Esityslista 8/2011, asia 4, liite 3. Jyväskylän yliopiston tilaohjelma

Transkriptio

1 Esityslista 8/2011, asia 4, liite 3 Jyväskylän yliopiston tilaohjelma Hyväksytty yliopiston hallituksen kokouksessa

2 Jyväskylän yliopistolla on käytössä yhteensä noin m2 toimitilaa Jyväskylässä, Kokkolassa ja Konnevedellä. Yliopiston pääkampukset sijaitsevat Jyväskylässä Seminaarinmäellä, Mattilanniemessä ja Ylistöllä. Toimitilat ovat yliopiston fyysisen toimintaympäristön ydin. Tiloilla yliopisto toteuttaa strategiaansa ja vahvistaa toimintaympäristön strategisille painopisteille asetettujen tavoitteiden toteuttamista sekä luo edellytyksiä opiskelijoiden ja henkilöstön hyvinvoinnille. Tällä tilaohjelmalla yliopisto linjaa tavoitteet tilankäytölle, fyysiselle toimintaympäristölle sekä yliopiston käytössä olevien tilojen kiinteistönhuollolle ja - ylläpidolle. 1. Toimitilojen merkitys yliopistolle Jyväskylän yliopiston strategian mukaan yliopistolla on terveelliset ja turvalliset, modernin oppimiskäsityksen mukaiset tilat. Tilojen ja toimintaympäristön käytössä ja kehittämisessä otetaan huomioon kestävä kehitys ja esteettömyys. Yleistavoitteena on toimiva, avoin ja viihtyisä kampus. Opiskelu, opetus ja työ muuttuvat sähköistymisen, kansainvälistymisen ja uusien toimintatapojen myötä. Tilat mahdollistavat innovatiivisen toimintaympäristön uudenlaiselle toiminnalle. Luovat tutkimusympäristöt ovat paras tae saada yliopistolle kansainvälisiä huippututkijoita ja ne myös houkuttelevat lahjakkaita nuoria opiskelemaan ja työskentelemään kampuksilla. Toimitiloille asetetaan seuraavat tavoitteet: Strateginen Luovat edellytykset toiminnalle Mahdollistavat opiskelijoiden ja henkilökunnan hyvinvoinnin ja viihtyvyyden Rakentavat ja vahvistavat imagoa Auttavat huipputuloksiin Aktivoivat yhteistyöhön Houkuttelevat työntekijöitä, opiskelijoita ja yhteistyökumppaneita Taloudellinen Kiinteistöt ovat keskeinen osa yliopiston pääomia Pääomien turvaaminen keskeistä Omistajapolitiikka ohjaa kiinteistöomistusta Vuokrauksessa ja ylläpidossa kustannustehokkuus luo mahdollisuuden ylläpitää ja kehittää tiloja ja toimintoja Kulut alas - toiminnallisuus ylös Tilatehokkuutta lisäämällä turvataan taloudellista vakautta

3 Suunnitelmallisuus ja johdonmukaisuus kehittämis- ja ylläpitotyön periaatteena Terveellisyys ja turvallisuus luovat kokonaistaloudellisuutta Toiminnallinen Mahdollistaa erinomaisen oppimisen, tutkimuksen ja yhteistyö Ovat luovuuteen ja innovointiin aktivoivia ja mahdollistavia Toimivat ja tarkoituksenmukaiset Tavoitettavuus ja yhteydet ovat erinomaiset Käyttäjien tuki ja palvelut ovat erinomaiset Tilojen käyttö on aktiivista ja joustavaa Tapaamispaikkoja, yhteisöllisiä tiloja ja rakennuksia eri puolilla Yhteys kaupunkiin, alumneihin, yrityksiin ja kaupunkilaisiin toimiva Kampukset mahdollistavat elävän elämän ympäri vuoden Fyysinen toimintaympäristö Tilojen ja ylläpidon laatu korkea Kulttuuriperintö ja luonto ovat osana perustoimintaa Esteettisyys huomioidaan suunnittelussa ja toiminnassa Kestävä kehitys perusarvona kaikessa toiminnassa Turvallisuus, esteettömyys ja riskien hallinta ovat korkeatasoisia Kiinteä osa kaupunkirakennetta Infrastruktuuri on erinomaisessa kunnossa Tilojen lisäksi myös paikoitus, liikennevirrat, opastus ja tietoliikenne ovat toimivia Kansainvälistyminen on huomioitu koko toimintaympäristössä 2. Yliopistokampusten rooli kaupunkirakenteessa Seminaarin perustaminen 1863 Seminaarinmäelle Kasvatusopillinen korkeakoulu 1934 Seminaarinmäki Jyväskylän yliopisto luku Seminaarinmäki Alvar Aalto suunnittelu laajenemisalueista luvut Seminaarinmäen täydennysrakentaminen Vuokratiloja eri puolilta Mattilanniemi 1980 Arto Sipinen Ylistönrinne 1991 Arto Sipinen Kolmen kampuksen malli + vuokratiloja Päätös keskittää toiminnot kolmelle kampukselle 2011

4 Yliopiston tilojen historia alkaa Jyväskylän Seminaarin perustamisesta vuonna Seminaarin käyttöön valmistuivat ensimmäiset omat rakennukset vuoteen 1883 mennessä. Seminaarin aikaisia rakennuksia on edelleen käytössä kymmenen, näistä vanhimpien rakennusten suunnittelijana toimi arkkitehti Konstantin Kiseleff ja luvun alussa rakennetun Villa Ranan suunnittelijana arkkitehti Yrjö Blomstedt. Vuosien välisenä aikana valmistui Seminaarinmäelle ns. Aallon kampus jonne Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun aikana rakennettiin Alvar Aallon suunnittelemina alun perin asuntolaksi valmistunut Philologica/Lozzi/Lyhty rakennuskokonaisuus, korkeakoulun päärakennus, harjoituskoulu sekä U-hallit ja henkilökunnan asuinrakennus. Jyväskylän yliopiston rakennuskanta alkoi muodostua Alvar Aallon suunnittelemalla Liikunta- rakennuksella (v. 1970) ja Arto Sipisen suunnittelemilla Seminaarinmäen uudisrakennuksilla (kirjasto, hallintorakennus, Musica ja Atheneum). Yliopiston toiminnan laajentuessa (v ) tarvittiin uutta toimitilaa. Uudet tilat sijoitettiin Mattilanniemeen. Rakennusten suunnittelijana toimi Matilanniemen alueen suunnittelukilpailun voittanut arkkitehti Arto Sipinen joka toimi myös Mattilanniemen alueelle v valmistuneen Agoran ja vuosien välisenä aikana valmistuneen Ylistönrinteen rakennuskokonaisuuden suunnittelijana. Ylistönrinnettä täydennettiin vuonna 2004 Arto Sipisen suunnittelemalla NanoScienceCenterillä. Seminaarinmäen rakennuskantaa täydennettiin vuonna 2002 jolloin valmistui arkkitehtien Ilmari Lahdelman ja Rainer Mahlamäen suunnittelema uusi Normaalikoulu. Myöhemmin luvulla yliopiston käyttöön on vuokrattu nykyisin rehtoraattina toimiva v valmistunut kaupungin entinen viljamakasiini, Parviaisen talo (v. 1908) ja Pitkäkadun vanhat sairaalarakennukset (v ), joiden suunnittelijoina ovat olleet arkkitehdit Hjalmar Åberg, Yrjö Blomstedt ja Kerttu Tamminen. Konneveden tutkimusasema ja Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Yliopiston käytössä on Konneveden bio- ja ympäristötieteiden tutkimusasema, jossa on kaikkiaan kahdeksan luvulta alkaen valmistunutta rakennusta. Lisäksi yliopistolla on vuokrattuna Kokkolassa Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen käytössä olevat tilat. Kiinteistö on valmistunut kesällä Kasvitieteellinen puutarha Seminaarin rakennusten ympärille rakennettiin luvulta alkaen englantilaistyylinen puutarha, joka jakaantui puistoalueisiin ja hyötypuutarhaan kasvimaineen ja kasvihuoneineen. Aallon kampuksen rakentamisen myötä luvulla seminaarin

5 puiston yhteyteen rakennettiin Onni Savonlahden suunnitelmien mukaisesti ns. Aallon puisto. Puutarhalla ja puistolla on ollut tärkeä opetuksellinen funktio, sillä niitä on hyödynnetty aktiivisesti erityisesti puutarhahoidon, luonnontiedon ja kuvaamataidon opetuksessa. Nykyisin viheralueet ovat laajentuneet Mattilanniemeen ja Ylistönrinteelle. Yliopiston kolmen kampuksen viheralueista on 1980-luvun lopusta alkaen käytetty nimitystä kasvitieteellinen puutarha, jonka ainutlaatuisuus ja kerroksellisuus luo näkymän suomalaisesta puistohistoriasta yli 120 vuoden ajalta. Hajanaisista tiloista innovatiivisiin kampusympäristöihin Yliopistokampusten suhde kaupunkirakenteeseen on kehittynyt syrjäisestä oppilaitoksesta yhä enemmän kaupungin ytimessä toimivaksi luovaksi kokonaisuudeksi. Tulevaisuuden haasteena on niveltää opiskelu, työ ja asuminen yhä tiiviimmäksi osaksi kampusten kehittymistä siten, että yliopiston ja kaupungin suhde on tasapainoinen ja toisiaan tukeva. Yliopiston suhde kaupunkirakenteeseen Kaupunki kampus Yliopiston toiminnot ovat kehittyneet Seminaarinmäen kampuksesta ympäri kaupunkia sijainneisiin toimintoihin ja sittemmin ensin kahdelle kampukselle Mattilanniemeen ja Seminaarinmäelle ja sitten uudelleen hajautuneesta useammasta sivupisteistä vuonna 2010 tehdyn päätöksen mukaisesti kolmelle kampukselle Seminaarinmäelle, Mattilanniemeen ja Ylistölle.

6 Yliopiston kampusten haasteena on niiden toiminnallisuus yhtenä tiiviinä kokonaisuutena sekä kampusten niveltyminen kaupunkirakenteeseen niin, että eri kampusalueilla toimivan henkilökunnan ja opiskelijoiden tarvitsemat yliopiston, julkisen liikenteen ja kaupungin tarjoamat palvelut ovat saavutettavissa riittävän hyvin ja tasapuolisesti. 3. Yliopiston tilojen tuleva kehitys Yliopisto keskittää toimintansa kolmelle kampukselle, joissa olevia rakennuksia, niiden tiloja ja kampuksilla tarjottavia palveluita kehitetään yliopiston strategian mukaisesti. Yliopiston käytössä olevien tilojen toiminnallisuuteen ja turvallisuuteen panostetaan. Yliopistossa opiskelevien noin opiskelijan ja noin 2500 työntekijän määrien odotetaan olevan lähes nykyisellä tasolla vuonna 2017, joten tilojen määrällinen käyttö koulutuksessa ja tutkimuksessa ei muutu nopeasti. Tilankäytössä ja työskentelytavoissa tapahtuviin muutoksiin varaudutaan hyödyntämällä kansallista ja kansainvälistä luotaamista sekä kuulemalla yliopistoyhteisön tarpeita ja näkemyksiä. Tilojen toiminnallisuutta edistetään aktiivisella kehittämistyöllä, suunnittelulla sekä korjaus- ja uudisrakentamisella. Kehitystyössä panostetaan erityisesti tutkimuksen ja koulutuksen edellyttämiin rakenteellisiin ja laadullisiin toimenpiteisiin sekä Student Life - ja Academic Life -konseptien toteuttamiseen tiloissa, infrastruktuurissa ja kampuspalveluissa. Korjausrakentamisessa ja uudisrakentamisessa yliopisto painottaa vuokranantajan arvojen ja tavoitteiden samankaltaisuutta yliopiston kanssa. Yhteistyökumppaneiden luotettavuus, kokonaisedullisuus ja yhteistoiminnan saumattomuus ovat keskeisiä kumppaneiden valintakriteereitä. Yliopiston kampusten kulttuuriperintö, niiden arvo ja erityisasema turvataan omistajan ja yliopiston välisellä yhteistyöllä. Suojelu- ja turvaamistyössä tehdään yhteistyötä kulttuuriperinnön vaalimiseen ja ylläpitoon erikoistuneiden yhteistyökumppaneiden kanssa (museot, museovirasto, Alvar Aalto-säätiö, kaupunki, ELY, alan asiantuntijat ja yrittäjät jne.) Tilojen turvallisuuteen ja terveellisyyteen panostetaan. Tilankäytön periaatteena on, että jokaisella työntekijällä ja opiskelijalla on mahdollisuus toimia yliopiston tiloissa. Tavoitteeseen päästäkseen yliopisto osallistuu sisäilmantutkimukseen ja korjausrakentamiseen liittyviin tutkimushankkeisiin sekä kehittämistyöhön. Yliopiston museon asiantuntemusta käytetään kohteiden dokumentointiin ja suojelua edellyttävien rakennusten korjauksen asiantuntijatyöhön. Yleiseen ja käyttäjäturvallisuuteen panostetaan turvallisuuspolitiikan ja turvallisuusohjelman mukaisilla toimilla.

7 Omistajapolitiikka Yliopiston käytössä olevaa kiinteistöomistusta hallinnoidaan pääsääntöisesti Suomen yliopistokiinteistöt Oy:n kautta, jossa yliopisto on osakkaana. Lähtökohtana on, että yliopistolla on toiminnallisesti mahdollisimman tarkoituksenmukaiset tilat, joita ylläpidetään ja hyödynnetään taloudellisesti kestävällä tavalla. Kiinteistöjen arvon ylläpitämiseksi huolehditaan rakennusten jatkuvasta elinkaaren ja kestävän kehityksen mukaisesta kunnossapidosta ja ylläpidosta. Vuokratasoon ja vuokrasopimusten laatuun kiinnitetään erityistä huomiota. Vuokraamisen lisäksi selvitetään taloudellisten edellytysten niin salliessa mahdollisuutta kiinteistösijoittamiseen ja omien kiinteistöjen suoraan omistamiseen. 4. Kehittämisalueet Yliopisto vahvistaa kampusalueiden toimintoja ja yhteyksiä tavoitteenaan elävät ja tiivisti kaupunkirakenteeseen linkittyvät kampusalueet. Kampusten terveellisyyttä ja turvallisuutta parannetaan osallistumalla rakennusten korjauksen ja uudisrakennuskohteiden suunnitteluun ja kehittämiseen. Omalla toiminnalla vahvistetaan kampuskokonaisuuksia houkutteleviksi ja toimiviksi kokonaisuuksiksi. Korjaustoiminta Vuonna 2010 alkanut yliopiston strategian mukainen terveellisten ja turvallisten tilojen korjaaminen ja kehittäminen ajoittuu vuosien väliselle ajalle. Pääpaino tilojen kunnostuksessa on vuosien välillä. Vuonna 2016 yliopiston sisäilmakorjauksiin keskittyneestä korjaustoiminnasta siirrytään normaaleihin suunnitelmaperusteisiin perusparannuksiin sekä huolto- ja ylläpitokunnostuksiin. Kampuspalvelut Yliopiston kampusten palvelurakennetta kehitetään ja uudistetaan. Kampuksille pyritään saamaan uusia palveluita, jotka vahvistavat kampusten monipuolista käyttöä ja toimivuutta. Kampusten palveluiksi valmistellaan toimintamalleja uusille toiminnoille ja vahvistetaan jo olemassa olevien toimintaa yliopiston tavoitteita vastaaviksi. o Yliopistoinfo ja yliopistokauppa o Ruokalat o Ravintolat o Kahviot o Kappeli o Museo ja näyttelytilaa o Tiloja hyvinvointipalveluille o Verstas pienteollisuus käsityöläisille o Pyörälainaamo tai - vuokraamo o Urheilupuisto o Kirjasto

8 o Konserttipaikkoja, juhlatiloja, seminaaritiloja Asumisen mahdollisuutta kampuksilla ja niiden välittömässä yhteydessä selvitetään. Tilankäytön tehostaminen Yliopisto tehostaa tilankäyttö ja luo uusia kehittyneempiä toimintaympäristöjä: o tiivistämällä yliopiston käytössä olevia tiloja m2 -> m2 (2017) o edistämällä yhteiskäyttöisyyttä tilojen uudelleen suunnittelu (erityisesti korjausrakentamisen yhteydessä) kampusten kehittäminen uudenlaista yliopistoa varten toimintojen kehittäminen vastaamaan uutta toimintakulttuuria keskittämällä laboratoriotiloja korjausten ja uudisrakentamisen yhteydessä suuremmiksi keskittymiksi ja lisäämällä yhteiskäyttöisyyttä laboratorioita kehitetään erityisesti uusien tieteellisten ja koulutuksellisten avausten mukaan sekä vahvistamaan yliopiston painoalojen toimintaedellytyksiä o kehittämällä palveluita tuottavammiksi ja paremmin toimiviksi Yhteydet Yliopisto panostaa kampusten yhteyksiä parantamalla tietoliikenneyhteyksien ja toimintakapasiteetin kehittämiseen ja siten yliopiston toiminnallisen kilpailukyvyn vahvistamiseen edelleen kehittämällä: Langatonta verkkoa avoin verkko parannetaan yhteyksiä ja kehitetään toimintaa Sähköisiä opastuksia/ opastauluja otetaan käyttöön Videoneuvottelutiloja ja niiden sijaintia lisätään erillisen suunnitelman mukaisesti Tietokoneiden ja puhelinten latauspisteitä lisätään ja edelleen kehitetään Kestävän kehityksen tukeminen Yliopisto ottaa käyttöön WWF:n Green Office ympäristöjärjestelmän ja huomioi toiminnassaan kestävän kehityksen periaatteet. Yliopiston kampukset siirtyvät savuttomuuteen alkaen.

9 o Suunnitteluohjauksen vahvistaminen kaikessa suunnittelussa o Energiatehokkuuden parantaminen o Energian säästö o Vaihtoehtoiset energiamuodot Maalämpö Aurinkosähkö Järvenpohja Tuulivoima Bioenergia jätteenpoltto kampuksella selvitetään o Huomioi uudisrakentamisessa matalaenergiatalot sekä ilmansuunnat, rakennusten sijainnin suhteessa aurinkoon ja rakennusten vaipan ja pienympäristön o Peruskorjauskohteiden energiatehokkuuden lisääminen o Savuttoman kampuksen edellyttämät muutokset toteutetaan yhteistyössä kiinteistön omistajan kanssa syksyn 2011 ja kevään 2012 aikana. Liikenne Yliopisto edistää mahdollisuutta autottomuuteen ja julkisen liikenteen hyväksi käyttöön. Yliopiston kampuksilla liikkuminen ja niiden toimintojen löytäminen tehdään mahdollisimman helpoksi opastuksin, selkeyttämällä kulkureittejä ja englanninkielisen opastuksen parantamisella. Tavoitteena ovat: o Polkupyöräkampukset pyöräparkkien rakentaminen yhteyksien parantaminen ja turvallisuus o Sisäinen autottomuus autot keskitettyihin parkkipaikoille o Julkisen liikenteen kehittäminen o Jalankulkuyhteyksien kehittäminen Liikkumisväyliä kampuksilla ja niiden välillä parannetaan Kulkureittipalvelut ja selkeä reitittäminen opastukset Yhteistyökumppanit Yliopisto tekee aktiivista yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa. Yhteistyötä kehitetään eri muodoissaan mm. JYY:n, Suomen yliopistokiinteistöt Oy:n, Jyväskylän kaupungin, Jykes Oy:n, KOAS:n, THS:n, Sonaatti Oy:n, työterveyden, eri säätiöiden, yritysten ja yhteisöjen kanssa. Tilojen hoidon, ylläpidon, kehittämisen ja toimintaan liittyvien yhteistyökumppaneiden valinta tehdään aina laadun, kokonaisedullisuuden ja toiminnallisuuden näkökulmista. Palvelusopimusten ja vuokrasopimusten laatuun kiinnitetään erityistä huomiota. Painopisteenä laadunparantamisessa ovat

10 kiinteistönhoito ja siivous joiden osalta kokonaistaloudellisuuden, toiminnan ja laadun parantaminen ovat keskipisteenä. Panostetaan Oikein mitoitettuihin ja kiinteistönhoidon palveluihin Oikein mitoitettuihin ja kokonaistaloudellisiin siivouspalveluihin 5. Toimenpideohjelma ja tilaohjelman arviointi Jyväskylän yliopiston tilaohjelma linjaa yliopiston tilankäytön periaatteita vuosille Tilaohjelmaa täydennetään toimenpideohjelmalla joka konkretisoi tilaohjelman tavoitteet. Yliopisto on ottamassa käyttöön WWF:n Green Office - ympäristöjärjestelmää, joka ohjaa yliopiston kestävän kehityksen ohjelman toteuttamista. Tilaohjelman toteutumista seurataan osana yliopiston laatujärjestelmää ja ympäristöjärjestelmää. Toimintaa ohjaavat jatkuva kehittäminen ja arviointi. Tilaohjelman toteutumista arvioidaan ja sitä tarkistetaan vuonna 2013.