VIITASAAREN KAUPUNGIN VUODEN 2015 TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS

Transkriptio

1 VIITASAAREN KAUPUNGIN VUODEN 2015 TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 1

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS Kaupunginjohtajan katsaus Kaupungin hallinto Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Tuotto- ja kulurakenne Verotulot Valtionosuudet Lainamäärä Wiitaunionin palvelusopimuksen tavoitteet Wiitaunionin perusturvan keskeiset tavoitteet vuosille Wiitaunionin sivistystoimen keskeiset tavoitteet vuosille Wiitaunionin teknisentoimen keskeiset tavoitteet vuosille Wiitaunionin ympäristötoimen keskeiset tavoitteet vuosille Konsernitavoitteet ja sisäisen tarkastuksen lausunto Kaupungin yleiset konsernitavoitteet Viitasaaren Vuokra-asunnot Oy Wiitaseudun Energia Oy Wiitaseudun Yrityspalvelu Oy Witas Oy Keskitien Kauppakiinteistö Oy Viitasaaren Koulutuskiinteistö Oy Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Kokonaistulot ja -menot Rahoitusasema ja sen muutokset Tase Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernitase Konsernitulos Konsernirahoituslaskelma Tilikauden tuloksen käsittely 46 2 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Kaupunginhallituksen toimiala Vaalit Tilintarkastus Tukipalvelut Elinkeino ja maataloustoimi Perusturvan toimiala Perhepalvelut Vanhuspalvelut Sairaanhoitopalvelut Sivistystoimen toimiala Varhaiskasvatus Koulut Opistot Wiitaunionin aluekirjasto 116

3 2.3.5 Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimi Teknisentoimen toimiala Yhdyskuntatekniset palvelut Tilapalvelu Ympäristölautakunta Ympäristö Rakennusvalvonta Ympäristönsuojelu Ympäristöterveysvalvonta Eläinlääkintä Eläinsuojelu Investointiosan toteutuminen TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ 162 3

4 4 1. TOIMINTAKERTOMUS 1..1 Kaupunginjohtajan katsaus Toimintavuonna 2015 kaupungin tavoitteena oli kaupunkistrategian mukaisesti järjestää kuntalaisten ydinpalvelut asukaslähtöisesti Wiitaunionin yhteistoimintaa hyödyntäen sekä toteuttaa aktiivista, kasvuun tähtäävää elinkeinopolitiikkaa. Kaupunki pyrki kehittämään hyvää kuntakuvaansa sekä seudullista ja kansainvälistä yhteistyötä. Toimintavuoden päämäärinä oli talous tasapainoon, elinvoimainen ja kehittyvä kaupunki sekä hyvinvoiva kuntalainen. Valtuuston vuosille asettaman kuntastrategian tavoite oli tervehdyttää talous vuoteen 2016 mennessä toimintoja tehostamalla ja investointeja kriittisesti tarkastelemalla. Tässä onnistuimme edellisen vuoden malliin. Taloudellinen tulos vuodelta 2015 olikin erinomainen. Tilikauden ylijäämää kertyi 0,53 M euroa jonka tuloksen mahdollisti kaikkien merkittävien toimintamenojen alittuminen talousarvioon nähden. Myös verotuloja ja valtionosuuksia saatiin lähes 0,6 M euroa enemmän kuin talousarviovaiheessa arvioitiin. Kaupungilla oli lainaa 2015 vuodenvaihteessa 25,3 M euroa mikä on lähes 1,9 M euroa vähemmän kuin edellisvuoden vertailuajankohtajana. Taseen puolella kumulatiivista ylijäämää on nyt hieman yli 11,8 M euroa. Elinvoimaisella ja kehittyvällä kaupunkistrategiaosiolla Viitasaari on noussut julkisuuteen erityisesti Fenestran konkurssin jälkeisellä nopealla toipumisella. Kaskipuun vuoden 2016 puolella ilmoittama jätti-investointi ikkunatehtaaseen ja investoinnin mukanaan tuoma lähes 100 uuden työntekijän rekrytointitarve nostaa Viitasaaren elinkeinoelämän uskoa tulevaisuuteen. Myös muut yritykset investoivat 2015 paljon. Viitasaarelaiset yritykset onnistuivat hyödyntämään ELY:n investointitukia ennätyksellisen paljon. Kaupunki on aloittanut vuoden 2016 alkupuolella myös Mustasuon teollisuusalueen kaavallisen laajentamisen. Tavoitteena on aktiivisesti hakea erityisesti ympäristöliiketoimintaan liittyviä yrityksiä alan klusterin kehittämiseksi Viitasaarella. Elinvoiman kehittymisen tae Viitasaarella on ollut myös hyvä yhteistyö paikallisen yrittäjäyhdistyksen kanssa. Joulukuussa 2015 Viitasaaren yrittäjät ja kaupunki järjestivät viikon mittaisen joulutori-tapahtuman vanhan yhteiskoulun kiinteistöllä. Tapahtuma toi paljon iloa ja vuoden 2016 joulutorin valmistelut ovat jo alkaneet. Kaupunki on toiminut aktiivisena osapuolena uuden sosiaali- ja terveydenhuollon itsehallintoalueen valmistelussa yhdessä maakunnan kuntien kesken. Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta tuli voimaan Pohjoisen Keski-Suomen TYP-toimipiste sijaitsee Viitasaarella. Viitasaaren kaupunki toimii aktiivisena seudullisena työvoimapalveluiden kehittäjänä. Onnistuneesta työllisyyspolitiikasta ja työttömien aktivoinnista kertoo jotain se, että vaikka kaupungin työttömyysaste oli ennätyksellisen korkealla (joulukuussa 2015 peräti 20,9) maksoi Viitasaari kuntien osarahoittamaa työmarkkinatukea takaisin Kelalle kolmanneksi vähiten per asukas Keski-Suomessa. Toimialakohtaiset toiminnalliset tavoitteet toteutuivat pääsääntöisesti. Perusturvassa avohuoltopainotteisuuteen on panostettu. Sosiaalipalveluissa toimeentulotuen kustannukset ovat pienentyneet, samoin lastensuojelun laitoshoitoon sijoitettujen määrä. Sivistyspuolella Haapaniemen peruskoulu toimii yhtenäisenä peruskouluna ja uuden päivähoitokeskuksen suunnittelu jatkuu. Teknisessä toimessa vuosi 2015 oli välivuosi suurien omien kiinteistöjen rakentamisessa. Toimiva infra on silti perusedellytys palveluiden järjestämisen taustalla. Siinä Viitasaarella on onnistuttu. Ympäristöpuolella Viitasaari on toiminut Saarijärven - Viitasaaren seudun ympäristölautakunnan isäntäkuntana. Yhteistyö toimintavuonna 2015 oli erinomaista. Kuluneen vuoden osalta kiitos toiminnallisesta ja taloudellisesta hyvästä tuloksesta kuuluu koko kaupungin henkilöstölle. Tärkeää on myös ollut luottamushenkilöiden hyvä tuki ja avoin keskusteleva ilmapiiri. Näillä eväillä on taas hyvä jatkaa eteenpäin! Janne Kinnunen

5 kaupunginjohtaja 5

6 Kaupungin hallinto WIITAUNIONIN ELI VIITASAAREN KAUPUNGIN JA PIHTIPUTAAN KUNNAN ORGANISAATIO Pihtiputaan ja Viitasaaren välisen sopimuksen mukaisesti Viitasaari vastaa perusturva-, teknisen- ja ympäristölautakunnan järjestämisestä. Pihtipudas vastaa tukipalveluista ja sivistyslautakunnasta. Teknisen-, ympäristö- ja sivistyslautakunnissa on 8 jäsentä, neljä molemmista kunnista. Perusturvalautakunnassa on 10 jäsentä, 4 Pihtiputaalta ja Viitasaarelta sekä 2 Kinnulasta. Lautakunnan kokoukset järjestetään vuoron perään Pihtiputaalla ja Viitasaarella. Perusturvalautakunta toimii Wiitaunionin ja Kinnulan kunnan muodostaman yhteistoiminta-alueen tilaajana, hyväksytyn yhteistoimintasopimuksen mukaisesti.

7 7 Kaupunginvaltuuston jäsenet kaudella 2015 Puheenjohtaja Mervi Paananen, työtoiminnanjohtaja (SDP) puh sähköposti: I Varapuheenjohtaja Eero Pulkkinen, yrittäjä, eläkeläinen (KESK) puh sähköposti: II Varapuheenjohtaja Jari Kunelius, rehtori (KOK) puh. työ sähköposti: Pöytäkirjanpitäjä Tiina Honkanen, kaupunginsihteeri puh sähköposti: Valtuutetut Tuija Arnberg, sairaanhoitaja (SDP) puh sähköposti: Mirja Drake, yrittäjä (KOK) puh sähköposti: Leila Haiko, perhehoitaja (KESK) puh sähköposti: Teuvo Hakkarainen, kansanedustaja (PS) puh sähköposti: Juhani Halonen, merkonomi (SDP) puh sähköposti: Seppo Ijäs, yrittäjä (PS) puh sähköposti: Jussi Kananen (KESK) sähköposti: Anssi Kekkonen, opiskelija (KESK) sähköposti: Ilkka Kemppainen, toimitusjohtaja (KESK) puh sähköposti: Eija Niskanen kassa-myyjä (SDP) puh Susanne Koljonen, kosmetologi (PS/ sit.) puh sähköposti: Jyrki Koskela, lehtori (KESK/ sit.) puh sähköposti: Miia Kuusela, musiikinopettaja (SDP) sähköposti: Veikko Lindlöf, tekninen kiinteistönhoitaja (SDP) puh , (työ) sähköposti: Ilpo Manninen, ent. yrittäjä, eläkeläinen (PS) puh sähköposti: Tiina Minkkinen, sairaanhoitaja (KESK) puh. työ sähköposti: Ritva Muittari, perushoitaja (KESK) puh sähköposti: Risto Rossi, aluepäällikkö, eläkeläinen (SDP) puh sähköposti: Sonja Kekkonen, opiskelija (SDP) puh Arvo Pietiläinen, eläkeläinen, maanviljelijä (KESK) puh

8 8 sähköposti: sähköposti: Mervi Rihto, liikkeenharjoittaja (KOK) puh sähköposti: Hannu Suni, toimitusjohtaja (KD) puh sähköposti: Tuija Tuikkanen, proviisori (KESK) puh sähköposti: Sami Wiik, maaseutuyrittäjä (KESK) puh sähköposti:

9 9 Kaupunginhallituksen jäsenet kaudella 2015 Tehtävä Nimi Henkilökohtainen varajäsen Puheenjohtaja Tiina Minkkinen, sairaanhoitaja (KESK) puh Tuija Tuikkanen, proviisori (KESK) puh Varapuheenjohtaja Juhani Halonen, merkonomi (SDP) puh juhani.halonen (at) viitasaari.fi Marko Niskanen (SDP) puh marko.niskanen (at) viitasaari.fi Esittelijä Janne Kinnunen Pöytäkirjanpitäjä Tiina Honkanen Jäsen Mirja Drake, yrittäjä (KOK) puh sähköposti: Arto Kuntsi (KOK) puh sähköposti: Jäsen Leila Haiko, perhehoitaja (KESK) puh sähköposti: Ritva Muittari, perushoitaja (KESK) puh sähköposti: Jäsen Seppo Ijäs, yrittäjä (PS) puh seppo.ijas (at) viitasaari.fi Susanne Koljonen, kosmetologi (PS) puh susanne.koljonen (at) viitasaari.fi Jäsen Jussi Kananen (KESK) jussi.kananen (at) viitasaari.fi Sami Wiik, maaseutuyrittäjä (KESK) puh sami.wiik (at) viitasaari.fi Jäsen Ilkka Kemppainen, toimitusjohtaja (KESK) puh sähköposti: Arvo Pietiläinen, eläkeläinen, maanviljelijä (KESK) puh sähköposti: Jäsen Miia Kuusela, musiikinopettaja (SDP) miia.kuusela (at) viitasaari.fi Anne Niskanen, palkanlaskija (SDP/ sit.) puh Jäsen Risto Rossi, aluepäällikkö, eläkeläinen (SDP) puh risto.rossi (at) viitasaari.fi Taisto Urpelainen, eläkeläinen (SDP) puh taisto.urpelainen (at) viitasaari.fi

10 10 Sivistyslautakunnan jäsenet kaudella 2015 Tehtävä Nimi Henkilökohtainen varajäsen Puheenjohtaja Jyrki Hollanti, maatalousyrittäjä (KESK) puh sähköposti: Jouni Pasanen Varapuheenjohtaja Tuija Arnberg, sairaanhoitaja (SDP) puh sähköposti: Eija Valorinta Esittelijä Sivistystoimen toimialajohtaja Ritva Holster Sihteeri Kanslisti Airi Turpeinen Jäsen Paula Kivinen, eläkeläinen (KESK) puh sähköposti: Sari Saastamoinen Jäsen Karri Paananen, työtoiminnan ohjaaja (SDP) puh sähköposti: Aimo Lohtander Jäsen Tomi Jämsén, (SDP) puh sähköposti: Heli Autio Jäsen Susanne Koljonen, kosmetologi (PS/ sit.) puh sähköposti: Lars Byman Jäsen Ritva Muittari, perushoitaja (KESK) puh sähköposti: Jere Pajumäki Jäsen Timo Varis, maanviljelijä (KESK) puh sähköposti: Lea Kahelin

11 11 Perusturvalautakunnan jäsenet kaudella 2015 Tehtävä Nimi Henkilökohtainen varajäsen Puheenjohtaja Tuija Tuikkanen Seppo Pietiläinen Varapuheenjohtaja Raimo Pärnänen Martti Kuha Esittelijä vs. Perusturvan toimialajohtaja Marja Laurila Sihteeri Kanslisti Arja Urpilainen Jäsen Reijo Jämsén Ari Saastamoinen Jäsen Koskela Jyrki Anu Paananen Jäsen Arto Kuntsi Mervi Rihto Jäsen Irja Tiainen Taina Kangasluoma Jäsen Miia Kuusela Risto Rossi Jäsen Tapio Saastamoinen Heli Marttinen Jäsen Arja Rekonen Kari Urpilainen Jäsen Pauli Salonpää Anita Urpilainen

12 12 Teknisen lautakunnan jäsenet kaudella 2015 Tehtävä Nimi Henkilökohtainen varajäsen Puheenjohtaja Veikko Lindlöf puh , sähköposti: Eija Körkkö-Närhi puh sähköposti: Varapuheenjohtaja Erkki Kananen Kai Laahanen Esittelijä Tapani Savolainen Sihteeri Kanslisti Mervi Kauppinen Jäsen Vuokko Leivonen puh sähköposti: Irja Asp puh Jäsen Arvo Pietiläinen puh sähköposti: Jarmo Hämäläinen Jäsen Seija Simonen puh sähköposti: Taisto Urpelainen puh sähköposti: Jäsen Irma Toikkanen Taina Kangasluoma Jäsen Heljä Kenttälä Heikki Kolehmainen Jäsen Jorma Toikkanen puh sähköposti: Marjatta Parkkonen

13 13 Ympäristölautakunnan jäsenet kaudella 2015 Tehtävä Jäsen Henkilökohtainen varajäsen Puheenjohtaja Sami Wiik puh sähköposti: Jukka Lindeberg puh Varapuheenjohtaja Ismo Pietiläinen puh Paavo Pennanen puh Esittelijä Ympäristöjohtaja Seppo Lappalainen Sihteeri Kanslisti Auli Mattola Jäsen Tuija Arnberg puh Sisko Linna Jäsen Heli Hjelmeroos-Haapasalo Mervi Toivonen Jäsen Sari Turvanen Anu Piesanen Jäsen Aaro Lahtinen Teemu Lahti Jäsen Arja Lahti Anita Marttinen puh Jäsen Eero Suomäki Matti Rantala Jäsen Kari Niskanen Hans Gummerus Jäsen Tapio Pekkarinen Aulis Tenhunen puh Jäsen Anne Kalmari Heikki Leppänen Jäsen Antti Tuukkanen puh Ossi Tamminen

14 14 Tarkastuslautakunnan jäsenet kaudella 2015 Tehtävä Nimi Henkilökohtainen varajäsen Puheenjohtaja Hannu Suni, toimitusjohtaja (KD) puh sähköposti: Leila Joutsiniemi Varapuheenjohtaja Eero Pulkkinen, yrittäjä, eläkeläinen (KESK) puh sähköposti: Taisto Kammonen Sihteeri Alli Paananen puh sähköposti: Jäsen Toini Byman, yrittäjä (PS) puh sähköposti: Jorma Malinen, eläkeläinen/maj evp. (PS) puh Jäsen Virpi Hämäläinen puh sähköposti: Pauli Salonen, eläkeläinen (KESK) puh sähköposti: Jäsen Eija Niskanen, kassamyyjä (SDP) puh sähköposti: Veera Virtanen Jäsen Kari Noronen, eläkeläinen (KOK) puh sähköposti: Mervi Rihto, liikkeenharjoittaja (KOK) puh sähköposti: Jäsen Raimo Strandman, eläkeläinen (KESK) puh sähköposti: Lea Kahelin, emäntä (KESK) puh

15 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Toimintavuoden tilikauden tulos ja ylijäämä on ,06. Tilikauden aikana määrärahoihin tehtiin muutoksia, jotka käyvät ilmi toimialakohtaisissa luvuissa Tuotto- ja kulurakenne Viitasaaren kaupungin vuoden 2015 toimintatuottojen osuus kaikista käyttötuloista olivat 40,9 % kun se edellisenä vuotena oli 40,77 %.

16 Verotulot VEROTULOJEN KEHITYS TP2012 TP2013 TP2014 TP2015 TA2015 Erotus Ta Erotus ed.tp Tulovero Yhteisövero Kiinteistövero Yhteensä Tuloveroprosentti oli 21,00 %. Vahvistetut kiinteistöveroprosentit olivat: yleinen 0,90 %, vakituiset asunnot 0,60 % ja muut kuin vakituiset asunnot 1,10 %. Yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöveroprosentti oli 0,00 ja voimalaitosten veroprosentti 1,40.

17 Valtionosuudet Valtionosuudet ylittivät talousarviossa arvioidun määrän eurolla, mutta vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna eurolla Lainamäärä Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin ,90. Uusia pitkäaikaisia lainoja ei nostettu. Lainojen määrä per asukas oli 3.798, jossa on vähennystä edelliseen vuoteen 223. Alla olevassa kuviossa lainakantaan on laskettu kunnan sekä lyhyt- että pitkäaikaiset lainat eri rahoituslaitoksilta. Tässä laskelmassa ei ole huomioitu konsernilainoja.

18 18 Viitasaaren kaupungin asukasmäärä on ollut vähenevä. Väestörekisterikeskuksen tilaston mukaan vuoden 2014 lopussa asukasmäärä oli (-112). Viitasaaren kaupungin keskimääräinen työttömyysaste vuonna 2015 oli 18,5 %, mikä oli 0,9 % prosenttiyksikköä korkeampi kuin edellisenä vuonna. Korkeimmillaan työttömyysaste oli joulukuussa 20,9% ja alhaisimmillaan toukokuussa 16,2 %. Keski-Suomessa keskimääräinen työttömyysaste oli 17,2 %.

19 Wiitaunionin palvelusopimuksen tavoitteet Wiitaunionin perusturvan keskeiset tavoitteet vuosille Avohoitopainotteinen hoidonporrastus toteutuu. kustannukset laitoshoidosta ja korjaavasta työstä vähenevät painopisteen siirtyessä avopalveluihin koko perusturvan toimialalla, mittarina laitoshoidossa olevien asiakkaiden määrä palvelua jonottavien kuntalaisten määrä (esim. asumispalvelut) sairaanhoitopiirin kitkapäivien laskutus 0 2. Kuntalaisen oman elämän hallinta vahvistuu - hyvinvoiva kuntalainen potilaskanteluiden ja valitusten määrä ryhmätapahtumiin osallistuvien määrä 3. Kansansairauksien ennaltaehkäisy, varhaistoteaminen, hyvä hoito ja seuranta terve kuntalainen hyvinvointia tukevat kotikäynnit toteutuvat suunnitellusti vuosittain osana ryhmätapahtumaa (esim. Seniorimessuja) kuntoutus-, hoito- ja palvelusuunnitelmat tehty ja ajan tasalla hoivatakuu toteutuu kansansairauksien esiintyvyystilastot lähetemäärä erikoissairaanhoitoon 4. Perusturvan yhteistoiminta-alueen kuntarajattomat palvelut toimivat sovitusti toisessa kunnassa hoidettavien kuntalaisten määrä 5. Osaavaa, ammattitaitoista ja hyvinvoivaa henkilökuntaa riittävästi henkilöstömitoitus lain edellyttämällä tasolla koulutussuunnitelma / täydennyskoulutus toteutuu kehityskeskustelut käyty yksiköissä sairauspoissaolojen määrä Tavoitteiden toteutuminen on kerrottu perusturvajohtajan katsauksessa Wiitaunionin sivistystoimen keskeiset tavoitteet vuosille Putaanvirran ja Haapaniemen yhtenäiskoulut (luokat 0-9) aloittavat toimintansa Viitasaaren kaupungin keskustaan rakentuvan päivähoitokeskuksen suunnitelma valmistuu vuonna Wiitaunionin liikuntapalveluiden kehittämissuunnitelma jalkautuu käytäntöön vuoden 2015 aikana. 4. Lukioiden järjestämislupien haku tapahtuu vuonna Tavoitteiden toteutuminen on kerrottu sivistystoimenjohtajan katsauksessa.

20 Wiitaunionin teknisentoimen keskeiset tavoitteet vuosille Toteuttaa kiinteistöprojektin mukaiset toimenpiteet aikataulun mukaisesti 2. Toteuttaa siivouksen nykytila-analyysin mukaiset kehittämistoimenpiteet 3. Toteuttaa investoinnit suunnitellusti ja kehittää investointiohjelman seurantaa 4. Kaavoituksessa edetään laaditussa aikataulussa 5. Laaditaan 5-vuotissuunnitelmat katujen kunnossapitoon 6. Hankintasäännön noudattamisen selkeyttäminen Tavoitteiden toteutuminen on kerrottu teknisentoimenjohtajan katsauksessa Wiitaunionin ympäristötoimen keskeiset tavoitteet vuosille Sähköisen toiminnan edelleen kehittäminen videoneuvottelujen lisääminen lautakunnan kokoukset järjestetään niin, että osa jäsenistä voi olla mukana kokouksissa etäyhteyden kautta laskutusohjelman hankkiminen TerveKuu-ohjelmaan. 2. Eläinlääkinnän ja Tarvaalan luonnonvara-alan eläinhoitajakoulutuksen yhteistyön kehittäminen.

21 Konsernitavoitteet ja sisäisen tarkastuksen lausunto Konsernitavoitteiden toteutuminen Kaupunginvaltuusto hyväksyi toukokuussa 2008 Viitasaaren kaupungin konserniohjeen, jonka sisältö ja menettelytavat on esitelty tytäryhtiöiden edustajille ja sovittu vuotuisesta seuranta- ja raportointimenettelystä. Konsernivalvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kuntakonsernin toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa sekä lainsäännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja omaisuus sekä voimavarat turvataan. Kunnan konsernivalvonnasta vastaa kuntalain 25 a:n mukaan konsernijohto, johon kuuluvat kunnanhallitus ja kunnanjohtaja sekä muut johtosäännössä määrätyt viranomaiset. Viitasaaren kaupungin yleisissä konsernitavoitteissa korostetaan kaupunkistrategian toteuttamista myös konserniyhtiöiden toiminnan tuella ja yhtiöiden toiminnan tuottamaa lisäarvoa kaupungille. Kaupunginhallitus on erikseen ohjeistanut yhtiökokousedustajiaan omistajapoliittisten linjausten toteuttamiseksi. Konsernitavoitteiden toteuttamista on arvioitu alla erikseen Kaupungin yleiset konsernitavoitteet 1. Konserniyhteisöjen toiminnan on tuettava kaupungin strategian toteuttamista ja tuotava kaupungille lisäarvoa toiminnallaan. 2. Konserniyhteisöjen tulee omalla toiminnallaan edistää kaupungin taloudellisten tavoitteiden saavuttamista Viitasaaren Vuokra-asunnot Oy Yhtiöjärjestyksen mukainen toimiala: Yhtiön toimialana on rakennuttaa, omistaa ja hallita kiinteistöjä ja vuokratonteilla olevia rakennuksia, ostaa, myydä ja vuokrata alueita, rakennuksia, huoneistoja ja osakkeita, antaa vuokralle kiinteistöjä ja huoneistoja sekä harjoittaa kiinteistöjen ja vuokratonteilla olevien rakennusten isännöinti- ja huoltotoimintaa. Kaupunginvaltuuston asettamat konsernitavoitteet: 1. Vuokra-asuntokannan sopeuttaminen kaupungin väestökehitykseen ja muuttoliikkeen aiheuttamaan tarpeeseen. 2. Yhtiön omistuksessa pidettävän asuntokannan peruskorjaaminen vaiheittain. Konsernitavoitteiden toteuttaminen: 1. Asuntokysynnän myönteinen suhdannekehitys on heijastunut myös yhtiön vuokra-asuntojen kysyntään. Yhtiö on päättänyt pitkän aikavälin strategiasta, jossa tarkoituksena on sopeuttaa asuntokanta väestökehitykseen ja muuttoliikkeen aiheuttamaan tarpeeseen. 2. Yhtiön kunnossapitostrategian mukaiset kunnossapitotoimenpiteet on suoritettu omalla henkilöstöllä. Toimintavuonna yhtiö siirtyi käyttämään kaupungin tilapalvelun kiinteistönhoitopalveluita.

22 Wiitaseudun Energia Oy Yhtiöjärjestyksen mukainen toimiala: Yhtiön toimialana on energian tuotanto ja jakelu ja vesihuoltopalvelujen tuottaminen. Yhtiö hoitaa ja ylläpitää vedenhankinta- ja viemäröintilaitosta. Yhtiö hankkii ja jakaa vesijohtovettä sekä johtaa ja puhdistaa viemärivettä. Yhtiö voi omistaa ja hallita kiinteistöjä ja arvopapereita. Kaupunginvaltuuston asettamat konsernitavoitteet: 1. Kaukolämmön ja veden sekä jätevedenpuhdistuksen tarjoaminen kaupunkilaisille kilpailukykyiseen hintaan. 2. Nykyisen kaukolämpöverkoston suunnitelmallinen laajentaminen. 3. Vesiosuuskuntien yhteistyömallien kehittäminen vesiosuuskuntien tulevan toiminnan turvaamiseksi. 4. Uuden energialaitosinvestoinnin selvittäminen mahdollisena yhteisomistushankkeena. Nykyisen lämpökattilan lisäksi selvitetään sähköntuotannon kannattavuus euron tuloutus vuosittain kaupungille Konsernitavoitteiden toteuttaminen: 1. Wiitaseudun Energia Oy:n myymä kaukolämpö on ollut hinnaltaan edelleen Suomen edullisimpien joukossa. Vuoden 2016 alussa yhtiö on päättänyt korottaa kaikkia hintoja 10 %. Tämän jälkeenkin kaukolämmön hinnan arvioidaan edelleen olevan maan halvimman neljänneksen joukossa. Yhtiön tuottaman puhtaan veden- ja jäteveden hinnoittelu on hieman valtakunnallisen keskiarvon yläpuolella. 2. Suurimmat verkonrakennushankkeet toimintavuonna olivat kaukolämpölinjan jatkaminen Marintien teollisuusalueelle (mahdollistaa kl-verkon laajentamisen Kurkelan alueelle) ja Isoahon kaukolämpöverkon laajentaminen. 3. Yhtiö on tiedustellut vesiosuuskuntien kantaa yhteistyön kehittämiseksi. 4. Yhtiön hallitus on kokouksessaan päättänyt että koska nykyinen lämpölaitos ja jätevedenpuhdistamo ovat tulossa käyttöikänsä loppuun, aloittaa yhtiö laitosinvestointiselvitykset. 5. Yhtiö teki toimintavuonna tappiollisen tuloksen, joten tuloutusta ei kaupungille voitu suorittaa Wiitaseudun Yrityspalvelu Oy Yhtiöjärjestyksen mukainen toimiala: Yhtiön toimialana on harjoittaa yritysten kehittämistoimintaa, kehittää ja välittää tuoteideoita, tuotantomenetelmiä, markkinointiyhteyksiä, liikkeenjohdollista tai muita taitoja, sijoittaa

23 23 riskipääomaa ja antaa takauksia toimiville ja perustettaville yrityksille, sekä harjoittaa näihin aloihin liittyvää toimintaa myös projektitoiminnan avulla. Yhtiö voi myös rakentaa niille teollisuus- ja palvelutiloja yrittäjien käyttöön luovutettavaksi vuokraoikeuden tai myynnin kautta sekä omistaa kiinteistöyhtiöiden osakkeita. Yhtiö voi omistaa ja hallita arvopapereita. Kaupunginvaltuuston asettamat konsernitavoitteet: 1. Yhtiön kannattavuuden parantaminen ja taseen vahvistaminen 2. Kilpailukykyisten toimitilojen turvaaminen yrityksille Konsernitavoitteiden toteuttaminen: 1. Yhtiön taloudellinen asema heikkeni edelleen toimintavuoden aikana. Tilikauden tulos oli tappiollinen ,32 euroa kun tappio edellisvuonna oli ,25 euroa. Valtuusto on päättänyt tytäryhtiönsä omistajapoliittisista toimenpiteistä kokouksessaan Yhtiön omistamien liike- ja teollisuustilojen käyttöaste on korkea lukuun ottamatta Postitaloa. Mustaniemen alueella vuokrattiin entinen talotehtaan tila ja Torikulman huoneisto on vuokrattu pankille pitkällä vuokrasopimuksella Witas Oy Yhtiöjärjestyksen mukainen toimiala: Yhtiön toimialana on harjoittaa yritysten kehittämistoimintaa, kehittää ja välittää tuoteideoita, tuotantomenetelmiä, markkinointiyhteyksiä, liikkeenjohdollisia tai muita taitoja, sijoittaa riskipääomaa ja antaa takauksia toimiville ja perustettaville yrityksille, sekä harjoittaa näihin aloihin liittyvää toimintaa myös projektitoiminnan avulla. Yhtiö voi omistaa ja hallita arvopapereita. Kaupunginvaltuuston asettamat konsernitavoitteet: 1. Yritystoiminnan tukeminen kannattavaan kasvuun 2. Onnistuneiden omistajavaihdosten tukeminen 3. Uusien liiketoimintamahdollisuuksien aktiivinen hakeminen 4. Markkinointiosaamisen ja myyntityön tehostaminen 5. Uuden yrityskannan synnyttäminen 6. Viitasaaren elinvoimaohjelman elinkeinopoliittisten toimenpiteiden tukeminen 7. Aluekehitysvarojen hyödyntäminen elinkeinoelämän kehittämisessä 8. Aktiivinen rooli työllisyyden edistämisessä mm. ÄRM2014+-hankkeen tuloksilla Konsernitavoitteiden toteuttaminen: Yritystoiminnan tukemisessa kannattavaan kasvuun kehittämistoimenpiteet painottuivat yrityshankkeiden ja tuoteideoiden arviointiin sekä niiden kehittämissuunnitelmien laadintaan ja rahoituksen hakuun. Uusia liiketoimintamahdollisuuksia syntyi InnoVapriikki-hankkeessa, jonka kautta yritysryhmät saivat merkittävää asiantuntijatukea uusien innovaatioiden tutkimus- ja selvittämistyöhön. Keksintöjen viikolla saatiin uusia ideoita edelleen jalostettavaksi. Ideastabusiness.fi-sivustolla kerätään uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Keksintöjen viikon yhteydessä järjestetyllä pitchaus-valmennuksella kannustettiin yrityksiä myyntityön tehostamiseen.

24 24 Muotoiluvalmennuksen ja CE-merkintävalmennuksen avulla yrityksiä sparrattiin laadun kehittämiseen sekä vaikuttavampaan markkinointiin. Witas-alueen yritykset olivat aktiivisuudessaan maakunnan kärkipäästä, kun mitataan ELY-keskukselle vuoden 2015 aikana jätettyjen yrityskohtaisten kehittämishankkeiden määrää. Witas-alueelta maaseutuohjelmaan yritystukihakemuksen oli jättänyt 11 yritystä, kun koko maakunnasta hakemuksen oli jättänyt 33 yritystä. TEM:n rakennerahastojen kautta yritystukihakemuksia Witas-alueen yrityksistä vuonna 2015 jätettiin 10 kpl, joista yhdeksän sai myöntävän rahoituspäätöksen, yritystuen määrä yhteensä Euromäärällisesti yritystuen määrä on toiseksi eniten heti Jyväskylän jälkeen. Viitasaaren osuus yritystuista oli viiden yrityksen osalta euroa. Merkittävimmät julkista yritysrahoitusta alueen yrityksille tarjoavat tahot ovat edelleen Finnvera Oyj ja Keski-Suomen ELY-keskus. Keski-Suomen ELY-keskuksen rahoituksella ja toimenpiteillä kasvatettiin yritysten tuottavuutta, vaikutettiin olemassa olevien työpaikkojen säilymiseen ja uusien työpaikkojen syntymiseen sekä tuettiin uusien yritysten syntymistä. Omistajanvaihdospalveluita toteutettiin Viitasaarella yhteensä 57. Palvelut sisälsivät mm. yrityskaupan suunnittelua, arvonmääritystä, verosuunnittelua ja kauppakirjojen laadintaa. Yrityskauppojen lisäksi toteutettiin maatilayritysten omistajavaihdoksia. Uusia yrityksiä Viitasaarella perustettiin 19 pois lukien asunto-osakeyhtiöt, kuolinpesät, metsäja kasvinviljelytilat Keskitien Kauppakiinteistö Oy Yhtiöjärjestyksen mukainen toimiala: Yhtiön toimialana on omistaa ja hallita Viitasaaren kunnan Haapaniemen kylässä kortteliin N:o 67 ja rakennuspaikalle N:o 2 rakennettavaa liiketaloa sekä kauppakirjalla Harhala RN:o 5:49 nimisestä tilasta ostettua n. 700 m²:n suuruista määräalaa ja kahden tehdyn vuokrasopimuksen siirron mukaista tonttia samassa korttelissa. Kaupunginvaltuuston asettamat konsernitavoitteet: 1. Tilojen käyttöä tehostamalla lisää vuokratuloja 2. Kiinteistön tuleva omistus konsernissa selvitetään 3. Kaupungin tilapalvelu laatii kiinteistölle kunnostamissuunnitelman Konsernitavoitteiden toteuttaminen: 1. Kiinteistön tilat on toistaiseksi varattu kaupungin omia toimintoja varten. 2. On katsottu tarkoituksenmukaiseksi säilyttää Keskitien Kauppakiinteistö Oy omana kiinteistöosakeyhtiönään purkamisesta johtuvien veroseuraamusten välttämiseksi. 3. Kiinteistön kunnostamissuunnitelma ei ole valmistunut.

25 Viitasaaren Koulutuskiinteistö Oy Yhtiöjärjestyksen mukainen toimiala: Yhtiön toimialana on omistaa ja hallita Viitasaaren kaupungin omistamasta Viitapelto RN:o 1:439 -nimisestä tilasta erotetulla rakennuskaavan tontin mukaisella määräalalla (1,57 ha) olevaa koulutus- ja opetustarkoitukseen rakennettua rakennusta. Kaupunginvaltuuston asettamat konsernitavoitteet: 1. Kaupungin yhtiölle myöntämän pääomalainan takaisinmaksu v. 2015, yht euroa 2. Kiinteistöä ylläpidetään nykykunnossa; tavoitteena on tilojen kunnossapitäminen ja terveellisten sekä turvallisten tilojen tarjoaminen nykyisille vuokralaisille Konsernitavoitteiden toteuttaminen: 1. Yhtiö on maksanut kaupungin myöntämän pääomalainan yht euroa kokonaan takaisin v Kiinteistöä on ylläpidetty suunnitelmallisesti ja kiinteistönhoito päätettiin ostaa toimintavuonna kaupungin tilapalvelulta. Vuoden 2015 suurimmat remontit olivat toimistohuoneiden ilmanvaihto ja kiinteistön keittiötilojen kylmiöiden uusiminen. Tytäryhteisöt ovat toiminnallaan tukeneet kaupungin strategian toteutumista. Tytäryhteisöjen osalta ylijäämäisen tilinpäätöksen tekivät ainoastaan Viitasaaren Vuokra-asunnot Oy ja Keskitien Kauppakiinteistö Oy.

26 Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan hyväksyä päivitetyt Wiitaunionin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeet ja uuden riskienhallinnan toimintamallin sekä määräsi ne käyttöön otettavaksi välittömästi koko kuntakonsernissa. Samalla kaupunginhallitus päätti jatkaa nykyistä luottamushenkilöpohjaista sisäistä tarkastusta, jota tarvittaessa täydennetään ostopalveluna ulkopuolisella ammattimaisella sisäisellä tarkastuksella. Kaupunginhallitus teetti toimintavuonna ulkopuolisen selvityksen sosiaalitoimessa niistä kohteista, jotka perusturvan oma sisäinen tarkastus oli esittänyt jatkoselvityksen kohteiksi. Viitasaaren kaupungissa lautakunnat ja kaupunginhallitus päättävät toimielintensä sisäisten tarkastajien valinnasta. Lautakuntien valitsemat sisäiset tarkastajat toimittavat hallitukselle suunnitelman sisäisen tarkastuksen suorittamisesta, sekä raportoivat tarkastusten suorittamisesta kaupunginhallituksen ohjeistamin lomakkein tilinpäätöksen yhteydessä. Lautakuntien sisäisten tarkastajien toimittamissa tarkastuskertomuksissa ei ole noussut esiin normaalitoiminnasta poikkeavaa. Ympäristölautakunnan osalta sisäistä tarkastusta ei suoritettu. Vuosi 2015 oli ensimmäinen toimintavuosi, jolloin uusi toimialakohtainen riskienhallintajärjestelmä otettiin käyttöön. Toimialoittaiset riskiarvioinnit on käyty läpi Wiitaunionin johtoryhmässä Samalla on määritelty toimenpiteet riskien pienentämiseksi ja sovittu seurantavastuista. Sivistystoimi: merkittävät riskit liittyvät pitkälti toisen asteen koulutukseen: toimenpiteinä kuntien välinen ja lukioiden sekä ammatillisen koulutuksen yhteistyö, opiskelijoiden ohivirtauksen estäminen Perusturva: merkittävät riskit liittyvät sote-uudistuksen etenemiseen; toimenpiteenä aktiivinen osallistuminen ja alueen selvä kannanilmaisu työttömyyden nousuriski: toimenpiteenä TYP-työskentely, kuntouttava työtoiminta: aktiivinen yhteistyö yrittäjien ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa asiantuntijoiden/avainhenkilöiden poislähtö/pitkäaikainen poissaolo ja sijaisuuksiin vaikea saada koulutettuja ammattihenkilöitä: toimenpiteinä hiljaisen tiedon hyödyntäminen, esimiesten varahenkilöjärjestelmä ajan tasalle, varahenkilöiden perehdytys / perehtyminen sekä raportointi ja tietojen jakaminen (esim. Dynasty). Tekninen toimi: suurimmat riskit rahoituksellisia, saattavat johtaa kiinteistöjen huonoon kuntoon ja tyhjillään oleviin rakennuksiin henkilöstön ylikuormittuminen tiukat henkilöstöresurssit toimintojen ylläpitämisen avainhenkilöiden eläköityminen osittain kankeat ja vanhanaikaiset tietojärjestelmät Ympäristötoimi: riskit lähinnä kohtalaisen riskin tasolla uudistuva lainsäädäntö vie päätöksentekoa kunnan ulkopuolelle kiinteistöjen korjausvelka ja sisäilmaongelmat suuronnettomuudet alueella, liikennemäärien kasvun aiheuttamat riskit Keskushallinto:

27 27 sietämätön riski/ investoinnit eivät pysy aikataulussa tai kustannusarvio ylittyy merkittävästi; esim. laajakaistahanke merkittävä riski/ sote-lainsäädäntö: toimenpiteinä aktiivinen osallistuminen sote-työryhmiin ja kaupungin kannan selvä ilmaisu merkittävä riski/työttömyysaste sekä kaupungin sakkomaksujen nousu: toimenpiteinä kaupungin aktiivinen rooli yrittäjyyteen sekä kolmannen sektorin toimijoiden toiminnan tehostaminen ja kuntouttavan työtoiminnan laajentaminen Konserniyhtiöiden osalta riskiarviointia ja toimenpiteitä on käyty läpi konsernipalavereissa. Yhteenveto merkittävimmistä riskeistä konserniemon ja tytäryhtiöiden osalta Verkko-osuuskunta Kuuskaista ei kyennyt toteuttamaan operaattorisopimuksen mukaisesti Viitasaaren kaupungin alueelle suunniteltua valokuituverkkoa. Kaupunginvaltuusto päätti pur kaa Verkko-osuuskunta Kuuskaistan kanssa solmitun ope raat to ri so pi muk sen sekä sen myötä kaupungin solmimat liittymäsopimukset ja vaatia palautettavaksi kaupungin suorittamat ennakko- sekä liittymämaksut. Asiassa ei Kuuskaistan vastauksen ja sovintoneuvotteluiden pohjalta saavutettu sovinnollista ratkaisua, joten kaupunginvaltuusto on päättänyt käynnistää oikeudelliset toimenpiteet. Oikeusprosessiin liittyy ai na kanteen hylkäämiseen, vastavaatimusten menestymiseen ja oi keu den käyn ti ku lui hin liittyviä riskejä. Riskit ovat etenkin Kuuskaistan ta lou del li nen tila huomioiden kanteen mahdollisesti menestyessäkin huomattavia ja oi keus pro ses si voi valitusmahdollisuuden vuoksi olla monivuotinen. Vaarana on, että ennakkoon maksetut osuudet, yhteensä n. 0,9 M euroa menetetään ja vastaavan suuruinen alaskirjaus joudutaan tekemään tulosvaikutteisesti taloussuunnitelmakaudella Kaupungin tytäryhtiö Wiitaseudun Yrityspalvelut Oy ei ole toistaiseksi onnistunut vakauttamaan talouttaan. Yhtiön tulos on ollut jo muutaman vuoden negatiivinen ja taseen oma pääoma hupenee. Mikäli talouden vakauttamisessa ei onnistuta, uhkaa yhtiötä pahimmillaan maksukyvyttömyys ja yhtiön purkaminen. Sisäinen valvonta on tuottanut kohtuullisen varmuuden toiminnan tuloksellisuudesta, lain- ja hyvän hallintotavan mukaisuudesta, varojen ja omaisuuden turvaamisesta sekä johtamisen edellyttämän luotettavan toiminnallisen ja taloudellisen informaation riittävyydestä. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan riittävyyttä on seurattu ja arvioitu systemaattisesti olennaisten riskien, toimintaympäristön muutosten ja suoriutumisarviointien perusteella. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan seuranta-, arviointi-, hallinta- ja raportointimenettelyt ovat dokumentoituja. Tulokset on käsitelty systemaattisesti ja tavoitteena on toiminnan ja sen tuloksellisuuden jatkuva parantaminen.

28 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Toimintakate on 40,5 milj., mikä on 0,7 milj. parempi kuin edellisenä vuonna ja 1,7 milj. parempi kuin talousarviossa. Toimintakate on asukasta kohden. Toimintakuluista on katettu 42,95 % toimintatuloilla. Tunnusluku parempi kuin edellisenä vuotena jolloin se oli 42,58 %. Vuosikate on 3,083 milj. euroa, mikä on 0,1 milj. euroa heikompi kuin edellisenä vuotena mutta 1,9 milj. euroa parempi kuin talousarviossa. Vuosikate on 120,81 % poistoista. Kunnan tulorahoituksen katsotaan olevan riittävän, jos tunnusluvun arvo on 100 % ja jos poistot vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Tunnusluku on hieman heikompi kuin edellisenä vuotena, jolloin se oli 132,50 %. Vuosikate on asukasta kohden 462 euroa. Kuntaliiton tietojen mukaan kuntien vuosikate vuoden 2014 tilinpäätöksissä on ollut asukasta kohden 406. Poistot ovat 382 /per asukas ja yhteensä 2,5 milj.. Tilikauden tulos on ylijäämäinen ,06. Tilikauden tulos on 1,9 milj. parempi kuin talousarviossa. Ylijäämä on 0,2 milj. euroa heikompi kuin edellisenä vuotena. Arvioitua parempi tulos johtuu seuraavista tekijöistä: tilikauden toimintatuotot talousarvioon verrattuna saavutettiin. kaikki merkittävät toimintamenot alittivat talousarvion. verotulojen ja valtionosuuksien kasvu talousarvioon nähden Tilikauden ylijäämä on asukasta kohden on 80 euroa. Talousarvion mukaisesti tilikausi olisi ollut alijäämäinen

29 Tilikauden tuloksen muodostuminen VIITASAAREN KAUPUNKI 2015 Budjetti Muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama Tot TULOSLASKELMA ULKOINEN muutos TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Liiketoiminnan myyntituotot ,62-745,62 10 Täydet valtiolta saadut korvaukset , ,07 1 Korvaukset kunnilta ja kuntayhteisöiltä , ,27 1 Muut suoritteiden myyntituotot , ,85 9 Myyntituotot , ,89 9 Maksutuotot Terveydenhuollon maksut Sosiaalitoimen maksut Opetus- ja kulttuuritoimen maksut Yhdyskuntapalvelujen maksut , , , , , , , ,61 1 Maksutuotot , ,78 10 Tuet ja avustukset , ,67 9 Muut toimintatuotot Vuokratuotot , ,40 9 Muut toimintatuotot , ,15 36 Muut toimintatuotot , ,25 9 TOIMINTATUOTOT , ,97 10 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Maksetut palkat ja palkkiot , ,95 10 Jaksotetut palkat ja palkkiot , ,00-1 Henkilöstökorvaukset, henk.korjauserät , ,97 53 Palkat ja palkkiot , ,98 10 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,06 9 Muut henkilösivukulut , ,20 9 Henkilösivukulut , ,26 9 Henkilöstökulut , ,28 9 Palvelujen ostot Asiakaspalvelujen ostot , ,05 9

30 30 Muiden palvelujen ostot , ,68 10 Palvelujen ostot , ,37 9 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,99 10 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,99 10 Avustukset Avustukset kotitalouksille , ,59 8 Avustukset yhteisöille , ,93 6 Avustukset , ,52 7 Muut toimintakulut Vuokrat , ,05 Muut toimintakulut , ,98 6 Muut toimintakulut , ,03 8 TOIMINTAKULUT , ,21 9 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , ,18 Verotulot , ,78 10 Valtionosuudet , ,00 10 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , ,57 10 Muut rahoitustuotot , ,32 1 Korkokulut , ,81 6 Muut rahoituskulut , , Rahoitustuotot ja -kulut , ,86 35 VUOSIKATE , ,10 26 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,64 10 Kertaluonteiset poistot , ,40-1 Poistot ja arvonalentumiset , ,04 10 TILIKAUDEN TULOS , ,06-3 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , ,06-3

31 31 VIITASAAREN KAUPUNKI Toteutuma/ Toteutuma/ TULOSLASKELMA ULKOINEN TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Liiketoiminnan myyntituotot , ,24 Täydet valtiolta saadut korvauk , ,47 Korvaukset kunnilta ja kuntayht , ,55 Muut suoritteiden myyntituotot , ,28 Myyntituotot , ,54 Maksutuotot Terveydenhuollon maksut , ,94 Sosiaalitoimen maksut , ,05 Opetus- ja kulttuuritoimen maks , ,00 Yhdyskuntapalvelujen maksut , ,11 Maksutuotot , ,10 Tuet ja avustukset , ,24 Muut toimintatuotot Vuokratuotot , ,71 Muut toimintatuotot , ,35 Muut toimintatuotot , ,06 TOIMINTATUOTOT , ,94 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Maksetut palkat ja palkkiot , ,11 Jaksotetut palkat ja palkkiot , ,00 Henkilöstökorvaukset, henk.kor , ,70 Palkat ja palkkiot , ,41 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,39 Muut henkilösivukulut , ,43 Henkilösivukulut , ,82 Henkilöstökulut , ,23 Palvelujen ostot Asiakaspalvelujen ostot , ,14 Muiden palvelujen ostot , ,88 Palvelujen ostot , ,02 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,79 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,79 Avustukset Avustukset kotitalouksille , ,36 Avustukset yhteisöille , ,32

32 32 Avustukset liikelaitoksille -63,85 Avustukset , ,53 Muut toimintakulut Vuokrat , ,80 Muut toimintakulut , ,85 Muut toimintakulut , ,65 TOIMINTAKULUT , ,22 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , ,28 Verotulot , ,94 Valtionosuudet , ,00 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , ,20 Muut rahoitustuotot , ,38 Korkokulut , ,15 Muut rahoituskulut , ,95 Rahoitustuotot ja -kulut , ,52 VUOSIKATE , ,14 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,87 Kertaluonteiset poistot ,40 Poistot ja arvonalentumiset , ,87 TILIKAUDEN TULOS , ,27 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , ,27

33 33 VIITASAAREN KAUPUNKI 5,94573 TULOSLASKELMA Muutos % Toimintatulot ,10 Toimintamenot ,99 Toimintakate ,61 Verotulot ,24 Valtionosuudet ,46 Alv:n takaisinperintä 0 0 0,00 Käyttökate ,98 Korkotulot ,97 Muut rahoitustulot ,67 Korkomenot ,17 Muut rahoitusmenot ,00 Vuosikate ,03 Poistot käyttöomaisuudesta ,55 Satunnaiset tulot 0 0 0,00 Satunnaiset menot 0 0 0,00 Tilikauden tulos ,50 Poistoeron lis. (-), väh. (+) 0 0 0,00 Varausten lis. (-), väh. (+) 0 0 0,00 Rahastojen lis. (-), väh. (+) 0 0 0,00 Tilikauden yli/alijäämä ,50 Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/toimintakulut % 42,58 42,95 Vuosikate/käyttötulot % 4,16 4,13 Poistot/käyttötulot % 3,14 3,42 Vuosikate /asukas Vuosikate/poistot % 132,50 120,81 Asukasmäärä

34 Toiminnan rahoitus Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana voidaan tarkastella rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Investointien tulorahoitus-tunnusluku ilmaisee, kuinka paljon investointien omahankintamenoista on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku on 210,30 %. Tunnusluku on heikentynyt edellisestä vuodesta, jolloin se oli 282,41%. Lainahoitokate ilmaisee kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Lainahoitokate on 1,40. Kun lainanhoitokate on alle 1, joudutaan lainojen hoitamiseksi ottamaan lisää lainaa. Tunnusluku on parantunut edellisestä vuodesta, jolloin se oli 1,32 Kassan riittävyys vuoden lopussa on ollut 16 päivää, kun se edellisenä vuotena oli 11 päivää. VIITASAAREN KAUPUNKI Toteutuma Toteutuma RAHOITUSLASKELMA TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIR TULORAHOITUS VUOSIKATE , ,14 SATUNNAISET ERÄT TULORAHOITUKSEN KORJAUSERÄT TULORAHOITUKSEN KORJAUSERÄT , ,01 TULORAHOITUKSEN KORJAUSERÄT , ,01 TULORAHOITUS , ,13 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA INVESTOINTIMENOT , ,21 RAHOITUSOSUUDET INVESTOINTEIHIN , ,44 PYS.VASTAAVIEN HYÖDYKKEIDEN LUOV KÄYTTÖOMAISUUDEN VARS.MYYNTITUL , ,20 INVESTOINTIEN MYYNTIVOITOT , ,01 PYS.VASTAAVIEN HYÖDYKKEIDEN LUOV , ,21 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA , ,56 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIR , ,57 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA ANTOLAINAUKSEN MUUTOKSET ANTOLAINASAAMISTEN LISÄYKSET ANTOLAINASAAMISTEN VÄHENNYS ,00 ANTOLAINAUKSEN MUUTOKSET ,00 LAINAKANNAN MUUTOKSET PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN LISÄYS PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN VÄHENNYS , ,43 LYHYTAIKAISTEN LAINOJEN MUUTOS ,00 LAINAKANNAN MUUTOKSET , ,57 OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSET MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET TOIMEKSIANTOJEN VAROJEN JA PÄÄOM , ,98 VAIHTO-OMAISUUDEN MUUTOS 1 296, ,81 PITKÄAIKAISTEN SAAMISTEN MUUTOS , ,00 SAAMISTEN MUUTOS , ,61 KOROTT. PITKÄ- JA LYHYTAIK.VELKO , ,81 MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET , ,63 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA , ,06 KASSAVAROJEN MUUTOS , ,51 KASSAVARAT , ,35 KASSAVARAT , ,84

35 35 KASSAVAROJEN MUUTOS , , Kokonaistulot ja -menot KOKONAISTULOT JA -MENOT (ULKOISET) % % TULOT Varsinainen toiminta Toimintatuotot , ,6 Verotulot , ,8 Valtionosuudet , ,0 Korkotuotot 74 0,1 57 0,1 Muut rahoitustuotot 191 0,2 14 0,0 Satunnaiset tuotot 0 0,0 0 0,0 Tulorahoituksen korjauserät , ,1 Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin , ,4 Käyttöomaisuuden myyntitulot 144 0,2 90 0,1 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 0 0,0 70 0,1 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 0,0 0 0,0 Lyhytaikaisten lainojen lisäys ,8 0 0,0 Oman pääoman lisäykset 0 0,0 0 0,0 Kokonaistulot yhteensä , ,0 MENOT Varsinainen toiminta Toimintakulut , ,3 Korkokulut 235 0, ,2 Muut rahoituskulut 95 0, ,5 Satunnaiset kulut 0 0,0 0 0,0 Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit , ,4 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäykset 0 0,0 0 0,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,6 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0,0 0 0,0 Kokonaismenot yhteensä , ,0

36 Rahoitusasema ja sen muutokset Kunnan rahoituksen rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Omavaraisuusaste on 49,85 %. Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja kunnan kykyä selviytyä sitoumuksistaan pitkällä tähtäyksellä. Tunnusluku on hieman parantunut edellisestä vuodesta, jolloin se oli 48,40. Rahoitusvarallisuus on asukasta kohti euroa. Tunnusluku on parantunut edellisestä vuodesta, jolloin se oli euroa. Tunnusluku osoittaa likvidien varojen riittävyyden vieraan pääoman takaisinmaksuun. Suhteellinen velkaantuneisuus on 44,3 %. Tunnusluku on heikentynyt edellisestä vuodesta, jolloin se oli 43,4 %. Tunnusluku ilmaisee, kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Tilastokeskuksen mukaan kuntien suhteellinen velkaantuneisuus on vuoden 2014 tilinpäätösten mukaan 52 %. Lainakanta on vuoden 2015 lopussa 25,3 milj. euroa. Lainaa on asukasta kohti 3.798, edellisenä vuotena vastaava määrä oli Lainakanta on pienentynyt 1,9 milj. euroa. Tilastokeskuksen mukaan kuntien lainakanta on vuoden 2014 tilinpäätöksissä ollut euroa.