KORTEPOHJAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 KORTEPOHJAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Kortevasu

2 1. PÄIVÄHOITOYKSIKKÖMME TOIMINTA-AJATUS JA ARVOPOHJA TOIMINTA-AJATUS ARVOPOHJA YKSIKKÖMME PALVELUMUODOT AVOIMET VARHAISKASVATUSPALVELUT PERHEPÄIVÄHOITO PÄIVÄKOTI ESIOPETUS 3. YKSIKÖN VASUPROSESSI KUVAUS KORTEPOHJAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN, KORTEVASUN ETENEMISESTÄ LAPSEN YKSILÖLLINEN HUOMIOINTI HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN PERIAATTEITA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TOIMINNAN SUUNNITTELUN POHJANA KASVATUSKUMPPANUUS JA HYVÄ ALKU PÄIVÄHOIDOSSA 4.4 VARHAINEN TUKI ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMÄT VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN YKSIKÖSSÄ HYVÄ PERUSHOITO 5.2 LAPSELLE OMINAISET TAVAT TOIMIA SISÄLLÖLLISET ORIENTAATIOT TOIMINNALLISET PAINOTUKSET RYHMIEN MUODOSTAMINEN JA PIENRYHMÄTOIMINTA TOIMINNAN SUUNNITTELU, DOKUMENTOINTI JA ARVIOINTI TOIMINNAN SUUNNITTELU DOKUMENTOINTI ARVIOINTI TOIMINTATAPOJEN KEHITTÄMINEN LAPSEN JA VANHEMPIEN OSALLISUUDEN VAHVISTAMINEN TYÖYHTEISÖN TOIMINTATAPOJEN KEHITTÄMINEN TYÖHYVINVOINNIN VAHVISTAMISEKSI MUUTA HUOMIOITAVAA YHTEISESTI SOVITUT KÄYTÄNNÖT JA SÄÄNNÖT VERKOSTOYHTEISTYÖ, KESKEISET YHTEISTYÖKUMPPANIT TIEDOTTAMINEN JA VIESTINTÄ... 14

3 1. PÄIVÄHOITOYKSIKKÖMME TOIMINTA-AJATUS JA ARVOPOH- JA 1.1 Toiminta-ajatus Kortepohjan varhaiskasvatussuunnitelma pohjautuu valtakunnalliselle varhaiskasvatussuunnitelman perusteille ja esiopetuksen opetussuunnitelman perusteille. Pohjana on myös Jyväskylän kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma ja esiopetussuunnitelma ( Haluamme tukea vanhempia kasvatustehtävässä ja yhdessä heidän kanssaan tarjota lapselle turvallisen, lapsen tarpeita huomioivan, ilmapiiriltään myönteisen kasvuympäristön, mahdollisuuden rauhassa iloita lapsuuden leikeistä. Haluamme tarjota kokemuksia ja elämyksiä, joiden kautta lapsi voi kasvaa aktiiviseksi ja itseensä luottavaksi sekä oppia kohtaamaan ja hyväksymään myös erilaisuutta kansainvälistyvässä ja muuttuvassa maailmassa. 1.2 Arvopohja Arvopohja, jonka henkilökunta haluaa välittää lapsille yhteistyössä lasten vanhempien kanssa: oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo sosiaalisuus; ryhmässä toimiminen terve itsetunto; kriittinen ja itsenäinen ajattelu ympäristön ja luonnon kunnioittaminen turvallisuuden kokeminen ilo, luovuus, mielihyvä 2. YKSIKKÖMME PALVELUMUODOT Toimintayksikkömme alaisuudessa toimii 6-ryhmäinen päiväkoti, jossa annetaan myös esiopetusta. Lisäksi on avoimien varhaiskasvatuspalveluiden kerhoja, jotka toimivat Ylioppilaskylän E-talossa. Siellä toimii myös yksi kokopäiväryhmä. Esimiehemme alaisuudessa on myös perhepäivähoitoa ja Kortesuon päiväkoti. Monipuolinen palvelutarjonta ja yksikön sisäinen, tiivis yhteistyö mahdollistavat joustavan ja turvallisen siirtymisen hoitomuodosta ja ryhmästä toiseen lapsen kasvaessa ja perheen tilanteen muuttuessa. Päiväkodissamme työskentelee lisäksi perhepäivähoidon varahoitaja ja Kortesuon päiväkodin kanssa yhteinen, vakituinen varahenkilö. Kortepohjan varhaiskasvatussuunnitelma on kaikille yksikkömme työmuodoille yhteinen ja muodostaa toimintamme perustan. 2.1 Avoimet varhaiskasvatuspalvelut Alueellamme järjestetään lasten kerhoja erikseen 2-vuotiaille ja 2-5-vuotiaille lapsille. Kerhoilla on omat tilat Ylioppilaskylän E-talossa, Taitoniekantie 9 E. Kerhot tarjoavat vaihtoehdon niille perheille, jotka eivät työn tai opiskelun takia tarvitse kokopäiväistä hoitoa. Avoimen varhaiskasvatuksen kerhoista vastaa lastentarhanopettaja lastenhoitaja työpari. Kerhoissa tarjotaan lounas tai välipala. Toiminnan tärkeimpänä kasvatuspäämääränä on onnellinen lapsi, joka osaa ja uskaltaa näyttää tunteensa ja olla oma itsensä. Toiminnassa on tärkeää myös tilanneherkkyys; "olemme saatavilla, mutta emme tee puolesta". Toiminnan periaatteena on tarjota suunniteltua toimintaa, jossa leikillä, ulkoilulla ja lapsen yksilöllisellä huomioimisella on keskeinen sija.

4 2.2 Perhepäivähoito Perhepäivähoitaja hoitaa omassa kodissaan neljää alle kouluikäistä lasta. Kortepohjan esimiesalueeseen kuuluvat hoitajat asuvat Kortepohjan, Kypärämäen ja Viitaniemen alueella. Perhepäivähoidon vahvuuksia ovat kodinomaisuus, kiireettömyys ja yksilöllisyys. Pienessä ryhmässä myös infektioriski vähenee. Perhepäivähoito palvelee hyvin myös perheitä, jotka haluavat perheen lapset samaan ryhmään. Päivän aikana tehdään kodin töitä ja ruoka valmistetaan itse. Vanhemmuuden tukeminen on perhepäivähoidossa luontevaa, kun nähdään aamuin illoin ja on aikaa keskustella lasten arjesta. Hoitosuhteesta tulee usein pitkäaikainen ja näin hoitajasta tulee tärkeä aikuinen perheen elämässä. Myös perhepäivähoidossa järjestetään lapsille yhteistä toimintaa, jossa lapset saavat kokemusta isommassa ryhmässä olemisesta. Perhepäivähoitajien ja päiväkodin yhteistyö on tiivistä ja päiväkodin tilat ovat myös perhepäivähoidon käytössä. Kortepohjassa asuvat hoitajat käyvät lasten kanssa jumpassa ja uimassa päiväkodilla. Jokaiselle perhepäivähoidossa olevalle lapselle on nimetty varahoitopaikka päiväkotimme lapsiryhmässä tai toisen perhepäivähoitajan luona. Päiväkodissamme työskentelee perhepäivähoidon varahoitaja. 2.3 Päiväkoti Kortepohjan päiväkodissa on 6 ryhmää 1-6-vuotiaille lapsille. Yli kolmevuotiaiden lasten ryhmässä työskentelee kaksi lastentarhanopettajaa ja yksi lastenhoitaja. Alle kolmevuotiailla työskentelee yksi lastentarhanopettaja ja kaksi lastenhoitajaa. Toiminta on suunnitelmallista ja tavoitteellista ja se toteutetaan tiimityönä. Kaikissa ryhmissä toimintaa järjestetään osittain myös pienryhmäperiaatteella. Se tarkoittaa, että toiminnan ajaksi ryhmän lapset on jaettu kolmeen pienempään ryhmään. Pienryhmässä voidaan toteuttaa ikätasoista ja kunkin lapsen tarpeista ja toiveista lähtevää toimintaa, yhden aikuisen johdolla. Ryhmiin sijoitetaan myös erityistä tukea tarvitsevia lapsia. Tällöin yhdessä vanhempien ja eri yhteistyötahojen kanssa sovitaan tarvittavat tukitoimet, joilla tuetaan lasta yksilöllisesti. Lisää asiasta kohdassa 4.4 Varhainen tuki. 2.4 Esiopetus Toimintayksikkömme esiopetusta ohjaa valtakunnallisen esiopetuksen perusteiden ja Jyväskylän kaupungin esiopetussuunnitelman lisäksi kaupungin yhteinen varhaiskasvatussuunitelma ( ja yksikkömme oma varhaiskasvatussuunnitelma ( Esiopetusta järjestetään kahdessa 5-6 vuotiaiden ryhmässä, joissa molemmissa toimii kaksi lastentarhanopettajaa ja yksi lastenhoitaja. Esiopetuksessa olevat lapset voivat olla myös kokopäivähoidossa. Yhteistyössä vanhempien kanssa sovitaan lapselle yksilölliset tavoitteet ja ne kirjataan lapsen omaan esiopetuksen oppimissuunnitelmaan. Kouluvalmiuksia harjoitellaan ensisijaisesti leikin kautta. Muita työskentelytapoja ovat tutkiminen, liikkuminen, taiteellinen kokeminen ja tekeminen, sadut ja tarinat, arjen toiminnot sekä erilaiset tehtävät. Esiopetuksen tavoitteet ja sisällöt toteutetaan kokonaisvaltaisena toimintana. Esiopetusta toteutetaan yhdessä koko ryhmän kanssa ja pienryhmätoimintana. Lapsen itsetunnon vahvistumista ja minäkuvan kehittymistä tuetaan kannustamisella ja omatoimisuuteen tukemisella. Vuorovaikutustaitojen ja omantoiminnan ohjauksen oppimista harjoitellaan yhdessä ryhmän toisten lasten kanssa. Lapsen siirtyessä esiopetuksesta kouluun, yhteistyö koulun ja vanhempien kanssa on tärkeää, jotta lapsen koulun aloitus sujuisi hyvin.

5 3. YKSIKÖN VASUPROSESSI 3.1 Kuvaus Kortepohjan varhaiskasvatussuunnitelman, Kortevasun etenemisestä Vuosien 2004 ja 2005 aikana osallistuimme päivähoidolle suunnattuihin pedagogisiin iltapäiviin ja koulutuksiin koskien vasua. Toukokuussa 2005 nimettiin työryhmä laatimaan ensimmäistä Kortevasua. Teimme mm. kyselyn vanhemmille, henkilökunnalle ja lapsille kasvatuskumppanuudesta. Pidimme useita suunnitteluiltoja päiväkodilla vasun tiimoilta. Helmikuussa 2006 oli Vanhempainilta päiväkodin, perhepäivähoidon ja kerhojen vanhemmille. Illan teemana oli kasvatuskumppanuus. Kortepohjan päiväkodin, perhepäivähoidon ja avoimien varhaiskasvatuspalveluiden vasu valmistui 2006 vuoden lopussa. Tammikuun 2007 aikana se painettiin yksikkömme käyttöön. Talvella järjestimme kaksi työkokousiltaa vasun tiimoilta, tuolloin tuli tarve päivittää vanhentunutta tekstiä. Työryhmä, Tehotiimi koottiin, ja suunnitelma päivityksestä valmistui. Jokainen työntekijä osallistui tiiminsä kautta sisällön päivitykseen. Lasten ja vanhempien osallisuutta varhaiskasvatussuunnitelman tekemiseen ja toiminnan kehittämiseen kuvataan kohdassa 6. Toimintatapojen kehittäminen. 4. LAPSEN YKSILÖLLINEN HUOMIOINTI 4.1 Hyvinvoinnin edistämisen periaatteita Yhteistyössä vanhempien kanssa pyrimme edistämään lapsen kasvua ja oppimista. Luodaan turvallinen ja myönteinen kasvuilmapiiri, jossa huomioidaan lapsen yksilölliset tarpeet ja lapsi hyväksytään omana persoonallisena itsenään. Toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon lasten erityistarpeet, lasten omat ideat ja kiinnostuksen kohteet. Kiusaaminen; toisen satuttaminen fyysisesti tai sanallisesti on ehdottomasti kiellettyä. Lasten kiusaamistilanteisiin puututaan välittömästi. Ristiriitatilanteet selvitetään ja sovitaan lasten kesken. Henkilökunta valvoo ja pyrkii estämään kiusaamistilanteet. Lapsia ohjataan hyviin tapoihin ja toisten ruumiillisen ja henkisen koskemattomuuden kunnioittamiseen. Lasten välisten kiusaamistilanteiden käsittelyyn on luotu yhteinen toimintamalli. Tilanteista keskustellaan aina myös vanhempien kanssa. Syksyn urheilutapahtumassa ns. päiväkodin Olympialaisissa luetaan yhteinen päiväkotirauhanjulistus. Päiväkotirauhanjulistus on yhteinen lupaus siitä, että kaikkien lasten pitää saada leikkiä rauhassa ja turvallisesti. Lasten fyysistä turvallisuutta lisää koko henkilökunnan ajantasainen ensiaputaitojen ylläpito jatkuvan koulutuksen avulla ja päiväkodille laadittu turvallisuussuunnitelma. 4.2 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma toiminnan suunnittelun pohjana Jokaiselle lapselle laaditaan oma varhaiskasvatussuunnitelma yhdessä vanhempien kanssa. Näissä keskusteluissa sovimme ja kirjaamme yhteiset tavoitteet ja toimintatavat lapsen kasvun ja kehityksen tukemiseksi. Lapsiryhmän toiminnan suunnittelussa huomioimme lapsen yksilölliset tarpeet. Tavoitteiden toteutumista arvioimme henkilökunnan yhteisissä palavereissa sekä vähintään kerran vuodessa vanhempien kanssa pidettävissä arviointikeskusteluissa.

6 4.3 Kasvatuskumppanuus ja hyvä alku päivähoidossa Päivähoidon aloittaminen on tärkeä asia lapsen ja perheen elämässä. Haluamme järjestää perheelle aikaa rauhassa tutustua päivähoidon arkeen ja toivomme vanhempien läsnäoloa lapsen yksilöllisen tarpeen mukaan hyvän ja turvallisen hoitosuhteen rakentamiseksi. Näin saamme lapselle pehmeän laskun päivähoitoon, jossa lapsi ensin vanhempien kanssa tutustuu, ja sitten pienin askelin edeten lapsen hoitopäivää pidennetään. Kun lapsi aloittaa päivähoidon, teemme perheen kanssa palvelusopimuksen, johon kirjaamme yhteiset, päivähoitoa raamittavat sopimukset. Palvelusopimusta käytetään soveltuvin osin myös avoimissa varhaiskasvatuspalveluissa. On tärkeää, että kaikki vanhemmilla oleva arvokas tieto omasta lapsestaan välittyy ryhmän henkilökunnalle jo alkuvaiheessa. Vanhempien kanssa käydään aloituskeskustelu, jossa myös tarvittava tieto siirtyy kasvatushenkilöstölle. Vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö on edellytys lapsen tasapainoiselle kehitykselle. Havaintojen kertominen ja keskusteleminen on arkipäivää kaikissa päivähoitomuodoissa. Jotta vanhemmat saavat tietoa toiminnastamme, ovat lisäksi käytössä myös viikko-ohjelmat ja erilaiset tiedotteet. Valokuvat ovat tärkeä osa toimintamme kuvausta kaikissa ryhmissä. Muina yhteistyömuotoina ovat vanhempainillat, kokoperheen tapahtumat ja henkilökohtaiset keskustelut. Huomioimme vanhempien toiveet toiminnan sisältöjen suhteen ja tarjoamme mahdollisuuden arvioida toimintaamme mm. vasukeskusteluissa. 4.4 Varhainen tuki Luottamuksellinen ja tiivis yhteistyö vanhempien ja henkilökunnan välillä mahdollistaa lapsen yksilöllisten tarpeiden tukemisen. Yhteistyössä vanhempien kanssa tehtävään lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjataan lapsen vahvuudet ja tuen tarpeet sekä sovitaan kasvua ja kehitystä tukevat tavoitteet. Alueellamme toimivan kiertävän erityislastentarhanopettajan (kelto) kanssa vanhemmat ja henkilökunta yhdessä sopivat päivähoidossa toteutettavat tukitoimet, joita ovat esim. kuvien käyttö, erilaiset tehtävät ja harjoitukset tai arjen toimintojen muokkaaminen lapsen tarpeita vastaavaksi. Tukitoimena voi olla myös ryhmäavustaja tai henkilökohtainen avustaja. Tarvittaessa teemme yhteistyötä muiden tukipalveluiden kanssa, joita ovat mm. puheterapeutti ja toimintaterapeutti. Lisätietoa on kohdassa 7.2. Verkostoyhteistyö. Tavoitteiden toteutumista seurataan ja arvioidaan yhteistyössä vanhempien ja eri toimijoiden kanssa. 4.4 Eri kieli- ja kulttuuriryhmät Vanhemmille kerrotaan päivähoidon toimintaperiaatteista tarvittaessa tulkkipalvelua käyttäen ja annetaan kirjalliset esitteet. Yhteistyössä vanhempien kanssa sovitaan lapsen kasvatuksessa huomioitavat asiat esim. ruokavalio ja uskontokasvatus. Lapsen suomen kielen taidon kehitystä havainnoidaan ja tuetaan arkitoiminnoissa sekä kerran viikossa järjestettävässä suomi toisena kielenä (S2)- pienryhmäopetuksessa. Tarvittaessa perheitä ohjataan ottamaan yhteyttä erilaisiin tukipalveluihin. Henkilökunnan tietoa eri kulttuureista, avointa ja ennakkoluulotonta asennetta vahvistetaan mahdollisuudella osallistua mamu-koulutuksiin. Tarkoitus on myös lisätä yhteistyötä maahanmuutajaperheiden kanssa esim. vanhemmat käyvät kertomassa ryhmän lapsille ja aikuisille oman kulttuurinsa tavoista ja tottumuksista. 5. VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN YKSIKÖSSÄ 5.1. Hyvä perushoito

7 Aikuinen tukee ja ohjaa sekä kannustaa lasta arjentaitojen harjoittelussa. Lapselle annetaan aikaa ja rauhaa harjoitella perustaitoja. Toiminnan ja siirtymätilanteiden porrastaminen ja pienryhmissä toimiminen luovat rauhallisemman toimintaympäristön. Hyvä, ravitseva ja monipuolinen ruoka tukee lapsen kasvua. Pienemmät lapset totuttelevat arkiruokaan ja harjoittelevat uusien makujen maistamista sekä itsenäistä ruokailua. Isommat lapset harjoittelevat ottamaan itse sopivan ruoka-annoksen ja hyviä ruokailutapoja. Riittävä päivittäinen ulkoilu on tärkeää lapsen hyvinvoinnin kannalta. Sopiva säänmukainen vaatetus antaa lapselle mahdollisuuden liikunnalliseen ulkoiluun. Lapselle annetaan päivän aikana mahdollisuus lepoon ja rauhaan. Lepohetkellä huomioidaan lapset yksilöllisesti ja omat unikaverit tuovat turvallisuutta. Puhtaus ja hygienia ovat tärkeitä lasten tartuntatautien ehkäisyssä. Lapset opettelevat käsienpesua päiväkotiin tullessa, ennen ja jälkeen ruokailun sekä ulkoa tullessa ja WC-käyntien jälkeen. Pienemmät lapset harjoittelevat potalla istumista ja vähitellen selviämään ilman vaippoja. Isommat lapset harjoittelevat selviytymään omatoimisesti WC:ssä. 5.2 Lapselle ominaiset tavat toimia Leikkiminen, liikkuminen, tutkiminen ja eri taiteen alueisiin liittyvä ilmaiseminen ja kokeminen ovat lapselle luontaisia tapoja toimia ja ajatella. Lapselle luontaiset toiminnan tavat otamme huomioon toimintamme suunnittelussa ja toteutuksessa Ne ohjaavat tapaamme toimia lasten kanssa. Leikkiminen Lapsi oppii leikkiessään, mutta ei leiki oppiakseen vaan ilokseen ja nauttiakseen elämästä. Lapsella on sisäsyntyinen tarve leikkiä, luoda erilaisia fantasioita ja toimia yhdessä toisten kanssa. Leikin avulla lapsi kokee aidosti tunteita ja oppii käsittelemään niitä. Leikissä harjoitellaan mm. ristiriitojen selvittelyä ja muita sosiaalisia taitoja. Lapsi pääsee kokeilemaan ja harjoittelemaan erilaisia oppimiaan taitoja. Ilman leikkiä ei ole luovuutta. Leikki ei vaadi paljon tilaa, mutta se tarvitsee aikaa, rauhaa, ystäviä sekä aikuisen myönteistä suhtautumista. Aikuisen tehtävä on antaa lapselle aikaa leikkiä ja auttaa lasta leikkimään. Lasten omaehtoiset leikit aamuisin, iltapäivisin ja ulkona auttavat luomaan ja vahvistamaan kaverisuhteita. Päiväkotimme tilat innostavat lapsia leikkiin niin sisällä kuin ulkona. Leikki tarvitsee virikkeitä ja virikkeinä toimivat myös retket, juhlat, aikuisen toimet sekä erilaiset teemat. Leikkiä voi ohjata välittömästi ja välillisesti. Järjestämme roolileikkipäiviä, ja välillä alakerran teatteritila rakentuu yhteisen teeman mukaiseksi metsäksi, kaupungiksi tai kuninkaan linnaksi. Lasten kiinnostuksen mukaan järjestetään erilaisia leikkiteemoja. On tärkeää, että jokainen lasta ohjaava aikuinen ymmärtää havainnoinnin merkityksen. Lapsen leikkiä seuratessa saa arvokasta tietoa lapsen kehityksestä ja sosiaalisista suhteista. Liikkuminen Lapsi on luontainen liikkuja ja tarvitsee päivittäistä liikuntaa oman hyvinvointinsa ja terveytensä perustaksi. Liikunnan avulla lapsi oppii hahmottamaan oman kehonsa ja liikunta on luonnollinen tapa tutustua itseensä, toisiin ihmisiin ja ympäristöön. Liikunnassa lapsen motoriset taidot kehittyvät, hän opettelee sääntöjä ja purkaa energiaansa. Lapsen liikunta ei perustu kilpailuun, vaan iloon ja leikkiin. Liikunta on tärkeää jo aivan pienenä ja ryömiminen, konttaaminen, hyppääminen ja keinuminen ovat tärkeitä perusliikuntamuotoja, joiden sujumiseen aikuisen tulee kiinnittää huomiota. Perusliikunnasta huolehtiminen tukee puheenkehitystä ja ehkäisee oppimisvaikeuksia.

8 Päiväkotimme tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet päivittäiseen liikuntaan: Piha-alueemme on avara ja lähellä ovat Laajavuoren erinomaiset ulkoilumaastot. Sinne teemme retkiä kaikkina vuodenaikoina kaikenikäisten lasten kanssa. Myös hiihto- ja luisteluviikot voidaan toteuttaa lähimaastossa. Päiväkodissamme on myös erinomaiset sisäliikuntatilat. Alakerrassa on erillinen liikuntasali sekä sauna ja uima-allas. Jokainen lapsi iästä riippumatta pääsee kerran viikossa uimaan, joka on ihan erityinen mahdollisuus. Olemme hankkineet päiväkodille monipuolisia liikuntavälineitä ja pidämme huolta välineiden kunnosta ja ajanmukaisuudesta. Perhepäivähoidossa toteutetaan liikuntahetkiä hoitajan kotona, pihamaalla ja lähipuistoissa. Avoimien varhaiskasvatuspalveluiden kerhoissa ulkoillaan myös joka kerta. Usein kerho aloitetaan ulkoilulla lähipuistossa tai kerhon pihassa. Tutkiminen Toiminnassa lähdetään liikkeelle lasten ajatuksista ja kokemuksista ja tutkitaan niitä asioita, joista lapset ovat kiinnostuneita. Monet ajankohtaiset asiat saavuttavat median kautta pienetkin lapset. Toisaalta lasta rohkaistaan kysymään ja yhdessä etsitään vastauksia. Lähiympäristön tutkiminen eri vuodenaikoina, hyönteisten ja lintujen bongaus luuppien ja kiikareiden avulla on lapsista mieluisaa. Pieniä kokeita tehdään mm. lunta sulattamalla tai vettä jäädyttämällä. Lapset voivat käyttää kaikkia aistejaan havaintojen tekoon. He oppivat kuvailemaan, vertailemaan sekä luokittelemaan havaintojaan. Yrityksen ja erehdyksen sekä oivalluksen kokemus vahvistaa lapsessa oppimisen iloa. Aikuisen tehtävä on kannustaa lapsen omaa ajattelua ja ongelmanratkaisua. Pienryhmätoiminta antaa lapsille hyvän mahdollisuuden syventyä rauhassa tutkittavaan asiaan. Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen Taiteessa lapsella on mahdollisuus kokea mielikuvitusmaailma, jossa kaikki on mahdollista ja leikisti totta. Taidetta tekevän ja kokevan lapsen maailmassa on oppimisen iloa, draamaa, muotoja, värejä, tuoksuja ja tuntemuksia. Draamakasvatus on kiinteä osa toimintaamme. Päiväkotimme alakerrassa on oma teatteritila, jota kaikki käyttävät viikoittain. Tila muuttuu teemojen mukaan milloin metsäksi tai satumaaksi tai joulutuvaksi. Draaman avulla rohkaisemme lapsia ilmaisemaan itseään. Koko toimintayksikön yhteiset juhlat, lauluhetket, teatteriesitykset, konsertit ja teemalliset tapahtumat ovat elämyksiä myös kaikkein pienimmille. Myös perhepäivähoito- ja kerholapset osallistuvat näihin tapahtumiin mahdollisuuksien mukaan. Teemme retkiä kulttuuritapahtumiin ja järjestämme myös päiväkodissa jonkun ulkopuolisen esityksen vuosittain. Yhteistyö lähikirjaston kanssa on tiivistä: Osallistumme satutunneille ja kirjaston järjestämiin teatteri- ja musiikkiesityksiin. Kirjaston avulla luettavien lastenkirjojen valikoima monipuolistuu ja kirjasto on tullut tutuksi kaikille lapsille. Annamme lapselle mahdollisuuden nauttia taiteen tekemisestä ja kokemisesta kaikilla aisteilla. Piirtäminen ja maalaaminen, soittaminen, laulaminen, rakentelu, nikkarointi, askartelu ja ompelu kehittävät lapsen luovuutta. Annamme lapselle mahdollisuuden kehittää kuvallista ilmaisua ja kädentaitoja sekä tutustua erilaisiin välineisiin ja materiaaleihin. Usein jo pelkkä prosessi on lapsille palkitsevaa ja tuo yhdessä tekemisen riemua. Lasten valmistamat työt laitamme kauniisti esille ryhmätiloihin. Olemme myös järjestäneet keväisiä, lastentöidennäyttelyitä. Musiikki sisältyy päivittäiseen toimintaamme. Lapsilla on mahdollisuus musiikin kuunteluun, laulamiseen, soittamiseen ja tanssimiseen. Henkilökunnan vahvuuksia; laulu- ja soittotaitoa hyödynnämme yli ryhmärajojen, järjestämällä yhteisiä laulu- ja musiikkihetkiä. Joulun aikaan tai keväällä toimintakauden päätöstä on juhlistettu koko perheen yhteislauluilloilla, joissa uudet ja vanhat, perinteiset laulut ja laululeikit ovat mukana. Lapset ovat myös tehneet omia soittimia; rumpuja, sadekeppejä ja rytmisoittimia, joilla sitten on mahdollista esittää musiikkia vaikka koko talon väelle. Meillä käy myös vierailevia esiintyjiä sopimuksen mukaan.

9 5.3 Sisällölliset orientaatiot Sisällölliset orientaatiot ohjaavat aikuisen työtä, mutta lapsi lähestyy samaa kokonaisuutta lapselle luontaisilla tavoilla. Kieli on kommunikaation ja vuorovaikutuksen väline kaikilla sisältöalueilla. Matemaattinen orientaatio Oivalluksen ilo on yksi matemaattisen ajattelutavan lähtökohdista. Yhdistellään, lajitellaan, mitataan, vertaillaan ja päätellään. Näitä kaikkia voidaan harjoittaa esim. retkillä, vesileikeissä, rakenteluleikeissä, peleissä, taloustöissä ja muissa arjen toiminnoissa. Avaruudellista hahmottamista voidaan kehittää tutustumalla lähiseutuun ja tutkimalla sitä. Luonnontieteellinen orientaatio Päiväkodin sijainti antaa mahdollisuuden ottaa luonto mukaan kaikkeen toimintaan. Luonto on lapselle ehtymätön tutkimuksen kohde ja materiaalivarasto. Luonto aktivoi lapsen mielikuvitusta ja tarjoaa myös hiljaisuutta. Tutustumme kasvun ihmeeseen hyödyntämällä päiväkodin valoisat ikkunat ja kasvattamalla taimia keväisin kotiin vietäviksi ja pihaan istutettaviksi. Historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio Omien juurien tunteminen on merkittävää ihmisen identiteetin kehittymiselle. Oman perheen lisäksi oman suvun ja lähiympäristön tunteminen auttaa lapsia arvostamaan perinteitä ja kunnioittamaan niitä. Perinneleikkien, -laulujen ja -juhlien kautta tutustutaan perinteisiin. Voidaan järjestää myös perinnepäiviä ja museovierailuja. Esteettinen orientaatio Esteettisessä orientaatiossa ovat tärkeitä lapsen omat kokemukset ja aistimukset, joita lapset ilmentävät omilla tuotoksillaan. Sisältöalueita ovat käden taidot, musiikki, draama, tanssi ja kirjallisuus. Ympäristön viihtyvyydestä ja siisteydestä huolehditaan yhdessä lasten kanssa. Eettinen orientaatio Keskusteluja eettisistä asioista käydään päivähoidossa päivittäin; usein aikuisen opastuksella pohditaan esim. mikä on oikein, miten toisiin suhtaudutaan, osataanko jakaa tavaroita oikeudenmukaisesti, osataanko sopia riitoja, pyytää ja antaa anteeksi. Hyvän itsetunnon rakentuminen on tärkeää, jotta voisi arvostaa ja kunnioittaa toisia. Uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio Uskonnollis-katsomuksellisen orientaatioon kuuluu perheen vakaumuksen kunnioittaminen. Tutustutamme lapset kirkkovuoden juhliin; niiden perinteeseen ja tapoihin. Tutustumme myös lähikirkkoomme ja osallistumme seurakunnan järjestämiin tilaisuuksiin. Myös lasten kysymyksiin vastaaminen on tärkeää Toiminnalliset painotukset Päiväkodin sijainti lähellä luontoa ja ulkoliikuntapaikkoja antaa hyvän mahdollisuuden luontoon ja ympäristöön tutustumiseen ja liikunnan harrastamiseen. Ympäristökasvatus ja liikunta ovat päiväkodin painopistealueita Päiväkodin piha-alue ja hyvät monipuoliset sisätilat mm. draamahuone antavat mahdollisuuden leikkiin ja draamakasvatukseen. Henkilökunnan vahvuudet tukevat musiikki- ja draamakasvatusta, jotka ovat painopistealueitamme. 5. Ryhmien muodostaminen ja pienryhmätoiminta

10 Ryhmien muodostaminen Lapsen siirtyessä ryhmästä toiseen, uuden toimintakauden alkaessa, pyritään siihen, että tuttu aikuinen seuraa mukana. Henkilökunnan yhdenmukainen arvopohja luo myös turvallisen jatkumon, vaikka aikuiset vaihtuvat. Lapselle jo syntyneet kaverisuhteet pyritään säilyttämään uusia ryhmiä muodostettaessa. Lasten ikä on merkittävä tekijä ryhmää rakennettaessa. Myös lapsen yksilöllinen kehitys huomioidaan, sekä henkilökunnan ja perheen näkemys, tavoitteena on aina toiminnallinen ryhmä. Pienryhmätoiminta Päiväkodissamme lapsiryhmän jakaminen pienempiin ryhmiin on arkipäivää. Toisinaan toimimme kiinteämmissä pienryhmissä, toisinaan ryhmien koko ja kokoonpano vaihtelevat lasten kehitystason, toiminnan sisällön ja tietenkin lasten oman kiinnostuksen mukaan. Joskus pienryhmähetki voi olla aikuisen kanssa kahden kesken olemista. Jakamalla ryhmää saamme toiminta- ja leikkihetket rauhallisemmiksi. Jokaisella lapsella on tilaa ilmaista itseään ja uusien asioiden oppiminen on helpompaa. Vuorovaikutuksellekin on paremmat edellytykset. Vastavuoroisuus kasvaa, lapset tulevat kuulluiksi, ja he oppivat kuuntelemaan ja keskustelemaan. Meidän aikuisten on helpompi havainnoida lapsia ja oppia tuntemaan heidät yksilöinä, vastata lasten tarpeisiin ja toiveisiin. Perhepäivähoito jo sinällään tarjoaa lapsille pienryhmän ja kodinomaisen kasvuympäristön. 6. TOIMINNAN SUUNNITTELU, DOKUMENTOINTI JA ARVIOINTI 6.1 Toiminnan suunnittelu Henkilökunnan yhteiset suunnittelu- ja kehittämisillat ovat vakiintunut käytäntö toimintayksikössämme. Suunnittelupäivillä ja iltoina suunnittelemme toimintaa. Viikkopalavereissa sovimme yhteiset asiat ja ryhmien omissa viikkopalavereissa suunnittelemme tarkemmin oman ryhmän toimintaa. Vasukeskusteluissa esiin tulleet vanhempien toiveet ovat myös suunnittelun pohjana ja tiimien kehityskeskusteluissa ja esimies-alaiskeskusteluissa esille tulleet asiat 6.2 Dokumentointi Keskeistä dokumentointia ovat päivittäiset tiimin sisäiset muistiinpanot, viikkosuunnitelmat ja tiedotteet. Henkilökunnan viikkopalavereista tehdään myös pöytäkirja, joka on koko henkilökunnan luettavissa. Lapsen kasvuun, kehitykseen ja oppimisen liittyvää dokumentointia ovat erityisesti lapsen varhaiskasvatussuunnitelma ja kasvun kansio. Kasvun kansiot ovat käytössämme ja niissä kuvaamme ja havainnollistamme kasvamisen ja oppimisen prosesseja. Kansiot sisältävät kuvia lapsesta, kädentöitä, lapsen tekemiä satuja, kuukausikirjeitä ja erilaisia kuvauksia ryhmän toiminnasta. Toimintamme dokumentoinnin välineinä ovat kirjaaminen sekä valo- ja videokuvaaminen. Dokumentoinnin avulla välitämme tietoa vanhemmille, toisillemme kasvattajayhteisön sisällä sekä ulospäin. Perhepäivähoidossa jokaisella hoitajalla on käytössä toiminnansuunnittelukansio. Päivähoitoyksikkömme ajantasaiset nettisivut ovat tärkeä tiedon välittäjä asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme. 6.3 Arviointi Säännöllinen arviointi on välttämätöntä toimintamme ja menettelytapojemme kehittämiselle.

11 Lapsen kuuleminen arjessa on tärkeää. Lapset viestittävät oloaan usein spontaaneilla kommenteilla ja ideoilla, mutta myös sanattomasti. Aikuisten tulee olla herkkiä lapsilta saatuun palautteeseen ja heillä on oltava taitoa tarttua siihen. Isommat lapset voivat kertoa kokemuksistaan myös pienten haastattelujen ja keskustelujen avulla. Lasten osallisuus on ollut kehittämiskohteenamme kuluneena toimintakautena. Aiheesta on enemmän kohdassa 7. Toimintatapojen kehittäminen. Vanhemmat arvioivat toimintaamme ja tavoitteiden toteutumista vasukeskusteluissa toimintakauden aikana, mutta myös välitön palaute päivittäisissä kohtaamisissa on arvokasta. Henkilökunta arvioi toimintaansa ryhmän omissa, viikoittaisissa tiimipalavereissa ja vuosittaisten yhteisten toiminnansuunnittelupäivien yhteydessä. Suunnittelupäivillä vanhempien, lasten ja henkilökunnan palautteen kautta teemme toiminnanarviointia ja uuden suunnittelua. Perhepäivähoitajat kokoontuvat kuukausittain yhteisiin työkokouksiin, sekä omille suunnittelupäivilleen kerran vuodessa. Päiväkodin johtaja käy vuosittain kehityskeskustelut erikseen jokaisen tiimin kanssa sekä henkilökohtaiset kehityskeskustelut jokaisen työntekijän kanssa. Kehityskeskusteluiden teemat ja painopisteet vaihtuvat vuosittain. Henkilökohtaisissa keskusteluissa käydään läpi jokaisen omaa osaamista, toiveita ammatissa kehittymiselle ja koulutustarpeita sekä yhteistyön sujumista. 7. TOIMINTATAPOJEN KEHITTÄMINEN 7.1 Lapsen ja vanhempien osallisuuden vahvistaminen Toimintavuosina ja kehittämisen alla ovat olleet lapsen ja vanhempien osallisuus toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Käsittelimme lapsen osallisuus teemaa syksyllä Tiimit kokosivat ennakkotehtävänä hyviä käytäntöjä lasten osallisuudesta. Koonnit jaettiin toisten ryhmien kesken. Tiimit saivat jatkotehtäväksi kehittää omaan ryhmään uusia käytäntöjä lapsen osallisuuden lisäämiseksi. Lapsen osallisuudesta kirjattiin ryhmittäin tavoite, toteutus ja arviointi. Konkreetteja toimia lapsen osallisuuden lisäämiseksi ovat mm: lapset ovat mukana toiminnan suunnittelussa ja järjestelyissä esim. jumppatuokioilla, musiikkihetkillä, leikkipäivän suunnitteluissa. Leikkiympäristön suunnitteluun otetaan lapset myös mukaan; rakennetaan kotileikki yhdessä. Annetaan tilaa sekä aikaa lasten leikeille ja mielikuvitukselle. Lasta itseään kiinnostavat aiheet ja leikit takaavat toiminnan jatkuvuuden. Tavoitteena on saada lasten toiveet esiin. Lapsille on tehty mm. haastatteluja, joista saadulla tiedolla suunnitellaan toimintaa yhdessä. Aiheeseen liittyen helmikuussa 2011 KT Päivi Koivisto johdatteli meitä lapsen itsetunnon vahvistamiseen. Vanhempien osallisuuden vahvistamiseksi järjestimme syksyllä 2011 kaikkien ryhmien vanhempainilloissa pienryhmäkeskusteluja ennalta suunniteltujen kysymysten pojalta. Vanhempien odotuksia toimintakaudelle olivat: lapsille turvallinen leikkiympäristö, sosiaalisten taitojen harjoitteleminen, kiireetön ilmapiiri, yksilöllisyyden huomioiminen, itsetunnon tukeminen, positiivinen palaute lapselle, kokeneet ja turvalliset aikuiset, hyvät tavat, lämmin ruoka sekä ulkoilu joka säällä. Lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia päivähoidon arjen toiminnoissa vanhempien mukaan lisäävät: ravitseva ruoka, lepo ja leikki, monipuolinen toiminta sekä asianmukaiseen vaatetukseen ohjaaminen, omatoimisuuteen kannustaminen ja itsenäistymisen harjoittelu. Toiveena on, että lapsi tulee huomatuksi, on arvostettu yhteisön jäsen omana itsenään. Lapset oppivat suvaitsevuutta ja sosiaalisia taitoja sekä kiusaamiseen puututaan selkeästi. Hyvinvointia lisäävät myös pienryhmätoiminta sekä riittävä henkilökunta. Vanhempien toiveena on, että päivähoidossa annetaan aikaa lasten vapaalle leikille ja mahdollisuus monipuoliseen liikuntaan. Lapsia rohkaistaan tutkimaan, ottamaan asioista selvää, herätetään lasten omaa kiinnostusta selvittää asioita. Opetellaan keskittymistä. Aikuisilla

12 toivotaan olevan aikaa lapsen kysymyksille. Luontoon ja lähiympäristöön tutustutaan retkeillen. Lapsille annetaan monipuolisia taiteellisia kokemuksia ja mahdollisuus luovuuteen, kokeilla vapaasti ja kritiikittömästi. Lisäksi toimintakautena tavoitteenamme on ollut päivähoidon aloituskäytäntöjen kehittäminen. Luodaan konkreettiset toimintakäytännöt päivähoidon aloitukseen. Jatkossa paneuduimme myös maahanmuutajalasten ja -vanhempien kanssa tehtävän yhteistyön kehittämiseen. Tammikuussa 2012 kelto Taru Kivijärvi perehdytti henkilökuntaamme Pienten kielireppumateriaaliin, jolla arvioidaan kielitaidon toteutumista eri tasoilla. Päiväkotimme on ollut mukana, vuodesta 2010 lasten liikuntatutkimuksessa, jossa Jyväskylän yliopiston terveyden edistämisen tutkimuskeskus yhdessä Jyväskylän kaupungin Lasten päivähoitopalveluiden kanssa selvittää vuonna 2007 syntyneiden lasten liikunta-aktiivisuutta. Tutkimuksella tuetaan lapsen luontaista tapaa liikkua ja leikkiä. Päiväkotimme on mukana myös Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa, jossa leikkiympäristöjä kartoitetaan ja kehitetään. Tulevana toimintakautena on tarkoitus kehittää tiedottamis- ja viestintätapoja. Saamme koulutusta mm. Muksunetin sekä Mobiilisovelluksen käyttöön, jotka palvelevat myös asiakasperheitä. Pienryhmätoiminta päiväkotiryhmissämme on ensisijainen kehittämisen kohde toimintakaudelle , mallia on haettu Varikon päiväkodin toiminnasta. 7.2 Työyhteisön toimintatapojen kehittäminen työhyvinvoinnin vahvistamiseksi Jyväskylän päivähoidon strategiaan perustuen, olemme sopineet työyhteisössämme kehittämisteemoiksi: lähiesimiestyön vahvistaminen sijaisjärjestelyjen kehittäminen päivähoitopalvelujen ja lasten varhaiskasvatuksen yhteisöllinen kehittäminen 8. MUUTA HUOMIOITAVAA 8.1 Yhteisesti sovitut käytännöt ja säännöt Haluamme kasvattajayhteisönä luoda avoimen, turvallisen ja viihtyisän ilmapiirin, jossa jokaisella on hyvä olla. Ryhmien välinen yhteistyö Olemme vastuussa jokaisesta lapsesta ja autamme toisiamme ryhmästä riippumatta. Päiväkotimme eri tiloille on laadittu käyttövuorot ryhmittäin. Tämä takaa tilojen tasapuolisen käyttömahdollisuuden. Kirjallisena on laadittu mm. pihasäännöt, joita kaikki noudattavat. Ryhmien välinen yhteistyö mahdollistaa jokaiselle työtiimille viikoittaisen suunnittelupalaverin. Hyvä yhteistyö helpottaa henkilökunnan siirtymisen ryhmästä toiseen, ja päiväkodista toiseen tarvittaessa, sekä äärivuorojen yhteisvastuullisen hoitamisen. Henkilökunnan vahvuuksien hyödyntäminen yli ryhmärajojen ja säännölliset yhteiset juhlat ja tapahtumat (olympialaiset, Vihannesviisut jne.) rikastuttavat arjen toimintaamme. Yhteisten tapahtumien järjestämisessä periaatteena on aina ollut yhteisvastuullisuus. Vanhemmat ovat aina tervetulleita osallistumaan yhteisiin tapahtumiin.

13 Yhteisöllisyyttä olemme vahvistaneet järjestämällä vuosittain yhteisen suunnittelupäivän erilaisten teemojen ja virkistyksen merkeissä. Uuden toimintakauden alkaessa jokaisella tiimillä on mahdollisuus oman ryhmän toiminnan suunnitteluiltapäivään. Yhteistyö perhepäivähoidon ja avoimien varhaiskasvatuspalveluiden kanssa Alueemme perhepäivähoitajat ja perhe- ja leikkitoiminnan työntekijäpari ovat kiinteä osa työyhteisöämme. He osallistuvat mahdollisuuksien mukaan sekä arkipäivän toimintaan että yhteisten tapahtumien toteuttamiseen. Järjestämme yhteistä aikaa toimintamme arviointiin ja suunnitteluun kokoontumalla iltaisin muutaman kerran vuodessa. Näihin tilaisuuksiin osallistuu myös perhepäivähoitajat ja kerhon työntekijät. Perhepäivähoitajilla on omat työkokouksensa kerran kuukaudessa. Vastuualueet Meillä on myös jokaisella omat vastuualueemme koskien työn sisältöä, ympäristöämme ja toimintaamme. Näitä päivitämme tarpeen mukaan. Arvostamme toistemme työtä ja kokemusta. Tärkeä voimavara työssä jaksamiselle ja työmotivaatiolle on omien vahvuuksien käytön mahdollisuus päivittäisessä työssä. Perehdyttäminen Uudet ihmiset pyrimme ottamaan aina lämpimästi tervetulleiksi työyhteisöömme. Perehdyttämisen apuna käytämme perehdyttämiskansioita. Muistamiset Huomioimme toistemme tärkeitä päiviä; lahjat, kukat ja yhteiset juhlahetket arjen keskellä vahvistavat yhteenkuuluvaisuuttamme. Koulutukset Omassa ammatissa kehittyminen ja tietojen päivittäminen on tärkeää. Järjestämme yhteisvastuullisesti aikaa osallistua koulutuksiin. Esimiehen kanssa käydyissä kehityskeskusteluissa on mahdollisuus paneutua henkilökohtaisiin toiveisiin ja tavoitteisiin työelämässä. 8.2 Verkostoyhteistyö, keskeiset yhteistyökumppanit Moniammatillinen yhteistyö Päivähoidon henkilöstö tekee moniammatillista yhteistyötä myös päivähoidon ulkopuolisten tahojen kanssa. Tämän yhteistyön tarkoituksena on lapsen kasvun ja kehityksen tukeminen. Myös vanhemmuuden tukemiseen voimme tarvita yhteistyökumppaneita. Päivähoitoyksikkömme kiertävän erityislastentarhanopettajan lisäksi yhteistyö on tiivistä puhe-, fysio- ja toimintaterapeuttien kanssa, jotka toisinaan toimivat myös päiväkotimme tiloissa. Neuvolan kanssa on käytössä havaintoja 4- ja 5-vuotiaan lapsen kehityksestä lomake, joka täytetään hoitopaikassa ja annetaan vanhempien vietäväksi neuvolaan. Palaute neuvolasta tulee vanhempien mukana takaisin hoitopaikkaan. Tarvittaessa päivähoidon henkilökunta voi koota havaintoja lapsesta, jotka vanhemmat toimittavat esimerkiksi lapsen mennessä sairaalaan tutkimusjaksolle. Työntekijät voivat osallistua tarvittaessa myös sairaalassa järjestettäviin palavereihin. Perheneuvola on myös tärkeä yhteistyökumppanimme, jonne perheitä voidaan ohjata erilaisissa perhettä kohtaavissa kriisitilanteissa tai vanhemmuutta vahvistamaan tai päivähoitoon tulevan lapsen perhe on jo asiakkaana siellä. Kortepohjan koulun kanssa tehdään yhteistyötä lähipäiväkotien johtajien ja rehtorin yhteisistä palavereista opettajien ja lastentarhanopettajien välisiin palavereihin ja tutustumiskäynteihin. Yhteistyö siinä vaiheessa, kun lapsi siirtyy esiopetuksesta kouluun, on erityisen tarpeellista ja kaiken tarvittavan tiedon siirtyminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta lapsen koulun aloitus sujuisi hyvin. Tietojen siirrosta sovitaan aina vanhempien kanssa. Koulupsykologin

14 kanssa yhteistyötä tehdään varsinkin esiopetusryhmässä, jolloin arvioidaan lasten kouluvalmiutta ja tulevaa koulusijoitusta. Sosiaali- ja perhetyö ovat perheiden tukena erilaisissa elämäntilanteissa ja päivähoidolla voi olla tällaisen perheen lapselle myös tärkeä kuntouttava ja tukeva rooli. Käytössämme on yhteistyösuunnitelma, joka täytetään yhteistyössä lapsen vanhempien, sosiaali- ja perhetyön sekä päivähoidon työntekijöiden kanssa ja jossa sovitaan yhteisistä käytännöistä ja tavoitteista liittyen lapsen päivähoitoon. Päivähoidon työntekijöiden on tärkeää luoda ja ylläpitää toimivia verkostosuhteita muihin toimijoihin. Tällöin yhteydenoton kynnys madaltuu ja lapsi sekä lapsen perhe saa mahdollisen tarvitsemansa avun nopeasti. Toiminnallinen yhteistyö Toiminnallista yhteistyötä tehdään alueella seurakunnan kanssa. Käymme juhlapyhinä läheisessä Kortepohjan kirkossa, ja vierailemme tutustumassa kirkkorakennukseen. Lähikirjastossa käymme satutunnilla, teemme kirjastovierailuja ja lainaamme ahkerasti kirjoja lasten kanssa. Yhteistyötä tehdään paljon myös eri oppilaitosten kanssa. Opiskelijat suorittavat käytännön harjoittelujaksojaan päivähoidossa ja ohjaavat opettajat saavat koulutusta em. oppilaitoksilta. Päivähoidossa käy myös paljon peruskoululaisia viikon mittaisilla työelämään tutustumisjaksoilla. Lähellä sijaitsevan vanhusten palvelukeskus Akseli ja Elina -kodin kanssa teemme yhteistyötä eri sukupolvien kesken. Syksyllä 2010 oli yhteinen tarinaprojekti yhdessä esiopetusikäisten ja vanhusten kanssa. Tätä työmuotoa on tarkoitus jatkaa sekä lasten esiintymisvierailuja. 8.3 Tiedottaminen ja viestintä Päivähoidossa on yhteiset, koko kaupunkia koskevat tiedotteet ja kyselyt, mm loma-aikojen hoidontarvekyselyt. Tiedotteet löytyvät ryhmien ilmoitustauluilta ja osa jaetaan henkilökohtaisesti. Jyväskylän kaupungin päivähoidolla on omat päivähoidon nettisivut Asiakkailla on myös mahdollisuus asioida sähköisesti, mm päivähoitohakemuksen voi täyttää netissä. Jyväskylän kaupungin yhteinen varhaiskasvatussuunnitelma löytyy edellä mainitusta päivähoidon osoitteesta. Päiväkotimme vanhemmille tiedotamme oman päiväkodin ja ryhmän toiminnasta henkilökohtaisesti jaettavilla kirjallisilla tiedotteilla ja ryhmien ilmoitustauluilla. Päivähoitopalveluiden asiakasraati toimii aktiivisesti ja alueemme edustajana toimii Tiina Rauhamäki. Asiakasraadin toiminnasta löytyy lisätietoja päivähoidon nettisivuilta. Jokaisella päiväkodilla on myös omat nettisivut Jyväskylän kaupungin päivähoidon nettisivuilla. Päiväkotimme varhaiskasvatussuunitelma löytyy myös sieltä.

15 Sosiaali- ja terveyspalvelut Lasten päivähoitopalvelut Kortepohjan päiväkoti Isännäntie Jyväskylä