Kanta-Hämeen ampumaratojen kehittämissuunnitelma. Loppuraportti

Transkriptio

1 Kanta-Hämeen ampumaratojen kehittämissuunnitelma Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY

2

3 Loppuraportti 1 (70) Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ TAUSTA JA TAVOITTEET YLEISTÄ AMPUMARADOISTA SUOMESSA Ampumaratojen käyttäjät ja ratatyypit Ampumaratojen käyttäjät Ampumaratatyypit Ampumaratojen luokittelu Uusi ampumaratalaki Ampumaratojen sijoitusnäkökohtia Ampumaratojen perustaminen ja ympäristölupa Ampumaratojen ympäristövaikutukset ja häiriöt Ampumaratojen suunnittelu KANTA-HÄMEEN NYKYISET AMPUMARADAT Kanta-Hämeen ampumarataverkosto Kanta-Hämeen ampumaradat vuonna Kanta-Hämeen ampumaradat laukaisumäärittäin ja aselajeittain Ampumaratojen kuvaus Puolustusvoimien ampumaradat AMPUMARADAT MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA Yleistä Arvio Kanta-Hämeen ampumaratojen riittävyydestä Seudullisten ja maakunnallisten ampumaratojen kriteerit Maakunnalliset ja seudulliset ampumaradat Kanta-Hämeessä JATKOTOIMET MAAKUNTAKAAVAA VARTEN LÄHTEET LIITE: Ampumaratojen kohdekortit FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

4

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 3 (70) Kanta-Hämeen ampumaratojen kehittämissuunnitelma TIIVISTELMÄ Selvityksessä on inventoitu Kanta-Hämeessä sijaitsevien ampumaratojen nykytilanne, kehitystarpeet ja -mahdollisuudet sekä arvioitu ampumaratojen seudullista ja maakunnallista merkitystä. Selvitys toimii yhtenä Kanta-Hämeen kokonaismaakuntakaavan uudistamistyöhön kuuluvana perusselvityksenä ja antaa valmiudet maakunnallisten ampumaurheilukeskusten ja seudullisesti merkittävien ampumaratojen aluevarausten osoittamiseen Kanta-Hämeen maakuntakaavassa Selvitysaineistoa voivat myös kunnat hyödyntää omassa kaavoitustyössään. Ampumaratojen kehittämissuunnitelman laatiminen perustuu uuteen voimaan tulleeseen ampumaratalakiin (763/2015). Sen mukaan maakunnan liiton tulee laatia ja pitää ajan tasalla kehittämissuunnitelmaa, jossa esitetään arvio maakunnallisten ampumaurheilukeskusten sekä muiden ampumaratojen riittävästä määrästä ja niiden sijoitustarpeesta maakunnassa. Lain mukaan suunnitelmaa tulee hyödyntää selvitysaineistona alueiden käytön suunnittelussa ja sitä laadittaessa tulee kuulla keskeisiä metsästys- ja ampumaurheiluorganisaatioita. Selvityksen perustiedot on kerätty Kanta-Hämeen ampumaseuroille, riistanhoitoyhdistyksille, reserviläisjärjestöille ja metsästysseuroille sekä Kanta-Hämeen kunnille talvella 2016 suunnatulla kyselyllä. Kyselyissä saatuja tietoja tarkennettiin ja täydennettiin puhelimitse ja sähköpostitse. Lisäksi perustietoja on koottu paikkatietokannoista (esim. Lipas). Selvityksen aikana järjestettiin viranomaisten ja sidosryhmien kuulemistilaisuus. Tilaisuudessa käytiin läpi ampumaratojen inventointivaiheen tulokset sekä keskusteltiin ampumaratojen ja ampumarataverkoston kehittämistarpeista sekä maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävien ampumaratojen valintakriteereistä. Kanta-Hämeessä on tällä hetkellä 31 toiminnassa olevaa ulkoampumarataa. Ampumaradoista on Forssan seudulla 9, Hämeenlinnan seudulla 16 ja Riihimäen seudulla 6. Ampumarataverkosto on tihein Forssan seudulla. Heikoin tilanne on Riihimäen seudulla. Riihimäen seudulla on myös tapahtunut merkittävin Kanta-Hämeen ampumarataverkoston muutos puolustusvoimien Räiskylän ampumaradan lakkauttamisen myötä. Kanta-Hämeen ampumarataverkosto on kuvattu luvussa 3. Yksittäisten ampumaratojen kuvaukset on esitetty liitteenä olevilla kohdekorteilla. Seudullisten ja maakunnallisten ampumaratojen arviointikriteerit voidaan jakaa ampumaradan toiminnan laatua ja laajuutta kuvaaviin kriteereihin ja suunnittelullisiin kriteereihin. Toiminnan laatua ja laajuutta koskevia kriteerejä ovat mm. vuosittainen laukausten määrä ja lajimahdollisuuksien määrä, erityyppisten ratojen määrä, radalla tapahtuvien toimintojen monipuolisuus, mahdollisuus kilpailujen järjestämiseen ja mahdollinen kehittämissuunnitelma. Suunnittelullisia kriteereitä ovat mm. maankäytölliset laajenemismahdollisuudet, lähialueen muut vastaavanlaiset toiminnot, esim. moottorirata sekä kuntien ja viranomaisten näkemykset. Kanta-Hämeen ampumaratoja on arvioitu toiminnan laatua ja laajuutta kuvaavien sekä suunnittelullisten kriteerien pohjalta. Arvioinnin pohjalta on tehty ehdotus Kanta-Hämeen maakuntakaavassa osoitettavista maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävistä ampumaradoista. Ehdotuksen mukaan maakunnallisesti ja seudullisesti merkittäviä ratoja ovat Forssan seudulla Siron, Kiipun Rakki ry:n, Sukulan ja Ypäjän Riistamiehet ry:n ampumaradat, Hämeenlinnan seudulla Ahveniston, Heinisuon, Pirttikankaan, Pirttisuon, Punssivuoren ja Somerosvuoren ampumaradat, Riihimäen seudulla Ahjolan, Erkylän, Kupparilammen ja Lopen ampumaradat sekä Puolustusvoimien ampumaradat Hätilä, Parolannummi ja Tammela. Muut selvityksessä esitetyt ampumaradat ovat luonteeltaan paikallisia. Maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät ampumaradat osoitetaan maakuntakaavassa joko kohdemerkinnällä tai aluevarausmerkinnällä. Maakuntakaavassa osoitettavien ratojen lisäksi myös paikalliset radat ovat tärkeitä ja niiden toiminta- ja kehitysedellytykset tulee turvata kuntien yleiskaavoituksella.

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 4 (70) 1 TAUSTA JA TAVOITTEET Selvityksen tavoitteena on inventoida Kanta-Hämeessä sijaitsevien ampumaratojen nykytilanne, kehitystarpeet ja -mahdollisuudet ja mahdolliset uudet ampumaratasuunnitelmat sekä arvioida ampumaratojen seudullista ja maakunnallista merkitystä. Selvityksen tarkoituksena on toimia yhtenä Kanta-Hämeen kokonaismaakuntakaavan uudistamistyöhön kuuluvana perusselvityksenä ja antaa valmiudet maakunnallisten ampumaurheilukeskusten ja seudullisesti merkittävien ampumaratojen aluevarausten osoittamiseen Kanta-Hämeen maakuntakaavassa Selvitysaineistoa voivat myös kunnat hyödyntää omassa kaavoitustyössään. Ampumaratojen kehittämissuunnitelman laatiminen perustuu uuteen voimaan tulleeseen ampumaratalakiin (763/2015). Sen mukaan maakunnan liiton tulee laatia ja pitää ajan tasalla kehittämissuunnitelmaa, jossa esitetään arvio maakunnallisten ampumaurheilukeskusten sekä muiden ampumaratojen riittävästä määrästä ja niiden sijoitustarpeesta maakunnassa. Lain mukaan suunnitelmaa tulee hyödyntää selvitysaineistona alueiden käytön suunnittelussa ja sitä laadittaessa tulee kuulla keskeisiä metsästys- ja ampumaurheiluorganisaatioita. Selvitys on rajattu koskemaan Kanta-Hämeen alueen harrastajien käyttämiä ampumaratoja Kanta-Hämeen alueella. Selvitys keskittyy ulkoampumaratoihin. Selvityksen perustiedot on kerätty Kanta-Hämeen ampumaseuroille, riistanhoitoyhdistyksille, reserviläisjärjestöille ja metsästysseuroille talvella 2016 suunnatulla kyselyllä. Vastauksia kyselyyn saatiin yhteensä 38 taholta. Kyselyyn vastasi 8 ampumaseuraa, 6 riistanhoitoyhdistystä, 9 reserviläisjärjestöä, 14 metsästysseuraa ja 1 muu taho. Myös Kanta-Hämeen kunnille lähetettiin kysely, jossa selvitettiin tietoja kuntien alueilla olevista ampumaradoista. Kuntakyselyyn saatiin vastaukset kaikista Kanta-Hämeen 11 kunnasta. Kyselyissä saatuja tietoja tarkennettiin ja täydennettiin puhelimitse ja sähköpostitse. Lisäksi perustietoja on koottu paikkatietokannoista (esim. Lipas). Selvityksen aikana ( ) järjestettiin viranomaisten ja sidosryhmien kuulemistilaisuus. Tilaisuudessa käytiin läpi ampumaratojen inventointivaiheen tulokset sekä keskusteltiin ampumaratojen ja ampumarataverkoston kehittämistarpeista sekä maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävien ampumaratojen valintakriteereistä. Tilaisuuteen osallistui 25 henkilöä. Selvitys on laadittu Hämeen liiton toimeksiannosta FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:ssä. Selvityksen laatimista ohjasi työlle asetettu ohjausryhmä, johon kuuluivat suunnittelujohtaja Heikki Pusa ja maakunta-arkkitehti Heimo Toiviainen Hämeen liitosta. Heimo Toiviainen on kirjoittanut selvitykseen ampumaratatyyppejä (2.1.2), ampumaratojen luokittelua (2.1.3), uutta ampumaratalakia (2.2), ampumaratojen sijoittumista (2.3) ja ampumaratojen maakuntakaavoitusta (4.1) koskevat tekstit. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:ssä selvityksen ovat laatineet M.Sc. Pauli Santala, FM Taina Ollikainen, FM Mari Pohjola ja DI Maria Auranen. 2 YLEISTÄ AMPUMARADOISTA SUOMESSA 2.1 Ampumaratojen käyttäjät ja ratatyypit Ampumaratojen käyttäjät Ampumaratoja käyttävät ampumaurheilijat, metsästäjät, muut ampumista harrastavat, varusmiehet, reserviläiset sekä ammatissaan ampumataitoa tarvitsevat kuten puolustusvoimien, tullin ja rajavartioston henkilökunta ja poliisi. Ampumaratoja tarvitaan, jotta ammuntaa harrastavilla on mahdollisuus ampua ja kehittää taitojaan valvotuissa, turvallisissa ja tarkoituksenmukaisissa olosuhteissa. Aseen hallussapitolupa on Suomessa arviolta noin henkilöllä ja lupia arvioidaan olevan yhteensä noin kaksi miljoonaa. Kanta-Hämeessä on noin aseen hallussapitolupaa. Kunnittain tarkasteltuna lukumääräisesti eniten lupia on Hämeenlinnassa. Suhteessa asukasmäärään lupia on eniten Tammelassa.

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 5 (70) Seuraavassa taulukossa on esitetty kunnittain aseen hallussapitolupien määrä ja hallussapitolupien määrä suhteessa asukasmäärään. Ampumaurheilun harrastajat Ampumaharrastus voidaan jakaa yleisellä tasolla urheilu-, metsästys- ja reserviläisammuntaan. Ammuntaa aktiivisesti harrastavien tarkkaa määrää on vaikea selvittää, koska sama henkilö voi kuulua useaan ampumaseuraan. Suomen ampumaurheiluliiton mukaan ampumaurheilijoita on Suomessa arviolta noin Suomen Ampumaurheiluliittoon kuuluu Kanta-Hämeen alueella noin 6 seuraa, joissa on yhteensä noin jäsentä. Ampumaurheilijat käyttävät ampumaratoja harjoitteluun ja niillä pidetään myös eritasoisia kilpailuja. Metsästäjät Luvat 4/2015 Luvat/ asukasmäärä Forssa % Hattula % Hausjärvi % Humppila % Hämeenlinna % Janakkala % Jokioinen % Loppi % Riihimäki % Tammela % Ypäjä % Yhteensä % Metsästyskortteja lunastettiin vuonna 2015 Suomessa yhteensä kpl. Riistakeskuksen arvion mukaan lajin suosion uskotaan pysyvän vakaana. Viime vuosina metsästäjien ikäjakauma on nuorentunut ja naisten osuus kasvanut. Suomen Metsästäjäliiton Etelä-Hämeen piirissä toimii n. 160 jäsenseuraa ja yli metsästäjää. Etelä-Hämeen piirissä panostetaan erityisesti koulutukseen ja nuorten leireihin. Jokaiselta metsästyskortin haltijalta edellytetään riistanhoitomaksun maksamista, joten jokainen metsästyskortin haltija on siten myös riistanhoitoyhdistyksen jäsen. Kanta-Hämeen alueella toimii 10 riistanhoitoyhdistystä. Riistanhoitoyhdistykset vastaavat kestävän riistatalouden edistämisestä toiminta-alueellaan, huolehtivat metsästäjien vapaaehtoistoiminnan edistämisestä ja organisoinnista sekä hoitavat niille säädetyt julkiset hallintotehtävät. Julkisia hallintotehtäviä ovat mm. metsästyslaissa tarkoitettujen ampumakokeiden sekä riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetussa laissa tarkoitettujen metsästäjätutkintojen järjestäminen sekä SRVA - (suurriistavirka-apu) toimintaan liittyvä koulutus. Metsästäjät ovat aktiivisia ampumaratojen käyttäjiä. Hirvieläinten ja karhun metsästykseen osallistuvien tulee suorittaa metsästyslakiin perustuva ampumakoe joka kolmas vuosi. Lisäksi metsästäjät käyvät ampumaradoilla kohdistamassa aseitaan. Metsästysseurat järjestävät myös kilpailuja, joista suuri osa on seuran jäsenten välisiä pienimuotoisia kilpailuja. Vapaaehtoinen maanpuolustus Vuoden 2008 alussa astui voimaan laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta. Laissa säädetään viranomaisten (puolustusministeriö, puolustusvoimat ja rajavartiolaitos) valvonnasta ja ohjauksesta suhteessa vapaaehtoiseen maanpuolustukseen. Laajemmin lain tavoitteena on kehittää kansalaisten ja viranomaisten valmiuksia osallistua yhteiskunnan tukemiseen vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa sekä edistää maanpuolustuskykyä. Uudistuksen myötä on muodostettu alueellisia maanpuolustuspiirejä ja maakuntajoukkoja, joita voidaan käyttää puolustusvoimien virka-aputehtävissä. Maakuntajoukkojen ampumakoulutus on osa koulutusohjelmaa, josta vastaa julkisoikeudellinen Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK). Kanta-Hämeen koulutus- ja tukiyksikkö järjestää vuosittain noin 70 kurssia, joihin on osallistunut keskimäärin 25 kurssilaista. Kursseja järjestetään puolustusvoimien hallinnassa olevien ratojen lisäksi myös muilla ampumaradoilla.

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 6 (70) Mittavaa ampumatoimintaa harjoittavat myös Kanta-Hämeen reserviläisjärjestöt kuukausittain. Etelä-Hämeen reserviläispiiriin kuuluu yhteensä 21 jäsenyhdistystä, joissa on noin jäsentä. Kanta-Hämeen alueella toimii 16 jäsenyhdistystä. Etelä-Hämeen reserviupseeripiirillä on yhteensä 16 jäsenkerhoa, joissa on noin jäsentä. Kanta-Hämeen alueella toimii 11 jäsenkerhoa. Tärkein ja suosituin toiminnanmuoto on ampumaharrastus. Reserviläisten ampumatoimintaan käytetään puolustusvoimien, metsästysseurojen, riistanhoitoyhdistysten ja yksityisen yritysten ylläpitämiä ampumaratoja. Joillakin reserviläisyhdistyksillä on myös omia ampumaratoja. Viranomaistoiminta Ampumaratoja käyttävät ammatissaan ampumataitoa tarvitsevat, kuten tullin, puolustusvoimien, rajavartioston ja vankeinhoitolaitosten henkilökunta. Poliisin osalta tarve perustuu lainsäädäntöön, joka velvoittaa harjoitteluun ja edellyttää ampumakokeen suorittamista kaksi kertaa vuodessa. Puolustusvoimien tehtäviin kuuluu yleiseen asevelvollisuuteen perustuva sotilaskoulutuksen antaminen. Ampumakoulutuksen antaminen on yksi puolustusvoimien keskeisimpiä tehtäviä. Puolustusvoimat käyttävät harjoituksissaan ampumaratojen lisäksi ampuma- ja harjoitusalueita. Sotilaskoulutuksessa tarvitaan myös lähiharjoitusalueita. Kanta-Hämeessä varuskuntia sijaitsee Parolannummella Hattulassa, jossa toimii toimii panssariprikaati sekä Riihimäellä, jossa toimii viestirykmentti. Puolustusvoimilla on Kanta-Hämeessä kolme ampumarataa Ampumaratatyypit Ampumaratojen pituudet, leveydet, muoto ja rakenteet riippuvat ampumalajista, jota varten ne on rakennettu. Yleensä radoilla on mahdollista ampua useaa eri lajia. Ammuntaharrastus voidaan karkeasti jakaa urheiluammuntaan, metsästysammuntaan ja reserviläisten ampumaharrastukseen. Urheiluammuntaan kuuluu kiväärillä, pistoolilla tai haulikolla ammuttavia lajeja ja niiden yhdistelmiä. Urheiluammunnan radat ovat lajista riippuen suoria ratoja, maastossa kulkevia sporting - tehtäväratoja, haulikkolajien puoliympyränmuotoisia skeet- tai trapratoja tai practical - ammunnan ratakokonaisuuksia, jossa radat ovat esimerkiksi pienehköjä tehtäväkohtaisia ampumataskuja. Kivääri- ja pistoolilajeissa ammutaan pääasiassa kiinteisiin tai liikkuviin taulumaaleihin. Luodit kasaantuvat maalitaulujen taakse penkkaan tai luotiloukkuihin. Kiväärilajit jaetaan 10 metriltä ammuttaviin ilmakiväärilajeihin, 50 metriltä ammuttaviin pienoiskiväärilajeihin ja 300 metriltä ammuttaviin kiväärilajeihin. Pistoolilajeja on useita ja ne jaetaan 10, 25 ja 50 metriltä ammuttaviin. Haulikkolajeissa ammutaan lentäviä tai maata myöten pomppivia kiekkoja. Haulikkoradat vaativat eniten pinta-alaa, koska haulit leviävät laajalle, maastosta riippuen jopa 10 hehtaarin alueelle. Skeet -ammunnassa kiekot heitetään korkeasta tornista noin kolmen metrin korkeudelta kohti matalaa tornia ja vastaavasti matalasta tornista noin metrin korkeudelta kohti korkeaa tornia. Traplajeissa ammutaan keikkoja, jotka lentävät ampujan edestä poispäin. Traplajeja ovat trap, kaksoistrap, automaattitrap, kansallinen trap ja metsästysammuntaan kuuluva metsästystrap. Riistamaaliammunnassa ammutaan kiväärillä liikkuvaan maaliin. Kasa-ammunnassa yritetään tietyiltä etäisyyksiltä ampuen saada laukaukset osumaan mahdollisimman lähelle toisiaan. Siluettiammunnassa ammutaan pistoolilla tai kiväärillä metallisiin eläinkuvioisiin maalitauluihin eri etäisyyksiltä. Mustaruutiammunnassa ammutaan suustaladattavilla historiallisilla aseilla eripituisilta matkoilta. Urheiluammuntaan kuuluu myös ampumahiihdon pienoiskivääriammunta 50 metrin matkalta. Ampumahiihdon ampumapaikkojen lukumäärä vaihtelee radoittain. Ampumaetäisyys monia erilaisia ratoja käsittävässä urheiluammunnassa on lajista riippuen metriä, pisimmillään jopa 600 metriä. Metsästysammuntaan kuuluvat kilpalajeina metsästysluodikko, metsästyshirvi, metsästyshaulikko, metsästystrap, ilmahirvi, ilmaluodikko, hirvenhiihto ja hirvenjuoksu sekä pohjoismainen ja eurooppalainen metsästysammunta.

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 7 (70) Metsästyshirviammunnassa hirvimaali joko seisoo tai liikkuu. Metsästysluodikkoammunnassa ammutaan paikallaan olevaan metsonkuvaan seisten ja makuulta. Metsästyshaulikkoammunta suoritetaan skeetradalla ja kiekot lentävät radan poikki vaihtelevalla etäisyydellä ampujasta. Metsästystrapissa kiekot lentävät ampujasta poispäin. llmaluodikossa ammutaan paikallaan oleviin metsonkuviin ja ilmahirvessä liikkuvaan hirvikuvaan. Hirvenhiihtoon ja -juoksuun kuuluu ammunnan lisäksi hiihto- tai juoksuosuus. Riistapolkuammunnassa suoritetaan metsästystilanteita imitoivia ampumatehtäviä kulkien maastoon merkittyä reittiä. Pohjoismainen metsästysammunta on moniottelu, johon kuuluu neljä osalajia, joissa ammutaan haulikolla ja luodikolla. Haulikkolajeista toinen on metsästystrap ja toinen joko metsästyspolku- tai compak sporting - ammunta. Luodikkolajit ovat liikkuva hirvi ja seisova metsäkauris. Eurooppalainen metsästysammunta on niin ikään moniottelu, johon kuuluu haulikko- ja luodikkoammuntaa. Haulikkoammunnassa lajit ovat trap ja compak ja luodikkoammunnassa ammutaan neljään eläinkuvioon. Ampumaetäisyydet metsästysammunnassa ovat metriä. llmahirvi- ja ilmaluodikkoammunnassa etäisyys on 1O metriä. Metsästyslain 21 :n mukaan Suomessa tulee suorittaa ampumakoe tiettyjen eläinlajien metsästämiseen rihlatulla luotiaseella. Kokeita on kolme eri tyyppiä: metsäkauriskoe metsäkauriin metsästystä varten, hirvi- ja peurakoe hirven, valkohäntäpeuran, saksanhirven, metsäpeuran, kuusipeuran ja japaninpeuran metsästystä varten sekä karhukoe karhunmetsästystä varten. Ampumakoe suoritetaan paikallaan olevaan eläinmaalikuvioon 75 metrin etäisyydeltä. Ampumaratoja käytetään myös aseen kohdistamiseen. Aseet kohdistetaan ajoittain tarpeen mukaan osumatarkkuuden säilyttämiseksi. Kohdistamiseen soveltuu parhaiten metrinen suora rata. Kohdistamiseen sopiva rata voi olla yksipaikkainen. Monien pienten ampumaratojen keskeisin tehtävä on tarjota mahdollisuus aseen kohdistamiseen. Ampumaratoja tarvitaan myös reserviläisten koulutustoimintaan sekä mm. poliisin, rajavartiolaitoksen ja puolustusvoimien käyttöön. Puolustusvoimat käyttää edellä kuvattujen ratojen lisäksi mm. 500 metriä pitkiä tai jopa pidempiä kivääriratoja, sinkoratoja sekä taisteluammuntaalueita Ampumaratojen luokittelu Suomen ampumaurheiluliitto on luokitellut ampumaurheilukeskukset neljään luokkaan. Käyttötarkoitukseen perustuva luokitus on määräaikainen ja sitä on mahdollista muuttaa seurojen hakemuksen perusteella. Luokituksesta päättää ampumaurheiluliiton hallitus. Luokka I, kansainväliset ampumakeskukset Korkean varustelutason ampumarata-alue. Rata-alueella voidaan järjestää vaativan tason kansainvälisiä kilpailuja, EM- ja MM-tason kilpailuja ja alan huippuvalmennustapahtumia. Usean eri lajin kilpailujen järjestäminen paikalla samanaikaisesti on mahdollista. Rata- ja oheisrakenteet ovat muunneltavissa muiden lajien suorittamiseen sopiviksi. Paikalla on korkeatasoiset katsomo-, huolto-, toimitsija-, ja lehdistötilat sekä viimeisimmän vaatimustason viestintäyhteydet. Paikalle on hyvät kulkuyhteydet ja sen läheisyydessä on riittävästi hyvätasoisia majoitusmahdollisuuksia. Lisaksi rata-alueella sijaitsee erillinen harjoittelurata, jossa kilpailujen aikanakin tulee olla mahdollista testata aseiden toimintaa. Luokka II, valtakunnalliset ampumakeskukset Palvelee alueellisesti koko maata. Mahdollista järjestää kansainvälisiä vaativan tason kilpailuja sekä kansallisia valmennustapahtumia. Alueella tai sen välittömässä läheisyydessä on huolto- ja toimitsijatilat. Radoilla voidaan järjestää eri lajien vastaavan tasoisia kilpailuja samanaikaisesti. Alueella on riittävän korkeatasoiset viestintäyhteysmahdollisuudet. Rata-alueelle tulee pyrkiä järjestämään erillinen harjoittelurata tai alue, jossa voidaan testata aseiden toimintaa. Luokka III, alueelliset ampumakeskukset Voidaan järjestää eri ampumalajeja sisältäviä vaativia kansallisia kilpailuja tai rajoitettuja kansainvälisiä kilpailuja. Taso riittää alueellisten kilpailujen ja valmennustapahtumien järjestämiseen. Rata sijaitsee alueen kannalta keskeisellä paikalla ja sinne on riittävän hyvät kulkuyhteydet. Alueella on kohtuulliset huolto- ja toimitsijatilat ja mahdollisesti myös majoitustilat. Rataalueella on mahdollista toimittaa tulokset tarvitsijoille nykyaikaisilla viestintävälineillä.

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 8 (70) Luokka IV, paikalliset ampumakeskukset Tarkoitettu paikallista urheiluammunnan harjoittelua ja pienimittakaavaista kilpailutoimintaa varten. Alue on yhden tai useamman seuran tai seurayhtymän hallinnassa oleva ratakokonaisuus, jossa voidaan järjestää alueen luvalla aluetason kilpailuja sekä seuran omia kilpailuja ja harjoitustapahtumia. Paikallinen ampumakeskus muodostaa peruslähtökohdan ampumaurheilulle, jossa on turvallista opetella ammunnan perusteet ja harjoitella tutussa seurassa. Ratakapasiteetti mahdollistaa seurojen väliset ystävyysottelut, valmennuksen perustilaisuudet sekä ohjatut harjoitustapahtumat, aseiden ja patruunoiden testauksen ja seuran sisäisen toiminnan. 2.2 Uusi ampumaratalaki Uusi ampumaratalaki (763/2015) tuli voimaan Sillä korvattiin sata vuotta aiemmin (92/1915) ampumaradoista annettu asetus ja aseita koskeva erillinen senaatin päätös (52/1916). Uuden ampumaratalain tavoitteena on edistää turvallista ampumaharrastusta, turvallisuutta ampumaradoilla ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä maakunnallisen ampumarataverkoston suunnitelmallista kehittämistä. Laissa säädetään ampumaratojen perustamisesta, ylläpitämisestä ja valvonnasta sekä radan pitäjän oikeuksista. Laissa ampumaradalla tarkoitetaan sisällä olevaa tilaa tai ulkona olevaa aluetta, joka on ampuma-aseella maaliin ampumista varten. Lain mukaisissa vähäisissä ampumaradoissa ammutaan enintään laukausta vuodessa. Tällaisia ratoja ovat tyypillisesti metsästysseurojen ampumakokeita, harjoittelua ja aseen kohdistamista vasten pitämät radat. Ampumaradoissa ammutaan yli laukausta vuodessa ja ampumaurheilukeskuskissa on useiden lajien ratoja ja niissä saadaan ampua yli laukausta vuodessa. Ampumaradan perustaminen ja ylläpitäminen on luvanvaraista. Vähäisen ampumaradan perustaminen ja ylläpitäminen on ilmoituksenvaraista. Lupaviranomaisena toimii Poliisihallitus. Lupa annetaan toistaiseksi ja luvan antamisen ehtona on mm. että luvan hakijana oleva yhteisö tai säätiö on toimintansa tarkoituksen ja muiden seikkojen perusteella ampumaradan ylläpitämiseen sopiva sekä hakijan hallintoelimiin kuuluvat henkilöt tunnetaan rehellisiksi ja luotettaviksi ja he ovat henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan tehtävään sopivia. Yksityishenkilön toimiessa hakijana sovelletaan häneen samoja ehtoja. Luvassa määrätään ampumaradalle toiminnasta ja turvallisuudesta vastaava henkilö (ratavastaava), joka on suostunut tehtävään ja täyttää yllä mainitut soveltuvuuden ehdot sekä vahvistetaan radalla noudatettava järjestyssääntö ja mahdollisesti muita radan turvallisuutta koskevia määräyksiä ja ehtoja. Vähäisen ampumaradan perustajan tai pitäjän on jätettävä Poliisihallitukselle ampumaratailmoitus vähintään kahta kuukautta ennen radan käyttöönottoa. Ilmoituksen tulee sisältää ampumaradan järjestyssääntö sekä tiedot ratavastaavasta ja hänen suostumuksensa tehtävään. Uuden ampumaratalain mukaan maakunnan liiton tulee laatia ja pitää ajan tasalla kehittämissuunnitelmaa, jossa esitetään arvio maakunnallisten ampumaurheilukeskusten sekä muiden ampumaratojen riittävästä määrästä ja niiden sijoitustarpeesta maakunnassa. Suunnitelmaa tulee hyödyntää selvitysaineistona alueiden käytön suunnittelussa ja sitä laadittaessa tulee kuulla keskeisiä metsästys- ja ampumaurheiluorganisaatioita. 2.3 Ampumaratojen sijoitusnäkökohtia Ampumaratojen perustaminen ja ympäristölupa Ampumaratojen perustamista säädellään uuden ampumaratalain (763/2015) lisäksi ympäristönsuojelulain (86/2000) ja -asetuksen (169/2000) sekä maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) avulla. Ampumaratojen perustamisen, ylläpitoa koskevien vaatimusten ja eri toimien menettelytapojen tarkoituksena on turvata ratojen pitämistä. Tämä on tärkeää, sillä ampumaratoihin liittyy merkittäviä taloudellisia arvoja, niitä ympäröivä maankäyttö saattaa kehittyä ja muuttua ja pitkäaikaisen sijoittumisen sekä toiminnan erityisluonteen vuoksi niille soveltuvia alueita on niukalti.

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 9 (70) Ampumaradan rakentajan, omistajan ja pitäjän tulee toiminnassaan huomioida lakiin perustuvat ympäristövaatimukset sekä vaatimukset ympäristön hallinnan, ratojen turvallisuuden sekä itse radan ja sen rakenteiden osalta. Näiden lakisääteisten vaatimusten voidaan katsoa olevan yhteiskunnan asettamia vähimmäisvaatimuksia ampumaratatoiminnalle. Lisäksi ampumaratojen toimintaa ja kehittämistä saattavat ohjata viihtyvyyteen, toiminnan sujuvuuteen ja kaupalliseen toimintaan liittyvät radan pitäjän asettamat paikalliset tavoitteet ja vaatimukset. Poliisihallituksen käsittelemän ampumarataluvan (ampumaratalaki tuli voimaan ) lisäksi ulkona sijaitseva ampumarata tarvitsee ympäristönsuojeluasetuksen 2 kohdan 13 A mukaan aina ympäristöluvan. Ympäristölupa-asian käsittelee kunnan ympäristölupaviranomainen. ELYkeskus käsittelee ympäristölupa-asian, mikäli kyse on puolustusvoimien käyttöön tarkoitetusta ammuntaan käytettävästä alueesta tai ampumaradan vaikutukset ulottuvat useamman kuin yhden kunnan alueelle. Ympäristöministeriö on julkaissut ampumaratojen ympäristöluvan hakemista, lupahakemuksen käsittelyä ja päätösharkintaa koskevan oppaan Ampumaratojen ympäristölupa (Suomen ympäristö 23/2012). Opas on tarkoitettu ampumaratojen toiminnanharjoittajille sekä lupa- ja valvontaviranomaisille. Ympäristölupaprosessissa selvitetään ympäristöhaitat, joita toiminnasta mahdollisesti aiheutuu. Yleisimpiä haittoja ovat melu sekä pohjaveden ja maaperän pilaantuminen. Selvitysten perusteella toiminnalle voidaan asettaa lupaehtoja ja määrätä tiettyjä toimenpiteitä toteutettaviksi haittojen estämiseksi tai vähentämiseksi. Joissakin tapauksissa lupaa ei voi myöntää tai lupaehdoista tehdään aiempaa tiukempia. Radan pitäjälle voidaan myös asettaa ympäristövaikutusten seurantaan liittyviä velvoitteita. Mikäli ampumaratatoiminta täyttää ympäristönsuojelulain, jätelain ja luonnonsuojelulain vaatimukset, voidaan toiminnalle myöntää ympäristölupa. Ympäristölupapäätös ja sen ehdot perustuvat siihen, että toiminnasta ei saa aiheutua lupamääräykset ja sijoituspaikka huomioon ottaen yksinään tai muiden toimintojen kanssa: - terveyshaittaa, - merkittävää muuta ympäristön pilaamiskieltojen vastaista seurausta, - erityisten luonnonolosuhteiden huononemista tai vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta muun tärkeän käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, - naapuruussuhdelaissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Ympäristölupapäätöksestä on mahdollista valittaa Vaasan hallinto-oikeuteen ja edelleen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen Ampumaratojen ympäristövaikutukset ja häiriöt Suurin osa Suomessa ulkona sijaitsevista ampumaradoista on perustettu ennen nykyisten ympäristönsuojelusäädösten voimaantuloa. Tämän vuoksi ampumaratojen ympäristövaikutuksia ei yleensä ole riittävästi huomioitu. Ratoja on esimerkiksi rakennettu paikkoihin, joita nykyisen käsityksen mukaan ei voitaisi pitää soveliaina. Tällaisia ovat mm. pohjaveden muodostumisalueet, vedenottamon tai luonnonsuojelualueen läheisyys tai alue, jolla on erilaisia virkistys- tai maisema-arvoja. Meluun on aikaisemmin saatettu kiinnittää jonkin verran huomiota, mutta useassa tapauksessa asutus on kuitenkin vuosien varrella levinnyt radan läheisyyteen. Ympäristövaikutukset voidaan jakaa kolmeen tyyppiin: - ampumasuorituksesta aiheutuvat vaikutukset, - ammuntaan liittyvistä toiminnoista ja niiden seurauksista aiheutuvat vaikutukset, - ampumaradan rakentamisen ja ylläpidon aiheuttamat vaikutukset. Vaikutukset voivat olla joko suoria tai välillisiä. Välillisiin ympäristövaikutuksiin kuuluvat mm. toimintaan liittyvästä liikenteestä aiheutuvat päästöt. Ampumaratojen merkittävimmät ympäristövaikutukset ovat melu, vaikutukset maaperään ja pohjaveteen, haitta-aineiden vaikutukset sekä turvallisuuteen liittyvät vaikutukset. Ympäristöministeriö on julkaissut ampumaratojen ympäristövaikutusten hallinnasta oppaan julkaisusarjassa Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT): Ampumaratojen ympäristövaikutusten hallinta, Suomen ympäristö 4/2014. Oppaassa on runsaasti lisätietoa aiheesta.

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 10 (70) Melu Aseiden laukausäänestä aiheutuva melu on ampumaratojen helpoimmin havaittava ympäristöhäiriö. Laukausääni syntyy aseen suusta purkautuvan räjähdyskaasun aiheuttaman paineaallon synnyttämästä äänestä (suuääni), luodin lentoäänestä ja luodin iskeytymisestä maaliin. Laukausääni koetaan usein hyvin epämiellyttäväksi äänen fysikaalisten ominaisuuksien ja myös ampumiseen liittyvien mielikuvien vuoksi. Ampumaratoja käytetään yleensä huhtikuusta lokakuuhun ja toiminta keskittyy arki iltoihin ja viikonloppuihin. Ampumaradoilla on toimintaa juuri silloin, kun ihmisillä on vapaa-aikaa, jolloin melu myös koetaan häiritsevänä. Ampumaradan melualueen koko vaihtelee suuresti ratakohtaisesti riippuen mm. maastonmuodoista, erilaisista esteistä ja rakenteista, kasvillisuudesta ja sääoloista. Etenkin tuulen vaikutus on huomattava. Melualueeseen vaikuttaa käytön määrän lisäksi käytetty asetyyppi. Pienoiskivääri ja -pistooli aiheuttavat vähemmän meluhaittaa kuin isokaliiberiset pistoolit, kiväärit ja haulikko. Ampumasuunta vaikuttaa oleellisesti melualueen muotoon. Melun leviämisen laajuus voi olla 1-10 km. Meluntorjuntalain (382/1987) nojalla valtioneuvosto voi antaa yleisiä ohjeita ja määräyksiä melutasoista. Valtioneuvoston päätöksessä 53/1997 on säädetty ohjearvot ampumaratojen aiheuttamista korkeimmista melutasoista. Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön ja rakentamisen suunnittelussa, ympäristölupamenettelyssä sekä rakentamisen lupamenettelyssä. Valtioneuvoston päätöksen mukaan ohjeena on, että melusta aiheutuva melutason maksimiarvo käytettäessä impulssiaikavakiota (L AImax ) ei saa ylittää: - Asumiseen käytettävällä alueella arvoa 65 db - Oppilaitoksia palvelevilla alueilla arvoa 65 db - Virkistysalueilla taajamissa tai taajamien välittömässä läheisyydessä arvoa 60 db - Hoitolaitoksia palvelevilla alueilla arvoa 60 db - Loma-asumiseen käytettävillä alueilla arvoa 60 db - Luonnonsuojelualueilla arvoa 60 db Ohjearvoja sovellettaessa on otettava huomioon ampumaradan toiminnan luonne, käyttöajat, laukausmäärät, ampumalajit sekä alueen todellinen tai suunniteltu käyttö ja merkitys. Melun aiheuttajalla on ympäristönsuojelulain mukaan velvollisuus olla selvillä aiheuttamastaan melusta. Kunnan velvollisuus on seurata melutilannetta alueellaan. Ampumaradan meluhaittaa voidaan vähentää hyödyntämällä maastonmuotoja, rakentamalla meluvalleja, -aitoja ja -seiniä sekä kulisseja ja ampumakatoksia. Aseisiin ja ampumatarvikkeisiin kohdistuvia melun vähentämiskeinoja ovat esim. äänenvaimentimien ja aliäänipatruunoiden käyttö. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sisältävät seuraavan melusta johtuvien haittojen ehkäisyä ja vähentämistä koskevan erityistavoitteen: "Alueiden käytössä on ehkäistävä melusta aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Uusia asuinalueita ja muita melulle herkkiä toimintoja ei tule sijoittaa melualueille ilman, että riittävä meluntorjunta varmistetaan." Tavoitteen toteutumista tulee edistää sekä kaavoituksessa että viranomaisten toiminnassa. Maaperän sekä pinta- ja pohjavesien pilaantuminen Ampumarata-alueille kertyy luotien ja haulien metalleja ja puolimetalleja sisältäviä jätteitä sekä savikiekkojätteitä. Pistooli- ja kivääriradoilla luotijäte kertyy suurimmaksi osaksi taustavalliin. Ampumapaikkojen läheisyydessä kuormitus koostuu lisäksi aseen laukaisussa irtoavasta hienojakoisesta pölystä. Haulikkoradoilla haulijätteet saattavat levitä lähes 10 ha alueelle, mikäli haulien lentorataa ei ole rakenteiden avulla rajoitettu. Haulien aiheuttama kuormitus on suurinta leviämisalueen keskiosassa. Savikiekkojen rasitus yltää noin 2 ha alueelle ampumapaikan etupuolelle. Luoti- ja haulijätteet kuormittavat maaperää ja saattavat suurina määrinä olla monella tapaa haitallisia. Luodeissa on lyijyä sisältävä ydin sekä kuparia ja sinkkiä sisältävä vaippa. Lyijyn seosaineena käytetään lisäksi antimonia. Luodeissa käytettiin aiemmin myös nikkeliä. Haulit koostuvat lyijystä ja niissä on yleensä myös vahaisia määriä antimonia ja arseenia. Luotien ja haulien sisältämän lyijyn päätyminen maastoon on ampumaratojen merkittävimpiä ympäristöhaittoja. Se ai-

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 11 (70) heuttaa jo vähäisinä pitoisuuksina haitallisia vaikutuksia eliöihin ja kasveihin. Lyijy kertyy ravintoketjuihin ja on sen kautta haitallista myös ihmisille. Luotien ja haulien sisältämistä muista aineista saattaa myös aiheutua haittoja ympäristölle. Erilaisten aineiden haitalliset vaikutukset eliöille riippuvat maaperäoloista, niille altistuvista eliölajeista, aineiden biosaatavuudesta, altistuksen määrästä ja altistumistavasta. Haulikkoammunnassa käytettävät kiekot koostuvat enimmäkseen kalsiitista ja kivihiilitervasta, joka sisältää myös haitallisia ympäristövaikutuksia aiheuttavia PAH yhdisteitä eli polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä. PAH-yhdisteitä on lukuisia erilaisia ja niiden ympäristövaikutukset vaihtelevat. Luodeista ja hauleista maaperään päätyvä lyijy kiinnittyy herkästi maahiukkasin ja rikastuu siten ylimpiin maakerroksiin. Lyijyn liikkumiseen maaperässä vaikuttaa suuresti maaperän ph-arvo. Lyijyn liukoisuus lisääntyy ph:n alentuessa eli maaperän tai veden happamuuden lisääntyessä. Lyijyn liikkumiseen maaperässä vaikuttaa myös maalaji, josta veden virtausnopeus maaperässä myös riippuu. Happamat sateet voivat siten aiheuttaa muutoksia lyijyn kulkeutumisessa maaperässä. Lyijy on varsin stabiili ja säilyy usein muuttumattomana paikallaan pitkän aikaa. Tietyissä ympäristöoloissa osa siitä ajan myötä liukenee ja siirtyy maassa alaspäin uhaten saastuttaa pohjavettä ja osa pitoisuuksista siirtyy myös kasveihin. Lyijyn kulkeutumiseen maaperässä vaikuttaa happamuuden lisäksi maan rakeisuus, vedenläpäisykyky, mineraalikoostumus, ja orgaanisen aineksen ja saven määrä sekä sadanta alueella. Sadevesien mukana kulkeutuessaan haitta-aineet saattavat vaarantaa myös pintavesien laatua. Luotiaseradoilla haitta-ainepäästöjä voidaan vähentää taustavallin kunnostuksella ja luotiloukuilla. Haitta-aineiden kulkeutumista voidaan estää kattamalla taustavalli tai sijoittamalla sen sisään tiivisrakenteita eli hiekkaloukkuja. Myös vesiä voidaan puhdistaa ja niiden virtausta hallita. Muita kehitteillä olevia menetelmiä haitta-aineiden vaikutusten vähentämiseksi ovat haitta-aineiden liukoisuuden vähentäminen muuttamalla maaperän happamuutta ja koostumusta sekä korvaavien materiaalien käyttö luodeissa, hauleissa ja kiekoissa. Haulikkoratojen ympäristövaikutuksia voidaan estää leviämisalueen pienentämisellä maastoa muotoillen, seinämä- ja verkkorakenteilla, maanpinnoituksella ja haulien keräämisellä sekä vesien hallinnalla. Maaperän korkeat haitta-ainepitoisuudet saatavat vaikeuttaa alueen tulevaa maankäyttöä ampumaratatoiminnan päättymisen jälkeen. Kasvistoon ja eliöstöön kohdistuvat haittavaikutukset ovat useimmiten paikallisia, mutta laajemmat vaikutukset ovat mahdollisia, mikäli haitta-aineita kulkeutuu ympäristön vesistöihin. Ympäristösuojelulain 133 :n mukaan pilaantunut maaperä tai pohjavesi on puhdistettava, jos pilaantumisesta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Vastuussa on ensisijaisesti se, jonka toiminnasta pilaantuminen on aiheutunut. Toissijaisesti vastuussa on alueen haltija ja kunta. Pilaajan saattaminen vastuuseen voi olla ongelmallista, koska pilaantuminen on voinut syntyä hitaasti vuosikymmenten aikana ja alueen toimija ja haltija ovat voineet vaihtua useaan kertaan tai lopettaa toimintansa. Ampumaratoja ylläpitävät usein ampuma- ja metsästysseurat, joilla ei yleensä ole taloudellisia resursseja vastata korkeista puhdistuskustannuksista. Mikäli ampumarata-alueen käyttötarkoitus muutetaan esim. asuntoalueeksi, joudutaan alueelle kertynyt jätteeksi luokiteltava pilaantunut maa poistamaan. Pilaantuneiden maiden käsittelyä ja sijoittamista säätelee jätelainsäädäntö. Pilaantuneen alueen kunnostaminen edellyttää ilmoitusmenettelyä tai joissakin tapauksissa ympäristölupaa, jonka käsittelee alueellinen ympäristökeskus. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sisältävät vesienhoitoon ja pohjavesien suojeluun liittyviä tavoitteita: "Alueiden käytöllä edistetään vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä. Alueiden käytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. Pohjavesien pilaantumis- ja muuttumisriskejä aiheuttavat toiminnot on sijoitettava riittävän etäälle niistä pohjavesialueista, jotka ovat vedenhankinnan kannalta tärkeitä ja soveltuvat vedenhankintaan. Maakuntaliittojen tulee edistää tavoitteen toteutumista maakuntakaavoituksessa ja kuntien tulee edistää sen toteutumista yleis- ja asemakaavoituksessa. Ilmanlaatu Ampumaratojen vaikutukset ilmanlaatuun jäävät suhteellisen vähäisiksi. Rata-alueella ilmanlaatua heikentävät hetkellisesti lyijy- ja ruutipöly ammunnan seurauksena. Lisäksi ampumaradan toimintaan liittyvä liikenne aiheuttaa päästöjä.

14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 12 (70) Jätteet Ampumaradoilla syntyy normaalia yhdyskuntajätettä sekä lähinnä ampumatarvikkeiden pakkausjätettä. Varsinaisessa ampumisessa jätettä syntyy hylsyistä, luodeista, hauleista, tulpista ja savikiekoista. Jätteen päätyminen maaperään aiheuttaa roskaantumista mutta myös joissakin tapauksissa ympäristön pilaantumista. Korkeiden haitta-ainepitoisuuksien vuoksi maa-aines voidaan luokitella vaaralliseksi jätteeksi. Turvallisuus Ampumarata-alueen turvallisuuden tulee olla kunnossa radan sisä- ja ulkopuolella. Rata-alue tulee merkitä siten, että alueelle ei ole mahdollista eksyä vahingossa. Tämä on mahdollista varmistaa mm. aitojen, varoituskylttien ja puomien avulla. Radan ympärillä tulee olla suoja-alue, jonka suuruus riippuu käytettävästä asetyypistä. Suomessa ei ole käytössä virallisia ohjeita suojaalueista. Suoja-alueita voidaan pienentää erilaisilla turvarakenteilla. Radalta ulosampuminen pyritään estämään sijoittamalla rakenteita rata-alueen ulkoreunoihin tai myös yläkulissin avulla. Rakenteita sijoitetaan myös eri suorituspaikkojen väliin radan sisäpuolella olevien turvallisuuden parantamiseksi. Erilaisia suojavalleja, suojaseiniä ja näyttösuojia käytetään useimmiten pistooli-, kivääri- ja riistamaalilajeissa. Haulikkolajeissa turvarakenteina käytetään yleensä tausta- ja sivuvalleja, koska haulikkolajit tarvitsevat muita lajeja huomattavasti suuremman maa-alueen. Esim. skeetrata tarvitsee noin 10 ha:n turva-alueen. Tausta- ja sivuvallit toimivat samalla myös meluesteinä. Jokaisella ampumaradalla tulee uuden ampumaratalain (763/2015) mukaan olla viranomaisen vahvistama järjestyssääntö, jossa määrätään mm. radan turvarakenteista, varomääräyksistä, rataa koskevien tietojen esilläpidosta, sallituista ampuma-aseista ja ampumapaikoista, radan käytöstä ja erilaisista käytön rajoituksista. Ampuma-aseiden oikeanlaisesta käsittelystä määrätään erikseen myös eri ampumalajien kilpailusäännöissä Ampumaratojen suunnittelu Uuden ampumaratalain (763/2015) mukaan maakuntien liittojen tulee laatia maakunnan alueelle ampumaratasuunnitelma, jossa esitetään arvio maakunnallisten ampumaurheilukeskusten sekä muiden ampumaratojen riittävästä määrästä ja niiden sijoitustarpeesta maakunnassa. Suunnitelmaa tulee pitää ajan tasalla ja sitä tulee hyödyntää selvitysaineistona alueiden käytön suunnittelussa. Ampumaratasuunnitelman perusteella maakuntien liitot sijoittavat maakuntakaavaan maakunnallisesti ja seudullisesti tärkeät ampumaradat maakuntakaavassa määriteltyjen kriteerien nojalla. Maakuntakaava on ohjeena kuntien yleis- ja asemakaavoitukselle. Ampumaratojen aluevaraukset suoja-alueineen tulisi sisällyttää kuntien yleiskaavaan. Ampumaradan tulisi yhdyskuntarakenteessa sijaita toisaalta mahdollisimman lähellä käyttäjiä ja olla helposti saavutettavissa, toisaalta radan läheisyydessä ei ympäristöhäiriöiden vuoksi tule olla asutusta tai muita häiriöille altista toimintaa, kuten oppilaitoksia, hoitolaitoksia tai virkistysalueita. Ampumaradan tilavarauksen tulisi olla riittävän laaja, jotta radan kehittäminen olisi tulevaisuudessa mahdollista ja toisaalta, jotta ympäröivän maankäytön kehittäminen ei koituisi esteeksi radan toiminnalle ja kehittämiselle. Ampumaradan sijoituksen kannalta keskeisiä paikallisia tekijöitä ovat maasto ja sen korkeussuhteet. Peitteinen ja kumpareinen maasto on eduksi tuulensuojan vuoksi ja peitteinen maasto myös vaimentaa ampumamelua. Kumpareita voidaan hyödyntää tausta- ja suojavalleina. Vanhat soranottoalueet eivät useimmiten ole soveliaita ampumaratatoimintaan, koska pohjaveden suojelu tai muut ympäristönäkökohdat koituvat toiminnan esteeksi. Ampumaratoja ei tule sijoittaa tärkeille pohjavesialueille. Myös kukkuloiden lakialueita ja harjanteita tulisi välttää tuulisuuden ja melualueiden laajuuden vuoksi. Vesistöjen rannat ja alavat suoalueet ovat usein sumuisia ja maapohjaltaan pehmeitä ja routivia eivätkä siksi sovellu erityisen hyvin ampumaradan sijoituspaikoiksi. Ampumaradan suunnittelussa ampumasuunta tulisi valita pohjoiseen tai pohjois-koilliseen, mikäli mahdollista. Tällöin valoisa aika voidaan hyödyntää tehokkaasti ilman häikäisyä, ja haitallisia varjoja syntyy tauluille vähemmän. Muut ilmasuunnat vähentävät käyttöaikaa ja haittaavat ampu-

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 13 (70) masuorituksia varsinkin aamuisin ja iltaisin, jolloin taulut ovat varjossa tai vasten auringon valoa. Erilaiset aurinkosuojarakenteet voivat auttaa parantamaan olosuhteita. Ampumapaikat ja sosiaalitilat tulisi rakentaa siten, että liikuntarajoitteisilla olisi toimintaan esteetön pääsy. Suunnitteluun saa asiantuntija-apua Suomen lnvalidiliitosta sekä Suomen Ampumaurheiluliiton järjestöjäseneltä Suomen lnvalidien Urheiluliitolta. Rata-alueelle tulee olla toimiva tieyhteys ja toiminnan laadusta riippuen riittävästi pysäköintitilaa. Radan lähistölle tuleva joukkoliikenneyhteys on myös suotavaa. Ampumaratojen liikenne saattaa aiheuttaa ympäristöä häiritsevää liikennemelua varsinkin suurten kilpailujen yhteydessä. Melua tuottavia vapaa-ajantoimintoja tulisi yhdyskuntarakenteessa keskittää mahdollisuuksien mukaan samalle alueelle, jotta voitaisiin minimoida syntyvät melualueet. Ampumarata voisi luontevasti sijaita moottoriurheiluradan läheisyydessä. Eri toiminnot voisivat hyödyntää yhteisiä pysäköinti-, huolto- ja sosiaalitiloja. 3 KANTA-HÄMEEN NYKYISET AMPUMARADAT 3.1 Kanta-Hämeen ampumarataverkosto Kanta-Hämeen ampumaradat vuonna 2016 Kanta-Hämeessä on tällä hetkellä 31 toiminnassa olevaa ulkoampumarataa. Merkittävin viime vuosien aikana tapahtunut muutos Kanta-Hämeen ampumarataverkostossa on puolustusvoimien Räiskylän ampumaradan toiminnan lakkauttaminen Riihimäellä vuoden 2014 lopussa. Kanta-Hämeen ampumarataverkosto on tihein Forssan seudulla, jossa on 9 ampumarataa ja noin aseiden hallussapitolupaa yhtä ampumarataa kohti. Heikoin tilanne on Riihimäen seudulla, jossa on 6 ampumarataa ja noin aseiden hallussapitolupaa yhtä ampumarataa kohti. Hämeenlinnan seudulla on 16 ampumarataa ja noin aseiden hallussapitolupaa yhtä ampumarataa kohti. Kunnittain tarkasteltuna tihein verkosto on Hausjärvellä, Humppilassa, Jokioisissa, Tammelassa ja Ypäjällä, joissa on alle aseiden hallussapitolupaa yhtä ampumarataa kohti. Heikoin tilanne on Riihimäellä (n aselupaa/ampumarata), Forssassa (n aselupaa, ei yhtään ampumarataa) ja Lopella (n aselupaa/ampumarata). 1. Ahjolan haulikkorata 2. Ahveniston ampumarat 3. Hyvinkään ampumaseuran ampumarata, Erkylä 4. Hätilän ampumarata 5. Jahkolan ampumarata, Tervaskannon Erä 6. Jukka Seppälän ampumarata 7. Kupparilammen ampumarata 8. Lammin ampumarata 9. Lastujärven ampumarata, Lokaharju / Lastujärvi 10. Liesjärven ampumarata 11. Lopen ampumaurheilukeskus 12. Metsäopiston ampumarata, Punssivuori 13. Metsästysseura Halli ry:n ampumarata, Sukula 14. Parolannummen ampumarata 15. Pirttikankaan ampumarata 16. Pirttisuon ampumarata 17. Somerosvuoren ampumarata, Hauhon metsästysseura 18. Vanamajan ampumarata 19. Ypäjän Riistamiehet ry:n ampumarata 20. Siron ampumarata 21. Heinisuon ampumarata 22. Ilmoilan ampumarata 23. Suvipielisen ampumarata 24. Jokioisten Metsästysseura Kontio ry:n ampumarata 25. Jänhijoen Metsästysseura Paukku ry:n ampumatata 26. Kiipun Rakki ry:n ampumarata 27. Riihimäen vankilan ampumarata 28. Letkun Erä ry:n ampumarata 29. Puolustusvoimien ampumarata, Tammela 30. Mommilan ampumarata 31. Viralan Erä ry:n ampumarata Kuva 1. Kanta-Hämeen ampumarataverkosto Kuvaan on merkitty sinisellä ympyrällä ne ampumaradat, jotka on osoitettu Kanta-Hämeen maakuntakaavassa ampumaratana tai puolustusvoimien alueena.

16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 14 (70) Kanta-Hämeen nykyisistä ampumaradoista 14 ampumarataa on osoitettu Kanta-Hämeen maakuntakaavassa (vahvistettu 2006) ampumaratana. Näistä 9 ampumarataa sijaitsee alueilla, joiden läheisyyteen ei maakuntakaavassa ole osoitettu muuta maankäyttöä (valkoista aluetta). Viisi ampumaratana osoitettua aluetta sijoittuu maankäytöltään erilaisille alueille (T, MYg, VR, MU, EPs). Puolustusvoimien kolme ampumarataa sijaitsevat maakuntakaavassa osoitetuilla puolustusvoimien alueilla (EP). Nykyisistä ampumaradoista 14 ampumarataa ei ole osoitettu maakuntakaavassa ampumaratana. Näistä 9 ampumarataa sijaitsee alueilla, joiden läheisyyteen ei maakuntakaavassa ole osoitettu muuta maankäyttöä (valkoista aluetta), sekä viisi ampumarataa maankäytöltään erilaisilla alueilla (MYg, VU, VL, MU). Kanta-Hämeen naapurimaakunnissa on useita ampumaratoja, joita myös Kanta-Hämeen ampumaharrastajat käyttävät. Kanta-Hämeen läheisyydessä sijaitsevista ampumaradoista on osoitettu seudullisesti merkittävinä ampumaratoina Pirkanmaan maakuntakaava 2040 kaavaehdotuksessa ( ) Ruskeakiven ja Toijalan Seudun Erämiesten ampumaradat Akaassa, Päijät-Hämeen maakuntakaavaehdotuksessa ( ) Järvelän ja Padasjoen ampumaradat, Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavassa (saanut lainvoiman 2012) Hyvinkään ampumaurheilukeskus, Kovelon ampumarata Karkkilassa ja Mäntsälän ampumaurheilukeskus sekä Varsinais-Suomen maakuntakaavassa Aholan ampumarata Somerolla ja Loimaan Laukojien ulkoampumarata. Kuva 2. Naapurimaakuntien ampumaradat. Kuvaan on merkitty sinisellä ympyrällä ne naapurimaakuntien ampumaradat, jotka on osoitettu maakuntakaavassa. Forssan seudulla on 9 ampumarataa. Ampumaradoista 1 on Humppilassa, 3 Jokioisissa, 4 Tammelassa ja 1 Ypäjällä. Forssassa ei ole ampumaratoja. Suurin osa radoista on pieniä metsästysseurojen ylläpitämiä ratoja. Laukausten määrältään suurimmat radat ovat Sukulan ampumarata Tammelassa (n laukausta/v), Siron ampumarata Humppilassa (n laukausta/v) ja Kiipun Rakki ry:n ampumarata Jokioisissa (n laukausta/v). Ypäjän Riistamiehet ry:n ampumaradalla ammutaan n laukausta/v ja puolustusvoimien ampumaradalla Tammelassa n laukausta/v. Muilla radoilla laukausten määrä on alle laukausta/v tai laukausten määrästä ei ole tietoa. Voimassa oleva ympäristölupa on Sukulan, puolustusvoimien Tammelan ja Ypäjän Riistamiehet ry:n ampumaradoilla. Ratatyypeiltään monipuolisimmat ovat Sukulan ja Ypäjän Riistamiehet ry:n ampumaradat. Lakisääteisiä ampumakokeita järjestetään ainakin Liesjärven, Sukulan ja Ypäjän Riistamiehet ry:n ampumaradoilla.

17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 15 (70) Kuva 3. Forssan seudun ampumaradat Hämeenlinnan seudulla on 16 ampumarataa. Ampumaradoista 2 on Hattulassa, 11 Hämeenlinnassa ja 3 Janakkalassa. Laukausten määrältään suurimmat radat ovat Parolannummen ampumarata Hattulassa (n laukausta/v) sekä Hätilän ampumarata (n laukausta/v), Heinisuon ampumarata (n laukausta/v) ja Pirttikankaan ampumarata (n laukausta/v) Hämeenlinnassa. Yli laukausta/v on myös Somerosvuoren ampumaradalla (n laukausta/v) ja Ahveniston ampumaradalla (n laukausta/v) Hämeenlinnassa sekä Pirttisuon ampumaradalla (n laukausta/v) Janakkalassa. Muilla ampumaradoilla laukausten määrä on alle laukausta/v tai laukausten määrästä ei ole tietoa. Kaikilla Hämeenlinnan seudun ampumaradoilla on voimassa oleva ympäristölupa. Ratatyypeiltään monipuolisimmat ovat Heinisuon, Hätilän, Pirttisuon, Punssivuoren ja Somerosvuoren ampumaradat. Lakisääteisiä ampumakokeita järjestetään ainakin Hätilän, Jahkolan, Jukka Seppälän, Pirttisuon ja Punssivuoren ampumaradoilla. Kuva 4. Hämeenlinnan seudun ampumaradat

18 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 16 (70) Riihimäen seudulla on 6 ampumarataa. Ampumaradoista 4 on Hausjärvellä, 1 Lopella ja 1 Riihimäellä. Laukausten määrältään suurimmat radat ovat Lopen ampumaurheilukeskus (n laukausta/v) sekä Hyvinkään ampumaseuran Erkylän ampumarata (n laukausta/v), Ahjolan haulikkorata (n laukausta/v) ja Kupparilammen ampumarata (n laukausta/v) Hausjärvellä. Riihimäen vankilan ampumaradalla ammutaan n laukausta ja Mommilan ampumaradalla n laukausta vuodessa. Kaikilla Riihimäen seudun ampumaradoilla on voimassa oleva ympäristölupa. Ratatyypeiltään monipuolisimmat ovat Erkylän, Kupparilammen ja Lopen ampumaradat. Lakisääteisiä ampumakokeita järjestetään ainakin Kupparilammen ja Lopen ampumaradoilla. Kuva 5. Riihimäen seudun ampumaradat Kanta-Hämeen ampumaradat laukaisumäärittäin ja aselajeittain Kanta-Hämeen ampumaradoilla ammutaan yli laukausta vuosittain. Eniten laukauksia ammutaan kiväärillä (n laukausta/v). Seuraavaksi suosituimmat aselajit ovat haulikkoammunta (n laukausta/v) ja pistooliammunta (n laukausta/v). Pienoiskiväärilaukauksia on n laukausta ja pienoispistoolilaukauksia n laukausta vuosittain. Yhdentoista ampumaradan osalta ei ole tietoa laukausten jakautumisesta aselajeittain. Näiden ampumaratojen laukausten kokonaismääräksi on arvioitu n laukausta/vuosi. Laukaisumäärältään suurimmat ampumaradat ovat: - Parolannummen ampumarata, Hattula (n laukausta/vuosi) - Lopen ampumaurheilukeskus, Loppi (n laukausta/vuosi) - Hätilän ampumarata, Hämeenlinna (n laukausta/vuosi) - Erkylän ampumarata, Hausjärvi (n laukausta/vuosi) - Sukulan ampumarata, Tammela (n laukausta/vuosi) - Heinisuon ampumarata, Hämeenlinna (n laukausta/vuosi) - Ahjolan haulikkorata, Hausjärvi (n laukausta/vuosi) - Siron ampumarata, Humppila (n laukausta/vuosi) - Kiipun Rakki ry:n ampumarata, Jokioinen (n laukausta/vuosi) - Kupparilammen ampumarata, Hausjärvi (n laukausta/vuosi) - Pirttikankaan ampumarata, Hämeenlinna (n laukausta/vuosi)

19 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 17 (70) Kuva 6. Kanta-Hämeen ampumaradat laukaisumäärittäin ja aselajeittain, kuvassa esitetyt numerot vastaavat kuvan 1 ampumaratojen numerointia 3.2 Ampumaratojen kuvaus Kaikista Kanta-Hämeen ampumaradoista on laadittu kohdekortti, johon on koottu ampumaradan keskeiset tiedot. Raportin liitteenä (liite 1) olevilla kohdekorteilla on esitetty ampumaradoittain - osoite, - kiinteistötunnus, - ratavastaava, - maanomistaja, - ympäristön maankäyttö, - kohdekuvaus, - tieto ympäristöluvasta ja tehdyistä selvityksistä, - laukausten määrä vuosittain, - käyttäjäryhmät, - kuvaus ratatyypeistä, - kuvaus ympäristövaikutuksista, - arvio ampumaradan kehittämistarpeista, - muut huomiot. Ympäristön maankäyttöä kuvaavissa kohdekorttien karttakuvissa on esitetty väestön määrä 250 metrin ruuduittain, YKR-taajama-alueet, asemakaavoitetut alueet, pohjavesialueet, luonnonsuojelualueet ja natura-alueet ampumaradan lähialueella. Suurimmista ampumaradoista on lisäksi selvitetty asukkaiden määrä yhden, kolmen ja viiden kilometrin säteellä.

20 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 18 (70) Ympäristölupa on voimassa 25 ampumaradalla. Ampumaradat, joilla ei ole ympäristölupaa sijaitsevat kaikki Forssan seudulla (Humppilassa 1, Jokioisissa 3 ja Tammelassa 2). Pohjavesialueella sijaitsee 11 ampumarataa. Pohjavesialueella sijaitsee Forssan seudun radoista Jokioisten metsästysseura Kontio ry:n, puolustusvoimien Tammelan ja Sukulan ampumaradat, Hämeenlinnan seudun radoista Ahveniston, Parolannummen, Jahkolan, Pirttikankaan ja Lastujärven ampumaradat sekä Riihimäen seudun radoista Ahjolan, Erkylän ja Kupparilammen ampumaradat. Ampumaradoista 11 sijaitsee lähellä (alle 1 kilometrin etäisyydellä) luonnonsuojelualuetta tai Natura-aluetta. Luonnonsuojelualueen ja/tai Natura-alueen lähellä sijaitsee Forssan seudulla Jänhijoen metsästysseura Paukku ry:n ampumarata sekä Hämeenlinnan seudulla Ahveniston, Heinisuon, Hätilän, Ilmoilan, Jukka Seppälän, Pirttikankaan, Punssivuoden, Suvipielisen, Pirttisuon ja Vanamajan ampumaradat. Alle 1 kilometrin etäisyydellä on asemakaavoitettua aluetta Hämeenlinnan seudulla Ahveniston, Jahkolan, Lastujärven, Parolannummen, Pirttisuon ja Punssivuoren ampumaradoilla sekä Riihimäen seudulla Ahjolan, Hyvinkään Erkylän ja Riihimäen vankilan ampumaradoilla. Viranomaiskäyttöä on Forssan seudulla ainakin Sukulan ja Ypäjän Riistamiehet ry:n ampumaradoilla, Hämeenlinnan seudulla ainakin Ahveniston, Heinisuon, Lammin, Parolannummen, Punssivuoren ja Suvipielisen ampumaradoilla sekä Riihimäen seudulla ainakin Ahjolan, Hyvinkään Erkylän ja Riihimäen vankilan ampumaradoilla. Riistahoitoyhdistysten järjestämiä ampumakokeita järjestetään 10 ampumaradalla. Ampumakokeita järjestetään Forssan seudulla Liesjärven, Sukulan ja Ypäjän Riistamiehet ry:n ampumaradoilla, Hämeenlinnan seudulla Hätilän, Jahkolan, Jukka Seppälän, Pirttisuon ja Punssivuoren ampumaradoilla sekä Riihimäen seudulla Kupparilammen ja Lopen ampumaradoilla. 3.3 Puolustusvoimien ampumaradat Kanta-Hämeessä sijaitsee kolme puolustusvoimien ampumarataa: Parolannummen ampumarata Hattulassa, Hätilän ampumarata Hämeenlinnassa ja Tammelan ampumarata. Parolannummen ampumaradalla ammutaan vuosittain noin laukausta, joista kiväärillä laukausta, pienoiskiväärillä laukausta ja pistoolilla laukausta. Laukauksista noin 94 % on puolustusvoimien laukauksia. Hätilän ampumaradalla ammutaan vuosittain noin laukausta, joista noin haulikolla, noin kiväärillä ja noin pistoolilla. Laukauksista 86 % on puolustusvoimien laukauksia. Tammelan ampumaradalla on vuosittain noin laukausta, joista noin 500 haulikolla, noin kiväärillä ja noin pistoolilla. Puolustusvoimien alueet on osoitettu Kanta-Hämeen maakuntakaavassa (2006) aluemerkinnällä EP (Puolustusvoimien alue) tai aluemerkinnällä EPs (Puolustusvoimien alue, jolla arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön peruspiirteet säilytetään). Puolustusvoimien alueet Parolannummella ja Tammelassa on osoitettu aluemerkinnällä EP. Puolustusvoimien alueet Hätilässä ja Riihimäellä on osoitettu aluemerkinnällä EPs. Riihimäen vankilan ampumarata sijaitsee puolustusvoimien alueella. 4 AMPUMARADAT MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA 4.1 Yleistä Maankäyttö- ja rakennuslaki asettaa lähtökohdat ja tavoitteet maakuntakaavan laadinnalle. Maakuntakaavan laadintaa ohjaavat maankäyttö- ja rakennuslain yleinen tavoite, alueiden käytön suunnittelun tavoitteet sekä maakuntakaavan sisältövaatimukset yhdessä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kanssa. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ampumaratatoimintaa koskevat tavoitteet ovat maanpuolustuksen ja rajavalvonnan alueellisten edellytysten turvaaminen, kaupunkiseutujen kehittäminen tasapainoisina kokonaisuuksina ja keskusta-alueiden kehittäminen monipuolisina palvelujen, asumisen ja vapaa-ajan alueina sekä ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen poistaminen ja ennalta ehkäiseminen.

21 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 19 (70) Maakuntakaava on lain mukaan ohjeena laadittaessa ja muutettaessa kuntatason yleis- ja asemakaavoja. Viranomaisen tulee pyrkiä edistämään maakuntakaavan toteutumista ja katsoa, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteutumista. Uusi ampumaratalaki (763/2015) määrää lisäksi, että maakunnan liiton tulee laatia ja pitää ajan tasalla kehittämissuunnitelmaa, jossa esitetään arvio maakunnallisten ampumaurheilukeskusten sekä muiden ampumaratojen riittävästä määrästä ja niiden sijoitustarpeesta maakunnassa. Suunnitelmaa tulee hyödyntää selvitysaineistona alueiden käytön suunnittelussa ja sitä laadittaessa tulee kuulla keskeisiä metsästys- ja ampumaurheiluorganisaatioita. Ampumaratojen toiminnan turvaaminen maakuntakaavoituksella on tärkeää. Tasokkaan ja hyvin saavutettavan ampumarataverkoston turvaaminen ja ampumaharrastuksen mahdollistaminen ovat perusteltuja ja maakunnallisesti huomioon otettavia tehtäviä. Hyväksymällä maakuntakaavaan ratoja koskevat aluevaraukset ja merkinnät sitoutuvat ratojen omistajat ja kunnat osaltaan ratojen ylläpitämiseen sekä huomioimiseen osana toimivaa yhdyskuntarakennetta. Maakuntakaavassa ampumaradat voidaan osoittaa kohdemerkinnällä tai aluevarausta osoittavalla merkinnällä. Lisäksi voidaan antaa tarvittaessa melualueen, vaara-alueen ja suojavyöhykkeen merkintöjä. Maakuntakaavamääräykset ovat osa maakuntakaavaa. Niillä voidaan ilmaista alueen käytön periaatteita tai tarkentaa kaavamerkinnöillä ilmoitettua alueen käyttötarkoitusta. Kaavamääräykset voivat olla suunnittelumääräyksiä, jotka ohjaavat yksityiskohtaisempaa kaavoitusta tai muuta toteuttavaa viranomaissuunnittelua tai ne voivat olla suoraan maankäyttöä ohjaavia rakentamistai suojelumääräyksiä. 4.2 Arvio Kanta-Hämeen ampumaratojen riittävyydestä Nykyisten ampumaratojen kehittämistarpeet ja laajennusmahdollisuudet Selvityksen yhteydessä toteutetun kyselyn mukaan laajennus- tai kehittämistarpeita on Forssan seudulla Siron, Sukulan ja puolustusvoimien Tammelan ampumaradoilla, Hämeenlinnan seudulla Heinisuon, Lammin, Pirttisuon ja Suvipielisen ampumaradoilla sekä Riihimäen seudulla Ahjolan, Kupparilammen ja Lopen ampumaradoilla. Valtaosa kehittämistarpeista liittyy lajimahdollisuuksien ja oheispalvelujen monipuolistamiseen. Kyselyissä esille tulleita kehittämistarpeita ovat: - Siron ampumarataa tulisi laajentaa ja kehittää monipuolistamalla lajimahdollisuuksia. Lisäksi alueelle tulisi rakentaa suojavalleja. - Sukulan ampumarataa tulisi kehittää monipuolistamalla lajimahdollisuuksia. - Puolustusvoimien Tammelan radalla tehdään v pilaantuneen maaperän kunnostus. - Heinisuon ampumaradalla on tarvetta laajentaa ampumarata-aluetta ja lisätä haulikkolajien harrastajien harrastusmahdollisuuksia rakentamalla trap-rata. - Lammin ampumaradan kehittämiskohteita ovat ratojen viihtyisyyden parantaminen ja luotienkeruulaitteiden hankinta. - Pirttisuon ampumaradalla on ongelmana haulikkoradan puute. Haulikkoradalle olisi ehkä saatavissa ympäristölupa, mikäli ampumasuuntia muutettaisiin. - Suvipielisen ampumaradalla on tarvetta isompikaliiperisille pistooleille sopivalle radalle. - Ahjolan ja Kupparilammen ampumaratojen alueita tulisi laajentaa ja kehittää sekä monipuolistaa lajimahdollisuuksia ja oheispalveluja. - Lopen ampumaurheilukeskuksessa tarvitaan lisää haulikkoratoja ja pysäköintipaikkoja. Harkinnassa on toinen liikkuva hirvirata. Ampumaradat, joilla on voimassaoleva ympäristölupa, voivat jatkaa toimintaansa. Ampumaradan merkittävä laajentaminen tai muutokset käyttömäärissä edellyttävät yleensä ympäristöluvan tarkistamista. Nykyiset ampumaradat sijaitsevat pääosin alueilla, joilla radan läheisyydessä ei ole kilpailevaa maankäyttöä. Sijainti pohjavesialueella tai lähellä asutusta asettaa ampumaradan kehittämiselle omat haasteensa. Tällaisia ampumaratoja ovat Forssan seudulla puolustusvoimien Tammelan ja Sukulan ampumaradat, Hämeenlinnan seudulla Ahveniston, Jahkolan, Lastujärven, Parolannummen, Pirttisuon, Pirttikankaan ja Punssivuoren ampumaradat sekä Riihimäen seudulla Ahjolan, Erkylän, Kupparilammen ja Riihimäen vankilan ampumaradat. Voimassa oleva ympäristölupa turvaa ampumaradan kehittämismahdollisuudet. Ympäristöluvassa ympäristönäkökohdat

22 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 20 (70) ja mahdolliset muut haasteet on otettu huomioon. Siron ampumaradan mahdollinen laajentaminen edellyttää todennäköisesti ympäristöluvan hakemista. Uusien ampumaratojen tarve Kanta-Hämeen ampumarataverkoston kattavuus on heikoin Riihimäen seudulla, jossa on 6 ampumarataa ja jossa useiden harrastajatahojen käyttämä puolustusvoimien Räiskylän ampumarata lakkautettiin vuoden 2014 lopussa. Selvityksen aikana viranomaisille ja sidosryhmille suunnatuissa kyselyissä sekä viranomaisten ja sidosryhmien kuulemistilaisuudessa tuotiin vahvasti esille uuden ampumaradan tarve Riihimäen seudulla. Riihimäen kaupunki etsii yleiskaavan laadinnan yhteydessä sijaintipaikkaa uudelle ampumaradalle. Kanta-Hämeen ampumarataverkosto on tihein Forssan seudulla. Viranomaisten ja sidosryhmien kuulemisten yhteydessä esitettiin kuitenkin tarve rakentaa monipuolinen ampumaurheilukeskus myös Forssan seudulle. Forssa on Kanta-Hämeessä ainoa kunta, jonka alueella ei ole tällä hetkellä ampumarataa. Monipuolisen ampumaurheilukeskuksen toteuttaminen voidaan Forssan seudulla toteuttaa myös jotakin nykyistä ampumarataa kehittämällä. Viranomaisten ja sidosryhmien kuulemisen yhteydessä nousi esille huoli puolustusvoimien ampumaratojen siirtymisestä entistä enemmän puolustusvoimien omaan käyttöön. Tämä lisää muiden ampumaratojen käyttäjämääriä ja voi lisätä myös uusien ampumaratojen tarvetta Kanta- Hämeessä. Maakuntakaavassa osoitetaan seudullisesti ja maakunnallisesti merkittävät ampumaradat. Ampumarataverkoston kattavuuden kannalta myös pienet, luonteeltaan paikalliset radat ovat tärkeitä. Paikallisten ampumaratojen toiminta- ja kehitysmahdollisuudet tulee turvata kuntien yleiskaavoituksella. 4.3 Seudullisten ja maakunnallisten ampumaratojen kriteerit Seudullisten ja maakunnallisten ampumaratojen arviointikriteereitä on käsitelty viranomaisten ja sidosryhmien kuulemistilaisuudessa ja selvityksen ohjausryhmässä. Kriteerit voidaan jakaa ampumaradan toiminnan laatua ja laajuutta kuvaaviin kriteereihin ja suunnittelullisiin kriteereihin. Ehdotus kriteereistä, joiden perusteella arvioidaan ampumaratojen seudullista merkittävyyttä: - toiminnan laatua ja laajuutta koskevat kriteerit - vuosittainen laukausten määrä ja lajimahdollisuuksien määrä: haulikko, kivääri, pienoiskivääri, pistooli, pienoispistooli, - erityyppisten ratojen määrä: haulikkorata, pistoolirata, kiväärirata, luodikkorata, villikarju/pienoishirvirata, hirvirata, ampumahiihtorata/stadion, ampumakoerata, - radalla tapahtuvat toiminnot: metsästysammunta, urheiluammunta, lakisääteiset ampumakokeet, viranomaiskäyttö, suurriistavirka-apukoulutus, reserviläisammunnat, puolustusvoimien toiminta, kurssit, koulutus, - mahdollisuus vähintään seudullisiin kilpailuihin, - mahdollinen kehittämissuunnitelma, - suunnittelulliset kriteerit - maankäytölliset laajenemismahdollisuudet, - lähialueen muut vastaavanlaiset toiminnot, esim. moottorirata, - kuntien ja viranomaisten näkemykset. 4.4 Maakunnalliset ja seudulliset ampumaradat Kanta-Hämeessä Ampumaratoja on arvioitu edellä esitettyjen kriteerien perusteella. Arvioinnin pohjalta on tehty ehdotus maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävistä ampumaradoista, jotka tulisi osoittaa Kanta-Hämeen maakuntakaavassa. Ehdotetuista ampumaradoista kahdella ei ole ympäristölupaa: Siron ja Kiipun Rakki ry:n ampumaradat. Pohjavesialueella ehdotetuista ampumaradoista sijaitsee 8 ampumarataa: puolustusvoimien Tammelan, Sukulan, Ahveniston, Parolannummen, Pirttikankaan, Ahjolan, Erkylän ja Kupparilammen ampumaradat. Kuuden ampumaradan läheisyydessä (alle 1 km) on asemakaavoitettua aluetta: Ahveniston, Parolannummen, Pirttisuon, Punssivuoren, Ahjolan ja Hyvinkään Erkylän ampumaradat.

23 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 21 (70) Ehdotus maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävistä ampumaradoista (ratojen tarkemmat kuvaukset on esitetty liitteenä olevissa kohdekorteissa) Forssan seutu (4 kpl) - Humppila: Siron ampumarata - n laukausta/v (haulikko n , pienoiskivääri n ) - erityyppisiä ratoja: haulikkorata (metsästysammunta ja trap) ja pienoiskiväärirata - toiminnat: - käyttö: mm. metsästysammunta - asukkaita alle 1 km etäisyydellä: 4 - lähelle ei ole odotettavissa tiivistä asumista tai muita maankäytön muutoksia - alue on Kanta-Hämeen maakuntakaavassa osoitettu ampumaratana, alueella ei ole muuta maakuntakaavamerkintää - ei ympäristölupaa, ympäristöluvan hakeminen pohdittavana - Jokioinen: Kiipun Rakki ry:n ampumarata - n laukausta/v (haulikko n , pienoiskivääri n ) - radat: haulikkorata ja villikarju/pienosihirvirata - käyttö: mm. metsästysammunta - asukkaita alle 1 km etäisyydellä: 20 - lähelle ei ole odotettavissa tiivistä asumista tai muita maankäytön muutoksia - aluetta ei ole Kanta-Hämeen maakuntakaavassa osoitettu ampumaratana, alueella ei ole muuta maakuntakaavamerkintää - ei ympäristölupaa - Tammela: Sukulan ampumarata - n laukausta/v (haulikko n , kivääri n ) - erityyppisiä ratoja: haulikkorata, pistoolirata, luodikkorata, villikarju/pienoishirvirata, hirvirata, ampumakoerata - käyttö: mm. metsästysammunta, lakisääteiset ampumakokeet, viranomaiskäyttö - asukkaita alle 1 km etäisyydellä: 2 - lähelle ei ole odotettavissa tiivistä asumista tai muita maankäytön muutoksia - alue on Kanta-Hämeen maakuntakaavassa osoitettu ampumaratana, alueella ei ole muuta maakuntakaavamerkintää, välittömästi alueen eteläpuolella on luonnonsuojelualue (SL) - Ypäjä: Ypäjän Riistamiehet ry:n ampumarata - n laukausta/v (haulikko, kivääri, luodikko) - erityyppisiä ratoja: haulikkorata, kiväärirata, luodikkorata, villikarju/pienoishirvirata, hirvirata, ampumakoerata - käyttö: mm. metsästysammunta, lakisääteiset ampumakokeet, viranomaiskäyttö, suurriistavirka-apukoulutus - asukkaita alle 1 km etäisyydellä: 5 - lähelle ei ole odotettavissa tiivistä asumista tai muita maankäytön muutoksia - aluetta ei ole Kanta-Hämeen maakuntakaavassa osoitettu ampumaratana, alueella ei ole muuta maakuntakaavamerkintää Hämeenlinnan seutu (6 kpl) - Hämeenlinna: Ahveniston ampumarata - n laukausta/v (pienoiskivääri n , pienoispistooli n ) - radat: pistoolirata ja kiväärirata - käyttö: mm. metsästysammunta, urheiluammunta, viranomaiskäyttö, puolustusvoimien ja poliisien kisoja - asukkaita alle 1 km etäisyydellä: asemakaavoitetut alueet alle 1 km etäisyydellä - alueen vieressä sijaitsee Ahveniston moottorirata - aluetta ei ole Kanta-Hämeen maakuntakaavassa osoitettu ampumaratana, rata sijaitsee Ahveniston urheilualueella (VU) - kaupungin esitys seudullisesti merkittäväksi radaksi

24 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 22 (70) - Hämeenlinna, Renko: Heinisuon ampumarata - n laukausta/v (haulikko n , kivääri n , pistooli n ) - erityyppisiä ratoja: haulikkorata (metsästysammunta ja skeet), pistoolirata, luodikkorata, villikarju/pienoishirvirata, hirvirata - käyttö: mm. metsästysammunta, urheiluammunta, viranomaiskäyttö, reserviläisammunnat - asukkaita alle 1 km etäisyydellä: 0 - lähelle ei ole odotettavissa tiivistä asumista tai muita maankäytön muutoksia - aluetta ei ole Kanta-Hämeen maakuntakaavassa osoitettu ampumaratana, alueella ei ole muuta maakuntakaavamerkintää - Hämeenlinna, Kalvola: Pirttikankaan ampumarata - n laukausta/v (haulikko n ) - erityyppisiä ratoja: haulikko (2 trap- ja 2 skeet-rataa), villikarju/pienoishirvirata - käyttö: mm. metsästysammunta - asukkaita alle 1 km etäisyydellä: 0 - lähelle ei ole odotettavissa tiivistä asumista tai muita maankäytön muutoksia - alue on Kanta-Hämeen maakuntakaavassa osoitettu ampumaratana, alueella ei ole muuta maakuntakaavamerkintää - Hämeenlinna, Lammi: Punssivuoren ampumarata - n laukausta/v (haulikko n , kivääri n , pistooli n. 300) - erityyppisiä ratoja: haulikkorata (metsästysammunta), pistoolirata, kiväärirata, pienoiskiväärirata, hirvirata, ampumakoerata - käyttö: mm. metsästysammunta, urheiluammunta, lakisääteiset ampumakokeet, viranomaiskäyttö - asukkaita alle 1 km etäisyydellä: 30 - asemakaavoitetut alueet alle 1 km etäisyydellä - alue on Kanta-Hämeen maakuntakaavassa osoitettu ampumaratana, alue sijaitsee Evon retkeilyalueella (VR) - Hämeenlinna, Hauho: Somerosvuoren ampumarata - n laukausta/v (haulikko n , kivääri n , pienoiskivääri n. 200 ja pistooli n. 500) - erityyppisiä ratoja: haulikkorata, kiväärirata, pistoolirata - käyttö: mm. metsästysammunta - asukkaita alle 1 km etäisyydellä: 0 - lähelle ei ole odotettavissa tiivistä asumista tai muita maankäytön muutoksia - aluetta ei ole Kanta-Hämeen maakuntakaavassa osoitettu ampumaratana, alueella ei ole muuta maakuntakaavamerkintää - Janakkala: Pirttisuon ampumarata - n laukausta/v (kivääri n , pienoiskivääri n , pistooli n ) - erityyppisiä ratoja: haulikkorata (ei lupa ampua), pistoolirata, villikarju/ pienoishirvirata, hirvirata, ampumakoerata - käyttö: mm. urheiluammunta, lakisääteiset ampumakokeet, reserviläisammunnat - asukkaita alle 1 km etäisyydellä: YKR-taajama ja asemakaavoitettu alue on alle 1 km etäisyydellä - alue on Kanta-Hämeen maakuntakaavassa osoitettu ampumaratana, alue sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella alueella, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU) - kunnan esitys seudullisesti merkittäväksi radaksi Riihimäen seutu (4 kpl) - Hausjärvi: Ahjolan haulikkorata - n laukausta/v (haulikko n ) - haulikkorata (skeet ja trap) - monipuolinen yhdessä Kupparilammen radan kanssa - käyttö: mm. metsästysammunta, viranomaiskäyttö, reserviläisammunnat, - asukkaita alle 1 km etäisyydellä: läheisyyteen ei ole suunnitteilla tiivistä asumista - aluetta ei ole Kanta-Hämeen maakuntakaavassa osoitettu ampumaratana, alue sijaitsee MYg-aluemerkinnällä osoitetulla alueella (Kupparlammen ja Lintumäen alueen arvokas geologinen harjumuodostuma)

25 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 23 (70) - Hausjärvi: Kupparilammen ampumarata - n laukausta/v (kivääri n , pienoiskivääri n , pienoispistooli n ) - radat: pistoolirata, kiväärirata ja hirvikiväärirata - monipuolinen yhdessä Ahjolan radan kanssa - käyttö: mm. metsästysammunta, urheiluammunta, lakisääteiset ampumakokeet, reserviläisammunnat - asukkaita alle 1 km etäisyydellä: 60 - läheisyyteen ei ole suunnitteilla tiivistä asumista - alue on osoitettu Kanta-Hämeen maakuntakaavassa ampumaratana, alue sijaitsee MYg-aluemerkinnällä osoitetulla alueella (Kupparlammen ja Lintumäen alueen arvokas geologinen harjumuodostuma) - Hausjärvi: Hyvinkään ampumaseuran ampumarata, Erkylä - n laukausta/v (kivääri n , pienoiskivääri n , pistooli n , pienoispistooli n ) - radat: 2 pistoolirataa, 2 pienoispistoolirataa, 2 kiväärirataa ja 2 pienoispistoolirataa - käyttö: mm. urheiluammunta, viranomaiskäyttö, reserviläisammunnat - asukkaita alle 1 km etäisyydellä:10 - moottorirata vieressä Hyvinkään puolella - YKR-taajama ja asemakaavoitettu alue on alle 1 km etäisyydellä - alue on osoitettu Kanta-Hämeen maakuntakaavassa ampumaratana, alue sijaitsee kaupunkikehittämisen kohdealueella sekä teollisuus- ja varastoalueen (T) reunalla - Loppi: Lopen ampumaurheilukeskus - n laukausta/v (haulikko n , kivääri n , pienoiskivääri n , pistooli n , pienoispistooli n ) - erityyppisiä ratoja: haulikkorata, pistoolirata, kiväärirata, luodikkorata, hirvirata, ampumakoerata - käyttö: mm. metsästysammunta, urheiluammunta, lakisääteiset ampumakokeet, reserviläisammunnat - asukkaita alle 1 km etäisyydellä: 0 - lähelle ei ole odotettavissa tiivistä asumista tai muita maankäytön muutoksia - alue on Kanta-Hämeen maakuntakaavassa osoitettu ampumaratana, alueella ei ole muuta maakuntakaavamerkintää Puolustusvoimien ampumaradat (3 kpl) - Hattula: Parolannummen ampumarata - n laukausta/v (kivääri n , pienoiskivääri 73000, pistooli n ) - radat: pistoolirata (25 m, 40 paikkaa), 2 kiväärirataa (150 m ja 150/300 m, 57 paikkaa), ampumahiihto/pienoiskiväärirata (50/150 m, 20 paikkaa) - asukkaita alle 1 km etäisyydellä: Kanta-Hämeen maakuntakaava: alue sijaitsee puolustusvoimien alueella (EP) - Hämeenlinna: Hätilän ampumarata - n laukausta/v (haulikko n , kivääri n , pistooli n ) - radat: 2 rynnäkkökiväärirataa ja 2 kivääri- ja rynnäkkökiväärirataa - asukkaita alle 1 km etäisyydellä: 2 - Kanta-Hämeen maakuntakaava: alue sijaitsee puolustusvoimien alueella, jolla arvokkaan rakennetun ympäristön peruspiirteet säilytetään (EPs) - Tammela: Puolustusvoimien ampumarata - n laukausta/v (haulikko n. 500, kivääri n , pistooli n ) - radat: pistoolirata ja kiväärirata - asukkaita alle 1 km etäisyydellä: 4 - Kanta-Hämeen maakuntakaava: alue sijaitsee puolustusvoimien alueella (EP) Puolustusvoimien ampumaradoille on laadittu kokonaiskehittämissuunnitelma vuosille Parolannummen ampumarata on kunnostettu v ja Hätilän ampumarata v Tammelassa kunnostustoimet tehdään v Puolustusvoimien ampumaratoja kehitetään ensisijaisesti puolustusvoimien tarkoituksiin.

26 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 24 (70) Muut tässä ampumarataselvityksessä esitetyt ampumaradat ovat luonteeltaan paikallisia. Maakuntakaavassa osoitettavien ratojen lisäksi myös paikalliset radat ovat tärkeitä mm. ampuma- ja metsästysharrastajien näkökulmasta. 5 JATKOTOIMET MAAKUNTAKAAVAA VARTEN Ampumaradat voidaan maakuntakaavassa osoittaa kohdemerkinnällä tai aluevarausmerkinnällä erityisalueena (EA). Lisäksi voidaan antaa tarvittaessa melualueen, vaara-alueen ja suojavyöhykkeen merkintöjä. Maakunnallisesti ja seudullisesti merkittäviä ampumaratoja on ehdotuksen mukaan yhteensä 14: Forssan seudulla 4, Hämeenlinnan seudulla 6 ja Riihimäen seudulla 4. Ehdotetuista ampumaradoista 9 ampumarataa (Siron, Sukulan, Pirttikankaan, Punssivuoren, Heinisuon, Pirttisuon, Kupparilammen, Erkylän ja Lopen ampumaradat) on osoitettu ampumaratana voimassa olevassa Kanta-Hämeen maakuntakaavassa (2006). Lisäksi Kanta-Hämeessä on 3 puolustusvoimien ampumarataa: Parolannummella, Hätilässä ja Tammelassa. Puolustusvoimien alueet Parolannummella ja Tammelassa on osoitettu Kanta- Hämeen maakuntakaavassa (2006) aluemerkinnällä EP (Puolustusvoimien alue) ja Hätilässä ja Riihimäellä aluemerkinnällä EPs (Puolustusvoimien alue, jolla arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön peruspiirteet säilytetään). Näitä merkintöjä on tarkoituksenmukaista käyttää myös valmisteilla olevassa maakuntakaavassa. Kuva 7. Ehdotus maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävistä ampumaradoista Maakuntakaavassa osoitetaan seudullisesti ja maakunnallisesti merkittävät ampumaradat. Hyväksymällä maakuntakaavaan ratoja koskevat aluevaraukset ja merkinnät kunnat ja ratojen omistajat sitoutuvat osaltaan huolehtimaan ratojen ylläpidosta ja kehittämisestä sekä ottamaan radat huomioon osana toimivaa yhdyskuntarakennetta. Ampumarataverkoston kattavuuden kannalta myös paikallisesti merkittävät ampumaradat ovat tärkeitä ja niiden toiminta- ja kehitysedellytykset tulee turvata kuntien yleiskaavoituksella. Nykyisten ampumaratojen tiedot perustuvat pääosin kunnille ja sidosryhmille suunnatun kyselyn ja haastattelujen sekä paikkatietoanalyysien tuloksiin. Ampumaratojen tietoja on tarpeen mukaan syytä tarkistaa maakuntakaavoituksen yhteydessä. Nyt kerätyt tiedot ovat pohjana maakuntakaavan laadinnassa ja myöhemmin ampumaratoja koskevien tietojen päivityksessä ja ylläpidossa.

27 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 25 (70) 6 LÄHTEET Ampumaratalaki (763/2015) Ampumaratojen ympäristölupa. Opas toiminnanharjoittajille sekä lupa- ja valvontaviranomaisille, ympäristöministeriö, Suomen ympäristö 23/2012. Ampumaratojen ympäristövaikutusten hallinta. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT), ympäristöministeriö, Suomen ympäristö 4/2014. Hämeen liitto (2006). Kanta-Hämeen maakuntakaava, vahvistettu Pirkanmaan liitto (2016). Pirkanmaan maakuntakaava 2040, kaavaehdotus Pirkanmaan liitto (2016). Pirkanmaan maakuntakaava 2040, Pirkanmaan ampuma- ja moottoriradat Päijät-Hämeen liitto (2016). Päijät-Hämeen maakuntakaava 2014, kaavaehdotus Päijät-Hämeen liitto (2013). Päijät-Hämeen ampumaradat ja moottoriurheilualueet. Suomen ampumaurheiluliitto (2005). Ampumarataopas, opetusminiteriön liikuntapaikkajulkaisu 87. Uudenmaan liitto (2013). Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava. Uudenmaan liiton julkaisuja A25/2013. Uudenmaan liitto (2007). Uudenmaan ampumaradat. Uudenmaan liiton julkaisuja sarja E/92. Varsinais-Suomen liitto (2010). Loimaan seudun, Turun seudun kehyskuntien, Turunmaan ja Vakka-Suomen maakuntakaavat. Varsinais-Suomen liitto (2006). Salon seudun maakuntakaava. Muut lähteet: - Ampumaratojen ympäristöluvat - Kuntien, ampumaratojen ja sidosryhmien internet-sivut - Tilastot ja paikkatietoaineistot

28 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 26 (70) LIITE: Ampumaratojen kohdekortit

29 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 27 (70) 1. HATTULAN AMPUMARADAT 1.1 Parolannummen ampumarata (Hattula) AMPUMARADAN NIMI: Parolannummi 1 ja 2, Hattula Osoite Hattulantie 375 Kiinteistötunnus Ratavastaava Toiminnanharjoittaja Puolustusvoimien Logistiikkalaitoksen esikunta, käytöstä vastaa Panssariprikaati Sijaintikartta ja kohteen kuvaus Maanomistaja(t) Metsähallitus Kohdekuvaus Parolannummen ampumarata sijaitsee Parolannummen varuskunnan vieressä noin 300 metrin päässä Lehijärven rannasta. Alueen ympärillä on puolustusvoimien harjoituskäytössä olevaa metsää, jossa pyritään säilyttämään mahdollisimman tiheä puusto. Ampumarata sijaitsee Parolannummen alueella, joka on Kanta-Hämeen maakuntakaavassa (2007) osoitettu puolustusvoimien alueeksi (EP). Hattulan yleiskaavassa alue on merkitty puolustusvoimien alueeksi (EP). Puolustusvoimien alueen ympärillä on voimassa vuonna 2004 hyväksytty ja vuonna 2007 lainvoiman saanut Lehijärven-Armijärven osayleiskaava. Kaavassa ampumaradan ympärillä on MY-1, AP/me, AP, VL ja P merkinnöillä merkittyjä alueita. Varuskunta-alueella on tehty maankäyttö- ja maisemanhoitosuunnitelmavuonna 1995 ja sitä on päivitetty vuosina 2000 ja Etäisyys lähimpään asutukseen on noin 300 metriä ja etäisyys Nihattulan kouluun noin 1,2 km. Radan lähiasutus: alle 1 km: 200 asukasta alle 3 km: 2380 asukasta alle 5 km: 7710 asukasta Ampumarata sijaitsee Parolan- ja Armijärven harjualueella. Ampumaradan länsi- ja eteläpuolella sijaitsee Lehijärven kulttuurimaisema-alue. Ampumaratojen alueella on uhanalaisten hämeenkylmänkukan ja kelta-apilan esiintymiä. Lehijärven lisäksi ampumaradan lähellä sijaitsevat Armijärven ja Näkkälammen vesistöt. Ampumarata-alueen maaperään on tehty suojaustoimet ja pintavesien hallintajärjestelmät kohtiin, jotka ovat eniten ampumatoiminnalle alttiina. Rataalueen pintavedet käsitellään ennen kuin ne imeytetään maastoon.

30 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 28 (70) Ampumarata sijaitsee I luokan pohjavesialueella. Lähin vedenottamo on Pikku-Parolan vedenottamo noin 2,2 km etäisyydellä ampumaradasta kaakkoon. Virtausyhteyttä Pikku-Parolan vedenottamolle ei ampumaradalta ole. Ampumarataalueella ei ole vedenottoa tai viemäröintiä. Ympäristölupa Kyllä (2009/2014) Tehdyt selvitykset Meluselvitys on tehty Pohjavesiselvitys on tehty Arvio laukausten lukumäärästä / vuosi vuonna 2014 n laukausta, vuonna 2008 n laukausta, joista kivääri , pienoiskivääri , pistooli , laukauksista Puolustusvoimien ja muiden Käyttäjäryhmät Ampumarataa käytetään pääasiassa Panssariprikaatin varusmiesten koulutustarkoitukseen ja reserviläisten (mm. Hattulan-Tyrvännön reserviläiset) kertausharjoituksiin. Puolustusvoimien lisäksi ratoja käyttävät poliisi, Rajavartiolaitos, ampuma- ja metsästysseurat sekä muut yhteisöt ja reservin henkilöt, joille Panssariprikaatin komentaja on hakemuksesta myöntänyt ratojen käyttöoikeuden. Kuvaus ratatyypistä ja luokasta Ampumarata-alueella on yhteensä neljä Puolustusvoimien ylläpitämää ampumarataa, joilla on yhteensä 117 ampumapaikkaa: 150/300 metrin kiväärirata (27 paikkaa), 150 metrin kiväärirata (30 paikkaa), 50/150 metrin ampumahiihtorata/pienoiskiväärirata (20 paikkaa), 25 metrin pistoolirata (40 paikkaa) Vaikutukset ympäristöön Ampumatoiminnasta aiheutuu metallipitoisuuksia lähinnä taustavallien pintamaahan. Ampumarata- alueella tehtiin mittavat pilaantuneen maaperän kunnostustoimenpiteet vuonna Hankkeen aikana taustavalleihin tehtiin tiivis rakenne, jonka avulla maaperän pilaantuminen estetään. Taustavalleihin rakennettiin suotovesien hallintajärjestelmä ja vesienkäsittelyjärjestelmä, jolla ampumatoiminnan vaikutuksia maaperään ja pinta- sekä pohjavesiin estetään. Ampumaradan toiminta aiheuttaa melua ympäristöön. Alueelle tehtiin meluntorjuntatoimenpiteet vuonna Toimenpiteiden jälkeen melualueet pienenivät merkittävästi. Meluntorjuntatoimenpiteiden rakentamisen jälkeen alueella, jolla ampumaratamelun ohjearvot (VNp 53/97) ylittyvät, on 0 asukasta ja 3 loma-asuntoa Parolannummen ampumaradan melualueet: Arvio ampumaradan kehittämistarpeista Asevelvollisuuslaki velvoittaa Puolustusvoimia kouluttamaan varusmiehiä ja reserviläisiä. Toiminnasta aiheutuu ympäristömelua, mikä on otettava huomioon lähialueen toimintoja suunniteltaessa. Sidosryhmäkyselyn tulokset kehittämistarpeista (Hattulan-Tyrvännön Reserviläiset ry): Ampumarata-alue vastaa hyvin seuramme tarpeisiin: täysin samaa mieltä Ampumarata-alue sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien päässä: täysin samaa mieltä Alue on sopivan kokoinen eikä sitä tulisi laajentaa: täysin samaa mieltä Alueella tulisi olla enemmän ampumaratoja: jokseenkin samaa mieltä Alueella tulisi olla monipuolisemmin tarjolla lajimahdollisuuksia: jokseenkin samaa mieltä Rata-alueella tulisi olla enemmän oheispalveluja (esim. suojarakenteet, taukotilat): jokseenkin samaa mieltä Aluetta tulisi laajentaa ja kehittää: jokseenkin samaa mieltä Ampumarata-alueen turvallisuudessa on parantamisen varaa: jokseenkin eri mieltä Muut huomiot Ampumarata on ollut käytössä nykyisessä muodossaan vuodesta 1985 lähtien.

31 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 29 (70) 1.2 Vanamajan ampumarata (Hattula) AMPUMARADAN NIMI: Vanamajan ampumarata, Hattula Osoite Suontaka Kirjoituskalliontie Hattula Kiinteistötunnus?? Ratavastaava Hattulan-Tyrvännön Reserviläiset ry Sijaintikartta ja kohteen kuvaus Maanomistaja(t)?? Kohdekuvaus Ampumarata sijaitsee Hattulan-Tyrvännön Reserviläiset ry:n kesänviettopaikan yhteydessä Vanajaveden rannalla. Ampumaradan lisäksi alueella on kota, savusauna, suuri sauna, tupa, keittiö ym. tiloja. Aluetta ei ole Kanta-Hämeen maakuntakaavassa osoitettu ampumaratana. Ampumarata sijaitsee Kanta-Hämeen maakuntakaavassa osoitetulla maa- ja metsätalousvaltaisella alueella, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU). Lähin asutus on yli kilometrin etäisyydellä. Alue ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle. Noin puolen kilometrin etäisyydellä sijaitsee luonnonsuojelualue. Ympäristölupa? Tehdyt selvitykset Meluselvitys? Pohjavesi? Arvio laukausten lukumäärästä / vuosi kokonaismäärä? jakautuminen radoittain / asetyypeittäin? Käyttäjäryhmät Käyttäjämäärä / vuosi? Kuvaus ratatyypistä ja -luokasta Arvio ampumaradan kehittämistarpeista Muut huomiot

32 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 30 (70) 2 HAUSJÄRVEN AMPUMARADAT 2.1 Ahjolan ampumarata (Hausjärvi) AMPUMARADAN NIMI: Ahjola, Hausjärvi Osoite Kiinteistötunnus Urheilukenttä Kupparilammintien eteläpuolella Sijaintikartta ja kohteen kuvaus Ratavastaava Hausjärven-Riihimäen Riistanhoitoyhdistys Maanomistaja(t) Hausjärven kunta Kohdekuvaus Ampumarata sijaitsee Hausjärvellä Kupparlammintien eteläpuolella Hausjärven kirkonkylän ja Hikiän kylän välimaastossa. Liikenne alueelle tapahtuu yksityistien kautta. Ampumarata on harjun päällä sijaitsevalla kunnan entisellä urheilukentällä. Alue on haja-asutusaluetta. Puutonta rata-aluetta ympäröi enimmäkseen kuiva kangasmetsä, osittain sekametsä. Aluetta ei ole Kanta-Hämeen maakuntakaavassa osoitettu ampumaratana. Alue sijaitsee Kanta-Hämeen maakuntakaavan MYg-aluemerkinnällä (Kupparlammen ja Lintumäen alueen arvokas geologinen harjumuodostuma) osoitetulla alueella. Alueelle on merkitty myös ulkoilureitti. Lisäksi alue sijoittuu maakuntakaavaan merkitylle tärkeälle ja muuhun vedenhankintaan soveltuvalle pohjavesialueelle. Lähimmät asuinkiinteistöt sijaitsevat radan koillis- ja kaakkoispuolella noin 300 metrin päässä. Hausjärven kirkonkylä on runsaan kilometrin päässä radan koillispuolella ja Hikiän taajama 1-2 km päässä. Radan lähiasutus: alle 1 km: 100 asukasta alle 3 km: 1470 asukasta alle 5 km: 1960 asukasta Ampumarata sijaitsee I-luokan pohjavesialueella. Lähin käytössä oleva kaivo on noin 300 m päässä. Kirkonmäen vedenottamo ja Hikiän vedenottamo sijaitsevat noin 1,2 km päässä ampumaradasta. Ampumarata-alueella ei ole vesijohtoa eikä viemäriä. Ympäristölupa Kyllä (2014). Tehdyt selvitykset Meluselvitys on tehty, melumittaus tehty Riskit pohjavedelle on selvitetty, PTI-Soil Oy: Maaperä- ja pohjavesitutkimuksia 2005,2007,2011 ja arvio terveys- ja ympäristövaikutuksista. Pohjavesiseurantaa on.

33 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 31 (70) Arvio laukausten lukumäärästä / vuosi laukausta vuonna 2011: laukausta haulikolla Ympäristöluvan mukaan laukauksia voi olla enintään / vuosi Käyttäjäryhmät Hausjärven-Riihimäen riistanhoitoyhdistys (seuran jäsenmäärä 950) Vuosittainen käyttäjämäärä 150 henkilöä / vuosi Viranomaiset käyttävät rataa, poliisit joskus satunnaisesti. Rata on Hausjärven-Riihimäen Riistanhoitoyhdistyksen jäsenten harjoittelukäytössä huhtikuun alusta lokakuun loppuun (7 kk) kolmena arki-iltana viikossa. Lisäksi pidetään jäsenten välisiä kilpailuja enintään viisi kilpailupäivää vuodessa. Tarkoituksena on tarjota valvottu ampumarata lähiseudun haulikkoammunnan harrastajille. Kuvaus ratatyypistä ja -luokasta Ahjolan radalla ammutaan haulikolla savikiekkoja. Haulikkoradalla voi ampua skeetiä, trappia ja SML:n vastaavia lajeja Vaikutukset ympäristöön Vuonna 2011 tehdyn tutkimuksen perusteella alueen maaperä on paikoin pilaantunut. Pitoisuudet ylittävät ylemmän ohjearvon kuparin, antimonin ja lyijyn osalta. Pohjavedestä otetuissa näytteissä ei ole havaittu kohonneita metalli- tai PAH-pitoisuuksia ja näytteet alittivat talousvedelle asetetut vaatimukset. Radalla syntyy aseiden laukauksista johtuvaa melua. Vuonna 2005 tehdyn melumittauksen mukaan ampumarataa lähinnä (n. 300 m) sijaitsevan asuintalon piha-alueella melutaso vaihteli välillä 44,1-50,7 db, joka alittaa Valtioneuvoston asettamat ohjearvot. Arvio ampumaradan kehittämistarpeista Sidosryhmäkyselyn tulokset kehittämistarpeista (Hausjärven-Riihimäen riistanhoitoyhdistys ry): Ampumarata-alue vastaa hyvin seuramme tarpeisiin: täysin samaa mieltä Ampumarata-alue sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien päässä: täysin samaa mieltä Alue on sopivan kokoinen eikä sitä tulisi laajentaa: täysin eri mieltä Alueella tulisi olla enemmän ampumaratoja: täysin samaa mieltä Alueella tulisi olla monipuolisemmin tarjolla lajimahdollisuuksia: täysin samaa mieltä Rata-alueella tulisi olla enemmän oheispalveluja (esim. suojarakenteet, taukotilat): täysin samaa mieltä Aluetta tulisi laajentaa ja kehittää: täysin samaa mieltä Ampumarata-alueen turvallisuudessa on parantamisen varaa: täysin eri mieltä Muut huomiot

34 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 32 (70) 2.2 Hyvinkään ampumaseuran ampumarata, Erkylä (Hausjärvi) AMPUMARADAN NIMI: Erkylä, Hyvinkää Osoite Hikiäntie 1462, Hyvinkää Kiinteistötunnus Napakymppi Ratavastaava Hyvinkään Metsästys- ja Ampumaseura ry Sijaintikartta ja kohteen kuvaus Maanomistaja(t) Hyvinkään Metsästys- ja Ampumaseura ry, Hyvinkään Reserviupseerit ry ja Hyvinkään Seudun Reservin aliupseerit ry Kohdekuvaus Ampumarata sijaitsee Hausjärven eteläosassa Erkylän kylässä Hausjärven ja Hyvinkään rajalla. Ampumarata on Kanta-Hämeen maakuntakaavassa merkitty ampumarata-alueena. Alue sijaitsee maakuntakaavassa osoitetulla kaupunkikehittämisen kohdealueella sekä teollisuus- ja varastoalueen (T) reunalla. Lisäksi alue sijoittuu maakuntakaavaan merkitylle tärkeälle ja muuhun vedenhankintakäyttöön soveltuvalle pohjavesialueelle. Monnin osayleiskaavassa (hyväksytty 2016) ampumarata on osoitettu ampumarata-alueena (EA). Ampumarata-alueen ympäristö on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaisena alueena (M). Radan pohjoispuolelle on osoitettu alemassa oleva teollisuusalue (TY) ja radan eteläpuolelle uusi työpaikka-alue. Radan eteläpuolella vajaan kilometrin etäisyydellä osittain Hyvinkään kaupungin alueella sijaitsee Hyvinkään moottoriurheilukeskus, joka on yleiskaavassa osoitettu moottorirataalueena. Lähin asuinrakennus lukuun ottamatta Rauhanummen hautausmaa-alueen kahta asuntoa sijaitsee noin 700 m etäisyydellä etelä-lounaassa. Noin m etäisyydellä lounaan ja lännen suuntaan sijaitsee laaja maa-ainesten ottoalue, jolla on suunniteltu asuinaluetta. Radan lähiasutus: alle 1 km: 10 asukasta alle 3 km: 1460 asukasta alle 5 km: asukasta Ampumarata sijaitsee I-luokan pohjavesialueella. Ympäristölupa Kyllä, lupapäätös Tehdyt selvitykset Meluselvitys on tehty. Melumittaus on tehty Riskit pohjavedelle selvitetty. Maaperätutkimuksia on tehty 1999, 2005, 2006 ja Pohjavesitarkkailua on tehty.

35 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 33 (70) Arvio laukausten lukumäärästä / vuosi Vuonna 2014: laukausta Vuonna 2015: laukausta (kivääri , pienoiskivääri , pistooli , pienoispistooli ). Käyttäjäryhmät Rata on tarkoitettu Hyvinkään Metsästys- ja Ampumaseura ry:n, Hyvinkään Reserviupseerit ry:n ja Hyvinkään Seudun Reservialiupseerit ry:n jäsenten ja poliisin harjoittelukäyttöön sekä kilpailujen järjestämiseen. Vuosittainen käyttäjämäärä noin 500 henkilöä / vuosi, käyntikertoja n / vuosi Ampumaradalla harjoitetaan metsästys-, urheilu- ja reserviläisammuntaa. Rata on avoinna ympäri vuoden, mutta pääsääntöisesti käyttö ajoittuu lumettomaan aikaan sekä arki-iltoihin ja viikonloppuihin. Arkipäivisin ratoja käyttävät pääasiassa viranomaiset, etupäässä ympäristökuntien poliisit. Kuvaus ratatyypistä ja -luokasta 2 pienoispistoolirataa, PP1 ja PP2 (yhteensä 60 ampumapaikkaa) 2 pienoiskiväärirataa, PK1 ja PK2 (yhteensä 75 ampumapaikkaa) 2 pistoolirataa, P1 ja P2 (yhteensä 10 ampumapaikkaa) 1 kiväärirata, K1 (yhteensä 6 ampumapaikkaa) Alueella on lisäksi kerhorakennus ja varasto Arvio ampumaradan kehittämistarpeista Ei ole tiedossa Muut huomiot 2.3 Kupparilammen ampumarata (Hausjärvi) AMPUMARADAN NIMI: Kupparilampi, Hausjärvi Osoite Kupparilammentien pohjoispuoli Kiinteistötunnus Jaakkola ja Haussi Ratavastaava Hausjärven-Riihimäen Riistanhoitoyhdistys, Hausjärven reservin upseerit ry, Hausjärven reserviläiset ry Sijaintikartta ja kohteen kuvaus Maanomistaja(t) Haussi: Takku Jan-Marko, Mirja Kuikka ja Marjo Takku Jaakkola: Jaakkola Kaarle Kohdekuvaus Ampumarata sijaitsee Hausjärven kirkonkylässä Kupparlammintien pohjoispuolella. Liikenne alueelle tapahtuu yksityistien kautta. Ampumarata-alue sijaitsee haja-asutusalueella harjuselänteiden välissä sijaitsevassa suppakuopassa. Alueen keskellä on soistunut metsälampi, jonka vesi on todennäköisesti yhteydessä pohjaveteen. Harjun rinteet ympäröivät lammen aluetta. Korkea ja melko jyrkkä harjun rinne toimii myös ampumaratojen taustavallina.

36 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 34 (70) Ampumarata on Kanta-Hämeen maakuntakaavassa merkitty ampuma-alueeksi. Alue on merkitty MYg-aluemerkinnällä (Kupparlammen ja Lintumäen alueen arvokas geologinen harjumuodostuma), jolle on merkitty myös ulkoilureitti. Lisäksi alue sijoittuu maakuntakaavaan merkitylle tärkeälle ja muuhun vedenhankintaan soveltuvalle pohjavesialueelle. Lähin asuinkiinteistö sijaitsee noin 400 m etäisyydellä. Hausjärven kirkonkylä on noin 1 km etäisyydellä radan kaakkoispuolella. Radan lähiasutus: alle 1 km: 60 asukasta alle 3 km: 1320 asukasta alle 5 km: 2000 asukasta Ampumarata sijaitsee I-luokan pohjavesialueen muodostumisalueelle ja Kirkonmäen vedenottamon valuma-alueelle. Vedenottamo sijaitsee noin 1 km etäisyydellä. Lähin käytössä oleva kaivo on noin 500 m päässä. Ympäristölupa Kyllä (2012) Tehdyt selvitykset Meluselvitys on tehty, melumittaus 2007 hirvikivääristä Riskit pohjavedelle on selvitetty, PTI_Soil Oy vuosina 2005, 2007 ja 2011 maaperä- ja pohjavesitutkimuksia ja arvioita terveys- ja ympäristövaikutuksista Arvio laukausten lukumäärästä / vuosi yhteensä n laukausta hirvikivääriradalla pienoiskivääriradalla pistooliradalla Käyttäjäryhmät Hausjärven-Riihimäen Riistanhoitoyhdistys, Hausjärven reservin upseerit ry, Hausjärven reserviläiset ry Ampumaradat on tarkoitettu yhdistysten jäsenten harjoittelukäyttöön sekä jäsenten välisten kilpailujen järjestämiseen. Hirvirata toimii ensisijaisesti lakisääteisten hirvenammuntakokeiden suorituspaikkana. Vuosittainen käyttäjämäärä 150 henkilöä / vuosi Ei ole tiedossa, että viranomaiset käyttäisivät rataa Kuvaus ratatyypistä ja -luokasta Rataluokka: ampumarata ei kuulu Suomen ampumaurheiluliiton rataluokkiin. Ratatyypit: hirvikiväärirata, pistoolirata, pienoiskiväärirata, luodikkorata Ratojen ja ampumapaikkojen määrä: pistooli 10, pienoiskivääri 10 Radoilla käytettävät asetyypit: Pistooli.22lr/.32, kivääri.22lr Vaikutukset ympäristöön Vuonna 2011 tehdyn tutkimuksen perusteella kaikkien ratojen taustavallien lyijypitoisuudet ylittivät ylemmän ohjearvon. Pienoiskivääriradan taustavallissa ylempi ohjearvo ylittyi myös PAH-yhdisteiden osalta. Lisäksi hirvi- ja pistooliratojen arseeni- ja antimonipitoisuudet ylittivät joko alemman ohjearvon tai kynnysarvon. Pohjavedestä otetuissa näytteissä ei ole havaittu lyijyä. Radalla syntyy aseiden laukauksista johtuvaa melua. Vuonna 2005 tehdyn melumittauksen mukaan ampumarataa lähinnä sijaitsevien asuinkiinteistöjen piha-alueella melutaso oli keskimäärin välillä 49,9-53 db, joka alittaa Valtioneuvoston asettamat ohjearvot. Arvio ampumaradan kehittämistarpeista Sidosryhmäkyselyn tulokset kehittämistarpeista (Hausjärven-Riihimäen riistanhoitoyhdistys ry): Ampumarata-alue vastaa hyvin seuramme tarpeisiin: täysin samaa mieltä Ampumarata-alue sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien päässä: täysin samaa mieltä Alue on sopivan kokoinen eikä sitä tulisi laajentaa: täysin eri mieltä Alueella tulisi olla enemmän ampumaratoja: täysin samaa mieltä Alueella tulisi olla monipuolisemmin tarjolla lajimahdollisuuksia: täysin samaa mieltä Rata-alueella tulisi olla enemmän oheispalveluja (esim. suojarakenteet, taukotilat): täysin samaa mieltä Aluetta tulisi laajentaa ja kehittää: täysin samaa mieltä Ampumarata-alueen turvallisuudessa on parantamisen varaa: täysin eri mieltä Sidosryhmäkyselyn vastaukset (Hausjärven reserviläiset): Ampumarata-alue vastaa hyvin seuramme tarpeisiin: täysin eri mieltä Ampumarata-alue sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien päässä: täysin eri mieltä Alue on sopivan kokoinen eikä sitä tulisi laajentaa: täysin eri mieltä Alueella tulisi olla enemmän ampumaratoja: täysin samaa mieltä Alueella tulisi olla monipuolisemmin tarjolla lajimahdollisuuksia: täysin samaa mieltä Rata-alueella tulisi olla enemmän oheispalveluja (esim. suojarakenteet, taukotilat):? Aluetta tulisi laajentaa ja kehittää: täysin samaa mieltä Ampumarata-alueen turvallisuudessa on parantamisen varaa:?

37 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 35 (70) Muut huomiot Hausjärvi/Riihimäki alueen ammunnan harrastajilla on suuri tarve kohtuuetäisyydellä olevalle ulkoradalle. Toivomuksessa olisi mahdollisimman laajan lajikirjon mahdollistama rata-alue. Esim. Lopen ampumaurheilukeskus on kelpo esimerkki tällaisesta alueesta. Lopen radan etäisyys on kuitenkin rasite, joka esim. Hausjärven länsilaidalta kulkevalta vaati jo n. kahden tunnin edestakaisen automatkan teon. Erityisesti, kun Räiskylän ampumarata Riihimäellä lopetettiin, Kupparilammen tärkeys korostui. 2.4 Mommilan ampumarata (Hausjärvi) AMPUMARADAN NIMI: Mommilan ampumarata, Hausjärvi Osoite Kakarlamminsuo, Mommilanjärven itäpuoli Kiinteistötunnus Uusi-Mattila Ratavastaava Mommilan Erämiehet ry Sijaintikartta ja kohteen kuvaus Maanomistaja(t) Metsola Timo ja Metsola Tomi Kohdekuvaus Ampumarata sijaitsee Hausjärven pohjoisosassa Kakarlamminsuolla Mommilanjärven itäpuolella. Aluetta ei ole osoitettu Kanta-Hämeen maakuntakaavassa ampumarata-alueena. Alueen läheisyyteen ei ole maakuntakaavassa osoitettu muuta maankäyttöä (valkoista aluetta) Lähin asutus sijaitsee noin 300 metrin etäisyydellä. Mommilanjärven rannoilla on myös loma-asutusta. Ampumarata ei sijaitse pohjavesialueella. Ympäristölupa Kyllä (myönnetty ) Tehdyt selvitykset Meluselvitys on tehty, melumittaus on tehty Riskejä pohjavedelle ei ole selvitetty Arvio laukausten lukumäärästä / vuosi laukausta, joista harjoituksissa, pienemmissä kilpailuissa ja isompien kilpailujen puitteissa (2004). Ampumamäärät ovat laskeneet. Radalla ammuttiin laukausta v ja laukausta v Kilpailuja ei ole pidetty.

38 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 36 (70) Käyttäjäryhmät Mommilan Erämiehet ry Ei ole tiedossa, että viranomaiset käyttäisivät rataa Radan tarkoitus on kouluttaa nuoria sekä ylläpitää ampumataitoa ja ampuma-aseen käsittelyä. Rataa käytetään toukokuusta syyskuuhun. Lammin riistanhoitoyhdistys käyttää rataa haulikkoammunnan riistanhoitoyhdistyksen mestaruuskilpailujen järjestämiseen. Kuvaus ratatyypistä ja -luokasta Kaksi haulikkorataa, metsästyshaulikkorata (skeet) ja trap-rata. Arvio ampumaradan kehittämistarpeista Ei ole tiedossa Muut huomiot Mommilan radalla ei ole seudullista tai maakunnallista merkitystä. 3 HUMPPILAN AMPUMARADAT 3.1 Siron ampumarata (Humppila) AMPUMARADAN NIMI: Siron ampumarata, Humppila Osoite Alhonkulmantie 320, Humppila Kiinteistötunnus Ratavastaava Humppilan Repo ry, Jarmo Hyytiäinen Sijaintikartta ja kohteen kuvaus Maanomistaja(t) Humppilan Repo ry Kohdekuvaus Ampumarata sijaitsee Humppilan länsiosassa Ahonkulmalla. Humppilan keskustaan on matkaa noin 4 km. Radan lähiympäristö on maa- ja metsätalousaluetta. Radan länsi-, pohjois- ja itäpuolella on suoalueita. Liikennöinti ampumaradalle tapahtuu valtatieltä 2 lähtevää Alhonkulmantietä pitkin.

39 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 37 (70) Ampumarata on osoitettu Kanta-Hämeen maakuntakaavassa ampumaratana. Alueen läheisyyteen ei ole maakuntakaavassa osoitettu muuta maankäyttöä (valkoista aluetta). Lähin asutus on noin 800 metrin päässä ampumaradasta pohjoiseen. Radan lähiasutus: alle 1 km: 4 asukasta alle 3 km: 150 asukasta alle 5 km: 1630 asukasta Ampumarata ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Ympäristölupa Ei ole, ei vaadittu Tehdyt selvitykset Meluselvitystä ei ole tehty Riskejä pohjavedelle ei ole selvitetty Arvio laukausten lukumäärästä / vuosi laukausta haulikolla ja 1000 laukausta pienoiskiväärillä Käyttäjäryhmät Humppilan Repo ry (seuran jäsenmäärä 130) Vuosittainen käyttäjämäärä 350 henkilöä / vuosi Viranomaiset eivät nykyään käytä rataa Kuvaus ratatyypistä ja -luokasta Rataluokka: Paikallisratakeskus Ratatyypit: haulikkorata (metsästysammunta ja trap), pienoiskivääri (taulu ja liikkuva hirvi) Ratojen ampumapaikkojen määrä: metsästysammunta 8 ampumapaikkaa, traprata 5 paikkaa, pienoishirvi 4 paikkaa Radoilla käytettävät asetyypit: haulikko, pienoiskivääri Arvio ampumaradan kehittämistarpeista Sidosryhmäkyselyn vastaukset (Humppilan Repo ry): Ampumarata-alue vastaa hyvin seuramme tarpeisiin: jokseenkin samaa mieltä Ampumarata-alue sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien päässä: täysin samaa mieltä Alue on sopivan kokoinen eikä sitä tulisi laajentaa: jokseenkin eri mieltä Alueella tulisi olla enemmän ampumaratoja: jokseenkin samaa mieltä Alueella tulisi olla monipuolisemmin tarjolla lajimahdollisuuksia: täysin samaa mieltä Rata-alueella tulisi olla enemmän oheispalveluja (esim. suojarakenteet, taukotilat): täysin samaa mieltä Aluetta tulisi laajentaa ja kehittää: täysin samaa mieltä Ampumarata-alueen turvallisuudessa on parantamisen varaa: jokseenkin eri mieltä Alueelle tulisi rakentaa suojavalleja. Muut huomiot Seutukunnalle tulisi rakentaa monipuolinen ampumaurheilukeskus.

40 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 38 (70) 4 HÄMEENLINNAN AMPUMARADAT 4.1 Ahveniston ampumarata (Hämeenlinna) AMPUMARADAN NIMI: Ahveniston ampumarata, Hämeenlinna Osoite Hiihtomäentie, Hämeenlinna Kiinteistötunnus Ratavastaava Hämeenlinnan Ampumaseura ry Sijaintikartta ja kohteen kuvaus Maanomistaja(t) Hämeenlinnan kaupunki Kohdekuvaus Ampumarata sijaitsee Ahveniston alueella Hämeenlinnassa. Aluetta ei ole osoitettu Kanta-Hämeen maakuntakaavassa ampumarata-alueena. Ampumarata sijaitsee maakuntakaavassa osoitetulla Ahveniston urheilualueella (VU). Alueen vieressä sijaitsee Ahveniston moottorirata. Lähin asutus sijaitsee noin 300 metrin etäisyydellä. Radan lähiasutus: alle 1 km: 1470 asukasta alle 3 km: asukasta alle 5 km: asukasta Rata sijaitsee virkistysalueen sisällä ja lähellä Natura-aluetta. Alueen vieressä on Ahveniston-Vuorenharjun luonnonsuojelualue (SL). Ampumarata sijaitsee pohjavesialueella. Ympäristölupa Kyllä Tehdyt selvitykset Meluselvitys on tehty Riskit pohjavedelle on selvitetty Arvio laukausten lukumäärästä / vuosi Vuonna 2015: laukausta (pienoiskivääri 5 594, pienoispistooli 5 884) Käyttäjäryhmät Hämeenlinnan ampumaseura ry (seuran jäsenmäärä 250) Vuosittainen käyttäjämäärä noin henkilöä / vuosi Viranomaiset käyttävät rataa: puolustusvoimat ja poliisit järjestävät kisoja radalla

41 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 39 (70) Kuvaus ratatyypistä ja -luokasta Rataluokka: ampumarata ei kuulu Suomen ampumaurheiluliiton rataluokkiin Ratatyypit: pistoolirata, kiväärirata Ratojen ja ampumapaikkojen määrä: kivääri 50 kpl, pistooli 40 kpl Radoilla käytettävät asetyypit: pistooli, kivääri Arvio ampumaradan kehittämistarpeista Ampumarata vastaa varsin hyvin Hämeenlinnan Ampumaseura ry:n tarpeita. Radalla ei ole välittömiä kehittämistarpeita. Sidosryhmäkyselyn vastaukset (Hämeenlinnan Ampumaseura ry): Ampumarata-alue vastaa hyvin seuramme tarpeisiin: jokseenkin samaa mieltä Ampumarata-alue sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien päässä: täysin samaa mieltä Alue on sopivan kokoinen eikä sitä tulisi laajentaa: täysin samaa mieltä Alueella tulisi olla enemmän ampumaratoja: täysin eri mieltä Alueella tulisi olla monipuolisemmin tarjolla lajimahdollisuuksia: ei vast, Rata-alueella tulisi olla enemmän oheispalveluja (esim. suojarakenteet, taukotilat): jokseenkin samaa mieltä Aluetta tulisi laajentaa ja kehittää: täysin samaa mieltä Ampumarata-alueen turvallisuudessa on parantamisen varaa: täysin eri mieltä Muut huomiot Ahveniston ampumarata seudullisesti/maakunnallisesti merkittävä sen poikkeuksellisen sijainnin vuoksi. Rata sijaitsee lähellä Natura aluetta, virkistysalueen sisällä ja lähellä asutusta. Tosin ympäristövaikutukset ovat vähäiset radan rakenteiden ja paikan (supan pohjalla) vuoksi. (Hämeenlinnan kaupunki) 4.2 Heinisuon ampumarata (Hämeenlinna, Ranko) AMPUMARADAN NIMI: Heinisuon ampumarata, Hämeenlinna Osoite Heinisuontie 55 Kiinteistötunnus Ratavastaava Rengon Ampujat ry Sijaintikartta ja kohteen kuvaus Maanomistaja(t) Rengon Ampujat ry Kohdekuvaus Ampumarata sijaitsee Hämeenlinnassa entisen Rengon kunnan alueella Oinaalan kylässä. Liikennöinti radalle tapahtuu Heinisuontietä. Rata sijaitsee metsäisellä alueella. Ampumarata on Kanta-Hämeen maakuntakaavassa (2006) merkitty ampumarata-alueena. Alueelle ei ole maakuntakaavassa osoitettu muuta maankäyttöä (valkoista aluetta). Alueella ei ole asemakaavaa.

42 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 40 (70) Ampumaradan läheisyydessä ei ole asutusta. Lähin asutus on Lauttiankulmassa noin 1,5 km etäisyydellä. Lähin lomaasutus on noin 2 km etäisyydellä. Radan lähiasutus: alle 1 km: 0 asukasta alle 3 km: 60 asukasta alle 5 km: 930 asukasta Ampumarata sijaitsee lähimmillään noin 300 metrin päässä Heinisuon Natura alueesta. Alueella olevia luontodirektiivin luontotyyppejä ovat keidassuot, vaihettumis- ja rantasuot, boreaaliset luonnonmetsät ja puustoiset suot. Alueella elää myös liito-orava. Ampumarataa lähimmät tiedossa olevat lisääntymis- ja levähdyspaikat sijaitsevat noin 1,5 kilometrin päässä amupumarata-alueesta. Ampumarata ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Ympäristölupa Kyllä (2005) Tehdyt selvitykset Meluselvitys on tehty ympäristöluvan haun yhteydessä. Riskit pohjavedelle on selvitetty tarpeellisin osin, ei pohjavesialueella. Arvio laukausten lukumäärästä / vuosi Vuonna 2015: laukausta (hirvi , pistooli , haulikko , pienoiskivääri/kivääri ) Käyttäjäryhmät Rengon Ampujat ry (seuran jäsenmäärä 250) Vuosittainen käyttäjämäärä henkilöä / vuosi Viranomaiset käyttävät rataa; poliisi satunnaisesti, riistanhoitoyhdistykset vakituisesti. Rengon Ampujat ry:n tarkoituksena on kehittää jäsenistönsä metsästysaseiden oikeata käyttöä, järjestää metsästysja urheiluammunnan harjoittelu- ja luokkasuoritustilaisuuksia sekä merkkisuoritus- ja kilpailutilaisuuksia. Rataa käytetään vain kesäisin. Kuvaus ratatyypistä ja -luokasta Rataluokka: ampumarata ei kuulu Suomen ampumaurheiluliiton rataluokkiin. Ratatyypit: haulikkorata, pistoolirata, luodikkorata, villikarju/pienoishirvirata, hirvirata; haulikkorata: skeet ja metsästysammunta Ratojen ja ampumapaikkojen määrä: Haulikkorata 1 kpl. Pistoolirata 1 kpl, 5 ampumapaikkaa. Luodikkorata 1 kpl, 8 ampumapaikkaa. Villikarjurata 1 kpl, 2 ampumapaikkaa. Hirvirata 1 kpl, 2 ampumapaikkaa. Radoilla käytettävät asetyypit: Kivääri (kaikki kaliiberit), pistoolit ja revolverit (kaikki kaliiberit), haulikot Alueella ammutaan pohjoiseen ja itäsuuntiin. Vaikutukset ympäristöön Haulikkolajeista, kivääri- ja pistooliammunnasta sekä savikiekoista jää maaperään lyijyä. Ampumaradan käytöstä aiheutuu melua, joka ei kuitenkaan ylitä ohjearvoja. Ampuma-alueet on suojattu valleilla. Ampumarata ei rajoita radan ympäristön ulkoilu- ja virkistyskäyttöä. Arvio ampumaradan kehittämistarpeista Ampumaradan tonttia tulisi kasvattaa lisämaan ostolla. Traprata tulisi kovaan tarpeeseen haulikkolajien harrastajille. Ilkivallan vuoksi tie alueelle tulisi voida puomittaa. Sidosryhmäkyselyn vastaukset (Rengon Ampujat ry): Ampumarata-alue vastaa hyvin seuramme tarpeisiin: jokseenkin eri mieltä Ampumarata-alue sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien päässä: jokseenkin samaa mieltä Alue on sopivan kokoinen eikä sitä tulisi laajentaa: täysin eri mieltä Alueella tulisi olla enemmän ampumaratoja: täysin samaa mieltä Alueella tulisi olla monipuolisemmin tarjolla lajimahdollisuuksia: täysin samaa mieltä Rata-alueella tulisi olla enemmän oheispalveluja (esim. suojarakenteet, taukotilat): jokseenkin samaa mieltä Aluetta tulisi laajentaa ja kehittää: jokseenkin samaa mieltä Ampumarata-alueen turvallisuudessa on parantamisen varaa: jokseenkin samaa mieltä Muut huomiot

43 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 41 (70) 4.3 Hätilän ampumarata (Hämeenlinna) AMPUMARADAN NIMI: Hätilä 1, 2, 3 ja 4, Hämeenlinna Osoite Etu-Hätiläntie Hämeenlinna Kiinteistötunnus Ratavastaava Toiminnanharjoittaja Puolustusvoimien Logistiikkalaitoksen esikunta, käytöstä vastaa Panssariprikaati Sijaintikartta ja kohteen kuvaus Maanomistaja(t) Metsähallitus Kohdekuvaus Hätilän ampumarata sijaitsee Hämeenlinnassa noin 5 km:n etäisyydellä kaupungin keskustasta koilliseen. Ampumarata sijaitsee suo- ja kangaspohjaisella, osin kivikkoisella kuusivaltaisella metsäalueella. Ampumaradan ympärillä on tiheää puustoa. Aluetta ei ole aidattu, mutta ratojen tieyhteyksillä on Puolustusvoimien toiminnasta varoittavat kyltit. Kanta-Hämeen maakuntakaavassa Hätilän ampumarata on osoitettu puolustusvoimien alueena, jolla arvokkaan rakennetun ympäristön peruspiirteet säilytetään (EPs). Hämeenlinnan kaupungin yleiskaavassa alue on merkitty puolustusvoimien alueena (EP). Puolustusvoimien alueen ympärillä on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaisia alueita (M). Asemakaavoitus ulottuu Kukoistensyrjään ja Etu-Hätiläntien varteen, noin 2 km:n päähän ampumaradasta. Lähin asutus sijaitsee noin 600 metrin etäisyydellä ampumaradasta lounaaseen (Hakamäen, Saajan ja Heinäjoen alueet). Lähin Ruununmyllyn koulu ja päiväkoti sijaitsevat noin 2,2 kilometrin etäisyydellä ampumaradan lounaispuolella. Ampumarata-alueella sijaitsee sotilaskotirakennus, majoitusrakennus ja varastorakennus. Radan lähiasutus: alle 1 km: 2 asukasta alle 3 km: 2480 asukasta alle 5 km: asukasta Lähin Natura-alue on ampumaradan koillispuolella sijaitseva Karittainmäki-Ahvenistonlampi, joka on vanhojen kuusivaltaisten metsien alue. Alueeseen kuuluva Eeron puisto ja Ahvenistonlammen alue sijaitsevat puolustusvoimien harjoitusalueella. Ahvenistonlampi kuuluu lisäksi vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Alueen suojelu ei rajoita puolustusvoimien toimintaa ja sen kehittämistä. Toinen lähistöllä sijaitseva Natura-alue on lounaassa oleva Aulangon alue. Lähin vesistö Ahvenistonlampi sijaitsee 1 km päässä koillisessa ja Matkolammi 1,6 km päässä etelässä. Pienet Kalalammet sijaitsevat noin 1,3 km päässä luoteessa. Ampumarataalueella on ojia ja sammutusvedeksi tarkoitettu palovesiallas sekä kokonaiskehittämishankkeessa pintavesien hallintaan ja puhdistamiseen rakennettuja suotovesialtaita Ampumarata ei sijaitse pohjavesialueella. Lähimmät pohjavesialueet sijaitsevat noin 1,2 km päässä ampumaradasta. Lähimmät puolustusvoimien ulkopuoliset talousvesikaivot sijaitsevat noin 0,6 1,2 km:n päässä ampumaradasta lounaaseen, Hakamäen, Saajan ja Heinäjoen asuinalueilla. Lähin vedenottamo on 7,5 kilometrin päässä sijaitseva Hämeenlinnan kaupungin Ahveniston vedenottamo.

44 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 42 (70) Ympäristölupa Kyllä (2009/2015) Tehdyt selvitykset Meluselvitys on tehty Riskit pohjavedelle on selvitetty (ampumarata ei sijaitse ympäristöhallinnon luokittelemalla pohjavesialueella) Arvio laukausten lukumäärästä / vuosi Noin laukausta Vuonna 2008: laukausta (haulikko , kivääri, , pistooli ), puolustusvoimien laukauksia ja muiden laukauksia Käyttäjäryhmät Ampumaradalla suoritetaan pääasiassa puolustusvoimien koulu- ja palvelusammuntoja sekä reserviläisten kertausharjoituksiin liittyviä ammuntoja. Puolustusvoimien lisäksi ratoja käyttävät poliisi, rajavartiolaitos, ampumaseurat sekä muut yhteisöt ja reservin henkilöt, joille Panssariprikaatin komentaja on hakemuksesta myöntänyt ratojen käyttöoikeuden. Hämeenlinnan ja Hattulan-Kalvolan riistanhoitoyhdistykset järjestävät radoilla lakisääteisiä ampumakokeita sekä SRVA-henkilöstön ampumakoulutusta ja ampumaharjoittelua. Puolustusvoimat (Panssariprikaati) myöntää käyttäjien esityksestä radoille käyttövuoroja sekä vierailijakortteja henkilökohtaiseen ampumaharjoitteluun. Kuvaus ratatyypistä ja -luokasta Ampumarata-alueella on neljä ampumarataa. Rata 1 rynnäkkökivääriammunta, Rata 2 kivääri- ja rynnäkkökivääriammunta, Rata 3 rynnäkkökivääriammunta, Rata 4 kivääri- ja rynnäkkökivääriammunta 150/300 m. Vaikutukset ympäristöön Ampumatoiminnasta aiheutuu metallipitoisuuksia lähinnä taustavallien pintamaahan. Ampumaradoilla tehtiin mittavat pilaantuneen maaperän puhdistustoimet vuonna Ratojen pintavesien hallintaa tehostettiin ja alueelle rakennettiin pintavesien käsittelyyn tarkoitettuja suotovesialtaita. Toimenpiteiden avulla pyritään vähentämään ampumatoiminnan vaikutuksia alueen maaperään ja pintavesiin. Toiminnasta aiheutuu ympäristömelua, mikä on otettava huomioon lähialueen toimintoja suunniteltaessa. Meluntorjuntatoimenpiteiden rakentamisen jälkeen alueella, jolla ampumaratamelun ohjearvot (VNp 53/97) ylittyvät ei ole asukkaita eikä loma-asuntoja. Hätilän ampumaradan melualueet: Arvio ampumaradan kehittämistarpeista Kaikki käytössä olevat ampumaradat ovat merkittäviä. Asevelvollisuuslaki velvoittaa Puolustusvoimia kouluttamaan varusmiehiä sekä reserviläisiä. Muut huomiot