PÄÄTÖS. Nro 233/2012/1 Dnro ESAVI/340/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Etelä-Suomi Nro 233/2012/1 Dnro ESAVI/340/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös Puolustusvoimat, Viestirykmentin ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Viestirykmentin Räiskylän ampumaradan toimintaa, Riihimäki. Päätös sisältää ympäristönsuojelulain (86/2000) 101 :ssä tarkoitetun ratkaisun päätöksen noudattamisesta muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKIJA Puolustusvoimat, Viestirykmentti PL Riihimäki Y-tunnus: TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Puolustusvoimien Viestirykmentin Riihimäen varuskunnan Räiskylän ampumarata Riihimäen kaupungin Karan kylässä, Räiskylä-nimisellä kiinteistöllä kiinteistötunnus Alueen omistaa Suomen valtio ja alueen haltija on Senaatti-kiinteistöt. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristöluvanvarainen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 14 a) mukaan. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Etelä-Suomen aluehallintovirasto on asiassa toimivaltainen viranomainen ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 2 momentin mukaan. ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh fax kirjaamo.etela@avi.fi Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT Hämeen ympäristökeskus on myöntänyt ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaisen ympäristöluvan nro YSO/46/2009 (dnro HAM-2007-Y ), joka koskee puolustusvoimien Viestirykmentin Räiskylän ampumaradan toimintaa. Ympäristölupa on myönnetty määräaikaisena siten, että se on voimassa saakka. Määräaikaisuuden perusteena on ollut, että lupahakemuksessa ei ole esitetty riittäviä selvityksiä ja konkreettisia suunnitelmia tai että toiminnanharjoittaja olisi tehnyt riittävässä määrin toimenpiteitä melun torjumiseksi ja maaperän suojelemiseksi. Vaasan hallinto-oikeuden antama päätös nro 11/0349/1 edellä mainitusta ympäristölupapäätöksestä nro YSO/46/2009, tehdystä valituksesta. ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Kanta-Hämeen maakuntakaavassa (vahvistettu valtioneuvostossa ) puolustusvoimien alue on osoitettu merkinnällä EP. Ampumarata-alue on osoitettu kohdemerkinnällä ampuma- tai moottorirata. Puolustusvoimien alueella sijaitsee EPs merkinnällä osoitettu alue, jolla arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön peruspiirteet on säilytettävä. Ampumaradan eteläpuolinen alue, Kokon omakotialue, on osoitettu merkinnällä A (asuntovaltainen taajamatoimintojen alue) ja Ar (rakennettava uusi tai rakennetta tiivistävä asuntovaltainen alue). Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa Ympäristöministeriö ei ole vahvistanut kaavaa. Kaavassa on Räiskylän alueen ympärillä merkintä me-a. Merkintä sallii nykyisen toiminnan jatkamisen ja kehittämisen sekä rakennusten täydennys- ja peruskorjaustoimenpiteet. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon puolustusvoimien ohjeistus ampumaratatoiminnan aiheuttamalle ympäristömelulle. Kaupunginvaltuuston hyväksymässä Riihimäki 2010 yleiskaavassa ampumarata on osoitettu merkinnällä EA (ampumarata-alue). Ampumarata-aluetta ympäröi pohjoisessa ja lännessä puolustusvoimien alue (EP). Koillisessa ja lounaassa aluetta rajaavat asuinalueet (A) ja kaakossa retkeily- ja ulkoilualue (VR). Yleiskaava ei ole oikeusvaikutteinen. Ampumarata-alueelle ei ole laadittu asemakaavaa. Ampumaradan kaakkoispuolella on Riihimäen kaupunginvaltuuston hyväksymä asemakaava, Kokko-Taipale IV, jossa 65 db:n (L AImax ) melukäyrän ulkopuolelle on osoitettu uutta asutusta. 65 db:n (L AImax ) melukäyrän sisäpuolelle on osoitettu aluevaraukset ET (yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue) ja EV (suojaviheralue). Kokko-Taipaleen kaavoitusta jatketaan vaiheittain varuskunnan ampumaradan melutason laskettua asumiselle soveltuvalle tasolle. Alueelle kaavoitetaan pientalovaltainen omakotialue, ja olemassa olevaa rakennetta tiivistetään.

3 3 TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Viestirykmentin Räiskylän ampumarata sijaitsee Riihimäen varuskuntaalueen itälaidalla nk. Etukasarmin alueella, noin 1,5 kilometrin etäisyydellä Riihimäen kaupungin keskustasta. Räiskylän ampumarata-alue sijaitsee laakson painanteessa tasolla m. Maanpinta nousee länteen ja pohjoiseen sekä lounaan suuntaan tasolle m. Koillisessa ennen asuinalueen rajaa sijaitsee suoalue noin tasolla +110 m. Ampumarata-alueen maaperä on vettä heikosti johtavaa silttiä, savea ja tiivistä hienoainesmoreenia. Rataalueen pintakerros on täyttömaata. Ampumarata ei sijaitse ympäristöhallinnon luokittelemalla pohjavesialueella. Lähimmät vedenhankintaan soveltuvat pohjavesialueet ovat Juppala (nro , I luokka), johon matkaa on yli kilometri ja Kekomäki (nro , III luokka), joka sijaitsee Hausjärven puolella noin kolme ja puoli kilometriä ampumaradasta kaakkoon. Lähimmät talousvesikäytössä olevat kaivot sijaitsevat Kokon alueella metrin etäisyydellä ampumaradasta. Ampumarata sijaitsee Vantaan-Herajoen valuma-alueella (nro ). Vantaanjokeen on radalta matkaa noin 1,3 kilometriä. Pintavedet poistuvat ampumarata-alueen läpi kohti etelää virtaavan laskuojan kautta. Vesi virtaa Mesitien itäpuolella olevan retkeily- ja virkistysalueen läpi pieneen lampeen, ja siitä edelleen ojaa pitkin kohti länttä. Lampea on käytetty uimiseen. Lähin luonnonsuojelulain (1096/1996) mukainen suojelukohde, Hatlamminsuo, sijaitsee noin 1,5 kilometrin etäisyydellä ampumaradasta koilliseen. Kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia Lähimmät asuinalueet ovat ampumaradan eteläpuolella Huhtimo, itäpuolella Kokko ja länsipuolella Petsamo ja luoteispuolella Tienhaara. Lähimmät Huhtimon alueen asuintalot sijaitsevat metrin etäisyydellä ampumaradasta. Lähimmät Kokon asuntoalueen asuintalot sijaitsevat noin 350 metrin ja Petsamon ja Tienhaaran asuintalot noin 850 metrin etäisyydellä ampumaradasta. Merkittävimmät melun etenemistä estävät maaston kohdat ovat pohjoisessa, lounaassa ja kaakossa olevat mäet, joiden takana maasto laskee hyvin jyrkästi alle ampumapaikkojen korkeustason. Vähiten maastollisia esteitä melun leviämiselle on Kokon suunnassa. Varuskunnan terveysasema sijaitsee noin 350 metrin etäisyydellä, Pohjoisen alakoulu noin 750 metrin ja päiväkoti noin metrin etäisyydellä ampumaradasta.

4 4 Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Kulkuyhteys ampumarata-alueelle on kasarmialueen kautta Tykkikentäntietä pitkin. Ajoneuvoille on varattu pysäköintipaikka tulotien varteen. Valtion rautateiden päärata kulkee noin 550 metrin etäisyydellä ampumaradan länsipuolella ja Riihimäki Lahti-rata noin 550 metrin etäisyydellä ampumaradan eteläpuolella. AMPUMARADAN TOIMINTA Yleiskuvaus Puolustusvoimat/Viestirykmentti hakee ympäristönsuojelulain 28 :n mukaista lupaa Riihimäen kaupungissa Karan kylässä Räiskylä-nimisellä tilalla RN:o 8:165 (kiinteistötunnus ) sijaitsevalle Räiskylän ampumaradalle. Hakemus koskee viittä alueella käytössä olevaa rataa: 150 metrin rataa, 50 metrin rataa, 25 metrin rataa, 100 metrin liikkuvan maalin rataa ja 50 metrin liikkuvan maalin rataa. Ympäristölupaa haetaan määräaikaisena kahden vuoden ajalle Hakemus sisältää ympäristönsuojelulain 101 :n mukaisen hakemuksen toiminnan aloittamiseksi ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tuloa. Räiskylän ampumarata on ollut käytössä 1920-luvulta lähtien. Vuoden 2014 jälkeen puolustusvoimat luopuu radan käytöstä, ja rata-alueen maaperä kunnostetaan. Räiskylän ampumarata on tarkoitettu pistooli- ja kiväärikaliiperisten aseiden ammunnoille. Ampumaradalla suoritetaan ensisijaisesti Viestirykmentin lakisääteisiä kouluammuntoja. Radalla koulutetaan puolustusvoimien joukoille ase- ja ampumakoulutukseen sisältyviä aseenkäsittelytaitoja ja ammunnan perustaitoja. Palveluskäytön ulkopuolella ratojen käyttöoikeus on puolustusvoimien palkatulla henkilökunnalla sekä niiden ampumaseurojen, metsästysseurojen ja reserviläisjärjestöjen jäsenillä, joiden kanssa Viestirykmentti on sopinut ampumaratojen käytöstä. Näiden lisäksi rataa käyttää poliisi virka-ammuntoihin. Ampumarata-alueen omistaa Suomen valtio, ja alueen haltija on Senaattikiinteistöt. Viestirykmentin henkilöstöosaston koulutussektori jakaa ratojen käyttövuorot, valmistelee esitykset ampumaratojen kehittämisestä ja korjaamisesta sekä esittelee anomukset ja muutosesitykset varuskunnan päällikölle. Puolustusvoimien omaisuutta olevien ratalaitteiden ja varusteiden kunnosta sekä puolustusvoimien käyttöön tarkoitettujen taulujen hankinnoista, ja niiden kehikoiden valmistuksesta ja riittävyydestä vastaa Viestirykmentin huoltokeskus. Ampumaratakiinteistöjen hoidosta ja kunnossapidosta, aurauksista ja hiekoituksista sekä jätehuollosta vastaa Rakennuslaitoksen Riihimäen palvelupiste. Ampumarata-alueen valvonnasta ja vartioinnista vastaa Viestirykmentin vartiosto.

5 5 Ampumaradat Radan käyttöajat Ampumaradan rakenteisiin kuuluvat eri radoille tyypilliset ampumakatokset ja taululaitteet. Suojavallirakenteita ovat taustavallit ja sivuvallit, jotka estävät ammuttujen luotien lentämisen ampumaradan ulkopuolelle. 150 metrin radalla (aiemmin kiväärirata) on 30 ampumapaikkaa. Radalla ammutaan kiväärikaliiperisilla (7.62 RK 62;.308; ja 357) aseilla, pienoiskivääreillä (kal.22) ja haulikoilla. Radalla on kevytrakenteinen vaimennettu ampumakatos, jossa on meluseinät kahden ampumapaikan välein. Meluseinät on vuorattu mineraalivillalla, ja ne ulottuvat n. 4,3 m aseen piipunsuun etupuolelle. Myös katoksen takaseinä ja katto on vuorattu ääntä absorboivilla materiaaleilla. Rata on otettu käyttöön vuonna 1922, ja sen taustavallia on korotettu vuosina 2001 ja metrin radalla (aiemmin pienoiskiväärirata) saa ampua pienoiskivääreillä ja kal..22 pistooleilla 50 metrin matkalta. Ampumapaikkoja radalla on 20. Rata on otettu käyttöön vuonna 1961 ja sen taustavallia on korotettu vuonna metrin radalla (aiemmin pistoolirata) ammutaan kaikilla pistooliaseilla 25 metrin matkalta. Ampumapaikkoja pistooliradalla on 20. Pistoolirata on otettu käyttöön vuonna 1963, ja sen taustavallia on korotettu vuonna metrin liikkuvan maalin rata (aiemmin villikarjurata). Radalla on kaksi ampumapaikkaa. Radalla ammutaan pienoiskiväärillä (kal.22) liikkuvaan maaliin. Rata on otettu käyttöön vuonna metrin liikkuvan maalin radalla (aiemmin hirvirata) ammutaan kiväärikaliiperisilla aseilla ja sinkoaseiden sisäpiipuilla paikallaan olevaan ja liikkuvaan taululaitteisiin kiinnitettyyn maaliin. Lisäksi radalla ammutaan haulikolla paikallaan oleviin maaleihin, jotka on kiinnitetty siten, että haulit osuvat taustavalliin. Ampumapaikkoja radalla on kaksi. Rata on otettu käyttöön vuonna 1971, ja sen taustavalli on korotettu vuonna Kiväärikaliiperisille aseille haetaan ampuma-ajaksi maanantaista perjantaihin klo ja lauantaisin klo Sunnuntaisin ei ammuta. Kal.22 pienoiskiväärin ja -pistoolin sekä kal.32 pistoolin ampuma-ajaksi haetaan maanantaista perjantaihin klo ja lauantaisin klo Sunnuntaisin ei ammuta. Esitetyistä ampuma-ajoista voidaan poiketa erityisestä syystä (esim. pimeäammunnat) enintään 10 kertaa vuodessa. Ampumaratojen toiminta on ympärivuotista. Räiskylän ampumarata on ensisijaisesti puolustusvoimien käyttöön tarkoitettu rata. Ammunnat suoritetaan lähes poikkeuksetta maanantaista perjantaihin klo 8 16 välisenä aikana. Varusmiesten kouluammuntoja ammutaan määrällisesti eniten peruskoulutuskausilla, joita on kaksi kertaa

6 Laukausmäärät vuodessa, tammikuun ja heinäkuun puolivälistä 8 viikkoa eteenpäin. Erikois- ja joukkokoulutuskausilla kouluammuntoja on vähemmän. Kouluammuntoja ammutaan pääsääntöisesti rynnäkkökiväärillä (7.62 RK 62) ja pistoolilla (9.00). Henkilökunnan palvelusammunnat painottuvat syyskuuhun. Kaikkiaan ammuntoja suoritetaan noin 90 päivänä vuodessa. Ampumamelun kokonaiskesto yhtenä ampumakoulutuspäivänä on minuuttia. Räiskylän ampumaradoilla on viime vuosina ammuttu vuosittain n laukausta, mutta laukausmäärät jäävät vuosina noin laukaukseen vuodessa. Laukausmäärä sisältää ammunnat erilaisilla kivääreillä (pienois-, rynnäkkö-, tarkkuus-, kone- ja metsästyskiväärit), pistooleilla ja haulikolla. 6 Ammutut laukaukset jakautuvat eri radoille seuraavasti. Rata Laukausmäärä vuodessa 150 m:n rata (entinen kiväärirata) m:n rata (entinen pienoiskiväärirata) m:n rata (entinen pistoolirata) m:n liikkuvan maalin rata (entinen hirvirata) m:n liikkuvan maalin rata (entinen villikarjurata) 100 Ampumaradan käyttöä seurataan vuosittaisten laukausmäärien avulla. Puolustusvoimat ja muut radan käyttäjät pitävät kirjaa ammutuista laukauksista. Käytöstä laaditaan vuosiraportti, josta ilmenee ammutut laukaukset radoittain sekä toiminta-ajat. Nykyinen käytönseuranta on ollut käytössä vuodesta 2005, ja kirjatut laukausmäärät ovat vertailukelpoisia vuodesta 2006 lähtien. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Ampumaratatoiminnalle ei ole olemassa parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) asiakirjaa, niin sanottua BREF-dokumenttia. Hakijan mukaan Räiskylän ampumaradan melutasojen edelleen alentamiseksi ei toistaiseksi ole teknisesti tai taloudellisesti toimivaa ratkaisua. Raskasmetallipäästöjen torjunnan osalta hakija katsoo hakemuksessa esitetyt toimenpiteet riittäviksi.

7 7 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Melu ja tärinä Laukausmelu on merkittävin ympäristöpäästö ampumaradoilla. Pienikaliiperisten aseiden melu leviää laajalle varsinkin ampumasuunnassa. Melukuormitukseen ja melualueen laajuuteen vaikuttavat ampumaradan sijainti, ammutut laukausmäärät, radalla käytettävät aseet sekä ratojen sijoittuminen maastoon nähden. Lisäksi ympäristömelun etenemiseen vaikuttavat maasto, sääolot (erityisesti tuulen suunta), esteet, rakenteet ja kasvillisuus. Laukausmelu syntyy tapahtumasta, josta voidaan erottaa aseen suuääni, luodin lentoääni ja osumaääni. Räiskylän ampumaradan ampumamelun leviämistä ja ympäristömelutasoja on arvioitu sekä mittaamalla että laskentamalleilla. Melun leviämisen kannalta merkittävin ampumarata on 150 metrin kiväärirata. Vuosina tehtyjen selvitysten perusteella Räiskylän ampumaradan 65 dba-enimmäismelutason melualueelle jää noin 110 asukasta. Yksittäislaukausten aiheuttamat melun enimmäistasot (L AImax ) ovat läheisellä Kokon alueella olleet pääosin ampumaratojen aiheuttaman melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen (VNp 53/1997) antaman ohjearvon tasolla ja ryhmälaukausten aiheuttamat enimmäistasot (L AImax ) 5 7 db tätä suuremmat. Vuoden 2012 seurantamittauksissa ( Melun seurantamittaukset, Räiskylän ampumarata. Akukon Oy mittausraportti ) olivat yksittäislaukausten enimmäisäänitasot (L AImax ) db (mittauspisteet P1 P4) ja ryhmäammuntojen aiheuttamat enimmäisäänitasot (L AImax ) db. Aiempina vuosina ( ) yksittäislaukausten enimmäisäänitaso ei ole ylittänyt 65 db (L AImax ), ja ryhmälaukausten enimmäisäänitasot (L AImax ) ovat olleet db. Syyksi vuoden 2012 korkeampiin tuloksiin on esitetty poikkeuksellisen suotuisia sääolosuhteita melun etenemisen suhteen. Puolustusvoimat on selvittänyt erilaisten melunhallintatoimenpiteiden mahdollisuuksia Räiskylän ampumaradalla useiden vuosien ajan. Ensimmäinen meluntorjuntatoimenpiteiden vertailuselvitys tehtiin 150 metrin kivääriradalle vuonna Selvityksessä mallinnettiin erilaisten meluntorjuntaratkaisujen vaikutukset alueen melutilanteeseen. Vaihtoehtoina olivat sivuvallin korottaminen, pitkittäiset meluaidat, poikittaiset kulissirakenteet ja koko radan siirtäminen sekä radan kattaminen. Tehokkaimmaksi ratkaisuksi osoittautui radan kattaminen pressurakenteella. Tämä vaihtoehto ei kuitenkaan osoittautunut koulutuksen, turvallisuuden ja kustannushyödyn kannalta toteuttamiskelpoiseksi vaihtoehdoksi. Merkittävimpiä ampumaradalla toteutettuja melutorjuntatoimenpiteitä ovat olleet 150 metrin kivääriradan katoksen etuosan meluseinien rakentaminen ja seinäosan metallisten reikälevyjen vaihtaminen verkkoon, 300 metrin kivääriradan katoksen sisustus akustisesti pehmeällä materiaalilla ja hirvira-

8 dan uusi ampumakatos. Näillä toimenpiteillä on ollut vaikutusta aseen suupamauksen vaimentamiseen ja melun leviämiseen ampumasuunnassa taaksepäin. Toteutettujen rakenteiden on arvioitu alentaneen enimmäisäänitasoja 3 5 db ampumaradan takana ja ampumapaikkojen sivuilla. Puolustusvoimissa on vuosien aikana selvitetty myös aseiden äänenvaimentimien käyttömahdollisuuksia varusmiesten ampumakoulutuksessa. Mittausten ja laskennan perusteella voitiin todeta, että vaimennin ei vaimenna rynnäkkökiväärin melua luotiäänialueella. Räiskylän ampumaradalla luodin lentoääni näyttäisi aiheuttavan merkittävän osan Kokon asuinalueen suuntaan leviävästä kokonaismelusta. Äänevaimentimen käytöstä ei näin olleen olisi Räiskylän tapauksessa merkittävää meluntorjunnallista hyötyä. Melun vähentämiseksi vuoden 2012 alusta alkaen on varusmiesten eniten melua aiheuttavat kouluammunnat toteutettu Panssariprikaatin Hätilän ja Parolannummen sekä Hämeen rykmentin Hälvälän ampumaradoilla, 150 metrin kivääriradalla on saanut ampua vain yksittäislaukauksia ampumakatoksesta ja osa rynnäkkökivääriammunnoista on siirretty 50 metrin radalle. Sellaisia ammuntoja (ryhmäammunnat), joissa joko taulujen käännöillä tai ammunnanjohtajan muilla toimenpiteillä aiheutuisi suuri määrä yhtäaikaisia laukauksia, ei Räiskylässä enää ammuta. Näiden käyttöön otettujen toimenpiteiden jälkeen 65 db:n enimmäismelualueelle (L AImax ) ei jää yhtään asukasta. Jätevedet sekä päästöt vesiin ja niiden rajoittaminen Ampumarata-aluetta ei ole liitetty kunnalliseen vesi- ja viemäriverkkoon. Tarvittava käyttövesi tuodaan alueelle muualta. Käymäläjätteet tyhjennetään säännöllisesti imuautolla. Pintavedet poistuvat ampumarata-alueen läpi kohti etelää virtaavan laskuojan kautta. Vesi virtaa Mesitien itäpuolella olevan retkeily- ja virkistysalueen läpi pieneen lampeen, ja siitä edelleen ojaa pitkin kohti länttä ja asuinalueen läpi. Purkureitille jäävän lammen pinta-ala on noin 700 m 2 ja syvyys 1 2 metriä. Lampi on ollut pienempi, mutta sitä on viime vuosikymmenen aikana suurennettu kaivamalla. Lampea käytetään uimiseen. Selvitysten mukaan ampumarata-alueella muodostuva pohjavesi purkautuu todennäköisesti samaa reittiä. Laskuojan vedestä on analysoitu metallipitoisuuksia vuosina Veden lyijypitoisuus ylitti talousveden sallitun (STMA 401/2001) enimmäispitoisuuden, joka on 0,01 mg/l. Muiden tutkittujen metallien (arseeni, antimoni, kromi, kupari, nikkeli ja sinkki) pitoisuudet olivat pienempiä kuin sallitut enimmäispitoisuudet. Ampumaradan riskinarvion ( Riihimäen Viestirykmentin ampumaradan ympäristöntilan selvitys ja riskinarviointi, Ramboll Finland Oy ) mukaan osa metalleista on sitoutuneena kiintoainekseen. Lyijystä ja sinkistä arviolta kolmannes oli sitoutunut kiintoainek- 8

9 seen ja kuparista kymmenesosa. Antimoni on kokonaan liuenneessa muodossa. Ampumaradan laskuojaan, ampumarata-alueen eteläreunaan, on v rakennettu laskeutusallas. Laskeutusaltaassa valumavesissä oleva kiintoaines laskeutuu altaan pohjalla olevaan lietetaskuun ja laskeutumaton kiintoaines kiinnittyy suotopenkereeseen. Suotautunut vesi johdetaan takaisin laskuojaan. Lietetasku tyhjennetään ja suotopenkereen hiekka vaihdetaan säännöllisesti. Uusia vesienhallintatoimenpiteitä ei esitetä tehtäväksi vuosien 2013 ja 2014 aikana. Päästöt maaperään ja niiden estäminen Puolustusvoimien vuonna 2005 teettämässä kivääri- ja pistooliratoja koskevassa yhteenvetoraportissa ( Raskasmetallien ympäristövaikutukset puolustusvoimien pistooli- ja kivääriampumaradoilla -yhteenvetoraportti, Ramboll Finland Oy ) on selvitetty raskasmetallipäästöjä 9:llä puolustusvoimien ampumarata-alueella. Ampumatoiminnassa syntyvät raskasmetallipäästöt kertyvät suurelta osin taustavalleihin, pienemmältä osin ampumarata-alueen pintamaahan. Maaperävaikutuksia arvioitaessa taustavallin on katsottu olevan ampumaradan rakenne eikä maaperää. Ampumaratojen raskasmetallipäästöistä merkittävin on lyijy, vähäisemmässä määrin kupari, sinkki ja antimoni. Vanhoilla radoilla, joita on käytetty luvuilla, on maaperässä todettu esiintyvän myös nikkeliä. Riihimäen Räiskylän radoilla on ammuttu yhteensä noin laukausta vuodessa, mistä lyijyn kokonaiskuormitukseksi on voitu laskea noin kg/a. Räiskylän ampumaratojen laskennallinen lyijykuormitus vuonna Aseen tyyppi Laukausmäärä yhteensä Lyijymäärä kg/ls Lyijyn määrä yhteensä kg 7.62 rynnäkkökivääri , ,61 Muut kiväärit , ,69 Haulikko ,024 26,78 Pienoiskiväärit ja -pistoolit , ,77 Pistoolit , , ,35 Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Ampumarata-alueella syntyvät jätteet. 9 Jätenimike Jätelaji Määrä kg/vuosi Jätteen sijoitus R/D-koodi Sekajäte n. 100 Välivarastointi R Hylsyjäte n Kierrätys tai talteenotto R Pahvijäte n Välivarastointi R Puujäte n Välivarastointi R13

10 Päästöt ilmaan Riihimäen Jätehuolto Oy toimittaa sekajätteen Kiertokapula Oy:n jätteenkäsittelyalueelle. Rynnäkkökiväärien messinkihylsyjäte erilliskerätään, ja hylsyt toimitetaan Ähtärin asevarikolle uudelleen ladattaviksi. Muut messinkihylsyt toimitetaan metallinkierrätykseen Stena Recycling Oy:lle sulatettavaksi uusiometallin raaka-aineeksi. Taulupahvijätettä kertyy vuodessa n. 3 m 3, ja se toimitetaan Riihimäen Paperinkeräys Oy:lle kartongin uusioraaka-aineeksi. Rikkinäisiä puisia taulukehyksiä kertyy vuodessa n. 3 m 3, ja ne toimitetaan Riihimäen Paperinkeräys Oy:lle ja edelleen Vapo Oy:n Forssan lämpövoimalaitokselle energiajakeeksi. Vuonna 2005 valmistuneen Ramboll Finland Oy:n tekemän Raskasmetallien ympäristövaikutukset puolustusvoimien pistooli- ja kivääriampumaradoilla -yhteenvetoraportin mukaan ampumapaikalla voi olla ilmassa hetkellisesti lyijypölyä. Räiskylän ampumaradalle laaditun riskinarvioinnin mukaan tämä ei aiheuta merkittävää altistumista ampujille tai lähiympäristön asukkaille. 10 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Melun vaikutukset Liikenteen vaikutukset Tehtyjen selvitysten mukaan ampumaradan aiheuttama melu leviää kauimmaksi 150 metrin radan (ent. kivääriradan) ja 100 metrin liikkuvan maalin radan (ent. hirviradan) ampumasuuntaan ja tästä oikealle etuviistoon. Melulle eniten altistuva alue on Kokon asuntoalue ampumaradan itäpuolella (noin 50 kiinteistöä). Huhtimon alue ampumaradan takana altistuu melulle vähemmän. Melumittauksissa yksittäislaukausten aiheuttamat enimmäisäänitasot eniten altistuvissa kohteissa ovat olleet Kokon alueella ohjearvojen (VNp 53/1997) tasolla. Ryhmäammunnoista mitatut hetkittäiset enimmäisäänitasot ovat olleet 6 8 db (tai jopa db) korkeampia kuin yksittäislaukausten enimmäisäänitasot samalla mittauskerralla. Tehtyjen selvitysten perusteella Räiskylän ampumaradan 65 db:n enimmäismelutason (L AImax ) melualueelle on jäänyt noin 110 asukasta. Vuoden 2012 alusta käyttöön otettujen meluntorjuntatoimenpiteiden jälkeen 65 db:n enimmäismelulle (L AImax ) ei altistu yhtään asukasta. Ampumarata sijaitsee lähellä varuskuntaan johtavaa tietä. Meluselvityksessä (v. 1998) päivittäisen liikenteen aiheuttamaksi 55 db(a):n melualueen laajuudeksi arvioitiin noin 20 metriä radalle johtavan tien keskiviivasta laskettuna. Liikennöinnistä aiheutuva melu on vähäistä, eikä siitä hakemuksen mukaan aiheudu haittaa ympäristön asutukselle.

11 11 Vaikutus maaperään, pintavesiin ja pohjaveteen Rata-alueella tehtyjen päästö- ja kuormitusselvitysten tulokset on koottu, arvioitu ja esitetty Ramboll Finland Oy:n laatimassa Riihimäen Viestirykmentin ampumaradan ympäristön tilan selvitys ja riskinarviointi -raportissa. Ympäristölupapäätöksen (nro YSO/46/2009, ) mukainen vuositarkkailu on aloitettu vuonna 2005 (Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy). Tutkimuksissa on otettu näytteitä maaperästä, pintavedestä, sedimenteistä ja pohjavedestä. Lisäksi ampumaradalta on tutkittu haittaainepitoisuuksia kivääriradan taustavallin eri syvyyksillä. Suurin osa lyijystä on kivääriradan taustapenkan iskemäkohdassa suhteellisen pienellä alueella. Liuennut lyijy leviää taustapenkassa syvyyssuunnassa jonkin verran. Taustavallien korotuksen yhteydessä vanhat iskeymäkohdat ovat jääneet vallin sisään. Lisäksi ampumapaikkojen edustan pintamaa on laukauksessa syntyvän lyijypölyn pilaamaa. Hienojakoisessa muodossa esiintyvä lyijy voi levitä tuulen tai sadeveden mukana, mutta lyijyn leviäminen taustavallin pintamaasta pölyämällä on vähäistä. Välivallit ja kenttäalue ovat yleisesti ottaen lievästi pilaantuneita ja sivuvallit puhtaita. Muissa ampumaradan tutkimuskohteissa, kuten kiväärirataalueella, pistooliradan taustavallissa, kivääriammunnan ampumapaikalla ja kivääriradan taustavallin takaosassa lyijy- ja kuparipitoisuudet olivat alhaisia. Mitatut As-, Sb-, Cr- ja Ni-pitoisuudet edustavat alueen luontaisia taustapitoisuuksia. Alueen pintavedet virtaavat laskuojaa pitkin etelään. Arvioitu pintavalunnan kokonaismäärä on m 3 /a. Ampumaradan laskuojassa on todettu lieväsi kohonneita metallipitoisuuksia (esim. lyijyn suurin mitattu pitoisuus 52 μg/l). Pohjasedimenttinäytteiden perusteella myös ojan pohjalle on laskeutunut metalleja. Lyijyn pitoisuudet ovat olleet luontaista taustaa suuremmat (enimmillään 290 mg/kg). Lisäksi kuparin, sinkin ja antimonin pitoisuudet ovat olleet koholla. Metalleja on kulkeutunut laskuojaa pitkin myös noin 200 metrin etäisyydellä ampumarata-alueesta sijaitsevaan lampeen. Lyijyn, kuparin, sinkin ja antimonin pitoisuudet ovat olleet korkeampia lammen kuin laskuojan sedimentissä. Maaperän heikosta läpäisevyydestä johtuen suurin osa alueella muodostuvista pintavesistä poistuu alueelta eikä päädy pohjavesikiertoon. Savikerroksen alla pohjavesi on todennäköisesti paineen alaista. Alueelle tehdyssä kairauksessa vesi nousi tasolle +110,39 m. Varsinainen pohjaveden pinta kulkee kuitenkin savipatjan alla, kivääriampumaratojen kohdalla tasolla +104,41 m. Pohjaveden pumppauksen aikaisesta antoisuudesta päätellen (0,1 l/min) pohjaveden virtaus on heikkoa. Tutkimusten ja tarkkailun perusteella haitta-aineet eivät ole kulkeutuneet pohjaveteen. Kivääriradan läheisyydessä sijaitsevan havaintopisteen vesinäytteistä analysoidut arseenin, antimonin, kromin, kuparin ja lyijyn pitoisuudet olivat alle määritysrajan. Nikkelin ja sinkin pitoisuudet olivat luontaisen taustapitoisuuden tasoa (0,003 mg Ni/l ja 0,011 mg Zn/l). Myöskään ampumaradan läheisistä kaivoista ei ole havaittu kohonneita metallipitoisuuksia. Kaivovesien laatu

12 on täyttänyt STM:n (STMA 401/2001) talousveden metallipitoisuuksille asettamat laatuvaatimukset. 12 LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu Ampumaradan päivittäistä, kuukausittaista ja vuosittaista käyttöä seurataan ampumaradoittain laukausmäärien perusteella. Käyttäjät merkitsevät ampumansa laukaukset radoilla oleviin ratakirjoihin. Ratakirjoista tehdään vuosittain kooste, joka lähetetään ympäristönsuojelulain mukaisille valvontaviranomaisille. Ampumaradan käytönseuranta on ohjeistettu järjestyssäännöllä. Käyttötarkkailua jatketaan vuosina 2013 ja 2014 nykyisen ympäristöluvan määräysten mukaisesti. Päästöjä maaperään tarkkaillaan vuotuisten laukausmäärien perusteella. Toiminnassa syntyvien jätteiden määriä seurataan jatkokäsittelyyn lähetettävien jätemäärien perusteella. Pintavesi- ja sedimenttitarkkailua on tehty vuodesta 2005, ja niitä jatketaan vuosina 2013 ja 2014 nykyisten lupamääräysten mukaisesti. Ympäristömelua ei esitetä mitattavaksi. Tarkkailusta tehdään vuosiraportti vuosittain helmikuun loppuun mennessä. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Riskinarviointi Puolustushallinnon rakennuslaitos on teettänyt Ramboll Finland Oy:llä Räiskylän ampumaradasta ympäristöntilan selvityksen ja riskinarvioinnin, joka on valmistunut Riskinarvioinnin lähtökohtana on tunnistaa ja arvioida ampumaradan terveys- ja ympäristöriskit niin radan käyttäjälle kuin lähiympäristölle. Riskinarvioinnissa on keskitytty riskien kannalta oleellisiin haitta-aineisiin, kulkeutumisreitteihin ja altistustilanteisiin. Melu ei kuulunut riskinarvioinnin piiriin. Terveysriskinarviossa on tarkasteltu riskejä, joita pitkäaikainen altistuminen ampumaradan maaperässä esiintyvälle lyijylle ja antimonille voi aiheuttaa. Riskejä on arvioitu ampumaradoilla oleskelevien ja läheistä lampea virkistykseen käyttävien ihmisten kannalta. Tarkastelun perusteella merkittävin terveysriski kohdistuisi lapsiin, jotka käyttävät purkulampea uimiseen ja leikkimiseen. Arvioidut terveysriskit ampumaharjoitusten kouluttajille ja lampea virkistysmielessä käyttäville lapsille ovat selvityksen mukaan hyväksyttävällä tasolla. Ekologisten riskien arvioinnissa on tarkasteltu riskejä maaperän eliöille ja vesieliöille. Pintavesien kuparipitoisuuksista voi aiheutua erityisesti pitkällä aikavälillä ekologista riskiä lammen pieneliöstölle. Kaivetun lammen ekologinen merkitys itsessään on vähäinen.

13 Selvityksen mukaan nykyisellä maankäytöllä ei Räiskylän ampumaradalla ole kunnostustarvetta, sillä haitta-aineiden kulkeutuminen alueen ulkopuolelle on vähäistä, eivätkä kulkeutuvat haitta-aineet ja niiden määrät aiheuta arvioinnin perusteella haittaa. Jos ampumaratatoiminta lopetetaan, ja alue jää puolustusvoimien käyttöön, ei suoranaista puhdistustarvetta ole. Iskemäkohtien poisto kuitenkin pienentäisi oleellisesti pitkän aikavälin päästöpotentiaalia. Jos puolustusvoimat luopuu alueesta ja maankäyttö muuttuu, on puhdistustarve ja mahdolliset kunnostustavoitteet arvioitava erikseen. Toimet onnettomuuksien estämiseksi Ampumaradoilla noudatetaan Puolustusvoimain komentajan hyväksymiä varomääräyksiä ja ampumaratakohtaisia johtosääntöjä. Varomääräyksillä määrätään mm. ampumaratojen turvarakenteista ja muista turvallisuuteen liittyvistä toimenpiteistä. Radoille mennään alueelle johtavan huoltotien kautta, ja alueelta poistutaan samaa reittiä. Ajoneuvot jätetään merkityille alueille tulotien varteen. Ampuja/ammunnan johtaja kirjautuu radan käyttäjäksi ampumaratojen käyttöpäiväkirjaan. Käytettävä rata eristetään vaara-alueiltaan, ja varoitusvalot kytketään päälle. Taulut asennetaan niille tarkoitettuihin kiinnittimiin. Radoilla ei saa ampua välimaastoon, ja luotien on osuttava taustavalliin. Sarjatulen ampuminen on kielletty kaikilla radoilla. Valojuovaluotien käyttö maastopalo- ja metsäpalovaaran aikana on kielletty. Radat on jätettävä poistuttaessa siistiin kuntoon. Ampumaradalla on kulunvalvonta ja ampumarata-alue on aidattu piikkilanka-aidalla. Alueelle johtava tie voidaan tarvittaessa sulkea puomilla. Ampumaradan hoitajaksi nimetty sotilasammattihenkilö käy alueella 2 3 kertaa päivässä. 13 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Asia on laitettu vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastolle saapuneella sähköpostiviestillä. Hakemusasiakirjat on toimitettu aluehallintovirastolle ja niitä on täydennetty ja Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla Etelä- Suomen aluehallintoviraston ja Riihimäen kaupungin ilmoitustauluilla. Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti erikseen annettu tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Kuulutuksesta on lisäksi ilmoitettu ilmestyneessä Aamuposti-nimisessä sanomalehdessä. Asiakirjat ovat olleet kuulutuksen ajan nähtävillä Riihimäen kaupungintalon asiakaspalvelupiste Tietotuvassa.

14 14 Lausunnot Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti pyydetty lausunnot Riihimäen kaupungilta, Riihimäen kaupungin ympäristölautakunnalta, Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymältä ja Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueelta päivätyillä kirjeillä. Riihimäen kaupunginhallitus päätti kokouksessaan antaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle teknisen lautakunnan esityksen mukaisen lausunnon, ja totesi ettei toiminnan aloittamiselle ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tuloa ole estettä. Teknisen lautakunnan esityksessä (kokous ) todetaan, että meluhaitan pienennyttyä hyväksyttävälle tasolle kaupunki voi tiivistää ja lisätä asumista asumiseen soveltuvilla alueilla Kokko-Taipaleessa. Lautakunta esittää, että maaperä puhdistetaan toiminnan loputtua sellaiselle tasolle, josta ei aiheudu rajoitteita tai haittaa ampumarata-alueen tai sen lähiympäristön tulevalle käytölle eikä haitallisia päästöjä ympäristöön. Myös alueen ulkopuolella sijaitsevan lammen ruoppaustarve on selvitettävä, ja tarvittaessa ruoppaus toteutettava toiminnan loputtua. Riihimäen kaupungin ympäristölautakunta päätti kokouksessaan antaa lupahakemuksesta seuraavan lausunnon. Vuoden 2012 alusta käyttöön otetut toimenpiteet meluvaikutusten pienentämiseksi ovat välttämättömiä, jotta toiminta alueella voi jatkua esitetysti. Ampumaratatoiminta alueella tulee lopettaa vuoden 2014 loppuun mennessä. Tätä pidempään toimintaa ei ole mahdollista nykyrakenteilla alueella harjoittaa. Meluhaittojen ehkäisemiseksi ammunta-aikoja ei tule pidentää voimassa olevan ympäristöluvan aikarajoista. Myös muilta osin voimassa olevan ympäristöluvan lupaehdot tulee ottaa huomioon vähimmäisvaatimuksina uudessa ympäristöluvassa ja sen lupamääräyksissä. Meluhaitan pienennyttyä hyväksyttävälle tasolle kaupunki voi tiivistää ja lisätä asumista asumiseen soveltuvilla alueilla Kokko-Taipaleessa. Lupapäätöksessä tulee antaa toiminnan lopettamista koskevat yksilöidyt määräykset mm. rakenteiden purkamisesta ja maaperän puhdistamisesta. Oleellista on, että maaperä puhdistetaan toiminnan loputtua sellaiselle tasolle, josta ei aiheudu rajoitteita tai haittaa ampumarata-alueen tai sen lähiympäristön tulevalle käytölle eikä haitallisia päästöjä ympäristöön. Myös alueen ulkopuolella sijaitsevan lammen ruoppaustarve on selvitettävä ja tarvittaessa ruoppaus toteutettava toiminnan loputtua. Maaperän puhdistamiselle tulee asettaa selkeä määräaika. Toiminnan lopettamista koskeva tarkempi suunnitelma tulee toimittaa hyvissä ajoin ennen toiminnan lopettamista Hämeen ELY-keskuksen hyväksyttäväksi. Mahdollista on, että maaperän puhdistaminen edellyttää aluehallintoviraston lupaa, mikä asia on myös huomioitava em. aikataulussa. Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän yhtymähallitus on päättänyt kokouksessaan antaa hakemuksesta seuraavan lausunnon. Radan toimintaa ei vuoden 2014 jälkeen voi jatkaa nykyisillä radan

15 rakenteilla. Radan käyttöaikojen tulee noudattaa voimassa olevaa ympäristölupaa. Radan toiminnasta tulee tehdä lopettamisilmoitus, jossa esitetään maaperän puhdistustoimet, jälkitarkkailu ja maankäyttösuunnitelmat. Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue toteaa päivätyssä lausunnossaan, että lupahakemuksessa ei ole esitetty toiminnan lopettamissuunnitelmaa, ja toteaa että kunnostustoimia ei saa aloittaa ennen viranomaisen päätöstä. Nyt voimassa olevan lupapäätöksen määräyksessä 9 edellytetty luotien iskemäkohtien poistaminen voidaan toteuttaa ampumaradan lopetustoimien yhteydessä. Toiminnalle voidaan myöntää määräaikainen ympäristölupa vuoden 2014 loppuun asti ja YSL:n 101 :n mukainen lupa toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta. Voimassa olevan ympäristöluvan määräykset ovat vähimmäisvaatimus toiminnan jatkamiselle. Jotta nykyisessä luvassa annettua määräystä 2 melun raja-arvoista on mahdollista noudattaa, ei ns. ryhmäammuntoja tule enää sallia. Näin ollen ryhmälaukausten aiheuttamia äänitasojakaan ei ole tarpeen jatkossa mitata. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta jätettiin Etelä-Suomen aluehallintovirastolle kaksi muistutusta. Muistutuksen jättivät AA ja BB AA vastustaa muistutuksessaan luvan myöntämistä ampumaradalle. Muistuttaja toteaa omistavansa Hiihtomajatiellä radan läheisyydessä tontin/tilan, jolle on haettu vuonna 1992 lupaa rakentaa poikkeamisluvalla. Hakemus on kuitenkin aikanaan hylätty. Myöhemmässä vaiheessa (v. 2007) alueelle on laadittu asemakaava. Ampumamelun vuoksi muistuttajan omistamaa tonttia ei tuossakaan yhteydessä ole osoitettu asumiseen. Muistuttaja pitää kohtuuttomana, ettei hänen 1960-luvun alusta lähtien omistamalle tontille voi ampumaratatoiminnan vuoksi rakentaa. BB vaatii muistutuksessaan, että Viestirykmentille ei myönnetä lupaa hakemuksessa mainitun toiminnan aloittamiseen ennen lupapäätöksen voimaantuloa. Muistuttaja toteaa, että ampumaradalla ei ole tehty sellaisia muutoksia, joilla VNp:n 53/1997 mukaiset melun enimmäistasot alitettaisiin. Lisäksi ampuma-aikoihin haetaan muutoksia, joilla melusta kärsittäisiin entistäkin pidempiä aikoja. Rynnäkkökivääriammuntojen siirtäminen 50 metrin radalle on paluu vanhaan käytäntöön. Muistuttajan mukaan rynnäkkökivääriammunnat siirrettiin aikanaan pois tältä radalta nimenomaan meluhaittojen vuoksi. Lopuksi muistuttaja toteaa, että ympäristöviranomaiset ovat antaneet puolustusvoimille 12 vuotta aikaa toteuttaa meluntorjuntatoimenpiteet. Ampumatoiminnan jatkamiselle haetaan kuitenkin jälleen jatkoaikaa, vaikkei taloudellisia mahdollisuuksia riittävien meluntorjuntatoimenpiteiden toteuttamiseen ole. Muistuttaja myös otaksuu, että hakemuksessa esitettyä tietoa radan sulkemisesta kahden vuoden kuluttua ei voi pitää lopullisena tietona. 15

16 16 Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on päivätyllä kirjeellä varattu tilaisuus esittää vastineensa ympäristölupahakemuksesta annetuista lausunnoista ja muistutuksista. Puolustusvoimat/Viestirykmentti on todennut aluehallintovirastolle saapuneessa vastineessaan, että Viestirykmentti on esittänyt lupahakemuksessaan ne toimenpiteet, joiden käyttöönoton jälkeen ampumaradan 65 db:n enimmäismelualueelle (L AImax ) ei jää yhtään asukasta. Yhtenä toimenpiteenä 150 metrin kivääriradalla on kielletty varusmiesten ryhmäammunnat. Hakija pyytää aluehallintovirastoa huomioimaan lupamääräyksiä antaessaan, että ampumaradan johtosäännön mukaan ryhmälaukauksella tarkoitetaan yli viiden yhtäaikaisen ampujan tapahtumaa. Normaaleissa varusmiesten ryhmäammunnoissa ampujia on yhtä aikaa radalla Puolustusvoimat/Viestirykmentti jättää mennessä yksityiskohtaisen suunnitelman toiminnan lopettamista koskevista ampumaradan maaperän puhdistustoimista ja läheisen lammen sedimentin kunnostustarpeesta. Suunnitelma toimitetaan Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Riihimäen ampumarata-alueen maaperä puhdistetaan Pääesikunnan alustavan suunnitelman mukaan vuosien aikana. Maaperän puhdistamistasossa huomioidaan alueen jatkokäyttö. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Etelä-Suomen aluehallintovirasto myöntää ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen määräaikaisen ympäristöluvan Puolustusvoimien Viestirykmentin Riihimäen kaupungissa Karan kylässä kiinteistöllä sijaitsevan Räiskylän ampumaradan toiminnalle. Toimintaa on harjoitettava lupahakemuksen mukaisesti, ellei lupamääräyksissä muutoin määrätä. Toimintaa koskevat määräykset 1. Toiminnassa on noudatettava seuraavia ampuma-aikoja: Kiväärikaliiperiset aseet: arkisin maanantaista perjantaihin kello 8 16 ja lauantaisin kello Sunnuntaisin, juhlapyhinä ja niiden aattoina ammunta on kielletty. Pienikaliiperiset aseet (enintään kal.22 pienoiskivääri ja -pistooli ja kal.32 pistooli): arkisin maanantaista perjantaihin kello 8 20 ja lauantaisin kello Sunnuntaisin ja juhlapyhinä ammunta on kielletty. Edellä mainituista ampuma-ajoista voidaan poiketa erityisestä syystä, kuten varusmiesten pimeäammunnoissa, kertausharjoituksissa ja henkilö-

17 kunnan erityisammunnoissa, enintään seitsemän (7) kertaa vuodessa. Poikkeuksista on tiedotettava jäljempänä annetun määräyksen 14. mukaisesti. 2. Ampumaradan käyttöajoista on tiedotettava ampumarata-alueelle sijoitetuin tauluin tai muulla tavoin niin, että kaikki rataa käyttävät ovat niistä tietoisia. Muuna kuin sallittuna käyttöaikana pääsy ampumarata-alueelle on estettävä. 3. Ampumaradan merkitsemisestä tai vartioinnista on huolehdittava niin, että sivulliset tai eläimet eivät joudu ampumaradan vaara-alueelle eikä ammunnasta aiheudu näille muutakaan vaaraa. 4. Ampumaradalla on oltava nimetty ampumaradan hoidosta ja valvonnasta vastaava henkilö. Vastuuhenkilöllä on oltava riittävä asiantuntemus ja hänen on tunnettava radan toiminta, toimintaa koskevat ympäristönsuojelusäännökset ja määräykset sekä toiminnasta aiheutuvat päästöt, niiden vaikutukset ja torjunta. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi 5. Ampumatoiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää A-painotettuna enimmäistasona impulssiaikavakiolla (L AImax ) määritettynä melutasoa 65 db ympäristön asuinalueilla eikä melutasoa 60 db virkistysalueilla. Raja-arvo katsotaan ylitetyksi, kun mittaustulosten keskiarvo on suurempi kuin raja-arvo. Raja-arvo katsotaan alitetuksi kun mittaustulosten keskiarvo on pienempi tai yhtä suuri kuin raja-arvo. 6. Ampumatoiminnasta aiheutuvien meluhaittojen rajoittamiseksi toiminnassa on noudatettava hakemuksessa esitettyjä meluntorjuntatoimenpiteitä. Eniten melua aiheuttavat varusmiesten kouluammunnat on toteutettava muilla ampumaradoilla. Sellaisia ammuntoja, joissa aiheutuu suuri määrä yhtäaikaisia laukauksia (ns. ryhmäammuntoja), ei radalla saa ampua. Ryhmäammunnoilla tarkoitetaan yli viiden (5) yhtäaikaisen ampujan ampumatapahtumaa. 7. Haulikkoammuntaa saa ampumaradalla harjoittaa vain paikallaan olevaan taustapenkkaa vasten asetettuun maaliin. 8. Luotien iskemäkohdat on poistettava taustapenkoista. Selvitys iskemäkohtien poistamisesta on toimitettava Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle toiminnan lopettamista koskevan, jäljempänä määräyksessä 21. edellytetyn, suunnitelman yhteydessä. 9. Mikäli ampumarata-alueella suoritetaan maa-ainesten kaivua tai vaihtamista esimerkiksi rakentamisen tai purkamisen yhteydessä, maa-ainesten mahdolliset haitta-aineet on selvitettävä ennen töihin ryhtymistä. Suunnitelluista toimista on ilmoitettava Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristö- 17

18 keskukselle vähintään kaksi kuukautta ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tarvittaessa määrätä maaperän pilaantuneisuuden selvittämisestä tai maaperän puhdistamisesta rakentamiskohteessa. 10. Ampumarata-alueen valumavedet on koottava yhteen hallitusti ja esikäsiteltävä vähintään selkeytysaltaassa tai muulla vastaavalla tavalla ennen niiden johtamista alueelta. Selkeytysaltaan on oltava mitoitettu siten, että valumavesien viipymä altaassa on riittävä hienoaineksen laskeutumiseksi ja alueelta lähtevän valumavesivirtaaman tasaamiseksi. Selkeytysaltaan lietetaskuun kertynyt kiintoaines on poistettava ja suotopenkereen hiekka vaihdettava tarvittaessa. Lietetaskusta poistettu kiintoaines ja suotopenkereen hiekka on toimitettava paikaan tai laitokseen, jolla on lupa käsitellä kyseisenlaista jätettä. 11. Toiminnanharjoittajan on seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä. Parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa on hyödynnettävä kaikissa ampumaratatoiminnoissa niin, että ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Jätehuoltoa koskevat määräykset 12. Toiminnassa muodostuvat jätteet on lajiteltava syntypaikoillaan ja säilytettävä toisistaan erillään niin, että niistä ei aiheudu roskaantumista, hajuhaittaa tai muuta ympäristön pilaantumisen vaaraa tai haittaa. Hyötykäyttökelpoiset jätteet (kuten hylsyjäte ja puu- ja paperijäte) on toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn hyödynnettäviksi. Vain hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet voidaan toimittaa kaatopaikalle, jos ne eivät sisällä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltavia aineita siinä määrin, että kyseessä olevat jätteet on luokiteltava vaarallisiksi jätteiksi. Jätteen saa antaa kuljetettavaksi vain yritykselle, jolla on alueellisen ympäristökeskuksen tai elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös jätetiedostoon tai jätehuoltorekisteriin merkitsemisestä. 13. Toiminnassa muodostuvat vaaralliset jätteet on varastoitava tiivispohjaisessa ja katetussa tilassa. Erilaatuiset vaaralliset jätteet on pidettävä erillään ja ne on toimitettava säännöllisesti vähintään kerran vuodessa paikkaan, jolla on lupa kyseisten jätteiden vastaanottoon. Vaarallista jätettä luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakirja. Tiedottamista, tarkkailua, kirjanpitoa ja raportointia koskevat määräykset 14. Poikkeuksellisista käyttöajoista, kilpailuista tai muista tapahtumista on ilmoitettava Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Riihimäen kaupungin ympäristösuojeluviranomaiselle. Yleisölle on tiedotettava tapahtumista hyvissä ajoin, viimeistään viikko ennen tapahtumaa. Tiedote on julkaistava ainakin kerran alueella yleisesti ilmestyvässä lehdessä tai luvan saajan sähköisillä kotisivuilla. 18

19 15. Toiminnan vaikutuksia pintaveteen, pohjaveteen, laskuojan ja -lammen sedimentteihin sekä ympäristön melutasoihin on tarkkailtava toistaiseksi vuosittain. Pintavesinäytteet on otettava tasausaltaasta, altaasta purkautuvasta vedestä, lammesta ja lammen alapuolelta. Näytteet on tutkittava sekä suodattamattomina että suodatettuina. Näytteistä on analysoitava vähintään happi, ph, sähkönjohtavuus, Pb, Sb, As, Cu, Zn ja Ni. Pohjavesinäytteet on otettava kahdesta ampumarataa lähinnä olevasta kaivosta (kaivo 1 ja kaivo 2). Näytteet on tutkittava sekä suodattamattomina että suodatettuina. Näytteistä on analysoitava vähintään happi, ph, sähkönjohtavuus, Pb, Sb, As, Cu, Zn ja Ni. Sedimenttinäytteet on otettava laskuojasta lammen yläpuolelta, lammesta ja laskuojasta lammen alapuolelta. Näytteistä on analysoitava vähintään Pb, Sb, As, Cu, Zn ja Ni. Ympäristömelua on mitattava todellisessa ammuntatilanteessa kolmen melulle eniten altistuvan asuinrakennuksen piha-alueelta. Mittaustuloksen on oltava vähintään kymmenen (10) yksittäisen laukauksen keskiarvo. Mittaukset on tehtävä ympäristöministeriön ympäristöoppaan 61/1999 Ampumaratamelun mittaaminen mukaisesti ja mittaajalla on oltava riittävä asiantuntemus. 16. Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmaa voidaan tarkkailutulosten tai muiden vastaavien syiden perusteella tarkentaa tai muuttaa Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, lupamääräysten valvottavuutta eivätkä tarkkailun kattavuutta. 17. Näytteiden otto ja analysointi on tehtävä standardien (CEN, ISO, SFS tai vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti. Mittausraportissa on esitettävä käytetyt mittausmenetelmät ja niiden mittausepävarmuudet sekä arvio tulosten edustavuudesta. Mittausraportit on liitettävä kuluneen vuoden vuosiraporttiin. 18. Ampumaradan käytöstä on pidettävä kirjaa, josta käy ilmi käyttäjien määrät radoittain, ammuntapäivien lukumäärät ja arvio ammuttujen laukausten määrästä eri asetyypeittäin. Lisäksi on pidettävä kirjaa mahdollisista ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista (esim. pimeäammunnoista, kertausharjoituksista, kilpailuista), häiriöilmoituksista, toteutetuista ympäristönsuojelutoimenpiteistä, päästöistä maaperään sekä jätteistä ja jätehuollosta. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille. Kirjanpitoon on merkittävä vuosittaista raportointia varten tarvittavat tiedot. Seurantakirjanpidon perusteena olevat asiakirjat, kuten tutkimus-, mittausja tarkkailutulokset ja jätteiden siirtoasiakirjat, on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan ja jätekirjanpito vähintään kuuden vuoden ajan. 19

20 Ampumaradan toiminnasta sekä valvonta- ja tarkkailutiedoista on laadittava vuosiyhteenvetoraportti, joka on toimitettava seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Riihimäen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vuosiraportista on käytävä ilmi ainakin seuraavat tiedot: laukausten määrät ampumaradoittain eriteltyinä ammuntapäivien lukumäärät ampumaradoittain eriteltyinä käytetyt aseet ja panokset ampumaradoittain eriteltyinä kertausharjoitukset, pimeäammunnat, kilpailut ja muut poikkeustilanteet toimintaa koskevien valitusten lukumäärä radoilta talteen otetun lyijyn määrä ja jatkokäsittely toiminnassa syntyneiden jätteiden laatu, laji, määrä sekä hyödyntämis- ja käsittelytavat, varastointi, edelleen toimittaminen, jätteen kuljettajat, toimituskohteet ja päivämäärät. Jätteiden luokittelussa on käytettävä jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (179/2012) mukaista jaottelua. Toiminnan muuttaminen, keskeyttäminen ja lopettaminen 20. Toiminnan merkittävistä muutoksista tai toiminnan keskeyttämisestä on viipymättä ilmoitettava Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. 21. Toiminnan loputtua ampumarata-alue ja mahdolliset ampumaratatoiminnan seurauksena pilaantuneet rata-alueen ulkopuoliset alueet on kunnostettava. Ampumarata-alueelta on poistettava tarpeettomat rakenteet ja jätteet, ja se on siistittävä siten, että alue kunnostamisen jälkeen täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain vaatimukset. Lopettamisen yhteydessä syntyvien jätteiden osalta on noudatettava tämän päätöksen jätehuoltoa koskevia määräyksiä. Jätelain (646/2011) 121 :n mukainen siirtoasiakirjamenettely koskee myös pilaantuneita maa-aineksia. Toiminnanharjoittajan on vastineessa esitetyn mukaisesti esitettävä Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle viimeistään mennessä yksityiskohtainen suunnitelma toteuttamisaikatauluineen Räiskylän ampumarata-alueen maaperän kunnostustoimista ja läheisen lammen sedimentin kunnostustarpeesta. Suunnitelmaan tulee liittää myös alueen lopettamiseen liittyvä jätehuolto ja kunnostamiseen liittyvä ja kunnostuksen jälkeinen tarkkailuesitys. Mikäli maaperän kunnostamiseen on oltava ympäristölupa, on Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen siirrettävä asia tältä osin Etelä-Suomen aluehallintoviraston käsiteltäväksi. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Ulkona sijaitseva ampumarata edellyttää ympäristönsuojelulain 28 :n mukaista ympäristölupaa. Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esite-