JOENSUUN SEUDUN AMPUMA- RATASELVITYS SIJAINTIVAIHTOEHTOJEN VER- TAILU JA YLEISSUUNNITELMAT SUUNNITELMASELOSTUS

Transkriptio

1 Toukokuu, 2014 JOENSUUN SEUDUN AMPUMA- RATASELVITYS SIJAINTIVAIHTOEHTOJEN VER- TAILU JA YLEISSUUNNITELMAT SUUNNITELMASELOSTUS

2 SUUNNITELMASELOSTUS Tarkastus Päivämäärä Päivitetty Laatija Ari Könönen Tarkastaja Kimmo Järvinen Ramboll Kirjastokatu Kuopio P F

3 SUUNNITELMASELOSTUS SISÄLTÖ 1. Johdanto 5 2. Vaihtoehtoisten alueiden yleiskuvaus 7 3. Ampumakeskuksen mitoituksen perusteet 8 4. ampumaratojen Teknisen suunnitelman sisältö Meluselvitys Luontoselvitys Maaperän ja pohjaveden suojaaminen Kohteiden maaperä- ja pohjavesiolosuhteet Maaperän ja pohjaveden suojausvaihtoehdot kohteissa Haulikkorata Luotiaseradat Jätehuolto Kustannusarviot Johtopäätökset Esitys Jatkotoimenpiteet 20

4 SUUNNITELMASELOSTUS Liitteet: Piirustukset: Piirr. nro 10 Sijaintikartta Piirr. nro 20 Asemapiirros, Hammaslahti, meluvallit 1:5000 Piirr. nro 21 Asemapiirros, Hammaslahti, meluseinät 1:5000 Piirr. nro 30 Asemapiirros, Ukonnurmi, meluvallit 1:5000 Piirr. nro 31 Asemapiirros, Ukonnurmi, meluseinät 1:5000 Piirr. nro 40 Asemapiirros, Paihola, meluvallit 1:5000 Piirr. nro 41 Asemapiirros, Paihola, meluseinät 1:5000 Piirr. nro 51 Asemapiirros, Kontiolahti, Luotiradat ja haulikkoradat 1:5000 Piirr. nro 52 Asemapiirros, Kontiolahti, Luotiradat Muut liitteet: Liite 1 Vertailutaulukko Liite 2 Meluselvitys - Hammaslahti, melukartat - Ukonnurmi, melukartat - Paihola, melukartat - Kontioranta, melukartat Liite 3 Luontoselvitys Liite 4 Kustannusarviot

5 5 1. JOHDANTO Joensuun seudun ampumaurheilijat ja metsästäjät ovat käyttäneet harjoituspaikkoinaan ampumaratoja Kontiorannan varuskunnassa ja Pohjois-Karjalan rajavartiostossa Onttolassa. Kontiorannan ampumaratojen käyttö on loppunut kesällä 2013 varuskunnan lakkauttamisen myötä ja rajavartioston Onttolan ampumaratojen siviilikäyttö loppuu vuoden 2015 alussa. Pohjois-Karjalan ainoa merkittävä siviilikäytössä oleva ampumarata sijaitsee Lieksan Tainiovaarassa, missä on ratoja sekä ammunnan- että metsästyksen harrastajille, mutta ei niin laajaa ratavalikoimaa kuin on tässä selvityksessä tavoitteena. Lieksan ratojen sijainti on Joensuun seutua ajatellen syrjäinen. Pohjois-Karjalassa on runsaasti metsästyksen ja ampumaurheilun harrastajia ja aktiivikilpailijoita, jotka ovat tuoneet kansainvälistäkin menestystä. Harjoittelupaikkojen puutteen uhkana on nähty, että järjestöjen ja yhdistysten toiminta hiipuu, jos harjoitusmahdollisuuksia ei ole kohtuullisella etäisyydellä. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto käynnisti syksyllä 2012 esiselvitystyön, jossa useiden vaihtoehtoisten sijaintipaikkojen tarkastelussa valikoitui kolme kohdetta, joista päätettiin tehdä jatkoselvitys, jossa tarkennetaan valittujen kohteiden soveltuvuutta ampumaratakäyttöön ja vertaillaan kohteita. Jatkoselvityksen aikana tuli esille ampumakeskuksen sijoittaminen Kontiorannan vanhalle varuskunta-alueelle. Hankkeen ohjausryhmä päätti ottaa tämän kohteen mukaan jatkoselvitystyöhön. Tarkastelluilla alueilla ei ole detaljikaavoja. Suunnitelma toimii taustaselvityksenä maakuntakaavan 4. vaiheelle ja Joensuun seudun yleiskaavalle. Ampumaurheilukeskuksen rakennustyön käynnistäminen ja ratojen valmistuminen on pitkäaikainen hanke. Eri ratojen rakentamista tullaan priorisoimaan, mutta tavoitteeksi on asetettu, että vuonna 2020 ratoja olisi jo käytössä. Yleissuunnitelmassa on esitetty asemapiirroksin ratojen tilavaraukset ja sijoittuminen kullekin alueelle. Lisäksi on esitetty periaatteet tukitoiminnoista. Suunnitelma sisältää melu- ja luontoselvitykset, joita käytetään jatkossa ympäristölupahakemuksen liitteenä. Suunnitelmaratkaisuissa on huomioitu ampumarata BAT-selvitystyön raporttiluonnoksen suosituksia. Ampumarata BAT = Ampumaratojen parhaiden käyttökelpoisten tekniikoiden selvitys. BAT-raportti on parhaillaan painovaiheessa, mutta virallista hyväksyntää sillä ei vielä ole, vaikka raporttia jo käytetäänkin ohjeellisesti ampumaratahankkeissa. Toinen ampumaratoihin tulevaisuudessa vaikuttava säädös on uusi ampumaratalaki, joka myöskin on parhaillaan käsittelyvaiheessa.

6 6 Suunnittelutyön ohjausryhmään on kuulunut: Kari Riikonen ohjausryhmän puheenjohtaja saakka, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Risto Poutiainen ohjausryhmän puheenjohtaja alkaen, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Juha Aho, Pohjois-Karjalan Ely-keskus Markku Kejonen, Suomen Metsästäjäliiton Pohjois-Karjalan piiri Reino Kuivalainen, Liperin kunta Kalle Leskinen, Kontiolahden Urheilijat / reserviläiset Markku Väätänen, Puolustuslaitos Matti Moisala, Kontiolahden kunta Juha-Pekka Vartiainen, Joensuun kaupunki Pasi Pitkänen, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Heikki Viinikka, ohjausryhmän sihteeri, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Suunnittelukonsulttina on toiminut Ramboll Finland Oy. Työryhmään on kuulunut seuraavat eri alojen vastuuhenkilöt: Projektipäällikkö DI Ari Könönen FM Hanna Tolvanen, FM Kimmo Järvinen, maaperän ja pohjaveden suojaus FM Tarja Ojala, luontoselvitys FM Jari Hosiokangas, meluselvitys DI Janne Sikiö, ampumaratarakenteet

7 7 2. VAIHTOEHTOISTEN ALUEIDEN YLEISKUVAUS Tässä selvityksessä on vertailtu seuraavien neljän alueen soveltuvuutta ampumaurheilukeskuksen sijoituspaikaksi: 1. Hammaslahti 2. Ukonnurmi 3. Paiholan yhteismetsä 4. Kontioranta Kohteiden sijainti on esitetty liitekartalla, piirustus nro 10. Hammaslahti Alueen omistaa Joensuun kaupunki ja Pyhäselän Metsästäjät ry. Hammaslahti on Kontiorannan ohella alue, jossa on nykyisin ampumaratatoimintaa. Suunniteltu ampumarata-alue rajoittuu länsiosastaan kaivosalueen ylijäämäkivivalliin. Kaivos ei nykyisin ole toiminnassa, mutta alueella on eritasoisia voimassa olevia valtauksia ja kaivosvarauksia. Kaivoksen nykyisen haltijan mukaan ampumaratatoiminnalle ei esitetyllä paikalla ole estettä. Maaperä on moreenia, osin turvepeitteistä. Pintavedet laskevat pohjoiseen Iiksenjokeen. Alueella on keinotekoisia vesialtaita, joiden muuttaminen ei ilman erillisiä selvityksiä ole sallittua. Maaperää tai altaita muokattaessa on riskinä kaivoksen haitta-aineiden lähteminen liikkeelle. Alle 1 km etäisyydellä on muutamia asuinrakennuksia. Alle 2 km etäisyydellä on runsaasti asuinrakennuksia kaikissa ilmansuunnissa ja muutama lomarakennus. Liikenne alueelle tapahtuu maantien 5051 kautta valtatieltä 6. Ukonnurmi Alueen omistaa Tornator Oyj. Luonteeltaan alue on metsätalousaluetta, jonka maaperä on pääasiassa moreenia ja maan pintaosassa on ohut turvekerros. Soistuneita osia alueesta on ojitettu. Pintavedet ohjautuvat Jukajokeen ja edelleen Kangasveteen ja Pielisjokeen. Alueelta ei ole löydetty uhanalaisia eläin- tai kasvilajeja. Alueella on havaittu pintavesien happamoitumista, minkä on arvioitu johtuvan maaperän sulfidipitoisista aineksista. Ainekset happamoittavat vesiä kun maaperää muokataan. Happamoituminen on aiheuttanut kalakuolemia Jukajoessa. Itäpuolisella Mustavaaran alueella 2-2,5 km etäisyydellä on runsaasti asutusta. Alle 1 km etäisyydellä on muutamia asuin- ja lomarakennuksia. Pohjoisessa on Selkien koulu noin 3 km etäisyydellä. Liikenne alueelle tapahtuu maanteiden ja paikallisteiden 5100 ja sekä yksityisteiden kautta kantatieltä 74. Paiholan yhteismetsä Alue on Paiholan yhteismetsä-nimisen yhteisön omistuksessa. Luonteeltaan alue on metsätalousaluetta, jonka maapohja on soistunutta. Tehdyillä ojituksilla pintavedet ohjautuvat eri purkureittejä pitkin Pielisjokeen. Maaperä on osin moreenia ja osin lajittunutta ja karkearakeista. Maan pintaosassa on ohut turvekerros. Varsinaiselta kohdealueelta ei ole löydetty uhanalaisia eläin- tai kasvilajeja. Suunnitellun rata-alueen pohjoispuolella sijaitsee Kangasveteen liittyvä Pitkärannan luonnonsuojelualue, joka on merkittävä lintujen pesimäalue ja muutonaikainen levähdys- ja ruokailupaikka. Etäisyys luonnonsuojelualueelta suunnitellulle ampumarata-alueelle on pienimmillään noin 500 m. Lähimmät asuinrakennukset ovat yli 1 km etäisyydellä.

8 8 Liikenne alueelle tapahtuu paikallisteiden ja sekä yksityisteiden kautta valtatieltä 6 ja kantateiltä 73 ja 74. Kontioranta Alue on Kontiolahden kunnan ja Metsähallituksen omistuksessa. Suunnittelukohde sijoittuu varuskunnan vanhalle ampumarata-alueelle tai se välittömään läheisyyteen. Kohteen eteläpuolella on nykyinen ampumahiihtostadion. Alueen maaperä on soraa tai hiekkaa. Kohde sijaitsee vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella. Pohjaveden syvyys alueella on noin 30 m maanpinnasta. Haulikkoradan ampumatasoa on suunniteltu upotettavaksi noin 10 m maanpinnan alapuolelle, jolloin pohjavedenpinnan syvyydeksi ampumatasosta muodostuu noin 20 m. Kontiolahden kunta suunnittelee vanhalle varuskunta-alueelle uutta maankäyttöä, asuin-, loma- ja virkistysrakentamista. Ampumaratojen aiheuttama melu ja uusi maankäyttö tulee saada keskinäiseen tasapainoon. Lähimmät asuinrakennukset ovat noin nykyisin noin 1,3 km ja loma-asunnot noin 1 km etäisyydellä samoin kuin myös vanhat Kontiorannan varuskunnan rakennukset. Riippuen tulevista maankäyttöratkaisuista voi asutusta tulla nykyistä lähemmäksikin suunniteltuja ampumaratoja. Liikenne alueelle tapahtuu maantien 5051 kautta valtatieltä AMPUMAKESKUKSEN MITOITUKSEN PERUSTEET Kuhunkin vaihtoehtoiseen ampumakeskuksen sijaintipaikkaan esitetään samanlainen ampumaratavalikoima ja ampumakeskuksen tukitoiminnot (poikkeuksena haulikkoradan koko, ks. kohta 4). Suunnitelmissa esitetään ampumaratojen ja tukitoimintojen sijainti, tilavaraukset ja rakenneperiaatteet sellaisella tarkkuudella, että tarkemman toteutussuunnitelman laatimiselle ja ympäristölupahakemuksen valmistelulle saadaan perusteet ja varmistutaan rakenteiden soveltuvuudesta kuhunkin kohteeseen. Vaihtoehtoisten kohteiden sijainti on esitetty sijaintikartalla piirr. nro 10. Suomen ampumaurheiluliitto (SAL) luokittelee ampumakeskukset neljään luokkaan niiden käyttötarkoituksen mukaan. Joensuun seudun ampumaradan pitkän aikavälin tavoitteena on luokka II, valtakunnallinen ampumaurheilukeskus, jossa voidaan harrastaa kaikkia yleisimpiä ampumalajeja, jotka on esitetty esiselvityksen taulukossa 1. Ampumaradat Liitteinä olevissa asemapiirroksissa on esitetty ampumalajien periaatteelliset ratasijoittelut seuraavan ratanumeroinnin mukaisesti: Rata 1 Haulikko, 4 skeet-rataa ja 4 trap-rataa, joista 2 päällekkäistä (poikkeus, ks. kohta 4) Rata 2 Rata 3 Rata 4a Rata 4b Rata 5 Rata 6 Rata 7 Rata 8 Rata 9 Kivääri 300 m, 20 paikkaa Luodikko 100 m, 10 paikkaa Hirvi, 75/100 m Hirvi, 75/100 m Villikarju, 50 m Pistooli/ pienoiskivääri 50 m, 50 paikkaa Pistooli 25 m, 30 paikkaa Practical Kivääri 150 m, 20 paikkaa Maastoradoilla tapahtuville haulikon Sporting- ja Compak-sporting lajeille on esitetty tilavaraus alueille lukuun ottamatta Kontiorannan aluetta. Kyseisiä lajeja ei ole huomioitu tehdyissä meluselvityksissä.

9 9 Tukitoiminnot Ampumakeskuksen perusvarustus on seuraava: - toimistorakennus (asiakaspalvelu, kilpailukeskus, kokoontumistila) - huoltorakennus ja varastot - sosiaalitilat (keittiö, kahvila, WC) Tiestö ja paikoitus Sijaintikartalla nro 10 on esitetty reitit yleisiltä teiltä ampumakeskusten alueelle lyhintä reittiä pitkin. Kartalla on esitetty etäisyys kantatie- tai valtatie-luokkaiselle tielle ja etäisyys Joensuun keskustaan. Kaikissa kohteissa ampumakeskuksen lähimpänä lähestymistienä on yksityis- tai metsäautotie. Lähtökohtana on että hanke voidaan jokaisessa kohteessa käynnistää nykyistä tieverkkoa pitkin, mutta yksityis- ja metsäautoteiden kunto edellyttää jatkossa teiden saneerausta ja ylläpitotoimia. Yksityisteiden osalta tulee sopia tiekunnan tai vastaavan kanssa liittymisestä tiekuntaan. Ampumarata-alueen sisäiset liikennejärjestelyt muodostuvat eri ampumaradoille johtavasta tiestä ja autopaikoitusalueista. Ampumaratojen harjoituskäyttöä varten rakennetaan jokaisen radan tai vierekkäisten ratojen kohdalle näiden ampumapaikkojen lukumäärää vastaava määrä autopaikkoja. Toimistorakennuksen viereen rakennetaan noin 20 autopaikkaa. Kilpailutapahtumia varten rakennetaan varapaikoitustilaa tapahtumien laajuudesta saatavan kokemuksen mukaan. Autopaikat toteutetaan vaiheittain. Sähkö- ja televerkot Ampumakeskukseen rakennetaan valaistus- ja käyttösähköjärjestelmät, mikä edellyttää uutta sähköliittymää. Kustannusarvioissa on esitetty Pohjois-Karjalan sähkön arvioima sähköliittymän hinta kuhunkin kohteeseen. Teleyhteydet järjestetään langattomien verkkojen avulla. Koska tietoliikennejärjestelmät ovat jatkuvan kehityksen kohteena, selvitetään rakennushankkeen käynnistymisvaiheessa käyttökelpoisin järjestelmä ampumakeskuksen teleyhteyksille. Vesihuolto Rakennustyön käynnistämisvaiheessa käyttövesi- ja jätevesijärjestelmät hoidetaan paikallisin järjestelyin. Käyttövesi tuodaan säiliöissä, harmaat jätevedet imeytetään/suodatetaan maaperään ja wc:t toteutetaan kuivakäymälöinä. Kilpailutapahtumien aikana sosiaalitiloja lisätään käyttämällä vuokrakontteja. Toiminnan vakiinnuttua alue voidaan liittää vesijohtoon ja samalla harkita liittämistä viemäriin, jos jätevesiverkostoja on riittävän lähellä. Liitteen 1 vertailutaulukossa on esitetty etäisyys nykyiseen lähimpään vesijohtoon. Turvallisuus Suunnitelmassa rataturvallisuuden toteuttamiseksi on esitetty kaksi vaihtoehtoista ratkaisua. Radat eristetään ympäristöstään ja viereisistä radoista joko rakentamalla suojavalleja tai vaihtoehtoisesti suojaseinämiä, joilla estetään luotien karkaaminen rata-alueiden ulkopuolelle tai viereisille radoille. Luotiratojen ampumasuuntaan ampumalinjan yläpuolelle rakennetaan kulisseja, joilla torjutaan ylöspäin suuntautuvat harhalaukaukset. Suojavallien materiaalina voidaan käyttää ympäristöstä hankittuja maamassoja, muissa rakennushankkeissa syntyviä puhtaita ylijäämämaita tai teollisuuden sivutuotteita kuten tuhkaa. Muiden kuin puhtaiden massojen käyttö edellyttää erillistä ympäristölupaa. Suomessa ei ole kokemuksia seinämien käytöstä suojarakenteina mutta esim. Euroopan alueella tämä on yleistä. Suojaseinämät voidaan rakentaa betonielementeistä tai harkoista ja niiden ra-

10 10 kenne mitoitetaan suojaustarpeen mukaisesti. Suojaseinämän etuna on, että maapohjan tilantarve on huomattavasti pienempi kuin valliratkaisussa. Luotiratojen taulualueen tausta rakennetaan kuitenkin yleensä maavallina, jolla luodit on helpompi pysäyttää. Suojarakenteet toimivat samalla meluntorjuntatarkoituksessa. Yleensä meluntorjunnan tehokkuuden tarve mitoittaa vallin tai seinämän korkeuden. Meluselvityksen yhteydessä mitoitetut suojarakenteiden korkeudet on esitetty liitteinä olevissa asemapiirroksissa ja meluselvitysraportissa. Aluetta aidataan suuntiin, joista yleistä liikennettä on odotettavissa. Suojaseinämäratkaisussa ei aitaaminen ole tarpeen, tällöin myös rataturvallisuus ja riski ilkivallalle paremmin hallittavissa. Meluntorjunta Jokaiselle vaihtoehtoiselle alueelle on tehty meluselvitys. Selvitystyössä on mitoitettu suojarakenteiden sijainti ja korkeudet siten että ympäristön asuin- ja lomarakennusten kohdalla melun ohjearvot eivät ylity. Meluselvityksen perusteet ja tulokset on esitetty liitteenä 2 olevassa meluselvitysraportissa. Selvitystyössä on tarkasteltu seuraavia tilanteita: - Melun leviäminen ympäristöön ilman melusuojarakenteita - Melun leviäminen ympäristöön käytettäessä meluvalleja suojarakenteina - Melun leviäminen ympäristöön käytettäessä meluseiniä suojarakenteina Melumallinnus on tehty useimpien asetyyppien osalta. Mikäli jonkin asetyypin aiheuttama melu on kokemuksen mukaan selkeästi pienempi kuin esim. viereisen radan aseella, ei melumallinnusta kyseisellä aseella ole tehty. Myöskään kaikkien vaihtoehtoisten alueiden osalta ei tehty mallinnusta ilman melusuojarakenteita tai erikseen meluvallien ja meluseinien osalta, koska merkittävää eroa meluvallilla ja meluseinällä ei ole silloin kun niiden korkeudet ovat samat. Rakennustyöt Hankkeelle haetaan ympäristölupa kun toteutuspaikka on valittu. Alustavan arvion mukaan rakentamiseen kuluu aikaa ainakin 10 vuotta. Aikataulu tarkentuu mm. lupaehtojen ja rahoitussuunnitelmien tarkentuessa. Merkittävimmät työt muodostuvat melusuojarakenteiden rakentamisesta. Maamassoja tarvitaan taulualueiden taustavalleihin ja haulikkoratojen valleihin vaikka varsinaisena suojarakenteena olisikin meluseinämä. Tämän vuoksi on tärkeää, että heti kun ympäristölupa on saatu, pyritään lähialueilla syntyvien ylijäämämaiden sijoituspaikaksi sopimaan ampumakeskus. Kunnallisissa ja yksityisissä rakennushankkeissa syntyy vuosittain suuria määriä ylijäämämassoja, jotka kuljetetaan maankaatopaikoille. Joensuun alueella syntyy myös runsaasti tuhkaa energiantuotannon sivutuotteena ja rakennustoiminnassa jätebetonia, jotka soveltuvat suojavallien rakennusmateriaaleiksi. 4. AMPUMARATOJEN TEKNISEN SUUNNITELMAN SISÄL- TÖ Ampumapaikkojen tarkemmat mitat ja muu varustus selviävät lajien säännöistä. Seuraavassa on kuvattu eri ampumaratojen mitoitusta ja periaateratkaisuja: Haulikkoradat (1) Haulikkoradoille on esitetty alustava sijainti kullekin vaihtoehtoalueelle. Haulikkoampumaalue muodostuu neljästä tai kuudesta ampumapaikasta, joista kaksi keskimmäistä ovat yhdistettyjä trap- ja skeet-paikkoja. Reunimmaiset paikat ovat pelkkiä trap- tai skeet paikkoja. Hammaslahdessa haulikkoaluetta on jouduttu supistamaan neljän paikan rata-alueeksi

11 11 maanomistusolojen vuoksi. Vastaavasti suppeampi rata-alue on esitetty Kontiorantaan meluntorjunnallisista syistä. Ukonnurmeen ja Paiholaan on esitetty laajemmat rata-alueet. Trap-lajia varten rakennetaan kullekin radalle maanpinnan alapuolelle heitinsuojat, joiden sisäkorkeus on noin 2,2 m ja pituus noin 20 m. Kilpailukäyttöön rakennettaville trapampumapaikoille asennetaan kuhunkin heitinsuojaan 5 ryhmää heittimiä, joikin kuhunkin kuuluu 3 heitintä, yhteensä 15 heitintä / heitinsuoja. Skeet-paikoille rakennetaan 2 heitintornia / skeet-ampumapaikka. Kuhunkin heitintorniin asennetaan yksi heitin. Trap-ratojen heitinsuojien toteuttaminen muodostaa haasteen maanpinnan lähellä olevan veden vuoksi Kontiorannan vaihtoehtoa lukuun ottamatta. Koska trap-ratojen heitinsuojat sijoittuvat noin 2 m ampumatason alapuolelle, joudutaan joko ampuma-aluetta korottamaan tai heitinsuojat rakentamaan vesitiiviinä ainakin alaosastaan. Kiekkojen kuljettamiseksi heitinsuojiin rakennetaan niiden eteen suojan pohjan tasoon upotettu tie, josta kiekot voidaan siirtää esim. traktorikuljetuksena suojien sisälle. Myös tien pinta ulottuu osin nykyisen vedenpinnantason alapuolelle. Ampumarata BAT raportin mukaan haulikkoratojen taustavallien korkeuden tulisi olla m, jolloin valli rajoittaa haulien leviämisen vallien takana olevaan maastoon. Kun haulien leviämisalue rajoitetaan ampumapaikan ja taustavallin väliselle alueelle, on maaperän ja pohjaveden suojaus paremmin hallittavissa. Mikäli vallia ei rakenneta edellä esitetyn korkuiseksi, voidaan vallin päälle rakentaa suojaverkko, joka rajoittaa haulien leviämistä valli taakse. Kiväärirata 300 m (2) Radalle rakennetaan 20 ampumapaikkaa, ampumakatos, näyttösuoja ja taululaitteistot. Radalle voidaan rakentaa välivalleja lyhyempiä ampumamatkoja varten 50 m, 100 m ja 150 m matkoille. Luodikkorata 100 m (3) Radalle rakennetaan 10 ampumapaikkaa, ampumakatos ja taululaitteistot. Hirvi 100/75 m (4a ja 4b) Rakennetaan kaksi erillistä hirvirataa, joihin kumpaankin 4 ampumapaikan ampumakopit. Pienempi ampumakoppi rakennetaan 75 m etäisyydelle ja asennetaan kiskoille, joita pitkin koppi voidaan siirtää sivuun silloin kun ammutaan 100 m matkalta. Lisäksi rakennetaan liikkuvan maalin taululaitteistot. Villikarju 50 m (5) Radalle rakennetaan 4 ampumapaikan ampumakoppi ja liikkuvan maalin taululaitteistot. Pistooli ja pienoiskivääri 50 m (6) Radalle rakennetaan 50 paikan ampumakatos ja taululaitteistot. Mikäli kohteeksi valitaan Kontioranta, selvitetään mahdollisuus korvata tämä rata olemassa olevalla ampumahiihtoradalla. Pistooli 25 m (7) Radalle rakennetaan 30 paikan ampumakatos ja taululaitteistot. Practical (8) Practical-alueeseen on esitetty kolme tai neljä ampumataskua, joiden tauluvarustus rakennetaan harjoitusten tarpeiden mukaisesti. Taustavallin päälle rakennetaan rataturvallisuuden edellyttämä suojaseinä esim. betonielementtinä niin että esitetty harjakorkeus saavutetaan.

12 12 5. MELUSELVITYS Suunnitelmassa esitettyjen vallien tai suojaseinien sijainti ja korkeudet on mitoitettu melumallinnuksen avulla. Meluselvityksessä on huomioitu uudessa BAT-raportissa esitetty tiukempi lomaasutuksen ohjearvo (55 db). Suojarakenteiden korkeudet on esitetty asemapiirroksissa ja meluselvitysraportissa, joka on liitteenä 2. Nyt esitetyn tyyppisillä melusuojarakenteilla on melun leviämistä mahdollista rajoittaa siten, että tarkemman jatkosuunnittelun avulla melun ohjearvot eivät ylity nykyisten asuin- ja lomarakennusten kohdalla missään sijaintivaihtoehdossa. Paiholan kohteen pohjoispuolella olevalle linnustollisesti arvokkaalle luonnonsuojelualueelle leviävää melua ei kohtuullisin kustannuksin saada rajoitettua ohjearvon (60 db) alapuolelle. BAT-ohjeluonnokseen sisältyy mahdollisuus rajoittaa melua loma-asutuksen kohdalla 55 db arvoon saakka. Tämä edellyttää melusuojauksen tehostamista osassa vaihtoehtokohteista. 6. LUONTOSELVITYS Merkittävin asia luontoselvityksessä on edellä mainittu linnuston luonnonsuojelualue Paiholan kohteessa. Työn kuluessa mukaan tulleesta Kontiorannan vaihtoehdosta ei ole tehty luontoselvitystä, mutta jatkossa vastaava selvitys tehdään Kontiorannan alueen kehitystyön yhteydessä. Kontiorannan osalta merkittävä tekijä on suunnitellun ampumakeskuksen sijoittuminen pohjavesialueelle. Keväällä 2014 tehdyssä luontoselvityksen täydennyksessä ei havaittu merkkejä liitooravien esiintymisestä millään suunnitelmassa esitetyllä toimenpidealueella. Viitasammakoista tehtiin havaintoja osassa Hammaslahden alueen kosteikoita, mutta ei varsinaisella toimenpidealueella. Muilta osin erityisiä ampumakeskuksen sijoittamista rajoittavia tekijöitä ei tullut ilmi. Luontoselvitysraportti on liitteenä MAAPERÄN JA POHJAVEDEN SUOJAAMINEN Maaperän ja pohjaveden suojaaminen ennen toiminnan aloittamista on ympäristölainsäädännön mukaista ympäristövaikutusten ennalta ehkäisyä, jolla minimoidaan haitalliset vaikutukset. Maaperän ja pohjaveden suojaaminen tulee tehdä tuntien toimialansa parhaat käyttökelpoiset tekniikat (BAT) ja kuvata niiden soveltaminen kyseessä olevalla ampumaradalla. Tekniikoiden valinnassa tulee huomioida ampumarata-alueen ympäristöolosuhteet. Mikäli alue otetaan ampumaratakäyttöön, samalla hyväksytään rata-alueiden maaperän pintakerroksen kuormittuminen metalleilla (lyijy, antimoni, sinkki, kupari). Rata-alueen maaperää pidetään ampumaratatoiminnan aikana ratarakenteena, eikä siihen sovelleta maaperän pilaantuneisuuden normistoa. Toiminnan päättyessä haitta-aineita sisältävien ratarakenteiden pilaantuneisuus on arvioitava tulevan maankäytön kannalta ja tarvittaessa puhdistettava. Toiminnan harjoittajalle voi siis muodostua ympäristöluvan mukaisesta toiminnasta kunnostusvelvoite. Maaperän kuormittumisen ja vesistökulkeutumisen estämiseksi voidaan toteuttaa erilaisia suojaustoimia. Suojaustoimet ovat erilaiset luotiaseradoilla ja haulikkoradoilla toiminnan eroavaisuuksien vuoksi sekä sijoitusalueiden ympäristöolosuhteiden eroavaisuuksista johtuen. Haulikkoratojen maaperä- ja vesivaikutusten hallinta on haastavaa johtuen haulien laajasta laskeuma-alueesta. Luotiaseradoilla iskemäkohdat ovat selvästi pienempialaisia. 7.1 Kohteiden maaperä- ja pohjavesiolosuhteet Ukonnurmi (asemapiirros 30 ja 31) Ukonnurmen selvitysalueella maaperä muodostuu lähinnä moreenista. Pohjamaata peittää paikoin ohut turvekerros.

13 13 Ukonnurmen suunnittelualueen pintavedet purkautuvat suunnitellun ampumarata-alueen länsipäästä (haulikkoradan puolelta) pohjoiseen ja/tai etelään ja sieltä edelleen länteen kylmäsuon alueelle. Pintavedet päätyvät Jukajokeen pintavalunnan, metsäojien sekä muun muassa selvitysalueen länsipuolella kulkevan Heinäpuron kautta. Jukajoki sijaitsee noin kilometrin etäisyydellä (linnuntietä) alueesta. Suunnittelualueella ei sijaitse luonnontilaisia eikä luonnontilaisen kaltaisia pienvesiä tai suurempia pintavesimuodostumia. Ukonnurmen suunniteltu ampumarata ei sijaitse ympäristöhallinnon luokittelemalla pohjavesialueella. Suunnittelualueen länsipuolella sijaitsee luode-kaakkosuuntainen, Jaamankankaan ja II Salpaus-selän yhdistävä laaja saumamuodostumakompleksi, jolla on useita pohjavesialueita. Pohjavesi-alueista lähin eli Kaukaansärkkien vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue ( ) sijaitsee noin kilometrin etäisyydellä selvitysalueesta. Paihola (asemapiirros 40 ja 41) Paiholan selvitysalueella alava maasto on soistunutta. Aluetta peittää laajalti osin epäyhtenäinen turvekerros. Sekalajitteista moreenia esiintyy ainakin alueen keskiosassa. Selvitysalueen läntisimmistä ja lounaisimmista osista vedet laskevat Pielisjoen Kangasveteen selvitysalueen lounaispuolella sijaitsevaa Papulanpuroa pitkin (Papulanpuron valuma-alue 4.338). Etäisyys alueelta Papulanpuroon on 300 metriä. Selvitysalueen kaakkoisin nurkka sijoittuu Jukajoen valuma-alueelle (04.337), mistä vedet laskevat Pielisjoen Kangasveteen Jukajoen kautta. Selvitysalueella ei sijaitse luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia pienvesiä tai suurempia pintavesimuodostumia. Paiholan suunniteltu ampumarata ei sijaitse ympäristöhallinnon luokittelemalla pohjavesialueella. Suunnittelualueen länsipuolella sijaitsee luode-kaakkosuuntainen, Jaamankankaan ja II Salpausselän yhdistävä laaja saumamuodostumakompleksi, jolla on useita pohjavesialueita. Pohjavesialueista lähin eli Kruununkankaan vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue ( ) sijaitsee noin 1,4 kilometrin etäisyydellä ampumarata-alueesta. Hammaslahti (asemapiirros 20 ja 21) Hammaslahden suunniteltujen ampumarata-alueen koillisosassa maa on laajalti turvepeitteinen. Luoteessa kalliomaata peittää vain ohut pintamaakerros. Muilta osin maaperä on lähinnä moreenia. Kaivoksen läjityspenger sisältää haitta-aineita, mm. raskasmetalleja, joiden osalta on riski haitta-aineiden kulkeutumisesta veden mukana purku-uomiin, mikä maaperää muokataan vallin lähistöllä. Hammaslahden suunnittelualueelta pintavedet kulkeutuvat ojaverkostoa pitkin pohjoiseen ja laskevat Iiksenjokeen keskimäärin parin sadan metrin etäisyydellä selvitysalueesta. Ojien lisäksi suunnittelualueella on useita keinotekoisia vesialtaita. Luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia pienvesiä ei suunnittelualueella sijaitse. Iiksenjoesta vedet purkautuvat edelleen Pielisjokeen Joensuun Karsikon kaupunginosan itäpuolella. Selvitysalue rajautuu kaakossa Elinkankaan pohjavesialueeseen ( ). Vedenhankintaan soveltuvan pohjavesialueen pinta-ala on 7,42 km2 ja antoisuus 1700 m3/d. Pieni Lähdekorven vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue ( ) sijaitsee noin kilometrin etäisyydellä suunnitellusta ampumaradan sijoituspaikasta, suunnittelualueen lounaispuolella. Suunniteltu ampumasuunta tai pintavesien virtaukset eivät kohdistu pohjavesialueille päin. Kontioranta (asemapiirros 50) Kontiorannan alueen maaperä on maaperäkartta-aineiston perusteella hiekkamoreenia ja soraa ( Kontiorannan suunnittelualue sijaitsee Höytiäisen rannalla. Lähimmillään etäisyys ampumaradalta järveen on reilut 200 metriä. Suunnittelualue on harjualuetta ja karttatarkastelun perusteella suunnitelluilta ampumarata-alueilta ei muodostuisi avo-ojissa kulkeutuvia pintavesiä. Ampumarata-alue sijaitsee Jaamankankaan tärkeän pohjavesialueen ( A) pohjois- /luoteisosassa. Vedenhankintaan soveltuvan pohjavesialueen pinta-ala on 35,4 km2 ja antoisuus m3/d. Jaamankankaan läpi kulkee harjujaksoja, joiden aines on hyvin vettä johtavaa karkeampaa hiekkaa ja soraa. Etenkin lampien kautta kulkeva harju toimii salaojamaisena ym-

14 14 päristön pohjavesien kerääjänä. Laajuutensa ja vaihtelevuutensa takia Jaamankankaan pohjavesiolot ovat vaihtelevia, ja alue on jakautunut useampaan pohjavesialtaaseen. Lännessä alue rajoittuu Höytiäisen kanavaan, vaikkakin kanavan ali on olemassa hydraulinen yhteys. 7.2 Maaperän ja pohjaveden suojausvaihtoehdot kohteissa Ukonnurmen, Paiholan ja Hammaslahden lähiympäristöjen ominaispiirteet ovat samanlaisia. Kaikissa kohteissa ampumarata-aluetta ympäröivät soiset metsäalueet, joille kohteiden pintavedet purkautuvat. Kohteet eivät sijaitse luokitelluilla pohjavesialueilla. Lähimmäksi pohjavesialue sijoittuu Hammaslahdella, mutta pintavesien virtaussuunta on poispäin pohjavesialueesta. Kontioranta poikkeaa edellisistä, sillä kohde on luokiteltua tärkeää pohjavesialuetta ja varsinaisten pintavesien muodostuminen alueella on vähäistä. Ukonnurmen, Paiholan ja Hammaslahden ampumaratakohteissa maaperän ja pintaveden suojaaminen on keskeistä ympäristön kuormittumisen ehkäisemiseksi. Kontiorannan kohteessa maaperän ja pohjaveden suojaaminen ovat keskeisiä ympäristön kuormittumisen ehkäisemiseksi. 7.3 Haulikkorata Ukonnurmen, Paiholan ja Hammaslahden kohdevaihtoehdoissa haulien leviämisalueen pienentäminen ja leviämisen estäminen suoalueille on keskeisin ympäristökuormitusta ehkäisevä toimenpide. AMPY -työryhmän suosituksen mukaan suoalueelle ei suositella ammuttavan uusilla radoilla, sillä suon happamat olosuhteet ja vesimäärät tekevät metallien pintavesivaikutusten hallinnasta haastavaa. Haulien laskeuma-alueen pienentäminen vähentää metallien leviämisaluetta ja siten rajoittaa haitallisia vaikutuksia. Kohteissa haulien laskeuma-alue tulisi rajoittaa siten, että laskeuma-alueella ei ole suota. Kontiorannan kohteessa haulien leviämisalueen pienentämisen lisäksi haitta-aineita sisältävien suotovesien pääsyn estäminen pohjaveteen on keskeinen ympäristökuormitusta vähentävä tekijä. Laskeuma-alueen pienentämistä voidaan toteuttaa usealla eri tavalla tai niiden yhdistelmillä. Vaihtoehtoja laskeuma-alueen pienentämiselle ovat maavalli tai maavallin ja verkon tai seinämän yhdistelmä. Maaston muotoilulla, kuten valleilla, voidaan katkaista haulien lentorataa, jolloin ne laskeutuvat pienemmälle alueelle. Verkkojen ja seinämien käyttäminen vallien lisänä vähentää tarvittavan maa-aineksen määrää huomattavasti. Maavallin etuna on, että se ehkäisee myös tehokkaasti ammuntaan liittyvän melun leviämistä. Maavallit voidaan mitoittaa melusuojauksen tarpeet huomioiden ja tarvittaessa yhdistää maavallirakenteeseen verkko, jolla haulien leviäminen estetään. Korkeiden, sään vaihteluja kestävien verkko- ja seinämärakenteiden pystyttäminen maastoon on teknisesti ongelmallista, minkä vuoksi yhdistetyn maavalli- ja verkko- /seinämärakenteen toteuttaminen on yleensä suositeltavaa. Laskeuma-alueen pienentäminen vähentää kustannuksia sekä toiminnan aikaisessa maaperän suojauksessa että toiminnan päätyttyä toteuttavassa maaperän puhdistuksessa. Ratkaisuvaihtoehdot estävät haulien leviämisen laajalle, mutta kuormitusta tapahtuu ammuntapaikkojen ja vallin väliselle alueelle. Ammuntapaikkojen ja vallin alueilta haulien metallit kulkeutuvat veden mukana sekä liuenneena että hienoainekseen kiinnittyneenä. Kohteissa metallien kulkeutuminen tapahtuu pääosin pintaveden mukana päätyen vallin edustalle rakennettaviin pintaojiin, joista vedet ohjataan rataalueen ulkopuolelle. Vesien hallinta eli veden keräys tasausaltaaseen ja tarvittaessa käsittely estää metallien hallitsemattoman kulkeutumisen ampumarata-alueelta ympäristöön. Vedenkäsittelyvaihtoehtoja ovat laskeutusallas, hiekkasuodatus ja/tai adsorptiorae. Vesien hallinta vaatii maastoon johdettavien pintavesien tarkkailua. Tarkkailua suositellaan tehtäväksi sulan veden aikana (huhtikuu-lokakuu) esimerkiksi joka toinen kuukausi. Tarkkailu tehdään 2-5 vuoden välein tarpeen mukaan. Paiholassa haulikkoradan maavalli ja Ukonnurmessa haulikkoradan ampumapaikat rakennetaan osittain soistuvalle maalle. Näissä vaihtoehdoissa tulee huomioida mahdollinen turpeen poisto, sillä rakentaminen edellyttää kantavaa pohjaa.

15 15 Kontiorannan kohteessa haitta-aineiden kulkeutumista kuormittuvalta alueelta maaperään ja edelleen pohjaveteen voidaan estää pinnoituksella, joka estää suotoveden imeytymisen maahan ja pohjaveteen. Materiaalina voidaan käyttää esimerkiksi asfalttia tai soveltuvaa kalvomateriaalia. Pinnoitetulta alueelta haulit ja kiekon sirpaleet voidaan kerätä talteen esimerkiksi harjakoneen avulla. Kun haulien leviämisalue pinnoitetaan, voidaan alueelle kerääntyvät vedet kerätä hallitusti tiivistä pintaa pitkin, ja tarvittaessa käsitellä kuten edellä on esitetty. Vesien hallinnan avulla vähennetään haitta-aineiden kulkeutumisriskejä ympäristöön merkittävästi. Maan pinnoittamisella voidaan tehokkaasti estää maaperän pilaantumista pääasiassa uusilla radoilla. Uusilla radoilla koko alueen suunnittelussa voidaan huomioida maaperän pinnoittamistarve ja tarkoituksenmukaisella tavalla yhdistää pinnoitus muihin menetelmiin, kuten maaston muotoiluun tai verkko- tai seinämäratkaisuihin, jolloin pinnoitettavan alueen pinta-ala voi pienentyä huomattavasti. Maaperän pinnoituksesta laajassa mittakaavassa haulikkoradoilla ei tiettävästi ole Suomessa kokemuksia. 7.4 Luotiaseradat Luotiaseradoilla luotien iskemäkohdat ovat rajattuja alueita taustavalleissa. Perinteiset maaaineksesta rakennettavat taustavallit soveltuvat Ukonnurmen, Paiholan ja Hammaslahden kohteisiin, sillä suoranaista pohjaveden suojaustarvetta ei ole. Kontiorannan kohteessa taustavalliin voidaan rakentamisen yhteydessä asentaa muovikalvo, mikä estää haitta-aineiden pääsyn pohjaveteen ja ohjaa taustavallin läpi kulkeutuneen suotoveden vedenkäsittelyyn. Taustavalleissa voidaan käyttää rakentamisen ylijäämämaita, teollisuuden hyötykäyttökelpoisia materiaaleja tai neitseellistä maa-ainesta. Taustavalli- ja rata-alueiden pintavedet voidaan koota tasausaltaaseen tarvittaessa käsitellä ja ohjata maastoon. Kaikissa kohteissa vaihtoehtona taustavalleille ovat myös luotiloukut, joihin ammunnassa kerätään ammutut luodit. Luotiloukut tyhjennetään luotiromusta ja luotipölystä säännöllisesti. Ammuttaessa luotiloukkuihin maaperän ja pinta- sekä pohjavesien kuormitus estyy, eikä vesien käsittelylle ole tarvetta. Toistaiseksi kaupallisia luotiloukkuratkaisuja on saatavissa vähän ja lähinnä vain pistooli- ja pienoiskivääriradoille. Luotiloukut ovat hankintavaiheessa kalliimpi ratkaisu kuin taustavallit, mutta toiminnan päättyessä maaperän puhdistamistarve ja kustannukset ovat huomattavasti alhaisempia. Vaihtoehtona kohteissa on myös luotiaseratojen paketointi betoniseinämien sisään. Ratkaisussa muodostuvat pintavedet voidaan rata-alueilta ohjata kootusti seinämän ulkopuolelle tasausaltaaseen. Tarvittaessa tehdään vesien käsittely ennen maastoon johtamista. Yhteenvetotaulukko suojarakennevaihtoehdoista Kohde Haulikkorata Luotiaserata Vesien johtaminen Paihola maavalli maavalli ja suojaverkkoyhdistelmä Ukonnurmi maavalli maavalli ja suojaverkkoyhdistelmä Hammaslahti maavalli maavalli ja suojaverkkoyhdistelmä Kontioranta maavalli haulien laskeumaalueen pinnoitus taustavalli + vesien johtaminen luotiloukku suojaseinärakenteet taustavalli + vesien johtaminen luotiloukku suojaseinärakenteet taustavalli + vesien johtaminen luotiloukku suojaseinärakenteet taustavalli + muovikalvo+vesien johtaminen luotiloukku suojaseinärakenteet vedet Papulapuron ja suoalueen kautta Pielisjokeen vedet suoalueelle (Jukajokeen) vedet suoalueelle (Iiksenjokeen) vedet pohjavedeksi

16 16 8. JÄTEHUOLTO Ampumarata-alueen jätehuollon lähtökohtana on jätemateriaalien lajittelu ja kierrätys. Alue liitetään kunnalliseen jätteenkeräyksen piiriin. Seuraavassa taulukossa on esitetty periaate ampumaradalla yleisesti syntyvistä jätteistä ja niiden käsittelystä. Toiminnassa muodostuvat jätteet Jätenimike Käsittely- tai hyödyntämistapa Toimituspaikka Maalitaulut Kierrätykseen Kunnallinen jätehuolto Patruunoiden pakkaukset, Kierrätykseen Kunnallinen jätehuolto pahvi Patruunoiden pakkaukset, Kierrätykseen Kunnallinen jätehuolto metalli Patruunalaatikoiden muovikehikko Sekajätteeksi Kunnallinen jätehuolto Muoviset haulikupit Sekajätteeksi Kunnallinen jätehuolto Kiväärien hylsyt metallin keräys Metallin kierrätykseen Haulikon hylsyt keräys Metallin kierrätykseen Muu metalliromu Kunnallinen jätehuolto Kiekot Luodit ja haulit Jää rata-alueelle, uudelleen käyttö mahdollisuuksien mukaan Luotiloukut, ratarakenteet Sekajäte, kunnallinen jätehuolto Metallin kierrätykseen Puujäte Energiajäte Kunnallinen jätehuolto Sekajäte Sekäjätteeksi Kunnallinen jätehuolto Biojäte Käsitellään biojätteenä Kunnallinen jätehuolto Ampumaradalla on eri jätejakeille erilliset keräysastiat. Keräilyastioihin on merkitty selkeästi mille jätteelle kukin astia on tarkoitettu. Jokaisen ampumaradan yhteyteen varataan pahvi- ja sekajäte astiat ja luotiaseradoille lisäksi metallin keräysastiat. Haulikon hylsyt ovat sekajätettä. Patruunalaatikoiden pahvit, maalitaulut ja muut pahvit kerätään erillisen pahvinkeräysastiaan. Ampumaradalla ei muodostu eikä alueella varastoida vaarallista jätettä. Ampumaradalle noudatetaan kunnallisia ja muita voimassa olevia jätehuoltomääräyksiä. Jätteiden määrä pyritään minimoimaan kierrättämällä mahdollisimman suuri osa hylsyistä. Ampumaradan yleisestä siisteydestä pidetään huolta. Muiden kuin sallittujen maalitaulujen ampuminen on kielletty. 9. KUSTANNUSARVIOT Eri sijaintivaihtoehdoista on tehty yleissuunnitelmatasoiset kustannusarviot, joissa on mahdollisuuksien mukaan huomioitu vaihtoehtojen erityispiirteet. Luotiratojen osalta rakennuskustannukset on arvioitu erikseen suojaseinä- ja suojavallivaihtoehdoille. Haulikkoradoilla ratkaisuna on ainoastaan suojavallit. Kustannusarviot ovat liitteenä 4. Merkittävin epävarmuustekijä liittyy suoja/meluvallien rakennuskustannuksiin. Vallien kustannukset muodostuvat materiaalinhankinnasta, materiaalin kuljetuksesta kohteeseen ja rakennustyöstä. Mikäli koko kustannus tulee ampumaratahankkeen maksettavaksi, on vertailukustannukseksi arvioitu 16 /materiaalikuutiometri. Mikäli materiaalit saadaan ylijäämämassana kohteeseen kul-

17 17 jetettuna, on pelkän rakennustyön vertailukustannukseksi arvioitu 4 /materiaalikuutiometri. Liitteenä olevissa kustannusarvioissa on käytetty yksikköhintana 8 /materiaalikuutiometri, jolloin vallin hintaan sisältyy rakennustyön lisäksi myös osa kuljetus- tai hankintakustannuksista. Suojaseinämäratkaisussa valleista johtuvat epävarmuustekijät ovat pienemmät, koska rakennettavien vallien tilavuus on pienempi. Seinämäratkaisussa on rakenteet arvioitu tehtäväksi uusina rakenteina. Seuraavassa on yhteenveto eri sijoituspaikkojen ja rakennevaihtoehtojen kokonaiskustannusarvioista, (alv 0%): Hammaslahti - suojavallivaihtoehto suojaseinävaihtoehto jos rakennetaan vain 8-paikkainen haulikkorata Ukonnurmi - suojavallivaihtoehto suojaseinävaihtoehto Paiholan yhteismetsä - suojavallivaihtoehto suojaseinävaihtoehto Kontioranta - suojaseinät luotiradoilla, vallit haulikkoradalla jos rakennetaan vain luotiradat Kontiorannan sijoitusvaihtoehdon merkittävästi muita kohteita pienempi kokonaiskustannusarvio, johtuu siitä, että haulikkoradan meluvallin materiaali saadaan rakennuskohteesta. Kun ampumistasoa upotetaan maanpinnan alapuolelle 10 m, syntyy samalla ympärysvalleissa tarvittavat maamassat. Muissa sijoituskohteissa ei ole odotettavissa vastaavaa hyötyä. Meluvallirakenteen tai suojaseinärakenteen välillä ei ole merkittäviä kustannuseroja, kun käytetään edellä mainittuja laskentaperusteita. 10. JOHTOPÄÄTÖKSET Vertailtaessa sijoitusvaihtoehtojen soveltuvuutta ampumakeskuksen sijoituspaikaksi on huomioitava seuraavia tekijöitä: Hammaslahti Alue - Lähiympäristössä on kaikissa suunnissa asutusta. - Alueella on jo ampumaratatoimintaa, jolla on ympäristölupa. - Alue sijaitsee vanhalla kaivosalueella, jossa on eritasoisia varauksia kaivostoiminnan jatkamiseksi, ei kuitenkaan suoranaisesti suunnittelualueella. - Tilanahtaudesta johtuen meluvalliratkaisussa haulikkoradan ampumapaikkojen lukumäärää on pienennetty kuudesta neljään verrattuna Ukonnurmen ja Paiholan kohteisiin. - Vedenkorkeus on lähellä maanpintaa, mikä vaikeuttaa maanpinnan alapuolelle rakennettavien rakenteiden toteuttamista.

18 18 Ympäristö - Alueella on keinotekoisia kaivostoiminnan yhteydessä tehtyjä vesialtaita, joita ei saa muokata, koska happaman ympäristön vuoksi haitta-aineet lähtevät helposti veden mukana liikkeelle. - Altaiden muokkauskielto vaikeuttaa tai osin estää suunniteltujen ratojen rakentamisen. Meluvaikutukset - Muutamia asuinrakennuksia (5 kpl) jää ohjearvon ylittävälle 65 db melualueelle, samoin kuin loma-asutuksen yli 60 db (2kpl) ja uuden BAT-ohjeen yli 55 db (5 kpl) alueelle. Näyttää kuitenkin mahdolliselta, että tarkemmassa jatkosuunnittelussa saadaan ohjearvot näidenkin rakennusten kohdalla alittumaan huomioimalla mm. ampumasuojarakenteiden ja meluseinämän korkeuden tarjoamat mahdollisuudet. Rakennuskustannukset - Rakennuskustannusten on arvioitu olevan noin 1 M kalliimmat kuin muutoin vastaavissa Ukonnurmen ja Paiholan kohteissa. Kalliimpi kustannusarvio johtuu haulikkoradalla tarvittavasta laajemmasta taustavallista, jolla ampujien selän takana olevia lähirakennuksia suojataan melulta. Vastaavaa suojaustarvetta ei ole Ukonnurmen ja Paiholan kohteissa. Kaivostoiminnasta johtuvia erityiskustannuksia ei ole huomioitu kustannusarviossa. Jatkoselvitystarpeita - Selvitettävä mahdollisuudet kaivoksen haitta-aineiden leviämisen estämiseksi, vaikka rataalueita jouduttaisiinkin sijoittamaan altaiden kohdalle. Selvitettävä onko altaiden osittainen täyttäminen mahdollista ja mitkä ovat näiden erityisrakenteiden kustannukset. - Melusuojarakenteiden tarkentaminen. Ukonnurmi Alue - Asutusta on erityisesti pohjoispuolisella mäkialueella. - Muutoin alue on pääosin luonnontilaista. - Vedenkorkeus on lähellä maanpintaa, mikä vaikeuttaa maanpinnan alapuolelle rakennettavien rakenteiden toteuttamista. Ympäristö - Ei ole havaittu suojeltuja lajeja eikä muita esteitä radan toteuttamiselle. Meluvaikutukset - Muutamia lomarakennuksia jää ohjearvon 60 db (1 kpl) tai uuden BAT-ohjeen 55 db (10 kpl) ylittävälle alueelle. Näyttää kuitenkin mahdolliselta, että tarkemmassa jatkosuunnittelussa saadaan ohjearvot näidenkin rakennusten kohdalla alittumaan huomioimalla mm. ampumasuojarakenteiden ja meluseinämän korkeuden tarjoamat mahdollisuudet Rakennuskustannukset - Rakennuskustannukset on arvioitu suuruusluokaltaan yhtä suuriksi Paiholan kohteen kanssa. Jatkoselvitystarpeita - Melusuojarakenteiden tarkentaminen. - Maaperässä havaitun sulfidipitoisen maa-aineksen pintavesiä happamoittava vaikutus maaperää muokattaessa tulee selvittää. Paiholan yhteismetsä Alue - Lähiympäristössä on vain vähän asutusta. - Alue on pääosin luonnontilaista. - Vedenkorkeus on lähellä maanpintaa, mikä vaikeuttaa maanpinnan alapuolelle rakennettavien rakenteiden toteuttamista.

19 19 Ympäristö - Alueen pohjoispuolella on linnustollisesti arvokas luonnonsuojelualue noin 500 m etäisyydellä. Meluvaikutukset - Luonnonsuojelualueiden meluohjearvon 60 db ylittymistä linnustonsuojelualueella ei kohtuullisin kustannuksin voida estää. - Nykyisten meluohjearvojen ylityksiä ei rakennusten kohdalla tapahdu. - Yksi loma-asunto jää uuden BAT-ohjeen 55 db ylittävälle melualueelle. Näyttää kuitenkin todennäköiseltä, että tarkemmassa jatkosuunnittelussa saadaan ohjearvo tämänkin rakennuksen osalta alittumaan. Rakennuskustannukset - Rakennuskustannukset on arvioitu suuruusluokaltaan yhtä suuriksi Ukonnurmen kohteen kanssa. Jatkoselvitystarpeita - On selvitettävä onko keinoja estää melun leviäminen linnustosuojelualueelle. - On tarkennettava linnuston suojelualueen merkitystä hankkeelle ja selvitettävä estääkö se sellaisenaan hankkeen toteuttamisen. Kontioranta Alue - Lähiympäristössä on kaikissa suunnissa asutusta ja vesistön ranta-alueella loma-asutusta. - Alue on entistä varuskunnan ampumarata- tai harjoitusaluetta. - Kontiolahden kunta suunnittelee alueen pohjoispuolelle uutta maankäyttöä, mikä voi asettaa rajoituksia ampumaradan toteuttamiselle. - Alueen välittömässä läheisyydessä on ampumahiihtostadion hiihtoreitteineen. - Alueen toinen maanomistaja, Metsähallitus, on ilmaissut kantanaan, että ampumarataratkaisulla ei tule heikentää Kontiorannan alueen maankäytön mahdollisuuksia yhdyskuntatarpeisiin. Ympäristö - Alue on pohjavesialuetta, mutta pohjaveden syvyys on noin 30 m maanpinnasta. - Pohjavesialue edellyttää tehokkaampia maaperän ja pohjaveden suojaustoimenpiteitä kuin muissa kohteissa. Meluvaikutukset - Melun ohjearvot eivät ylity nykyisen rakennuskannan alueilla, melun raja-alueiden läheisyydessä on kuitenkin runsaasti rakennuksia. - Viisi loma-asuntoa jää uuden BAT-ohjeen 55 db ylittävälle melualueelle. Näyttää kuitenkin mahdolliselta, että tarkemmassa jatkosuunnittelussa saadaan ohjearvo näiden rakennusten osalta alittumaan. - Uusi maankäyttö, lähestyessään ampumarata-aluetta, levittäytyy ilmeisesti nyt suunniteltujen ratojen melualueelle. Rakennuskustannukset - Luotiratojen alueen arvioidut rakennuskustannukset ovat vastaavaa suuruusluokkaa kuin muissakin kohteissa. - Haulikkoradan arvioidut rakennuskustannukset ovat merkittävästi pienemmät kuin muissa kohteissa. Valtaosa haulikkoradan rakennuskustannuksista syntyy suojavallien materiaalien hankinnasta, kuljetuksista ja rakentamisesta. Kontiorannassa suojavallit on mahdollista osin upottaa maaperään ja rakentaa vallien yläosat paikalta saatavasta kaivumaasta. - Kokonaiskustannukset ovat haulikkoradan vuoksi muita vaihtoehtoja merkittävästi halvemmat. Jatkoselvitystarpeita - Ampumarata-alueen meluvaikutuksia on arvioitava kunnan maankäyttösuunnittelun edetessä.

20 ESITYS Suoritetun selvityksen perusteella esitetään kaksi vaihtoehtoista etenemistapaa ampumaradan sijainnin valinnalle: 1. Ampumakeskus kaikkine lajeineen ja toimintoineen sijaitsee samassa paikassa. 2. Ampumakeskuksen lajit hajautetaan kahteen paikkaan, luotiradat toiseen ja haulikkoradat toiseen. Vaihtoehto 1, Sijaintipaikan valintaan vaikuttaa merkittävimmin melusta aiheutuva häiriö ympäristölle. Meluvaikutusten, mutta myös muiden vaikutusten osalta soveltuvimmaksi sijaintipaikaksi, silloin kun kaikki radat ovat samassa paikassa, on nähty Ukonnurmen alue. Vaihtoehto 2, Vaihtoehdon 2 perusratkaisuna on ampumalajien hajauttaminen kahteen paikkaan. Luotiratojen osalta Kontioranta on erityisesti toiminnallisista syistä (huomioiden viereinen ampumahiihtostadion) nähty parhaaksi sijoituspaikaksi. Haulikkoratojen melunhallinta on todettu ongelmalliseksi. Myöskään vain luotiratojen osalta tehty meluselvitys ei sellaisenaan tue luotiratojen sijoittamista Kontiorantaan vaan edellyttää lisäselvityksiä. Hajautetussa ratkaisussa haulikkoratojen sijaintipaikaksi on todettu soveltuvan Hammaslahti, missä on nykyisinkin haulikkorata. Yhden sijaintipaikan vaihtoehdossa voitaisiin Kontiorantaa pitää parhaana, mikäli ampumakeskuksen suhde ympäristön nykyiseen ja suunniteltuun maankäyttöön saataisiin vaatimukset täyttäväksi. Näin nykyisen ampumahiihtostadionin läheisyyteen muodostuisi valtakunnallisestikin merkittävä ampumaurheilu- ja ampumaharrastuskeskus, joka voisi tukeutua varuskunnalta vapautuneisiin tiloihin toteutettaviin majoitus- ym palveluihin. Tätä vaihtoehtoa rajoittaa kuitenkin erityisesti ampumaradan meluvaikutukset suhteessa Kontiorannan alueelle asetettuihin uusiin maankäyttötavoitteisiin. Mikäli koko ampumakeskuksen sijoittamista Kontiorantaan halutaan vielä selvittää, tulisi mm. rakenteellisista mahdollisuuksista melusuojauksen osalta tehdä lisätarkasteluita. 12. JATKOTOIMENPITEET Raportin johtopäätökset ja lopputulokset huomioidaan maakuntakaavan 4. vaiheessa ja Joensuun seudun yleiskaavassa. Toteutukseen valittavalle sijoitusvaihtoehdolle käynnistetään ympäristölupahakemuksen valmistelu.

21 4. Kontiorannan vaihtoehto; - Etäisyys Vt6:lta noin 5 km - Etäisyys Joensuun keskustasta noin 20 km 3. Paiholan vaihtoehto; - Etäisyys Ilomantsintieltä (Kt 74) noin 11,5 km - Etäisyys Joensuun keskustasta noin 21 km 2. Ukonnurmen vaihtoehto; - Etäisyys Ilomantsintieltä (Kt 74) noin 5 km - Etäisyys Joensuun keskustasta noin 25 km 1. Hammaslahden vaihtoehto; - Etäisyys Vt6:lta noin 2,5 km - Etäisyys Joensuun keskustasta noin 24 km PVM. Joensuun seudun ampumarataselvitys Piir. Nro. 10 SIJAINTIKARTTA, Reittivertailu Ramboll Kirjastokatu Kuopio SUUNN. puh fax JPo

22 Koordinaatisto: ETRS-TM35 Korkeusjärjestelmä: N m =1 6m 6m h 23 a 20 4m m 5m 80 4m 5m 24 8m m = m 10 5m 8 5m 5m 50 7 h 5 6 b 2 20 m 1 6m sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 08/2013 aineistoa Ramboll Finland Oy Kirjastokatu Kuopio puh

23 Koordinaatisto: ETRS-TM35 Korkeusjärjestelmä: N a 4 b m , sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 08/2013 aineistoa Ramboll Finland Oy Kirjastokatu Kuopio puh

24 Koordinaatisto: ETRS-TM35 Korkeusjärjestelmä: N m m 6m , m 6 sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 08/2013 aineistoa Ramboll Finland Oy Kirjastokatu Kuopio puh m 5m 4m 4m 4m 4m 70 4m 4m m 20 6m 5m 1 7m 5 6 7

25 Koordinaatisto: ETRS-TM35 Korkeusjärjestelmä: N m , sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 08/2013 aineistoa Ramboll Finland Oy Kirjastokatu Kuopio puh

26 Koordinaatisto: ETRS-TM35 Korkeusjärjestelmä: N m m,2 a b 4 5 6m 6 5m 4m 4m 4m 4m 4m 4m 6m sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 08/2013 aineistoa 7 5m 4m m 6m 4m Ramboll Finland Oy Kirjastokatu Kuopio puh

27 Koordinaatisto: ETRS-TM35 Korkeusjärjestelmä: N , sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 08/2013 aineistoa Ramboll Finland Oy Kirjastokatu Kuopio puh