PIRKANMAAN AMPUMARADAT Pirkanmaan liiton julkaisu B

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PIRKANMAAN AMPUMARADAT 2007. Pirkanmaan liiton julkaisu B"

Transkriptio

1 PIRKANMAAN AMPUMARADAT 2007 B Pirkanmaan liiton julkaisu B

2

3 PIRKANMAAN AMPUMARADAT 2007

4 Kannen kuva: Nokian ampumarata, kuva Timo Kivelä

5 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO AMPUMARATASELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET AMMUNNAN HARRASTAJAMÄÄRÄT AMPUMARATATYYPIT AMPUMARATOJEN SIJOITUSNÄKÖKOHTIA Ampumaratojen perustaminen ja ympäristölupa Ampumaratojen ympäristöhäiriöt ja turvallisuus Ampumaratojen suunnittelu Ampumaratojen luokittelu AMPUMARATOJEN KEHITTÄMISTARPEET AMPUMARATOJEN NYKYTILANNE Olemassa olevat ampumaradat AMPUMARADAT MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA MAAKUNNALLISET JA SEUDULLISET AMPUMARADAT Maakunnallisten ja seudullisten ratojen kriteerit Maakunnalliset ja seudulliset ampumaradat Puolustusvoimien radat Ampumaratojen käsittely Pirkanmaan vaihemaakuntakaavassa JATKOTOIMENPITEET Liite 1. Ampumaratojen sijainti ja toimijat kunnittain Pirkanmaalla Liite 2. Tietoja Pirkanmaan ampumaradoista ja laukausmääristä...19 Liite 3. Ampumaradat ja Pirkanmaan 1. maakuntakaavan suojelu- ja virkistysalueet...20 Liite 4. Pirkanmaan ampumaratatyypit Liite 5. Maakunnallisesti ja seudullisesti kehitettävät radat laukausmäärien mukaan...22 Liite 6. Maakunnallisesti ja seudullisesti kehitettävät ampumaradat aselajeittain...23 Liite 7. Ratojen kuvaukset...25 PIRKANMAAN LIITON JULKAISUT JA SELVITYKSET

6

7 JOHDANTO Tässä selvityksessä on inventoitu Pirkanmaan ampumaratojen nykytilanne sekä pyritty löytämään maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät ampumaradat. Selvityksen perustiedot on koottu Pirkanmaan alueella toimiville ampumaurheilu- ja metsästysseuroille osoitetulla kyselyllä, jota alueen kunnat ovat täydentäneet omilla tiedoillaan. Lähtökohtana selvitystyössä on ollut se, mitä ratoja Pirkanmaan alueen harrastajat käyttävät. Ampumaratoja koskevat tiedot on esitetty vain Pirkanmaan maakunnan alueella sijaitsevien ampumaratojen osalta. Selvitys keskittyy ulkoampumaratoihin. Tiedot puolustusvoimien ampumaradoista on esitetty niissä tapauksissa, joissa rata on ainakin joltain osin myös siviilikäytössä. Siviilikäyttönä selvityksessä on pidetty myös vapaaehtoiseen maanpuolustukseen liittyvää koulutusta. Ampumaratoja käyttävät pääasiassa ammuntaa kilpaurheiluna harrastavat sekä metsästäjät. Useimmat ratojen käyttäjistä kuuluvat rekisteröityihin ampuma- ja metsästysseuroihin, sillä aseen hankinta edellyttää aseenkantolupaa. Metsästäjien tulee suorittaa lakisääteinen ampumakoe, mikäli he osallistuvat hirvieläinten tai karhun metsästykseen. Ampumakokeet ja velvollisuus säännölliseen harjoitteluun koskevat myös eräiden ammatissaan ampumataitoa tarvitsevien (esim. poliisit) toimintaa. Yksi puolustusvoimien avaintehtävistä on ampumakoulutuksen järjestäminen asevelvollisille ja reserviläisille. Myös reserviläisten ja perustettavien vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön liittyvien maakuntajoukkojen koulutustarpeet tulevat lähivuosina olemaan huomattavat. Vuonna 2000 voimaan tulleet ympäristönsuojelulaki ja asetus toivat mukanaan ratojen ympäristölupavelvoitteet. Ampumaurheilun harrastajat sekä heidän keskusjärjestönsä ovat panostaneet aikaisempaa enemmän ympäristökysymyksiin ohjeistamalla ampumaratojen suunnittelua, kehittämistä ja ympäristöasioiden hoitoa. Ampumaradoille on kysyntää, koska osa aikaisemmista ampumaradoista on jouduttu sulkemaan ratojen haitallisten ympäristövaikutusten tai niiden ympäristön muuttuneiden maankäyttötarpeiden vuoksi. Uusien ampumaratojen perustaminen on ongelmallista, sillä melu- ja muiden ympäristövaikutusten takia ne soveltuvat huonosti monien muiden toimintojen läheisyyteen. Ampumaradat vaativat laajahkoja ja tarkoitukseen soveltuvia maa-alueita ja aiheuttavat ympäristöhäiriöitä, joten niiden huomioon ottaminen ja yhteensovittaminen muun maankäytön kanssa on tärkeää. Selvitys muodostaa lähtökohdan ampumaratojen aluevaraustarpeiden arvioinnille, ja se on yksi Pirkanmaan vaihemaakuntakaavatyön perusselvityksistä. Tästä johtuen on tärkeää selvittää, mitä olemassa olevia ratoja voidaan pitää maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävinä. Selvitys tuottaa kattavasti sellaista aineistoa, jota kunnat voivat hyödyntää omassa kaavoitustyössään. Työhön ovat osallistuneet asiantuntijoina seuraavat henkilöt: Hannu Haapaniemi Suomen ampumaurheiluliitto Juhani Sillanpää Suomen ampumaurheiluliitto Matti J. Mäkelä Suomen metsästäjäliitto Jani Körhämö Pohjois-Hämeen riistanhoitopiiri Reima Laaja Satakunnan riistanhoitopiiri Esko Raskila Pirkanmaan reserviläispiiri Seppo Korkeila Pirkanmaan maanpuolustuspiiri Asko Ruohomäki Satakunnan lennosto Ari Pakarinen Hämeen sotilasläänin esikunta Leena Stranden Pirkanmaan ympäristökeskus Vesa-Pekka Heikkilä Pirkanmaan ympäristökeskus Selvityksen ovat koonneet maakuntakaavoitusasiantuntija Markku Forsman ja tutkija Ulla Virtanen. Selvityksen päivitti projektipäällikkö Pertti Heikkilä saatujen lausuntojen perusteella. 5

8

9 1. AMPUMARATASELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET 2. AMMUNNAN HARRASTAJAMÄÄRÄT Pirkanmaalla on voimassa Pirkanmaan 1. maakuntakaava, joka on vahvistettu valtioneuvostossa Pirkanmaan 1. maakuntakaava on kokonaiskaava, jossa on käsitelty kaikki tärkeimmät maankäyttömuodot. Ampumaratoja koskevia aluevarauksia kaavassa ei ole esitetty. Maakuntakaavan tavoitevuosi on Maakuntakaavan laadinnan aikana päätettiin, että tietyistä asiakokonaisuuksista laaditaan seuraavaa maakuntakaavakierrosta varten taustaselvitykset. Tällaisia asiakokonaisuuksia ovat mm. ampumarata-alueet. Selvityksen tavoitteena on inventoida ampumaratojen nykytilanne ja uudet ratasuunnitelmat sekä arvioida ratojen kehitystarpeet ja -mahdollisuudet. Ampumaradat ovat ympäristölle häiriötä aiheuttavaa toimintaa, ja ne vaativat laajahkoja ja tarkoitukseen soveltuvia alueita. Ratojen huomioon ottaminen maankäytön suunnittelussa on sen vuoksi tärkeää. Tavoitteena on, että selvitys antaa valmiudet ampumaratojen aluevarausten osoittamiseen seuraavalla maakuntakaavakierroksella tai sektorikohtaisessa vaihemaakuntakaavassa. Lisäksi selvitys antaa hyödyllistä tietoa käytettäväksi kuntien kaavoitustyössä ja muussa suunnittelutyössä. Selvityksen tavoitteen mukaisesti on päähuomio keskitetty ulkoampumaratoihin. Ampumaratoja koskevia tietoja koottiin esitäytetyllä kyselyllä, joka lähetettiin n. sadalle ampumaurheilua harrastavalle tai metsästystoimintaa järjestävälle yhdistykselle. Vastauksia saatiin n. 70. Kyselyä täydennettiin vielä puhelimitse. Vastaava kysely lähetettiin myös alueen kuntiin. Selvityksen kartat ja muut tiedot en esitetty vuoden 2008 kuntajakotilanteessa, jolloin Pirkanmaan maakunnassa oli 28 kuntaa. Ampumaratoja käyttävät metsästäjät, ampumaurheilijat, muut ammuntaa harrastavat, varusmiehet ja ammatissaan ampumataitoa tarvitsevat, kuten poliisit sekä puolustusvoimien ja rajavartioston henkilökunta. Ammuntaa harrastavat tarvitsevat ampumaratoja voidakseen käydä valvotulla alueella ampumassa ja kehittämässä taitojaan. Ampumaurheilun harrastajat Ammuntaa aktiivisesti harrastavien tarkkaa määrää on vaikea selvittää, koska harrastajat ovat järjestäytyneet lukuisiin seuroihin ja sama henkilö voi kuulua useampaan kuin yhteen seuraan. Urheiluammuntaa edustavaan Suomen Ampumaurheiluliittoon kuuluu tällä hetkellä Pirkanmaan alueella n. 17 seuraa, joissa on yhteensä n jäsentä. Arvokisamitalien määrällä mitattuna ammunta oli vuosina Suomen menestynein kesäurheilulaji. Suomalaisten ampujien viime aikojen hyvä menestys on herättänyt kiinnostusta ampumaurheilua kohtaan erityisesti naisten ja nuorten keskuudessa. Metsästäjät Pirkanmaa sijoittuu kolmen riistanhoitopiirin alueelle, ja alueella on 25 riistanhoitoyhdistystä. Jokaiselta metsästyskortin haltijalta edellytetään riistanhoitomaksun maksamista, ja jokaisesta tulee siten myös automaattisesti riistanhoitoyhdistyksen jäsen. Riistanhoitoyhdistysten jäsenmäärä on n henkilöä. Suomen Metsästäjäliiton Pirkanmaan piirissä toimii tällä hetkellä n. 250 jäsenseuraa, joissa on yli jäsentä. Hirvieläinten ja karhun metsästykseen osallistuvien on suoritettava Metsästyslakiin perustuva ampumakoe joka kolmas vuosi. Ampumataidon osoittamiseen ja turvalliseen aseenkäsittelyyn painottuvan kokeen suorittaa Pirkanmaalla vuosittain noin metsästäjää. Seurojen kilpailuissa suoritetaan varovaisen arvion perusteella n ampumasuoritusta. Lisäksi tavallinen metsästäjä ampunee 5-10 harjoituslaukausta aseen kohdistamiseksi. Metsästäjien ikäjakauma on viime aikoina nuorentunut ja naisten osuus kasvanut. 7

10 3. AMPUMARATATYYPIT Vapaaehtoinen maanpuolustus Parhaillaan on valmisteilla laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta. Vuoden 2008 alussa voimaan saatetun uudistuksen myötä muodostetaan alueellisia maakuntajoukkoja, jotka kuuluvat puolustusvoimien sodan ajan joukkoihin. Maakuntajoukkojen ampumakoulutus on osa koulutusohjelmaa. Maakuntajoukkojen koulutuksesta tulee huolehtimaan Maanpuolustuskoulutus ry. Pirkanmaan yhdistys järjestää vuosittain kurssia, joista puolet on sotilaallisia, sisältäen ammuntoja. Ammuntoihin käytetään pääasiassa puolustusvoimien hallinnassa olevia ampumaratoja. Pirkanmaan reserviläisjärjestöt järjestävät jatkuvasti 1-4 kertaa kuukaudessa ammuntoja, joihin osallistuu n reserviläistä. Viranomaistoiminta Ampumaratoja käyttävät myös ammatissaan ampumataitoa tarvitsevat, kuten poliisit sekä tullin, puolustusvoimien, rajavartioston ja vankeinhoitolaitosten henkilökunta. Poliisien osalta tarve perustuu lainsäädäntöön, joka velvoittaa harjoitteluun ja edellyttää ampumakokeen suorittamista kaksi kertaa vuodessa. Ampumaharrastus voidaan yleispiirteisellä tasolla jakaa urheiluammuntaan ja metsästysammuntaan. Urheiluammunnan lajivalikoima on runsas ja siinä käytetään aseina pistooleja, kiväärejä ja haulikkoja. Pistooleilla ja kivääreillä ammutaan eri tavoin joko paikallaan oleviin tai liikkuviin tauluihin. Haulikkoaseilla ammutaan ilmaan singottavia savikiekkoja pääasiassa lyijyhauleja sisältävillä patruunoilla. Urheiluammunnan laaja lajivalikoima edellyttää monia erilaisia ratoja, joilla ampumaetäisyys vaihtelee pääosin metrin välillä. Lajeista eniten toimintapinta-alaa vaativat haulikkolajit. Niissä haulit leviävät laajalle, jopa yli 10 hehtaarin suuruiselle alueelle. Kivääri- ja pistoolilajeissa luodit kasaantuvat maalitaulujen taakse taustapenkkaan. Urheiluammunnassa käytetään tällä hetkellä seuraavia ratatyyppejä: ilma-aserata 10 m pistoolirata 25 m pienoiskivääri- ja vapaapistoolirata 50 m riistamaalirata 50 m hirvirata 100 m haulikkoradat (skeet, trap ja uusimpana metsästäjien suosima sporting) kiväärirata 300 m practical -rata (luodikko, kivääri) siluettirata, jopa 500 m Metsästysammunnan kilpailulajeja ovat metsästysluodikko-, metsästyshirvi- ja metsästyshaulikkoammunta, metsästys - trap sekä hirvenhiihto ja juoksu. Metsästysluodikko-, metsästyshirvi- ja hirvenhiihtoammunnassa ampumamatka on 75 tai 100 metriä. Metsästyshirviammunta koostuu seisovan hirven ammunnasta ja juoksevan hirven ammunnasta. Hirvieläinten ja karhun metsästäjiltä metsästyslaki edellyttää ampumakokeen suorittamista, joten ampumaratoja tarvitaan myös näihin kokeisiin. Kokeessa ampumaetäisyys on 75 metriä. Aseiden kohdistamiseen soveltuu parhaiten m:n pituinen rata. Reserviläisten koulutustoimintaa varten ja maanpuolustusjoukkojen käyttöön tarvitaan paitsi em. ratatyyppejä myös 500 m pituinen tai jopa pidempikin kiväärirata sekä taisteluammunta-alueita. 8

11 4. AMPUMARATOJEN SIJOITUSNÄKÖKOHTIA Ampumaratojen perustamista koskevista laeista Ampumaaselaki ja siihen liittyvä Ampuma-aseasetus tulivat voimaan vuonna 1998, ympäristönsuojelulaki ja -asetus vuonna 2000 sekä maankäyttö- ja rakennuslaki vuoden 2000 alusta lukien. Ratojen perustamista säädellään erityisesti ympäristölainsäädännön sekä maankäyttö- ja rakennuslain keinoin. Opetusministeriön julkaisuna ilmestynyt ampumarataopas antaa kattavasti ohjeita ja apua sekä toiminnassa olevien ampumaratojen saneeraus- ja kunnostustoimenpiteisiin että uusien ratojen suunnitteluun ja rakentamiseen. Opas on laadittu Suomen Ampumaurheiluliiton ja eri ministeriöiden yhteistyönä. Ratojen viihtyisyys ja monet kaupallisen toiminnan edellytykset asettavat nykyisin ampumaradoille lainsäädännön vähimmäisvaatimuksia moninaisempia toiveita. Ampumaratojen perustamiselle ja pitämiselle asetetut vaatimukset ja eri toimista säädetyt menettelytavat turvaavat osaltaan radan pitämistä. Tämä on tärkeätä, koska ampumaratoihin liittyy merkittäviä taloudellisia arvoja, sijoitukset ovat pitkäaikaisia ja toiminnan erityisluonteen vuoksi toiminnalle soveltuvia alueita on niukasti. 4.1 Ampumaratojen perustaminen ja ympäristölupa Ulkona sijaitsevalle ampumaradalle tarvitaan ympäristönsuojeluasetuksen mukaan aina ympäristölupa. Uutta ampumarataa perustettaessa lupa haetaan sen kunnan ympäristöviranomaiselta, jonka alueelle rata aiotaan sijoittaa. Myös toiminnan oleellinen muuttaminen on luvanvaraista. Jokaisen ampumaratatoimintaa harjoittavan yhdistyksen tulee kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen niin vaatiessa toimittaa ympäristölupahakemus käsiteltäväksi luvan myöntämistä varten. Alueellinen ympäristökeskus ratkaisee toiminnan ympäristöluvan, jos kyse on sotilaskäyttöön tarkoitetusta alueesta tai radan vaikutukset kohdistuvat kahden tai useamman kunnan alueelle. Pohjavesialueilla sijaitsevista radoista ympäristökeskus antaa lausunnon lupaviranomaiselle. Ympäristöluvan yhteydessä selvitetään ampumatoiminnasta mahdollisesti aiheutuvat ympäristöhaitat, mm. melu sekä maaperän ja pohjaveden pilaantuminen. Selvitysten perusteella määritetään, millä ehdoilla toiminta sallitaan. Lupakäsittelyn lopputuloksena voi olla, ettei toiminnalle voida enää myöntää lupaa, tai lupaehdot voivat olla aikaisempaa tiukemmat. Lupapäätöksessä voidaan ottaa kantaa esim. maaperältään pilaantuneen alueen selvitysvelvollisuuteen, lisätutkimukseen tai kunnostussuunnitelman tekemiseen. Lisäksi viranomainen määrätä ampumaradan ylläpitäjälle ympäristön tilan seurantaan liittyviä velvoitteita. 4.2 Ampumaratojen ympäristöhäiriöt ja turvallisuus Ammunnan ympäristöpaineita aiheuttavat päätekijät ovat ammunnan melu ja ammunnassa vapautuvat haitallisten aineiden päästöt. Melun leviämisen estäminen on varsin vaikeaa, ja rakenteet, joilla melutasoa alennetaan, ovat raskaita ja kalliita. Ampumaratoja onkin perinteisesti suunniteltu asuttujen alueiden ulkopuolelle. Ammutut haulit ja luodit kuormittavat rata-alueen maaperää. Ongelmallisimpana aineena pidetään lyijyä. Se on metallina hyvin stabiili ja säilyy muuttumattomana pitkiäkin aikoja. Ajan myötä osa lyijykuormasta liukenee ympäristöön ja saattaa aiheuttaa esimerkiksi pohjavesialueilla ongelmia. Haulien ja luotien talteenottoon kivääri- ja pistooliradoilla onkin kehitteillä erilaisia teknisiä ratkaisuja, mutta haulikkoratoja varten ei ole tällä hetkellä olemassa hyvää ja kohtuuhintaista haulien keruujärjestelmää. 9

12 Monet Suomen ampumaradoista ovat melko vanhoja, jotkut jopa yli 100 vuotta. Aikojen saatossa asutus on monin paikoin levinnyt niin, että radat sijaitsevat nykyisellään lähellä asuntoalueita tai jopa niiden sisällä. Kehitys on myönteinen ampujien kannalta, koska ratojen saavutettavuus on helpottunut, mutta vähemmän myönteinen ympäristön ja lähietäisyydellä sijaitsevan asutuksen kannalta. Ratojen käytölle joudutaan asettamaan rajoituksia tai alueen käyttötarkoitusta muuttamaan. Etelä-Suomen taajaan asutuilla seuduilla maankäytön kehittämistarpeet ja ampumaradoista aiheutuvat ympäristöhäiriöt ovat johtaneet tilanteeseen, jossa ampujilla on käytössään entistä vähemmän harjoittelupaikkoja. Sekä ammunnan melu että sen aiheuttamat päästöt vaikuttavat myös ampujaan itseensä ja ammuntaa seuraavaan yleisöön. Lyijypölyn vaikutukset ampujaan ja erityisesti ampumaratahenkilöstöön ovat viime aikoina korostuneet erityisesti sisäampumaratojen yhteydessä. Ympäristöministeriö on ottanut lausunnossaan kantaa ampumaratojen luvanvaraisuuteen ja ympäristövaikutusten ennaltaehkäisemiseen (YM 12/42/2003). Lausunnon mukaan ampumaradoilta pääsääntöisesti edellytetään luotien ja haulien talteenottoa sekä toimittamista hyödynnettäviksi tai käsiteltäviksi laitokselle, jolla on lupa näitä vastaanottaa. Lisäksi tärkeiden ja muiden vedenhankintaan soveltuvien pohjavesialueiden osalta todetaan, etteivät ympäristöluvan myöntämisen edellytykset maaperän ja pohjaveden suojelun kannalta yleensä täyttyne. Jos lupa kuitenkin myönnetään tällaiselle alueelle, on pilaantuminen varmuudella ehkäistävä tehokkailla suojaus- ja seurantatoimilla. Useimmat ulkoradat Suomessa on perustettu paljon ennen nykyisten ympäristölakien voimaantuloa. Tästä syystä ammunnan ympäristövaikutuksia, paitsi ehkä melua, ei ole osattu ottaa huomioon. Ratoja onkin sijoitettu paikkoihin, joihin tämän päivän tietämyksellä niitä ei rakennettaisi; esimerkiksi pohjaveden muodostumisalueille, vedenottamoiden läheisyyteen, soille tai alueille, missä esiintyy erilaisia virkistystarpeita. Ammunnan yhteydessä syntyvät ympäristövaikutukset voidaan jakaa kolmeen osaan: ampumasuorituksesta aiheutuvat vaikutukset liikenteen ym. aiheuttamat vaikutukset ampumaratojen rakentamisen ja ylläpidon aiheuttamat vaikutukset Näistä kaikista aiheutuu sekä suoria että välillisiä vaikutuksia. Välillisiä vaikutuksia aiheutuu mm. liikenteen päästöistä, aseiden ja luotien valmistamisesta sekä ampumaratojen rakentamisesta ja ylläpidosta. Konkreettisten häiriötekijöiden ohella ampumaratojen häiritsevyyteen vaikuttavat myös muut seikat kuten ihmisten ampumaratoja ja ampumista kohtaan tuntemat asenteet ja ennakkoluulot. Maaperän ja pohjaveden pilaantuminen Melun lisäksi lyijyhauleista maaperään ja veteen joutuva lyijy on ampumaratojen pahimpia ympäristöhaittoja. Lyijyn ohella ongelmia saattaa aiheutua haulien ja luotien sisältämistä muista aineista. Lyijyn käyttö vesilintujen haulikkometsästyksessä on Suomessa kielletty, mutta se on edelleen sallittu muussa metsästyksessä ja rata-ammunnassa. Joissakin maissa on suunnitelmia kieltää lyijyn käyttö myös ampumaurheilussa. Lyijylle ei kuitenkaan ole tällä hetkellä vaihtoehtoa, jota voitaisiin vakavasti harkita tai jonka on osoitettu olevan ympäristön kannalta turvallisempi kuin lyijy. Käytössä olevat aseet on suunniteltu ja kehitetty lyijyluoteja varten. Jos lyijy korvataan jollakin muulla materiaalilla, se johtaa aseiden uusimistarpeeseen. Luodeista ja hauleista maaperään tuleva lyijy adsorboituu herkästi maahiukkasiin ja rikastuu siten ylimpiin maakerroksiin. Raskasmetallien kuten lyijyn liikkumiseen maaperässä vaikuttaa paljolti maaperän ph-arvo; lyijyn liukoisuus lisääntyy maaperän tai veden ph:n aletessa. Lyijyn liikkumiseen maaperässä vaikuttaa myös maalaji, josta veden virtausnopeuskin maaperässä riippuu. Esimerkiksi happamat sateet voivat aiheuttaa muutoksia lyijyn kulkeutumisessa maaperässä. Lyijy on metallina varsin stabiili. Useimmissa paikoissa se säilyy muuttumattomana pitkän aikaa. Ajan myötä ja sopimattomissa ympäristöoloissa osa siitä liukenee ja siirtyy hitaasti maassa alaspäin uhaten saastuttaa pohjavettä ja osa siitä siirtyy myös kasveihin. 10

13 Ampumaratojen lyijyhaittoja on pyritty torjumaan hidastamalla lyijyn liukenemista maaperään. Maapohjan rakennetta on voitu muokata paremmin lyijyä pidättäväksi esimerkiksi humuskerrosta lisäämällä. Erityisesti tärkeillä pohjavesialueilla olevilla ampumarata-alueilla lyijyn pääsy pohjaveteen tulee estää pohjaveden pilaantumisvaaran vuoksi. Siksi uusia ampumaratoja ei tule sijoittaa tällaisille alueille. Tällä hetkellä pohjavesialueilla sijaitsee Suomessa arviolta kolmannes ampumaradoista. Ampumaradoilla lyijy saattaa aiheuttaa vakavia ympäristö- tai terveysongelmia. Kivääri- ja pistooliradoilla luodit kerääntyvät taulujen takana olevaan maavalliin. Näillä radoilla lyijyn pahasti pilaama maa alue on varsin pieni ja sen kunnostaminen voidaan tehdä kohtuullisin kustannuksin. Haulikkoradoilla pilaantunut alue on suuri ja sen kunnostaminen aiheuttaa yleensä suuria kustannuksia. Ympäristölain mukaan ampumarata-alueen pilaantunut maaperä on puhdistettava, jos pilaantumisesta voi aiheutua ympäristö- tai terveyshaittaa. Puhdistamisessa noudatetaan aiheuttaja maksaa periaatetta. Vastuussa on ensisijaisesti se, jonka toiminnasta maaperä on pilaantunut. Toissijaisesti vastuussa on alueen haltija tai kunta. Pilaajan saattaminen vastuuseen on kuitenkin monesti ongelmallista, koska maaperän pilaantuminen on voinut syntyä hitaasti useiden vuosikymmenten aikana. Myös ampumarata-alueiden haltijat ja kiinteistöjen omistajat ovat saattaneet vaihtua useaankin kertaan tai lopettaa toimintansa. Ampumaratoja ylläpitävät useimmiten ampuma- ja metsästysseurat, joilla ei ole useinkaan taloudellisia resursseja vastata korkeista puhdistuskustannuksista. Mikäli ampumarata-alueen käyttötarkoitus muutetaan esim. asuntoalueeksi, joudutaan alueelle ammunnan seurauksena kertynyt pilaantunut maa poistamaan. Pilaantuneet maat luokitellaan jätteeksi. Niiden käsittelyä ja sijoittamista säätelee jätelainsäädäntö. Pilaantuneen alueen kunnostamiseen edellyttää ilmoitusmenettelyä, mutta joissain tapauksissa saatetaan tarvita jopa ympäristölupa. Asian käsittelee yleensä alueellinen ympäristökeskus. Turvallisuus Ampumaratojen turvallisuusnäkökohdista tulee huolehtia sekä rata-alueen ulko- että sisäpuolella. Ampumarata-alue on merkittävä niin, ettei alueelle tuleva voi tietämättään eksyä vaarallisille paikoille. Merkitsemisessä voidaan tilanteen mukaan käyttää esim. aitausta, puomeja tiellä tai kielto- ja varoitustauluja. Ampumaradan ympärille tarvittavan suoja-alueen laajuus riippuu käytettävästä asetyypistä ja ampumalajista. Suomessa ei ole virallisia määräyksiä ratojen suoja-alueista eikä ohjeita niiden määrittämiseksi. Suoja-alueita on mahdollista pienentää turvarakentein, joilla estetään radalta ulosampuminen. Turvarakenteita voidaan sijoittaa radan äärireunoille ulkopuolisten suojaksi sekä eri ampumalajien suorituspaikkojen väliin rata-alueen sisäpuolella olevien suojaksi. Kivääri-, pistooli- ja riistamaalilajeissa käytettäviä turvarakenteita ovat erilaiset suojavallit, suojaseinät (kulissit) ja näyttösuojat. Haulikkolajien vaatima maa-alue on huomattavasti suurempi kuin muilla ampumalajeilla. Esimerkiksi yksi skeet -rata tarvitsee noin 10 ha:n suuruisen turva-alueen. Haulikkoradoilla käytettäviä turvarakenteita ovat tausta- ja sivuvallit, vaikka ne useimmiten rakennetaan ensisijaisesti meluesteiksi. Melu Ampumaratojen aiheuttama melu on ratojen ympäristöhäiriöistä helpoimmin havaittava. Ampumaratamelu muodostuu lähinnä laukausäänestä. Laukausmelu koetaan usein hyvin häiritsevänä, mihin vaikuttavat laukausäänen fysikaalisten ominaisuuksien ohella ampumiseen liittyvät mielikuvat. Ampumaradat ovat yleensä käytössä huhtikuusta lokakuuhun. Niiden toiminta keskittyy arki-iltoihin ja viikonloppuihin eli ratoja käytetään usein juuri silloin, kun ihmisillä on vapaaaikaa, jolloin melu helposti koetaan häiritsevänä. Meluisimpia ovat haulikko- ja kiväärilajit, mutta myös isokaliiberiset pistoolit saattavat aiheuttaa voimakasta melua. Sitä vastoin pienoiskivääri ja -pistooli eivät aiheuta suuria ympäristömeluongelmia. Ampumaradan melualueen koko vaihtelee suuresti ratakohtaisesti ja riippuu mm. radan lähialueen maastonmuodoista. Myös sääolot vaikuttavat äänen etenemisvaimennukseen. Ampumaradan meluhaittaa voidaan pyrkiä vähentämään eri tavoin. Radan sijoituspaikalla on merkittävä vaikutus ampumamelun kannalta. Uuden radan sijoituspaikkaa valittaessa tulisi esimerkiksi maastomuotoja käyttää hyväksi meluntorjunnassa. Olemassa olevien ratojen melua voidaan 11

14 pienentää radan käyttöaikaa tai -määrää koskevin rajoituksin. Rakenteellisia meluntorjuntakeinoja ovat rata-alueille rakennettavat erilaiset meluvallit, -aidat, -seinät sekä kulissit ja ampumakatokset. Meluntorjuntakustannukset nousevat helposti suuriksi ratoja ylläpitäville pienille seuroille, jos melun leviäminen joudutaan estämään rakenteellisin keinoin kuten suojavallein. Aseisiin ja ampumatarvikkeisiin kohdistuvia melun vähentämistoimenpiteitä ovat esimerkiksi äänenvaimentimien ja aliäänipatruunoiden käyttö. Meluntorjuntalain nojalla valtioneuvosto voi antaa yleisiä ohjeita melutasoista. Valtioneuvoston päätöksessä N:o 53/1997 on määritelty ampumaratojen aiheuttamien korkeimpien melutasojen ohjearvot. Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. Ohjearvojen mukaan asumiseen käytettävillä alueilla ja oppilaitoksia palvelevilla alueilla on ohjeena, ettei ampumaradalta kantautuvasta melusta aiheutuvan melutason maksimiarvo käytettäessä impulssiaikavakiota (L AImax) saa ylittää arvoa 65 db. Virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä, hoitolaitoksia palvelevilla alueilla, loma-asumiseen käytettävillä alueilla ja luonnonsuojelualueilla melutaso ei saa ylittää arvoa 60 db. Ohjearvoja sovellettaessa on otettava huomioon ampumaratatoiminnan luonne, kuten ampuma-ajat, laukausmäärät ja ampumalajit, sekä alueen todellinen tai suunniteltu käyttö ja merkitys. Ympäristönsuojelulain mukaan melun aiheuttajalla on velvollisuus olla selvillä aiheuttamastaan melusta, ja kunnan velvollisuus on seurata melutilannetta alueellaan. 4.3 Ampumaratojen suunnittelu Ampumarata-alueen sijoituspaikan valinnassa, suunnittelussa ja rakentamisessa tulee ottaa huomioon riittävän pitkä aikatähtäin. Monia ratoja on jouduttu lakkauttamaan radan läheisyyteen sen perustamisen jälkeen laajenneen asutuksen seurauksena. Ampumarata-alueiden aluevaraukset riittävine suoja-alueineen on ratojen toiminnan kannalta tarpeellista sisällyttää yleispiirteisiin kaavoihin. Uuden ampumaradan rakentaminen vaikuttaa yleensä lisäävästi lähialueensa ammunnan harrastajamääriin. Ampumaradalle tulee varata riittävän laaja alue, joka ottaa huomioon radan myöhemmin mahdollisesti ilmenevän laajentamistarpeen sekä eräissä tapauksissa myös ratojen jälkikäyttömahdollisuuden. Ampumaradalle tarvittavan alueen koko voi vaihdella huomattavasti sen mukaan, miten maasto ja maaperä mahdollistavat ratojen ja muiden rakenteiden sijoittamisen. Asia vaatii aina tapauskohtaista harkintaa. Ampumaradan sijoituspaikan valintaan vaikuttavat osin keskenään ristiriitaiset näkökohdat. Ampumaradan tulee olla mahdollisimman lähellä radan käyttäjiä ja helposti saavutettavissa. Toisaalta radan välittömässä läheisyydessä ei ympäristöhäiriöiden, lähinnä melun, vuoksi tule olla asutusta tai muita häiriöille herkkiä toimintoja kuten hoito- tai oppilaitoksia taikka virkistysalueita. Maasto ja sen korkeussuhteet ovat ampumaradan sijoituksen kannalta merkittäviä tekijöitä. Kumpareinen ja peitteinen maasto on radan sijoituksessa eduksi, koska radat voidaan toteuttaa tuulensuojaisiksi. Peitteinen maasto puolestaan vaimentaa ampumamelua. Kumpareita voidaan hyödyntää luonnollisina tausta- ja suojavalleina. Ratoja halutaan usein sijoittaa esim. vanhoihin sorakuoppiin. Useimmiten pohjaveden suojelu- tai muut ympäristönäkökohdat ovat tämän esteenä mm. siitä syystä, että pohjavettä suojaavaa maakerrosta on jo poistettu. Lähtökohtana voidaan muutenkin pitää, ettei uusia ratahankkeita sijoiteta tärkeille pohjavesialueille. Kukkuloiden lakialueita ja harjanteita tulisi välttää ratojen sijoituksessa, sillä ne ovat tuulisia ja ääni kantautuu niiltä laajalle alueelle. Ampumasuunta on myös radan suunnittelussa huomioonotettava näkökohta. Paras ampumasuunta on pohjoinen tai pohjoiskoillinen; valoisa aika voidaan käyttää tehokkaimmin hyväksi ja haitallisia varjomuodostumia syntyy tauluille vähemmän. 12

15 Ampumarata-alueen toteuttaminen edellyttää yleensä uusia liikennejärjestyjä. Rata-alueelle on toteutettava kunnollinen tieyhteys ja alueen lähelle on varattava riittävät pysäköintitilat. Radan lähistölle tuleva joukkoliikenneyhteys on myös suotavaa. Ampumaratojen liikenne saattaa aiheuttaa ympäristöhäiriötä lähinnä liikennemelua suurten kilpailujen aikana. Melua tuottavia vapaa-ajan toimintoja tulee mahdollisuuksien mukaan keskittää samalle alueelle, koska näin minimoidaan syntyvä melualue. Ampumaratoja voidaan luontevasti sijoittaa esimerkiksi lähelle moottoriurheilualueita. Ampumaratojen läheisyyteen on mahdollista sijoittaa moottoriurheilualueiden ohella muitakin urheilupaikkoja kuten jousiammuntaa tai ampumahiihtoa. Eri toiminnot voivat tällöin hyödyntää yhteisiä pysäköinti-, huolto- ja sosiaalitiloja. Ulkomailla ampumaratojen yhteydessä on usein erilaisia urheilulaitoksia, keilahalleja, pallokenttiä ja uimaloita. Ampumaratojen sijoittaminen muiden melua tuottavien alueiden yhteyteen, kuten lentokenttien melualueelle voi tulla kyseeseen vain joissakin erityistapauksissa. 4.4 Ampumaratojen luokittelu Käyttötarkoituksen, ampumapaikkojen lukumäärän ja tarvittavien muiden tilojen perusteella ampumaradat voidaan luokitella eri ryhmiin. Suomen Ampumaurheiluliitto luokittelee urheiluampumakeskukset neljään eri luokkaan niiden käyttötarkoituksen mukaisesti. Luokitus on määräaikainen ja sitä voidaan muuttaa seurojen hakemusten perusteella. Ampumaurheiluratojen luokittelu: I kansainväliset ampumakeskukset II valtakunnalliset ampumakeskukset III alueelliset ampumakeskukset IV paikalliset urheiluampumakeskukset, jotka ovat pääasiassa yhden ampumaseuran harjoitusratoja. Kansainvälinen urheiluampumakeskus edustaa alansa korkeinta huippua Suomessa. Siellä voidaan järjestää vaativia kansainvälisiä kilpailuja, EM ja MM-tason kilpailuja sekä alan huippuvalmennustapahtumia. Luokkaan I kuuluva rata sijaitsee yleensä urheiluopiston läheisyydessä riittävien tukipalveluiden takaamiseksi. Siellä voidaan järjestää usean eri lajin vastaavan tasoisia kilpailuja samanaikaisesti. Ratarakenteiden ja oheisrakenteiden tulee olla muunneltavissa myös muiden lajien tarpeita vastaaviksi. Alueella tulee olla korkeatasoiset katsomo-, huolto, toimitsija- ja lehdistötilat sekä viimeisimmän vaatimustason mukaiset viestintäyhteydet. Keskukseen tulee olla hyvät kulkuyhteydet ja joko siellä tai läheisyydessä tulee olla riittäväntasoiset ja määrältään riittävät majoitusmahdollisuudet. Rata-alueelle tulee sijoittaa myös erillinen harjoittelurata, jossa voidaan kilpailujen aikanakin testata aseiden toimintaa. Valtakunnallinen urheiluampumakeskus on koko maata palveleva keskus. Siellä voidaan järjestää vaativia kansainvälisiä kilpailuja sekä kansallisia valmennustilaisuuksia. Keskus pyritään sijoittamaan kohtuulliselle etäisyydelle alueen urheiluopistosta. Keskuksen radoille tulee olla hyvät kulkuyhteydet ja läheisyydestä tulee löytyä riittävästi majoitusmahdollisuuksia. Keskuksen alueella tai sen välittömässä läheisyydessä tulee olla huolto- ja toimitsijatilat. Keskuksen radoilla tulee voida järjestää myös eri lajien vastaavantasoisia kilpailuja samanaikaisesti. Keskuksessa on myös oltava riittävän korkeatasoiset viestintäyhteysmahdollisuudet. Keskuksen rata-alueelle tulee pyrkiä järjestämään erillinen harjoittelurata tai -alue, jossa voidaan testata aseiden toimintaa. Alueellinen urheiluampumakeskus tarkoittaa sellaista ratakokonaisuutta, jossa voidaan toimeenpanna eri ampumalajeja sisältäviä vaativia kansallisia kilpailuja tai rajoitettuja kansainvälisiä kilpailuja. Keskuksen tulee sijaita alueen kannalta keskeisellä paikalla siten, että sinne on riittävän hyvät kulkuyhteydet. Keskuksessa tulee olla myös kohtuulliset huolto- ja toimitsijatilat ja sekä mahdollisesti majoittumistilat. Keskuksesta tulee olla mahdollisuus toimittaa tulokset tarvitsijoille myös nykyaikaisilla viestintävälineillä. Paikallinen urheiluampumakeskus tarkoittaa sellaista ratakokonaisuutta, joka palvelee paikallista (esim. kunnan) urheiluammunnan harjoittelua sekä pienimittaista kilpailutoimintaa. Paikallinen keskus on yhden tai useamman seuran tai seurayhtymän hallinnassa oleva ratakokonaisuus, jossa voidaan järjestää alueen luvalla aluetason kilpailuja sekä seuran omia kilpailuja ja harjoitustapahtumia. Ampuma- ja metsästysseuroille lähetetyssä kyselyssä vastaajia pyydettiin ottamaan kantaa oman tai käyttämänsä ampumaradan luokitukseen. Ilmeisesti luokituksen keskeneräisyydestä johtuen vastauksia tältä osin ei kuitenkaan saatu. 13

16 5. AMPUMARATOJEN KEHITTÄMISTARPEET 6. AMPUMARATOJEN NYKYTILANNE Väestömäärä ja harrastajamäärä ovat tärkeimpiä ampumaratojen alueellisen tarpeeseen vaikuttavia tekijöitä. Kovin tarkkoja arvioita ratojen tarpeesta ei näillä perusteilla kuitenkaan ole mahdollista esittää. Etelä-Suomen väestön kasvaessa myös ampujien määrä alueella lisääntyy, mikä aiheuttaa ampumaradoille paineita harrastajamäärien kasvaessa. Myös harrastusmatkat pitenevät ja liikkumistarpeet kasvavat. Opetusministeriön julkaisemassa Ampumarata-oppaassa on kuvattu eri ampumarataluokkien suhdetta väestöpohjaan sekä määritelty ratojen tarvetta. Kansainvälinen urheiluampumakeskus on jo nimensäkin mukaisesti koko valtakuntaa palveleva laitos, joka voi järjestää korkeimman tason ampumakilpailuja ja valmennustapahtumia. Suomessa ei ole tällä hetkellä yhtään kansainvälisen tason vaatimusten mukaista urheiluampumakeskusta, vaan suurkilpailut on jouduttu järjestämään tilapäisjärjestelyin. Tavoitteena on 2-3 kansainvälisen keskuksen rakentaminen. Valtakunnallisten urheiluampumakeskusten tulee sijaita kohtuullisen tasaisesti Suomen eri puolella aina Oulun korkeudelle asti, jolloin väestöpohja on riittävä urheiluampumakeskuksen tarpeisiin nähden. Arvion mukaan Suomessa tulisi olla 6-10 valtakunnallista ampumakeskusta. Alueelliset ja paikalliset urheiluampumakeskukset täydentävät keskusverkostoa ja tuottavat harrastajapohjaa myös ylempien luokkien urheiluampumakeskuksien palveluiden käyttäjiksi Tavoitteeksi on lisäksi asetettu, että jokaisessa keskikokoisessa kunnassa olisi vähintään paikallinen urheiluampumakeskus. Vain osaa Pirkanmaan liiton alueen paikallisiksi luokitelluista ampumaradoista voidaan pitää täydellisinä paikallisina ampumaratoina. Suomen Ampumaurheiluliitto, Suomen Metsästäjäliitto ja Metsästäjäin Keskusjärjestö ovat tehneet kaikille maakuntien liitoille aloitteen valtakunnallisten ja maakunnallisten ampumaratojen merkitsemisestä maakuntakaavoihin. Ampumaratoja koskevat tiedot on koottu pääosin kyselyllä, joka lähetettiin ampumaurheilu- ja metsästysseuroille Pirkanmaan maakunnan alueella. Tietoja täydennettiin kuntien ympäristöviranomaisille suunnatulla täydentämispyynnöllä. Inventointia varten laadittiin kyselykaavakkeet metsästäjille ja ampumaseuroille. Ampumaratakyselyä täydennettiin puolustusvoimien ratojen osalta pääesikunnasta saaduilla tiedoilla sekä sidosryhmäneuvottelujen avulla. 6.1 Olemassa olevat ampumaradat Selvitysalueella on käytössä yhteensä 63 ulkoampumarataa. Pirkanmaan liiton alueella käytössä olevat ulkoampumaradat sijoittuvat 28 kuntaan. Ratojen sijainti ja toimijat kunnittain ilmenee liitteestä 1 ja tiedot ampumaratojen nykytilanteesta Pirkanmaan alueella on esitetty liitteessä 2. Selvitysalueella on käytössä neljä puolustusvoimien ulkoampumarataa joita sopimusten perusteella voivat käyttää myös ampumaseurat ja riistanhoitoyhdistykset. Ratojen siviilikäyttö on kuitenkin monella tapaa rajoitettua, koska puolustusvoimien omat käyttötarpeet ovat ensisijaisia. Ampumaratojen lukumäärä yksinään ei kerro koko tilannetta ammunnan harrastusmahdollisuuksista, vaan siihen vaikuttavat mm. ratojen saavutettavuus ja kullakin ampumaradalla olevat ratatyypit. Ratatyypit ilmenevät liitteestä 4. Ympäristölupaa varten vaadittujen selvitysten tekeminen on monella radalla käynnissä. Osa radanpitäjistä jättivät vastaamatta selvityksiä koskevaan kysymykseen. Selvitysalueen radoista ympäristölupa on myönnetty vain kymmenelle. Moni ampumarata on hakenut ympäristölupaa. Monen radan kohdalla ympäristöluvan tarvehankinta on viranomaisilla vielä kesken. Yleisesti vastausten perusteella luvan hakemista pidettiin hankalana. Ampumaratojen vuosittaisten käyttäjämäärien vaihteluväli on suuri, ja ratakohtaiset arviot vaihtelevat yhden seuran käytössä olevan radan muutamasta kymmenestä käyttäjästä suurien ratojen noin käyttäjään. Ampumaratojen maanomistus on kyselyn mukaan useimmissa tapauksissa ampumaseuralla. Osa ratojen hallinnoijista oli jättänyt vastaamatta tähän kysymykseen. 14

17 7. AMPUMARADAT MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA Lainsäädännön mukaan maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa kuntatason kaavoja, yleiskaavaa ja asemakaavaa. Viranomaisten tulee myös pyrkiä edistämään maakuntakaavan toteutumista ja katsottava, että toimenpiteillä ei vaikeuteta kaavan toteutumista. Maankäyttö- ja rakennuslaki asettaa lähtökohdan ja tavoitteet maakuntakaavan laadinnalle. Sekä lain yleinen tavoite, alueiden käytön suunnittelun tavoitteet että maakuntakaavan sisältövaatimukset ohjaavat kaavan laadintaa. Maakuntakaavan laadintaa ohjaavat myös valtioneuvoston v hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Niiden avulla halutaan varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Ampumaratatoimintaa koskevat ainakin seuraavat tavoitteet: maanpuolustuksen ja rajavalvonnan alueellisten edellytysten turvaaminen kaupunkiseutujen kehittäminen tasapainoisina kokonaisuuksina ja keskusta-alueiden kehittäminen monipuolisina palvelujen, asumisen ja vapaa-ajan alueina ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen poistaminen ja ennalta ehkäiseminen Maakuntakaavassa ampumarata-alue voidaan osoittaa joko kohdemerkinnällä tai aluevarausta osoittavalla merkinnällä erityisalueena (EA). Toimintaan liittyvä melualue voidaan osoittaa (me), vaara-alue (va) ja suojavyöhyke (sv) -merkinnällä. Maakuntakaavamääräykset ovat osa maakuntakaavaa. Niillä voidaan ilmaista alueen käytön periaatteita tai tarkentaa kaavamerkinnöillä ilmoitettua alueen käyttötarkoitusta. Kaavamääräykset voivat olla joko yksityiskohtaisempaa kaavoitusta tai muuta toteuttavaa viranomaissuunnittelua ohjaavia suunnittelumääräyksiä tai suoraan maankäyttöä koskevia rakentamis- tai suojelumääräyksiä. Puolustusvoimien alueet on esitetty vahvistetussa Pirkanmaan maakuntakaavassa merkinnällä EP. Vaihekaavaa koskevista kaavamerkinnöistä ja määräyksistä päätetään erikseen kaavan laadinnan yhteydessä. 15

18 8. MAAKUNNALLISET JA SEUDULLISET AMPUMARADAT 8.1 Maakunnallisten ja seudullisten ratojen kriteerit Maakunnallisesta näkökulmasta keskeiseksi tavoitteeksi on asetettu alueellisesti merkittävien, olemassa olevien ratojen kehittäminen. Tämä edellyttää nykyistä ammattimaisempaa otetta ratojen kehittämisessä. Tällä hetkellä ampumaratojen ylläpitäjänä ovat yleensä yksittäiset pienet seurat tai riistanhoitoyhdistykset, joiden käytettävissä olevat taloudelliset resurssit ovat hyvin rajallisia. Näillä seuroilla ei useinkaan ole mahdollisuuksia yksinään toteuttaa esimerkiksi kalliita ratojen melutason alentamisen vaatimia toimenpiteitä. Pienien ratojen ylläpito perustuu suurelta osin talkootyöhön. Maakunnallisen tai seudullisen radan valintakriteereinä on pidetty erityisesti radan käyttäjä- tai laukaisumääriä sekä eri ampumalajien harrastusmahdollisuuksia radalla. Alueellista kattavuutta nykyisessä ratatarjonnassa on pidetty yhtenä maakunnallisten ja seudullisten ratojen valintakriteerinä. Seuraavassa luvussa esitettyjen maakunnallisten ja seudullisten ampumaratojen valinta perustuu em. kriteereihin. Muut tässä ampumarataselvityksessä esitetyt ampumaradat ovat luonteeltaan paikallisia. Niiden koko ja varustustaso vaihtelevat huomattavasti. Paikallisiksi on luokiteltu ampumaradat, joilla on lähinnä paikallista merkitystä ja joiden toiminnan jatkuminen nykylaajuudessa tulisi turvata kuntakaavoituksen yhteydessä. Vaikka näillä radoilla ei useinkaan ole merkittäviä laajentamismahdollisuuksia, niillä on tärkeä merkitys ampumaurheilun ja metsästyksen näkökulmasta. 8.2 Maakunnalliset ja seudulliset ampumaradat Tämän selvityksen perusteella maakunnallisina ja seudullisina ampumaratoina Pirkanmaalla kehitettävät radat on esitetty laukausmäärien mukaan ryhmiteltyinä liitteessä 4 ja aselajeittain ryhmiteltynä liitteessä Puolustusvoimien radat Puolustusvoimien ampumaradoista erityistä maakunnallista merkitystä on Tampereen varuskunnan ampumaharjoittelualueella. Varuskunta-alueilla olevien ampumaratojen käytössä on tarpeen huomioida myös muut viranomaistahot kuten poliisi, Rajavartiolaitos, tulli ja vankeinhoitolaitos. 8.4 Ampumaratojen käsittely Pirkanmaan vaihemaakuntakaavassa Päätös siitä, osoitetaanko maakunnallisesti ja seudullisesti tärkeiksi todetut ampumaradat vaihekaavassa, tullaan tekemään vaihemaakuntakaavan laatimisen yhteydessä. Paikalliset ampumaradat voidaan osoittaa vaihemaakuntakaavan liitekartalla. Maakuntakaavakartalle niitä ei ole mahdollista merkitä, koska maakuntakaavassa voidaan esittää vain maakunnallisia tai seudullisia asioita. 16

19 9. JATKOTOIMENPITEET Selvityksessä on esitetty kaikki Pirkanmaalla tiedossa ja aktiivikäytössä olevat ulkoampumaradat. Jatkotoimenpiteenä ennen vaihemaakuntakaavan laadintaan liittyvien vaikutusten arviointien suorittamista pyydetään kunnilta ja selvityksen laadinnassa mukana olleiden järjestöjen edustajilta lausunnot nykyisten seudullisten ja alueellisten ratojen kehittämistarpeista. Tarkoituksena on selvittää, mitä ratoja tulisi kehittää seudullisina ja maakunnallisina ja mitkä radat olisivat puhtaasti paikallisten seurojen käytössä. Lisäksi järjestöjen tulisi ottaa kantaa mahdollisten uusien esim. valtakunnallisten ampumaratojen tarpeesta. Saadun palautteen perusteella valmistellaan luonnos ampumaratoja koskevasta vaihemaakuntakaavasta. LIITTEET: 1. Ampumaratojen sijainti ja toimijat kunnittain Pirkanmaalla 2. Tietoja Pirkanmaan ampumaradoista ja laukausmääristä 3. Ampumaradat ja Pirkanmaan 1. maakuntakaavan suojelu- ja virkistysalueet 4. Pirkanmaan ampumaratatyypit 5. Maakunnallisesti ja seudullisesti kehitettävät radat laukausmäärien mukaan 6. Maakunnallisesti ja seudullisesti kehitettävät ampumaradat aselajeittain 7. Ratojen kuvaukset, 63 ratakorttia 17

20 Liite 1. Ampumaratojen sijainti ja toimijat kunnittain Pirkanmaalla 18

Etelä-Karjalan ampumaradat

Etelä-Karjalan ampumaradat Etelä-Karjalan ampumaradat 2008 Kauppakatu 40 D 53100 Lappeenranta Puh. +358-5-616 31 00 fax +358-5-616 31 40 kirjaamo@ekarjala.fi Kuvailulehti Tekijä(t) Etelä-Karjalan liitto Nimike Etelä-Karjalan ampumaradat

Lisätiedot

UUDENMAAN MAAKUNNAN AMPUMARATASELVITYS LUONNOS 7.12.2005

UUDENMAAN MAAKUNNAN AMPUMARATASELVITYS LUONNOS 7.12.2005 UUDENMAAN MAAKUNNAN AMPUMARATASELVITYS LUONNOS 7.12.2005 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 1. AMPUMARATASELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET 1 2. AMMUNNAN HARRASTAJAMÄÄRÄT 3 3. AMPUMARATATYYPIT 5 4. AMPUMARATOJEN

Lisätiedot

Ampumarata ympäristöturvallisuuden näkökulmasta. Outi Pyy, Suomen ympäristökeskus Turvallinen ampumarata -seminaari 2.3.2012

Ampumarata ympäristöturvallisuuden näkökulmasta. Outi Pyy, Suomen ympäristökeskus Turvallinen ampumarata -seminaari 2.3.2012 Ampumarata ympäristöturvallisuuden näkökulmasta Outi Pyy, Suomen ympäristökeskus Turvallinen ampumarata -seminaari 2.3.2012 Esityksen sisältö Rajautuu haitallisten aineiden aiheuttamiin riskeihin Ympäristöhaitan

Lisätiedot

Uudenmaan ampumaradat

Uudenmaan ampumaradat Uudenmaan liiton julkaisuja E 92-2007 Uudenmaan liitto Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavan selvityksiä Uudenmaan ampumaradat Uudenmaan liiton julkaisuja E 92-2007 Uudenmaan ampumaradat Uudenmaan liitto 2007

Lisätiedot

55 12.05.2015. Lausunto: Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta/taipalsaaren harjoitus- ja ampuma-alueen ampumaratojen ympäristölupahakemus

55 12.05.2015. Lausunto: Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta/taipalsaaren harjoitus- ja ampuma-alueen ampumaratojen ympäristölupahakemus Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta 55 12.05.2015 Lausunto: Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta/taipalsaaren harjoitus- ja ampuma-alueen ampumaratojen ympäristölupahakemus 154/11.01.00.01/2015

Lisätiedot

RATAKORTTI 50. Pääkäyttötarkoitus: Käyttöajat:

RATAKORTTI 50. Pääkäyttötarkoitus: Käyttöajat: RATAKORTTI 50. Paikallistason kilpailuja huolto/majoitustiloja Melun leviäminen ja riskit pohjavedelle selvitetty Raahe Olkijoen ampumarata Raahen kaupunki 2000 Seudullinen ampumakeskus 2 ha Itä Hirvi

Lisätiedot

LAPIN LIITTO. Lapin ampumarataselvitys 2014

LAPIN LIITTO. Lapin ampumarataselvitys 2014 LAPIN LIITTO Lapin ampumarataselvitys 2014 ROVANIEMI 2014 1 2 Sisällys Tiivistelmä... 3 1. Selvityksen tausta ja tavoitteet... 4 2. Ammunnan harrastajat... 4 2.1. Ampumaurheilijat... 5 2.2. Metsästäjät...

Lisätiedot

Ampumaratojen BAT/BEP melu

Ampumaratojen BAT/BEP melu Ampumaratojen BAT/BEP melu Ampumaradat ja viranomaisohjauksen tulevaisuuden näkymät Ratkaiseeko BAT ja BEP-selvitys ampumaratojen meluongelmat? Melu-työryhmä Asko Parri, pj Rauno Pääkkönen Larri Liikonen

Lisätiedot

RATAKORTTI 53. Kemihaaran ampumarata Salla - - - - - Ei tiedossa Paikallinen - - - - - - - - Muuta: Radan tiedot puuttuvat.

RATAKORTTI 53. Kemihaaran ampumarata Salla - - - - - Ei tiedossa Paikallinen - - - - - - - - Muuta: Radan tiedot puuttuvat. 52 RATAKORTTI 52. Yhdistyksen jäsenmäärä: Pintaala: Huoltotilat Ampumakokeita, ei kilpailutoimintaa Sähköverkkoliitäntä ympäristölupaa (ei vaadittu) Savukosken riistanhoitoyhdistyksen ampumarata Savukoski

Lisätiedot

Kanta-Hämeen ampumaratojen kehittämissuunnitelma. Loppuraportti

Kanta-Hämeen ampumaratojen kehittämissuunnitelma. Loppuraportti Kanta-Hämeen ampumaratojen kehittämissuunnitelma Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 1 (70) Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ... 3 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 4 2 YLEISTÄ AMPUMARADOISTA

Lisätiedot

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund 1 Uudenmaan liitto Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja Ampumaradat ja kaavoitusprosessi CASE-metropolialue Ampumaratojen tulevaisuus seminaari, 5.3.2010 Johtaja Riitta Murto-Laitinen,

Lisätiedot

Pohjois-Savon liiton julkaisu A:57. Kannet: Irma Toivanen Taitto: Marja Partanen. Painosmäärä 100 kpl Kuopio 2008

Pohjois-Savon liiton julkaisu A:57. Kannet: Irma Toivanen Taitto: Marja Partanen. Painosmäärä 100 kpl Kuopio 2008 1 PohjoisSavon liiton julkaisu A:57 Kannet: Irma Toivanen Taitto: Marja Partanen Painosmäärä 100 kpl Kuopio 2008 PohjoisSavon liitto Sepänkatu 1, Kuopio, PL 247, 70101 Kuopio puh. (017) 550 1400 email:

Lisätiedot

Puolustusvoimien tehtävät on määritelty laissa (Laki puolustusvoimista 551/2007 2 ). Näihin tehtäviin kuuluu seuraavat kokonaisuudet:

Puolustusvoimien tehtävät on määritelty laissa (Laki puolustusvoimista 551/2007 2 ). Näihin tehtäviin kuuluu seuraavat kokonaisuudet: Ympäristölupahakemus Santahaminan ampumaradat LIITE 8A1 YLEISKUVAUS TOIMINNASTA 1 YLEISTÄ Puolustusvoimien tehtävät on määritelty laissa (Laki puolustusvoimista 551/2007 2 ). Näihin tehtäviin kuuluu seuraavat

Lisätiedot

Ampumaurheilun monitoimikeskus

Ampumaurheilun monitoimikeskus Ampumaurheilun monitoimikeskus 1 Kouvolan seudun ampumaradat Kouvolan seudulla on 17 ampumaseuraa, joissa on yhteensä yli 1276 jäsentä Kouvolan kaupungin alueella on 69 metsästysseuraa ja näissä jäseniä

Lisätiedot

AMPUMARATOJEN YMPÄRISTÖNSUOJELUHAASTEET

AMPUMARATOJEN YMPÄRISTÖNSUOJELUHAASTEET AMPUMARATOJEN YMPÄRISTÖNSUOJELUHAASTEET ympäristöneuvos Anna-Maija Pajukallio ympäristöministeriö ympäristönsuojeluosaston ympäristöriskit-ryhmän päällikkö erityisalana pilaantuneet alueet ja maaperänsuojelu

Lisätiedot

Julkaisija: Kainuun liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani. Julkaisun kuvat: Anu Seppänen. Julkaisun pohjakartat Maanmittauslaitos 2013 ISSN-L 2323 7570

Julkaisija: Kainuun liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani. Julkaisun kuvat: Anu Seppänen. Julkaisun pohjakartat Maanmittauslaitos 2013 ISSN-L 2323 7570 Kainuun seudullisesti merkittävät ampumaradat 2013 0000 2 Julkaisija: Kainuun liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Julkaisun kuvat: Anu Seppänen Julkaisun pohjakartat Maanmittauslaitos 2013 ISSN-L 2323 7570

Lisätiedot

VIITASAAREN ILMOLAHDEN AMPUMARADAN LAAJENTAMISSUUNNITELMA. Kivääriradat 150/300 m

VIITASAAREN ILMOLAHDEN AMPUMARADAN LAAJENTAMISSUUNNITELMA. Kivääriradat 150/300 m VIITASAAREN ILMOLAHDEN AMPUMARADAN LAAJENTAMISSUUNNITELMA Kivääriradat 150/300 m Seppo Tanninen ST RAKENNUSSUUNNITTELU Pöyhöläntie 39, 51900 Juva, p. 040-822 6423 RAKENNUSSUUNNITTELU SEPPO TANNINEN PÖYHÖLÄNTIE

Lisätiedot

Lahnuksen ampumarata, Espoo

Lahnuksen ampumarata, Espoo Lahnuksen ampumarata, Espoo Uusiutuva aselainsäädäntö seminaari Ampumaharrastusfoorumi 25.4.2014 Rantasipi Airport hotelli, Vantaa Ville Maijanen Puheenjohtaja (11.2.2014 alkaen) Espoon Ampumaratayhdistys

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 2.6.2015 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

Pirkanmaan ampuma- ja moottoriradat 2014

Pirkanmaan ampuma- ja moottoriradat 2014 Pirkanmaan ampuma- ja moottoriradat 2014 8.1.2015 Pirkanmaan maakuntakaava 2040 TEEMME MUUTOSTA YHDESSÄ Pirkanmaan liitto ISBN 978-951-590-285-6 Kansikuva xxx Taitto xxx Painos xx kpl Paino xxxx Sisältö

Lisätiedot

Kainuun prikaatin vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet

Kainuun prikaatin vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet 1 n vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet käyttää pääsääntöisesti Kassunkurun ampuma-aluetta Kajaanissa, Vuosangan ampuma-aluetta Kuhmossa, Sotinpuron ampuma-aluetta Nurmeksessa ja Hiukkavaaran ampuma-aluetta

Lisätiedot

80100 Joensuu Päivämäärä Diaarinumero Puh. (013) 267 7111 23.01.2015 4615/11.01.00/2014

80100 Joensuu Päivämäärä Diaarinumero Puh. (013) 267 7111 23.01.2015 4615/11.01.00/2014 1 JOENSUUN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Rakennus- ja ympäristölautakunta 21.01.2015 10 Muuntamontie 6 Annettu julkipanon jälkeen 80100 Joensuu Päivämäärä Diaarinumero Puh. (013) 267 7111 23.01.2015 4615/11.01.00/2014

Lisätiedot

Etelä-Savon ampumaratojen kehittämissuunnitelma

Etelä-Savon ampumaratojen kehittämissuunnitelma Etelä-Savon ampumaratojen kehittämissuunnitelma 23.10.2015 Julkaisutiedot Julkaisija: Etelä-Savon maakuntaliitto Mikonkatu 5, 50100 Mikkeli puhelin 015 321 130 email kirjaamo@esavo.fi faksi 015 321 1359

Lisätiedot

2. Ovatko kunnassanne sijaitsevat ampuma- ja moottoriurheiluradat huomioitu asema-ja yleiskaavoissa

2. Ovatko kunnassanne sijaitsevat ampuma- ja moottoriurheiluradat huomioitu asema-ja yleiskaavoissa KAAVOITUSYKSIKKÖ HEINOLAN KAUPUNKI 03.07.2013-1 44 I R T V I E H E I N O L A A N VIITE Kysymykset Heinolan kaupungin kaavoitusviranomaiselle, 11.06.2013 / WSP Finland Oy, Ilkka Oikarinen (ilkka.oikarinen@wspgroup.fi)

Lisätiedot

AMPUMARATOJEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN HALLINTA PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA LIITE A PERUSTIETOJA AMPUMATOIMINNASTA JA AMPUMARADOISTA

AMPUMARATOJEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN HALLINTA PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA LIITE A PERUSTIETOJA AMPUMATOIMINNASTA JA AMPUMARADOISTA AMPUMARATOJEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN HALLINTA PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA LIITE A PERUSTIETOJA AMPUMATOIMINNASTA JA AMPUMARADOISTA A.1 Ulkona sijaitsevat ampumaradat A.1.1 Ampumalajit Arvio Suomessa

Lisätiedot

Pohjois-Savon liiton julkaisu A:58. Kannet: Irma Toivanen Taitto: Marja Partanen. Painosmäärä 100 kpl Kuopio 2008

Pohjois-Savon liiton julkaisu A:58. Kannet: Irma Toivanen Taitto: Marja Partanen. Painosmäärä 100 kpl Kuopio 2008 1 Pohjois-Savon liiton julkaisu A:58 Kannet: Irma Toivanen Taitto: Marja Partanen Painosmäärä 100 kpl Kuopio 2008 Pohjois-Savon liitto Sepänkatu 1, Kuopio, PL 247, 70101 Kuopio puh. (017) 550 1400 e-mail:

Lisätiedot

Hakija Turun Moottorikerho ry, Itäinen Pitkäkatu 21, 20700 TURKU

Hakija Turun Moottorikerho ry, Itäinen Pitkäkatu 21, 20700 TURKU VAASAN HALLINTO-OIKEUS Valitus ympäristöluvasta/ Turun Moottorikerho ry:n enduromoottoripyörien maastoharjoittelurata/liedon Rakennus- ja ympäristölautakunta 101/25.6.2008 (Ympäristönsuojelulain 35 :n

Lisätiedot

MRL:n toimivuusarviointi 2011-2013

MRL:n toimivuusarviointi 2011-2013 Kaavoitus ja metsien käsittely MRL:n toimivuusarviointi 2011-2013 MRL tuli voimaan 1.1.2000 Arvioitu vuosina 2001 ja 2002 sekä 2005 HO: Ympäristöministeriö toteuttaa maankäyttö- ja rakennuslain uuden kokonaisarvioinnin

Lisätiedot

Uudistuva lainsäädäntö maankäytön suunnittelun näkökulmasta Ampumarataseminaari 25.4.2014 Tapio Ojanen Päijät-Hämeen liitto

Uudistuva lainsäädäntö maankäytön suunnittelun näkökulmasta Ampumarataseminaari 25.4.2014 Tapio Ojanen Päijät-Hämeen liitto Uudistuva lainsäädäntö maankäytön suunnittelun näkökulmasta Ampumarataseminaari 25.4.2014 Tapio Ojanen Esityksen sisältö: Maakuntakaavoitus yleisesti Päijät-Hämeen ampumaradat ja moottoriurheilualueet

Lisätiedot

Siviiliseurojen ampumaratavuorot Hälvälä kesä 2015 (20.4.2015-4.10.2015)

Siviiliseurojen ampumaratavuorot Hälvälä kesä 2015 (20.4.2015-4.10.2015) Siviiliseurojen ampumaratavuorot Hälvälä kesä 2015 (20.4.2015-4.10.2015) Ampumisen edellytyksenä on: - Ilmoittautuminen ja kirjautuminen valvojalle ennen ammuntaa. - Ammunnan jälkeen ammuttujen laukausten

Lisätiedot

Rakennus- ja ympäristölautakunta Muuntamontie 6 18.06.2014 74 80100 Joensuu Annettu julkipanon jälkeen

Rakennus- ja ympäristölautakunta Muuntamontie 6 18.06.2014 74 80100 Joensuu Annettu julkipanon jälkeen 1 JOENSUUN KAUPUNKI PÄÄTÖS YMPÄRISTÖLUVAN Rakennus- ja ympäristölautakunta MUUTTAMISESTA Muuntamontie 6 18.06.2014 74 80100 Joensuu Annettu julkipanon jälkeen Puh. (013) 267 7111 Päivämäärä Diaarinumero

Lisätiedot

AMPUMARADAT JA JÄRJESTÄYTYNEEN AMPUMAHARRASTUKSEN TULEVAISUUS SUOMESSA

AMPUMARADAT JA JÄRJESTÄYTYNEEN AMPUMAHARRASTUKSEN TULEVAISUUS SUOMESSA AMPUMARADAT JA JÄRJESTÄYTYNEEN AMPUMAHARRASTUKSEN TULEVAISUUS SUOMESSA NÄKEMYKSIÄ ASE- JA AMPUMAHARRASTAJIEN NÄKÖKULMASTA 25.4.2008 / Risto Aarrekivi TOIMIJATAHOT Ampumaratoja käyttävät ampumaurheilijat,

Lisätiedot

12 Pirkanmaa. 12.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

12 Pirkanmaa. 12.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 12 Pirkanmaa 12.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 12.1. PIRKANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 7 kpl Taajaan asutut: 7 kpl Maaseutumaiset: 8 kpl Pirkanmaa

Lisätiedot

Ampumaratojen ympäristölupaohjeistus OSA C Lupaviranomaiselle

Ampumaratojen ympäristölupaohjeistus OSA C Lupaviranomaiselle Ampumaratojen ympäristölupaohjeistus OSA C Lupaviranomaiselle Ampumaradat ja viranomaisohjauksen tulevaisuuden näkymät Messukeskus,11. maaliskuuta 2011 Outi Pyy/Suomen ympäristökeskus OSA C LUPAVIRANOMAISELLE

Lisätiedot

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto 2 VESI MAAKUNTAKAAVASSA Seuraavassa lyhyesti: Maakuntakaavasta

Lisätiedot

KUOPIO. Heinjoen ampuma- ja moottoriratakeskus

KUOPIO. Heinjoen ampuma- ja moottoriratakeskus KUOPIO Heinjoen ampuma- ja moottoriratakeskus KUOPIO Asukkaita 90 960 Pinta-ala 1730 km 2 KAUPUNKITIETOA maata n. 65 %, josta pääosa metsää vettä n. 35 % Korkeuserot merenpinnasta 80-250 m Läntistä leveyttä

Lisätiedot

Siviiliseurojen ampumaratavuorot Hälvälä 2014 (1.4.2014-31.10.2014)

Siviiliseurojen ampumaratavuorot Hälvälä 2014 (1.4.2014-31.10.2014) Siviiliseurojen ampumaratavuorot Hälvälä 2014 (1.4.2014-31.10.2014) Ampumisen edellytyksenä on: - Ilmoittautuminen ja kirjautuminen tauluvarastolla ennen ammuntaa. - Ammunnan jälkeen ammuttujen laukausten

Lisätiedot

Kaavoitus ja pohjavedet. Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö

Kaavoitus ja pohjavedet. Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö Kaavoitus ja pohjavedet Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö 7.10.2015 Kaavoitus ja pohjavedet, sisältö: Maankäytön suunnittelujärjestelmä Suomessa Esimerkkejä

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus. Pirkanmaan alueyksikkö. Julkiset palvelut / rahoitus- ja tarkastus

Suomen metsäkeskus. Pirkanmaan alueyksikkö. Julkiset palvelut / rahoitus- ja tarkastus Suomen metsäkeskus Pirkanmaan alueyksikkö Julkiset palvelut / rahoitus- ja tarkastus Metsälaki ja lain valvonta kaavoitusalueiden metsien käsittelyssä Reijo Suninen, esittelijä UKK-instituutti 18.4.2013

Lisätiedot

AMPU-hanke. Ehdotus tulevaisuudelle. Projektipäällikkö Markku Lainevirta 25.4.2008 1

AMPU-hanke. Ehdotus tulevaisuudelle. Projektipäällikkö Markku Lainevirta 25.4.2008 1 AMPU-hanke Ehdotus tulevaisuudelle Projektipäällikkö Markku Lainevirta 25.4.2008 1 Osallistujatahot Hankkeen ohjausryhmänä toimii Ampumaratafoorumi, jossa on edustettuna Suomen Ampumaurheiluliitto Suomen

Lisätiedot

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.11.2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Laki ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous

Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous Kaavoitus ja metsätalous -infotilaisuus Turku 13.3.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Sisältö Kaavoitusjärjestelmä Maankäyttö-

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ampumaradat, selvitys maakuntakaavan uudistamista varten 25.3.2015

Pohjois-Pohjanmaan ampumaradat, selvitys maakuntakaavan uudistamista varten 25.3.2015 1 Pohjois-Pohjanmaan ampumaradat, selvitys maakuntakaavan uudistamista varten 25.3.2015 2 Sisällys Alkusanat 1. Ampumaratojen tarve 2. Lupakäytännöt ja lakiuudistus 3. Ampumaratojen ympäristövaikutukset

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014 viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen Pyhäjärven kaupunginvaltuusto hyväksynyt..2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 1.5.2014 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaisesti

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS/NOORMARKUN SEUDUN RIISTANHOITOYHDIS- TYS. Ympäristölautakunta päättää lupahakemuksen johdosta seuraavaa:

YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS/NOORMARKUN SEUDUN RIISTANHOITOYHDIS- TYS. Ympäristölautakunta päättää lupahakemuksen johdosta seuraavaa: YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS/NOORMARKUN SEUDUN RIISTANHOITOYHDIS- TYS Noormarkun seudun riistanhoitoyhdistys hakee Porin kaupungin ympäristölautakunnalta ympäristölupaa, joka koskee olemassa olevan ampumaradan

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen.

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. 1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ASIA PÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Julkipanopvm 20.1.2003 Kokouspvm 16.1.2003 LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoiman maakuntakaavoitus 11.10.2013 Mitä maakuntakaavoitus on? Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ampumaradat, selvitys maakuntakaavan uudistamista varten LUONNOS 8.1.-15

Pohjois-Pohjanmaan ampumaradat, selvitys maakuntakaavan uudistamista varten LUONNOS 8.1.-15 1 Pohjois-Pohjanmaan ampumaradat, selvitys maakuntakaavan uudistamista varten LUONNOS 8.1.-15 2 Sisällys Alkusanat 1. Ampumaratojen tarve 2. Lupakäytännöt ja lakiuudistus 3. Ampumaratojen ympäristövaikutukset

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 VETELIN KUNTA Harmaakiven asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön

Lisätiedot

Siviiliseurojen ja -ampujien käytössä ovat seuraavat ampumaradat ja -paikat:

Siviiliseurojen ja -ampujien käytössä ovat seuraavat ampumaradat ja -paikat: SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 3 2 HIUKKAVAARAN AMPUMA- JA HARJOITUSALUEEN JOHTOSUHTEET JA YHTEISTOIMINTA... 3 3 AMPUMARADAT JA -PAIKAT JA NIILLÄ SALLITUT AMMUNNAT SEKÄ PAIKALLA OLEVAT AMPUMARATALAITTEET...

Lisätiedot

HELSINGIN SEUDUN AMPUMARATA-ALUEIDEN KEHITTÄMISEN ESISELVITYS

HELSINGIN SEUDUN AMPUMARATA-ALUEIDEN KEHITTÄMISEN ESISELVITYS Vastaanottaja Helsingin kaupungin liikuntavirasto Asiakirjatyyppi Esiselvitys Päivämäärä 22.10.2010 HELSINGIN SEUDUN AMPUMARATA-ALUEIDEN KEHITTÄMISEN ESISELVITYS AMPUMARATA-ALUEIDEN KEHITTÄMISEN ESISELVITYS

Lisätiedot

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015. Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä

Lisätiedot

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO Kaavaselostus 20.2.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 7.10.2011 39 Kaavan hyväksyminen:

Lisätiedot

Aseet ja metsästys. Aseet ja vastuullisuus -seminaari, Helsingin messukeskus 13.3.2009

Aseet ja metsästys. Aseet ja vastuullisuus -seminaari, Helsingin messukeskus 13.3.2009 Aseet ja metsästys Aseet ja vastuullisuus -seminaari, Helsingin messukeskus 13.3.2009 Apulaistoiminnanjohtaja Panu Hiidenmies Suomen Metsästäjäliitto Finlands Jägarförbund r.y. Metsästys turvallisuus -

Lisätiedot

T o r k o n t e o l l i s u u s a l u e e n ase m a kaa v a n m u u tos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

T o r k o n t e o l l i s u u s a l u e e n ase m a kaa v a n m u u tos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma T o r k o n t e o l l i s u u s a l u e e n ase m a kaa v a n m u u tos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavan laatija: Akaan kaupunki Päiväys: 1.4.2015 Diaari nro: AKAA: 203/2015 S i s ä l l y s

Lisätiedot

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9. HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 14.4.2015 Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.2014 162 Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo

Lisätiedot

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

Parkanon Yrittäjät, Ikaalisten Yrittäjät, Hämeenkyrön Yrittäjät

Parkanon Yrittäjät, Ikaalisten Yrittäjät, Hämeenkyrön Yrittäjät Tampere Yhteystiedot: Pirkanmaan Yrittäjät puh (03) 251 6500 Bussikuljetukset Linja-autoaseman edestä: klo 18.10-18.30 Nonstoppina, Tokeen Liikenne Parkanon Yrittäjät, Ikaalisten Yrittäjät, Hämeenkyrön

Lisätiedot

Pirkanmaan vesihuollon suurhankkeet ja lainsäädäntö

Pirkanmaan vesihuollon suurhankkeet ja lainsäädäntö Pirkanmaan vesihuollon suurhankkeet ja lainsäädäntö RIL: Vesi- ja ympäristöalan lainsäädännön ajankohtaiskatsaus Kuparisali 22.5.2008 Reijo Kuivamäki aluejohtaja Pöyry Environment Oy Tampereen seudun strategiset

Lisätiedot

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12. Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.2013 Seitap Oy 2013-2014

Lisätiedot

Lausunnon antaja Lausunnossa esitetty Vastine Fingrid Oy - Ei huomautettavaa kaavaehdotuksesta

Lausunnon antaja Lausunnossa esitetty Vastine Fingrid Oy - Ei huomautettavaa kaavaehdotuksesta Lausunnon antaja Lausunnossa esitetty Vastine Fingrid Oy - Ei huomautettavaa kaavaehdotuksesta - Tiedotus kaavan etenemisestä Fingrid Oyj / Mika Penttilä. Trafi - Ei huomautettavaa kaavaehdotuksesta Ilmatieteen

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

RESERVILÄISURHEILULIITON AMPUMA-ASEOHJE

RESERVILÄISURHEILULIITON AMPUMA-ASEOHJE OHJE 1(10) HELSINKI 1.10.008 RESERVILÄISURHEILULIITON AMPUMA-ASEOHJE Lyhenne Peruste Voimaantulo Voimassaolo RESUL Ampuma-aselaki (1/1998) perusteluineen Laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta (556/007)

Lisätiedot

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO Kaavaselostus 5.9.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 28.2.2012 31 Kaavan hyväksyminen: Tekninen lautakunta 18.9.2012

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Vesihuolto

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Vesihuolto Pirkanmaan maakuntakaava Maakuntakaavaluonnos Vesihuolto Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Maakuntakaavaluonnos Valmisteluvaiheen kuuleminen Nähtävilläoloaika 5.3.-10.4.2015,

Lisätiedot

Ampumaharrastuksen kehittämishanke

Ampumaharrastuksen kehittämishanke Ampumaharrastuksen kehittämishanke TURVALLINEN AMPUMARATA 2.3.2012 Hankepäällikkö Markku Lainevirta 1 Mistä ampumarataturvallisuus muodostuu? 2 AMPUMARATATURVALLISUUS Tilastoituja ampumavammoja Suomessa

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Sarvvikinportin (ent. Kurkiranta) asemakaava (hanke 34500), osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkistaminen ja hyväksyminen MRL 62 :n ja 63 :n mukaisesti

Lisätiedot

PL 297 Diaarinumero Päivämäärä 33101 TAMPERE 10.5.2004 1999Y0367-111 Puh. (03) 2420 111

PL 297 Diaarinumero Päivämäärä 33101 TAMPERE 10.5.2004 1999Y0367-111 Puh. (03) 2420 111 Valvonta- ja ympäristölupaosasto Annettu julkipanon jälkeen PL 297 Diaarinumero Päivämäärä 33101 TAMPERE Puh. (03) 2420 111 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos

Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMEN KOULUN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.9.2014 PROJ. NRO 244 Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO

RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 15.1.2016 Viite 1510024178 RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO RAUMAN KAUPUNKI MELUARVIO Päivämäärä 15.1.2016

Lisätiedot

Vatialantien jatkeen meluselvitys, Kangasala MELUSELVITYS. Kangasalan kunta

Vatialantien jatkeen meluselvitys, Kangasala MELUSELVITYS. Kangasalan kunta Vatialantien jatkeen meluselvitys, Kangasala 2010 Kangasalan kunta 2 (5) SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT... 3 2 MELUN OHJEARVOT...3 3 MELULASKENTA... 4 3.1 MENETELMÄ... 4 3.2 LÄHTÖTIEDOT...

Lisätiedot

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pälkäneen kunta 3.6.2015 LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan

Lisätiedot

AMPUMAMELUN TUTKIMUKSIA. Timo Markula 1, Tapio Lahti 2. Kornetintie 4A, 00380 Helsinki timo.markula@akukon.fi

AMPUMAMELUN TUTKIMUKSIA. Timo Markula 1, Tapio Lahti 2. Kornetintie 4A, 00380 Helsinki timo.markula@akukon.fi Timo Markula 1, Tapio Lahti 2 1 Insinööritoimisto Akukon Oy Kornetintie 4A, 00380 Helsinki timo.markula@akukon.fi 2 TL Akustiikka Kornetintie 4A, 00380 Helsinki tapio.lahti@tlakustiikka.fi 1 JOHDANTO Melu

Lisätiedot

Hyvinkään rhy. Radan valvontapalaveri 2014

Hyvinkään rhy. Radan valvontapalaveri 2014 Hyvinkään rhy Radan valvontapalaveri 2014 Yleistä Viimeaikaiset aseiden väärinkäytöt esim kouluissa ovat luoneet kielteistä asennoitumista aseita ja myös ampumaratoja kohtaan. Yhteiskunnan kielteinen asenne,

Lisätiedot

PÄÄTÖS ASIA. Puolustusvoimien Satakunnan lennoston ampumaradan ympäristöluvan määräyksen 6 mukaiset selvitykset, Lempäälä

PÄÄTÖS ASIA. Puolustusvoimien Satakunnan lennoston ampumaradan ympäristöluvan määräyksen 6 mukaiset selvitykset, Lempäälä PÄÄTÖS Nro 86/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/11/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 19.6.2012 ASIA Puolustusvoimien Satakunnan lennoston ampumaradan ympäristöluvan määräyksen 6 mukaiset selvitykset,

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 763/2015 Ampumaratalaki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

SÄÄDÖSKOKOELMA. 763/2015 Ampumaratalaki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 2015 763/2015 Ampumaratalaki Annettu Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Lain tarkoitus Tämän

Lisätiedot

AMPUMARATALAIN TUOMAT MUUTOKSET

AMPUMARATALAIN TUOMAT MUUTOKSET AMPUMARATALAIN TUOMAT MUUTOKSET AMPUMAHARRASTUKSEEN AMPUMARADAT RAKENNEMUUTOKSESSA -SEMINAARI 8.3.2013 asianajaja Eino Svinhufvud, RESUL/Edunvalvontatoimikunta 8.3.2013 Reserviläisurheiluliitto Reserviläisurheiluliitto

Lisätiedot

ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ETELÄINEN RANTATIE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa

Lisätiedot

Asemakaavan muutos (2310) Koivikontie 41

Asemakaavan muutos (2310) Koivikontie 41 (OAS) (MRL 63 ) 1(5) Maankäyttöpalvelut 24.2.2015, päivitetty 27.5.2015 Asemakaavan muutos (2310) Koivikontie 41 Aloite Asemakaavan muutoksen laadintaan on ryhdytty yksityisen maanomistajan aloitteesta.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN

KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Liite / Ymp.ltk 16.12.2014 / KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi

Lisätiedot

HUMPPILA-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO OSAYLEISKAAVA

HUMPPILA-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO OSAYLEISKAAVA HUMPPILA-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO OSAYLEISKAAVA MIKSI TUULIVOIMAKAAVA? Tuulivoimalaitos tarvitsee rakennusluvan, jonka myöntämisen edellytyksenä on ensisijaisesti voimassa oleva oikeusvaikutteinen maankäytön

Lisätiedot

Helsinki 19.12.2008. No YS 1781

Helsinki 19.12.2008. No YS 1781 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Helsinki 19.12.2008 Annettu julkipanon jälkeen Dnro 0101Y1008 111 No YS 1781 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee Uudenmaan Prikaatin

Lisätiedot

Luonnos 13.11.2015 Perustelumuistio

Luonnos 13.11.2015 Perustelumuistio Luonnos 13.11.2015 Perustelumuistio Asetus maankäyttö- ja rakennusasetuksen muuttamisesta Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 14 ja 22 maakuntakaavan ja kuntien yhteisen yleiskaavan vahvistusmenettelystä

Lisätiedot

TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA. Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta

TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA. Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta Ympäristölupa tarvitaan: Kun tuotantokapasiteetti on vähintään 5 tonnia ruhoja päivässä. Toimintaan, josta

Lisätiedot

MELUNTORJUNNAN KEHITYS JA HAASTEET UUDELLAMAALLA ELYN NÄKÖKULMA

MELUNTORJUNNAN KEHITYS JA HAASTEET UUDELLAMAALLA ELYN NÄKÖKULMA MELUNTORJUNNAN KEHITYS JA HAASTEET UUDELLAMAALLA ELYN NÄKÖKULMA Larri Liikonen Uudenmaan ELY -keskus, Larri Liikonen 26.2.2015 1 MELUNTORJUNNAN KEHITYS Meluntorjunta alkanut Suomessa 1970 luvulla Ensimmäiset

Lisätiedot

Etelä-Savon 2. vaihemaakuntakaava. Lähtökohtia kaavan laadinnalle

Etelä-Savon 2. vaihemaakuntakaava. Lähtökohtia kaavan laadinnalle Etelä-Savon 2. vaihemaakuntakaava Lähtökohtia kaavan laadinnalle Taustaa Etelä-Savon maakuntakaava ollut voimassa 4.10.2010 alkaen Liitto seuraa kaavan ajantasaisuutta ja tekee vuosittain seurantaraportin,

Lisätiedot

HAAPAVEDEN RIISTANHOITOYHDISTYKSEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS AMPUMARADASTA, HAAPAVESI

HAAPAVEDEN RIISTANHOITOYHDISTYKSEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS AMPUMARADASTA, HAAPAVESI 1 HAAPAVEDEN KAUPUNKI 12/2008 Perusturvalautakunta Liite nro HAAPAVEDEN RIISTANHOITOYHDISTYKSEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS AMPUMARADASTA, HAAPAVESI HAKIJA Haapaveden riistanhoitoyhdistys 86600 HAAPAVESI YHTEYSHENKILÖ

Lisätiedot

Ampumaradat rakennemuutoksessa seminaari 8.3.2013

Ampumaradat rakennemuutoksessa seminaari 8.3.2013 Ampumaradat rakennemuutoksessa seminaari 8.3.2013 Messukeskus 8.3.2013 Jari Panhelainen Tuomme tilalle ratkaisut Senaatti-kiinteistöt - 2012 N. 11 000 rakennusta N. 6,5 milj. m 2 Kiinteistöomaisuus 4,7

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 5.10.2010 MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 5.10.2010 MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA 1(5) MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 220 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ASEMAKAAVA ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

Anna-Kaisa Vilén ja Riku Kohtala. Ampumarataselvitys Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla

Anna-Kaisa Vilén ja Riku Kohtala. Ampumarataselvitys Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla Anna-Kaisa Vilén ja Riku Kohtala Ampumarataselvitys Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla Tekniikka 2015 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU Ympäristöteknologia TIIVISTELMÄ Tekijä Anna-Kaisa Vilén

Lisätiedot

Melumallinnus Kauramäki / Etelä-Keljo

Melumallinnus Kauramäki / Etelä-Keljo Melumallinnus Kauramäki / Etelä-Keljo JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAAVOITUS 2012 (9.3.2012) 1 TYÖN TARKOITUS Tässä melumallinnuksessa on tarkasteltu Ysitien(Vt 9) tieliikenteen aiheuttamaa melutasoa Etelä-Keljon

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA JA LOGISTIIKKA

UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA JA LOGISTIIKKA UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA JA LOGISTIIKKA ESLogC -tulevaisuusverstas 26.3.2010, Pekka Normo Tavaraliikenteen logistiikka vahvistetussa maakuntakaavassa 2 Kaava sisältää valtakunnallisesti ja maakunnallisesti

Lisätiedot