Suomenkielinen opetus 2015 Toimintakertomus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomenkielinen opetus 2015 Toimintakertomus"

Transkriptio

1 Suomenkielinen opetus 2015 Toimintakertomus

2 Sisällys 1 Perusopetus Opetussuunnitelmauudistus Oppiminen ja digitalisaatio Alueellinen toiminta Oppilashuolto Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Iltapäivä- ja kerhotoiminta Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus Kansainvälisyys Perusopetuksen muu kehittäminen Toiminnan arviointi Lukiokoulutus Opetussuunnitelmauudistus Sähköinen ylioppilastutkinto Opiskelijahuolto toisella asteella Kansainvälisyys Lukiokoulutuksen kehittäminen ja arviointi Koulutustakuu ja opintoihin hakeutuminen Taiteen perusopetus Henkilöstö, organisaatio ja johtaminen Henkilöstö Osaamisen kehittäminen ja täydennyskoulutus Työhyvinvointi Organisaatio Johtaminen Talous ja tulostavoitteet Talous Tulostavoitteet Koulurakentaminen ja -korjaukset Koulujen johtokunnat Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta... 38

3 Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö tarjoaa espoolaisille lapsille ja nuorille korkeatasoiset, monipuoliset ja alueellisesti tasapuoliset kehittymis- ja koulutusmahdollisuudet. Toiminnan lähtökohtana on koulutuksellinen tasa-arvo, joka huomioi oppijoiden yksilölliset ominaisuudet. (Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta ) Suomenkielisen opetuksen strategisten tavoitteiden pohjana ovat opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan määrittelemä oheinen toiminta-ajatus sekä kuluvan valtuustokauden ( ) Espoo-tarinasta johdetun Suomenkielisen opetustoimen tarinan arvot ja toimintaperiaatteet. Suomenkielisen opetustoimen tarina määrittelemä opetustoimen visio on: Oppiva, luova, osaava ja vastuullinen espoolainen 2020.

4 1 Perusopetus Suomenkielinen perusopetus tarjoaa oppijoille korkeatasoisen, monipuolisen ja alueellisesti tasapuolisen peruskoulun. Lähtökohtana on koulutuksellinen tasa-arvo, joka huomioi oppijan yksilölliset ominaisuudet. Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ja antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Perusopetuksen vuoden 2015 pääteemana olivat perusopetuksen opetussuunnitelmauudistus ja siitä nousevat toimintakulttuurin muutoksen haasteet. Perusopetuksen erityisiksi kehityskohteiksi elokuussa 2015 alkaneelle lukuvuodelle kiteytyi seuraava kolmen kehittämiskokonaisuuden kärki: opetussuunnitelman valmistelu osallistavin menetelmin, oppimisen ja digitalisaation yhdistäminen sekä hyvinvoinnin ja kasvun tukeminen perusopetuksessa. Perusopetuksen toimintavuotta 2015 kuvasi myös toiminnan laajeneminen oppilasmäärän kasvaessa. Oppilasmäärän kasvu edellisvuodesta oli espoolaisen opetuksen suurin yhteensä 764 oppilasta. Tilastointipäivänä oppilaita oli yhteensä Kasvu selittyy suurilta osin sillä, että peruskoulun päättäneiden ikäluokka keväällä 2015 oli huomattavasti pienempi kuin seuraavana syksynä aloittaneiden koulutulokkaiden ikäluokka. Aiemmista vuosista poiketen perusopetuksen oppilasmäärä kasvoi myös tilastointipäivän jälkeen voimakkaasti kunnan vastaanottamien turvapaikanhakijoiden johdosta. Elokuun ja joulukuun 2015 välisenä aikana perustettiin yhteensä 18 ylimääräistä valmistavan opetuksen ryhmää. Näistä kaksi oli alakoulun ja 15 yläkoulun ryhmiä. Perusopetuksen oppilasmäärän ennakoidaan kasvavan edelleen noin 2800 oppilaalla vuoteen 2020 mennessä. Vuoteen 2025 mennessä kasvua odotetaan edelleen tästä noin 1700 oppilasta lisää. Korkeatasoisen ja alueellisesti tasapuolisen peruskoulutuksen takaaminen tuleville ikäluokille on yksi opetuksen järjestämisen suurimmista lähitulevaisuuden haasteista. Perusopetus vuonna suomenkielistä peruskoulua 45 alakoulua 16 yläkoulua 16 yhtenäistä peruskoulua ja 1 sairaalakoulu. Oppilasmäärä tilastointipäivänä , joista esi- ja starttiluokilla 835 oppilasta joista alakoulussa oppilasta joista yläkoulussa 7181 oppilasta erityisluokilla 1846 oppilasta Kasvua edellisvuodesta 764 oppilasta. Vieraskielisten oppilaiden ja opiskelijoiden määrä Opetusta annettiin yhteensä 41 vieraassa kielessä. Painotettua, kielten- ja kielikylpyopetusta tarjottiin yhteensä 14 peruskoulussa. Perusopetuksen kustannukset vuonna 2015 olivat 234, 8 M.

5 1.1 Opetussuunnitelmauudistus Opetushallitus julkisti uudet valtakunnalliset perusopetuksen opetussuunnitelman (ops) perusteet vuoden 2014 lopussa. Vuonna 2015 toteutettiin uuden kuntakohtaisen opetussuunnitelman valmistelu osallistavilla työtavoilla. Työ aloitettiin sivistystoimen johtajan asettamassa suomenkielisen opetuksen, varhaiskasvatuksen ja ruotsinkielisen opetuksen ohjausryhmässä. Valmistelu jatkui tuntijakotyöryhmässä sekä oppiaineryhmissä konsultoivien opettajien johdolla. Opetussuunnitelman yhteisiä osuuksia työstettiin ryhmissä, joissa oli mukana useita koulujen rehtoreita. Myös kuntalaisille ja kunnan eri toimijoille annettiin mahdollisuus osallistua uuden opetussuunnitelman laatimiseen. Osallisuus varmistettiin eri vaiheissa työtä. Huoltajille ja kuntalaisille toteutettiin keväällä 2015 sähköinen ops-kysely. Kommentteja pyydettiin lisäksi kodin ja koulun yhteistyöfoorumi KoKo Espoolta, kulttuuripalveluilta sekä kirjastotoimelta. Seurakunnan ja nuoriso- ja liikuntatoimen kanssa käytiin keskusteluja. Oppilashuoltoa ja kodin ja koulun yhteistyötä käsittelevät opetussuunnitelman osuudet laadittiin yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Kuntalinjauksia laadittiin yhteistyössä suomenkielisen varhaiskasvatuksen sekä ruotsinkielisen opetuksen toimijoiden kanssa. Oppilailla ja koulujen henkilökunnalla oli useita mahdollisuuksia vaikuttaa opetussuunnitelmatyöhön. Opettajat kommentoivat oppiaineiden ops-luonnoksia sähköisessä oppimisympäristö Fronterissa. Työtä jatkettiin rehtoriseminaarissa ja alueellisissa ops-pajoissa, joihin osallistuivat alueiden peruskoulujen rehtorit sekä neljä opettajaa kultakin koululta. Oppilaiden näkemyksiä ja ajatuksia kuultiin huhtikuussa 2015 järjestetyn osallistamispäivän yhteydessä. Oppilaat ideoivat opettajan johdolla heille itselleen sopivia, innostavia tapoja osallistua oman koulutyönsä ja opetusryhmänsä toiminnan suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin. Espoon perusopetuksen uusi opetussuunnitelma hyväksyttiin joidenkin katsomusaineiden opetussuunnitelmia lukuun ottamatta opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan kokouksissa ja Se astuu voimaan elokuussa 2016 osin porrastetusti. Uusi opetussuunnitelma sisältää sen perusteiden pohjalta laaditut kuntalinjaukset, kunnan yhteisen tuntijaon ja alueellisen kieliohjelman. Uudistus kohdistuu etenkin oppimiskäsitykseen, laaja-alaiseen osaamiseen, oppimisympäristöihin ja kouluun oppivana yhteisönä, oppimisen arviointiin sekä opetuksen eheyttämiseen. Espoo painottaa positiivisen kasvatuksen ja opetuksen näkökulmaa. Laaja-alaisessa osaamisessa erityisen tärkeinä pidetään ajattelua ja oppimaan oppimista, tieto- ja viestintäteknologista osaamista sekä osallistumista, vaikuttamista ja kestävän tulevaisuuden rakentamista.

6 1.2 Oppiminen ja digitalisaatio Oppimisen ja digitalisaation yhdistäminen oli toinen kantava kehittämisteema vuonna Työ jakautui osaamisen kehittämisen, koulujen kehittyvän toimintakulttuurin sekä digitaalisen oppimisympäristön työvälineiden ja palvelujen osa-alueille. Osaamisen kehittäminen Pedagogisen tieto- ja viestintätekniikkaosaamisen (tvt) täydennyskoulutusta kehitettiin vuoden 2015 aikana uuden opetussuunnitelman mukaiseksi. Koulutuksia toteutettiin verkostoyhteistyönä tiedonhallintaan, mediakasvatukseen ja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin liittyen. Pedagogisen tvt-osaamisen koulutuspäiviä toteutui vuonna 2015 yhteensä 1700 koulutettavapäivää. Koulutukset toteutettiin keskitettyinä, alueellisina ja koulukohtaisina. Osa toimintavuoden aikana suunnitelluista pilottikoulutuksista toteutetaan keväällä LOISTO Opettajien pedagogista tvt-osaamista tukeva LOISTO-hanke jatkui vuonna 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön yhteensä rahoituksella. LOISTO-opettajien verkostoon ilmoittautui kouluilta noin 236 opettajaa. He tukivat ja opastivat kollegoitaan koulun kehittämissuunnitelman mukaisesti. Ohjaustyö resursoitiin Opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2014 myöntämällä suuruisella valtionavustuksella. LOISTO-opettajille järjestettiin lisäksi osaamisen kehittämis- ja jakamistyötä tukevaa kohdennettua täydennyskoulutusta. Tätä tarjottiin Fronterin pedagogisena käyttökoulutuksena sekä Helsingin yliopiston toteuttamana Digikehittäjäopettaja-koulutuksena (8 op). Mobo keulii! Oppilaiden ja opettajien mobiiliosaamista kehitettiin vuonna 2015 Mobo keulii! -hankkeen kautta. Sen tavoitteena oli uuden opetussuunnitelman käyttöönoton tukeminen mobiililaitteiden opetuskäytön ja pedagogisesti monipuolisen hyödyntämisen kautta. Keväällä 2015 toteutettiin verkostoyhteistyönä neljä alueellista Mobo Keulii! -teemapäivää. Tapahtumiin osallistuttiin kahta lukuun ottamatta kaikilta kouluilta, yhteensä noin 200 opettajan ja 200 oppilaan voimin. Massive Open Online Course (MOOC) Opetushenkilöstön osaamisen kehittämistä jatkettiin vuonna 2015 myös Massive Open Online Course (MOOC) -verkkokurssien valmistelun kautta. Keväällä järjestettiin muun muassa ipadit opettajan työvälineenä -niminen verkkokurssi espoolaisten tvt-kouluttajien toimesta. Kurssille ilmoittautui valtakunnallisesti 635 opettajaa. Osallistujista noin 50 oli espoolaisia opettajia. Kurssin suoritti noin 20 % osallistujista. Koulujen kehittyvä toimintakulttuuri Vuonna 2015 käynnistettiin Espoossa valtakunnallisesti merkittävä Kehittyvä toimintakulttuuri (KETO) -hanke. Hankkeen tarkoituksena on kehittää pedagogista toimintakulttuuria ja tukea esi- ja perusopetusta uuden opetussuunnitelman sekä Espoon kasvatuksen ja opetuksen digitarinan mukaisen toimintakulttuurin toimeenpanossa. Hankkeessa kehitetään neljää toimintakulttuurin osa-aluetta: oppilaiden osallisuutta, monialaisia oppimiskokonaisuuksia, oppimista digiteknologian tuella sekä lisäopetuksen ohjausta. Hanke jatkuu vuoden 2016 loppuun asti. Syksyllä 2015 hankkeeseen rekrytoitiin hankekoordinaattori sekä neljä pedagogista tieto- ja viestintätekniikan ohjaajaa. Lisäksi kolme työntekijää rekrytoitiin suomenkielisen varhaiskasvatuksen ja ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen ja opetuksen yksiköihin. Hankkeen toiminnan tavoite vuodelle 2015 oli, että kaikki koulut laativat tai päivittävät koulukohtaisen ICT-kehittämissuunnitelmansa. Tavoite toteutui 90 %:ssa peruskouluja. Hanke sai vuonna 2015 opetus- ja kulttuuriministeriöltä 1.41 M erityisavustuksen.

7 Digitaalinen oppimisympäristö (työvälineet ja palvelut) Espoon kaupunki hankki loppuvuonna 2014 kaikkien opettajien käyttöön digitaaliset työvälineet. Laitteiden jakelu ja käyttöönotto toteutettiin vuoden 2015 alussa. Vuoden 2015 täydennyshankinta noin 80 uudelle opettajalle siirtyi kaupungin tietohallinnon uudesta toimintamallista ja taloudellisista syistä johtuen vuodelle Koulukohtaisia eroja digitaalisissa oppimisympäristöissä pyrittiin kaventamaan vuonna Noin kolmanneksella kouluja työasemien määrän suhteessa oppilasmäärään oli heikko. Koulutilojen muuttojen yhteydessä parannettiin vuoden 2015 aikana viiden koulun konekantaa tasolle viisi oppilasta/työasema. Vuoden 2015 elinkaarimallin mukaiset laitevaihdot siirrettiin kaupungin tietohallinnon toimintamallin uudistamisen johdosta vuodelle Laitekannan tilanne kartoitetaan keväällä 2016 palvelunhallintajärjestelmä Hektorin päivityksen myötä. Oppimistilojen esitystekniikkaa parannettiin kesän 2015 aikana. Tiloja varustettiin dokumenttikameroilla ja näytön peilauslaitteilla, mihin kytkeytyy tablet-laitteiden hyödyntäminen opetuksessa. Suomenkielisen opetuksen esiopetusryhmien suunnitellut laitehankinnat siirtyivät myöhemmäksi. Olarin tvt-koulutustilojen uudistuksessa syksyllä 2015 kaikista kiinteistä työasemista luovuttiin ja ne vaihdettiin kannettaviin. Tiloihin suunniteltiin myös uusien opetussuunnitelmien käyttöönottoa tukeva Mediamaa-toimintatila. Sähköisen oppimisympäristö Fronterin käyttöä laajennettiin ja syvennettiin vuonna Uusina toiminnallisuuksina kehitettiin oppilaille tarkoitettua dialogista tavoite- ja arviointityökalua ja sen käyttöä. Työtä pilotoitiin kolmen koulun verkostona. Kaikille huoltajille suunnattua HuoltajaFronteria sekä etäopetuksen toiminnallisuuksia kehitettiin. Uusien toiminnallisuuksien laajempi käyttöönotto siirtyi vuoteen INNOKAS! Espoo osallistui myös vuonna 2015 valtakunnalliseen Helsingin yliopiston koordinoimaan Luovuutta ja innovatiivisuutta kouluun teknologiakasvatuksen avulla (Innokas!) -verkoston toimintaan. Verkosto sai rahoitusta yhteensä Koko Suomi koodaa -hankkeelle. Verkoston kautta kehitettiin valtakunnallisella tasolla tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäviä innovatiivisen koulun toimintaa tukevia malleja. OPPIKA Espoo jatkoi mukanaoloaan oppilaiden opetusteknologiaan liittyvän itsearvioinnin (OPPIKA) valtakunnallisen osaamiskartoitustyövälineen kehitystyössä vuonna Työtä tehtiin Opetushallituksen tuella Tampereen kaupungin koordinoimana. Järjestelmää tullaan pilotoimaan Espoossa. Työn on määrä valmistua keväällä 2016.

8 1.3 Alueellinen toiminta Espoon suomenkielinen perusopetus on jaettu Leppävaaran, Keski- ja Pohjois-Espoon, Matinkylä-Olarin ja Tapiolan sekä Espoonlahden suuralueisiin. Kullakin alueella toimii aluepäällikkö, jonka päätehtävänä on alueen peruskoulujen rehtoreiden esimiestyö. Aluemallin tavoitteena on opetuksen strategisten ja taloudellisten tavoitteiden paremman saavuttamisen tukeminen, ohjaus ja valvonta. Vuonna 2015 keskeisimpänä alueellisessa toiminnassa oli opetussuunnitelmatyö ja sen tukeminen koulujen esimies- ja henkilöstötasolla. Tämän kautta tavoiteltiin koulujen toimintakulttuurin uudistamista sekä digitalisaation ja oppimisen yhdistämistä. Huomiota kiinnitettiin myös koulukuljetusten uusiin linjauksiin ja väestövastuumallin (ks. luku 2.5) toteutumiseen. Perusopetuksen kolmen kehittämiskokonaisuuden kärjen kolmantena ydintavoitteena alueilla oli hyvinvoinnin ja kasvun tukeminen liittyen oppilashuollon lakiuudistusten vakiinnuttamiseen arjen toimintaan (ks. luku 2.4). Näitä keskeisiä tavoitteita työstettiin aluejohtamisen kautta päivittäisessä vuorovaikutuksessa, kehityskeskusteluissa sekä jokaisen koulun johtotiimin kanssa säännöllisesti käydyissä neuvotteluissa. Myös työhyvinvointi, sairauspoissaolojen vähentäminen ja kouluturvallisuus olivat tavoitekeskustelujen aiheina. Koulukentän ja hallinnon molemmansuuntainen aktiivinen tiedonkulku nähtiin tärkeänä. Jokaisella alueella järjestettiin vuonna 2015 kuukausittainen alueellinen rehtorikokoontuminen. Lisäksi aluepäälliköiden johdolla kokoontuivat alueelliset, poikkihallinnolliset lasten ja nuorten hyvinvointiryhmät. Työssä korostuivat eri tehtäväalueiden yhteistoiminnan parantaminen, uusien toimintatapojen kehittäminen ja käyttöönotto, osallisuuden lisääminen sekä alueellisen tiedon jakaminen ja hyödyntäminen. Toiminnasta raportoitiin säännöllisesti työn kaupunkitasoiselle ohjausryhmälle.

9 1.4 Oppilashuolto Oppilashuoltopalvelut kattavat oppijan polun esiopetuksesta toiselle asteelle. Niiden tavoitteena on oppilaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen yksilönä ja ryhmän jäsenenä. Työ ehkäisee ongelmien syntymistä, turvaa varhaisen tuen sitä tarvitseville ja edistää koulun yhteisöllistä toimintaa, oppilaiden osallisuutta sekä kodin ja koulun välistä yhteistyötä. Oppilashuolto on kaikkien kouluyhteisössä työskentelevien tehtävä. Oppilashuollon painopistettä siirrettiin vuonna 2015 uuden opiskeluhuoltolain hengen mukaisesti ennaltaehkäisevään ja yhteisöllisyyttä tukevaan työhön. Vuoden pääteemana oli uuden opiskeluhuoltolain jalkauttaminen toimintaan. Tilastojen mukaan yhteisöllisen, esimerkiksi luokka- ja ryhmätyöskentelyn, osuus kasvoi lain voimaantulon jälkeen. Uuden lain jalkauttamista jatketaan, sillä ehkäisevän ja yhteisöllisen työn osuus ei vielä kaikin osin toteutunut. Haasteena työlle ovat erot koulujen toimintakulttuureissa ja oppilaiden haasteissa sekä kouluittain ja alueittain vaihtelevassa tarpeessa oppilashuollon palveluille. Vuonna 2015 aloitettiin myös sähköisten palvelujen kehittäminen palvelujen saatavuuden parantamiseksi. Koulukohtaiset oppilashuoltosuunnitelmat valmistuivat keväällä Ne hyväksyttiin koulujen johtokunnissa. Lasten ja nuorten hyvinvointityön johtoryhmä toimi kaupunkitasoisena oppilas- ja opiskelijahuoltotyön johtoryhmänä käsitellen säännöllisesti oppilas- ja opiskelijahuoltoon liittyviä asioita. Oppilaalla on lain mukaan oikeus päästä keskustelemaan psykologin ja kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä työpäivänä sen jälkeen, kun hän on tätä pyytänyt. Kiireellisissä tilanteissa keskustelumahdollisuus tulee järjestää jo samana tai seuraavana työpäivänä. Keskustelu on järjestettävä myös huoltajan tai muun henkilön yhteydenoton perusteella. Palveluihin pääsyn määräaikojen toteutumista seurattiin tulostavoitteen tasolla vuonna Määräajat toteutuivat 98,7 prosenttisesti. Määräaikojen toteuttaminen nähtiin haastavana jo asiakkaana olevien oppilaiden osalta. Näiden oppilaiden jatkotyöskentelytapaamisia jouduttiin osin harventamaan tai siirtämään myöhäisemmäksi. Toteutumisprosentti kuitenkin kohosi jatkuvasti lain voimaan tulosta alkaen. Myös oppilasmäärien kasvu, turvapaikanhakijatilanne sekä resurssitilanne olivat haasteena oppilashuollon laadukkaalle toteutumiselle. Oppilashuollollisten asioiden käsittelyä ja toimintatapoja tullaan seuraamaan tiiviisti vuoden 2015 toiminnan arvioinnin pohjalta. Lisäksi tehdään tarvittavat lain edellyttämät toimenpiteet, jotta oppilaan oikeus yksilökohtaiseen oppilashuoltoon, kouluterveydenhuollon sekä oppilashuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen pariin toteutuu. Vuonna 2015 pidettyjen monialaisten asiantuntijaryhmien kokoontumisista ei ole tilastoa. Palautteiden ja oppilashuoltokertomuksien perusteella kokouksia on järjestetty oletettua vähemmän. Monialainen asiantuntijaryhmä kootaan oppilaan asian käsittelemiseksi tapauskohtaisesti. Vuonna 2015 suomenkielisissä peruskouluissa toimi 33 kuraattoria, joista neljä alue- ja yksi määräaikaisena resurssikuraattorina. Kunkin toimialueena oli 2 3 koulua. Esiopetuksen kuraattoripalvelut hoidettiin entisin resurssein, ensisijaisesti eri yksiköitä konsultoiden. Kouluilla toimi vuonna 2015 myös 31 psykologia, joista viisi alue- ja yksi määräaikaisena resurssipsykologina. Kunkin toimialueena oli 2 4 koulua. Lisäksi vuonna 2015 työskenteli kaksi toimintaterapeuttia ja musiikkiterapeutti. Terapiaan ohjauduttiin oppilashuoltoryhmän, opettajien, vanhempien, kouluterveydenhuollon ja muiden yhteistyötahojen kautta.

10 Oppilashuollon työn kohteet lukuvuonna Kuraattorit Psykologit Oppiminen 2,3 % 27,9 % Käyttäytyminen 35.5 % 23,4 % Tunne-elämä 14,1 % 25,9 % Perhe 13,4 % 5,1 % Sosiaaliset suhteet 29,5 % 4,5 % Koulunkäyntijär jestelyt 5,3 % 13,1 % Kuraattorin ja psykologin keskimääräinen oppilasmäärä peruskouluissa Lukuvuosi Kuraattorit Psykologit

11 1.5 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Kolmiportainen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin tuki perustuu kolmiportaiseen malliin. Tuki on oppilaan tarpeen mukaisesti yleistä, tehostettua tai erityistä tukea. Kolmiportaisen tuen tarkoituksena on lisätä ennaltaehkäisevää ja varhaista tukea. Tukimuodot suunnitellaan ja järjestetään yhteistyössä oppilaan, huoltajien, opettajien ja oppilashuollon henkilöstön kanssa. Yleinen tuki on laadukasta perusopetusta, jossa huomioidaan sekä ryhmän että yksittäisen oppilaan tarpeet. Yleisen tuen tukimuotoina painottuvat opetuksen eriyttäminen, tukiopetus, oppilaan ohjaus ja osa-aikainen erityisopetus. Myös muita tukimuotoja voidaan käyttää. Tilastointipäivänä tehostetussa tuessa opiskeli 2462 oppilasta eli 9,3 % perusopetuksen oppilasmäärästä. Tehostettua tukea annetaan, jos oppilaan saama yleinen tuki ei ole ollut riittävää. Tehostettu tuki on säännöllistä ja siinä käytetään samanaikaisesti eri tukimuotoja. Tuen muotoja ovat esimerkiksi osa-aikainen erityisopetus, samanaikaisopetus, joustavat opetusjärjestelyt, koulunkäyntiavustajapalvelut, opintojen yksilöllinen ohjaus ja tiivistetty yhteistyö kodin kanssa. Espoossa erityisessä tuessa opiskeli tilastointipäivän mukaan 2059 oppilasta, joka on 7,8 % perusopetuksen oppilasmäärästä. Erityisluokilla opiskeli 1853 oppilasta ja yleisopetuksen luokissa 206 oppilasta. Erityinen tuki on kokonaisvaltaista, jatkuvaa ja vahvaa oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tukemista. Se muodostuu erityisopetuksesta ja muista perusopetuslain mukaisista tukimuodoista ja palveluista. Erityinen tuki järjestetään oppilaan tuen tarve huomioiden muun opetuksen yhteydessä tai osittain tai kokonaan erityisluokalla. Väestövastuumalli Väestövastuumallin mukaan jokainen espoolainen koulu vastaa oman koulualueensa yleisen, tehostetun ja erityisen tuen oppilaiden opetuksesta. Väestövastuumallin prosessia kehitettiin kevätlukukauden 2015 aikana kouluilta ja eri toimijoilta saadun palautteen perusteella. Koulut saivat tarvittavat resurssit oppilaiden opetuksen järjestämiseksi lähikoulussa. Vaikeasti, lievästi ja keskivaikeasti kehitysvammaisten oppilaiden sekä autististen oppilaiden opetuksen resursointi ja koordinointi hoidettiin kaupunkitasoisesti väestövastuumallin ulkopuolella. Väestövastuumallin toimintatavoista pidettiin vuonna 2015 neljä alueellista tiedotustilaisuutta koulujen opetus- ja oppilashuoltohenkilöstölle. Mallin toteuttamiseen ja kolmiportaisen tuen järjestämiseen liittyviä koulutustilaisuuksia pidettiin myös suomenkielisen varhaiskasvatuksen opetus- ja oppilashuoltohenkilöstölle. Erityisopettajille pidettiin neljä alueellista koulutustilaisuutta huoltajan ja oppilaan kuulemiseen liittyvistä menettelytavoista. Päivä- ja loma-ajan hoito Lukuvuoden aamu- ja iltapäivähoitoon osallistui noin 220 lasta. Kesälomalla 2015 lomahoidossa oli 160 lasta ja joululoman 2015 aikana noin 100 lasta. Suomenkielinen opetus on toteuttanut sosiaali- ja terveystoimen Vammaispalveluiden tilaamaa kehitysvammaisten ja autististen lasten loma-ajan hoitoa vuoden 2014 talvilomasta alkaen. Aamu- ja iltapäivähoitoa on järjestetty lukuvuodesta alkaen. Apuvälineitä koskevia päätöksiä tehtiin vuonna 2015 yhteensä 23 oppilaalle.

12 1.6 Iltapäivä- ja kerhotoiminta Iltapäivätoiminta Perusopetuksen iltapäivätoiminta on koululaisille suunnattua, ohjattua ryhmämuotoista vapaa-ajan toimintaa. Sen tarkoituksena on vähentää lapsen yksin viettämää aikaa koulupäivän jälkeen. Perusopetuksen iltapäivätoimintaa tarjottiin vuonna 2015 suomenkielisten koulujen 1 2. luokkalaisille ja ylempien luokka-asteiden erityistä tukea tarvitseville oppilaille. Lukuvuonna iltapäivätoimintaan osallistui 3769 oppilasta, joista (63 %) oli 1. luokan oppilaita, (35 %) 2. luokan oppilaita ja 61 (2 %) ylempien vuosiluokkien erityisoppilaita. Perusopetuksen iltapäivätoimintaa järjestettiin avustettuna, ostopalvelutoimintana ja kaupungin omana toimintana. Lukuvuonna kaupunki aloitti oman toiminnan pilotin Koulumäen ja Saunalahden kouluissa. Lukuvuonna omaa toimintaa järjestettiin myös Tuomarilan koulussa. Eduskunta hyväksyi joulukuussa 2015 Perusopetuslain 48 f muutoksen. Muutos vaikuttaa iltapäivätoiminnasta perittävän asiakasmaksun syksystä 2016 alkaen. Iltapäivätoimintaan osallistuvien asiakasperheiden on kuitenkin mahdollista hakea asiakasmaksuista huojennusta. Asiakasmaksuhuojennuksia on lukuvuonna myönnetty yhteensä noin yhteensä 330 perheelle. Koulun kerhotoiminta Koulun kerhotoiminta on lapsen ja nuoren kasvua tukevaa tavoitteellista vapaa-ajan toimintaa. Se tukee kasvatus- ja opetustyötä. Toiminnan tavoitteina ovat luovan toiminnan ja ajattelun taitojen kehittäminen, omaehtoisuuteen kannustaminen sekä terveellisten elämäntapojen ja liikunnan lisääminen. Vuonna 2015 yli 90 % Espoon peruskouluista järjesti koulun kerhotoimintaa valtion erityisavustuksen tuella. Kouluilta saatujen suunnitelmien mukaan alakoulujen kerhoihin osallistui yli 6000 oppilasta. Yläkoululaisille suunnatuissa kerhoissa oli noin 1200 osallistujaa. Valtion erityisavustuksen ja koulun oman rahoituksen lisäksi koulut järjestivät koulun kerhotoimintaa muun muassa vanhempainyhdistysten, seurakuntien sekä koti- ja kouluyhdistysten tuella. WAU ry järjesti koulun kerhotoiminnassa matalan kynnyksen liikuntakerhoja 16 koululla.

13 1.7 Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus Kieli- ja kulttuuriryhmien opetusta kuvasi vuonna 2015 huomattava vieraskielisten oppilaiden määrän kasvu. Peruskouluissa ja lukioissa oli vuoden 2015 lopussa yhteensä 4260 vieraskielistä oppilasta ja opiskelijaa. Kasvua edellisestä vuodesta oli 726 oppilasta. Suomenkielisessä perusopetuksessa opiskeli lisäksi noin monikielisten perheiden ja suomalaisten paluumuuttajaperheiden lasta, joiden virallinen äidinkieli on suomi, mutta jotka tarvitsivat samanlaisia tukitoimia kuin vieraskieliset lapset. Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa opiskeli vuoden 2015 lopussa 769 oppilasta, runsas 200 enemmän kuin edellisenä vuonna. Kouluissa toimi vuoden lopussa 20 alakoulun ja 18 yläkoulun erillistä perusopetukseen valmistavan opetuksen ryhmää. Oppivelvollisuusikäisten turvapaikanhakijoiden määrän monikertaistumisen vuoksi Espooseen perustettiin vuoden 2015 syyslukukauden aikana 10 uutta yläkoulun valmistavaa luokkaa ja kaksi alakoulun valmistavaa luokkaa. Valmistavien luokkien oppilaista 38 % oli turvapaikanhakijoita, kun aikaisemmin heidän osuuteensa on ollut alle viisi prosenttia. 290:lle valmistavan opetuksen tukea tarvitsevalle jonkin verran suomea puhuvalle oppilaalle järjestettiin valmistavaa opetusta inklusiivisesti omissa lähikouluissa. Valmistavasta opetuksesta perusopetukseen siirtyviä maahanmuuttajien määräaikaista tukea tarvitsevia oppilaita oli vuoden 2015 lopussa 843 oppilasta. Näistä 41 opiskeli Mainingin koulussa erillisissä maahanmuuttajien pienryhmissä puutteellisen koulunkäyntitaustan vuoksi. Loput opiskelivat perusopetuksen ryhmissä omissa lähikouluissa. Suomi toisena kielenä -opetukseen osallistui vuoden 2015 lopussa 4067 peruskoulun oppilasta. Opetukseen osallistuneiden määrä kasvoi edellisestä vuodesta 476 oppilaalla. Maahanmuuttajien äidinkielen opetusta ja suomenkielisten/ruotsinkielisten lasten ulkomailla opitun vieraan kielen ylläpito-opetusta annettiin 41 eri kielessä. Lukion maahanmuuttajien äidinkielen kursseja järjestettiin 9 eri kielessä. Opetukseen osallistui yhteensä 3205 oppilasta, lähes 200 oppilasta enemmän kuin vuonna Eniten oppilaita osallistui venäjän (628), somalin (349), arabian (311), englannin (275) ja viron (205) kielen opetukseen. Opetusta antoi 57 opettajaa. Oman äidinkielen opetukseen ilmoittautuminen tapahtui sähköisesti Wilman kautta. Vuonna 2015 valmistavan opetuksen ja Suomi toisena kielenä (S2) -opetuksen pedagogiset asiantuntijat konsultoivat kouluja ja perehdyttivät uusia opettajia. Valmistavien luokkien opettajille järjestettiin perehdyttämiskoulutusta ja säännöllisiä tapaamisia, joissa hiottiin toimintatapoja ja vaihdettiin kokemuksia. Maahanmuuttajien äidinkielen opettajien tieto- ja viestintätekniikkatiimi järjesti opettajille koulutuksia sähköisten opetusvälineiden käytöstä. Lisäksi päätoimisille oman äidinkielen ja vähemmistöuskontojen opettajille järjestettiin neljän lähiopetuspäivän ryhmänhallintakoulutus. Farsin/darin kielen, arabian, kurdin, venäjän, viron ja albanian kielten opettajat toimivat myös osa-aikaisina kulttuuritulkkeina. Koulut kokivat kulttuuritulkkien osallistumisen turvapaikanhakijoiden vastaanottoon ja haasteellisiin huoltajaneuvotteluihin erittäin hyödylliseksi.

14 1.8 Kansainvälisyys Perusopetuksen kansainvälisyydellä tarkoitetaan kotikansainvälisyyttä sekä ulkomaille suuntautuvaa kansainvälistä toimintaa. Vuonna 2015 ulkomaille suuntautuva kansainvälinen toiminta keskittyi perusopetuksen tulostavoitteiden mukaisesti osallistumiseen sivistystoimen Twinning-hankkeeseen Kosovon kanssa sekä Kanada-yhteistyöhön. Pitkään jatkunut yhteistyö Kanadan Ontario York District n opetustoimen kanssa toteutui vastavuoroisina vierailuina. Kanadalaisia vieraita isännöitiin huhtikuussa ja sivistystoimen vierailu Kanadaan ajoittui marraskuulle Osaamista vaihdettiin muun muassa koulutilojen suunnittelun, maahanmuuttokysymysten, koulun johtamisen ja toiminnan arvioinnin, hallintokäytänteiden sekä opiskelijahuollon ja esiopetuksen tiimoilta. Kouluilla on lisäksi omia kehittämishankkeita, mm. Erasmus-kansainvälisyysprojekteja, joihin ne ovat saaneet rahoitusta Cimolta tai suoraan Euroopan unionilta. Kotikansainvälisyys näkyi vuoden 2015 aikana lähikouluissa olevan kulttuurisen monimuotoisuuden kasvuna. Myös koulut vastaanottivat kansainvälisiä vieraita. Kotikansainvälisyyttä määriteltiin uuden opetussuunnitelman sisältöihin liittyen pedagogisena ja ilmiöpohjaisena toimintana omassa kouluympäristössä. Yksi vuoden kohokohdista oli kansainvälisen, englanninkielisen Espoo International School - koulun avaaminen Uusi kouluyksikkö muodostui, kun Postipuun ja Komeetan koulujen englanninkielisistä alakoulun luokista ja Pohjois-Tapiolassa sijainneen Espoo International -yläkoulun luokista luotiin englanninkielinen yhtenäisen perusopetuksen koulu luokka-asteille 1-9. Opetustilat uudelle Espoo International School -koululle saatiin Suurpellon asuinalueelle valmistuneesta Opinmäen oppimiskeskuksesta. Koulutilojen ajatuksena on tukea oppilaiden oppimisen taitoja ja valmiutta elinikäiseen oppimiseen. Myös digioppiminen ja uuden teknologian käyttö on otettu tiloissa erityisesti huomioon.

15 1.9 Perusopetuksen muu kehittäminen Perusopetusta kehitettiin vuonna 2015 kolmen kehittämiskokonaisuuden kärjen lisäksi seuraavien hankkeiden ja rahoituksen kautta. Useat hankkeista olivat yhteisiä Espoon ruotsinkielisen opetuksen ja varhaiskasvatuksen kanssa. Muutamien hankkeiden rahoitukseen liittyi hankerahan lisäksi myös kunnan tai koulun oma rahoitusosuus. Joustavat oppimisen tilat (JOT) Joustavat oppimisen tilat (JOT) -kehittämishanke toteutettiin vuonna 2015 yhteistyössä Espoon Tilapalvelut -liikelaitoksen, Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkimusryhmien kanssa. Työ rahoitettiin Opetushallituksen oppimisympäristöjen kehittämiseen kohdennetulla valtionavustuksella. Hanketta koordinoi projektipäällikkö suomenkielisen opetuksen tulosyksiköstä. JOT-hankkeen tavoitteena oli luoda ja mallintaa kustannustehokkaat ja joustavat olosuhteet uusiutuvalle oppimiselle sekä kehittää oppimisen iloa tuottavia innostavia tiloja. Tapiolan koulun väistötilat Otaniemessä tarjosivat työlle testialustan, jolla uudenlaista tilakonseptia voitiin kehittää ennakkoluulottomasti. Hankkeen lopputuotoksena tuotettiin tukimateriaalia käyttäjälähtöiseen oppimisympäristön kehittämiseen. New Pedagogies for Deep Learning (NPDL) Espoo osallistui vuonna 2015 kansainväliseen New Pedagogies for Deep Learning (NPDL) kehittämisverkostoon kahdeksan peruskoulun ja kuuden lukion voimin. Koulut ja lukiot hakivat verkoston kautta hyviä käytänteitä laaja-alaisen osaamisen ohjaamiseen ja koulun toimintakulttuurin kehittämiseen. NPDL-viitekehyksen pohjalta opetustoimen hallinto osallistui osaltaan koulujen toimintakulttuurin kehittämiseen. Koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen Vuonna 2015 yhteensä 30 espoolaista koulua sai käyttöönsä 2,17 M opetus- ja kulttuuriministeriön erillisrahoitusta koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseen. Tällä rahalla koulut pystyivät palkkaamaan ammattiosaajia tukemaan oppilaiden kasvua ja oppimista. Hankkeella pyritään huomioimaan harrastus- ja toimintamahdollisuuksien erityistä kehittämistä niiden alueiden kouluilla, jotka täyttävät tietyt syrjäytymisvaaraa indikoivat kriteerit. Kouluilla käytettiin myös ARVOKAS-mallia, jolla edistetään oppilaiden sosiaalista kanssakäymistä sekä ehkäistään yksinäisyyttä ja sosiaalista marginalisoitumista. Opetusryhmien pienentäminen yleisopetuksessa Koulut saivat toimintavuodelle ,086 M vuoden 2014 puolella myönnettyä rahaa opetusryhmien pienentämiseen yleisopetuksessa. Kerhotoiminnan kehittämishanke Kerhotoiminnan kehittämishanke sai rahoitusta Hankkeeseen osallistui 90 % espoolaisista alakouluista ja 60 % yläkouluista. Hankkeessa tehdään myös yhteistyötä Wau ry:n kanssa tukemalla hankerahoituksella sen järjestämiä matalan kynnyksen liikuntakerhoja. Erityisopetuksen laadun kehittäminen Lukuvuodelle myönnettiin erityisopetuksen laadun kehittämiseen ja koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen. Osa rahoituksesta kohdistettiin myös vaativan erityisopetuksen opettajien ja avustajien koulutukseen. Autismiopetuksen oppimisympäristöjen kehittäminen Autismiopetuksen oppimisympäristöjen ja kalusteiden kehittämiseen oli käytössä opetushallituksen hankerahaa Hanketta pilotoi Niittykummun koulu. Tajua Mut! Espoossa otettiin vuosina käyttöön Tajua mut! -toimintamalli, jolla pyritään helpottamaan lasten ja nuorten parissa työskentelevien ammattilaisten välisen monialaisen

16 yhteistyön muodostumista. Kevään 2015 aikana toimintamallin käyttäjäkoulutuksen sai yhteensä kymmenen peruskoulun ja lukion opettajaa. Syksyllä 2015 aloitettiin Tajua mut! - kouluttajien koulutukset. Vuoden loppuun mennessä Tajua mut! -kouluttajaksi oli kouluttautunut 78 opettajaa 71 peruskoulusta ja lukiosta. Pitkälti uuden koulutusrakenteen ja toimintamalliin sitoutumisen ansiosta suomenkielisen opetuksen opettajista yli 1700 on saanut Tajua mut! -käyttäjäkoulutuksen. Oppilashuollon toimijat on koulutettu toimintamallin käyttöön jo aikaisemmin. Myös oppilashuollon puolelle on koulutettu omia kouluttajia. Hanketta rahoittavat Sitra sekä opetus- ja kulttuuriministeriö. Monikielisyys ja eri katsomukset näkyviksi (AGORA) Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö toteutti EU:n Kotouttamisrahaston rahoituksella ajalla hankkeen Agora Monikielisyys ja eri katsomukset näkyviksi koulussa. Hankkeessa kehitettiin uuden opetussuunnitelman mukaisia kielitietoisia työtapoja sekä luotiin työvälineet katsomusdialogin edistämiseen kouluissa. Hankkeen toimesta järjestettiin peruskoulun opettajille seminaareja ja työpajoja sekä kokeiltiin katsomusdialogin toteuttamista peruskouluissa, samanaikaisopetusta alakouluissa ja kielitietoista opetusta yläkouluissa. Hankerahoitusta saatiin yhteensä Kaksikielisen opetuksen tukeminen Lukuvuodeksi saatiin yhteensä kaksikielisen opetuksen laajentamiseen ja mahdollisen kielirikasteisen opetuksen aloittamiseen. Romanioppilaiden perusopetuksen tukeminen Opetushallituksen tuella jatkettiin kehittämishanketta romanioppilaiden perusopetuksen tukemiseen. Romanin kielen opettaja aloitti läksykerhotoiminnan romanitaustaisille lapsille ja tuki huoltajia yhteistyössä koulujen kanssa. Matkalla-hanke Mainingin koulussa jatkoi kehitysyhteistyöjärjestön Planin Matkalla -hanke, jossa tavoitteena on parantaa oppivelvollisuusikänsä loppuvaiheessa Suomeen muuttaneiden nuorten ja heidän vanhempiensa mahdollisuuksia osallistua suomalaisen yhteiskunnan toimintaan. Yksi maailma monta kieltä Pääkaupunkiseudun kuntien yhteinen Yksi maailma monta kieltä kielenopetuksen kehittämishanke jatkui vuonna 2015 viimeistä vuottaan. Hankkeen kautta järjestettiin muun muassa täydennyskoulutusta. FIS STEPS Kielen opetuksen kehittämisessä jatkuu pääkaupunkiseudun yhteinen Yksi maailma monta kieltä -kehittämishanke. Hanketta koordinoi Helsinki. FIS STEPS on valtakunnallinen englanninkielistä opetusta antavien koulujen verkostohanke, jonka tavoitteena on kehittää englanninkielisen opetuksen laatua ja uusia pedagogisia innovaatioita sekä perehtyä englanninkieliseen oppimateriaaliin. Liikkuva koulu Liikkuva koulu -hanke sai rahoitusta syksylle 2015 yhteensä Toiminnassa on mukana 28 koulua, joissa kehitetään liikunnallista koulupäivää muun muassa välituntitoimintana. Regional Centres of Expertise (RCE) RCE (Regional Centres of Expertise) -verkostoyhteistyön tavoitteena on kestävän kehityksen mukaisten toimintatapojen vieminen osaksi koulujen toimintakulttuuria. RCEtoimintaan liittyen on saatu rahoitusta OPEDUCA -projektiin, jonka tavoitteena on kehittää koulutusta niin, että siitä saatavat tiedot ja taidot pystytään sovittamaan työelämän tarpeisiin. Hankkeessa on mukana Etelä-Tapiolan lukio.

17 1.10 Toiminnan arviointi Koulutuksen järjestäjällä on lakisääteinen velvollisuus arvioida antamaansa koulutusta. Espoossa arviointisuunnitelma perustuu koulujen kolmivuosittaiseen itsearviointiin. Joka vuosi kolmannes kouluista raportoi arviointituloksistaan ja laatii niiden pohjalta kehittämissuunnitelman. Arviointitieto kerätään perusopetuksen laatukriteerien pohjalta vakioiduilla oppilas-, huoltaja- ja henkilökuntakyselyillä, itsearviointikyselyllä, vertaisarviointina sekä oppimistulosten avulla. Vuonna 2015 raportointivuorossa olleet peruskoulut mainitsivat merkittävimmiksi vahvuusalueikseen turvallisen oppimisympäristön, osallistavan toimintakulttuurin sekä henkilökunnan ammattitaidon ja sitoutuneisuuden. Kehittämiskohteista eniten mainintoja keräsivät ajankohtainen opetussuunnitelmatyö, osallisuus ja vaikuttaminen sekä fyysinen oppimisympäristö. Oppimistuloksia arvioitiin 2. ja 4. luokkalaisille suunnatulla teknistä lukutaitoa ja luetun ymmärtämistä mittaavalla ALLU-testillä. Vuonna 2015 ALLU-testitulokset heikentyivät jonkin verran muutaman vuoden takaisiin tuloksiin verrattuna. Muutos selittyy osin sillä, että testi tuli pakolliseksi kaikille S2-oppilaille vasta vuonna Sen sijaan oppilasryhmien väliset erot tuloksissa olivat merkittävät. Yleisopetuksen oppilaat saavat huomattavasti parempia tuloksia kuin S2- tai erityisopetuksen oppilaat. Samoin erityisesti 4. luokalla tyttöjen tulokset olivat parempia kuin poikien. Kouluille suositeltiin toimenpiteitä alakoululaisten lukuharrastuksen lisäämiseksi ja lukutaidon kehittämiseksi. Huhtikuussa 2015 Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (KARVI) järjesti valtakunnallisen matematiikan arviointikokeen peruskoulun 9. luokkalaisille. Espoosta otokseen valikoitui Espoon yhteislyseon koulu, mutta arviointikoe ostettiin myös muiden yläkoulujen käyttöön. Espoolaiset oppilaat menestyivät kokeessa keskimäärin hieman valtakunnallisen vertailuaineiston oppilaita paremmin. Oppilaiden suhtautuminen matematiikkaan ei silti poikennut vertailuaineiston oppilaiden suhtautumisesta. Syksyllä 2015 toteutettiin uusittu koulutuksen järjestäjän itsearviointi, jonka tavoitteena oli tuoda näkyväksi oman toiminnan vahvuuksia ja kehittämiskohteita. Itsearviointi koostui kahdesta tilaisuudesta, joissa tutustuttiin itsearviointikyselyyn ja sen väittämiin, toisessa käsiteltiin tuloksia. Koulutuksen järjestäjän kolmeksi keskeisimmäksi kehittämiskohteeksi nousivat: 1) henkilöstön riittävyys suhteessa oppilasmäärään 2) suomenkielisen opetuksen perustehtävän analyysi sekä 3) tiedottaminen ja tiedon vastaanottaminen. Myös opiskeluhuollon henkilöstö arvioi toimintaansa. He nostivat niin ikään keskeisimmäksi kehittämiskohteeksi henkilöstön riittävyyden suhteessa työn määrään ja kuormittavuuteen. Psykologit ja kouluterapeutit nostivat kehittämiskohteeksi lisäksi johtamisen osallistavuuden ja vuorovaikutteisuuden sekä koulutilojen peruskorjauksista ajoissa huolehtimisen. Kuraattorien tuloksissa kehittämiskohteiksi nousivat lisäksi tiedottaminen, osallistava ja vuorovaikutteinen johtaminen sekä koulujen oppilashuoltoryhmien toiminnan ohjeistaminen. Koulutuksen järjestäjän itsearviointi päätettiin toteuttaa tulevina vuosina vuosittain, ja jatkaa arviointikyselyn kehittämistä.

18 2 Lukiokoulutus Lukiokoulutuksen tavoitteena on kehittää opiskelijoiden yleissivistystä sekä antaa jatko-opintojen ja työelämän kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Kaikissa lukioissa on laadukas yleislinja sekä osassa lukiolinja, painotus tai opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä erityinen koulutustehtävä. Lukiokoulutuksen toimintavuoden 2015 keskeisenä tavoitteena oli Espoon kaupungin lukiokoulutuksen opetussuunnitelman laatiminen ja vuoden 2016 opetussuunnitelmauudistukseen valmentautuminen. Vuoden aikana rakennettiin kaikissa lukioissa valmius toteuttaa sähköinen ylioppilastutkinto. Osana lukioiden laajaa kansainvälistä toimintaa kehitettiin yhteistyötä Shanghain lukioiden kanssa. Yksi keskeisistä tehtävistä oli myös lukiokoulutuksen uuden arviointijärjestelmän luominen. Lukiokoulutus vuonna 2015 Espoossa oli vuonna suomenkielistä päivälukiota. Opiskelijoita oli yhteensä 4505 opiskelijaa (vrt opiskelijaa). Lukiokoulutuksen kustannukset vuonna 2015 olivat noin 34,6 M. 2.1 Opetussuunnitelmauudistus Lukiokoulutuksen opetussuunnitelmauudistus käynnistyi alkukesästä 2015 ohjausryhmän muodostamisella. Opetussuunnitelman kuntalinjaukset tehtiin yhteistyössä lukioiden rehtoreiden kanssa ja osa linjauksista yhteistyössä ruotsinkielisen opetuksen kanssa. Opiskeluhuoltoa sekä kodin ja oppilaitoksen yhteistyötä käsittelevät opetussuunnitelman osuudet laadittiin yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen toimialan kanssa. Myös opetustoimen eri vastuualueiden asiantuntijat, koko opettajakunta, opiskelijat ja huoltajat otettiin mukaan työhön. Opetussuunnitelman laatimiseen osallistettiin laajemmin myös nuorisovaltuusto ja kaupunkitason vanhempainyhdistys sekä kuntalaiset. Opetussuunnitelma rakentuu valtakunnallisten säädösten ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden sekä Espoon opetustoimen linjauksille. Opetussuunnitelmaa laadittaessa huomioitiin myös jatkumo perusopetuksesta toiselle asteelle. Oppimiskäsitykseen otettiin positiivisen ohjauksen näkökulma Espoon kuntakohtaisena linjauksena. Lukiokoulutuksen kuntaopetussuunnitelman pohjalta kussakin lukiossa laaditaan lukiokohtainen opetussuunnitelma. Nämä viedään hyväksyttäväksi lukioiden johtokuntiin kevään 2016 aikana. 2.2 Sähköinen ylioppilastutkinto Alkusyksyn 2015 aikana kaikkiin Espoon lukioihin rakennettiin valmiiksi sähköiseen ylioppilastutkintoon siirtymisen edellyttämä tekninen toimintaympäristö. Ympäristön toimivuutta myös testattiin kaikissa lukioissa. Sähköisiä kokeita oli harjoiteltu Ylioppilastutkintolautakunnan (YTL) kurssikoejärjestelmä Abitilla lukioissa jo ennen tätä. Lokakuussa kaikki lukiot osallistuivat YTL:n järjestämään sähköiseen äidinkielen harjoituskokeeseen. Kokeen tekijöitä oli lukiosta riippuen noin Kokeet järjestettiin pääsääntöisesti liikuntasaleissa. Yli 200 opiskelijalta kerätyn palautteen perusteella sähköisen kokeen järjestelyt sujuivat hyvin. Valtakunnallinen siirtyminen sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin uudistaa lukiopedagogiikkaa. Ensimmäiset sähköiset YO-kokeet kirjoitetaan syksyllä 2016.

19 2.3 Opiskelijahuolto toisella asteella Opiskelijahuollon tavoitteena on opiskelijan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen sekä yksilönä että ryhmän ja yhteisön jäsenenä. Opiskelijahuollolla ehkäistään ongelmien syntymistä, turvataan varhainen tuki sitä tarvitseville ja edistetään oppilaitosyhteisön yhteisöllistä toimintaa, opiskelijoiden osallisuutta sekä kodin ja koulun välistä yhteistyötä. Opiskelijahuolto on kaikkien yhteisöissä työskentelevien ja opiskelijahuoltopalveluista vastaavien työntekijöiden tehtävä. Vuonna 2015 opiskelijahuollon painopistettä siirrettiin uuden lain hengen mukaisesti ennaltaehkäisevään ja yhteisöllisyyttä tukevaan työhön. Yksiköiden toimintakulttuurit olivat erilaisia ja opiskelijoiden haasteet ja tarve opiskelijahuollon palveluihin vaihtelivat. Ennaltaehkäisevän ja yhteisöllisen työn osuuteen jäi täten kehitettävää. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian opiskeluhuollon ohjausryhmä kokoontui vuonna 2015 säännöllisesti kaksi kertaa lukukaudessa. Lisäksi perustettiin Omry -ryhmä, johon kuuluvat Omnian opiskeluhuollon vastaava, opiskeluterveydenhuollon ja suomenkielisen opetuksen opiskeluhuollon esimiehet. Ryhmä kokoontui kerran kuukaudessa. Lukioissa ja eri ammattioppilaitoksissa toimi vuonna kuraattoria, joista yksi aluekuraattorina. Kunkin vastuulla on 1 4 toimipistettä. Omnian kuraattorit siirtyivät Espoon kaupungin työntekijöiksi Sen myötä muodostettiin toisen asteen kuraattoritiimi. Painopistealueena vuonna 2015 oli yhteistyön ja toiminnan kehittäminen sekä tiimitoiminnassa että ammattioppilaitosten kanssa. Lukioissa yksilökohtaiseen opiskelijahuoltoon ohjautuminen vaati selkeyttämistä. Ammattioppilaitosten osalta painopiste oli edelleen enemmän yksilökohtaisessa työssä. Kuraattorit pystyivät noudattamaan määräaikoja sataprosenttisesti. Haasteena oli, että opiskelijat eivät saapuneet yksilökäynneille sovittuina aikoina. Opiskelijahuollon psykologeja oli vuonna 2015 kuusi. Kunkin vastuulla oli 3 4 lukiota tai ammattioppilaitosten toimipistettä. Lukion ja ammattioppilaitosten psykologipalvelut muodostavat toisen asteen opiskeluhuollollisten palvelujen kokonaisuuden. Palveluun pääsyn määräaikoja pystyttiin noudattamaan sataprosenttisesti. Lukioissa painopiste oli edelleen yksilökohtaisessa työssä. Ammatillisella puolella psykologin työnkuva on uusi ja muotoutumassa. Työtä pystyttiin kohdentamaan yhteisölliseen työhön, vaikka myös asiakastyön määrä on suuri. Opiskelijahuollon työn kohteet lukuvuonna Kuraattorit Psykologit Oppiminen 5,6 % 6,3 % Käyttäytyminen 22,5 % 8,8 % Tunne-elämä 24,7 % 69,2 % Perhe 30,3 % 5,9 % Sosiaaliset suhteet 15,2 % 6,3 % Koulunkäyntijärjestelyt 1,7 % 3,4 %

20 Kuraattorin ja psykologin keskimääräinen oppilasmäärä lukioissa Lukuvuosi Kuraattorit Psykologit

21 2.4 Kansainvälisyys Kansainvälisyyden toteuttaminen on keskeinen osa Espoon lukioiden toimintaa. Kulttuuriidentiteetti, kulttuurien tuntemus ja kansainvälisyys ovat vahvasti korostettuina lukioiden opetussuunnitelmissa. Espoon laaja kieliohjelma tukee opiskelijoiden kansainvälistymistä. Lukiolinjan yhteistyö Shanghain lukioiden kanssa käynnistyi vuonna Myös seuraavana vuonna yhteistyötä pyrittiin edistämään kaikissa Espoon lukioissa. Vuoden 2015 loppuun mennessä kaikkien lukioiden rehtorit olivat vierailleet Shanghaissa ja kaikille lukioille oli löydetty ystävyyslukiot Shanghaissa. Myös opiskelijaryhmiä vieraili puolin ja toisin Shanghaissa ja Espoossa, ja opiskelijavaihdon vilkastuttamista edesautettiin. Espoon lukioista tehtiin vuonna 2015 ulkomaanmatkoja yhteensä 34 eri kaupunkiin. Vajaa puolet matkoista kesti yli kolme päivää. Opiskelijoiden kanssa toteutetut opintomatkat suuntautuivat yleensä Eurooppaan, muun muassa Saksaan, Espanjaan, Belgiaan, Italiaan, Norjaan ja Ranskaan. Tämän lisäksi matkoja tehtiin esimerkiksi New Yorkiin, Pietariin ja Shanghaihin. Matkoilla oli mukana lähes 500 opiskelijaa. Vaihto-opiskelijoina ulkomailla oli syksyllä 2015 yhteensä 61 lukiolaista. Espoon lukioihin saapui 22 vaihto-opiskelijaa. Leppävaaran lukiossa alkoi syksyllä 2015 maahanmuuttajille ja vieraskielisille suunnattu lukioon valmistava koulutus. 2.5 Lukiokoulutuksen kehittäminen ja arviointi Lukiokoulutuksen kehittämistä ohjaavat lukiolinjan kehittämissuunnitelma sekä kunkin lukion lukuvuosisuunnitelma. Molemmat ovat tiiviissä yhteydessä Espoon lukiokoulutuksen opetussuunnitelmaan, suomenkielisen opetuksen ja sivistystoimen tuloskortteihin, KuntaKesu:un sekä Espoo-tarinaan, joista nousee toiminnan strateginen perusta. Lukiolinjan kehittämissuunnitelma määrittelee Espoon lukioiden yhteiset kehittämiskohteet 1 3 vuoden tähtäimellä. Keskeisin kehittämiskohde on modernin ja laadukkaan oppimisen varmistaminen. Lukiokoulutuksen kehittäminen keskittyi vuonna 2015 sähköiseen ylioppilastutkintoon valmistautumiseen ja sähköisen oppimisen kehittämiseen. Lisäksi keskiössä oli uuden opetussuunnitelman laatiminen. Myös lukioiden kansainvälisyyttä pyrittiin lisäämään. Vuonna 2015 valmistauduttiin sähköiseen ylioppilastutkintoon, kehitettiin sähköistä oppimista, laadittiin uutta opetussuunnitelmaa sekä pyrittiin lisäämään lukioiden kansainvälisyyttä. Lisäksi tärkeinä kehittämiskohteina olivat korkeakoulu- ja työelämäyhteyksien tiivistäminen, opiskelijoiden osallisuuden parantaminen, lukioiden viestinnän ja näkyvyyden lisääminen sekä uuden opiskelijahuoltolain toteuttaminen. Osana arviointijärjestelmän kehittämistä kaikissa lukioissa järjestetään vuoden 2016 alussa uusitut opiskelija- ja huoltajapalautekyselyt Wilmassa. School as a Service (SaaS) School as a Service (SaaS) -konsepti kehittyi vuonna 2015 JOT-hankkeessa tehdyn yliopistoyhteistyön kautta. Hankkeessa kehitetään yhteistyössä Aalto-yliopiston ja Espoon Tilapalvelut -liikelaitoksen kanssa Otaniemen kampukselle uudentyyppistä koulua, jossa jaetut tilaratkaisut tukevat muunneltavuutta, yhdessä tekemistä ja jossa käyttäjillä on keskeinen rooli oppimisympäristön luomisessa. Kantavana ajatuksena on koulun näkeminen oppimista tukevana monipuolisena palveluna eikä vain koulurakennuksena. Tavoitteena on löytää uudenlaisia oppimista edistäviä ratkaisuja ja lisätä oppimisen iloa. SaaS-koulutilat pyritään luomaan Otaniemen kampukselle vuoden 2016 syyslukukauden alkuun mennessä. Haukilahden lukio pääsee kokeilemaan uudenlaisia oppimistiloja siirtyessään väistöön syksyllä 2016.

22 2.6 Koulutustakuu ja opintoihin hakeutuminen Koulutustakuu ja toiselle asteelle siirtyminen Espoo, Kirkkonummi, Kauniainen ja Omnia vastaavat yhteistyössä alueen koulutustakuun toteutumisesta. Vailla opiskelupaikkaa oleville varmistetaan jatkopaikka yhteistyössä. Espoon, Kirkkonummen ja Kauniaisten peruskoulujen oppilaanohjaajilta kerättyjen tietojen mukaan noin 120 nuorta jäi ilman toisen asteen opiskelupaikkaa yhteishaun tulosten julkistamisen jälkeen kesällä Vuotta aiemmin ilman paikkaa jäi noin 150 nuorta. Kaikki ilman paikkaa jääneet ohjattiin etsivän nuorisotyön piiriin. Kesän hakujen ja varasijapaikkojen täyttämisen jälkeen valtaosa sai lukuvuoden alussa paikan tutkintoon johtavasta koulutuksesta, kymppiluokalta, valmistavasta koulutuksesta tai työpajoilta. Elosyyskuun 2015 vaihteessa Espoossa oli enää alle 10 nuorta ilman jatkopaikkaa tai heidän sijoittumisestaan ei ollut tietoa. Toisen asteen koulutuksen tiedottamista ja markkinointia tehtiin vuonna 2015 yhteistyössä Omnian, Kirkkonummen ja Kauniaisten kanssa. Kaikille peruskoulun päättäville jaettiin keväällä Yhteishaun jälkeen -esite. Syksyllä jaettiin Ammatilliset oppilaitokset ja lukiot -opas. Jälkimmäisestä laadittiin vuonna 2015 myös mobiiliopas, jonka avulla yhteishaussa hakevat voivat etsiä ja vertailla koulutuksia esimerkiksi matkapuhelimella. Yhteishaku ja opiskelijavalinta Espoon lukiot ovat vetovoimaisia, mikä näkyi ensisijaisten hakijoiden kokonaismäärän sekä Espoon ulkopuolelta tulevien hakijoiden määrän kasvuna vuonna Suomenkielisiin lukioihin oli keväällä 2015 yhteensä 1685 ensisijaista hakijaa. Edellisvuonna hakijoita oli 1600, joten lukumäärä nousi 5,3 %. Aloituspaikkoja kohden ensisijaisia hakijoita oli 1,18. Vuonna 2014 vastaava luku oli 1,10. Suomenkielisiin lukioihin valittiin kevään 2015 yhteishaun tulosten julkistamisen jälkeen 1421 opiskelijaa. Varsinaisessa haussa täyttämättä jääneet yhdeksän paikkaa täytettiin yhteishaun lisähaussa kesän aikana. Opetus- ja varhaiskasvatuksen linjauksen mukaan Espoossa lukiopaikkaan vaaditaan vähintään 7,00 keskiarvo lukuaineissa. Vuonna 2015 matalin sisäänpääsykeskiarvo tulosten julkistamisen aikaan oli 7,58 (vrt. 7,5 vuonna 2014). Opiskelijoita otettiin lukioihin varasijoilta kesän ja alkusyksyn aikana, jolloin alimmat keskiarvot laskivat joissain lukioissa tulosten julkistamisen aikaisista alimmista keskiarvoista. Lukuvuodelle suomenkielisiin lukioihin varattiin 1430 aloituspaikkaa ja Kauniaisiin 123. Aloituspaikkoja varattiin edellisvuoden tapaan 61,5 % ikäluokasta. Ikäluokan tilapäisestä kutistumisesta johtuen aloituspaikkoja oli Espoossa 23 vähemmän kuin lukuvuonna Tulevina vuosina ikäluokan koon ennustetaan nousevan voimakkaasti. Jatko-opintoihin hakeutuminen Espoon lukioista sijoitutaan hyvin jatko-opintoihin. Tilastokeskuksen sijoittumispalvelun mukaan vuoden 2010 ylioppilaista 80,1 % oli jatko-opiskelijana vuonna Noin 44 % lukion päättäneistä opiskeli yliopistossa ja 26 % ammattikorkeakoulussa. Vastaavasti Uudellamaalla jatko-opintoihin oli sijoittunut 75,5 % lukion 2010 päättäneistä. Heistä noin 34 % opiskeli yliopistossa ja 30 % ammattikorkeakoulussa.

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN TULOSYKSIKÖN TOIMINTAOHJE

ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN TULOSYKSIKÖN TOIMINTAOHJE Espoon kaupungin suomenkielisen 3.2.2 1 (12) ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN TULOSYKSIKÖN TOIMINTAOHJE Sivistystoimen johtaja 18.12.2015 Voimaan 1.1.2016 1 Toiminta-ajatus Espoon suomenkielinen

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

VUOSITTAINEN SUUNNITELMA UTAJÄRVEN KUNTA UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015. Lukuvuosi _2015-2016 R1 21 R2 9 R3 18 R4 4. Yhteensä 52 1/7

VUOSITTAINEN SUUNNITELMA UTAJÄRVEN KUNTA UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015. Lukuvuosi _2015-2016 R1 21 R2 9 R3 18 R4 4. Yhteensä 52 1/7 1/7 UTAJÄRVEN KUNTA Liite UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015 Lukuvuosi _2015-2016 OPETUSSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN opetustunnit yleisopetus vkt sltk myöntänyt 136 käytössä 136 opiskelijamäärä vuosiluokittain

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Koulun nimi lukuvuosi 2014-2015. Oppilasmäärä lukuvuoden päättyessä. Luokalle jääneiden lukumäärä. Työnantajan järjestämä koulutus

Koulun nimi lukuvuosi 2014-2015. Oppilasmäärä lukuvuoden päättyessä. Luokalle jääneiden lukumäärä. Työnantajan järjestämä koulutus Eurajoen kunta / koulutoimi PERUSKOULUN TOIMINTAKERTOMUS Koulun nimi lukuvuosi 2014-2015 Rikantilan koulu A. TILASTOLLISET ASIAT 1. Peruskoulun oppilaiden lukumäärä kevätlukukauden 2014 päättyessä Oppilasmäärä

Lisätiedot

Toimintakertomus 2014. Suomenkielinen opetus

Toimintakertomus 2014. Suomenkielinen opetus Toimintakertomus 2014 Suomenkielinen opetus Uusin eväin uuteen aikaan Sisältö Elämme keskellä opetuksen murrosta. Uudet opetussuunnitelmat astuvat voimaan syksyllä 2016, oppimisen digitalisaatio etenee

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

Monikulttuuristen lasten hyvinvointi opetuksen näkökulmasta. Monikulttuurisuusasioiden neuvottelukunta

Monikulttuuristen lasten hyvinvointi opetuksen näkökulmasta. Monikulttuurisuusasioiden neuvottelukunta Monikulttuuristen lasten hyvinvointi opetuksen näkökulmasta Monikulttuurisuusasioiden neuvottelukunta 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 syksy syksy syksy 2015 2016 2017

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA OPETUSSUUNNITELMISTA OPETUKSEN JA KOULUTUKSEN NÄKÖKULMASTA

AJANKOHTAISTA OPETUSSUUNNITELMISTA OPETUKSEN JA KOULUTUKSEN NÄKÖKULMASTA AJANKOHTAISTA OPETUSSUUNNITELMISTA OPETUKSEN JA KOULUTUKSEN NÄKÖKULMASTA Johtaja Jorma Kauppinen Helsinki 16.9.2014 Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Opetussuunnitelman

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013

Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013 Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013 Erityisasiantuntija Riitta Rajala, Opetushallitus JOUSTAVA KOULUPÄIVÄ SEMINAARI 23.1.2013

Lisätiedot

Avaussananat 3.11.2008. Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä. Osaamisen ja sivistyksen asialla

Avaussananat 3.11.2008. Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä. Osaamisen ja sivistyksen asialla Avaussananat 3.11.2008 Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä Osaamisen ja sivistyksen asialla PERUSOPETUKSESSA TAPAHTUU Hallitusohjelma voimavaroja suunnataan erityisesti perusopetuksen

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

Opetushallituksen kuulumiset

Opetushallituksen kuulumiset Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Espoon kaupungin suomenkielisen lukiokoulutuksen opetussuunnitelman hyväksyminen alkaen

Espoon kaupunki Pöytäkirja Espoon kaupungin suomenkielisen lukiokoulutuksen opetussuunnitelman hyväksyminen alkaen 17.02.2016 Sivu 1 / 1 610/2016 12.01.00.00 13 Espoon kaupungin suomenkielisen lukiokoulutuksen opetussuunnitelman hyväksyminen 1.8.2016 alkaen Valmistelijat / lisätiedot: Tapio Erma, puh. 046 877 3216

Lisätiedot

Kotiinpäin Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 2011

Kotiinpäin Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 2011 Kotiinpäin Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 2011 29.4.2011 Timo Lankinen pääjohtaja Opetushallitus Laadukas opetus (sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 35

Espoon kaupunki Pöytäkirja 35 13.03.2012 Sivu 1 / 1 1199/12.01.02/2012 35 Lukuvuoden 2012-2013 oppilaspaikoista päättäminen vuosiluokilla 7-9 Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. (09) 816 52033 Astrid Kauber, puh. (09) 816

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 3. 3 Nuorten maahanmuuttajien opetuksen siirtäminen Matinkylän koulun alaisuudesta Espoon aikuislukion alaisuuteen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 3. 3 Nuorten maahanmuuttajien opetuksen siirtäminen Matinkylän koulun alaisuudesta Espoon aikuislukion alaisuuteen 26.01.2012 Sivu 1 / 1 395/12.01.01/2012 3 Nuorten maahanmuuttajien opetuksen siirtäminen Matinkylän koulun alaisuudesta Espoon aikuislukion alaisuuteen Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. (09)

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

SUOMENKIELINEN KOULUTUS LUKUVUOSI 2013-2014

SUOMENKIELINEN KOULUTUS LUKUVUOSI 2013-2014 SUOMENKIELINEN KOULUTUS LUKUVUOSI 2013-2014 KOULU: Paraistenseudun koulu KEHITTÄMISSUUNNITELMA KEHITTÄMISKERTOMUS 1. JOHTAJUUS Työn kehittämistä tukevat käytänteet Koulun verkostoituminen ja yhteistyö

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat

Lisätiedot

SUOMENKIELISEN OPETUKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS VUOSILLE 2014-2016

SUOMENKIELISEN OPETUKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS VUOSILLE 2014-2016 1 SUOMENKIELISEN OPETUKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS VUOSILLE 2014-2016 Asukkaat ja palvelut Verkostomainen viiden kaupunkikeskuksen Espoo on vastuullinen ja inhimillinen edelläkävijäkaupunki, jossa kaikkien

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN TULOSYKSIKÖN VIRANHALTIJOIDEN OPETUSLAINSÄÄDÄN TÖÖN PERUSTUVA RATKAISUVALTA

ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN TULOSYKSIKÖN VIRANHALTIJOIDEN OPETUSLAINSÄÄDÄN TÖÖN PERUSTUVA RATKAISUVALTA ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN TULOSYKSIKÖN VIRANHALTIJOIDEN OPETUSLAINSÄÄDÄN TÖÖN PERUSTUVA RATKAISUVALTA Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta 10.12.2013 Voimaan 1.1.2014 ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN

Lisätiedot

Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset

Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset Joensuun seudun opetussuunnitelma Keskeiset uudistukset Opetussuunnitelman käyttöönotto Uuden opetussuunnitelman mukainen opetus alkaa kaikissa kouluissa 1.8.2016 Luokissa 1-6 uusi opetussuunnitelma kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Oppilashuolto Koulussa

Oppilashuolto Koulussa 1.8. 2014 Oppilashuolto Koulussa Keskeistä uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa Kokoaa yhteen oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset, jotka aiemmin olleet hajallaan lainsäädännössä. Korostetaan

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Ajankohtaista opetushallinnosta

Ajankohtaista opetushallinnosta Ajankohtaista opetushallinnosta Pääjohtaja Aulis Pitkälä Rovaniemi 13.9.2016 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2018 2013 2014 2015 2016 2017 2018 si-, perus- ja lisäpetuksen ops-perusteet

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Opetusneuvos 5.5.2014 Jussi Pihkala VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA 1 Johdanto 2 Nykytila Koulunkäyntiavustajien lukeminen osaksi opettaja-oppilassuhdetta

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103 20.03.2013 Sivu 1 / 1 1384/12.01.00/2013 103 Lukuvuoden 2013-2014 oppilaspaikoista päättäminen vuosiluokilla 7-9 Valmistelijat / lisätiedot: Kauber Astrid, puh. (09) 816 52024 Nurmi Juha, puh. (09) 816

Lisätiedot

Lasten- ja nuorten- Palvelut. ICT osana arkea. Mari Haapanen Opetuksen tukipalveluiden esimies Salon kaupunki www.sijoitusaloon.

Lasten- ja nuorten- Palvelut. ICT osana arkea. Mari Haapanen Opetuksen tukipalveluiden esimies Salon kaupunki www.sijoitusaloon. Lasten- ja nuorten- Palvelut ICT osana arkea Mari Haapanen Opetuksen tukipalveluiden esimies Salon kaupunki Tulevaisuuden työelämä tarvitsee: o yrittäjämäistä otetta o luovuutta, innovatiivisuutta o mukautuvaa

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Ohjausta kehittämään

Ohjausta kehittämään Ohjausta kehittämään Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansalliset kehittämispäivät Messukeskus 18.4.2013 Aulis Pitkälä Opetushallituksen pääjohtaja Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suomi maailman osaavimmaksi

Lisätiedot

Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki. Eeva-Riitta Pirhonen Opetusministeriö

Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki. Eeva-Riitta Pirhonen Opetusministeriö Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 29.4.2010 Helsinki Eeva-Riitta Pirhonen Opetusministeriö HE 109/2009 laiksi perusopetuslain muuttamisesta on edelleen eduskunnan käsiteltävänä voimaantulo?

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO 4.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Oman äidinkielen opetuksen järjestäminen. Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämisen koordinaattoritapaaminen 29.10.

Oman äidinkielen opetuksen järjestäminen. Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämisen koordinaattoritapaaminen 29.10. Oman äidinkielen opetuksen järjestäminen Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämisen koordinaattoritapaaminen 29.10.2009 Maahanmuuttajien oman äidinkielen opetus Espoossa järjestetään perusopetusta

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS

S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS KIELITIVOLIN KOORDINAATTORIT S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS opetusneuvos Terhi Seinä 5.11.2010 MAAHANMUUTTAJAOPETUKSEN TAVOITE antaa Suomeen muuttaville valmiuksia toimia tasavertaisina jäseninä suomalaisessa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32 18.03.2015 Sivu 1 / 1 1228/12.01.02/2015 32 Lukuvuoden 2015-2016 oppilaspaikoista päättäminen vuosiluokilla 7-9 Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. 050 372 5852 Astrid Kauber, puh. 046 877 3297

Lisätiedot

Kouluyhteisön kehittämistyön tuloksia eriyttämisessä ja arvioinnissa case Muurame

Kouluyhteisön kehittämistyön tuloksia eriyttämisessä ja arvioinnissa case Muurame Kouluyhteisön kehittämistyön tuloksia eriyttämisessä ja arvioinnissa case Muurame Helsinki, 26.4. 2012 KT, ohjaava opettaja Marjatta Mikola (Haukkarannan ohjauspalvelut) KM, erityisluokanopettaja Tiina

Lisätiedot

Elisa Helin, 12.5.2014. Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta?

Elisa Helin, 12.5.2014. Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta? Elisa Helin, 12.5.2014 Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta? Opettajuus muutoksessa Nuohooja on tullut, nähnyt ja voittanut, sopipa se opettajalle tai ei, ja opettajan

Lisätiedot

Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12

Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12 Opetus- ja kasvatuslautakunta 42 26.04.2016 Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12 129/12.00.01/2016 OPEKAS 42 valmistelijat; sivistysjohtaja Peter Johnson puh. 044 780 9254,

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat 20.9.2016 Kati Costiander Opetushallitus Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013

Lisätiedot

NORSSIN OPPILAS-JA OPISKELUHUOLTO

NORSSIN OPPILAS-JA OPISKELUHUOLTO NORSSIN OPPILAS-JA OPISKELUHUOLTO OPPILAS- JA OPISKELUHUOLLON OSA-ALUEET YHTEISÖLLINEN OPISKELUHUOLTO yhteisöllistä, ensisijaisesti ehkäisevää työtä YKSILÖKOHTAINEN OPISKELUHUOLTO yksilöllistä tukea monialaista

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?

Lisätiedot

Selvitysluonnoksesta annetut lausunnot

Selvitysluonnoksesta annetut lausunnot Selvitysluonnoksesta annetut lausunnot Lasten mielenterveysongelmien ehkäisy ja hyvinvoinnin tukeminen kouluterveydenhuollossa (3/2017) 318/54/2015 Opetus- ja kulttuuriministeriö, OKM167/050/2017, 6.7.2017.

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

57 Valmistavan opetuksen ja islamin opetussuunnitelman hyväksyminen osaksi perusopetuksen opetussuunnitelmaa alkaen

57 Valmistavan opetuksen ja islamin opetussuunnitelman hyväksyminen osaksi perusopetuksen opetussuunnitelmaa alkaen Mikkeli Ote pöytäkirjasta 6/2016 1 (5) Kasvatus- ja opetuslautakunta, 46, 26.05.2016 Kasvatus- ja opetuslautakunta, 57, 16.06.2016 57 Valmistavan opetuksen ja islamin opetussuunnitelman hyväksyminen osaksi

Lisätiedot

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tulospalkkiotavoitteet vuonna

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tulospalkkiotavoitteet vuonna Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tulospalkkiotavoitteet vuonna 2018 6.3.2018 1 1. Helsingissä joustavat elinikäisen oppimisen polut ottavat huomioon erilaisten oppijoiden tarpeet, 30 % Mittarit: Varhaiskasvatus

Lisätiedot

Espoon perusopetuksen opetussuunnitelman luku 5.4. Oppilashuolto

Espoon perusopetuksen opetussuunnitelman luku 5.4. Oppilashuolto 5.4 Oppilashuolto Oppilashuollosta on tullut yhä tärkeämpi osa koulun perustoimintaa. Se liittyy läheisesti koulun kasvatus- ja opetustehtävään. Oppilashuollon tavoitteena on oppilaan kokonaisvaltaisen

Lisätiedot

Oppilaan yleinen, tehostettu, erityinen tuki. Tea Kiviluoma

Oppilaan yleinen, tehostettu, erityinen tuki. Tea Kiviluoma Oppilaan yleinen, tehostettu, erityinen tuki Tea Kiviluoma 7.2.2018 Kolmiportainen tuki lakiin 2010. Tuki on määritelty asteittain muuttuvaksi, mitä kuvataan yleisen, tehostetun (POL 16a ) ja erityisen

Lisätiedot

Mikkeli. Modernin palvelun kasvukeskus Saimaan rannalla. Seija Manninen 9.5.2011

Mikkeli. Modernin palvelun kasvukeskus Saimaan rannalla. Seija Manninen 9.5.2011 Mikkeli Modernin palvelun kasvukeskus Saimaan rannalla Mikkelin kaupungin opetustoimi p Perusopetus kouluja 26 n. 4800 oppilasta p Esiopetus osin koulujen yhteydessä, osin päivähoidon järjestämänä p Perusopetuksen

Lisätiedot

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa.

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa. Valtakunnallinen Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri tukee lähikouluperiaatteen toteutumista tarjoamalla monipuolisia palveluja yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tarpeisiin. Valterin palvelut täydentävät

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät Sivistystoimiala 18.5. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu Opetussuunnitelma Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu 1 Hyväksytty opetuslautakunnassa 12.4.2011 Johdanto Perusopetuslaki on muuttunut osittain 24.6.2010 (PoL 642/2010). Tästä johtuen myös perusopetuksen

Lisätiedot

1. Kolmiportainen tuki

1. Kolmiportainen tuki 1 1. Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Suunnataan pedagogiseen selvitykseen perustuen, opetuspäällikön päätöksellä oppilaalle, jonka selviytyminen perusopetuksesta edellyttää yksilöllisiä opetusjärjestelyjä.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 80. Nuorisovaltuusto 22.09.2015 Sivu 1 / 1. 80 Koulujen lukuvuoden 2016 17 työ- ja loma-ajat. Nuorisovaltuuston lausunto

Espoon kaupunki Pöytäkirja 80. Nuorisovaltuusto 22.09.2015 Sivu 1 / 1. 80 Koulujen lukuvuoden 2016 17 työ- ja loma-ajat. Nuorisovaltuuston lausunto Nuorisovaltuusto 22.09.2015 Sivu 1 / 1 80 Koulujen lukuvuoden 2016 17 työ- ja loma-ajat. Nuorisovaltuuston lausunto Selostus Juha Nurmi tulee pyytämään lausuntoa nuorisovaltuustolta, koskien koulujen työ-

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Opetushallitus on hyväksynyt 18.6.2009 maahanmuuttajille järjestettävän perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet. Perusopetukseen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 34

Espoon kaupunki Pöytäkirja 34 19.03.2014 Sivu 1 / 1 1238/12.01.02/2014 34 Lukuvuoden 2014-2015 oppilaspaikoista päättäminen vuosiluokilla 7-9 Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. 050 372 5852 Astrid Kauber, puh. 046 877 3297

Lisätiedot

Ajatuksia opetustoimen henkilöstön osaamisien kehittämisestä. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Osaava-hankkeiden sidosryhmäpäivä

Ajatuksia opetustoimen henkilöstön osaamisien kehittämisestä. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Osaava-hankkeiden sidosryhmäpäivä Ajatuksia opetustoimen henkilöstön osaamisien kehittämisestä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus 15.3.2016 Osaava-hankkeiden sidosryhmäpäivä Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Koulutuksen tavoite 2025

Lisätiedot

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia

Lisätiedot

LIITE 1 Suunnitelma Opetushallituksen käyttöön asetettavista valtion vuoden 2015 4.2.2015 talousarviomäärärahoista 2012 (eur) 2012 (htv) 2013 (eur) 2013 (htv) 2014 (eur) 2014 (htvarvio) 2015 (eur) 2015

Lisätiedot

LukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628

LukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628 Keskeisiä kohtia perusopetuslaista sekä asetuksista, joilla on vaikutusta opetuksen eri tukitoimien toteuttamiseen. Tekstit ovat suoria lainauksia, joista luettavuuden takia on jätetty lainausmerkit pois.

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 KOMISSION TIEDONANTO 2011 On olemassa selkeää näyttöä siitä, että laadukas varhaiskasvatus johtaa huomattavasti parempiin tuloksiin perustaitoa mittaavissa kansainvälisissä

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Hallituksen esitykset annettu Oppilas- ja opiskelijahuolto

Hallituksen esitykset annettu Oppilas- ja opiskelijahuolto Hallituksen esitykset annettu 6.6.2013 Oppilas- ja opiskelijahuolto Janne Öberg HE oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi Uusi laki kokoaa yhteen lainsäädännössä nyt hajallaan olevat oppilasja opiskelijahuoltoa

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Suonenjoella

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Suonenjoella Suonenjoen kaupunki, Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 30.10.2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Suonenjoella Perustuu 1.8.2009 voimaan tulleeseen Perusopetukseen

Lisätiedot

RUOTSINKIELINEN KOULUTUS Sivistysosasto Sivistyslautakunnan ruotsinkielinen jaosto Ulrika Lundberg

RUOTSINKIELINEN KOULUTUS Sivistysosasto Sivistyslautakunnan ruotsinkielinen jaosto Ulrika Lundberg RUOTSINKIELINEN KOULUTUS Sivistyslautakunnan ruotsinkielinen jaosto Ulrika Lundberg Toiminta Toiminta koostuu ruotsinkielisestä esiopetuksesta, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnasta, 1. 9. vuosiluokan

Lisätiedot

- 1 - Lasten kotihoidontuen kuntalisää maksetaan edelleen ajalla 1.1.2015-31.12.2016 (nykyinen sopimus Kelan kanssa päättyy 31.12.2014).

- 1 - Lasten kotihoidontuen kuntalisää maksetaan edelleen ajalla 1.1.2015-31.12.2016 (nykyinen sopimus Kelan kanssa päättyy 31.12.2014). - 1-1..1 Koululautakunta 1..1.1 Varhaiskasvatus Kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaa (VASU) toteutetaan kaikissa varhaiskasvatuksen yksiköissä ja lasten vanhempien kanssa käydään kasvatuskumppanuusneuvottelu

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

Kotouttaminen opetustoimen näkökulmasta - Varhaiskasvatus ja perusopetus

Kotouttaminen opetustoimen näkökulmasta - Varhaiskasvatus ja perusopetus Kotouttaminen opetustoimen näkökulmasta - Varhaiskasvatus ja perusopetus Sivistyksen toimiala Pia Bärlund suunnittelija Pia.barlund@jkl.fi 014-266 4889 Näkymätön ja näkyvä maahanmuuttaja 1. sukupolven

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016. Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00.

Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016. Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00. Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016 Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00.01/2016 KOULTK 4 26.1.2016 Perusopetuslain 5 :n mukaan kunta

Lisätiedot