VESIEN HALLINTAJÄRJESTELMÄN TEHOSTAMINEN

Transkriptio

1 Vastaanottaja Kiertokapula Oy/Nevanperä Asiakirjatyyppi Rakennusselostus Päivämäärä Muutos A KAPULAN JÄTTEIDENKÄSITTELYALUE VESIEN HALLINTAJÄRJESTELMÄN TEHOSTAMINEN

2 KAPULAN JÄTTEIDENKÄSITTELYALUE VESIEN HALLINTAJÄRJESTELMÄN TEHOSTAMINEN Hyväksyjä Pentti Nevanperä Päivämäärä , Muutos A Laatija Nathan Gaasenbeek, Asta Säämänen Tarkastaja Ismo Läspä Kuvaus Kapulan jätteenkäsittelyalueen hulevesien ja jätevesien hallintajärjestelmän tehostaminen, rakennustapaselostus Viite Ramboll Niemenkatu LAHTI P F

3 SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ Rakennuttaja Suunnittelijat Rakennuskohde Työn tausta, kuvaus ja laajuus Muut urakoitsijat Rakennusalueen nykytilanne Rakennuskohteen mittaukset Katselmukset/raportit Työtulosten raportointi Noudatettavat asiakirjat 4 2. TOIMINNAN JÄRJESTELY Työalueet Liikenne Työmaatiet Rajoitukset, varottavat kohteet ja alueet Putkien ja johtojen siirto Työmaan huolto Työturvallisuus OLEMASSA OLEVAT RAKENTEET JA RAKENNUSOSAT Poistettava, siirrettävä ja suojattava kasvillisuus Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat rakenteet Siirrettävä maa-rakenteet Poistettavat pintamaat SUOJAUKSET JA ERISTYKSET Lämmöneristykset KUIVATUSRAKENTEET Avo-ojat Aluesalaojat Salaojan pumppaamo Rummut MAALEIKKAUKSET JA KAIVANNOT Maaleikkaus PENGERRAKENTEET Maa- ja reunapenkereet Kaivantojen täytöt PINTARAKENTEET Suodatinrakenteet Jakavakerros Kantavakerros Bitumisilla sideaineilla sidotut kulutuskerrokset LUISKAVERHOUKSET JA EROOSIOSUOJAUKSET VESIHUOLTO 13

4 31101 Suotovesiviemäri Saniteettivesiviemärit Hulevesiviemärit Salaojapumppaamon paineviemäri Kaivot Muut hulevesirakenteet, erikoiskaivot ja venttiilit Vesijohdot Vesipostit TURVALLISUUSRAKENTEET JA OHJAUSJÄRJESTELMÄT SÄHKÖTEKNISET JÄRJESTELMÄT LAADUNVARMISTUS Yleistä Laadunvalvonta Laadunvalvonnan suorittaminen Urakoitsijan laadunvalvonta Laadunvalvonnan seuranta Laadunvalvontasuunnitelma Riippumaton laadunvalvonta Tarkepiirustukset Työn aikainen laadunvalvonta Toimenpiteet poikkeamissa 18 PIIRUSTUKSET Nykytilannekartta 1: Asemapiirustus, Hulevesiallas 1: Asemapiirustus, Viettolinja täyttöalueella Periaatepiirustus, altaan rakennekerrokset 1: : Periaatepiirustus, Huoltotien rakenne 1: Poikkileikkaukset A-A, B-B ja C-C Hulevesialtaasta Läpivienti ja routaeriste det.rakenne Salaojapumppaamo det.rakenne 1:100 1:50 1: Asemapiirustus, viemärilinja ja sähkökaapelit 1: Muutos A, Asemapiirustus, pesupaikka 1: Pituusleikkaus viemärilinjalta 1:1000/1: Salaojavesipumppaamo Asemapiirros Leikkaus 1-1 1:20 1:200 1:

5 1. YLEISTÄ 1.1 Rakennuttaja Nimi: Kiertokapula Oy Osoite: Vankanlähde Hämeenlinna Puhelin: Sähköposti: etunimi.sukunimi@kiertokapula.fi Tilaajan edustajana urakkaa koskevissa hallinto- ja sopimusasioissa on Pentti Nevanperä, puh , , sähköposti pentti.nevanperä@kiertokapula.fi. Tilaajan edustajana teknisissä asioissa on rakennuttamisinsinööri Ilkka Tulokas, varalla käyttöinsinööri Suvi Koskinen. Nimi: Ilkka Tulokas Gsm: Sähköposti: ilkka.tulokas@kiertokapula.fi Nimi: Suvi Koskinen Puhelin: Faksi: Sähköposti: suvi.koskinen@kiertokapula.fi 1.2 Suunnittelijat Nimi: Ramboll Finland Oy Osoite: Niemenkatu 73, LAHTI Yhdyshenkilö: Nathan Gaasenbeek Puhelin: Sähköposti: nathan.gaasenbeek@ramboll.fi 1.3 Rakennuskohde Rakennuskohteena on Kiertokapula Oy:n omistama Kapulan jätteenkäsittelyalue joka sijaitsee Hyvinkään ja Riihimäen kaupunkien rajalla, noin 6 km etäisyydellä Hyvinkään keskustasta luoteeseen osoitteessa Kapulasillantie 2, Hyvinkää. Kapulan jätteenkäsittelyalue sisältää suljetun kaatopaikan, kierrätyskentät sekä käsittelyhallit ja rakennukset. Alueella otetaan vastaan kierrätettäviä jätteitä jatkojalostusta, kompostointia ja muuta käsittelyä varten. 1.4 Työn tausta, kuvaus ja laajuus Urakka koskee alueen vesienhallintajärjestelmän tehostamista rakentamalla alueen itäkulmaan uusi tasausallas, rakentamalla siirtoviemäri alueen hulevesille ja siirtoviemärit. Kaikki vedet johdetaan nykyiseen Hyvinkään Vesi Oy:n omistamaan pumppaamoon,. Rakentamisessa hyödynnetään betonimursketta. Hulevesiallas toimii tasaus- ja selkeytysaltaana ja estää ylivuotoja. Normaalitilanteessa kaikki alueen likaiset hulevedet ja suotovedet johdetaan siirtoviemärin avulla altaaseen. Altaassa on noin 400mm lietetilavuus. Altaan toiseen päähän on asennettu purkuputki 150M kahdessa tasossa jonka kautta vedet johdetaan Hyvinkään Vesi Oy:n pumppaamolle. Kun pumppaamon maksimikapasiteetti saavutetaan sadetapahtuman vuoksi, vedet padottavat viemäreissä ja uudessa tasausaltaassa. Altaassa vedestä erotetaan kiintoaineet ja kelluva aines. Altaasta vedet johdetaan takaisin pumppaamolle kunnes taso pumppaamossa on laskettu alemmalla tasolla.

6 Vesien johtaminen voidaan ohjata venttiilien avulla ja allas esimerkiksi huoltotilanteessa kytkeä pois järjestelmästä. Saniteettivedet johdetaan suoraan Hyvinkään Vesi Oy:n pumppaamon etukaivolle (EK800) ja edelleen pumppaamolle. Saniteettivedet voidaan myöhemmin johtaa erikseen. Urakkaan kuuluvat raivaus ja pintamaan poistotyöt, nykyisten rakenteiden purku ja rakennuksien sekä puuston suojaus. Urakan keskeiset rakenneosat ovat: ω Tasausaltaan rakentaminen, sisältäen: ω raivaus- ja pintamaan poistotyöt ω altaan salaojan ja salaojapumppaamon rakentaminen ω altaan tulo- ja poistoputkien, venttiilien rakentaminen ω uusi etukaivon rakentaminen ja liittäminen järjestelmään ω altaan rakennekerrosten rakentaminen ω huoltotien, geotuubikentän ja muut liittyvät rakenteet ω Jäteveden johtamisjärjestelmän rakentaminen, sisältäen: ω vanhan ja uuden toimiston jätevesiviemärin liittyminen siirtoviemäriin ω jätevesien siirtoviemärin rakentaminen ω siirtokuormausaseman jätevesiviemärin rakentaminen ω hulevesien johtamisjärjestelmän rakentaminen, sisältäen: ω hulevesien siirtoviemärin rakentaminen Läntiseltä huoltoalueelta uudelle tasausaltaalle ω Eteläisen kentän hulevesiyhteyden rakentaminen siirtoviemäriin ω pesupaikan ja romu-autojen varastopaikan öljynerotusjärjestelmän rakentaminen ω vanhan tasausaltaan purkuviemärin kytkeminen hulevesien siirtoviemäriin ω vanhan kaatopaikan suotovesiviemärin liittäminen tasausaltaaseen 1.5 Muut urakoitsijat Jätteidenkäsittelyalueella toimii samanaikaisesti muita kuljetus- ja koneurakoitsijoita. Alueella toimii myös pientuojien jätteiden vastaanottopiste. Jätteidenkäsittelyalue on auki ma-pe klo Rakennusalueen nykytilanne Vesienhallinta Nykytilanteessa kenttien hulevedet johdetaan nykyisen tasausaltaan kautta alueen itäreunalla sijaitsevalle Hyvinkään Vesi Oy:n jätevesipumppaamolle. Vanhan ja uuden toimiston sosiaalitilojen saniteettivedet johdetaan vanhan kaatopaikan länsireunan suotovesipumppaamolle. Suotovedet johdetaan kaatopaikan itäreunalla sijaitsevan suotovesipumppaamon kautta Hyvinkään Vesi Oy:n jätevesipumppaamolle. Kaupungin jätevesipumppaamon kapasiteetti on rajallinen ja nykyinen tasausallas on liian pieni jolloin alueen vedet on johdettu ajoittain ylivuotoon. Suunniteltujen siirtoviemärien ja tasausaltaan avulla tehostetaan alueen vesienhallintaa ja estetään ylivuotoja vastedes ja tehostetaan kiintoaineen erotusta. Samalla saneerataan alueen jätevesienjohtamisjärjestelmä johtamalla saniteettivedet erikseen muusta vesistä. Maaperä Altaan alueella maaperä on humuspitoisen peitemaakerroksen ja puuston peittämää käyttämättömänä ollutta kenttäaluetta. Osalle aluetta on läjitetty maamassoja. Humuksesta ja alueelle tuoduista maamassoista muodostuvan kerroksen paksuus vaihtelee alueella arviolta 0,3 2,0 metriin. Peitemaan alla on savinen silttikerros. Nykyisen tasausaltaan alueella on moreeni.

7 Olemassa olevat kaivot, putket ja muut rakenteet on esitetty piirustuksessa Rakennuskohteen mittaukset Suunnittelualue on kartoitettu v Suunnitelmien koordinaattijärjestelmänä on ETRS-GK25 ja korkeusjärjestelmänä N2000. Maaperätutkimukset ja maanpintatiedot Rakennusalueelle on tehty kairauksia sekä alueelta on otettu maaperänäytteitä. Kairausten kairaustiedot ovat nähtävissä suunnitelma-asiakirjoissa ja piirustuksissa. Suunnitelmissa ilmoitettu maanpintatieto on mitattu Tähtiranta Oy:n toimesta v Kesäkuussa 2016 altaan suotovesipumppaamon kohdalla on suunniteltu tehtäväksi yksi lisäkairaus maaperäolosuhteiden varmistamiseksi. Työnaikaiset mittaukset Urakoitsija laatii rakennussuunnitelmien perusteella mittaussuunnitelman, joka hyväksytetään rakennuttajalla. Työnaikaisia mittaustuloksia käytetään suoritteiden maksuperusteina lisä-ja muutostöihin, rakenteiden laadunvalvontaan sekä mitta- ja sijaintitarkkuuden analysointiin. Mittauksista laaditaan mittauspöytäkirja. Mittaukset on tehtävä sähköisessä muodossa pintamallien muodostamiseksi. Tulokset esitetään dwg -formaatissa. Rakennuttaja osoittaa urakoitsijalle mittauksiin käytettävät kiinto- ja monikulmiopisteet sekä näiden x-, y- ja z- koordinaatit. Urakoitsija mittaa erikseen mainitut rakennepinnat sekä kaikki putket, kaivot ja johdot x-, y- ja z-pisteinä. Kaikilla mittaviivoilla (putkilinjat, johdot, rakenteiden taiteviivat yms.) tulee olla oma koodi Kiertokapula Oy:n mittausohjeen mukaisesti. Mitattavat kerrokset ja rakenteet ovat: 1. Maankaivun lopputilanne 2. Kantavan kerroksen yläpinta 3. Jakavan kerroksen yläpinta 4. Asfalttikerrosten yläpinnat 5. Kaikki putkirakenteet yms. rakenteet, enintään 5 m pistevälein, lisäksi mi tataan kaikki poikkeamat asennussuunnitelmasta (paikkaukset, ylimääräiset liitokset ym.) 6. Rakennetut kaivot ja niihin liittyvien putkien tulo- ja lähtökorot Työnaikaisia tähysmerkkejä ja luiskamalleja ym. tulee olla riittävästi, jotta korkeusasemat, luiskakaltevuudet, etäisyydet, kerrospaksuudet ym. mitat voidaan joka hetki todentaa. 1.8 Katselmukset/raportit Katselmukset Ennen työsuorituksen aloittamista pidetään alkukatselmus. Tarkastukseen osallistuvat rakennuttajan ja urakoitsijoiden edustajat. Tilaisuudesta laaditaan pöytäkirja ja mahdolliset poikkeamat sopimusasiapapereihin verrattuna kirjataan muistioon. Työstä tarkastetaan vähintäänkin seuraavat työvaiheet: ω Maanpinta maankaivun jälkeen ω Putki- ja kaivorakenteet ennen peittämistä ω Kantavakerros muotoilun jälkeen ω Asfalttikerroksen yläpinta Kaikki työvaiheet tarkastetaan erikseen. Mitään rakennetta ei saa peittää ennen hyväksyttyä tarkastusta. Mikäli todetaan, että rakenne ei täytä asetettuja vaatimuksia, korjaus tehdään pääsääntöisesti poistamalla virheellinen rakenne ja rakentamalla se uudelleen.

8 1.9 Työtulosten raportointi Urakoitsija kokoaa rakentamisesta kertyneet materiaali-, tutkimus-, mittaus- ja koetulokset sekä laatii ja esittää raportin rakennuttajalle ennen työn vastaanottoa. Loppudokumentaation sisällysluettelon urakoitsija esittää laatusuunnitelman yhteydessä rakennuttajan kommentoitavaksi. Urakoitsijan tulee esittää loppudokumentaatio vastaanottotarkastuksen yhteydessä Noudatettavat asiakirjat Tämän työselityksen lisäksi noudatetaan seuraavia ohjeita ja määräyksiä: ω ympäristöluvan määräyksiä ω urakka-asiakirjoja ω Ramboll Finland Oy:n laatimia lausuntoja ja piirustuksia ω Maa-RYL-2015, Rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset, talonrakennuksen maatyöt ω InfraRYL 2015, Osa 1 (maa-, pohja-, ja kalliorakenteet) ω InfraRYL 2015, Osa 2 (Vesihuolto) ω InfraRYL 2015, rakennusosa- ja hankenimikkeistö, määrämittausohje ω Asfalttinormit 2011, Pank ry ω Rakennustietosäätiön julkaisemia RT- ja RYL-kortteja ω Pohjarakennusohjeet, RIL ω Maahan ja veteen asennettavat kestomuoviputket, Suomen Rakennusinsinöörien Liiton julkaisu RIL ω Muoviputkistandardit (SFS) ω Kaivanto-ohje 2014, RIL ω Maakaasuasetus ω muita Rakennusinsinöörien Liiton julkaisemia rakentamista koskevia normeja ja ohjeita ω paikallisia rakentamisesta annettuja määräyksiä sekä viranomaisten antamia yleisiä määräyksiä ω voimassa olevia rakentamisesta annettuja lakeja, asetuksia ja määräyksiä ω työsuojeluviranomaisten määräyksiä ω viranomaisten, rakennuttajan ja suunnittelijan työn aikana antamia kirjallisia ja suullisia määräyksiä ja ohjeita ω materiaalitoimittajien antamat materiaaleja, varastointia ja asennustöitä koskevat ohjeet sekä määräykset 2. TOIMINNAN JÄRJESTELY Urakoitsijan on työn suunnittelussa ja toteutuksessa otettava huomioon jätteidenkäsittelyalueella muut toiminnot sekä yhteistyössä rakennuttajan kanssa suunniteltava kaikki työnsä siten, että toiminnot eivät häiriinny koko työn aikana. Urakoitsijan tulee ottaa riittävästi selvää rakennetuista laitteista, rakennuskohteista sekä liikenneoloista työmaalla ja ympäristössä. Urakoitsija laatii työmaasuunnitelman, jossa esitetään tukikohdan paikka, varastoalueet, liikennejärjestelyt, väliaikaiset rakenteet, vesi- ja jätehuoltojärjestelyt, työn aloittamis- ja etenemisjärjestys jne. Suunnitelma on laadittava kahdenkymmenenyhden (21) päivän kuluessa sopimuksen allekirjoituksesta ja esitettävä rakennuttajalle hyväksyttäväksi laatusuunnitelman yhteydessä. 2.1 Työalueet Urakoitsijan on huolehdittava työmaa-alueen merkitsemisestä. Rakennuttaja osoittaa urakoitsijalle sen sosiaalitilojen ja työmaatoimiston paikan kaatopaikka-alueelta. Samoin rakennuttaja osoittaa sähkön liitäntäpisteen ao. paikan läheisyydestä. Vesi- ja viemärivalmiudet sovitaan erikseen. 2.2 Liikenne Urakoitsija ei saa katkaista mitään liikenneyhteyttä rakennusalueella tai sen ympäristössä ilman rakennuttajan lupaa. Mikäli näin tapahtuu, on rakennuttajalla oikeus laskuttaa tästä muille

9 alueella toimiville urakoitsijoille aiheutuneet kustannukset ko. liikenneyhteyden katkaisseelta urakoitsijalta. Urakoitsijan tulee huolehtia opastuksesta työkohteeseensa. Tarkemmin asiaa käsitellään aloituskokouksessa, työmaakokouksissa ja mahdollisesti järjestettävissä koko kaatopaikka-aluetta koskevissa liikennejärjestelypalavereissa. 2.3 Työmaatiet Urakoitsija tekee oman tarpeensa mukaan työmaateitä alueelle, jotka tulee hyväksyttää rakennuttajalla ennen töihin ryhtymistä (materiaalien kuljetukset ym.). Olemassa olevien putkilinjojen, johtojen ym. paikat tulee selvittää ennen töiden aloitusta. Rakenteita ei saa vaurioittaa. 2.4 Rajoitukset, varottavat kohteet ja alueet Rakennuttaja antaa tiedot työmaan lähestymis- ja sisäisestä liikenteestä, paikoituksesta, rajoituksista, kielletyistä alueista yms. 2.5 Putkien ja johtojen siirto Kaikkien suunnitelma-asiakirjoissa näkyvien, olemassa olevien putkien ja johtojen varominen, mahdollinen alittaminen, katkaiseminen, siirtäminen ja uudelleen liittäminen kuuluvat urakkaan. 2.6 Työmaan huolto Työnsuoritukseen liittyvät vesi, viemäröinti, puhtaanapito, jätehuolto, sähkö ym. huolto kuuluvat urakoitsijan hankintoihin. Jätevesiä ei saa johtaa maastoon. Työmaalla on oltava vähintään yksi siirtolava työmaalla syntyville roskille. 2.7 Työturvallisuus Urakoitsijan tulee noudattaa yleisessä työselityksessä esitettyjä vaatimuksia sekä asiaa käsitteleviä lakeja, asetuksia ja määräyksiä sekä yleisiä ohjeita. Rakennustyötä varten on laadittu työturvallisuusasiakirja OLEMASSA OLEVAT RAKENTEET JA RAKENNUSOSAT Poistettava, siirrettävä ja suojattava kasvillisuus Ennen rakentamisen aloittamista altaan rakennusalueelta hyötypuut kaadetaan ja puutavara varastoidaan sille rakennuttajan osoittamaan paikkaan työmaa-alueen läheisyyteen. Allas alueelta raivataan hyötypuuksi kelpaamaton puusto ja varastoidaan rakennuttajan osoittamaan paikkaan. Muualla alueella puustoa tulee mahdollisuuksien mukaan säilytä ja tarvittaessa suojata. Puuston poistosta tulee ilmoittaa rakennuttajalle Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat rakenteet Ennen rakennustöiden aloittamista tarkastetaan rakennusalue yhteisesti rakennuttajan ja urakoitsijan toimesta. Urakoitsijan tulee ennen rakennustöihin ryhtymistä varmistua alueella sijaitsevien johtojen, kaapelien, viemäreiden yms. sijainnista. Urakoitsija vastaa em. laitteille mahdollisesti aiheutuvista vaurioista. Em. laitteiden suojaamisesta, siirtämisestä tai poistamisesta on sovittava rakennuttajan kanssa.

10 11400 Siirrettävä maa-rakenteet Rakennuttaja on murskannut betonimursketta vesienhallintajärjestelmän rakentamista varten. Ylijäävät massat siirrettään välivarastoon rakennuttajan osoittamaan paikkaan Itäisellä allasalueella Poistettavat pintamaat Altaan alueelta poistetaan humuspitoinen maakerros ja varastoidaan rakennuttajan osoittamaan paikkaan SUOJAUKSET JA ERISTYKSET Lämmöneristykset Altaan tuloputki 680M sekä altaan purkuputket 150M varustetaan itsesäätyvillä lämmityskaapelilla ja routaeristeellä. Putkien sisälle asennetaan itsesäätyvät lämmityskaapelit esim. PST 33 lämmityskaapeli (33W/m) tai SOL-S4/30 lämmityskaapeli. Urakkaan sisältyy kaikki kaapelin asentamisessa vaadittavat erikseen mainitsemattomat lisälaitteet ja maakaapelivedot. Eristemateriaalin on oltava suulakepuristettua polystyreeniä eli tyyppimerkinnän XPS-tuotetta. Eristeenä käytetään esim. eristettä Finnfoam FI-300/100 mm (600 x 2500 mm). Kaivot K124 ja K120 varustetaan myös routaeristeellä. Routaeriste asennetaan kaivon ulkopuolelle. Eristemateriaalina voi käyttää esim. solukumieristemattoa. Eristepaksuus on 3 x 19 mm. Kaivot on varustettava jäätymissuojilla. Routaeristeet rakennetaan InfraRYL 2015 kohdassa Suojaukset ja eristykset esitettyjen periaatteiden mukaisesti. Viettoviemärit eristetään aina peitesyvyyden ollessa alle 1,4 m. Allasalueen ulkopuolella, jossa rakenteet eivät haittaa maatäyttöjä, routaeristeenä voidaan käyttää kaivumaita, jotka läjitetään viettolinjan yläpuolelle KUIVATUSRAKENTEET Avo-ojat Allasalueelle tehdään altaan kiertävät avo-ojat suunnitelma-asiakirjojen mukaisesti. Avo-ojien luiskien kaltevuudet ovat 1:1 piirustuksen mukaisesti Avo-ojat rakennetaan InfraRYL 2015 kuivatusojien periaatteiden mukaisesti Aluesalaojat Altaan rakennekerrokset kuivataan jakavan kerroksen alapuolelle asennettavilla salaojilla, josta vedet johdetaan pumppukaivoon. Nämä salaojat mahdollistavat huoltotöitä ja mahdollisesti liian korkealla olevan pohjaveden alentamisen. Pumppukaivosta puhtaat pohjavedet ohjataan allasta kiertävään avo-ojaan. Pumppaamosuunnitelma on esitetty piirustuksessa Salaojina käytetään ympärirei itettyä 110/95M tuplaputkea. Putken lujuusluokka on SN8. Putken alkupäähän asennetaan salaojakaivot 400M. Salaojat tulee huuhdella ennen putkiston käyttöönottoa. Salaojaputkien asentamisessa ja alustan laatuvaatimuksissa noudatetaan InfraRYL2015 ohjeita Salaojan pumppaamo Salaojapumppaamo asennetaan piirustuksen mukaisesti. Pumppaamo, ø 1200 mm, korkeus 6000 mm, rakennetaan tehdasvalmisteisena pakettipumppaamona, johon asennetaan perusvesien pumppaukseen soveltuva pumppu. Pumppaamo ankkuroidaan teräsbetonilaattaan, kooltaan 2,3 x 2,3 x 0,2 m.

11 Pumppaamokaivon vierustäytöt ja perustaminen toteutetaan InfraRYL 2015 mukaisesti. Maaperä ja pohjavesi Pumppaamon kohdalla maanpinta on noin tasolla +89,00. Vieressä on havaittavissa täyttömäki, joka tulee huomioida kaivannon toteutuksessa. Pumppaamon kohdalta ei ole tehty maaperätutkimuksia, tietoa täydennetään urakan tarjousvaiheessa. Muualla rakennusalueella on tehty painokairauksia ja maanäytteenottoja. Näiden tutkimusten perusteella voidaan alustavasti todeta maaperän olevan pääasiassa tiivistä savea ja savista silttiä. Myös löyhiä maakerroksia on havaittavissa. Pohjaveden pinnan korkeudesta ei ole tietoa. Pumppaamon kohdalle tullaan tekemään pohjatutkimuksia kesäkuussa Perustaminen Alustavasti pumppaamo perustetaan maanvaraisesti laatalle moreenikerroksen päälle tehdylle 0,3 m paksulle tiivistetylle murskearinalle. Pumppaamon perustamistapa tarkentuu pohjatutkimusten teon jälkeen. Kaivannon pohja tasataan ja pohjalla mahdollisesti olevat kivet, vesi, lumi ja jää poistetaan ennen murskearinan rakentamista. Kaivu ulotetaan 0,3 m pohjalaatan perustamistason alapuolelle ja pohjalle asennetaan suodatinkangas (N3) ja tiivistetty 0,3 m paksuinen murskearina 0 32 mm murskeesta. Murskearinan tiiveysvaatimus on Dï 95 %. Kaivannon täyttäminen Ennen kaivannon täyttämistä tarkastetaan, ettei pumppaamo ole vaurioitunut kuljetuksen tai asennuksen yhteydessä. Täytön saa aloittaa vasta sitten, kun rakennuttajan edustaja on tarkastanut valetut ym. rakenteet ja betonilaudoitukset on purettu. Asennuksen ja kiinnityksen jälkeen kaivanto täytetään lopulliseen tasoon. Pumppaamon vierustäyttö ulotetaan maanpintaan asti ja se rakennetaan raekooltaan 0-32 mm jakavasta sorasta, joka sullotaan ja tiivistetään kerroksittain varoen rakenteiden siirtymistä. Täytön tiiviysvaatimus on 92 % parannetun Proctor-kokeen arvosta. Kaivannon täyttöön käytettävä sora ei saa olla jäässä. Täyttö suoritetaan cm kerroksina välillä juntaten ja vedellä tiivistäen. Tulo- ja lähtöputkien alustojen tiivistämiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota painumien välttämiseksi. Ruostumattomat teräsputket Pumppaamon sisäiset putkistot tehdään ruostumattomasta (SS 2333) tai haponkestävästä (SS2343) teräksestä min. paineluokan PN10 mukaisesti. Putkien mittojen tulee olla ISOjärjestelmän mukaisia. Pumppaamossa käytettävien paineenalaisten putkien seinämävahvuuden tulee olla 4 mm. Putkistojen liitokset tehdään hitsaus- ja irtolaippaliitoksina. Irtolaippaliitoksia käytetään piirustusten osoittamissa paikoissa sekä siellä, missä varusteet on saatava irti korjausta ja huoltoa varten. Irtolaipat tehdään kuumasinkitystä teräksestä. Irtolaippojen paksuuden tulee olla vähintään DIN 2642 mukainen ja laippaporausten DIN 2501 PN10 mukainen. Maan alle jäävät laippaliitokset suojataan asennusten jälkeen korroosionestoteipillä, esim. Nitto 57 GO, Etra Oy. Kumitiivisteinä laippaliitoksissa käytetään kangasvahvisteisia tiivisteitä, joiden paksuus on vähintään 2 mm. Kuusioruuvien, muttereiden ja aluslevyjen materiaalin tulee olla kuumasinkittyä terästä. Muttereiden tulee olla pyöreällä olakkeella varustettuja.

12 Putkistojen hitsaus tulee suorittaa asianmukaisesti noudattaen hitsaamista ja hitsausliitosten tarkastamista koskevia SFS-stardardeja. Hitsaustöiden sekä hitsaajien tulee täyttää vähintään hitsausluokan C vaatimukset. Mikäli rakennuttajan suorittamissa tarkastuksissa todetaan virheellisiä saumoja, urakoitsijan tulee avata ko. saumat ja hitsattava ne uudestaan. Tämän jälkeen suoritetaan uusintatarkastus. Jokaista virheellistä saumaa kohden suoritetaan urakoitsijan kustannuksella yhden uuden hitsaussauman kuvaus. Putkiston pinnan käsittely tulee suorittaa asianmukaisesti. Teräsvillaa tai teräksisiä työkaluja ei saa käyttää. Hiontaan voidaan käyttää keinohartsi- tai kumisideaineisia hiomalaikkoja tai hiomakangasta. Hiontajäljet samoin kuin hitsaussaumat on passivoitava. Putkistot on asennustyön jälkeen kiinnitettävä ja tuettava huolellisesti teräskiinnikkeillä rakenteisiin niin, ettei putkisto paineiskujenkaan vaikutuksesta pääse liikkumaan eikä murtumia pääse syntymään. Erityistä huomiota on kiinnitettävä raskaiden venttiileiden ym. tuentaan. Kannattimet ja kiinnikkeet on eristettävä putkista kumi- tai muovivuorauksella. Paineenalaisille putkistoille on suoritettava painekoe, joka suoritetaan InfraRYL 2014 osa 2 kohtien ja mukaisesti. Kokeiden kestoaika on 0,5 tuntia, jolloin putkistoa tulee tarkkailla. Kokeen aikana venttiilit pidetään avoinna. Sulkuventtiileinä DN50 käytetään pallosulkuventtiileitä esim. LVI Yksisuuntaventtiileinä D50 käytetään palloyksisuuntaventtiileitä, esim. Hillen ITT Flygt Oy. Pumpun mitoitus Pumppu on mitoitettu käyttäen alla mainittuja mitoitusperusteita. Paineviemärin materiaalia tai paineluokkaa ei saa vaihtaa. Pumppaamoon asennetaan märkä-asenteinen pumppu 1 kpl, valmistaja Oy Lining Ab: Paineviemäri 63 PEH-10 pituus 8 m, h geod 6,0 m. Yhden pumpun minimitoimintapiste 2,5 l/s x 6,6 mvp. Sähköistys ja automaatisointi Pumppaamo varustetaan asennustilaan soveltuvalla sähkölämmityksellä ja pistorasioilla tyyppipiirustusten mukaisesti. Pumppaamon sähköistys- ja automatisointi tehdään pumppaamotoimittajan sähkösuunnitelman mukaisesti. Pumppaamon varustelu on esitetty piirustuksessa 401. Perusvesipumpun käyntiä ohjataan esim. logiikkapohjaisella ohjausyksiköllä. Ylärajahälytys esim. Kari-1H pintakytkimellä. Pumppaamossa tulee olla pinnankorkeusmittaus, jonka avulla pumppujen toimintaa ohjataan asetettujen pintarajojen perusteella. Pinnankorkeuden mittaamiseen käytetään tarkoitukseen soveltuvaa paineanturia. Ohjauskeskuksessa tulee olla tilavaraus kaukovalvonta- ja hälytystensiirtojärjestelmälle. Pumppaamon sähkö- ja automatiikkakeskuksen tulee sisältää mm. seuraavat laitteet: ω kwh-mittaritila johdotettuna ω pää- ja ryhmävarokkeet ω pääkytkin ω käyttötuntilaskuri ω ampeerimittari ω pumpun käsi-nolla-automaatti-kytkimet (ilman jousipalautusta) ω pumpun ohjausautomatiikka

13 ω pumpun käynti- ja hälytysmerkkivalo ω pistorasiapaneeli 1x230 V, 3x400 V ω pumpun kuivanakäyntisuojaus ω keskuksen lämmitys ja sisävalo ω tilavaraus kaukovalvonta- ja hälytystensiirtolaitteistolle ω pumppaamosta otetaan seuraavat hälytykset o pumpun ylivirtasuojaus o pumpputilan tulvahälytys o kuivana käyntisuojaus Valvonta ja käyttötarkastukset Kaikista laitteista ja koneista on toimitettava suomenkieliset käyttö- ja huolto-ohjeet kolmena sarjana. Ohjeet on koottava kansioihin, jotka on varustettava tarpeellisin tekstein ja sisällysluetteloin. Käyttöohjeen tulee sisältää: ω ohjeet laitteen tai koneen käytöstä ja säädöstä ω tiedot, miten menetellään mahdollisen häiriön sattuessa ω mahdolliset toimenpiteet pysäytyksen tai huollon jälkeen uudelleen käynnistettäessä ω mahdolliset varoitusäänet viallisista tai kuluneista osista jne. Hoito- ja huolto-ohjeissa on selvitettävä lisäksi tarvittavat puhdistus- ja huoltotoimenpiteet: kuinka usein ja miten suoritetaan. Laitteista on toimitettava varaosaluettelot ja kokoonpanopiirustukset. Koekäyttö Ennen rakennuskohteen käyttöönottoa ja koekäyttöä pidetään työmaalla käyttöönottotarkastus. Hyväksytyn tarkastuksen edellytyksenä on mm. ω rakennusjätteet, hiekka ym. on poistettu putkista, pumppaamosta ja kaivosta ω pintakäsittelyt on tehty valmiiksi ω laitteisto on käyttökunnossa. ω Koneisto- ja sähkötöiden tultua sopimuksen edellyttämään käyttövalmiiseen kuntoon ja kun rakennuskohteet on hyväksytty käyttöönottotarkastuksessa, pidetään koekäyttö, jossa todetaan laitteistojen toimivuus tarkoitetulla tavalla sekä suoritetaan tarvittavat korjaukset ja säädöt. Koekäyttö pidetään käyttöhenkilökunnan läsnä ollessa ja sen suorituksessa noudatetaan RIL annettuja ohjeita. Urakoitsija laatii koekäyttöohjelman sekä pöytäkirjan koekäytöstä, jonka rakennuttaja ja urakoitsija allekirjoituksellaan varmistavat. ω Ennen koekäytön alkua tulee urakoitsijan järjestää laitoksen käyttöhenkilökunnalle yksityiskohtainen käytönopetus, myös sähkö- ja automaatiotöiden osalta, jonka aikana käydään urakoitsijan ohjauksen alaisena läpi kaikki urakoitsijan toimittamat laitteet, niiden toiminta, käynnistys, pysäytys, huolto- ym. seikat.

14 Vastaanottotarkastus Vastaanottotarkastus pidetään urakoitsijan pyynnöstä, kun rakennuskohde on valmis luovutettavaksi. Vastaanottotarkastuksen edellytyksenä on lisäksi: ω hyväksytyssä koekäytössä on todettu, että laitteet toimivat tarkoitetulla tavalla ω kaikki viranomaisten suorittamat ja vaatimat tarkastukset on suoritettu ω käyttö-, huolto- ja hoito-ohjeet on toimitettu rakennuttajalle Rummut Rumpuputkena käytetään 315 muoviputkia. Putken lujuusluokka on SN8. Rumpujen asentamisessa ja alustan laatuvaatimuksissa noudatetaan InfraRYL2015 ohjeita MAALEIKKAUKSET JA KAIVANNOT Maaleikkaus Hulevesiallas Alueella tehtävät kaivannot koskevat tulevan hulevesialtaan kaivantoja. Rakennettavan altaan rakennekerrosten alapinta (leikkaustaso) on noin 4 m nykyisen maanpinnan alapuolella. Salaojapumppaamon kaivannon kuvaus on esitetty kohteessa Hulevesialtaan tehtävät kaivutyöt voidaan tehdä avokaivantona 1:3 luiskakaltevuutta noudattaen työturvallisuus näkökulmat huomioon ottaen. Kaivumassoja ei saa läjittää tehtävien kaivantojen viereen, vaan ne ovat siirrettävä vähintään 5 m päähän kaivannon yläreunasta mitattuna. Pintavesiä ei saa laskea kaivantoon. Kaivannot pidetään tarvittaessa kuivana kaivannon sisäpuoleisella pumppauksella. Salaojapumppaamo Kaivannon kaivusyvyys on noin 6 m. Kaivanto tulee alustavasti toteuttaa teräsponttiseinin sisäpuolisesti tuettuna. Kaivanto on vaativa ja siitä tulee laatia kirjalliset tuentasuunnitelmat mitoituslaskelmineen ja mikäli pohjaveden pinnan korkeus on alimman kaivutason yläpuolella, pohjaveden alennussuunnitelma maanäytteiden perusteella. Tarkemmat tiedot toimitetaan kesäkuussa toteutettavan maaperätutkimuksen perusteella. Maatöissä noudatetaan tuoreimman InfraRYL:n ja RIL Kaivanto-ohjeen vaatimuksia PENGERRAKENTEET Maa- ja reunapenkereet Maapenkereen pinta ei saa olla suunnitelmatasojen yläpuolella. Suurin sallittu keskimääräinen poikkeama alaspäin on 50 mm ja suurin sallittu yksittäinen poikkeama 80 mm. Penkereen materiaali ei saa sisältää kiviä tai lohkareita, joiden läpimitta on suurempi kuin 2/3 kerralla tiivistettävän kerroksen paksuudesta. Maapenkereen keskimääräinen tiiveysvaatimus on 92 %. Yksittäinen mittaustulos saa alittaa keskiarvon korkeintaan 5 %. Penkereiden keskimääräinen tiiveysvaatimus on Dï 92 %. Yksittäinen mittaustulos saa alittaa keskiarvon korkeintaan 5 %. Penkereen rakenne on esitetty piirustuksissa Kaivantojen täytöt Tasausallas

15 Kaivannon pohja tasataan, mahdolliset irtokivet poistetaan ja kaivupohja muotoillaan viettämään salaojalinjoja päin. Kaivupohjalle ei saa jäädä ylimääräisiä vettä kerääviä painanteita. Täyttötöitä tehdään kaivutyön edetessä. Välittömästi kaivuun jälkeen asennetaan N3 -luokan suodatinkangas, tarvittaessa salaojaputki sekä salaojasora/-sepeli, sekä 200 mm betonimursketta. Betonimurske tulee tiivistää huolellisesti ennen ylempien kerrosten asennusta. Putkikaivannot Kaivannon pohja tasataan ja kivet poistetaan ennen tasauskerroksen ja alkutäytön rakentamista. Tarvittaessa kaivannon pohjalle asennetaan suodatinkangas, käyttöluokka N3. Kaivannon pohjalla mahdollisesti oleva vesi poistetaan ennen kerrosten rakentamista. Johtokaivanto tuetaan, mikäli kaivannon luiskia ei voida tehdä riittävän loivina tai muiden työalueella olevien olosuhteiden johdosta. Siirtymäkiilat rakennetaan Infra RYL 2015 ohjeistuksen mukaisesti Asennusalustat Asennusalustan materiaalina käytettävän luonnonkiviaineksen suurin sallittu raekoko on 10 % putken nimellismitasta ja putkille DN < mm sekä murskeen 16 mm. Murskeen käyttö on sallittu putkille DN>100. Tiiviysvaatimus keskimäärin Dï90 % parannetun Proctor-kokeen arvosta ja minimi 88 % parannetun Proctor-kokeen arvosta. Asennusalustojen asennus ja laadunvalvonta tehdään InfraRYL2015 ohjeiden mukaisesti Alkutäytöt Alkutäyttö ulotetaan kaikille putkille 200 mm putken laen yläpuolelle. Täyttömateriaali on samaa kuin asennusalustan materiaali. Alkutäyttö tiivistetään huolellisesti kerroksittain. Putken päällä olevaa maakerrosta voidaan tiivistää koneellisesti vasta kun maakerros on vähintään 300 mm paksu. Alkutäytön tiivistys suoritetaan yhtenä kerroksena. Alkutäytön tiiviysvaatimus keskimäärin on Dï95 % ja minimi 92 % parannetun Proctor-kokeen arvosta Alkutäytön asennus ja laadunvalvonta tehdään InfraRYL2015 ohjeiden mukaisesti Lopputäytöt Lopputäyttömateriaalin kivien ja lohkareiden suurin sallittu läpimitta on 2/3 kerralla tiivistettävän kerroksen paksuudesta, kuitenkin enintään 300 mm. Lopputäytössä ei saa olla putken laelta ensimmäisen metrin matkalla läpimitaltaan 300 mm suurempia kiviä tai lohkareita. Lopputäyttö tehdään rakennekerrosten alapintaan asti routimattomalla materiaalilla kuten betonimurske. Kalliokaivannossa materiaalina käytetään soraa. Lopputäytön tiiviysvaatimus on Dï90 % liikennöitävillä alueilla ja minimi 88 % parannetun Proctor-kokeen arvosta. Lopputäytön asennus ja laadunvalvonta tehdään InfraRYL2015 ohjeiden mukaisesti PINTARAKENTEET Suodatinrakenteet Suodatinkangas Koko allasalueella asennetaan suodatinkangas N3 jakavan kerroksen alapuolelle. Suodatinkankaan sijainti on esitetty piirustuksessa ja.112. Jatkokset tehdään 300 mm:n limityksellä. Rakennusjärjestyksessä ja toteutuksesta tulee ottaa maaperän heikon kantavuuden huomioon. Pesupaikan kohdalla suodatinkangas asennetaan tarvittaessa. Suodatinkankaan asentamisessa ja laadunvalvonnassa noudatetaan InfraRYL2015 ohjeita.

16 21200 Jakavakerros Altaan ja pesupaikan jakavakerros tehdään useampana kerroksena. Suodatinkankaan (pesupaikan osalta tarvittaessa) päälle rakennetaan 800 mm paksuinen jakavakerros betonimurskeesta (BeM), jonka raekoko on Käytettävän materiaalin rakeisuuskäyrän muodon tulee noudattaa Infra RYL 2015:n kuvassa 21210:K3 esitetyn ohjealueen rajakäyrien muotoa. Betonimurske on rakennuttajan hankinta, rakennuttaja vastaa materiaalin laadusta. Jakavakerros tiivistetään vähintään kahtena 300 mm kerroksena. Tiivistys tapahtuu vähintään 6 kertaa yliajamalla. Tiivistyskertojen määrässä ja käytettävässä kalustossa sovelletaan kuitenkin InfraRYL:n taulukkoa 18110:T3. Yksittäisen kerroksen tiivistyksen tehostamiseksi materiaalia kastellaan runsaalla vedellä lähelle sen optimivesipitoisuutta ja antamalla veden imeytyä murskeeseen jonkin aikaa (5 15 min) ennen tiivistämistä BeM:n sitoutuminen aloittamiseksi. Suurin sallittu yksittäinen poikkeama suunnitellusta tasosta on θ20 mm, epätasaisuus 5 m matkalla θ20 mm. Jakavakerros rakennetaan muilta osin Infra RYL 2015 ohjeistuksen mukaisesti Kantavakerros Altaan sekä pesupaikan kantavakerros rakennetaan 200 mm paksuisena betonimurskeesta (BeM), jonka raekoko on 0-45mm. Käytettävän materiaalin rakeisuuskäyrän muodon tulee noudattaa Infra RYL 2015:n kuvassa 21310:K3 esitetyn ohjealueen rajakäyrien muotoa. Betonimurske on rakennuttajan hankinta, rakennuttaja vastaa materiaalin laadusta. Kantavakerros tiivistetään yhtenä 200 mm kerroksena. Tiivistys tapahtuu vähintään 6 kertaa yliajamalla. Tiivistyskertojen määrässä ja käytettävässä kalustossa sovelletaan kuitenkin InfraRYL:n taulukkoa 18110:T3. Yksittäisen kerroksen tiivistyksen tehostamiseksi materiaalia kastellaan runsaalla vedellä lähelle sen optimivesipitoisuutta ja antamalla veden imeytyä murskeeseen jonkin aikaa (5 15 min) ennen tiivistämistä BeM:n sitoutuminen aloittamiseksi. Suurin sallittu yksittäinen poikkeama suunnitellusta tasosta on θ20 mm, epätasaisuus 5 m matkalla θ20 mm. Kantavakerros rakennetaan muilta osin Infra RYL 2015 ohjeistuksen mukaisesti Bitumisilla sideaineilla sidotut kulutuskerrokset Altaan asfalttikerrokset ovat seuraavat (ylhäältä alaspäin): ω valuasfaltti VA 40 mm ω kulutuskerros AB mm Pesupaikan asfalttikerrokset ovat: ω AB mm ω ABT mm Asfalttipäällysteen pitää olla tasalaatuista. Laadunvarmistukseen on kuuluttava vähintään massan valmistuksen ja asennustavan laadun seuranta päivittäin sekä rakennetun alueen seuranta ja kerrospaksuuden seuranta massankulutuksen perusteella tai mittatikulla. Valuasfaltista ja pesupaikan tiivisasfaltista tulee seurata tyhjätilaa Dor- tai PQI-mittalaitteella tai päällystetutkalla. Mittalaitteet tulee kalibroida tutkittavalle asfalttimassalle. Valuasfaltin tyhjätilan tulee olla levityskaistaleella < 3 %, saumoissa < 4 %. Massan rakeisuus ja sideainepitoisuus määritetään jokaista valmistettua 500 t kohti. Asfaltin tasaisuuden, valmistuslämpötilan, levityslämpötilan ja bituminmäärän valvonta suoritetaan asfalttinormien 2011 mukaan.

17 Saumat ja putkien läpiviennit tiivistetään bitumilla. Pesupaikan kaivojen kannet tiivistetään bitumilla. Putkien kohdalla tehdään kaksi tiivistä asfalttikerrosta ja teleskooppiputkeen hitsattu HDPE kalvo bitumoidaan kerrosten väliin. Altaan itapuolella tehtävän tuubialueen reunaan tehdään ns. asfalttikorotus, jonka sijainti ja mitat ovat esitetty piirustuksissa ja Asfaltin asennustöissä noudatetaan InfraRYL2015 määräyksiä ja PANK ry:n julkaisua Asfalttinormit LUISKAVERHOUKSET JA EROOSIOSUOJAUKSET Muut eroosiosuojaukset Alueen luiskat muotoillaan suunniteltuihin kaltevuuksiin käyttäen ylijäämämaita. Rumpujen purkukohtiin rakennetaan eroosiosuojaus mm kiviheitokkeella tai seulanpääkivellä. Eristesuojauksen leveys on vähintään 2 metriä ja suojaus ulottuu ojan vastakkaisen luiskan yläreunaan VESIHUOLTO Johtokaivannon maatöissä noudatetaan Infra RYL 2015:n määräyksiä ja Suomen Rakennusinsinööriliiton julkaisua RIL Maahan ja veteen asennettavat kestomuoviputket, sekä Työsuojeluhallituksen ohjetta Kapeat kaivannot Suotovesiviemäri Itäinen allasalueen läpi kulkeva vanhan kaatopaikan suotovesiviemäri korvataan uudella itäreunalle rakennettavalla viemärilinjalla. Suotovesien paineviemärin purkukaivo korvataan kaivolle K128 ja lähtevä linja Ø250 (vj ) tulpataan ja korvataan kaivon K127 kautta kaivolle K125 tehtävällä putkella 315M-SN8. Tulevan kentän hulevesimäärän kasvuun varaudutaan 500M-SN8 putkella kaivosta K125 eteenpäin. Viemärilinjan korkeusasemat on määritetty piirustuksessa Viemärilinjaan lisätään kaivot noin 50 metrin välein. Viettoviemärit rakennetaan suunnitelmapiirustusten mukaisesti Ø M SN8-luokan muoviputkista. Viemäri tehdään suunnitelmien mukaisesti käyttäen uusia laadultaan hyviä ja jatkuvan laadunvalvonnan (SFS) piirissä olevilta valmistajilta hankittuja putkia, putkien ja kaivojen osia sekä liitostarvikkeita. Viemärilinja rakennetaan Infra RYL 2015 ohjeistuksen mukaisesti Saniteettivesiviemärit Uuden ja vanhan toimistorakennuksen saniteettivesiä varten rakennetaan uusi jäteveden siirtoviemäri. Vanhan toimiston jätevesikaivo Kaivo 201 uusitaan ja vanhan toimiston saniteettivedet johdetaan kaivon 202 kautta siirtoviemäriin. Uuden toimiston nykyinen jätevesikaivo Kaivo 199 korvataan uudella kaivolla ja kaivo kytketään myös uuteen siirtoviemäriin. Kaivosta K203 saniteettivedet johdetaan siirtoviemärin kautta kaivoon K218 joka sijaitsee rakennettavan altaan eteläreunalle. Kaivosta K218 linja jatketaan Hyvinkään Veden jätevesipumppaamon etukaivolle. Linjan sijainti on esitetty piirustuksessa ja korot pituusleikkauksessa Siirtokuormausaseman sosiaalitilojen saniteettivedet johdetaan 110M putken avulla siirtolinjaan (Kaivo K210). Nykyinen sakkakaivo korvataan uudella kaivolla K201A. Linjaan asennetaan puoliväliin tarkastusputki TP200. Saniteettivesiviemärit rakennetaan suunnitelmapiirustusten mukaisesti muoviputkesta Ø 200 tai Ø 160 SN8-luokan muoviputkista. Viemäri tehdään suunnitelmien mukaisesti käyttäen uusia laadultaan hyviä ja jatkuvan laadunvalvonnan (SFS) piirissä olevilta valmistajilta hankittuja putkia, putkien ja kaivojen osia sekä liitostarvikkeita. Putkilla on oltava Nordic Polymark hyväksyntä sekä hyväksyntä EN

18 Viemärilinja rakennetaan Infra RYL 2015 ohjeistuksen mukaisesti Hulevesiviemärit Viettoviemärit rakennetaan suunnitelmapiirustusten mukaisesti muoviputkesta Ø M SN8- luokan muoviputkista. Viemäri tehdään suunnitelmien mukaisesti käyttäen uusia laadultaan hyviä ja jatkuvan laadunvalvonnan (SFS) piirissä olevilta valmistajilta hankittuja putkia, putkien ja kaivojen osia sekä liitostarvikkeita. Hulevesiviemärit ovat standardin SFS-EN 1401 mukaisia SN8 PP-putkia. Vastaanottokentältä (vanhan toimiston vieressä) rakennetaan uusi hulevesilinja (kaivo 100) uuden tasausaltaan vieressä sijaitsevan kaivo K119 saakka. Linjan sijainti ja korot on esitetty piirustuksessa ja ja pituusleikkauksessa Linja kulkee pääosin (Kaivo K116 saakka) samassa korossa jätevesiviemärin kanssa. Kaivo K107 kohdalla Eteläisen kentän vedet liitetään hulevesiviemäriin. Vanhan tasausaltaan vedet liitetään kaivossa K111 siirtolinjaan. Siirtoviemäri liitettään suotovesilinjaan kaivo K119 kohdalla. Nykyiseltä tasausaltaalta lähtevästä viemärilinjasta toinen kaivo liitetään Ø 315M-SN8 putkellä hulevesilinjaan (Kaivo K111). Nykyisestä kaivosta lähtevä linja tulpataan ja korvataan uudella viemärillä joka kulkee kaivosta K111A kaivoon K111 saakka. Pesupaikan ja romuautojen säilytyspaikan vedet johdetaan öljyn- ja hiekanerotuksen kautta nykyiseen hulevesiviemäriin. Viettoviemärit rakennetaan suunnitelmapiirustusten ( ) mukaisesti Ø 110 ja 160 SN8-luokan muoviputkista. Ennen öljynerotinta kaikkien sadevesijohtojen tiivisteet tulee olla öljynkestäviä. Viemärin tiiveys osoitetaan InfraRYL:n mukaisella tiiveyskokeella. Putkien asennuksessa ja materiaalin laatuvaatimuksissa noudatetaan InfraRYL2015:n ohjeita Salaojapumppaamon paineviemäri Altaan salaojapumppaamon paineviemäri rakennetaan Ø 63 mm muoviputkesta, paineluokka PN10. Putkilla oltava hyväksyntä SFS-EN Paineviemärin pää käännetään purkukaivossa alaspäin (kts. InfraRYL 2015 paineviemärin purkukaivo). Kaivon pohjaan asennetaan rauhoituslevy. Paineviemärin asennuksessa ja materiaalin laatuvaatimuksissa noudatetaan InfraRYL 2015 kohdan (jätevesiviemärin rakentaminen) ohjeita. Viemärin tiiveys osoitetaan InfraRYL:n mukaisella tiiveyskokeella Kaivot Viemärilinjoihin asennettavat kaivot ja niiden sijainti on esitetty piirustuksessa ja 115. Pääosa kaivoista rakennetaan 560/500 PEH kaivoista. Kaivot K107, K111A, K111, K118 ja K119 ovat 800/500 muovikaivoja. Kaivo K120 tehdään 1000/800 tai 1200/800 kaivosta. Kaivot ovat varustettu 300 l sakkapesällä. Kaivot varustetaan 40 tonnin umpikannella. Pumppaamon etukaivo EK on umpikannellinen betonirengaskaivo 800/500. Vanhan kaatopaikan suotovesilinjan muut uudet kaivot muodostuvat rakennettavista umpikannellisista 400/315M tarkastuskaivoista. Kaivojen kannet ovat 40 t valurautakansia Muut hulevesirakenteet, erikoiskaivot ja venttiilit Urakkaan kuuluu pesupaikan öljynerotusjärjestelmän rakentaminen. Pesupaikan vedet johdetaan ritiläkansikaivon kautta hiekanerotuskaivoon (EuroHEK 1000, Wavin-Labko) ja edelleen öljynerottimeen EuroPEK NS6 (Wavin-Labko). Öljynerottimen toimintaa tarkkaillaan sulkuventtiilillä varustetun näytteenottokaivon (Wavin-Labko) avulla ennen siirtolinjaan johtamista. Öljynerotusjärjestelmän asennuksessa noudatetaan valmistajan ohjeita. Tuuletusputket (110 M) siirretään rakennuksen seinustalle. Putkien asennuksessa noudatetaan IfraRYL2015:n muoviputkien ohjeita. Urakoitsija asentaa ja toimittaa öljynerottimen, virtauksensäätökaivon ja näytteenottokaivon valmistajan ohjeiden mukaisesti, kuitenkin noudattaen InfraRYL2015:n ohjeita. Erityistä

19 huomiota tulee kiinnittää vierustäytön huolelliseen tiivistämiseen ja vierustäytön materiaalin ohjeiden mukaiseen rakeisuuteen. Altaaseen johtavaan Ø680 linjaan asennetaan kumiluistinventtiili DN 600 K120 kaivon ja altaan väliin. Sulkuluukkuina käytetään kaivoihin tehtaalla asennettuja sulkuluukkuja, jotka täyttävät EN standardin eli ovat täysin vuotamattomia 0,8 bar asti molempiin suuntiin (esim. Lining SAFOX-sarja) Kaivo K120 varustetaan alumiiniluukulla ja käsikäyttöisellä kiinteällä tangolla sekä merkkikilvellä. Pumppaamon etukaivoon (EK800) johtavaan Ø200M linjaan asennetaan kumiluistinventtiili DN200 kaivoon K120. Venttiilit varustetaan kiinteällä karalla, suojusputkella ja venttiilihatulla. Altaasta johtaviin Ø150 linjoihin asennetaan kumiluistinventtiili DN 150 ennen kaivoa K3. Venttiilit varustetaan kiinteällä karalla, suojusputkella ja venttilihatulla. Kaikki venttiilit varustetaan teleskooppisella karanjatkolla, lämpöeristetyllä suojaputkella 160 M ja valurautaisella venttiilihatulla. Sulkuventtiilin tulee olla hyvin suojattu korroosiota vastaan. Venttiilin karan tulee olla ruostumatonta terästä Vesijohdot Samaan kaivantoon siirtoviemärin kanssa asennetaan vesijohto 40M-PN10 (hyväksyntä SFS-EN 12001). Putken kyljessä on oltava sininen merkkiraita. Putket liitetään toisiinsa pusku- tai sähköhitsaamalla tai vetoa kestävillä laippaliitoksilla. Työn suorittavalla hitsaajalla on oltava vähintään viiden vuoden kokemus työmenetelmästä. Hitsauslaitteen kalibroinnin on oltava voimassa. Puskuhitsaussaumat on merkittävä kuumaan purseeseen painetulla merkinnällä, jonka on oltava yksilöitävissä yritykseen ja työn suorittajaan. Laippaliitoksissa käytetään haponkestävästä teräksestä A4 valmistettuja pultteja ja muttereita. Putken haarayhteinä käytetään valurautaisia epoksipulveripinnoitettuja laipallisia yhteitä. Vesijohto kulkee uudesta toimistosta salaojapumppaamon saakka. Vesijohto asennetaan InfraRYL 2015 ohjeiden mukaisesti vähintään 2,20 m syvyydellä Vesipostit Linjaan asennetaan piirustuksissa esitettyihin kohtiin vesipostit Pave /4. Vesipostit asennetaan valmistajan ohjeiden mukaisesti TURVALLISUUSRAKENTEET JA OHJAUSJÄRJESTELMÄT Tiekaide Kaide tasausaltaan ja huoltotien välillä rakennetaan InfraRYL 2015 mukaisesti. Kaidetyyppi on Liikenneviraston kaidetyyppi 1a Portit Tasausaltaan huoltotien liittymään, Kapulasillantien kohdalle, asennetaan tilaajan hankkima yksilehtinen portti InfraRYL 2015 kohdan mukaisesti SÄHKÖTEKNISET JÄRJESTELMÄT Maakaapelirakenteet Viettolinjan kanssa samaan kaivantoon sijoitetaan sähkökaapeleita varten kaapelien suojaputket kaivoineen. Asennuslaajuus on esitetty piirustuksessa ja

20 Kaapelin vetoputkena käytetään Ø 50/42 SN8 PE-suojaputkea, joka on varustettu vetonarulla tai piirustuksissa esitettyihin kohtiin Ø 100 SN8 PE-suojaputkea. Vetokaivot ovat muovisia Ø600 kaivoja. Suojarakenteet rakennetaan Infra RYL 2015 ohjeistuksen mukaisesti Muut sähkötekniset työt Pesupaikan öljynerotusjärjestelmä sekä salaojapumppaamo varustetaan hälytyksellä. Hälytykset siirretään langattomasti GSM verkon kautta valvomoon. Valaistusta ja salaojan pumppaamoa varten asennetaan maakaapelit toimistolta uuden altaan asti. Maakaapelina käytettään MCMK 4x16+16, kolme johtoa Valaistusrakenteet Altaan reunalla asennetaan neljään kohtaan valaisinpylväät. Maanrakennusurakassa asennetaan valaisimen perustukset, typpi Sj-3 valmistajan ohjeiden mukaisesti. 3. LAADUNVARMISTUS 3.1 Yleistä Urakoitsijalla on päävastuu kaikkien rakenteiden tekemisestä. Vaatimusten täyttyminen todetaan työnaikaisin laadunvarmennusmittauksin. Tässä laadunvalvontasuunnitelmassa esitetään urakoitsijan laadunvarmistustoimenpiteet hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi. Kaikki kokeet ja tulokset on dokumentoitava täydellisesti. Laadunvalvoja tekee lisäksi omaa erillistä laadunvalvontatyötä mittauksin ja tarkastaa, että urakoitsija tekee työnsä suunnitelmien mukaisesti. Viranomaiset vastaavat omasta laadunvalvonnastaan. Viimeistään kahden viikon kuluttua urakkasopimuksen allekirjoittamisesta on urakoitsijan laadittava ja hyväksytettävä rakennuttajalla laadunvalvonnan toteutustapa ja laadunvalvonnasta vastaavat tahot. Urakoitsija on velvollinen toimimaan hyväksytyn laadunvalvontasuunnitelman mukaisesti. Laadunvalvontasuunnitelman tulee sisältää: - työ- ja laadunvalvontamenetelmien hyväksyttämismenettely - työjärjestys ja aikataulu - kuka/ketkä suorittavat testit - mittaussuunnitelmat - näytteenottosuunnitelmat ja menetelmät - tutkittavat parametrit ja niille määrätyt vaatimustasot - raportointimenettely ja dokumentointi - toimenpiteet, mikäli poikkeamia ilmenee - katselmukset ja tarkastukset - laadunvarmistusorganisaatio - rakennustyönvalvojien vastuut ja tehtävät. Urakoitsijan laadunvalvontasuunnitelman tulee sisältää vähintään tässä rakennustapaselostuksessa esitetyt rakentamiseen, työmenetelmiin ja materiaaleihin liittyvät valvontatoimenpiteet. Niistä saa poiketa vain rakennuttajan ja ympäristölupaviranomaisen suostumuksella. Laadunvarmistuksen tulokset ja kommentit tulee toimittaa rakennuttajalle ja laadunvalvojalle työn edistymisen mukaisesti.

21 Työn yhteydessä tehtävät kokeet ja tutkimukset saattavat osoittaa parempia työmenetelmiä ja - tapoja, jolloin työ voidaan tehdä suunnitelmista poikkeavalla tavalla tavoitteiden ja lopputuloksen säilyessä ennallaan. Muuttuvat työtavat ja menetelmät tulee hyväksyttää rakennuttajalla, suunnittelijalla ja lupaviranomaisella ennen rakennustyöhön ryhtymistä. 3.2 Laadunvalvonta Urakoitsija vastaa allas- ja putkirakenteiden sekä siihen liittyvien johtorakenteiden tekemisestä suunnitelmien mukaisesti. Vaatimusten täyttyminen todetaan työnaikaisin laadunvarmennusmittauksin. Jäljempänä on esitetty rakenteiden sallitut mittapoikkeamat, kokeiden lukumäärät, tutkimusmenetelmät ja tutkittavat ominaisuudet sekä raja-arvot ym. Urakoitsija tekee päivittäistä laadunvalvontaa työmaalla. Urakoitsija tekee tarvittavat suunnitelmat ja kokeita ja selvityksiä ennen varsinaisen työn aloittamista ja työn aikana. Mittauksia tehdään suunnitelmissa esitetyistä kohteista määriin ja pinta-aloihin sidottuna. Päivittäiset urakoitsijan tekemät laadunvalvontamittaukset tulee esittää rakennuttajan valvojalle hyväksyttäväksi. Urakoitsijan tulee ottaa huomioon valvojan laadunvalvontamittausten perusteella tekemät huomautukset. Ennen töihin ryhtymistä urakoitsija laatii varsinaisen laadunvalvontasuunnitelman, jonka rakennuttaja kommentoi ja pyytää urakoitsijaa mahdollisesti korjaamaan ennen sen hyväksymistä. 3.3 Laadunvalvonnan suorittaminen Kaikki ennakkovalvonta- ja laadunvalvontakokeet sekä tutkimukset suorittaa tai suorituttaa urakoitsija, jonka on toimitettava niiden tulokset välittömästi ja materiaalien osalta ennen niiden käyttöä rakennuttajalle. Rakennuttajalla on oikeus suorittaa rinnakkaistutkimuksia. Sopimusasiakirjoissa tai normeissa edellytettyyn määrään asti kokeet ja tutkimukset kustantaa urakoitsija. Mikäli rakennuttajan vaatimuksesta kokeita tai tutkimuksia suoritetaan edellä mainittua enemmän, maksaa rakennuttaja tältä osin niiden kustannukset edellyttäen, että urakoitsijan aikaisemmin saadut tulokset ovat hyväksyttäviä. Mikäli urakoitsija haluaa ottaa kustannuksillaan lisänäytteitä niihin myöhemmin vedotakseen, on näytteistä ja niiden huomioon ottamisesta työn tuloksen arvostelussa sovittava etukäteen rakennuttajan kanssa. Koekappaleet, näytteet ja mittaukset, joihin mahdollisesti tullaan myöhemmin vetoamaan, on otettava ja tehtävä molempien osapuolten edustajan läsnä ollessa. 3.4 Urakoitsijan laadunvalvonta Urakoitsija tekee päivittäistä laadunvalvontaa työmaalla ja hankkii kaiken työhön tarvittavan materiaalin ja raaka-aineet sekä tekee jäljempänä mainittuja kokeita ja selvityksiä ennen varsinaisen työn aloittamista ja työn aikana. Mittauksia tehdään jäljempänä esitetyistä kohteista pinta-aloihin ja määriin sidottuna. Päivittäiset urakoitsijan tekemät laadunvalvontamittaukset tulee esittää rakennuttajan valvojalle ja ulkopuoliselle laadunvalvojalla hyväksyttäväksi. Työmaapäiväkirjan ja päivittäisten mittaustulosten on oltava saatavilla siten, että laadunvalvoja voi tutustua niihin. 3.5 Laadunvalvonnan seuranta Laadunvalvontaan liittyvistä kokeista, tarkemittauksista ja mahdollisista toimenpiteistä pidetään laadunvalvontapöytäkirjaa. Laadunvalvontapöytäkirja ja siihen liittyvät dokumentit on pidettävä työmaalla nähtävillä ja viranomais- sekä rakennuttajan valvojan tarkastettavana. Rakennustyön valmistuttua urakoitsija laatii laadunvalvonnasta loppuraportin, johon liitetään aineisto suoritetuista laadunvalvontaan liittyvistä kokeista ja mittauksista Noudatettavat asiakirjat ja määräykset Laadunvalvonnassa noudatetaan suunnitelma-asiakirjoja, voimassa olevia lakeja, asetuksia ja määräyksiä sekä viranomaisten antamia määräyksiä.