Sosiaaliset yritykset osaksi valtavirtaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sosiaaliset yritykset osaksi valtavirtaa"

Transkriptio

1 Sosiaaliset yritykset osaksi valtavirtaa Sosiaalista yritystoimintaa koskevat kehittämissuositukset Julkistettu Sosiaalisten yritysten kansallisen teematyön päätösseminaarissa Euroopan sosiaalirahasto Sosiaalisten yritysten kansallinen teematyö Stakes Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus

2 2 s sisältö Johdanto 1. Sosiaaliset yritykset osaksi valtavirtaa 2. Kokonaistaloudellisuus huomioitava 3. Voimaa verkostoista 4. Maineenhallinta - emme myy vajaakuntoisuutta, vaan työn laatua 5. Lakia sosiaalisista yrityksistä tarkennettava 6. Liiketoiminta- ja markkinointiosaamista kehitettävä 7. Rahoitus - kärsivällistä pääomaa etsimässä 8. Pysyvä tukiorganisaatio Toimitus Eveliina Pöyhönen ja Ville Grönberg Graafinen suunnittelu Workshop Pälviä Oy Valokuvat Antero Aaltonen, Heidi Korsman-Hirvonen, Markku Mattila, Tero Pajukallio, Heikki Pälviä, Timo Seppälä, Pentti Sormunen, Kauko Varis, Helsingin Hengitysyhdistys ry, Elwira Oy, Stakesin kuva-arkisto, Sosiaalisten yritysten kansallisen teematyön projektit: Elware, Kainuun Hoiva, Kylätalous, Spring, Pohjoinen Equal, Lähiön sosiaaliset yrittäjät Edita Oyj Helsinki 2004

3 3 0 Johdanto Sosiaalisten yritysten kansallinen teematyö Sosiaalisten yritysten kansallisen teematyön kehittämissuositukset perustuvat kuuden EQUAL-projektin kokemuksiin sosiaalisesta yritystoiminnasta Suomessa. Suositukset muodostuvat yhteisistä tai muuten tärkeiksi havaituista teemoista sekä niihin liittyvistä kehittämisideoista. Kehittämissuositusten laadinnassa on käytetty taustamateriaalina Oulun yliopiston toteuttamaa teematyön arviointia, teematyössä julkaistun Yhteisötalous ja sosiaalinen yrittäjyys -teoksen artikkeleita sekä teematyön projektien ja sidosryhmien kuulemistilaisuuksien antia. EQUAL-yhteisöaloite on osa Euroopan unionin strategiaa, jolla pyritään luomaan lisää ja parempia työpaikkoja ja varmistamaan, ettei keneltäkään evätä pääsyä niihin. EQUAL-yhteisöaloitetta rahoitetaan Euroopan sosiaalirahastosta ja siinä testataan uusia tapoja torjua syrjintää ja eriarvoisuutta työpaikoilla ja työnhaussa. Se tarjoaa mahdollisuuden kokeilla uusia ideoita, jotka voivat muuttaa tulevia toimintalinjoja ja käytäntöjä työllisyys- sekä koulutusalalla. Tärkeä osa EQUAL-ohjelmaa on temaattinen yhteistyö, jota tehdään sekä kansallisella että Euroopan unionin tasolla. Yleisesti teematyön tarkoituksena on mm. kartoittaa eriarvoisuuteen ja syrjintään johtavia tekijöitä, arvioida ja tehdä yhteenvetoja saavutetuista tuloksista, lisätä keskinäistä oppimista, arvioida hyviin käytäntöihin liittyviä tekijöitä ja luoda yleistettävissä olevia uusia toimintamalleja sekä tiedottaa ja levittää niitä mahdollisimman tehokkaasti. Suomessa Sosiaalisten yritysten kansallista teematyötä on toteutettu kuuden EQUAL-hankkeen kesken. Hankkeet ovat Elware - sähkö- ja elektroniikan kierrätykseen erikoistuneet sosiaaliset yritykset, KainuunHoiva, Kylätalous, Lähiön sosiaaliset yrittäjät, Pohjoinen Equal sekä Spring. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakesilla ja sen hallinnoimalla Elware-projektilla on ollut teematyön vetovastuu. Teematyössä levitetään sosiaalista yritystoimintaa edistävistä hankkeista saatuja hyviä tuloksia ja selvitetään sosiaalisten yritys- ten perustamisprosessit ja toimintaedellytykset sekä tulevaisuuden haasteet ja muutostarpeet. Teematyön tavoitteena on tuottaa tietoa sosiaalisen yritystoiminnan haasteista mm. sosiaalisten yritysten valtakunnallisen tukirakenteen käyttöön. Sosiaaliset yritykset ja yhteisötalous EU:n piirissä käytetty käsite social economy, sosiaalitalous (Suomessa yhteisötalous, jota termiä käytetään myös EQUALohjelmassa), korostaa kolmannen sektorin taloudellista ja sosiaalista roolia. Yhteisötaloudessa toiminnan tavoitteita leimaavat taloudellisten päämäärien ohella myös sosiaaliset päämäärät. EU: n piirissä yhteisötalous on määritelty valtiosta riippumattomaksi demokraattiseksi toiminnaksi. Yhteisötalouteen luetaan osuuskunnat, keskinäiset yhtiöt, yhdistykset ja säätiöt. Useissa Euroopan maissa yhteisötaloudella on perinteisesti merkittävä rooli tuotettaessa sellaisia hyvinvointipalveluja, joista Suomessa on vastannut julkinen sektori. Myös Suomessa viime vuosien kehitys on nostanut esiin yhteisötalouden roolin julkisen sektorin täydentäjänä ja hyvinvointipalvelujen tuottajana. Yhteisötalouden merkitys on kasvanut erityisesti erilaisissa työllistämis- ja sosiaalipalveluissa. Kansallisissa politiikoissa yhteisötalous on otettu huomioon mm. edistämällä uusosuustoimintaa. Paikallisilla kumppanuusmalleilla on tuettu paikallista aloitteellisuutta, joka on yhteisötalouden kehittymisen kulmakivi. EU:ssa yhteisötaloudella katsotaan olevan merkittävä rooli tulevaisuuden työpaikkojen syntymisessä ja tasa-arvoisten työmarkkinoiden kehittymisessä. Yritysten tehokkuusvaatimukset sulkevat yhä useampia ihmisiä yksityisten työmarkkinoiden ulkopuolelle. Yhteisötalouden esiin nousua on edistänyt myös globaali talous, joka vähentää julkisen sektorin työllistävää roolia verokilpailun kiristymisen myötä. Tästä kärsivät erityisesti heikossa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt kuten vajaatyökykyiset, vammaiset, pitkäaikaistyöttömät ja maahanmuuttajat. Yhteisötalouden avulla voidaan luoda uudenlaisia työpaikkoja ja uudenlaista taloudellista toimintaa julkisen ja yksityisen sektorin välimaastoon. Sen kehittäminen on yksi tärkeimmistä tavoista torjua syrjäytymistä ja edistää työllisyyttä tämän päivän Euroopassa. Yksi tärkeä osa yhteisötaloutta on sosiaalinen yritystoiminta. Sillä tarkoitetaan yritystoimintaa, jolla on myös sosiaalisia

4 4

5 Sosiaalisen yritystoiminnan taustalla on voimakas syrjäytymisuhan alla olevien ihmisten voimaistamisen, tasa-arvon ja perusoikeuksien edistämisen tavoite, joka noudattaa YK:n hyväkymiä yleisohjeita: yhteiskunta kaikille a society for all. 5 tavoitteita. Sosiaalista yritystoimintaa harjoittavien organisaatioiden päämääränä ei yleensä ole vain taloudellinen voitto, vaan sosiaalisen hyvän tuottaminen yritystoiminnan keinoin. Sosiaaliset yritykset ovat usein syntyneet tarpeesta luoda työpaikkoja ihmisille, joilla on vaikeuksia työllistyä avoimille työmarkkinoille. Sosiaalisten yritysten tavoitteena on olla mahdollisimman tavallisia yrityksiä. Näin edistetään parhaiten heikosti työllistyvien ihmisten integroitumista yhteiskuntaan ja työelämään. Esimerkiksi Saksassa puhutaan integraatioyrityksistä sosiaalisten yritysten sijaan. Italiassa sosiaaliset osuuskunnat taas syntyivät halusta lakkauttaa mielisairaalat ja tuoda niiden asukkaat osaksi paikallisyhteisöjä osuuskuntien työntekijöinä, ei potilaina. Sosiaalisen yritystoiminnan taustalla on voimakas syrjäytymisuhan alla olevien ihmisten voimaistamisen, tasa-arvon ja perusoikeuksien edistämisen tavoite, joka noudattaa YK:n hyväkymiä yleisohjeita: yhteiskunta kaikille - a society for all. Laki sosiaalisista yrityksistä Sosiaalisen yrityksen käsite on Euroopassa hyvin kirjava ja sen sisältö vaihtelee maasta toiseen. Suomessa sosiaalinen yritys on tarkoin määritelty, sillä sitä koskeva laki astui voimaan vuoden 2004 alussa. Lain mukaan sosiaalinen yritys on kuin mikä tahansa yritys, jonka ainoa ominaispiirre on se, että 30 prosenttia sen työvoimasta on vajaakuntoisia ja pitkäaikaistyöttömiä. Kriteerit täyttävä yritys voi hakeutua sosiaalisten yritysten rekisteriin, jota ylläpitää työministeriö. Vain rekisterissä olevat yritykset saavat kutsua itseään sosiaalisiksi yrityksiksi. Sosiaalisten yritysten lain yksityiskohtaisissa perusteluissa 1 momentissa käsitellään mm. lain tarkoitusta. Lain tavoitteena olisi osaltaan alentaa rakenteellista työttömyyttä tarjoamalla työllistymismahdollisuuksia erityisesti vajaakuntoisille ja pitkäaikaistyöttömille. Sosiaalisen yrityksen käsitteen määrittelyllä ja taloudellisella tuella pyrittäisiin vakiinnuttamaan olemassa olevaa sosiaalista yritystoimintaa ja edistämään uusien sosiaalisten yritysten perustamista. Sosiaaliselle yritystoiminnalle suotuisten toimintaedellytysten rakentuminen on Suomessa vielä kesken. Toimintaedellytysten nykytilaa kuvastaa toimivien sosiaalisten yritysten vähäinen lukumäärä sekä tuotettujen palvelujen ja tavaroiden volyymi. EQUALohjelman tähänastinen toiminta tarjoaa kuitenkin hyvän suunnan sosiaalisen yritystoiminnan jatkokehitykselle. Yhtenä sosiaalisen yritystoiminnan kehittymisen uhkana voidaan pitää sitä, että sosiaalisten yritysten julkisista varoista saama tuki leimataan kilpailutilannetta vääristäväksi. Samoin rahoittajat voivat suhtautua kielteisesti sosiaalisen yritystoiminnan käynnistämis- ja kehittämishankkeita koskevaan riskinottoon. Sijoitetulle pääomalle ei ole odotettavissa paljoa suoraa rahallista tuottoa, jos lainkaan. Sen sijaan sosiaalisen yritystoiminnan hyödyt kerääntyvät pitkällä aikavälillä koituvista julkisen sektorin säästöistä sekä yksilöiden hyvinvoinnin ja sosiaalisen pääoman lisääntymisestä. Sosiaalinen yritystoiminta onkin kokonaistaloudellisesti kannattavaa. Tämä kokonaistaloudellisuus on tehtävä entistä paremmin näkyväksi myös suurelle yleisölle. Sosiaaliseen yritykseen sijoittaminen on nähtävä eettisenä, pitkän aikavälin strategisena sijoitustoimintana. Sosiaalisen yritystoiminnan valtavirtaistamisen ohella tulee pyrkiä virallistamaan myös koko yhteisötalouden käsite: yhteisötalouteen kuuluvassa toiminnassa ei ole kysymys puuhastelusta, vaan pitkäjänteisestä ja arvokkaasta toiminnasta, jota tehdään sosiaalisesti vastuullisella tavalla. Sosiaalisella yritystoiminnalla ja yhteisötaloudella saavutetaan erinomaisia tuloksia sekä yksilön voimaantumisen että yhteiskunnalle koituvien hyötyjen muodossa. Sosiaalisten yritysten kansallinen teematyö haluaa kiittää kaikkia hankkeeseen osallistuneita EQUAL-projekteja hyvästä yhteistyöstä ja panoksesta näiden kehittämissuositusten teossa. Teematyön ohjausryhmä on hyväksynyt suositukset kokouksessaan Helsingissä Esko Hänninen johtaja, Stakes Sosiaalisten yritysten kansallisen teematyön ohjausryhmän puheenjohtaja Eveliina Pöyhönen projektipäällikkö, Stakes Sosiaalisten yritysten kansallinen teematyö Ville Grönberg projektisuunnittelija, Stakes Sosiaalisten yritysten kansallinen teematyö

6 Sosiaalinen yrittäjyys on nostettava tasavertaiseksi vaihtoehdoksi muun yrittäjyyden rinnalle ja se on otettava osaksi kansallista yrittäjyysohjelmaa. 6 1 Sosiaaliset yritykset osaksi valtavirtaa Sosiaalinen yritystoiminta on Suomessa vielä marginaalinen ilmiö. Jos sosiaalisen yrittämisen mallia halutaan vahvistaa, se on liitettävä osaksi eri hallinnonalojen lainsäädäntöjä, toimeenpanoohjeita ja hallintopalveluja. Kauppa- ja teollisuusministeriö Sosiaalinen yrittäjyys on nostettava tasavertaiseksi vaihtoehdoksi muun yrittäjyyden rinnalle ja se on otettava osaksi kansallista yrittäjyysohjelmaa. Yritysneuvontaa antavien tahojen on varmistettava, että sosiaalinen yritystoiminta tunnetaan yhtenä yrittämisen mahdollisuutena muiden joukossa. Esimerkiksi TE-keskushallinnossa ei kuitenkaan tule tyytyä vain siihen, että sosiaalisten yritysten tukeminen tapahtuu osana yleistä yritystoiminnan edistämistä. Tällöin sosiaaliset yritykset jäisivät miltei varmasti marginaaliseksi yritystoiminnan muodoksi, sillä neuvontaorganisaatioiden valtavirrasta poikkeavan yrittäjyyden huono tuntemus on jarruna laadukkaille neuvontapalveluille. Sosiaaliset yritykset eivät myöskään kykene menetyksellisesti kilpailemaan yritystuista muiden yritysten kanssa samassa sarjassa, koska ne täyttävät yleensä ns. normaaliyrityksiä huonommin kannattavan toiminnan edellytykset. Jos sosiaalista yrittäjyyttä halutaan todella edistää, on sosiaalisille yrityksille annettava erityisasema muihin yrityksiin nähden. Sosiaalisten yritysten tukemiselle tulee asettaa TE-keskusten tulosohjauksessa omat tavoitteensa ja tavoitteiden saavuttamiselle varattava omat määrärahat. On myös huolehdittava siitä, että yritysneuvontaa antavilla ja yritystukia myöntävillä tahoilla on riittävästi asiantuntemusta sosiaalisten yritysten erityisongelmien ymmärtämiseksi. Sosiaalinen yritystoiminta tarvitsee erityiskohtelua. Vasta silloin sosiaaliset yritykset ovat tasa-arvoisia muiden yritysten kanssa yritysneuvonnan ja yritystukien suhteen. Muussa tapauksessa vaarana on, että sosiaalisen yritystoiminnan kehittäminen ajautuu yrityspalveluiden marginaaliin, eikä se ole varsinaisesti kenenkään vastuulla.

7 7 Kauppa- ja teollisuusministeriön tulisi selvittää aloittavien sosiaalisten yritysten rahoituksen järjestämistä. Sosiaalisten yritysten lain mukaan sosiaaliset yritykset ovat oikeutettuja samoihin yritystukiin kuin muutkin yritykset. Ongelma on kuitenkin se, että sosiaaliset yritykset eivät usein saavuta sellaista kannattavuutta, että esimerkiksi Finnveran kriteerit tuen myöntämiselle täyttyisivät. Tästä syystä myös sosiaaliset tekijät on otettava huomioon tukipäätöksiä tehtäessä. Sosiaalisen yrityksen päätavoite on työpaikkojen luominen vaikeasti työllistyville ihmisille - taloudellinen tulos on keino toteuttaa yrityksen sosiaalista päämäärää. Sosiaalisen yrittäjyyden tiellä on samoja ongelmia kuin muunkin yrittäjyyden. Yrittäjäksi ryhtymisen kynnys on Suomessa edelleen korkea. Tätä kynnystä tulee madaltaa. Sosiaalisen yritystoiminnan edellytyksiä voitaisiin parantaa käynnistämällä vastaava valtakunnallinen ja alueellinen tukihanke, jota kauppaja teollisuusministeriö ja TE-keskukset ovat yhdessä toteuttaneet hoiva-alan yritystoiminnan edistämiseksi. Työministeriö Työministeriö on oikealla tavalla ymmärtänyt, että sosiaaliset yritykset tarvitsevat erikoislaatunsa vuoksi erityiskohtelua. Toisaalta on tärkeää, että sosiaaliset yritykset eivät työllistämiskeinona ajaudu erikoisuudeksi, vaan että ne kytketään osaksi muihin työllisyyttä edistäviin malleihin, esimerkiksi osaksi aktivointitoimenpiteitä. Sosiaalista yritystoimintaa edistävissä Equal-hankkeissa on havaittu, että parhaimmat tulokset pitkään työttömänä olleen tai vajaakuntoisen voimaantumisessa saadaan silloin, kun hänelle on voitu antaa henkilökohtaista tukea työnteon ohessa. Sosiaalinen yritys ei kuitenkaan voi olla kuntoutuslaitos. Koska sosiaalisen yrityksen henkilöstö tarvitsee tukea varsinkin työllistymisjakson alussa, olisi työhallinnon harkittava työvalmentajana toimivan tukihenkilön kustantamista yritykseen. Tämä vapauttaisi sosiaalisen yrityksen työnjohdon keskittymään yritystoiminnan kannalta oleellisiin asioihin. Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriön tulisi yhdessä Kansaneläkelaitoksen kanssa selvittää vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien sosiaalietuuksien ja eläkejärjestelyiden suhdetta työllistämistukeen, jota sosiaalisille yrityksille maksetaan. Eläke tai muu taloudellinen etuus ei saa olla este työllistymiselle, eivätkä yhteen sopimattomat järjestelmät saa ajaa ihmisiä kannustinloukkuun. Suomessa tarvitaan uusia ratkaisuja työelämän ulkopuolella olevien aktivoimiseksi työmarkkinoille. Eräiden aikaisempien ESR-hankkeiden suositus on ollut, että aktivointikeinojen valikoimaa on laajennettava muun muassa työkyvyttömyyseläkkeen tai työttömyyspäivärahan ja osa-aikatyön yhdistämismahdollisuuksia parantamalla. Aktivoivan sosiaalipolitiikan eri malleja on edelleen kehitettävä. Opetusministeriö Tärkeä osa sosiaalisen yritystoiminnan valtavirtaistamista on sen liittäminen osaksi yrittämistä koskevia opetusohjelmia. Sosiaalinen yritystoiminta tulee huomioida ammattikorkeakoulujen liiketalouden opetuksessa. Yliopistoissa ja korkeakouluissa tulee kehittää ja edistää sosiaalista yritystoimintaa koskevaa tutkimusta ja tutkimusohjelmia. Opetusministeriön tulisi tehdä päätös sosiaalisen yritystoiminnan sisällyttämisestä liiketaloutta ja yritystoimintaa käsitteleviin opetussuunnitelmiin.

8 On kokonaistaloudellisesti kannattavaa tukea sosiaalisten yritysten toimintaa ja niiden pyrkimyksiä työllistää henkilöitä, jotka eivät muutoin pääsisi avoimille työmarkkinoille. 8 2 Kokonaistaloudellisuus huomioitava Työllisyyden turvaaminen on helpoin tapa edistää yksilön ja yhteisön hyvinvointia sekä vähentää julkisen sektorin kustannustaakkaa. Työttömyysturvan ja sosiaaliturvan varassa eläminen on yhteiskunnan kannalta kallein vaihtoehto. On kokonaistaloudellisesti kannattavaa tukea sosiaalisten yritysten toimintaa ja niiden pyrkimyksiä työllistää henkilöitä, jotka eivät muutoin pääsisi avoimille työmarkkinoille. Sosiaaliset yritykset eivät säästä vain työttömyys- ja sosiaaliturvamenoja, vaan ne lisäävät myös verotuloja. Sosiaalinen yritys on hyvä keino vähentää syrjäytymisestä ja työttömyydestä johtuvaa köyhyyttä. Kaikki nämä seikat, niin taloudelliset kuin sosiaalisetkin, on otettava huomioon, kun tarkastellaan sosiaalisten yritysten saamia tukia. Kokonaistaloudellisuus on myös asia, johon kuntien pitäisi pystyä kiinnittämään enemmän huomiota julkisia palveluja ja hankintoja kilpailuttaessaan. Tuleva kilpailulainsäädäntö mahdollistaa sosiaalisten tekijöiden huomioon ottamisen tarjouskilpailuissa. Kuntien tulisi kehittää hyviä toimintamalleja, joiden kautta sosiaalisten yritysten avulla saavutettava kokonaistaloudellisuus voidaan hyödyntää kuntien hankinnoissa. Kuntien tulee myös pystyä arvioimaan eri tahojen kustannuksia yli sektorirajojen. Kuntaliitto voisi tukea kuntia kehittämällä tähän tarkoitukseen soveltuvia laskenta- ja arviointimenetelmiä.

9 Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin sekä yhteisötalouden toimijoiden välisen yhteistyön avulla voidaan hälventää keskinäisiä ennakkoluuloja ja kehittää uusia työllisyyden parantamiseen keskittyviä paikallisia innovaatioita. 9 3 Voimaa verkostoista Suomessa on ollut sosiaalisia yrityksiä vasta vähän aikaa ja siksi niiden rooli yrityskentässä on vakiintumaton. Euroopan Unionin toimeenpanemat aloitteet, joihin kansallisen tason toimijat ovat osallistuneet, ovat luoneet perustan sosiaalisen yrittäjyyden ja yritysten kehittämiselle projektitoiminnan avulla. Sosiaalisen yritystoiminnan kehittymiselle on meillä asetettu odotuksia, joista merkittävin todiste on vuoden alussa voimaan tullut laki sosiaalisista yrityksistä. Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin sekä yhteisötalouden toimijoiden välisen yhteistyön avulla voidaan hälventää keskinäisiä ennakkoluuloja ja kehittää uusia työllisyyden parantamiseen keskittyviä paikallisia innovaatioita. Tavoitteena on tilanne, jossa kaikki osapuolet voittavat: Sosiaalisten yritysten verkostoituminen perinteisten yritysten kanssa on tärkeää paitsi liiketoiminnan kehittymisen niin myös sosiaaliseen yritykseen työllistettyjen vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien tulevaisuuden kannalta. Sosiaaliseen yritykseen työllistyvät pitkäaikaistyöttömät ja vajaakuntoiset ovat yleensä määräaikaisessa työsuhteessa ja he tarvitsevat jatkotyöpaikkoja työllistymisjaksonsa jälkeen. Joissain tapauksissa he voivat jatkaa sosiaalisessa yrityksessä, mutta läheskään aina se ei tule olemaan mahdollista. Hyvä kontaktiverkosto yritysmaailman kanssa edistää jatkotyöllistymisen tavoitetta. Kunnilla tulisi jatkossa olla tärkeä rooli sosiaalisen yritystoiminnan kehittäjänä. Kunnat voivat konkreettisesti edistää sosiaalista yritystoimintaa tukemalla uusien sosiaalisten yritysten perustamista. Lisäksi kunnilla on mahdollisuus ottaa sosiaaliset sekä paikalliset ja seudulliset näkökohdat huomioon julkisista hankinnoista päätettäessä. perinteiset yritykset ja sosiaaliset yritykset hyötyvät keskinäisestä yhteistyöstä, pitkäaikaistyöttömille ja vajaakuntoisille löydetään mielekkäitä työpaikkoja sekä julkiselle sektorille koituu säästöjä pienentyneiden sosiaaliturvamaksujen ja kasvaneiden verotulojen kautta. Sosiaalisten yritysten on tärkeää tehdä yhteistyötä paikallisen yrityselämän kanssa. Toistaiseksi sosiaalisten yritysten verkostoituminen perinteisten yritysten kanssa vaikuttaa olevan kehittymätöntä ja sosiaalisten yritysten tunnettavuus yrityskentässä on heikko. Näin voidaan todeta siitäkin huolimatta, että lausetta sosiaalinen yritys on yritys muiden joukossa käytetään paljon. Sosiaalisten yritysten verkostoituminen on tähän asti ollut kaikkein vilkkainta sosiaalisten yritysten ja erilaisten sosiaalista yrittäjyyttä edistävien yhteisötalouden hankkeiden ja toimijoiden kesken. Jatkossa sosiaalisten yritysten tulisi liittyä aktiivisemmin oman toimialansa arvoketjuihin ja pyrkiä mukaan perinteisten yritysten yrityskehitysprojekteihin, joissa kehitetään liiketoimintaprosesseja ja kilpailukykyä.

10 Sosiaalisten yritysten täytyy tulla tunnetuiksi laadukkaista tuotteista, luotettavuudesta ja siitä lisäarvosta, jonka niiden sosiaalinen ulottuvuus tuottaa Maineenhallinta emme myy vajaakuntoisuutta, vaan työn laatua Sosiaalisten yritysten maineenhallinnan tekee kiinnostavaksi se, että sosiaalisen yrityksen malli ei ole vielä tunnettu suuren yleisön keskuudessa. Juuri nyt onkin paras mahdollisuus vaikuttaa ihmisten mielikuviin. Sosiaalisten yritysten tulevaisuutta täytyy ennakoida ja niiden mainetta tulee rakentaa systemaattisesti. Maineenhallintaan tarvitaan ammattilaisia, jotka suunnittelevat asioita pitkällä aikavälillä. Sosiaalisten yritysten tulee välttää leimautumista suojatyökeskuksiksi, sosiaalituen uudeksi muodoksi tai b-luokan yritystoiminnaksi. Sen sijaan niiden täytyy tulla tunnetuiksi laadukkaista tuotteista, luotettavuudesta ja siitä lisäarvosta, jonka niiden sosiaalinen ulottuvuus tuottaa. Sosiaalisten yritysten asiakkuuksien edistämisen kannalta on tärkeää, että sosiaalista yrityksistä syntyvä mielikuva muodostuu positiiviseksi. Sosiaalisten yritysten ei tule myydä vammaisuutta tai vajaakuntoisuutta, vaan työn laatua. Hyvin tehty työ luo perustan hyvälle maineelle. Sosiaalisen yritystoiminnan tulee näyttäytyä edistyksellisenä ja eettisenä vaihtoehtona. Yrityskentässä on tilaa yrityksille, jotka tavoittelevat muutakin kuin voittoa. Julkisuuskuvaa voisi kohentaa esimerkiksi sosiaalisille yrityksille suunnatun laatupalkinnon avulla. Sosiaalisista yrityksistä puhuttaessa tulee painottaa niiden yhteiskunnalle tuottamia kokonaistaloudellisia hyötyjä. Sosiaalisten yritysten tunnettavuuden puute koskee laajemminkin yhteisötaloutta ja sen toimijoita. Niiden tekemä työ tulee tehdä näkyvämmäksi ja tunnustaa sen arvo. Jäsentensä ja ympäröivän yhteisön sosiaalista sekä taloudellista hyvinvointia edistävät organisaatiot ovat tärkeitä paikallistalouden ja sosiaalisen pääoman rakentajia. Markkinoinnin ja maineenhallinnan pohtimista tulisi jatkaa sitä varten perustettavassa työryhmässä. Työministeriön, sosiaalija terveysministeriön sekä kauppa- ja teollisuusministeriön välinen yhteistyö on tässä suhteessa tärkeässä asemassa. Myös VATESsäätiön ylläpitämä sosiaalisten yritysten tuki- ja neuvontapalvelu voisi jatkossa ottaa maineenhallinnan yhdeksi tehtäväkseen.

11 11 5 Lakia sosiaalisista yrityksistä tarkennettava Laki sosiaalisista yrityksistä (S1351/2003) astui voimaan Laki määrittelee sosiaalisen yrityksen kaupparekisteriin merkityksi, tavaroita ja palveluja tuottavaksi yritykseksi, joka tavoittelee voittoa ja joka voi toimia millä toimialalla tahansa. Sosiaalisen yrityksen erityispiirre on se, että sen työntekijöistä vähintään 30 prosenttia tulee olla vajaakuntoisia ja pitkäaikaistyöttömiä. Lisäksi sen on kuuluttava työministeriön ylläpitämään sosiaalisten yritysten rekisteriin. Lain tavoitteena on vähentää työttömyyttä ja nostaa työllisyysastetta. Sosiaalisista yrityksistä toivotaan apua erityisesti rakennetyöttömyyteen, josta on tullut pysyvä ilmiö. Työministeriössä on havaittu, että suuri osa työttömistä ei työllisty edes hyvän talouskasvun aikana. Vajaakuntoiset ja pitkäaikaistyöttömät ovat erityisen heikossa asemassa työmarkkinoilla. Globaalista verokilpailusta johtuen julkisen sektorin kyky työllistää on heikentynyt. Viime aikoina uudet työpaikat ovat syntyneet pääasiassa yrityksiin, eivät julkiselle sektorille. Siksi tarvitaan työllistämismalleja, jotka tukeutuvat yritystoimintaan. Uusia yritystoiminnan ja työllistymisen malleja tarvitaan myös vastaamaan siihen työvoimapulaan, joka syntyy suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle. Lain perimmäisen tarkoituksen toteutumista arvioitaessa on kysyttävä hieman skeptisesti, tuleeko vajaakuntoinen tai pitkäaikaistyötön lain myötä haluttavammaksi palkattavaksi? Työnantaja joutuu miettimään, onko työllistämistuki riittävä kattamaan alentunutta työkykyä ja korvaako se ylimääräisen työn, jonka pitkään työelämästä pois olleen ihmisen työhön perehdyttäminen väistämättä tuo mukanaan. Lisäksi monet yrityksessä työskentelyn arkiset ja tavanomaiset asiat ovat erilaisia, kun osalla työntekijöistä on esimerkiksi jokin fyysinen vamma. Lain perimmäisen tarkoituksen toteutuminen onnistuu tämän hetkisten kokemusten mukaan parhaiten niissä sosiaalisissa yrityksissä, jotka on perustettu toteuttamaan tietyn taustayhteisön (esim. vammaisjärjestön tai työttömien yhdistyksen) tavoitteita. Tulevaisuuden haasteena on saada mukaan yrittäjiä, joilla tällaista taustaa ei ole. Onko sosiaalisen yrityksen malli heille tarpeeksi houkutteleva, jotta he uskaltavat palkata yritykseensä 30 prosenttia vajaakuntoisia ja pitkäaikaistyöttömiä? Tällä hetkellä tuen suuruus ei kokemusten mukaan riitä korvaamaan näiden työntekijöiden alentunutta työtehoa. Myös henkilöstöjohtaminen on sosiaalisessa yrityksessä yleensä haastavampaa kuin niin kutsutussa normaaliyrityksessä. Onkin pelättävissä, että ilman riittäviä kannustimia sosiaalisia yrityksiä ei synny toivotussa määrin. Tietyt lain kohdat herättävät kysymyksiä niiden tulkinnasta. Mitä esimerkiksi tapahtuu kahden tai kolmen vuoden tukityöllistämisjakson jälkeen? Tuleeko sosiaalisista yrityksistä työttömien kierrätyslaitoksia, vai pystytäänkö niihin luomaan pysyvämpiä työpaikkoja? Tarkoittaako tukijakson loppuminen huikeita kasvuvaatimuksia, jos vanhasta työvoimasta halutaan pitää kiinni? Tuleeko velvollisuus sijoittaa työllistettyjä eteenpäin? Näissä asioissa kaivataan selkeää kannanottoa siitä, mikä on lain tarkoitus ja kuinka lakia tullaan tulkitsemaan. Lakia tarkasteltaessa on myös harkittava mahdollisuutta, jossa tukijakson päättymisen jälkeen henkilö voi yhä kuulua 30 prosentin kiintiöön. Tällöin sosiaalinen yritys ei joudu valintatilanteeseen, jossa sen on joko luovuttava osasta työntekijöistään, laajennettava toimintaansa tai poistuttava sosiaalisten yritysten rekisteristä. Myös tuen jatkamista tai sen muuttamista pysyväisluoteiseksi on harkittava niiden työllistettävien kohdalla, joiden vamma tai vajaakuntoisuus on pysyvää laatua. Laki sosiaalisista yrityksistä on monessa maakunnassa osoittautunut pettymykseksi, koska odotukset väljemmän sosiaalisen yrityksen rajauksen suhteen olivat lain valmisteluvaiheessa suuret. Lain määrittelemä rekisteröitävissä oleva sosiaalinen yritys palvelee parhaiten taajaan asuttuja alueita, joissa pitkäaikaistyöttömiä ja vajaakuntoisia löytyy kohtuullisten työmatkojen päästä. Lain mukaisten sosiaalisten yritysten syntyminen syrjäiselle maaseudulle näyttää epätodennäköiseltä. Esimerkiksi työttömiä työelämään integroimaan pyrkivät työosuuskunnat eivät välttämättä näe tarpeelliseksi rekisteröityä sosiaalisiksi yrityksiksi, koska laki ei tuo muita etuja kuin pitemmät työllistämistukijaksot. Työllistymistukijaksojen määräaikaisuus on myös ongelma jäsenyyteen perustuvissa osuuskunnissa. Se, miten osuuskuntaa voidaan tulevaisuudessa käyttää laajemmin lain määrittämän sosiaalisen yrityksen organisointimuotona, jää toistaiseksi nähtäväksi.

12 12 6 Jo siinä vaiheessa, kun laki sosiaalisista yrityksistä sai lopullisen muotonsa, kävi selväksi, että pienen, paikallisesti toimivan ja palveluja tarjoavan yrityksen on vaikea ryhtyä lain tarkoittamaksi sosiaaliseksi yritykseksi. Henkilöstön nopea lisääminen ei ole mahdollista, koska tilausten määrää on vaikea kasvattaa hetkessä. Lisäksi palvelutyö perustuu paitsi osaamiseen myös asiakkaiden luottamukseen, jolloin tutun henkilöstön osittainenkaan vaihtaminen uusiin pitkäaikaistyöttömiin on hankalaa. Tämä olisi myös sosiaalisen vastuunoton näkökulmasta epäeettistä. Myös lain edellyttämät vaatimukset minimityöajasta johtavat siihen, että hyvin harvassa alkavassa, pienessä ja paikallisesti toimivassa sosiaalisessa yrityksessä on mahdollista sitoutua määriteltyihin palkkauskuluihin. Osalla pitkäaikaistyöttömistä ja vajaakuntoisista työn tuottavuus ei riitä kattamaan syntyneitä kuluja edes tukien avulla. Tämä heikentää pienen, paikallisesti palveluja tuottavan yrityksen kannattavuutta. Laissa on kysymys erittäin vaikeasta yhtälöstä ja myös kahden eri hallintoyksikön välisestä yhteistyöstä. Työministeriön tehtävänä on työllisyyden hoito, kauppa- ja teollisuusministeriön yrittäjyys. Yrityskenttä on hiljaa, odottava ja osin tietämätönkin. Seminaareja sosiaalisesta yrittäjyydestä on pidetty, mutta pääosin julkiselle sektorille ja järjestöille. Molempien ministeriöitten yhteisellä tiedottamisella olisi saatava aikaan avointa keskustelua eri toimijoiden välillä ja vältettävä vääriä mielikuvia ja ennakkoluuloja. Sosiaalinen yritystoiminta tarjoaa suuremmille yrityksille mahdollisuuden kantaa sosiaalista vastuuta perustamalla sosiaalisia yrityksiä tytäryhtiöikseen tai ottamalla niitä alihankkijoikseen. Sosiaaliset yritykset voivat olla tapa kokeilla joustavampia työnteon malleja ja pehmeämpää työkulttuuria. Lakia ei kuitenkaan saa käyttää uuden matalapalkka-alan synnyttämiseen. Laki on edellä esitetyistä ongelmakohdista huolimatta hyvä ja tarpeellinen avaus sosiaalisen yritystoiminnan edistämiseksi Suomessa. Se on erittäin edistyksellinen Euroopan ja todennäköisesti koko maailman mittakaavassa. Lain eräs merkittävimmistä vaikutuksista on oikean yrityksen statuksen antaminen sosiaalisille yrityksille, minkä ansiosta ne voivat asemoitua entistä helpommin toimialansa yrityskenttään. Liiketoiminta- ja markkinointiosaamista kehitettävä Uusien yritysten perustamisen kannalta tärkeimpiä tekijöitä ovat valitun alan kysyntä, alan kannattavuus ja rahoituksen järjestyminen ja riittävyys. Oleellista uusien sosiaalisten yritysten syntymiselle on löytää uusia liiketoiminta-alueita perinteisten sijaan. Uusia liiketoiminta-alueita saattaisi löytyä esimerkiksi kuntien perusturvatoiminnan sektorilta kuntien ulkoistaessa perinteisiä palveluitaan. Jotta laki edistäisi sosiaalisten yritysten perustamista toivotulla tavalla, on huolehdittava kokonaisvaltaisesta sosiaalisen yritystoiminnan koulutuksesta. Sosiaalinen yritystoiminta edellyttää yrityksen omistajayrittäjältä sekä palkkajohdolta moninaisempaa liiketoimintaosaamista kuin perinteinen yritystoiminta. Sosiaalisissa yrityksissä johtaminen on vaativampaa kuin yrityksissä yleensä, koska sosiaalisten ja liiketoiminnallisten tavoitteiden tasapainottaminen on haastava yhtälö. Kokonaisvaltainen liiketoiminnan osa-alueiden hallinta on menestyvän yritystoiminnan keskeinen tekijä. Osaava avainhenkilöstö muodostaa perustan yrityksen liiketoimintastrategian toteuttamiselle käytännössä. Tästä syystä henkilöiden ja asioiden johtamistaitoja tulee parantaa. Omistajien ja yritysjohdon tulee enenevässä määrin ohjata liiketoimintatavoitteiden toteutumista, jotta yrityksen sosiaaliset tavoitteet toteutuisivat ja yrityksen toiminnan jatkuvuus ja henkilöstön työpaikat olisivat turvatut. Omistajien edustajiksi sosiaalisen yrityksen hallitukseen tulee valita sellaisia henkilöitä, joilla on ymmärrystä liiketoiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta sosiaalisten tavoitteiden toteutumisen mahdollistajana, ja jotka ovat valmiita asettamaan oman osaamisensa yrityksen käyttöön. VATES-säätiön sosiaalisten yritysten tuki- ja neuvontapalvelun kokemukset vahvistavat sen, että kiinnostus sosiaalista yrittäjyyttä kohtaan on suurinta kolmannella sektorilla ja yhteisötalouden piirissä. Yhteisötaloudesta kumpuavilla yrityshankkeilla on usein opettelemista yrittäjyyden kanssa. Yhteisöjä täytyy kouluttaa yrittäjyyteen, yrittäjiä taas tulee kouluttaa tekemään töitä vaikeasti työllistettävien kanssa.

13 Sosiaaliseen yritykseen sijoittaminen on eettistä, yhteiskunnallisesti kannattavaa, pitkän aikavälin strategista sijoitustoimintaa Rahoitus kärsivällistä pääomaa etsimässä Sosiaaliseen yritykseen sijoittaminen on eettistä, yhteiskunnallisesti kannattavaa, pitkän aikavälin strategista sijoitustoimintaa. Sosiaaliseen yritykseen sijoittaminen ei voi perustua odotuksiin pääoman nopeasta takaisinmaksusta. Sosiaalisissa yrityksissä tarvitaan uudenlaista kärsivällistä pääomaa. Sosiaalisten yritysten talous on usein jo perustamisvaiheesta lähtien heikolla pohjalla, koska perustamispääomaa ei ole voitu mitoittaa oikein. Riittämätön alkupääoma johtaa yrityksen heikkoon maksuvalmiusasemaan ennen tulorahoituksen vakiintumista. Yrityksissä ongelmaa on koetettu helpottaa projektirahoituksella sekä oman pääoman ehtoisilla lainoilla. Tämä on johtanut projektitoiminnan ja liiketoiminnan välisen eron hämärtymiseen, mikä on osaltaan vienyt huomiota pois liiketoiminnasta. Sosiaalisen yritystoiminnan käynnistämisen helpottamiseksi on harkittava uusia rahoitusinstrumentteja nykyisen yritysrahoitusjärjestelmän osaksi. Uudet, sosiaalisten yritysten tarpeisiin kehitetyt rahoitusinstrumentit riittäisivät turvaamaan perusrahoituksen. Pankit ovat suuri ja vielä käyttämätön mahdollisuus sosiaalisten yritysten tukemisessa. Suomeen kaivataan sosiaalista rahoitusjärjestelmää, esimerkiksi eettistä pankkia, jollaisia toimii Keski-Euroopassa. Ei liene mahdotonta, että aluksi vaikkapa vain koeluonteisesti muutama pankki ottaisi sosiaaliset yritykset kehittämiskohteekseen. Pankeilla on suuri määrä tietoa yritystoiminnasta ja valtava kokemus yritysten rahoittamisesta. Erilliset lainaehdot sosiaalisille yrityksille tukisivat niiden perustamista ja toiminnan vakiinnuttamista.

14 Sosiaaliset yritykset tarvitsevat sosiaalisen yritystoiminnan osaamiskeskuksen, joka toimisi sosiaalisten yritysten pysyvänä tukiorganisaationa Pysyvä tukiorganisaatio Tällä hetkellä sosiaalisen yritystoiminnan tukitoiminnot ovat hajaantuneet eri paikkoihin. Yhden luukun palveluperiaate ei toteudu sosiaalisten yritysten kohdalla. Yritysneuvontaa on Suomessa saatavilla runsaasti, mutta sitä antavien tahojen tietämys sosiaalisesta yrittämisestä on vielä vähäistä. Sosiaalisen yrittämisen sosiaalinen erikoisosaaminen taas on VATES-säätiön organisoimalla sosiaalisten yritysten tukirakenteella, joka on kolmevuotinen, työministeriön rahoittama hanke. Sosiaaliset yritykset tarvitsevat sosiaalisen yritystoiminnan osaamiskeskuksen, joka toimisi sosiaalisten yritysten pysyvänä tukiorganisaationa. Keskukselle on saatava pysyvä budjettirahoitus. Vain pysyvän tukiorganisaation kautta voidaan turvata sosiaalisen yritystoiminnan pitkän aikavälin kehittymisedellytykset. Osaamiskeskus voisi olla ainakin alkuvaiheessa esimerkiksi SITRA:n vastuulla.

15 15 k Kirjallisuutta ja lähteitä: Euroopan komission EQUAL-tiedote, EQUAL-yhteisöaloitteen sosiaalisten yritysten edistämisen teematyön selvitysosio. Oulun yliopisto, Taloustieteiden tiedekunta, PROeNET Social Firms. E.C.HO. Project. European Social Fund Sosiaaliset yritykset Euroopassa -eräitä käytännön näkökulmia. Simo Mannila, Stakes/ESR1997. Yhteisötalous ja sosiaalinen yrittäjyys. Ville Grönberg (toim.), Euroopan sosiaalirahaston julkaisu www-sivuja: Sosiaalisten yritysten forum: Sosiaalisten yritysten kansallisen teematyön verkkosivut: Sosiaalisten yritysten rekisteri ja laki sosiaalisista yrityksistä: VATES-säätiön sosiaalisten yritysten tuki- ja neuvontapalvelu:

16

Vastuulliset hankinnat työllisyyttä ja kestävää kehitystä edistämässä -projekti. Projektipäällikkö Antti Honkarinta

Vastuulliset hankinnat työllisyyttä ja kestävää kehitystä edistämässä -projekti. Projektipäällikkö Antti Honkarinta Vastuulliset hankinnat työllisyyttä ja kestävää kehitystä edistämässä -projekti Projektipäällikkö Antti Honkarinta 31.10.2013 Projektin toteuttajaorganisaatio on Oulun kaupunki. Projekti sijoittuu konsernipalvelujen

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille 25.8.2015 Petri Puroaho Taustani ja ketä edustan? Taustani: n. 15 vuoden tieto- ja kokemuspääomaa työllistymisasioihiin liittyen Suomesta

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa

Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa Kuntien rooli on muuttunut ja muuttumassa Toiminnassa on suuria kuntakohtaisia eroja paikallisten olosuhteiden ja tarpeiden mukaan Kunnat tarvitsevat vastuulliseen työllisyydenhoitoon

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat. Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus

EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat. Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus 070514 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori: palveluita vai muita? Ylijohtaja Raimo Ikonen 12.4.2010 Julkisten ja yksityisten palveluntuottajien osuudet

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Sosiaalinen näkökulma julkisissa hankinnoissa case Espoo. 21.10.2010 Timo Martelius Strategisen hankintatoiminnan johtaja

Sosiaalinen näkökulma julkisissa hankinnoissa case Espoo. 21.10.2010 Timo Martelius Strategisen hankintatoiminnan johtaja Sosiaalinen näkökulma julkisissa hankinnoissa case Espoo 21.10.2010 Timo Martelius Strategisen hankintatoiminnan johtaja Espoon kaupungin strategia + ohjeet Hankintaohje on sosiaalisten kriteerien osalta

Lisätiedot

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen ESR Pohjois-Karjalassa Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari 2.12.2010 Raisa Lappeteläinen Euroopan Sosiaalirahasto EU:n rakennerahasto rahoittaa inhimillisten voimavarojen kehittämistä ESR:n tehtävänä

Lisätiedot

Kuntoutussäätiö. Kuntoutuspalvelukeskus. Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Koulutus, arviointi ja konsultointi. auttaa kuntoutumaan

Kuntoutussäätiö. Kuntoutuspalvelukeskus. Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Koulutus, arviointi ja konsultointi. auttaa kuntoutumaan Kuntoutuspalvelukeskus Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Koulutus, arviointi ja konsultointi auttaa kuntoutumaan tutkii ja kehittää kouluttaa ja konsultoi 1 on Valtakunnallinen työikäisten kuntoutuksen

Lisätiedot

KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS

KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää jäsenkuntien puolesta niiden tarvitsemia päihdehuollon palveluja Tehtävänsä toteuttamiseksi kuntayhtymä ylläpitää Mainiemen kuntoutumiskeskusta

Lisätiedot

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Elinkeinoministeri Olli Rehn Uudistuksen tuettava kasvua Tavoitteenamme on suunnata

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa

Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa Antti Parpo Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarina kaupunki THL 18.1.2010 Faktoja Kaarina kuuluu Turun seutuun Kaarinassa asukkaita: 31 000, josta työvoimaan kuuluvia

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa

Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa KAMPA seminaarikokkola 5.10.2010 Ritva Pihlaja projektipäällikkö, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä

Lisätiedot

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu 2016 Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Kasvupalvelu TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi.

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

TYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT -YHTEINEN PELIKENTTÄ. Mikko Kesä, vanhempi neuvonantaja, Sitra Työsteen Sillat

TYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT -YHTEINEN PELIKENTTÄ. Mikko Kesä, vanhempi neuvonantaja, Sitra Työsteen Sillat TYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT -YHTEINEN PELIKENTTÄ, vanhempi neuvonantaja, Sitra 26.9.2016 Työsteen Sillat Edistämme työelämän uudistumista talouden ja työmarkkinoiden haasteisiin ja tulevaisuuteen

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset EU-koheesiopolitiikan 2020+ valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset Maakunnan yhteistyöryhmä 20.2.2017 Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja EU:n budjetin rakenne tehtäväalueittain 2014-2020

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajina maaseudulla

Yhteiskunnalliset yritykset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajina maaseudulla Yhteiskunnalliset yritykset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajina maaseudulla FinSERN 1. tutkimuskonferenssi Helsinki, 16. -17.11.2011 KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto,

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen Business as (un)usual rahoittajan näkökulma 13.8.2013 Ilmi Tikkanen EU hankkeiden vaikuttavuudesta Havaintoja EU:n ohjelmakaudelta 2007 2013 Tuleva EU:n ohjelmakausi 2014 2020 (valmistelu) Etelä-Suomen

Lisätiedot

Miksi aikuisohjauksen kehittämistä tarvitaan?

Miksi aikuisohjauksen kehittämistä tarvitaan? Miksi aikuisohjauksen kehittämistä tarvitaan? TE-toimiston asiakas/sairauslomalla oleva työkyvytön Työsopimus voimassa, sairauslomalla koska on työkyvytön, ammatinvaihto edessä, KELA hylkäsi kuntoutuksen

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

East African Agricultural Education ry EAAE. Strategia 2025

East African Agricultural Education ry EAAE. Strategia 2025 East African Agricultural Education ry EAAE Strategia 2025 1 Lähtökohta-analyysi... 3 Yhteinen visiomme... 4 Missiomme Suomessa... 4 Toiminta-ajatuksemme... 4 EAAE:n Arvot... 5 EAAE:n keskeisimmät vahvuudet...

Lisätiedot

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3% vähennys

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 9/

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 9/ Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 15 Osallistuminen EU:n Suomen rakennerahasto-ohjelmasta toteutettavan hankkeen "Hankinnoista duunia" toteuttamiseen HEL 2015-002023 T 02 05 02 Päätös Päätöksen

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu:

Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu: Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu: Makrotalouden lupaukset eivät toteudu Teollisuuden rakennemuutos Eriarvoistuminen ja pahoinvointi lisääntyvät Muutos vaatii: Pidemmän aikaperspektiivin

Lisätiedot

Moninaisuus on rikkaus Lahti

Moninaisuus on rikkaus Lahti Moninaisuus on rikkaus Lahti 28.10.2014 Petri Puroaho Tilaisuuden tavoite Tehdä näkyväksi työpajatoiminnan moniulotteisuutta ja merkityksellisyyttä. Nostaa esiin kolmannen sektorin / välityömarkkinoiden

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

Tuula Poikonen. Etappeja matkan varrelta

Tuula Poikonen. Etappeja matkan varrelta Tuula Poikonen 2.12.2016 Tuettu työllistyminen ja työllistymisen tukipalvelut Etappeja matkan varrelta 2 1994 suunnitelma ja sosiaalilautakunnan päätös tuetun työllistymisen (avotyö!) kehittämisestä tausta

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet

Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet Päivi Lipponen Kansanedustaja, Tulevaisuus - ja talousvaliokuntien jäsen Filosofian tohtori Suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuus Hyvinvoinnin kasvusta huolimatta, eriarvoisuus

Lisätiedot

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ J o e n s u u Kyläyhdistysten pitäjäjulistus ja yhteiskunnallinen yrittäminen MATTI VÄISTÖ Osuuskunta Viesimon puheenjohtaja KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ entinen kunta Kunta perustettu

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

OSUUSKUNTA VIESIMO Kiihtelysvaaran pitäjä Joensuu

OSUUSKUNTA VIESIMO Kiihtelysvaaran pitäjä Joensuu OSUUSKUNTA VIESIMO Kiihtelysvaaran pitäjä Joensuu Hallituksen puheenjohtaja MATTI VÄISTÖ Kumppanuuspäivä 14.10.2015 TÄSTÄ LÄHDETTIIN Joensuun kaupunki, selvityshanke: Yhteiskunnallisen yrittämisen mahdollisuudet

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI Esittelyaineisto Boardmanin BOARD MAPPING HALLITUSARVIOINTI Board Mapping -hallitusarviointi auttaa hallitusta arvioimaan omaa toimintaansa ja kehittämään sitä

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

6Aika-strategian ohjausryhmä

6Aika-strategian ohjausryhmä 6Aika-strategian ohjausryhmä Sähköpostikokous 17.1.2017 klo 13-17 Muistio 1. ESR-haun hakusisällöt ja 6Aika-kriteerien asettaminen Tausta päätöksenteon pohjaksi ja päätösesitys: 6Aika-johtoryhmän kokouksessa

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 20230 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Museotyö muutoksessa!

Museotyö muutoksessa! Museotyö muutoksessa! Kohti vaikuttavampaa museotoimintaa Carina Jaatinen, Museovirasto Tampere 27.5.2015 Virittelyä ja herättelyä! Mitä on tulevaisuuden museotoiminta? Miksi sitä tehdään? Ketä se palvelee?

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

terveyspalveluyritysten rahoittajana Hanna Koponen Rahoituspäällikkö Finnvera Oyj

terveyspalveluyritysten rahoittajana Hanna Koponen Rahoituspäällikkö Finnvera Oyj Finnvera sosiaali- ja terveyspalveluyritysten rahoittajana 2.2.20112 2011 Hanna Koponen Rahoituspäällikkö Finnvera Oyj Finnveran rooli sosiaalipalvelualan rahoittajana 2 Vahva rooli alusta saakka 90-luvun

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta

ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta 22.5.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Yksi ohjelma, joka pitää sisällään ESR- ja EAKR- rahoitukset Valtakunnalliset

Lisätiedot

MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä NAPS.

MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä NAPS. MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä NAPS. Yrittäjyysvalmiuksien kehittymisen edistäminen tekniikan yliopistokoulutuksessa Yhteenveto Marko Oksasen diplomityöstä sekä kampuskiertueesta 2013-2014 Pirre Hyötynen, Tekniikan

Lisätiedot

Yhteisötalous ja yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys keinoja työllisyydenhoitoon

Yhteisötalous ja yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys keinoja työllisyydenhoitoon Yhteisötalous ja yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys keinoja työllisyydenhoitoon 1 Esiselvitys: Oulun kaupungin yhteisötoiminnan palvelukonseptin kehittäminen ja sosiaalinen yrittäjyys - PALKE -hanke 1.6.2009-31.12.2009

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Leader 2014-2020 - rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Sivu 1 17.11.2014 ü Leader-ryhmät kaikille avoimia maaseudun kehittämisyhdistyksiä. ü Tavoitteena yritysten ja yhdistysten

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi & ajankohtaista Pohjois-Karjalassa 20.4.2011 Vaivion kurssi- ja leirikeskus Johtaja Jarmo

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston

Lisätiedot

Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle

Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle Oulun yliopisto Pohjoisen veturi? Nordia-ilta 22.4.2015 Eija-Riitta Niinikoski, maakuntahallituksen jäsen, Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 2008/2245(INI) 24.2.2009 TARKISTUKSET 1-16 Mietintöluonnos Anna Záborská (PE418.282v01-00) naisten ja miesten välisen

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa

Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa HAKUINFO Hämeen ELY-keskuksen alueellinen ESR-haku 13.2.2015 Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - rakennerahasto-ohjelma Ohjelma-asiakirja:

Lisätiedot

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yritysyhdistää yksityissektorin liiketoimintataidot

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2015/0009(COD) 6.3.2015 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta budjettivaliokunnalle ja talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

Lisätiedot

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle Tätä ohjetta sovelletaan ennen 1.10.2016 alkaneisiin työsuhteisiin. TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden

Lisätiedot

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa 20.3.2012 Vantaa Riitta-Maija Hämäläinen riitta-maija.hamalainen@thl.fi Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa TÄSTÄ ON PUHE Palvelujen ja tuotannon järjestämisestä

Lisätiedot

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Kasvava hevosala Hevosalan tiedon, taidon, voimavarojen ja osaamisen kokoamisella tiiviiseen yhteistoimintaan on suuri merkitys hevosalan ja alueellisten hevoskeskittymien

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell, EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma Carola Gunell, 22.5.2014 Paljon muutoksia 2014-2020 kaudella! Ohjelma-alue koostuu kahdesta alueelta: IP-alue ELSA-alue Päätöksenteko

Lisätiedot

TE-palveluja alueellisesti

TE-palveluja alueellisesti 1 2015 TE-palveluja alueellisesti Kaakkois-Suomen TE- Toimialue: Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat Toimipaikat: Hamina, Imatra, Kotka, Kouvola ja Lappeenranta Työvoiman palvelukeskukset: Hamina,

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Osallisuutta osuuskunnista- ESR-hanke. Jokaisella on osaamista Tehdään työpaikka yhdessä!

Osallisuutta osuuskunnista- ESR-hanke. Jokaisella on osaamista Tehdään työpaikka yhdessä! Osallisuutta osuuskunnista- ESR-hanke Jokaisella on osaamista Tehdään työpaikka yhdessä! Osallisuutta osuuskunnista ESR-hanke Euroopan sosiaalirahaston ja Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama hanke.

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä

Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 59 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Osatyökykyiset keistä ja mistä puhutaan? Toimitusjohtaja Jaana Pakarinen

Osatyökykyiset keistä ja mistä puhutaan? Toimitusjohtaja Jaana Pakarinen Osatyökykyiset keistä ja mistä puhutaan? Toimitusjohtaja Jaana Pakarinen 8.3.2016 Vates-säätiö 1/2 2 Asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten henkilöiden

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON!

UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON! LEADER SEPRA UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON! 25.10.2016 Ala-Pihlaja Sivu 1 26.10.2016 TOIMINTATAPA PÄHKINÄNKUORESSA Leader on toimintaa, neuvontaa & rahoitusta paikkakunnan parhaaksi Leader-toiminta Leader-ryhmät

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Koulutus-, nuoriso- ja liikuntasektorit yhdessä pyritään siihen, että eri sektoreiden prioriteetit tukevat toisiaan: SYNERGIAA! tuettavien toimien

Lisätiedot