Hajasampo-projektin tavoitteena oli selvittää, millaista koulutusta tarvitaan kiinteistökohtaisen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hajasampo-projektin tavoitteena oli selvittää, millaista koulutusta tarvitaan kiinteistökohtaisen"

Transkriptio

1 13 Koulutus Katriina Kujala-Räty 13.1 Yleistä Hajasampo-projektin tavoitteena oli selvittää, millaista koulutusta tarvitaan kiinteistökohtaisen jätevesien käsittelyn tehokkaaksi toteuttamiseksi maamme hajaasutusalueilla ja tuottaa tietoa koulutuksen sisällöksi. Hajasampo-projekti järjesti viisi erilaista koulutustilaisuutta: kaksi seminaaria ja kolme varsinaiseen opetukseen keskittynyttä tilaisuutta. Koulutuksen kohderyhmiä olivat puhdistamoiden suunnittelijat ja rakentajat, ympäristöviranomaiset, ylläpito-organisaatiot sekä asukkaat itse. Koulutustilaisuuksien avulla pyrittiin samalla selvittämään, miten eri kohderyhmät parhaiten tavoitetaan ja mitä tietoalueita kunkin kohderyhmän koulutukseen sisällytetään. Tilaisuuksien ohjelmat ovat liitteenä Hajasampo-projektin järjestämät seminaarit Ensimmäinen koulutustilaisuus, Haja-asutuksen vesiensuojelun kehittäminen, järjestettiin Suomen ympäristökeskuksessa. Koulutukseen otti osaa 58 henkilöä, joista ympäristöhallinnon ulkopuolisia oli 20 henkilöä. Haja-asutuksen vesihuollon teemaseminaari pidettiin Suomen ympäristökeskuksessa Seminaarin järjestäminen lähti tarpeesta koota yhteen Suomessa haja-asutuksen vesihuollon kehittämishankkeita vetävät ja niissä työskentelevät tutkijat. Teemapäivän aikana käytiin läpi eri hankkeiden tavoitteet ja toiminnat. Tilaisuuteen otti osaa 115 henkilöä, osa tutkijoita ja osa kuntien ympäristöviranomaisen tehtäviä hoitavia henkilöitä. Teemaseminaarin alustukset ovat liitteenä Hajasampo - projektin järjestämä opetus Vuosien aikana Hajasampo-projekti järjesti opetustilaisuudet kolmelle eri toimijaryhmälle: vesi- ja ympäristöalan suunnittelijoille maanrakennusurakoitsijoille pienpuhdistamon hankkineille kiinteistönomistajille. Suunnittelijakoulutuksen otsikko oli Maapuhdistamot haja-asutuksen jätevesien käsittelymenetelmänä. Koulutus pidettiin Suomen ympäristökeskuksessa. Päivän aikana käytiin läpi maapuhdistamoiden tyypit ja rakenteet, maastotutkimukset, saostuskaivot ja pumppaamot. Tilaisuuteen mahtui 38 osallistujaa. Suomen ympäristö

2 Urakoitsijakoulutus järjestettiin Tammisaaressa yhteistyössä Tammisaaren kaupungin kanssa. Ohjelmassa oli aamupäivällä luennot maapuhdistamoista ja esitutkimusmenetelmistä. Iltapäivällä ohjelma siirtyi maastoon, jossa demonstroitiin esitutkimukset ja seurattiin maapuhdistamon rakentamista käytännössä. Tilaisuus oli kaksikielinen ja siihen otti osaa 30 henkilöä. Lounais-Suomen alueella toteutettiin asukkaille suunnattu koulutustilaisuus yhdessä Varsinais-Suomen Agenda 21:n kanssa. Tavoitteena oli pienpuhdistamon ylläpitoa koskevan tiedon jakaminen puhdistamon hankkineille kiinteistönomistajille ja asukkaille. Tilaisuuteen otti osaa 25 henkilöä Kiinteistökohtaista jätevedenkäsittelyä käsittelevän koulutuksen kohderyhmät, ja sisältö Jätevedenkäsittelyn tuloksellisuus riippuu kaikkien sen parissa työskentelevien tiedoista ja taidoista. Puhdistamo toimii hyvin vain, jos se on oikein suunniteltu ja rakennettu, sitä käytetään oikein, sen ylläpidosta huolehditaan ja sen toimivuutta valvotaan. Koulutuksen tarve tulee lisääntymään jätevedenkäsittelylaitteiden tullessa välttämättömiksi yhä useammille kiinteistöille. Koulutettavia kohderyhmiä ovat kenttäselvitysten tekijät tekniset suunnittelijat laitemyyjät rakentajat laite- ja koneistoasentajat rakennusvalvojat käyttäjät ylläpitäjät ka ylläpito-organisaatiot ympäristönsuojelun valvojat. Hajasampo-projektin koulutustilaisuuksissa havaittiin, että eri kohderyhmät tarvitsevat paljolti samantyyppistä tietoa. Koulutettavalla henkilöllä on usein jo ammattinsa puolesta riittävät taidot tiedon soveltamiseen omalla toimialallaan. Oleellisinta on tarjota pienten jätevesimäärien käsittelyyn liittyvää erityistietoa puhdistamoiden toimintaperiaatteista sekä erityyppisistä laitteista ja prosesseista. Seuraavassa on lueteltu tarvittavan koulutuksen perussisältö: 1. Pääpiirteiset kuvaukset eri vaihtoehdoista maa- ja kasvipuhdistamot -maahanimeytys -maasuodatus -kasvi- ja kosteikkopuhdistamot pakettipuhdistamot -biosuodatin -kivikuitusuodatin -bioroottori -aktiivilietepuhdistamo -panospuhdistamo -kemiallinen puhdistamo -kalkkisuodinmenetelmä 2. Puhdistusprosessit fysikaaliset kemialliset biologiset 162 Suomen ympäristö 491

3 3. Erityyppisten puhdistamoiden tarkat kuvaukset puhdistusprosessit laitteet ja rakenteet automaatio ja instrumentointi mitoitus asentaminen käyttö ylläpito toimivuus markkinatilanne 4. Puhdistamotyypin valinta 5. Puhdistamon sijoittaminen maastoon ja tontille 6. Kiinteistökohtaisen jätevedenkäsittelyn ympäristövaikutukset 7. Kenttäselvitykset, suunnittelu ja rakentaminen (suunnittelijoille ja rakentajille suunnattu koulutus) 8. Käyttö, hoito, huolto ja korjaukset => ylläpito (kiinteistön haltijoille ja ylläpitäjille suunnattu koulutus) 9. Pienpuhdistamoiden toteuttamiseen liittyvät yleiset asiat lainsäädäntö puhdistamo osana ympäristönsuojelua eri toimijaryhmien osuus pienpuhdistamoiden toiminnan tulosten saavuttamiseksi yhteisen käsittelyn (kyläpuhdistamon) organisointitavat haja-asutuksen vesiensuojelun etiikka. Kiinteistökohtaisen jätevedenkäsittelyn koulutusta on tarkoitus järjestää projektin päättymisen jälkeenkin Suomen ympäristökeskuksessa yhteistyössä alueellisten koulutusalan organisaatioiden kanssa. Suomen ympäristö

4 14 Yhteistyö Suomessa ja ulkomailla sekä tiedotustoiminta Erkki Santala 14.1 Yhteydet muihin kotimaisiin tutkimus- ja koerakentamisprojekteihin Tutkimusprojektin aihe ja sen monet käytännönläheiset tavoitteet edellyttivät aktiivista yhteistomintaa useiden eri tahojen kanssa. Jo tutkimusta valmisteltaessa selvitettiin perusteellisesti, mitä samaa aihepiiriä sivuavia hankkeita oli toteutettu lähimenneisyydessä ja mitä oli parhaillaan vireillä muualla Suomessa. Erilaisia kehittämisprojekteja olivat mm. Haave-projekti haja-asutuksen vesihuollon edistämiseksi aluksi Keski-Suomen ympäristökeskuksen alueella ja sittemmin Uudellamaalla sekä Hajakäsi-projektit erityisen jätevesien käsittelyvaatimuksia koskevan vyöhykejaon aikaansaamiseksi Hämeen ja Pirkanmaan ympäristökeskusten alueilla. Varsinaisen yhteistyön kohteiksi valikoitui sitten sellaisia hankkeita, joiden toimintatavat olivat eniten samankaltaisia Hajasampo-projektin kanssa. Projektiryhmän jäsenet ovat työn eri vaiheissa yhdessä tai erikseen osallistuneet ja vaikuttaneet lukuisten vesiensuojelua edistävien kehitysprojektien suunnitteluun ja toteutukseen. Yhteydet ovat olleet usein epävirallisia, seminaareihin osallistumisia, hankkeiden vetäjien kanssa käytyjä keskusteluja sekä Hajasampoprojektin esittelyjä siitä kiinnostuneille, muualla toimiville asiantuntijoille. Suomen ympäristökeskuksen asiantuntijoiden kannalta tällainen yhteistyö on ollut tavallaan jatkoa jo aiemmin harjoitetulle haja-asutuksen jätevesien käsittelyn tutkimuksen ja käsittelymenetelmien kehittämisen vauhdittamiselle ja koordinoinnille. Projektin jälkipuoliskolla keskeiseksi yhteistyömuodoksi tuli yhteisten koulutustilaisuuksien järjestäminen, jota on kuvattu luvussa 13. Läheisin yhteistyöhanke on projektin taustan takia ollut Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ja Pyhäjärven suojelurahaston osittain EU-rahoitteinen LIFEprojekti, joka pyrkii nimenomaan edistämään konkreettisia hajakuormituksen vähentämistoimia järven koko valuma-alueella. Pyhäjärven Suojelurahastoa vuoden 2000 alkuun asti johtanut projektipäällikkö Harri Mattila oli alusta lähtien mukana myös Hajasampo-projektiryhmässä omana vastuualueenaan huolto- ja korjaustoiminnan tutkimus ja kehittäminen. Muita tärkeitä yhteyksiä, joita projektiryhmän jäsenet pitivät tai aloittivat projektin kestäessä, olivat seuraavat: Pirkanmaan ympäristökeskuksen tukeman Kangasalan Vesijärven suojeluprojektin ja sen jatkoprojektien järjestämiin kokouksiin, seminaareihin ja yleisötilaisuuksiin osallistuivat Erkki Santala ja Katriina Kujala-Räty esitelmöitsijöinä. Lisäksi useita raporttiluonnoksia kommentoitiin eri vaiheissa. Projektien käytännön kokeiluja koordinoitiin tarpeettoman päällekkäisyyden välttämiseksi. Tampereen kaupungin LIFE-hankkeen vesihuolto-osuudesta vastaava Timo Heinonen on ollut myös Hajasampo-johtoryhmän jäsen. Hankkeiden yhteyksistä keskusteltiin johtoryhmän kokouksissa. 164 Suomen ympäristö 491

5 Luodon kunnassa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen tuella tehty pienten puhdistamoiden toimivuusseurannan raportti (Wistbacka ja Jakobsson 1999) luettiin ja kommentoitiin luonnosvaiheessaan. Tulokset hyödynnettiin myös Hajasampon toimivuustutkimusosassa vertailutietoina. Västanfjärdin Päästötön kunta -projektille esiteltiin kokemuksia ja koordinoitiin seurantoja. Varsinais-Suomen Agenda 21-ohjelmaan sisältyvän kiinteistökohtaista jätevedenkäsittelyä edistävän projektin tekijöitä evästettiin ja mietittiin yhdessä laitteiden toimivuuden seurantakysymyksiä. Lisäksi järjestettiin yhteinen koulutustilaisuus. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen LIFE-rahoitteiselle Lappajärven kunnostusprojektille esiteltiin Hajasampo-hanketta ja neuvoteltiin eräiden vaiheiden koordinoinnista. Hajasampo-projekti osallistui lisäksi Jami Ahon palkkaamiseen ja hänen diplomityönsä suunnitteluun ja ohjaukseen palvelemaan molempia projekteja. Edellä mainittujen lisäksi Mika Vainio ja Harri Mattila esittelivät Hajasampo-projektia ja sen aikaansaanoksia yhdessä Pyhäjärven LIFE-hankkeen kanssa tai erikseen lukuisille, erilaisia ympäristönsuojeluprojekteja muualla toteuttaville asiantuntija- ja luottamushenkilöryhmille Lainsäädäntöön liittyvä yhteistoiminta Hajasampo-projektin kanssa samanaikaisesti oli vireillä merkittäviä vesi- ja ympäristölainsäädännön uudistuksia, joissa voitiin hyödyntää projektissa jo saatua asiantuntemusta. Maa- ja metsätalousministeriön asettama vesihuoltolakia valmistellut Vesomatyöryhmä teki laskelmia haja-asutuksen jätevesihuollon yritystoiminnan edellytyksistä. Hajasampo-projekti toimitti laskelmille taustatietoja Pyhäjärven aluetta esimerkkinä käyttäen. Samaan aikaan ympäristöministeriössä valmisteilla olleeseen ympäristönsuojelulakiin kirjattiin periaatteita, joiden käytännön toteutukseen Hajasampo-projektin toivottiin omalta osaltaan tuovan lisätietoa. Tämä konkretisoitui enemmän, kun ko. lain perusteella alettiin vuodenvaihteessa valmistella ministeriön asetusta haja-asutuksen jätevesien käsittelyvaatimuksiksi. Tuolloin projektin toimivuustutkimuksen tuloksia voitiin käyttää antamaan kuvaa siitä, mihin erilaisilla käsittelymenetelmillä voidaan päästä. Myös käytännön toteutuksesta ja huoltoja hoito-organisaatioiden järjestämiskokeiluista voitiin raportoida asetusta laativalle työryhmälle Kansainvälinen toiminta Eurooppalainen standardisointijärjestö CEN valmistelee teknisen komiteansa 165 puitteissa standardeja sellaisille pienille jätevesien käsittelylaitteille, joiden asukasvastineluku on enintään 50. Komitean asettamassa työryhmässä WG41 on tekeillä laitteita koskevia yleisiä ja lujuusvaatimuksia sekä toimivuuden testausmenetelmiä sisältäviä tuotestandardeja saostuskaivoille ja pakettipuhdistamoille sekä hyvää rakentamistapaa kuvaavat ohjeelliset standardit jäteveden maahan imeytykselle ja maasuodattimille. Suomen edustajana WG41:ssä on Erkki Santala. Työryhmä ja sen maapuhdistamostandardeja valmisteleva pienempi alatyöryhmä ovat kokoontuneet 2-4 kertaa vuodessa. Hajasampo-projektissa saatuja käytännön kokemuksia mm. toimivuustestauksien järjestämismahdollisuuksista ja maapuhdistamoiden toteutuksesta on voitu hyödyntää standardia laadittaessa ja tuoda siten Suomen ympäristö

6 merkittävää lisäpanostusta Suomen osuuteen. Toisaalta standardiluonnoksia on voitu hyödyntää myös Hajasampon toimivuustutkimuksessa. Lisäksi projektissa mukana olevilla laitevalmistajilla on ollut tilaisuus keskustella standardoinnin edistymisestä ja sen vaikutuksesta tuotekehitykseen. Erkki Santala osallistui Ruotsin Lundissa pidettyyn pohjoismaiseen tutkijatapaamiseen aiheena kestävän vesihuollon tutkimus. Yhtenä lyhyesti esitellyistä suomalaisista hankkeista oli Hajasampo. Harri Mattila osallistui esitelmöitsijänä Liettuan Anyksiaicissa pidettyyn Baltian maille kohdistettuun kansainväliseen jätevesiseminaariin, jonka aiheena olivat erityisesti pienet jätevesijärjestelmät.. Erkki Santala ja Harri Mattila osallistuivat Norjan Maatalouskorkeakoulussa Åsissa pidettyyn kansainväliseen konferenssiin Managing the Wastewater Resource - Ecological Engineering for Wastewater Treatment. Harri Mattilan esityksen aiheena oli Pyhäjärven LIFE- projekti sekä Hajasampo. Konferenssissa oli hyvä tilaisuus nähdä, mitä muualla maailmassa tutkitaan tällä hetkellä ja luoda kontakteja alan tutkijoihin. Harri Mattila osallistui myös luennoijana Hollannissa Wageningenin yliopistossa järjestettyyn EU Summer Schooliin aiheena Decentralised sanitation and reuse. Luennossa tarkasteltiin kokemuksia haja-asutuksen jätevesien käsittelyn hyväksyttävyydestä Pyhäjärven koealueella. Tilaisuudessa pidettyihin luentoihin perustuvista teksteistä kansainvälinen vesiyhdistys IWA kokosi kirjan Decentralised Sanitation and Reuse: Concepts, Systems and Implementation Tiedotus-, esitelmä- ja valistustoiminta Suomessa Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn edistymisen kannalta eräs keskeisistä kysymyksistä on se, tiedostavatko asukkaat itse tarpeen parantaa järjestelmiään tai toteuttaa uudisrakentamisen yhteydessä parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset ratkaisut. Siksi tarvitaan ammattilaisille suunnatun tiedotuksen ja koulutuksen lisäksi myös yleisempää tietouden levittämistä. Siihen Hajasampo-projektissa pyrittiin järjestämällä yleisiä lehdistötilaisuuksia, antamalla haastatteluja lehdille ja sähköisille viestimille, sekä pitämällä yleisöesitelmiä. Lehdistötilaisuudet aloitettiin projektin rahoituksen varmistuttua ja ensimmäisillä tilaisuuksilla , ja tähdättiin erityisesti koerakentamisesta kiinnostuneiden asukkaiden löytämiseen Pyhäjärven alueelta. Näiden tilaisuuksien jälkeen ja muutamia viikkoja myöhemminkin hankkeesta kirjoitettiin runsaasti paikallisissa sanomalehdissä sekä myös alueellisesti joka talouteen jaettavissa ns. ilmaisjakelulehdissä. Jo projektin alkuvaiheessa kesällä 1998 MTV3:n Uutiset teki Hajasampo-projektista jutun ja syksyllä myös TV2:n Ympäristöuutiset. Myös paikallisradioissa kerrottin hankkeesta etenkin talven aikana. Projektin henkilöiden haastatteluihin, tiedotteisiin tai paikalla vierailuun perustuneita artikkeleita julkaisivat vuonna 1999 ainakin Tekniikka ja Talous (2/99), Kuntalehti (14/99), Suomen Luonto (8/99), Helsingin Sanomat sekä Talotekniikka (7/99). Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry:n Aquarius-lehdessä 1/99 oli Erkki Santalan ja Katriina Kujala-Rädyn kirjoittamat ja lehden toimituksen muokkaamat lyhyet projektiin liittyvät artikkelit. Varsinainen Suomen ympäristökeskuksen järjestämä Hajasampo-projektin tiedotustilaisuus pidettiin Helsingissä Sen seurauksena hankkeesta kerrottiin TV1:n suomen- ja ruotsinkielisissä uutisissa ja YLEn suomen- ja ruotsinkielisissä sekä Radio Novan radiouutisissa samana ja lähipäivinä, Helsingin Sanomissa sekä lukuisissa muissa valtakunnallisissa ja aluelehdissä Helsingin Sa- 166 Suomen ympäristö 491

7 nomat sai tiedotustilaisuudesta aiheen myös toiseen pääkirjoitukseensa otsikolla Hajakuormitus jo siivottava. Myöhemmin asiaa käsiteltiin myös TV2:n A-studiossa ( ) ja Ekoisti-ohjelmassa ( ). Projektia esiteltiin vuosina lisäksi erilaisissa näyttelyissä ja seminaareissa, etenkin Pyhäjärven LIFE-hankkeeseen liittyen yli kymmenessä tilaisuudessa. Ammatillisten vierailijoiden lisäksi molempia hankkeita esiteltiin yhdessä lukuisille muille ryhmille, mm. Tasavallan Presidentti Martti Ahtisaaren ja maaherra Heikki Kosken seurueelle Vuonna 2000 itse järjestettyjen koulutustilaisuuksien lisäksi Harri Mattila, Katriina Kujala-Räty ja Erkki Santala pitivät luentoja Hajasampo-kokemuksia hyödyntäen sekä esittelivät projektia yhteensä noin kymmenessä tilaisuudessa. Vastaavaa toimintaa oli vielä alkuvuodesta 2001, muunmuassa Vesiyhdistyksen Maailman vesipäivän tilaisuudessa ja Lappajärvellä vesiensuojeluseminaarissa Katriina Kujala-Rädyn artikkeli Kiinteistökohtaisen jätevedenkäsittelyn toteuttaminen julkaistiin Ympäristö ja Terveys -lehdessä 1/2001 ja häntä haastateltiin Waternet-lehteen 3/2000. Hajasampo sai julkisuutta myös Pyhäjärven suojeluprojektin ensimmäisen vaiheen ( ) loppuraportin julkistamistilaisuudessa , josta useat lehdet kirjoittivat seuraavana päivänä. Tiedotus- ja koulutustoiminnalle on selvää tarvetta myös projektin päättymisen jälkeenkin. Erityisesti siinä vaiheessa, kun haja-asutuksen jätevesien käsittelyvaatimukset sisältävä asetus tulee voimaan, on Hajasampo-tiedolla käyttöä. Suomen ympäristö

8 15 Tulosten tarkastelu ja johtopäätökset 15.1 Projektin keskeiset tulokset ja johtopäätökset Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn tehostaminen -projekti eli Hajasampo pyrki paikkaamaan erityisesti niitä tiedon aukkoja, jotka liittyvät kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien toimivuuteen ja toimivuuden seurantaan sekä suunnitteluun, rakentamiseen, ylläpitoon ja valvontaan. Projekti toteutettiin vuosina useina, osittain erillisinä, osittain toisiinsa kytkeytyvinä, osakokonaisuuksina. Tutkimuksen käytännön toteutusta kuvaavassa loppuraportin luvussa 2 tarkastellaan kunkin osakokonaisuuden toteutumista. Seuraavassa esitetään osakokonaisuuksia yhdistellen sellaiset keskeiset tutkimuksen tulokset ja niiden perusteella ilmenevät johtopäätökset, joilla on eniten merkitystä pyrittäessä tehostamaan hajaasutuksen jätevesien käsittelyä Suomessa Menetelmätietous Erkki Santala Monista pienille yksiköille soveltuvista jätevesien käsittelymenetelmistä ja -laitteista on ollut tietoja jo vuosikymmeniä, mutta tiedon leviämisessä on ollut silti paljon puutteita. Kaikille kohderyhmille ei ole aina ollut sopivaa tietoa ja eri menetelmiä vertailevan, luotettavan tiedon löytäminen on ollut vaikeaa. Hajasampo-projektissa pyrittiin lisäämään niin asukkaiden kuin alan ammattilaisten tietoja laatimalla yleisöesite ja kunnille suunnattu ohjejulkaisu jo projektin alkuvaiheessa. Ne on selvästi koettu tarpeellisiksi, mitä osoittaa myös esitteen piirrosten ja muiden tietojen lainaaminen useisiin muihin yhteyksiin. Myös kompostikäymälöiden markkinakatsausta, joka on ollut käytettävissä ympäristöhallinnon internet-sivuilla joulukuusta 2000 lähtien ilman erillistä tiedottamista, on käytetty aktiivisesti tiedonhankinnassa. Menetelmätietoutta levitettiin projektin järjestämissä koulutustilaisuuksissa, joista saatiin pääosin myönteistä palautetta sekä aloitteita ja toivomuksia koulutustoiminnan jatkamiseksi ja kehittämiseksi. Tämä loppuraportti tuo oman lisänsä pienten jätevesimäärien käsittelymenetelmiä koskevan tiedon joukkoon. Uutta tietoa tuovat erityisesti toimivuustutkimuksen tulokset luvussa 6 sekä liitteenä 3 olevat menetelmäkortiston mallisivut Suunnittelu ja rakentaminen Katriina Kujala-Räty, Erkki Santala Haja-asutuksen aiheuttaman kuormituksen vähentäminen edellyttää usean osatekijän saattamista kohdalleen. Sellaisia ovat oikean menetelmän valinta, puhdistamon hyvä toteutus, asianmukainen ylläpito ja toimivuuden valvonta. Hajasampo-projektin suunnittelun ja rakentamisen osakokonaisuus pyrki auttamaan asukkaita sekä menetelmän valinnassa että toteutuksessa. Pyhäjärven ympäristökuntien, Säkylän, Euran, Yläneen, Köyliön ja Oripään asukkaat lähtivät hyvin mukaan hankkeeseen sitä koskevan tiedottamisen ansiosta, mutta useimmilla oli myös jokin erityinen syy. Joissakin tapauksissa kunnan ympäristönsuojeluviranomainen oli jo aiemmin todennut, että kiinteistön jätevesijärjestelmää pitää parantaa 168 Suomen ympäristö 491

9 sen puutteiden takia. Omakohtaisia haittoja, kuten hajua, oli koettu joissakin kohteissa, samoin epäilyksiä oman kaivon pilaantumisesta. Asukkaiden saama ennakkotieto siitä, että jätevesien käsittelyvaatimukset tulevat joka tapauksessa aikaa myöten kiristymään, sai monet aktiivisiksi, varsinkin kun hankkeen yhteydessä oli tarjolla kunnan avustus, laitetoimittajien myöntämä alennus ja projektin tarjoama suunnitteluapu. Projektin palkkaama jätevesineuvoja laati suunnitelmat jätevesien käsittelyn toteutuksesta, neuvoi asukkaita ja urakoitsijoita toteutuksessa, teki materiaalihankintaluetteloita ja hoiti yhteishankintoja. Kaikkiaan 82 kiinteistökohtaista puhdistamoa rakennettiin kesän 1998 ja syksyn 1999 välisenä aikana. Lisäksi loma-asuntoihin rakennettiin noin 70 kompostikäymälää. Vaikka puhdistamot ja käymälät olivat Hajasampo-projektin kannalta tärkeitä koemielessä erilaisten laitteiden toimivuuden seuraamiseksi, niillä on sen lisäksi huomattava käytännön merkitys hajaasutuksesta Pyhäjärveen kohdistuvan kuormituksen vähentämisessä. Tämä oli hankkeessa yhteistyökumppaneina olleiden Pyhäjärven Suojelurahaston ja alueen kuntien tavoitteiden mukaista. Jätevesineuvojan suunnitelmien mukaisten ja kuntien rahoitusavustuksella toteutettujen puhdistamoiden rakennuskustannukset olivat keskimäärin markkaa, josta asukkaan itse maksettavaksi jäi avustusten ja yhteistyöyritysten myöntämien alennusten jälkeen alle puolet. Oman työn osuutta, mikä oli keskimäärin vajaat 5 työpäivää, ei laskelmissa ole otettu huomioon markkamääräisenä kustannuksena. Kustannusten edullisuus selittyy osittain sillä, että useissa kohteissa voitiin hyödyntää vanhoja saostuskaivoja sellaisenaan tai korjattuina. Ne kohteet, joissa rakennettiin uudet saostuskaivot, olivat keskimääräistä kalliimpia. Kun kustannuksia tarkastellaan puhdistamotyypeittäin niiden ratkaisujen osalta, joita rakennettiin useita kappaleita, edullisin ratkaisu oli imeytysojasto tai -kenttä ja kallein maasuodatin. Tehdasvalmisteiset pakettisuodattimet sijoittuivat kustannuksiltaan niiden väliin. Puhdistamoiden toteutuksen kokonaiskustannuksia arvioitaessa rakennuskustannuksiin tulee lisätä suunnittelun osuus, vaikka sitä asukkaat eivät tämän projektin yhteydessä joutuneet maksamaan. Jätevesineuvojan mittauksiin, suunnitelman laatimiseen, neuvontaan ja toteutuksen ohjaukseen käyttämän materiaalin ja työajan kustannukset ilman yleiskustannuksia olivat laskennallisesti keskimäärin 1100 markkaa suunnitelmaa kohti. Suunnittelijalta edellytettiin asiantuntemusta, CAD-suunnittelun ja mittaustöiden hyvää hallintaa sekä käytännön kokemusta. Vaikka mainittuun laskennalliseen summaan lisättäisiin yleiskulut, voi projektissa toteutuneita suunnittelukustannuksia pitää edullisina. Normaalitilanteessa suunnittelijan on kuitenkin vaikeampaa saada useita lähekkäisiä suunnittelukohteita yhtäaikaisesti vireille, mikä lisää erityisesti matkoihin kuluvaa aikaa. Saatujen kokemusten perusteella voidaan todeta, että haja-asutusalueen asukkaat Pyhäjärven seudulla olivat varsin valmiita parantamaan puutteellisia jätevesijärjestelmiään, jos he itse olivat jotenkin tiedostaneet niistä aiheutuvia ongelmia ja heidän omaksi kustannusosuudekseen jäi alle markkaa. Lisäksi oltiin valmiita käyttämään omaa työpanosta. Yleisemminkin on havaittavissa, että hajaasutusalueiden asukkailla on halukkuutta rakentaa edellä mainittuja kalliimpiakin jätevesilaitteita uudisrakentamisen yhteydessä, mutta vanhojen asuntojen jäteveden käsittelyssä kalliita ratkaisuja lähdetään harvoin toteuttamaan vapaaehtoisesti. Sitä, kuinka paljon asukkaat olisivat tässä tapauksessa olleet valmiita maksamaan suunnittelusta ja neuvonnasta, ei voitu selvittää, koska kyseiset palvelut katettiin projektin määrärahoin. Yleensä halukkuus suunnittelusta maksamiseen on varsin vähäinen. Kunnollinen suunnittelu on kuitenkin hyvän lopputuloksen edellytys. Suunnitelmissa on osoitettava paikalla tehtävien ja asennettavien rakenteiden tarkat paikat ja korkeusasemat. Myös maaperän ominaisuuksien tutkimi- Suomen ympäristö

10 nen on tärkeää, erityisesti silloin, kun suunnitellaan imeytyskenttää tai maasuodatinta. Vasta rakentamisvaiheessa esille tulevat maalajia ja pohjaveden korkeusasemaa koskevat yllätykset voivat vaikeuttaa ratkaisevasti kunnollisen ja pitkäikäisen jätevesijärjestelmän aikaansaamista. Projektissa toteutettujen puhdistamoiden rakentaminen oli asukkaan ja hänen palkkaamansa urakoitsijan vastuulla. Vaikka jätevesineuvoja pyrki auttamaan mahdollisuuksiensa mukaan myös toteutuksessa neuvomalla, havaittiin valmiissa kohteissa myöhemmin lukuisia puutteita ja virheitä. Osa niistä olisi voitu välttää huolellisemmalla suunnitelmien seuraamisella. Jätevesi- tai vesihuoltoneuvojan palkkaaminen kuntiin olisi mahdollista yleisemminkin, varsinkin silloin, kun kunnassa jo on haja-asutuksesta aiheutuvia vesiensuojeluongelmia sekä sen seurauksena tiedossa runsaasti kiinteistökohtaisten jätevesilaitteiden rakennustoimintaa muutaman vuoden ajaksi. Jätevesineuvojalle soveltuvia tehtäviä olisivat esimerkiksi nykytilanteen inventointi maastotarkastuksineen ja mittauksineen, menetelmän valinta yhdessä kiinteistönomistajan kanssa, suunnitelmien laadinta, tarvikeluetteloiden ja kustannusarvioiden laadinta sekä laitteiden asennusten tarkastukset. Vastaavaa palvelua voisi tarjota luonnollisesti myös yksityisenä yritystoimintana. Kiinteistökohtaisen vesihuollon suunnittelun tähänastista vaatimatonta arvostusta parantanevat lähiaikoina sekä maankäyttö- ja rakennuslain vaatimukset että valmisteilla oleva ympäristönsuojelulain 18 :n tarkoittama ympäristöministeriön asetus. Mikäli viimeksimainitun toteuttaminen edellyttää uudisrakentamisen lisäksi merkittävää määrää vanhoja jätevesijärjestelmiä parannettavaksi, pitäisi ammattitaitoisille suunnittelijoille tulla runsaasti kysyntää. Ammattitaidottomasti tehdyillä suunnitelmilla tulevia vaatimuksia tuskin täytetään Näytteenotto Lauri Etelämäki, Erkki Santala Projektin toimivuustutkimuksessa panostettiin huomattavasti sekä näytteenottoon että analyysipalveluihin. Näytteenoton työmäärää ja analysoitavien näytteiden määrää pyrittiin rajoittamaan selvittämällä kertanäytteiden edustavuutta verrattuna kokoomanäytteisiin, selvittämällä kenttämääritysten käyttökelpoisuutta sekä kehittämällä näytteenottolaitteita ja -menetelmiä. Kiinteistökohtaisista puhdistamoista on yleensä vaikeaa ja kohtuuttomasti aikaavievää saada edustavaa näytettä tulevasta jätevedestä, siis ennen saostuskaivoa. Siihen ei tässäkään tutkimuksessa ollut mahdollisuuksia. Koska pääasiana oli selvittää saostuskaivoa seuraavan käsittelyn toimivuutta, tarkasteltiin saostuskaivosta lähtevää jätevettä käsittelyyn tulevana jätevetenä. Sen todettiin vaihtelevan laadultaan melkoisesti sekä eri kiinteistöissä että samassa kiinteistössä eri aikoina. Yhdessä pientalossa muodostuvan jäteveden keskimääräinen laatu on siten vaikea selvittää luotettavasti eikä saostuskaivo näytä riittävän tasaamaan eri ajankohtina sinne tulevien jätevesijakeiden laatua. Vertailuarvoina toimivuustutkimuksessa päädyttiin siksi käyttämään saostuskaivosta lähtevästä jätevedestä saatujen tulosten keskiarvoja, BOD mg/l ja kokonaisfosfori 16 mg/l, eikä jokaisen puhdistamon kulloistakin tulevan jäteveden laatua pyritty määrittämään. Puhdistamossa käsitellystä jätevedestä otetun kertanäytteen laatu vaihteli tehdyn erillisselvityksen mukaan päivän eri aikoina niin paljon BOD 7 :n suhteen, että kokoomanäytteiden ottaminen todettiin välttämättömäksi. Toimivuustutkimuksen kokoomanäytteet kerättiin ottamalla osanäytteitä saman päivän aikana neljä kertaa. Tämä edellytti päivän aikana käytävien kohteiden tarkasta valinnasta ja huolellisesta reittisuunnittelusta huolimatta pitkiä päivittäisiä näytteenottokierroksia. Kustannusten säästämiseksi kehitettiin automaattinen näytteenotin, jolla oli tarkoitus saada hyvä kokoomanäyte viemällä laite aamulla kohteeseen ja hake- 170 Suomen ympäristö 491

11 malla se illalla pois. Puhdistamoiden yhteyteen rakennetut näytteenottoputket oli jo alunperin suunniteltu sellaisiksi, että ne mahdollistaisivat helpon näytteenoton sekä varren päähän sijoitetulla astialla että näytteenottimella. Automaattisten näytteenottimien koekappaleissa käytetyt akut osoittautuivat liian lyhytikäisiksi, joten laitteita voitiin hyödyntää suunniteltua vähemmän. Joissakin tapauksissa näytteenotto oli ongelmallista näytteenottoputkien rakenteen takia. Normaalissa astianäytteenotossa tavallisin ongelma oli vähäinen veden virtaama, mikä hidasti riittävän näytemäärän kokoamista. Edustavan näytteen ottaminen ojaan päättyvästä purkuputkesta on erittäin vaikeaa. Mikäli kiinteistökohtaisista jätevedenpuhdistamoista halutaan saada näytteitä puhdistamoiden toimivuuden seurantaa tai valvontaa varten, ne on varustettava kunnollisella näytteenottokaivolla tai -putkella. Paras ratkaisu on vähintään 60 cm:n läpimittainen näytteenottokaivo. Näytteenotossa on aina oltava erityisen huolellinen, ettei näytteeseen joudu esimerkiksi ylimääräistä kiintoainetta tai muita vesiä kuin tutkittavaa jätevettä. Näytteiden analysoinnissa kokeiltiin myös kenttäkäyttöön tarkoitettuja laitteita. Ne todettiin kuitenkin tämän tutkimuksen tarkoituksiin siinä määrin epäkäytännöllisiksi ja myös epätarkoiksi, ettei niitä käytetty lyhyehköä kokeilujaksoa enempää. Kenttäanalyysilaitteiden käyttökelpoisuutta olisikin parannettava erityisesti talviaikaista käyttöä ajatellen, mikäli niiden toivotaan soveltuvan ammattimaiseen pienpuhdistamoiden hoitoon ja valvontaan Puhdistamoiden toimivuus Katriina Kujala-Räty, Erkki Santala Tutkimusaineisto Toimivuustutkimuksen kohteiksi valittiin alunperin 63 puhdistamoa, joista 22 tiiviiseen, kaikkiaan 12 näytteenottokerran mittaiseksi suunniteltuun seurantaan ja 41 harvempaan, yhteensä 4 näytteenottokerran seurantaan. Tiiviin seurannan puhdistamoista lähes kaikki oli rakennettu projektin alkuvaiheessa, harvan seurannan puhdistamoista suuri osa jo aiemmin. Tarkoitus oli saada monia täsmälleen toistensa kaltaisia puhdistamoita seurantaan, jotta tulokset antaisivat mahdollisimman luotettavan kuvan laitteiden toiminnasta. Muutamia satunnaisia puhdistamotyyppejä otettiin kuitenkin mukaan niiden kiinnostavuuden takia. Aiottua määrää seurantakohteita ei kuitenkaan saatu lopulta mukaan. Osa projektissa rakennetuista ei ehtinyt valmistua ajoissa, joihinkin ei koskaan tullut riittävästi vettä ajoittaisen käytön johdosta ja jotkut muuten sopivat kohteet poistettiin käytöstä. Useissa kohteissa jouduttiin luopumaan näytteenotosta, koska niissä ei ollut riittävän luotettavaa näytteenottokohtaa. Tulosten tarkasteluun voitiin ottaa lopulta 48 puhdistamoa, joista saatiin 2-12 näytettä kustakin seurantajaksolla Kaikkiaan varsinaista toimivuustutkimusta varten otettiin ja analysoitiin 290 näytettä. Koska tutkittua kokoluokkaa edustaville kiinteistökohtaisille puhdistamoille ei ole lähtevän veden laatuvaatimuksia, tehtiin toimivuustutkimuksessa oma luokittelu. Hyviksi määriteltiin ne puhdistamot, joista lähtevän jäteveden BOD 7 (ATU)- pitoisuus oli enintään 30 mg/l ja kokonaisfosforipitoisuus enintään 2 mg/l ja tyydyttäviksi luokiteltiin ne, joissa BOD 7 oli yli 30 mutta enintään 60 mg/l ja kokonaisfosfori yli 2 mutta enintään 5 mg/l. Suomen ympäristö

12 Maasuodattimet Tavallisia maasuodattimia oli toimivuustarkastelussa mukana 13 kpl. Lähtevän jäteveden laadun puhdistamokohtaisista keskiarvoista lasketut mediaaniarvot olivat seuraavat: kiintoaine 10 mg/l, BOD 7 8 mg/l, kokonaisfosfori 2,6 mg/l ja kokonaistyppi 48 mg/l. Tulos on siten BOD 7 :n osalta erittäin hyvä ja fosforin osalta tyydyttävä. Myös fekaalisten koliformisten bakteerien määrä lähtevässä vedessä oli varsin vähäinen, poistuma keskimäärin yli 99 %. Erityisellä fosforia sitovaksi tarkoitetulla kerroksella varustettuja maasuodattimia oli mukana 9 kpl. Niiltä lähtevän jäteveden puhdistamokohtaisten keskiarvojen mediaanit olivat vastaavasti seuraavat: kiintoaine 11 mg/l, BOD 7 5 mg/l, kokonaisfosfori 7,9 mg/l ja kokonaistyppi 78 mg/l. Fosforin poistoteho oli siis huonompi kuin tavallisilla maasuodattimilla, mutta orgaanisen aineksen osalta keskimääräinen tulos oli erinomainen. Maasuodatinta parempaan fosforinpoistoon ei päästy maasuodatin-kasettisuodatin-yhdistelmilläkään, joita oli seurannassa 4 kpl. Yhdellä seuratulla vaakavirtausmaasuodattimella, jossa oli myös fosforin poistoa tehostava rakenne, mitattiin lähtevän veden fosforipitoisuuden mediaaniksi 2,1 mg/l. Tulos perustui kuitenkin vain neljään näytteenottokertaan. Kasettisuodatinja vaakavirtausmaasuodattimista lähtevän veden BOD 7 -pitoisuudet olivat alhaisia, samoin bakteeripitoisuudet. Maasuodattimien hiekan fosforinsitomiskykyä ei tässä tutkimuksessa selvitetty, joten tuloksista ei voida päätellä, millainen hiekka on parasta. Kivikuitusuodattimet Green Pack -kivikuitusuodatuksen käyttö jäteveden puhdistuksessa perustuu suodattumiseen sekä suodattimeen kasvavan pieneliöstön biologiseen toimintaan. Hapensaanti on perusmallissa järjestetty puhdistamon keskiosaan sijoitetulla ilmanvaihtoputkikerroksella. Suodatinmateriaalin on suunniteltu kestävän kuormituksesta riippuen 2-5 vuotta, minkä jälkeen suodatinosat on vaihdettava uusiin. Toimivuustutkimuksessa oli mukana kaikkiaan 12 Green Pack -puhdistamoa: neljä Green Pack perusmallia, kolme Green Pack F -mallia, joissa oli fosforia poistavaksi tarkoitettu Fosfilt-kerros, neljä Green Pack Sakoa sekä yksi Green Pack Bio. Green Pack -puhdistamoiden toimivuuden seurannan tulokset osoittivat melkoisia vaihteluita lähtevän jäteveden pitoisuuksissa, mutta perusmalli toimi selkeästi parhaiten. Neljästä puhdistamosta kolmen biologinen toimivuus oli hyvä, yhden huono. Muista malleista yksi Green Pack Sako toimi hyvin, muut tyydyttävästi tai huonosti. Fosforin poistossa yksi Green Pack F saavutti erittäin hyvän tuloksen, mutta puhdistamolle ei johdettu käymäläjätevesiä. Yksi Green Pack Sako oli fosforin poistossa tyydyttävä, muissa fosforia poistui riittämättömästi. Green Pack -puhdistamoita ei F-mallia lukuun ottamatta olekaan suunniteltu poistamaan fosforia vaan orgaanista ainetta. Kaikkien toimivuustutkimuksessa mukana olleiden Green Pack -puhdistamoiden tuloksista laskettu keskimääräisen lähtevän veden laatu oli BOD 7 :n osalta 80 mg/l ja fosforin osalta 16 mg/l. BOD 7 -tulos vastaa 65 %:n poistumaa tämän tutkimuksen keskimääräiseen tulevan jäteveden arvoon verrattuna. Tulokset osoittavat, että periaatteessa ainakin Green Pack perusmalli voi yltää hyvään puhdistustulokseen, jos kaikki puhdistusprosessiin vaikuttavat tekijät ovat kunnossa. Myös Green Pack -puhdistamoiden parhaat fekaalisten koliformisten bakteerien poistumat, yli 95 %, saavutettiin perusmalleilla. Lähtevän veden bakteerien määrä oli kuitenkin keskimäärin parikymmenkertainen tavallisiin maasuodattimiin verrattuna. Korkeat kiintoainepitoisuudet Green Pack -puhdistamoissa käsitellyssä jätevedessä osoittivat, että osa saostuskaivosta karkaavasta kiintoaineesta ei ollut suodattunut kivivillaan vaan kulkeutunut puhdistamon läpi. Tuloksista voitiin myös 172 Suomen ympäristö 491

13 havaita, että typen nitrifikaatioaste vaihteli puhdistamoittain ja joskus myös näytekerroittain. Hapelliset olosuhteet olivat siten puhdistamoiden toiminnalle ensiarvoisen tärkeät. Myös saostuskaivon on ehdottomasti oltava kunnossa ja sen oikea-aikaisesta tyhjennyksestä on huolehdittava. Myös rasva tulee erotella mahdollisimman hyvin. Suodatinmateriaali on uusittava ennen kuin sen tukkeutuminen alkaa haitata puhdistamon toimintaa. Parhaat toimintaedellytykset seurannassa olleista Green Pack -puhdistamoista oli perusmallilla, mutta sen huoltaminen eli kivivillakerrosten vaihtaminen on selvästi työläämpää ja likaisempaa kuin muiden mallien. Työhön tarvitaan mieluiten ammattilaisia. Kalkkisuodintekniikka Kalkkisuodintekniikka perustuu erikoisvalmisteiseen kalkkimassaan, jolla on kyky sitoa jätevedestä liuenneita aineita, erityisesti fosforia. Käytännössä menetelmää sovelletaan Propipe 1400 Filt -puhdistamossa, johon kalkkimassan on kehittänyt Envitop Oy. Kalkkimassa on puhdistamossa erikokoisista rakeista muodostuvina kerroksina. Saostuskaivossa esikäsitelty jätevesi johdetaan tuloputkella puhdistamon alaosaan, josta se suotautuu vastavirtasuodatuksena suodinkerrosten läpi. Massa on suunniteltu vaihdettavaksi vuosittain saostuskaivon tyhjennyksen yhteydessä. Toimivuustutkimuksessa oli mukana neljä Propipe 1400 Filt -puhdistamoa, joissa käytettyä kalkkimassaa kehitettiin vielä tutkimuksen kestäessä. Niiden toimivuus oli hyvin vaihtelevaa. Yhden puhdistamon fosforinpoistoteho pysyi jatkuvasti hyvänä, mikä osoittanee siinä käytetyn suodinmassan tehokkuuden. Muissa fosforinpoisto oli selvästi riittämätöntä. Orgaanisen aineksen poistossa ei saavutettu toivottuja tuloksia, mutta orgaanisen aineksen määrä kuitenkin väheni prosessissa. Bakteeripoistuma oli vaihteleva, mutta fosforia parhaiten poistaneessa puhdistamossa myös bakteerit poistuivat lähes kokonaan. Muut puhdistamotyypit Muita projektin toimivuustutkimuksessa seurattuja puhdistamoita oli mukana vain yksi tai kaksi kappaletta, joten tuloksia ei voi yleistää. Ekoran panosperiaatteella toimiva aktiivilietepuhdistamo toimi alun sisäänajovaiheen jälkeen erittäin hyvin orgaanista ainetta poistaen. Myös fosforireduktio kehittyi ja puolen vuoden toiminnan jälkeen se oli enimmäkseen hyvä tai tyydyttävä. Asumisjätevesiä käsitelleistä kahdesta Plancof-sakosuodattimesta, joissa on kolmiosastoinen betonirakenteinen sakosäiliö ja sen jälkeen erityinen suodatusosa, toinen poisti fosforia hyvin. Seurannassa oli myös yksi kaksilinjainen juurakkopuhdistamo, jossa toinen linja toimi joka suhteessa hyvin, toinen muilta osin hyvin ja fosforin poiston osalta tyydyttävästi. Koska tulokset perustuvat vain kolmeen näytteenottokertaan, ei menetelmän toimivuudesta tällä perusteella voi esittää varmaa arviota. Puhdistamoiden toimivuuden yleisarviointi Toimivuustutkimuksen tulokset osoittivat, että kaikilla mukana olleilla käsittelymenetelmillä ja puhdistamotyypeillä voidaan saavuttaa vähintään tyydyttävä puhdistustulos sen lika-ainesjakeen suhteen, johon kullakin prosessilla ensisijaisesti halutaan vaikuttaa. Toimivuustavoitteen toteutumattomuus käytännössä johtuu yleensä muista puhdistamoon ja sen hoitoon liittyvistä tekijöistä kuin teoreettisesti saavutettavissa olevasta tuloksesta. Toimiakseen käytännössä puhdistamoiden tulee olla käyttötarkoitukseen nähden oikein valittuja ja mitoitettuja sekä hyvin rakennettuja. Niiden tulee kestää vaihtelevaa kuormitusta sekä eritasoista ylläpitoa. Toimintaa ei yleensä seurata päivittäin, joten pienten puhdistamoiden kehittämisessä ja valinnassa on tarpeen painottaa erityisesti toimintavarmuutta eikä ihanneolosuhteissa saavutettavaa maksimaalista puhdistustehoa. Suomen ympäristö

14 Kompostikäymälöiden toimivuus Mari Ruuska, Erkki Santala Kompostikäymälöitä koskevista käytännön kokemuksista saatiin uutta tietoa haastatteluin ja kirjekyselyllä. Haastatteluin selvitettiin kokemuksia Pyhäjärven ympäristössä, jossa projektin yhteydessä oli rakennettu Biolan ja Mökki-Makki -merkkisiä kompostoivia käymälöitä. Ne on tarkoitettu käytettäväksi lähinnä ulkokäymälöissä, ei asuinrakennuksissa. Kirjekyselyllä saatiin tietoa suurehkolta joukolta Naturum-käymälän käyttäjiä ja muutamilta Ekolet ja Aquatron -käymälöiden omistajilta. Nämä kolme käymälätyyppiä on suunniteltu käytettäväksi asuinrakennuksissa, sekä ympärivuotisessa että loma-asuntokäytössä. Haastattelun ja kirjekyselyn tuloksista sekä niiden yhteydessä tehdystä markkinakatsauksesta laadittiin erillinen opinnäytetyö (Ruuska 2001). Ulkokäymälöiksi sijoitettujen Biolan-käymälöiden käyttäjät olivat joko täysin tai melko tyytyväisiä. Laitteen ekologisuutta, hajuttomuutta ja tyhjennyksen helppoutta kiitettiin. Satunnaisiksi ongelmiksi koettiin mm. lämpöistuimen rikkoutumisherkkyys sekä nesteen tihkuminen tyhjennysluukusta. Vastaavanlaiseen käyttöön suunniteltuun Mökki-Makkiin oltiin täysin tai melko tyytyväisiä. Sen asentaminen oli helppoa tai hankalaa riippuen vanhan käymälärakennuksen mitoituksesta. Ekolet-käymälät olivat pääosin ympärivuotisesti asutuissa asunnoissa, lämpimissä sisätiloissa. Yksi käyttäjistä oli osittain tyytymätön laitteeseen, muut täysin tai melko tyytyväisiä. Hyvinä ominaisuuksina käyttäjät mainitsivat mm. ympäristöystävällisyyden, hajuttomuuden, alhaiset käyttökustannukset ja keittiöjätteiden kompostointimahdollisuuden. Huonoina puolina tuotiin esille hankintahinta, hajuhaitat ja hyönteisten esiintyminen. Aquatron on erikoinen kompostoiva käymälä, jossa normaalin vesi-wc:n istuimen jälkeen nesteet erotetaan separaattorilla ja kiinteä jäte putoaa kompostointisäiliöön. Kyselyyn vastanneista osalla Aquatron oli vakituisessa, osalla loma-asunnossa. Kaikki käyttäjät olivat yleisesti ottaen joko täysin tai melko tyytyväisiä käymäläänsä. Sen hyvinä puolina pidettiin helppohoitoisuutta ja vesikäymäläluonteesta johtuvaa käyttömukavuutta. Kuitenkin kompostointisäiliötilassa saattoi esiintyä hajuhaittoja ja hyönteisiä ja tyhjentämisen koki joku käyttäjä hankalaksi. Naturum-käymälän käyttäjiltä saatiin kirjekyselyllä 70 vastausta, joten johtopäätökset ovat edustavampia kuin muita kompostikäymälöitä koskevat. Toisaalta erilaisia käyttötilanteita ja ongelmia oli suuremmassa joukossa luonnollisesti enemmän. Noin kaksi kolmasosaa vastaajista käytti Naturumia ympärivuotisella asunnolla, loput loma-asunnolla. Useimmat käymälät olivat lämpimissä sisätiloissa. Erilaisista koetuista ongelmista huolimatta 87 % vastaajista oli joko täysin tai melko tyytyväisiä käymäläänsä. Hyvinä puolina pidettiin mm. hajuttomuutta ja ekologisuutta, huonoina hyönteisten esiintymistä, tilapäisiä hajuongelmia ja korkeaa hankintahintaa. Muutamista tyytymättömistä osa oli vaihtanut tai oli vaihtamassa laitteen muun tyyppiseksi käymäläksi, mutta yli puolet olisi valmis käyttämään Naturumia vaikka kerrostalossa. Kompostikäymälöiden osalta tutkimukseen ei sisältynyt varsinaisia mittauksia tai analyysejä, joten kaikki käyttöä ja toimivuutta koskevat tiedot perustuvat haastateltujen ja kirjekyselyyn vastanneiden näkemyksiin ja haastattelijan kertaluonteisiin havaintoihin. Tuloksista ei siten voida vetää kovin varmoja johtopäätöksiä kompostikäymälöiden käyttökelpoisuudesta, varsinkaan Mökki-Makki, Ekolet ja Aquatron käymälöiden osalta, joita koskeva otoskin oli hyvin pieni. Vaikka erilaisia ongelmia esiintyi monilla käyttäjillä, oli yleisarvio kuitenkin pääosin myönteinen. Loma-asunnoissaan kompostikäymälöitä käyttävät olivat hieman tyytyväisempiä kuin ympärivuotiset käyttäjät. 174 Suomen ympäristö 491

15 Usein on oletettu, että jos viranomainen ei ole sallinut vesikäymälän rakentamista tai se on ollut kaavamääräysten mukaan kiellettyä, käyttäjä suhtautuisi vaihtoehtona olleeseen kompostikäymälään kielteisemmin kuin sellaisen täysin omaaloitteisesti hankkiva. Tässä tutkimuksessa oli mukana pieni joukko kuvatun kaltaisia tapauksia, mutta heidän vastauksensa eivät tue esitettyä olettamusta. Osa vastaajista on kuitenkin saattanut asua sellaisilla ekokyläalueilla, joihin muuttaneet asukkaat suhtautuvat yleensäkin myönteisemmin asumiseen liittyviin ekologisiin ratkaisuihin. Maksullisesta käymälän tyhjennyspalvelusta oli kiinnostunut varsin harva kompostikäymälän käyttäjä. Sellaisen järjestäminenkin olisi nykylaitteilla vaikeaa, koska useimmat käymälät on tyhjennettävä sisätilojen kautta, pienet mallit muutaman viikon välein. Tyhjennyspalvelun mahdollistaminen edellyttäisi sekä käymälöiden tuotekehitystä että niiden rakennukseen sijoittamisen ohjeistusta. Tyhjennyspalvelu ja siihen soveltuvat kompostikäymälätyypit olisivat tarpeellisia etenkin yhteisomistuksessa olevia, paljon talvella käytettäviä loma-asuntoja ajatellen. Nykyiset sisätiloihin sijoitettaviksi tarkoitetut kompostikäymälät soveltuvat suhteellisen huonosti lyhytaikaisesti vuokrattaville mökeille, koska käyttö vaatii jonkin verran opettelua ja oikeaa asennoitumista. Muutenkin laitteiden tuotekehitystä on tarpeen jatkaa, jotta niiden käyttövarmuus paranisi edelleen. Eniten kompostikäymälöistä vallitsevaa mielikuvaa heikentänevät pelko hajuhaitoista ja lentävien hyönteisten esiintymisestä Tuotekehitys Jukka Palko, Envitop Oy. Esko Lakso, Green Rock Oy. Erkki Santala Projektissa aktiivisimmin mukana olleet yritykset, Green Rock Oy, Envitop Oy ja Propipe Oy hyödynsivät projektia ja siinä saatuja välituloksia myös tuotekehitystoiminnassaan. Envitop Oy:n kannalta tämä oli lähtökohtatilannekin, koska yritys oli alunperin hakenut rahoitusta suoraan Tekesiltä ja hanke oli sitten yhdistetty SYKEn hankkeeseen. Myös Green Rock Oy:n tuotteet olivat jo projektin alkaessa voimakkaassa kehitysvaiheessa. Envitop Oy kehitti kalkkisuodintekniikkaa lähtien niistä kokemuksista, joita yritys oli saanut aiemmin peltojen fosforivalumien torjumisesta Fostop-menetelmällä. Siinä käytettyä materiaalia kehitettiin edelleen soveltumaan kiinteistökohtaisesti saostuskaivossa esikäsitellyn jäteveden jatkokäsittelyyn, erityisesti fosforin poiston kannalta. Suodatinmateriaalin fysikaalista ja kemiallista kestävyyttä testattiin Hajasampo-projektin yhteydessä laboratoriossa kolonnikokein. Materiaalin valmistamiseksi rakennettiin tuotantoyksikkö, jota voitiin ohjata nopeasti laboratoriokokeiden tulosten perusteella sideainekomponenttien valitsemiseksi, niiden seossuhteen määrittämiseksi ja sideainepitoisuuden optimoimiseksi. Materiaaliseoksen koostumus ja määrä muuttui ratkaisevasti kehitystyön aikana. Myös tuotantotekniikkaa voitiin yksinkertaistaa. Ensimmäiset koesuodattimet tehtiin polyeteeniputkesta hitsaamalla. Kokeilujen jälkeen löydettiin sopiva muoto ja rakenne ja varsinaisen myyntituotteen valmistamiseksi voitiin tehdä muotti. Propipe Oy aloitti tuotannon valmistamalla suodatinkaivon pyörörotaatiovalulla polyeteenistä. Suodattimen täyttötilavuus on 1 m 3 suodatinmassaa. Sen keskusputki on helposti irrotettavissa huollon ajaksi ja pohjarakenne suunniteltu routanousua estäväksi. Hajasampo-projektin toimivuusseurantaan otetut laitteet valmistuivat vuosina 1999 ja 2000, joten niille ei saatu yhtä pitkää seurantajaksoa kuin aiemmin valmistuneille muille puhdistamoille. Aluksi fosforin pidätysteho oli erittäin hyvä, mutta se heikkeni vuoden mittaan. Kalkkisuodinmassassa tapahtuva bakteerireduktio oli hyvä. Uutta, vuonna 2001 Suomen ympäristö

16 markkinoille tuotavaksi aiottua suodatinmassaa kehitettiin seurantatutkimuksen perusteella lisäämällä tehoaineiden osuutta, jotta se toimisi paremmin saostuskaivossa esikäsitellyn jäteveden korkeahkoillakin kiintoainepitoisuuksilla. Green Rock Oy sai Hajasampo-projektista uutta tietoa mm. puhdistamoiden asennusvaiheen oikeaoppisesta toteutuksesta, saostuskaivojen hoitamisesta, näytteenoton ongelmista, puhdistamon sisäisten oikovirtausten estämisestä sekä fosforin poiston toteutuksesta. Vaikka samoja asioita oli tullut esille yhtiön normaalissakin toiminnassa, niin projekti vauhditti kehitystarpeiden tiedostamista. Puhdistamoiden asennuksen täytyy tapahtua ammattitaitoisesti, jotta virtaukset ja tuuletus toimisivat oikein. Samoin roudan ja pohjavesien nosteen vaikutukset täytyy torjua, jotta puhdistamo pysyy suorassa eikä purkuviemäri padota. Oikovirtausten estämiseen Green Pack Sako puhdistamossa pyrittiin tekemällä tiukempia pohja- ja välilevyjä. Hajasampo-projektin pitkäkestoisuuden ansiosta voitiin havaita myös laitteiden hoitamattomuudesta aiheutuvia ongelmia. Green Rock Oy lähtikin kehittämään omaa huoltotoimintaansa, joka toteutuisi oston yhteydessä tehtävillä huoltosopimuksilla. Kokemusten saamiseksi hankittiin ja varusteltiin ensimmäinen oma huoltoauto. Koska kivikuidun tai hiekan fosforin adsorptiokyky on melko rajallinen ja puhdas biologinen prosessi ei poista fosforia riittävästi, on fosforin poistoa kiinteistökohtaisessa käsittelyssä tehostettava muilla keinoin. Eräissä Green Pack -malleissa käytetty Fosfilt-massa saostaa sinänsä hyvin fosforia, mutta pienitilavuuksisena tukkeutuu liian helposti lyhentäen puhdistamon huoltoväliä. Tästä syystä Green Rock Oy ryhtyi kehittämään WC-istuimeen asennettavaa kemikaalinannostusta, jotta fosfori saataisiin saostetuksi jo saostuskaivossa. Kehittelyn tuloksena markkinoille tuotiin Aqua Stone kemikaalikivi Huolto- ja kunnossapitotoiminta Harri Mattila, Erkki Santala Jätevesien käsittelylaitteet toimivat tarkoitetulla tavalla vain silloin, kun niiden käyttö, hoito ja huolto on järjestyksessä. Pyhäjärven suojeluprojektissa tämä havaittiin kiinteistökohtaisten laitteiden alkaessa yleistyä. Tällöin laadittiin ehdotus kuntien omistaman Pyhäjärviseudun Ympäristötekniikka -nimiseksi kaavaillun yhtiön perustamisesta. Ajatuksena oli, että tulorahoituksen parantamiseksi perustettava yritys tarjoaisi asiakkailleen kaikkia vesihuoltoon liittyviä palveluita, vaikka haja-asutukseen liittyvät palvelut olisivatkin keskeisiä. Kunnissa ei kuitenkaan vielä vuonna 1997 ollut valmiutta mainitun yhtiön perustamiseen ja asiaa kehiteltiin sitten eteenpäin toiselta pohjalta Hajasampo-projektissa. Koska Hajasampo-projektiin palkatun jätevesineuvojan palvelut osoittautuivat jo projektin alkuvaiheessa hyvin halutuiksi ja hänen toimikautensa tiedettiin määräaikaiseksi, lähdettiin kehittämään pysyvämpiä malleja. Pyhäjärven eteläpään alueelle perustettiin projektin vauhdittamana ja opastamana Varsinais-Suomen Vesihuolto-osuuskunta, johon tuli jäseniksi yksityisiä kiinteistönomistajia. Osuuskunta rekisteröitiin maaliskuussa 2000 ja se palkkasi osa-aikaisen neuvojan. Osuuskunnan jäsenille palveluja tarjotaan edullisemmin, mutta niitä markkinoidaan kaikille tarvitsijoille. Toiminta on alkuvaiheessa ollut suunnittelupainotteista, mutta tavoitteena on saada alueelle rakennettujen pienpuhdistamoiden hoitoja huoltotoimeksiantoja. Niitä odotetaan saatavan paremmin, kun Hajasampoprojektin toiminta ja ilmainen neuvonta-apu päättyy. Toisentyyppisenä kiinteistökohtaisten jätevesilaitteiden suunnittelua, hoitoa ja huoltoa edistävänä ratkaisuna alkoi järven pohjoispäässä toimiva lvi-alan erikoisliike LVI-Helin Oy kehittää omaa palvelujen tarjontaansa. Projektin ohjauksessa laaditussa opinnäytetyössä yritykselle suunniteltiin liiketoimintamalli täyden palvelun paketin tarjoamiseksi haja-asutusalueiden kiinteistönomistajille. Liikkeen toimittamaan pakettiratkaisuun sisältyi takuu toimivuudesta. Aluksi oli tar- 176 Suomen ympäristö 491

17 koitus pitäytyä sellaisten menetelmien tarjoamiseen, joiden toimivuudesta on riittävästi luotettavaa tietoa. Takuun ehtoihin sisältyi liikkeen palvelujen käytön lisäksi vaatimus siitä, että järjestelmä on kunnan viranomaisen hyväksymä. Kiinteistönomistajan vaihtuessa huoltosopimus tuli siirtää uudelle omistajalle. Takuun piirissä olivat maapuhdistamoissa sekä putkistojen asennuksesta että kenttärakenteissa olevista rakennevioista mahdollisesti aiheutuvat ongelmat. Edellä kuvatun täyden palvelun paketin markkinointi ei kuitenkaan käynnistynyt vielä projektin aikana toivotulla tavalla. Ongelmaksi havaittiin se, että samalla alueellakin rauta- ja maatalouskaupoissa oli myynnissä vastaavia maapuhdistamoiden komponentteja lähes tukkuhintaan. Suunnittelua ja sen myötä tulevaa vastuuta menetelmän toimivuudesta tai edes soveltuvuudesta kiinteistölle ei voi kuitenkaan myydä ilman työstä saatavaa korvausta. Koska jo alueella asuvien halukkuus maksaa omien jätevesiensä käsittelyn parantamisesta ei muutenkaan ole kovin suuri, tulee valmisteilla olevalla ympäristöministeriön asetuksella sekä ympäristönsuojelulain nojalla annettavilla kuntien ympäristönsuojelumääräyksillä olemaan merkittävä vaikutus asukkaiden investointipäätösten ajoittumiseen. Yhtenä projektin osakokonaisuutena oli vanhojen saostuskaivojen kunnostusmahdollisuuksien ja -menetelmien selvittäminen. Aiheesta tehtyä ja tähän raporttiin sisältyvää tiivistä ohjetta voivat käyttää niin yksityiset kiinteistönomistajat kuin ammattilaisetkin. Huonokuntoisten saostuskaivojen kunnostuksella tehostetaan merkittävästi saostuskaivon toimintaa laskeutuneen ja kelluvan lietteen pitämiseksi kaivossa. Karkaava liete on ongelmallista nimenomaan saostuskaivoa seuraavan jäteveden käsittelyn, imeytyksen tai maasuodatuksen, toimivuuden ja kestoiän kannalta. Projektin aikana huollon ja kunnossapidon toteutuksesta vesihuolto-osuuskunnan ja lvi-liikkeen toimesta ehdittiin saada vasta niukasti kokemuksia, mutta kohtuullinen kustannustaso näyttää kuitenkin olevan saavutettavissa ammattimaisessa toiminnassa. Asiakkaiden vähäinen maksuhalukkuus on kuitenkin ongelma, joka ei poistu yksinomaan palvelujen tehokkaallakaan markkinoinnilla Vastuut ja valvonta Jami Aho, Erkki Santala Jätevesien kiinteistökohtaiselle käsittelylle ei ole ollut yhtenäisiä ja yleisesti käytettyjä valvontaohjeita tai -määräyksiä, joilla olisi pystytty varmistamaan jätevesien käsittelyn riittävä tehokkuus. Jälkivalvonta onkin tapahtunut paljolti naapurivalituksiin perustuen, mikä on kaikkien osapuolten kannalta epätarkoituksenmukaista. Jäteveden käsittelyn toteutus on käytännössä hyvin vaihtelevaa eikä esimerkiksi asiantuntevaan suunnitteluun juurikaan ole panostettu. Käsittelystä on varsinaisesti vastuussa kiinteistön omistaja, mitä tilannetta maaliskuussa 2001 voimaan tullut vesihuoltolakikin korostaa. Vastuu on kuitenkin suuri ja kiinteistön omistajan valmiudet usein heikot. Vähäinen seuranta mahdollistaa tarkoitukseen sopimattomien laitteiden myynnin, rakentamisen heikon laadun ja niistä aiheutuvan ympäristön tarpeettoman kuormittumisen. Vastuiden ja valvonnan tilanteen selvittäminen ja hyvien toimintamallien kehittäminen otettiinkin Hajasampo-projektiin yhdeksi osakokonaisuudeksi. Se toteutettiin yhteisenä opinnäytetyönä Lappajärven kunnostuksen Life-projektin kanssa. Keskeinen osa tutkimusta oli kuntien, valtionhallinnon ja eräiden yhteisöjen ympäristönsuojelun ja rakennusvalvonnan asiantuntijoille suunnattu laaja kysely, johon vastasi kolmisenkymmentä asiantuntijaa. Lisäksi hankittiin tietoa kuntien vastuunjako- ja valvontakäytännöistä noin sadasta kunnasta. Suomen ympäristö

18 Kunnista saatujen tietojen mukaan jätevedenkäsittelysuunnitelmat kyllä tarkastettiin lähes kaikkialla, mutta harvemmin edellytettiin maaperätutkimuksia ja ammattitaitoisen suunnittelijan käyttöä. Kolme neljäsosaa kunnista ilmoitti, että rakentamisen aikana tehdään aina tarkastuskäynti. Puhdistamoiden toimivuuden ja saostuskaivojen tyhjennyksen seuranta oli harvinaista. Asiantuntijanäkemyksistä koottu yhteenveto osoitti, että valvontaa tulisi kohdentaa ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisiin kohteisiin, mutta puhdistamoiden suunnittelulle ja rakentamiselle asetettavien vaatimusten tulisi olla tasapuolisuuden vuoksi kaikille samoja ja riittävän tiukkoja. Vastuiden tarkka määrittely on tärkeää. Laitevalmistajien kuuluu kehittää vaatimukset täyttäviä ratkaisuja, kiinteistön omistajan vastuulle kuuluu vesihuollon järjestäminen, suunnittelijoiden ja rakentajien vastuulla on tehdä laadukasta työtä ja viranomaisen vastuulla on valvoa toimintaa. Erilaisten valvontamenettelyiden hyödyllisyyttä olisi paras tarkastella kiinteistön omistajan kannalta. Vaikka omistajien neuvonta vaatii suhteellisen runsaasti voimavaroja, saavutetaan opastavalla neuvonnalla asenteiden muuttumisen, motivoitumisen ja tiedon lisääntymisen kautta kestävämpiä tuloksia kuin pelkällä tarkkailulla ja korjauskehotusten antamisella Projektin aikana laaditut julkaisut Erkki Santala Hajasampo-projektin toiminnassa pääpaino oli kiinteistökohtaisten jätevedenpuhdistamoiden käytännön suunnittelussa ja toteutuksessa, tuotekehitystyössä, laitteiden toimivuuden tutkimuksessa, hoitojärjestelmien kehittämisessä ja uuden menetelmätietouden hankkimisessa ja levittämisessä Pyhäjärven alueella. Julkaisutoiminta projektin kestäessä palvelikin ensisijaisesti mainittuja toimintoja. Varsinaisessa valtakunnallisille hyödyntäjäjoukoille suunnatussa tulosten raportoinnissa keskityttiin monipuolisen loppuraportin aikaansaamiseen. Yleisölle tiedottamisessa pystyttiin merkittävästi hyödyntämään laajalevikkistä lehdistöä ja sähköisiä tiedotusvälineitä pääasiassa annettujen haastattelujen avulla. Projektin alkuvaiheessa laadittiin suuripainoksinen esite erilaisista jätevesien käsittelymenetelmistä. Eräistä osakokonaisuuksista laadittiin julkaisuja ympäristöhallinnon monistesarjoihin sekä artikkeleita kirjoihin ja ammattilehtiin. Seuraavassa on lueteltu ennen tämän loppuraportin valmistumista ilmestyneet julkaisut: Vainio, M. (toim.) Haja-asutuksen jätevesien käsittelyohje Pyhäjärven alueen kunnille. Turku, Lounais-Suomen ympäristökeskus. 58 s. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen monistesarja nro 26/2000. ISBN , ISSN Kujala-Räty, K., Vainio, M., Lapinlampi, T Kiinteistökohtaisen jätevedenkäsittelyn toteutus. Hajasampo-projektin väliraportti. Helsinki, Suomen ympäristökeskus. 67 s. Suomen ympäristökeskuksen moniste 190. ISBN , ISSN Kujala-Räty, K Hajasampo-tutkimushanke. Julk.:Yli-Tolppa, H Haave-projekti: Vedenhankinta haja-asutusalueella. Helsinki, Uudenmaan ympäristökeskus. S Monisteita; 78. ISBN , ISSN Kujala-Räty, K Kiinteistökohtaisen jätevedenkäsittelyn toteuttaminen. Ympäristö ja terveys, vol. 32, nro 1, s ISSN Kujala-Räty, K., Mattila, H Hajasampo - Tutkimushanke-tiivistelmä. Abstract: HAJASAM- PO - Development of on-site wastewater treatment methods and management systems for their construction, operation and maintenance ( ). Julk.: Inkeröinen, J. (toim.). Ekotehokkuus, yhteistyö ja yrittäminen. Ympäristöklusterin tutkimusohjelman ensimmäisen vaiheen ( ) tuloksia. Helsinki, Ympäristöministeriö. S Suomen ympäristö; 474. ISBN , ISSN Mattila, H Hajasampo. Julk.: Pyhäjärvi - Yhteistyöllä vauhtia vesiensuojeluun Lounais- Suomessa. Uusikaupunki, Pyhäjärvi-instituutti. S Julkaisuja; 26. ISBN , ISSN x. 178 Suomen ympäristö 491

19 Mattila, H The role of public acceptance in the application of DESAR technology. In: Lens, P., Zeeman, G. & Lettinga, G. (eds.). Decentralised Sanitation and Reuse: Concepts, Systems and Implementation. London, IWA Publishing. S Integrated Environmental Technology Series. ISBN Varsinaisten julkaisujen ohella projektiin liittyen ja projektin henkilöiden ohjaamina valmistui kolme opinnäytetyötä. Projektin alkuvaiheessa vuonna 1998 Jukka Palonperä teki insinöörityönsä Haja-asutusalueiden jätevedenkäsittelyn parantaminen Helsingin teknillisen oppilaitoksen rakennusosaston yhdyskunta- ja ympäristötekniikan opintolinjalle. Pääosin vuoden 2000 aikana tekivät opinnäytetyönsä Hämeen ammattikorkeakoulun ympäristönsuojelun koulutusohjelmaan Mari Ruuska aiheesta Kyselytutkimus kaupallisten kompostikäymälämallien käyttökokemuksista sekä Kai Saralehto aiheesta Liiketoimintamalli, Täydenpalvelun paketti haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyyn. Projektin osioihin pääosin tai osittain pohjautuvina on lisäksi vielä valmisteilla tutkimuksia ja opinnäytetöitä. Tekn. yo. Jami Aho viimeistelee diplomityötä otsikolla Vastuu ja valvonta jäteveden käsittelyssä haja-asutusalueella Tampereen teknillisen korkeakoulun ympäristötekniikan osastolle. Dipl.ins. Katriina Kujala-Räty valmistelee tämän loppuraportin lukua 6 yksityiskohtaisempaa raporttia aiheesta Kiinteistökohtaisen jätevedenkäsittelyn toimivuus. Dipl. ins. Harri Mattilan Hajasampo-projektin huolto- ja kunnossapitotoimintaan ja yleensä hajaasutuksen jätevesien käsittelyn organisointiin liittyvä edellä mainittu artikkeli tulee sisältymään hänen valmisteilla olevaan väitöskirjatyöhönsä Tampereen teknillisen korkeakoulun ympäristötekniikan osastolle. Tutkimuksen kokemuksia ja tuloksia, erityisesti toimivuustutkimuksesta ja haja-asutuksen jätevesien käsittelyn edistämisen organisoinnista, on tarkoitus esitellä myös kansainvälisisssä konferensseissa. Toukokuun 2001 loppuun mennessä abstrakteja oli lähetetty kahden syksyllä 2001 pidettävän konferenssin järjestäjille Jatkotutkimuksen ja -toimenpiteiden tarve Erkki Santala Vaikka Hajasampo-projekti oli alallaan ensimmäinen suurehko yhteistutkimus ja samanaikaisesti oli käynnissä muita tutkimus- ja koerakentamisprojekteja, jotka nekin tuottivat ja tuottavat edelleen uutta tietoa, jäi useita tärkeitä asioita vielä jatkotutkimuksilla selvitettäväksi. Suomen ympäristökeskuksen on tarpeen jatkaa hyvin alkanutta alan yhteistyötä useiden tahojen kanssa, jotta sekä paikalla rakennettavia menetelmiä että tehdasvalmisteisia laitteita olisi käytettävissä erilaisiin jäteveden käsittelytarpeisiin viemärilaitosten toiminta-alueiden ulkopuolella. Laitteiden tulisi voida vastata siihen kysyntään, jota ympäristönsuojelulain perusteella valmisteltava ympäristöministeriön asetus haja-asutuksen jätevesien käsittelystä tulee aiheuttamaan lähivuosina. Suomen ympäristökeskuksessa on oltava käyttäjille tarjottavaa luotettavaa tietoa laitteiden ja menetelmien soveltuvuudesta ja tehokkuudesta. Tällaista tietoa voi hankkia muunmuassa testaamalla eri laitteita vertailukelpoisissa olosuhteissa. Testaamismahdollisuuksia parantaa merkittävästi valmisteilla oleva CEN-standardi pienistä pakettipuhdistamoista, sillä se tulee sisältämään määrittelyn yhteisesti hyväksytystä eurooppalaisesta testausmenetelmästä. Puhdistamovalmistajien olisi syytä ottaa tuleva standardi huomioon jo nyt tuotekehittelyssään, jotta laitteilla olisi edellytykset toimia testissä. Siinä vaiheessa, kun testin hyväksytysti läpäisseitä laitteita alkaa olla riittävästi markkinoilla, vaikeutuu testaamattomien myynti. Testattu, CE-merkitty tuote, on aina ostajan kannalta turvallisempi valinta kuin testaamaton ja todennäköisesti hinnan vaikutus ostopäätöksiin vähenee tulevaisuudessa. Suomen ympäristö

20 Käytännönläheisessä jatkotutkimustoiminnassa ovat keskeisiä aiheita vesistöjen ravinnekuormituksen tehokkaaseen vähentämiseen soveltuvien laitteiden kehittäminen, vertailu ja testaaminen, kiinteistökohtaisten paikalla rakennettujen ja tehdasvalmisteisten laitteiden ylläpidon ja valvonnan kehittäminen sekä lisääntyvän ja ympärivuotistuvan loma-asutuksen erityistarpeisiin vastaaminen. Vaatimattomasti varusteltujen loma-asuntojen edellyttämä tekniikka hallitaan jo pitkällä perinteellä, samoin pysyvän asutuksen kaltaiset ratkaisut silloin, kun rakennukset voidaan liittää laajempaan vesihuoltoverkostoon. Väliin jää laaja harmaa vyöhyke, jossa tietoa ja osaamista on vielä liian vähän. Edellä mainittuihin aiheisiin liittyen SYKEn ympäristökuormitusyksikkö on hakenut rahoitusta seuraaville kolmelle Hajasampo-jatkohankkeelle: Haja-asutuksen ravinnekuormituksen vähentäminen - Ravinnesampo, Kiinteistökohtaisen jätevesihuollon ylläpito - Ylläpitosampo ja Loma- ja haja-asutuksen kiinteistökohtaisen vesi- ja jätehuollon kehittäminen erityisesti Pohjois-Suomen olosuhteisiin - Lomasampo. Tässä tutkimuksessa ei ollut juurikaan mukana seurantakohteita, joissa olisi käsitelty vain harmaita jätevesiä ja saatu lisätietoa niiden käsittelyn erityisongelmista. Ympäristönsuojelunäkökohtien lisäksi myös pitkän aikavälin taloudellisuuden huomioon ottavaa tutkimusta tarvitaan mm. kaikkien jätevesien yhteiskäsittelyn vertailusta ratkaisuihin, joissa on kompostikäymälä tai umpisäiliö WC-vesille sekä harmaiden vesien erillinen, mahdollisimman tehokas käsittely. Ympäristövaikutukset pitäisi ottaa huomioon laajasti, esimerkiksi elinkaariarvioita käyttäen. Jotta kiinteistökohtainen jäteveden käsittely todella tehostuisi, on teknisen tutkimuksen ohella tärkeää selvittää myös niitä mekanismeja ja toimia, joilla asukkaisiin voidaan vaikuttaa, jotta he rakentaisivat kulloisiinkin ympäristöolosuhteisiin nähden riittävän tehokkaan puhdistusjärjestelmän. Tieto asukkaiden arvostuksista ja omista näkemyksistä auttaisi kehittämään tiedotus-, valistus ja koulutustoimintaa mahdollisimman vaikuttavaksi. Tärkeä jatkotoimenpide on myös koulutustoiminnan kehittäminen. Projektissa testattuja koulutusohjelmia soveltamalla ja täydentämällä tulisi lisätä etenkin alalla jo toimivien ja sille aikovien suunnittelijoiden, rakentajien ja huoltoorganisaatioiden henkilöstön tietoja ja taitoja. Koulutustarvetta korostavat uuden maankäyttö- ja rakennuslain mukanaan tuomat selkeytyneet ja korostuneet rakennustyön suunnittelijoiden ja työnjohdon vastuut sekä se seikka, että kiinteistökohtaisia jätevesien käsittelylaitteita koskevaa koulutusta sisältyy hyvin vähän tai ei lainkaan rakennus- ja talotekniikka-alojen perustutkintoihin. Koulutusta tuleekin tarjota niin tonttikohtaisten esitutkimusten teosta, jätevesien käsittelymenetelmän valinnasta, rakentamisesta kuin kaikista ylläpitoon liittyvistä kysymyksistä. Myös kuntien ympäristönsuojeluhenkilöstö tarvitsee toistuvaa lisäkoulutusta pystyäkseen suoriutumaan tärkeistä ohjaus- ja valvontatehtävistään. Koulutuksessa tulee voida ottaa huomioon aina uusin tietous laitteista ja menetelmistä erilaisine sovellutuksineen. Opastava neuvonta todettiin tutkimuksessa asenteiden muuttumisen, motivoitumisen ja tiedon lisääntymisen kannalta tehokkaammaksi kuin pelkkä tarkkailu ja korjauskehotusten antaminen. Siksi kiinteistökohtaisten jätevesilaitteiden rakennuttajien eli asukkaiden on tarpeellista saada ajantasaista tietoa menetelmistä ja laitteista oman päätöksentekonsa pohjaksi. Projektin yhteydessä julkaistu esite täyttää tällaisen tarpeen vain osittain. Tulisi pyrkiä siihen, että asukkaat käyttäisivät ammattilaisia nykyistä enemmän, mitä maankäyttö- ja rakennuslakikin edellyttää. Asukkaille olisi kuitenkin oltava tarjolla puolueetonta neuvontaa riittävän varhaisessa vaiheessa, ettei virheratkaisuja olisi jo tehty, ennen kuin ammattilaiset edes pääsevät hankkeeseen mukaan. Keskitetysti tarvittaisiin myös tietoa laitevalmistajista riippumattomista, pätevistä alan suunnittelijoista, urakoitsijoista ja ylläpito-organisaatioista. 180 Suomen ympäristö 491

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYN TEHOSTAMINEN

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYN TEHOSTAMINEN LIITE 1/1 Liite1. Tutkimussuunnitelma HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYN TEHOSTAMINEN Hajasampo - tutkimushanke Lähtökohta Suomessa asuu yleisten viemärilaitosten ulkopuolisilla alueilla yli miljoona

Lisätiedot

22. Haja-asutuksen ravinnekuormituksen vähentäminen Ravinnesampo. Osa 1: Asumisjätevesien käsittely. (Vilpas et al., 2005)

22. Haja-asutuksen ravinnekuormituksen vähentäminen Ravinnesampo. Osa 1: Asumisjätevesien käsittely. (Vilpas et al., 2005) 17.9.2013 www.ymparisto.fi/puhdistamosivusto 22. Haja-asutuksen ravinnekuormituksen vähentäminen Ravinnesampo. Osa 1: Asumisjätevesien käsittely. (Vilpas et al., 2005) Kirjallisuuslähde Kirjallisuuslähde

Lisätiedot

Jätevesien määrä, laatu ja kuormituksen vähentäminen

Jätevesien määrä, laatu ja kuormituksen vähentäminen Jätevesien määrä, laatu ja kuormituksen vähentäminen Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus 3.6.2016 Kuva: Erkki Santala Johdanto jätevedenpuhdistukseen 1. jätevesien syntyminen

Lisätiedot

Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Lieksassa

Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Lieksassa Suomen Salaojakeskus Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Lieksassa Työnäytösraportti 1 (2) HAJAJÄTEVESIHUOLTO HANKE JÄRJESTI TYÖNÄYTÖKSEN TEOPLASTIN BIO PP-BIOSUODATTIMEN

Lisätiedot

Satavesi - ohjelma Eurajoki-Lapinjoki vesistöalueryhmän kokous Säkylän kunnanvirasto

Satavesi - ohjelma Eurajoki-Lapinjoki vesistöalueryhmän kokous Säkylän kunnanvirasto Satavesi - ohjelma Eurajoki-Lapinjoki vesistöalueryhmän kokous Säkylän kunnanvirasto 11.10.2011 Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn suunnittelu- ja neuvontahanke 2010-2011 Hannu Mattila Projektineuvoja

Lisätiedot

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 Raita PA 2.0-panospuhdistamo Seurannassa oli yksi Raita PA 2.0-panospuhdistamo, josta otettiin kahdeksan lähtevän jäteveden

Lisätiedot

LokaPuts hankkeen toinen työnäytös Rääkkylässä

LokaPuts hankkeen toinen työnäytös Rääkkylässä Suomen Salaojakeskus Oy LokaPuts-hanke Euroopan aluekehitysrahasto EAKR LokaPuts hankkeen toinen työnäytös Rääkkylässä Työnäytösraportti 2. SUOMEN SALAOJAKESKUS OY Oulun toimisto: Kauppurienkatu 23, 90100

Lisätiedot

KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Liite 1A KV hyväksynyt 17.5.2004 25 Ohjeet jätevesijärjestelmän valintaan, rakentamiseen ja hoitoon Kokemäen kaupungin viemärilaitoksen viemäriverkon ulkopuolisilla

Lisätiedot

Maveplan Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Kiteellä

Maveplan Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Kiteellä Maveplan Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Kiteellä Työnäytösraportti 1 (2) HAJAJÄTEVESIHUOLTO HANKE JÄRJESTI TYÖNÄYTÖKSEN FOSFORIN ESISAOSTUKSELLA VARUSTETUN MAASUODATTAMON

Lisätiedot

Tanska käskyttäminen hyväksyttyä ympäristöasioissa

Tanska käskyttäminen hyväksyttyä ympäristöasioissa DT konferenssi 06, 18.8.06 HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVESIHUOLTO ERILAISIA LÄHESTYMISTAPOJA SEN PARANTAMISEKSI; Hankkeen rahoitus Suomen Ympäristöministeriön lähialuetuki Suomen ja Liettuan kahdenvälinen ympäristöyhteistyö

Lisätiedot

Vesikäymälän vaihtoehdot ja niiden soveltuvuus haja-asutuksessa. Erkki Santala

Vesikäymälän vaihtoehdot ja niiden soveltuvuus haja-asutuksessa. Erkki Santala Vesikäymälän vaihtoehdot ja niiden soveltuvuus haja-asutuksessa Erkki Santala Keskeiset säädökset Ympäristönsuojelulaki (YSL) 527/2014 Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

LokaPuts hankkeen työnäytös Kiteellä

LokaPuts hankkeen työnäytös Kiteellä Suomen Salaojakeskus LokaPuts-hanke Euroopan aluekehitysrahasto EAKR LokaPuts hankkeen työnäytös Kiteellä Työnäytösraportti 4. SUOMEN SALAOJAKESKUS OY Oulun toimisto: Kauppurienkatu 23, 90100 OULU, puh.

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesineuvontahanke Pohjois-Pohjanmaalla Jatkorahoitusta on haettu

Haja-asutusalueen jätevesineuvontahanke Pohjois-Pohjanmaalla Jatkorahoitusta on haettu Haja-asutusalueen jätevesineuvontahanke Pohjois-Pohjanmaalla 2015-16 1.6.2015-31.5.2016 Jatkorahoitusta on haettu Hankkeen palvelut Hanke tarjoaa järjestöille ja kerhoille yms. mahdollisuuden saada maksuton

Lisätiedot

Ympäristösi suojelu on helppoa

Ympäristösi suojelu on helppoa 10 VUODEN TOIMINTATAKUU Ympäristösi suojelu on helppoa - uusi jätevesijärjestelmäsi Me autamme sinua Luet tätä koska haluat puhdistaa jätevetesi. Joko kunta vaatii sitä asetuksen ja lain nojalla tai haluat

Lisätiedot

Maveplan Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Tohmajärvellä

Maveplan Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Tohmajärvellä Maveplan Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Tohmajärvellä Työnäytösraportti 1 (2) HAJAJÄTEVESIHUOLTO HANKE JÄRJESTI TYÖNÄYTÖKSEN INDRÄN-VAAKAVIRTAUSMAASUODATTIMEN RAKENTAMISESTA

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Päivi Urrila Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 14 2008 Hämeenlinnan kaupunki Urrila,

Lisätiedot

Hyvät vesihuoltopalvelut

Hyvät vesihuoltopalvelut Lounais-Suomen vesihuollon kehittämisohjelma 2014 2020 Hyvät vesihuoltopalvelut VISIO 2020 Asukkaat ja elinkeinojen harjoittajat ovat tyytyväisiä vesihuoltopalveluihin Lounais-Suomessa Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Yhdyskuntajätevesien suositussopimuksen liitemuistio

Yhdyskuntajätevesien suositussopimuksen liitemuistio Yhdyskuntajätevesien suositussopimuksen liitemuistio Suositussopimuksen luonteesta Suositussopimuksen allekirjoittajilla ympäristöministeriöllä, Suomen Kuntaliitto ry:llä ja Suomen Vesilaitosyhdistys ry:llä

Lisätiedot

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio SKVY Oy LAUSUNTO Pekka Makkonen Versokuja 4 D 70150 Kuopio 24.11.2015 Juuan kunta Ympäristölautakunta Poikolantie 1 83900 JUUKA Yleistä Juuan rengasvesiosuuskunta teki vuonna 2011 päätöksen vesihuoltosuunnitelman

Lisätiedot

Maaliskuussa 2011 muutettiin ympäristönsuojelulakia sekä kumottiin vanha jätevesiasetus ja annettiin uusi jätevesiasetus.

Maaliskuussa 2011 muutettiin ympäristönsuojelulakia sekä kumottiin vanha jätevesiasetus ja annettiin uusi jätevesiasetus. Maaliskuussa 2011 muutettiin ympäristönsuojelulakia sekä kumottiin vanha jätevesiasetus ja annettiin uusi jätevesiasetus. -> Tavoitteena selkeyttää ja kohtuullistaa puhdistusvaatimuksia sekä ottaa kiinteistökohtaiset

Lisätiedot

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista?

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? Haja-asutusalueiden jätevesien vaikutus kohdistuu pääosin lähiympäristöön. Maahan johdetut jätevedet voivat

Lisätiedot

Kosteikkojen toiminta Kemiallinen saostuskokeilu (Hulevesien käsittely Kuopion Saaristokaupungissa osaprojektit) Suunnittelu/Petri Juntunen 1

Kosteikkojen toiminta Kemiallinen saostuskokeilu (Hulevesien käsittely Kuopion Saaristokaupungissa osaprojektit) Suunnittelu/Petri Juntunen 1 Kosteikkojen toiminta Kemiallinen saostuskokeilu (Hulevesien käsittely Kuopion Saaristokaupungissa osaprojektit) Suunnittelu/Petri Juntunen 1 Kosteikkojen rakentaminen Lähtökohta Kuopiossa paljon herkkiä

Lisätiedot

Pienpuhdistamo-vertailu Pernajassa Ilkka Sipilä, MTT. Länsi-Uudenmaan Vesi- ja ympäristö ry Jätevesiseminaari Lohja

Pienpuhdistamo-vertailu Pernajassa Ilkka Sipilä, MTT. Länsi-Uudenmaan Vesi- ja ympäristö ry Jätevesiseminaari Lohja Pienpuhdistamo-vertailu Pernajassa Ilkka Sipilä, MTT Länsi-Uudenmaan Vesi- ja ympäristö ry Jätevesiseminaari 15.11.2010 Lohja Hankkeen historiaa Suunnittelu käynnistettiin jo 2008, maanrakennustöihin päästiin

Lisätiedot

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Puhdas Vesi projekti Vapo Oy:n vastuullisuusseminaari TOTEUTUS 10-12-14 1, Projektipäällikkö Turvetuotanto - yksi kuormittaja muiden joukossa Valtakunnallisesti

Lisätiedot

MUISTA MYÖS KOKOOMAPUTKISTON JA KOKOOMAKAIVON KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE!

MUISTA MYÖS KOKOOMAPUTKISTON JA KOKOOMAKAIVON KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE! MAASUODATTAMO tarkoitetaan sellaista maahan kaivettua tai pengerrettyä talousjäteveden käsittelylaitteistoa, jossa vähintään saostussäiliössä esikäsitelty jätevesi puhdistuu kulkeutuessaan rakennetun hiekkaa

Lisätiedot

Rakennus- ja ympäristölautakunta Vöyrintie 18, Vöyri

Rakennus- ja ympäristölautakunta Vöyrintie 18, Vöyri VÖYRIN KUNTA Jätevesijärjestelmä Rakennus- ja ympäristölautakunta Vöyrintie 18, 66600 Vöyri selvitys olemassa olevasta järjestelmästä jätevesijärjestelmän uusiminen uusi jätevesijärjestelmä rakennusluvan

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Vesiosuuskuntaseminaari 27.9.2008 1 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Vesien- ja ympäristönsuojelu, ympäristöterveys Vesi- ja elintarvikelaboratorio Tutkimus, neuvonta, julkaisutoiminta Jäsenet vesien

Lisätiedot

Hanskat tiskiin vai vasara käteen?

Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

Rakennuksen haltijan nimi ja yhteystiedot (jos eri kuin omistaja): Tilan nimi ja Rn:o / Kortteli ja tontin nro: henkilöä

Rakennuksen haltijan nimi ja yhteystiedot (jos eri kuin omistaja): Tilan nimi ja Rn:o / Kortteli ja tontin nro: henkilöä Säilytettävä kiinteistöllä, esitetään viranoaiselle tarvittaessa RAKENNUKSEN OMISTAJA Nii: Osoite: JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SELVITYS Puhelin koti/työ: Rakennuksen haltijan nii ja yhteystiedot (jos eri kuin

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA 17.11.2015 AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA SELVITYKSEN TULOKSIA ARA:N ERITYISRYHMÄ- KOHTEIDEN TILAMITOITUS SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Ramboll Management Consulting toteutti yhdessä Arkkitehtitoimisto

Lisätiedot

KOKEMÄEN KAUPUNKI. Kauvatsan alueen viemäröinnin yleissuunnitelma

KOKEMÄEN KAUPUNKI. Kauvatsan alueen viemäröinnin yleissuunnitelma KOKEMÄEN KAUPUNKI Kauvatsan alueen viemäröinnin yleissuunnitelma Työ: 21893YV Tampere 27.9.2007 AIRIX Ympäristö Oy Muut toimistot: PL 453 KAARINA 33101 TAMPERE ESPOO Puh. 010 241 4000 OULU Fax 010 241

Lisätiedot

TALOUSJÄTEVESIASETUS Valtioneuvoston asetus 542/2003 TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA

TALOUSJÄTEVESIASETUS Valtioneuvoston asetus 542/2003 TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA TALOUSJÄTEVESIASETUS Valtioneuvoston asetus 542/2003 TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Voimaan 1.1.2004 Sievin kunnan ympäristötoimi ja Sie 1 TALOUSJÄTEVESIASETUS

Lisätiedot

Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuoltolain velvoitteet Vesihuollon kehittäminen Vesihuollon järjestäminen Toiminta-alueen

Lisätiedot

PUHTAAN VEDEN HYVÄKSI Ohjeita ja neuvoja mökkien jätevesien käsittelyyn Kesämökk esämökkik ikin in kuormittaa vesistöä Suomen järvien rannoille rakennetaan jatkuvasti uusia kesämökkejä. Varustelutaso on

Lisätiedot

ERITYISALUEIDEN JÄTEVESIHAASTEET

ERITYISALUEIDEN JÄTEVESIHAASTEET 1 ERITYISALUEIDEN JÄTEVESIHAASTEET - Käytännön kokemuksia kartoitus- ja neuvontakäynneiltä Minttu Peuraniemi Kuka vie hajajätevesivalssia? -seminaari 15.11.2010 2 TAUSTA Hankkeen keskeisiä painopisteitä

Lisätiedot

SUOSITUSSOPIMUS YHDYSKUNTAJÄTEVESIEN PINTAVESIÄ REHEVÖITTÄVÄN RAVINNEKUORMITUKSEN VÄHENTÄMISEKSI VUOTEEN 2015

SUOSITUSSOPIMUS YHDYSKUNTAJÄTEVESIEN PINTAVESIÄ REHEVÖITTÄVÄN RAVINNEKUORMITUKSEN VÄHENTÄMISEKSI VUOTEEN 2015 SUOSITUSSOPIMUS YHDYSKUNTAJÄTEVESIEN PINTAVESIÄ REHEVÖITTÄVÄN RAVINNEKUORMITUKSEN VÄHENTÄMISEKSI VUOTEEN 2015 Sopimuspuolet Ympäristöministeriö (ministeriö), Suomen Kuntaliitto ry (Kuntaliitto) ja Suomen

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN YMPA RISTO NSUOJELUMA A RA YKSET 2 LUKU: Jätevedet Sisällys 2. LUKU: JÄTEVEDET... 3 3 Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolella... 3 1. Jätevesien

Lisätiedot

Lisäksi tähän koulutusohjelmaan on koottu mallipohjia neuvontahankkeen raportointia varten.

Lisäksi tähän koulutusohjelmaan on koottu mallipohjia neuvontahankkeen raportointia varten. HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESINEUVONNAN JÄRJESTÄMISEN KOULUTUSOHJELMA 2015 A) YLEISTÄ Tausta Valtion avustukset jaetaan valtakunnallisen jätevesineuvonnan toteuttamiseksi vuodelle 2015. Neuvonnassa noudatetaan

Lisätiedot

HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY

HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI 2016 2 Vaatimukset viemäriverkoston ulkopuolisten kiinteistöjen jätevesijärjestelmille: Jätevedet tulee johtaa vähintään kolmeosastoisen

Lisätiedot

Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen

Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus, 22.5.2015 Aiheita Vesihuoltolaki Viemäristä vapautukset,

Lisätiedot

Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely

Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely 27.6.2016 TARVITTAESSA ALAOTSIKKO/ INGRESSI/LÄHTÖ TARVITTAESSA ALAOTSIKKO/ INGRESSI/LÄHTÖ Satu Heino Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Kokemäenjoen vesistön

Lisätiedot

Poistoilman lämmön talteenotto

Poistoilman lämmön talteenotto Poistoilman lämmön talteenotto Tehokas tapa pienentää lämmityskustannuksia kerrostalossa. Eikä lämpö mene harakoille! www.gebwell.fi 1 Mikä on PILP? Huoneilman koneellinen poisto aiheuttaa kerrostaloissa

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

TALOUSVESIEN KÄSITTELY

TALOUSVESIEN KÄSITTELY Antti Lammi 18.3.2010 TALOUSVESIEN KÄSITTELY ASETUS ASTUI VOIMAAN 1.1.2004 VUODEN 2005 LOPPUUN MENNESSÄ JOKAISEN PITI TEHDÄ KIINTEISTÖLLE SELVITYS NYKYISESTÄ JÄRJESTELMÄSTÄ JA LAATIA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE

Lisätiedot

Hulevesien hallinnan järjestäminen kunnissa

Hulevesien hallinnan järjestäminen kunnissa Hulevesien hallinnan järjestäminen kunnissa Hulevedet haltuun Lounais-Suomessa - seminaari Turku 17.9.2015 Projekti-insinööri Henna Luukkonen Hulevesien hallinta lainsäädännössä Hulevesien hallinnasta

Lisätiedot

LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN

LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN KONFERENSSI 8.5.2015 TAUSTAA: Työn rahoittajat: Kangasalan

Lisätiedot

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN VIEMÄRÖINTIIN

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN VIEMÄRÖINTIIN Vesiosuuskuntaseminaari 27.9.2008 VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN Hanna Yli-Tolppa Mäntsälän Vesi VESIHUOLLON JÄRJESTÄMINEN: - Vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden laajentaminen haja-asutusalueille

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010

LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2010 1 LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 2010 Kaupunginvaltuuston hyväksymät Loimaan kaupungin

Lisätiedot

Kuusikkotie 25 01380 Vantaa. tel 09 857 1187 fax 09 857 1258 info@raita.com www.raita.com

Kuusikkotie 25 01380 Vantaa. tel 09 857 1187 fax 09 857 1258 info@raita.com www.raita.com Kuusikkotie 25 01380 Vantaa EV Ekovessaratkaisut AQ Biologiset wc-laitteistot tel 09 857 1187 fax 09 857 1258 info@raita.com www.raita.com Esite sisältää kuvaukset yllämainituista tuoteryhmistä. Lisätietoja

Lisätiedot

Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech)

Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech) Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech) Kytkeytyminen oppimistavoitteisiin Pystyy kuvailemaan yhdyskuntien vesi- ja jätehuollon kokonaisuuden sekä niiden järjestämisen perusperiaatteet

Lisätiedot

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti VALUMA loppuseminaari 9.12.214 1 Kosteikkojen toimivuuden

Lisätiedot

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön 18.2.2005 1 KYSELY YRITYSTEN VALMIUDESTA PALKATA PITKÄAIKAISTYÖTÖN 1 1 Yhteenveto Yrityksiltä kysyttiin eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 JOHDANTO Kunnostushankkeen hankesuunnitelma päivitettiin vuosille 2013-2015 laaditun hoito- ja kunnostussuunnitelman pohjalta. Vuosina

Lisätiedot

Jätevesijärjestelmän toimintakunnon arviointi kiinteistöllä. Erkki Santala, Hajaputsari ry

Jätevesijärjestelmän toimintakunnon arviointi kiinteistöllä. Erkki Santala, Hajaputsari ry Jätevesijärjestelmän toimintakunnon arviointi kiinteistöllä Erkki Santala, Hajaputsari ry Neuvontaan liittyvällä kiinteistökäynnillä tehtävä jätevesijärjestelmän arviointi Jätevesijärjestelmän toimintakunnon

Lisätiedot

www.finlex.fi Annettu Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 2015 20.3.2015/300 Laki laajarunkoisten rakennusten rakenteellisen turvallisuuden arvioinnista Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Soveltamisala

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Arviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta

Arviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta Arviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta Paltamo-kokeilun arviointitutkimuksen päätösseminaari 26.11.2013 Työllisyysvaikutuksia Työttömyys aleni Paltamossa jyrkästi, 17 prosentista noin 4

Lisätiedot

KERTARAPORTTI

KERTARAPORTTI s. 1 (1) KANKAANPÄÄN KAUPUNKI, JVP Tutkimus: 4/2016, 20.4.2016 (5kanka). Kankaanpään jätevedenpuhdistamolle tuli tarkkailuajankohtana lähes yhtä suuri jätevesivirtaama kuin maaliskuun tarkkailun (31.3.2016)

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala Proxion 19.10.2015 Proxion BIM historiikkia Kehitystyö lähtenyt rakentamisen tarpeista Työkoneautomaatio alkoi yleistymään 2000 luvulla

Lisätiedot

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502

Lisätiedot

Jätevesijärjestelmät

Jätevesijärjestelmät SUOMALAISEN MUOVIVALUN EXPERTTI Jätevesijärjestelmät JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT PUMPPAAMOT PUTKET JA OSAT KAAPELINSUOJAUS RUMMUT VIEMÄRI- JA VESIJOHTOPUTKET KAIVOT LAITURITARVIKKEET KIINTEISTÖTARVIKKEET Ympäristöystävällistä

Lisätiedot

TYÖNUMERO: PORIN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

TYÖNUMERO: PORIN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: 20600971 PORIN VESI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista FIANRY FIANRY FIMKIT VALMIS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 LAINSÄÄDÄNTÖ... 1 3 MÄÄRITTELYPERUSTEET...

Lisätiedot

CleanuX-järjestelmään on myös mahdollista liittää kemia, jolloin puhdistusjärjestelmä kykenee poistamaan tehokkaasti myös fosforin jätevedestä.

CleanuX-järjestelmään on myös mahdollista liittää kemia, jolloin puhdistusjärjestelmä kykenee poistamaan tehokkaasti myös fosforin jätevedestä. Asennusohje CleanuX Simple on järjestelmä jolla voit muuttaa olemassa olevat sakokaivosi toimimaan täysiverisen puhdistamon tavoin toimivaksi ja puhdistamaan jätevetesi toimivaksi todetulla tavalla. Puhdistus

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Helsinki No YS 1031

PÄÄTÖS. Helsinki No YS 1031 PÄÄTÖS Helsinki 24.7.2008 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS 2003 Y 96 119 No YS 1031 ASIA Päätös Neste Oil Oyj:n Porvoon jalostamon toiminnasta aiheutuvan melun tarkkailuohjelman muuttamisesta ja jalostamoalueen

Lisätiedot

LÄNSI-UUDENMAAN HAJAJÄTEVESI- HANKE. Minttu Peuraniemi Kuka vie hajajätevesivalssia-seminaari

LÄNSI-UUDENMAAN HAJAJÄTEVESI- HANKE. Minttu Peuraniemi Kuka vie hajajätevesivalssia-seminaari 1 LÄNSI-UUDENMAAN HAJAJÄTEVESI- HANKE Minttu Peuraniemi Kuka vie hajajätevesivalssia-seminaari 15.11.2010 2 Haja-asutuksen jätevesihuollon toteuttaminen vesiensuojelun ja maankäytön suunnittelun kannalta

Lisätiedot

Tammelakeskuksen terveysasema, POTKU 4 hankkeen raportti

Tammelakeskuksen terveysasema, POTKU 4 hankkeen raportti Tammelakeskuksen terveysasema, POTKU 4 hankkeen raportti Tammelakeskuksen terveysasema sijaitsee Tampereen kaupungin keskustassa. Aseman väestöpohja on noin 40 000 asukasta. Asiakaskunta on pääosin ikäihmisiä.

Lisätiedot

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Lähtötilanne 2011

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Lähtötilanne 2011 HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Lähtötilanne 2011 Minttu Peuraniemi Karolina Örnmark Lohja 2010 Sisältö Termien selityksiä... 3 1. Johdanto... 4 2. Haja-asutuksen jätevedet Länsi-Uudellamaalla... 5 3. Vaatimusten

Lisätiedot

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta

Lisätiedot

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Antton Keto ja Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus Maankuivatus- ja vesiensuojeluseminaari Salaojakeskus & BSAG 26.5.2016 Suitian linna Esityksen

Lisätiedot

HUITTISTEN PUHDISTAMO OY RAVINTEIDEN POISTON OPTIMOINTI HUITTISTEN KESKUSPUHDISTAMOLLA LOUNAIS-SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄ RAUMA

HUITTISTEN PUHDISTAMO OY RAVINTEIDEN POISTON OPTIMOINTI HUITTISTEN KESKUSPUHDISTAMOLLA LOUNAIS-SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄ RAUMA HUITTISTEN PUHDISTAMO OY RAVINTEIDEN POISTON OPTIMOINTI HUITTISTEN KESKUSPUHDISTAMOLLA LOUNAIS-SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄ 16.11. RAUMA SISÄLTÖ Hankkeen taustaa Hankkeen tavoitteet Toteutus tarkemmin Alustavia

Lisätiedot

buildingsmart Finland

buildingsmart Finland buildingsmart Finland Tero Järvinen buildingsmart Finland Talotekniikkatoimialaryhmä Finnbuild 2014 03.10.2014 TALOTEKNIIKKATOIMIALARYHMÄN KYSELY Kyselyn tarkoitus Kartoittaa talotekniikan tietomallikäytäntöjä

Lisätiedot

142 02.10.2012 104 25.06.2013 137 27.08.2013 71 20.05.2014

142 02.10.2012 104 25.06.2013 137 27.08.2013 71 20.05.2014 EURAJOEN JOKIVEDEN KÄYTTÖKIELTO 64/64.641/2013, 280/62.623/2013 PJSYMPLK 02.10.2012 142 JVP-Eura Oy:n jätevesipuhdistamolla tapahtuneiden laiterikkojen seurauksena Eurajokeen on päässyt puutteellisesti

Lisätiedot

Terveisiä Teille tuleville rakentajille Vuoreksen asuntomessurakentajilta

Terveisiä Teille tuleville rakentajille Vuoreksen asuntomessurakentajilta Terveisiä Teille tuleville rakentajille Vuoreksen asuntomessurakentajilta Suunnitteluvaihe lukitsee käyttökustannukset 90%:sti Lämmitysjärjestelmiä kannattaa puntaroida, kuinka paljon lisäkilkkeitä siellä

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 33. Rakennuslautakunta 28.02.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 33. Rakennuslautakunta 28.02.2013 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 28.02.2013 Sivu 1 / 1 6440/10.03.00/2011 33 Selityksen antaminen Korkeimmalle hallinto-oikeudelle vastaavan työnjohtajan hyväksymisen peruuttamista koskevasta valituksesta, lupatunnus

Lisätiedot

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon

Lisätiedot

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA Jorma Tukeva 17.1.2012 KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA 1. TAUSTATIETOJA Sijoittumiskyselyn kohderyhmänä olivat nuorisoasteen opiskelijat, jotka ovat suorittaneet metsäalan perustutkinnon

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6.

LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6. 1(2) 30.6.2015 LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6.2015 1 Yleistä Littoistenjärven pohjoispuolella

Lisätiedot

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus AKUT-pilotti Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009 Hankkeen tausta - AKUT-pilotti käynnistyi Pirkanmaan ympäristökeskuksessa syksyllä 2007 - pääteemaksi valikoitui Senioriasiantuntijuuden siirto Pirkanmaan

Lisätiedot

NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke

NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke Hankkeen sisältö ja toteutus Hanketta hallinnoi Kymijoen vesi ja ympäristö ry Hankkeessa toimii projektipäällikkö ja neljä jätevesineuvojaa, toimipisteet ovat Kouvolassa,

Lisätiedot

Saostussäiliöt ja jäteveden maaperäkäsittely hajaasutusalueella. Erkki Santala

Saostussäiliöt ja jäteveden maaperäkäsittely hajaasutusalueella. Erkki Santala Saostussäiliöt ja jäteveden maaperäkäsittely hajaasutusalueella Erkki Santala Käsittelymenetelmät ja niiden kunnon arviointi Saostuskaivot ja säiliöt Maahanimeyttämön ja maasuodattamon toimintaperiaatteet

Lisätiedot

Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus 2012

Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus 2012 Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus 2012 Yhteenveto toimialan tuloksista Pekka Harjunkoski Promenade Research Oy Fakta Isännöinti vaikuttaa 2,7 miljoonan suomalaisen elämään (asunto-osakeyhtiöt ja

Lisätiedot

Putkilahden vesihuoltosuunnitelma

Putkilahden vesihuoltosuunnitelma JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Putkilahden vesihuoltosuunnitelma Raportti, LUONNOS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29378 Raportti, LUONNOS 1 (6) Saviranta Sonja Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 2 Putkilahden vesihuolto

Lisätiedot

Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus 2012

Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus 2012 Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus 2012 Yhteenveto toimialan tuloksista Pekka Harjunkoski Promenade Research Oy Fakta Isännöinti vaikuttaa 2,7 miljoonan suomalaisen elämään (asunto-osakeyhtiöt ja

Lisätiedot

Mikkelin kaupunki. VESIHUOLTOSUUNNITELMA Koivikon vesiosuuskunta Vanhalan alue SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 03.08.2006

Mikkelin kaupunki. VESIHUOLTOSUUNNITELMA Koivikon vesiosuuskunta Vanhalan alue SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 03.08.2006 Mikkelin kaupunki VESIHUOLTOSUUNNITELMA Koivikon vesiosuuskunta Vanhalan alue SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 03.08.2006 Muutettu 28.4.2009 Sivu 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. MAASTOTUTKIMUKSET 3. ALUEEN

Lisätiedot

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta TNS 0 Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Kysely toteutettiin TNS Gallup Foruminternetpaneelissa. Yhteensä tehtiin

Lisätiedot

Korjausrakentamisen viranomaismääräykset nyt ja tulevaisuudessa

Korjausrakentamisen viranomaismääräykset nyt ja tulevaisuudessa Korjausrakentamisen viranomaismääräykset nyt ja tulevaisuudessa Ylijohtaja Helena Säteri Korjausrakentamisen iltapäivä Sanomatalo, Helsinki 17.9.2013 Rakennetulla ympäristöllä on suuri vaikutus kestävään

Lisätiedot

Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat.

Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat. Kielibarometri 14.. Yhteenveto Kielibarometri tuloksista Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat.

Lisätiedot

MIKSI TÄMÄ TILAISUUS ON JÄRJESTETTY?

MIKSI TÄMÄ TILAISUUS ON JÄRJESTETTY? MIKSI TÄMÄ TILAISUUS ON JÄRJESTETTY? Haluamme - kertoa kaavatyön aloittamisesta - esitellä ympäristöä koskevan selvityksen - esitellä emätilaselvityksen ja sen merkityksen kaavan laatimisen ja alueelle

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN RAKENTAMINEN TAI MUUTTAMINEN VIEMÄRI- VERKOSTON ULKOPUOLISELLA ALUEELLA

JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN RAKENTAMINEN TAI MUUTTAMINEN VIEMÄRI- VERKOSTON ULKOPUOLISELLA ALUEELLA 1(4) Varkauden kaupunki RAKENNUSVALVONTA Pieksämäen kaupunki Keski-Savon yhtenäiset käytännöt Leppävirran kunta Joroisten kunta Heinäveden kunta 1.2.2016 v 1.0 Käytäntöä koskevat mahdolliset kuntakohtaiset

Lisätiedot

Ympäristölupahakemuksen täydennys

Ympäristölupahakemuksen täydennys Ympäristölupahakemuksen täydennys Täydennyspyyntö 28.9.2012 19.10.2012 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Finland 2012-10-19 2 / 6 Ympäristölupahakemuksen täydennys Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien uusi ohjeistus

Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien uusi ohjeistus Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien uusi ohjeistus Vesihuolto 2015-2040 seminaari Pirkanmaan ELY-keskus 22.10.2015 Projekti-insinööri Henna Luukkonen Vesihuollon kehittämisvelvollisuus Kunnan on

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ

RAUMAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ RAUMAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 7.3.2016 Voimaantulopäivä 1.4.2016 Soveltamisala 1 Luottamushenkilölle suoritetaan palkkiota luottamustoimen

Lisätiedot