Hajasampo-projektin tavoitteena oli selvittää, millaista koulutusta tarvitaan kiinteistökohtaisen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hajasampo-projektin tavoitteena oli selvittää, millaista koulutusta tarvitaan kiinteistökohtaisen"

Transkriptio

1 13 Koulutus Katriina Kujala-Räty 13.1 Yleistä Hajasampo-projektin tavoitteena oli selvittää, millaista koulutusta tarvitaan kiinteistökohtaisen jätevesien käsittelyn tehokkaaksi toteuttamiseksi maamme hajaasutusalueilla ja tuottaa tietoa koulutuksen sisällöksi. Hajasampo-projekti järjesti viisi erilaista koulutustilaisuutta: kaksi seminaaria ja kolme varsinaiseen opetukseen keskittynyttä tilaisuutta. Koulutuksen kohderyhmiä olivat puhdistamoiden suunnittelijat ja rakentajat, ympäristöviranomaiset, ylläpito-organisaatiot sekä asukkaat itse. Koulutustilaisuuksien avulla pyrittiin samalla selvittämään, miten eri kohderyhmät parhaiten tavoitetaan ja mitä tietoalueita kunkin kohderyhmän koulutukseen sisällytetään. Tilaisuuksien ohjelmat ovat liitteenä Hajasampo-projektin järjestämät seminaarit Ensimmäinen koulutustilaisuus, Haja-asutuksen vesiensuojelun kehittäminen, järjestettiin Suomen ympäristökeskuksessa. Koulutukseen otti osaa 58 henkilöä, joista ympäristöhallinnon ulkopuolisia oli 20 henkilöä. Haja-asutuksen vesihuollon teemaseminaari pidettiin Suomen ympäristökeskuksessa Seminaarin järjestäminen lähti tarpeesta koota yhteen Suomessa haja-asutuksen vesihuollon kehittämishankkeita vetävät ja niissä työskentelevät tutkijat. Teemapäivän aikana käytiin läpi eri hankkeiden tavoitteet ja toiminnat. Tilaisuuteen otti osaa 115 henkilöä, osa tutkijoita ja osa kuntien ympäristöviranomaisen tehtäviä hoitavia henkilöitä. Teemaseminaarin alustukset ovat liitteenä Hajasampo - projektin järjestämä opetus Vuosien aikana Hajasampo-projekti järjesti opetustilaisuudet kolmelle eri toimijaryhmälle: vesi- ja ympäristöalan suunnittelijoille maanrakennusurakoitsijoille pienpuhdistamon hankkineille kiinteistönomistajille. Suunnittelijakoulutuksen otsikko oli Maapuhdistamot haja-asutuksen jätevesien käsittelymenetelmänä. Koulutus pidettiin Suomen ympäristökeskuksessa. Päivän aikana käytiin läpi maapuhdistamoiden tyypit ja rakenteet, maastotutkimukset, saostuskaivot ja pumppaamot. Tilaisuuteen mahtui 38 osallistujaa. Suomen ympäristö

2 Urakoitsijakoulutus järjestettiin Tammisaaressa yhteistyössä Tammisaaren kaupungin kanssa. Ohjelmassa oli aamupäivällä luennot maapuhdistamoista ja esitutkimusmenetelmistä. Iltapäivällä ohjelma siirtyi maastoon, jossa demonstroitiin esitutkimukset ja seurattiin maapuhdistamon rakentamista käytännössä. Tilaisuus oli kaksikielinen ja siihen otti osaa 30 henkilöä. Lounais-Suomen alueella toteutettiin asukkaille suunnattu koulutustilaisuus yhdessä Varsinais-Suomen Agenda 21:n kanssa. Tavoitteena oli pienpuhdistamon ylläpitoa koskevan tiedon jakaminen puhdistamon hankkineille kiinteistönomistajille ja asukkaille. Tilaisuuteen otti osaa 25 henkilöä Kiinteistökohtaista jätevedenkäsittelyä käsittelevän koulutuksen kohderyhmät, ja sisältö Jätevedenkäsittelyn tuloksellisuus riippuu kaikkien sen parissa työskentelevien tiedoista ja taidoista. Puhdistamo toimii hyvin vain, jos se on oikein suunniteltu ja rakennettu, sitä käytetään oikein, sen ylläpidosta huolehditaan ja sen toimivuutta valvotaan. Koulutuksen tarve tulee lisääntymään jätevedenkäsittelylaitteiden tullessa välttämättömiksi yhä useammille kiinteistöille. Koulutettavia kohderyhmiä ovat kenttäselvitysten tekijät tekniset suunnittelijat laitemyyjät rakentajat laite- ja koneistoasentajat rakennusvalvojat käyttäjät ylläpitäjät ka ylläpito-organisaatiot ympäristönsuojelun valvojat. Hajasampo-projektin koulutustilaisuuksissa havaittiin, että eri kohderyhmät tarvitsevat paljolti samantyyppistä tietoa. Koulutettavalla henkilöllä on usein jo ammattinsa puolesta riittävät taidot tiedon soveltamiseen omalla toimialallaan. Oleellisinta on tarjota pienten jätevesimäärien käsittelyyn liittyvää erityistietoa puhdistamoiden toimintaperiaatteista sekä erityyppisistä laitteista ja prosesseista. Seuraavassa on lueteltu tarvittavan koulutuksen perussisältö: 1. Pääpiirteiset kuvaukset eri vaihtoehdoista maa- ja kasvipuhdistamot -maahanimeytys -maasuodatus -kasvi- ja kosteikkopuhdistamot pakettipuhdistamot -biosuodatin -kivikuitusuodatin -bioroottori -aktiivilietepuhdistamo -panospuhdistamo -kemiallinen puhdistamo -kalkkisuodinmenetelmä 2. Puhdistusprosessit fysikaaliset kemialliset biologiset 162 Suomen ympäristö 491

3 3. Erityyppisten puhdistamoiden tarkat kuvaukset puhdistusprosessit laitteet ja rakenteet automaatio ja instrumentointi mitoitus asentaminen käyttö ylläpito toimivuus markkinatilanne 4. Puhdistamotyypin valinta 5. Puhdistamon sijoittaminen maastoon ja tontille 6. Kiinteistökohtaisen jätevedenkäsittelyn ympäristövaikutukset 7. Kenttäselvitykset, suunnittelu ja rakentaminen (suunnittelijoille ja rakentajille suunnattu koulutus) 8. Käyttö, hoito, huolto ja korjaukset => ylläpito (kiinteistön haltijoille ja ylläpitäjille suunnattu koulutus) 9. Pienpuhdistamoiden toteuttamiseen liittyvät yleiset asiat lainsäädäntö puhdistamo osana ympäristönsuojelua eri toimijaryhmien osuus pienpuhdistamoiden toiminnan tulosten saavuttamiseksi yhteisen käsittelyn (kyläpuhdistamon) organisointitavat haja-asutuksen vesiensuojelun etiikka. Kiinteistökohtaisen jätevedenkäsittelyn koulutusta on tarkoitus järjestää projektin päättymisen jälkeenkin Suomen ympäristökeskuksessa yhteistyössä alueellisten koulutusalan organisaatioiden kanssa. Suomen ympäristö

4 14 Yhteistyö Suomessa ja ulkomailla sekä tiedotustoiminta Erkki Santala 14.1 Yhteydet muihin kotimaisiin tutkimus- ja koerakentamisprojekteihin Tutkimusprojektin aihe ja sen monet käytännönläheiset tavoitteet edellyttivät aktiivista yhteistomintaa useiden eri tahojen kanssa. Jo tutkimusta valmisteltaessa selvitettiin perusteellisesti, mitä samaa aihepiiriä sivuavia hankkeita oli toteutettu lähimenneisyydessä ja mitä oli parhaillaan vireillä muualla Suomessa. Erilaisia kehittämisprojekteja olivat mm. Haave-projekti haja-asutuksen vesihuollon edistämiseksi aluksi Keski-Suomen ympäristökeskuksen alueella ja sittemmin Uudellamaalla sekä Hajakäsi-projektit erityisen jätevesien käsittelyvaatimuksia koskevan vyöhykejaon aikaansaamiseksi Hämeen ja Pirkanmaan ympäristökeskusten alueilla. Varsinaisen yhteistyön kohteiksi valikoitui sitten sellaisia hankkeita, joiden toimintatavat olivat eniten samankaltaisia Hajasampo-projektin kanssa. Projektiryhmän jäsenet ovat työn eri vaiheissa yhdessä tai erikseen osallistuneet ja vaikuttaneet lukuisten vesiensuojelua edistävien kehitysprojektien suunnitteluun ja toteutukseen. Yhteydet ovat olleet usein epävirallisia, seminaareihin osallistumisia, hankkeiden vetäjien kanssa käytyjä keskusteluja sekä Hajasampoprojektin esittelyjä siitä kiinnostuneille, muualla toimiville asiantuntijoille. Suomen ympäristökeskuksen asiantuntijoiden kannalta tällainen yhteistyö on ollut tavallaan jatkoa jo aiemmin harjoitetulle haja-asutuksen jätevesien käsittelyn tutkimuksen ja käsittelymenetelmien kehittämisen vauhdittamiselle ja koordinoinnille. Projektin jälkipuoliskolla keskeiseksi yhteistyömuodoksi tuli yhteisten koulutustilaisuuksien järjestäminen, jota on kuvattu luvussa 13. Läheisin yhteistyöhanke on projektin taustan takia ollut Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ja Pyhäjärven suojelurahaston osittain EU-rahoitteinen LIFEprojekti, joka pyrkii nimenomaan edistämään konkreettisia hajakuormituksen vähentämistoimia järven koko valuma-alueella. Pyhäjärven Suojelurahastoa vuoden 2000 alkuun asti johtanut projektipäällikkö Harri Mattila oli alusta lähtien mukana myös Hajasampo-projektiryhmässä omana vastuualueenaan huolto- ja korjaustoiminnan tutkimus ja kehittäminen. Muita tärkeitä yhteyksiä, joita projektiryhmän jäsenet pitivät tai aloittivat projektin kestäessä, olivat seuraavat: Pirkanmaan ympäristökeskuksen tukeman Kangasalan Vesijärven suojeluprojektin ja sen jatkoprojektien järjestämiin kokouksiin, seminaareihin ja yleisötilaisuuksiin osallistuivat Erkki Santala ja Katriina Kujala-Räty esitelmöitsijöinä. Lisäksi useita raporttiluonnoksia kommentoitiin eri vaiheissa. Projektien käytännön kokeiluja koordinoitiin tarpeettoman päällekkäisyyden välttämiseksi. Tampereen kaupungin LIFE-hankkeen vesihuolto-osuudesta vastaava Timo Heinonen on ollut myös Hajasampo-johtoryhmän jäsen. Hankkeiden yhteyksistä keskusteltiin johtoryhmän kokouksissa. 164 Suomen ympäristö 491

5 Luodon kunnassa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen tuella tehty pienten puhdistamoiden toimivuusseurannan raportti (Wistbacka ja Jakobsson 1999) luettiin ja kommentoitiin luonnosvaiheessaan. Tulokset hyödynnettiin myös Hajasampon toimivuustutkimusosassa vertailutietoina. Västanfjärdin Päästötön kunta -projektille esiteltiin kokemuksia ja koordinoitiin seurantoja. Varsinais-Suomen Agenda 21-ohjelmaan sisältyvän kiinteistökohtaista jätevedenkäsittelyä edistävän projektin tekijöitä evästettiin ja mietittiin yhdessä laitteiden toimivuuden seurantakysymyksiä. Lisäksi järjestettiin yhteinen koulutustilaisuus. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen LIFE-rahoitteiselle Lappajärven kunnostusprojektille esiteltiin Hajasampo-hanketta ja neuvoteltiin eräiden vaiheiden koordinoinnista. Hajasampo-projekti osallistui lisäksi Jami Ahon palkkaamiseen ja hänen diplomityönsä suunnitteluun ja ohjaukseen palvelemaan molempia projekteja. Edellä mainittujen lisäksi Mika Vainio ja Harri Mattila esittelivät Hajasampo-projektia ja sen aikaansaanoksia yhdessä Pyhäjärven LIFE-hankkeen kanssa tai erikseen lukuisille, erilaisia ympäristönsuojeluprojekteja muualla toteuttaville asiantuntija- ja luottamushenkilöryhmille Lainsäädäntöön liittyvä yhteistoiminta Hajasampo-projektin kanssa samanaikaisesti oli vireillä merkittäviä vesi- ja ympäristölainsäädännön uudistuksia, joissa voitiin hyödyntää projektissa jo saatua asiantuntemusta. Maa- ja metsätalousministeriön asettama vesihuoltolakia valmistellut Vesomatyöryhmä teki laskelmia haja-asutuksen jätevesihuollon yritystoiminnan edellytyksistä. Hajasampo-projekti toimitti laskelmille taustatietoja Pyhäjärven aluetta esimerkkinä käyttäen. Samaan aikaan ympäristöministeriössä valmisteilla olleeseen ympäristönsuojelulakiin kirjattiin periaatteita, joiden käytännön toteutukseen Hajasampo-projektin toivottiin omalta osaltaan tuovan lisätietoa. Tämä konkretisoitui enemmän, kun ko. lain perusteella alettiin vuodenvaihteessa valmistella ministeriön asetusta haja-asutuksen jätevesien käsittelyvaatimuksiksi. Tuolloin projektin toimivuustutkimuksen tuloksia voitiin käyttää antamaan kuvaa siitä, mihin erilaisilla käsittelymenetelmillä voidaan päästä. Myös käytännön toteutuksesta ja huoltoja hoito-organisaatioiden järjestämiskokeiluista voitiin raportoida asetusta laativalle työryhmälle Kansainvälinen toiminta Eurooppalainen standardisointijärjestö CEN valmistelee teknisen komiteansa 165 puitteissa standardeja sellaisille pienille jätevesien käsittelylaitteille, joiden asukasvastineluku on enintään 50. Komitean asettamassa työryhmässä WG41 on tekeillä laitteita koskevia yleisiä ja lujuusvaatimuksia sekä toimivuuden testausmenetelmiä sisältäviä tuotestandardeja saostuskaivoille ja pakettipuhdistamoille sekä hyvää rakentamistapaa kuvaavat ohjeelliset standardit jäteveden maahan imeytykselle ja maasuodattimille. Suomen edustajana WG41:ssä on Erkki Santala. Työryhmä ja sen maapuhdistamostandardeja valmisteleva pienempi alatyöryhmä ovat kokoontuneet 2-4 kertaa vuodessa. Hajasampo-projektissa saatuja käytännön kokemuksia mm. toimivuustestauksien järjestämismahdollisuuksista ja maapuhdistamoiden toteutuksesta on voitu hyödyntää standardia laadittaessa ja tuoda siten Suomen ympäristö

6 merkittävää lisäpanostusta Suomen osuuteen. Toisaalta standardiluonnoksia on voitu hyödyntää myös Hajasampon toimivuustutkimuksessa. Lisäksi projektissa mukana olevilla laitevalmistajilla on ollut tilaisuus keskustella standardoinnin edistymisestä ja sen vaikutuksesta tuotekehitykseen. Erkki Santala osallistui Ruotsin Lundissa pidettyyn pohjoismaiseen tutkijatapaamiseen aiheena kestävän vesihuollon tutkimus. Yhtenä lyhyesti esitellyistä suomalaisista hankkeista oli Hajasampo. Harri Mattila osallistui esitelmöitsijänä Liettuan Anyksiaicissa pidettyyn Baltian maille kohdistettuun kansainväliseen jätevesiseminaariin, jonka aiheena olivat erityisesti pienet jätevesijärjestelmät.. Erkki Santala ja Harri Mattila osallistuivat Norjan Maatalouskorkeakoulussa Åsissa pidettyyn kansainväliseen konferenssiin Managing the Wastewater Resource - Ecological Engineering for Wastewater Treatment. Harri Mattilan esityksen aiheena oli Pyhäjärven LIFE- projekti sekä Hajasampo. Konferenssissa oli hyvä tilaisuus nähdä, mitä muualla maailmassa tutkitaan tällä hetkellä ja luoda kontakteja alan tutkijoihin. Harri Mattila osallistui myös luennoijana Hollannissa Wageningenin yliopistossa järjestettyyn EU Summer Schooliin aiheena Decentralised sanitation and reuse. Luennossa tarkasteltiin kokemuksia haja-asutuksen jätevesien käsittelyn hyväksyttävyydestä Pyhäjärven koealueella. Tilaisuudessa pidettyihin luentoihin perustuvista teksteistä kansainvälinen vesiyhdistys IWA kokosi kirjan Decentralised Sanitation and Reuse: Concepts, Systems and Implementation Tiedotus-, esitelmä- ja valistustoiminta Suomessa Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn edistymisen kannalta eräs keskeisistä kysymyksistä on se, tiedostavatko asukkaat itse tarpeen parantaa järjestelmiään tai toteuttaa uudisrakentamisen yhteydessä parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset ratkaisut. Siksi tarvitaan ammattilaisille suunnatun tiedotuksen ja koulutuksen lisäksi myös yleisempää tietouden levittämistä. Siihen Hajasampo-projektissa pyrittiin järjestämällä yleisiä lehdistötilaisuuksia, antamalla haastatteluja lehdille ja sähköisille viestimille, sekä pitämällä yleisöesitelmiä. Lehdistötilaisuudet aloitettiin projektin rahoituksen varmistuttua ja ensimmäisillä tilaisuuksilla , ja tähdättiin erityisesti koerakentamisesta kiinnostuneiden asukkaiden löytämiseen Pyhäjärven alueelta. Näiden tilaisuuksien jälkeen ja muutamia viikkoja myöhemminkin hankkeesta kirjoitettiin runsaasti paikallisissa sanomalehdissä sekä myös alueellisesti joka talouteen jaettavissa ns. ilmaisjakelulehdissä. Jo projektin alkuvaiheessa kesällä 1998 MTV3:n Uutiset teki Hajasampo-projektista jutun ja syksyllä myös TV2:n Ympäristöuutiset. Myös paikallisradioissa kerrottin hankkeesta etenkin talven aikana. Projektin henkilöiden haastatteluihin, tiedotteisiin tai paikalla vierailuun perustuneita artikkeleita julkaisivat vuonna 1999 ainakin Tekniikka ja Talous (2/99), Kuntalehti (14/99), Suomen Luonto (8/99), Helsingin Sanomat sekä Talotekniikka (7/99). Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry:n Aquarius-lehdessä 1/99 oli Erkki Santalan ja Katriina Kujala-Rädyn kirjoittamat ja lehden toimituksen muokkaamat lyhyet projektiin liittyvät artikkelit. Varsinainen Suomen ympäristökeskuksen järjestämä Hajasampo-projektin tiedotustilaisuus pidettiin Helsingissä Sen seurauksena hankkeesta kerrottiin TV1:n suomen- ja ruotsinkielisissä uutisissa ja YLEn suomen- ja ruotsinkielisissä sekä Radio Novan radiouutisissa samana ja lähipäivinä, Helsingin Sanomissa sekä lukuisissa muissa valtakunnallisissa ja aluelehdissä Helsingin Sa- 166 Suomen ympäristö 491

7 nomat sai tiedotustilaisuudesta aiheen myös toiseen pääkirjoitukseensa otsikolla Hajakuormitus jo siivottava. Myöhemmin asiaa käsiteltiin myös TV2:n A-studiossa ( ) ja Ekoisti-ohjelmassa ( ). Projektia esiteltiin vuosina lisäksi erilaisissa näyttelyissä ja seminaareissa, etenkin Pyhäjärven LIFE-hankkeeseen liittyen yli kymmenessä tilaisuudessa. Ammatillisten vierailijoiden lisäksi molempia hankkeita esiteltiin yhdessä lukuisille muille ryhmille, mm. Tasavallan Presidentti Martti Ahtisaaren ja maaherra Heikki Kosken seurueelle Vuonna 2000 itse järjestettyjen koulutustilaisuuksien lisäksi Harri Mattila, Katriina Kujala-Räty ja Erkki Santala pitivät luentoja Hajasampo-kokemuksia hyödyntäen sekä esittelivät projektia yhteensä noin kymmenessä tilaisuudessa. Vastaavaa toimintaa oli vielä alkuvuodesta 2001, muunmuassa Vesiyhdistyksen Maailman vesipäivän tilaisuudessa ja Lappajärvellä vesiensuojeluseminaarissa Katriina Kujala-Rädyn artikkeli Kiinteistökohtaisen jätevedenkäsittelyn toteuttaminen julkaistiin Ympäristö ja Terveys -lehdessä 1/2001 ja häntä haastateltiin Waternet-lehteen 3/2000. Hajasampo sai julkisuutta myös Pyhäjärven suojeluprojektin ensimmäisen vaiheen ( ) loppuraportin julkistamistilaisuudessa , josta useat lehdet kirjoittivat seuraavana päivänä. Tiedotus- ja koulutustoiminnalle on selvää tarvetta myös projektin päättymisen jälkeenkin. Erityisesti siinä vaiheessa, kun haja-asutuksen jätevesien käsittelyvaatimukset sisältävä asetus tulee voimaan, on Hajasampo-tiedolla käyttöä. Suomen ympäristö

8 15 Tulosten tarkastelu ja johtopäätökset 15.1 Projektin keskeiset tulokset ja johtopäätökset Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn tehostaminen -projekti eli Hajasampo pyrki paikkaamaan erityisesti niitä tiedon aukkoja, jotka liittyvät kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien toimivuuteen ja toimivuuden seurantaan sekä suunnitteluun, rakentamiseen, ylläpitoon ja valvontaan. Projekti toteutettiin vuosina useina, osittain erillisinä, osittain toisiinsa kytkeytyvinä, osakokonaisuuksina. Tutkimuksen käytännön toteutusta kuvaavassa loppuraportin luvussa 2 tarkastellaan kunkin osakokonaisuuden toteutumista. Seuraavassa esitetään osakokonaisuuksia yhdistellen sellaiset keskeiset tutkimuksen tulokset ja niiden perusteella ilmenevät johtopäätökset, joilla on eniten merkitystä pyrittäessä tehostamaan hajaasutuksen jätevesien käsittelyä Suomessa Menetelmätietous Erkki Santala Monista pienille yksiköille soveltuvista jätevesien käsittelymenetelmistä ja -laitteista on ollut tietoja jo vuosikymmeniä, mutta tiedon leviämisessä on ollut silti paljon puutteita. Kaikille kohderyhmille ei ole aina ollut sopivaa tietoa ja eri menetelmiä vertailevan, luotettavan tiedon löytäminen on ollut vaikeaa. Hajasampo-projektissa pyrittiin lisäämään niin asukkaiden kuin alan ammattilaisten tietoja laatimalla yleisöesite ja kunnille suunnattu ohjejulkaisu jo projektin alkuvaiheessa. Ne on selvästi koettu tarpeellisiksi, mitä osoittaa myös esitteen piirrosten ja muiden tietojen lainaaminen useisiin muihin yhteyksiin. Myös kompostikäymälöiden markkinakatsausta, joka on ollut käytettävissä ympäristöhallinnon internet-sivuilla joulukuusta 2000 lähtien ilman erillistä tiedottamista, on käytetty aktiivisesti tiedonhankinnassa. Menetelmätietoutta levitettiin projektin järjestämissä koulutustilaisuuksissa, joista saatiin pääosin myönteistä palautetta sekä aloitteita ja toivomuksia koulutustoiminnan jatkamiseksi ja kehittämiseksi. Tämä loppuraportti tuo oman lisänsä pienten jätevesimäärien käsittelymenetelmiä koskevan tiedon joukkoon. Uutta tietoa tuovat erityisesti toimivuustutkimuksen tulokset luvussa 6 sekä liitteenä 3 olevat menetelmäkortiston mallisivut Suunnittelu ja rakentaminen Katriina Kujala-Räty, Erkki Santala Haja-asutuksen aiheuttaman kuormituksen vähentäminen edellyttää usean osatekijän saattamista kohdalleen. Sellaisia ovat oikean menetelmän valinta, puhdistamon hyvä toteutus, asianmukainen ylläpito ja toimivuuden valvonta. Hajasampo-projektin suunnittelun ja rakentamisen osakokonaisuus pyrki auttamaan asukkaita sekä menetelmän valinnassa että toteutuksessa. Pyhäjärven ympäristökuntien, Säkylän, Euran, Yläneen, Köyliön ja Oripään asukkaat lähtivät hyvin mukaan hankkeeseen sitä koskevan tiedottamisen ansiosta, mutta useimmilla oli myös jokin erityinen syy. Joissakin tapauksissa kunnan ympäristönsuojeluviranomainen oli jo aiemmin todennut, että kiinteistön jätevesijärjestelmää pitää parantaa 168 Suomen ympäristö 491

9 sen puutteiden takia. Omakohtaisia haittoja, kuten hajua, oli koettu joissakin kohteissa, samoin epäilyksiä oman kaivon pilaantumisesta. Asukkaiden saama ennakkotieto siitä, että jätevesien käsittelyvaatimukset tulevat joka tapauksessa aikaa myöten kiristymään, sai monet aktiivisiksi, varsinkin kun hankkeen yhteydessä oli tarjolla kunnan avustus, laitetoimittajien myöntämä alennus ja projektin tarjoama suunnitteluapu. Projektin palkkaama jätevesineuvoja laati suunnitelmat jätevesien käsittelyn toteutuksesta, neuvoi asukkaita ja urakoitsijoita toteutuksessa, teki materiaalihankintaluetteloita ja hoiti yhteishankintoja. Kaikkiaan 82 kiinteistökohtaista puhdistamoa rakennettiin kesän 1998 ja syksyn 1999 välisenä aikana. Lisäksi loma-asuntoihin rakennettiin noin 70 kompostikäymälää. Vaikka puhdistamot ja käymälät olivat Hajasampo-projektin kannalta tärkeitä koemielessä erilaisten laitteiden toimivuuden seuraamiseksi, niillä on sen lisäksi huomattava käytännön merkitys hajaasutuksesta Pyhäjärveen kohdistuvan kuormituksen vähentämisessä. Tämä oli hankkeessa yhteistyökumppaneina olleiden Pyhäjärven Suojelurahaston ja alueen kuntien tavoitteiden mukaista. Jätevesineuvojan suunnitelmien mukaisten ja kuntien rahoitusavustuksella toteutettujen puhdistamoiden rakennuskustannukset olivat keskimäärin markkaa, josta asukkaan itse maksettavaksi jäi avustusten ja yhteistyöyritysten myöntämien alennusten jälkeen alle puolet. Oman työn osuutta, mikä oli keskimäärin vajaat 5 työpäivää, ei laskelmissa ole otettu huomioon markkamääräisenä kustannuksena. Kustannusten edullisuus selittyy osittain sillä, että useissa kohteissa voitiin hyödyntää vanhoja saostuskaivoja sellaisenaan tai korjattuina. Ne kohteet, joissa rakennettiin uudet saostuskaivot, olivat keskimääräistä kalliimpia. Kun kustannuksia tarkastellaan puhdistamotyypeittäin niiden ratkaisujen osalta, joita rakennettiin useita kappaleita, edullisin ratkaisu oli imeytysojasto tai -kenttä ja kallein maasuodatin. Tehdasvalmisteiset pakettisuodattimet sijoittuivat kustannuksiltaan niiden väliin. Puhdistamoiden toteutuksen kokonaiskustannuksia arvioitaessa rakennuskustannuksiin tulee lisätä suunnittelun osuus, vaikka sitä asukkaat eivät tämän projektin yhteydessä joutuneet maksamaan. Jätevesineuvojan mittauksiin, suunnitelman laatimiseen, neuvontaan ja toteutuksen ohjaukseen käyttämän materiaalin ja työajan kustannukset ilman yleiskustannuksia olivat laskennallisesti keskimäärin 1100 markkaa suunnitelmaa kohti. Suunnittelijalta edellytettiin asiantuntemusta, CAD-suunnittelun ja mittaustöiden hyvää hallintaa sekä käytännön kokemusta. Vaikka mainittuun laskennalliseen summaan lisättäisiin yleiskulut, voi projektissa toteutuneita suunnittelukustannuksia pitää edullisina. Normaalitilanteessa suunnittelijan on kuitenkin vaikeampaa saada useita lähekkäisiä suunnittelukohteita yhtäaikaisesti vireille, mikä lisää erityisesti matkoihin kuluvaa aikaa. Saatujen kokemusten perusteella voidaan todeta, että haja-asutusalueen asukkaat Pyhäjärven seudulla olivat varsin valmiita parantamaan puutteellisia jätevesijärjestelmiään, jos he itse olivat jotenkin tiedostaneet niistä aiheutuvia ongelmia ja heidän omaksi kustannusosuudekseen jäi alle markkaa. Lisäksi oltiin valmiita käyttämään omaa työpanosta. Yleisemminkin on havaittavissa, että hajaasutusalueiden asukkailla on halukkuutta rakentaa edellä mainittuja kalliimpiakin jätevesilaitteita uudisrakentamisen yhteydessä, mutta vanhojen asuntojen jäteveden käsittelyssä kalliita ratkaisuja lähdetään harvoin toteuttamaan vapaaehtoisesti. Sitä, kuinka paljon asukkaat olisivat tässä tapauksessa olleet valmiita maksamaan suunnittelusta ja neuvonnasta, ei voitu selvittää, koska kyseiset palvelut katettiin projektin määrärahoin. Yleensä halukkuus suunnittelusta maksamiseen on varsin vähäinen. Kunnollinen suunnittelu on kuitenkin hyvän lopputuloksen edellytys. Suunnitelmissa on osoitettava paikalla tehtävien ja asennettavien rakenteiden tarkat paikat ja korkeusasemat. Myös maaperän ominaisuuksien tutkimi- Suomen ympäristö

10 nen on tärkeää, erityisesti silloin, kun suunnitellaan imeytyskenttää tai maasuodatinta. Vasta rakentamisvaiheessa esille tulevat maalajia ja pohjaveden korkeusasemaa koskevat yllätykset voivat vaikeuttaa ratkaisevasti kunnollisen ja pitkäikäisen jätevesijärjestelmän aikaansaamista. Projektissa toteutettujen puhdistamoiden rakentaminen oli asukkaan ja hänen palkkaamansa urakoitsijan vastuulla. Vaikka jätevesineuvoja pyrki auttamaan mahdollisuuksiensa mukaan myös toteutuksessa neuvomalla, havaittiin valmiissa kohteissa myöhemmin lukuisia puutteita ja virheitä. Osa niistä olisi voitu välttää huolellisemmalla suunnitelmien seuraamisella. Jätevesi- tai vesihuoltoneuvojan palkkaaminen kuntiin olisi mahdollista yleisemminkin, varsinkin silloin, kun kunnassa jo on haja-asutuksesta aiheutuvia vesiensuojeluongelmia sekä sen seurauksena tiedossa runsaasti kiinteistökohtaisten jätevesilaitteiden rakennustoimintaa muutaman vuoden ajaksi. Jätevesineuvojalle soveltuvia tehtäviä olisivat esimerkiksi nykytilanteen inventointi maastotarkastuksineen ja mittauksineen, menetelmän valinta yhdessä kiinteistönomistajan kanssa, suunnitelmien laadinta, tarvikeluetteloiden ja kustannusarvioiden laadinta sekä laitteiden asennusten tarkastukset. Vastaavaa palvelua voisi tarjota luonnollisesti myös yksityisenä yritystoimintana. Kiinteistökohtaisen vesihuollon suunnittelun tähänastista vaatimatonta arvostusta parantanevat lähiaikoina sekä maankäyttö- ja rakennuslain vaatimukset että valmisteilla oleva ympäristönsuojelulain 18 :n tarkoittama ympäristöministeriön asetus. Mikäli viimeksimainitun toteuttaminen edellyttää uudisrakentamisen lisäksi merkittävää määrää vanhoja jätevesijärjestelmiä parannettavaksi, pitäisi ammattitaitoisille suunnittelijoille tulla runsaasti kysyntää. Ammattitaidottomasti tehdyillä suunnitelmilla tulevia vaatimuksia tuskin täytetään Näytteenotto Lauri Etelämäki, Erkki Santala Projektin toimivuustutkimuksessa panostettiin huomattavasti sekä näytteenottoon että analyysipalveluihin. Näytteenoton työmäärää ja analysoitavien näytteiden määrää pyrittiin rajoittamaan selvittämällä kertanäytteiden edustavuutta verrattuna kokoomanäytteisiin, selvittämällä kenttämääritysten käyttökelpoisuutta sekä kehittämällä näytteenottolaitteita ja -menetelmiä. Kiinteistökohtaisista puhdistamoista on yleensä vaikeaa ja kohtuuttomasti aikaavievää saada edustavaa näytettä tulevasta jätevedestä, siis ennen saostuskaivoa. Siihen ei tässäkään tutkimuksessa ollut mahdollisuuksia. Koska pääasiana oli selvittää saostuskaivoa seuraavan käsittelyn toimivuutta, tarkasteltiin saostuskaivosta lähtevää jätevettä käsittelyyn tulevana jätevetenä. Sen todettiin vaihtelevan laadultaan melkoisesti sekä eri kiinteistöissä että samassa kiinteistössä eri aikoina. Yhdessä pientalossa muodostuvan jäteveden keskimääräinen laatu on siten vaikea selvittää luotettavasti eikä saostuskaivo näytä riittävän tasaamaan eri ajankohtina sinne tulevien jätevesijakeiden laatua. Vertailuarvoina toimivuustutkimuksessa päädyttiin siksi käyttämään saostuskaivosta lähtevästä jätevedestä saatujen tulosten keskiarvoja, BOD mg/l ja kokonaisfosfori 16 mg/l, eikä jokaisen puhdistamon kulloistakin tulevan jäteveden laatua pyritty määrittämään. Puhdistamossa käsitellystä jätevedestä otetun kertanäytteen laatu vaihteli tehdyn erillisselvityksen mukaan päivän eri aikoina niin paljon BOD 7 :n suhteen, että kokoomanäytteiden ottaminen todettiin välttämättömäksi. Toimivuustutkimuksen kokoomanäytteet kerättiin ottamalla osanäytteitä saman päivän aikana neljä kertaa. Tämä edellytti päivän aikana käytävien kohteiden tarkasta valinnasta ja huolellisesta reittisuunnittelusta huolimatta pitkiä päivittäisiä näytteenottokierroksia. Kustannusten säästämiseksi kehitettiin automaattinen näytteenotin, jolla oli tarkoitus saada hyvä kokoomanäyte viemällä laite aamulla kohteeseen ja hake- 170 Suomen ympäristö 491

11 malla se illalla pois. Puhdistamoiden yhteyteen rakennetut näytteenottoputket oli jo alunperin suunniteltu sellaisiksi, että ne mahdollistaisivat helpon näytteenoton sekä varren päähän sijoitetulla astialla että näytteenottimella. Automaattisten näytteenottimien koekappaleissa käytetyt akut osoittautuivat liian lyhytikäisiksi, joten laitteita voitiin hyödyntää suunniteltua vähemmän. Joissakin tapauksissa näytteenotto oli ongelmallista näytteenottoputkien rakenteen takia. Normaalissa astianäytteenotossa tavallisin ongelma oli vähäinen veden virtaama, mikä hidasti riittävän näytemäärän kokoamista. Edustavan näytteen ottaminen ojaan päättyvästä purkuputkesta on erittäin vaikeaa. Mikäli kiinteistökohtaisista jätevedenpuhdistamoista halutaan saada näytteitä puhdistamoiden toimivuuden seurantaa tai valvontaa varten, ne on varustettava kunnollisella näytteenottokaivolla tai -putkella. Paras ratkaisu on vähintään 60 cm:n läpimittainen näytteenottokaivo. Näytteenotossa on aina oltava erityisen huolellinen, ettei näytteeseen joudu esimerkiksi ylimääräistä kiintoainetta tai muita vesiä kuin tutkittavaa jätevettä. Näytteiden analysoinnissa kokeiltiin myös kenttäkäyttöön tarkoitettuja laitteita. Ne todettiin kuitenkin tämän tutkimuksen tarkoituksiin siinä määrin epäkäytännöllisiksi ja myös epätarkoiksi, ettei niitä käytetty lyhyehköä kokeilujaksoa enempää. Kenttäanalyysilaitteiden käyttökelpoisuutta olisikin parannettava erityisesti talviaikaista käyttöä ajatellen, mikäli niiden toivotaan soveltuvan ammattimaiseen pienpuhdistamoiden hoitoon ja valvontaan Puhdistamoiden toimivuus Katriina Kujala-Räty, Erkki Santala Tutkimusaineisto Toimivuustutkimuksen kohteiksi valittiin alunperin 63 puhdistamoa, joista 22 tiiviiseen, kaikkiaan 12 näytteenottokerran mittaiseksi suunniteltuun seurantaan ja 41 harvempaan, yhteensä 4 näytteenottokerran seurantaan. Tiiviin seurannan puhdistamoista lähes kaikki oli rakennettu projektin alkuvaiheessa, harvan seurannan puhdistamoista suuri osa jo aiemmin. Tarkoitus oli saada monia täsmälleen toistensa kaltaisia puhdistamoita seurantaan, jotta tulokset antaisivat mahdollisimman luotettavan kuvan laitteiden toiminnasta. Muutamia satunnaisia puhdistamotyyppejä otettiin kuitenkin mukaan niiden kiinnostavuuden takia. Aiottua määrää seurantakohteita ei kuitenkaan saatu lopulta mukaan. Osa projektissa rakennetuista ei ehtinyt valmistua ajoissa, joihinkin ei koskaan tullut riittävästi vettä ajoittaisen käytön johdosta ja jotkut muuten sopivat kohteet poistettiin käytöstä. Useissa kohteissa jouduttiin luopumaan näytteenotosta, koska niissä ei ollut riittävän luotettavaa näytteenottokohtaa. Tulosten tarkasteluun voitiin ottaa lopulta 48 puhdistamoa, joista saatiin 2-12 näytettä kustakin seurantajaksolla Kaikkiaan varsinaista toimivuustutkimusta varten otettiin ja analysoitiin 290 näytettä. Koska tutkittua kokoluokkaa edustaville kiinteistökohtaisille puhdistamoille ei ole lähtevän veden laatuvaatimuksia, tehtiin toimivuustutkimuksessa oma luokittelu. Hyviksi määriteltiin ne puhdistamot, joista lähtevän jäteveden BOD 7 (ATU)- pitoisuus oli enintään 30 mg/l ja kokonaisfosforipitoisuus enintään 2 mg/l ja tyydyttäviksi luokiteltiin ne, joissa BOD 7 oli yli 30 mutta enintään 60 mg/l ja kokonaisfosfori yli 2 mutta enintään 5 mg/l. Suomen ympäristö

12 Maasuodattimet Tavallisia maasuodattimia oli toimivuustarkastelussa mukana 13 kpl. Lähtevän jäteveden laadun puhdistamokohtaisista keskiarvoista lasketut mediaaniarvot olivat seuraavat: kiintoaine 10 mg/l, BOD 7 8 mg/l, kokonaisfosfori 2,6 mg/l ja kokonaistyppi 48 mg/l. Tulos on siten BOD 7 :n osalta erittäin hyvä ja fosforin osalta tyydyttävä. Myös fekaalisten koliformisten bakteerien määrä lähtevässä vedessä oli varsin vähäinen, poistuma keskimäärin yli 99 %. Erityisellä fosforia sitovaksi tarkoitetulla kerroksella varustettuja maasuodattimia oli mukana 9 kpl. Niiltä lähtevän jäteveden puhdistamokohtaisten keskiarvojen mediaanit olivat vastaavasti seuraavat: kiintoaine 11 mg/l, BOD 7 5 mg/l, kokonaisfosfori 7,9 mg/l ja kokonaistyppi 78 mg/l. Fosforin poistoteho oli siis huonompi kuin tavallisilla maasuodattimilla, mutta orgaanisen aineksen osalta keskimääräinen tulos oli erinomainen. Maasuodatinta parempaan fosforinpoistoon ei päästy maasuodatin-kasettisuodatin-yhdistelmilläkään, joita oli seurannassa 4 kpl. Yhdellä seuratulla vaakavirtausmaasuodattimella, jossa oli myös fosforin poistoa tehostava rakenne, mitattiin lähtevän veden fosforipitoisuuden mediaaniksi 2,1 mg/l. Tulos perustui kuitenkin vain neljään näytteenottokertaan. Kasettisuodatinja vaakavirtausmaasuodattimista lähtevän veden BOD 7 -pitoisuudet olivat alhaisia, samoin bakteeripitoisuudet. Maasuodattimien hiekan fosforinsitomiskykyä ei tässä tutkimuksessa selvitetty, joten tuloksista ei voida päätellä, millainen hiekka on parasta. Kivikuitusuodattimet Green Pack -kivikuitusuodatuksen käyttö jäteveden puhdistuksessa perustuu suodattumiseen sekä suodattimeen kasvavan pieneliöstön biologiseen toimintaan. Hapensaanti on perusmallissa järjestetty puhdistamon keskiosaan sijoitetulla ilmanvaihtoputkikerroksella. Suodatinmateriaalin on suunniteltu kestävän kuormituksesta riippuen 2-5 vuotta, minkä jälkeen suodatinosat on vaihdettava uusiin. Toimivuustutkimuksessa oli mukana kaikkiaan 12 Green Pack -puhdistamoa: neljä Green Pack perusmallia, kolme Green Pack F -mallia, joissa oli fosforia poistavaksi tarkoitettu Fosfilt-kerros, neljä Green Pack Sakoa sekä yksi Green Pack Bio. Green Pack -puhdistamoiden toimivuuden seurannan tulokset osoittivat melkoisia vaihteluita lähtevän jäteveden pitoisuuksissa, mutta perusmalli toimi selkeästi parhaiten. Neljästä puhdistamosta kolmen biologinen toimivuus oli hyvä, yhden huono. Muista malleista yksi Green Pack Sako toimi hyvin, muut tyydyttävästi tai huonosti. Fosforin poistossa yksi Green Pack F saavutti erittäin hyvän tuloksen, mutta puhdistamolle ei johdettu käymäläjätevesiä. Yksi Green Pack Sako oli fosforin poistossa tyydyttävä, muissa fosforia poistui riittämättömästi. Green Pack -puhdistamoita ei F-mallia lukuun ottamatta olekaan suunniteltu poistamaan fosforia vaan orgaanista ainetta. Kaikkien toimivuustutkimuksessa mukana olleiden Green Pack -puhdistamoiden tuloksista laskettu keskimääräisen lähtevän veden laatu oli BOD 7 :n osalta 80 mg/l ja fosforin osalta 16 mg/l. BOD 7 -tulos vastaa 65 %:n poistumaa tämän tutkimuksen keskimääräiseen tulevan jäteveden arvoon verrattuna. Tulokset osoittavat, että periaatteessa ainakin Green Pack perusmalli voi yltää hyvään puhdistustulokseen, jos kaikki puhdistusprosessiin vaikuttavat tekijät ovat kunnossa. Myös Green Pack -puhdistamoiden parhaat fekaalisten koliformisten bakteerien poistumat, yli 95 %, saavutettiin perusmalleilla. Lähtevän veden bakteerien määrä oli kuitenkin keskimäärin parikymmenkertainen tavallisiin maasuodattimiin verrattuna. Korkeat kiintoainepitoisuudet Green Pack -puhdistamoissa käsitellyssä jätevedessä osoittivat, että osa saostuskaivosta karkaavasta kiintoaineesta ei ollut suodattunut kivivillaan vaan kulkeutunut puhdistamon läpi. Tuloksista voitiin myös 172 Suomen ympäristö 491

13 havaita, että typen nitrifikaatioaste vaihteli puhdistamoittain ja joskus myös näytekerroittain. Hapelliset olosuhteet olivat siten puhdistamoiden toiminnalle ensiarvoisen tärkeät. Myös saostuskaivon on ehdottomasti oltava kunnossa ja sen oikea-aikaisesta tyhjennyksestä on huolehdittava. Myös rasva tulee erotella mahdollisimman hyvin. Suodatinmateriaali on uusittava ennen kuin sen tukkeutuminen alkaa haitata puhdistamon toimintaa. Parhaat toimintaedellytykset seurannassa olleista Green Pack -puhdistamoista oli perusmallilla, mutta sen huoltaminen eli kivivillakerrosten vaihtaminen on selvästi työläämpää ja likaisempaa kuin muiden mallien. Työhön tarvitaan mieluiten ammattilaisia. Kalkkisuodintekniikka Kalkkisuodintekniikka perustuu erikoisvalmisteiseen kalkkimassaan, jolla on kyky sitoa jätevedestä liuenneita aineita, erityisesti fosforia. Käytännössä menetelmää sovelletaan Propipe 1400 Filt -puhdistamossa, johon kalkkimassan on kehittänyt Envitop Oy. Kalkkimassa on puhdistamossa erikokoisista rakeista muodostuvina kerroksina. Saostuskaivossa esikäsitelty jätevesi johdetaan tuloputkella puhdistamon alaosaan, josta se suotautuu vastavirtasuodatuksena suodinkerrosten läpi. Massa on suunniteltu vaihdettavaksi vuosittain saostuskaivon tyhjennyksen yhteydessä. Toimivuustutkimuksessa oli mukana neljä Propipe 1400 Filt -puhdistamoa, joissa käytettyä kalkkimassaa kehitettiin vielä tutkimuksen kestäessä. Niiden toimivuus oli hyvin vaihtelevaa. Yhden puhdistamon fosforinpoistoteho pysyi jatkuvasti hyvänä, mikä osoittanee siinä käytetyn suodinmassan tehokkuuden. Muissa fosforinpoisto oli selvästi riittämätöntä. Orgaanisen aineksen poistossa ei saavutettu toivottuja tuloksia, mutta orgaanisen aineksen määrä kuitenkin väheni prosessissa. Bakteeripoistuma oli vaihteleva, mutta fosforia parhaiten poistaneessa puhdistamossa myös bakteerit poistuivat lähes kokonaan. Muut puhdistamotyypit Muita projektin toimivuustutkimuksessa seurattuja puhdistamoita oli mukana vain yksi tai kaksi kappaletta, joten tuloksia ei voi yleistää. Ekoran panosperiaatteella toimiva aktiivilietepuhdistamo toimi alun sisäänajovaiheen jälkeen erittäin hyvin orgaanista ainetta poistaen. Myös fosforireduktio kehittyi ja puolen vuoden toiminnan jälkeen se oli enimmäkseen hyvä tai tyydyttävä. Asumisjätevesiä käsitelleistä kahdesta Plancof-sakosuodattimesta, joissa on kolmiosastoinen betonirakenteinen sakosäiliö ja sen jälkeen erityinen suodatusosa, toinen poisti fosforia hyvin. Seurannassa oli myös yksi kaksilinjainen juurakkopuhdistamo, jossa toinen linja toimi joka suhteessa hyvin, toinen muilta osin hyvin ja fosforin poiston osalta tyydyttävästi. Koska tulokset perustuvat vain kolmeen näytteenottokertaan, ei menetelmän toimivuudesta tällä perusteella voi esittää varmaa arviota. Puhdistamoiden toimivuuden yleisarviointi Toimivuustutkimuksen tulokset osoittivat, että kaikilla mukana olleilla käsittelymenetelmillä ja puhdistamotyypeillä voidaan saavuttaa vähintään tyydyttävä puhdistustulos sen lika-ainesjakeen suhteen, johon kullakin prosessilla ensisijaisesti halutaan vaikuttaa. Toimivuustavoitteen toteutumattomuus käytännössä johtuu yleensä muista puhdistamoon ja sen hoitoon liittyvistä tekijöistä kuin teoreettisesti saavutettavissa olevasta tuloksesta. Toimiakseen käytännössä puhdistamoiden tulee olla käyttötarkoitukseen nähden oikein valittuja ja mitoitettuja sekä hyvin rakennettuja. Niiden tulee kestää vaihtelevaa kuormitusta sekä eritasoista ylläpitoa. Toimintaa ei yleensä seurata päivittäin, joten pienten puhdistamoiden kehittämisessä ja valinnassa on tarpeen painottaa erityisesti toimintavarmuutta eikä ihanneolosuhteissa saavutettavaa maksimaalista puhdistustehoa. Suomen ympäristö

14 Kompostikäymälöiden toimivuus Mari Ruuska, Erkki Santala Kompostikäymälöitä koskevista käytännön kokemuksista saatiin uutta tietoa haastatteluin ja kirjekyselyllä. Haastatteluin selvitettiin kokemuksia Pyhäjärven ympäristössä, jossa projektin yhteydessä oli rakennettu Biolan ja Mökki-Makki -merkkisiä kompostoivia käymälöitä. Ne on tarkoitettu käytettäväksi lähinnä ulkokäymälöissä, ei asuinrakennuksissa. Kirjekyselyllä saatiin tietoa suurehkolta joukolta Naturum-käymälän käyttäjiä ja muutamilta Ekolet ja Aquatron -käymälöiden omistajilta. Nämä kolme käymälätyyppiä on suunniteltu käytettäväksi asuinrakennuksissa, sekä ympärivuotisessa että loma-asuntokäytössä. Haastattelun ja kirjekyselyn tuloksista sekä niiden yhteydessä tehdystä markkinakatsauksesta laadittiin erillinen opinnäytetyö (Ruuska 2001). Ulkokäymälöiksi sijoitettujen Biolan-käymälöiden käyttäjät olivat joko täysin tai melko tyytyväisiä. Laitteen ekologisuutta, hajuttomuutta ja tyhjennyksen helppoutta kiitettiin. Satunnaisiksi ongelmiksi koettiin mm. lämpöistuimen rikkoutumisherkkyys sekä nesteen tihkuminen tyhjennysluukusta. Vastaavanlaiseen käyttöön suunniteltuun Mökki-Makkiin oltiin täysin tai melko tyytyväisiä. Sen asentaminen oli helppoa tai hankalaa riippuen vanhan käymälärakennuksen mitoituksesta. Ekolet-käymälät olivat pääosin ympärivuotisesti asutuissa asunnoissa, lämpimissä sisätiloissa. Yksi käyttäjistä oli osittain tyytymätön laitteeseen, muut täysin tai melko tyytyväisiä. Hyvinä ominaisuuksina käyttäjät mainitsivat mm. ympäristöystävällisyyden, hajuttomuuden, alhaiset käyttökustannukset ja keittiöjätteiden kompostointimahdollisuuden. Huonoina puolina tuotiin esille hankintahinta, hajuhaitat ja hyönteisten esiintyminen. Aquatron on erikoinen kompostoiva käymälä, jossa normaalin vesi-wc:n istuimen jälkeen nesteet erotetaan separaattorilla ja kiinteä jäte putoaa kompostointisäiliöön. Kyselyyn vastanneista osalla Aquatron oli vakituisessa, osalla loma-asunnossa. Kaikki käyttäjät olivat yleisesti ottaen joko täysin tai melko tyytyväisiä käymäläänsä. Sen hyvinä puolina pidettiin helppohoitoisuutta ja vesikäymäläluonteesta johtuvaa käyttömukavuutta. Kuitenkin kompostointisäiliötilassa saattoi esiintyä hajuhaittoja ja hyönteisiä ja tyhjentämisen koki joku käyttäjä hankalaksi. Naturum-käymälän käyttäjiltä saatiin kirjekyselyllä 70 vastausta, joten johtopäätökset ovat edustavampia kuin muita kompostikäymälöitä koskevat. Toisaalta erilaisia käyttötilanteita ja ongelmia oli suuremmassa joukossa luonnollisesti enemmän. Noin kaksi kolmasosaa vastaajista käytti Naturumia ympärivuotisella asunnolla, loput loma-asunnolla. Useimmat käymälät olivat lämpimissä sisätiloissa. Erilaisista koetuista ongelmista huolimatta 87 % vastaajista oli joko täysin tai melko tyytyväisiä käymäläänsä. Hyvinä puolina pidettiin mm. hajuttomuutta ja ekologisuutta, huonoina hyönteisten esiintymistä, tilapäisiä hajuongelmia ja korkeaa hankintahintaa. Muutamista tyytymättömistä osa oli vaihtanut tai oli vaihtamassa laitteen muun tyyppiseksi käymäläksi, mutta yli puolet olisi valmis käyttämään Naturumia vaikka kerrostalossa. Kompostikäymälöiden osalta tutkimukseen ei sisältynyt varsinaisia mittauksia tai analyysejä, joten kaikki käyttöä ja toimivuutta koskevat tiedot perustuvat haastateltujen ja kirjekyselyyn vastanneiden näkemyksiin ja haastattelijan kertaluonteisiin havaintoihin. Tuloksista ei siten voida vetää kovin varmoja johtopäätöksiä kompostikäymälöiden käyttökelpoisuudesta, varsinkaan Mökki-Makki, Ekolet ja Aquatron käymälöiden osalta, joita koskeva otoskin oli hyvin pieni. Vaikka erilaisia ongelmia esiintyi monilla käyttäjillä, oli yleisarvio kuitenkin pääosin myönteinen. Loma-asunnoissaan kompostikäymälöitä käyttävät olivat hieman tyytyväisempiä kuin ympärivuotiset käyttäjät. 174 Suomen ympäristö 491

15 Usein on oletettu, että jos viranomainen ei ole sallinut vesikäymälän rakentamista tai se on ollut kaavamääräysten mukaan kiellettyä, käyttäjä suhtautuisi vaihtoehtona olleeseen kompostikäymälään kielteisemmin kuin sellaisen täysin omaaloitteisesti hankkiva. Tässä tutkimuksessa oli mukana pieni joukko kuvatun kaltaisia tapauksia, mutta heidän vastauksensa eivät tue esitettyä olettamusta. Osa vastaajista on kuitenkin saattanut asua sellaisilla ekokyläalueilla, joihin muuttaneet asukkaat suhtautuvat yleensäkin myönteisemmin asumiseen liittyviin ekologisiin ratkaisuihin. Maksullisesta käymälän tyhjennyspalvelusta oli kiinnostunut varsin harva kompostikäymälän käyttäjä. Sellaisen järjestäminenkin olisi nykylaitteilla vaikeaa, koska useimmat käymälät on tyhjennettävä sisätilojen kautta, pienet mallit muutaman viikon välein. Tyhjennyspalvelun mahdollistaminen edellyttäisi sekä käymälöiden tuotekehitystä että niiden rakennukseen sijoittamisen ohjeistusta. Tyhjennyspalvelu ja siihen soveltuvat kompostikäymälätyypit olisivat tarpeellisia etenkin yhteisomistuksessa olevia, paljon talvella käytettäviä loma-asuntoja ajatellen. Nykyiset sisätiloihin sijoitettaviksi tarkoitetut kompostikäymälät soveltuvat suhteellisen huonosti lyhytaikaisesti vuokrattaville mökeille, koska käyttö vaatii jonkin verran opettelua ja oikeaa asennoitumista. Muutenkin laitteiden tuotekehitystä on tarpeen jatkaa, jotta niiden käyttövarmuus paranisi edelleen. Eniten kompostikäymälöistä vallitsevaa mielikuvaa heikentänevät pelko hajuhaitoista ja lentävien hyönteisten esiintymisestä Tuotekehitys Jukka Palko, Envitop Oy. Esko Lakso, Green Rock Oy. Erkki Santala Projektissa aktiivisimmin mukana olleet yritykset, Green Rock Oy, Envitop Oy ja Propipe Oy hyödynsivät projektia ja siinä saatuja välituloksia myös tuotekehitystoiminnassaan. Envitop Oy:n kannalta tämä oli lähtökohtatilannekin, koska yritys oli alunperin hakenut rahoitusta suoraan Tekesiltä ja hanke oli sitten yhdistetty SYKEn hankkeeseen. Myös Green Rock Oy:n tuotteet olivat jo projektin alkaessa voimakkaassa kehitysvaiheessa. Envitop Oy kehitti kalkkisuodintekniikkaa lähtien niistä kokemuksista, joita yritys oli saanut aiemmin peltojen fosforivalumien torjumisesta Fostop-menetelmällä. Siinä käytettyä materiaalia kehitettiin edelleen soveltumaan kiinteistökohtaisesti saostuskaivossa esikäsitellyn jäteveden jatkokäsittelyyn, erityisesti fosforin poiston kannalta. Suodatinmateriaalin fysikaalista ja kemiallista kestävyyttä testattiin Hajasampo-projektin yhteydessä laboratoriossa kolonnikokein. Materiaalin valmistamiseksi rakennettiin tuotantoyksikkö, jota voitiin ohjata nopeasti laboratoriokokeiden tulosten perusteella sideainekomponenttien valitsemiseksi, niiden seossuhteen määrittämiseksi ja sideainepitoisuuden optimoimiseksi. Materiaaliseoksen koostumus ja määrä muuttui ratkaisevasti kehitystyön aikana. Myös tuotantotekniikkaa voitiin yksinkertaistaa. Ensimmäiset koesuodattimet tehtiin polyeteeniputkesta hitsaamalla. Kokeilujen jälkeen löydettiin sopiva muoto ja rakenne ja varsinaisen myyntituotteen valmistamiseksi voitiin tehdä muotti. Propipe Oy aloitti tuotannon valmistamalla suodatinkaivon pyörörotaatiovalulla polyeteenistä. Suodattimen täyttötilavuus on 1 m 3 suodatinmassaa. Sen keskusputki on helposti irrotettavissa huollon ajaksi ja pohjarakenne suunniteltu routanousua estäväksi. Hajasampo-projektin toimivuusseurantaan otetut laitteet valmistuivat vuosina 1999 ja 2000, joten niille ei saatu yhtä pitkää seurantajaksoa kuin aiemmin valmistuneille muille puhdistamoille. Aluksi fosforin pidätysteho oli erittäin hyvä, mutta se heikkeni vuoden mittaan. Kalkkisuodinmassassa tapahtuva bakteerireduktio oli hyvä. Uutta, vuonna 2001 Suomen ympäristö

16 markkinoille tuotavaksi aiottua suodatinmassaa kehitettiin seurantatutkimuksen perusteella lisäämällä tehoaineiden osuutta, jotta se toimisi paremmin saostuskaivossa esikäsitellyn jäteveden korkeahkoillakin kiintoainepitoisuuksilla. Green Rock Oy sai Hajasampo-projektista uutta tietoa mm. puhdistamoiden asennusvaiheen oikeaoppisesta toteutuksesta, saostuskaivojen hoitamisesta, näytteenoton ongelmista, puhdistamon sisäisten oikovirtausten estämisestä sekä fosforin poiston toteutuksesta. Vaikka samoja asioita oli tullut esille yhtiön normaalissakin toiminnassa, niin projekti vauhditti kehitystarpeiden tiedostamista. Puhdistamoiden asennuksen täytyy tapahtua ammattitaitoisesti, jotta virtaukset ja tuuletus toimisivat oikein. Samoin roudan ja pohjavesien nosteen vaikutukset täytyy torjua, jotta puhdistamo pysyy suorassa eikä purkuviemäri padota. Oikovirtausten estämiseen Green Pack Sako puhdistamossa pyrittiin tekemällä tiukempia pohja- ja välilevyjä. Hajasampo-projektin pitkäkestoisuuden ansiosta voitiin havaita myös laitteiden hoitamattomuudesta aiheutuvia ongelmia. Green Rock Oy lähtikin kehittämään omaa huoltotoimintaansa, joka toteutuisi oston yhteydessä tehtävillä huoltosopimuksilla. Kokemusten saamiseksi hankittiin ja varusteltiin ensimmäinen oma huoltoauto. Koska kivikuidun tai hiekan fosforin adsorptiokyky on melko rajallinen ja puhdas biologinen prosessi ei poista fosforia riittävästi, on fosforin poistoa kiinteistökohtaisessa käsittelyssä tehostettava muilla keinoin. Eräissä Green Pack -malleissa käytetty Fosfilt-massa saostaa sinänsä hyvin fosforia, mutta pienitilavuuksisena tukkeutuu liian helposti lyhentäen puhdistamon huoltoväliä. Tästä syystä Green Rock Oy ryhtyi kehittämään WC-istuimeen asennettavaa kemikaalinannostusta, jotta fosfori saataisiin saostetuksi jo saostuskaivossa. Kehittelyn tuloksena markkinoille tuotiin Aqua Stone kemikaalikivi Huolto- ja kunnossapitotoiminta Harri Mattila, Erkki Santala Jätevesien käsittelylaitteet toimivat tarkoitetulla tavalla vain silloin, kun niiden käyttö, hoito ja huolto on järjestyksessä. Pyhäjärven suojeluprojektissa tämä havaittiin kiinteistökohtaisten laitteiden alkaessa yleistyä. Tällöin laadittiin ehdotus kuntien omistaman Pyhäjärviseudun Ympäristötekniikka -nimiseksi kaavaillun yhtiön perustamisesta. Ajatuksena oli, että tulorahoituksen parantamiseksi perustettava yritys tarjoaisi asiakkailleen kaikkia vesihuoltoon liittyviä palveluita, vaikka haja-asutukseen liittyvät palvelut olisivatkin keskeisiä. Kunnissa ei kuitenkaan vielä vuonna 1997 ollut valmiutta mainitun yhtiön perustamiseen ja asiaa kehiteltiin sitten eteenpäin toiselta pohjalta Hajasampo-projektissa. Koska Hajasampo-projektiin palkatun jätevesineuvojan palvelut osoittautuivat jo projektin alkuvaiheessa hyvin halutuiksi ja hänen toimikautensa tiedettiin määräaikaiseksi, lähdettiin kehittämään pysyvämpiä malleja. Pyhäjärven eteläpään alueelle perustettiin projektin vauhdittamana ja opastamana Varsinais-Suomen Vesihuolto-osuuskunta, johon tuli jäseniksi yksityisiä kiinteistönomistajia. Osuuskunta rekisteröitiin maaliskuussa 2000 ja se palkkasi osa-aikaisen neuvojan. Osuuskunnan jäsenille palveluja tarjotaan edullisemmin, mutta niitä markkinoidaan kaikille tarvitsijoille. Toiminta on alkuvaiheessa ollut suunnittelupainotteista, mutta tavoitteena on saada alueelle rakennettujen pienpuhdistamoiden hoitoja huoltotoimeksiantoja. Niitä odotetaan saatavan paremmin, kun Hajasampoprojektin toiminta ja ilmainen neuvonta-apu päättyy. Toisentyyppisenä kiinteistökohtaisten jätevesilaitteiden suunnittelua, hoitoa ja huoltoa edistävänä ratkaisuna alkoi järven pohjoispäässä toimiva lvi-alan erikoisliike LVI-Helin Oy kehittää omaa palvelujen tarjontaansa. Projektin ohjauksessa laaditussa opinnäytetyössä yritykselle suunniteltiin liiketoimintamalli täyden palvelun paketin tarjoamiseksi haja-asutusalueiden kiinteistönomistajille. Liikkeen toimittamaan pakettiratkaisuun sisältyi takuu toimivuudesta. Aluksi oli tar- 176 Suomen ympäristö 491

17 koitus pitäytyä sellaisten menetelmien tarjoamiseen, joiden toimivuudesta on riittävästi luotettavaa tietoa. Takuun ehtoihin sisältyi liikkeen palvelujen käytön lisäksi vaatimus siitä, että järjestelmä on kunnan viranomaisen hyväksymä. Kiinteistönomistajan vaihtuessa huoltosopimus tuli siirtää uudelle omistajalle. Takuun piirissä olivat maapuhdistamoissa sekä putkistojen asennuksesta että kenttärakenteissa olevista rakennevioista mahdollisesti aiheutuvat ongelmat. Edellä kuvatun täyden palvelun paketin markkinointi ei kuitenkaan käynnistynyt vielä projektin aikana toivotulla tavalla. Ongelmaksi havaittiin se, että samalla alueellakin rauta- ja maatalouskaupoissa oli myynnissä vastaavia maapuhdistamoiden komponentteja lähes tukkuhintaan. Suunnittelua ja sen myötä tulevaa vastuuta menetelmän toimivuudesta tai edes soveltuvuudesta kiinteistölle ei voi kuitenkaan myydä ilman työstä saatavaa korvausta. Koska jo alueella asuvien halukkuus maksaa omien jätevesiensä käsittelyn parantamisesta ei muutenkaan ole kovin suuri, tulee valmisteilla olevalla ympäristöministeriön asetuksella sekä ympäristönsuojelulain nojalla annettavilla kuntien ympäristönsuojelumääräyksillä olemaan merkittävä vaikutus asukkaiden investointipäätösten ajoittumiseen. Yhtenä projektin osakokonaisuutena oli vanhojen saostuskaivojen kunnostusmahdollisuuksien ja -menetelmien selvittäminen. Aiheesta tehtyä ja tähän raporttiin sisältyvää tiivistä ohjetta voivat käyttää niin yksityiset kiinteistönomistajat kuin ammattilaisetkin. Huonokuntoisten saostuskaivojen kunnostuksella tehostetaan merkittävästi saostuskaivon toimintaa laskeutuneen ja kelluvan lietteen pitämiseksi kaivossa. Karkaava liete on ongelmallista nimenomaan saostuskaivoa seuraavan jäteveden käsittelyn, imeytyksen tai maasuodatuksen, toimivuuden ja kestoiän kannalta. Projektin aikana huollon ja kunnossapidon toteutuksesta vesihuolto-osuuskunnan ja lvi-liikkeen toimesta ehdittiin saada vasta niukasti kokemuksia, mutta kohtuullinen kustannustaso näyttää kuitenkin olevan saavutettavissa ammattimaisessa toiminnassa. Asiakkaiden vähäinen maksuhalukkuus on kuitenkin ongelma, joka ei poistu yksinomaan palvelujen tehokkaallakaan markkinoinnilla Vastuut ja valvonta Jami Aho, Erkki Santala Jätevesien kiinteistökohtaiselle käsittelylle ei ole ollut yhtenäisiä ja yleisesti käytettyjä valvontaohjeita tai -määräyksiä, joilla olisi pystytty varmistamaan jätevesien käsittelyn riittävä tehokkuus. Jälkivalvonta onkin tapahtunut paljolti naapurivalituksiin perustuen, mikä on kaikkien osapuolten kannalta epätarkoituksenmukaista. Jäteveden käsittelyn toteutus on käytännössä hyvin vaihtelevaa eikä esimerkiksi asiantuntevaan suunnitteluun juurikaan ole panostettu. Käsittelystä on varsinaisesti vastuussa kiinteistön omistaja, mitä tilannetta maaliskuussa 2001 voimaan tullut vesihuoltolakikin korostaa. Vastuu on kuitenkin suuri ja kiinteistön omistajan valmiudet usein heikot. Vähäinen seuranta mahdollistaa tarkoitukseen sopimattomien laitteiden myynnin, rakentamisen heikon laadun ja niistä aiheutuvan ympäristön tarpeettoman kuormittumisen. Vastuiden ja valvonnan tilanteen selvittäminen ja hyvien toimintamallien kehittäminen otettiinkin Hajasampo-projektiin yhdeksi osakokonaisuudeksi. Se toteutettiin yhteisenä opinnäytetyönä Lappajärven kunnostuksen Life-projektin kanssa. Keskeinen osa tutkimusta oli kuntien, valtionhallinnon ja eräiden yhteisöjen ympäristönsuojelun ja rakennusvalvonnan asiantuntijoille suunnattu laaja kysely, johon vastasi kolmisenkymmentä asiantuntijaa. Lisäksi hankittiin tietoa kuntien vastuunjako- ja valvontakäytännöistä noin sadasta kunnasta. Suomen ympäristö

18 Kunnista saatujen tietojen mukaan jätevedenkäsittelysuunnitelmat kyllä tarkastettiin lähes kaikkialla, mutta harvemmin edellytettiin maaperätutkimuksia ja ammattitaitoisen suunnittelijan käyttöä. Kolme neljäsosaa kunnista ilmoitti, että rakentamisen aikana tehdään aina tarkastuskäynti. Puhdistamoiden toimivuuden ja saostuskaivojen tyhjennyksen seuranta oli harvinaista. Asiantuntijanäkemyksistä koottu yhteenveto osoitti, että valvontaa tulisi kohdentaa ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisiin kohteisiin, mutta puhdistamoiden suunnittelulle ja rakentamiselle asetettavien vaatimusten tulisi olla tasapuolisuuden vuoksi kaikille samoja ja riittävän tiukkoja. Vastuiden tarkka määrittely on tärkeää. Laitevalmistajien kuuluu kehittää vaatimukset täyttäviä ratkaisuja, kiinteistön omistajan vastuulle kuuluu vesihuollon järjestäminen, suunnittelijoiden ja rakentajien vastuulla on tehdä laadukasta työtä ja viranomaisen vastuulla on valvoa toimintaa. Erilaisten valvontamenettelyiden hyödyllisyyttä olisi paras tarkastella kiinteistön omistajan kannalta. Vaikka omistajien neuvonta vaatii suhteellisen runsaasti voimavaroja, saavutetaan opastavalla neuvonnalla asenteiden muuttumisen, motivoitumisen ja tiedon lisääntymisen kautta kestävämpiä tuloksia kuin pelkällä tarkkailulla ja korjauskehotusten antamisella Projektin aikana laaditut julkaisut Erkki Santala Hajasampo-projektin toiminnassa pääpaino oli kiinteistökohtaisten jätevedenpuhdistamoiden käytännön suunnittelussa ja toteutuksessa, tuotekehitystyössä, laitteiden toimivuuden tutkimuksessa, hoitojärjestelmien kehittämisessä ja uuden menetelmätietouden hankkimisessa ja levittämisessä Pyhäjärven alueella. Julkaisutoiminta projektin kestäessä palvelikin ensisijaisesti mainittuja toimintoja. Varsinaisessa valtakunnallisille hyödyntäjäjoukoille suunnatussa tulosten raportoinnissa keskityttiin monipuolisen loppuraportin aikaansaamiseen. Yleisölle tiedottamisessa pystyttiin merkittävästi hyödyntämään laajalevikkistä lehdistöä ja sähköisiä tiedotusvälineitä pääasiassa annettujen haastattelujen avulla. Projektin alkuvaiheessa laadittiin suuripainoksinen esite erilaisista jätevesien käsittelymenetelmistä. Eräistä osakokonaisuuksista laadittiin julkaisuja ympäristöhallinnon monistesarjoihin sekä artikkeleita kirjoihin ja ammattilehtiin. Seuraavassa on lueteltu ennen tämän loppuraportin valmistumista ilmestyneet julkaisut: Vainio, M. (toim.) Haja-asutuksen jätevesien käsittelyohje Pyhäjärven alueen kunnille. Turku, Lounais-Suomen ympäristökeskus. 58 s. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen monistesarja nro 26/2000. ISBN , ISSN Kujala-Räty, K., Vainio, M., Lapinlampi, T Kiinteistökohtaisen jätevedenkäsittelyn toteutus. Hajasampo-projektin väliraportti. Helsinki, Suomen ympäristökeskus. 67 s. Suomen ympäristökeskuksen moniste 190. ISBN , ISSN Kujala-Räty, K Hajasampo-tutkimushanke. Julk.:Yli-Tolppa, H Haave-projekti: Vedenhankinta haja-asutusalueella. Helsinki, Uudenmaan ympäristökeskus. S Monisteita; 78. ISBN , ISSN Kujala-Räty, K Kiinteistökohtaisen jätevedenkäsittelyn toteuttaminen. Ympäristö ja terveys, vol. 32, nro 1, s ISSN Kujala-Räty, K., Mattila, H Hajasampo - Tutkimushanke-tiivistelmä. Abstract: HAJASAM- PO - Development of on-site wastewater treatment methods and management systems for their construction, operation and maintenance ( ). Julk.: Inkeröinen, J. (toim.). Ekotehokkuus, yhteistyö ja yrittäminen. Ympäristöklusterin tutkimusohjelman ensimmäisen vaiheen ( ) tuloksia. Helsinki, Ympäristöministeriö. S Suomen ympäristö; 474. ISBN , ISSN Mattila, H Hajasampo. Julk.: Pyhäjärvi - Yhteistyöllä vauhtia vesiensuojeluun Lounais- Suomessa. Uusikaupunki, Pyhäjärvi-instituutti. S Julkaisuja; 26. ISBN , ISSN x. 178 Suomen ympäristö 491

19 Mattila, H The role of public acceptance in the application of DESAR technology. In: Lens, P., Zeeman, G. & Lettinga, G. (eds.). Decentralised Sanitation and Reuse: Concepts, Systems and Implementation. London, IWA Publishing. S Integrated Environmental Technology Series. ISBN Varsinaisten julkaisujen ohella projektiin liittyen ja projektin henkilöiden ohjaamina valmistui kolme opinnäytetyötä. Projektin alkuvaiheessa vuonna 1998 Jukka Palonperä teki insinöörityönsä Haja-asutusalueiden jätevedenkäsittelyn parantaminen Helsingin teknillisen oppilaitoksen rakennusosaston yhdyskunta- ja ympäristötekniikan opintolinjalle. Pääosin vuoden 2000 aikana tekivät opinnäytetyönsä Hämeen ammattikorkeakoulun ympäristönsuojelun koulutusohjelmaan Mari Ruuska aiheesta Kyselytutkimus kaupallisten kompostikäymälämallien käyttökokemuksista sekä Kai Saralehto aiheesta Liiketoimintamalli, Täydenpalvelun paketti haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyyn. Projektin osioihin pääosin tai osittain pohjautuvina on lisäksi vielä valmisteilla tutkimuksia ja opinnäytetöitä. Tekn. yo. Jami Aho viimeistelee diplomityötä otsikolla Vastuu ja valvonta jäteveden käsittelyssä haja-asutusalueella Tampereen teknillisen korkeakoulun ympäristötekniikan osastolle. Dipl.ins. Katriina Kujala-Räty valmistelee tämän loppuraportin lukua 6 yksityiskohtaisempaa raporttia aiheesta Kiinteistökohtaisen jätevedenkäsittelyn toimivuus. Dipl. ins. Harri Mattilan Hajasampo-projektin huolto- ja kunnossapitotoimintaan ja yleensä hajaasutuksen jätevesien käsittelyn organisointiin liittyvä edellä mainittu artikkeli tulee sisältymään hänen valmisteilla olevaan väitöskirjatyöhönsä Tampereen teknillisen korkeakoulun ympäristötekniikan osastolle. Tutkimuksen kokemuksia ja tuloksia, erityisesti toimivuustutkimuksesta ja haja-asutuksen jätevesien käsittelyn edistämisen organisoinnista, on tarkoitus esitellä myös kansainvälisisssä konferensseissa. Toukokuun 2001 loppuun mennessä abstrakteja oli lähetetty kahden syksyllä 2001 pidettävän konferenssin järjestäjille Jatkotutkimuksen ja -toimenpiteiden tarve Erkki Santala Vaikka Hajasampo-projekti oli alallaan ensimmäinen suurehko yhteistutkimus ja samanaikaisesti oli käynnissä muita tutkimus- ja koerakentamisprojekteja, jotka nekin tuottivat ja tuottavat edelleen uutta tietoa, jäi useita tärkeitä asioita vielä jatkotutkimuksilla selvitettäväksi. Suomen ympäristökeskuksen on tarpeen jatkaa hyvin alkanutta alan yhteistyötä useiden tahojen kanssa, jotta sekä paikalla rakennettavia menetelmiä että tehdasvalmisteisia laitteita olisi käytettävissä erilaisiin jäteveden käsittelytarpeisiin viemärilaitosten toiminta-alueiden ulkopuolella. Laitteiden tulisi voida vastata siihen kysyntään, jota ympäristönsuojelulain perusteella valmisteltava ympäristöministeriön asetus haja-asutuksen jätevesien käsittelystä tulee aiheuttamaan lähivuosina. Suomen ympäristökeskuksessa on oltava käyttäjille tarjottavaa luotettavaa tietoa laitteiden ja menetelmien soveltuvuudesta ja tehokkuudesta. Tällaista tietoa voi hankkia muunmuassa testaamalla eri laitteita vertailukelpoisissa olosuhteissa. Testaamismahdollisuuksia parantaa merkittävästi valmisteilla oleva CEN-standardi pienistä pakettipuhdistamoista, sillä se tulee sisältämään määrittelyn yhteisesti hyväksytystä eurooppalaisesta testausmenetelmästä. Puhdistamovalmistajien olisi syytä ottaa tuleva standardi huomioon jo nyt tuotekehittelyssään, jotta laitteilla olisi edellytykset toimia testissä. Siinä vaiheessa, kun testin hyväksytysti läpäisseitä laitteita alkaa olla riittävästi markkinoilla, vaikeutuu testaamattomien myynti. Testattu, CE-merkitty tuote, on aina ostajan kannalta turvallisempi valinta kuin testaamaton ja todennäköisesti hinnan vaikutus ostopäätöksiin vähenee tulevaisuudessa. Suomen ympäristö

20 Käytännönläheisessä jatkotutkimustoiminnassa ovat keskeisiä aiheita vesistöjen ravinnekuormituksen tehokkaaseen vähentämiseen soveltuvien laitteiden kehittäminen, vertailu ja testaaminen, kiinteistökohtaisten paikalla rakennettujen ja tehdasvalmisteisten laitteiden ylläpidon ja valvonnan kehittäminen sekä lisääntyvän ja ympärivuotistuvan loma-asutuksen erityistarpeisiin vastaaminen. Vaatimattomasti varusteltujen loma-asuntojen edellyttämä tekniikka hallitaan jo pitkällä perinteellä, samoin pysyvän asutuksen kaltaiset ratkaisut silloin, kun rakennukset voidaan liittää laajempaan vesihuoltoverkostoon. Väliin jää laaja harmaa vyöhyke, jossa tietoa ja osaamista on vielä liian vähän. Edellä mainittuihin aiheisiin liittyen SYKEn ympäristökuormitusyksikkö on hakenut rahoitusta seuraaville kolmelle Hajasampo-jatkohankkeelle: Haja-asutuksen ravinnekuormituksen vähentäminen - Ravinnesampo, Kiinteistökohtaisen jätevesihuollon ylläpito - Ylläpitosampo ja Loma- ja haja-asutuksen kiinteistökohtaisen vesi- ja jätehuollon kehittäminen erityisesti Pohjois-Suomen olosuhteisiin - Lomasampo. Tässä tutkimuksessa ei ollut juurikaan mukana seurantakohteita, joissa olisi käsitelty vain harmaita jätevesiä ja saatu lisätietoa niiden käsittelyn erityisongelmista. Ympäristönsuojelunäkökohtien lisäksi myös pitkän aikavälin taloudellisuuden huomioon ottavaa tutkimusta tarvitaan mm. kaikkien jätevesien yhteiskäsittelyn vertailusta ratkaisuihin, joissa on kompostikäymälä tai umpisäiliö WC-vesille sekä harmaiden vesien erillinen, mahdollisimman tehokas käsittely. Ympäristövaikutukset pitäisi ottaa huomioon laajasti, esimerkiksi elinkaariarvioita käyttäen. Jotta kiinteistökohtainen jäteveden käsittely todella tehostuisi, on teknisen tutkimuksen ohella tärkeää selvittää myös niitä mekanismeja ja toimia, joilla asukkaisiin voidaan vaikuttaa, jotta he rakentaisivat kulloisiinkin ympäristöolosuhteisiin nähden riittävän tehokkaan puhdistusjärjestelmän. Tieto asukkaiden arvostuksista ja omista näkemyksistä auttaisi kehittämään tiedotus-, valistus ja koulutustoimintaa mahdollisimman vaikuttavaksi. Tärkeä jatkotoimenpide on myös koulutustoiminnan kehittäminen. Projektissa testattuja koulutusohjelmia soveltamalla ja täydentämällä tulisi lisätä etenkin alalla jo toimivien ja sille aikovien suunnittelijoiden, rakentajien ja huoltoorganisaatioiden henkilöstön tietoja ja taitoja. Koulutustarvetta korostavat uuden maankäyttö- ja rakennuslain mukanaan tuomat selkeytyneet ja korostuneet rakennustyön suunnittelijoiden ja työnjohdon vastuut sekä se seikka, että kiinteistökohtaisia jätevesien käsittelylaitteita koskevaa koulutusta sisältyy hyvin vähän tai ei lainkaan rakennus- ja talotekniikka-alojen perustutkintoihin. Koulutusta tuleekin tarjota niin tonttikohtaisten esitutkimusten teosta, jätevesien käsittelymenetelmän valinnasta, rakentamisesta kuin kaikista ylläpitoon liittyvistä kysymyksistä. Myös kuntien ympäristönsuojeluhenkilöstö tarvitsee toistuvaa lisäkoulutusta pystyäkseen suoriutumaan tärkeistä ohjaus- ja valvontatehtävistään. Koulutuksessa tulee voida ottaa huomioon aina uusin tietous laitteista ja menetelmistä erilaisine sovellutuksineen. Opastava neuvonta todettiin tutkimuksessa asenteiden muuttumisen, motivoitumisen ja tiedon lisääntymisen kannalta tehokkaammaksi kuin pelkkä tarkkailu ja korjauskehotusten antaminen. Siksi kiinteistökohtaisten jätevesilaitteiden rakennuttajien eli asukkaiden on tarpeellista saada ajantasaista tietoa menetelmistä ja laitteista oman päätöksentekonsa pohjaksi. Projektin yhteydessä julkaistu esite täyttää tällaisen tarpeen vain osittain. Tulisi pyrkiä siihen, että asukkaat käyttäisivät ammattilaisia nykyistä enemmän, mitä maankäyttö- ja rakennuslakikin edellyttää. Asukkaille olisi kuitenkin oltava tarjolla puolueetonta neuvontaa riittävän varhaisessa vaiheessa, ettei virheratkaisuja olisi jo tehty, ennen kuin ammattilaiset edes pääsevät hankkeeseen mukaan. Keskitetysti tarvittaisiin myös tietoa laitevalmistajista riippumattomista, pätevistä alan suunnittelijoista, urakoitsijoista ja ylläpito-organisaatioista. 180 Suomen ympäristö 491

Puhdistamoiden toimivuustutkimus

Puhdistamoiden toimivuustutkimus Puhdistamoiden toimivuustutkimus 6 Katriina Kujala-Räty 6.1 Yleistä Hajasampo-projektiin keskeisesti kuuluneen toimivuustutkimuksen tavoitteena oli luotettavan tiedon saaminen erityyppisten pienten jätevedenpuhdistamoiden

Lisätiedot

jätevesien käsittely Antti Heinonen Insinööritoimisto HYS Oy 14.10.2009

jätevesien käsittely Antti Heinonen Insinööritoimisto HYS Oy 14.10.2009 Kiinteistökohtainen jätevesien käsittely Antti Heinonen Insinööritoimisto HYS Oy 14.10.2009 Jätevesien käsittelyn järjestäminen....on varmasti talouden yksi suurimmista hankinnoista..ei ole mikään heräteostos..kannattaa

Lisätiedot

Pienpuhdistamoiden valvontatarkkailu Nurmijärvellä 13.-14.5.2008

Pienpuhdistamoiden valvontatarkkailu Nurmijärvellä 13.-14.5.2008 Pienpuhdistamoiden valvontatarkkailu Nurmijärvellä 13.-14.5.2008 Yleistä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry teki toukokuussa 2008 Nurmijärven kunnan ympäristökeskuksen tilauksesta

Lisätiedot

Suomen ympäristö 491 YMPÄRISTÖN- SUOJELU SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS

Suomen ympäristö 491 YMPÄRISTÖN- SUOJELU SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Suomen ympäristö 491 YMPÄRISTÖN- SUOJELU SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Suomen ympäristö 491 Katriina Kujala-Räty ja Erkki Santala (toim.) HELSINKI 2001 SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Alkusanat Haja-asutuksen jätevesien

Lisätiedot

HYVÄ JÄTEVEDEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset ja toteutus

HYVÄ JÄTEVEDEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset ja toteutus HYVÄ JÄTEVEDEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset ja toteutus Minttu Peuraniemi, 19.9.2012 www.luvy.fi Aatteellinen yhdistys aatteellista toimintaa ja sitä tukevaa liiketoimintaa

Lisätiedot

Uponor panospuhdistamoiden puhdistustuloksia

Uponor panospuhdistamoiden puhdistustuloksia Uponor panospuhdistamoiden puhdistustuloksia Uponor-panospuhdistamot ovat olleet mukana useissa viranomaisten seurantakohteissa sekä puolueettomissa tutkimushankkeissa, kuten Suomen ympäristökeskuksen

Lisätiedot

Jätevesienkäsittely kuntoon

Jätevesienkäsittely kuntoon Jätevesienkäsittely kuntoon Eija Säger Hämeen ammattikorkeakoulu Jätevesihuollon kehittäminen Tammelan kunnan hajaasutusalueilla hanke JärviSunnuntai 12.6.2011 Hämeen luontokeskus, Tammela Säädösmuutokset

Lisätiedot

JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625

JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 2 TAUSTAA Jäteveden sisältämästä fosforista 50% tulee

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittely ; RT-kortin päivitys. DI Erkki Santala Hajaputsari ry.

Haja-asutuksen jätevesien käsittely ; RT-kortin päivitys. DI Erkki Santala Hajaputsari ry. Haja-asutuksen jätevesien käsittely ; RT-kortin päivitys DI Erkki Santala Hajaputsari ry. Miksi päivitys? Ensimmäinen RT-kortti talousjätevesien kiinteistökohtaisesta käsittelystä julkaistiin vuonna 1995.

Lisätiedot

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 JÄTEVEDEN KÄSITTELY Tiivistelmä: Asetus talousjätevesien käsittely vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla MR PIPE SERVICE FINLAND OY 2 1.

Lisätiedot

JÄTEVESIENKÄSITTELYN TOIMIVUUSSELVITYS VEVI-6 JÄTEVEDENPUHDISTAMOLLA, LAPINJÄRVELLÄ

JÄTEVESIENKÄSITTELYN TOIMIVUUSSELVITYS VEVI-6 JÄTEVEDENPUHDISTAMOLLA, LAPINJÄRVELLÄ JÄTEVESIENKÄSITTELYN TOIMIVUUSSELVITYS VEVI-6 JÄTEVEDENPUHDISTAMOLLA, LAPINJÄRVELLÄ Jarmo Kosunen Ilkka Juva 15.1.2010 Valtioneuvoston asetus jätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen

Lisätiedot

Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta

Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta KOKOEKO-seminaari 24.2.2011 Ville Matikka Savonia-ammattikorkeakoulu Tekniikka, Kuopio Ympäristötekniikan opetus- ja tutkimusyksikkö Sisältö Taustaa Pienpuhdistamoista

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Hajatko Tietoa jätevesien käsittelyn järjestämiseen haja-asutusalueella Projektikoodi: A30072 Hajatko - hanke Hankkeen käytännön järjestelyistä vastaa

Lisätiedot

Näytteenotto ja tulosten analysointi

Näytteenotto ja tulosten analysointi Haja-asutuksen jätevedet Näytteenotto ja tulosten analysointi Mirva Levomäki Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy Näytteenoton tärkeys VN asetus 542/2003, hajajätevesiasetus kuormitusta vähennettävä

Lisätiedot

Sisällys WehoPuts jäteveden pienpuhdistamot WehoSeptic-maapuhdistamot WehoSeptic-mökkituotteet WehoSeptic-kuivakäymälätuotteet

Sisällys WehoPuts jäteveden pienpuhdistamot WehoSeptic-maapuhdistamot WehoSeptic-mökkituotteet WehoSeptic-kuivakäymälätuotteet Sisällys WehoPuts 5-10... 3 WehoPuts-tarvikkeet... 3 WehoPuts 15-95... 4 WehoSeptic-maapuhdistamot...5-6 WehoSeptic-mökkituotteet... 6 WehoSeptic-kuivakäymälätuotteet... 7 Hanakat-toimipaikat... 8 WehoPuts

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Lahnus-Takkulaseudun omakotiyhdistys 29.3.2011 Ilppo Kajaste / Espoon kaupungin ympäristökeskus Jätevesien käsittely hajaasutusalueella Ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

Kiinteistökohtaisten järjestelmien toimivuus

Kiinteistökohtaisten järjestelmien toimivuus HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY KOULUTUSTILAISUUS Kiinteistökohtaisten järjestelmien toimivuus Suunnittelu Kiinteistökohtaisten jäteveden käsittelyjärjestelmien toimivuuteen vaikuttavat useat eri tekijät.

Lisätiedot

WehoSeptic. Jäteveden maapuhdistamot

WehoSeptic. Jäteveden maapuhdistamot WehoSeptic Jäteveden maapuhdistamot Omakotitalon asumisjätevesien puhdistusratkaisut Maasuodatus Jätevesi esikäsitellään 3 -osaisessa saostussäiliössä, jossa erotellaan kiintoaineet ja rasva. Erottelua

Lisätiedot

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 Raita PA 2.0-panospuhdistamo Seurannassa oli yksi Raita PA 2.0-panospuhdistamo, josta otettiin kahdeksan lähtevän jäteveden

Lisätiedot

Johdanto. 1.1 Taustaa. Erkki Santala

Johdanto. 1.1 Taustaa. Erkki Santala 1 Johdanto Erkki Santala 1.1 Taustaa Yleisten viemäriverkostojen ulottumattomissa asuu noin miljoona suomalaista, valtaosin haja-asutusalueilla. Vesistöjen kokonaiskuormituksesta tämä yksi viidesosa väestöstä

Lisätiedot

LokaPuts hankkeen toinen työnäytös Rääkkylässä

LokaPuts hankkeen toinen työnäytös Rääkkylässä Suomen Salaojakeskus Oy LokaPuts-hanke Euroopan aluekehitysrahasto EAKR LokaPuts hankkeen toinen työnäytös Rääkkylässä Työnäytösraportti 2. SUOMEN SALAOJAKESKUS OY Oulun toimisto: Kauppurienkatu 23, 90100

Lisätiedot

Yksivesiviemäröinnistä erotteluun? Alipainekäymälä vanhaan rakennukseen. Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy Lohja 23.11.2011

Yksivesiviemäröinnistä erotteluun? Alipainekäymälä vanhaan rakennukseen. Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy Lohja 23.11.2011 Yksivesiviemäröinnistä erotteluun? Alipainekäymälä vanhaan rakennukseen Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy Lohja 23.11.2011 Yhden putken systeemi vai erotteleva? Vanhoissa kiinteistöissä yleensä yksi

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SUUNNITELMA Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla KIINTEISTÖTUNNUS : KAUPUNGINOSA

Lisätiedot

JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA

JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA JOHDANTO Tämän haja-asutuksen jätevesien käsittelyä koskevan ohjeen tarkoituksena on antaa ohjeita talousjätevesien

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1 4201/11.01.03/2012 102 Haja-asutusalueen jätevesineuvonta vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Maveplan Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Kiteellä

Maveplan Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Kiteellä Maveplan Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Kiteellä Työnäytösraportti 1 (2) HAJAJÄTEVESIHUOLTO HANKE JÄRJESTI TYÖNÄYTÖKSEN FOSFORIN ESISAOSTUKSELLA VARUSTETUN MAASUODATTAMON

Lisätiedot

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN KIINTEISTÖN OMISTAJA Nimi: Osoite: Puhelin kotiin: Puhelin työhön: RAKENNUS- PAIKKA Kiinteistön haltija (jos eri kuin omistaja): Kylä: Rakennuspaikan osoite:

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset. NEUVO-hanke

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset. NEUVO-hanke Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset NEUVO-hanke Yleinen lainsäädäntö Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Suomen perustuslaki

Lisätiedot

TOIMINTA. Jätevesiasetus (2004-) Jätevesiasetuksen sisältö. JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset

TOIMINTA. Jätevesiasetus (2004-) Jätevesiasetuksen sisältö. JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset 1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset Minttu Peuraniemi 17.4.2010 Yhdistys perustettu 1975 Jäsenet kunnat, teollisuus, yritykset, yhdistykset Tavoitteet vesiensuojelun,

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevedet Länsi-Uudellamaalla

Haja-asutuksen jätevedet Länsi-Uudellamaalla Haja-asutuksen jätevedet Länsi-Uudellamaalla LINKKI-hankkeen tulokset 2014 Karolina Örnmark ja Virve Ståhl Jätevesiseminaari 23.3.2015 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Tavoitteet: vesiensuojelun, ympäristönsuojelun

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta

Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta Vesihuolto 2014 3.6.2014, Helsinki Projekti-insinööri Henna Luukkonen Suomen Kuntaliitto Vesiosuuskunnat,

Lisätiedot

Hajajätevesiasetus. Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011. Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 11.2.

Hajajätevesiasetus. Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011. Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 11.2. Hajajätevesiasetus Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011 Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 1 Hajajätevesiasetuksen soveltamisala Sovelletaan viemäriverkoston ulkopuolella Soveltamisala

Lisätiedot

Jätevesijärjestelmän suunnitelma

Jätevesijärjestelmän suunnitelma 1 Jätevesijärjestelmän suunnitelma Liite rakennus - tai toimenpidelupahakemukseen Suunnitelma koskee: sekä: uuden rakennuksen uutta jätevesijärjestelmää olemassa olevan jätevesijärjestelmän tehostusta

Lisätiedot

Jätevesien käsittely kuntoon

Jätevesien käsittely kuntoon Jätevesien käsittely kuntoon Uudet vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 1.1.2014 alkaen Järviseudun jätevesi 2013 tiedotushanke KUREJOKI 7.4.2010 Vauhtia jätevesien käsittelyyn Kaikissa kiinteistöissä

Lisätiedot

Toimitetaan suunnitelman yhteydessä kunnan. Asikkalantie 21 / PL 6 17201 VÄÄKSY Saapunut: Rakennuslupanro:

Toimitetaan suunnitelman yhteydessä kunnan. Asikkalantie 21 / PL 6 17201 VÄÄKSY Saapunut: Rakennuslupanro: JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SELVITYSLOMAKE Asikkalan kunta Toimitetaan suunnitelman yhteydessä kunnan Rakennusvalvonta rakennusvalvontaan Asikkalantie 21 / PL 6 17201 VÄÄKSY Saapunut: Rakennuslupanro: Uusi jätevesijärjestelmä

Lisätiedot

DI Henri Koponen Tampereen teknillinen yliopisto Kemian ja biotekniikan laitos

DI Henri Koponen Tampereen teknillinen yliopisto Kemian ja biotekniikan laitos DI Henri Koponen Tampereen teknillinen yliopisto Kemian ja biotekniikan laitos Ympäristötekniikan kandidaatin opinnot 2006-2009 Vesi ja jätehuoltotekniikan DI-opinnot 2009-2011 Diplomityö 2010-2011: Maapuhdistamojen

Lisätiedot

Pienpuhdistamoiden valvontatarkkailu Mäntsälässä syksyllä 2007

Pienpuhdistamoiden valvontatarkkailu Mäntsälässä syksyllä 2007 Pienpuhdistamoiden valvontatarkkailu Mäntsälässä syksyllä 2007 Panospuhdistamon ilmastuslietteen laskeutuskoe ja ph-mittaus. Yleistä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry teki lokakuussa

Lisätiedot

OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA.

OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA. Liite 1/1 OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA. A. JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU,

Lisätiedot

KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Liite 1A KV hyväksynyt 17.5.2004 25 Ohjeet jätevesijärjestelmän valintaan, rakentamiseen ja hoitoon Kokemäen kaupungin viemärilaitoksen viemäriverkon ulkopuolisilla

Lisätiedot

Jätevesisuunnitelma. Vain paperia kunnalle? Antti Heinonen KVVY ry

Jätevesisuunnitelma. Vain paperia kunnalle? Antti Heinonen KVVY ry Jätevesisuunnitelma Vain paperia kunnalle? Antti Heinonen KVVY ry Miksi opettaa suunnittelijoita suunnittelemaan? Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n suunnitelmaselvitys (Minttu Peuraniemi, 2007) KVVY

Lisätiedot

SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ. 2. KIINTEISTÖN TIEDOT Kylä: Korttelin / Tilan nimi: Tontin n:o / RN:o

SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ. 2. KIINTEISTÖN TIEDOT Kylä: Korttelin / Tilan nimi: Tontin n:o / RN:o Jalasjärven kunta Tekninen osasto Ympäristötoimi Kirkkotie 4, PL 12 61601 Jalasjärvi SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ 1. KIINTEISTÖN OMISTAJAN/HALTIJAN TIEDOT : : virka-aikana: Sähköpostiosoite:

Lisätiedot

Tanska käskyttäminen hyväksyttyä ympäristöasioissa

Tanska käskyttäminen hyväksyttyä ympäristöasioissa DT konferenssi 06, 18.8.06 HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVESIHUOLTO ERILAISIA LÄHESTYMISTAPOJA SEN PARANTAMISEKSI; Hankkeen rahoitus Suomen Ympäristöministeriön lähialuetuki Suomen ja Liettuan kahdenvälinen ympäristöyhteistyö

Lisätiedot

HAJA-ASUTUKSEN. vesiensuojelu kuntoon. Haja-asutuksesta tulevien jätevesien määrä on lisääntynyt asuntojen

HAJA-ASUTUKSEN. vesiensuojelu kuntoon. Haja-asutuksesta tulevien jätevesien määrä on lisääntynyt asuntojen Liite2. Esite: Erkki Santala, Katriina Kujala-Räty ja Ritva Holm LIITE 2/1 HAJA-ASUTUKSEN vesiensuojelu kuntoon Haja-asutuksesta tulevien jätevesien määrä on lisääntynyt asuntojen varustetason nousun myötä.

Lisätiedot

Diaarinumero (Viranomainen täyttää) VAPAUTUSHAKEMUS VESIJOHTOON JÄTEVESIVIEMÄRIIN SADEVESIVIEMÄRIIN LIITTYMISESTÄ OHJEITA: Täyttäkää kaikki kohdat huolellisesti. Jokaisesta vesipisteitä tai viemärin sisältävästä

Lisätiedot

Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän saneeraaminen

Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän saneeraaminen Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän saneeraaminen Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy 23.3.2010 Insinööritoimisto HYS Oy perustettu vuonna 2004 tähän mennessä tehty n. 700 jätevesisuunnitelmaa

Lisätiedot

KIINTEISTÖN HALTIJA Nimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Sähköpostiosoite TIEDOT KIINTEISTÖSTÄ Kiinteistön osoite Kiinteistön rek.n:o Kiinteistön valmistumisvuosi Peruskorjausvuodet

Lisätiedot

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kiinteistön haltija

Lisätiedot

Talousjätevesiasetuksen keskeisiä ongelmia

Talousjätevesiasetuksen keskeisiä ongelmia Tampere 2.12.2008 Jätevesiopas kunnille ja muuta ajankohtaista YM:n työryhmästä Kati Javanainen VALONIA Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energiaasioiden palvelukeskus Syntynyt V-S Agendatoimiston

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Pohjois-Espoon asukasfoorumi Ruskatalon auditorio, Kalajärvi, 28.10.2010 Ilppo Kajaste / Espoon kaupungin ympäristökeskus Haja-asutusalueen jätevesien

Lisätiedot

Kohteessa on käymäläratkaisuna ympäristöystävällinen tai umpisäiliö, eli jätevesiä ei kuormiteta wc:n jätevesillä.

Kohteessa on käymäläratkaisuna ympäristöystävällinen tai umpisäiliö, eli jätevesiä ei kuormiteta wc:n jätevesillä. Ohjeellinen malli: Jätevesilaskelmasta Valintaperusteista RAITA BioBox XL harmaavesi -puhdistamolla: Kohdetiedot: Loma-asunnot Pientalot Kohteessa on käymäläratkaisuna ympäristöystävällinen tai umpisäiliö,

Lisätiedot

puhdistuskäytäntöjä eri maissa Suomen ympäristökeskus SYKE

puhdistuskäytäntöjä eri maissa Suomen ympäristökeskus SYKE Haja-asutuksen jätevesien puhdistuskäytäntöjä eri maissa Erkki Santala Suomen ympäristökeskus SYKE Esityksen sisältö Eurooppalainen standardisointi ja sen vaikutus kiinteistökohtaiseen jätevesien käsittelyyn

Lisätiedot

haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke 2 Kuva: Harri Mattila

haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke 2 Kuva: Harri Mattila Jätevesien käsittely k haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino Järkeä jätevedenkäsittelyyn -hanke 2 Kuva: Harri Mattila 1 Mitä kuormittavaa jätevesi j sisält ltää? 3 Asetus talousjätevesien

Lisätiedot

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE. Kiinteistönhaltija. Nimi. Osoite. Puhelinnumero ja sähköpostiosoite

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE. Kiinteistönhaltija. Nimi. Osoite. Puhelinnumero ja sähköpostiosoite SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE Kiinteistönhaltija Nimi Osoite Puhelinnumero ja sähköpostiosoite Tiedot kiinteistöstä omistus vuokra Kiinteistön osoite Kylä ja RN:o Käyttötarkoitus

Lisätiedot

KAAVATILANNE Asemakaava Ranta-asemakaava Yleiskaava. Muu rakennus, mikä?

KAAVATILANNE Asemakaava Ranta-asemakaava Yleiskaava. Muu rakennus, mikä? SELVITYS SELVITYS NYKYISESTÄ JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ Säilytetään kiinteistöllä! KIINTEISTÖN- OMISTAJAN YHTEYSTIEDOT Nimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero KIINTEISTÖ Kaupunginosa/kylä

Lisätiedot

Turku, 28.11.2011 Ympäristöasiantuntija MMM Asko Särkelä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Turku, 28.11.2011 Ympäristöasiantuntija MMM Asko Särkelä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Pesu- ja käymälävesien erillisviemäröinti ja -käsittely Turku, 28.11.211 Ympäristöasiantuntija MMM Asko Särkelä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Haja-asutuksen jätevesien koostumus

Lisätiedot

LASKUTTAMATTOMAN JÄTEVEDEN OSUUS VIEMÄRIVERKOSTON KOKONAISVIRTAAMASTA % 80 70 60 50 40 30 Kymen Vesi Oy 20 Kotka Anjalankoski Pyhtää 10 0 2003 2004 2005 2006 2007 Jätevesiyksikkö Jätevesiyksikössä huolehditaan

Lisätiedot

Maveplan Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Tohmajärvellä

Maveplan Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Tohmajärvellä Maveplan Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Tohmajärvellä Työnäytösraportti 1 (2) HAJAJÄTEVESIHUOLTO HANKE JÄRJESTI TYÖNÄYTÖKSEN INDRÄN-VAAKAVIRTAUSMAASUODATTIMEN RAKENTAMISESTA

Lisätiedot

7.6.2010 JÄTEVESIENKÄSITTELYJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUS BIOLAN KAIVOPUHDISTAMOLLA

7.6.2010 JÄTEVESIENKÄSITTELYJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUS BIOLAN KAIVOPUHDISTAMOLLA 7.6.2010 JÄTEVESIENKÄSITTELYJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUS BIOLAN KAIVOPUHDISTAMOLLA 1 / 3 YLEISTÄ Valtioneuvoston asetus jätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolella annettiin 11.6.2003

Lisätiedot

Puhdistaako vaiko olla puhdistamatta?

Puhdistaako vaiko olla puhdistamatta? Puhdistaako vaiko olla puhdistamatta? Hajajätevesilainsäädännön uusimmat käänteet Lohja 15.11.2010 1 Voimassa oleva lainsäädäntö Ympäristönsuojelulain säännökset talousjätevesistä 18 :ssä (ja 11 :ssä)

Lisätiedot

Vesa Arvonen: Karhoismajan jätevesiasiat kuntoon

Vesa Arvonen: Karhoismajan jätevesiasiat kuntoon Vesa Arvonen: Karhoismajan jätevesiasiat kuntoon Nyt kun Karhoismajan vesireittien järvien veden laatua ollaan parantamassa, on yksi tärkeä tekijä kiinteistöiltä tulevan kuormituksen vähentäminen. Kuormituksella

Lisätiedot

JÄTEVESITIEDOTE. Ketä jätevesien käsittelyvelvollisuus koskee? Milloin jätevesijärjestelmää on tehostettava tai uusittava?

JÄTEVESITIEDOTE. Ketä jätevesien käsittelyvelvollisuus koskee? Milloin jätevesijärjestelmää on tehostettava tai uusittava? Ketä jätevesien käsittelyvelvollisuus koskee? Milloin jätevesijärjestelmää on tehostettava tai uusittava? JÄTEVESITIEDOTE Tämä jätevesitiedote on tarkoitettu Sinulle, joka haluat saada puolueetonta ja

Lisätiedot

haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke Kuva: Satu Heino

haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke Kuva: Satu Heino Jätevesien käsittely k haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino Järkeä jätevedenkäsittelyyn -hanke 2 Kuva: Satu Heino 1 Kuva: Satu Heino Mitä kuormittavaa jätevesi j sisält ltää? 4

Lisätiedot

Kuusikkotie 25 01380 Vantaa. Puh 09 857 1187 fax 09 857 1258 info@raita.com www.raita.com

Kuusikkotie 25 01380 Vantaa. Puh 09 857 1187 fax 09 857 1258 info@raita.com www.raita.com Kuusikkotie 25 01380 Vantaa Puh 09 857 1187 fax 09 857 1258 info@raita.com www.raita.com Biologis-kemialliset pakettipuhdistamot: Omakotitalot, loma-asunnot, yhteispuhdistamot, kyläpuhdistamot, maitotilapuhdistamot

Lisätiedot

Vesihuolto-osuuskunnan rakentaminen ja arkipäivä ja mitä tapahtuu kun kaikki ei mene ihan putkeen

Vesihuolto-osuuskunnan rakentaminen ja arkipäivä ja mitä tapahtuu kun kaikki ei mene ihan putkeen Vesihuolto-osuuskunnan rakentaminen ja arkipäivä ja mitä tapahtuu kun kaikki ei mene ihan putkeen Länsi-Uudenmaan Vesi- ja ympäristö ry:n jätevesiseminaari 23.3.2015 Vesa Arvonen Rakentaminen 1/4 Alustava

Lisätiedot

JÄTEVEDEN MAAPERÄKÄSITTELY

JÄTEVEDEN MAAPERÄKÄSITTELY MINWA-PROJECT Minimization of Wastewater Loads at Sparsely Populated Areas Project number SFE5 JÄTEVEDEN MAAPERÄKÄSITTELY Yhteenveto koti ja ulkomaisista tutkimustuloksista Sanna Hovirinta Kesäkuu 2011

Lisätiedot

Tilan nimi ja RN:o. Onko rakennuspaikka pohjavesialueella kyllä ei omakotitalo rivitalo vapaa-ajan asunto sauna maatilan asuinrakennus

Tilan nimi ja RN:o. Onko rakennuspaikka pohjavesialueella kyllä ei omakotitalo rivitalo vapaa-ajan asunto sauna maatilan asuinrakennus SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ 2007 1. KIINTEISTÖN OMISTAJA Nimi: Osoite: Puhelin kotiin: Puhelin työhön: 2. RAKENNUS- PAIKKA Kiinteistön haltija (jos eri kuin omistaja): Kylä: Rakennuspaikan osoite:

Lisätiedot

Pienpuhdistamoiden valvontatarkkailu Vantaalla kesällä 2008

Pienpuhdistamoiden valvontatarkkailu Vantaalla kesällä 2008 Pienpuhdistamoiden valvontatarkkailu Vantaalla kesällä 2008 Yleistä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry teki kesällä 2008 Vantaan kaupungin ympäristökeskuksen tilauksesta selvityksen

Lisätiedot

JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT

JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT SUOMALAISEN MUOVIVALUN EXPERTTI JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT PUMPPAAMOT PUTKET JA OSAT KAAPELINSUOJAUS RUMMUT VIEMÄRI- JA VESIJOHTOPUTKET KAIVOT LAITURITARVIKKEET KIINTEISTÖTARVIKKEET Ympäristöystävällistä

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesi-ilta

Haja-asutusalueen jätevesi-ilta Haja-asutusalueen jätevesi-ilta Marttila 7.12.2011 Jonna Hostikka Lainsäädäntöä Vesihuoltolaki (119/2001) Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella olevan kiinteistön on liityttävä laitoksen viemäriverkostoon

Lisätiedot

Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa?

Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa? Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa? Jätevedenkäsittelyn perusteet ja järjestelmien toimivuus Satu Heino Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Asetus talousjätevesien käsittelystä Oman

Lisätiedot

Panospuhdistamoiden toiminta ja huolto. Jyrki Löppönen Kangasala 23.4.2009

Panospuhdistamoiden toiminta ja huolto. Jyrki Löppönen Kangasala 23.4.2009 Panospuhdistamoiden toiminta ja huolto Jyrki Löppönen Kangasala 23.4.2009 1 Uponor-panospuhdistamo tuoteperhe *) Upoclean Uponor-panospuhdistamo 7 yhden perheen ratkaisu, myös vapaa-ajan asunnoille, joissa

Lisätiedot

Ympäristösi suojelu on helppoa

Ympäristösi suojelu on helppoa 10 VUODEN TOIMINTATAKUU Ympäristösi suojelu on helppoa - uusi jätevesijärjestelmäsi Me autamme sinua Luet tätä koska haluat puhdistaa jätevetesi. Joko kunta vaatii sitä asetuksen ja lain nojalla tai haluat

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien koostumus ja eri jätevesijärjestelmien toiminta Haiku-hankkeessa Helsinki, 23.1.2013

Haja-asutuksen jätevesien koostumus ja eri jätevesijärjestelmien toiminta Haiku-hankkeessa Helsinki, 23.1.2013 Haja-asutuksen jätevesien koostumus ja eri jätevesijärjestelmien toiminta Haiku-hankkeessa Helsinki, 23.1.2013 Ympäristöasiantuntija MMM Asko Särkelä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys

Lisätiedot

Pesu- ja käymälävesien erillisviemäröintivaatimus?

Pesu- ja käymälävesien erillisviemäröintivaatimus? Pesu- ja käymälävesien erillisviemäröintivaatimus? Ojasta allikkoon vai jätteestä resurssiksi-hajajätevesiseminaari 23.01.2013 Helsinki Lvi-tarkastaja Sampo Riikonen Suomen rakentamismääräyskokoelma osa

Lisätiedot

Ympäristösi suojelu on helppoa

Ympäristösi suojelu on helppoa IN-DRÄN Biosuodatin 5ce Ympäristösi suojelu on helppoa - uusi jätevesijärjestelmäsi Me autamme sinua Luet tätä koska haluat puhdistaa jätevetesi. Joko kunta vaatii sitä asetuksen ja lain nojalla tai haluat

Lisätiedot

Mikä oli vesihuollon tila ennen osuuskuntaa? Kaikilla oli omat kaivot ja jätevesijärjestelmät. Pitkäaikainen kuivuus tyhjensi noin 50 talouden kaivot.

Mikä oli vesihuollon tila ennen osuuskuntaa? Kaikilla oli omat kaivot ja jätevesijärjestelmät. Pitkäaikainen kuivuus tyhjensi noin 50 talouden kaivot. PUNKAN NUMMENPÄÄN VESIOSUUSKUNNAN VESI- JA JÄTEVESIVERKOSTON RAKENTAMINEN 2005 PUNKAN NUMMENPÄÄN VESIOSUUSKUNNAN VESI- JA JÄTEVESIVERKOSTON RAKENTAMINEN Mikä oli vesihuollon tila ennen osuuskuntaa? Kaikilla

Lisätiedot

Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa

Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 14 Lähdeviite: Kaunismaa Henna 2011: Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa.

Lisätiedot

JÄTEVESIASETUKSEN 542/2003 VAIKUTUKSET HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN

JÄTEVESIASETUKSEN 542/2003 VAIKUTUKSET HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN JÄTEVESIASETUKSEN 542/2003 VAIKUTUKSET HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN Vesihuoltolaki 9.2.2001/119 - Kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma 1.4.2004 mennessä määritellään mm., mille alueilla viemäriverkosto

Lisätiedot

Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta

Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta Ympäristölautakunta 172 03.12.2014 Ympäristölautakunta 5 04.02.2015 Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta 280/11.01.05/2014 YMPLTK 03.12.2014 172 Asia Kiinteistön omistaja

Lisätiedot

TÄMÄ ON SOPIMUSMALLI YHTEISEN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN RAKENTAMISESTA JA KÄYTÖSTÄ.

TÄMÄ ON SOPIMUSMALLI YHTEISEN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN RAKENTAMISESTA JA KÄYTÖSTÄ. TÄMÄ ON SOPIMUSMALLI YHTEISEN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN RAKENTAMISESTA JA KÄYTÖSTÄ. JOHDANTO 1.1.2004 tuli voimaan Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen

Lisätiedot

Turun toimenpiteitä. Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto

Turun toimenpiteitä. Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto Turun toimenpiteitä Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto Pistekuormituksen vähentäminen Kakolanmäen seudullinen jätevedenpuhdistamo valmistui joulukuussa 2008 ja käsittelee

Lisätiedot

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista?

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? Haja-asutusalueiden jätevesien vaikutus kohdistuu pääosin lähiympäristöön. Maahan johdetut jätevedet voivat

Lisätiedot

KUNNAN OHJEITA JÄTEVESISANEERAUSTA SUUNNITTELEVILLE. Juha Viinikka Ympäristöpäällikkö Lopen kunta Jätevesi-ilta 26.11.2014

KUNNAN OHJEITA JÄTEVESISANEERAUSTA SUUNNITTELEVILLE. Juha Viinikka Ympäristöpäällikkö Lopen kunta Jätevesi-ilta 26.11.2014 KUNNAN OHJEITA JÄTEVESISANEERAUSTA SUUNNITTELEVILLE Juha Viinikka Ympäristöpäällikkö Lopen kunta Jätevesi-ilta 26.11.2014 Asetus 209/2011 talousjätevesien käsittelystä Tavoite: haja-asutusalueen kiinteistöjen

Lisätiedot

Vastamäen alueen vesihuollon rakentaminen. Vahantajoen vesihuolto-osuuskunta 29.4.2014 V Arvonen

Vastamäen alueen vesihuollon rakentaminen. Vahantajoen vesihuolto-osuuskunta 29.4.2014 V Arvonen Vastamäen alueen vesihuollon rakentaminen Vahantajoen vesihuolto-osuuskunta 29.4.2014 V Arvonen Esityksen sisältö Hankkeen taustaa Vastamäen tilanne vesihuollon näkökulmasta Alkuperäinen tavoite Tilanne

Lisätiedot

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Jari Koskiaho, SYKE Tuusulanjärven tila paremmaksi -seminaari Gustavelund 23.5.2013 Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit Kiintoaineksen laskeutuminen

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Hyvät vesihuoltopalvelut

Hyvät vesihuoltopalvelut Lounais-Suomen vesihuollon kehittämisohjelma 2014 2020 Hyvät vesihuoltopalvelut VISIO 2020 Asukkaat ja elinkeinojen harjoittajat ovat tyytyväisiä vesihuoltopalveluihin Lounais-Suomessa Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Täydennys lohjalaisille hyvä jätevesien käsittely esitteeseen 8.12.2009

Täydennys lohjalaisille hyvä jätevesien käsittely esitteeseen 8.12.2009 HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY LOHJALLA Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (Haja-asutuksen jätevesiasetus 542/2003)

Lisätiedot

Jätevesien käsittelysuositukset viemäröimättömällä alueella Janakkalan kunnassa

Jätevesien käsittelysuositukset viemäröimättömällä alueella Janakkalan kunnassa 6.6.2008 Jätevesien käsittelysuositukset viemäröimättömällä alueella Janakkalan kunnassa Haja-asutusalueen jätevesienkäsittelyä ohjaavat ympäristönsuojelulaki (86/2000), valtioneuvostonasetus talousjätevesien

Lisätiedot

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A STORA ENSO OYJ Kesärannan ranta-asemakaavaalueen vesihuolto Selostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24308 Selostus 1 (6) Määttä Päivi Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

VENÄÄNNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA JÄTEVESIEN KÄSITTELY

VENÄÄNNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA JÄTEVESIEN KÄSITTELY 1 (5) VENÄÄNNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA JÄTEVESIEN KÄSITTELY Selvitys koskee Venäänniemelle vireillä olevan ranta-asemakaavan aluetta. 28.2.2006 päivätyn kaavaluonnoksen mukaan alueelle on suunniteltu 11 omarantaista

Lisätiedot

OMAKOTITALOILLE. Toimintavarmat, helppohoitoiset ja pitkäikäiset jätevesiratkaisut. www.jita.fi

OMAKOTITALOILLE. Toimintavarmat, helppohoitoiset ja pitkäikäiset jätevesiratkaisut. www.jita.fi Toimintavarmat, helppohoitoiset ja pitkäikäiset jätevesiratkaisut OMAKOTITALOILLE Valtioneuvoston asetus jätevesien käsittelystä haja-asutusalueella astui voimaan 1.1.2004 ja sitä muokattiin osittain vuonna

Lisätiedot

Karjalan kylien sanitaation kehittäminen. Loppuseminaari ensimmäisen vaiheen tuloksista 28.1.2009 Projektikoordinaattori Susanna Pakula

Karjalan kylien sanitaation kehittäminen. Loppuseminaari ensimmäisen vaiheen tuloksista 28.1.2009 Projektikoordinaattori Susanna Pakula Karjalan kylien sanitaation kehittäminen Loppuseminaari ensimmäisen vaiheen tuloksista 28.1.2009 Projektikoordinaattori Susanna Pakula Matkat Venäjän-Karjalaan: 1. matka Ensimmäinen vierailu 19-20.5 2008,

Lisätiedot

HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY

HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI 2016 2 Vaatimukset viemäriverkoston ulkopuolisten kiinteistöjen jätevesijärjestelmille: Jätevedet tulee johtaa vähintään kolmeosastoisen

Lisätiedot

Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla

Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla Lahden tiedepäivä 11.11.2014 Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla Marjo Valtanen, Nora Sillanpää, Heikki Setälä Helsingin yliopisto, Ympäristötieteiden laitos,

Lisätiedot

RAPORTTI JÄTEVESIJÄRJESTELMIEN NEUVONTA- JA KARTOITUSPROJEKTISTA

RAPORTTI JÄTEVESIJÄRJESTELMIEN NEUVONTA- JA KARTOITUSPROJEKTISTA RAPORTTI JÄTEVESIJÄRJESTELMIEN NEUVONTA- JA KARTOITUSPROJEKTISTA Taustaa Vesilahdella on viime vuosina haettu useita lupia kiinteistökohtaisten jätevesien käsittelyjärjestelmien rakentamiseen ja saneeraamiseen.

Lisätiedot

Ympäristönvalvonta JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA

Ympäristönvalvonta JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA 1 Ympäristönvalvonta JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Tulosta: Selvitys kiinteistön jätevesien käsittelyjärjestelmästä. Vanhat kiinteistöt. JOHDANTO

Lisätiedot

Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. NAANTALIN KAUPUNKI SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ HUOLTOPÄIVÄKIRJA Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kiinteistön haltija

Lisätiedot

Itä-Suomen Aluehallintovirasto kirjaamo.ita@avi.fi. Kirjeenne 10.06.2015, Dnro ISSAVI/1600/2015.

Itä-Suomen Aluehallintovirasto kirjaamo.ita@avi.fi. Kirjeenne 10.06.2015, Dnro ISSAVI/1600/2015. Itä-Suomen Aluehallintovirasto kirjaamo.ita@avi.fi Viite: Asia: Kirjeenne 10.06.2015, Dnro ISSAVI/1600/2015. Elintarvikelaitoksen (Puljonki Oy) ympäristöluvan muuttaminen Juuan kunnan lausunto hakemuksen

Lisätiedot

MUISTA MYÖS KOKOOMAPUTKISTON JA KOKOOMAKAIVON KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE!

MUISTA MYÖS KOKOOMAPUTKISTON JA KOKOOMAKAIVON KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE! MAASUODATTAMO tarkoitetaan sellaista maahan kaivettua tai pengerrettyä talousjäteveden käsittelylaitteistoa, jossa vähintään saostussäiliössä esikäsitelty jätevesi puhdistuu kulkeutuessaan rakennetun hiekkaa

Lisätiedot