Johdanto. 1.1 Taustaa. Erkki Santala

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Johdanto. 1.1 Taustaa. Erkki Santala"

Transkriptio

1 1 Johdanto Erkki Santala 1.1 Taustaa Yleisten viemäriverkostojen ulottumattomissa asuu noin miljoona suomalaista, valtaosin haja-asutusalueilla. Vesistöjen kokonaiskuormituksesta tämä yksi viidesosa väestöstä tuottaa merkittävän osuuden, fosforikuormituksesta arvioiden mukaan yli puolitoista kertaa sen, mitä kaupungeissa ja taajamissa asuva neljä viidesosaa väestöstä. Lisäksi loma-asunnoilla asuu osan vuotta noin miljoona vapaa-ajan viettäjää lähellä vesistöjä. Potentiaalinen vesistökuormitus kasvaa jatkuvasti, sillä loma-asuntojen määrä, vuotuinen käyttöaste ja varustetaso ovat kohoamassa. Haja- ja loma-asutuksen merkitystä vesistökuormittajina korostaa yhdyskuntien ja teollisuuden jätevesien käsittelytehon merkittävä parantuminen ja 1990-luvuilla. Orgaanista, vesistöjen happivaroja kuluttavaa kuormitusta sekä rehevöitymistä aiheuttavaa fosforikuormitusta saadaan yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoilla vähennetyksi jo keskimäärin 94%. Yleisten viemäriverkostojen puuttuessa joudutaan käyttämään kiinteistökohtaisia jäteveden käsittelymenetelmiä. Menetelmiä on sinänsä paljon ja monista niistä on kokemuksia pitkältäkin ajalta, mutta käytännössä ne ovat usein puutteellisia tai epävarmoja vesistöjen ja pohjaveden suojelun tai yleisen ympäristöhygienian kannalta. Lisäksi vanhojen asuntojen jätevesijärjestelmille niiden rakennusvaiheessa asetetut vaatimukset ovat nykykäsityksen mukaan riittämättömiä. Vesistökuormituksen kannalta erityisen haitallista on kiinteistökohtaisten laitteiden ja menetelmien huono fosforinpoistoteho. Pohjavesien kannalta ongelmallisinta on huono teho typpiyhdisteiden ja bakteerien poistossa. Kiinteistökohtaista jäteveden käsittelyä on pyritty tehostamaan etenkin laitteita ja menetelmiä kehittämällä ja tuottamalla niistä tietoa tarvitsijoille. Maaperän ja maa-ainesten ominaisuuksia hyväksikäyttäviä, paikalla rakennettavia maapuhdistamoita kehitettiin aktiivisesti tutkmuslaitosten ja viranomaisten toimesta 1980-luvulla Ruotsissa ja Norjassa. Pohjoismaisena yhteistyönä laadittiin raportteja ja niiden perusteella käytännönläheisiä opaskirjoja myös Suomessa. Menetelmä- ja laitekehittelyyn ovat panostaneet monet alan yritykset, osa jo 1960-luvulta lähtien. Laajempi kansainvälinen tiedonvaihtotoiminta erilaisten seminaarien muodossa oli vilkasta erityisesti 1980-luvulla. Monissa Euroopan maissa laadittiin myös standardeja, jotka ohjasivat ja paljolti myös sitoivat pienpuhdistamoiden kehitystä. Pohjoismaiden ulkopuolella ei juurikaan kiinnitetty huomiota laitteiden tehokkuuteen ravinteiden poistossa. Suomessa vesi- ja ympäristöhallitus julkaisi vuonna 1990 laajaan käyttöön levinneen opaskirjan Pienet jäteveden maapuhdistamot (Santala 1990). Siinä kuvattiin yksityiskohtaisesti jäteveden maahan imeytyksen ja maasuodattimen paikan valinta, mitoitus, suunnittelu ja rakentaminen. Kirjan liitteinä oli lyhennettyjä ohjeita tärkeimmistä menetelmistä mallipiirustuksineen. Ohjekirjaa liitteineen käytettiin myöhemmin monissa kunnissa niiden omia opasvihkosia laadittaessa. Myöhemmin 1990-luvulla julkaisivat vesi- ja ympäristöhallitus, Rakennustieto- 27

2 säätiö, Suomen ympäristökeskus ja monet muut tahot uusia tai aiempia täydentäviä ohjeteoksia, joiden perusteella hyvän ja toimintavarman maapuhdistamon valinnan ja toteuttamisen piti olla riittävän helppoa (mm. Rontu ja Santala 1995; RT ; Lapinlampi ja Karimo 1995; Lapinlampi 1998). Maapuhdistamoja rakennettiin monin paikoin esimerkinomaisesti ja mm. Lounais-Suomen ympäristökeskus organisoi myös seurantaa niiden toimivuuden selvittämiseksi (Elomaa 1998). Pyhäjärven ympäristön kunnat teettivät kesällä 1995 selvityksen järven valuma-alueen ympärivuotisesti asuttujen ja lomakiinteistöjen jätevesien käsittelyjärjestelmistä. Selvitys muokattiin julkaisuksi Suomen ympäristökeskuksessa (Pyy 1996) ja sen perusteella laadittiin ko. kuntien käyttöön tietokantamuodossa oleva jätevesirekisteri. Samoihin aikoihin valmisteltiin ensin Suomen ympäristökeskuksessa ja sitten ympäristöministeriössä uutta vesiensuojelun tavoiteohjelmaa. Siihen oli ensimmäistä kertaa tulossa numeerisia tavoitteita myös haja-asutuksen aiheuttaman vesistökuormituksen vähentämiselle. Sitä varten tarvittiin myös keinoja, joilla tavoitteisiin voitaisiin päästä. Kaikesta jopa vuosikymmenten aikana tuotetusta tiedosta huolimatta kunnissa koettiin haja-asutuksen jätevesien käsittelyssä useita asioita ongelmallisiksi. Vaikeuksia oli muunmuassa menetelmän valinnassa, suunnittelussa sekä rakentamisen ohjauksessa tai sen valvonnassa. Myös seuranta oli vaikea järjestää, eivätkä asukkaat kokeneet tilannetta tasapuoliseksi, sillä lainsäädännössä vaatimustaso oli epäselvä. Uudisrakentajilta edellytettiinkin usein pienpuhdistamon, umpisäiliön tai maasuodattimen rakentamista, kun naapurissa saatettiin jätevedet käsitellä pelkästään vuosikymmeniä aiemmin rakennetussa saostuskaivossa ilman mitään jatkokäsittelyä. Lisäksi lukuisissa kunnissa tosiasialliset resurssit ohjata ja neuvoa asukkaita vähenivät voimakkaasti 1990-luvun puolessa välissä. Osa laitevalmistajista puolestaan odotti tiukempaa lainsäädäntöä, jotta tehokkaille laitteille tulisi markkinoita. Silti monien jo käytössä olevienkin laitteiden hoidossa, huollossa ja toimivuudessa oli selviä puutteita. 1.2 Projektin käynnistäminen Edellä kuvatussa tilanteessa 1990-luvun jälkipuoliskolla mietittiin sekä Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ympäristökuormitusyksikössä että Pyhäjärven Suojelurahaston piirissä uutta tutkimus- ja kehitysprojektia, jolla hankittaisiin lisää mahdollisimman luotettavia ja dokumentoituja kokemuksia erilaisista jätevesien käsittelymenetelmien toteutuksesta, käytöstä ja hoidosta. Tämä pohdinta johti syksyllä 1997 ympäristökuormitusyksikön silloisen johtajan Veli-Matti Tiaisen aloitteesta SYKEn ja Pyhäjärven Suojelurahaston yhteistyöhön rahoituksen hankkimisessa. Yhteinen hakemus projektille Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn tehostaminen tehtiin ympäristöministeriön ympäristöklusteriohjelmaan lokakuussa ja Teknologian kehittämiskeskus Tekesin Vesihuolto teknologiaohjelmaan sekä maa- ja metsätalousministeriön yhteistutkimusohjelmaan marraskuussa. Projektiin sisältyvä koerakentamistoiminta oli tarkoitus toteuttaa pääosin Lounais-Suomessa Pyhäjärven ympäristössä, jossa alueen kunnat olivat omilla päätöksillään varautuneet tukemaan rakentajia edistääkseen Pyhäjärven suojelupyrkimyksiä. Hankkeessa olivat laitevalmistajina tuolloin mukana oululainen Oy Paroc Ab/Green Rock tuoteryhmä ja euralainen Biolan Oy, jotka olivat jo aiemmin neuvotelleet yhteistyöstä Pyhäjärven Suojelurahaston kanssa. Teknologiaohjelmaan tulleita hakemuksia käsitellessään Tekes edellytti, että sille erikseen tullut oululaisen Ympäristöteknologian tukisäätiön hakemus projektille Kalkkisuodinojitustekniikan soveltaminen haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyyn yhdistetään SYKEn projektiin. Koska molempien projektien lähtö- 28

3 kohtana oli haja-asutuksen jätevesien käsittelyn tehostaminen, niiden todettiin soveltuvan yhdistettäväksi. Siten kalkkisuodinojitustekniikan kehittämishanke lisättiin SYKEn alkuperäiseen projektisuunnitelmaan, kytkemällä niiden aikataulut ja rahoitusjärjestelyt toisiinsa. Vastuu kalkkisuodintekniikan kehittämisen osakokonaisuudesta jäi oululaiselle Envitop Oy:lle, jonka kumppanina laitekehittelyn osalta tuli mukaan iiläinen Propipe Oy. Projekti, joka tutkijoiden toimesta nimettiin Hajasampoksi, sai rahoituspäätökset kaikilta kolmelta päärahoittajalta talvella 1998 ja käynnisti varsinaisen toimintansa keväällä Hankkeen tarkoitus ja tavoitteet Hajasampo-hankkeen tutkimusssunnitelmaan kirjattiin kaksi päätavoitetta. Toisaalta oli tarkoitus kehittää ja parantaa muutamia Suomen oloihin soveltuvia hajaasutuksen jätevesien käsittelymenetelmiä ja hankkia niiden toimivuudesta seurantatietoa. Toisaalta pyrittiin kehittämään erilaisten jätevesilaitteiden valinnan ohjausta, toteutustapoja ja ylläpitomenettelyjä sekä niihin liittyvää koulutusta järjestelmien toimivuuden ja luotettavuuden varmistamiseksi. Tarkoituksena oli luoda tehokkaita keinoja ja toimintamalleja niin kunnille kuin yrityksille vesiensuojelun tavoiteohjelman toteuttamisessa. Projektin toteutus hahmottui sitten näiden päätavoitteiden pohjalta. Tavoitteena oli, että tutkimuksen tuloksia voitaisiin soveltaa käytäntöön jo sen kestäessä Pyhäjärven alueella. Kokeillut ja hyviksi havaitut menetelmät, laitteet ja toimintamallit olisivat projektin valmistuttua valtakunnallisesti haja-asutusalueiden kiinteistöillä hyödynnettäviä. Hyvin toimiville laitteille voisi avautua myös vientimarkkinoita, sillä projekti palveli yritysten tuotekehitystä. Myös rakentamisen ja ylläpidon yritystoiminnalle katsottiin luotavan pohjaa toimintamalleilla ja koulutuksella. Kunnatkin voisivat hyödyntää toimintamalleja ja ennen kaikkea tietoa hyviksi todetuista menetelmistä vesiensuojelun edistämisessä. Tulosten oli lisäksi tarkoitus antaa perustietoa hallinnollisten ohjauskeinojen valmistelutyölle. 29

4 Tutkimuksen toteutus 2 Erkki Santala 2.1 Alkuperäiset suunnitelmat Hajasampo-tutkimushanke jaettiin jo valmisteluvaiheessa kokonaisuuksiin, joista osa suunniteltiin toteutettavaksi rinnakkaisesti, osa toisten työvaiheiden valmistuttua. Keskeisenä ideana oli, että rakennetaan jo olemassa oleville, lähinnä Pyhäjärven ympäristössä sijaitseville haja-asutusalueen pienkiinteistöille sekä koeteltuun tekniikkaan että kokonaan uusiin sovellutuksiin perustuvia koepuhdistamoja. Niiden rakentamiskustannuksista vastaisivat kiinteistönomistajat kuntien ja hankkeessa mukana olevien yritysten tukemina. Suunnitteluvaihe ajateltiin toteutettavaksi vuorovaikutteisesti eri osapuolten kesken kehittämällä asukkaiden yhteistoimintaa ja näkemysten huomioon ottamista. Puhdistamojen huolto oli tarkoitus organisoida projektin avulla ja tutkia samalla eri organisaatiomuotojen soveltuvuutta. Tärkeä osakokonaisuus tutkimuksessa oli puhdistamojen toimivuuden seuranta tehostetusti koko tutkimuksen kestoajan. Tutkittujen menetelmien ja niiden toimivuuden raportoinnin lisäksi suunniteltiin laadittavaksi ohjeita mm. käytännön toimintamallien soveltamisesta, koulutuksesta ja kunnossapidon organisoinnista. Tutkimuksen hakemusvaiheessa osakokonaisuudet olivat seuraavat: 1. Erilaisten toimintamallien kehittäminen haja-asutuksen jätevesien käsittelyn tehostamiseksi hallinnollisin ja organisatorisin keinoin käynnissä ole van esitutkimuksen pohjalta. 2. Liiketoimintamallien luominen alueellisesti toimiville hoito- ja huolto-or ganisaatioille. 3. Haja-asutuksen jätevesihuollon mallintaminen. 4. Asukkaiden ehdoilla tapahtuvan suunnittelun ja menetelmien valinnan kehittäminen. 5. Koulutusta, neuvontaa ja muita asiantuntijapalveluja haja-asutuksen jätevesiasioissa tarjoavan organisaation luominen. 6. Uusien jätevesien käsittelymenetelmien testaaminen ja entisten parantaminen. 2.2 Tutkimussuunnitelman toteutuminen Alkuperäiseen tutkimussuunnitelmaan jouduttiin jo ennen rahoituspäätöksen saamista tekemään muutoksia, kun Tekes edellytti kohdassa 1.2 mainitun kalkkisuodinojatutkimuksen yhdistämistä samaan projektiin. Myös kahden keskeisesti projektiin osallistuviksi kaavaillun henkilön siirtyminen muihin tehtäviin, toisen ulkomaille, aiheutti muutoksia suunnitelmiin. Rahoittajien nimeämä johtoryhmä hyväksyi tarkistetun tutkimussuunitelman kesäkuussa 1998, jolloin projekti oli jo osittain käynnistynyt. Alkuperäisen suunnitelman mukaan projektin oli tarkoitus kestää vuodet

5 Liitteenä 1 on johtoryhmän hyväksymä tutkimussuunnitelma lokakuussa 2000 päivitetyssä muodossaan, jolloin siihen oli tehty viimeiset muutokset. Jotta koelaitteiden toimivuusseurannan jatkuminen vuoden 2000 loppuun olisi mahdollistunut ja tulokset voitu hyödyntää raportoinnissa, myönnettiin projektin valmistumiselle jatkoaikaa toukokuun loppuun 2001 asti. 2.3 Osakokonaisuuksien toteutus Seuraavassa tarkastellaan lyhyesti tarkistetussa tutkimusssuunitelmassa (liite 1) mainittujen osakokonaisuuksien toteutusta suunnitelmassa mainitussa järjestyksessä. Jäteveden käsittelymenetelmät -osioon kuuluivat kortistotyyppinen, ajan tasalla pidettävä tiedosto Suomeen soveltuvista jäteveden käsittelymenetelmistä sekä suuripainoksinen yleisöesite. Molemmat ovat toteutuneet ja niitä on kuvattu lähemmin luvussa 3. Esite on mustavalkoisena kopiona hieman muunnetussa muodossa liitteenä 2 ja liitteessä 3 on esimerkkisivuja menetelmäkortistosta. Esitteen valmistelussa oli mukana projektin ulkopuolelta Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liiton edustaja Ritva Holm. Liitto osallistui myös esitteen painatuksen kustannuksiin. Esite ilmestyi vuonna Jätevesien käsittelymenetelmien esittelemiseksi Hajasampo-projekti ja Pyhäjärven Life-projekti laativat yhteisesti ohjeen käytettäväksi Pyhäjärven alueen kunnissa. Ohje julkaistiin Lounais-Suomen ympäristökeskuksen monistesarjassa (Vainio 2000). Siinä ei vielä voitu hyödyntää projektin toimivuustutkimuksen tuloksia ja niin menetelmät kuin näkemykset niiden käyttökelpoisuudesta on esitelty muissa yhteyksissä ja muista julkaisuista saatujen tietojen mukaisina. Ko. julkaisussa on esitetty myös aluejako erilaisten vaatimusten soveltamiseksi. Vastuut ja valvonta -osiossa selvitettiin haja-asutuksen jätevesien käsittelyyn liittyvää lainsäädäntöä ja sitä, millaisia vaihtoehtoja jätevesilaitteiden toteutuksen ja käytön valvonnalle kunnissa voi olla. Toiminta on rinnastettu myös muihin kunnan vastuulla oleviin valvontatehtäviin. Tiivistelmä tästä erillisenä diplomi-työnä yhdessä Lappajärven Life-hankkeen kanssa toteutetusta osiosta on lukuna 12. Suunnittelu ja rakentaminen oli projektin alkuvaiheen keskeinen osio ja sillä luotiin pohjaa erityisesti toimivuustutkimukselle. Talokohtaisia suunnitelmia laatimaan ja asukkaita neuvomaan projekti palkkasi vesihuoltoneuvojaksi Mika Vainion, jolle Säkylän kunta luovutti työtilat kunnanvirastosta. Luvussa 4 on kuvattu suunnittelu- ja rakentamisvaiheen keskeisiä kokemuksia. Aihetta käsiteltiin aiemmin Hajasampo-projektin väliraportissa (Kujala-Räty ym. 2000), johon sisällytettiin myös esimerkkejä vesihuoltoneuvojan laatimista suunnitelmapiirustuksista projektissa toteutetuille kohteille, neuvojan työn kuvaus vuoden 1998 ajalta sekä luettelo rakennetuista puhdistamo- ja kompostikäymäläkohteista. Keskeinen vaikutus siihen, että koekohteet saatiin rakennetuiksi, oli kuntien myöntämällä tuella. Tuen määrä oli sidottu toteutuneisiin kustannuksiin ja se maksettiin asukkaalle sitten, kun vesihuoltoneuvoja oli todennut hankkeen hyväksytysti valmistuneeksi. Asukkaat saivat tukea myös mukana olevilta yrityksiltä alennusten muodossa. Myös vesihuoltoneuvojan organisoimilla yhteisostoilla saatiin laitteita edullisemmin, kuin jos jokainen rakentaja olisi toiminut itsenäisesti. Projektin osuus rakentamisen tuesta oli se suunnittelu- ja neuvonta-apu, jonka projektin vesihuoltoneuvoja tarjosi rakentajille. Liitteessä 4 on kuvattu jäteveden maahan imeyttämisen oikeaoppisessa suunnittelussa tarvittavia esitutkimusmenetelmiä, joiden selvittely ei kuulunut alkuperäiseen tutkimussuunnitelmaan. Aihetta koskeva suomenkielinen tieto todettiin projektin kestäessä kuitenkin niin niukaksi, että sitä päätettiin selvittää tarkemmin. Tietoa oli sopivasti hankittavissa eurooppalaisen standardisointiyhteis- 31

6 työn puitteissa. Jäteveden maahan imeytyksen hyvää rakentamistapaa esittelevän EN-standardin luonnokseen sisältyviä esitutkimusmenetelmiä kokeiltiin ensin kesällä 2000 Pyhäjärven alueella ja esiteltiin projektin järjestämissä koulutustilaisuuksissa. Samalla saatiin kokemuksia, jotka voitiin välittää edelleen ko. standardin laatimista hyödyttämään. Kalkkisuodinmenetelmän kehittäminen oli projektissa erillinen tuotekehitysosio, josta vastasi Jukka Palko Envitop Oy:stä yhdessä Propipe Oy:n tuotekehityshenkilöstön kanssa. Koska materiaali- ja laitekehitys, jota on kuvattu tarkemmin luvussa 8, tapahtui rinnan jo aloitetun puhdistamoiden koerakentamisen ja toimivuuden seurannan kanssa, jäi kalkkisuodinlaitteiden seuranta-aika muita lyhyemmäksi. Luvussa 8 tarkastellaan tuotekehitystoimintaa myös toisen mukana olleen yrityksen, kivikuitusuodattimia valmistavan ja kehittävän Green Rock Oy:n kannalta. Vanhat saostuskaivot -osiossa tehtiin vuonna 1998 ensin insinöörityönä erillinen selvitys vanhojen saostuskaivojen ongelmista ja niiden kunnostusmahdolisuuksista. Työn tekemistä ohjasivat Hajasampo-projektin puolelta Erkki Santala, Mika Vainio ja Toivo Lapinlampi. Tutkitut kohteet sijaitsivat Pyhäjärven ympäristössä. Selvityksen tekijä, Jukka Palonperä, ei ollut projektin palveluksessa, vaan teki opinnäytteensä oman päätyönsä ohella. Myöhemmin Toivo Lapinlampi työsti selvitystä edelleen, ja lopputuloksena on tämän raportin luku 11. Liittessä 5 oleva Lapinlammen laatima maapuhdistamoiden ylläpito-ohje täydentää osaltaan saostuskaivojen kunnostuslukua. Toimivuustutkimus oli jo alunperin tarkoitettu tutkimuksen keskeisimmäksi osioksi. Sitä varten pyrittiin saamaan riittävä määrä eri tyyppisiä puhdistamoja ja myös kompostikäymälöitä, joita oli tarkoitus seurata mahdollisimman tarkoin koko tutkimuksen kestoajan. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen edeltäjä, Turun vesija ympäristöpiiri, oli 1990-luvun alkuvuosina ohjannut ja rahoittanut muutamien maapuhdistamoiden rakentamista Pyhäjärven valuma-alueelle. Kohteista oli käytettävissä suunnitelmat ja niiden toimivuutta oli seurattu jonkin verran jo aiemmin, joten ne soveltuivat hyvin tiiviimpään jatkoseurantaan. Myös Pirkanmaan ympäristökeskuksen alueella oli muutamia valvotusti rakennettuja, erikoisratkaisuja sisältäviä ja alustavasti seurannassa olleita maasuodattimia, jotka ympäristökeskus halusi mukaan jatkoseurantaan. Projektin käynnistyttyä Pyhäjärven ympäristöön rakennettiin lisää maapuhdistamoita ja erilaisia Green Pack -pakettisuodattimia. Projektin vesihuoltoneuvoja pyrki opastamaan laitteiden toteutuksessa siten, että ne mahdollisimman hyvin sopisivat seurantakohteiksi. Kalkkisuodinmenetelmää käyttävät kohteet valmistuivat hieman myöhemmin. Lisäksi toimivuustutkimuksen piiriin tuli muutamia edellä mainituista poikkeavia puhdistamotyyppejä, joiden rakentamista kunnat olivat tukeneet projektin puitteissa. Puhdistamoiden toimivuuden seurantaan sisältyivät mm. laitteiden kunnon ja toimivuuden silmämääräiset ja asukkaiden haastatteluihin perustuvat tarkastukset, näytteenotot laboratorio-analyysejä varten, näytteiden analysointi, kenttämittausten kokeilu ja luonnollisesti tärkeimpänä tulosten kokoaminen ja tulkinta. Tutkimusosiosta vastasi projektin päätutkija Katriina Kujala-Räty ja sen käytännön toteutukseen osallistui näytteenottajina ja laitteiden kuntotarkastuksen tekijöinä useita eri henkilöitä projektiryhmästä. Näytteet kuljetettiin joko Lounais-Suomen tai Pirkanmaan ympäristökeskuksen laboratorioon analysoitaviksi. Projektin vesihuoltoneuvoja kehitti myös automaattisen näytteenottolaitteen, joka soveltui näytteiden ottoon projektissa toteutettujen maasuodattimien ja pakettisuodattimien näytteenottoputkista. Virtalähdeongelmien takia näytteenotinta ei pystytty hyödyntämään ajatellussa määrin. 32

7 Raportti toimivuustutkimukseen sisältyneistä näytteenotoista ja kenttämäärityksistä on luvussa 5. Tutkimuksen tulokset on esitelty yksityiskohtaisesti luvussa 6. Niiden pohjalta on laadittu luvuksi 7 tarkastelu siitä, miten haja-asutuksen vesistökuormituksen vähentämisessä voitaisiin saavuttaa Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaiset vesiensuojelun tavoitteet. Tarkastelussa on oletettu, että käsittelymenetelmät olisivat samoja kuin tässä tutkimuksessa seuratut ja niillä saavutettavat tulokset samantasoisia. Toimivuustutkimuksesta laaditaan lisäksi erillinen, laajempi tutkimusraportti. Toimivuustutkimuksen alkuperäiseen suunitelmaan kuului myös niiden kompostikäymälöiden toimivuuden seuranta ja kokemusten kerääminen, jotka projektin puitteissa kuntien tuella rakennettiin Pyhäjärven alueelle. Ensimmäiset kompostikäymälän hankkineiden haastattelut tehtiinkin vuonna 1998, mutta kesällä 2000 päätettiin tehdä lisäksi laajempi selvitys kompostikäymälöistä. Siinä kerättiin tietoa kaikista markkinoilla olevista laitteista, laadittiin tyyppikohtainen kirjekysely usean erilaisen käymälätyypin käyttäjille ja haastateltiin käyttäjät Pyhäjärven alueella kesällä Luvussa 9 on tiivistelmä tuloksista, joista Mari Ruuska teki myös laajemman raportin ammattikorkeakolun opinnäytetyöksi. Liitteessä 6 on lisäksi lueteltu Suomen markkinoilla olevat kompostikäymälätyypit valmistaja-, maahantuoja- tai päämyyjätietoineen. Huolto- ja korjaustoiminta -osio oli erittäin keskeisesti mukana tutkimussuunnitelmassa alusta lähtien. Siinä pyrittiin kehittämään toimivia malliorganisaatioita, jotka voisivat vastata erityisesti valmiiden laitteiden hoidosta ja huollosta, mutta toimenkuvaan soveltuisivat myös suunnittelu ja toteutusapu. Harri Mattilan raportti tämän osion työstä ja mm. aikaansaaduista Varsinais-Suomen vesihuolto-osuuskunnasta ja LVI-liikkeen palvelujen kehittämisestä on luvussa 10. Aiheesta kirjoitettu englanninkielinen artikkeli tulee muodostamaan osan Mattilan valmisteilla olevasta väitöskirjatyöstä. Ylläpito-osiota täydentää liitteessä 7 lyhyesti esitelty tarkastelu liiketoimintamallista täyden palvelun paketiksi haja-asutuksen jätevesien käsittelyyn, joka tehtiin erillisenä Kai Saralehdon ammattikorkeakoulun opinnäytetyönä Harri Mattilan ohjauksessa. Lisäksi liittenä 8 on Varsinais-Suomen Vesihuolto-osuuskunnan säännöt. Neuvontapalvelujen organisoiminen -osion tavoitteita palvelee alueellisesti toimiva edellisessä kohdassa mainittu vesihuolto-osuuskunta. Valtakunnallisen neuvonnan organisointivaihtoehtoja tarkastellaan lyhyesti luvussa 15. Koko loppuraportin on ajateltu hyödyttävän monipuolisesti alan neuvontatoimintaa, siitä riippumatta missä ja kenen toimesta sitä toteutetaan. Koulutus ja ohjeistot -osiossa määriteltiin useita koulutusta tarvitsevia kohderyhmiä ja järjestettiin lukuisia koulutustilaisuuksia projektin yksin toteuttamina tai yhdessä muiden tahojen kanssa. Tarkempi kuvaus varsinaisesta koulutustoiminnasta ja jatkotarpeista on koottu lukuun 13. Toteutuneiden koulutustilaisuuksien ohjelmia on koottu liitteeksi 9. Lisäksi järjestettiin Vesihuolto teknologiaohjelman pyynnöstä alalla toimivien tutkimusten koordinointia varten teemaseminaari maaliskuussa 2000, jossa esitetyt alustukset ovat liitteenä 10. Projektiryhmän useiden henkilöiden osallistuminen sen kestäessä erilaisiin muiden organisaatioiden kokonaan järjestämiin koulutustilaisuuksiin oli erittän aktiivista ja ajoittain runsaasti työllistävää. Se koettiin erittäin hyödylliseksi. Ohjeiksi sekä monipuolisessa koulutuskäytössä että useille kohderyhmille suunnatussa valistus- ja neuvontatoiminnassa hyödynnettäväksi projektissa laadittiin jo aiemmin mainitut esite (liite 2), kortisto (liite 3) sekä maapuhdistamon ylläpito-ohje (liite 5). Myös kompostikäymälöitä koskeva luku 9 soveltuu hyvin tällaiseen käyttöön. 33

8 Erityisesti alan nykyisille ja tuleville ammattilaisille käyttökelpoisia ohjeita ovat näytteenottoa käsittelevä luku 5, toimivuustutkimuksen tuloksia esittelevä luku 6 sekä saostuskaivojen kunnostusta käsittelevä luku 11. Myös imeytyksen suunnittelun esitutkimusmenetelmiä koskeva ohje (liite 4) on lähinnä ammattilaisille tarkoitettu. Alan liiketoiminnan kehittämistä palvelevat luku 10 ja liite Toteutumattomat ja alkuperäisiin suunnitelmiin lisätyt osiot Projektihenkilöstövaihdosten ja tutkimusten edetessä esille tulleiden uusien tarpeiden johdosta alkuperäisiin suunnitelmiin jouduttiin tekemään joitakin muutoksia. Ne esiteltiin ja hyväksytettiin projektin johtoryhmän kokouksissa. Ns. asukaslähtöisen suunnittelun periaatteita pyrittiin suunnitteluvaiheessa mahdollisuuksien mukaan noudattamaan, mutta aiheesta ei tehty erityistä kehittämistutkimusta, kuten alunperin oli aiottu. Normaaleja suunnittelupalveluja projektiin mukaan tuleville asukkaille annettiin sensijaan enemmän ja tehokkaammin, kuin oli hakemusta laadittaessa kaavailtu. Tämän mahdollisti sopivan, käytännön suunnitteluun pystyvän vesihuoltoneuvojan palkkaamisessa onnistuminen ja se, että Säkylän kunta järjesti hänelle myös työskentelytilat ja välineet. Haja-asutuksen jätevesien hajautetun ja keskitetyn käsittelyn vertailun tekeminen kustannuksia ja päästöjä mallintamalla jouduttiin hylkäämään tutkimuksen kestäessä. Se olisi esimerkiksi vaatinut lähtötiedoiksi niin paljon sellaista tietoa, joka oli saatavissa vasta projektin lopussa. Valtakunnallisesti organisoitua neuvontapalvelua ei pystytty vielä toteuttamaan tämän projektin puitteissa ja toiminta-aikana, vaikka sekin oli yhtenä tavoitteena. Aineistoa neuvontapalvelun käyttöön työssä kertyi kuitenkin runsaasti. Muilta osin luvussa 2.1 esitetyt hakemusvaiheen osakokonaisuudet 1-6 ja tutkimussuunitelman (liite 1) osakokonaisuudet on toteutettu. Suurin lisäys aivan alkuperäiseen hakemukseen oli jo kohdassa 2.1 mainittu kalkkisuodintutkimuksen mukaan ottaminen Hajasampo-projektiin. Muutos alkuperäisiin kaavailuihin oli myös toimivuustutkimuksen jatkaminen vuoden 2000 loppuun asti ja tulosten tarkastelun siirtäminen siten osittain alkuvuodelle Tutkimuksen alkuvaihe viivästyi rahoituspäätösten odottelun takia jonkin verran, joten osa tärkeistä koepuhdistamoista saatiin valmiiksi vasta syksyllä Kun niille kuitenkin haluttiin riittävä seuranta-aika, pidennettiin seurantajaksoa. Kompostikäymälöiden käyttökokemusten kerääminen muistakin tyypeistä kuin kohdealueelle rakennetuista oli sekin suurehko laajennus alkuperäiseen suunnitelmaan. Kun tämän loppuraportin sisältöä alettiin hahmotella, todettiin sen muodostuvan hyvin käyttökelpoiseksi usean eri tiedontarvitsijaryhmän kannalta. Jotta se palvelisi vielä paremmin esimerkiksi koulutus- ja neuvonta-aineistona, lisättiin alkuperäiseen sisältörunkoon vielä eräitä liitteitä, jotka muutoin olisivat jääneet suppeammalle jakelulle. 34

9 Jäteveden käsittelymenetelmät 3 Katriina Kujala-Räty 3.1 Yleistä Pienten jätevesimäärien käsittelyyn soveltuvat menetelmät voidaan jakaa kahteen ryhmään: maa- ja kasvipuhdistamoihin sekä pakettipuhdistamoihin. Paketti tässä yhteydessä tarkoittaa pienehköön, kompaktiin tilaan asennettua puhdistuslaitteistoa. Jäteveden puhdistuminen kiinteistökohtaisissa puhdistamoissa perustuu samoihin fysikaalisiin, kemiallisiin ja biologisiin prosesseihin kuin suurissakin puhdistamoissa. Pienet puhdistamot eroavat suurista kuitenkin yleensä siten, että niissä on vain yksi linja, laitteisto ja varustetaso ovat yksinkertaiset ja prosessien säätömahdollisuus on vähäinen. Seuraavassa on lueteltu pienten jätevesimäärien käsittelyssä käytettyjä puhdistamotyyppejä ja käsittelymenetelmiä. Maa- ja kasvipuhdistamot Tavalliset maa- ja kasvipuhdistamot Imeytysojasto Imeytyskenttä Maasuodatin Matalaan perustettu maasuodatin Matalaan perustettu imeytyskenttä Jaksottaisesti toimiva maasuodatin Erikoisrakenteiset maahanimeytysjärjestelmät Tehostetut maahanimeytysjärjestelmät Suodatinhiekalla tehostettu imeytys hienojakoisessa maassa Suodatinhiekalla tehostettu imeytys karkeassa maassa Tavallinen IN-DRÄN imeytys Maakumpu- ja rinneimeytykset Tavallinen maakumpuimeytys Rinneimeytysoja Fosforia poistavat maasuodattimet Vaakavirtausmaasuodatin Typpeä poistavat maasuodattimet Jälkisuodatuslaitos Maasuodatinsäiliö kierrätyspumppauksella Kasvipuhdistamot Vaakavirtausjuurakkopuhdistamo Lecasora-pystyvirtaussuodattimella tehostettu juurakkopuhdistamo Pajukenttäpuhdistamo 35

10 Pakettipuhdistamot Biosuodattimet Muovisella suodatinmateriaalilla varustettu biosuodatin Maa-aineksella varustettu biosuodatin Kivikuitusuodatin Bioroottorit Tavallinen bioroottori Biomattopuhdistamo Aktiivilietepuhdistamot Tavallinen aktiivilietepuhdistamo Panospuhdistamo Kemialliset puhdistamot Tavallinen kemiallisella saostuksella varustettu puhdistamo Putkiflokkauspuhdistamo Kalkkisuodinmenetelmä Hajasampo-projekti on tuottanut tietoa haja-asutukselle sopivista jätevedenkäsittelymenetelmistä yleistajuisena esitteenä ja kortistomuotoisena tietokantana. Lisäksi on valmistunut yhdessä Pyhäjärven Life-projektin kanssa julkaisu Haja-asutuksen jätevesien käsittelyohje Pyhäjärven alueen kunnille (Vainio 2000). 3.2 Esite Haja-asutuksen vesiensuojelu kuntoon on neliväriesite, jossa esitellään kiinteistökohtaisen jätevedenkäsittelyn suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvää yleistä tietoa (Santala ym. 1999). Lisäksi esitteessä on selostettu kahdeksan esimerkinomaisesti valitun menetelmän toimintaa. Esite on tarkoitettu niin sanotulle suurelle yleisölle ja sitä jaetaan muun muassa alueellisten ympäristökeskusten ja vesiensuojeluyhdistysten kautta. Esitteessä selostetaan lyhyesti jätevesien käsittelyn tavoitteet, kotitalouden eri toiminnoista muodostuvan jäteveden suhteelliset määrät, jätevesien haittavaikutukset sekä suunnittelussa huomioon otettavia seikkoja. Menetelmien kuvauksissa ovat vaihtoehtoina käymäläjätteen tai jäteveden erottelu, imeytysmenetelmä, maasuodatus, tehdasvalmisteinen biosuodatin tai bioroottori sekä pienet pakettisuodattimet. Menetelmistä on esitetty yleiskuvauksen lisäksi niiden etuja ja ongelmia. Esite on laadittu myös ruotsinkielisenä nimellä Fungerande vattenskydd i glesbygderna. Esite on mustavalkoisena liitteenä Menetelmäkortisto Menetelmäkortisto on tietokanta, jossa kuvataan eri käsittelymenetelmät edellä mainittua esitettä yksityiskohtaisemmin. Kortisto julkaistaan sekä paperiversiona että internet-sivuilla. Se on tarkoitettu kaikille, jotka haluavat perusteellisempaa tietoa erilaisista pienten jätevesimäärien käsittelyyn soveltuvista menetelmistä. Kortiston käyttäjiä tulevat olemaan muun muassa kuntien ja valtion ympäristöviranomaiset sekä alan konsultit. Kortistosta löytyy oma kortti jokaiselle menetelmälle ja laitetyypille. Kortit uusitaan tarvittaessa ja uusia kortteja laaditaan menetelmien ja laitteiden tullessa markkinoille. Korteissa kuvataan menetelmän toiminta sekä sen etuja ja haittoja. Korteista löytyy myös markkinoijan yhteystiedot ja laitteen tai menetelmän toimivuuden tutkimustuloksia. Kortiston mallisivuja on liitteenä 3. 36

11 3.4 Haja-asutuksen jätevesien käsittelyohje Pyhäjärven alueen kunnille Ohje on tarkoitettu yleiseksi ohjeeksi haja-asutuksen jätevesien käsittelyyn Pyhäjärven alueella Alastaron, Euran, Köyliön, Oripään, Säkylän ja Yläneen kunnissa. Ohje soveltuu hyvin viranomaiskäyttöön valittaessa kiinteistölle oikeaa käsittelymenetelmää. Sen liitteinä on eri menetelmien tyyppipiirroksia, jotka on suunnattu lähinnä puhdistamoiden rakentajille. Ohjeessa on selostettu erilaisten käymälävaihtoehtojen toiminta, viemäröinti, selkeyttäminen saostuskaivoissa, suodatus- ja imeytysjärjestelmien toiminta, panospuhdistamo sekä jätevesisäiliön käyttö. Puhdistamoiden rakennuskohteissa tehtävät tutkimukset on myös esitetty samoin kuin kiinteistön aiheuttaman vesistökuormituksen arviointi ja eri menetelmien puhdistustehot. Ohjeeseen on kirjattu eri alueilla vallitsevat jätevesien käsittelyvaatimukset. Ohjeen liitteinä on Pyhäjärven valuma-aluekartta ja vaadittujen käsittelymenetelmien aluerajat, käsittelymenetelmien tyyppikuvat sekä ohje imeytyskokeen suorittamisesta. Ohjeen on toimittanut Mika Vainio ja se on julkaistu Lounais-Suomen ympäristökeskuksen monistesarjassa numerona 26/2000 (Vainio 2000). Ohje on laadittu ennen kuin projektissa toteutetuista puhdistamoista oli saatavissa seurantatuloksia. Tietoja eri laitteiden ja menetelmien toimivuudesta ei ohjetta laadittaessa voitu siis vielä hyödyntää. 37

12 Suunnittelu ja rakentaminen Taustaa Katriina Kujala-Räty Hajasampo-projektin yhteydessä vuosina Säkylän Pyhäjärven alueelle rakennettiin kiinteistökohtaisia jätevedenpuhdistamoita ja kompostikäymälöitä. Toteutuksesta vastasivat kiinteistönomistajat itse. Tutkimuksen avulla haluttiin tietoa hankkeiden suunnittelusta, rakentamisesta ja kustannuksista. Samalla pyrittiin selvittämään, millaiseksi jätevesineuvojan toimenkuva muodostuu. Rakentamisen tavoitteena oli myös saada puhdistamoita koekäyttöön ja toimivuustutkimuksen kohteiksi. Kompostikäymälöiden toimivuudesta on laadittu erillinen raportti. Kiinteistökohtaisen jätevedenkäsittelyn toimivuudesta valmistuu raportti myöhemmin. Toteutusvaihetta varten projektiin palkattiin jätevesineuvoja, jonka tehtäviin kuului muun muassa jätevedenkäsittelyn suunnittelu sekä rakentamisen ohjaus ja valvonta. Jäteveden käsittelymenetelmän valinnassa yhdistettiin kiinteistönomistajien toiveet ja tekninen asiantuntemus. Jätevesineuvoja piti kirjaa tehtävistään koko rakentamiskauden aikana. Puhdistamoiden rakentamiseen kulunut aika ja kustannukset selvitettiin palautekyselyllä, joka osoitettiin kaikille vuosina rakentamaan ryhtyneille. Kyselyllä haluttiin tietoa siitä, miten paljon rakentajat käyttivät aikaa puhdistamon toteutukseen, mitä toteutus maksoi ja miten paljon jätevesineuvojan palveluja käytettiin. Samalla haastateltiin osaa rakentajista. Haastattelujen tarkoitus oli selvittää ne syyt, joiden takia jätevesien käsittelyn parantamiseen ryhdyttiin sekä toteutuksessa mahdollisesti esiintyneet ongelmat. 4.2 Jätevesineuvojan työ Mika Vainio Katriina Kujala-Räty Yleistä Hajasampo-projektin Suunnittelu ja rakentaminen -osakokonaisuus alkoi kiinteistökohtaisten jätevedenpuhdistamoiden rakentamisella Pyhäjärven kuntien (Säkylä, Yläne, Eura, Oripää, Köyliö) alueelle. Tavoitteena oli saada aikaan riittävä määrä oikein suunniteltuja ja rakennettuja puhdistamoita, joissa oli yhdistetty tekninen asiantuntemus ja kiinteistönomistajan toiveet. Puhdistamoiden toteuttamisesta ja niiden kustannuksista vastasivat kiinteistönomistajat itse. Kustannuksiin oli haettavissa kuntien avustusta. Laitetoimittajat myönsivät laitteiden hinnoista alennuksia. Hajasampo-projektiin palkattiin väliseksi ajaksi jätevesineuvojaksi RI Mika Vainio. Jätevesineuvojan toimipaikka oli Säkylän kunnanvirasto ja hänen vastuullaan oli Pyhäjärven koealueella tapahtuvan rakentamisen asiantuntijatehtävät. Tehtäviin kuului projektista tiedottaminen, puhdistamon tai kompostikäymälän hankintaan ryhtyneiden kiinteistönomistajien eli asiakkaiden 38

13 ohjaus ja neuvonta, puhdistamoiden suunnittelu, tarjouspyyntöjen ja tilausten laatiminen putkista ja muista tarvikkeista, kustannuslaskenta sekä kohteiden esittely lukuisille kävijöille. Hajasampo-projektin Suunnittelu ja rakentaminen -osakokonaisuus käsitti lopulta 82 uutta puhdistamokohdetta, joihin oli liitetty 91 taloutta ja 72 kompostikäymäläkohdetta, joissa oli 89 käymälää Projektista tiedottaminen ja asiakkaat Asiakkaiden hankinta tapahtui vuonna 1998 tiedotuksella, jota vauhditettiin Eurassa järjestetyssä lehdistötilaisuudessa. Lisäksi kuntien vesiensuojeluavustuksista oli kuulutukset paikallislehdissä ja projektia esiteltiin kahdessa eri messutapahtumassa. Vuonna 1999 oli jo tieto levinnyt niin paljon, että uusia asiakkaita projektiin löytyi ilman varsinaista markkinointia. Asiakkaat ilmoittivat jätevesineuvojalle halukkuudestaan ryhtyä parantamaan kiinteistönsä jätevesien käsittelyä. Syy yhteydenottoon oli noin puolessa tapauksista ympäristöviranomaisen käsittelemä jätevesien johtamislupa uudisrakennuksen tai peruskorjauksen yhteydessä. Toinen puoli asiakkaista lähti hankkeeseen saatuaan tietoa tiedotusvälineistä, joissa oli muun muassa viitattu mahdolliseen haja-asutuksen jätevesien käsittelyä koskevaan lakimuutokseen Asiakaskäynnit Puhdistamokohteissa pyrittiin käymään mahdollisimman pian asiakkaan otettua jätevesineuvojaan yhteyden. Kompostikäymäläkohteissa käytiin vain asiakkaan pyynnöstä. Puhdistamokohteissa käynnin aikana selvitettiin jätevesien käsittelyn nykytila, saostuskaivojen kunto, niiden kunnostamisen tarve ja kunnostuksen kannattavuus, maaperän soveltuvuus maaperäkäsittelyyn sekä saostuskaivojen etäisyys kaivoista ja pohjavedestä. Saostuskaivojen syvyys ja tilavuus mitattiin sekä kaivoihin tulevien putkien ja kansien korkeusasemat ja mahdollisten purkupaikkojen alin mahdollinen taso vaaittiin. Kiinteistönomistajalle esiteltiin erilaiset kohteeseen sopivat jätevesien käsittelyn vaihtoehdot ja arvioitiin eri menetelmien kustannukset. Samalla informoitiin kunnan avustuksen hakumenettelystä ja täytettiin perustiedot hakulomakkeeseen Suunnittelu Kohteista tehtiin asiakaskäyntien jälkeen alustavat suunnitelmat, joiden perusteella arvioitiin kustannukset kuntien avustusta myöntävien viranomaisten käyttöön. Suunnitelmiin kuului tasopiirros, johon merkittiin tarvittavat laitteet ja putkilinjat pituuksineen. Kaivantojen massat määritettiin tyyppipiirroksista. Mikäli harkittiin imeytyskentän rakentamista eikä maaperän imeytyskyvystä ollut täyttä varmuutta, kaivettiin kentän suunniteltuun sijoituspaikkaan riittävän syvä koekuoppa pohjaveden korkeuden ja maaperän laadun selvittämiseksi. Lopulliset suunnitelmat tehtiin CAD-ohjelmalla. Asemapiirrokset laadittiin yleensä asiakkaalta saadun paperisen tonttipiirustuksen pohjalta. Mahdolliset epätarkkuudet korjattiin. Suunnitelman laadinta tapahtui käytännössä liittämällä osat peräkkäin, piirtämällä maanpinta ja siirtämällä osat oikeisiin korkeusasemiin. Piirrosobjektien piirroksiin sijoittamisen jälkeen lisättiin korkeusmerkinnät ja laadittiin tarvittavat tekstiselitykset. Vuoden 1999 kustannusarviointi laadittiin käyttämällä erityyppisistä tarvikkeista tehtyjä hankintalistoja, joissa oli kustannustiedot mukana. Listojen avulla saatiin suoraan kohteen tarvikekustannukset ja myös asiakkaalle tarvikkeiden hankintalista. Lopullinen kustannusarvio muodostui hankintalistoista saaduista kustannuksista täydennettynä arvioiduilla työkustannuksilla (miestyö + konetyö) sekä yleiskuluprosentilla, joka lisättiin perussummaan. 39

14 4.2.5 Tilaukset ja asennukset Määräluettelot saatiin suunnitelmista edellisen kohdan mukaisesti. Niiden perusteella laadittiin tilaus kustakin kohteesta. Tilauslomakkeet putkista ja tarvikkeista sekä kohteeseen hankittavasta puhdistamosta lähetettiin asiakkaalle allekirjoitettaviksi. Puhdistamotilauksissa oli maininta, että asiakas tilaa puhdistamon erikoishinnalla tutkimuskäyttöön. Asiakkaalta tiedusteltiin lomakkeella myös, haluaako hän osallistua jatkossa puhdistamon huoltotoimintaan. Allekirjoitettu lomake velvoitti asiakkaan myös kirjaamaan tehtyjä suoritteita mukana olleeseen seurantalomakkeeseen. Asiakkaalla oli mahdollisuus esittää toivomus, että laitteistot asentaa jokin tietty urakoitsija tai vaihtoehtoisesti projektin valitsema urakoitsija tarjouskilpailun perusteella. Lähes kaikki asiakkaat halusivat jonkin tutun urakoitsijan tekevän asennuksen. Kun lomakkeet oli palautettu jätevesineuvojalle, puhdistamoiden tilauslomakkeet lähetettiin asianomaisille yrityksille. Asiakkailta saatujen putkien ja tarvikkeiden tilauslomakkeiden perusteella tehtiin tarjouspyynnöt alan yrityksille. Puhdistamoyksiköt tilattiin suoraan tehtaalta. Vuonna 1999 asiakkaat hoitivat laitteistojen tilaukset pääasiassa itse suoraan valmistajan tai vähittäiskauppiaan kanssa. Kaivuutöistä kiinteistönomistajat sopivat kaivinkoneurakoitsijoiden kanssa Asennukset ja laitteiden tarkastukset Puhdistamolaitteiden, putkistojen ja tarvikkeiden hankinnan jälkeen alkoi laitteiston asennus. Tarvittaessa jätevesineuvoja kävi paikalla merkitsemässä korkeusasemat. Asiakas oli velvollinen ilmoittamaan jätevesineuvojalle, kun kaivanto oli auki ja puhdistamo alustavasti asennettu paikoilleen. Huomiota kiinnitettiin etenkin seuraaviin seikkoihin: ilmastusputkien oikea asennus rakennuksen katolle ja puhdistamon yhteyteen tarvittaessa puhdistamon ankkurointi salaojitus kaivannon täyttömateriaalit laitteiden korkeusasemat imeytyskentissä pohjaveden korkeus ja pohjamaan laatu putkistojen liitokset ja läpivientiholkkien tiivistys betonikaivoissa T-kappaleiden oikea pituus. Asennusta oli lupa jatkaa vain, jos kaikki oli kunnossa. Suunnitelmia oli suurimmalta osin noudatettu eikä huomautuksia ollut lukuun ottamatta pieniä puutteita Avustukset Avustushakemukset kustannusarvioineen jätettiin kunnalle sitä mukaa, kun asiakas oli ilmoittautunut projektiin sekä alustava suunnitelma ja kustannusarvio olivat valmiit. Tämän jälkeen kunta teki avustuspäätöksensä. Kunnat maksoivat myöntämänsä avustukset sen jälkeen, kun jätevesineuvoja oli tehnyt lopputarkastuksen. Mikäli asennuksissa oli huomauttamista, avustukset maksettiin vasta, kun epäkohdat oli korjattu Kompostikäymälöiden jälkitarkastukset Käymälät tarkastettiin ja valokuvattiin ja niistä laadittiin tarkastuspöytäkirja. Tarkastuksessa kiinnitettiin huomiota käymälän yleiseen siisteyteen, oikealaatuisen seosaineen käyttöön, tuuletusputken johtamiseen katolle ja tyhjennyksen helppouteen. Suurin osa käymälöistä oli asianmukaisesti rakennettu. Puutteet johtuivat etupäässä tuuletusputken virheellisestä asennuksesta; putki saattoi tehdä ennen kattoa useita mutkia, jolloin ilma ei pääse vaihtumaan riittävän tehokkaasti. Seosaineena käytettiin joissain kohteissa edelleen sahanpurua, mikä ei sovellu kom- 40

15 postikäymälään. Biolan kompostikäymälöissä olevat nesteenkeräilysäiliöt oli paikoin sijoitettu piiloon maan alle, jolloin niiden täyttymisen seuraaminen ja tyhjennys on vaikeaa. 4.3 Puhdistamoiden rakentamisen tilastoa, kokemuksia ja ongelmia Katriina Kujala-Räty Yleistä Säkylän Pyhäjärven koealueella suunniteltiin ja rakennettiin kesän 1998 ja syksyn 1999 välisenä aikana 82 kiinteistökohtaista jätevedenpuhdistamoa. Samalla olemassa olevat saostuskaivot ja viemäröinti tarkastettiin ja tarvittaessa korjattiin tai uusittiin. Kiinteistönomistajat itse vastasivat puhdistamojen rakentamisesta ja kustannuksista. Kiinteistönomistajien apuna oli projektin jätevesineuvoja, joka suunnitteli jätevesien käsittelyjärjestelmät ja viemäröinnin, laati kustannusarviot, tarkasti asennukset sekä vastasi tilauksiin ja avustuksiin liittyvistä asioista. Puhdistamot toteutettiin kuvassa 4. 1 olevan kaavion mukaisesti. Tarkempaa tietoa toteutusvaiheesta on julkaisussa Kiinteistökohtaisen jätevedenkäsittelyn toteutus (Kujala-Räty ym. 2000) sekä Mika Vainion laatimissa kirjoituksissa: Raportti Hajasampo-projektin käynnistys-, suunnittelu- ja rakentamisvaiheesta ajanjaksolla kesä-syksy 1998 sekä Raportti Hajasampo-projektin suunnittelu- ja rakentamisvaiheesta ajanjaksolla tammikuu - syyskuu Tässä kohdassa selvitetään rakentamisen kustannuksia, rakentajien kokemuksia ja ajankäyttöä sekä toteutuksen virheitä ja ongelmia. Aineisto saatiin puhdistamot rakentaneiden kiinteistönomistajien täyttämistä palautelomakkeista, rakentajien haastatteluista ja jätevesineuvoja Mika Vainiolta. 41

16 Kuva 4.1 Puhdistamoiden toteutus Hajasampo - tutkimushankkeessa Puhdistamoiden rakentamisen kustannukset, kesto ja neuvonta Palautelomakkeet lähetettiin täytettäviksi kaikille 82 rakentajalle. Lomakkeissa kysyttiin seuraavia asioita: rakentamisesta aiheutuneet kustannukset eriteltyinä puhdistamon hankintahintaan, muihin tarvikkeisiin, maa-aineksiin sekä kaivinkonekuluihin ja maksettuihin palkkoihin, työhön käytetty aika eriteltyinä suunnitteluun ja mittauksiin, laitteiden hankintaan sekä rakennus- ja asennustyöhön ja suunnitteluun ja rakentamiseen saatu neuvonta. Tietojen aineistona on maaliskuun 2000 loppuun mennessä toimitetut 47 palautelomakaketta. Kustannukset Puhdistamoiden keskimääräiset rakennuskustannukset olivat yhteenä markkaa (taulukko 4.1). Tämä koostui puhdistamon hinnasta markkaa, muista tarvikkeista markkaa, maa-aineksista markkaa sekä kaivinkonekustannuksista ja maksetuista työpalkoista markkaa. Muita kuluja oli keskimäärin 529 markkaa. Keskimääräisiä kustannuksia arvioitaessa on otettava huomioon, että oman työn osuus eri kohteissa oli erilainen, puhdistamot olivat erityyppisiä ja työ sisälsi erilaiset määrät saostuskaivojen kunnostusta ja muita viemäröintitöitä; joissain kohteissa saostuskaivoja ei tarvinnut korjata lainkaan, toisissa jouduttiin hankkimaan kokonaan uudet saostuskaivot tai sakosäiliö. 42

17 Taulukko 4.1 Kiinteistöille puhdistamoiden totettamisesta aiheutuneet kustannukset Puhdistamon hinta mk Muut tarvikkeet mk Maa-ainekset mk Kaivinkonekustannukset ja maksetut työpalkat mk Muut kulut 529 mk Yhteensä mk Kokonaiskustannukset vaihtelivat välillä markkaa. Suuret vaihtelut johtuivat paitsi edellä mainituista syistä myös siitä, että muutama puhdistamo oli mitoitettu useammalle kuin yhdelle kotitaloudelle. Yhden talouden pakettipuhdistamoiden (Green Pack ja Propipe) kokonaiskustannukset olivat markkaa, keskiarvo markkaa (12 puhdistamoa). Maasuodattimien kokonaiskustannukset olivat keskimäärin markkaa ja vaihteluväli markkaa (6 puhdistamoa). Imeytysojat ja -kentät olivat tässä selvityksessä odotetusti edullisimmat toteuttaa, keskimäärin markkaa vaihteluvälin ollessa markkaa (26 puhdistamoa). Kustannuksia arvioitaessa on otettava myös huomioon, että laitetoimittajat myönsivät hankinnoista hinta-alennuksia. Puhdistamoiden kustannuksista puuttuu suunnittelun osuus, mikä jätevesineuvojan oman arvion mukaan oli noin markkaa puhdistamoa kohti. Taulukossa 4.2 on esitetty jätevesineuvojan arvio suunnittelun kustannusten jakautumisesta. Taulukko 4.2 Suunnittelun kustannukset puhdistamoa kohti Kustannuserä määrä mk/yk kustannus Kyselykäynti + mittaus 1 tunti 120 mk/tunti 120 markkaa CAD - suunnittelu 4 tuntia 150 mk/tunti 600 markkaa Matkakorvaukset (2 käyntiä) 80 km 2 mk/km 160 markkaa Tulostuskulut 1 erä 50 mk/erä 50 markkaa Kopionti 1 erä 50 mk/erä 50 markkaa Paikalleen mittaus 1 tunti 120 mk/tunti 120 markkaa Kustannukset yhteensä 1100 markkaa Työn kesto Suunnitteluun ja mittauksiin meni rakentajilta keskimäärin 0,7 päivää, laitteiden hankintaan 0,7 päivää sekä rakennus- ja asennustyöhön 3,4 päivää, (taulukko 4.3). Mainitut määrät eivät sisällä jätevesineuvojan käyttämää aikaa suunnitteluun, neuvontaan, tarvikeluetteloiden laatimiseen ja tarvikkeiden kilpailuttamiseen. Melko suuri osa rakentajista käytti työhön kahdesta viiteen päivää. Koska omana työnä tehtävissä olevan työn määrä vaihteli runsaasti puhdistamotyypistä ja maasto-oloista riippuen, olivat jotkut omatoimisimmat käyttäneet työhön huomattavasti enemmän aikaa. Kolme rakentajaa oli tehnyt töitä vähintään kymmenen päivää keskimääräisen ajankäytön ollessa 4,8 päivää. Taulukko 4.3 Toteutukseen käytetty aika keskimäärin Suunnittelu ja mittaukset 0,7 päivää Laitteiden hankinta 0,7 päivää Rakentaminen ja asennus 3,4 päivää Yhteensä 4,8 päivää 43

18 Neuvonta Jätevesineuvoja opasti rakentajia paikalla käyden ja puhelimitse. Rakentajat kysyivät tietoja puhelimessa keskimäärin 2,9 kertaa puhdistamoa kohti. Kyselyiden määrä pysyi melko vakiona ollen useimpien kohdalla kahdesta viiteen kertaan. Jätevesineuvoja kävi paikalla keskimäärin 2,5 kertaa, useimmissa kohteissa yhdestä viiteen kertaan Rakentajien kokemuksia Yleistä Kesällä 1999 haastateltiin 16 satunnaista rakentajaa. Useimmat heistä olivat kiinteistönomistajia, joissain tapauksissa muita rakentamisesta vastanneita henkilöitä. Lähes kaikkien haastateltujen kiinteistöissä jätevedet oli aikaisemmin käsitelty pelkästään saostuskaivoissa. Kahdessa kiinteistössä jätevedet oli johdettu umpikaivoon. Haastatteluissa kysyttiin syytä puhdistamon hankinnan käynnistämiselle, menetelmän valintaa, suunnittelun ja rakentamisen toteutusta ja mahdollisia vaikeuksia rakentamisen aikana. Lisäksi haastattelija havainnoi, mitä ongelmia puhdistamon käytössä saattoi myöhemmin ilmetä. Syitä jätevesien käsittelyjärjestelmän parantamiselle Kiinteistönomistajat ryhtyivät parantamaan kiinteistönsä jätevesien käsittelyä etupäässä kahdesta eri syystä. Haastatelluista seitsemän henkilöä ilmoitti erääksi oleelliseksi syyksi sen, että kunta oli ilmoittanut myöntävänsä hankkeisiin avustuksia. Kuudessa tapauksessa syynä oli, että nykyinen jätevesien käsittelymenetelmä haisi, vuoti tai muulla tavoin toimi huonosti aiheuttaen hygieenistä tai esteettistä haittaa. Kaksi haastateltua ilmoitti syyksi myös sen, että heillä oli käsitys uuden jätevedenpuhdistamon tulevan aikanaan pakolliseksi. Yhdellä haastatelluista oli syynä hyvän puhdistusmenetelmän ympäristönsuojeluarvo. Yhdessä kohteessa kunta vaati uuden menetelmän käyttöönottoa laajennusrakentamisen rakennusluvan yhteydessä. Menetelmän valinta ja rakentaminen Käsittelymenetelmän valinta ei tuottanut yleensä ongelmia. Lopullinen ratkaisu tehtiin usein kahden eri vaihtoehdon välillä, joista toinen valittiin menetelmäksi yhdessä jätevesineuvojan kanssa. Järjestelmät suunnitteli jätevesineuvoja Mika Vainio vuosina Rakennustöiden teettäminen urakoitsijoilla vaihteli jonkin verran. Useimmissa kohteissa kiinteistönomistaja teki osan töistä itse ja teetti osan urakoitsijoilla. Rakentaminen sujui melko usein ongelmitta. Erityisen tarpeelliseksi koettiin jätevesineuvojan laatima tarvikeluettelo. Jos hankaluuksia esiintyi, ne saattoivat aiheutua siitä syystä, että urakoitsija tai muu rakentaja ei halunnut noudattaa suunnitelmia vaan toimi enemmän oman näkemyksensä tai perinteensä mukaisesti. Usein tämä kuitenkin johti teknisiin virheisiin, jotka ilman jätevesineuvojaa olisivat jääneet korjaamatta. Tällaisia virheitä olivat muun muassa väärään korkeuteen asentaminen tai putkien ja laitteiden puutteellinen ilmanvaihto. Työmaa-alueen ahtaus hankaloitti joissain kohteissa rakennus- ja asennustöitä erityisesti silloin, kun uusia laitteita asennettiin olemassa olevien rakenteiden yhteyteen. Maanrakennuskoneiden alle jäi istutuksia ja murskautui nurmikkoa. 44

19 Melko paljon ongelmia aiheuttivat kesän 1998 runsaat sateet. Sadevesiä valui kaivantoon joko asennusten aikana tai ennen täyttöä. Joissain kohteissa puhdistamo- ja sakosäiliöt nousivat ylös pohjaveden nosteen vaikutuksesta Haastattelut Haastattelu 1. Biolan ja Mökkimakki kompostikäymälät sekä Labko lokapallo (kohde R094). Varuskunnan käyttöön asennettiin kolme Biolan ja yhdeksän Mökkimakki kompostikäymälää. Lisäksi käytössä on pisuaari, jonka sisältö samoin kuin Biolan kompostikäymälöiden jäteneste johdetaan lokapalloon. Aiemmin käytössä oli makkiastiat, joissa jäte kertyi muovisäkkiin ja kuljetettiin kaatopaikalle. Nyt kompostiaine on tarkoitus käyttää omille istutuksille. Lokapallon sisältö kuljetetaan jätevedenpuhdistamolle. Kuivike on toistaiseksi ostettu Biolanilta, mutta myöhemmin se on aikomus valmistaa itse. Käymäläasia oli ollut vireillä jo pitemmän aikaan. Sysäys toteutukselle tuli kuitenkin lehti-ilmoituksesta, jossa ilmoitettiin haettavana olleista kuntien avustuksista. Muita vaihtoehtoja olisi ollut niin sanottujen suurten kompostikäymälöiden asentaminen, mutta nykyistä toteutusta pidettiin parempana. Käymälät asennettiin laitetoimittajien ohjeiden mukaisesti. Rakentaminen ei tuottanut ongelmia. Huomioita: 1. Kompostikäymälöiden tuuletusputkia ei oltu johdettu katon yläpuolelle vaan seinän läpi räystään alle. 2. Kompostikäymälöihin ei tule vesijohtoa, joten niissä ei voi pestä käsiä eikä muutakaan. 45

20 Haastattelu 2. Asuinrakennus, 2 asukasta, Green Pack Mini (kohde R134). Vanhaan 1-osaiseen saostuskaivoon asennettiin uudet yhteet. Vanhan saostuskaivon perään rakennettiin uusi 2-osainen saostuskaivo, josta jätevedet johdetaan Green Pack 05 (Mini) kivikuitusuodattimeen. Green Pack Mini on tarkoitettu vain harmaiden jätevesien käsittelyyn, mutta sitä haluttiin kokeilla kaikkien jätevesien käsittelyyn taloudessa, jossa asuu vain kaksi henkilöä. Rakentamiseen osallistuivat rakennusurakoitsija, putkimies, kaivinkoneurakoitsija sekä talon isäntä. Ongelmia aiheuttivat vetinen kesä ja putkitoimitukset. Kuva 4.2. Kuva 4.2 Green Pack Mini (kohde R134). Huomioita: 1. Ongelmaksi saattaa myöhemmin tulla se, että kiinteistöön on asennettu nykyiseen käyttöön sopiva, mutta isommalle asujajoukolle liian pienikapasiteettinen puhdistamo. Puhdistamo pitäisikin mitoittaa asunnon koon eikä kulloisenkin asujamäärän mukaan. Tapaus ilmentää mahdollisesti myös ongelmaa, joka liittyy puhdistamoita myyvien liikkeiden haluun saada kaupat aikaiseksi. Voi olla houkuttelevaa myydä edullisempi, mutta liian pieni puhdistamo. 46

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYN TEHOSTAMINEN

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYN TEHOSTAMINEN LIITE 1/1 Liite1. Tutkimussuunnitelma HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYN TEHOSTAMINEN Hajasampo - tutkimushanke Lähtökohta Suomessa asuu yleisten viemärilaitosten ulkopuolisilla alueilla yli miljoona

Lisätiedot

Satavesi - ohjelma Eurajoki-Lapinjoki vesistöalueryhmän kokous Säkylän kunnanvirasto

Satavesi - ohjelma Eurajoki-Lapinjoki vesistöalueryhmän kokous Säkylän kunnanvirasto Satavesi - ohjelma Eurajoki-Lapinjoki vesistöalueryhmän kokous Säkylän kunnanvirasto 11.10.2011 Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn suunnittelu- ja neuvontahanke 2010-2011 Hannu Mattila Projektineuvoja

Lisätiedot

22. Haja-asutuksen ravinnekuormituksen vähentäminen Ravinnesampo. Osa 1: Asumisjätevesien käsittely. (Vilpas et al., 2005)

22. Haja-asutuksen ravinnekuormituksen vähentäminen Ravinnesampo. Osa 1: Asumisjätevesien käsittely. (Vilpas et al., 2005) 17.9.2013 www.ymparisto.fi/puhdistamosivusto 22. Haja-asutuksen ravinnekuormituksen vähentäminen Ravinnesampo. Osa 1: Asumisjätevesien käsittely. (Vilpas et al., 2005) Kirjallisuuslähde Kirjallisuuslähde

Lisätiedot

Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Lieksassa

Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Lieksassa Suomen Salaojakeskus Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Lieksassa Työnäytösraportti 1 (2) HAJAJÄTEVESIHUOLTO HANKE JÄRJESTI TYÖNÄYTÖKSEN TEOPLASTIN BIO PP-BIOSUODATTIMEN

Lisätiedot

LokaPuts hankkeen toinen työnäytös Rääkkylässä

LokaPuts hankkeen toinen työnäytös Rääkkylässä Suomen Salaojakeskus Oy LokaPuts-hanke Euroopan aluekehitysrahasto EAKR LokaPuts hankkeen toinen työnäytös Rääkkylässä Työnäytösraportti 2. SUOMEN SALAOJAKESKUS OY Oulun toimisto: Kauppurienkatu 23, 90100

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

Jätevesien määrä, laatu ja kuormituksen vähentäminen

Jätevesien määrä, laatu ja kuormituksen vähentäminen Jätevesien määrä, laatu ja kuormituksen vähentäminen Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus 3.6.2016 Kuva: Erkki Santala Johdanto jätevedenpuhdistukseen 1. jätevesien syntyminen

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Henkilönsuojainten markkinavalvontahankkeen 2013 loppuraportti

Henkilönsuojainten markkinavalvontahankkeen 2013 loppuraportti Henkilönsuojainten markkinavalvontahankkeen 2013 loppuraportti Kuva: Unto Kärkkäinen Työsuojelunäyttely Sivu 2 / 7 Sisällys Tiivistelmä. 3 1 Hankkeen tausta ja tavoite.3 1.1 Hankkeen taustaa 3 1.2 Hankkeen

Lisätiedot

Lisäksi tähän koulutusohjelmaan on koottu mallipohjia neuvontahankkeen raportointia varten.

Lisäksi tähän koulutusohjelmaan on koottu mallipohjia neuvontahankkeen raportointia varten. HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESINEUVONNAN JÄRJESTÄMISEN KOULUTUSOHJELMA 2015 A) YLEISTÄ Tausta Valtion avustukset jaetaan valtakunnallisen jätevesineuvonnan toteuttamiseksi vuodelle 2015. Neuvonnassa noudatetaan

Lisätiedot

Rakennus- ja ympäristölautakunta Vöyrintie 18, Vöyri

Rakennus- ja ympäristölautakunta Vöyrintie 18, Vöyri VÖYRIN KUNTA Jätevesijärjestelmä Rakennus- ja ympäristölautakunta Vöyrintie 18, 66600 Vöyri selvitys olemassa olevasta järjestelmästä jätevesijärjestelmän uusiminen uusi jätevesijärjestelmä rakennusluvan

Lisätiedot

TALOUSVESIEN KÄSITTELY

TALOUSVESIEN KÄSITTELY Antti Lammi 18.3.2010 TALOUSVESIEN KÄSITTELY ASETUS ASTUI VOIMAAN 1.1.2004 VUODEN 2005 LOPPUUN MENNESSÄ JOKAISEN PITI TEHDÄ KIINTEISTÖLLE SELVITYS NYKYISESTÄ JÄRJESTELMÄSTÄ JA LAATIA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE

Lisätiedot

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista?

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? Haja-asutusalueiden jätevesien vaikutus kohdistuu pääosin lähiympäristöön. Maahan johdetut jätevedet voivat

Lisätiedot

JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN RAKENTAMINEN TAI MUUTTAMINEN VIEMÄRI- VERKOSTON ULKOPUOLISELLA ALUEELLA

JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN RAKENTAMINEN TAI MUUTTAMINEN VIEMÄRI- VERKOSTON ULKOPUOLISELLA ALUEELLA 1(4) Varkauden kaupunki RAKENNUSVALVONTA Pieksämäen kaupunki Keski-Savon yhtenäiset käytännöt Leppävirran kunta Joroisten kunta Heinäveden kunta 1.2.2016 v 1.0 Käytäntöä koskevat mahdolliset kuntakohtaiset

Lisätiedot

Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely

Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely 27.6.2016 TARVITTAESSA ALAOTSIKKO/ INGRESSI/LÄHTÖ TARVITTAESSA ALAOTSIKKO/ INGRESSI/LÄHTÖ Satu Heino Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Kokemäenjoen vesistön

Lisätiedot

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio SKVY Oy LAUSUNTO Pekka Makkonen Versokuja 4 D 70150 Kuopio 24.11.2015 Juuan kunta Ympäristölautakunta Poikolantie 1 83900 JUUKA Yleistä Juuan rengasvesiosuuskunta teki vuonna 2011 päätöksen vesihuoltosuunnitelman

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN YMPA RISTO NSUOJELUMA A RA YKSET 2 LUKU: Jätevedet Sisällys 2. LUKU: JÄTEVEDET... 3 3 Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolella... 3 1. Jätevesien

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 508-405-9-472 osoitteessa Uittosalmentie Mänttä-Vilppula

Mänttä-Vilppulan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 508-405-9-472 osoitteessa Uittosalmentie Mänttä-Vilppula HAKIJA Metsä Board Oyj PL 20 02020 METSÄ KIINTEISTÖ Mänttä-Vilppulan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 508-405-9-472 osoitteessa Uittosalmentie Mänttä-Vilppula VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki

Lisätiedot

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus -PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus Sisältö 1. HANKKEEN YHTEYSTIEDOT...3 2. HALLINNOIJA, TOTEUTUSORGANISAATIO JA RAHOITTAJAT...3 3. HANKKEEN AIKATAULU...5 4. TAUSTA JA KEHITTÄMISTARPEEN

Lisätiedot

LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN

LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN KONFERENSSI 8.5.2015 TAUSTAA: Työn rahoittajat: Kangasalan

Lisätiedot

Pienpuhdistamo-vertailu Pernajassa Ilkka Sipilä, MTT. Länsi-Uudenmaan Vesi- ja ympäristö ry Jätevesiseminaari Lohja

Pienpuhdistamo-vertailu Pernajassa Ilkka Sipilä, MTT. Länsi-Uudenmaan Vesi- ja ympäristö ry Jätevesiseminaari Lohja Pienpuhdistamo-vertailu Pernajassa Ilkka Sipilä, MTT Länsi-Uudenmaan Vesi- ja ympäristö ry Jätevesiseminaari 15.11.2010 Lohja Hankkeen historiaa Suunnittelu käynnistettiin jo 2008, maanrakennustöihin päästiin

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTTEIDEN KELPOISUUS

RAKENNUSTUOTTEIDEN KELPOISUUS RAKENNUSTUOTTEIDEN KELPOISUUS Rakennusvalvonnan ohjeita nro 28 LAHDEN KAUPUNKI Tekninen ja ympäristötoimiala Rakennusvalvonta Kärkölä, Lahti 12.4.2016 Rakennuttaja on vastuussa rakennustuotteiden kelpoisuuden

Lisätiedot

Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen

Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus, 22.5.2015 Aiheita Vesihuoltolaki Viemäristä vapautukset,

Lisätiedot

Rakentajan sähkömuistio. - omakotitalon ja vapaa-ajan asunnon sähköistyksen vaiheet

Rakentajan sähkömuistio. - omakotitalon ja vapaa-ajan asunnon sähköistyksen vaiheet Rakentajan sähkömuistio - omakotitalon ja vapaa-ajan asunnon sähköistyksen vaiheet Rakennuksen sähköistys Rakennuksen onnistunut sähköistys vaatii runsaasti tietoa, eikä rakentajan kannata lähteä toteuttamaan

Lisätiedot

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

Esitutkimus. Asiakastyöpajat Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesineuvontahanke Pohjois-Pohjanmaalla Jatkorahoitusta on haettu

Haja-asutusalueen jätevesineuvontahanke Pohjois-Pohjanmaalla Jatkorahoitusta on haettu Haja-asutusalueen jätevesineuvontahanke Pohjois-Pohjanmaalla 2015-16 1.6.2015-31.5.2016 Jatkorahoitusta on haettu Hankkeen palvelut Hanke tarjoaa järjestöille ja kerhoille yms. mahdollisuuden saada maksuton

Lisätiedot

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Jaana Airaksinen, asiantuntija Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Opetustoimen henkilöstökoulutus vuonna 2014 tiedotustilaisuus 1.11.2013, Opetushallitus Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki

Lisätiedot

Jätevesijärjestelmät

Jätevesijärjestelmät SUOMALAISEN MUOVIVALUN EXPERTTI Jätevesijärjestelmät JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT PUMPPAAMOT PUTKET JA OSAT KAAPELINSUOJAUS RUMMUT VIEMÄRI- JA VESIJOHTOPUTKET KAIVOT LAITURITARVIKKEET KIINTEISTÖTARVIKKEET Ympäristöystävällistä

Lisätiedot

JÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU...

JÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU... Kiinteistökohtainen paineviemärijärjestelmä Suunnittelu Kai Saralehto 01/2005 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 JÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU... 2 2.1 YLEISSUUNNITELMA JA KUSTANNUSLASKENTA... 2 2.2 RAKENNUSSUUNNITTELU...

Lisätiedot

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA 1 YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA Maksatuksen yleisiä edellytyksiä... 1 Hakemuksen täyttöohjeita... 2 Hakijan perustiedot... 3 Maksatuksen tiedot...

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 27.10.2015 Kreetta Simola LUONNOS VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA Taustaa Vuoden

Lisätiedot

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista toimenpide ehdotukset id TEM:lle Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 Hoivapalvelualan yritysten liiketoimintaosaamisen i i i khi kehittäminen i

Lisätiedot

Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa - rahoituspäätökset EURA 2007 järjestelmässä. Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA

Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa - rahoituspäätökset EURA 2007 järjestelmässä. Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa - rahoituspäätökset EURA 2007 järjestelmässä Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA EURA 2007 järjestelmän rahoituspäätösmallit 2010 ESR:ssa käytössä seuraavat

Lisätiedot

TALOUSJÄTEVESIASETUS Valtioneuvoston asetus 542/2003 TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA

TALOUSJÄTEVESIASETUS Valtioneuvoston asetus 542/2003 TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA TALOUSJÄTEVESIASETUS Valtioneuvoston asetus 542/2003 TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Voimaan 1.1.2004 Sievin kunnan ympäristötoimi ja Sie 1 TALOUSJÄTEVESIASETUS

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE

TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE Loppuraportti 10.6.2014 Tommi Autio ja Janne Sinisammal 1. Hankkeen tavoitteet Työhyvinvoinnin ja tuotantotyön kehittämisen foorumi -hankkeen

Lisätiedot

SIJOITTAMISSOPIMUKSEN LUPAOHJEET JA EHDOT KATU JA MUILLE YLEISILLE ALUEILLE SIJOITETTAVILLE PYSYVÄISLUONTEISILLE RAKENTEILLE

SIJOITTAMISSOPIMUKSEN LUPAOHJEET JA EHDOT KATU JA MUILLE YLEISILLE ALUEILLE SIJOITETTAVILLE PYSYVÄISLUONTEISILLE RAKENTEILLE SIJOITTAMISSOPIMUKSEN LUPAOHJEET JA EHDOT KATU JA MUILLE YLEISILLE ALUEILLE SIJOITETTAVILLE PYSYVÄISLUONTEISILLE RAKENTEILLE ( Rovaniemen kaupunki/ Suomen Ilmakuva Oy) SIJOITTAMISSOPIMUS Rovaniemen kaupungin

Lisätiedot

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus OHJE 1 (5) VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET Kyselyn sisältö ja tarkoitus Valmeri-kysely on työntekijöille suunnattu tiivis työolosuhdekysely, jolla saadaan yleiskuva henkilöstön käsityksistä työoloistaan kyselyn

Lisätiedot

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 Raita PA 2.0-panospuhdistamo Seurannassa oli yksi Raita PA 2.0-panospuhdistamo, josta otettiin kahdeksan lähtevän jäteveden

Lisätiedot

Ympäristösi suojelu on helppoa

Ympäristösi suojelu on helppoa 10 VUODEN TOIMINTATAKUU Ympäristösi suojelu on helppoa - uusi jätevesijärjestelmäsi Me autamme sinua Luet tätä koska haluat puhdistaa jätevetesi. Joko kunta vaatii sitä asetuksen ja lain nojalla tai haluat

Lisätiedot

HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVEDEN KÄSITTELY ASENNUSOHJEET. Uponorumpisäiliö. 10 m 3

HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVEDEN KÄSITTELY ASENNUSOHJEET. Uponorumpisäiliö. 10 m 3 HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVEDEN KÄSITTELY ASENNUSOHJEET Uponorumpisäiliö 10 m 3 1 Monta huolta vähemmän luotettavilla Uponor-ratkaisuilla Teit hyvän ratkaisun valitessasi luotettavan Uponorjätevesijärjestelmän.

Lisätiedot

Maveplan Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Tohmajärvellä

Maveplan Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Tohmajärvellä Maveplan Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Tohmajärvellä Työnäytösraportti 1 (2) HAJAJÄTEVESIHUOLTO HANKE JÄRJESTI TYÖNÄYTÖKSEN INDRÄN-VAAKAVIRTAUSMAASUODATTIMEN RAKENTAMISESTA

Lisätiedot

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Päivi Urrila Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 14 2008 Hämeenlinnan kaupunki Urrila,

Lisätiedot

VESIHUOLLON AJANKOHTAISTEEMOJA KAAKKOIS-SUOMESSA

VESIHUOLLON AJANKOHTAISTEEMOJA KAAKKOIS-SUOMESSA VESIHUOLLON AJANKOHTAISTEEMOJA KAAKKOIS-SUOMESSA Insinööri Esa Houni Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esitelmän sisältö Vesihuoltotehtävät ELY-keskuksessa Katsaus alueelliseen vedenhankintaan

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO JUANKOSKI (23) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO JUANKOSKI (23) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 11.11.2010 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 27.2.2015 1337/9520/2010 MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO JUANKOSKI (23) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA 1

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 122 24.06.2015. 122 Asianro 8060/08.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 122 24.06.2015. 122 Asianro 8060/08.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ 1 (1) 122 Asianro 8060/08.00.00/2013 Lehtoniemi ja Peikkometsän alue, vuoropysäköintikysely Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelun tukipalvelut

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Vesiosuuskuntaseminaari 27.9.2008 1 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Vesien- ja ympäristönsuojelu, ympäristöterveys Vesi- ja elintarvikelaboratorio Tutkimus, neuvonta, julkaisutoiminta Jäsenet vesien

Lisätiedot

LokaPuts hankkeen työnäytös Kiteellä

LokaPuts hankkeen työnäytös Kiteellä Suomen Salaojakeskus LokaPuts-hanke Euroopan aluekehitysrahasto EAKR LokaPuts hankkeen työnäytös Kiteellä Työnäytösraportti 4. SUOMEN SALAOJAKESKUS OY Oulun toimisto: Kauppurienkatu 23, 90100 OULU, puh.

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia lasten LUISTELUALUEIDEN. toteuttamiseen

Uusia mahdollisuuksia lasten LUISTELUALUEIDEN. toteuttamiseen Uusia mahdollisuuksia lasten LUISTELUALUEIDEN toteuttamiseen 1 Lisää luistelupaikkoja! Lasten perinteiset talviliikuntamahdollisuudet ovat supistumassa pakkaspäivien vähentyessä. Valtakunnalliset jääurheiluliitot

Lisätiedot

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Luonnonhoitohankkeiden toimintamalli ja hankehaku Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Oikeudellinen tausta KemeraLaki (34/2015)

Lisätiedot

Tanska käskyttäminen hyväksyttyä ympäristöasioissa

Tanska käskyttäminen hyväksyttyä ympäristöasioissa DT konferenssi 06, 18.8.06 HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVESIHUOLTO ERILAISIA LÄHESTYMISTAPOJA SEN PARANTAMISEKSI; Hankkeen rahoitus Suomen Ympäristöministeriön lähialuetuki Suomen ja Liettuan kahdenvälinen ympäristöyhteistyö

Lisätiedot

ILMALAMPOPUMPUN ASENTAMINEN OHJEISTUS OSAKKAALLE. As Oy Säästökenno

ILMALAMPOPUMPUN ASENTAMINEN OHJEISTUS OSAKKAALLE. As Oy Säästökenno ILMALAMPOPUMPUN ASENTAMINEN As Oy Säästökenno SISÄLTÖ 1.... 3 2. ASENNUSPAIKKA... 3 3. KONDENSSI... 3 4. ÄÄNIARVOT... 4 5. LÄMPÖKUORMA... 4 6. LÄPIVIENNIT... 4 7. SÄHKÖTYÖT... 5 8. LAITTEISTON HUOLTO JA

Lisätiedot

ASIA HAKIJA. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 18/2005/1 Dnro LSY-2005-Y-179. jälkeen

ASIA HAKIJA. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 18/2005/1 Dnro LSY-2005-Y-179. jälkeen 1 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 18/2005/1 Dnro LSY-2005-Y-179 Annettu julkipanon jälkeen 5.8.2005 ASIA HAKIJA Yksityiskohtaiselle suunnitelmalle jäte- ym. vesien käsittelyssä toteutettavista

Lisätiedot

1. kausi: 1.1. 30.6. 31.8. mennessä 2. kausi: 1.7. 31.12. 31.1. mennessä

1. kausi: 1.1. 30.6. 31.8. mennessä 2. kausi: 1.7. 31.12. 31.1. mennessä Etelä-Suomen maakuntien EU-yksikkö Päijät-Hämeen liitto Päivitetty: 30.3.2009 (korvaa ohjeen 30.12.2008) OHJEITA YHTEISHANKKEEN HALLINNOIJALLE: YHTEISHANKKEEN SEURANTALOMAKE EURA 2007 -JÄRJESTELMÄSSÄ Osatoteuttajat

Lisätiedot

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 7.5.2015, Opetushallitus

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 7.5.2015, Opetushallitus Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 7.5.2015, Opetushallitus Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki on yleislaki, jossa säädetään niistä

Lisätiedot

RAJAKYLÄN KOULUI, 1-vaihe, PERUSKORJAUS AV-HANKINTAAN LIITTYVIÄ MUITA VAATIMUKSIA

RAJAKYLÄN KOULUI, 1-vaihe, PERUSKORJAUS AV-HANKINTAAN LIITTYVIÄ MUITA VAATIMUKSIA OULUN KAUPUNKI 1 (5) RAJAKYLÄN KOULUI, 1-vaihe, PERUSKORJAUS AV-HANKINTAAN LIITTYVIÄ MUITA VAATIMUKSIA Yleistä Av-laitetoimittaja sitoutuu suorittamaan sovittua urakkasummaa vastaan tämän asiakirjan, tarjouspyynnön

Lisätiedot

Jätevesijärjestelmän toimintakunnon arviointi kiinteistöllä. Erkki Santala, Hajaputsari ry

Jätevesijärjestelmän toimintakunnon arviointi kiinteistöllä. Erkki Santala, Hajaputsari ry Jätevesijärjestelmän toimintakunnon arviointi kiinteistöllä Erkki Santala, Hajaputsari ry Neuvontaan liittyvällä kiinteistökäynnillä tehtävä jätevesijärjestelmän arviointi Jätevesijärjestelmän toimintakunnon

Lisätiedot

Vesikäymälän vaihtoehdot ja niiden soveltuvuus haja-asutuksessa. Erkki Santala

Vesikäymälän vaihtoehdot ja niiden soveltuvuus haja-asutuksessa. Erkki Santala Vesikäymälän vaihtoehdot ja niiden soveltuvuus haja-asutuksessa Erkki Santala Keskeiset säädökset Ympäristönsuojelulaki (YSL) 527/2014 Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

! LAATUKÄSIKIRJA 2015

! LAATUKÄSIKIRJA 2015 LAATUKÄSIKIRJA Sisällys 1. Yritys 2 1.1. Organisaatio ja vastuualueet 3 1.2. Laatupolitiikka 4 2. Laadunhallintajärjestelmä 5 2.1. Laadunhallintajärjestelmän rakenne 5 2.2. Laadunhallintajärjestelmän käyttö

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 73. 73 Kerrostalotontin määräosan myynti Tapiolasta VVO Kodit Oy:lle, korttelin 12220 tontti 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 73. 73 Kerrostalotontin määräosan myynti Tapiolasta VVO Kodit Oy:lle, korttelin 12220 tontti 1 31.08.2015 Sivu 1 / 1 2478/02.07.00/2015 73 Kerrostalotontin määräosan myynti Tapiolasta VVO Kodit Oy:lle, korttelin 12220 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot: Laura Schrey, puh. 040 536 1739 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Asianajo- ja lakiasiaintoimistojen työsuojeluvalvonta 2013 2016 Raportti valvonnan havainnoista

Asianajo- ja lakiasiaintoimistojen työsuojeluvalvonta 2013 2016 Raportti valvonnan havainnoista Asianajo- ja lakiasiaintoimistojen työsuojeluvalvonta 2013 2016 Raportti valvonnan havainnoista Työsuojelun vastuualue Etelä-Suomen aluehallintovirasto 23.3.2016 TILAAJAVASTUUVALVONTA 2015 TYÖSUOJELUN

Lisätiedot

MALLI HENKILÖTIETOJEN KÄSITTELYN/HENKILÖREKISTERIN REKISTERITOIMINTOJEN ANALYSOIMISEKSI

MALLI HENKILÖTIETOJEN KÄSITTELYN/HENKILÖREKISTERIN REKISTERITOIMINTOJEN ANALYSOIMISEKSI TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTO MALLI HENKILÖTIETOJEN KÄSITTELYN/HENKILÖREKISTERIN REKISTERITOIMINTOJEN ANALYSOIMISEKSI Päivitetty 27.07.2010 www.tietosuoja.fi 2 Malli henkilötietojen käsittelyn/henkilörekisterin

Lisätiedot

Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä nro 3/07/1 vedenottoputken rakentamiselle asetetun määräajan pidentäminen, Hollola

Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä nro 3/07/1 vedenottoputken rakentamiselle asetetun määräajan pidentäminen, Hollola Etelä-Suomi Päätös Nro 118/2010/4 Dnro ESAVI/204/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 2.7.2010 ASIA HAKIJAT Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä nro 3/07/1 vedenottoputken rakentamiselle asetetun

Lisätiedot

OHJE 4/2005 20.12.2005 Dnro 1903/01/2005 TERVEYDENHUOLLON LAITTEESTA JA TARVIKKEESTA TEHTÄVÄ KÄYTTÄJÄN VAARATILANNEILMOITUS

OHJE 4/2005 20.12.2005 Dnro 1903/01/2005 TERVEYDENHUOLLON LAITTEESTA JA TARVIKKEESTA TEHTÄVÄ KÄYTTÄJÄN VAARATILANNEILMOITUS OHJE 4/2005 20.12.2005 Dnro 1903/01/2005 TERVEYDENHUOLLON LAITTEESTA JA TARVIKKEESTA TEHTÄVÄ KÄYTTÄJÄN VAARATILANNEILMOITUS Valtuussäännökset Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista 14 2 momentti

Lisätiedot

TUUSULAN LIIKENNEMALLITARKASTELU

TUUSULAN LIIKENNEMALLITARKASTELU 1/7 TARJOUSPYYNTÖ 7.9.2012 TUUSULAN LIIKENNEMALLITARKASTELU Pyydämme tarjoustanne jäljempänä määritellyn liikennemallitarkastelun laadinnasta tässä tarjouspyynnössä ja tarjouspyynnön liitteissä kuvatulla

Lisätiedot

Liite 1: KualiKSB skenaariot ja PoC tulokset. 1. Palvelun kehittäjän näkökulma. KualiKSB. Sivu 1. Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu

Liite 1: KualiKSB skenaariot ja PoC tulokset. 1. Palvelun kehittäjän näkökulma. KualiKSB. Sivu 1. Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu Liite 1: skenaariot ja PoC tulokset 1. Palvelun kehittäjän näkökulma Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu Palvelun uusi versio on Palveluiden kehittäminen voitava asentaa tuotantoon vaikeutuu

Lisätiedot

Pelastuslaitosten, kuntien ja sopimuspalokuntien erityisavustukset rakennushankkeisiin vuodelle 2016

Pelastuslaitosten, kuntien ja sopimuspalokuntien erityisavustukset rakennushankkeisiin vuodelle 2016 1 KIRJE SMDno-2015 1766 23.10.2015 Aluehallintovirastot Pelastuslaitokset Ahvenanmaan maakunnan hallitus Pelastuslaitosten, kuntien ja sopimuspalokuntien erityisavustukset rakennushankkeisiin vuodelle

Lisätiedot

NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke

NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke Hankkeen sisältö ja toteutus Hanketta hallinnoi Kymijoen vesi ja ympäristö ry Hankkeessa toimii projektipäällikkö ja neljä jätevesineuvojaa, toimipisteet ovat Kouvolassa,

Lisätiedot

RIL Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry. Peltosalaojituksen ohjeet ja laatuvaatimukset

RIL Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry. Peltosalaojituksen ohjeet ja laatuvaatimukset RIL 128-2016 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry Peltosalaojituksen ohjeet ja laatuvaatimukset 2 RIL 128-2016 RILin julkaisuilla on oma kotisivu, joka löytyy osoitteesta www.ril.fi/kirjakauppa ko.

Lisätiedot

Terveisiä Teille tuleville rakentajille Vuoreksen asuntomessurakentajilta

Terveisiä Teille tuleville rakentajille Vuoreksen asuntomessurakentajilta Terveisiä Teille tuleville rakentajille Vuoreksen asuntomessurakentajilta Suunnitteluvaihe lukitsee käyttökustannukset 90%:sti Lämmitysjärjestelmiä kannattaa puntaroida, kuinka paljon lisäkilkkeitä siellä

Lisätiedot

NEUVOSTON PÄÄTÖS sakon määräämisestä Espanjalle alijäämätietojen väärentämisestä Valencian itsehallintoalueella

NEUVOSTON PÄÄTÖS sakon määräämisestä Espanjalle alijäämätietojen väärentämisestä Valencian itsehallintoalueella EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.5.2015 COM(2015) 209 final Embargo vista Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS sakon määräämisestä Espanjalle alijäämätietojen väärentämisestä Valencian itsehallintoalueella FI FI PERUSTELUT

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA. Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka. Yleissuunnitelma. Työ: E25011. Tampere 30.11.2011

SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA. Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka. Yleissuunnitelma. Työ: E25011. Tampere 30.11.2011 SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka Yleissuunnitelma Työ: E25011 Tampere 30.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 www.airix.fi

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI. Yhteyshenkilön nimi: Pekka Koponen Yhteystiedot (puhelinnumero ja sähköposti): 040 501 7114, pekka.koponen@forumivirium.

LOPPURAPORTTI. Yhteyshenkilön nimi: Pekka Koponen Yhteystiedot (puhelinnumero ja sähköposti): 040 501 7114, pekka.koponen@forumivirium. Raportoitavan hankkeen perustiedot Hankkeen nimi: Kiinnostava arkkitehtuuri Hankkeen vastuutaho (hankkeen hallinnoija): Openhouse ry Y-tunnus: 2343039-6 Toimipaikka (osoite ja postinumero): c/o Jussi Murole,

Lisätiedot

Käyttöehdot, videokoulutukset

Käyttöehdot, videokoulutukset Käyttöehdot, videokoulutukset Edita Publishing Oy PL 700, 00043 NORDIC MORNING www.editapublishing.fi Asiakaspalvelu www.edilexpro.fi edilexpro@edita.fi puh. 020 450 2040 (arkisin klo 9 16) 1 Yleistä Tämä

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Oheisessa liitteessä on määritelty lyhyesti, millaiset kehittämistoimet hankerekisteriin laitetaan, ja mitä rekisterikenttiin on tarkoitus kirjata.

Oheisessa liitteessä on määritelty lyhyesti, millaiset kehittämistoimet hankerekisteriin laitetaan, ja mitä rekisterikenttiin on tarkoitus kirjata. 09.12.2015 1 (5) n käyttöönotto Satakunnan sairaanhoitopiirissä Satakunnan sairaanhoitopiirissä tehdään paljon hyvää kehittämistyötä eri vastuualueilla ja yksiköissä. Laajan kehittämistyön näkyväksi tekemisen

Lisätiedot

Uudenmaan ympäristökeskus ja vesihuolto

Uudenmaan ympäristökeskus ja vesihuolto Vesihuoltoavustukset Vesiosuuskuntaseminaari, Vihti 27.9.2008 Ilkka Juva 1 Uudenmaan ympäristökeskus ja vesihuolto Tehtäviä mm. Vesihuollon yleinen kehittäminen toimialueella Vesihuoltolain valvontaviranomainen

Lisätiedot

Väestörekisterikeskuksen (VRK) toimialariippumattomien ict-tehtävien toimintosiirtoprojektin loppuraportti 1.0

Väestörekisterikeskuksen (VRK) toimialariippumattomien ict-tehtävien toimintosiirtoprojektin loppuraportti 1.0 Raportti 1 (10) Väestörekisterikeskuksen (VRK) toimialariippumattomien ict-tehtävien toimintosiirtoprojektin loppuraportti 1.0 Raportti 2 (10) MUUTOSHISTORIA Versio Päiväys Laatija Muutoksen kuvaus 0.1

Lisätiedot

HIRVIHAARAN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti

HIRVIHAARAN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti 2(5) 1. LÄHTÖKOHDAT Hirvihaaran kylässä todettiin kiinteistökohtaiset vedenhankintaratkaisut ongelmaisiksi huonojen pohjavesivarojen johdosta.

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN PALVELUHINNASTO 2017

VESIHUOLTOLAITOKSEN PALVELUHINNASTO 2017 Laukaan Vesihuolto Oy VESIHUOLTOLAITOKSEN PALVELUHINNASTO 2017 Hyväksytty yhtiön hallituksen kokouksessa 7.11.2016 8. Voimaantulopäivä 1.1.2017. 1 Paineviemärijärjestelmät Paineviemärijärjestelmässä viemäri

Lisätiedot

KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Liite 1A KV hyväksynyt 17.5.2004 25 Ohjeet jätevesijärjestelmän valintaan, rakentamiseen ja hoitoon Kokemäen kaupungin viemärilaitoksen viemäriverkon ulkopuolisilla

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 LOIMAAN KAUPUNKI Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 Yhteistoimintamenettelyn perusteet Loimaan kaupunginhallitus päätti 31.3.2014 yhteistoimintamenettelyn käynnistämisestä vuoden 2014 talousarvioon

Lisätiedot

Virtuaalinen karjan hyvinvoinnin valvonta Raportointikauden

Virtuaalinen karjan hyvinvoinnin valvonta Raportointikauden Sivu 1 (7) Kyseessä on projektin väliraportti jaksorahoitusraportti loppuraportti PROJEKTIN TUNNISTETIEDOT Projektin nimi Lyhenne Virtuaalinen karjan hyvinvoinnin valvonta Diaarinumero Päätösnumero Raportointikauden

Lisätiedot

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Katajanokka 14.11.2007 Projektipäällikkö Hanna Hietala 16.11.2007 1 Kysely julkisista hankinnoista Helsingin Yrittäjien nettikysely jäsenyrityksille

Lisätiedot

Haja-asutuksen jäteveden käsittely IN-DRÄN- menetelmällä

Haja-asutuksen jäteveden käsittely IN-DRÄN- menetelmällä FANN Ympäristötekniikka Oy 13.05.2004 Börje Forsberg Luentoteksti Haja-asutuksen jäteveden käsittely IN-DRÄN- menetelmällä Lyhyesti yhtiöstä FANN Ympäristötekniikka Oy on yritys, joka on erikoistunut haja-asutuksen

Lisätiedot

Saostussäiliöt ja jäteveden maaperäkäsittely hajaasutusalueella. Erkki Santala

Saostussäiliöt ja jäteveden maaperäkäsittely hajaasutusalueella. Erkki Santala Saostussäiliöt ja jäteveden maaperäkäsittely hajaasutusalueella Erkki Santala Käsittelymenetelmät ja niiden kunnon arviointi Saostuskaivot ja säiliöt Maahanimeyttämön ja maasuodattamon toimintaperiaatteet

Lisätiedot

Maaperäkäsittelyn suunnittelu ja toteutus

Maaperäkäsittelyn suunnittelu ja toteutus Maaperäkäsittelyn suunnittelu ja toteutus Petri Kurki Omakoti ja -mökkimessut 8.4.2011 Maveplan Oy April 7, 2011 2 Maveplan Oy maa- ja vesirakennusalan insinööritoimisto kaksi toimistoa: Oulu ja Kuopio,

Lisätiedot

Hulevesiviemäröinnistä vastaava taho

Hulevesiviemäröinnistä vastaava taho 1 Hulevesikysely 2016 teki jäsenlaitoksilleen elokuussa 2015 kyselyn, jolla kartoitettiin hulevesien järjestämisen tilannetta kuntien ja vesihuoltolaitosten välillä. Koska syksyn 2015 aikana julkaistiin

Lisätiedot

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE SEINÄJOEN KAUPUNKI TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE 15.2.2016 Tämä asiakirja koskee Seinäjoen Kaupungin Törnävänsaaren sillan rakennustöitä. 1 (5) TYÖTURVALLISUUSLIITE 0. YLEISTÄ 0.1 TURVALLISUUSLIITTEEN

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 LOIMAAN KAUPUNKI Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 Yhteistoimintamenettelyn perusteet Loimaan kaupunginhallitus päätti 23.9.2013 yhteistoimintamenettelyn käynnistämisestä tavoitteena 2,4

Lisätiedot

1 SUOMEN SILLAT... 1 2 SILLANTARKASTUSTOIMINTA... 1 3 KORJAUSSUUNNITTELU... 1 4 LAADUNVALVONTAMITTAUKSET... 1 5 YKSITYISTEIDEN SILLAT...

1 SUOMEN SILLAT... 1 2 SILLANTARKASTUSTOIMINTA... 1 3 KORJAUSSUUNNITTELU... 1 4 LAADUNVALVONTAMITTAUKSET... 1 5 YKSITYISTEIDEN SILLAT... Sillan rakentaminen 1 SUOMEN SILLAT... 1 2 SILLANTARKASTUSTOIMINTA... 1 3 KORJAUSSUUNNITTELU... 1 4 LAADUNVALVONTAMITTAUKSET... 1 5 YKSITYISTEIDEN SILLAT... 1 6 VALTIONAVUSTUS... 2 6.1 VALTIONAVUN EDELLYTYKSET...

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus rautatiejärjestelmän turvallisuudesta ja yhteentoimivuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan rautatiejärjestelmän turvallisuudesta

Lisätiedot

Ikaalisten kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 143-1-13-4 osoitteessa Pärkonkatu,

Ikaalisten kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 143-1-13-4 osoitteessa Pärkonkatu, HAKIJA Ikaalisten kaupunki, Tekniset palvelut Kolmen Airon katu 3 39500 IKAALINEN KIINTEISTÖ Ikaalisten kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 143-1-13-4 osoitteessa Pärkonkatu, Ikaalinen VIREILLETULOPERUSTE

Lisätiedot

Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille

Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille Betonikiviä on käytetty Suomessa päällystämiseen jo 1970-luvulta lähtien. Niiden käyttöä perusteltiin muun muassa asfalttia paremmalla kulutuskestävyydellä,

Lisätiedot

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ Pirkanmaan liitossa on haettavana tukea Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman toimintalinjojen 1 ja 2 mukaisille hankkeille. Rahoitettavaksi

Lisätiedot