Johdanto. 1.1 Taustaa. Erkki Santala

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Johdanto. 1.1 Taustaa. Erkki Santala"

Transkriptio

1 1 Johdanto Erkki Santala 1.1 Taustaa Yleisten viemäriverkostojen ulottumattomissa asuu noin miljoona suomalaista, valtaosin haja-asutusalueilla. Vesistöjen kokonaiskuormituksesta tämä yksi viidesosa väestöstä tuottaa merkittävän osuuden, fosforikuormituksesta arvioiden mukaan yli puolitoista kertaa sen, mitä kaupungeissa ja taajamissa asuva neljä viidesosaa väestöstä. Lisäksi loma-asunnoilla asuu osan vuotta noin miljoona vapaa-ajan viettäjää lähellä vesistöjä. Potentiaalinen vesistökuormitus kasvaa jatkuvasti, sillä loma-asuntojen määrä, vuotuinen käyttöaste ja varustetaso ovat kohoamassa. Haja- ja loma-asutuksen merkitystä vesistökuormittajina korostaa yhdyskuntien ja teollisuuden jätevesien käsittelytehon merkittävä parantuminen ja 1990-luvuilla. Orgaanista, vesistöjen happivaroja kuluttavaa kuormitusta sekä rehevöitymistä aiheuttavaa fosforikuormitusta saadaan yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoilla vähennetyksi jo keskimäärin 94%. Yleisten viemäriverkostojen puuttuessa joudutaan käyttämään kiinteistökohtaisia jäteveden käsittelymenetelmiä. Menetelmiä on sinänsä paljon ja monista niistä on kokemuksia pitkältäkin ajalta, mutta käytännössä ne ovat usein puutteellisia tai epävarmoja vesistöjen ja pohjaveden suojelun tai yleisen ympäristöhygienian kannalta. Lisäksi vanhojen asuntojen jätevesijärjestelmille niiden rakennusvaiheessa asetetut vaatimukset ovat nykykäsityksen mukaan riittämättömiä. Vesistökuormituksen kannalta erityisen haitallista on kiinteistökohtaisten laitteiden ja menetelmien huono fosforinpoistoteho. Pohjavesien kannalta ongelmallisinta on huono teho typpiyhdisteiden ja bakteerien poistossa. Kiinteistökohtaista jäteveden käsittelyä on pyritty tehostamaan etenkin laitteita ja menetelmiä kehittämällä ja tuottamalla niistä tietoa tarvitsijoille. Maaperän ja maa-ainesten ominaisuuksia hyväksikäyttäviä, paikalla rakennettavia maapuhdistamoita kehitettiin aktiivisesti tutkmuslaitosten ja viranomaisten toimesta 1980-luvulla Ruotsissa ja Norjassa. Pohjoismaisena yhteistyönä laadittiin raportteja ja niiden perusteella käytännönläheisiä opaskirjoja myös Suomessa. Menetelmä- ja laitekehittelyyn ovat panostaneet monet alan yritykset, osa jo 1960-luvulta lähtien. Laajempi kansainvälinen tiedonvaihtotoiminta erilaisten seminaarien muodossa oli vilkasta erityisesti 1980-luvulla. Monissa Euroopan maissa laadittiin myös standardeja, jotka ohjasivat ja paljolti myös sitoivat pienpuhdistamoiden kehitystä. Pohjoismaiden ulkopuolella ei juurikaan kiinnitetty huomiota laitteiden tehokkuuteen ravinteiden poistossa. Suomessa vesi- ja ympäristöhallitus julkaisi vuonna 1990 laajaan käyttöön levinneen opaskirjan Pienet jäteveden maapuhdistamot (Santala 1990). Siinä kuvattiin yksityiskohtaisesti jäteveden maahan imeytyksen ja maasuodattimen paikan valinta, mitoitus, suunnittelu ja rakentaminen. Kirjan liitteinä oli lyhennettyjä ohjeita tärkeimmistä menetelmistä mallipiirustuksineen. Ohjekirjaa liitteineen käytettiin myöhemmin monissa kunnissa niiden omia opasvihkosia laadittaessa. Myöhemmin 1990-luvulla julkaisivat vesi- ja ympäristöhallitus, Rakennustieto- 27

2 säätiö, Suomen ympäristökeskus ja monet muut tahot uusia tai aiempia täydentäviä ohjeteoksia, joiden perusteella hyvän ja toimintavarman maapuhdistamon valinnan ja toteuttamisen piti olla riittävän helppoa (mm. Rontu ja Santala 1995; RT ; Lapinlampi ja Karimo 1995; Lapinlampi 1998). Maapuhdistamoja rakennettiin monin paikoin esimerkinomaisesti ja mm. Lounais-Suomen ympäristökeskus organisoi myös seurantaa niiden toimivuuden selvittämiseksi (Elomaa 1998). Pyhäjärven ympäristön kunnat teettivät kesällä 1995 selvityksen järven valuma-alueen ympärivuotisesti asuttujen ja lomakiinteistöjen jätevesien käsittelyjärjestelmistä. Selvitys muokattiin julkaisuksi Suomen ympäristökeskuksessa (Pyy 1996) ja sen perusteella laadittiin ko. kuntien käyttöön tietokantamuodossa oleva jätevesirekisteri. Samoihin aikoihin valmisteltiin ensin Suomen ympäristökeskuksessa ja sitten ympäristöministeriössä uutta vesiensuojelun tavoiteohjelmaa. Siihen oli ensimmäistä kertaa tulossa numeerisia tavoitteita myös haja-asutuksen aiheuttaman vesistökuormituksen vähentämiselle. Sitä varten tarvittiin myös keinoja, joilla tavoitteisiin voitaisiin päästä. Kaikesta jopa vuosikymmenten aikana tuotetusta tiedosta huolimatta kunnissa koettiin haja-asutuksen jätevesien käsittelyssä useita asioita ongelmallisiksi. Vaikeuksia oli muunmuassa menetelmän valinnassa, suunnittelussa sekä rakentamisen ohjauksessa tai sen valvonnassa. Myös seuranta oli vaikea järjestää, eivätkä asukkaat kokeneet tilannetta tasapuoliseksi, sillä lainsäädännössä vaatimustaso oli epäselvä. Uudisrakentajilta edellytettiinkin usein pienpuhdistamon, umpisäiliön tai maasuodattimen rakentamista, kun naapurissa saatettiin jätevedet käsitellä pelkästään vuosikymmeniä aiemmin rakennetussa saostuskaivossa ilman mitään jatkokäsittelyä. Lisäksi lukuisissa kunnissa tosiasialliset resurssit ohjata ja neuvoa asukkaita vähenivät voimakkaasti 1990-luvun puolessa välissä. Osa laitevalmistajista puolestaan odotti tiukempaa lainsäädäntöä, jotta tehokkaille laitteille tulisi markkinoita. Silti monien jo käytössä olevienkin laitteiden hoidossa, huollossa ja toimivuudessa oli selviä puutteita. 1.2 Projektin käynnistäminen Edellä kuvatussa tilanteessa 1990-luvun jälkipuoliskolla mietittiin sekä Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ympäristökuormitusyksikössä että Pyhäjärven Suojelurahaston piirissä uutta tutkimus- ja kehitysprojektia, jolla hankittaisiin lisää mahdollisimman luotettavia ja dokumentoituja kokemuksia erilaisista jätevesien käsittelymenetelmien toteutuksesta, käytöstä ja hoidosta. Tämä pohdinta johti syksyllä 1997 ympäristökuormitusyksikön silloisen johtajan Veli-Matti Tiaisen aloitteesta SYKEn ja Pyhäjärven Suojelurahaston yhteistyöhön rahoituksen hankkimisessa. Yhteinen hakemus projektille Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn tehostaminen tehtiin ympäristöministeriön ympäristöklusteriohjelmaan lokakuussa ja Teknologian kehittämiskeskus Tekesin Vesihuolto teknologiaohjelmaan sekä maa- ja metsätalousministeriön yhteistutkimusohjelmaan marraskuussa. Projektiin sisältyvä koerakentamistoiminta oli tarkoitus toteuttaa pääosin Lounais-Suomessa Pyhäjärven ympäristössä, jossa alueen kunnat olivat omilla päätöksillään varautuneet tukemaan rakentajia edistääkseen Pyhäjärven suojelupyrkimyksiä. Hankkeessa olivat laitevalmistajina tuolloin mukana oululainen Oy Paroc Ab/Green Rock tuoteryhmä ja euralainen Biolan Oy, jotka olivat jo aiemmin neuvotelleet yhteistyöstä Pyhäjärven Suojelurahaston kanssa. Teknologiaohjelmaan tulleita hakemuksia käsitellessään Tekes edellytti, että sille erikseen tullut oululaisen Ympäristöteknologian tukisäätiön hakemus projektille Kalkkisuodinojitustekniikan soveltaminen haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyyn yhdistetään SYKEn projektiin. Koska molempien projektien lähtö- 28

3 kohtana oli haja-asutuksen jätevesien käsittelyn tehostaminen, niiden todettiin soveltuvan yhdistettäväksi. Siten kalkkisuodinojitustekniikan kehittämishanke lisättiin SYKEn alkuperäiseen projektisuunnitelmaan, kytkemällä niiden aikataulut ja rahoitusjärjestelyt toisiinsa. Vastuu kalkkisuodintekniikan kehittämisen osakokonaisuudesta jäi oululaiselle Envitop Oy:lle, jonka kumppanina laitekehittelyn osalta tuli mukaan iiläinen Propipe Oy. Projekti, joka tutkijoiden toimesta nimettiin Hajasampoksi, sai rahoituspäätökset kaikilta kolmelta päärahoittajalta talvella 1998 ja käynnisti varsinaisen toimintansa keväällä Hankkeen tarkoitus ja tavoitteet Hajasampo-hankkeen tutkimusssunnitelmaan kirjattiin kaksi päätavoitetta. Toisaalta oli tarkoitus kehittää ja parantaa muutamia Suomen oloihin soveltuvia hajaasutuksen jätevesien käsittelymenetelmiä ja hankkia niiden toimivuudesta seurantatietoa. Toisaalta pyrittiin kehittämään erilaisten jätevesilaitteiden valinnan ohjausta, toteutustapoja ja ylläpitomenettelyjä sekä niihin liittyvää koulutusta järjestelmien toimivuuden ja luotettavuuden varmistamiseksi. Tarkoituksena oli luoda tehokkaita keinoja ja toimintamalleja niin kunnille kuin yrityksille vesiensuojelun tavoiteohjelman toteuttamisessa. Projektin toteutus hahmottui sitten näiden päätavoitteiden pohjalta. Tavoitteena oli, että tutkimuksen tuloksia voitaisiin soveltaa käytäntöön jo sen kestäessä Pyhäjärven alueella. Kokeillut ja hyviksi havaitut menetelmät, laitteet ja toimintamallit olisivat projektin valmistuttua valtakunnallisesti haja-asutusalueiden kiinteistöillä hyödynnettäviä. Hyvin toimiville laitteille voisi avautua myös vientimarkkinoita, sillä projekti palveli yritysten tuotekehitystä. Myös rakentamisen ja ylläpidon yritystoiminnalle katsottiin luotavan pohjaa toimintamalleilla ja koulutuksella. Kunnatkin voisivat hyödyntää toimintamalleja ja ennen kaikkea tietoa hyviksi todetuista menetelmistä vesiensuojelun edistämisessä. Tulosten oli lisäksi tarkoitus antaa perustietoa hallinnollisten ohjauskeinojen valmistelutyölle. 29

4 Tutkimuksen toteutus 2 Erkki Santala 2.1 Alkuperäiset suunnitelmat Hajasampo-tutkimushanke jaettiin jo valmisteluvaiheessa kokonaisuuksiin, joista osa suunniteltiin toteutettavaksi rinnakkaisesti, osa toisten työvaiheiden valmistuttua. Keskeisenä ideana oli, että rakennetaan jo olemassa oleville, lähinnä Pyhäjärven ympäristössä sijaitseville haja-asutusalueen pienkiinteistöille sekä koeteltuun tekniikkaan että kokonaan uusiin sovellutuksiin perustuvia koepuhdistamoja. Niiden rakentamiskustannuksista vastaisivat kiinteistönomistajat kuntien ja hankkeessa mukana olevien yritysten tukemina. Suunnitteluvaihe ajateltiin toteutettavaksi vuorovaikutteisesti eri osapuolten kesken kehittämällä asukkaiden yhteistoimintaa ja näkemysten huomioon ottamista. Puhdistamojen huolto oli tarkoitus organisoida projektin avulla ja tutkia samalla eri organisaatiomuotojen soveltuvuutta. Tärkeä osakokonaisuus tutkimuksessa oli puhdistamojen toimivuuden seuranta tehostetusti koko tutkimuksen kestoajan. Tutkittujen menetelmien ja niiden toimivuuden raportoinnin lisäksi suunniteltiin laadittavaksi ohjeita mm. käytännön toimintamallien soveltamisesta, koulutuksesta ja kunnossapidon organisoinnista. Tutkimuksen hakemusvaiheessa osakokonaisuudet olivat seuraavat: 1. Erilaisten toimintamallien kehittäminen haja-asutuksen jätevesien käsittelyn tehostamiseksi hallinnollisin ja organisatorisin keinoin käynnissä ole van esitutkimuksen pohjalta. 2. Liiketoimintamallien luominen alueellisesti toimiville hoito- ja huolto-or ganisaatioille. 3. Haja-asutuksen jätevesihuollon mallintaminen. 4. Asukkaiden ehdoilla tapahtuvan suunnittelun ja menetelmien valinnan kehittäminen. 5. Koulutusta, neuvontaa ja muita asiantuntijapalveluja haja-asutuksen jätevesiasioissa tarjoavan organisaation luominen. 6. Uusien jätevesien käsittelymenetelmien testaaminen ja entisten parantaminen. 2.2 Tutkimussuunnitelman toteutuminen Alkuperäiseen tutkimussuunnitelmaan jouduttiin jo ennen rahoituspäätöksen saamista tekemään muutoksia, kun Tekes edellytti kohdassa 1.2 mainitun kalkkisuodinojatutkimuksen yhdistämistä samaan projektiin. Myös kahden keskeisesti projektiin osallistuviksi kaavaillun henkilön siirtyminen muihin tehtäviin, toisen ulkomaille, aiheutti muutoksia suunnitelmiin. Rahoittajien nimeämä johtoryhmä hyväksyi tarkistetun tutkimussuunitelman kesäkuussa 1998, jolloin projekti oli jo osittain käynnistynyt. Alkuperäisen suunnitelman mukaan projektin oli tarkoitus kestää vuodet

5 Liitteenä 1 on johtoryhmän hyväksymä tutkimussuunnitelma lokakuussa 2000 päivitetyssä muodossaan, jolloin siihen oli tehty viimeiset muutokset. Jotta koelaitteiden toimivuusseurannan jatkuminen vuoden 2000 loppuun olisi mahdollistunut ja tulokset voitu hyödyntää raportoinnissa, myönnettiin projektin valmistumiselle jatkoaikaa toukokuun loppuun 2001 asti. 2.3 Osakokonaisuuksien toteutus Seuraavassa tarkastellaan lyhyesti tarkistetussa tutkimusssuunitelmassa (liite 1) mainittujen osakokonaisuuksien toteutusta suunnitelmassa mainitussa järjestyksessä. Jäteveden käsittelymenetelmät -osioon kuuluivat kortistotyyppinen, ajan tasalla pidettävä tiedosto Suomeen soveltuvista jäteveden käsittelymenetelmistä sekä suuripainoksinen yleisöesite. Molemmat ovat toteutuneet ja niitä on kuvattu lähemmin luvussa 3. Esite on mustavalkoisena kopiona hieman muunnetussa muodossa liitteenä 2 ja liitteessä 3 on esimerkkisivuja menetelmäkortistosta. Esitteen valmistelussa oli mukana projektin ulkopuolelta Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liiton edustaja Ritva Holm. Liitto osallistui myös esitteen painatuksen kustannuksiin. Esite ilmestyi vuonna Jätevesien käsittelymenetelmien esittelemiseksi Hajasampo-projekti ja Pyhäjärven Life-projekti laativat yhteisesti ohjeen käytettäväksi Pyhäjärven alueen kunnissa. Ohje julkaistiin Lounais-Suomen ympäristökeskuksen monistesarjassa (Vainio 2000). Siinä ei vielä voitu hyödyntää projektin toimivuustutkimuksen tuloksia ja niin menetelmät kuin näkemykset niiden käyttökelpoisuudesta on esitelty muissa yhteyksissä ja muista julkaisuista saatujen tietojen mukaisina. Ko. julkaisussa on esitetty myös aluejako erilaisten vaatimusten soveltamiseksi. Vastuut ja valvonta -osiossa selvitettiin haja-asutuksen jätevesien käsittelyyn liittyvää lainsäädäntöä ja sitä, millaisia vaihtoehtoja jätevesilaitteiden toteutuksen ja käytön valvonnalle kunnissa voi olla. Toiminta on rinnastettu myös muihin kunnan vastuulla oleviin valvontatehtäviin. Tiivistelmä tästä erillisenä diplomi-työnä yhdessä Lappajärven Life-hankkeen kanssa toteutetusta osiosta on lukuna 12. Suunnittelu ja rakentaminen oli projektin alkuvaiheen keskeinen osio ja sillä luotiin pohjaa erityisesti toimivuustutkimukselle. Talokohtaisia suunnitelmia laatimaan ja asukkaita neuvomaan projekti palkkasi vesihuoltoneuvojaksi Mika Vainion, jolle Säkylän kunta luovutti työtilat kunnanvirastosta. Luvussa 4 on kuvattu suunnittelu- ja rakentamisvaiheen keskeisiä kokemuksia. Aihetta käsiteltiin aiemmin Hajasampo-projektin väliraportissa (Kujala-Räty ym. 2000), johon sisällytettiin myös esimerkkejä vesihuoltoneuvojan laatimista suunnitelmapiirustuksista projektissa toteutetuille kohteille, neuvojan työn kuvaus vuoden 1998 ajalta sekä luettelo rakennetuista puhdistamo- ja kompostikäymäläkohteista. Keskeinen vaikutus siihen, että koekohteet saatiin rakennetuiksi, oli kuntien myöntämällä tuella. Tuen määrä oli sidottu toteutuneisiin kustannuksiin ja se maksettiin asukkaalle sitten, kun vesihuoltoneuvoja oli todennut hankkeen hyväksytysti valmistuneeksi. Asukkaat saivat tukea myös mukana olevilta yrityksiltä alennusten muodossa. Myös vesihuoltoneuvojan organisoimilla yhteisostoilla saatiin laitteita edullisemmin, kuin jos jokainen rakentaja olisi toiminut itsenäisesti. Projektin osuus rakentamisen tuesta oli se suunnittelu- ja neuvonta-apu, jonka projektin vesihuoltoneuvoja tarjosi rakentajille. Liitteessä 4 on kuvattu jäteveden maahan imeyttämisen oikeaoppisessa suunnittelussa tarvittavia esitutkimusmenetelmiä, joiden selvittely ei kuulunut alkuperäiseen tutkimussuunnitelmaan. Aihetta koskeva suomenkielinen tieto todettiin projektin kestäessä kuitenkin niin niukaksi, että sitä päätettiin selvittää tarkemmin. Tietoa oli sopivasti hankittavissa eurooppalaisen standardisointiyhteis- 31

6 työn puitteissa. Jäteveden maahan imeytyksen hyvää rakentamistapaa esittelevän EN-standardin luonnokseen sisältyviä esitutkimusmenetelmiä kokeiltiin ensin kesällä 2000 Pyhäjärven alueella ja esiteltiin projektin järjestämissä koulutustilaisuuksissa. Samalla saatiin kokemuksia, jotka voitiin välittää edelleen ko. standardin laatimista hyödyttämään. Kalkkisuodinmenetelmän kehittäminen oli projektissa erillinen tuotekehitysosio, josta vastasi Jukka Palko Envitop Oy:stä yhdessä Propipe Oy:n tuotekehityshenkilöstön kanssa. Koska materiaali- ja laitekehitys, jota on kuvattu tarkemmin luvussa 8, tapahtui rinnan jo aloitetun puhdistamoiden koerakentamisen ja toimivuuden seurannan kanssa, jäi kalkkisuodinlaitteiden seuranta-aika muita lyhyemmäksi. Luvussa 8 tarkastellaan tuotekehitystoimintaa myös toisen mukana olleen yrityksen, kivikuitusuodattimia valmistavan ja kehittävän Green Rock Oy:n kannalta. Vanhat saostuskaivot -osiossa tehtiin vuonna 1998 ensin insinöörityönä erillinen selvitys vanhojen saostuskaivojen ongelmista ja niiden kunnostusmahdolisuuksista. Työn tekemistä ohjasivat Hajasampo-projektin puolelta Erkki Santala, Mika Vainio ja Toivo Lapinlampi. Tutkitut kohteet sijaitsivat Pyhäjärven ympäristössä. Selvityksen tekijä, Jukka Palonperä, ei ollut projektin palveluksessa, vaan teki opinnäytteensä oman päätyönsä ohella. Myöhemmin Toivo Lapinlampi työsti selvitystä edelleen, ja lopputuloksena on tämän raportin luku 11. Liittessä 5 oleva Lapinlammen laatima maapuhdistamoiden ylläpito-ohje täydentää osaltaan saostuskaivojen kunnostuslukua. Toimivuustutkimus oli jo alunperin tarkoitettu tutkimuksen keskeisimmäksi osioksi. Sitä varten pyrittiin saamaan riittävä määrä eri tyyppisiä puhdistamoja ja myös kompostikäymälöitä, joita oli tarkoitus seurata mahdollisimman tarkoin koko tutkimuksen kestoajan. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen edeltäjä, Turun vesija ympäristöpiiri, oli 1990-luvun alkuvuosina ohjannut ja rahoittanut muutamien maapuhdistamoiden rakentamista Pyhäjärven valuma-alueelle. Kohteista oli käytettävissä suunnitelmat ja niiden toimivuutta oli seurattu jonkin verran jo aiemmin, joten ne soveltuivat hyvin tiiviimpään jatkoseurantaan. Myös Pirkanmaan ympäristökeskuksen alueella oli muutamia valvotusti rakennettuja, erikoisratkaisuja sisältäviä ja alustavasti seurannassa olleita maasuodattimia, jotka ympäristökeskus halusi mukaan jatkoseurantaan. Projektin käynnistyttyä Pyhäjärven ympäristöön rakennettiin lisää maapuhdistamoita ja erilaisia Green Pack -pakettisuodattimia. Projektin vesihuoltoneuvoja pyrki opastamaan laitteiden toteutuksessa siten, että ne mahdollisimman hyvin sopisivat seurantakohteiksi. Kalkkisuodinmenetelmää käyttävät kohteet valmistuivat hieman myöhemmin. Lisäksi toimivuustutkimuksen piiriin tuli muutamia edellä mainituista poikkeavia puhdistamotyyppejä, joiden rakentamista kunnat olivat tukeneet projektin puitteissa. Puhdistamoiden toimivuuden seurantaan sisältyivät mm. laitteiden kunnon ja toimivuuden silmämääräiset ja asukkaiden haastatteluihin perustuvat tarkastukset, näytteenotot laboratorio-analyysejä varten, näytteiden analysointi, kenttämittausten kokeilu ja luonnollisesti tärkeimpänä tulosten kokoaminen ja tulkinta. Tutkimusosiosta vastasi projektin päätutkija Katriina Kujala-Räty ja sen käytännön toteutukseen osallistui näytteenottajina ja laitteiden kuntotarkastuksen tekijöinä useita eri henkilöitä projektiryhmästä. Näytteet kuljetettiin joko Lounais-Suomen tai Pirkanmaan ympäristökeskuksen laboratorioon analysoitaviksi. Projektin vesihuoltoneuvoja kehitti myös automaattisen näytteenottolaitteen, joka soveltui näytteiden ottoon projektissa toteutettujen maasuodattimien ja pakettisuodattimien näytteenottoputkista. Virtalähdeongelmien takia näytteenotinta ei pystytty hyödyntämään ajatellussa määrin. 32

7 Raportti toimivuustutkimukseen sisältyneistä näytteenotoista ja kenttämäärityksistä on luvussa 5. Tutkimuksen tulokset on esitelty yksityiskohtaisesti luvussa 6. Niiden pohjalta on laadittu luvuksi 7 tarkastelu siitä, miten haja-asutuksen vesistökuormituksen vähentämisessä voitaisiin saavuttaa Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaiset vesiensuojelun tavoitteet. Tarkastelussa on oletettu, että käsittelymenetelmät olisivat samoja kuin tässä tutkimuksessa seuratut ja niillä saavutettavat tulokset samantasoisia. Toimivuustutkimuksesta laaditaan lisäksi erillinen, laajempi tutkimusraportti. Toimivuustutkimuksen alkuperäiseen suunitelmaan kuului myös niiden kompostikäymälöiden toimivuuden seuranta ja kokemusten kerääminen, jotka projektin puitteissa kuntien tuella rakennettiin Pyhäjärven alueelle. Ensimmäiset kompostikäymälän hankkineiden haastattelut tehtiinkin vuonna 1998, mutta kesällä 2000 päätettiin tehdä lisäksi laajempi selvitys kompostikäymälöistä. Siinä kerättiin tietoa kaikista markkinoilla olevista laitteista, laadittiin tyyppikohtainen kirjekysely usean erilaisen käymälätyypin käyttäjille ja haastateltiin käyttäjät Pyhäjärven alueella kesällä Luvussa 9 on tiivistelmä tuloksista, joista Mari Ruuska teki myös laajemman raportin ammattikorkeakolun opinnäytetyöksi. Liitteessä 6 on lisäksi lueteltu Suomen markkinoilla olevat kompostikäymälätyypit valmistaja-, maahantuoja- tai päämyyjätietoineen. Huolto- ja korjaustoiminta -osio oli erittäin keskeisesti mukana tutkimussuunnitelmassa alusta lähtien. Siinä pyrittiin kehittämään toimivia malliorganisaatioita, jotka voisivat vastata erityisesti valmiiden laitteiden hoidosta ja huollosta, mutta toimenkuvaan soveltuisivat myös suunnittelu ja toteutusapu. Harri Mattilan raportti tämän osion työstä ja mm. aikaansaaduista Varsinais-Suomen vesihuolto-osuuskunnasta ja LVI-liikkeen palvelujen kehittämisestä on luvussa 10. Aiheesta kirjoitettu englanninkielinen artikkeli tulee muodostamaan osan Mattilan valmisteilla olevasta väitöskirjatyöstä. Ylläpito-osiota täydentää liitteessä 7 lyhyesti esitelty tarkastelu liiketoimintamallista täyden palvelun paketiksi haja-asutuksen jätevesien käsittelyyn, joka tehtiin erillisenä Kai Saralehdon ammattikorkeakoulun opinnäytetyönä Harri Mattilan ohjauksessa. Lisäksi liittenä 8 on Varsinais-Suomen Vesihuolto-osuuskunnan säännöt. Neuvontapalvelujen organisoiminen -osion tavoitteita palvelee alueellisesti toimiva edellisessä kohdassa mainittu vesihuolto-osuuskunta. Valtakunnallisen neuvonnan organisointivaihtoehtoja tarkastellaan lyhyesti luvussa 15. Koko loppuraportin on ajateltu hyödyttävän monipuolisesti alan neuvontatoimintaa, siitä riippumatta missä ja kenen toimesta sitä toteutetaan. Koulutus ja ohjeistot -osiossa määriteltiin useita koulutusta tarvitsevia kohderyhmiä ja järjestettiin lukuisia koulutustilaisuuksia projektin yksin toteuttamina tai yhdessä muiden tahojen kanssa. Tarkempi kuvaus varsinaisesta koulutustoiminnasta ja jatkotarpeista on koottu lukuun 13. Toteutuneiden koulutustilaisuuksien ohjelmia on koottu liitteeksi 9. Lisäksi järjestettiin Vesihuolto teknologiaohjelman pyynnöstä alalla toimivien tutkimusten koordinointia varten teemaseminaari maaliskuussa 2000, jossa esitetyt alustukset ovat liitteenä 10. Projektiryhmän useiden henkilöiden osallistuminen sen kestäessä erilaisiin muiden organisaatioiden kokonaan järjestämiin koulutustilaisuuksiin oli erittän aktiivista ja ajoittain runsaasti työllistävää. Se koettiin erittäin hyödylliseksi. Ohjeiksi sekä monipuolisessa koulutuskäytössä että useille kohderyhmille suunnatussa valistus- ja neuvontatoiminnassa hyödynnettäväksi projektissa laadittiin jo aiemmin mainitut esite (liite 2), kortisto (liite 3) sekä maapuhdistamon ylläpito-ohje (liite 5). Myös kompostikäymälöitä koskeva luku 9 soveltuu hyvin tällaiseen käyttöön. 33

8 Erityisesti alan nykyisille ja tuleville ammattilaisille käyttökelpoisia ohjeita ovat näytteenottoa käsittelevä luku 5, toimivuustutkimuksen tuloksia esittelevä luku 6 sekä saostuskaivojen kunnostusta käsittelevä luku 11. Myös imeytyksen suunnittelun esitutkimusmenetelmiä koskeva ohje (liite 4) on lähinnä ammattilaisille tarkoitettu. Alan liiketoiminnan kehittämistä palvelevat luku 10 ja liite Toteutumattomat ja alkuperäisiin suunnitelmiin lisätyt osiot Projektihenkilöstövaihdosten ja tutkimusten edetessä esille tulleiden uusien tarpeiden johdosta alkuperäisiin suunnitelmiin jouduttiin tekemään joitakin muutoksia. Ne esiteltiin ja hyväksytettiin projektin johtoryhmän kokouksissa. Ns. asukaslähtöisen suunnittelun periaatteita pyrittiin suunnitteluvaiheessa mahdollisuuksien mukaan noudattamaan, mutta aiheesta ei tehty erityistä kehittämistutkimusta, kuten alunperin oli aiottu. Normaaleja suunnittelupalveluja projektiin mukaan tuleville asukkaille annettiin sensijaan enemmän ja tehokkaammin, kuin oli hakemusta laadittaessa kaavailtu. Tämän mahdollisti sopivan, käytännön suunnitteluun pystyvän vesihuoltoneuvojan palkkaamisessa onnistuminen ja se, että Säkylän kunta järjesti hänelle myös työskentelytilat ja välineet. Haja-asutuksen jätevesien hajautetun ja keskitetyn käsittelyn vertailun tekeminen kustannuksia ja päästöjä mallintamalla jouduttiin hylkäämään tutkimuksen kestäessä. Se olisi esimerkiksi vaatinut lähtötiedoiksi niin paljon sellaista tietoa, joka oli saatavissa vasta projektin lopussa. Valtakunnallisesti organisoitua neuvontapalvelua ei pystytty vielä toteuttamaan tämän projektin puitteissa ja toiminta-aikana, vaikka sekin oli yhtenä tavoitteena. Aineistoa neuvontapalvelun käyttöön työssä kertyi kuitenkin runsaasti. Muilta osin luvussa 2.1 esitetyt hakemusvaiheen osakokonaisuudet 1-6 ja tutkimussuunitelman (liite 1) osakokonaisuudet on toteutettu. Suurin lisäys aivan alkuperäiseen hakemukseen oli jo kohdassa 2.1 mainittu kalkkisuodintutkimuksen mukaan ottaminen Hajasampo-projektiin. Muutos alkuperäisiin kaavailuihin oli myös toimivuustutkimuksen jatkaminen vuoden 2000 loppuun asti ja tulosten tarkastelun siirtäminen siten osittain alkuvuodelle Tutkimuksen alkuvaihe viivästyi rahoituspäätösten odottelun takia jonkin verran, joten osa tärkeistä koepuhdistamoista saatiin valmiiksi vasta syksyllä Kun niille kuitenkin haluttiin riittävä seuranta-aika, pidennettiin seurantajaksoa. Kompostikäymälöiden käyttökokemusten kerääminen muistakin tyypeistä kuin kohdealueelle rakennetuista oli sekin suurehko laajennus alkuperäiseen suunnitelmaan. Kun tämän loppuraportin sisältöä alettiin hahmotella, todettiin sen muodostuvan hyvin käyttökelpoiseksi usean eri tiedontarvitsijaryhmän kannalta. Jotta se palvelisi vielä paremmin esimerkiksi koulutus- ja neuvonta-aineistona, lisättiin alkuperäiseen sisältörunkoon vielä eräitä liitteitä, jotka muutoin olisivat jääneet suppeammalle jakelulle. 34

9 Jäteveden käsittelymenetelmät 3 Katriina Kujala-Räty 3.1 Yleistä Pienten jätevesimäärien käsittelyyn soveltuvat menetelmät voidaan jakaa kahteen ryhmään: maa- ja kasvipuhdistamoihin sekä pakettipuhdistamoihin. Paketti tässä yhteydessä tarkoittaa pienehköön, kompaktiin tilaan asennettua puhdistuslaitteistoa. Jäteveden puhdistuminen kiinteistökohtaisissa puhdistamoissa perustuu samoihin fysikaalisiin, kemiallisiin ja biologisiin prosesseihin kuin suurissakin puhdistamoissa. Pienet puhdistamot eroavat suurista kuitenkin yleensä siten, että niissä on vain yksi linja, laitteisto ja varustetaso ovat yksinkertaiset ja prosessien säätömahdollisuus on vähäinen. Seuraavassa on lueteltu pienten jätevesimäärien käsittelyssä käytettyjä puhdistamotyyppejä ja käsittelymenetelmiä. Maa- ja kasvipuhdistamot Tavalliset maa- ja kasvipuhdistamot Imeytysojasto Imeytyskenttä Maasuodatin Matalaan perustettu maasuodatin Matalaan perustettu imeytyskenttä Jaksottaisesti toimiva maasuodatin Erikoisrakenteiset maahanimeytysjärjestelmät Tehostetut maahanimeytysjärjestelmät Suodatinhiekalla tehostettu imeytys hienojakoisessa maassa Suodatinhiekalla tehostettu imeytys karkeassa maassa Tavallinen IN-DRÄN imeytys Maakumpu- ja rinneimeytykset Tavallinen maakumpuimeytys Rinneimeytysoja Fosforia poistavat maasuodattimet Vaakavirtausmaasuodatin Typpeä poistavat maasuodattimet Jälkisuodatuslaitos Maasuodatinsäiliö kierrätyspumppauksella Kasvipuhdistamot Vaakavirtausjuurakkopuhdistamo Lecasora-pystyvirtaussuodattimella tehostettu juurakkopuhdistamo Pajukenttäpuhdistamo 35

10 Pakettipuhdistamot Biosuodattimet Muovisella suodatinmateriaalilla varustettu biosuodatin Maa-aineksella varustettu biosuodatin Kivikuitusuodatin Bioroottorit Tavallinen bioroottori Biomattopuhdistamo Aktiivilietepuhdistamot Tavallinen aktiivilietepuhdistamo Panospuhdistamo Kemialliset puhdistamot Tavallinen kemiallisella saostuksella varustettu puhdistamo Putkiflokkauspuhdistamo Kalkkisuodinmenetelmä Hajasampo-projekti on tuottanut tietoa haja-asutukselle sopivista jätevedenkäsittelymenetelmistä yleistajuisena esitteenä ja kortistomuotoisena tietokantana. Lisäksi on valmistunut yhdessä Pyhäjärven Life-projektin kanssa julkaisu Haja-asutuksen jätevesien käsittelyohje Pyhäjärven alueen kunnille (Vainio 2000). 3.2 Esite Haja-asutuksen vesiensuojelu kuntoon on neliväriesite, jossa esitellään kiinteistökohtaisen jätevedenkäsittelyn suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvää yleistä tietoa (Santala ym. 1999). Lisäksi esitteessä on selostettu kahdeksan esimerkinomaisesti valitun menetelmän toimintaa. Esite on tarkoitettu niin sanotulle suurelle yleisölle ja sitä jaetaan muun muassa alueellisten ympäristökeskusten ja vesiensuojeluyhdistysten kautta. Esitteessä selostetaan lyhyesti jätevesien käsittelyn tavoitteet, kotitalouden eri toiminnoista muodostuvan jäteveden suhteelliset määrät, jätevesien haittavaikutukset sekä suunnittelussa huomioon otettavia seikkoja. Menetelmien kuvauksissa ovat vaihtoehtoina käymäläjätteen tai jäteveden erottelu, imeytysmenetelmä, maasuodatus, tehdasvalmisteinen biosuodatin tai bioroottori sekä pienet pakettisuodattimet. Menetelmistä on esitetty yleiskuvauksen lisäksi niiden etuja ja ongelmia. Esite on laadittu myös ruotsinkielisenä nimellä Fungerande vattenskydd i glesbygderna. Esite on mustavalkoisena liitteenä Menetelmäkortisto Menetelmäkortisto on tietokanta, jossa kuvataan eri käsittelymenetelmät edellä mainittua esitettä yksityiskohtaisemmin. Kortisto julkaistaan sekä paperiversiona että internet-sivuilla. Se on tarkoitettu kaikille, jotka haluavat perusteellisempaa tietoa erilaisista pienten jätevesimäärien käsittelyyn soveltuvista menetelmistä. Kortiston käyttäjiä tulevat olemaan muun muassa kuntien ja valtion ympäristöviranomaiset sekä alan konsultit. Kortistosta löytyy oma kortti jokaiselle menetelmälle ja laitetyypille. Kortit uusitaan tarvittaessa ja uusia kortteja laaditaan menetelmien ja laitteiden tullessa markkinoille. Korteissa kuvataan menetelmän toiminta sekä sen etuja ja haittoja. Korteista löytyy myös markkinoijan yhteystiedot ja laitteen tai menetelmän toimivuuden tutkimustuloksia. Kortiston mallisivuja on liitteenä 3. 36

11 3.4 Haja-asutuksen jätevesien käsittelyohje Pyhäjärven alueen kunnille Ohje on tarkoitettu yleiseksi ohjeeksi haja-asutuksen jätevesien käsittelyyn Pyhäjärven alueella Alastaron, Euran, Köyliön, Oripään, Säkylän ja Yläneen kunnissa. Ohje soveltuu hyvin viranomaiskäyttöön valittaessa kiinteistölle oikeaa käsittelymenetelmää. Sen liitteinä on eri menetelmien tyyppipiirroksia, jotka on suunnattu lähinnä puhdistamoiden rakentajille. Ohjeessa on selostettu erilaisten käymälävaihtoehtojen toiminta, viemäröinti, selkeyttäminen saostuskaivoissa, suodatus- ja imeytysjärjestelmien toiminta, panospuhdistamo sekä jätevesisäiliön käyttö. Puhdistamoiden rakennuskohteissa tehtävät tutkimukset on myös esitetty samoin kuin kiinteistön aiheuttaman vesistökuormituksen arviointi ja eri menetelmien puhdistustehot. Ohjeeseen on kirjattu eri alueilla vallitsevat jätevesien käsittelyvaatimukset. Ohjeen liitteinä on Pyhäjärven valuma-aluekartta ja vaadittujen käsittelymenetelmien aluerajat, käsittelymenetelmien tyyppikuvat sekä ohje imeytyskokeen suorittamisesta. Ohjeen on toimittanut Mika Vainio ja se on julkaistu Lounais-Suomen ympäristökeskuksen monistesarjassa numerona 26/2000 (Vainio 2000). Ohje on laadittu ennen kuin projektissa toteutetuista puhdistamoista oli saatavissa seurantatuloksia. Tietoja eri laitteiden ja menetelmien toimivuudesta ei ohjetta laadittaessa voitu siis vielä hyödyntää. 37

12 Suunnittelu ja rakentaminen Taustaa Katriina Kujala-Räty Hajasampo-projektin yhteydessä vuosina Säkylän Pyhäjärven alueelle rakennettiin kiinteistökohtaisia jätevedenpuhdistamoita ja kompostikäymälöitä. Toteutuksesta vastasivat kiinteistönomistajat itse. Tutkimuksen avulla haluttiin tietoa hankkeiden suunnittelusta, rakentamisesta ja kustannuksista. Samalla pyrittiin selvittämään, millaiseksi jätevesineuvojan toimenkuva muodostuu. Rakentamisen tavoitteena oli myös saada puhdistamoita koekäyttöön ja toimivuustutkimuksen kohteiksi. Kompostikäymälöiden toimivuudesta on laadittu erillinen raportti. Kiinteistökohtaisen jätevedenkäsittelyn toimivuudesta valmistuu raportti myöhemmin. Toteutusvaihetta varten projektiin palkattiin jätevesineuvoja, jonka tehtäviin kuului muun muassa jätevedenkäsittelyn suunnittelu sekä rakentamisen ohjaus ja valvonta. Jäteveden käsittelymenetelmän valinnassa yhdistettiin kiinteistönomistajien toiveet ja tekninen asiantuntemus. Jätevesineuvoja piti kirjaa tehtävistään koko rakentamiskauden aikana. Puhdistamoiden rakentamiseen kulunut aika ja kustannukset selvitettiin palautekyselyllä, joka osoitettiin kaikille vuosina rakentamaan ryhtyneille. Kyselyllä haluttiin tietoa siitä, miten paljon rakentajat käyttivät aikaa puhdistamon toteutukseen, mitä toteutus maksoi ja miten paljon jätevesineuvojan palveluja käytettiin. Samalla haastateltiin osaa rakentajista. Haastattelujen tarkoitus oli selvittää ne syyt, joiden takia jätevesien käsittelyn parantamiseen ryhdyttiin sekä toteutuksessa mahdollisesti esiintyneet ongelmat. 4.2 Jätevesineuvojan työ Mika Vainio Katriina Kujala-Räty Yleistä Hajasampo-projektin Suunnittelu ja rakentaminen -osakokonaisuus alkoi kiinteistökohtaisten jätevedenpuhdistamoiden rakentamisella Pyhäjärven kuntien (Säkylä, Yläne, Eura, Oripää, Köyliö) alueelle. Tavoitteena oli saada aikaan riittävä määrä oikein suunniteltuja ja rakennettuja puhdistamoita, joissa oli yhdistetty tekninen asiantuntemus ja kiinteistönomistajan toiveet. Puhdistamoiden toteuttamisesta ja niiden kustannuksista vastasivat kiinteistönomistajat itse. Kustannuksiin oli haettavissa kuntien avustusta. Laitetoimittajat myönsivät laitteiden hinnoista alennuksia. Hajasampo-projektiin palkattiin väliseksi ajaksi jätevesineuvojaksi RI Mika Vainio. Jätevesineuvojan toimipaikka oli Säkylän kunnanvirasto ja hänen vastuullaan oli Pyhäjärven koealueella tapahtuvan rakentamisen asiantuntijatehtävät. Tehtäviin kuului projektista tiedottaminen, puhdistamon tai kompostikäymälän hankintaan ryhtyneiden kiinteistönomistajien eli asiakkaiden 38

13 ohjaus ja neuvonta, puhdistamoiden suunnittelu, tarjouspyyntöjen ja tilausten laatiminen putkista ja muista tarvikkeista, kustannuslaskenta sekä kohteiden esittely lukuisille kävijöille. Hajasampo-projektin Suunnittelu ja rakentaminen -osakokonaisuus käsitti lopulta 82 uutta puhdistamokohdetta, joihin oli liitetty 91 taloutta ja 72 kompostikäymäläkohdetta, joissa oli 89 käymälää Projektista tiedottaminen ja asiakkaat Asiakkaiden hankinta tapahtui vuonna 1998 tiedotuksella, jota vauhditettiin Eurassa järjestetyssä lehdistötilaisuudessa. Lisäksi kuntien vesiensuojeluavustuksista oli kuulutukset paikallislehdissä ja projektia esiteltiin kahdessa eri messutapahtumassa. Vuonna 1999 oli jo tieto levinnyt niin paljon, että uusia asiakkaita projektiin löytyi ilman varsinaista markkinointia. Asiakkaat ilmoittivat jätevesineuvojalle halukkuudestaan ryhtyä parantamaan kiinteistönsä jätevesien käsittelyä. Syy yhteydenottoon oli noin puolessa tapauksista ympäristöviranomaisen käsittelemä jätevesien johtamislupa uudisrakennuksen tai peruskorjauksen yhteydessä. Toinen puoli asiakkaista lähti hankkeeseen saatuaan tietoa tiedotusvälineistä, joissa oli muun muassa viitattu mahdolliseen haja-asutuksen jätevesien käsittelyä koskevaan lakimuutokseen Asiakaskäynnit Puhdistamokohteissa pyrittiin käymään mahdollisimman pian asiakkaan otettua jätevesineuvojaan yhteyden. Kompostikäymäläkohteissa käytiin vain asiakkaan pyynnöstä. Puhdistamokohteissa käynnin aikana selvitettiin jätevesien käsittelyn nykytila, saostuskaivojen kunto, niiden kunnostamisen tarve ja kunnostuksen kannattavuus, maaperän soveltuvuus maaperäkäsittelyyn sekä saostuskaivojen etäisyys kaivoista ja pohjavedestä. Saostuskaivojen syvyys ja tilavuus mitattiin sekä kaivoihin tulevien putkien ja kansien korkeusasemat ja mahdollisten purkupaikkojen alin mahdollinen taso vaaittiin. Kiinteistönomistajalle esiteltiin erilaiset kohteeseen sopivat jätevesien käsittelyn vaihtoehdot ja arvioitiin eri menetelmien kustannukset. Samalla informoitiin kunnan avustuksen hakumenettelystä ja täytettiin perustiedot hakulomakkeeseen Suunnittelu Kohteista tehtiin asiakaskäyntien jälkeen alustavat suunnitelmat, joiden perusteella arvioitiin kustannukset kuntien avustusta myöntävien viranomaisten käyttöön. Suunnitelmiin kuului tasopiirros, johon merkittiin tarvittavat laitteet ja putkilinjat pituuksineen. Kaivantojen massat määritettiin tyyppipiirroksista. Mikäli harkittiin imeytyskentän rakentamista eikä maaperän imeytyskyvystä ollut täyttä varmuutta, kaivettiin kentän suunniteltuun sijoituspaikkaan riittävän syvä koekuoppa pohjaveden korkeuden ja maaperän laadun selvittämiseksi. Lopulliset suunnitelmat tehtiin CAD-ohjelmalla. Asemapiirrokset laadittiin yleensä asiakkaalta saadun paperisen tonttipiirustuksen pohjalta. Mahdolliset epätarkkuudet korjattiin. Suunnitelman laadinta tapahtui käytännössä liittämällä osat peräkkäin, piirtämällä maanpinta ja siirtämällä osat oikeisiin korkeusasemiin. Piirrosobjektien piirroksiin sijoittamisen jälkeen lisättiin korkeusmerkinnät ja laadittiin tarvittavat tekstiselitykset. Vuoden 1999 kustannusarviointi laadittiin käyttämällä erityyppisistä tarvikkeista tehtyjä hankintalistoja, joissa oli kustannustiedot mukana. Listojen avulla saatiin suoraan kohteen tarvikekustannukset ja myös asiakkaalle tarvikkeiden hankintalista. Lopullinen kustannusarvio muodostui hankintalistoista saaduista kustannuksista täydennettynä arvioiduilla työkustannuksilla (miestyö + konetyö) sekä yleiskuluprosentilla, joka lisättiin perussummaan. 39

14 4.2.5 Tilaukset ja asennukset Määräluettelot saatiin suunnitelmista edellisen kohdan mukaisesti. Niiden perusteella laadittiin tilaus kustakin kohteesta. Tilauslomakkeet putkista ja tarvikkeista sekä kohteeseen hankittavasta puhdistamosta lähetettiin asiakkaalle allekirjoitettaviksi. Puhdistamotilauksissa oli maininta, että asiakas tilaa puhdistamon erikoishinnalla tutkimuskäyttöön. Asiakkaalta tiedusteltiin lomakkeella myös, haluaako hän osallistua jatkossa puhdistamon huoltotoimintaan. Allekirjoitettu lomake velvoitti asiakkaan myös kirjaamaan tehtyjä suoritteita mukana olleeseen seurantalomakkeeseen. Asiakkaalla oli mahdollisuus esittää toivomus, että laitteistot asentaa jokin tietty urakoitsija tai vaihtoehtoisesti projektin valitsema urakoitsija tarjouskilpailun perusteella. Lähes kaikki asiakkaat halusivat jonkin tutun urakoitsijan tekevän asennuksen. Kun lomakkeet oli palautettu jätevesineuvojalle, puhdistamoiden tilauslomakkeet lähetettiin asianomaisille yrityksille. Asiakkailta saatujen putkien ja tarvikkeiden tilauslomakkeiden perusteella tehtiin tarjouspyynnöt alan yrityksille. Puhdistamoyksiköt tilattiin suoraan tehtaalta. Vuonna 1999 asiakkaat hoitivat laitteistojen tilaukset pääasiassa itse suoraan valmistajan tai vähittäiskauppiaan kanssa. Kaivuutöistä kiinteistönomistajat sopivat kaivinkoneurakoitsijoiden kanssa Asennukset ja laitteiden tarkastukset Puhdistamolaitteiden, putkistojen ja tarvikkeiden hankinnan jälkeen alkoi laitteiston asennus. Tarvittaessa jätevesineuvoja kävi paikalla merkitsemässä korkeusasemat. Asiakas oli velvollinen ilmoittamaan jätevesineuvojalle, kun kaivanto oli auki ja puhdistamo alustavasti asennettu paikoilleen. Huomiota kiinnitettiin etenkin seuraaviin seikkoihin: ilmastusputkien oikea asennus rakennuksen katolle ja puhdistamon yhteyteen tarvittaessa puhdistamon ankkurointi salaojitus kaivannon täyttömateriaalit laitteiden korkeusasemat imeytyskentissä pohjaveden korkeus ja pohjamaan laatu putkistojen liitokset ja läpivientiholkkien tiivistys betonikaivoissa T-kappaleiden oikea pituus. Asennusta oli lupa jatkaa vain, jos kaikki oli kunnossa. Suunnitelmia oli suurimmalta osin noudatettu eikä huomautuksia ollut lukuun ottamatta pieniä puutteita Avustukset Avustushakemukset kustannusarvioineen jätettiin kunnalle sitä mukaa, kun asiakas oli ilmoittautunut projektiin sekä alustava suunnitelma ja kustannusarvio olivat valmiit. Tämän jälkeen kunta teki avustuspäätöksensä. Kunnat maksoivat myöntämänsä avustukset sen jälkeen, kun jätevesineuvoja oli tehnyt lopputarkastuksen. Mikäli asennuksissa oli huomauttamista, avustukset maksettiin vasta, kun epäkohdat oli korjattu Kompostikäymälöiden jälkitarkastukset Käymälät tarkastettiin ja valokuvattiin ja niistä laadittiin tarkastuspöytäkirja. Tarkastuksessa kiinnitettiin huomiota käymälän yleiseen siisteyteen, oikealaatuisen seosaineen käyttöön, tuuletusputken johtamiseen katolle ja tyhjennyksen helppouteen. Suurin osa käymälöistä oli asianmukaisesti rakennettu. Puutteet johtuivat etupäässä tuuletusputken virheellisestä asennuksesta; putki saattoi tehdä ennen kattoa useita mutkia, jolloin ilma ei pääse vaihtumaan riittävän tehokkaasti. Seosaineena käytettiin joissain kohteissa edelleen sahanpurua, mikä ei sovellu kom- 40

15 postikäymälään. Biolan kompostikäymälöissä olevat nesteenkeräilysäiliöt oli paikoin sijoitettu piiloon maan alle, jolloin niiden täyttymisen seuraaminen ja tyhjennys on vaikeaa. 4.3 Puhdistamoiden rakentamisen tilastoa, kokemuksia ja ongelmia Katriina Kujala-Räty Yleistä Säkylän Pyhäjärven koealueella suunniteltiin ja rakennettiin kesän 1998 ja syksyn 1999 välisenä aikana 82 kiinteistökohtaista jätevedenpuhdistamoa. Samalla olemassa olevat saostuskaivot ja viemäröinti tarkastettiin ja tarvittaessa korjattiin tai uusittiin. Kiinteistönomistajat itse vastasivat puhdistamojen rakentamisesta ja kustannuksista. Kiinteistönomistajien apuna oli projektin jätevesineuvoja, joka suunnitteli jätevesien käsittelyjärjestelmät ja viemäröinnin, laati kustannusarviot, tarkasti asennukset sekä vastasi tilauksiin ja avustuksiin liittyvistä asioista. Puhdistamot toteutettiin kuvassa 4. 1 olevan kaavion mukaisesti. Tarkempaa tietoa toteutusvaiheesta on julkaisussa Kiinteistökohtaisen jätevedenkäsittelyn toteutus (Kujala-Räty ym. 2000) sekä Mika Vainion laatimissa kirjoituksissa: Raportti Hajasampo-projektin käynnistys-, suunnittelu- ja rakentamisvaiheesta ajanjaksolla kesä-syksy 1998 sekä Raportti Hajasampo-projektin suunnittelu- ja rakentamisvaiheesta ajanjaksolla tammikuu - syyskuu Tässä kohdassa selvitetään rakentamisen kustannuksia, rakentajien kokemuksia ja ajankäyttöä sekä toteutuksen virheitä ja ongelmia. Aineisto saatiin puhdistamot rakentaneiden kiinteistönomistajien täyttämistä palautelomakkeista, rakentajien haastatteluista ja jätevesineuvoja Mika Vainiolta. 41

16 Kuva 4.1 Puhdistamoiden toteutus Hajasampo - tutkimushankkeessa Puhdistamoiden rakentamisen kustannukset, kesto ja neuvonta Palautelomakkeet lähetettiin täytettäviksi kaikille 82 rakentajalle. Lomakkeissa kysyttiin seuraavia asioita: rakentamisesta aiheutuneet kustannukset eriteltyinä puhdistamon hankintahintaan, muihin tarvikkeisiin, maa-aineksiin sekä kaivinkonekuluihin ja maksettuihin palkkoihin, työhön käytetty aika eriteltyinä suunnitteluun ja mittauksiin, laitteiden hankintaan sekä rakennus- ja asennustyöhön ja suunnitteluun ja rakentamiseen saatu neuvonta. Tietojen aineistona on maaliskuun 2000 loppuun mennessä toimitetut 47 palautelomakaketta. Kustannukset Puhdistamoiden keskimääräiset rakennuskustannukset olivat yhteenä markkaa (taulukko 4.1). Tämä koostui puhdistamon hinnasta markkaa, muista tarvikkeista markkaa, maa-aineksista markkaa sekä kaivinkonekustannuksista ja maksetuista työpalkoista markkaa. Muita kuluja oli keskimäärin 529 markkaa. Keskimääräisiä kustannuksia arvioitaessa on otettava huomioon, että oman työn osuus eri kohteissa oli erilainen, puhdistamot olivat erityyppisiä ja työ sisälsi erilaiset määrät saostuskaivojen kunnostusta ja muita viemäröintitöitä; joissain kohteissa saostuskaivoja ei tarvinnut korjata lainkaan, toisissa jouduttiin hankkimaan kokonaan uudet saostuskaivot tai sakosäiliö. 42

17 Taulukko 4.1 Kiinteistöille puhdistamoiden totettamisesta aiheutuneet kustannukset Puhdistamon hinta mk Muut tarvikkeet mk Maa-ainekset mk Kaivinkonekustannukset ja maksetut työpalkat mk Muut kulut 529 mk Yhteensä mk Kokonaiskustannukset vaihtelivat välillä markkaa. Suuret vaihtelut johtuivat paitsi edellä mainituista syistä myös siitä, että muutama puhdistamo oli mitoitettu useammalle kuin yhdelle kotitaloudelle. Yhden talouden pakettipuhdistamoiden (Green Pack ja Propipe) kokonaiskustannukset olivat markkaa, keskiarvo markkaa (12 puhdistamoa). Maasuodattimien kokonaiskustannukset olivat keskimäärin markkaa ja vaihteluväli markkaa (6 puhdistamoa). Imeytysojat ja -kentät olivat tässä selvityksessä odotetusti edullisimmat toteuttaa, keskimäärin markkaa vaihteluvälin ollessa markkaa (26 puhdistamoa). Kustannuksia arvioitaessa on otettava myös huomioon, että laitetoimittajat myönsivät hankinnoista hinta-alennuksia. Puhdistamoiden kustannuksista puuttuu suunnittelun osuus, mikä jätevesineuvojan oman arvion mukaan oli noin markkaa puhdistamoa kohti. Taulukossa 4.2 on esitetty jätevesineuvojan arvio suunnittelun kustannusten jakautumisesta. Taulukko 4.2 Suunnittelun kustannukset puhdistamoa kohti Kustannuserä määrä mk/yk kustannus Kyselykäynti + mittaus 1 tunti 120 mk/tunti 120 markkaa CAD - suunnittelu 4 tuntia 150 mk/tunti 600 markkaa Matkakorvaukset (2 käyntiä) 80 km 2 mk/km 160 markkaa Tulostuskulut 1 erä 50 mk/erä 50 markkaa Kopionti 1 erä 50 mk/erä 50 markkaa Paikalleen mittaus 1 tunti 120 mk/tunti 120 markkaa Kustannukset yhteensä 1100 markkaa Työn kesto Suunnitteluun ja mittauksiin meni rakentajilta keskimäärin 0,7 päivää, laitteiden hankintaan 0,7 päivää sekä rakennus- ja asennustyöhön 3,4 päivää, (taulukko 4.3). Mainitut määrät eivät sisällä jätevesineuvojan käyttämää aikaa suunnitteluun, neuvontaan, tarvikeluetteloiden laatimiseen ja tarvikkeiden kilpailuttamiseen. Melko suuri osa rakentajista käytti työhön kahdesta viiteen päivää. Koska omana työnä tehtävissä olevan työn määrä vaihteli runsaasti puhdistamotyypistä ja maasto-oloista riippuen, olivat jotkut omatoimisimmat käyttäneet työhön huomattavasti enemmän aikaa. Kolme rakentajaa oli tehnyt töitä vähintään kymmenen päivää keskimääräisen ajankäytön ollessa 4,8 päivää. Taulukko 4.3 Toteutukseen käytetty aika keskimäärin Suunnittelu ja mittaukset 0,7 päivää Laitteiden hankinta 0,7 päivää Rakentaminen ja asennus 3,4 päivää Yhteensä 4,8 päivää 43

18 Neuvonta Jätevesineuvoja opasti rakentajia paikalla käyden ja puhelimitse. Rakentajat kysyivät tietoja puhelimessa keskimäärin 2,9 kertaa puhdistamoa kohti. Kyselyiden määrä pysyi melko vakiona ollen useimpien kohdalla kahdesta viiteen kertaan. Jätevesineuvoja kävi paikalla keskimäärin 2,5 kertaa, useimmissa kohteissa yhdestä viiteen kertaan Rakentajien kokemuksia Yleistä Kesällä 1999 haastateltiin 16 satunnaista rakentajaa. Useimmat heistä olivat kiinteistönomistajia, joissain tapauksissa muita rakentamisesta vastanneita henkilöitä. Lähes kaikkien haastateltujen kiinteistöissä jätevedet oli aikaisemmin käsitelty pelkästään saostuskaivoissa. Kahdessa kiinteistössä jätevedet oli johdettu umpikaivoon. Haastatteluissa kysyttiin syytä puhdistamon hankinnan käynnistämiselle, menetelmän valintaa, suunnittelun ja rakentamisen toteutusta ja mahdollisia vaikeuksia rakentamisen aikana. Lisäksi haastattelija havainnoi, mitä ongelmia puhdistamon käytössä saattoi myöhemmin ilmetä. Syitä jätevesien käsittelyjärjestelmän parantamiselle Kiinteistönomistajat ryhtyivät parantamaan kiinteistönsä jätevesien käsittelyä etupäässä kahdesta eri syystä. Haastatelluista seitsemän henkilöä ilmoitti erääksi oleelliseksi syyksi sen, että kunta oli ilmoittanut myöntävänsä hankkeisiin avustuksia. Kuudessa tapauksessa syynä oli, että nykyinen jätevesien käsittelymenetelmä haisi, vuoti tai muulla tavoin toimi huonosti aiheuttaen hygieenistä tai esteettistä haittaa. Kaksi haastateltua ilmoitti syyksi myös sen, että heillä oli käsitys uuden jätevedenpuhdistamon tulevan aikanaan pakolliseksi. Yhdellä haastatelluista oli syynä hyvän puhdistusmenetelmän ympäristönsuojeluarvo. Yhdessä kohteessa kunta vaati uuden menetelmän käyttöönottoa laajennusrakentamisen rakennusluvan yhteydessä. Menetelmän valinta ja rakentaminen Käsittelymenetelmän valinta ei tuottanut yleensä ongelmia. Lopullinen ratkaisu tehtiin usein kahden eri vaihtoehdon välillä, joista toinen valittiin menetelmäksi yhdessä jätevesineuvojan kanssa. Järjestelmät suunnitteli jätevesineuvoja Mika Vainio vuosina Rakennustöiden teettäminen urakoitsijoilla vaihteli jonkin verran. Useimmissa kohteissa kiinteistönomistaja teki osan töistä itse ja teetti osan urakoitsijoilla. Rakentaminen sujui melko usein ongelmitta. Erityisen tarpeelliseksi koettiin jätevesineuvojan laatima tarvikeluettelo. Jos hankaluuksia esiintyi, ne saattoivat aiheutua siitä syystä, että urakoitsija tai muu rakentaja ei halunnut noudattaa suunnitelmia vaan toimi enemmän oman näkemyksensä tai perinteensä mukaisesti. Usein tämä kuitenkin johti teknisiin virheisiin, jotka ilman jätevesineuvojaa olisivat jääneet korjaamatta. Tällaisia virheitä olivat muun muassa väärään korkeuteen asentaminen tai putkien ja laitteiden puutteellinen ilmanvaihto. Työmaa-alueen ahtaus hankaloitti joissain kohteissa rakennus- ja asennustöitä erityisesti silloin, kun uusia laitteita asennettiin olemassa olevien rakenteiden yhteyteen. Maanrakennuskoneiden alle jäi istutuksia ja murskautui nurmikkoa. 44

19 Melko paljon ongelmia aiheuttivat kesän 1998 runsaat sateet. Sadevesiä valui kaivantoon joko asennusten aikana tai ennen täyttöä. Joissain kohteissa puhdistamo- ja sakosäiliöt nousivat ylös pohjaveden nosteen vaikutuksesta Haastattelut Haastattelu 1. Biolan ja Mökkimakki kompostikäymälät sekä Labko lokapallo (kohde R094). Varuskunnan käyttöön asennettiin kolme Biolan ja yhdeksän Mökkimakki kompostikäymälää. Lisäksi käytössä on pisuaari, jonka sisältö samoin kuin Biolan kompostikäymälöiden jäteneste johdetaan lokapalloon. Aiemmin käytössä oli makkiastiat, joissa jäte kertyi muovisäkkiin ja kuljetettiin kaatopaikalle. Nyt kompostiaine on tarkoitus käyttää omille istutuksille. Lokapallon sisältö kuljetetaan jätevedenpuhdistamolle. Kuivike on toistaiseksi ostettu Biolanilta, mutta myöhemmin se on aikomus valmistaa itse. Käymäläasia oli ollut vireillä jo pitemmän aikaan. Sysäys toteutukselle tuli kuitenkin lehti-ilmoituksesta, jossa ilmoitettiin haettavana olleista kuntien avustuksista. Muita vaihtoehtoja olisi ollut niin sanottujen suurten kompostikäymälöiden asentaminen, mutta nykyistä toteutusta pidettiin parempana. Käymälät asennettiin laitetoimittajien ohjeiden mukaisesti. Rakentaminen ei tuottanut ongelmia. Huomioita: 1. Kompostikäymälöiden tuuletusputkia ei oltu johdettu katon yläpuolelle vaan seinän läpi räystään alle. 2. Kompostikäymälöihin ei tule vesijohtoa, joten niissä ei voi pestä käsiä eikä muutakaan. 45

20 Haastattelu 2. Asuinrakennus, 2 asukasta, Green Pack Mini (kohde R134). Vanhaan 1-osaiseen saostuskaivoon asennettiin uudet yhteet. Vanhan saostuskaivon perään rakennettiin uusi 2-osainen saostuskaivo, josta jätevedet johdetaan Green Pack 05 (Mini) kivikuitusuodattimeen. Green Pack Mini on tarkoitettu vain harmaiden jätevesien käsittelyyn, mutta sitä haluttiin kokeilla kaikkien jätevesien käsittelyyn taloudessa, jossa asuu vain kaksi henkilöä. Rakentamiseen osallistuivat rakennusurakoitsija, putkimies, kaivinkoneurakoitsija sekä talon isäntä. Ongelmia aiheuttivat vetinen kesä ja putkitoimitukset. Kuva 4.2. Kuva 4.2 Green Pack Mini (kohde R134). Huomioita: 1. Ongelmaksi saattaa myöhemmin tulla se, että kiinteistöön on asennettu nykyiseen käyttöön sopiva, mutta isommalle asujajoukolle liian pienikapasiteettinen puhdistamo. Puhdistamo pitäisikin mitoittaa asunnon koon eikä kulloisenkin asujamäärän mukaan. Tapaus ilmentää mahdollisesti myös ongelmaa, joka liittyy puhdistamoita myyvien liikkeiden haluun saada kaupat aikaiseksi. Voi olla houkuttelevaa myydä edullisempi, mutta liian pieni puhdistamo. 46

jätevesien käsittely Antti Heinonen Insinööritoimisto HYS Oy 14.10.2009

jätevesien käsittely Antti Heinonen Insinööritoimisto HYS Oy 14.10.2009 Kiinteistökohtainen jätevesien käsittely Antti Heinonen Insinööritoimisto HYS Oy 14.10.2009 Jätevesien käsittelyn järjestäminen....on varmasti talouden yksi suurimmista hankinnoista..ei ole mikään heräteostos..kannattaa

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittely ; RT-kortin päivitys. DI Erkki Santala Hajaputsari ry.

Haja-asutuksen jätevesien käsittely ; RT-kortin päivitys. DI Erkki Santala Hajaputsari ry. Haja-asutuksen jätevesien käsittely ; RT-kortin päivitys DI Erkki Santala Hajaputsari ry. Miksi päivitys? Ensimmäinen RT-kortti talousjätevesien kiinteistökohtaisesta käsittelystä julkaistiin vuonna 1995.

Lisätiedot

JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625

JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 2 TAUSTAA Jäteveden sisältämästä fosforista 50% tulee

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Lahnus-Takkulaseudun omakotiyhdistys 29.3.2011 Ilppo Kajaste / Espoon kaupungin ympäristökeskus Jätevesien käsittely hajaasutusalueella Ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

HAJA-ASUTUKSEN. vesiensuojelu kuntoon. Haja-asutuksesta tulevien jätevesien määrä on lisääntynyt asuntojen

HAJA-ASUTUKSEN. vesiensuojelu kuntoon. Haja-asutuksesta tulevien jätevesien määrä on lisääntynyt asuntojen Liite2. Esite: Erkki Santala, Katriina Kujala-Räty ja Ritva Holm LIITE 2/1 HAJA-ASUTUKSEN vesiensuojelu kuntoon Haja-asutuksesta tulevien jätevesien määrä on lisääntynyt asuntojen varustetason nousun myötä.

Lisätiedot

Jätevesijärjestelmän suunnitelma

Jätevesijärjestelmän suunnitelma 1 Jätevesijärjestelmän suunnitelma Liite rakennus - tai toimenpidelupahakemukseen Suunnitelma koskee: sekä: uuden rakennuksen uutta jätevesijärjestelmää olemassa olevan jätevesijärjestelmän tehostusta

Lisätiedot

Uponor panospuhdistamoiden puhdistustuloksia

Uponor panospuhdistamoiden puhdistustuloksia Uponor panospuhdistamoiden puhdistustuloksia Uponor-panospuhdistamot ovat olleet mukana useissa viranomaisten seurantakohteissa sekä puolueettomissa tutkimushankkeissa, kuten Suomen ympäristökeskuksen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1 4201/11.01.03/2012 102 Haja-asutusalueen jätevesineuvonta vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Yksivesiviemäröinnistä erotteluun? Alipainekäymälä vanhaan rakennukseen. Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy Lohja 23.11.2011

Yksivesiviemäröinnistä erotteluun? Alipainekäymälä vanhaan rakennukseen. Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy Lohja 23.11.2011 Yksivesiviemäröinnistä erotteluun? Alipainekäymälä vanhaan rakennukseen Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy Lohja 23.11.2011 Yhden putken systeemi vai erotteleva? Vanhoissa kiinteistöissä yleensä yksi

Lisätiedot

Toimitetaan suunnitelman yhteydessä kunnan. Asikkalantie 21 / PL 6 17201 VÄÄKSY Saapunut: Rakennuslupanro:

Toimitetaan suunnitelman yhteydessä kunnan. Asikkalantie 21 / PL 6 17201 VÄÄKSY Saapunut: Rakennuslupanro: JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SELVITYSLOMAKE Asikkalan kunta Toimitetaan suunnitelman yhteydessä kunnan Rakennusvalvonta rakennusvalvontaan Asikkalantie 21 / PL 6 17201 VÄÄKSY Saapunut: Rakennuslupanro: Uusi jätevesijärjestelmä

Lisätiedot

TOIMINTA. Jätevesiasetus (2004-) Jätevesiasetuksen sisältö. JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset

TOIMINTA. Jätevesiasetus (2004-) Jätevesiasetuksen sisältö. JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset 1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset Minttu Peuraniemi 17.4.2010 Yhdistys perustettu 1975 Jäsenet kunnat, teollisuus, yritykset, yhdistykset Tavoitteet vesiensuojelun,

Lisätiedot

Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän saneeraaminen

Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän saneeraaminen Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän saneeraaminen Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy 23.3.2010 Insinööritoimisto HYS Oy perustettu vuonna 2004 tähän mennessä tehty n. 700 jätevesisuunnitelmaa

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Hajatko Tietoa jätevesien käsittelyn järjestämiseen haja-asutusalueella Projektikoodi: A30072 Hajatko - hanke Hankkeen käytännön järjestelyistä vastaa

Lisätiedot

JITA KOMBI JA HARMAAVESISUODATIN. Onko tontilla ahdasta? Ei ole enää.

JITA KOMBI JA HARMAAVESISUODATIN. Onko tontilla ahdasta? Ei ole enää. JITA KOMBI JA HARMAAVESISUODATIN Onko tontilla ahdasta? Ei ole enää. JITA KOMBI Monissa kiinteistöissä järkevin ja edullisin tapa toteuttaa jätevesien käsittely on erillisviemäröinti. Tämä tosiasia on

Lisätiedot

Jätevesienkäsittely kuntoon

Jätevesienkäsittely kuntoon Jätevesienkäsittely kuntoon Eija Säger Hämeen ammattikorkeakoulu Jätevesihuollon kehittäminen Tammelan kunnan hajaasutusalueilla hanke JärviSunnuntai 12.6.2011 Hämeen luontokeskus, Tammela Säädösmuutokset

Lisätiedot

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 JÄTEVEDEN KÄSITTELY Tiivistelmä: Asetus talousjätevesien käsittely vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla MR PIPE SERVICE FINLAND OY 2 1.

Lisätiedot

JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT

JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT SUOMALAISEN MUOVIVALUN EXPERTTI JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT PUMPPAAMOT PUTKET JA OSAT KAAPELINSUOJAUS RUMMUT VIEMÄRI- JA VESIJOHTOPUTKET KAIVOT LAITURITARVIKKEET KIINTEISTÖTARVIKKEET Ympäristöystävällistä

Lisätiedot

Diaarinumero (Viranomainen täyttää) VAPAUTUSHAKEMUS VESIJOHTOON JÄTEVESIVIEMÄRIIN SADEVESIVIEMÄRIIN LIITTYMISESTÄ OHJEITA: Täyttäkää kaikki kohdat huolellisesti. Jokaisesta vesipisteitä tai viemärin sisältävästä

Lisätiedot

Jätevesien käsittely kuntoon

Jätevesien käsittely kuntoon Jätevesien käsittely kuntoon Uudet vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 1.1.2014 alkaen Järviseudun jätevesi 2013 tiedotushanke KUREJOKI 7.4.2010 Vauhtia jätevesien käsittelyyn Kaikissa kiinteistöissä

Lisätiedot

KIINTEISTÖN HALTIJA Nimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Sähköpostiosoite TIEDOT KIINTEISTÖSTÄ Kiinteistön osoite Kiinteistön rek.n:o Kiinteistön valmistumisvuosi Peruskorjausvuodet

Lisätiedot

LokaPuts hankkeen toinen työnäytös Rääkkylässä

LokaPuts hankkeen toinen työnäytös Rääkkylässä Suomen Salaojakeskus Oy LokaPuts-hanke Euroopan aluekehitysrahasto EAKR LokaPuts hankkeen toinen työnäytös Rääkkylässä Työnäytösraportti 2. SUOMEN SALAOJAKESKUS OY Oulun toimisto: Kauppurienkatu 23, 90100

Lisätiedot

Talousjätevesiasetuksen keskeisiä ongelmia

Talousjätevesiasetuksen keskeisiä ongelmia Tampere 2.12.2008 Jätevesiopas kunnille ja muuta ajankohtaista YM:n työryhmästä Kati Javanainen VALONIA Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energiaasioiden palvelukeskus Syntynyt V-S Agendatoimiston

Lisätiedot

WehoSeptic. Jäteveden maapuhdistamot

WehoSeptic. Jäteveden maapuhdistamot WehoSeptic Jäteveden maapuhdistamot Omakotitalon asumisjätevesien puhdistusratkaisut Maasuodatus Jätevesi esikäsitellään 3 -osaisessa saostussäiliössä, jossa erotellaan kiintoaineet ja rasva. Erottelua

Lisätiedot

Selvitys olemassa olevasta jätevesijärjestelmästä

Selvitys olemassa olevasta jätevesijärjestelmästä 1 Selvitys olemassa olevasta jätevesijärjestelmästä järjestelmä vesikäymälällä järjestelmä ainoastaan pesuvesille, ns. harmaavesille järjestelmä muulle jätevedelle (esim. öljypitoiselle vedelle) Omistaja

Lisätiedot

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE. Kiinteistönhaltija. Nimi. Osoite. Puhelinnumero ja sähköpostiosoite

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE. Kiinteistönhaltija. Nimi. Osoite. Puhelinnumero ja sähköpostiosoite SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE Kiinteistönhaltija Nimi Osoite Puhelinnumero ja sähköpostiosoite Tiedot kiinteistöstä omistus vuokra Kiinteistön osoite Kylä ja RN:o Käyttötarkoitus

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset. NEUVO-hanke

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset. NEUVO-hanke Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset NEUVO-hanke Yleinen lainsäädäntö Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Suomen perustuslaki

Lisätiedot

Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. NAANTALIN KAUPUNKI SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ HUOLTOPÄIVÄKIRJA Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kiinteistön haltija

Lisätiedot

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN KIINTEISTÖN OMISTAJA Nimi: Osoite: Puhelin kotiin: Puhelin työhön: RAKENNUS- PAIKKA Kiinteistön haltija (jos eri kuin omistaja): Kylä: Rakennuspaikan osoite:

Lisätiedot

Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen

Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen Johtava asiantuntija Antton Keto Suomen ympäristökeskus Limnologipäivät

Lisätiedot

OMAKOTITALOILLE. Toimintavarmat, helppohoitoiset ja pitkäikäiset jätevesiratkaisut. www.jita.fi

OMAKOTITALOILLE. Toimintavarmat, helppohoitoiset ja pitkäikäiset jätevesiratkaisut. www.jita.fi Toimintavarmat, helppohoitoiset ja pitkäikäiset jätevesiratkaisut OMAKOTITALOILLE Valtioneuvoston asetus jätevesien käsittelystä haja-asutusalueella astui voimaan 1.1.2004 ja sitä muokattiin osittain vuonna

Lisätiedot

Suomen ympäristö 491 YMPÄRISTÖN- SUOJELU SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS

Suomen ympäristö 491 YMPÄRISTÖN- SUOJELU SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Suomen ympäristö 491 YMPÄRISTÖN- SUOJELU SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Suomen ympäristö 491 Katriina Kujala-Räty ja Erkki Santala (toim.) HELSINKI 2001 SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Alkusanat Haja-asutuksen jätevesien

Lisätiedot

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kiinteistön haltija

Lisätiedot

JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA

JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA JOHDANTO Tämän haja-asutuksen jätevesien käsittelyä koskevan ohjeen tarkoituksena on antaa ohjeita talousjätevesien

Lisätiedot

KAAVATILANNE Asemakaava Ranta-asemakaava Yleiskaava. Muu rakennus, mikä?

KAAVATILANNE Asemakaava Ranta-asemakaava Yleiskaava. Muu rakennus, mikä? SELVITYS SELVITYS NYKYISESTÄ JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ Säilytetään kiinteistöllä! KIINTEISTÖN- OMISTAJAN YHTEYSTIEDOT Nimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero KIINTEISTÖ Kaupunginosa/kylä

Lisätiedot

Karjalan kylien sanitaation kehittäminen. Loppuseminaari ensimmäisen vaiheen tuloksista 28.1.2009 Projektikoordinaattori Susanna Pakula

Karjalan kylien sanitaation kehittäminen. Loppuseminaari ensimmäisen vaiheen tuloksista 28.1.2009 Projektikoordinaattori Susanna Pakula Karjalan kylien sanitaation kehittäminen Loppuseminaari ensimmäisen vaiheen tuloksista 28.1.2009 Projektikoordinaattori Susanna Pakula Matkat Venäjän-Karjalaan: 1. matka Ensimmäinen vierailu 19-20.5 2008,

Lisätiedot

OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA.

OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA. Liite 1/1 OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA. A. JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU,

Lisätiedot

JÄTEVESIENKÄSITTELYN TOIMIVUUSSELVITYS VEVI-6 JÄTEVEDENPUHDISTAMOLLA, LAPINJÄRVELLÄ

JÄTEVESIENKÄSITTELYN TOIMIVUUSSELVITYS VEVI-6 JÄTEVEDENPUHDISTAMOLLA, LAPINJÄRVELLÄ JÄTEVESIENKÄSITTELYN TOIMIVUUSSELVITYS VEVI-6 JÄTEVEDENPUHDISTAMOLLA, LAPINJÄRVELLÄ Jarmo Kosunen Ilkka Juva 15.1.2010 Valtioneuvoston asetus jätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen

Lisätiedot

Hajasampo-projektin tavoitteena oli selvittää, millaista koulutusta tarvitaan kiinteistökohtaisen

Hajasampo-projektin tavoitteena oli selvittää, millaista koulutusta tarvitaan kiinteistökohtaisen 13 Koulutus Katriina Kujala-Räty 13.1 Yleistä Hajasampo-projektin tavoitteena oli selvittää, millaista koulutusta tarvitaan kiinteistökohtaisen jätevesien käsittelyn tehokkaaksi toteuttamiseksi maamme

Lisätiedot

SIPOON KUNTA Ympäristönsuojelujaosto 2000 JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEELLA

SIPOON KUNTA Ympäristönsuojelujaosto 2000 JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEELLA SIPOON KUNTA Ympäristönsuojelujaosto 2000 JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEELLA Haja-asutusalueella sijaitsevan kiinteistön, joka ei voi liittyä kunnan viemäriverkostoon, tulee järjestää syntyvän jäteveden

Lisätiedot

Sisällys WehoPuts jäteveden pienpuhdistamot WehoSeptic-maapuhdistamot WehoSeptic-mökkituotteet WehoSeptic-kuivakäymälätuotteet

Sisällys WehoPuts jäteveden pienpuhdistamot WehoSeptic-maapuhdistamot WehoSeptic-mökkituotteet WehoSeptic-kuivakäymälätuotteet Sisällys WehoPuts 5-10... 3 WehoPuts-tarvikkeet... 3 WehoPuts 15-95... 4 WehoSeptic-maapuhdistamot...5-6 WehoSeptic-mökkituotteet... 6 WehoSeptic-kuivakäymälätuotteet... 7 Hanakat-toimipaikat... 8 WehoPuts

Lisätiedot

Jätevesisuunnitelma. Vain paperia kunnalle? Antti Heinonen KVVY ry

Jätevesisuunnitelma. Vain paperia kunnalle? Antti Heinonen KVVY ry Jätevesisuunnitelma Vain paperia kunnalle? Antti Heinonen KVVY ry Miksi opettaa suunnittelijoita suunnittelemaan? Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n suunnitelmaselvitys (Minttu Peuraniemi, 2007) KVVY

Lisätiedot

Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa?

Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa? Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa? Jätevedenkäsittelyn perusteet ja järjestelmien toimivuus Satu Heino Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Asetus talousjätevesien käsittelystä Oman

Lisätiedot

haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke Kuva: Satu Heino

haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke Kuva: Satu Heino Jätevesien käsittely k haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino Järkeä jätevedenkäsittelyyn -hanke 2 Kuva: Satu Heino 1 Kuva: Satu Heino Mitä kuormittavaa jätevesi j sisält ltää? 4

Lisätiedot

Jätevesien käsittelysuositukset viemäröimättömällä alueella Janakkalan kunnassa

Jätevesien käsittelysuositukset viemäröimättömällä alueella Janakkalan kunnassa 6.6.2008 Jätevesien käsittelysuositukset viemäröimättömällä alueella Janakkalan kunnassa Haja-asutusalueen jätevesienkäsittelyä ohjaavat ympäristönsuojelulaki (86/2000), valtioneuvostonasetus talousjätevesien

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Pohjois-Espoon asukasfoorumi Ruskatalon auditorio, Kalajärvi, 28.10.2010 Ilppo Kajaste / Espoon kaupungin ympäristökeskus Haja-asutusalueen jätevesien

Lisätiedot

Kohteessa on käymäläratkaisuna ympäristöystävällinen tai umpisäiliö, eli jätevesiä ei kuormiteta wc:n jätevesillä.

Kohteessa on käymäläratkaisuna ympäristöystävällinen tai umpisäiliö, eli jätevesiä ei kuormiteta wc:n jätevesillä. Ohjeellinen malli: Jätevesilaskelmasta Valintaperusteista RAITA BioBox XL harmaavesi -puhdistamolla: Kohdetiedot: Loma-asunnot Pientalot Kohteessa on käymäläratkaisuna ympäristöystävällinen tai umpisäiliö,

Lisätiedot

HYVÄ JÄTEVEDEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset ja toteutus

HYVÄ JÄTEVEDEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset ja toteutus HYVÄ JÄTEVEDEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset ja toteutus Minttu Peuraniemi, 19.9.2012 www.luvy.fi Aatteellinen yhdistys aatteellista toimintaa ja sitä tukevaa liiketoimintaa

Lisätiedot

Lisäksi tähän koulutusohjelmaan on koottu mallipohjia neuvontahankkeen raportointia varten.

Lisäksi tähän koulutusohjelmaan on koottu mallipohjia neuvontahankkeen raportointia varten. HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESINEUVONNAN JÄRJESTÄMISEN KOULUTUSOHJELMA 2015 A) YLEISTÄ Tausta Valtion avustukset jaetaan valtakunnallisen jätevesineuvonnan toteuttamiseksi vuodelle 2015. Neuvonnassa noudatetaan

Lisätiedot

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Maakunnalliset vesihuoltopäivät 13. ja 15.11.2012

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Maakunnalliset vesihuoltopäivät 13. ja 15.11.2012 Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi Maakunnalliset vesihuoltopäivät 13. ja 15.11.2012 Sisältö Työn tavoitteet Suunnitteluperusteet Kustannuslaskentaperusteet Mahdollisten

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SUUNNITELMA Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla KIINTEISTÖTUNNUS : KAUPUNGINOSA

Lisätiedot

haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke 2 Kuva: Harri Mattila

haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke 2 Kuva: Harri Mattila Jätevesien käsittely k haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino Järkeä jätevedenkäsittelyyn -hanke 2 Kuva: Harri Mattila 1 Mitä kuormittavaa jätevesi j sisält ltää? 3 Asetus talousjätevesien

Lisätiedot

POHJOIS-KUOREVEDEN VESIOSUUSKUNTA 8.3.2006 TOIMINTAKERTOMUS 2005. 1. Yleistä

POHJOIS-KUOREVEDEN VESIOSUUSKUNTA 8.3.2006 TOIMINTAKERTOMUS 2005. 1. Yleistä POHJOIS-KUOREVEDEN VESIOSUUSKUNTA 8.3.2006 TOIMINTAKERTOMUS 2005 1. Yleistä Pohjois-Kuoreveden vesiosuuskunnalle vuosi 2005 oli vilkkaan rakentamisen aikaa. Toisaaalta osuuskunnan jo valmistuneilla alueilla

Lisätiedot

Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta

Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta KOKOEKO-seminaari 24.2.2011 Ville Matikka Savonia-ammattikorkeakoulu Tekniikka, Kuopio Ympäristötekniikan opetus- ja tutkimusyksikkö Sisältö Taustaa Pienpuhdistamoista

Lisätiedot

Vesihuolto-osuuskunnan rakentaminen ja arkipäivä ja mitä tapahtuu kun kaikki ei mene ihan putkeen

Vesihuolto-osuuskunnan rakentaminen ja arkipäivä ja mitä tapahtuu kun kaikki ei mene ihan putkeen Vesihuolto-osuuskunnan rakentaminen ja arkipäivä ja mitä tapahtuu kun kaikki ei mene ihan putkeen Länsi-Uudenmaan Vesi- ja ympäristö ry:n jätevesiseminaari 23.3.2015 Vesa Arvonen Rakentaminen 1/4 Alustava

Lisätiedot

OPAS OMAKOTITALON. rakentajalle

OPAS OMAKOTITALON. rakentajalle OPAS OMAKOTITALON rakentajalle RAKENTAJAN 1. Tämän oppaan tarkoituksena on antaa oleellisimpia neuvoja omakotitalorakentajalle sähköistämiseen liittyvissä asioissa. Tarkempia tietoja sähköliittymän rakentamisesta,

Lisätiedot

Unira Oy. Risto Almonkari Tavolantie 718 09430 Saukkola gsm: 0400-441066 risto.almonkari@unira.fi www.unira.fi

Unira Oy. Risto Almonkari Tavolantie 718 09430 Saukkola gsm: 0400-441066 risto.almonkari@unira.fi www.unira.fi Unira Oy Risto Almonkari Tavolantie 718 09430 Saukkola gsm: 0400-441066 risto.almonkari@unira.fi www.unira.fi Yhteistyöllä! Vanha japanilainen tapa neuvotella on sellainen, että osapuolet istuvat samalla

Lisätiedot

JÄTEVESINEUVONTA. - Pelkkää P***AA? Minttu Peuraniemi, Elämää vedestä, 5.11.2012

JÄTEVESINEUVONTA. - Pelkkää P***AA? Minttu Peuraniemi, Elämää vedestä, 5.11.2012 JÄTEVESINEUVONTA - Pelkkää P***AA? Minttu Peuraniemi, Elämää vedestä, 5.11.2012 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Tavoitteet: vesiensuojelun, ympäristönsuojelun ja ympäristöterveyden edistäminen Jäsenet:

Lisätiedot

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista?

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? Haja-asutusalueiden jätevesien vaikutus kohdistuu pääosin lähiympäristöön. Maahan johdetut jätevedet voivat

Lisätiedot

Pienpuhdistamoiden valvontatarkkailu Nurmijärvellä 13.-14.5.2008

Pienpuhdistamoiden valvontatarkkailu Nurmijärvellä 13.-14.5.2008 Pienpuhdistamoiden valvontatarkkailu Nurmijärvellä 13.-14.5.2008 Yleistä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry teki toukokuussa 2008 Nurmijärven kunnan ympäristökeskuksen tilauksesta

Lisätiedot

SISÄLTÖ ERI MENETELMÄT JA KUSTANNUKSET

SISÄLTÖ ERI MENETELMÄT JA KUSTANNUKSET HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIHUOLLON SUUNNITTELU MENETELMÄN VALINTA, SIJOITTAMINEN MAASTOON JA SUUNNITELMAN LAATIMINEN Kai Saralehto 9/2004 SISÄLTÖ ERI MENETELMÄT JA KUSTANNUKSET SUUNNITTELUN ALUSTUS ESISELVITYS

Lisätiedot

puhdistuskäytäntöjä eri maissa Suomen ympäristökeskus SYKE

puhdistuskäytäntöjä eri maissa Suomen ympäristökeskus SYKE Haja-asutuksen jätevesien puhdistuskäytäntöjä eri maissa Erkki Santala Suomen ympäristökeskus SYKE Esityksen sisältö Eurooppalainen standardisointi ja sen vaikutus kiinteistökohtaiseen jätevesien käsittelyyn

Lisätiedot

Mökkipaketti 2. Asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet. Ohjeversio 08/11

Mökkipaketti 2. Asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet. Ohjeversio 08/11 Mökkipaketti 2 Asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet Ohjeversio 08/11 1 Sisältö 1 Käyttötarkoitus... 3 2 Asentaminen... 4 2.1 Imeytyskaivon asentaminen... 5 3 Huolto... 6 2 1 Käyttötarkoitus Mökkipaketti

Lisätiedot

Tilan nimi ja RN:o. Onko rakennuspaikka pohjavesialueella kyllä ei omakotitalo rivitalo vapaa-ajan asunto sauna maatilan asuinrakennus

Tilan nimi ja RN:o. Onko rakennuspaikka pohjavesialueella kyllä ei omakotitalo rivitalo vapaa-ajan asunto sauna maatilan asuinrakennus SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ 2007 1. KIINTEISTÖN OMISTAJA Nimi: Osoite: Puhelin kotiin: Puhelin työhön: 2. RAKENNUS- PAIKKA Kiinteistön haltija (jos eri kuin omistaja): Kylä: Rakennuspaikan osoite:

Lisätiedot

Pirkanmaan vesihuollon suurhankkeet ja lainsäädäntö

Pirkanmaan vesihuollon suurhankkeet ja lainsäädäntö Pirkanmaan vesihuollon suurhankkeet ja lainsäädäntö RIL: Vesi- ja ympäristöalan lainsäädännön ajankohtaiskatsaus Kuparisali 22.5.2008 Reijo Kuivamäki aluejohtaja Pöyry Environment Oy Tampereen seudun strategiset

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Henkilönsuojainten markkinavalvontahankkeen 2013 loppuraportti

Henkilönsuojainten markkinavalvontahankkeen 2013 loppuraportti Henkilönsuojainten markkinavalvontahankkeen 2013 loppuraportti Kuva: Unto Kärkkäinen Työsuojelunäyttely Sivu 2 / 7 Sisällys Tiivistelmä. 3 1 Hankkeen tausta ja tavoite.3 1.1 Hankkeen taustaa 3 1.2 Hankkeen

Lisätiedot

Jätevesien käsittely kuntoon. Täytä vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 15.3.2016 mennessä

Jätevesien käsittely kuntoon. Täytä vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 15.3.2016 mennessä Jätevesien käsittely kuntoon Täytä vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 15.3.2016 mennessä Ympäristötarkastaja Sirpa Viholainen 28.5.2011 Vauhtia jätevesien käsittelyyn Kaikissa kiinteistöissä

Lisätiedot

Näytteenotto ja tulosten analysointi

Näytteenotto ja tulosten analysointi Haja-asutuksen jätevedet Näytteenotto ja tulosten analysointi Mirva Levomäki Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy Näytteenoton tärkeys VN asetus 542/2003, hajajätevesiasetus kuormitusta vähennettävä

Lisätiedot

TALOUSVESIEN KÄSITTELY

TALOUSVESIEN KÄSITTELY Antti Lammi 18.3.2010 TALOUSVESIEN KÄSITTELY ASETUS ASTUI VOIMAAN 1.1.2004 VUODEN 2005 LOPPUUN MENNESSÄ JOKAISEN PITI TEHDÄ KIINTEISTÖLLE SELVITYS NYKYISESTÄ JÄRJESTELMÄSTÄ JA LAATIA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE

Lisätiedot

SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ Liitteitä: kpl

SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ Liitteitä: kpl Hämeenkyrön kunta, Ympäristönsuojelu Hollitie 7, 39100 HÄMEENKYRÖ Saapumispäivä Käsittely 1(6) SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ Liitteitä: kpl Selvitys säilytetään kiinteistöllä ja esitetään

Lisätiedot

Ympäristönvalvonta JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA

Ympäristönvalvonta JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA 1 Ympäristönvalvonta JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Tulosta: Selvitys kiinteistön jätevesien käsittelyjärjestelmästä. Vanhat kiinteistöt. JOHDANTO

Lisätiedot

SELVITYS & SUUNNITELMA

SELVITYS & SUUNNITELMA CW Solutions Oy 05.05.2005 VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS & SUUNNITELMA Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla

Lisätiedot

TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA (VNA 209/2011)

TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA (VNA 209/2011) Huom. Kiinteistöllä säilytettävä TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA (VNA 209/2011) Yhteenveto jätevesijärjestelmän suunnitelmasta Uusi jätevesijärjestelmä

Lisätiedot

Jätevesijärjestelmät

Jätevesijärjestelmät SUOMALAISEN MUOVIVALUN EXPERTTI Jätevesijärjestelmät JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT PUMPPAAMOT PUTKET JA OSAT KAAPELINSUOJAUS RUMMUT VIEMÄRI- JA VESIJOHTOPUTKET KAIVOT LAITURITARVIKKEET KIINTEISTÖTARVIKKEET Ympäristöystävällistä

Lisätiedot

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus -PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus Sisältö 1. HANKKEEN YHTEYSTIEDOT...3 2. HALLINNOIJA, TOTEUTUSORGANISAATIO JA RAHOITTAJAT...3 3. HANKKEEN AIKATAULU...5 4. TAUSTA JA KEHITTÄMISTARPEEN

Lisätiedot

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ FCG Planeko Oy VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ 0536-C9049 25.11.2008 FCG Planeko Oy Tiivistelmä I SISÄLLYSLUETTELO 1 KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ... 1 1.1 Vesihuollon kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Hanke alkoi 15.9.2005 ja päättyi 31.10.2007.

Hanke alkoi 15.9.2005 ja päättyi 31.10.2007. JÄRVIPAJA-HANKE 1(3) Osaprojekti A, Kettulan järvien kunnostus Kettulan järvien ystävät ry LOPPURAPORTTI 1. Hankkeen tausta 2 Asetetut tavoitteet Vuonna 2004 vastaperustettu Kettulan järvien ystävät ry

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus. Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus. Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen Jätevedet käsittelyyn, YSL ja jätevesiasetus - muutokset Pääsääntöiset käsittelyvaatimukset Herkillä

Lisätiedot

Maveplan Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Tohmajärvellä

Maveplan Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Tohmajärvellä Maveplan Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Tohmajärvellä Työnäytösraportti 1 (2) HAJAJÄTEVESIHUOLTO HANKE JÄRJESTI TYÖNÄYTÖKSEN INDRÄN-VAAKAVIRTAUSMAASUODATTIMEN RAKENTAMISESTA

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 508-405-9-472 osoitteessa Uittosalmentie Mänttä-Vilppula

Mänttä-Vilppulan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 508-405-9-472 osoitteessa Uittosalmentie Mänttä-Vilppula HAKIJA Metsä Board Oyj PL 20 02020 METSÄ KIINTEISTÖ Mänttä-Vilppulan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 508-405-9-472 osoitteessa Uittosalmentie Mänttä-Vilppula VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki

Lisätiedot

Ympäristösi suojelu on helppoa

Ympäristösi suojelu on helppoa IN-DRÄN Biosuodatin 5ce Ympäristösi suojelu on helppoa - uusi jätevesijärjestelmäsi Me autamme sinua Luet tätä koska haluat puhdistaa jätevetesi. Joko kunta vaatii sitä asetuksen ja lain nojalla tai haluat

Lisätiedot

SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ. 2. KIINTEISTÖN TIEDOT Kylä: Korttelin / Tilan nimi: Tontin n:o / RN:o

SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ. 2. KIINTEISTÖN TIEDOT Kylä: Korttelin / Tilan nimi: Tontin n:o / RN:o Jalasjärven kunta Tekninen osasto Ympäristötoimi Kirkkotie 4, PL 12 61601 Jalasjärvi SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ 1. KIINTEISTÖN OMISTAJAN/HALTIJAN TIEDOT : : virka-aikana: Sähköpostiosoite:

Lisätiedot

Huoneistoala. m 2. vesikäymälä kuivakäymälä (liitteeksi selvitys) Erotuskaivot öljynerotuskaivo (liitteeksi selvitys)

Huoneistoala. m 2. vesikäymälä kuivakäymälä (liitteeksi selvitys) Erotuskaivot öljynerotuskaivo (liitteeksi selvitys) Suunnitela jätevesien käsittelystä 04600 Mäntsälä Saapunut Rakennusluvan nuero (liite rakennus tai toienpidelupahakeukseen) Rakennus- tai toienpideluvan hakija Jätevesijärjestelän suunnittelija Nii Osoite

Lisätiedot

Case: Asuinkerrostalon sisäantennijärjestelmän toteutus. Seppo Seitsonen Orbion Consulting Oy Puh. 050 566 8200 seppo.seitsonen@orbionconsulting.

Case: Asuinkerrostalon sisäantennijärjestelmän toteutus. Seppo Seitsonen Orbion Consulting Oy Puh. 050 566 8200 seppo.seitsonen@orbionconsulting. Case: Asuinkerrostalon sisäantennijärjestelmän toteutus Seppo Seitsonen Orbion Consulting Oy Puh. 050 566 8200 seppo.seitsonen@orbionconsulting.fi Orbionin esittely Pohjoismainen, riippumaton, tietoliikennealan

Lisätiedot

Valtion vesihuoltotyöt Laki vesihuollon tukemisesta 30.7.2004/686

Valtion vesihuoltotyöt Laki vesihuollon tukemisesta 30.7.2004/686 Akanojan ja Mäkikylän välisen jäteveden siirtolinjan ja pumppaamon toteutus Rakentamispäällikkö Juhani Leppikangas Valtion vesihuoltotyöt Laki vesihuollon tukemisesta 30.7.2004/686 Valtion vesihuoltotyössä

Lisätiedot

Turun toimenpiteitä. Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto

Turun toimenpiteitä. Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto Turun toimenpiteitä Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto Pistekuormituksen vähentäminen Kakolanmäen seudullinen jätevedenpuhdistamo valmistui joulukuussa 2008 ja käsittelee

Lisätiedot

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 Raita PA 2.0-panospuhdistamo Seurannassa oli yksi Raita PA 2.0-panospuhdistamo, josta otettiin kahdeksan lähtevän jäteveden

Lisätiedot

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA JÄTEVEDEN KÄSITTELYYN

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA JÄTEVEDEN KÄSITTELYYN VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA JÄTEVEDEN KÄSITTELYYN Minttu Peuraniemi, 19.9.2012 YHTEINEN JÄTEVESIRATKAISU KANNATTAA Hoidon/huollon helppouden takia Vesiensuojelullisesti Taloudellisesti, kun 5 liittyjää 1

Lisätiedot

Vapaa-ajan asuntojen jätevesiratkaisut. toimivuutta, huolettomuutta

Vapaa-ajan asuntojen jätevesiratkaisut. toimivuutta, huolettomuutta Vapaa-ajan asuntojen jätevesiratkaisut toimivuutta, huolettomuutta Enemmän tehoa ja toimivuutta MökkiSepti-jätevesijärjestelmät on suunniteltu erityisesti vapaa-ajan asuntojen jätevesien käsittelyyn. Mökillä

Lisätiedot

JÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU...

JÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU... Kiinteistökohtainen paineviemärijärjestelmä Suunnittelu Kai Saralehto 01/2005 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 JÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU... 2 2.1 YLEISSUUNNITELMA JA KUSTANNUSLASKENTA... 2 2.2 RAKENNUSSUUNNITTELU...

Lisätiedot

Kiinteistökohtaisten järjestelmien toimivuus

Kiinteistökohtaisten järjestelmien toimivuus HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY KOULUTUSTILAISUUS Kiinteistökohtaisten järjestelmien toimivuus Suunnittelu Kiinteistökohtaisten jäteveden käsittelyjärjestelmien toimivuuteen vaikuttavat useat eri tekijät.

Lisätiedot

CAD-tasojärjestelmän päivitys ja laajentaminen Alustava työohjelma ja kustannusarvio 4.2.2010

CAD-tasojärjestelmän päivitys ja laajentaminen Alustava työohjelma ja kustannusarvio 4.2.2010 CAD-tasojärjestelmän päivitys ja laajentaminen Alustava työohjelma ja kustannusarvio 4.2.2010 Sisältö 1 Johdanto 3 2 Alustava työohjelma 4 2.1 Yleistä 4 2.2 Osa 1; Ohjeen päivittäminen 4 2.3 Osa 2; Suunnittelujärjestelmät

Lisätiedot

Vesivarojen hallinta ja vesihuolto

Vesivarojen hallinta ja vesihuolto Vesivarojen hallinta ja vesihuolto Vs. johtaja, yli-insinööri Hannu Wirola Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seuranta seminaari, 31.1.2013 5.2.2013 Tavoitteena vesivarojen

Lisätiedot

Sivu 1. MRL-lupa nro:

Sivu 1. MRL-lupa nro: Sivu 1 Mikkelin seudun 2012 Selvitys ypäristöpalvelut jätevesijärjestelästä PL 167 50101 Mikkeli Käsittelytiedot: JV-kanta nro: LIMS-kohde nro: Täyttöohjeet takasivulla MRL-lupa nro: 1. RAKENNUS- Kunta

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Auran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25339.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Auran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25339.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOSILLE 2012-2035 Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito

Lisätiedot

LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN

LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN KONFERENSSI 8.5.2015 TAUSTAA: Työn rahoittajat: Kangasalan

Lisätiedot

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A STORA ENSO OYJ Kesärannan ranta-asemakaavaalueen vesihuolto Selostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24308 Selostus 1 (6) Määttä Päivi Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Tarvasjoen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25458.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Tarvasjoen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25458.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Vastuutaho Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston ikääntyminen Seurataan vesijohtoverkoston

Lisätiedot

JÄTEVESINEUVONTA. 4. Hae rakennus- tai toimenpidelupaa ja liitä suunnitelma lupahakemukseen - lupa haetaan kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta

JÄTEVESINEUVONTA. 4. Hae rakennus- tai toimenpidelupaa ja liitä suunnitelma lupahakemukseen - lupa haetaan kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta Miten edetä jätevesijärjestelmän uusimisessa? Jokaisella kiinteistöllä pitäisi olla, Selvitys jätevesijärjestelmästä Lomake saatavissa kunnalta, liitteeksi asemapiirros jätevesijärjestelmän sijainnista.

Lisätiedot