Toimintakertomus Verksamhetsberättelse Annual Report

Transkriptio

1 Helsingin kaupungin kulttuuriasiainkeskus Helsingfors stads kulturcentral City of Helsinki Cultural Office Toimintakertomus Verksamhetsberättelse Annual Report Julkaisija Utgivare Publisher Helsingin kaupungin kulttuuriasiainkeskus Helsingfors stads kulturcentral City of Helsinki Cultural Office Toimitus Redaktion Editor Mari Pietarila AD Mikko Teerenhovi Taitto Layout Art Editor Ville Koponen Käännös Översättning Translation Sara Torvalds (svenska), John Arnold (English) Paino Tryckeri Press Paintek Pihlajamäki Oy 23 Kannen kuva Pärmbild Cover Photo Tanssiteatteri Hurjaruuth ja Nukketeatteri Vihreä Omena: Keskiyön näytelmä. Ohjaus: Fabrizio Montecchi. Esitys nähtiin Malmitalossa 5.1. Riku Virtanen Kulttuuriasiainkeskus / Hallinto PL 471, 99 Helsingin kaupunki

2 Ninna Lindström Arja Raatikaisen koreografia Labile Mobile sai ensi-iltansa Stoassa Tuotanto: Nomadi-tuotanto, Zodiak - Uuden tanssin keskus ja Stoa. Kulttuuriasiainkeskuksen toiminta-ajatus Kulttuuriasiainkeskus on Helsingin kaupungin hallintokunta, jonka tehtävänä on luoda suotuisa ilmapiiri ja edellytykset taiteen ja kulttuurin tekemiselle ja kokemiselle Helsingissä. Kulttuuriasiainkeskus myöntää avustuksia taiteilijoille, taidelaitoksille, -yhteisöille ja -oppilaitoksille. Keskus tarjoaa esiintymis- ja työtiloja taiteilijaryhmille sekä tukee kulttuuritilaisuuksia ja niiden tuotantoa. Lisäksi kulttuuriasiainkeskus tuottaa taidekasvatusprojekteja ja omaa kulttuuritarjontaa. Sisältö 2-3 Kulttuurijohtajan katsaus 4 Kansainvälinen verkostoyhteistyö Toimipisteet Alueelliset kulttuurikeskukset 5 Kanneltalo 6Malmitalo 6Stoa Itä-Helsingin kulttuurikeskus Vierailuteatterit 8 Savoy-teatteri 9 Aleksanterin teatteri Muut toimipisteet 1 Annantalon taidekeskus 1 Kansainvälinen kulttuurikeskus Caisa 11 Kaupunkikulttuuriyksikkö 11 Svensk verksamhet Kulttuuri- ja kirjastolautakunta Talous Svensk resumé English Summary Tilastoja Statistik Statistics

3 Kulttuurijohtaja Yrjö Larmola: Keskittäminen ja yhteistyö auttavat niukkoina aikoina Aseiden keskellä muusat vaikenevat, sanoivat roomalaiset. Nykyaikaan ja vähemmän dramaattiseksi sovitettuna: Kovina aikoina kovat arvot korostuvat hallinnossa. Kaupungin budjettikeskusteluissa ei kulttuurin merkitystä ole tähdennetty. Hyvin harva kansanedustajaehdokas on tarjonnut kulttuuria vaaliteemanaan. Sivistys on vitamiini: se huomataan vasta jos se puuttuu (Paavo Jännes). Kulttuuriasiainkeskus on kaupungin pieniä hallintokuntia, budjetiltaan prosentin luokkaa kaupungin talousarviosta. Monessa suhteessa keskus on omalajisensa. Keskuksella on enemmän kansainvälistä kosketuspintaa kuin millään muulla Helsingin hallintokunnalla. Kulttuurialan kansainvälisissä verkoissa Helsinki on opittu tuntemaan asiantuntevana aloitteentekijänä ja ai- Ateljée-tilat: Harakka Kaapelitehdas Eläintarhan huvila Tiedotus (Lasipalatsi) Henkilöstö Annantalon taidekeskus Kehittämispäällikkö Lautakunta-asiat Avustusasiat Lausunnot ja juridiset asiat Kansainväliset asiat Ruotsinkielinen toiminta (Nordsjö-Rastis) Kulttuuri- ja kirjastolautakunta (Kklk) Kulttuurijohtaja Caisa Kanneltalo Malmitalo kaansaavana toteuttajana. Tuorein tulos on Euroopan unionin hyväksymä ja rahoittama projekti, jonka tavoitteena on kahden vuoden aikana tehdä kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen eri kaupunkien kulttuuripolitiikkaa vertaileva tutkimus. Kansainvälinen yhteistyö on kahdentasoista. Opimme toistemme toimintatavoista ja saamme jatkuvasti tietoa tarjonnasta ja tapahtumista. Verkoissa kaupunkia edustavat virkamiehet; lautakunta puolestaan tutustui kertomusvuonna taidelaitostuen jaon valintamenettelyihin, vuorovaikutteisiin toimintataloihin, monikulttuuriseen teatteriin, kirjastoon ja pääosin ostopalveluin ylläpidettävään oopperaan Amsterdamissa ja Rotterdamissa. Kaupunginhallitus edellyttää, että hallintokunnat Hallintoyksikkö Taloushallinto ATK keskittyvät ydintoimintoihinsa. Kulttuuriasiainkeskuksen toimintaa ovat kulttuurin taloudellinen tukeminen, taidetapahtumatilojen ja tapahtumien tarjonta sekä taidekasvatus. Niukkenevaa rahoitusta keskittäessään ja toimintaa suunnatessaan kulttuuri- ja kirjastolautakunta haluaa erityisesti turvata lasten ja nuorten taidekasvatuksen, alueellisen, vuorovaikutteisen kulttuurityön, monikulttuurisuuden edistämisen ja kansainvälisten vierailujen säilymisen ohjelmassa. Näkyvimpiä tukikohteista ovat Helsingin Juhlaviikot, Aasia-festivaali, Doc.Point-dokumenttifestivaali, Rakkautta ja anarkiaa - filmifestivaali, Baltic Circle -teatteritapahtuma, Etnosoi! ja Liikkeellä marraskuussa -tanssifestivaali. Taideinstituutioiden toiminta-avustusten rinnalla henkilökohtaiset taiteilija-apurahat ovat marginaalierä. Mutta kun niidenkään summan merkitsevä kasvattaminen ei ole mahdollista, lautakunta teki, yksittäisten apurahojen tasoa nostaakseen, radikaalin ratkaisun: kunakin vuonna jaetaan tunnustusta vain kolmelle taiteenalalle. Vuonna 22 olivat ensimmäisinä vuorossa moderni tanssi, kevyt musiikki ja mediataide. Keskittämisen rinnalla toinen avainsana on yhteistyö. Tulosjohtamisen paradigma ylikorosti reviirien vartiointia, eikä siitä ole helppo oppia pois. Taidekasvatuksen ja yleisökasvatuksen alalta meillä kuitenkin on osin jo pitkä, osin viime vuosina ilahduttavasti laajentunut kokemus yhteistyöstä mm. opetustoimen, kaupunginmuseon, nuorisotoimen sekä eräiden teattereiden ja taidekoulujen kanssa. Konkreettista ohjelmaa ovat yläkoululaisten ja lukiolaisten kulttuurikurssit tilaisuuksiin pääsyä helpottavine kulttuurikortteineen ja ohjelmakalentereineen. Annantalossa on puolentoista vuosikymmenen aikana kehitetty oma, monipuolinen taidekasvatusohjelma, jota jo vuosien ajan on tarjottu myös alueellisissa kulttuurikeskuksissa. Vastaavasti, kun nyt uudet tilat saaneessa kansainvälisessä kulttuurikeskus Caisassa kehitetään työmuotoja kulttuuritaustaltaan erilaisten ihmisten yhteistyöhön ja tulokkaiden kotouttamiseen, myös näiden ideoiden odotetaan leviävän laajaan käyttöön. Ideoiden tasolla kulttuuri ei patentoi saavutuksiaan. Muuan kehityskohde on syrjäytymisvaarassa olevien tavoittaminen kulttuuritarjonnan käyttäjiksi. Tähänkin Aleksanterinteatteri Kaupunkikulttuuriyksikkö Savoyteatteri Valkoinen sali Esplanadin lava Stoa Kurkimäen korttelitalo Meri-Rasti Aino Actén huvila Vuotalo on yhteistyökumppaneita löytynyt, mutta työ on vasta alussa. Taloudellisesti tiukkoina aikoina jokainen hallintokunta katsoo peiliin. Toiminnan painotusten uudelleenarvioinnin rinnalla tutkitaan omaa organisaatiota ja tuetaan oman henkilöstön paineensietokykyä. Tavoitteenasettelua ja tietoisuutta työn mielekkyydestä on sekä hallintokunnan että yksiköiden tasolla kehitetty Balanced Scorecard -menetelmän avulla. Johtoryhmä on pitänyt omia kouluttautumistilaisuuksiaan, henkilöstölle on järjestetty kaksipäiväinen työhyvinvointiseminaari ja yksi seurantapäivä. Sisäistä hallintoaan kulttuuriasiainkeskus on täsmentänyt sijoittamalla ruotsinkieliselle väestölle tarjottavien palvelujen suunnittelun ja pohjoismaisen yhteistyön hoidon kehittämisyksikköön. Avustusten käytön ja niiden tuella saavutetun tuloksen seurantamenetelmiä on kehitetty. Selkeytystä merkitsee myös Caisan siirtyminen kahdesta osoitteesta yksiin, entisiä laajempiin tiloihin. Ulkomaisista tehtävistä palannut MuK Johanna Lindstedt siirtyi Annantalon johtoon. Vuonna 22 kulttuuriasiainkeskus oli fyysisesti laajimmillaan. Vuoden vaihtuessa keskus luopui Valkoisesta salista, Kurkimäen korttelitalosta (osaltaan) ja Lasipalatsin kahvilatilasta vuokrasäästöjen saavuttamiseksi. Yrjö Larmola kulttuurijohtaja Timo Väisänen 2 KULTTUURIJOHTAJAN KATSAUS 22 KULTTUURIJOHTAJAN KATSAUS 22 3

4 Kansainvälinen verkostoyhteistyö Pohjoismainen yhteistyö luu noin 1 lastenkulttuurikeskusta ja -järjestöä 28 eri Pohjoismaisen kulttuuriyhteistyön koordinointia on Euroopan maasta lähtien hoitanut Marie-Louise Blåfield. Hän on osallistunut kulttuuriasiainkeskuksen edustajana pohjoismaisten pääkaupunkien erilaisiin tapaamisiin. Tärkeä tehtäväkenttä on muodostunut avustuksiin, stipen- Eurooppalainen yli 1 kaupungin verkosto. Eurocities deihin ja yhteistyömahdollisuuksiin liittyvästä tiedottamisesta ja neuvonnasta. kulttuurikomitean työskentelyyn. Kulttuuriasiainkeskus osallistuu verkoston Oslossa alkoi syksyllä pohjoismaista kulttuuripolitiikkaa käsittelevä konferenssisarja. Sen lähtökohtana on European Drama Encounters (Edered) vuosina toteutettu laaja tutkimushanke, jonka rahoittajiin kuului mm. Pohjoismainen kulttuurira- lapsille ja nuorille. Verkosto järjestää kansainvälisiä teatterileirejä hasto. Analyysien ja raporttien pohjalta järjestetään maakohtaisia seminaareja, joissa käydään läpi kunkin European Forum for Arts and Heritage maan kulttuuripolitiikkaa ja esitellään ajankohtaisia Verkoston jäseninä on 82 eurooppalaista kansallisia tutkimushankkeita. Helsingin vuoden 23 taidelaitosta ja -järjestöä. konferenssin suunnittelutyö aloitettiin yhteistyössä Pohjoismaiden Suomen instituutin kanssa. European Network of Artist in Residence Cultural Centres (ENCC) Helsingin ja Brysselin kaupunkien sekä Suomen Benelux-instituutin kolmivuotinen sopimus keskinäisestä eurooppalaisten kulttuurikeskusten välillä. Verkosto toimii vuorovaikutusfoorumina taiteilijavaihdosta päättyi vuoden lopussa. Kolmen brysseliläisen ja kolmen helsinkiläisen taiteilijan valokuva- ja mediataiteen näyttely oli esillä Valkoisessa salissa joulukuussa ja Maison de l Art Actuel des Theatre Meeting (IETM) Informal European Chartreux ssa Brysselissä marraskuussa. Euroopan laajin teatterialan verkosto, jonka jäseninä on yli 5 teatterialan organisaatiota. Kulttuuriasiainkeskus toimi aktiivisesti seuraavissa kansainvälisissä verkostoissa: International Society for Education through Art (InSEA) Aerowaves Taidekasvattajien maailmanlaajuinen yhteistyöjärjestö. Nykytanssin tuotantoa tukeva verkosto. Alueelliset kulttuurikeskukset Kanneltalo Kanneltalo on läntisen Helsingin kulttuurikeskus, jonka ohjelmaprofiilissa korostuvat voimakkaasti musiikki sekä lastenkulttuuri. Kanneltalo täytti elokuussa kymmenen vuotta. Merkkipäivää juhlistettiin viikon kestävällä juhlaohjelmalla, jonka suunnitteluun ja toteuttamiseen osallistuivat kulttuuriasiainkeskuksen lisäksi talon muut hallintokunnat. Juhlaviikko huipentui Mari Palon, Seeli Toivion ja kahdeksan sellistin konserttiin. Konserttitarjonta oli monipuolista. Ohjelmassa oli klassista musiikkia, etnoa ja jazzia sekä useita eri tyylilajeja sekoittelevia kokoonpanoja. Kamari 21 -kamarimusiikkisarja jatkui menestyksekkäästi. Sen puitteissa konsertoivat mm. Cecilia Zilliacus ja Bengt-Åke Lundin (Ruotsi), Pekka ja Jaakko Kuusisto sekä Paavali Jumppanen. Kevään kansainvälisiä vieraita olivat ranskalainen Stephan Oliva Quartet, Brian Melvinin luotsaama Fog Kanneltalo, Malmitalo ja Stoa ovat vireitä kulttuurikeskuksia, joiden tarjonta on omalla alueellaan merkittävä. Kulttuuriasiainkeskuksen lisäksi niissä toimivat mm. kaupunginkirjasto, työväenopisto ja nuorisoasiainkeskus. Varsin erilaisia kulttuurikeskuksia yhdistää sama intressi: laadukkaan ja edullisen ohjelman tuottaminen oman alueen asukkaille. San Franciscosta sekä italialaisviulisti Giuseppe Masini. Syksyllä kuultiin espanjalaisen Emilio Solla y Afines -yhtyeen intensiivistä tango-jazzia. Kotimaista jazzin ja kevyemmän musiikin esiintyjäkaartia edustivat mm. Otná Eahket, Doina Klezmer, M. A. Nummisen Uusrahvaanomainen Tango-orkesteri ja Sanna Pietiäinen sekä Club 45. Flamencomaailman tämän hetken loistavimpiin tanssitähtiin lukeutuva Israel Galván kohahdutti jännittävillä koreografioillaan syksyllä. Galleriassa nähtiin 19 näyttelyä. Kanneltalo toimi myös yhteistyötahona länsi-helsinkiläisten taiteilijoiden Mätäjoki 22 -ympäristötaidenäyttelyssä, joka levittäytyi Mätäjoen rannoille, Sitratorille ja Kannelmäen asemalle. Joulukuussa Sanna Karlsson-Sutisna ja Nella Keskisarja valaisivat Kanneltalon valoteoksellaan. Taidekasvatusta jaettiin 5x2 -toiminnan Rytmi ja liike -kurssilla. ASSITEJ Kansainvälinen lastenteatterijärjestö. Réseau Art Nouveau Network Jugend-tyyliä vaaliva verkosto. EUnetArt Järjestön tarkoituksena on luoda enemmän tilaa lasten ja nuorten taidetoiminnalle Euroopassa. Verkkoon kuu- Trans Dance Europe 2 Verkosto tukee nykytanssin tuotantoa ja kansainvälistä vaihtoa. Bravo! 22 -festivaalilla vieraili teatteriryhmä Batida Tanskasta. Festivaalin avajaisesitys Alkusoitto nähtiin Kanneltalossa Ditte Valente 4 KANSAINVÄLINEN VERKOSTOYHTEISTYÖ 22 TOIMIPISTEET: ALUEELLISET KULTTUURIKESKUKSET 22 5

5 Malmitalo Malmitalo toimii Helsingin pohjoisen ja koillisen alueen kulttuurikeskuksena. Keskeisenä tavoitteena on saada kiinnostumaan myös ne asukkaat, jotka eivät ole kulttuuripalvelujen tottuneita käyttäjiä. Malmitalo sai uutta yleisöä kulttuurin pariin Avoin ovi -ilmaisesitysten sarjalla, joka koostui pääasiassa konserteista sekä suomalaisista elokuvista. Sarjassa esiintyivät mm. Anki Lindqvist, Tuomari Nurmio ja Trio Nostalgico. Avoin ovi tavoitti noin 2 kävijää. Maksullinen ohjelmisto koostui korkeatasoisista konserteista, teatteri- ja tanssiesityksistä sekä elokuvista. Ohjelman monipuolisuuden takasi omalta osaltaan esiintymistilojen vuokraustoiminta. Esiintyville harrastajaja ammattiryhmille tarjottiin tilaisuus toteuttaa esityksensä laadukkaissa olosuhteissa kohtuulliseen hintaan. Tätä mahdollisuutta hyödynsivät varsinkin nukketeatterit, jotka järjestivät aamupäivisin lastenesityksiä. Muksukino ja ruotsinkielinen Knattebio täydensivät päiväkoti-ikäisten aamupäivätarjonnan ilmaisilla elokuvaesityksillä. Kävijöitä oli 58, näytäntöjä 51. Koululaisille järjestettiin IP- Kino joka toinen keskiviikkoiltapäivä. Kävijöitä oli 16 esityksessä yhteensä 193. Perheille oli tarjolla mm. Lasten lauantai -esityksiä, Didgeridoo tutuksi -tapahtuma, vappujuhla ja Sysimetsän suippokorvat -tapahtuma puuhapajoineen ja esityksineen. Peruskoulun ala-asteen luokille järjestettiin 5x2 -taideopetusta yhteistyössä talossa toimivien taidekoulujen kanssa. Gallerian näyttelytoiminnassa aloitettiin yhteistyökokeilu Helsingin Taiteilijaseuran kanssa. Malmitalon yläparvelle hankittiin hyvä valaistus informaatio- ja harrastenäyttelyiden pitämistä varten. Vuonna 22 Malmitalo panosti erityisesti markkinointiin. Malmitalon asiakaslehti Malmikuu ilmestyi kerran kuukaudessa ja se oli luettavissa myös internetissä. Stoa Itä-Helsingin kulttuurikeskus Stoan tanssivuoden 22 kohokohta oli kanadalaisen La Compagnie Marie Stoa on Itä- ja Kaakkois-Helsingin alueen kulttuurikeskus, joka tarjoaa kulttuuripalveluja kaikenikäisille. Ohjelmatarjonnassa korostuvat tasokkaat nykytanssiesitykset sekä monipuolinen lasten ohjelmisto. Kuluneena vuonna Stoa vastasi myös Vuotalossa ja Kurkimäen korttelitalossa sijaitsevien kulttuuriasiainkeskuksen toimipisteiden sekä Aino Actén huvilan toiminnasta. Stoan syyskausi oli tanssin juhlaa. Maailman nykytanssinäyttämöiden kiistaton huippuryhmä, kanadalainen La Compagnie Marie Chouinard täytti salit Liikkeellä marraskuussa -festivaalin aikaan. Helsinkiin ja Espooseen levittäytynyt festivaali onnistui erinomaisesti ja vahvisti edelleen Stoan asemaa maamme nykytanssinäyttämöiden valiojoukossa. Stoassa esittäytyivät vuoden aikana monet kotimaiset tanssin kärkinimet tanssija-koreografi Tommi Kitistä Jyrki Karttuseen, joka hurmasi yleisön Keiju-koreografiallaan. Teatteritoiminta oli niin ikään vilkasta. Yhteistyötä Teatteri Jurkan kanssa jatkettiin, ja kaikkiaan kolme Jurkan näyttämöllä esitettyä näytelmää nähtiin vuonna 22 myös Stoassa. Marraskuussa ohjelmassa oli Russian Seasons -festivaalin esityksiä. Lasten ohjelmatarjontaa piristi maaliskuinen Bravo! - lastenteatterifestivaali. Perinteiset Lasten lauantait jatkuivat totuttuun tapaan. Näyttelyt vaihtuivat galleriassa ja parvella noin kahden viikon välein. Yksi vuoden mielenkiintoisimmista näyttelyistä oli Kiinan suurlähetystön kanssa toteutettu kiinalaisen akvarellitaiteen näyttely. Vuotalo Vuotalon ohjelmaprofiilissa korostuvat lastenkulttuuri ja maahanmuuttaja-asiakaskunnan huomioiminen. Vuonna 22 Vuotalo teki yhteistyötä mm. paikallisten taiteilijoiden, yhdistysten ja koulujen kanssa. Yhteistyön tuloksena nähtiin monikulttuurisia taidekasvatusprojekteja, venäjänkielinen lastenteatteriesitys ja kuorokonsertteja. Lasten lauantaiden suosikkeja olivat mm. Helsingin Kaupunginteatterin vierailuesitys Virtahepo ja muita hevo- Chouinardin vierailu. Kuva teoksesta Les 24 Preludes de Chopin. Marie Chouinard sia ja Ooppera- ja teatteriseurue Kapsäkin Matkamuistoja Kapsäkista. Kansainvälisiä tuulahduksia lapsille toivat mm. pietarilainen Baltic House Theatre ja Nukketeatteri Mikropodium Unkarista sekä Bravo!-festivaalin esitykset. Vuotalon lavalla nähtiin vuoden aikana myös Sunanda Sharma ja klassista intialaista tanssia esittävä Kathak-duo, legendaarinen Wigwam sekä Suomalaisen Kamarioopperan esittämä The Bear. Caisan monikulttuuriset messut laajenivat Vuotaloon. Lasten 5x2 -taidekasvatusta toteutettiin yhteistyössä eri kulttuuritaustoista tulevien ammattipedagogien kanssa. Lasten venäjänkieliset taidekurssit jatkuivat. Muuta itäisen alueen toimintaa Aino Acktén huvila oli avoinna yleisölle toukokuusta lokakuun loppuun kerran viikossa. Avointen ovien yhteydessä järjestettiin konsertteja, joiden ohjelmisto ulottui klassisesta viihdemusiikkiin. Konserteissa kuultiin mm. Lenni-Kalle Taipale Groupia ja Anneli Saaristoa. Huvilalla kuvattiin helmikuussa 22 TV1:lle Juhani Ahon vaimon Venny Soldan-Brofeldtin elämästä kertovaa tv-sarjaa. Toukokuussa ja elokuussa järjestettiin yhteistyössä rakennusviraston kanssa yhteensä kaksi merellistä kartanokierrosta, jotka huipentuivat huvilalla järjestettyyn konserttiin. Kurkimäen korttelitalon vuoden päätapahtuma oli Kurkimäen kyläjuhla, jonka esiintyjinä nähtiin mm. Kengurumeininki, Turun Uusi Teatteri, Killer ja Tyrävyö. Vuoden muita tapahtumia olivat mm. elokuvasunnuntait, Kantri-ilta ja 7-luvun bileet. Lasten 5x2 - taideopetusta jatkettiin. Vuoden 22 lopussa kulttuuriasiainkeskus luopui säästösyistä Kurkimäen korttelitalosta. 6 TOIMIPISTEET: ALUEELLISET KULTTUURIKESKUKSET 22 TOIMIPISTEET: ALUEELLISET KULTTUURIKESKUKSET 22 7

6 Vierailuteatterit Vaihtuvien vierailujen näyttämönä ovat kaupungin keskustassa sijaitsevat Aleksanterin teatteri ja Savoyteatteri. Niiden tiloja vuokrataan erilaisiin teatteri- ja tanssiesityksiin sekä konsertteihin, ja niissä on tekniset valmiudet vaativien kansainvälisten vierailujen toteuttamiseen. Savoy-teatteri on erikoistunut lyhyisiin ja nopeasti vaihtuviin tapahtumiin, Aleksanterin teatterissa pyritään järjestämään pidempiä esitysperiodeja. Savoy-teatteri Savoy-teatteri toimii kolmella tavalla: se vuokraa teatteria henkilökuntapalveluineen ulkopuolisille tapahtumanjärjestäjille ja järjestää yhteistyötapahtumia sekä omatuotantoisia tapahtumia. Suurin omatuotantoinen tapahtumasarja oli Cercle Invisible, joka kutsuttiin Savoy-teatteriin jo kolmatta kertaa. Kaikkiaan kulttuurikaupunkivuodesta 2 alkaen Cercle Invisible esitettiin Savoy-teatterissa 52 kertaa ja sen näki yli 35 katsojaa. Myös omatuotantoinen Maailmojen Musiikkia -konserttisarja jatkui. Yhteistyötapahtumista suurin oli yhdessä Helsingin Juhlaviikkojen ja Tanssiryhmä Tsuumin kanssa järjestetty Tsirkka-produktio. Valkoisen salin viides kesänäyttely Sosialistinen realismi oli erittäin näkyvästi esillä eri tiedotusvälineissä. Kävijätavoitteeseen ei kuitenkaan tällä kertaa päästy, mihin oli osasyynä kaikkia kesätapahtumia verottanut poikkeuksellisen helteinen kesä. Vuoden 22 lopulla kulttuuriasiainkeskus luopui säästösyistä Valkoisesta salista. Salin toimintaa jatkaa Savoy-yksikön pitkäaikainen yhteistyökumppani Capital Catering. Esplanadin lavalla jatkui kolmatta kesää Suomen Jazzliiton kulttuurikaupunkivuonna käynnistämä Jazz-Espa -konserttisarja, jonka puitteissa kaikkina heinäkuun arkipäivinä nähtiin Suomen jazzyhtyeiden parhaimmistoa. Espan lava on vakiinnuttanut paikkansa myös erilaisten kesäkauden ulkopuolella järjestettävien näyttelyjen pitopaikkana. Russian Seasons -festivaalin ohjelmassa oli mm. Sofokleen Kuningas Oidipus. Teatr Na Liteinom (Pietari). Aleksanterin teatteri Maharaja-ryhmä Intiasta esiintyi Savoy-teatterissa keväällä. Aleksanterin teatteri toimi kevätkauden Suomen Kansallisteatterin päänäyttämönä. Maaliskuussa sai ensi-iltansa Kansallisteatterin Romeo ja Julia. Kuudetta kertaa järjestetyillä Aasia Helsingissä -festivaaleilla toukokuussa vieraili Thaimaan kuninkaallinen baletti. Festivaalin ohjelmassa oli balettiesitysten lisäksi nukketeatteria lapsille sekä thaimaalaisia elokuvia, joita esitettiin Bio Rexissä. Syyskuussa Kiinan perinteisen teatterin akatemia esitti peking-oopperaklassikon Jäähyväiset jalkavaimolle. Helsingin Kaupunginteatterin musikaali Cherbourgin sateenvarjot pyöri Aleksanterin teatterissa koko syksyn. Kolmannen kerran järjestetyllä Russian Seasons -festivaalilla marraskuussa vierailivat mm. Teatr Na Liteinom Pietarista ja Moskovan nuorten katsojien teatteri. Ohjelmassa oli mm. Kama Ginkasin ohjaama Onnellinen prinssi. Festivaalin esityksiä nähtiin myös Stoassa. Aleksanterin teatterin tulosyksikköön kuuluvissa Harakan saaressa ja Kaapelitehtaan ateljeetiloissa työskenteli yhteensä 45 taiteilijaa. Eläintarhan huvilassa majoittui vuoden aikana taiteilijoita yli kymmenestä eri maasta. Lasipalatsissa esitettiin klassikkoelokuvien sarjoja ja toimitettiin sähköistä taidelehti Skenetiä. 8 TOIMIPISTEET: VIERAILUTEATTERIT 22 TOIMIPISTEET: VIERAILUTEATTERIT 22 9

7 Annantalon taidekeskus Annantalon taidekeskus on lasten ja nuorten kulttuurin kehittämiskeskus, jonka tehtävänä on tarjota helsinkiläisille lapsille ja nuorille monenlaisia mahdollisuuksia taiteen tekemiseen ja kokemiseen. Annantalon 15-vuotista toimintaa juhlittiin Lasten Taiteiden Yössä Illan aikana työpajoissa, konserteissa, teatteriesityksissä ja neljän näyttelyn avajaisissa kävi noin 45 lasta vanhempineen. Taideopetuksen kevään teemoja olivat kukat ja kasvaminen, syyskaudella taas Kalevala ja suomalaiset myytit. Sanataide saatiin jälleen mukaan työpajaohjelmaan. Lukemiseen ja kirjallisuuteen liittyen järjestettiin perinteisen Sadun päivän lisäksi myös Mielikirjapäivän aatto ja lasten oma kirjallisuusseminaari. Näyttelytoiminnassa yleisön suosikeiksi nousivat Eric Langertin eläintarha Ruotsista sekä Rudolf Koivun varhaisia kuvituksia esitellyt näyttely. Kulttuurikurssien ja kulttuurivuoden jatkohankkeiden myötä yhteistyö pääkaupunkiseudun taidelaitosten ja Puotilan metroasemalla kuvataiteilija Veikko Björkin kanssa. Kansainvälinen lastenteatteritapahtuma Bravo! järjestettiin maaliskuussa Suomen ASSITEJ-keskuksen ja pääkaupunkiseudun kulttuuritoimijoiden kanssa. Vierailevia esityksiä oli kuusi, ja niillä oli 41 näytöstä pääkaupunkiseudun kulttuuritaloissa. Muusta ohjelma- ja yleisötyöstä mainittakoon mm. ensimmäistä kertaa järjestetty lasten elokuvasarja Leffakansio. Historiallisille kaupunkikierroksille mahtui 25 halukkaasta 44 koululuokkaa. Annantalo oli mukana järjestämässä myös Loiste!-festivaalia ja Jugendsalin Sunnuntaiareenaa. Yläasteen oppilaille järjestettiin teatteri- ja tanssiprojekteja kansainvälisten vierailujen yhteydessä. Nuorisoasiainkeskuksen kanssa käynnistettiin draamastudioiden yhteinen teatterin taiteen perusopetuksen kokeilu. Kansainvälinen kulttuurikeskus Caisa Uudenmaan liitto päätti sijoittaa Caisaan määräaikaisen monikulttuurisen tietopalvelukeskuksen vuoden 23 alusta lähtien. Kaupunkikulttuuriyksikkö Kaupunkikulttuuriyksikkö tukee paikallista ruohonjuuritason kulttuurityötä ja alueellista verkostoitumista. Työtä tehdään alueen asukkaiden, järjestöjen, yritysten ja muiden alueellisten toimijoiden kanssa. Kaupunkikulttuuriyksikkö tuki vuoden aikana kuuttakymmentä asukkaiden hanketta ja tapahtumaa. Kaupunkikulttuuriyksikön ja kaupunginosajuhlia järjestävien verkostojen yhteiseen Stadin Kansanjuhlat -renkaaseen kuului 42 tapahtumaa, jotka keräsivät noin 9 kävijää. Terve ja turvallinen kaupunki -neuvottelukunnan tuella kaupunkikulttuuriyksikkö käynnisti eri kaupunginosissa kuusi vuorovaikutteista yhteisötaide- ja prosessitaidehanketta, joihin osallistui taiteilijoita, taiteilijajärjestöjä sekä paikallisia asukkaita. Projekteja olivat Taivaskallion året och resulterade i planerna på ett gemensamt svenskt kulturcafé, Verandan i Glaspalatset. Den nya svenska kultursekreteraren Nina Gran tillträdde i september och ordnade under hösten samarbetsträffar och kulturprogram, främst för barn och unga. För daghemmen och lågstadierna ordnades barnteater med Totem Teatern, Abellis Magiska Teater och gästspel från Åbo Svenska Teater samt barnkonserter med Anders Grönroos på Annegården. Sammanlagt 6 barn deltog i föreställningarna. Ett par öppna föreställningar ordnades också på Annegården med ca 1 åskådare. En filmföreställning ordnades på Bio Rex och filmen sågs av drygt 5 barn. Den svenska kultursekreteraren ansvarade under hösten för planeringen av Verandan i Glaspalatset. Rastis ett kulturellt andningshål i östra Helsingfors År 22 firade allaktivitetshuset Rastis i Nordsjö 5-års jubileum i kretsen av de närmaste; barnen från muiden kulttuuritoimijoiden kanssa vahvistui entises- Kansa Käpylässä, Vuosaaren yhteisötaidehankkeet, Mylly- Daghemmet Rastis och Nordsjö lågstadieskola med tään. Kulttuurikursseja ja Taide tutuksi -jaksoja järjes- Caisa on kansainvälinen kulttuurikeskus Helsingin kes- puron kierrätystaideprojektit, Pikku-Huopalahden familjer samt ungdomarna från Rastis ungdomsgård. tettiin yhteistyössä opetusviraston ja taidelaitosten kans- kustassa. Keskus tukee monikulttuurisen ja suvaitsevai- yhteisöteatteri, köyhyystaideprojekti Alppilassa ja nuor- Jubileet firades i samband med den traditionella sa. Taide tutuksi -projektin tuloksena oli mm. Viestejä sen kaupungin kehittymistä edistämällä eri maista tullei- ten häiriökäyttäytymiseen puuttuva hanke Käpylässä. husfesten på Svenska Dagen den 6.11, som den här varjageilta -tilateos, jonka Vartiokylän 7A-luokka toteutti den ihmisten vuorovaikutusta ja tukemalla etnisten vä- Kaupungin itäisellä alueella kaupunkikulttuuriyksikön gången bjöd på skolbarnens iscensättning av Rastis- hemmistöjen omaehtoista kulttuurin harjoittamista. alaisuudessa toimi kahdeksan Urban II -ohjelman sagan samt Improvisationer med gruppen Stjärnfall. Rudolf Koivu Raija ja Ervo Vesterinen Vuoden tärkeimpiä tapahtumia olivat Helsinki-päivän kesäjuhla Kaisaniemen puistossa, Taiteiden yö, kulttuurihanketta. Niitä olivat mm. lähiötaiteilijat ja Kontulan ostoskeskukseen perustetun Kontupisteen I övrigt präglades jubileumsåret av en mångfald kulturevenemang. Skol- och daghemsbarn bjöds på 21 Caisan messujen juhla sekä joulubasaari. Kansainväli- tietotekniikkasovellukset. barnteaterföreställningar med bland andra Åbo Svenska senä naisten päivänä järjestettiin kulttuuri-ilta, joka saa- Kaupunkikulttuuriyksikkö on ollut mukana pääkau- Teater, Teater Geist, Totem Teatern, Teater Nasse och Ro- vutti suuren suosion. Maahanmuuttajille suunnattu punkiseudun yhteisen Osaaminen ja osallisuus bert Jägerhorn samt 11 konserter med Pentti Hildén, aikuisopiskelijatapahtuma keräsi tuhatkunta kävijää. -kaupunkiohjelman toteuttamisessa. Ohjelmaan sisälty- Mårten Streng, Anders Grönroos samt Klaus Pennanen Caisan monikulttuuriset messut laajenivat myös Stoaan vän Osaamisesta elinvoimaa pääkaupunkiseudun kau- och Matti Pasanen på skoltid. ja Vuotaloon. punginosien kehittämisverkosto -hankkeen tavoitteena Interaktiva program för skolbarn kring teman som Caisan tiloissa järjestettiin lisäksi taidenäyttelyitä, kult- on löytää ja jalostaa kumppanuuspohjalta syntyneitä pai- rasism och ätstörningar arrangerades med gruppen Hot- tuuri-iltoja, teemapäiviä, kansainvälisyyskasvatuskursseja, kallisia hyviä käytäntöjä, jakaa paikallisten projektien ko- tie. Därtill arrangerades tre teaterföreställningar öppna seminaareja ja toimintaa lapsille. Maahanmuuttajille tar- kemuksia ja oppia ymmärtämään paremmin kaupungin- för allmänheten under året, däribland det svenska koitettu opintoneuvontapiste kasvatti suosiotaan. Moni- osien kehittämisen dynamiikkaa. gästspelet Min Min Min med Abellis Magiska Teater kulttuuriverkosto keräsi Caisaan kuukausittain eri virastojen, projektien ja järjestöjen edustajia. Svensk verksamhet från Stockholm, samt tre barnkonserter med Pikku Possu Show, Plommonsylt samt Sås och Kopp. En nyhet var Vuonna 21 alkanut ESR-rahoitteinen Avoin också filmförevisningar för barn på Rastis. Sex oppimiskeskus -projekti jatkui. Projektin painopiste- Nyckelordet för kulturcentralens svenska verksamhet är konstutställningar med bland andra Vasa-fotografen Esa alueita ovat verkostoyhteistyön kehittäminen sekä moni- samarbete. Genom aktivt dagligt samarbete, nätverk och Siltanen, Helsingfors-konstnären Mona Aho samt kulttuurityön sähköisen infopankin rakentaminen. Maa- temaprojekt profileras den finlandssvenska kulturen i deltagarna i Rastis konstkurs för barn arrangerades hanmuuttajien kotoutumisen edistämiseksi ja staden och finlandssvenskarna får redskap för att själva under året och för första gången deltog också Rastis i työllistymisen parantamiseksi kehitettiin toimintatapoja utöva och utveckla sitt eget språk och sin kultur. den traditionella julbasaren på Caisa med ett infobord ja malleja yhteistyössä kaupungin muiden virastojen, val- Samarbetet med det svenska informations- och och ett Lucia-tåg arrangerat av Matteus församlings tion laitosten ja eri järjestöjen kanssa. resurscentret Luckan i Glaspalatset intensifierades under dramagrupp. 1 TOIMIPISTEET 22 TOIMIPISTEET 22 11

8 Kulttuuri- ja kirjastolautakunta Lautakunnan kokoonpano Lautakunnan puheenjohtajana toimi Riitta Suominen (Kok) ja varapuheenjohtajana Tero Tuomisto (SDP). Muut jäsenet olivat Jussi Chydenius (Vihr), Reiska Laine (Vas, alk. Vihr), Päivi Lipponen (SDP) Leena Löyttyniemi (Kok), lähtien Tanja Remes (Vihr), asti Kati-Riikka Tuurala (Vihr), Lauri Törhönen (Kok) ja Henrika Zilliacus-Tikkanen (RKP). Varajäseninä toimivat Helena Lauriala (Kok), Mikko Hakkarainen (SDP), Timo Nurmiluoto (Kok), Olli Vasa (Kok), Paula Koskimäki (SDP), Jaime Potenze (Vihr), asti Tanja Remes (Vihr), lähtien Hanna Fontana (Vihr), Riitta Kaukonen (Vas) ja Sture Gadd (RKP). Lautakunnan sihteerinä toimi kehittämispäällikkö Marja-Elina Tyrväinen. Kaupunginhallituksen edustaja oli Minerva Krohn. Kulttuuri- ja kirjastolautakunta kokoontui 13 kertaa ja teki kokouksissaan 198 päätöstä. Jaostotyöskentely Kulttuuri- ja kirjastolautakunta valitsi keskuudestaan viisijäsenisen avustusjaoston valmistelemaan vuoden 22 taideyhteisöjen toiminta-avustuksia, taidekasvatusprojekteihin ja kansainvälisiin vierailuihin tarkoitettuja avustuksia sekä taideapurahoja ja vuoden 23 taide- ja kulttuurilaitosten toiminta-avustuksia. Puheenjohtajana toimi Riitta Suominen (Kok) ja jäseninä Jussi Chydenius (Vihr), Mikko Hakkarainen (SDP), Riitta Kaukonen (Vas), ja Henrika Zilliacus-Tikkanen (RKP). Sihteerinä oli lautakunnan sihteeri. Jaosto kokoontui kuusi kertaa ja antoi 12 lausuntoa. Avustukset Lautakunnan taloudellisesti merkittävin tehtäväalue on helsinkiläisen kulttuuri- ja taidekentän tukeminen. Lautakunta vahvisti keväällä avustuspolitiikalle seuraavat painoalueet: monikulttuurisuuden, kansainvälisen kulttuurivaihdon, lasten ja nuorten taidekasvatuksen sekä taiteilijoiden työtilojen tukeminen, produktiotuen kehittäminen sekä suomenruotsalaisen vähemmistökulttuurin ja alueellisen kulttuurityön tukeminen. Vuonna 22 taidelaitosten ja taiteen tekijöiden avustamiseen käytettiin euroa. Suurin osa lautakunnan myöntämistä tuista jaettiin toiminta-avustuksina taidelaitoksille: taidekouluille ja -opistoille, ammattiteattereille, museoille sekä sivistys- ja taidejärjestöille Myönnetyt avustukset 22 yhteensä Kulttuurilaitosten toiminta-avustukset Produktioavustukset (sis. Festadi, Koneisto, Valon Voimat) Projektiavustukset Taidekasvatusprojektit 84 5 Kansainvälisiin vierailuihin suunnatut apurahat Taideapurahat Taideapurahat Kulttuuriyhteisöt Kulttuuripalkinto 8 Kulttuurikaupunkivuoden jatkoprojektit Orkestereiden avustukset Huoneistoavustukset taiteilijayhteisöille Kaikki avustukset yhteensä yleensä. Loput lautakunta jakoi harkinnanvaraisina avustuksina kuten taideapurahoina ja produktioavustuksina. Kulttuuri- ja kirjastolautakunta antoi lausunnon Lähiöteatterin lisäavustusanomuksesta ja päätti Q-teatterin peruskorjauslainan huomioimisesta toiminta-avustuksessa. Lautakunta päätti myös Koneisto-festivaalin toteuttamisesta ja rahoittamisesta yhdessa Festadin kanssa ja Musiikkikoulu Grooven hyväksymisestä taiteen perusopetusta antavaksi oppilaitokseksi. Nukketeatteri Vihreän Omenan saneeraussuunnitelmia ja maksusopimuksien toteutumista seurattiin neljännesvuosittain. Opintomatkat Kulttuuri- ja kirjastolautakunta teki helmikuussa opintomatkan Alankomaihin, jossa se tutustui paikallisiin taideinstituutioihin ja kulttuuripolitiikkaan. Kulttuuritoimen ydinalueet Kulttuuri- ja kirjastolautakunta vahvisti kulttuuritoimen ydintoiminta-alueiksi ammattitaiteen tukemisen, lasten ja nuorten taidekasvatuksen, alueellisen kulttuurityön ja monikulttuurisuuden tukemisen. Säästöjä toteutettaessa hallintokuntia kehotettiin keskittymään ydinalueisiinsa sekä tekemään tilakustannuksiinsa neljän prosentin säästöt. Kulttuuriasiainkes- Vuoden 22 taiteilija-apurahat ja kulttuuripalkinto Taideapurahat päätettiin jatkossa kohdentaa muutamalle erikseen vahvistettavalle taidealalle vuosittain. Vuonna 22 taideapurahoja myönnettiin nykytanssin, uuden mediataiteen ja kevyen musiikin edustajille. Vuoden 22 kulttuuripalkinto myönnettiin tanssija-koreografi Tero Saariselle merkittävästä työstä suomalaisen nykytanssin edistämiseksi kotimaassa ja ulkomailla. Lautakunta jakoi 28 taiteilija-apurahaa. Ne myönnettiin seuraaville henkilöille: Uusi media Tanssitaiteilija Raisa Punkki Kuvataiteilija Björn Rainer Aho Tanssija Valtteri Raekallio Kuvataiteilija, arkkitehti Ulla-Maija Alanen Tanssija-koreografi Sami-Petri Saikkonen Kuvataiteilija Laura Horelli Mediataiteilija Juha Huuskonen Kevyt musiikki Multimediaohjaaja Marita Liulia Muusikko Abdissa Assefa Mediataitelija Merja Puustinen Säveltäjä-muusikko Janne Haavisto Kuvataitelija Vesa Petteri Vehviläinen Muusikko Kari Hatakka Jazzmuusikko Mikko Helevä Nykytanssi Laulaja-näyttelijä Vuokko Hovatta Koreografi Johanna Ekman Muusikko Koski Tuure Tanssija Nina Hyvärinen Tuottaja, säveltäjä Jari (Leri) Leskinen Tanssija-koreografi Jyrki Karttunen Säveltäjä Eeva Marjatta Meritähti Tanssitaiteilija Carl-Johan Knif Muusikko Riitta Paakki Koreografi-tanssija Jenni Kivelä Sippola Laura-Liina Koreografi, tanssija, Muusikko Mircea Stan tanssinopettaja Metsälintu Pahkinen Freelancer-laulaja Liisa Tavi kuksen vuoden 23 säästöt päätettiin toteuttaa luopumalla Valkoisen salin ja Kurkimäen korttelitalon tilois- Lautakunta irtisanoi Caisan Kaisaniemenkadulla ja Tilat ta. Taidelaitosten avustamisessa säästöt toteutettiin pääpiirteissään niin, että lasten ja nuorten taide- kahvilasopimuksen sekä päätti alkuvuonna 23 avat- Mikonkadulla sijainneiden tilojen vuokrasopimukset ja opetuksessa pysyteltiin edellisen vuoden tasossa ja tavan uuden Kulttuurikeskus Caisan tilojen ja kahvila-ravintolan vuokrasopimuksista. muiden taidelaitosten avustuksiin tehtiin 5-6 %:n leikkaukset. Muita lausuntoja Ruotsinkieliset Paljon julkista huomiota saanutta Mustikkamaan tanssipaviljonkia koskien annettiin lausunto Taku ry:n laina- kulttuuripalvelut Lautakunta piti syksyllä Helsingin ruotsinkielisiä kulttuuripalveluja koskevan teemakokouksen. Se päätti, että Mustikkamaalle. anomuksesta tanssikulttuurikeskuksen rakentamiseksi ruotsinkielisiä lastenkulttuurin palveluja vahvistetaan tarjonnan katvealueilla, että ulkopuolisella rahoituksella kulttuuri yhteistyömuotojen kehittämistyöryhmän loppu- Lautakunta antoi lausuntonsa myös lasten ja nuorten- Töölöntorin reunaan rakennettavaa nuorisokulttuurikeskus Sandelsin syntyä tuetaan ja että vuonna 23 ava- käyttämisestä, opetusministeriön ehdotuksesta maahanraportista ja kulttuurikaupunkisäätiöltä siirtyvien varojen taan yhteistyössä Svenska Kulturfondenin kanssa ruotsinkielisen kulttuurin kohtauspaikka Verandan Lasikehittelyä koskevaan Culture Cup -kilpailuun osallistumimuuttopoliittisiksi linjauksiksi sekä kulttuurin alan tuotepalatsiinsesta. 12 KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNTA 22 KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNTA 22 13

9 Avustukset teatterille Taidelaitosavustukset Teatterilain alaiset ammattiteatterit Harrastajateat. ja lain ulkop. ammattiteatterit Harkinnanvaraiset avustukset Kulttuuriyhteisöavustukset Produktiot (sis. 2 vuoden jatkoprojektit) Taideapurahat Taidekasvatus Kansainväliset vierailut Projektit Yhteensä Avustukset musiikille Taidelaitosavustukset Lakisääteiset musiikkioppilaitokset Harkinnanvaraiset musiikkioppilaitokset Muu musiikkitoiminta Muu sivistystoiminta Harkinnanvaraiset avustukset Kulttuuriyhteisöt Orkesterit Produktiot (sis. 2 vuoden jatkoprojektin) Taideapurahat Taidekasvatushankkeet Kansainväliset vierailut Yhteensä Avustukset kuvataiteelle Taidelaitosavustukset Kuvataidekoulut Muu kuvataidetoiminta Harkinnanvaraiset avustukset Kulttuuriyhteisöt Produktiot (ympäristötaide) Työtila-avustukset* Taideapurahat (uusi media) Taidekasvatushankkeet (v. 22 sis. elokuva) Kansainväliset vierailut Yhteensä Lisäksi tuettiin Harakan ja Kaapelitehtaan ateljeevuokria 22 :lla eurolla. Avustukset tanssille Taidelaitosavustukset Tanssiteatterit Tanssikoulut Harkinnanvaraiset avustukset Kulttuuriyhteisöt Työtila-avustukset Produktiot (sis. 2 vuoden jatkoprojektin) Taideapurahat Taidekasvatus Kansainväliset vierailut Yhteensä Talous Kulttuuriasiainkeskus käytti toimintaansa euroa. Tuloja kertyi euroa. Poistoja maksettiin euroa. Toimintakate oli euroa. Ulkopuolista tuloa toimintaansa kulttuuriasiainkeskus sai yhteensä 16 5 euroa. Savoy-yksikön käyttömenot olivat euroa. Tuloja kertyi euroa. Poistoja maksettiin euroa. Toimintakate oli euroa. Kansainvälisen kulttuurikeskus Caisan käyttömenot olivat euroa. Tuloja kertyi euroa. Poistoja maksettiin euroa. Toimintakate oli euroa. Projektit ESR työllistyvä Helsinki/Avoin oppimiskeskus -projekti jatkui toista vuotta Kansainvälisessä kulttuurikeskus Caisassa. Kyseessä on kolmivuotinen, poikkihallinnollinen maahanmuuttajien kotoutumista tukeva projekti. Hankkeen 588 euron määrärahasta käytettiin euroa. URBAN-lähiötaideprojektista vastasi kaupunkikulttuuriyksikkö. Alkuvuodesta rahoitus saatiin lähiötaiteilijoiden toimintaan ja Vesalan taidekulman kerhoja asukastoimitilan tilakustannuksiin rakennusvirastosta. Projekti siirrettiin kesällä URBAN II -yhteisöaloiteohjelman hankkeeksi Lähiötaide. Projektiin käytettiin määrärahaa euroa. URBAN II -yhteisöaloiteohjelman URBAN-kulttuuri - hanke käynnistyi kaupunkikulttuuriyksikössä syksyllä. Kahdeksasta eri kulttuurihankkeesta koostuvaan EUhankkeeseen käytettiin määrärahaa euroa. Terve ja turvallinen kaupunki -neuvottelukunnan tuella on vuosina toteutettu yli kaksikymmentä kulttuurin sosiaalista, yhteisöjen hyvinvointiin vaikuttamista tutkivaa pilottihanketta. Tähän projektiin käytettiin euroa. Kulttuurivuoden jatkohankkeiden määrärahaa käytettiin euroa. Bravo!-lastenteatterifestivaalin toteutuneet menot olivat euroa. Taidevaunujen toteutuneet menot olivat euroa. Vaunut kiersivät Helsingin eri leikkipuistoissa, ja niiden teemoina olivat kuvataide, musiikki, sadut, salaisuudet ja teatteri. Museoiden kiehtovaa maailmaa esittelevän Tarinoiden tiet -hankkeen toteutuneet menot olivat euroa. Taiteilijat ja tutkijat kouluissa -hankkeen menot olivat euroa. Oppimisesta elinvoimaa -pääkaupunkiseudun kaupunginosien kehittämisverkostohanke vuosille käynnistyi kaupunkikulttuuriyksikössä syksyllä. Hankkeen hallinnosta ja taloudesta selvitysvaiheessa vastaa Helsingin kaupungin kulttuuriasiainkeskus. Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat nimenneet hankkeelle koordinaattorit. Lisäksi Espoosta ja Helsingistä mukana ovat kaupunginosayhdistysten nimeämät edustajat. Määrärahaa käytettiin 8 94 euroa. Investoinnit Investointiosan irtaimen omaisuuden perushankintamäärärahaa käytettiin euroa. Suurimmat hankinnat olivat Kansainvälisessä kulttuurikeskus Caisassa 87 8 euroa, Stoa Itä-Helsingin kulttuurikeskuksessa euroa, Savoy-yksikössä euroa ja koko kulttuuriasiainkeskuksen keskitetyissä atk-hankinnoissa euroa. Talonrakennus Talonrakennukseen osoitettuja määrärahoja käytettiin euroa. Suurimmat hankkeet olivat Annantalossa, euroa, mm. luokkien maalaus, työtilojen remontit ja ikkunoiden korjaus ja Caisassa, euroa, mm. uuden tilan suunnittelu- ja muutostöitä. Ympäristö Vuonna 22 jatkettiin kestävän kehityksen periaatteiden mukaan toimimista. Kaikissa yksiköissä lajiteltiin paperi ja talousjätteet. Kertakäyttöastioista on luovuttu, ja on siirrytty energiansäästölamppujen käyttöön. Malmitalo toteutti vuonna 21 valmistunutta ympäristösuunnitelmaansa. Kaupunkikulttuuriyksikkö on tuottanut yhdessä rakennusviraston, ympäristökeskuksen ja YTV:n kanssa Yleisötapahtumien ympäristöehdot -nimisen opaskirjasen, jota on aktiivisesti jaettu tapahtumien järjestäjille. Vuonna 1999 aloitettua huvitapahtumien jätteen vähentämiskampanjaa ja lajittelu- ja kierrätystoimintaa jatkettiin rakennusviraston, HELKA:n ja YTV:n kanssa. Muita kestävään kehitykseen liittyviä toimenpiteitä kulttuuriasiainkeskuksen eri toimipisteissä olivat esimerkiksi pattereiden termostaattien uusiminen, ikkunoiden korjaus ja vanhojen tekniikan laitteiden kierrätys. Kulttuurikeskus Caisassa oli saatavilla ympäristönsuojeluun, energiansäästämiseen ja luonnonsuojeluun liittyvää materiaalia usealla eri kielellä. Ympäristötaidetta tuettiin avustusmäärärahoista. Avustusta saivat vuonna 22 mm. Töölönlahden taidepuutarha ja Mätäjoki 22 -ympäristötaidenäyttely. 14 KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNTA 22 TALOUS 22 15

10 Kulttuuriasiainkeskus Talous ja toiminnalliset luvut Toteutunut Toteutunut Talousarvio Toteutunut SUORITETIEDOT Lasten ja nuorten taidekasvatus Kurssit Kävijöitä Kulttuuri- ja taidetilaisuudet Omat tilaisuudet Yhteistyötilaisuudet Kävijöitä Näyttelyt Näyttelyt Kävijöitä Tilojen vuokraukset ulkopuolisille Kävijöitä Käsiteltyjä avustuksia TALOUSTIEDOT (1 mk) Toimintamenot Toimintatulot joista pääsylipputuloja Toimintakate Poistot Yhteisöjen tukeminen ja avustukset teatterilain piiriin kuuluville ammattiteattereille INVESTOINNIT (1 e) Kulttuuritoimen rakennukset Irtaimen omaisuuden perushankinta TUOTTAVUUS- JA KUSTANNUSKEHITYS Tuottavuus (1998=1) Kustannuskehitys Menot/asukas, e Tulot/asukas, e Nettomenot/asukas, e HENKILÖSTÖ Päätoiminen henkilöstö yhteensä Vakinaisia kuukausipalkkaisia Määräaikaisia Muut yhteensä Tuntiopettajia Työllistettyjä Oppisopimuksella Siviilipalvelusmiehiä Savoy-yksikkö Talous ja toiminnalliset luvut Caisa Talous ja toiminnalliset luvut Toteutunut Toteutunut Talousarvio Toteutunut SUORITETIEDOT Kulttuuri- ja taidetilaisuudet Omat tilaisuudet Yhteistyötilaisuudet Kävijöitä Näyttelyt Näyttelyt Kävijöitä Tilojen vuokraukset ulkopuolisille Kävijöitä TALOUSTIEDOT (1 mk) Toimintamenot Menot yhteensä Tulot yhteensä joista pääsylipputuloja Toimintakate Poistot INVESTOINNIT (1 e) Kulttuuritoimen rakennukset Irtaimen omaisuuden perushankinta TUOTTAVUUS- JA KUSTANNUSKEHITYS Tuottavuus (1998=1) Kustannuskehitys Menot/asukas, e Tulot/asukas, e Nettomenot/asukas, e HENKILÖSTÖ Päätoiminen henkilöstö yhteensä Vakinaisia kuukausipalkkaisia Määräaikaisia Muut yhteensä Työllistettyjä Oppisopimuksella Siviilipalvelusmiehiä Toteutunut Toteutunut Talousarvio Toteutunut SUORITETIEDOT Kulttuuritilaisuudet Kävijöitä Juhlat Kävijöitä Kurssit Osallistujia Kokoukset Kävijöitä Näyttelyt Kävijöitä Asiakaspalvelut Muut As. palvelut ja muut kävijöitä yht TALOUSTIEDOT (1 mk) Toimintamenot Toimintatulot joista pääsylipputuloja Toimintakate Poistot INVESTOINNIT (1 e) Kulttuuritoimen rakennukset 62 Irtaimen omaisuuden perushankinta TUOTTAVUUS- JA KUSTANNUSKEHITYS Tuottavuus (1999=1) Kustannuskehitys Menot/asukas, e Tulot/asukas, e Nettomenot/asukas, e HENKILÖSTÖ Päätoiminen henkilöstö yhteensä Vakinaisia kuukausipalkkaisia Määräaikaisia Muut yhteensä Työllistettyjä TALOUS 22 TALOUS 22 Oppisopimuksella Siviilipalvelusmiehiä 1

11 Svensk resumé Kulturcentralen är en administrativ enhet inom Helsingfors stad. Vår uppgift är att skapa en gynnsam atmosfär samt förutsättningar för skapande och upplevande av konst och kultur i Helsingfors. Njugga tider bidrar till samarbete och koncentration Bland vapnen tystnar muserna, sade romarna. I modern tid och mindre dramatiskt kunde man säga: under hårda tider lyfts hårda värden fram i förvaltningen. I stadens budgetdiskussioner har kulturens betydelse inte accentuerats. Väldigt få riksdagskandidater ställde upp med kultur som sitt valtema. Bildning är en vitamin: det är bristen man lägger märke till (Paavo Jännes). Kulturcentralen hör till stadens mindre förvaltningar, med en budget på cirka en procent av hela stadens budget. På många sätt är kulturcentralen unik. Centralen har mer internationella kontakter än någon annan förvaltning i Helsingfors. I internationella kulturnätverk har man lärt känna Helsingfors som en sakkunnig initiativtagare och handlingskraftig aktör. Det färskaste resultatet är ett projekt som Europeiska unionen godkänt och också finansierar; målet är att under två år göra en kvalitativ och kvanti- festivalen Doc.Point, filmfestivalen Kärlek och anarki, teaterevenemanget Baltic Circle, Etnosoi! och dansfestivalen Rörelse i november. Vid sidan av verksamhetsbidrag till konstinstitutioner utgör personliga konstnärsstipendier en marginell post. För att kunna höja nivån på de enskilda stipendierna i ett läge då en ökning av stipendieanslagen var omöjlig fattade nämnden det radikala beslutet att varje år avsätta medel endast för tre konstområden. Först ut år 22 var modern dans, lätt musik och mediekonst. Vid sidan av centralisering och koncentrering är ett annat nyckelord samarbete. Paradigmet om resultatstyrning gav upphov till ett överdrivet revirtänkande som inte är lätt att avstå ifrån. Inom konstfostran och publikfostran har vi däremot redan erfarenhet av samarbete med bland annat undervisningsväsendet, stadsmuseet, ungdomsväsendet samt vissa teatrar och konstskolor, och glädjande är att det samarbetet har utvidgats under senare år. Konkreta program är kulturkurser för högstadie- och påfrestningar. Både inom administrationen och de enskilda enheterna har vi försökt utveckla de uppställda målen och försökt öka medvetandet om vikten av det arbete vi utgör genom Balanced Scorecard-metoden. Ledningsgruppen har haft egna utbildningsdagar, medan ett två dagar långt arbetshälsoseminarium och en uppföljningsdag har ordnats för personalen. Kulturcentralens interna administration har preciserats genom att planeringen av svensk kulturverksamhet och samordningen av den nordiska verksamheten överförts till utvecklingsenheten. Uppföljningsmetoderna för användningen av understöd och det resultat som uppnås med hjälp av understöden har utvecklats. En lättnad innebar det också att Caisa flyttade från två adresser till en, vilket även resulterade i större lokaler för centret. MuK Johanna Lindstedt återvände från utlandet och tog över ledningen av Annegården. År 22 var kulturcentralen fysiskt sett mer utbredd än någonsin. Vid årsskiftet avstod centralen från Vita salen, Tranbacka kvartersgård (för kulturcentralens del) och kaféet i Glasplatset för att spara på hyreskostnader. Yrjö Larmola kulturdirektör Internationellt nätverkssamarbete ställning med verk av tre konstnärer från Bryssel och tre från Helsingfors visades i Vita salen i december och i Maison de l Art Actuel des Chartreux i Bryssel i november. Kulturcentralen är aktiv i följande internationella nätverk: Aerowaves ASSITEJ EUnetArt Eurocities European Drama Encounters (Edered) European Forum for Arts and Heritage European Network of Cultural Centres (ENCC) Informal European Theatre Meeting (IETM) International Society for Education through Art (InSEA) Réseau Art Nouveau Network Trans Dance Europe 2 Verksamhetsställen DE LOKALA KULTURCENTREN Gamlasgården, Malms kulturhus och Stoa är aktiva kulturcentra med omfattande lokalt kulturutbud. Förutom kulturcentralen har bl.a. stadsbiblioteket, arbetarinstitutet och ungdomscentralen filialer i de ovannämnda kulturhusen. De rätt så olika kulturcentren förenas i ett gemensamt intresse: att förmånligt producera program av hög kvalitet för invånarna inom det egna området. tativ jämförande studie över olika städers kulturpolitik. Internationellt samarbete sker på två nivåer. Vi lär oss av varandras arbetssätt och får ständigt information om utbud och evenemang. I nätverk representeras staden av tjänstemän, medan nämnden i sin tur under ifrågavarande år bekantade sig med kriterierna för understöd till konstinstitutioner, interaktiva verksamheter, mångkulturell teater, bibliotek och operaverksamhet som i första hand hålls igång med köptjänster i Amsterdam och Rotterdam. Stadsstyrelsen förutsätter att förvaltningarna koncentrerar sig på sina kärnområden. Kulturcentralens verksamhet går ut på att ekonomiskt stöda kulturen, att stå till tjänst med lokaler för kulturverksamhet och konstevenemang samt att erbjuda konstfostran. Kultur- och biblioteksnämnden koncentrerar sin allt knappare finansiering och verksamhet så att den ska kunna trygga konstfostran för barn och unga, lokalt förankrat och interaktivt kulturar- gymnasieelever med programkalendrar och kulturkort som gör det lättare för ungdomarna att besöka olika tillställningar. På Annegården har man i femton års tid utvecklat ett eget, mångsidigt program för konstfostran och programmet har i flera år också erbjudits i de lokala kulturcentrumen. På motsvarande sätt väntar man sig att det arbete som nu utförs i det internationella kulturcentret Caisa för att ta fram arbetsformer för samarbete mellan människor med olika kulturbakgrund och för att göra nykomlingar hemmastadda ska bära frukt i form av idéer som kan användas på bred bas. På idénivå har en kultur inte patent på sina prestationer. Ett annat mål är att nå de människor som hotas av utslagning och skapa möjligheter för dem att ta del av kulturutbudet. Även för detta arbete finns samarbetspartners, men arbetet har bara börjat. Nordiskt samarbete Sedan har koordineringen av det nordiska kultursamarbetet skötts av Marie-Louise Blåfield. Hon har som representant för kulturcentralen deltagit i olika möten mellan de nordiska huvudstäderna. Ett viktigt arbetsfält har skapats inom ramen för information och rådgivning om bidrag, stipendier och möjligheter till samarbete. Under hösten inleddes en konferensserie om nordisk kulturpolitik i Oslo. Utgångspunkten för konferenserna är det omfattande forskningsprojekt som genomfördes åren och som finansierades av bland annat Nordiska kulturfonden. På basen av analyser och rapporter arrangeras seminarier i varje land där de enskilda ländernas kulturpolitik penetreras och nationella forskningsprojekt presenteras. Planeringen av den konferens som år 23 hålls i Helsingfors har inletts i samarbete med Nordens institut i Finland. Gamlasgården Gamlasgården är västra Helsingfors kulturcentrum där man i programmen betonar musik och barnkultur. Gamlasgården fyllde tio år i augusti och det firades med ett veckolångt jubileumsprogram. Förutom kulturcentralen deltog även husets övriga förvaltningar i planering och förverkligande av programmet. Jubileumsveckans höjdpunkt var en konsert med Mari Palo, Seeli Toivio och åtta cellister. Konsertutbudet var mångsidigt. I programmet ingick klassisk musik, etno och jazz samt ensembler som blandade flera olika stilarter. Kammarmusikserien Kamari 21 fortsatte med framgång. Inom ramen för serien ordnades konserter med bl.a. Cecilia Zilliacus och Bengt-Åke Lundin (Sverige), Pekka och Jaakko Kuusisto samt Paavali Jumppanen. bete samt främjande av mångkulturarbete och internatio- Under ekonomiskt trängda tider tvingas varje förvaltning Artist in Residence Internationella gästartister under våren var franska Step- nella besök. att se sig själv i spegeln. Vid sidan av en omvärdering av Ett treårigt avtal om konstnärsutbyte mellan städerna Hel- han Oliva Quartet, Fog från San Fransisco under ledning av Till de mest synliga av dem som omfattas av bidrag hör tyngdpunkterna i verksamheten ser man över den egna or- singfors och Bryssel samt Finlands Benelux Institut avslu- Brian Melvin samt den italienske violinisten Giuseppe Helsingfors Festspel, Asienfestivalen, dokumentär- ganisationen och stöder personalens förmåga att klara av tades i slutet av år 22. En fotografi- och mediekonstut- Masini. Under hösten fick man avnjuta intensiv tango-jazz 18 SVENSK RESUMÉ 22 SVENSK RESUMÉ 22 19

12 spelad av den spanska gruppen Emilio Solla y Afines. Den inhemska jazzen och lättare musiken representerades av bl.a. Otná Eahket, Doina Klezmer, M. A. Numminens Uusrahvaanomainen Tango-orkesteri och Sanna Pietiäinen samt Club 45. Israel Galván, en av de klaraste dansstjärnorna på flamencohimlen just nu, väckte under hösten uppseende med sina spännande koreografier. I galleriet visades 19 utställningar. Gamlasgården deltog också i samarbetet kring miljökonstutställningen Mätäjoki 22, som ordnades av konstnärer från västra Helsingfors. Utställningen sträckte sig över Rutiåns stränder, Cittertorget och Gamlas station. I december upplyste Sanna Karlsson-Sutisna och Nella Keskisarja Gamlasgården med ett ljuskonstverk. Konstfostran gavs på kursen Rytmi ja liike (Rytm och rörelse) inom ramen för 5x2- verksamheten. Malms kulturhus Malms kulturhus är ett kulturcentrum för områdena i norra och nordöstra Helsingfors. Ett centralt mål för verksamheten är att väcka intresse även bland de invånare i området som inte är vana kulturkonsumenter. Malms kulturhus lockade ny publik till kulturevenemang genom en serie gratisföreställningar under rubriken Avoin ovi (En öppen dörr). Serien bestod i huvudsak av konserter och inhemska filmer. I serien uppträdde bland annat Anki Lindqvist, Tuomari Nurmio och Trio Nostalgico. Avoin ovi lockade cirka 2 besökare. Det avgiftsbelagda programmet bestod av högklassiga konserter, teater- och dansföreställningar samt filmer. Programmets mångsidighet garanterades för sin del av uthyrningen av lokaliteter. Uppträdande hobby- och proffsgrupper gavs möjlighet att genomföra sina produktioner i kvalitetsmiljö till rimligt pris. Den möjligheten utnyttjades i synnerhet av dockteatergrupper, som ordnade föreställ- I utställningsverksamheten i Galleriet inleddes ett samarbetsexperiment med Helsingfors konstnärsförening. Belysningen på loftet i Malms kulturhus förbättrades för att möjliggöra information- och hobbyutställningar där. År 22 satsade kulturhuset i Malm i synnerhet på marknadsföring. Kulturhusets kundtidning Malmikuu utkom en gång i månaden och fanns också att läsa på webben. Stoa Östra Helsingfors kulturcentrum Stoa är östra och sydöstra Helsingfors kulturcentrum och bjuder på kultur för stora och små. Utbudet betonar högklassiga uppträdanden med nutidsdans och en mångsidig repertoar för barn. Stoa ansvarar också för kulturcentralens arbete i Nordhuset samt för verksamheten i Aino Acktés villa. Stoas höstsäsong var en dansens fest. Den oomstridda toppgruppen på världens scener för nutidsdans, kanadensiska La Compagnie Marie Chouinard, fyllde salarna under Rörelse i november-festivalen. Festivalen, som engagerade både Helsingfors och Esbo, var en stor framgång och bekräftade ytterligare Stoas position bland de främsta nutidsdansscenerna i vårt land. I Stoa uppträdde under årets lopp många toppnamn inom den inhemska dansen, från dansaren/koreografen Tommi Kitti till Jyrki Karttunen, som charmade publiken med sin koreografi Keiju. Teaterverksamheten var också livlig. Samarbetet med Teatteri Jurkka fortsatte och sammanlagt tre pjäser som visats på Jurkkas scen sågs under år 22 också i Stoa. I november ingick föreställningar ur festivalen Russian Seasons i programmet. Programutbudet för barn piggades upp av barnteaterfestivalen Bravo! i mars. Barnens lördagar fortsatte också på sedvanligt vis. Utställningarna växlade i galleriet och på loftet med cirka två veckors mellanrum. En av årets mest intressanta ut- Mikropodium från Ungern samt föreställningarna i samband med festivalen Bravo! förde med sig internationella fläktar för barnkunderna. På Nordhusets scen sågs under årets lopp också Sunanda Sharma och duon Kathak, som uppträder med klassisk indisk dans, legendariska Wigwam samt Finländska Kammaroperans The Bear. Caisas mångkulturella mässa utvidgades till Nordhuset år 22. Konstfostran 5x2 för barn genomfördes i samarbete med yrkespedagoger med olika kulturbakgrund. Konstkurserna på ryska för barn fortsatte. Övrig verksamhet i östra området Aino Acktés villa var öppen för allmänheten en gång i veckan från och med maj till slutet av oktober. I samband med öppet hus i villan ordnades konserter och programmet varierade från klassisk musik till schlager. Under konserterna hördes bl.a. Lenni-Kalle Taipale Group och Anneli Saaristo. I februari 22 filmades där en TV-serie om Juhani Ahos hustru Venny Soldan-Brofeldts liv för TV1. I maj och augusti ordnades i samarbete med byggnadskontoret två herrgårdsrundor vid havet, och de avslutades med en konsert i villan. Årets huvudevenemang i Tranbacka kvartersgård var Tranbacka byafest, med uppträdanden av bl.a. Kengurumeininki, Turun Uusi Teatteri, Killer och Tyrävyö. Bland årets andra evenemang kan nämnas filmsöndagarna, en countrykväll och en fest med temat 7-tal. 5x2 -konstfostran för barn fortsatte. I slutet av år 22 avstod kulturcentralen av ekonomiska skäl från Tranbacka kvartersgård. GÄSTTEATRARNA Alexandersteatern och Savoyteatern i centrum av Helsingfors är scener där gästande grupper av olika slag uppträder. Lokalerna hyrs ut för olika teater- och dans- festivalprogrammet ingick förutom balettföreställningar dockteater för barn samt thailändska filmer på Bio Rex. I september framförde den kinesiska akademin för traditionell teater pekingoperaklassikern Farväl min konkubin. Helsingfors stadsteaters musikal Cherbourgin sateenvarjot (Paraplyerna i Cherbourg) spelades i Alexandersteatern hela hösten. Festivalen Russian Seasons, som i november ordnades för tredje gången, fick besök av bl.a. Teatr Na Liteinom från S:t Petersburg och Moskvas teater för unga tittare. I programmet ingick bl.a. Onnellinen prinssi (Lycklige prinsen) i regi av Kama Ginkas. En del festivalföreställningar ordnades också i Stoa. I konstnärernas arbetslokaler på ön Stora Räntan och i Kabelfabriken, vilka båda hör till samma resultatenhet som Alexandersteatern, arbetade under år 22 sammanlagt 45 konstnärer. Under årets lopp inkvarterades konstnärer från mer än tio länder i Djurgårdsvillan. I Glaspalatset visades filmklassikerserier och där blev också den elektroniska konsttidningen Skenet till. Savoyteatern Savoyteatern fungerar på tre olika sätt: teatern hyrs ut med tillhörande personal till utomstående arrangörer, teatern arrangerar produktioner i samarbete med andra och producerar dessutom egna evenemang. Den största egenproducerade serien under år 22 var Cercle Invisible, som blev inbjuden till Savoyteatern för tredje gången. Från och med kulturstadsåret 2 har Cercle Invisible visats hela 52 gånger på Savoy och föreställningen har setts av mer än 35 åskådare. Även serien Världarnas musik, också den en egen produktion, fortsatte. Största bland samarbetsevenemangen var produktionen Tsirkka, som genomfördes tillsammans med Helsingfors festspel och dansgruppen Tsuumi. Den femte sommarutställningen i Vita salen, en utställning om socialistisk realism, fick mycken uppmärk- ningar för barn under förmiddagarna. Finska Muksukino och svenska Knattebio kompletterade dagisbarnens förmiddagsutbud med gratis filmförevisningar. Samman- ställningar var utställningen av kinesiska akvareller som genomfördes i samarbete med Kinas ambassad. föreställningar samt konserter, och salarna är utrustade med sådan teknisk utrustning som gör det möjligt att ta emot också avancerade gästande grupper. samhet i olika massmedia. Antalet besökare blev däremot inte så stort som man hade hoppats, vilket delvis berodde på den osedvanligt heta sommaren något som lagt 5 8 personer besökte 51 föreställningar. För skolelever ordnades IP-Kino varannan onsdagseftermiddag. Antalet besökare steg till 1 93 fördelade på 16 föreställ- Nordhuset I Nordhusets programprofil fokuserar på barn- och invandrarkultur. År 22 samarbetade Nordhuset bland annat Savoyteatern har beredskap för evenemang med få föreställningar som avlöser varandra i snabb takt, medan man på Alexandersteatern strävar efter att arrangera evene- märktes vid alla sommarevenemang. I slutet av år 22 avstod kulturcentralen av ekonomiska orsaker från Vita salen. Verksamheten i salen fortsätter under ledning av ningar. För familjer arrangerades bland annat föreställ- med lokala konstnärer, föreningar och skolor. Samarbetet mang med längre föreställningsperioder. Savoyenhetens långvariga samarbetspartner Capital Ca- ningar i serien Barnens lördagar samt tillställningen resulterade i mångkulturella projekt i konstfostran, en tering. Didgeridoo tutuksi (ung. Bli bekant med didgeridoo), en barnteaterföreställning på ryska och körkonserter. Alexandersteatern På Espens estrad fortsatte konsertserien Jazz-Espa, som förstamajfest och evenemanget Sysimetsän suippokorvat Favoriter i serien Barnens lördagar var Helsingfors Alexandersteatern var under vårsäsongen Finlands Finlands Jazzförbund inledde i samband med kulturstads- (ung. Spetsöronen i skogen) med tillhörande pysselstugor och föreställningar. För grundskolans lågstadieklasser ordnades 5x2-konstundervisning i samarbete med de konstskolor som är verksamma i byggnaden. stadsteaters besök Virtahepo ja muita hevosia (Flodhästen och andra hästar) samt opera- och teatersällskapet Kapsäkkis Matkamuistoja Kapsäkista (Kapsäkkisouvenirer). Baltic House Theatre från S:t Petersburg och dockteatern Nationalteaters huvudscen. I mars fick Nationalteaterns Romeo ja Julia (Romeo och Julia) sin premiär där. På festivalen Asien i Helsingfors, som nu ordnades för sjätte gången, var Thailands kungliga balett en av gästerna. I året. Inom ramen för konsertserien sågs gräddan av finländska jazzgrupper uppträda på scenen alla vardagar i juli. Espens estrad har också etablerat sig för olika slags utställningar utanför sommarsäsongen. 2 SVENSK RESUMÉ 22 SVENSK RESUMÉ 22 21

13 ÖVRIGA VERKSAMHETSSTÄLLEN Internationella kulturcentret Caisa Caisa är ett internationellt kulturcentrum i centrum av Helsingfors. Centret arbetar för utvecklandet av en mångkulturell och tolerant stad genom att främja växelverkan mellan människor från olika länder samt stöda kulturell verksamhet inom etniska minoriteter. Bland årets viktigaste evenemang räknades Helsingforsdagens sommarfest i Kajsaniemiparken, Konstens natt, festligheterna i samband med Caisamässan samt julbasaren. I samband med Internationella kvinnodagen ordnades en kulturkväll som visade sig mycket populär. Ett evenemang för invandrare som är programmet. I anknytning till läsning och litteratur ordnades inte bara den traditionella Sagodagen utan också en kväll för favoritböcker och ett litteraturseminarium för barn. Utställningsverksamhetens publikfavoriter var svensken Eric Langerts Min djuriska park och en utställning som presenterade Rudolf Koivus tidiga illustrationer. Samarbetet mellan konstinstitutionerna och de övriga kulturaktörerna i huvudstadsregionen förstärktes ytterligare av kulturkurser och projekt som byggde på arbetet under kulturåret. Kulturkurser och Lär känna konstenavsnitt ordnades i samarbete med utbildningsverket och konstinstitutionerna. Projektet Lär känna konsten resul- I projekten deltog konstnärer, konstnärsorganisationer samt lokala invånare. Projekten var Taivaskallion Kansa (Himmelsbergets folk) i Kottby, samhällskonstprojekt i Nordsjö, returkonstprojekt i Kvarnbäcken, samhällsteater i Lill-Hoplax, ett fattigdomskonstprojekt i Alphyddan och ett projekt som tog fasta på störande beteende bland ungdomar i Kottby. I stadens östra del genomförde enheten för stadskultur åtta kulturprojekt inom ramen för Urban II-programmet. Bland dessa räknades förortskonstnärerna och datatekniktillämpningarna i Kontupiste, som grundades i Gårdsbacka köpcentrum. Kultur- och biblioteksnämnden Beviljade understöd sammanlagt år 22 Euro Verksamhetsbidrag till kulturinstitutioner Produktionsunderstöd (inkl.. Festadi, Koneisto, Valon Voimat) Projektunderstöd Understöd för konstfostran 84 5 Understöd för internationella besök Konstipendier Kultursamfund Kulturpriset 8 Kulturstadsårets fortsättningsprojekt Orkestrar Understöd för hyra Alla understöd sammanlagt vuxenstuderande lockade ett tusental besökare. Caisas terade bl.a. i installationen Viestejä varjageilta (ung. mångkulturella mässa utvidgades också till att omfatta även Stoa och Nordhuset. I Caisas lokaliteter ordnades dessutom konstutställningar, kulturkvällar, temadagar, kurser i internationalitetsfostran, seminarier och verksamhet för barn. Studierådgivningen för invandrare blev allt mer populär. Mångkulturnätverket i Caisa samlade varje månad representanter för olika ämbetsverk, projekt och organisationer. Det ESR-finansierade projektet Öppet lärocenter, som inleddes år 21, fortsatte år 22. Tyngdpunkterna i projektet är utvecklande av nätverkssamarbete samt skapande av en elektronisk informationsbank för mångkulturarbete. För att se till att invandrare känner sig hemmastadda och för att förbättra sysselsättningsläget har man utvecklat verksamhetsmetoder och -modeller i samarbete med andra ämbetsverk i staden, statliga institutioner och olika organisationer. Budskap från varjagerna), som klass 7A i den finska högstadieskolan i Botby skapade på Botbygårds metrostation tillsammans med bildkonstnären Veikko Björk. Det internationella barnteaterevenemanget Bravo! ordnades i mars tillsammans med Finlands ASSITEJ-center och kulturaktörerna i huvudstadsregionen. Sex gästande ensembler bjöd på sammanlagt 41 föreställningar i kulturhus i huvudstadsregionen. Bland det övriga program- och publikarbetet kan nämnas barnfilmserien Leffakansio som ordnades för första gången. Av de 25 skolklasser som visade intresse för historiska stadsrundturer kunde rundturer ordnas för 44 klasser. Annegården deltog också i ordnandet av festivalen Skimmer! och Jugendsalens Söndagsarena. För högstadieelever ordnades teater- och dansprojekt i samband med internationella besök. Tillsammans med ungdomscentralen inleddes i experimentsyfte en för dramastudiorna gemensam grundutbildning i teater- Nämndens sammansättning Ordförande för nämnden var Riitta Suominen (saml) och vice ordförande Tero Tuomisto (sdp). Övriga medlemmar var Jussi Chydenius (grön), Reiska Laine (vf, fr.o.m grön), Päivi Lipponen (sdp) Leena Löyttyniemi (saml), fr.o.m Tanja Remes (grön), t.o.m Kati-Riikka Tuurala (grön), Lauri Törhönen (saml) och Henrika Zilliacus-Tikkanen (sfp). Suppleanter var Helena Lauriala (saml), Mikko Hakkarainen (sdp), Timo Nurmiluoto (saml), Olli Vasa (saml), Paula Koskimäki (sdp), Jaime Potenze (grön), t.o.m Tanja Remes (grön) och fr.o.m Hanna Fontana (grön), Riitta Kaukonen (vf) och Sture Gadd (sfp). Utvecklingschef Marja- Elina Tyrväinen fungerade som nämndens sekreterare. Minerva Krohn representerade stadsstyrelsen. Kultur- och biblioteksnämnden sammanträdde 13 gånger och fattade 198 beslut. som konststipendier och produktionsunderstöd. Konstnärsstipendier och kulturpris år 22 Beslut fattades om att i fortsättningen årligen rikta konstnärsstipendierna till ett fåtal konstarter som skilt slås fast. År 22 beviljades konstnärsstipendierna till representanter för nutidsdans, ny mediekonst och lätt musik. Kulturpriset år 22 gick till dansaren/koreografen Tero Saarinen för hans betydande arbete för att främja finländsk nutidsdans både i Finland och utomlands. Studieresa Kultur- och biblioteksnämnden gjorde i februari en studieresa till Nederländerna, där man bekantade sig med lokala konstinstitutioner och den lokala kulturpolitiken. Nylands förbund beslutade att placera ett tidsbundet konst. Understöd Kulturarbetets kärnområden mångkulturellt informationservicecentrum i Caisa från och med början av år 23. Enheten för stadskultur Nämndens ekonomiskt viktigaste uppgift är att stöda kultur- och konstområdet i Helsingfors. Nämnden slog på vå- Kultur- och biblioteksnämnden slog fast att kulturförvaltningens kärnområden är att stöda konstnärsarbete, Annegårdens konstcentrum Enheten för stadskultur stöder det lokala kulturarbetet på gräsrotsnivå och skapandet av lokala nätverk. Arbetet ren fast följande tyngdpunktsområden för understödspolitiken: mångkulturarbete, internationellt kulturutbyte, konstfostran för barn och unga, lokalt förankrat kulturarbete och mångkulturverksamhet. Annegårdens konstcentrum är ett utvecklingscentrum för utförs tillsammans med invånare, organisationer, företag konstfostran för barn och ungdom samt stöd för konstnä- Då inbesparingar skulle genomföras uppmanades barn- och ungdomskultur och dess uppgift är att erbjuda och övriga aktörer inom området. rers arbetslokaler, utveckling av produktionsunderstöd förvaltningarna att koncentrera sig på sina kärnområden barn och unga i Helsingfors olika slags möjligheter att Enheten för stadskultur stödde under årets lopp sextio samt stöd till den finlandssvenska kulturen och lokalt för- samt att spara in fyra procent på sina lokalkostnader. Be- skapa och uppleva konst. invånarprojekt och -evenemang. I evenemangsserien ankrat kulturarbete. slut fattades att genomföra kulturcentralens Annegårdens 15-årsjubileum firades med Konstens Folkfest i stan, ett samarbetsprojekt mellan enheten för År 22 beviljades euro i understöd till inbesparingar för år 23 genom att avstå från Vita salen natt för barn Under kvällens lopp besöktes stadskultur och de nätverk som ordnar stadsdelsfester, konstinstitutioner och konstnärer. Största delen av de un- samt Tranbacka kvartersgård. I understöden till konst- workshops, konserter, teaterföreställningar och fyra ver- ingick 42 tillställningar som sammanlagt lockade cirka derstöd nämnden beviljade delades ut i form av institutioner genomfördes inbesparingarna i huvudsak ge- nissagen av cirka 4 5 barn med föräldrar. 9 besökare. verksamhetsbidrag till konstinstitutioner dvs. till konst- nom att man inom konstundervisning för barn och ung- Vårens tema för konstundervisning var blommor och Med stöd från Kommissionen för en Frisk och Trygg skolor och -institut, amatörteatrar, museer samt till dom höll föregående års nivå medan man gjorde ned- växande, medan hösten handlade om Kalevala och finska stad inledde enheten för stadskultur sex interaktiva pro- bildnings- och konstorganisationer i allmänhet. Resten de- skärningar på 5 6 % i understöden till övriga konst- myter. Ordkonst blev än en gång en del av workshop- jekt i samhällskonst och processkonst i olika stadsdelar. lade nämnden ut i form av understöd enligt prövning, t.ex. institutioner. 22 SVENSK RESUMÉ 22 SVENSK RESUMÉ 22 23

14 Understöd till teatrar Understöd till konstinstitutioner Yrkesteatrar underställda teaterlagen Amatört. och yrkest. utanför lagen Understöd enligt prövning Understöd till kultursamfund Produktioner (inkl. kulturstadsårets fortsättningsprojekt) Konststipendier Konstfostran Internationella besök Projekt Sammanlagt Understöd till bildkonst Understöd till konstinstitutioner Bildkonstskolor Övrig bildkonstverksamhet Understöd enligt prövning Kultursamfund Produktioner (miljökonst) Understöd för arbetsutrymmen* Konststipendier Konstfostran (året 22 inkl. film) Internationella besök Sammanlagt *dessutom understöddes ateljéhyrorna på Stora Räntan och Kabelfabriken med 22 euro Understöd till musik Understöd till konstinstitutioner Musikläroanstalter med lagstadgat stöd Musikläroanstalter med stöd enligt prövning Övrig musikverksamhet Övrig bildningsverksamhet Understöd enligt prövning Kultursamfund Orkestrar Produktioner (inkl. kulturstadsårets fortsättningsprojekt) Konststipendier Konstfostran Internationella besök Sammanlagt Understöd till dans Understöd till konstinstitutioner Dansteatrar Dansskolor Understöd enligt provning Kultursamfund Understöd för arbetsutrymmen Produktioner (inkl. kulturstadsårets fortsättningsprojekt) Konststipendier Konstfostran Internationella besök Sammanlagt Kulturservice på svenska Nämnden samlades på hösten till ett temamöte för att diskutera de svenska kulturtjänsterna i Helsingfors. Nämnden fattade då beslutet att stärka den svenska barnkulturservicen i de områden där utbudet är svagare, att man stöder Sandels, ett kulturhus för ungdomar, som byggs med hjälp av utomstående finansiering intill Tölö torg och att man under år 23 i samarbete med Svenska Kulturfonden öppnar en svenskspråkig kulturell mötesplats Verandan i Glaspalatset. Ekonomin Kulturcentralen använde euro för sin verksamhet. Inkomsterna belöpte sig till euro. Avskrivningar gjordes för euro. Verksamhetsunderskottet var euro. Verksamhetens externa finansiering belöpte sig till sammanlagt 16 5 euro. Driftsbudgeten för Savoyteatern var euro. Inkomsterna var euro. Avskrivningar gjordes för euro. Verksamhetsunderskottet var euro. Driftsbudgeten för det internationella centret Caisa var euro. Inkomsterna var euro. Avskrivningar gjordes för euro. Verksamhetsunderskottet var euro. Projekt Det ESR-finansierade Helsingfors sysselsättningsprojekt /Öppet lärocenter-projektet fortsatte för andra året på internationella kulturcentret Caisa. Det är frågan om ett treårigt, tväradministrativt projekt som är avsett att hjälpa invandrare bli hemmastadda. Av de 588 euro som anslagits för projektet användes euro. För URBAN-projektet för konst i förorterna ansvarade enheten för stadskultur. Under sommaren överfördes projektet till gemenskapsinitiativet URBAN II som projekt Förortskonst. Sammanlagt euro av anslagna medel användes för projektet. Gemenskapsinitiativet URBAN II:s projekt URBAN kultur startades inom enheten för stadskultur på hösten. Sammanlagt euro av anslagna medel användes för EU-projektet, som består av åtta olika kulturprojekt. Med understöd från Kommissionen för en Frisk och Trygg stad har man under åren genomfört mer än tjugo pilotprojekt om kulturens sociala påverkan, om hur kultur påverkar välbefinnandet i samhället. Sammanlagt euro användes för projektet. Av anslagen för uppföljningsprojekt efter kulturåret användes euro. De förverkligade utgifterna för barnteaterfestivalen Bravo! var euro. De förverkligade utgifterna för konstvagnarna var euro. Projektet Tarinoiden tiet, som presenterade museernas fascinerande värld, hade förverkligade utgifter på euro. Utgifterna för projektet Konstnärer och forskare i skolan var euro. Inlärning ger livskraft ett nätverksprojekt för att utveckla stadsdelarna i huvudstadsregionen för år inleddes i enheten för stadskultur under hösten. Helsingfors stads kulturcentral svarar för förvaltning och ekonomi under projektets utredningsskede. Av de anslagna medlen användes 8 94 euro. Investeringar Av anslaget för investeringsdelens grundanskaffning av lös egendom användes euro. De största anskaffningarna var för det internationella kulturcentret Caisa, 87 8 euro, för Stoa östra Helsingfors kulturcentrum, euro, för Savoyenheten, euro, och för koncentrerade ADB-investeringar för hela kulturcentralens del, euro. Husbyggnad Av anslagen för husbyggnad användes euro. De största projekten gällde Annegården, där bl.a. klassrum målades, arbetsutrymmen renoverades och fönster reparerades till en summa av euro, och i Caisa, där man bland annat planerade och byggde om de nya lokaliteterna för euro. 24 SVENSK RESUMÉ 22 SVENSK RESUMÉ 22 25

15 English summary The Cultural Office is an administrative body of the City of Helsinki, established to foster an encouraging atmosphere and a climate suitable for producing and experiencing art and culture in Helsinki. Concentrating and cooperating help in times of scarcity Amidst the clangour of arms, the muses fall silent, as the Romans used to say. To modernise this and put it less dramatically: in hard times, hard values hold sway in administration. In the debate on the city budget, the importance of culture has not been accentuated. Very few candidates in the parliamentary elections this spring chose culture as a campaign theme. Culture is a vitamin: it is only noticed if it is missing (Paavo Jännes). Helsinki Cultural Office is a small administrative division of the city, accounting for about one per cent of the municipal budget. In many respects the Cultural Office is safeguard particularly art education for children and young people, regional interactive cultural work, promoting multiculturalism and retaining international visits in the programme. Among the higher-profile recipients of support are the Helsinki Festival, the Asia in Helsinki Festival, the Doc.Point documentary festival, the Love and Anarchy film festival, the Baltic Circle theatre event, the Etnosoi! festival and the Moving in November dance festival. Compared with operating grants to institutions of art, personal grants to artists are marginal. However, as it is impossible to increase significantly the sum of these, the Committee, to raise the level of individual grants, has made a radical decision: each year, grants will be shared out to only three branches of the arts. The first in line in 22 were modern dance, light music and media arts. Alongside focus, the other key word is cooperation. The paradigm of management by results overemphasised In times of financial stringency, every sphere of administration looks into the mirror. In addition to reassessing priorities, the in-house organisation is reviewed and support is given for the staff s ability to bear stress. Target-setting and consciousness of the significance of the work were enhanced on the level both of the Cultural Office and of the units using the Balanced Scorecard methods. The Management Board has held training sessions of its own, and a two-day seminar plus a follow-up day about on-thejob welfare was held for the staff. The Cultural Office specified its internal administration by placing the planning of services for the Swedishspeaking population and the management of Nordic cooperation in the hands of the development unit. Methods of monitoring for the use of grants and the results obtained with them have been improved. Another sign of streamlining was the removal of the International Cultural Centre Caisa from two addresses to one, where the premises are more spacious. Johanna Lindstedt, who has returned from serving abroad, took over the management of the Annantalo Arts Centre. In 22 the Cultural Office was at its maximum physical extent. At the turn of the year the centre gave up the White Hall, its share of the Kurkimäki Community Centre, and the café in the Lasipalatsi building in order to effect savings on rent. Artist in Residence The three-year agreement on the mutual exchange of artists between the cities of Helsinki and Brussels and the Finnish Cultural Institute for Benelux expired at the end of the year. An exhibition of photography and media art by three artists from Brussels and three from Helsinki was staged at the White Hall in December and at the Maison de l Art Actuel des Chartreux in Brussels in November. The Cultural Office operated actively in the following international networks: Aerowaves ASSITEJ EUnetArt Eurocities European Drama Encounters (Edered) European Forum for Arts and Heritage European Network of Cultural Centres (ENCC) Informal European Theatre Meeting (IETM) International Society for Education through Art (InSEA) Réseau Art Nouveau Network Trans Dance Europe 2 Cultural Office premises one of a kind. It has more of an international interface than any other branch of Helsinki s municipal administration. In the international networks of the culture sector, Helsinki has come to be seen as an expert in taking the initiative and as a high achiever in implementation. The latest result is a project approved and financed by the European Union, the aim of which is to undertake a two-year comparative survey of quality and quantity in different cities cultural policies. territoriality, and this is not easily overcome. However, we have experience some older, some which we are pleased to say has accrued in recent years of cooperation in the fields of art education and public education with such parties as the education department, Helsinki City Museum, the youth work department, and certain theatres and art colleges. The tangible programme includes cultural courses for pupils in the upper classes of secondary schools, which offer cultural cards facilitating access to events and Yrjö Larmola, Cultural Director International Networking Nordic cooperation Since 1 March 22, the coordination of Nordic cultural collaboration has been in the hands of Marie-Louise REGIONAL CULTURAL CENTRES Kanneltalo, Malmitalo and Stoa are lively cultural centres making important contributions to their districts. In addition to a Cultural Office they have facilities such as a city library, a workers institute and a youth office. Very different cultural centres are linked by a common interest: that of prducing a high-quality, affordable programme for their local residents. International cooperation is on two levels. We learn from each others way of doing things and we constantly receive information on offerings and events. In the networks, the city is represented by officials; during the year under review, the committee familiarised itself with selection criteria for support to art institutions, interactive houses of the arts, multicultural theatre, libraries and an opera maintained mainly with bought-in services in Amsterdam and Rotterdam. Helsinki City Board requires administrative sectors to focus on their core functions. The Cultural Office s activities are comprised of financial support for culture, providing arts venues and events, and art education. As it focuses its increasingly scanty financing and plans its activities, the Cultural and Library Committee seeks to programme calendars. The Annantalo Arts Centre has developed a distinctive, varied programme of art education for a decade and a half, and this has been made available at the other regional cultural centres for some years. Similarly, now that the International Cultural Centre Caisa has received new premises, forms of working are being developed for cooperation by people from different cultural backgrounds and for the integration of newcomers. These ideas are also expected to spread into wider use. Culture does not patent its achievements in the realm of ideas. One area of development is to reach out to those at risk of exclusion, encouraging them to become users of the cultural offerings. Partners have been found for this, but the work is still in its early days. Blåfield. She has attended various meetings held by the Nordic capital cities as the representative of Helsinki Cultural Office. An important sphere of her work has been to provide information and advisory services related to grants, scholarships and possibilities for cooperation. In the autumn a series of conferences on Nordic cultural policy began in Oslo. This is based on a broad-spectrum research project carried out , one of the financial backers of which was the Nordic Cultural Fund. Seminars specific to particular countries are held on the basis of analyses and reports, at which the cultural policy of each country is examined and topical national research projects are presented. The planning for the Helsinki conference in 23 was started in cooperation with the Nordic Institute in Finland. Kanneltalo Kanneltalo is the Cultural Centre of Western Helsinki. Its programme strongly features music and children s culture. Kanneltalo was ten years old in August. The anniversary was marked with a special week-long programme, the planning and implementation of which were performed by the Cultural Office as well as the building s other administrative committees. The festival week reached its climax with a concert by Mari Palo, Seeli Toivio and eight cellists. The range of concerts was diverse. The programme embraced classical music, ethno and jazz as well as several cross-genre assemblies. The Kamari 21 series of chamber music performances continued with success. The series included performances by artists such as Cecilia Zilliacus and Bengt-Åke Lund (Sweden), Pekka and Jaakko 26 ENGLISH SUMMARY 22 ENGLISH SUMMARY 22 27

16 Kuusisto, and Paavali Jumppanen. performances. 5x2 art education was provided for Hungary as well as performances in the Bravo! festival. Juliet. The sixth Asia in Helsinki Festival, held in May, The international visitors during the spring were the comprehensive school lower stage classes in cooperation Also on the stage at Vuosaari House during the year were was visited by the Royal Ballet of Thailand. In addition to Stephan Oliva Quartet from France, Brian Melvin s Fog with the art schools operating in the building. Sunanda Sharma and the classical Indian dance duo ballet, the festival featured a puppet theatre for children from San Francisco, and the Italian violinist Giuseppe Mas- The gallery s exhibition schedule began with an experi- Kathak, the legendary Wigwam, and The Bear performed and Thai films, which were screened at Bio Rex. In Sep- ini. The autumn was brightened by an intense tango-jazz mental collaboration with the Artists Association of by Suomalainen Kamariooppera (the Finnish Chamber tember the Chinese Traditional Theatre Academy performance by Emilio Solla y Afines from Spain. Finnish Helsinki. Good lighting facilities were purchased for Opera). presented the Beijing Opera classic Farewell My performers of jazz and light music included Otná Eahket, Malmitalo s upper circle for information and amateur Multicultural fairs by the International Cultural Centre Concubine. Doina Klezmer, M. A. Numminen s Neobrutalist Tango Or- exhibitions. Caisa were extended to Vuosaari House. The Children s Helsinki City Theatre s musical The Umbrellas of chestra and Sanna Pietiäinen as well as Club 45. 5x2 art education programme was carried out in Cherbourg ran at the Alexander Theatre for the whole of One of the brightest stars in the firmament of today s Stoa, the Cultural Centre of Eastern Helsinki cooperation with professional pedagogues with various the autumn. The third Russian Seasons festival in Novem- world of flamenco, Israel Galván, caused a sensation with Stoa is the Cultural Centre of Eastern and Southeast cultural backgrounds. Art courses in Russian for children ber featured visitors including Teatr Na Liteinom from St Pe- his exciting choreography in the autumn. Helsinki, providing cultural services for people of all ages. continued. tersburg and the Moscow Young Viewers Theatre. The The gallery put on 19 exhibitions. Kanneltalo also acted The programme of events strongly features excellent programme included The Happy Prince directed by Kama as a cooperative party in the Mätäjoki 22 environmental performances of modern dance and a broad-based Other activities in eastern Helsinki Ginkas. Festival performances were also seen at Stoa. art exhibition by artists from west Helsinki, which spread programme for children. Stoa is also responsible for the Villa Aino Ackté was open to the public once a week from The studio facilities on Harakka Island and at the Cable out along the banks of the Mätäjoki river and to Sitratori Helsinki Cultural Office s venue in Vuosaari House and for May to the end of October. During the open days, concerts Factory, which are part of the Alexander Theatre unit, were Square and Kannelmäki station. In December Sanna Karls- the activities of Villa Aino Ackté. were held with a programme ranging from classical to light occupied by a total of 45 artists. Villa Eläintarha 14 son-sutisna and Nella Keskisarja illuminated Kanneltalo The autumn season at Stoa was a festival of dance. The music. Concert performances were given by artists provided accommodation for artists from more than ten with their light art. Art education was shared out by the world s undisputed foremost modern dance ensemble, La including the Lenni-Kalle Taipale Group and Anneli countries during the year. A series of classic films was 5x2 art education programme s Rhythm and Movement Compagnie Marie Chouinard from Canada, packed the Saaristo. The villa was used in February 22 as the setting shown at Lasipalatsi, where the webzine Skenet was edited. course. halls during the Moving in November festival. The festi- for a TV series by the TV1 channel about the life of Venny val, which spread into Helsinki and Espoo, was a great Soldan-Brofeldt, the wife of author Juhani Aho. In May Savoy Theatre Malmitalo success and further strengthened Stoa s position as one of and August two tours of seaside stately homes were Savoy Theatre operates in three ways: it rents out the thea- Malmitalo is the Cultural Centre of Northern and Finland s top venues for modern dance. arranged in partnership with the City of Helsinki Public tre with staff services to external arrangers, and it arranges Northeast Helsinki. A key aim is to attract the interest of Many of the top names in Finnish dance appeared at Works Department, featuring a concert at the villa. partnership events and in house-productions. The biggest local residents who are not accustomed to using cultural Stoa during the year, from dancer/choreographer Tommi The main event of the year for Kurkimäki Community in-house production series was Cercle Invisible, which was services. Kitti to Jyrki Karttunen, who delighted the audience with Centre was the Kurkimäki Village Festival, which invited to the Savoy Theatre for the third time. In all, since Malmitalo gained a new audience for culture with a his Keiju choreography. It was also a busy year for theatre. featured performers including Kengurumeininki, Turku Helsinki s year as European City of Culture in 2, Cercle series of Open Door free performances, mostly consisting Collaboration continued with Teatteri Jurkka, and in all New Theatre, Killer and Tyrävyö. Other events during the Invisible has been presented at the Savoy Theatre 52 times of concerts and Finnish films. Among those who appeared three plays performed on Jurkka s stage were also seen at year included film Sundays, country & western evenings to a combined audience of more than 35,. Also, the in- in the series were Anki Lindqvist, Tuomari Nurmio and Stoa in 22. In November performances from the Russian and 7s nights. The Children s 5x2 art education house production of the Music of the Worlds concert series Trio Nostalgico. Open Doors reached an audience of Seasons festival were in the programme. programme continued. At the end of 22 the Cultural Of- continued. Of the partnership events, the largest was the roughly 2,. The for-payment programme of events was The programme for children was brightened with the fice gave up Kurkimäki Community Centre for financial production Tsirkka together with the Helsinki Festival and comprised of quality concerts, drama and dance children s theatre festival Bravo! in March. The traditional reasons. the dance ensemble Tsuumi. performances, and films. Children s Saturdays continued as before. The White Hall s fifth summer exhibition, Socialist Rea- The diversity of the programme was partly ensured by RECEIVING VENUES lism, received a lot of media coverage. However, it did not renting out the performance facilities. Amateur and Vuosaari House The stages of the receiving venue theatres the Alexander attain its visitor target this time, partly due to the professional troupes were offered an opportunity to stage Vuosaari House s programme arrangements spotlight Theatre and the Savoy Theatre are located in the heart of exceptionally hot summer, which drew the public away their performances in high-quality facilities at a moderate children s culture and figure in the immigrant community. the city. The premises of these theatres are hired out for from all summer events. At the end of 22 the Cultural cost. This opportunity was particularly often used by In 22 Vuosaari House collaborated with local artists, different kinds of concerts, theatrical and dance Office gave up the White Hall for reasons of economy. The puppet theatres, which arranged children s matinées. A associations and schools, among others. As a result of the performances. They have technical facilities for hosting White Hall s activities are being continued by a longtime kids cinema and the Swedish-language Knattebio ci- collaboration, multicultural art education projects, a Russ- demanding international visiting performances. partner of the Savoy unit, Capital Catering. nema rounded out the entertainments for preschool child- ian-language children s theatre performance and a choral The Savoy Theatre is specialised in short and quickly The Jazz-Espa series of concerts continued at the ren with free film shows. The 51 showings had a total concert were staged. changing events and the Alexander Theatre aims to stage Esplanade bandstand for its third summer since it was audience of 5,8. For children of school age the IP-Kino Among the favourites in the Children s Saturdays series longer performance periods. started by the Finnish Jazz Federation during Helsinki s cinema was held every other Wednesday afternoon. The were a visiting performance of Hippo and Other Horses year as City of Culture. It featured the cream of Finnish 16 showings attracted a total audience of 1,93. For by Helsinki City Theatre and the Opera and Theatre En- The Alexander Theatre jazz ensembles, playing every weekday in July. The families there were Children s Saturday shows, a semble Kapsakki s Souvenirs of Kapsäkki. International The Alexander Theatre served for the spring season as the Esplanade bandstand has also won an established position Didgeridoo event, a May Day festival, and Sysimetsän perspectives were presented by Baltic House Theatre from main venue of the Finnish National Theatre. In March the as a venue for different kinds of exhibitions held outside suippokorvat an event accompanied by workshops and St Petersburg and the Mikropodium puppet theatre from premiere was held of the National Theatre s Romeo and the summer season. 28 ENGLISH SUMMARY 22 ENGLISH SUMMARY 22 29

17 OTHER CULTURAL OFFICE PREMISES Among exhibitions, hits with the public were Eric Langert s zoo from Sweden and an exhibition of early had eight cultural programmes of the Urban II programme running under its authority. These included neighbourhood Grants awarded, 22 International Cultural Centre Caisa Caisa is an international cultural centre in the heart of Helsinki. It supports the city s multicultural and tolerant development by promoting interaction between people from different countries and by supporting the independent cultural activities of ethnic minorities. Among the major events during the year were the Helsinki Day summer festival in Kaisaniemi Park, the Night of the Arts, Caisa s Fair, and the Christmas bazaar. On International Women s Day a cultural evening was held which was very popular. An adult students event for immigrants attracted about a thousand visitors. Caisa s multicultural fairs also spread to Stoa and Vuosaari House. Caisa s premises were also a venue for art exhibitions, culture evenings, theme days, internationalism education courses, seminars and activities for children. The student advisory centre for immigrants increased its popularity. A multicultural network brought representatives of various agencies, projects and organisations to Caisa each month. The Open Learning Centre project with ESR financing, which opened in 21, continued during the year. The project s main thrust is on developing networking and on building an electronic databank for multicultural work. Working methods and models for promoting immigrants reorientation and employment were developed in partnership with other city agencies, state institutions and various organisations. Uusimaa Regional Council decided to locate a fixed-term, multicultural information centre in Caisa starting from the beginning of 23. Annantalo Arts Centre The Annantalo Arts Centre is a cultural development centre for children and young people, the function of which is to provide the children and young people of Helsinki with varied opportunities to make and experience art. The Annantalo Arts Centre s 15 years in operation were celebrated at the Children s Night of the Arts on 29 August 22. During the evening, workshops, concerts, theatre performances and openings of four art exhibitions were attended by about 4,5 children and their parents. The spring themes for art education were flowers and growing, while the autumn themes were the Kalevala and Finnish mythology. Literary art was re-included in the workshop programme. In connection with reading and literature, the traditional Fairytale Day was held along with Favourite Book Day Eve and a children s own literature seminar. illustrations by Rudolf Koivu. As a result of cultural courses and continuation projects from Helsinki s year as City of Culture, cooperation with art institutions in the Helsinki Metropolitan Area and other cultural operators continued to gain in strength. Cultural courses and sessions of Getting to Know Art were held in partnership with Helsinki Education Department and art institutions. Among the results of the Getting to Know Art project was the Messages from the Varangians spatial art work, which was completed by class 7A from Vartiokylä at Puotila metro station together with artist Veikko Björk. The international children s theatre event Bravo! was held in March with the Finnish ASSITEJ centre and cultural operators in the Helsinki Metropolitan Area. There were six visiting performances, staged 41 times at houses of culture in the Helsinki Metropolitan Area. Noteworthy examples from other programme and public work was Leffakansio, a series of children s films arranged for the first time. Historical city tours were attended by 25 pupils from 44 school classes. Annantalo Arts Centre also took part in arranging the Shine! festival and the Sunday Arena at Jugendsali Hall. Theatre and dance projects were arranged for comprehensive school upper stage pupils in connection with international visits. A joint elementary teaching experiment by drama studios was started together with the Youth Office. Urban Culture Unit The Urban Culture Unit supports local, grassroots cultural work and regional networking. The work is done together with local residents, organisations, companies and other local parties. In the course of the year, the Urban Culture Unit supported sixty residents projects and events. The Stadi Folk Festival, arranged by the Urban Culture Unit and the networks arranging district festivals, embraced more than 42 events, which attracted roughly 9, visitors. With the support of the Healthy and Safe City Board, the Urban Culture Unit launched six interactive community art and process art projects in different city districts with the participation of artists, artists organisations and local residents. Projects included Taivaskallio People in Käpylä, community art projects in Vuosaari, recycled art projects in Myllypuro, a community theatre in Pikku-Huopalahti, a poverty art project in Alppila, and a project getting to grips with disruptive youths in Käpylä. In the eastern region of the city, the Urban Culture Unit artists and IT applications at the office established in a shopping centre in Kontula. Cultural and Library Committee The committee members The committee was chaired by Riitta Suominen (National Coalition Party) and her deputy was Tero Tuomisto (Social Democratic Party). The other members were Jussi Chydenius (Greens), Reiska Laine (Left Alliance, as of 13 March 22 Greens), Päivi Lipponen (Social Democratic Party), Leena Löyttyniemi (National Coalition Party), as of 1 October 22 Tanja Remes (Greens), until 9 October 22 Kati-Riikka Tuurala (Greens), Lauri Törhönen (National Coalition Party) and Henrika Zilliacus-Tikkanen (Swedish People s Party). The deputy members serving were Helena Lauriala (National Coalition Party), Mikko Hakkarainen (Social Democratic Party), Timo Nurmiluoto (National Coalition Party), Olli Vasa (National Coalition Party), Paula Koskimäki (Social Democratic Party), Jaime Potenze (Greens), until 9 October 22 Tanja Remes (Greens) and as of 1 October 22 Hanna Fontana (Greens), Riitta Kaukonen (Left Alliance) and Sture Gadd (Swedish People s Party). The secretary of the committee was Marja-Elina Tyrväinen. The representative of Helsinki City Board was Minerva Krohn. The Cultural and Library Committee convened on 13 occasions and passed 198 resolutions. Grants The committee s prime function is to support the field of culture and art in Helsinki. In the spring the committee confirmed the following areas of emphasis for the grants policy: multiculturalism, international cultural exchange, support for children s and young people s art education and for artists working facilities, development of production support, and support for the development of Swedish-speaking minority culture and regional cultural work. The amount spent on assisting art institutions and artists in 22 was 2,262,884 euros. Most of the grants awarded by the committee took the form of operating grants to art institutions: schools and colleges of art, professional theatres, museums, and cultural and art organisations in general. The committee paid out the rest in the form of discretionary Euro Operating grants to cultural institutions Production grants (incl.festadi, Koneisto, Forces of Light) Project grants Art education projects 84 5 Grants for international visits Art grants Cultural communities Culture Award 8 Continuation projects for the Year of Culture Grants to orchestras Premises grants to communities of artists Total grants grants such as art grants and assistance for productions. Grants to artists and the Culture Award in 22 It was decided to target art grants in the future on a few fields of art each year, determined separately. In 22 art grants were awarded to representatives of modern dance, new media art and light music. The Culture Award for 22 was awarded to dancer-choreographer Tero Saarinen for his significant work on promoting Finnish modern dance in Finland and abroad. Study trips The Cultural and Library Committee made a sturdy trip in February to the Netherlands, where it visited local art institutions and learned about the cultural policy. The core areas of cultural activity The Cultural and Library Committee confirmed the core areas of cultural activity as promoting professional art and supporting children and young people s art education, regional cultural work and multiculturalism. In effecting savings, administrative divisions have been urged to concentrate on their core competencies and to make savings of four per cent on their expenses on premises. It was decided to effect the Cultural Office s savings for 23 by giving up the premises at the White Hall and Kurkimäki Community Centre. Savings were mostly effected in grants to art institutions in such a way that art education for children and young people remained on a par with the previous year s level and cuts of 5-6% were made in assistance to other art institutions. 3 ENGLISH SUMMARY 22 ENGLISH SUMMARY 22 31

18 Grants to theatre Art institutions Professional theatres covered by the Theatres Act Amateur theatres and professional theatres not covered by the Theatres Act Discretionary grants Grants to cultural communities Productions (incl. continuation projects from 2) Art grants Art education International visits Projects Total Grants to visual arts Art institution grants Colleges of the visual arts Other visual arts activities Discretionary grants Cultural communities Productions (environmental art) Studio grants Art grants (new media) Art education projects (22 incl. film) International visits Total Grants to music Art institution grants Statutory institutions of musical education Discretionary institutes of musical education Other musical activities Other cultural activities Discretionary grants Cultural communities Orchestras Productions (incl. continuation projects from 2) Art grants Art education projects International visits Total Grants to dance Art institution grants Dance theatres Dance schools Discretionary grants Cultural communities Studio grants Productions (incl. continuation projects from 2) Art grants Art education International visits Total Finances Helsinki Cultural Office spent 8,752,67 euros on its activities. The sum of 871,28 euros accrued in income. Depreciation paid totalled 1,447,821 euros. The operating deficit was 7,881,399 euros. Helsinki Cultural Office received a total of 16,5 euros in external income for its activities. The Savoy unit s operating expenses were 1,671,447 euros. The sum of 692,321 euros accrued in income. Depreciation paid totalled 159,48 euros. The operating deficit was 979,126 euros. The operating expenses of the International Cultural Centre Caisa were 672,214 euros. The sum of 17,65 euros accrued in income. Depreciation paid totalled 14,217 euros. The operating deficit was 655,149 euros. Projects The ESR Helsinki Employment/Open Learning Centre project continued for the second year at the International Cultural Centre Caisa. It is a three-year, administrative project supporting orientation for immigrants. Of the project s appropriation of 588, euros, 484,64 euros was spent. ban Culture Unit. The project was reassigned in the summer as an URBAN II community initiative programme project entitled Neighbourhood Art. Expenditure on the project amounted to 116,4 euros of the appropriation. The URBAN II community initiative programme project URBAN Culture got under way in the Urban Culture Unit during the autumn. The expenditure on the EU project, which is comprised of eight different cultural schemes, amounted to 217,73 euros of the appropriation. Healthy and Safe City Board support in helped to implement over twenty pilot schemes for research into culture s social aspects impacting the wellbeing of communities. The expenditure on this project amounted to 11,366 euros. Continuation projects from the Year of Culture involved expenditure of 66,741 euros of the appropriation. The actual expenditure on the Bravo! children s festival totalled 36,742 euros. The actual expenditure on art wagons was 13,272 euros. The actual costs of the Story Roads project, which presented the fascinating world of museums, were 13,292 euros. The Artists and Researchers in Schools project s expenditure amounted to 3,435 euros. The Energy from Learning project for a development network between city districts in the Helsinki Metropolitan Area was started in the Urban Culture Unit during the autumn. The administration and financing of the project during the study phase is the responsibility of Helsinki Cultural Office. Expenditure was 8,94 euros of the appropriation. Investments Appropriations amounting to 433,171 euros were spent on movable assets included in investments. The biggest acquisitions were at the International Cultural Centre Caisa (87,8 euros), at the Stoa Cultural Centre of Eastern Helsinki (82,21 euros), at the Savoy unit (56,672 euros), and for the entire Cultural Office s consolidated IT purchases (54,338 euros). Construction Appropriations amounting to 83,248 euros were spent on construction. The biggest projects were at the Annantalo Arts Centre, 21,337 euros, which included painting the classrooms, renovating the working facilities and repairing windows, and at Caisa, 61,911 euros, including design and conversion work on the new premises. 32 ENGLISH SUMMARY 22 ENGLISH SUMMARY 22 33

19 Tilastoja Statistik Statistics Kulttuuriasiainkeskuksen palvelussuhteet Kulturcentralens anställda Cultural Office employees Toteutuneet tulot Förverkligade inkomster Actual income MYYNTI MAKSUT TUET VUOKRAT MUUT FÖRSÄLNING BETALNINGAR UNDERSTÖD HYROR ÖVRIGA SALES PAYMENTS GRANTS RENTS OTHER Toteutuneet tulot Förverkligade inkomster Actual income Toteutuneet menot Förverkligade utgifter Exercised expenditure PALKAT PALVELUT AINEET VUOKRAT MUUT LÖNER TJÄNSTER MATERIAL MM HYRA ÖVRIGA WAGES SERVICES MATERIALS ETC RENTS OTHER Tulot Inkomster Income 22 Aleksanterin teatteri Alexandersteatern Alexander Theatre ,9 % Hallinto Administration , % Caisa ,1 % Stoa ,6 % Määräaikaiset* Visstidsanställda* Fixed term* % *sis. opettajat *inkl. lärare *incl. teachers yht. sammanlagt total yht. sammanlagt total yht. sammanlagt total yht. sammanlagt total yht. sammanlagt total yht. sammanlagt total yht. sammanlagt total yht. sammanlagt total yht. sammanlagt total yht. sammanlagt total Kaupunginyksikkö Enheten för stadskultur Urban Culture Unit ,9 % Malmitalo Malms kulturhus ,9 % Kanneltalo Gamlasgården ,8 % Ruotsinkielinen toiminta Svensk verksamhet Swedish-language activities ,2 % Annantalo Annegården ,9 % Menot Utgifter Expenditure 22 Kaupunginyksikkö Enheten för stadskultur Urban Culture Unit ,8 % Malmitalo Malms kulturhus ,8 % Kanneltalo Gamlasgården ,2% Ruotsinkielinen toiminta Svensk verksamhet Swedish-language activities ,8 % Aleksanterin teatteri Alexandersteatern Alexander Theatre ,3 % Annantalo Annegården ,1 % Savoy ,8 % yht. Sammanlagt Total = 1,% Hallinto Administration ,3 % Savoy ,1 % yht. Sammanlagt Total = 1,% Caisa ,1 % Stoa ,5 % Vakituiset Ordinarie Regular employees ,7 % Muut Övriga Others 6-2, % yht. Sammanlagt Total 3 = 1,% Palvelussuhteet yksiköittäin Anställda per enhet Employees, by units Aleksanterin teatteri Alexandersteatern Alexander Theatre 24-8, % Kaupunkikulttuuriyksikkö Enheten för stadkultur Urban Culture Unit 8-2,7 % Malmitalo Malms kulturhus 19-6,3 % Kanneltalo Gamlasgården 19-6,3 % Annantalo Annegården 17-35,7 % *sis. opettajat *inkl. lärare *incl. teachers Muut Övriga Others 2-1 % yht. Sammanlagt Total 3 = 1,% Siviilipalvelusmiehet Civiltjänstgörare Civilian servicemen 13-4,3 % Työllistetyt Anställda med statligt sysselsättningsstöd Employed with state subsidies 6-2, % Hallinto Taloushallinto Administration Ekonomiadministration 1-3,3 % Financial administration 18-6, % Caisa 38-12,7 % Stoa* 33-11, % Savoy 22-7,3 % *sis. opettajat *inkl. lärare *incl. teachers Työllistetyt yksiköittäin Anställda med statligt sysselsättningsstöd per enhet Employees with state subsidies, by units Kaupunkikulttuuriyksikkö Enheten för stadkultur Urban Culture Unit 2-3,3 % Malmitalo Malms kulturhus 6-1, % Aleksanterin teatteri Alexandersteatern Alexander Theatre 1-16,7 % Muut Övriga Others 5-8 % Taloushallinto Ekonomiadministration Financial administration 7-11,7 % Caisa 11-18,3 % Taidekasvatus Konstforstran Art Education Kulttuuriasiainkeskuksen näyttelyt Kulturcantralens utställningar Cultural Office Exhibitions x2 taideopetus iltakurssit lyhytkurssit yhteensä 5x2 konstfonstran Kvällkurser Kortkurser Sammanlagt 5x2 Art Education Evening classes Short Courses Total Oppilasmäärät Antal elever Student Volume Kulttuuriasiainkeskuksen tilaisuudet Kulturcentralens evenemang Cultural Office Events x2 taideopetus iltakurssit lyhytkurssit yhteensä 5x2 konstfonstran Kvällkurser Kortkurser Sammanlagt 5x2 5x2 taideopetus Art Education iltakurssit Evening classes lyhytkurssit Short Courses yhteensä Total 5x2 konstfonstran Kvällkurser Kortkurser Sammanlagt 5x2 Art Education Evening classes Short Courses Total Näyttelyiden kävijämäärät Antalet besökare på utställningarna Visitors at Cultural Office exhibitions (1) Tilaisuuksien kävijämäärät Publikmängd på evenemangen Visitors at Cultural Office events (1) Aleksanterin teatteri sis. Harakan, Lasipalatsin ja Kaapelitehtaan toimintaluvut. Savoy-yksikkö sis. Valkoinen sali ja Esplanadin lava. Stoa sis. Kurkinmäen korttelitalon, Merirastin ja Aino Acktén huvilan toimintaluvut. Ruotsinkielinen toiminta sis. Nordsjö-Rastiksen toiminnan luvut. Alexandersteatern inkl. verksamhetssiffrorna för Stora Räntan, Glaspalatset och Kabelfabriken. Savoy-enheten inkl. Vita salen och Esplanadestraden. Stoa inkl. verksamhetssiffrorna för kvartershuset i Tranbacka, Havs-Rastis och Aino Acktés villa. Svensk verksamhet inkl. Nordsjö-Rastis verksamhet. The Alexander Theatre incl. the Cultural Offices activity in Harakka, Lasipalatsi and the Cable Factory. The Savoy Theatre incl. the White Hall and Esplanade bandstand. Stoa incl. the Cultural Offices activities in eastern Helsinki. Swedish-language activities incl. Nordsjö-Rastis activity. Kanneltalo Gamlasgården 5-8,3 % Annantalo Annegården 2-3, % Savoy 5-8,3 % yht. Sammanlagt Total 6 = 1,% Stoa 7-11,7 %

20 Toimipisteiden menot, tulot ja kävijät vuonna 22 Utgifter, inkomster och besökarssiffror för kulturcentralens verksamhetsställen 21 Cultural office premises' income, expenditure and visitors in 22 Kokonaismenot Henkilöstömenot Kiinteistömenot Toimintamenot Kokonaistulot Kävijät yhteensä Pääsymaksullisten Totalutgifter Personalutgifter Fastighetskonstnader Utgifter for verksamheten Totalinkomster Besösake sammanlagt tilaisuuksien kävijät Total expenditure Personnel costs Real estate costs Operating costs Total income Visitors, total Besökare vid avgiftsbelagda evenemag Visitors to events subject to a charge Aluekeskukset* De regionala kulturcentren Regional cultural centers Vierailuteatterit** Gästteatrarna Receiving venues Annantalon taidekeskus Annegårdens konstcentrum Annantalo Arts Centre Caisa Muu toiminta*** Övrig verksamhet Other activities * Stoa, Kanneltalo, Malmitalo Stoa, Gamlasgården, Malms kulturhus ** Aleksanterin teatteri, Savoy-teatteri, Valkoinen Sali Alexandersteatern, Savoyteatern, Vita salen Alexander Theatre, Savoy Theatre, The White Hall *** Kurkimäen korttelitalo, Merirasti, Aino Acktén huvila, Vuotalo, Esplanadin lava, ruotsinkielinen toiminta, Nordsjö-Rastis, musiikki, kaupunkikulttuuriyksikkö, Lasipalatsi, Harakka, Kaapeli, Eläintarhan huvila 14 Kvartershuset i Transbacka, Havs-Rastis, Aino Acktés villa, Nordhuset, Esplanad-estraden, svensk verksamhet, Nordsjö-Rastis, musik, enheten för stadskultur, Glaspalatset, Stora Räntan, Kabelfabriken, Djurgårdsvillan 14 Kurkimäki Community Centre, Merirasti, Villa Aino Ackté, Vuosaari House, The Esplanade Bandstand, Swedish-language activities, Nordsjö-Rastis, Music, Urban Culture Unit, Lasipalatsi, Harakka, the Cable Factory, Villa Eläintarha Yleis- ja taloushallinto eivät ole luvuissa mukana. Tabellen innehåller inte siffrorna för administrationen eller ekonomiförvaltningen. General and finance administration are not included in the figures. Labile Mobile. Koreografia: Arja Raatikainen. Stoa Tuotanto: Nomadi-tuotanto, Zodiak - Uuden tanssin keskus ja Stoa. Ninna Lindström 21 36