Toimintakertomus 2003

Transkriptio

1 Helsingin kaupungin kulttuuriasiainkeskus Helsingfors stads kulturcentral City of Helsinki Cultural Office Toimintakertomus 2003 Verksamhetsberättelse Annual Report

2 Kulttuuriasiainkeskuksen toiminta-ajatus Kulttuuriasiainkeskus on Helsingin kaupungin hallintokunta, jonka tehtävänä on luoda suotuisa ilmapiiri ja edellytykset taiteen ja kulttuurin tekemiselle ja kokemiselle Helsingissä. Kulttuuriasiainkeskus myöntää avustuksia taiteilijoille, taidelaitoksille, -yhteisöille ja -oppilaitoksille. Keskus tarjoaa esiintymis- ja työtiloja taiteilijaryhmille sekä tukee kulttuuritilaisuuksia ja niiden tuotantoa. Lisäksi kulttuuriasiainkeskus tuottaa taidekasvatusprojekteja ja omaa kulttuuritarjontaa. Sisältö Kulttuurijohtajan katsaus 4-5 Kansainvälinen verkostoyhteistyö 6 I Toimipisteet Alueelliset kulttuurikeskukset 7 Kanneltalo 7 Malmitalo 7 Stoa Itä-Helsingin kulttuurikeskus 8 Vierailuteatterit 9 Savoy-teatteri 9 Aleksanterin teatteri 10 Muut toimipisteet 10 Annantalon taidekeskus 10 Kansainvälinen kulttuurikeskus Caisa 11 Kaupunkikulttuuriyksikkö Svensk verksamhet 12 II Kulttuuri- ja kirjastolautakunta III Talous 16 Ympäristö 16 Martin Schwietzken improvisaatioduetto DJ:n kanssa nähtiin Stoassa Uuden ja kokeellisen jongleerauksen festivaalilla Virginie Perocheau Svensk resumé English summary Tilastoja Statistik Statistics

3 Kulttuurijohtaja Yrjö Larmola: Ytimiin keskittyminen tuottaa kipeitä leikkauksia Kaupunki on terävöittänyt strategista suunnitteluaan, jo ilmassa olevan uhkankin vuoksi. Linjassa kaupungin yhteisten arvojen ja strategioiden kanssa myös kulttuuriasiainkeskus on täsmentänyt omat arvonsa ja strategiansa. Keskuksen visiona on olla aktiivinen ja ammattimainen kulttuurivaikuttaja, joka tunnetaan korkeatasoisista ja kiinnostavista tuotteistaan ja joka pystyy lunastamaan paikkansa alueellisena asiantuntijana maan kulttuuritoimijoiden keskuudessa sekä vahvistamaan kulttuurista näkökulmaa kaupungin päätöksenteossa. Visio, niin keskuksen todellisiin edellytyksiin kuin se perustuukin, on haasteellinen. Keskuksen aktiivisuudesta ja ammatillisuudesta ei voi tulla epäilystä. Keskus haluaa todeta sijoittuvansa kulttuurin toimijoiden kenttään, se ei ole yksin eikä irrallaan. Kulttuurisen näkökulman vahvistaminen kaupungintason päätöksenteossa sen sijaan tarjoaa todellisen haasteen. Kulttuurin keskeinen merkitys Helsingin identiteetin ja myös menestyksen tekijänä tunnustetaan juhlapuheissa, mutta eipä juuri budjettipuheissa. Harva ottaa kulttuurin vaalivaltikseenkaan. Kaupungin arvoja on asiakaskeskeisyys. Tästä kulttuuriasiainkeskus ohjelmassaan lausuu: Kulttuuri on olennainen osa Helsingin kaupungin elinvoimaisuutta ja kestävää kehitystä, kulttuuri on peruspalvelu. Vielä emme ole niin pitkällä, että edes oman kaupungin hallinnossa jokainen suostuisi tunnustamaan sen itsestäänselvyyden, että kulttuuri on peruspalvelu. Mitäpä me olisimme, mitä voisimme ja miten voisimme ilman kulttuuriamme? Hallintokunnat keskittyvät ydintehtäviinsä. Kulttuuritoimen ydinalueiksi on määritelty ammattitaiteen tukeminen, lasten ja nuorten taidekasvatus, alueel- Organisaatiokaavio Kehittämisyksikkö Lautakunta-asiat Avustusasiat Lausunnot ja juridiset asiat Kansainväliset asiat Ruotsinkielinen toiminta (Nordsjö-Rastis, Verandan) Kulttuuri- ja kirjastolautakunta (Kklk) Kulttuurijohtaja Hallintoyksikkö Taloushallinto ATK Aleksanterinteatteri Annantalon taidekeskus Caisa Kanneltalo Malmitalo Savoyteatteri Stoa Ateljée-tilat: Harakka Kaapelitehdas Eläintarhan huvila Kaupunkikulttuuriyksikkö Esplanadin lava Aino Actén huvila Vuotalo Tiedotus (Lasipalatsi) Henkilöstö 4 KULTTUURIJOHTAJAN KATSAUS

4 linen kulttuurityö ja monikulttuurisuuden tukeminen. Lasten ja nuorten taidekasvatuksessa merkittävä askel oli Annantalon liittyminen valtakunnalliseen taidekasvattajien verkkoon Taikalamppu-ohjelman puitteissa. Projekti tuotti kohta konkreettista, asiakaspintaan vaikuttavaa tulosta, kun Annantalossa avattiin kultus.fi-verkko, josta koko Helsingin seudun päiväkotien ja alakoulujen opettajat voivat etsiä kursseja ja tapahtumia opetettavilleen. Kansainvälisen kulttuurikeskus Caisan suojissa on toiminut Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittama Avoin oppimiskeskus -projekti, joka on osana Työllistyvä Helsinki -hanketta kehittänyt toimintatapoja maahanmuuttajien ohjaamiseksi suomalaiseen työelämään. Nyt päättynyt projekti sai aikaan pysyvän tuloksen: monikielisen Infopankkitietokannan, joka tarjoaa monipuolista kotouttamiseen liittyvää informaatiota ja yhteystietoja maahan muuttaneille. Keväällä Caisa muutti uuteen tilavaan huoneistoon Rautatientorin itälaidalle. Sinne mahtuvat niin kurssit kuin näyttelyt ja taidetapahtumatkin. Stadin kansanjuhlat -ketju (40 50 tapahtumaa vuosittain) sai rinnalleen KesäStadi-tapahtumaketjun, joka ulottuu Helsinki-päivän Sambakarnevaaleista heinäkuun alkuun. Runsaassa käytössä ovat Lasipalatsin ja tuoreen Kontupisteen tietotekniset tilat, joihin kulttuuriasiainkeskus toimittaa sisältöjä. Lasipalatsissa avattiin keväällä kulttuurihuoneisto Verandan, josta nopeasti muodostui Helsingin ruotsinkielisen kulttuurin vilkas kohtaamispaikka. Verandanin toiminnasta huolehtii kulttuurituottaja, FM Nina Gran. Vuotalo on aloittanut vilkkaan yhteistyön Helsingin 450-vuotistaiteilijatalon kanssa, joka vihittiin 4. huhtikuuta. Kansainvälinen toiminta on painottunut eri järjestöissä kehitettävään kaupunkienväliseen yhteistyöhön ja tapahtumatuontiin. Eurocities-järjestön puitteissa kulttuuriasiainkeskus on panostanut erityisesti East West -yhteistyöhön. Esiintyvän taiteen vierailuja on vastaanotettu runsaasti. Vastavuoroiseen vientiin keskuksen mahdollisuudet ovat vähäiset: Itämeren ArtGenda ja Välimeren Biennale ovat ainoat tapahtumat, joihin kulttuuriasiainkeskus osallistuu taiteen viejänä. Kansainvälistä näkyvyyttä sai myös Caisa Kanadan kenraalikuvernöörille Adrienne Clarksonille täällä järjestetyn tapaamis- ja keskustelutilaisuuden johdosta. Kulttuuritoimen budjetista kaksi kolmannesta on avustuksia, läpikulkurahaa, kolmanneksella katetaan keskuksen vuokrat, palkat, ostopalvelut ja muut ostot sekä toiminta. Toimintaan jää vajaa kymmenennes keskuksen budjetista. Kun etsitään säästöjä, liikkumavara vuokrien ja TIMO VÄISÄNEN palkkojen suhteen on vähäinen. Toiminnan supistaminen vähentää kulttuuriasiainkeskuksen olemassaolon mielekkyyttä. Tästä syystä vuoden 2004 säästöjä etsittiin ennen kaikkea ostoista, välineellisistä kustannuksista ja myös työn hinnasta, vaikka toiminnan supistamistakaan ei voitu täysin välttää. Tarkastelun kohteina olivat toimistokulut, matkustaminen ja kallis sunnuntaityö. Toiminnan suunnittelun ja työhyvinvoinnin välineenä on kaikkialla keskuksessa otettu käyttöön Balanced Scorecard -menetelmä. Sosiaalitoimen ja opetus- ja kulttuurihallintokuntien kesken on useita yhteistyöohjelmia. Kulttuuriasiainkeskus on mukana mm. Oppiva kaupunki -projektissa, Klaari Helsinki -hankkeessa, Terve ja Turvallinen kaupunki -projektissa, Urban-hankkeessa sekä Oppiminen helsinkiläisen elämänkulussa -tutkimuksen ohjausryhmässä. Kanneltalon johtajan KM Antti Mannisen siirryttyä määräajaksi toisiin tehtäviin vt. johtajana toimii FM Sarianna Suomala. Kansainvälinen kulttuurikeskus Caisa sai neljä uutta vakituista työntekijää, joista kolme on maahanmuuttajataustaisia. Voidakseen estää kaupungin taideapurahojen merkityksen vähenemisen inflaation myötä kulttuuri- ja kirjastolautakunta päätti vuosi sitten keskittää apurahanhaun ja -jaon vuosittain vain muutamalle taiteenalalle. Viime vuonna apurahoja jaettiin modernille tanssille, kevyelle musiikille ja mediataiteelle. Tänä vuonna olivat vuorossa kirjallisuus, taideteollisuus, kuvataide ja sarjakuva. Helsingin kaupungin kulttuuripalkinto luovutettiin kirjailija Hannu Mäkelälle. Yrjö Larmola kulttuurijohtaja KULTTUURIJOHTAJAN KATSAUS 5

5 Kansainvälinen verkostoyhteistyö Kulttuuriasiainkeskus toimi aktiivisesti seuraavissa kansainvälisissä verkostoissa: Aerowaves Nykytanssin tuotantoa tukeva verkosto, joka valitsee vuosittain kymmenen uutta produktiota Lontoon Resolution-festivaalille. ASSITEJ Kansainvälinen lastenteatterijärjestö. Biennale des Jeunes Createurs de l Europe et Méditerranée Joka toinen vuosi järjestettävä nuorten taiteilijoiden katselmus. EUnetArt Järjestön tarkoituksena on luoda enemmän tilaa lasten ja nuorten taidetoiminnalle Euroopassa. Verkkoon kuuluu noin 100 lastenkulttuurikeskusta ja -järjestöä 28 eri Euroopan maasta. Eurocities Eurooppalainen yli 100 kaupungin verkosto. Kulttuuriasiainkeskus osallistuu verkoston kulttuurikomitean työskentelyyn. Pohjoismainen yhteistyö Pohjoismaisten pääkaupunkien välisestä kulttuuriyhteistyön koordinoinnista vastasi projektipäällikkö Marie-Louise Blåfield. Hän osallistui kulttuuriasiainkeskuksen edustajana pohjoismaisten pääkaupunkien erilaisiin tapaamisiin. Keskeinen tehtäväkenttä oli avustuksiin, stipendeihin ja yhteistyömahdollisuuksiin liittyvä tiedottaminen ja neuvonta. Vuodesta 2002 lähtien on ollut käynnissä pohjoismaista kulttuuripolitiikkaa käsittelevä konferenssisarja, jonka lähtökohtana on tanskalaissosiologi Peter Duelandin laaja tutkimusraportti Pohjoismainen kulttuuripolitiikka muutoksessa. Kunkin maan kulttuuripolitiikkaa käydään läpi maakohtaisissa seminaareissa. Suomen osalta konferenssi järjestettiin Helsingissä. Nifin (Pohjoismaiden Suomen instituutti) ja kulttuuriasiainkeskus vastasivat ohjelmasta, joka keskittyi suomalaisen kulttuuripolitiikan uusimpiin virtauksiin. Taide ja uudet mediat nousivat erityisesti esiin. Kulttuurilautakuntien vuotuinen kokous järjestettiin vuonna 2003 Tukholmassa. Teemana oli monikulttuurinen Pohjola. Elokuussa Tukholmassa perustettiin lastenkulttuurikeskusten verkosto, joka sai nimekseen Margareta. Kokoukseen osallistui edustajia Bergenistä, Nackasta, Århusista sekä Annantalon taidekeskuksesta Helsingistä. European Drama Encounters (Edered) Verkosto järjestää kansainvälisiä teatterileirejä lapsille ja nuorille. Informal European Theatre Meeting (IETM) Euroopan laajin teatterialan verkosto, jonka jäseninä on yli 500 teatterialan organisaatiota. International Society for Education through Art (InSEA) Taidekasvattajien maailmanlaajuinen yhteistyöjärjestö. Réseau Art Nouveau Network Jugend-tyyliä vaaliva verkosto. Trans Dance Europe 2000 Verkosto tukee nykytanssin tuotantoa ja kansainvälistä vaihtoa. Mikko Innanen esiintyi ranskalaistrio Triaden kanssa Kanneltalossa lokakuisella Vapaat äänet -kiertueella. Maarit Kytöharju 6 KANSAINVÄLINEN VERKOSTOYHTEISTYÖ

6 Alueelliset kulttuurikeskukset Kanneltalo, Malmitalo ja Stoa ovat vireitä kulttuurikeskuksia, joiden tarjonta on omalla alueellaan merkittävä. Kulttuuriasiainkeskuksen lisäksi niissä toimivat mm. kaupunginkirjasto, työväenopisto ja nuorisoasiainkeskus. Varsin erilaisia kulttuurikeskuksia yhdistää sama intressi: laadukkaan ja edullisen ohjelman tuottaminen oman alueen asukkaille. Kanneltalo Kanneltalo on läntisen Helsingin musiikkiin erikoistunut kulttuurikeskus. Kanneltalon ohjelmaprofiilissa korostuvat etenkin klassinen musiikki ja jazz sekä lastenohjelma. Vuoden konserttitarjonta oli monipuolista. Klassisen musiikin osalta yksi vuoden kohokohdista oli italialaisen Cremona-jousikvartetin ja pianisti Antti Siiralan kohtaaminen Kamari 21 -sarjan konsertissa. Sekä Helsingin kaupunginorkesteri että Radion sinfoniaorkesteri konsertoivat Kanneltalossa syyskaudella. Uuden musiikin saralla aloitettiin yhteistyö Musica nova Helsinki -festivaalin kanssa: kiinalaiserhuisti Xu Ke vieraili Kanneltalossa maaliskuussa. Vuoden jazzhuipennuksiksi kohosivat How Many Sistersin, Kirmo Lintinen Trion, eteläafrikkalaisen Gloria Bosmanin tähdittämän Eero Koivistoinen Imbizon sekä Anna-Mari Kähärä Orkesterin konsertit. Yhteistyö Alankomaiden suurlähetystön kanssa toi Kanneltaloon Princes Christina Concours -kilpailun finalisteja. Kulttuuriasiainkeskuksen muiden aluekeskusten, Stoa Itä-Helsingin kulttuurikeskuksen ja Malmitalon sekä Pekingin kaupungin kulttuuriviraston ja Kiinan Kansantasavallan suurlähetystön kanssa yhteistyössä toteutettu China Today festivaali saavutti suuren suosion. Vuoden koskettavin konsertti oli näkövammaisen Iiris Brocken ja Taru-projektin kanssa järjestetty Jumalten viinijuhla -konsertti. Tanssin puolella nähtiin korkeatasoisia flamenco-esityksiä sekä M.A.D. -tanssimaistereiden esityssarja Kehä. Kanneltalon galleriassa oli vuoden aikana esillä 17 näyttelyä, mm. Howard Smithin About Faces. Lasten ohjelmiston syyskauden avasi ensi kertaa laajamittaisena toteutettu Taiteiden yö -tapahtuma. Kanneltalo osallistui pääkaupunkiseudun kotimaiseen Hurraa!-lastenteatterifestivaaliin maaliskuussa. 5x2 -taidekasvatus jatkui Rytmi ja liike -kursseilla. Malmitalo Helsingin pohjoisen ja koillisen alueen kulttuurikeskuksen tavoitteena on monipuolisen kulttuuritarjonnan järjestäminen alueen asukkaille sekä uuden yleisön aktivointi. Vuonna 2003 Malmitalossa järjestettiin kokous- ja esitystiloissa yhteensä 770 tilaisuutta, joista 410 oli kulttuuri- ja taidetilaisuuksia. Kulttuuritarjonnan ytimen muodostivat taidenäyttelyt, konsertit, teatteriesitykset, lastenohjelmat sekä Kino Helios ja muut elokuvaesitykset. Malmitalon taidenäyttelyt järjestettiin vuonna 2003 ensimmäistä kertaa kokonaan yhteistyössä Helsingin Taiteilijaseuran kanssa. Konserteissa esiintyi musiikin eri lajien ja eri soitinten edustajia. Loppuvuoden uutuus oli klassisen musiikin tarjonnan lisääminen. Tarjontaa lisättiin yhteistyössä Sibelius-Akatemian opiskelijoiden ja Radion sinfoniaorkesterin muusikoiden kanssa. Klassisen musiikin yleisöä kertyi syksyn aikana enemmän kuin koko edellisenä vuonna yhteensä. Teatteritarjonnasta erottui erityisesti syksyn neljän monologinäytelmän sarja: Pentinkulman naiset, Naisen yhdestoista käsky, Hyännäkönen mies sekä Kun Johan Padovalainen Amerikan löysi. Elokuvien osalta uutta oli yhteistyön aloittaminen DocPoint -festivaalin kanssa. Malmitalossa nähtiin festivaalin kotimaisen sarjan dokumenttielokuvat. Helsingin kaupungin lapsi- ja perhepoliittisen ohjelman mukaisesti Malmitalo pitää yllä lasten ja nuorten taideja kulttuuritoimintaa mm. vuokraamalla taideluokkia taiteen perusopetusta järjestäville kouluille, antamalla tiloja näiden järjestämille oppilastöiden näyttelyille ja järjestämällä itse kulttuuriohjelmaa sekä taidekursseja lapsille. Maaliskuussa nähtiin Hurraa-festivaalin esityksiä, elokuussa Malmitalon ensimmäinen Taiteiden yö, lokakuussa Sirkus soikoon! -sirkuspäivä ja marraskuussa Lasten Etnosoi! -tapahtuma. 5x2-taideopetusta järjestettiin entiseen tapaan ostamalla opetuspalvelut talossa toimivilta taidekouluilta. ALUEELLISET KULTTUURIKESKUKSET 7

7 Stoa Itä-Helsingin kulttuurikeskus Stoa on Itä- ja Kaakkois-Helsingin alueen kulttuurikeskus, joka tarjoaa kulttuuripalveluja kaikenikäisille. Ohjelmatarjonnassa korostuvat tasokkaat nykytanssiesitykset sekä lasten ohjelmisto. Stoa vastaa myös Vuotalossa sijaitsevan kulttuuriasiainkeskuksen toimipisteen sekä Aino Acktén huvilan toiminnasta. Helsingin kaupungin taloudellisen tilanteen kiristyessä Stoassa aloitettiin uusien yhteistyökumppaneiden etsintä lähestymällä mm. eri maiden suurlähetystöjä. Etsinnän tuloksena saatiin aikaan mittavat yhteistyöprojektit Kiinan ja Iranin lähetystöjen kanssa. China Today festivaali levittäytyi syyskuussa kaikkiin alueellisiin kulttuurikeskuksiin. Iranin kulttuuri esittäytyi touko-kesäkuun vaihteessa runsaana. Elokuvat, työpajat, konsertit, luennot ja näyttelyt kiinnostivat yleisöä, olihan Iran myös maailmanpoliittisen mielenkiinnon keskipisteessä. Yhteistyön tuloksia saatiin ihailla myös Stoan näyttelytiloissa, joissa oli esillä taidetta mm. Italiasta, Ukrainasta, Iranista, Venezuelasta, Kiinasta ja Kyprokselta. Lasten kurssitarjontaa lisättiin. Hiihtolomakursseilla tutustuttiin teatteriin. Kesäkursseilla alle 10-vuotiaat tytöt taiteilivat prinsessanukkeja ja vanhemmat lapset tekivät teatteriesityksen. Itä-Helsingin ala-asteiden oppilaat tutustuivat kuva- ja tekstiilitaiteeseen 5x2-taidekursseilla. Stoa toimi vuoden aikana useiden festivaalien esityspaikkana. Hurraa!-lastenteatterifestivaali toi maaliskuussa Stoaan kaksi uutta kotimaista lastenteatteriesitystä. Helsingin Juhlaviikkojen ja Tanssiareena-festivaalin ansiosta Stoassa nähtiin runsaasti nykytanssia ja yleisö löysi esityksiin mukavasti. Maija Vilkkumaan, Maarit Hurmerinnan ja Vesa-Matti Loirin konsertit vetivät hyvin yleisöä kevätkaudella. Klassisen musiikin tarjontaa jatkoi jo perinteeksi muodostunut Kuhmon kamari Stoassa -kamarimusiikkikonserttien sarja. Aino Acktén huvila Aino Acktén huvila oli avoinna yleisölle toukokuusta lokakuun loppuun. Huvilassa kuultiin kaikkiaan 30 konserttia, joiden ohjelmisto ulottui klassisesta kevyeen musiikkiin. Sun Lines -laivayhtiön kanssa järjestettiin opastettuja merellisiä kiertokäyntejä itäisen Helsingin kartanoihin ja huviloihin. Risteilyt päättyivät Aino Acktén huvilalla kuultuun konserttiin. Vuotalo Vuotalon ohjelmaprofiilissa korostuivat vuonna 2003 lastenkulttuuri ja aikuisväestölle suunnattu uuden- China Today festivaali levittäytyi alueellisiin kulttuurikeskuksiin lainen ohjelmatoiminta. Vuosaaren taiteilijatalon valmistuttua Vuotalo aloitti yhteistyön talon taiteilijoiden kanssa järjestämällä klubi-iltoja Vuotalon kahvilassa. Guinealainen Sembe-tanssiryhmä vieraili Vuotalossa toukokuussa. Kassandra ry:n kanssa järjestettiin lasten taidepajoja kerran viikossa. Taidekasvatusyhteistyö alueen koulujen kanssa jatkui. Vuotalossa annettiin 5x2-taideopetusta kolmena päivänä viikossa. Opetusaineina olivat grafiikka, valokuvaus, animaatio sekä kuva- ja tekstiilitaide. Vuosi 2003 käynnistyi loppuunmyydyllä Avanti!:n konsertilla. Vuoden alussa aloitettiin myös Senioritanssit. Syksyllä käynnistyi Maanantaileffa-sarja. Lasten Lauantai -sarjassa oli tarjolla mm. Teatteri Ispinän, Teatteri Kehä III: n ja Nukketeatteri Vihreän Omenan esityksiä. Vuotalossa nähtiin myös Hurraa! -lastenteatterifestivaalin esityksiä. Maahanmuuttajaryhmät vuokrasivat Vuotalon salia omia kulttuuritapahtumiaan varten. 8 ALUEELLISET KULTTUURIKESKUKSET

8 Vierailuteatterit Vaihtuvien vierailujen näyttämönä ovat kaupungin keskustassa sijaitsevat Aleksanterin teatteri ja Savoyteatteri. Niiden tiloja vuokrataan erilaisiin teatteri- ja tanssiesityksiin sekä konsertteihin, ja niissä on tekniset valmiudet vaativien kansainvälisten vierailujen toteuttamiseen. Savoy-teatteri on erikoistunut lyhyisiin ja nopeasti vaihtuviin tapahtumiin, Aleksanterin teatterissa pyritään järjestämään pidempiä esitysperiodeja. Savoy-teatteri Vuonna 2003 syntyi Savoy-teatterin tähänastisen toiminnan kävijämääräennätys, yli Lukumääräisesti mittavin esityssarja oli Helsingin kaupunginteatterin Stand By Me -musikaali, joka esitettiin yli 40 kertaa. Helsingin Juhlaviikkojen ja Savoy-teatterin yhteistuotantona järjestettiin Tiger Lillies Circus -ryhmän 6 esitystä. Maailmanmusiikista on muodostunut Savoy-teatterin ohjelmiston ainutlaatuinen, kantava osa. Alan ehdotonta huippua edusti Etnosoi!- festivaaliin kytketty Salif Keitan konsertti. Myös flamencoviikonloppu espanjalaisine ja suomalaisine ryhmineen oli Savoyn tuotantoa. Lasten ohjelmatarjontaa edusti Risto Räppääjän uusintavierailu. Vuosi päättyi Ihan kuusessa -jouluiloitteluun. Esplanadin lavan suurin tapahtumakokonaisuus oli Suomen Jazzliiton järjestämä Jazz-Espa. Argentiinalainen tangoorkesteri Sexteto Mayor esiintyi Savoy-teatterissa helmikuussa. VIERAILUTEATTERIT 9

9 Aleksanterin teatteri Aleksanterin teatteri on tehnyt vuodesta 2000 lähtien yhteistyötä Moskovan kaupungin kanssa Russian Seasons -teatterifestivaalin osalta. Venäjä-yhteistyö ulottui vuonna 2003 ensimmäistä kertaa myös Pietariin. Aleksanterin teatterissa vieraili keväällä lähes sadan vuoden tauon jälkeen pietarilainen Mariinski-teatteri. Ohjelmistossa oli balettiiltoja sekä oopperat Jevgeni Onegin ja Tsaari Demian. Lisäksi Helsingin kirkoissa kuultiin kirkkokonsertteja. Toukokuinen Aasia Helsingissä -festivaali esitteli indonesialaista musiikkia ja varjonukketeatteria. Syksyllä Aleksanterin teatterissa vierailivat Prahan kamaribaletin seurue sekä korealainen tanssiryhmä ON. Russian Seasons -festivaalilla marraskuussa nähtiin Konstantin Raikinin tähdittämä Kontrabasso, Henrietta Janovskajan uusin näytelmä Hunajan Maku sekä Kama Ginkasin ohjaama, Marc Chagallin elämästä kertova näytelmä Karkotuksen unet. Joulukuussa Aleksanterin teatterissa vieraili kiinalainen pekingoopperaseurue, joka esitti näytelmäklassikon Zhaon perheen orpo. Aleksanterin teatterin tulosyksikköön kuuluvissa Harakan saaressa työskenteli kolmisenkymmentä taiteilijaa ja Kaapelitehtaan ateljeetiloissa toukokuun loppuun asti noin viisitoista taiteilijaa. Eläintarhan huvilassa majoittui vuoden aikana taiteilijoita yli kymmenestä eri maasta. Lasipalatsissa esitettiin klassikkoelokuvien sarjoja ja toimitettiin sähköistä taidelehti Skenetiä. Aleksanterin teatterin kevään huippukohtiin kuului Mariinski-teatterin vierailu. Kuva Fokinin Chopinianabaletista. Natasha Razina. Muut toimipisteet Annantalon taidekeskus Annantalon taidekeskuksen toimintaa vuonna 2003 väritti monitahoinen yhteistyö pääkaupunkiseudun ja valtakunnallisten taide- ja kulttuuritoimijoiden kanssa. Annantalon taidekeskus valittiin opetusministeriön käynnistämän Taikalamppu-verkon puitteissa yhdeksi valtakunnalliseksi lastenkulttuurin kehittämiskeskukseksi. Saadun määrärahan turvin toteutettiin fi-verkkopalvelu, joka kokoaa yhteen pääkaupunkiseudun taidekasvatusprojektit ja toimii erityisesti opettajien ja päivähoitotoimen sekä taidelaitosten työvälineenä. Taikalamppu-hankkeen kehittämiskohteena olivat myös yläasteen ja lukion oppilaille järjestetyt kulttuurikurssit, joilla paneuduttiin taiteen kautta elämän eri ilmiöihin 38 tunnin ajan. Kurssit järjestettiin yhteistyössä pääkaupunkiseudun taidelaitosten ja opetusviraston kanssa. Kulttuurikurssimallia esiteltiin laajasti muualla Suomessa ja myös kansainvälisesti. Näyttelyissä tutkittiin mm. tyttöyttä. Toukokuussa esillä oli Prinsessoja ja pahoja tyttöjä -näyttely ja marraskuussa Maailman ihanin tyttö. Miina Savolaisen ja kymmenen lastenkodissa kasvaneen nuoren naisen näyttely oli monivuotisen valokuvausprojektin päätös. Näyttelyssä kävi yleisöä poikkeuksellisen paljon, ja siihen liittyneet keskustelutilaisuudet ja voimauttavan valokuvan työpajat olivat täynnä. Maailman ihanin tyttö sai TV1:n kulttuuritoimituksen Vuoden erikoisvalopilkku -tunnustuspalkinnon. Satuhahmoja ja voimaeläimiä -näyttely kuului Taideteollisen korkeakoulun taidekasvatuksen osaston Syreenin Taimi - taide siltana omaan elämään -tutkimushankkeeseen. Taiteiden yönä avautui suomalaisen nukketeatterin uranuurtajan Mona Leon syntymän 100- vuotisjuhlanäyttely Nukketeatterin tuulispää Mona Leo 100 v. Ohjelmassa olivat myös mm. Lasten Taiteiden yö, Historialliset kaupunkikierrokset, Japani-päivä sekä kulttuurivuoden jatkohankkeet lasten- ja nuortenteatterifestivaali Hurraa!, draamatyöpajat Helsingin Taidehallin Luc Tuymansin näyttelyn yhteydessä, taidevaunut Töölönlahdella Helsinki-päivänä sekä Taiteilijat ja tutkijat kouluissa. 10 VIERAILUTEATTERIT MUUT TOIMIPISTEET

10 Kansainvälinen kulttuurikeskus Caisa Caisa on kansainvälinen kulttuurikeskus Helsingin keskustassa. Keskus tukee monikulttuurisen ja suvaitsevaisen kaupungin kehittymistä edistämällä eri maista tulleiden ihmisten vuorovaikutusta ja tukemalla etnisten vähemmistöjen ja monikulttuuristen ryhmien kulttuurinharjoittamista. Kymmenet eri ryhmät ja järjestöt käyttävät Caisan tiloja erilaisiin kulttuuri- ja keskustelutilaisuuksiin. Caisan uudet tilat saatiin käyttöön Tilat avattiin yleisölle helmikuussa 2003, ja virallisia avajaisia vietettiin Caisa sai myös neljä uutta vakanssia. Caisan omaa kulttuurituotantoa olivat vuonna 2003 mm. Helsinki-päivän kesäjuhla, Taiteiden yön tilaisuus elokuussa ja monikulttuuristen messujen juhla. Kansainvälisenä naistenpäivänä järjestettiin Kassandra ry:n ja useiden eri maahanmuuttajien yhdistysten kanssa suuren suosion saavuttanut kulttuuri-ilta. Caisan monikulttuuriset messut järjestettiin lokakuussa 2003 ja perinteinen joulubasaari joulukuussa. Taidenäyttelyistä erityisesti Ewa Maslowskan ja Aleksei Gennadievin ja Alexander Reichsteinin yhteisnäyttely keräsivät runsaasti yleisöä. Monikulttuuriverkosto kokosi Caisaan kuukausittain eri virastojen, projektien ja järjestöjen edustajia. Kansainvälisyyskurssit päiväkodeille ja kouluille sekä monimuotoisuuskoulutus eri ammattiryhmille jatkuivat. Lokakuussa 2003 Kanadan kenraalikuvernöörin valtiovierailun yhteydessä Caisassa järjestettiin myös pyöreän pöydän keskustelutilaisuus Diversity and Citizenship. Suosittu Naisten kansainvälinen olohuone -toiminta jatkui opetusministeriön tukemana. Vuoden 2003 lopussa päättyi ESR-rahoitteinen Avoin oppimiskeskus -projekti, jonka painoalueita olivat verkostoyhteistyön kehittäminen sekä monikulttuurityön sähköisen info- ja osaajapankin rakentaminen. Infopankki avattiin lokakuussa 2003, ja se keräsi kolmen ensimmäisen kuukauden aikana kävijää. Uudenmaan monikulttuurisen tietopalvelukeskus -hanke (SELMA) aloitti toimintansa Caisassa huhtikuussa Etiopialainen Queen of Sheba -kokoonpano oli Caisan avajaisviikon pääesiintyjä maaliskuussa. Teemu Kokkonen. Kaupunkikulttuuriyksikkö Kaupunkikulttuuriyksikkö tukee alueellisia kulttuuritapahtumia, -projekteja ja asukkaiden verkottumista. Työtä tehdään kaupunginosien ja niiden asukkaiden, järjestöjen, yritysten ja muiden alueellisten toimijoiden kanssa. Kaupunkikulttuuriyksikkö tuki vuoden aikana kuuttakymmentä asukkaiden hanketta ja tapahtumaa. Yksikön ja kaupunginosajuhlia järjestävien verkostojen yhteiseen Stadin Kansanjuhlat -renkaaseen kuului näistä 40 tapahtumaa, jotka keräsivät yli kävijää. > MUUT TOIMIPISTEET 11

11 > Stadin kansanjuhlien suurimmat tapahtumat olivat Maailma kylässä -festivaali sekä uusi Kontufestari. Uutena kärkihankkeena kaupunkikulttuuriyksikkö tuotti Kesä Stadi tapahtumasarjan, johon kuului mm. kolmipäiväinen Tanssiva Helsinki -tapahtuma. Terve ja turvallinen kaupunki -neuvottelukunnan tuella kaupunkikulttuuriyksikkö käynnisti eri kaupunginosissa kymmenen vuorovaikutteista projektia, joita vetivät ammattitaiteilijat yhteistyössä paikallisten yhdistysten ja asukkaiden kanssa. Kaupungin itäisellä alueella kaupunkikulttuuriyksikön alaisuudessa toimi kahdeksan Urban II -ohjelman kulttuurihanketta Kontupisteessä sekä Kontulaan ja Myllypuroon sijoitetut kaksi lähiötaiteilijaa. Pääkaupunkiseudun Kaupunginosien Kehittämisverkosto KaKe kuuluu pilottiprojektina alueen kaupunkien yhteiseen Osaaminen ja osallisuus -kaupunkiohjelmaan. KaKen tavoitteena on tunnistaa paikalliset innovaatiot ja auttaa hyvien käytäntöjen levittämisessä pääkaupunkiseudulla. Projekti on järjestänyt lukuisia seminaareja ja tapaamisia eri teemoista sekä julkaissut tiedotteita. Ks. Svensk verksamhet Samarbete är nyckelordet för kulturcentralens svenska verksamhet. Genom dagligt samarbete och konkreta nätverk profileras den finlandssvenska kulturen i staden och invånarna får möjligheter att själva utöva och utveckla sitt eget språk och sin kultur. Det svenska kulturcaféet Verandan öppnades i Glaspalatset i februari, som ett samarbetsprojekt mellan kulturcentralen, det svenska infocentret Luckan och Café Java. Tanken var att skapa en träffpunkt för invånarna samt ett forum för kulturaktörer. Man ville presentera det svenska kulturutbudet, belysa olika aktuella teman, ge kulturaktörer ett nytt kontaktforum samt främja barnkultur i olika former. Programmen fördelades på fyra veckodagar och resultatet blev ca 200 program eller 120 olika produktioner under året. Ungefär hälften av programmen hade fritt inträde och en tredjedel av programmen riktades till barn och familjer. Det uppskattade besökarantalet för året var ca 5000 personer. Samarbetet med infocentret Luckan upplevdes som positivt och Verandan fick god respons från allmänheten både för sitt nya koncept och för sitt varierande programutbud. Verandan blev ett vardagsrum för människor i alla åldrar. Ett tiotal lågstadieklasser deltog i konstkurser i serien 5x2 på Annegården och STOA. Ca 270 barn deltog i de historiska rundturerna i maj. Ca 1000 daghems- och skolbarn har erbjudits svenska teaterföreställningar på bland annat Verandan och Annegården, även i samband med teaterfestivalen Hurra!. Under året har kulturcentralen samarbetat med Utbildningsverket, Socialverket och Ungdomscentralen samt med olika svenska organisationer kring svenska kulturfrågor, särskilt gällande barn och unga. En svensk vecka genomfördes i samarbete med Finlands Svenska Folkting och ett tjugotal olika kulturinstitutioner i anslutning till Svenska Dagen i november. I samarbete med Finlandssvenskt filmcentrum rf och Walhalla rf har nordiska filmer erbjudits både barn och vuxna på Bio Rex. Rastis ett kulturellt andningshål i östra Helsingfors Årets nyhet på Rastis var Seniorträffarna med kaffeservering och program som arrangerades månatligen under våren och hösten För flere år sedan fungerade seniorverksamhet på Rastis i Socialverkets regi men den flyttades till andra utrymmen och sedan dess har Rastis evenemang främst riktats till barn och ungdom. Under år 2003 startade man dock på prov igen seniorverksamhet som det verkar finnas en social beställning för, även om Rastis numera är så trångbott att det på vardagar är svårt att hitta utrymmen för ännu en användargrupp i huset, jämsides med daghemmet, skolan, ungdomsgården och eftermiddagsklubben. Ett regelbundet återkommande inslag i seniorprogrammen var Folkhälsans Mimosel-program under ledning av Ilse Vaenerberg. I övrigt bjöds det främst på kulturellt program; musikprogram eller allsång, föredrag och Svenska Dagenfirande. Nytt för året var också en Rysk kväll som arrangeras tillsammans med Svensk-ryska föreningen, som stod för den ryska buffén medan Rastis svarade för programmet som bestod av ryska clowner och visor av Vysotskij framförda av Dan Fägerquist och Eldsjäl från Sverige. I övrigt arrangerade Rastis under året sedvanligt Söndagsskoj samt skolföreställningar för barn med teater och konserter. Särskilt kan nämnas svenska gästspel av Teater DaCapo från Uppsala som besökte Rastis både höst och vår med två olika uppsättningar samt Hurraa!-festivalen som gästade Rastis med en pjäs från Teaterhögskolans nordiska magisterår, NorMa. 12 MUUT TOIMIPISTEET

12 Kulttuuri- ja kirjastolautakunta Lautakunnan puheenjohtajana toimi Riitta Suominen (Kok) ja varapuheenjohtajana Tero Tuomisto (SDP). Muut jäsenet olivat Jussi Chydenius (Vihr), Reiska Laine (Vihr), Päivi Lipponen (SDP), Leena Löyttyniemi (Kok), Tanja Remes (Vihr), Lauri Törhönen (Kok) ja Henrika Zilliacus- Tikkanen (RKP). Varajäseninä toimivat Helena Lauriala (Kok), Mikko Hakkarainen (SDP), asti Jaime Potenze (Vihr) ja lähtien Ville Tuominen (Vihr), Riitta Kaukonen (Vas), Paula Koskimäki (SDP), Olli Vasa (Kok), Hanna Fontana (Vihr), Timo Nurmiluoto (Kok) ja Sture Gadd (RKP). Lautakunnan sihteerinä toimi kehittämispäällikkö Paiju Tyrväinen. Kaupunginhallituksen edustaja oli Suzan Ikävalko. Kulttuuri- ja kirjastolautakunta kokoontui 13 kertaa ja teki kokouksissaan 170 päätöstä. Jaostotyöskentely Kulttuuri- ja kirjastolautakunta valitsi keskuudestaan viisijäsenisen avustusjaoston valmistelemaan vuoden 2003 taideyhteisöjen toiminta-avustuksia, taidekasvatusprojekteihin tarkoitettuja avustuksia sekä taideapurahoja ja vuoden 2004 taide- ja kulttuurilaitosten toiminta-avustuksia. Puheenjohtajana toimi Riitta Suominen (Kok) ja jäseninä Mikko Hakkarainen (SDP), Riitta Kaukonen (Vas), Reiska Laine (Vihr) ja Henrika Zilliacus-Tikkanen (RKP). Sihteerinä oli lautakunnan sihteeri. Jaosto kokoontui neljä kertaa. Päätökset ja lausunnot Avustukset Lautakunnan taloudellisesti merkittävin tehtäväalue on helsinkiläisen kulttuuri- ja taidekentän tukeminen. Lautakunta vahvisti kulttuuripolitiikalle seuraavat painoalueet: monikulttuurisuuden, kansainvälisen kulttuurivaihdon, lasten ja nuorten taidekasvatuksen tukemisen, produktiotuen kehittämisen sekä suomenruotsalaisen vähemmistökulttuurin ja alueellisen kulttuurityön tukemisen. Vuonna 2003 taidelaitosten ja taiteen tekijöiden avustamiseen käytettiin euroa. Suurin osa lautakunnan myöntämistä tuista jaettiin toiminta-avustuksina taidelaitoksille: taidekouluille ja -opistoille, ammattiteattereille, museoille sekä sivistys- ja taidejärjestöille yleensä. Lautakunta tuki 37 kaupungissa järjestettävää festivaalia yhteensä eurolla. Loput lautakunta jakoi harkinnanvaraisina avustuksina kuten taideapurahoina ja produktioavustuksina. Merkittävin muutos avustuksissa oli lautakunnalle asetettu säästötavoite, joka tarkoitti noin 4 5 %:n leikkauksia taidelaitosten sekä sivistys- ja taidejärjestöjen toiminta-avustuksiin. Säästöjä painotettiin niin, että lasten ja nuorten taideopetuksessa pysyteltiin edellisen vuoden tasossa ja muiden taidelaitosten avustuksiin tehtiin 5-6%:n leikkaukset. Nukketeatteri Vihreän Omenan saneeraussuunnitelmia ja maksusopimuksien toteutumista seurattiin vuoden ajan. Teatteri ei kuitenkaan päässyt sille asetettuihin tavoitteisiin, joten sille ei voitu myöntää kaupungin toiminta-avustusta vuodelle Huima-festivaalilla nähtiin mm. Magic With Glenn Gould -esitys Charlotte Estman-Wennström Myönnetyt avustukset 2003 euroa Kulttuurilaitosten toiminta-avustukset Produktioavustukset, kansainväliset vierailut ja harkinnanvarainen festivaalituki (sis. Biennale, Festadi/Koneisto, Mariinski ja Huima) Projektiavustukset Taidekasvatusprojektit Taideapurahat * Sivistys- ja taidejärjestöt Kulttuuripalkinto Kulttuurikaupunkivuoden jatkoprojektit Kaikki avustukset yhteensä *Vuonna 2003 taideapurahat ( euroa) jaettiin seuraaville aloille: kirjallisuus, kuvataide, taideteollisuus ja sarjakuvataide. KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNTA 13

13 Kansainväliset kokoukset Helsingissä ja ulkomailla Lautakunnan edustajat osallistuivat Helsingissä pidettyyn Pohjoismaiseen kulttuuripoliittiseen konferenssiin. Tukholman kulttuurihallinto järjesti monikulttuurisuusaiheisen pohjoismaisen seminaarin, johon kutsuttiin pääkaupunkien kulttuurilautakuntien edustajia. Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan edustajana toimi Tero Tuomisto. Kulttuuritoimen ydinalueet Kulttuuri- ja kirjastolautakunta vahvisti kulttuuritoimen ydintoiminta-alueiksi ammattitaiteen tukemisen, lasten ja nuorten taidekasvatuksen, alueellisen kulttuurityön ja monikulttuurisuuden tukemisen. Ruotsinkieliset kulttuuripalvelut Lautakunta piti syksyllä Helsingin ruotsinkielisiä kulttuuripalveluja koskevan teemakokouksen. Se päätti, että ruotsinkielisiä lastenkulttuuripalveluja vahvistetaan tarjonnan katvealueilla ja että ulkopuolisella rahoituksella Töölöntorin reunaan rakennettavan nuorisokulttuurikeskus Sandelsin syntyä tuetaan. Yhteistyössä Svenska Kulturfondenin kanssa avattiin ruotsinkielisen kulttuurin kohtauspaikka Verandan Lasipalatsiin. Lautakunta ja kulttuuriasiainkeskus edistivät ruotsinkielisen kuntainliiton ylläpitämän syventävän musiikkiopetuksen siirtymistä Brages musikskolanin vastattavaksi. Tilat Lautakunta päätti Esplanadin lavan uusista vuokrausperiaatteista ja käsitteli keväällä Tiloja tanssille -yhdistyksen kirjettä koskien Aleksanterin teatterin tulevaa käyttöä. Kaupunkikulttuuriyksikkö päätettiin siirtää vuoden 2004 alusta alkaen Malmitalosta kulttuurikeskus Caisan tiloihin. Muita lausuntoja ja päätöksiä Paljon julkista huomiota saanutta Mustikkamaan tanssipaviljonkia koskien annettiin lausunto Taku ry:n lainaanomuksesta tanssikulttuurikeskuksen rakentamiseksi Mustikkamaalle. Lautakunta antoi lausuntonsa myös mm. lasten ja nuortenkulttuurin yhteistyömuotojen kehittämistyöryhmän loppuraportista ja kulttuurikaupunkisäätiöltä siirtyvien varojen käyttämisestä sekä opetusministeriön ehdotuksesta maahanmuuttopoliittisiksi linjauksiksi. Lautakunta päätti myös Tanssikoulu Baila Bailan ja Pukinmäen taidekoulun hyväksymisestä taiteen perusopetusta antaviksi oppilaitoksiksi. Kirjastoa koskevat lautakunnan asiat esitellään kaupunginkirjaston toimintakertomuksessa. Vuoden 2003 taiteilija-apurahat ja kulttuuripalkinto Taideapurahat kohdennetaan vuosittain erikseen vahvistettavalle taidealalle. Vuonna 2003 taideapurahoja myönnettiin seuraaville taiteenaloille: kirjallisuus, taideteollisuus, kuvataide ja sarjakuva. Vuoden 2003 kulttuuripalkinto myönnettiin kirjailija Hannu Mäkelälle. Palkinnon perusteluissa todettiin, että Mäkelä on monipuolisuudessaan aito sekä runoilijana että prosaistina. Hänen Eino Leinoa ja L. Onervaa koskevassa elämäkerrallisessa teoksessaan Nalle ja Moppe taiteilijan omaan eläytymiskykyyn perustuva ilmaisuvoimaisuus ja vetoavuus yhdistyvät tieteellisen tutkimuksen luotettavuuteen. Mäkelän teoksissa elää myös usean vuosikymmenen Helsinki. Lautakunta jakoi 29 taiteilija-apurahaa. Ne myönnettiin seuraaville henkilöille: Kirjallisuus Ekman Satu Kojo Tuula Larsson Anders Londen Magnus Soinivaara Taavi Susiluoto Saila Taideteollisuus Aartomaa Tapani Kukkasjärvi Irma Slotte Caroline Vekkeli Pirkko Kuvataide Candolin Chrisse Duncker Maria Heikkinen Heli Hinz Mikko Kaila Tuukka Karvonen Otto Parikka Merja Paunu Tarmo Rannikko Vesa-Pekka Reichstein Alexander Ryöppy Catarina Sarasalo Sami Schildt Riitta Séraphin Lena Turakka Purhonen Kalle Vehkaperä Heli Sarjakuvataide Aakko Janne Mäkelä Timo Nuutinen Christer 14 KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNTA

14 Avustusten jakautuminen taiteenlajeittain AVUSTUKSET TEATTERILLE Taidelaitosavustukset Teatterilain alaiset ammattiteatterit Harrastajateatterit ja teatterilain ulkopuoliset ammattiteatterit Harkinnanvaraiset avustukset Kulttuuriyhteisöavustukset Produktiot (sis vuoden jatkoprojektit) Taideapurahat Taidekasvatus Kansainväliset vierailut * Projektit Yhteensä * yhdistetty produktioavustuksiin AVUSTUKSET MUSIIKILLE Taidelaitosavustukset Lakisääteiset musiikkioppilaitokset Harkinnanvaraiset musiikkioppilaitokset Muu musiikkitoiminta Muu sivistystoiminta ** Harkinnanvaraiset avustukset Kulttuuriyhteisöt Orkesterit ** Produktiot (sis vuoden jatkoprojektin) Taideapurahat Taidekasvatushankkeet Kansainväliset vierailut * Yhteensä * yhdistetty produktioavustuksiin ** yhdistetty kulttuuriyhteisöjen avustusraamiin AVUSTUKSET KUVATAITEELLE Taidelaitosavustukset Kuvataidekoulut Muu kuvataidetoiminta Harkinnanvaraiset avustukset Kulttuuriyhteisöt Produktiot (ympäristötaide) Työtila-avustukset* Taideapurahat *** **** Taidekasvatushankkeet (v sis. elokuva) Kansainväliset vierailut ** Yhteensä *Lisäksi maksettiin Harakan ja Kaapelitehtaan ateljeetilojen vuokria eurolla. ** yhdistetty produktioavustuksiin *** uusi media. **** sisältää myös taideteollisuuden ja sarjakuvataiteen. AVUSTUKSET TANSSILLE Taidelaitosavustukset Tanssiteatterit Tanssikoulut Harkinnanvaraiset avustukset Kulttuuriyhteisöt Työtila-avustukset Produktiot (sis vuoden jatkoprojektin) Taideapurahat Taidekasvatus Kansainväliset vierailut * Yhteensä *yhdistetty produktioavustuksiin KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNTA 15

15 Talous Kulttuuriasiainkeskus käytti toimintaansa euroa. Tuloja kertyi euroa. Poistoja maksettiin euroa. Toimintakate oli euroa. Ulkopuolista tuloa toimintaansa kulttuuriasiainkeskus sai yhteensä euroa. Savoy-yksikön käyttömenot olivat euroa. Tuloja kertyi euroa. Poistoja maksettiin euroa. Toimintakate oli euroa. Kansainvälisen kulttuurikeskus Caisan käyttömenot olivat euroa. Tuloja kertyi euroa. Poistoja maksettiin euroa. Toimintakate oli euroa. Projektit ESR työllistyvä Helsinki/Avoin oppimiskeskus -projekti Menot euroa. URBAN-yhteisötaide -hanke Menot euroa. URBAN-kulttuuri -hanke URBAN II -yhteisöaloiteohjelmaan kuuluva EU-hanke koostuu kahdeksasta eri kulttuurihankkeesta. Menot euroa. Kulttuurivuoden jatkohankkeet Menot euroa. Terve ja turvallinen kaupunki neuvottelukunnan pilottihankkeet Menot euroa. Taikalamppu-hanke Menot euroa. Uudenmaan Monikulttuurinen tietopalvelukeskus -hanke (Selma) Menot euroa. Naisten kansainvälinen olohuone -toiminta Menot euroa. Oppimisesta elinvoimaa -pääkaupunkiseudun kaupunginosien kehittämisverkostohanke KaKe Menot euroa. Ympäristö Kulttuuriasiainkeskus on jo useamman vuoden ajan toiminut kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti eikä vuosi 2003 tehnyt tähän poikkeusta. Viraston kaikissa yksiköissä paperit ja pahvit lajitellaan, samoin biojätteet, valaisimissa käytetään energiansäästölamppuja. Kestävän kehityksen toimintatavoista on pyritty tekemään luonteva osa jokaisen viraston työntekijän jokapäiväistä elämää. Vuonna 2003 kulttuuriasiainkeskus järjesti yli 900 lasten ja nuorten taidekasvatuskurssia. Kursseilla annetaan ympäristökasvatusta ja -valistusta mahdollisuuksien mukaan. Kurssien merkitys ympäristövalistuksen antajina lapsille ja nuorille tullee jatkossa kasvamaan huomattavasti. Ympäristötaidetta on tuettu myös vuonna Huomattavimmat avustusta saaneet ympäristötaideproduktiot olivat Töölönlahden taidepuutarha, o2 Happihuoneen ympäristötaidetapahtuma Helsingin keskustassa, Kivinokka ympäristötaidenäyttely ja Harakan saaren luontopolku. Myös taiteilijat löysivät luonnonkauniin Harakan saaren näyttelyidensä pitopaikaksi. Vuonna 2003 saarella järjestettiin yhdeksän näyttelyä. Talous ja toiminnaliset luvut Kulttuuriasiainkeskus Toteutunut Toteutunut Talousarvio Toteutunut SUORITETIEDOT Lasten ja nuorten taidekasvatus Kurssit Oppilasmäärä yht Opetustuntien määrä yht Kulttuuri- ja taidetilaisuudet Omat tilaisuudet Yhteistyötilaisuudet Kävijöitä Näyttelyt Kävijöitä Tilojen vuokraukset ulkopuolisille Kävijöitä Käsiteltyjä avustuksia TALOUSTIEDOT (1 000 e) Toimintamenot_ Toimintatulot joista pääsylipputuloja Toimintakate Poistot Yhteisöjen tukeminen ja avustukset teatterilain piiriin kuuluville ammattiteattereille INVESTOINNIT (1 000 e) Kulttuuritoimen rakennukset Irtaimen omaisuuden perushankinta_ TUOTTAVUUS- JA KUSTANNUSKEHITYS Tuottavuus (2000=100) Kustannuskehitys Menot/asukas, e Tulot/asukas, e Nettomenot/asukas, e HENKILÖSTÖ Päätoiminen henkilöstö yhteensä Vakinaisia kuukausipalkkaisia Määräaikaisia Muut yhteensä Tuntiopettajia Työllistettyjä Oppisopimuksella Siviilipalvelusmiehiä TA 2003 ei sisällä ylitysoikeutta euroa eikä määrärahojen välistä siirtoa, euroa, irtaimen omaisuuden perushankinnasta ( TA 809) yhteisöjen tukemiseen (TA 51703)

16 Kansainvälinen kulttuurikeskus Caisa Toteutunut Toteutunut Talousarvio Toteutunut SUORITETIEDOT Kulttuuritilaisuudet Kävijöitä Juhlat Kävijöitä Kurssit Osallistujia Kokoukset Kävijöitä Näyttelyt Kävijöitä Asiakaspalvelut ja muut Kävijöitä TALOUSTIEDOT (1 000 e) Toimintamenot_ Toimintatulot joista pääsylipputuloja 6 6 Toimintakate Poistot INVESTOINNIT (1 000 e) rakennukset Irtaimen omaisuuden perushankinta TUOTTAVUUS- JA KUSTANNUSKEHITYS Tuottavuus (2000=100) Kustannuskehitys Menot/asukas, mk Tulot/asukas, mk Nettomenot/asukas, mk HENKILÖSTÖ henkilöstö yhteensä Vakinaisia kuukausipalkkaisia Määräaikaisia Muut yhteensä Työllistettyjä Oppisopimuksella Siviilipalvelusmiehiä 1 Muut yhteensä Laskuissa käytetty asukaslukuja: Vuosi , Vuosi , Vuosi Helsingin väkiluku vuonna 2003: henkilöä Talous ja toiminnaliset luvut Savoy-yksikkö Toteutunut Toteutunut Talousarvio Toteutunut SUORITETIEDOT Savoy-teatteri Kulttuuri- ja taidetilaisuudet Omat tilaisuudet Yhteistyötilaisuudet Kävijöitä Näyttelyt Kävijöitä Tilojen vuokraukset ulkopuolisille Kävijöitä Esplanadin lava Kulttuuri- ja taidetilaisuudet Omat tilaisuudet Yhteistyötilaisuudet Kävijöitä Näyttelyt Kävijöitä Tilojen vuokraukset ulkopuolisille Kävijöitä Savoy-Yksikkö yhteensä Kulttuuri- ja taidetilaisuudet yhteensä Omat tilaisuudet Yhteistyötilaisuudet Kävijöitä Näyttelyt Kävijöitä Tilojen vuokraukset ulkopuolisille yhteensä Kävijöitä TALOUSTIEDOT (1 000 e) Menot yhteensä Tulot yhteensä joista pääsylipputuloja Toimintakate Poistot INVESTOINNIT (1 000 e) Kulttuuritoimen rakennukset 38 0 Irtaimen omaisuuden perushankinta TUOTTAVUUS- JA KUSTANNUSKEHITYS Tuottavuus (2000=100) Kustannuskehitys Menot/asukas, e Tulot/asukas, e Nettomenot/asukas, e HENKILÖSTÖ Päätoiminen henkilöstö yhteensä Vakinaisia kuukausipalkkaisia Määräaikaisia 4 2 Muut yhteensä Työllistettyjä Oppisopimuksella 2 1 Siviilipalvelusmiehiä Siviilipalvelusmiehiä Laskuissa käytetty asukaslukuja: Vuosi , Vuosi x) Valkoisen salin suoritteet on poistettu vv Helsingin väkiluku vuonna 2003: henkilöä

17 Svensk resumé Kulturcentralen är en administrativ enhet inom Helsingfors stad. Vår uppgift är att skapa en gynnsam atmosfär samt förutsättningar för skapande och upplevande av konst och kultur i Helsingfors. Fokusering på kärnområden leder till smärtsamma nedskärningar Staden har skärpt sin strategiska planering, redan på grund av det hot som finns i luften. I enlighet med stadens gemensamma värderingar och strategier har även kulturcentralen preciserat sina värderingar och sin strategi. Centralens vision är att vara en aktiv och sakkunnig kulturell påverkare som är känd för sina högklassiga och intressanta produkter. Vidare förtjänar centralen sin plats som regional expert bland landets kulturaktörer och stärker det kulturella synsättet i beslutsfattandet i staden. Visionen är en utmaning, trots att den bygger på verkliga förutsättningar. Det får inte råda något tvivel om att centralen är aktiv och sakkunnig. Centralen vill kunna konstatera att den har en given plats i fältet av kulturaktörer, att den inte är ensam eller lösryckt. Att stärka det kulturella synsättet inom beslutsfattandet på stadsnivå erbjuder däremot en verklig utmaning. Kulturens centrala betydelse för Helsingfors identitet och som framgångsfaktor erkänner man nog i festtal, men inte just i budgettal. Sällan ser man kultur som valtema. Bland stadens värderingar finns övertygelsen om att kunden står i centrum. På den punkten konstaterar kulturcentralen i sitt program att kultur är en väsentlig del av Helsingfors stads livskraft och hållbara utveckling; kultur är en basservice. Ännu har vi inte kommit därhän att alla ens inom den egna stadens förvaltning skulle gå med på att erkänna den självklarheten, att kultur är en basservice. Men vad skulle vi vara, vad skulle vi kunna och hur skulle vi må utan vår kultur? Förvaltningarna koncentrerar sig på sina kärnuppgifter. Kärnområdena inom kulturförvaltningen har fastslagits och de är konstnärsarbete, konstfostran för barn och unga, lokalt förankrat kulturarbete och stöd för mångkulturverksamhet. När det gäller konstfostran för barn och unga togs ett viktigt steg framåt då Annegården gick med i Aladdins lampa, ett nationellt nätverk för barnkulturcentra. Projektet har resulterat i konkreta resultat som klientelet känner av i och med att Annegården öppnade webbsajten kultus.fi, som lärare och andra anställda på daghem och skolor i hela Helsingforsregionen kan använda för att söka kurser och evenemang för de barn och unga de undervisar. Inom ramen för det internationella kulturcentret Caisa har projektet Öppna inlärningscentralen utvecklat metoder för att styra in invandrare i arbetslivet i Finland. Projektet, som är en del av Helsingfors sysselsättningsprojekt, har finansierats av Europeiska socialfonden. Projektet har nu avslutats men gav ett bestående resultat: den mångspråkiga databasen Infobanken, som erbjuder en hel del information om hur man blir hemmastadd i Finland och ger kontaktuppgifter för invandrare. I våras flyttade Caisa till nya, rymliga lokaler vid Järnvägstorgets östra sida. Där finns det gott om plats för kurser, utställningar och konstevenemang. Serien Folkfest i stan (40 50 evenemang per år) fick sällskap av sommarevenemangsserien KesäStadi, som sträcker sig från Helsingforsdagens Sambakarneval till början av juni. I stor användning är de IT-lokaler som finns i Glaspalatset och nya Kontupiste i Gårdsbacka och som kulturcentralen bidrar till med innehåll. I Glaspalatset öppnades i våras kulturlokalen Verandan, som snabbt blev en livlig träffpunkt för den svenskspråkiga kulturen i Helsingfors. För Verandans verksamhet ansvarar kulturproducent FM Nina Gran. Nordhuset har inlett ett livligt samarbete med Helsingfors 450-årskonstnärshus, som invigdes den fjärde april. Den internationella verksamheten har haft sin tyngdpunkt i samarbete städer emellan inom ramarna för olika organisationer samt i importerade evenemang. Inom organisationen Eurocities har kulturcentralen speciellt satsat på East West-samarbete. Flera artister har varit på besök, men kulturcentralens möjlighet att delta i en motsvarande export av artister är mycket begränsade: Östersjöns ArtGenda och Biennalen för unga konstnärer i Europa och kring Medelhavet är de enda evenemangen som kulturcentralen deltar i som konstexportör. Internationell synlighet fick i alla fall även Caisa i samband med den träff och debatt som ordnades för den kanadensiska generalguvernören Adrienne Clarkson. Av kulturförvaltningens budget utgörs två tredjedelar SVENSK RESUMÉ

18 av bidrag, pengar som passerar genom förvaltningen, medan den resterande tredjedelen täcker centralens hyreskostnader, löner, köptjänster och andra inköp samt själva verksamheten. En knapp tiondel av budgeten är det som blir kvar för verksamheten. När man försöker finna sätt att spara är möjligheten att dra ner på hyror och löner begränsad. En minskning av verksamheten innebär en minskning av kulturcentralens trovärdighet. Det innebär att man under år 2004 i första hand strävade efter att minska utgifterna i fråga om inköp, materialkostnader och också priset på arbete, även om det inte gick att helt undvika en minskning av verksamheten. Kontorsutgifter, resor och dyrt söndagsarbete hörde till det som granskades. I alla delar av kulturcentralen har vi tagit i bruk metoden Balanced Scorecard för att planera arbetet och följa upp hur de anställda trivs på arbetet. Flera samarbetsprogram pågår mellan socialförvaltningen och undervisnings- och kulturförvaltningarna. Kulturcentralen deltar bl.a. i projekten Den lärande staden, Klaari Helsinki, Frisk och Trygg stad samt Urban. Centralen sitter också med i styrgruppen för utredningen Oppiminen helsinkiläisen elämänkulussa (Inlärning i helsingforsarens liv). I och med att Gamlasgårdens direktör, PeM Antti Manninen, för en tid sköter andra uppgifter fungerar FM Sarianna Suomala nu som tf. direktör. Det internationella kulturcentret Caisa fick fyra nya fastanställda, av vilka tre har invandrarbakgrund. För att kunna förhindra att betydelsen av stadens konststipendier minskade i och med inflationen fattade kultur- och biblioteksnämnden för ett år sedan beslutet att koncentrera ansökningar och utdelning av stipendier till några konstarter per år. I fjol delades stipendier ut till modern dans, lätt musik och mediekonst. I år stod litteratur, konstindustri, bildkonst och seriekonst i turen. Helsingfors stads kulturpris överräcktes till författaren Hannu Mäkelä. Nordiskt samarbete Projektchef Marie-Louise Blåfield ansvarade för koordineringen av kultursamarbetet mellan de nordiska huvudstäderna. Hon deltog som representant för kulturcentralen i olika möten mellan huvudstäderna i Norden. En central uppgift var att sprida information och ge råd om olika bidrag, stipendier och samarbetsmöjligheter. Sedan år 2002 har en konferensserie om nordisk kulturpolitik pågått. Serien bygger på den danske sociologen Peter Duelands omfattande forskningsrapport Nordisk kulturpolitik under förändring. De nordiska ländernas kulturpolitik gås igenom i seminarier land för land. För Finlands del ordnades konferensen i Helsingfors september. Nifin (Nordens institut i Finland) och kulturcentralen ansvarade för programmet, som koncentrerade sig på de nyaste strömningarna i finländsk kulturpolitik. I synnerhet konst och nymedia lyftes fram. Kulturnämndernas årliga möte ordnades år 2003 i Stockholm. Temat för mötet var det mångkulturella Norden. I augusti grundades ett nätverk för barnkulturcentraler som kom att heta Margareta. I det mötet, som också hölls i Stockholm, deltog representanter från Bergen, Nacka, Århus samt från Annegårdens konstcentrum i Helsingfors. Verksamhetsställen DE LOKALA KULTURCENTREN Gamlasgården, Malms kulturhus och Stoa är aktiva kulturcentra med omfattande lokalt kulturutbud. Förutom kulturcentralen har bl.a. stadsbiblioteket, arbetarinstitutet och ungdomscentralen filialer i de ovannämnda kulturhusen. De rätt så olika kulturcentren förenas i ett gemensamt intresse: att förmånligt producera program av hög kvalitet för invånarna inom det egna området. Yrjö Larmola, kulturdirektör Internationellt nätverkssamarbete Kulturcentralen är aktiv i följande internationella nätverk: Aerowaves, ASSITEJ, Biennale des Jeunes Createurs de l Europe et Méditerranée, EUnetArt, Eurocities, European Drama Encounters (Edered), Informal European Theatre Meeting (IETM), International Society for Education through Art (InSEA), Réseau Art Nouveau Network, Trans Dance Europe Gamlasgården Gamlasgården är västra Helsingfors kulturcenter och har specialiserat sig på musik. Gamlasgårdens programprofil framhäver i synnerhet klassisk musik och jazz samt program för barn. Årets konsertutbud var mångsidigt. En av årets höjdpunkter i fråga om klassisk musik var mötet mellan den italienska stråkkvartetten Cremona och pianisten Antti Siirala i en konsert i serien Kamari 21. Både Helsingfors stadsorkester och Radions symfoniorkester bjöd på konserter i Gamlasgården under hösten. Inom ny musik inleddes ett samarbete med festivalen Musica nova Helsinki: den kinesiske erhuisten Xu Ke avlade ett besök i Gamlasgården i mars. Årets jazzhöjdpunkter blev konserterna med How Many SVENSK RESUMÉ 19

19 Sisters, Kirmo Lintinen Trio, Eero Koivistoinen Imbizo med stjärnan Gloria Bosman från Sydafrika samt Anna-Mari Kähärä Orkesteri. Ett samarbete med Nederländernas ambassad resulterade i att finalister från tävlingen Princes Christina Concours besökte Gamlasgården. Festivalen China Today 2003, ett samarbete mellan kulturcentralens övriga lokala kulturcenter, Stoa Östra Helsingfors kulturcentrum och Malms kulturhus samt staden Pekings kulturverk och Folkrepubliken Kinas ambassad, gjorde stor succé. Inom dansen bjöd året på högklassiga flamenco-föreställningar samt dansmagistrarna M.A.D:s serie Kehä. I Gamlasgårdens galleri visades under året 17 utställningar, bl.a. Howard Smiths About Faces. Malms kulturhus Kulturcentret för norra och nordöstra Helsingfors har som mål att erbjuda invånarna i området ett mångsidigt kulturutbud samt att aktivera en ny del av publiken. År 2003 ordnades sammanlagt 770 evenemang i Malms kulturhus och av dem var 410 kultur- och konstevenemang. Kärnan i kulturutbudet utgjordes av konstutställningar, konserter, teaterföreställningar, barnprogram samt Kino Helios och andra filmföreställningar. Konstutställningarna i Malms kulturhus ordnades år 2003 för första gången helt i samarbete med Helsingfors konstnärsförening. På konserterna uppträdde representanter för olika musikstilar och instrument. Nytt mot slutet av året var det ökade utbudet av klassisk musik. Utbudet ökades i samarbete med studenter vid Sibelius-Akademin och Radions symfoniorkesters musiker. Höstens serie på fyra monologpjäser skiljde sig från det övriga teaterutbudet: Pentinkulman naiset, Naisen yhdestoista käsky, Hyännäkönen mies samt Kun Johan Padovalainen Amerikan löysi. På filmfronten var samarbetet med DocPoint-festivalen en nyhet. I Malms kulturhus visades de dokumentärer som deltog i den inhemska serien i festivalen. I enlighet med Helsingfors stads barn- och familjepolitiska program upprätthåller Malms kulturhus konst- och kulturverksamhet för barn och unga bl.a. genom att hyra ut konstklassrum för skolor som erbjuder grundutbildning i konst, genom att stå till tjänst med lokaliteter för utställning av elevarbeten för de här skolorna samt genom att själv erbjuda kulturprogram och konstkurser för barn. Då den ekonomiska situationen i Helsingfors stad skärptes började man inom Stoa se sig omkring efter nya samarbetspartners bland annat genom att ta kontakt med olika länders ambassader. Det här initiativet resulterade i omfattande samarbetsprojekt med Kinas och Irans ambassader. Festivalen China Today 2003 syntes i september i alla de lokala kulturcentren. Iransk kultur presenterades i månadsskiftet maj juni på många olika sätt. Samarbetet med omvärlden resulterade också i utställningar i Stoa, där man kunde se konst från Italien, Ukraina, Iran, Venezuela, Kina och Cypern. Under årets lopp stod Stoa också värd för flera festivaler. Barnteaterfestivalen Hurra! innebar i mars två nya barnteaterföreställningar i Stoa. Tack vare Helsingfors festspel och festivalen Dansarenan sågs också en hel del modern dans i huset. Konserter med Maija Vilkkumaa, Maarit Hurmerinta och Vesa-Matti Loiri lockade publik under vårsäsongen. Klassisk musik erbjöds i form av den redan traditionella serien av kammarmusikkonserter under rubriken Kuhmon kamari Stoassa. Nordhuset Nordhusets programprofil betonade under år 2003 barnkultur och en ny slags programverksamhet riktad till vuxna. Efter att konstnärshuset i Nordsjö blivit klart har Nordhuset inlett ett samarbete med konstnärerna i huset genom att ordna klubbkvällar i Nordhusets kafé. Dansgruppen Sembe från Guinea besökte Nordhuset i maj. Året 2003 inleddes med en slutsåld Avanti!-konsert. I början av året inleddes också Seniordans. På hösten drog serien Måndagsfilmen igång. I serien Barnens lördagar ingick föreställningar av bl.a. Teatteri Ispinä, Teatteri Kehä III och Nukketeatteri Vihreä Omena. I Nordhuset sågs också föreställningar som ingick i barnteaterfestivalen Hurra! Invandrargrupper hyrde salen i Nordhuset för sina kulturevenemang. Aino Acktés villa Aino Acktés villa var öppen för allmänheten från maj till slutet av oktober. I villan ordnades sammanlagt 30 konserter med program från klassiskt till lätt musik. Tillsammans med rederiet Sun Lines ordnades guidade kryssningar till herrgårdar och villor i östra Helsingfors. Kryssningarna avslutades med en konsert i Aino Acktés villa. Stoa Östra Helsingfors kulturcentrum Stoa är kulturcentret för östra och sydöstra Helsingfors och erbjuder kulturtjänster för människor i alla åldrar. Programutbudet betonar högklassiga uppträdanden inom modern dans samt program för barn. Stoa ansvarar också för kulturcentralens filial i Nordhuset samt för verksamheten i Aino Acktés villa. GÄSTTEATRARNA Alexandersteatern och Savoyteatern i centrum av Helsingfors är scener där gästande grupper av olika slag uppträder. Lokalerna hyrs ut för olika teater- och dansföreställningar samt konserter, och salarna är utrustade med sådan teknisk utrustning som gör det möjligt att ta emot SVENSK RESUMÉ

20 också avancerade gästande grupper. Savoyteatern har beredskap för evenemang med få föreställningar som avlöser varandra i snabb takt, medan man på Alexandersteatern strävar efter att arrangera evenemang med längre föreställningsperioder. Alexandersteatern Alexandersteatern har sedan år 2000 samarbetat med staden Moskva kring teaterfestivalen Russian Seasons. Under år 2003 utvidgades det ryska samarbetet för första gången också till St. Petersburg. Efter en paus på närmare hundra år gästspelade Mariinskij-teatern än en gång på Alexandersteatern. I programmet ingick balettkvällar samt operorna Jevgenij Onegin och Tsar Demian. Dessutom ingick kyrkokonserter i ett antal kyrkor i Helsingfors i samarbetet. Festivalen Asien i Helsingfors presenterade indonesisk musik och skuggspel. Under hösten besökte en grupp från kammarbaletten i Prag samt den koreanska dansgruppen ON Alexandersteatern. Under Russian Seasonsfestivalen i november sågs Kontrabasso med Konstantin Raikin, Henrietta Janovskajas senaste pjäs Hunajan Maku (En smak av honung), samt pjäsen Karkotuksen unet (Exildrömmar), som handlar om Marc Chagalls liv, i regi av Kama Ginkas. I december besökte en kinesisk pekingoperatrupp Alexandersteatern och uppträdde med det klassiska skådespelet Zhaon perheen orpo (Den föräldralöse i familjen Zhao). På ön Stora Räntan, som hör till Alexandersteaterns resultatenhet, arbetade ett trettiotal konstnärer och fram till slutet av maj verkade cirka femton konstnärer i ateljéerna i Kabelfabriken. I Djurgårdsvillan inkvarterades under årets lopp konstnärer från mer än tio länder. I Glaspalatset visades serier av filmklassiker och där blev också den elektroniska konsttidskriften Skenet till. Savoy-teatern År 2003 satte Savoy-teatern ett nytt rekord i fråga om antal besökare över Störst i antal förställningar var Helsingfors stadsteaters musikal Stand By Me, som uppfördes drygt 40 gånger. Ett samarbete mellan Helsingfors festspel och Savoy-teatern resulterade i sex föreställningar av gruppen Tiger Lillies Circus. Världsmusik har blivit en unik och bärande del av Savoy-teaterns programutbud. De absoluta topparna på området representerades av Salif Keitas konsert, som hölls i samband med Etnosoi!-festivalen. Bland andra Savoyproduktioner kan nämnas ett flamencoveckoslut med spanska och finländska grupper och i programutbudet för barn fanns bland annat ett återbesök av Risto Räppääjä. Året avslutades med festliga Ihan kuusessa. Den största evenemangshelheten på Esplanadestraden var Jazz Espen som ordnades av Finlands Jazzförbund. ÖVRIGA VERKSAMHETSSTÄLLEN Internationella kulturcentret Caisa Caisa är ett internationellt kulturcentrum i hjärtat av Helsingfors. Centret stöder utvecklandet av en mångkulturell och tolerant stad genom att främja samverkan mellan människor från olika länder och genom att stöda etniska minoriteters och mångkulturella gruppers kulturella verksamhet. Tiotals olika grupper och organisationer använder Caisas lokaliteter i olika kultur- och debattsammanhang. Caisa övertog sina nya lokaliteter De nya lokalerna öppnades för allmänheten i februari 2003, och officiellt invigdes det nya centret Caisa fick också fyra nya tjänster. I Caisas egen kulturproduktion ingick under år 2003 bl.a. en sommarfest på Helsingforsdagen, ett evenemang under Konstens natt i augusti och en mångkulturell mässfestival. På Internationella kvinnodagen ordnades en populär kulturkväll tillsammans med föreningen Kassandra och flera olika invandrarföreningar. Caisas mångkulturella mässa ordnades i oktober 2003 och den traditionella julbasaren gick av stapeln i december. Ett mångkulturnätverk samlade varje månad representanter för olika ämbetsverk, projekt och organisationer i Caisa. Kurser i internationalitetsfostran för daghem och skolor samt pluralismutbildning för olika yrkesgrupper ordnades även år I samband med den kanadensiska generalguvernörens statsbesök i oktober ordnades också en rundabordsdebatt under rubriken Diversity and Citizenship. Den populära verksamheten Internationellt vardagsrum för kvinnor fortsatte med stöd från undervisningsministeriet. I slutet av år 2003 avslutades det ESF-finansierade projektet Öppna inlärningscentralen, som strävade efter att utveckla nätverkssamarbete samt att bygga upp en elektronisk informations- och kunskapsbank för mångkulturarbetet. Infobanken öppnades i oktober 2003 och under sina första tre månader lockade sajten besökare. Projektet med Nylands regionala mångkulturella kunskapscenter (SELMA) inledde sin verksamhet i Caisa i april Annegårdens konstcentrum Annegårdens konstcentrums verksamhet under år 2003 påverkades av ett mångsidigt samarbete med konst- och kulturaktörer i huvudstadsregionen och på nationell nivå. Annegårdens konstcentrum valdes till ett av flera nationella utvecklingscentra för barnkultur inom ramen för undervisningsministeriets nya nätverk Aladdins lampa. Med det anslag som beviljats förverkligades webbtjänsten www. kultus.fi, som samlar huvudstadsregionens projekt i konstfostran och som framför allt fungerar som ett arbetsredskap för lärare och dagvårdsväsendet samt konstinstitutionerna. Inom ramen för Aladdins lampa utvecklades även kultur- SVENSK RESUMÉ 21