PÄÄTÖS. Nro 4/2015/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/4652/2014 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 4/2015/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/4652/2014 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Metsä Fibre Oy:n biotuotetehtaan, kuoren kuivauksen ja kaasutuslaitoksen, mädättämön, integraatissa syntyvien jätevesien ja Äänekosken kaupungin yhdyskuntajätevesien yhteiskäsittelyn sekä Metsä Board Oyj:n jätevedenpuhdistamon ympäristölupa, sekä toiminnan aloittaminen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta, Äänekoski HAKIJAT Metsä Fibre Oy Metsä Board Oyj PL 33 PL METSÄ METSÄ HANKE Tällä ympäristölupahakemuksella haetaan ympäristölupaa Äänekosken tehdasintegraatin yhteyteen rakennettavalle biotuotetehtaalle, kuoren kuivaukselle, kaasutuslaitokselle ja kuitu- ja biolietteen mädättämölle sekä jäähdytysvesien johtamiselle Kuhnamoon. Lisäksi haetaan jätevedenpuhdistamoiden ympäristöluvan muuttamista ja lupaa tehdasintegraatissa syntyvien jätevesien ja Äänekosken kaupungin yhdyskuntajätevesien yhteiskäsittelylle integraatin biologisella jätevedenpuhdistamolla. Biotuotetehdas sisältää sellutehtaan lisäksi sellun jatkojalostusta erilaisiksi tuotteiksi sekä tehtaan sivutuotteita ja jätteitä jalostavia laitoksia. Erilaisten biotuotteiden valmistukselle haetaan tarvittavat ympäristöluvat myöhemmin erikseen. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 PL 200, Vaasa

2 2 Sisältö ASIA...1 HAKIJAT...1 HANKE...1 LAITOS JA SEN SIJAINTI...6 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE...6 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA...6 ASIAN VIREILLETULO...7 VIRANOMAISTA KOSKEVA MERKINTÄ...7 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE...7 Ympäristövaikutusten arviointi...7 Kaavoitus...7 Toiminta-aluetta koskevat luvat...8 Sopimukset...10 LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ...11 Ympäristön tila ja laatu...12 Maisema...12 Kavillisuus ja eläimistö...13 Luonnonsuojelualueet...13 Pohjavesi...13 Maa- ja kallioperä...13 Hydrologia...13 Vesistön tila ja käyttökelpoisuus...14 Ilmanlaatu...18 Melu ja liikenne...18 Tehdasalueen perustilaselvitys...19 HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA...20 Yleiskuvaus toiminnasta...20 Toiminta...22 Prosessit...22 Kuitulinja...22 Talteenottolinja...23 Apuprosessit...26 Tehdasintegraatin jätevesien puhdistus...27 Mädättämö...30 Raaka-aineet, polttoaineet ja kemikaalit...30 Raaka-aineet...30 Prosessipolttoaineet...31 Muut polttoaineet...32 Kemikaalit...32 Vedenhankinta ja viemäröinti...36 Energian käyttö ja energiatehokkuus...37 Sähkön käyttö...38 Höyryn kulutus...38 Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä...38 Liikenne ja liikennejärjestelyt...39 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN...40 Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin...40 Jätevedenpuhdistamolle johdettava kuormitus...40 Päästöt vesistöön...42 Päästöt ilmaan...44

3 3 Tehdasalueen piippujen korkeudet...44 Päästöjen laatu ja määrä ilmaan...45 Päästölähteet sekä päästöjen kulkeutumisen estäminen maaperään ja pohjaveteen...46 Melu ja tärinä...46 Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen...47 Jätehuoltoalue...50 Jätteiden määrän ja haitallisuuden vähentäminen...51 Tuotannossa syntyvät sivutuotteet...51 Meesa...51 Poltettu kalkki...51 Kalkkipöly...52 Jätelain 5 2 vaatimusten täyttyminen...52 Sivutuotteiden omavalvonta...52 ARVIO PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN (BAT) SOVELTAMISESTA...53 Yleiset BAT-päätelmät ja niiden toteutuminen biotuotetehtaalla...54 Ympäristöjärjestelmä...54 Materiaalien hallinta ja hyvät toimintatavat...54 Vesi- ja jätevesihuolto...54 Energian kulutus ja energiatehokkuus...55 Hajupäästöt...55 Keskeisten prosessimuuttujien sekä veteen ja ilmaan kohdistuvien päästöjen tarkkailu...56 Jätehuolto...57 Päästöt veteen...58 Melupäästöt...58 Toiminnan lopettaminen ja käytöstä poistaminen...59 Sulfaattisellun valmistusprosessin parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevat päätelmät...59 Jätevesi ja päästöt veteen...59 Päästöt ilmaan...59 Jätteiden tuottaminen...61 Energian kulutus ja energiatehokkuus...61 Soodakattilan ja meesauunin rikkidioksidi- TRS- ja hiukkaspäästöjen vähentäminen märkäpesurilla...62 Muut vertailuasiakirjat...62 Vertailu BAT-päästötasoihin...63 Päästöt veteen...63 Päästöt ilmaan...64 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN...66 Biotuotetehtaan ympäristövaikutusten arviointi...66 Vaikutukset ihmisten terveyteen ja yleiseen viihtyisyyteen...67 Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin sekä rakennettuun ympäristöön...67 Vaikutukset vesistöön ja kalastoon...68 Ilmaan johdettujen päästöjen vaikutukset...71 Vaikutukset maaperään ja pohjaveteen...72 Arvio melun ja tärinän vaikutuksista...72 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU JA RAPORTOINTI...73 Ehdotus tarkkailun järjestämiseksi...73 Päästötarkkailu...73 Jätevesien tarkkailu...73 Jäähdytys- ja hulevesien tarkkailu...73 Ilmapäästöjen tarkkailu...74 Jätteiden tarkkailu...75 Melu...75 Mittausmenetelmät, laitteet, laskentamenetelmät ja laadunvarmistus...75 Vaikutustarkkailu...75 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN...76 Toiminnan ympäristöriskit ja riskien arviointi...76

4 4 Varautuminen onnettomuustilanteisiin ja toiminta häiriötilanteissa...77 VAHINKOA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA VAHINKOARVIO SEKÄ KORVAUKSET...77 HAKIJAN ESITYS LUPAMÄÄRÄYKSIKSI...78 Jätevesien käsittelyä koskevat lupamääräykset...78 Biotuotetehdasta koskevat lupamääräykset...79 Päästöt ilmaan...79 Melu...80 Jätehuolto...80 Kalatalousmaksu...80 Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta...81 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY...82 Lupahakemuksen täydennykset...82 Lupahakemuksesta tiedottaminen...82 Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset...82 Lausunnot...82 Keski-Suomen ELY-keskus, ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue...82 Keski-Suomen ELY-keskus, kalatalousviranomainen...95 Äänekosken kaupunginhallitus...99 Äänekosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen...99 Äänekosken kaupungin terveydensuojeluviranomainen Laukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Evira, Valvontaosasto, Rehu- ja lannoitevalvontayksikkö Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Muistutukset ja mielipiteet Hakijan kuuleminen ja vastine Keski-Suomen ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat vastuualue Keski-Suomen ELY-keskus, kalatalousviranomainen Äänekosken kaupunginhallitus Äänekosken kaupungin ympäristöviranomainen Äänekosken kaupungin terveydensuojeluviranomainen Laukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen Muistuttajat MERKINTÄ ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt vesiin ja viemäriin Päästöt ilmaan Melu ja tärinä Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Sivutuotteet Kaasutuslaitos Mädättämö Varastointi Perustilaselvitys Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus Häiriö- ja poikkeustilanteet Varautumissuunnitelma Tarkkailu Laadunvarmistus Kirjanpito ja raportointi Toiminnan aloittaminen, olennainen muuttaminen, pitkäaikainen keskeyttäminen tai lopettaminen Kalatalousmaksu RATKAISUN PERUSTELUT...150

5 5 Hakemuksen käsittelyn perusteet Luvan myöntämisen edellytykset Päätelmien soveltaminen ympäristölupaharkinnassa Lupamääräysten yleiset perustelut Lupamääräysten perustelut VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Vastaus muistutuksissa esitettyihin korvausvaatimuksiin ja ennakoimattoman vahingon korvaaminen LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Korvattavat päätökset Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen TOIMINNAN ALOITTAMISLUVAN PERUSTELUT SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN JAKELU Päätös Tiedoksi Ilmoitus päätöksestä MUUTOKSENHAKU LIITTEET...168

6 6 LAITOS JA SEN SIJAINTI Valtaosa laitoksen rakennuksista sijoittuu Metsä Fibre Oy:n omistamalle tontille, jonka kiinteistörekisteritunnus on ja pinta-ala 50,3266 ha. Osa rakennuksista ulottuu Metsä Board Oyj:n omistamille tonteille, joiden kiinteistörekisteritunnukset ovat sekä ja pinta-alat 15,4080 ha ja 9,0658 ha. Uuden laitoksen rakentamiseen liittyy vesialueiden täyttöä kiinteistön sekä kiinteistön alueilla, joiden pinta-alat ovat 9,0658 ha ja 4,7096 ha täyttöjen jälkeen.. Kemi-mekaaninen jätevedenpuhdistamo (puhdistamo 1) sijaitsee Metsä Board Oyj:n omistamalla tontilla, jonka kiinteistötunnus on , jonka pintaala 15,408 ha. Puhdistamo 1 omistaa ja sen toiminnasta vastaa Metsä Board Oyj. Biologinen jätevedenpuhdistamo (puhdistamo 2) sijaitsee Metsä Fibre Oy:n omistamalla tontilla, jonka kiinteistötunnus on ja jonka pinta-ala 4,350 ha. Nykyinen varoallas sijaitsee Metsä Fibre Oyj:n omistamalla tonteilla, joiden kiinteistötunnukset ovat sekä ja pinta-alat 27,7260 ja 7,8240. Jäähdytys- ja jätevesienpurkuputket sijaitsevat Metsä Fibre Oyj:n omistamalla vesialueella, jonka kiinteistötunnus on ja pintaala 7,8240 ha. Puhdistamon 2 omistaa ja sen toiminnasta vastaa Metsä Fibre Oy. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on luvanvaraista ympäristönsuojelulain 27 ja ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukoiden 1 ja 2 nojalla: -sulfaattisellutehdas taulukko 1, kohta 1a -kaasutuslaitos taulukko 1, kohta 5a -jätevedenpuhdistamot taulukko 2, kohta 13d, -mädättämö taulukko 2, kohta 13f -terveydelle ja ympäristölle vaarallisten nestemäisten kemikaalien varasto, taulukko 2, kohta 5e Ympäristönsuojelulain 27 :n ja ympäristönsuojelulain liitteessä 1, taulukossa 1 luetellut laitokset ovat ympäristönsuojelulain 7 luvun mukaisia direktiivilaitoksia. Direktiivilaitoksia ovat sulfaattisellutehdas ja kuoren kaasutuslaitos. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen 1 :n mukaan valtion ympäristölupaviranomainen ratkaisee direktiivilaitosten ympäristölupa-asiat. Jätteiden ammattimaisen ja laitosmaisen käsittelyn, jonka kapasiteetti on alle tonnia vuodessa, ympäristölupa-asian ratkaisee ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen mukaan kunta. Mädättämön kapasiteetti on alle tonnia vuodessa. Ympäristönsuojelulain 34 :n mukaan valtion ympäristölupaviranomainen ratkaisee lupa-asian, jos samalla toiminta-alueella sijaitsevien toimintojen lupa-asian ratkaisu kuuluu osaksi valtiolle.

7 7 ASIAN VIREILLETULO Lupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa VIRANOMAISTA KOSKEVA MERKINTÄ Tämän päätöksen ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (myöhemmin Keski-Suomen ELY-keskus). TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Ympäristövaikutusten arviointi Biotuotetehtaan ympäristövaikutusten arviointiselostus (YVA) valmistui elokuussa Yhteysviranomaisena on toiminut Keski-Suomen ELY-keskus, joka on antanut lausuntonsa arviointiselostuksesta , KESELY/8/07.04/2014. Yhteysviranomaisen lausunnossa on kiinnitetty huomiota seuraaviin asioihin: Vedenotossa on otettava huomioon Äänevoima Oy:n voimalaitoksen ja Metsä Fibre Oy:n yhteinen vedenottomäärä. Tarvittaessa voimalaitoksen säännöstelypäätöstä tulee muuttaa niin, että laitosten yhteinen vedenottomäärä noudattaa vesivoimalaitoksen luvassa määriteltyä Keiteleestä purkautuvaa vesimäärää. Lisääntyvällä liikenteellä saattaa olla paikallista vaikutusta yhdyskuntailman laatuun. Liikennemelun mallinnuksessa ei ole huomioitu yleisen liikenteen aiheuttamaa melua. Äänimaisema voi tehtyjen melumallinnusten mukaan muuttua epämiellyttävämmäksi tehdasalueen lounais- ja länsipuolella. Tällä suunnalla tulee kiinnittää erityistä huomiota meluntorjuntaan. Jäähdytysvesien mahdollisen kalastolle aiheutuvan haitan torjumiseksi tulisi varautua toisen vaelluskalojen nousuväylän avaamiseen Keiteleelle. Vesistön vaikutustarkkailua ja kalataloudellista tarkkailuohjelmaa tulee täydentää lisääntyvän jätevesi- ja jäähdytysvesikuormituksen vuoksi. Lausunnossaan arviointiselostuksesta yhteysviranomainen toteaa, että arviointiselostus täyttää ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (468/1994) asettamat vaatimukset. Kaavoitus Biotuotetehtaan ja puhdistamo 1:n alue on maakuntakaavassa osoitettu teollisuus- ja varastoalueeksi, jolle saa sijoittaa merkittävän vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoitavan laitoksen (T/kem). Puhdistamo 2:n alue on osoitettu yhdyskuntateknisen huollon alueeksi (et). Hankealueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa.

8 8 Äänekosken kaupungin kaupunginvaltuuston hyväksymässä oikeusvaikutuksettomassa Äänekosken itärannan teollisuusalueen osayleiskaavassa biotuotetehtaan suunniteltu sijoituspaikka on merkitty osittain teollisuusalueeksi (TT-1 ja TT-2), osittain yhdyskuntateknisen huollon alueeksi (ET), maa- ja metsävaltaiseksi alueeksi (M) sekä osittain vesialueeksi (W-2). Jätevedenpuhdistamot sijaitsevat alueella, jolla on voimassa Äänekosken Itärannan teollisuusalueen osayleiskaava, joka on Äänekosken kaupungin valtuuston hyväksymä Alue on kaavoitettu teollisuusalueeksi (TT-2). Tehdasalueella on voimassa hyväksytty Äänekosken itärannan teollisuusalueen asemakaava. Voimassa olevassa kaavassa alue on teollisuusrakennusten korttelialuetta (TT). Metsä Fibre Oy on jättänyt pyynnön asemakaavoituksen käynnistämisestä Äänekosken sellutehtaan, biologisen jätevedenpuhdistamon (puhdistamo 2) ja tehdasintegraatin jätehuoltoalueen alueelle. Terävänniemen asemakaava ja Paperitehtaan asemakaavan muutos ja laajennus on vireillä. Käynnistyneessä asemakaavoituksessa on tarkoitus luoda edellytykset myös uuden maantiesillan rakentamiselle Piilolanniemen alueelta Keiteleen itäpuoliselle teollisuusalueelle. Voimassa olevan asemakaavan ja vireillä olevan asemakaavan mukaan biotuotetehtaan rakennukset ovat teollisuuslaitosten korttelialueella (TT) lukuunottamatta mädättämöä, joka on osittain teollisuusrakennusten (TT) ja yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue/jätteenkäsittelyalueella (ET/EJ) ja biologista jätevedenpuhdistamoa, joka on osittain yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue/jätteenkäsittelyalueella (ET/EJ) ja yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueella, jonne saa rakentaa jätevedenpuhdistamoon liittyviä rakennuksia, rakennelmia ja laitteita (ET-3). Toiminta-aluetta koskevat luvat Biotuotetehdas, kuoren kuivaus ja kaasutuslaitos sekä mädättämö ovat uusia toiminnoista, joilla ei ole voimassa olevia lupapäätöksiä. Äänekosken tehdasintegraatin alueella sijaitsee Metsä Fibre Oy:n nykyinen sellutehdas, jolle on myönnetty ympäristölupa , 110/06/1 ISY-2004-Y- 259 (Oy Metsä Botnia Ab:n sellutehtaan ja Oy Polargas Ab:n happilaitoksen ympäristölupa). Nykyinen sellutehdas on suunniteltu lakkautettavaksi biotuotetehtaan käynnistymisen yhteydessä eivätkä nykyinen sellutehdas ja biotuotetehdas tule olemaan toiminnassa yhtäaikaisesti. Metsä Fibre Oy:llä ja Metsä Board Oyj:llä on voimassa oleva Äänekosken metsäteollisuusintegraatin jätevedenpuhdistamon ympäristölupa , 109/06/1 ISY-2004-Y258.

9 9 Hankkeeseen liittyvät voimassa olevat ympäristöluvat ja vesilain mukaiset luvat: Lupa/Diaarinumero Lupa Annettu Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi 110/06/1 ISY-2004-Y-259 Oy Metsä-Botnia AB sellutehtaan ja Oy Polargas AB happilaitoksen ympäristölupa, Äänekoski /06/1 ISY-2004-Y258 Äänekosken metsäteollisuusintegraatin (Oy Metsä-Botnia Ab ja M- real Oyj) jätevedenpuhdistamon ympäristölupa, Äänekoski /05/1 ISY-2004-Y-224 Äänevoima Oy voimalaitoksen, vedenpuhdistuslaitoksen ja öljysäiliön ympäristölupa KSU-2004-Y104/111 Jätteenkäsittelytoiminta M-real Oy:n Äänekosken tehdasalueen teollisuusjätteiden käsittelyalueella Keski-Suomen ympäristökeskuksen päätös ympäristöluvan Dnro KSU-2004-y-104/111 siirtämisestä M-real Oyj:ltä Oy Metsä-Botnia Ab:lle /2014/1 LSSAVI/43/04.08/20 13 Metsä Fibre Oy:n Äänekosken tehdaskaatopaikan eräitä jätteitä koskevien raja-arvojen korottaminen, Äänekoski /2014/2 LSSAVI/67/04.09/20 13 Vedenottorakenteiden säilyttäminen ja pintaveden johtaminen Keiteleestä Äänekosken tehdasintegraattiin kuuluville tehtaille, Äänekoski Muut tehdasalueella voimassa olevat ympäristöluvat: Lupa/Diaarinumero Lupa Annettu Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi 35/08/1 ISY-2007-Y-220 Äänevoima Oy:n voimalaitoksen ympäristöluvan muuttaminen rinnakkaispolton mahdollistamiseksi /06/1 ISY-2004-Y /06/1 ISY-2004-Y-261 M-real Oyj:n Äänekosken kartonkitehtaan ympäristölupa CP Kelco Oy:n karboksimetyyliselluloosatehtaan ja Oy Polargas Ab:n typpilaitoksen ympäristölupa KSU-2004-Y- 434/111 Specialty Mineral Nordic Oy Ab ympäristölupa

10 10 92/2012/1 LSSAVI 92/2012/1 Metsä Board Oyj Äänekoski Paper- paperitehtaan toiminnan lopettamisen johdosta annettavat määräykset ja ympäristöluvan raukeaminen Äänekosken kaupungin ja Suolahden kaupungin yhdyskuntajätevesien käsittelyä koskevat ympäristöluvat ovat seuraavat: Teräväniemen jätevedenpuhdistamon ympäristölupa , LSSAVI/08/04.08/2010, 168/2011/1 ja Suolahden jätevedenpuhdistamon ympäristölupa , LSSAVI/103/04.08/2010, 140/2011/1 Toiminta-aluetta koskevat vireillä olevat lupahakemukset ja kaavoitusprosessit ja muut hankkeeseen liittyvät lupahakemukset: - Asemakaavoitushanke vireillä Äänekosken kaupungissa, Terävänniemen asemakaava ja Paperitehtaan asemakaavan muutos ja laajennus, tullut vireille Metsä Fibre Oy:n Äänekosken tehtaan teollisuusjätteen käsittelyaluetta koskeva ympäristölupahakemus, hakemus luvan tarkastamiseksi. Hakemus on jätetty Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon Metsä Fibre Oy, Biotuotetehtaan rakennusalueella sijaitsevien vanhojen rakennusten purkulupa saatu Äänekosken kaupungilta Metsä Fibre Oy, Vesilain mukainen lupahakemus vedenottoon jätetty Äänekosken Energia Oy, Teräväniemen jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemusta koskevan määräajan muutoslupahakemus. Hakemus on jätetty Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon Äänekosken Energia Oy, Suolahden jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemusta koskevan määräajan muutoslupahakemus. Hakemus on jätetty Länsija Sisä-Suomen aluehallintovirastoon Uuden 110 kv voimalinjan hankelupa, Metsä Fibre Oy jättänyt hakemuksen Energiavirastolle Äänekosken tehdasintegraattiin kuuluvan Äänevoima Oy:n ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen jätetty Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon Lupahakemus kemikaalien laajamittaista teollista käsittelyä ja varastointia varten. Hakemus jätetään Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle investointipäätöksen jälkeen - Päästökauppalain mukainen päästölupa. Hakemus jätetään Energiavirastolle investointipäätöksen jälkeen - Metsä Fibre Oy, Vesilain mukainen lupahakemus sillan rakentamiseen jätetään tammikuussa Metsä Fibre Oy, Vesilain mukainen lupahakemus vesialueen täyttöön jätetään viimeistään tammikuussa 2015 Sopimukset - Metsä Fibre Oy on tehnyt integraattisopimukset integraatissa toimivien muiden toimijoiden kanssa, joissa on sovittu muun muassa jätevedenpuhdistamoa koskevista ympäristövastuista. - Metsä Fibre Oy:n ja Äänekosken Energia Oy:n välinen aiesopimus koskien yhteispuhdistamohanketta

11 11 - Biotuotetehdas ja uudistettu jätevedenpuhdistamo tullaan liittämään Metsä Fibre Oy:n ympäristövahinkovakuutuksen piiriin. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Suunniteltu biotuotetehdas sijoitetaan Äänekosken integraatin yhteyteen. Uudet tehdasrakennukset mukaan lukien sellutehdas, kuorimo, kaasutuslaitos ja kemikaalivarastot tullaan sijoittamaan nykyisen Metsä Fibre Oy:n sellutehtaan luoteispuolelle. Mädättämö sijoitetaan nykyisen sellutehtaan kaakkoispuolelle, tehdasalueelle rakennettavan rautatien eteläpuolelle. Biotuotetehdas ja biologinen jätevedenpuhdistamo (puhdistamo 2) sijaitsevat Kuhnamojärven itärannalla, noin 2,5 km Äänekosken keskustaajamasta kaakkoon. Biotuotetehtaan länsi- ja pohjoispuolella on muussa käytössä olevaa tehdasaluetta. Tehdasalueen koillispuolella on kaupunginosa nimeltään Äänemäki, jossa sijaitsee muun muassa Äänekosken kaupungin ulkoilualue sekä yksittäisiä asuinkäytössä olevia rakennuksia. Suunnitellun biotuotetehtaan eteläpuolella sijaitsee tehdasintegraatin jätehuoltoalue sekä Sahanmäen kaupunginosa, joka on pääosin metsää. Kemimekaaninen jätevedenpuhdistamo (puhdistamo 1) sijaitsee tehdasalueella Metsä Board Oyj:n kartonkitehtaan yhteydessä. Jäteveden ja jäähdytysvedet puretaan nykyisille purkupaikoille. Kuva 1 Biotuotetehtaan ja jätevedenpuhdistamoiden sijainti.

12 12 Äänekosken tehdasintegraatin alueella sijaitsee nykyisin Metsä Fibre Oy:n sulfaattisellutehdas, Metsä Board Oyj:n kartonkitehdas, CP Kelco Oy:n karboksimetyyliselluloosatehdas, Specialty Minerals Nordic Oy:n PCC-tehdas (saostettu kalsiumkarbonaatti) ja Äänevoima Oy energiantuotantolaitos. Tehdasintegraatin laitoksilla on yhteiskäytössä oleva biologinen jätevedenpuhdistamo (puhdistamo 2) sekä teollisuusjätteen käsittelyalue. Suunnitellun biotuotetehtaan ja olemassa olevien jätevedenpuhdistamoiden vaikutuspiirissä oleva lähin asutusalue, Piilolanniemen kaupunginosa, sijaitsee noin 200 m pohjoiseen biotuotetehtaan suunnittelusta rakennuspaikasta. Lähimmällä asuinalueella on 10 kpl omakotitaloja. Biotuotetehtaan vaikutuspiiriä lähinnä olevat julkiset palvelut, Hiskinmäen koulu ja Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskus (POKE) sijaitsevat noin 500 metrin etäisyydellä ja Piilolan päiväkoti ja Mikonpuiston päiväkoti noin metrin etäisyydellä. Lähin terveysasema sekä vanhainkoti sijaitsevat noin kilometrin etäisyydellä luoteeseen biotuotetehtaan suunnitellusta sijaintipaikasta. Läheiseen Suolahden kaupunkitaajamaan on matkaa noin kuusi kilometriä. Äänekosken kaupungin lähin uimaranta sijaitsee 2 km:n etäisyydellä, tehtaan yläpuolisessa vesistössä. Äänekosken tehdasintegraatin jätevesien vaikutusalueella ei sijaitse yleisiä uimarantoja. Ympäristön tila ja laatu Maisema Äänekosken alue kuuluu maisemamaakuntajaossa Itäiseen Järvi-Suomeen ja lähemmin tarkasteltuna Keski-Suomen järviseutuun. Aluetta luonnehtivat pitkät kaakko-luodesuuntautuneet murroslinjojen järvialtaat (Kivijärvi Kolima Keitele), vesireitit, suot, moreeni-kumpareet (drumliinit) ja kuusimetsät. Äänekoskella ja sen ympäristössä on taajama-asutusta, maaseutuasutusta sekä joitakin kesämökkialueita. Alueen luonnonolosuhteiden, erityisesti koskivoiman ansiosta kaupungin keskustan eteläpuolelle on syntynyt vesivoimaa käyttävää puunjalostus- ja paperiteollisuutta, mikä on luonut laajan ja kaupungille leimaa antavan tehdasmaiseman. Biotuotetehtaan suunniteltu rakennuspaikka sijaitsee Kuhnamojärven kaakkoisrannalla, Äänekosken kaupunkitaajaman reunalla. Tehdasalueen ja keskustaalueen erottavat toisistaan vesistö ja metsäkaistale. Maantiesillat, kevyen liikenteensillat sekä rautatiesillat yhdistävät Äänekosken keskustan ja Äänejärven itäpuoliset osat, jolla tehdasintegraatti sijaitsee. Äänekoskea ympäröivät vesialueet koostuvat kahdesta järvestä, itäpuolella on Keitele ja länsipuolella Kuhnamo. Tehdasalueen maisemakuva on vahvasti tehdasintegraatin luomaa teollisuusmaisemaa. Alueella on eri-ikäisiä ja erikokoisia tehdasrakennuksia, joilla on lähinnä teollisuushistoriallisia arvoja. Rakennushistoriallisesti arvokkaat tehdasrakennukset sijoittuvat tehdasalueen ulkopuolelle, Äänekosken itäpuolelle niin kutsutulle Klubimäelle ja sen ympäristöön.

13 Kavillisuus ja eläimistö 13 Äänekosken tehdasintegraatti on nykyisellään suurimmalta osin teollisuusaluetta, jossa ei ole jäljellä luonnonympäristöä tai luonnontilaista kasvillisuutta. Tehdasalue rajoittuu Kuhnamojärveen, jonka ranta-alueet ovat pääosin pengerrettyjä ja rakennettuja eikä rantavyöhykkeessä ole luonnontilaista kasvillisuutta. Tehdasalueella ei ole havaintoja uhanalaisien tai muuten huomioitavien lajien esiintymisestä. Liito-oravan elinalueeksi katsotaan Rotkolan kaupunginosan länsipuolen metsikkö, joka sijaitsee tehdasalueelta noin puoli kilometriä länteen. Lisäksi havaintoja on tehty Rytylänmäen alueella, joka sijaitsee tehdasintegraatin alueelta puoli kilometriä. Äänemäen alueella Tallanlahdella on tehty havaintoja viitasammakosta vuonna Tälle viita-sammakon mahdolliselle esiintymisalueelle on tehdasintegraatin alueelta noin 1,3 kilometriä. Luonnonsuojelualueet Lähin Natura kohde on noin seitsemän kilometriä tehdasintegraatin alueelta kaakkoon sijaitseva Vatianjärven Saraaveden Natura-alue (SCI-alue, F ). Itäpuolella, noin kahdeksan kilometrin päässä tehdasintegraatista sijaitsee Jurvon alue Jouhtisen metsä -niminen Natura kohde (SCIalue, FI ). Yksityismaiden luonnonsuojelualueista Riihihaan luhtaranta (YSA092444) sijaitsee noin neljä kilometriä tehdasintegraatin alueesta itään ja Huutomäen rauhoitusalue (MRA ) noin viisi kilometriä tehdasintegraatin alueen lounaispuolella. Pohjavesi Alue ei ole luokiteltua pohjavesialuetta eikä sijaitse sellaisen välittömässä läheisyydessä tai vaikutusalueella. Lähin luokiteltu pohjavesialue Valionrannassa ( , I luokka), sijaitsee noin yhden kilometrin päässä tehdasintegraatin alueelta. Pohjaveden päävirtaussuunta on maaston muotojen mukaisesti koillisesta lounaaseen kohti Kuhnamoa. Maa- ja kallioperä Tehdasintegraatin alueen kallioperä on suureksi osaksi graniittia ja pyrofyyristä granodioriittia, joukossa on myös tonaliittia ja kvartsidioriittia. Alueen vallitseva maalaji on moreeni. Lisäksi tehdasintegraatin alueella esiintyy savea, silttiä ja turvetta. Kallioperää peittää noin seitsemän metrin paksuinen moreenikerros. Hydrologia Äänekosken tehdasintegraatti sijaitsee Kymijoen vesistöalueen Leppäveden- Kynsiveden (14.3) valuma-alueeseen kuuluvan Kuhnamo-järven itäpuolella. Kuhnamoon laskee vettä Viitasaaren reittiin (14.4) kuuluvasta Keiteleen eteläosan Ääneselästä keskimäärin noin 53 m 3 /s ja Saarijärven reitiltä (14.6) keskimäärin noin 30 m 3 /s. Kuhnamon alueen (14.332) virtaama on siten noin 83 m 3 /s.

14 14 Kuhnamon alapuolella vesistö jatkuu kapeana Vatianjärven ja Saraaveden vesireittinä Leppäveteen asti, josta reitti jatkuu Haapakosken kautta Pohjois- Päijänteeseen. Saraaveden kohdalla reittiin yhtyy idästä Rautalammin reittiin kuuluvan Kuusveden-Kynsiveden alueen (14.35) vesiä. Saarijärven-, Viitasaaren- ja Rautalammin reitit muodostavat yhdessä Leppäveden-Kynsiveden valuma-alueen kanssa Kymijoen vesistöalueen yläosan. Äänekosken alapuoliset järvet ovat varsin matalia ja Kuhnamon keskisyvyys on 5,4 m, suurimman syvyyden ollessa 30,5 m. Vatianjärven vastaavat syvyydet ovat 3,7 m ja 25,6 m. Vesistöalue on pohjoisosaltaan jokimainen ja Kuhnamon ja Vatian teoreettiset viipymät ovat vain kolme vuorokautta ja Saraveden viipymä kaksi vuorokautta. Keiteleen ja Kuhnamon väliseen Äänijärveen on vuonna 1933 valmistunut vesivoimalaitos, jonka putouskorkeus on 7,8 m. Äänekosken alapuolella ennen Päijännettä on neljä varsinaista koskialuetta, joista Kuhankoski ja Vaajakoski on padottu vesivoimakäyttöön. Voimaloiden yhteyteen on rakennettu kalatiet. Reitin merkittävimmät vapaana virtaavat kosket ovat Kuhnamon ja Vatian välinen Luija-Kapeenkoski sekä Vatian ja Saraaveden välinen Kuusankoski. Teollisuusintegraatin vedenotto tapahtuu Keiteleen Äänejärvestä Kuhnamoon laskevasta virrasta vesivoimalaitoksen patojen yläpuolelta. Nykyinen raakavedenottamo on rakennettu vuonna 1961 ja sen kautta on lupa johtaa vettä 99 milj.m 3 /a ja hetkellisesti 5,5 m 3 /s Keiteleestä tehdasintegraatin käyttöön. Vesistön tila ja käyttökelpoisuus Vedenlaatu Eri vesireiteiltä Kuhnamoon tulevat vedet poikkeavat laadultaan toisistaan. Saarijärven reitin vesi on runsashumuksista ja ravinteikasta. Viitasaaren reitin vesi on kirkasta ja vähäravinteista. Myös Kuusveden-Kynsiveden alueelta Saraajärveen tuleva vesi on vähähumuksista, mutta sisältää hiukan enemmän ravinteita kuin Keiteleestä purkautuva vesi. Tarkkailualueen kesänaikaiset fosforipitoisuudet olivat vuonna 2013 Kuhnamossa 20 µg/l ja Vatiassa 25 µg/l sekä Pohjois-Saraavedessä 15 µg/l ja Pohjois-Leppävedessä 14 µg/l elokuussa. Kuhnamon ja Vatian pitoisuudet ilmentävät kohtalaista rehevyyttä. Klorofylli- ja planktontutkimusten perusteella Vatia, Pohjois-Saraavesi ja Leppävesi ovat lievästi reheviä ja Etelä-Saraavesi karuhko. Vatian klorofyllipitoisuus on vaihdellut melko voimakkaasti, ja pitoisuudella on ollut lievä kasvava suunta. Leppäveden tuottavuutta kuvaavat suureet ovat pienentyneet ja 1980-lukujen vaihteesta alkaen. Kuhnamon vesimassa ei yleensä kerrostu kesällä, mutta talvella kerrostuneisuus on voimakasta, jolloin päällys- ja alusveden laatuerot ovat selvät. Jätevesien vaikutusta kuvastaa alusveden kohonneet sähkönjohtavuudet ja natriumpitoisuudet etenkin talvella. Myös eriasteista hapenvajausta on esiintynyt. Huonon happitilanteen aikana pohjalietteestä liukenee fosforia alusveteen. Myös Vatianjärven syvänteissä on ollut säännöllisesti hapen vajausta kerrostuneisuuskausina.

15 15 Nykyisen tehdasintegraatin jätevesien vaikutukset ilmenevät selvimmin Äänekosken ja Haapakosken välisellä vesialueella, josta käytetään nimitystä Äänekoski Vaajakoski -vesireitti. Päijänteessä tehdasintegraatin jätevesien vaikutus on paljon lievempi. Äänekoski-Vaajakoski -vesireitin vuoden 2013 tarkkailutulosten mukaan jätevesien osuus Kapeenkosken fosforivirtaamasta oli 10 % ja typpivirtaamasta 6 %. Jätevesivaikutus näkyi myös natriumin ja sähkönjohtavuuden kohoamisena Kuhnamon alusvedessä, Vatianjärvessä ja Kapeenkoskessa sekä lievempänä vastaavana vaikutuksena Haapakoskessa. Minimiravinne Levät käyttävät ravinteita likimain N:P painosuhteessa 7:2. Äänekoski- Vaajakoski vesireitillä typpeä on selvästi tätä suhdetta enemmän, minkä perusteella levien kannalta elinympäristö voitaisiin arvioida fosforirajoitteiseksi. Vuoden 2013 Äänekoski-Vaajakoski -reitin tarkkailutulosten kokonaisravinteiden suhteen perusteella minimiravinne oli fosfori koko kasvukauden ajan kaikilla havaintoasemilla. Mineraaliravinteiden suhteen perusteella typpi oli fosforin ohella minimiravinne heinä-elokuussa havaintoasemilla Aittokoski, Saravesi 5, Saravesi 25 ja Leppävesi 68. Muulloin levien kasvua rajoittava ravinne oli fosfori. Häränvirrassa, Saraveden havaintopaikoilla 5 ja 24 sekä Leppävedellä liukoisen typen pitoisuudet olivat pienehköjä keskikesällä, jolloin sekä liukoinen typpi että fosfori rajoittivat levien kasvua. Ravinteiden tasapainosuhteen perusteella typpi oli enimmäkseen minimitekijä. Pohjaeläimet Kuhnamon syvännefaunan lajisto on ollut hyvin yksipuolista, sulkasääskentoukan (Chaoborus flavicans) ollessa syvänteen valtalaji. Sulkasääskentoukkaa, joka on uimakykyinen laji, ei lueta varsinaisesti pohjaeläimistöön kuuluvaksi, mutta sen massaesiintymä ilmentää yleensä huonoa happitilannetta ja kuormitettua syvännettä. Kuhnamon havaintopaikalla on myös tavattu likaantumisesta hyötyvää Chironomus plumosus surviaissääskentoukkaa sekä Procladius suvun surviaissääskentoukkia. Myös Vatianjärven pohjaeläimistön lajikoostumus on yksipuolinen ja muodostuu sulkasääskentoukista sekä likaantumisesta hyötyvistä Tubifex ja Potamothrix harvasukasmadoista. Saraavesi on vaihettumisalue likaantuneen ja puhtaamman vesistönosan välillä ja siellä esiintyy orgaanisesta kuormituksesta hyötyvien lajien lisäksi myös Monoporeia affinis -katka, joka on hyvän veden laadun indikaattori. Vesikasvillisuus Kuhnamon alueella ei ole tehty vesikasvillisuuskartoituksia. Biotuotetehtaan suunniteltua rakennuspaikkaa ympäröivät rannat ovat pääasiassa rakennettuja rantoja, kivikkoisia ja vähäkasvisia tai reheviä pajukkokosteikkoja. Tehdasintegraatin länsipuolinen ranta on rakennettua, kivikkoista, vähäkasvista avointa rantaa. Jätevedenpuhdistamon eteläinen alue on matalaa ja rehevää, jossa valtalajeina on eri saroja, lumme, ulpukka sekä eri vitoja. Jäteveden purkualue on rakennettua aluetta.

16 16 Pintavesien luokittelu Kuhnamo ja Vatianjärven ekologinen tila on vesienhoidon suunnittelussa luokiteltu välttäväksi. Tavoite hyvä ekologinen tila arvioidaan saavutettavan nykykäytännön lisäksi tehtävillä toimenpiteillä vuoteen 2027 mennessä. Keiteleen alaosa sekä Saaraavesi, Leppävesi ja Päijänne ovat jo hyvässä ekologisessa tilassa ja tila turvataan nykykäytännön mukaisilla toimenpiteillä. Keski-Suomen pintavesien toimenpideohjelmassa Kuhnamon vesimuodostuman kemiallinen tila on hyvässä luokassa. Fysikaalis-kemiallisessa luokittelussa Kuhnamon ravinnepitoisuudet kuvastavat jopa erinomaista tilaa (typpipitoisuus lähellä Erinomainen/Hyvä -luokkarajaa). Fysikaalis-kemiallisen luokituksen erinomaisesta hyvään laskevat kuitenkin ajoittain esiintyvät korkeat natriumpitoisuudet ja sähkönjohtokyky. Biologisten tekijöiden mukaan Kuhnamon vesimuodostuma on arvioitu ekologiseen luokkaan välttävä. Biologisista tekijöistä a-klorofylli on lähes tyydyttävässä ja pohjaeläinindeksi välttävässä tilassa. Painotus biologisessa luokittelussa on pohjaeläimillä. Luokitusperusteiden mukaan kuormitusvaikutukset näkyvät selvästi alusvedessä, jossa esiintyy kerrostuneisuuskausina hapen vajausta. Pintavesien toimenpideohjelmassa Keski-Suomen vesienhoitoalueelle on esitetty toimenpiteitä, joiden avulla vesistöjen ja pohjavesien hyvä tila pyritään saavuttamaan. Metsäteollisuuden osalta toimenpiteiksi on kirjattu ympäristöriskien hallinnan parantaminen, prosessitekniset parannukset haitta-aineiden ja jätevesipäästöjen minimoimiseksi sekä jätevesien käsittelyn tehostaminen. Kalastus ja kalasto Etelä-Keitele ja Kuhnamo kuuluvat hallinnollisesti kalastusaluejaottelussa Alaja Keski-Keiteleen kalastusalueeseen. Kuhnamon alapuoliset vesistöt kuuluvat Leppäveden kalastusalueeseen Päijänteelle asti, joka kuuluu Päijänteen kalastusalueeseen. Äänekosken yläpuolinen Keitele on Keski-Suomen tärkeimpiä ammattikalastusalueita. Äänekoski-Vaajakoski vesireitillä ammattikalastusta on Leppävedellä, jossa kalastaa 1 3 ammattikalastajaa. Keiteleen alapuolella tehdasintegraatin läheisyydessä on ainoastaan vapaa-ajankalastusta. Kuhnamossa kalastusta harrastetaan sekä vapavälinein että verkoilla. Kuusankoski ja Kapeenkoski ovat merkittäviä koskikalastuskohteita. Alueella toimii myös muutamia kalastusmatkailuyrityksiä. Kalastuskirjanpito-, kalastustiedustelu- ja verkkokoekalastustietojen perusteella Äänekoski-Vaajakoski -vesireitin kalasto on rakenteeltaan monipuolinen ja siihen kuuluvat yleisimmät järvikalat. Äänekosken läheisyydessä järvialueilla koeverkkopyynnillä on saatu saaliiksi yhteensä 14 kalalajia. Lisäksi lähialueen koskissa on tehty sähkökoekalastuksia, jossa on saatu yhteensä 12 kalalajia. Verkkokoekalastuksissa on painon mukaan ahvenella, lahnalla, kuhalla ja särjellä olleet suurimmat osuudet kokonaissaaliista Kuhnamossa ja Vatianjärvessä. Muita mainittujen järvien verkkosaaliissa esiintyneitä lajeja ovat kiiski, pasuri ja salakka. Vatiassa esiintyi lisäksi hauki, kuore, made ja muikku. Kuuden koskialueen sähkökoekalastussaaliissa esiintyi kaikissa koskissa seuraavia kalalajeja: kivisimppu, made, särki ja taimen. Lisäksi esiintyi koskialueilla vaihtelevasti lajit ahven, harjus, hauki, kiiski, kivennuoliainen, muikku, salakka ja säyne.

17 17 Kuhnamossa on lisääntymisalueita kevätkutuisille kalalajeille, mutta tehdasalueen välittömässä läheisyydessä on vain huonosti lisääntymiseen soveltuvia alueita. Sähkökoekalastustulosten perusteella taimen lisääntyy lähialueen koskipaikoilla ja kaikilla koekalastetuilla koskilla on havaittu taimenen luonnonkudusta syntyneitä poikasia. Kuha ja siika ovat kappalemäärältä alueen selvästi suosituimmat istutuskalat, mutta myös muita lajeja, mm. harjusta ja taimenta on istutettu alueelle. Teollisuusjätevesipäästöistä määrätty euron vuotuinen kalatalousmaksu, jolla jätevesien johtamisesta aiheutuvia haittoja ehkäistään ja vähennetään jätevesien vaikutusalueella, käytetään vuonna 2010 annetun vuosia käsittävän käyttösuunnitelman mukaan järvitaimenen ( /a), siian ( /a), kuhan ( /a) ja harjuksen (3 600 /a) istutukseen. Vatianjärven pohjoisosassa on n. 1,5 km pitkä koskireitti, johon kuuluvat vuolasvirtaiset Lujankoski ja Kapeenkoski, joihin on tehty kalataloudellinen kunnostus vuonna Vatianjärven ja Saraaveden välisellä Kuusankoskella on tehty kunnostuksia vuodesta 1993 alkaen. Vesireitin padotuilla koskilla Kuhankoskella ja Vaajakoskella sekä tehdasintegraatin viereisellä Metsä Boardin omistamalla vesivoimalaitoksella on kalatiet. Äänekosken kalatiellä tehdyn nousukalaselvityksen perusteella kalatie vaikuttaa merkittävältä kulkureitiltä ja ilmeisesti myös jonkinlaiselta oleskelualueelta useille kalalajeille. Kalatien tarkkailujaksona laskuriin tallentui yhteensä kalojen läpiuintikertaa. Laskurissa havaittiin eniten lahnoja ( kpl), taimenia (223 kpl) ja pieniä tunnistamattomia kaloja (270 kpl). Kuhnamosta Keiteleeseen meni 1850 kalaa ja laskijoita oli 250 kpl. On arvioitu, että myös Paatelan sulun kautta nousee kaloja vähäisessä määrin, kun taas Kuhnamon pohjoispäässä oleva Mämmenkoski ei enää mahdollista kalan nousua Keiteleeseen. Alapuolisella vesireitillä myös Vaajakosken kalatiessä on havaittu nousevia kaloja, joista suurin osa on lahnoja ja ahvenia mutta myös taimenia / järvilohia on havaittu. Kuhankosken kalatiessä on kalanvaellus vähäistä. Keiteleen lisäksi kalat saattavat mennä Kuhnamoon laskeviin puroihin ja ojiin, joista merkittävin on Niinivedestä laskeva Salakkajoki. Kalataloustarkkailun tulosten perusteella Äänekosken tehdasintegraatin jätevesien vaikutukset alueen kalastoon ja kalastukseen ovat pysyneet lähes ennallaan 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Vuonna 2011 toteutetussa velvoitetarkkailussa kaloissa havaittiin vain pieniä pitoisuuksia hartsihappoja, kloorifenoleita ja PCB:tä. Näiden tulosten perusteella kalojen käyttöä ei tarvitse millään tavalla rajoittaa. Vesistön ja rantojen käyttö Äänekoski Vaajakoski -reitti on osa Saarijärven ja Jyväskylän välistä vesiretkeilyreittiä. Alueella on myös muita virkistyskäyttömuotoja, kuten loma-asutusta, matkailua, veneilyä, uintia ja kalastusta. Vesireitin varrella on kaksi merkittävää koskikalastusaluetta, Kapeenkoski ja Kuusaankoski. Yleisiä uimarantoja alueella on mm. Saraaveden Kuhaniemessä ja Leppäveden Metsolahdessa. Molemmat ovat Laukaan kunnan ylläpitämiä uimarantoja, eivätkä sijaitse jätevesien välittömällä vaikutusalueella.

18 Ilmanlaatu 18 Äänekosken kaupungin ja Suolahden taajaman ilmanlaatua on tarkkailtu säännöllisesti vuodesta 1987 lähtien. Alueen merkittävimmät päästölähteet ovat Metsä Fibre Oy:n nykyisen sellutehtaan soodakattilan, meesauunin ja väkevien hajukaasujen varapolttopaikan piiput, Äänevoima Oy:n energiakattila, Kumpuniemen Voima Oy:n energiakattila sekä Valtra Oy:n päästölähteet. Edellä mainittujen yhtiöiden lisäksi yhteistarkkailuun osallistuvat CP Kelco Oy, Ääneseudun Energia Oy:n Saunatien lämpölaitos, Valio Oy sekä Metsäliitto Osuuskunnan Metsä Woodin Suolahden vaneritehtaat. Ilmanlaatua seurataan yhdellä mittausasemalla, joka sijaitsee Hiskinmäellä. Sääasema sijaitsee Äänekosken liikuntatalolla. Yhteistarkkailussa ilmanlaatua seurataan haisevien rikkiyhdisteiden (TRSyhdisteet), rikkidioksidin (SO2), typpidioksidin (NO2) ja hengitettävien hiukkasten (PM10) osalta. Haisevista rikkiyhdisteistä aiheutui vuonna 2013 ilmanlaatuindeksin arvon aleneminen tasolle erittäin huono yhteensä neljänä päivänä. Nämä arvonalenemiset erittäin huonolle tasolle olivat kestoltaan 2-3 tunnin mittaisia. TRS-yhdisteiden osalta ilmanlaatuindeksin aleneminen tasolle huono oli havaittavissa 20 päivänä. Rikki- ja typpidioksidin osalta pitoisuudet jäivät alle raja- ja ohjearvojen. Hengitettävien hiukkasten raja-arvon ylityksiä esiintyi yhteensä kolmena päivänä. Korkeimmat pitoisuudet ovat havaittavissa yleensä keväällä, jolloin luonnon ja liikenteen vaikutus on merkittävintä. Hengitettävien hiukkasten raja-arvon ylityksiä sallitaan enintään 35 kappaletta vuodessa valtioneuvoston asetuksen ilmanlaatuasetuksen (VNa 38/2011) perusteella. Ilmanlaadun yhteistarkkailun tulokset osoittavat, että Äänekosken Suolahden -alueella ilmanlaatu on pääasiallisesti vähintään tyydyttävällä tasolla ja tarkkailussa havaitut epäpuhtaudet ovat jääneet suhteellisen matalalle tasolle. Melu ja liikenne Nykyisen Äänekosken tehdasintegraatin viimeisin meluselvitys tehtiin kesäkuussa Meluselvityksessä selvitettiin Äänekosken tehdasintegraatin aiheuttamaa melutasoa tehdasintegraatin alueella ja sen ympäristössä melun pääasiallisella vaikutusalueella. Melumallinnuksessa huomioitiin Metsä Fibre Oy:n toiminnan (sellun valmistuksen ja jätevedenpuhdistamon) lisäksi Metsä Board Oyj:n kartonkitehtaan sekä jo toiminnasta poistetun paperitehtaan edelleen käytössä olevasta ilmanvaihdosta, CP Kelco Oy:n, Specialty Minerals Oy Ab:n, kemi-mekaanisen jätevedenpuhdistamon (puhdistamo 1) ja Äänevoima Oy:n toiminnasta aiheutuva melu. Lisäksi melumallinnuksessa huomioitiin tehdasintegraatin alueen liikenne, jonka liikennemäärissä otettiin huomioon tehdasintegraatin toimintaan liittyvä rekka- ja junaliikenne sekä henkilöliikenne. Selvityksessä mitattiin 185 eri melulähteen äänitehotasot. Nykyisellä sellutehtaalla mittauskohteita oli 102. Tehdasintegraatista aiheutuvaa ympäristömelua mitattiin kolmessa ympäristön pisteessä. Mittauspisteet sijaitsivat tehdasintegraatin alueen pohjoispuolella Hiskinmäentiellä, alueen länsipuolella Sipisenkadulla ja Salakantiellä. Laskennallisen arvioinnin ja ympäristössä tehtyjen mittausten perusteella tehdasintegraatin normaalit toiminnot aiheuttavat päiväaikaisen 55 db:n keskiääni-

19 19 tason ylityksiä kolmen rautatieasemalla sijaitsevan asuinrakennuksen kohdalla sekä muutaman Rotkolan kaupunginosassa sijaitsevan asuinrakennuksen kohdalla. Yöaikaiselle tehdasintegraatin 50 db:n keskiäänivyöhykkeelle sijoittuu asuinrakennuksia Hiskinmäen kaupunginosan lounaisrinteessä sekä Piilolanniemen kaupunginosan itäpuoliskolla. Tällä meluvyöhykkeellä sijaitsee melun leviämisolosuhteista riippuen noin asuinrakennusta. Metsä Fibren sellutehtaan toiminnasta johtuvien melulähteiden ei arvioitu aiheuttavan päiväaikaisen 55 db:n eikä yöaikaisen 50 db:n tasojen ylityksiä yhdelläkään asuinalueella. Meluselvityksestä havaittiin, että melupäästömittausten sekä ympäristössä tehtyjen havaintojen perusteella tehdasintegraatin aiheuttama melu ei ole ympäristössä kapeakaistaista tai impulssimaista. Tehdasalueen perustilaselvitys Alueelle on tehty ympäristösuojelulain 82 :n mukainen maaperän ja pohjaveden perustilaselvitys kesällä Perustilaselvitys ulottui koko tehdasintegraatin alueelle. Tutkimuspisteiden määrä ja laajuus mitoitettiin siten, että maaperän ja pohjaveden perustilan lisäksi saatiin riittävällä tarkkuudella todennettua mahdollisten pilaantuneiden maiden esiintyminen sekä määrä. Alueella on tehty aiempia maaperä-selvityksiä myös 1990-luvulla ja 2000-luvun alkupuolella. Aiemmista selvityksistä saatujen tulosten perusteella on voitu arvioida tärkeimmät tutkimustarpeet perustilaselvitystä varten, muun muassa huomioiden vuoden 2004 tutkimuksessa havaitut riskialueet. Näytteitä on otettu kattavasti biotuotetehtaan rakennuspaikan ja nykyisen sellutehtaan maaperästä sekä Kuhnamojärven rantaviivasta sekä suunnitteilla olevan rakennettavan maantiesillan alueelta. Tehdasintgeraatin alue on ollut metsäteollisuuden käytössä vuodesta Alueella on vuosikymmenten aikana varastoitu ja käsitelty öljytuotteita useassa paikassa ja pienempiä päästöjä on voinut aikaisemman toiminnan aikana tapahtua. Kohteessa on voinut tapahtua myös mustalipeäpäästöjä (mm. Metsäliiton Teollisuus Oy:n soodakattilan räjähdys v.1965). Lisäksi alueella on ollut lukuisia muuntamoita, joista on voinut tapahtua muuntamoöljypäästöjä. Entisen sulfaattitehtaan valkolipeävalmistamon ympäristöä on aikoinaan käytetty tehdasintegraatin romujen keräys- ja varastointialueena. Romuista on voinut tapahtua raskasmetalli- ja öljypäästöjä maaperään. Tehdasintegraatissa on tapahtunut suurempia öljyvahinkoja 1970-luvun puolivälissä kartonkitehtaalla ja elokuussa 2011 Äänevoiman Oy:n voimalaitoksen öljyasemalla, joista jälkimmäisen onnettomuuden yhteydessä öljyä pääsi Kuhnamojärveen. Perustilaselvityksessä havaittiin valtioneuvoston asetuksen maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistamistarpeen arvioinnista (VNa214/2007) liitteen mukaisina kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina arseenia, kadmiumia, kobolttia, kuparia, nikkeliä, sinkkiä, öljyhiilivetyjä (C10-C40) sekä PCB-yhdisteitä. Näistä alemman ohjearvotason ylittävänä pitoisuutena esiintyy keskiraskaita öljyhiilivetyjä (C10- C21) ja ylemmän ohjearvon ylittävinä pitoisuuksina kobolttia, kuparia, nikkeliä ja

20 20 sinkkiä. Ylemmän ohjearvon ylitykset ovat havaittu tehdasintegraatin alueella, jolle on alueella aiemmin sijainneen vanhan sulfiittisellutehtaan toiminnan aikana sijoitettu rikkikiisun pasutusjätettä. Pilaantuneisuus rajoittuu pasutussakkaa sisältäviin täyttömaakerroksiin, eikä pilaantuneisuus siten ole levinnyt täyttökerrosten alapuoliseen perusmaahan. Alueita, joiden näytepisteissä ylittyivät ylemmät ohjearvot, rajaavat alueet, joissa ei todettu merkittävästi kohonneita haitta-ainepitoisuuksia. Aikaisemmin tehdyt tutkimukset tukevat saatuja tuloksia. Maaperän valumavesinäytteissä todettiin koboltin, nikkelin sekä arseenin pitoisuuksien ylittävän valtioneuvoston asetuksen vesienhoidon järjestämisestä (VNa 1022/2006) liitteen 7 mukaiset raja-arvot. Raja-arvot ylittyivät kaikissa kolmessa näytepisteessä, mikä kertoo siitä että koboltti on maaperän valumavesissä luontaisestikin koholla. Nikkelin ja arseenin osalta talousveden suurin sallittu pitoisuus kuitenkin alittui. Pohjavesinäytteiden ph-arvoissa tai sähkönjohtavuuksissa ei havaittu mitään normaalista poikkeavaa. Alkuaineiden osalta koboltin pitoisuus ylittää Vna 341/209 mukaisen ympäristölaatunormin kaikissa havaintoputkissa. Suurin pitoisuus todettiin putkessa PVP02, jonka läheisyydessä maaperässä todettiin mm. kobolttia sisältävää rikkikiisun pasutuskuonaa. Kobolttipitoisuus alueen pohjavedessä on kuitenkin luontaisestikin koholla, sillä ympäristölaatunormi ylittyi myös tehdasalueen yläpuolisessa havaintoputkessa PVP01. Muiden alkuaineiden osalta todettiin nikkelin ympäristölaatunormin ylitys putkessa PVP02 ja arseenin ympäristölaatunormin ylitys putkessa PVP03. Kummankin em. alkuaineen osalta kuitenkin alittuu talousveden suurin sallittu pitoisuus. Orgaanisista haitta-aineista todettiin ympäristölaatunormin ylitys ainoastaan öljyhiilivetyjen osalta putkessa PVP01 ja terbutylatsiinin (torjunta-aine) osalta putkessa PVP02. Öljyhiilivetyjen esiintyminen putkessa PVP01 ei johdu tehdasalueen toiminnoista, sillä putki sijaitsee pohjaveden virtaussuunnassa tehdasalueen yläpuolella. Putkessa PVP02 todettu kloorifenolipitoisuus alittaa ympäristölaatunormin. Pohjaveden havaintoputkissa todetut haitta-ainepitoisuudet ovat alhaisia, eikä pohjavettä siten tutkittujen parametrien perusteella luokitella pilaantuneeksi, ainoastaan paikallista kemiallisen laadun heikkenemistä esiintyy. HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Suunnitellulla biotuotetehtaalla tullaan valmistamaan valkaistua sulfaattisellua, käyttäen raaka-aineena pääosin havupuuta ja koivua. Biotuotetehtaan tuotantokapasiteetti on noin 1,3 miljoonaa tonnia vuodessa (noin tn/d). Lisäksi prosessissa saadaan höyryä, sähköä, kuorta, tärpättiä, mäntyöljyä, rikkihappoa, ligniiniä, meesaa, poltettua kalkkia, kalkkipölyä ja mädättämön biokaasua. Hankkeen toteutuessa nykyisen sellutehtaan toiminta päättyy ja se tullaan purkamaan biotuotetehtaan käynnistyttyä. Biotuotetehdas käsittää hankkeen ensimmäisessä vaiheessa sellutehtaan, joka sisältää seuraavat päätoiminnot: puun kuorinta ja haketus, keitto, pesu ja hap-

21 21 pivalkaisu, valkaisu, happilaitos, kuivaus, tuotevarasto, kemikaalien talteenottolinja, ligniinin erotus, kuoren kuivaus ja kaasutus. Biotuotetehdas käsittää lisäksi mädättämön, jossa voidaan käsitellä biologisella jätevedenpuhdistamolla (puhdistamo 2) syntyvät lietteet. Tehdasalueelle vedetään myös uusi 110 kv:n voimajohto. Hankkeen toisessa vaiheessa biotuotetehtaan laitoskokonaisuuteen suunnitellaan liitettäväksi sellutehtaan sivutuotteita jalostavia biotuotelaitoksia. Näille laitoksille tullaan hakemaan erilliset ympäristöluvat. Tämän hakemuksen mukaisen biotuotetehtaan ensimmäisen vaiheen toiminta kuoren kuivaus ja kaasutus, mädätys ja uusi biologinen jätevedenpuhdistamo mukaan lukien on suunniteltu käynnistyvän loppuvuonna Puhdistamo 1:n toimintaa tulee toistaiseksi jatkumaan ennallaan ja uusittu puhdistamo korvaa olemassa olevan biologisen puhdistamon. Biotuotetehtaan ja jätevedenpuhdistamoiden toiminta on normaalitoiminnassa jatkuvaa ympäri vuorokauden ja ympäri vuoden. Tehdas pysähtyy suunniteltuihin vuosihuoltoseisokkeihin. Yhdyskuntajätevesien ja teollisuusjätevesien yhteiskäsittely aloitetaan aikaisintaan biotuotetehtaan käynnistyttyä.

22 22 Toiminta Prosessit Kuitulinja Biotuotetehtaan selluprosessin prosessilaitteisto koostuu tavanomaisista valkaistua sulfaattisellua valmistavan tehtaan osista. Prosessivaiheita, joissa puuraaka-aine muuttuu tuotteeksi, selluksi, kutsutaan kuitulinjaksi. Keittoprosessin liuoksen ja kierrossa olevien kemikaalien käsittelyä kutsutaan kemikaali- eli talteenottolinjaksi. Lisäksi kokonaisuuteen kuuluu muita aputoimintoja kuten happilaitos, klooridioksidin valmistus, vesilaitos, jätevedenpuhdistamot (puhdistamo 2 ja puhdistamo 1), mädättämö sekä kuoren kuivaus ja kaasutus. Puunkäsittely Rakennettava kuorimo sisältää kolme kuivakuorintalinjaa, joissa kahdella käsitellään pyöreä havupuuta ja yhdellä kuoritaan koivua. Kuorinta tapahtuu jatkuvatoimisissa rummuissa, joissa puut pyörivät ja hankautuvat toisiaan vasten. Puut käsittelyn huuhtelu- ja sulautusvedet kierrätetään ja kuori kuivataan kuoripuristimella. Puristinvedet johdetaan biologiselle jätevedenpuhdistamolle. Kuorimolla käsitelty kuori johdetaan kuoren kuivaukseen ja kaasutukseen tuotekaasulaitokselle. Syntyvä tuotekaasu käytetään meesauunin polttoaineena. Sellutehtaan hakkeita varten on neljä hakekasaa ja yksittäisen hakekasan varastointikapasiteetti vaihtelee k-m 3 välillä. Keitto Kuorittu puu haketetaan kuorimossa ennen keittoa. Hakkeesta kuidut yhteen sitova ligniini liuotetaan keittämällä. Keittokemikaalina käytetään valkolipeää (natriumhydroksidi ja natriumsulfidi). Keitto suoritetaan jatkuvatoimisella kaksiastiakeittimellä, jonka kapasiteetti on n t/d. Valkaisemattoman massan pesu, happidelignifiointi ja lajittelu Keittymätön puuaines, mm. oksat, erotetaan ja palautetaan keittoon. Massan sisältämän ligniinin poistoa jatketaan hapen ja natriumhydroksidin avulla happivaiheessa. Massa pestään useassa vaiheessa. Pesussa keittokemikaalit ja liuennut puuaines erotetaan kuiduista. Liuennut puuaines käytetään polttoaineena soodakattilassa, jossa tapahtuu myös keittokemikaalien talteenotto. Pesuneste virtaa prosessissa vastavirtaan, jolloin puhtaamman pesurin suodosta käytetään edellisen vaiheen pesunesteenä. Valkaisu Valkaisu on tyypiltään ECF-valkaisu (alkuaineklooriton valkaisu ), jossa käytetään klooridioksidia, happea, natriumhydroksidia ja vetyperoksidia valkaisukemikaaleina. Valkaisussa käytetään myös natriumhydroksidia ja rikkihappoa valkaisun ph:n säätökemikaalina. Lisäksi käytetään magnesiumsulfaattia talkkia ja peretikkahappoa. Valkaisun viimeisellä pesurilla käytetään pesuvetenä kuivauskoneelta tulevaa kiertovettä ja pesussa syntyvällä suodoksella pyritään korvaamaan osa pesuvedestä happidelignifioinnin jälkeisessä pesussa.

23 23 Kuivaamo Kuivauskoneella massasta poistetaan vettä niin, että loppukuiva-aine on noin 90 %. Kuivauksen jälkeen sellu leikataan arkeiksi ja paalataan paalauslinjalla. Talteenottolinja Haihduttamo Keittämöltä tuleva lipeä haihdutetaan 16 %:n kuiva-ainepitoisuudesta vähintään 83 %:n kuiva-ainepitoisuuteen. Primäärilauhde johdetaan lauhteenkäsittelyyn. Sekundäärilauhdetta käytetään valkaisussa pesuvetenä ja kaustistamolla meesan pesuun korvaamaan tuoreveden käyttöä. Sekundäärilauhde kerätään haihduttimista ja pintalauhduttimesta ja johdetaan lauhdesäiliöihin. Poikkeustilanteissa lauhteiden likaannuttua ne johdetaan vuotolipeäsäiliöön, jonne johdetaan myös tyhjennykset ja ylijuoksut haihduttamosta, mäntyöljykeittämöltä ja soodakattilalta. Lauhteiden puhtautta seurataan johtokykymittauksin. Likaislauhteet puhdistetaan strippauskolonnissa höyryllä. Haihdutuksessa erottuvat hajurikkiyhdisteet ja muut lauhtumattomat palavat yhdisteet siirtyvät höyryn mukana kolonnin yläosaan, josta ne johdetaan hajukaasukeräilyn kautta soodakattilalle poltettavaksi. Ligniinin erotus Keiton aikana keittolipeään liukeneva ligniini poltetaan perinteisesti sellutehtaan soodakattilassa höyryn ja sähkön tuottamiseksi. Osa ligniini voidaan kuitenkin myös erottaa mustalipeästä haihduttamolla. Ligniini voidaan myydä biomassana jatkojalostusta varten tai käyttää biopolttoaineena meesauunilla korvaamaan fossiilisia polttoaineita. Erotus tapahtuu saostamalla, jossa ph:ta lasketaan hapolla tai mieluummin hiilidioksidilla, mikä ei vaikuta talteenoton kemikaalitaseeseen. Saostunut ligniini suodatetaan ja pestään hapolla natriumhäviöiden minimoimiseksi. Pesuvesi johdetaan takaisin haihduttamoon. Ligniinin erotus muuttaa polttoon menevän mustalipeän ominaisuuksia siten, että esimerkiksi mustalipeän lämpöarvo laskee, jolloin höyryn- ja sähköntuotanto alenevat. Soodakattila Soodakattilan suunniteltu polttoaineteho maksimiteho on MW. Soodakattilassa poltetaan haihduttamolta tuleva mustalipeä. Poltossa mustalipeän sisältämä lämpöenergia ja keittokemikaalit vapautuvat ja ne saadaan talteen, energia höyrynä ja keittokemikaalit kattilan pohjalta sulana. Soodakattilassa poltetaan myös väkevät ja laimeat hajukaasut. Soodakattilassa on mahdollista polttaa myös aktiivilietelaitoksen biolietettä. Tässä tapauksessa biolietteen käsittelystä liete pumpataan haihduttamolle ja sekoitetaan mustalipeään. Soodakattilassa mustalipeän sisältämät natrium- ja rikkikemikaalit muuttuvat natrium-karbonaatiksi ja natriumsulfidiksi. Kattilasta valuva sula liuotetaan kaustistamolta tuotuun laihavalkolipeään liuottimessa, jolloin muodostuu viherlipeää. Viherlipeä pumpataan edelleen kaustistamolle. Liuottimessa syntyvät höngät pestään pesurissa laihavalkolipeällä tai vedellä, ja johdetaan soodakattilalle polttoon. Soodakattilassa tarvitaan ilman sisältämää happea palamisen aikaansaamiseksi. Polttoilma tuodaan tulipesään useasta ilmatasosta. Eri ilmatasoilla ja niiden oikealla sijoittelulla sekä suuntauksella saavutetaan tasainen ilman virtaus ja

24 24 optimaalinen palaminen tulipesässä, mikä vähentää soodakattilasta syntyviä päästöjä. Palamisessa syntyvät savukaasut luovuttavat lämpöä kattilan lämpöpinnoille ja poistuvat savukaasupuhaltimien avulla kattilasta sähkösuotimien kautta savupiippuun ja edelleen ulkoilmaan. Poltossa syntyvä lentotuhka kerätään tuhkasuppiloista ja sähkösuotimilta sekoitussäiliöön, jossa tuhka sekoitetaan vahvaan mustalipeään ja pumpataan sen jälkeen haihduttamon vahvalipeäsäiliön kautta takaisin polttoon. Mustalipeän poltossa vapautuva lämpöenergia otetaan talteen siirtämällä se kattilaveteen. Soodakattilan vesi/höyry-järjestelmä koostuu syöttövesisäiliöstä, syöttöveden esilämmittimistä, keittopinnoista, tulistimista, höyrylieriöstä ja kattilan seinäputkista. Muodostuvasta höyrystä tuotetaan turbiinin avulla sähköä sekä väli- ja vastapainehöyryä, joita käytetään eri prosessivaiheissa. Ylijäämähöyryä myydään käytettäväksi tehdasintegaatin muilla yksiköillä. Kaustisointi Kaustisointilaitos tuottaa sulfaattikeitossa keittonesteeksi tarvittavaa valkolipeää. Soodakattilalta saatavaa viherlipeää ja meesauunista saatavaa poltettua kalkkia käytetään valkolipeän raaka-aineena. Liuottajasta tuleva viherlipeä sisältää kiinteitä hiukkasia, jotka poistetaan selkeyttämällä. Erotettu sakka poistetaan prosessista jätteenä. Puhdistettu viherlipeä sekoitetaan kalkin kanssa sammutinlajittimessa. Kemiallisten reaktioiden tuloksena natriumkarbonaatti muuttuu natriumhydroksidiksi ja syntyy natriumhydroksidin ja natriumsulfidin seosta eli valkolipeää ja kalsiumkarbonaattia eli meesaa. Reaktiota kutsutaan kaustisoitumisreaktioksi. Reaktiot jatkuvat vielä kaustisointisäiliöissä. Kaustisoinnissa syntynyt valkolipeän ja meesan seos johdetaan suodattimelle, jossa valkolipeä suodatetaan pois ja erottunut meesa pumpataan edelleen suodattimelle pestäväksi, joista suodoksina saadaan laihavalkolipeää. Valkolipeä pumpataan varastosäiliöön keittämön käytettäväksi. Laihavalkolipeä käytetään soodakattilan liuottajassa viherlipeän valmistukseen. Meesa pumpataan meesasiiloon. Kalkkikierto Meesan poltossa palautetaan kalkin koostumus kalsiumkarbonaatista takaisin kalsiumoksidiksi. Varastosiilosta meesa syötetään suotimelle, jossa meesan sisältämät vesiliukoiset alkaliyhdisteet pestään talteen kuumalla vedellä tai haihduttamon lauhteella. Meesauuni on sylinterin muotoinen, tiilellä vuorattu teräsputki, joka on vaakatasossa lievästi kalteva. Meesauunin suunniteltu polttoaineteho on 85 MW. Uunin syöttöpäästä meesa valuu hitaasti uunin pyörimisestä ja kaltevuudesta johtuen kohti uunin polttopäätä. Meesauunin lämpö tuotetaan biopolttoaineilla. Monipolttoainepolttimet mahdollistaa useiden biopolttoaineiden polton. Loppukäsittelyssä kalkkia jäähdytetään ja sen sisältämää lämpöä otetaan talteen uunissa käytettävän polttoilman esilämmitykseen. Kalkki johdetaan tämän jälkeen kalkkisiiloon. Meesauunin savukaasut johdetaan sähkösuotimelle, jossa savukaasuvirran mukana kulkeutunut kalkkipöly erotetaan savukaasuista ja palautetaan takaisin prosessiin. Osa kalkkipölystä poistetaan prosessista, koska se sisältää kalkkikierossa haitallisia aineita. Esimerkiksi fosfori pyrkii akkumuloitumaan meesaan ja huonontamaan poltetun kalkin kaustisointiky-

25 25 kyä lisäten siten meesauunin energian kulutusta. Poistettu kalkkipöly toimitetaan jatkokäyttöön kalkkitoimittajalle. Mäntyöljykeittämö Mustalipeän pinnalle erottuva suopaa kuoritaan laihalipeä- ja välilipeäsäiliöiden pinnalta. Koivukeiton aikana suopaa käytetään keittämöllä uuteaineiden poistamiseksi prosessista. Mäntyöljykeittämöllä suopa keitetään lisäämällä siihen rikkihappoa ja lämmittämällä sekä sekoittamalla reaktioseosta. Tuloksena syntyy mäntyöljyä ja emävettä, joka on natriumsulfaatin vesiseos. Reaktioseoksesta erotetaan vesi. Emävesi johdetaan emävesisäiliön kautta haihduttamolle, kun taas mäntyöljy kuivataan ja jäähdytetään ennen sen keräämistä varastosäiliöön. Reaktiossa vapautuu kaasuja, jotka johdetaan kaasupesurin kautta laimeiden hajukaasujen keräilyjärjestelmään. Mäntyöljy myydään ja käytetään hyväksi mäntyöljyn jatkojalostusprosessin raaka-aineena. Mäntyöljy on mahdollista myös polttaa meesauunissa tai soodakattilassa. Tehtaan natrium-sulfaattitaseen hallinta Tehtaan rikkitasetta pyritään hallitsemaan minimoimalla ulkopuolelta tuodun rikin kulutus. Tehtaan sisäisiä kiertoja hyödyntämällä valmistettu rikkihappo voidaan käyttää mm. mäntyöljyn palstoituksessa korvaamaan tehtaan oman kemikaalikierron ulkopuolelta prosessiin ostokemikaalina tuotavaa rikkihappoa. Tehtaan väkevistä hajukaasuista on mahdollista valmistaa rikkihappoa ns. konventterilla. Konvertterissa väkevät hajukaasut poltetaan puhtaassa hapessa ja syntynyt SO 2 hapetetaan katalyyttisesti SO 3 :ksi, joka absorboidaan veteen rikkihapoksi. Jäljelle jääneet kaasut johdetaan laimeiden hajukaasujen järjestelmään käsiteltäväksi. Laimeiden hajukaasujen keräys ja käsittely Kuitulinjalla, haihduttamolla, mäntyöljykeittämöllä, rikkikonvertterilla ja kaustisointialueella sekä mädättämöllä syntyvät laimeat hajukaasut kerätään tehokkaasti ja johdetaan käsiteltäviksi laimeiden hajukaasujen käsittelyyn soodakattilaan. Höngät imetään säiliöistä ja laitteilta puhaltimella lauhduttimeen ja pisaranerottimen läpi ja johdetaan edelleen polttoon soodakattilaan. Kaasut johdetaan soodakattilan tertiääri-ilmaksi. Väkevien hajukaasujen keräys ja käsittely Väkevät hajukaasut tullaan keräämän haihduttamolla mm. likaislauhdesäiliöstä ja tyhjökaivosta, polttolipeäsäiliöltä sekä keittämöltä. Väkevien hajukaasujen pääpolttopaikka on soodakattila. Osa väkevistä hajukaasuista ohjataan rikkikonvertterille rikin talteenottoa varten. Konvertteilla syntyvä laimea hajukaasu ohjataan polttoon. Hajukaasujen käsittely rikkikonvertterilla vähentää kemikaalikierron ulkopuolelta sisään otettavan rikkihapon määrää ja näin parantaa tehtaan natrium-sulfiittitaseen hallintaa. Väkevien hajukaasujen varapolttopaikkana käytetään meesauunia. Lisäksi väkevien hajukaasujen käsittelyn ollessa estynyt soodakattilassa, rikkikonvertterissa tai meesauunissa, on hajukaasut häiriötilanteessa mahdollista johtaa käsiteltäväksi erilliseen hajukaasujen varapolttimeen soihtuun, jota ei ole varustettu rikin talteenotolla. Soihtupoltin käynnistetään ainoastaan tarvittaessa häiriötilanteessa ympäristöön aiheutuvien TRS-päästöjen minimoimiseksi.

26 26 Vierasainetaseen hallinta kemikaalikierrossa Suljettu prosessi aiheuttaa sen, että vierasaineista erityisesti kloori ja kalium rikastuvat kemikaalikiertoon. Vierasaineiden rikastuminen haittaa soodakattilan ajettavuutta ja lisää kattilan korroosiota. Kemikaalikierron vierasainetaseen hallitsemiseksi soodakattilan sähkösuotimella erottuvaa suolaa otetaan käsittelyyn, jossa muodostetaan ns. kylläinen liuos. Tästä liukenematon suola suodatetaan takaisin talteenottokiertoon ja vesifaasi johdetaan jätevedenpuhdistamolle. Vesifaasissa poistuu kloorin ja kaliumin lisäksi myös natriumia ja rikkiä. Käsittelyyn otettavasta suolasta saadaan takaisin talteenottokiertoon 80 %:ia. Käsiteltävä suolamäärä riippuu sisään tulevasta kloridimäärästä. Apuprosessit Hapen valmistus Hapen valmistus tapahtuu jollakin seuraavista menetelmistä: -Tislausmenetelmä, ns. kryogeeninen erotus, jossa jäähdytetään ja nesteytetään ilmaa, minkä jälkeen happi ja typpi tislataan erilleen Valmistettavan hapen puhtaus voi olla jopa 99,9 %. Tyypillisesti happipitoisuus on 98 tai - 99,5 %. -Adsorptioon perustuva erotusmenetelmä, jossa happea adsorboidaan ilmasta Valmistetun hapen puhtaus on parhaimmillaan noin 95,7 %. Käytännössä absorboimalla saadun kaasun happipitoisuus on %. Hapen valmistuksesta ei aiheudu ympäristövaikutuksia. Hapen valmistus menetelmä tarkentuu suunnittelun edetessä. Klooridioksidilaitos Klooridioksidi valmistetaan natriumkloraatista käyttämällä metanolia pelkistävänä aineena. Rikkihapon käyttö ja natriumsulfaatin muodostuminen pyritään minimoimaan. Mikäli rikkihappoa ja natriumsulfaattia käytetään, niin muodostuu glaubersuolaa, Na 2 SO 4, jota käytetään tarvittaessa tehtaan kemikaalikierron korvauskemikaalina (make-up). Klooridioksidi-vesiliuoksen klooripitoisuus pyritään pitämään mahdollisimman alhaisena. Kuoren kuivaus Kuoren kuivaukseen johdetaan noin 60 %:a puunkäsittelyssä syntyvästä kuoresta ja muita puuperäisiä biomateriaaleja kuten kaikki tehtaalla syntyvä puru sekä jätevesien käsittelyssä syntyviä kuitu- ja biolietteitä. Kuoren kuivaukseen johdettavat puuperäiset biopolttoaineet siirretään puunkäsittelystä kuivausprosessiin suljetuilla kuljettimilla. Kuivaukseen tulevan kuoren kuiva-ainepitoisuus on noin 40 %, purun 45 % ja lietteiden %. Viirakuivurissa kuori/liete/puru levitetään tasaiseksi kerrokseksi viiralle, joka kulkee kuivurin läpi. Kuoripatjan kuivaus tapahtuu 100 asteisella kuivausilmalla, joka lämmitetään kuumalla vesi/glykoliseoksella kuivurin katossa sijaitsevilla lämmönvaihtimilla. Tämän vesi/glykoliseoksen lämmittämiseen voidaan käyttää tehtaan sekundäärilämpöjä tai tuorehöyryä. Pölypäästöt pystytään pitämään alhaisena kuivausilman alhaisella nopeudella ja lisäksi kuivuri pidetään lievässä alipaineessa. Kuivausilma johdetaan kuivaimen omaan piippuun. Kuoren kaasutuslaitos Kaasuttimen polttoaine syötetään päiväsiiloon, mistä se johdetaan kaasuttimeen. Biopolttoaine eli kuoren kuivauksessa käsitelty kuori ja muut puuperäiset

27 27 biomateriaalit kuten puru ja lietteet kaasutetaan kiertopeti-kaasuttimessa. Kaasuttimesta tuotettu puuperäinen tuotekaasu johdetaan kaasuputkea pitkin meesauunille, jossa tuotekaasu käytetään polttoaineena. Kuoren kaasutuslaitoksen suunniteltu maksimiteho on 85 MW. Kaasutin on ns. kiertomassareaktori (jäljempänä CFB = Circulated Fluidized Bed). Reaktorin pohjalle puhalletaan arinan läpi leijutusilma, jolla reaktorin sisällä oleva kalsiumkarbonaatti saadaan leijumaan. Reaktorista poistuva kiintoaine erotetaan syklonilla ja palautetaan reaktorin pohjalle. Polttoaine syötetään ruuvisyöttimellä tähän leijuvaan materiaalin, jolloin saadaan aikaan hyvä kontakti kaasun ja kiintoaineen välillä. CFB-kaasutin toimii samaan tapaan kuin CFB-kattilaitos. Erona on, että kaasuttimessa ilmakerroin on alistökiömetrisenä. Kaasuttimen lämpötila on noin astetta. Syntyvä tuotekaasu jäähdytetään asteeseen ilman esilämmittimessä ja tämä kaasu johdetaan meesauunin polttoon. Reaktoriin lisätään petimateriaaliksi kalkkikiveä ja sen pohjalta poistetaan tuhkaa konttiin. Kaasutuslaitos rakennetaan kaasutiiviiksi ja erityistä huomiota kiinnitetään pölyämisen estoon tuhkanpoistossa ja polttoaineen syötössä. Kaasutin varustetaan höyryhuuhtelu-mahdollisuudella, jota voidaan käyttää kaasuttimen hätäpysäytykseen. Mahdollisessa meesauunin häiriötilanteessa kaasutin pysäytetään lopettamalla polttoaineen syöttö ja pysäyttämällä kaasuttimen puhallin. Tällöin kaasunkehitys lakkaa välittömästi. Kaasutin ja kaasuputki polttimelle tyhjennetään höyryhuuhtelulla meesauuniin, jossa kaasujäännökset palavat. Suunniteltu järjestelmä ei mahdollista tuotekaasujen johtamista suoraan ilmaan. Tehdasintegraatin jätevesien puhdistus Tehdasintegraatissa syntyvät jätevedet käsitellään olemassa olevilla jätevedenpuhdistamoilla, jotka ovat kemi-mekaaninen jätevedenpuhdistamo (puhdistamo 1) ja biologinen jätevedenpuhdistamo (puhdistamo 2), jotka uudistetaan vastaamaan uutta tilannetta. Biologisella puhdistamolla varaudutaan käsittelemään osittain tai kokonaisuudessaan tehdasintegraatissa syntyvät jätevedet sekä Äänekosken kaupungin yhdyskuntavedet. Kartonkitehtaan vedet käsitellään jatkossakin kemi-mekaanisella puhdistamolla tai johdetaan osittain tai kokonaisuudessaan biologiselle puhdistamolle.

28 28 Teollisuusintegraatin vesivirrat Biologinen jätevedenpuhdistamo Uudistettu biologinen jätevedenpuhdistamo tulee käsittämään kiintoainepitoisten jätevesien esiselkeytyksen, jäteveden jäähdytyksen, kantoaineprosessin (MBBR), neutraloinnin ja ravinteiden syötön, ilmastuksen, tertiäärivaiheen, jälkiselkeytyksen sekä palautus- ja ylijäämälietteen käsittelyn. Kantoaineprosesissa (MBBR), jonka toiminta perustuu biofilmiin, mikrobikasvusto tapahtuu kantoainekappaleiden pinnalla aerobisissa olosuhteissa. MBBR-prosessin jälkeen tarvitaan vaikeammin hajoavan kemiallisesti happea kuluttavien aineiden (COD) hajottamiseksi aktiivilietelaitos ja tertiääriflotaatio. Esiselkeytyksessä käsitellään sellutehtaan kiintoainepitoiset jätevedet, PCCtehtaan jätevedet sekä kartonkitehtaan kirkassuodos, joka tulee jäteveden käsittelyyn Metsä Fibre Oy:n puunkäsittelyn kautta. Sellutehtaan kiintoainevapaat jätevedet johdetaan ohi esiselkeytyksen suoraan biologiselle jätevedenpuhdistamolle. Yhdyskuntavedet tullaan johtamaan yhteiskäsittelyn toteutuessa suoraan ilmastukseen. Biologisessa puhdistuksessa pyritään luomaan aktiivilietteelle toiminnalle optimiolot neutraloimalla jätevesi ja lisäämällä siihen tarvittaessa ravinteita (typpeä ja fosforia). Puhdistamon aktiivinen bioliete tarvitsee toimiakseen tietyn määrän typpi- ja fosforiravinteita. Typen ja fosforin annostelumäärät perustuvat jälkiselkeytyksen kirkasteen typpi- ja fosforipitoisuuteen. Yhdyskuntajätevesien sisältämät ravinteet korvaavat osan lisäravinteina annosteltavista typestä ja fosforista, joita tarvitaan puhdistamon toiminnassa.

29 29 Biologisen puhdistamon varoallas Mikäli tehdasalueelta tulee puhdistamolle määrältään tai laadultaan tavallisuudesta poikkeavia jätevesiä, voidaan ne ohjata varoaltaaseen. Varoaltaan tehtävä on turvata varsinaisen puhdistusprosessin toimivuus. Varoaltaalle johdetaan jätevedet, jotka voivat aiheuttaa häiriön biologisessa puhdistuksessa. Tällaisia ominaisuuksia ovat: korkea/matala ph, korkea lämpötila, korkea johtokyky, öljyt ja suuret happea kuluttavat jätevesimäärät. Kun jätevesiä joudutaan johtamaan varoaltaalle, kaikki jätevedet johdetaan sinne kerralla, tehdas- tai osastokohtaisia suoria reittejä varoaltaalle ei ole. Varoaltaalta jätevesi pumpataan hallitusti pienellä virtauksella normaalitilanteessa puhdistamolle menevän jäteveden virtaan tai muualle asianmukaisen käsittelyyn. Varoaltaan koko on noin m 3. Kemi-mekaaninen jätevedenpuhdistamo Metsä Board Oy:n kartonkitehtaan jätevedet käsitellään nykyisin kemimekaanisella puhdistamolla. Puhdistamo käsittää selkeyttimen, jonne johdetaan kartonkitehtaan kuitupitoiset vedet ja rejektivedet, arkkaamon vedet ja jätevedet Äänevoima Oy:n kemiallisesti puhdistetun veden valmistuksesta. Kartonkitehtaan pastapitoiset jätevedet käsitellään lamelliselkeyttimellä. Jätevesi ohjataan selkeyttimelle ja sakeutettu kuitusavi kuivataan imusuotimella. Kemimekaaniselle puhdistamolle ohjataan kiintoainepitoiset, vain vähän liuennutta orgaanista ainesta sisältävät jätevedet. Jätevesikanaaleihin annostellaan selkeytyskemikaaleja (aluna ja polymeeri), joiden avulla kiintoaine flokkautuu ja laskeutuu paremmin altaan pohjalle. Selkeytysaltaan liete pumpataan sakeutusaltaan kautta vedenpoistoon imusuotimille ja käsitellään siellä yhdessä pastalietteen kanssa. Imusuotimilta saatava kuitusavi hyödynnetään mm. kaatopaikan sulkemisessa tiivistyskerroksena. Sakeutusaltaan kirkaste ohjataan tuloaltaaseen ja uudelleen puhdistusprosessiin. Selkeytysaltaan kirkaste eli puhdistettu jätevesi johdetaan Kuhnamoon laskevaan virtaan. Puhdistamon toimintaperiaate säilyy ennallaan, mikäli kartonkitehtaan jätevesiä ei tulla johtamaan yhteiskäsittelyyn biologiselle puhdistamolle. Kemi-mekaanisella puhdistamolla syntyvät kuitupitoiset lietteet kuivataan ja käsitellään nykyiseen tapaan. Jätevesilietteiden jatkokäsittely Yhteispuhdistuksesta syntyvän jätevesilietteen määrän arvioidaan olevan noin 40 t/d kuiva-ainetta. Tästä noin 40 %:a arvioidaan syntyvän kemiallisessa tertiäärivaiheessa. Liete syntyy biotuotetehtaan, kartonkitehtaan sekä yhdyskuntajätevesien käsittelystä biologisella jätevedenpuhdistamolla (puhdistamo 2). Lisäksi lietteiden joukossa on yhdyskuntaperäisiä sako- ja umpikaivolietteitä, jotka johdetaan jätevedenpuhdistamolta palautuvaan ylijäämälietteen palautuslinjaan ja käsitellään yhdessä biolietteen kanssa. Lietteistä noin 20 %:a arvioidaan olevan kuituperäistä materiaalia ja loput biologisesta puhdistusvaiheesta poistettavaa ylijäämälietettä sekä tertiäärivaiheen lietettä. Kaikki jätevedenpuhdistamolla syntyvä jätevesiliete käsitellään mädättämöllä tai johdetaan polttoon sellutehtaan soodakattilaan. Lisäksi varaudutaan primäärija tertiäärivaiheen lietteiden polttoon kuoren kaasutuslaitoksessa.

30 30 Puhdistamo 1:n eli kemi-mekaanisen puhdistamon toiminnasta syntyy lamelliselkeyttimen pastapitoista lietettä sekä selkeytysaltaan pääosin kuitupitoista lietettä, jotka pumpataan sakeutinaltaaseen (400 m 3 ). Sakeuttimelta liete pumpataan imusuotimille (2 kpl), joilla poistetaan vettä lietteestä. Imusuotimilta saatava kuitusavi on kuiva-ainepitoisuudeltaan keskimäärin noin 40 %. Kuitusavi hyödynnetään maanrakentamisessa tai poltetaan Äänevoiman Oy:n biokattilassa. Mädättämö Biologisella jätevedenpuhdistamolla syntyvä kuitu- ja bioliete käsitellään mädättämöllä. Mädättömällä käsiteltävää kuitulietettä (030310) arvioidaan syntyvän tonnia (ka) ja biolietettä (190812) tn (ka) vuodessa. Mädättämö mitoitetaan 60 tn/d (DS) ja tn/a (DS) lietettä. Kuitu- ja bioliete pumpataan jätevedenpuhdistamolta mädättämön varastosäiliöön, josta lietteet siirretään syötteenvalmistussäiliöön. Syötteenvalmistussäiliössä kiintoainepitoisuus ja lämpötila (35-37 o C) säädetään oikeaksi. Biokaasuprosessi tapahtuu useassa bioreaktorissa. Biokaasureaktorien viipymä on vähintään 20 vuorokautta. Biokaasun käsittelylaitteisto sisältää biokaasun keräyksen reaktorista ja siirron matalapaineiseen kaasuvarastoon jokaiselta bioreaktorilinjalta. Mädäteliete poistetaan bioreaktorista välisäiliöön ja sen kuivaainepitoisuus on n % DS. Mädäteliete hygenisioidaan ja kuivataan mekaanisesti n. 30 % kuiva-ainepitoisuuteen. Mekaanisesti kuivattu mädäte käsitellään kuorenkuivaimessa ja poltetaan tuotekaasuna meesauunilla. Mädäte toimitetaan kuoren kuivaimelle suljetulla siirtojärjestelmällä. Mädättämön esikäsittely- ja varastointisäiliöistä syntyvät prosessikaasut johdetaan keskitetysti pesuriin, minkä jälkeen esipuhdistettu kaasu johdetaan laimeiden hajukaasujen keräilyjärjestelmään ja poltetaan soodakattilassa. Syntyvä biokaasu välivarastoidaan, ennen kuin se johdetaan polttoon meesauunille. Mädättämöllä syntyvän mädätteen (190814) määrän arvioidaan olevan noin tn (ka). Mekaanisesta kuivauksesta erottuva rejektivesi johdetaan tehtaan jätevedenpuhdistamolle, jolla voidaan korvata typpiravinteen syöttöä jätevedenpuhdistamolla. Rejektiveden määrä on enimmillään m 3 /a. Biokaasulaitosprosessointi tullaan toteuttamaan useampilinjaisena, jolloin mädättämön toiminta ei pysähdy osan linjoista ollessa huoltotöiden tai käyttöhäiriön vuoksi pois käytöstä. Raaka-aineet, polttoaineet ja kemikaalit Raaka-aineet Valkaistun sulfaattisellun puuraaka-aineena käytetään pyöreää kuitupuuta ja mekaanisen metsäteollisuuden sivutuotehaketta seuraavasti:

31 31 Taulukko 1. Arvio sellutehtaalla käytettävistä puuraaka-aineista Kapasiteetin mukaisella tuotannolla, m 3 /a Havupuu Koivu Hake YHTEENSÄ Raakapuu varastoidaan tehdasalueen luoteisosassa sijaitsevalla puun varastointikentällä, joka on asfaltoitu. Alueella ei ole puiden kastelujärjestelmää, mutta puunkäsittelyn hulevedet tullaan johtamaan ns. viivytysaltaaseen ennen johtamista Kuhnamoon. Kuorinnan ja haketuksen jälkeen puuhake varastoidaan omissa hakekasoissaan. Prosessipolttoaineet Pääosa tehtaan tarvitsemasta energiasta tuotetaan polttamalla selluprosessista syntyvää mustalipeää tehtaan soodakattilassa. Soodakattilan polttoaineena käytetään lisäksi prosessissa syntyvät laimeat ja väkevät hajukaasut sekä mahdollisesti jätevedenpuhdistamon bioliete. Soodakattilan apupolttoaineena käytetään pikiöljyä/mäntyöljyä kattilan käynnistys- sekä alasajo- ja häiriötilanteissa. Soodakattila tuottaa kaiken sellutehtaalla tarvittavan lämpöenergian (höyry) sekä suuren määrän sähköenergiaa lauhdeturbiinin kautta. Meesauunilla tarvittava polttoaine tuotetaan kuoren kaasutuslaitoksella. Kaasutuksesta saatavan tuotekaasun lisäksi meesauunilla voidaan polttaa mädättämön biokaasua sekä ja väkeviä hajukaasuja. Jos tuotekaasua ei ole saatavilla, voidaan meesauunilla polttaa myös mustalipeästä erotettua ligniiniä tai pikiöljyä/mäntyöljyä. Pikiöljy syntyy mäntyöljyn jatkojalostuksen sivutuotteena. Taulukko 2. Arvio polttoaineiden käytöstä biotuotetehtaalla kapasiteetin mukaisella tuotannolla Soodakattila tn/a Meesauuni tn/a Mustalipeä, t kuiva-ainetta Pikiöljy Tuotekaasu Hajukaasu Määrä selviää yksityiskohtaisen suunnittelun aikana Määrä selviää yksityiskohtaisen suunnittelun aikana Metanoli/tärpätti Biokaasu Taulukko 3. Arvio mustalipeän ja pikiöljyn ominaisuuksista Nimi Rikkipitoisuus, % Tuhkapitoisuus, % Kosteus % Poltto mustalipeä Pikiöljy 1,3 15 -

32 32 Taulukko 4. Arvio kuivan tuotekaasun ja mädättämön biokaasun koostumuksesta Nimi Vety H 2 Hiilimono ksidi, CO Hiilidiok sidi CO 2 Metaani CH 4 Typpi, N 2 Tuotekaasu Mädättämön biokaasu Taulukko 5. Arvio polttoaineiden energiasisällöstä Nimi Käyttökohde Tehollinen lämpöarvo, GJ/t Polttomustali Soodakattila Havu 9,6 peä Koivu 8,9 (kuiva-aine) Pikiöljy Soodakattila Meesauuni 3,8 65 Tuotekaasu Meesauuni 5, Biokaasu Meesauuni Määrä selviää yksityiskohtaisen suunnittelun aikana Kokonaisenergia,TJ/a Määrä selviää yksityiskohtaise n suunnittelun aikana Taulukko 6. Polttoaineiden käyttökohde ja arvio varaston koosta Polttoaine Käyttökohde Varastoimistapa Varaston maksimi suuruus Polttomusta Soodakattila Painesäiliö 1800 lipeä Tuotekaasu Meesauuni Ei varastoida - Mädättämö Meesauuni Säiliö 200 biokaasu Pikiöljy Soodakattila Säiliö 2000 ja meesauuni Ligniini Meesauuni Säiliö 500 m 3 Muut polttoaineet Tehdasalueella käytettävien trukkien polttoaineena käytetään vähäisiä määriä kevyttä polttoöljyä. Varastointisäiliön koko on 10 m 3.. Kemikaalit Tärkeimmistä tuotannossa käytettävistä kemikaaleista ylläpidetään tietokantaa, joka sisältää ympäristö-, terveys- ja turvallisuustietoja sekä esimerkiksi tiedot aineiden REACH-asetuksen mukaisista rekisteröinneistä. Prosessissa käyttöön otettavilla kemikaaleille edellytetään hyväksymismenettelyä. Metsä Groupin tehtailla käytössä olevassa hyväksymismenettelyssä arvioidaan kemikaalin vaikutukset tuotteeseen, jätevesiin, ilmaan ja jätteisiin sekä käyttäjien terveyteen. Vaarallisten ominaisuuksien arvioinnilla sekä suojauksilla ja turvallisilla toimintatavoilla pyritään ehkäisemään ympäristöön tai ihmisiin liit-

33 33 tyvät haitalliset vaikutukset. Kemikaalien käyttöön liittyviä mahdollisesti liittyviä ympäristövaikutuksia tarkastellaan erityisesti vesiensuojelun kannalta kiinnittäen huomioita mm. kemikaalin vaarallisuusluokitukseen, Euroopan päästörekisterin haitta-ainekynnysarvoihin ja prioriteettiainelistoihin. Taulukko 7. Arvio ostokemikaalien ja -apuaineiden käytöstä biotuotetehtaalla Nimi Käyttökohde Kulutus täydellä tuotantokapasiteetilla, t/a Natriumhydroksidi Valkaisu Make-up kemikaali Vesilaitos 150 Happi Valkaisu, happivaihe Vetyperoksidi Valkaisu Magnesiumsulfaatti Happivaihe ja valkaisu Rikkihappo Klooridioksidin valmistus Mäntyöljyn valmistus Vesilaitos 95 Jätevedenpuhdistamo 200 Hiilidioksidi Ligniinin erotus Natriumkloraatti Klooridioksidin valmistus Metanoli Klooridioksidin valmistus 2500 Ostokalkki Kaustistamo Vaahdonestoaine Pesu, lajittelu, valkaisu, 550 vedenpuhdistus Rikkihappo Valkaisu Talkki Valkaisu 2000 Flokkauskemikaalit Vesilaitos 20 Ilmoitetut kemikaalien käyttömäärät ovat arvioita, jotka perustuvat prosessien alustaviin mitoitustietoihin. Määrät on laskettu maksimikapasiteetille Adt/a. Kemikaalien käyttömäärät on ilmoitettu 100 % teho-aineena, ellei taulukkoon ole toisin merkitty.

34 34 Taulukko 8. Arvio ostokemikaalien ja -apuaineiden käytöstä kemi-mekaanisella puhdistamo 1:sella ja biologisella puhdistamolla, puhdistamo 2:sella Nimi Käyttökohde Kulutus täydellä tuotantokapasite etilla, t/a Rikkihappo Biologinen 150 jätevedenpuhdistamo Rikkihappo Biologinen jätevedenpuhdistamo, tertiäärivaihe Natriumhydroksidi Biologinen jätevedenpuhdistamo Vaahdonestoaine Biologinen 10 jätevedenpuhdistamo Flokkauskemikaalit Biologinen 100 jätevedenpuhdistamo, lietteenkäsittely Urea/ammoniakkivesi Biologinen 600 jätevedenpuhdistamo, lisäravinne Fosforihappo Biologinen jätevedenpuhdistamo, lisäravinne 80 Sammutettu/poltettu kalkki Aluna Polymeeri Biologinen jätevedenpuhdistamo, jäteveden neutralointi Kemi-mekaaninen puhdistamo Kemi-mekaaninen puhdistamo Taulukko 9. Ostokemikaalien ja apuaineiden CAS-numerot ja vaarallisuusluokitus Nimi CASnumero Varoitumerkinnät Vaaralausekkeet Natriumhydroksidi GH 505 H314 Nestehappi Vetyperoksidi GHS 03, 05,- 07,Dgr H271,H332,H302, H314 Magnesiumsulfaatti GHS07 H315,H319,H335 Rikkihappo GHS05, Dgr H314 Hiilidioksidi GHS04, Wgr H280 Vaahdonestoaine Natriumkloraatti GHS03,-07,-09 H271, H302, H411 Metanoli GHS02,-06,-08;Dgr H225,H331,H317 Kalkki GHS05,-07; Dgr H315,H318,H335 Talkki GHS07,Wrg H332,H335 Rikkihappo GHS05, Dgr H314 Vaahdonestoaine Sammutettu/ poltettu kalkki GHS05,-07; Dgr 4 H315,H318,H335 Urea/ammoniakkivesi GHS07,Wrg H332,H335 Fosforihappo GHS07,Wrg H332,H335

35 35 Taulukko 10. Arvio kemikaalien ja apuaineiden varastointi tilavuuksista biotuotetehtaalla Kemikaali (pitoisuus) Käyttökohde Tilavuus m 3 Natriumhydroksidi (10 %) Valkaisu Natriumhydroksidi (50 %) Vetyperoksidi Valkaisu 150 Magnesiumsulfaatti Happivaihe ja valkaisu 100 Rikkihappo Valkaisu 1000 Hiilidioksidi Mäntyöljyn valmistus 500 Vaahdonestoaine Pesu, lajittelu 20 Taulukko 11. Kierrossa olevien ja itse valmistettujen prosessikemikaalien vaarallisuusluokitus Nimi CAS-numero Varoitusmerkinnät Vaaralausekkeet Valkolipeä GHS05 H290,H314,H315, H318 Viherlipeä GHS05 H290,H314,H315, H318 Mustalipeä GHS05;Dgr H290,H314,H412 Mäntyöljy Suopa Sis. Pääosin orgaanista ainesta (n %) ja laihamustalipeää <15 % Sammutettu kalkki Meesa GHS07,Wng GHS05,-07;Dgr H315,H319 H315,H318,H335 Meesakalkki GHS05,-07;Dgr H315,H318,H335 Sähkösuodat GHS05;Dgr H318 timen tuhka Rikkihappo GHS05, Dgr H314 Taulukko 12. Arvio kierrossa olevien ja itse valmistettujen kemikaalien varastointi määristä biotuotetehtaalla Kemikaali Käyttökohde Varasto m 3 Syöttölipeä Haihduttamo Polttolipeä Poltto soodakattilassa Valkolipeä Keittämö Viherlipeä Kaustisointi Klooridioksidiliuos Valkaisu 1000 Rikkihappo Mäntyöljyn valmistus 200 Happi Valkaisu 150

36 36 Taulukko 13. Metsä Fibre Oy:n REACH-rekisteriin rekisteröimät kemikaalit, joita tullaan valmistamaan biotuotetehtaalla Kemikaali Rekisteröinti numero EC numero CAS numero Rekisteröintityyppi Tärpätti Täysi Mäntysuopa Täysi Raakamäntyöljy Täysi Viherlipeä Välituote Valkolipeä Välituote Mustalipeä N/A Välituote Klooridioksidi Täysi Meesa Täysi Biotuotetehtaalla valmistettaville uusille kemikaaleille tullaan tekemään tarvittavilta osin REACH rekisteröinnit. Vedenhankinta ja viemäröinti Vedenhankinta ja vedenkäyttö Lisääntyvän jäähdytysvesitarpeen myötä raakavedenotto tulee lisääntymään merkittävästi nykyisestä. Biotuotetehtaalle johdettavia vesiä varten rakennetaan kokonaisuudessaan uusi vedenottamo ja vedenottoon käytettävät laitteet. Jatkossa Metsä Fibre Oy vastaa biotuotetehtaalle otettavasta raakavedenotosta ja sen käsittelystä. Muille tehdasintegraatin toimijoille raakaveden toimittaa Äänevoima Oy, kuten nykyisinkin. Veden kuluttajia tehdasintegraatin alueella biotuotetehtaan lisäksi ovat: Metsä Board Oyj, CP Kelco Oy, Specialty Minerals Nordic Oy Ab (PCC-tehdas) ja Äänevoima Oy. Molemmille vedenottamoille raakavesi tullaan ottamaan pintavetenä Keiteleestä Kuhnamoon laskevasta virrasta ennen vesivoimalaitosta. Vedenotoilta vesi johdetaan kahteen tehdasintegraatissa sijaitsevaan raakavesilaitokseen. Raakavesilaitoksilta vesi johdetaan välpän lävitse ennen jakelua käyttökohteisiin. Osa vedestä puhdistetaan prosessivedeksi biotuotetehtaalle rakennettavalla vesilaitoksella. Vuodessa arvioidaan prosessiin käytettävän mekaanisesti puhdistettua vettä 17 milj.m 3 /a, josta 15 milj.m 3 /a puhdistetaan lisäksi kemiallisesti. Jäähdytysveden vuosikulutus talvella on 90 milj.m 3 ja kesällä 156 milj.m 3. Veden enimmäiskulutus vuorokaudessa on m 3. Talousvesi Biotuotetehtaan käyttämä talousvesi saadaan Äänekosken Energia Oy:ltä. Sammutusvesi Tulipalojen sammutusvesi otetaan tehtaan raakavesilinjasta (makea vesi). Viemäröinti Äänekosken tehdasintegraatin alueella syntyvät prosessijätevedet johdetaan biologiselle jätevedenpuhdistamolle ja kemi-mekaaniselle puhdistamolle. Kaikki alueen saniteettijätevedet johdetaan biologiselle jätevedenpuhdistamolle. Biologisesta puhdistamosta tulevat jätevedet johdetaan Kuhnamoon Teräväniemen länsipuolella. Kemi-mekaanisen jätevedenpuhdistamon vedet johdetaan vesis-

37 37 töön tehdasintegraatin länsipuolella. Siinä tapauksessa, että Metsä Board Oyj:n jätevedet käsitellään osin tai kokonaisuudessaan biologisella puhdistamolla, johdetaan Metsä Board Oyj:n jätevedet biologiselle puhdistamolle esiselkeytyksen kautta. Kartonkitehtaan jätevesien johtaminen kokonaisuudessaan biologiselle jätevedenpuhdistamolle edellyttää siirtolinjan rakentamista Metsä Board Oyj:n jätevesien johtamiseksi yhteiskäsittelyyn. Äänekosken kaupungin yhdyskuntajätevedet johdetaan yhteiskäsittelyn toteutuessa esikäsittelyn jälkeen uudella putkella biologisen puhdistamon ilmastusaltaaseen. Jäähdytysvesien ja hulevesien johtaminen Jätevedenpuhdistamoilta johdettavien vesien lisäksi tehdasalueelta johdetaan vesistöön puhtaita jäähdytysvesiä sekä hulevesiä. Äänekosken tehdasintegraatin jäähdytysvedet johdetaan Kuhnamoon Teräväniemen länsipuolella. Lisäksi Metsä Board Oyj johtaa jäähdytysvettä Kuhnamoon tehdasintegraatin länsipuolella. Rakentamisen aikaiset hulevedet ohjataan viivästysaltaaseen, joista ne johdetaan laskeutuksen jälkeen Kuhnamoon. Viivytysaltaan lopullinen sijainti, rakenne ja koko varmentuu rakennussuunnittelun edetessä. Biotuotetehtaan käytön aikaiset tehdasalueen puhtaat hulevedet tullaan johtamaan puhdas-viemärin kautta käsittelemättömänä Kuhnamoon. Puhtaat kuivatus- ja valumavedet koostuvat lähinnä liikennöintiin ja varastointiin käytettävillä yleisillä alueilla syntyvistä vesistä, jotka vastaavat laadultaan ja koostumukseltaan tavanomaisia taajama-alueilla syntyviä hulevesiä. Likaisilla alueilla, kuten kemikaalien purkupaikoilla, syntyvät hulevedet erotetaan kaatojen ja kynnysten avulla puhtaista hulevesistä ja johdetaan jätevedenpuhdistamolle. Puunkäsittelyalueen hulevedet tullaan johtamaan viivytysaltaaseen ennen johtamista Kuhnamoon. Viivytysaltaassa vesi laskeutetaan ja/tai suodatetaan sepelin läpi ja kerätään putkistolla johdettavaksi vesistöön. Puunkäsittelyalueen hulevedet saadaan kerättyä ja käsiteltyä kokonaisuudessaan vasta sen jälkeen, kun nykyinen kuorimo on purettu ja puunkäsittelyalueelle vapautuu lisää tilaa vesien käsittelyä varten. Viivytysallas suunnitellaan niin, että siinä pystytään käsittelemään puunkäsittelyn alueelta tulevat hulevedet kaikissa tavanomaisissa luonnonolosuhteissa. Energian käyttö ja energiatehokkuus Biotuotetehtaalla tulee olemaan sähkön ja lämmön yhteistuotanto (CHP) yhdistettynä biopolttoaineiden käyttöön energian tuotannossa. Biotuotetehdas tulee olemaan yliomavarainen energian suhteen. Pääosa energiasta kehitetään sellukeiton prosessiliemestä (mustalipeästä) polttamalla se soodakattilassa. Loppuosa energiasta tuotetaan muilla biopolttoaineilla kuten tuotekaasulla, hajukaasuilla ja biolietteellä. Soodakattilassa kehitetyllä höyryllä tuotetaan sähköä turbiinilaitoksessa, josta saatavaa vastapainehöyryä ja sähköä käytetään sellunvalmistusprosessin eri vaiheissa. Ylimääräinen energia toimitetaan myyntiin. Biotuotetehtaalla aloitetaan energiatehokkuusjärjestelmän sertifiointiprosessi tehtaan käynnistyttyä. Energiatehokkuusjärjestelmän avulla voidaan tunnistaa ja hallita tuotteen valmistukseen liittyvät energiatehokkuuteen vaikuttavat teki-

38 38 jät, jotka liittyvät käytettyihin raaka-aineisiin, valmistukseen, varastointiin tai toimituksiin. Järjestelmä perustuu jatkuvan parantamisen malliin. Metsä Fibre Oy on liittynyt Työ- ja elinkeinoministeriön energiatehokkuussopimukseen. Sähkön käyttö Sähköä käytetään melko tasaisesti kaikissa prosessivaiheissa. Merkittävä osa kuluu prosessipumppauksiin. Taulukko 14. Arvio biotuotetehtaan sähkötaseesta GWh/a Vastapainesähkön tuotanto 1600 Biotuotetehtaan käyttö 750 Myynti 850 Höyryn kulutus Sellutehtaan soodakattilan höyryntuotanto on keskimäärin 5000 GWh vuorokaudessa. Tästä lähes 90% käytetään sellutehtaan omissa kohteissa. Merkittävimmät lämpöenergian käyttökohteet ovat mustalipeän haihduttamo (1230 GWh), soodakattilan oma käyttö (1000 GWh) ja sellun kuivauskone (940 GWh). Lämmön kulutus sellutehtaan prosessissa on lähes suoraan verrannollinen tuotantomäärään eli ominaiskulutus pysyy lähes samana vaikka tuotanto vaihtelee. Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä Nykyisen sellutehtaan toimintajärjestelmää vastaava toimintajärjestelmä tullaan ottamaan käyttöön samassa laajuudessa myös uudella sellutehtaalla tehtaan käynnistyksen yhteydessä. Metsä Fibre Oyj:n kaikkien tehtaiden sellun ja bioenergian valmistuksella on taulukossa 15 esitetyt sertifioidut järjestelmät. Taulukko 15. Toimintajärjestelmät Järjestelmä Standardi Nro Voimassa Lähtien Laatujärjestelmä ISO 9001: / Ympäristöjärjestelmä ISO 14001: / Työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmä OHSAS 18001: / Elintarviketurvallisuuden ISO 22000: / hallintajärjestelmä Energiatehokkuusjärjestelmä ISO 50001: / Puun alkuperäketjun FSC-STD (1.0) FSC-C / hallintajärjestelmä FSC-STD (2.1) Puuperäisen raakaaineen alkuperäketjun hallintajärjestelmä FSC-STD (2.1) PEFC ST 2002:2010 PEFC ST 2001: / Inspecta Sertifiointi Oy on myöntänyt kaikki sertifikaatit.

39 39 Ympäristöjärjestelmässä ISO 14001:2004 vaaditaan organisaatiota määrittämään ympäristöpäämääränsä ja -tavoitteensa, sekä johtamisjärjestelmän, jolla nämä tavoitteet saavutetaan. Lisäksi standardi vaatii, että organisaatio pitäytyy näissä vaatimuksissa myös prosesseissaan, menettelyohjeissaan ja toiminnoissaan. Energiatehokkuus-järjestelmän (ISO 50001:2011) avulla voidaan tunnistaa ja hallita tuotteen valmistukseen liittyvät energiatehokkuuteen vaikuttavat tekijät, jotka liittyvät käytettyihin raaka-aineisiin, valmistukseen, varastointiin tai toimituksiin. Järjestelmä perustuu jatkuvan parantamisen malliin. Äänekosken sellutehtaan alkuperäinen ympäristöjärjestelmä ISO on myönnetty alun perin Liikenne ja liikennejärjestelyt Liikennemäärät Biotuotetehtaan toimintaan liittyvä liikennöinti Äänekosken seudulla tulee muodostumaan tehtaan puuraaka-aineen, kemikaalien ja tuotteiden kuljetuksista sekä työmatkaliikenteestä. Tehtaan käyttämien raaka-aineiden ja valmiiden tuotteiden kuljetukset tapahtuvat joko maanteitse tai rautateitse. Kemikaalit ja muut tuotannossa käytettävät tarveaineet saapuvat tehtaalle rekkakuljetuksin. Sivutuotteet kuten mäntyöljy, tärpätti jne. kuljetetaan pois maanteitse. Biotuotetehtaan täydellä tuotantokapasiteetilla raskaita ajoneuvoja tulee alueelle kaikkiaan päivittäin noin 300 kpl. Raideliikenteen arvioitu määrä on 8 junakuljetusta eli yhteensä 16 edestakaista junaliikenteen matkaa vuorokaudessa. Nykytilanteeseen verrattuna Äänekosken tehdasintegraattialueella käyvien ajoneuvojen kasvaa noin 200 %:ia. Puuraaka-aineesta 25 %:a tuodaan junalla ja 75 %:a maanteitse. Kemikaaleista kaikki tuodaan maanteitse. Valmiiden tuotteiden kuljetuksista 75 %:a hoidetaan rautateitse ja loput maanteitse. Valtaosa, 70 %, puukuljetuksista tuodaan Äänekoskentietä pitkin ja loppuosa, 30 %, kuljetuksista Kotakennääntieltä. Tuote- ja kemikaalikuljetuksista suurin osa, %, sijoittuu Äänekoskentielle Suolahden suuntaan. Liikennejärjestelyt Tehdasalueelle tulevat raskaat kuljetukset voidaan ohjata kahta eri reittivaihtoehtoa Kotakennään- tai Äänekoskentietä käyttäen. Lopullinen kuljetusreittivalinta vaihtoehtojen välillä tehdään erillisenä laadittavan selvityksen perusteella myöhemmin, jolloin saadaan keskeisten ongelmakohtien liikennejärjestelyt ratkaistua. Reittivaihtoehtojen tarkastelussa huomioidaan myös kevyen liikenteen turvallisuus. Kevyille ajoneuvoille varataan paikoitusalueet portin läheisyydestä tehtaan aidan ulkopuolelta. Sisäpuolella on tilapäiseen paikoitukseen merkitty rajoitettu määrä paikkoja.

40 40 Purku- ja lastauspaikat Autoilla ja junilla tuleva puu puretaan kuorimon alueella pääsääntöisesti suoraan kuorimon vastaanottokuljettimille. Välivarastointia kentällä joudutaan käyttämään jonkin verran. Kemikaalit puretaan kuljetusvälineistä varastosäiliöihin merkityissä paikoissa. Huolto- ja pesupaikat Äänekosken tehdasalueella asioiville säiliöajoneuvoille on pesupaikka CP Kelco Oy:n tehdasalueella. Tätä pesupaikkaa tullaan CP Kelco Oy:n kanssa tehdyn sopimuksen perusteella käyttämään myös säiliöajoneuvoille, jotka toimittavat kemikaaleja biotuotetehtaalle. Pesuluvan saanti pesupaikalle edellyttää pesuilmoituskaavakkeen täyttöä pääportilla. Pesupaikalla saa pestä vain ns. hyväksyttyjä kemikaaleja. Pesuvedet ohjataan CP Kelco Oy:n muiden jätevesien mukana biologiselle jätevedenpuhdistamolle, puhdistamo 2:lle. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Uudelta sellutehtaalta tulevat vesi- ja ilmapäästöjen sekä kiinteiden jätteiden arviointi perustuu parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöön sekä kokemukseen Metsä Fibre Oy:n nykyisten sellutehtaiden toiminnasta eri paikkakunnilla. Taulukoissa esitetään päästötason lisäksi Euroopan komission dokumentissa Parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevien päätelmien massan, paperin ja kartongin tuotantoa varten, asetetut päästörajavälit sekä tehdasintegraatista tällä hetkellä lähtevät päästöt. Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Jätevedenpuhdistamolle johdettava kuormitus Biologinen puhdistamo Tehdasintegraatissa toimivilta tehtailta johdetaan biologiselle jätevedenpuhdistamoille jatkossa käsiteltäväksi jätevesiä yhteensä noin m 3 /d ja Äänekosken kaupungin yhdyskuntajätevesiä noin m 3 /d. Biologiselle jätevedenpuhdistamolle johdetaan Metsä Fibre Oy:n, Speciality Minerals Nordic Oy:n PCC-tehtaan, ja CP Kelco Oy:n CMC-tehtaan jätevesiä sekä Metsä Board Oyj:n kartonkitehtaan kirkassuodos. Myös mädätyksessä syntyvä rejektivesi ohjataan biologiselle jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Biologiselle puhdistamolle johdettava kuormitus muodostuu tehdasintegraatin tuotantotasojen mukaisesti ja teolliseen toimintaan kuuluvista poikkeustilanteista. Biologisella jätevedenpuhdistamolla käsitellään pääosin kuorimon, sellun, kartongin, saostetun kalsiumkarbonaatin ja karboksimetyyliselluloosan valmistuksen prosessijätevesiä sekä vähäisessä määrin alueella sijaitsevan teollisuusvoimalaitoksen jätevesiä ja jätteiden käsittelyalueen likaantuneita jätevesiä. Lisäksi biologisella jätevedenpuhdistamolla varaudutaan käsittelemään osittain tai kokonaisuudessaan Metsä Board Oyj:n kartonkitehtaan jätevedet sekä Äänekosken seudun yhdyskuntajätevedet (AVL ).

41 41 Suurin osa biologiselle jätevedenpuhdistamolle johdettavasta kuormituksesta syntyy biotuotetehtaan jätevesistä, jossa on puusta liukenevien aineiden aiheuttama korkea orgaanista happea kuluttavien ainesten määrä. Adsorboituvien orgaanisten klooriyhdisteiden (AOX) aiheuttama kuormitus tulee ainoastaan sellutehtaan massan valkaisuprosessista. Biologiselle puhdistamolle johdetaan teollisuusjätevesien joukossa myös tehdasintegraatissa työskentelevän keskimäärin 850 henkilön saniteettivedet (AVL 150). Äänekosken kaupungin yhdyskuntajätevesien osuus on 15 % virtaamasta ja 2 % happea kuluttavasta orgaanisesta kuormituksesta. Yhdyskuntajätevesien sisältämä orgaaninen aine on helposti hajoavaa. Metsäteollisuuden jätevedet sisältävät niukasti biologisen puhdistamon toiminnassa tarvittavia ravinteita kun taas yhdyskuntajätevesissä ravinteita on ylimäärin. Yhdyskuntavesien ja metsäteollisuusvesien ominaisuudet täydentävät toisiaan lämpötilan, ravinteiden ja orgaanisen kuormituksen suhteen. Yhteispuhdistuksessa voidaan yhdyskuntavesien sisältämät ravinteet hyödyntää biologisella puhdistamolla ja näin vähentää erikseen annosteltavien ravinteiden määrää. Alapuolisen vesistön kannalta tämän arvioidaan näkyvän erityisesti typpipäästön vähenemisenä. Taulukko 16. Arvio yhteiskäsittelyyn johdettavasta keskimääräisestä kuormituksesta tilanteessa, jossa myös Äänekosken kaupungin yhdyskuntajätevedet ja Metsä Board Oyj:n kartonkitehtaan vedet johdetaan käsiteltäväksi kokonaisuudessaan biologiselle puhdistamolle Parametri Biotuotetehdas* Metsä Board Oyj** CP Kelco Oy Yhdyskuntajätevedet*** Kuormitus puhdistamolle yhteensä Virtaama m 3 /d Kiintoaine t/d 8 0,30-1,70 10 BOD 7, t/d 36 0,85-1,55 38,5 COD Cr, t/d 160 2,0 6,0 3,0 171 Kok-P, kg/d Kok-N, kg/d AOX, kg/d *) Puhdistamo 2:selle Metsä Fibre, Specialty Minerals Nordic **) Metsä Boardi Oyj:n jätevedet biologiselle puhdistamolle esiselkeytyksen jälkeen ***) Yhteiskäsittelyyn johdettavat jätevedet, Äänekoski ja Suolahti Kemi-mekaaninen puhdistamo Kemi-mekaanisella puhdistamolla käsitellään osa Metsä Board Oyj:n kartonkitehtaan jätevesistä. Kemi-mekaaniselle jätevedenpuhdistamolle johdetaan kartonkitehtaan kuitupitoiset vedet ja rejektivedet, arkkaamon vedet ja jätevedet Äänevoima Oy:n kemiallisesti puhdistetun veden valmistuksesta. Koko integraatin jätevesien yhteiskäsittelyn toteutuessa kaikki tai suurin osa kartonkitehtaan jätevesistä johdetaan integraatin biologiselle puhdistamolle kemimekaanisen puhdistamon sijaan. Ennen johtamista biologiselle jätevedenpuhdistamolle (puhdistamo 2) kartonkitehtaan jätevedet käsitellään kiintoaineen poistamiseksi.

42 42 Kemi-mekaaniselle puhdistamolle johdettavan kuormituksen ei muutu merkittävästi nykyisestä. Päästöt vesistöön Parametri 2011 tehdasintegraatti / tehdasintegraatti ja kaupunki * Virtaama, m 3 /d / Kuhnamon alueelle kohdistuu nykytilassa jätevesipäästöä Äänekosken tehdasintegraatin jätevedenpuhdistamoista ja Äänekosken kaupungin yhdyskuntajätevesien puhdistamolta. Tulevassa tilanteessa yhdyskuntajätevesien kuormitus pienenee tehokkaan yhteiskäsittelyn ansiosta ja kuormitus johdetaan vesistöön integraatin jätevesien mukana. Vesistöä kuormittaa myös yläpuolisesta vesistöstä tuleva kuormitus sekä lähivaluma-alueelta tuleva hajakuormitus. Lisäksi Kuhnamon ja Vatianjärven pohjasedimentistä irtoaa suuren virtaaman aikana kiintoainesta ja fosforia. Ajoittain kerrostuneisuusjaksoilla vesistössä esiintyy myös sisäistä kuormitusta. Kuormitus vesistöön tulee nousemaan nykytilanteeseen verrattuna, mutta pysymään kuitenkin integraatin voimassa olevan jätevedenpuhdistamoiden ympäristöluvan lupaehtojen mukaisena. Taulukko 17. Tehdasintegraatin jätevedenpuhdistamolta vesistöön johdettu keskimääräinen kuormitus sekä tehdasintegraatin ja yhdyskuntajäteveden puhdistamoilta yhteenlaskettu keskimääräinen kuormitus alapuoliseen vesistöön vuosilta , arvio yhteiskäsittelyn päästöstä vuonna 2017 sekä nykyiset ja esitetyt jätevedenpuhdistamon lupaehdot tehdasintegraatti / tehdasintegraatti ja kaupunki * / tehdasintegraatti / tehdasintegraatti ja kaupunki * / Arvio tehdasintegraatin jätevedenpuhdista mon päästöstä 2017** Nykyinen lupaehto***/ esitys lupaehdoksi **** Kiintoaine, t/d 1,8 / 1,9 1,4 / 1,5 2,3 / 2,4 3 -/- BOD 7, t/d 1,3 / 1,3 0,9 / 1,0 1,0 / 1,0 2 4 / - COD Cr, t/d 18,5 / 18,9 15,6 / 15,9 16,0 / 16, /30 Kok-P, kg/d 26,6 / 28,7 17,7 / 21,3 20,0 / 23, /35 Kok-N, kg/d 237 / / / /- AOX, kg/d /500 *) Nykyisen tehdasintegraatin päästö ensimmäisessä luvussa. Jälkimmäisessä luvussa mukana myös Teräväniemen ja Suolahden jätevedenpuhdistamoiden päästö **) Puhdistamo 2:selle Metsä Fibre, Metsä Boardin esikäsitellyt vedet, CP Kelco, Specialty Minerals, Äänekosken kaupungin yhdyskuntajätevedet ***) ISY-2004-Y-259, nro 110/06/1, ****) Ensisijaisesti esitetty että kiintoaineelle ja kokonaistypelle ei luparajaa, toissijaisesti esitetty kiintoaine 3 t/d ja kokn 500 kg/d Vuonna 2013 oli kemi-mekaanisen puhdistamon päästö vesistöön keskimäärin 0,61 t/d biologisesti happea kuluttavia aineita (BHK 7 ),1,8 t/d kemiallisesti happea kuluttavia aineita (COD Cr ), 0,85 t/d kiintoainetta, 22 kg/d kokonaistyppeä ja 2 kg/d kokonaisfosforia.

43 43 Taulukko 18. Päästö tuotantotonnia kohden tehdasintegraatin vuoden tilanteeseen verrattuna sekä tehdasintegraatin ja Äänekosken ja Suolahden puhdistamoiden vuoden 2013 tilanteeseen verrattuna ja vuoden 2017 päästöarvion mukaan ja luparajaesitykseen verrattuna sekä integraatin BAT vaihteluväliin. Vertailussa käytetty biotuotetehtaan ja kartonkitehtaan yhteistuotantomäärä tn/a. Tehdasintegraatti keskiarvo Tehdasintegraatti v sekä Äänekosken ja Suolahden puhdistamot v.2013 Arvio tehdasintegraatti ja Äänekosken kaupunki vuonna 2017 Luparajaesitys muutettuna ominaiskuuormitukseksi BATvertailua varten BAT integraatti Kiintoaine kg/t 1,61 1,91 < 0,65 - (0,65) 0,3-1,56 BOD 7 kg/t 2,14 1,26 < 0, COD Cr kg/t 13,16 11,99 < 6,64 7,11 5,9-20,2 Kok-P kg/t 0,015 0,016 <0,006 0,0083 0,011-0,032 Kok-N kg/t 0,18 0,20 <0,07 - (0,12) 0,052-0,268 AOX kg/t 0,09 0,09 <0,11 0, ,2 Vaaralliset ja haitalliset aineet Valtioneuvoston asetuksen mukaiset vesiympäristölle vaaralliset ja haitalliset aineet (1022/2006, muutos 868/2010) on kartoitettu alustavasti kirjallisuuden avulla. Asetuksessa mainituista aineista puuraaka-aineessa ja/tai täyteaineissa ja päällystyspigmenteissä esiintyy elohopeaa, kadmiumia, lyijyä ja nikkeliä. Prosessissa syntyviä vaarallisia ja haitallisia aineita ovat orgaaniset halogeenyhdisteet ja aineet jotka vesiympäristössä voivat muodostaa sellaisia yhdisteitä sekä suspendoituneita aineita. Polttoprosesseissa syntyy lisäksi dioksiineja ja furaaneja. Sellutehtaiden jätevesissä on havaittu myös pentaklooribentseeniä sekä arseenia ja arseeniyhdisteitä. Biotuotetehtaan suljettu prosessi aiheuttaa sen, että vierasaineista erityisesti kloori ja kalium rikastuvat kemikaalikiertoon. Vierasainetaseen hallitsemiseksi soodakattilan sähkösuotimella erottuvaa natriumsulfaattia joudutaan liuottamaan ja johtamaan jätevesien mukana vesistöön. Johdettava natriummäärä on enintään luokkaa 45 t/d ja vuotuinen natrium-päästö kasvaa nykyisestä noin t/a:sta noin t/a:iin. Suljettu vesikierto Biotuotetehtaan suunnittelun tärkeänä lähtökohtana on vesijärjestelmän toteuttaminen, siten, että muodostuva jätevesimäärä ja kuormitus ovat mahdollisimman alhaisia. Tehtaan pitkälle suljettu vesikiertojärjestelmä perustuu kahteen prosessiratkaisuun: 1. Prosessivesien tehokas kierrätys ns. vastavirtapesuperiaatteen mukaisesti 2. Valkaisusuodosten käyttö ruskean massan pesunesteenä kloridipitoisuuden sallimissa rajoissa Prosessivesijärjestelmä perustuu suodosten talteenottoon ja kierrätykseen massan-valmistusprosessia nähden vastavirtaan. Näin ollen vain valkaisun viimeiseen pesuvaiheeseen otetaan puhdasta vettä. Tätä edeltävissä vaiheissa suodosvedet kiertävät aina edelliseen pesuvaiheeseen.

44 44 Valkaisun prosessivesien puhdistamista esim. suodattamalla ennen johtamista biologiselle jätevedenpuhdistamolle selvitetään prosessisuunnittelun edetessä. Suodattamalla prosessivesiä pyritään pienentämään kuormitusta jätevedenpuhdistamolle. Puun kuorinta tapahtuu ns. kuivakuorintana. Sellutehtaan haihduttamolta syntyvät likaislauhteet puhdistetaan strippauskäsittelyllä ja käytetään pesuvetenä. Yhdyskuntajätevesien käsittelyä koskevien vaatimusten täyttyminen Valtioneuvoston asetus yhdyskuntajätevesistä (888/2006) asettaa tiettyjä minimi-vaatimuksia yksinään tai yhteiskäsittelynä suoritettavalle yhdyskuntajätevesien puhdistukselle. Jätevedenpuhdistamon kokonaispuhdistusteho ja/tai jäännöspitoisuudet jätevedessä täyttävät lainsäädännön asettamat vaatimukset yhdyskuntajätevesille kaikilta osin. Yhdyskuntajätevesien sisältämä orgaaninen aines on helposti hajoavassa muodossa ja saadaan poistettua hyvin tehokkaasti pitkäviipymäisessä ja lämpimiä jätevesiä käsittelevässä biologisessa jätevedenpuhdistamossa. Jäljelle jäävä happea kuluttava päästö (BOD ja COD) muodostuu lähinnä metsäteollisuusjätevesien sisältämästä orgaanisesta aineksesta. Yhdyskuntajätevesien sisältämien ravinteiden arvioidaan olevan sellaisessa muodossa, että ne voidaan hyödyntää biologisessa puhdistuksessa yhtä tehokkaasti kuin lisäravinteina annosteltavat fosfori-happo ja urea. Yhdyskuntavesien sisältämien ravinteiden pitoisuus puhdistetussa jätevedessä jää siten erittäin alhaiseksi ja poistotehon näiden osalta arvioidaan nousevan selvästi yli 90 prosenttiin. Jäähdytysvesipäästö Vesistöön johdettavien likaantumattomien jäähdytys- ja tiivistevesien määrä on enimmillään m 3 /d. Nykytilanteessa jäähdytysvesien lämpökuorma kesällä on 600 GWh ja talvella 400 GWh. Biotuotetehtaan lämpökuorma on kesällä noin 2000 GWh ja talvella noin 1200 GWh virtaaman ollessa kesällä 7 m 3 /s ja talvella 5,8 m 3 /s. Jäähdytysveden lämpötila on keskimäärin 13,5 astetta järvestä otettua raakavettä lämpimämpää. Keskilämpöisenä kesänä pintaveden keskilämpötilat ovat noin 15 astetta. Päästöt ilmaan Äänekosken integraatin alueelta päästöjä ilmaan aiheuttavat pääasiallisesti biotuotetehtaan, Äänevoima Oy:n sekä CP Kelco Oy:n toiminta. Biotuotetehtaalla syntyvät päästöt ilmaan ovat peräisin pääosin soodakattilan ja meesauunin savukaasuista. Klooridioksidin valmistuksessa ja valkaisusta tulevat höngät johdetaan lisäksi valkaisun hönkäpesurin kautta ilmaan. Tehdasalueen piippujen korkeudet Päästölähteiden suunnitellut päästökorkeudet maanpinnasta mitattuina ovat: Päästölähde Soodakattilan, meesauunin ja soihtupolttimen yhteinen piippu Valkaisun hönkäpesuri Päästökorkeus 120 m 55m Nykyisen soodakattilan piipun korkeus on 90 m ja meesauunin 57 metriä.

45 45 Päästöjen laatu ja määrä ilmaan Soodakattilan ja meesauunin savukaasut sisältävät hiilidioksidin ja vesihöyryn ohella jonkin verran hiukkasia, rikkidioksidia, hajurikkiyhdisteitä (TRS) ja typen oksideja. TRS-päästöjä ympäristöön voi syntyä lähinnä hajukaasujärjestelmän häiriötilanteissa sekä sellutehtaan alas-ja ylösajotilanteissa. Normaalissa tuotantotilanteessa hajukaasut saadaan poltettua tehokkaasti soodakattilassa. Tarvittaessa hajukaasut voidaan johtaa polttoon meesauunille tai rikkikonventterille tai soihtupolttimelle, ympäristöön aiheutuvien TRS-päästöt minimoimiseksi. Jos väkevät hajukaasut käsitellään soihdussa aiheutuu ympäristöön päästöinä rikkidioksidia ja pelkistyneitä rikkiyhdisteitä. Soihdussa poltettaessa noin 97 % väkevien hajukaasujen rikistä hapettuu SO 2 :ksi. Soihtuun ei ole suunniteltu rikin talteenottoa. Jätevedenpuhdistamoilta ei normaalitilanteessa vapaudu hajuyhdisteitä ympäristöön. Jätevedenpuhdistamon hajupäästöt hallitaan hyvällä prosessin hallinnalla, kuten optimoidulla jätevedenpuhdistamon ph- ja lämpötilalla sekä osastokohtaisten jätevesipäästöjen hallinnalla ja tarkkailulla. Klooridioksidin valmistuksessa ja valkaisusta tulevat höngät johdetaan valkaisun hönkäpesurille, jossa höngistä pestään aktiiviset klooriyhdisteet alkalisella pesurilla pois ennen kuin ne johdetaan ilmaan. Päästöt joita ei saada hallittua prosessiteknisin keinoin, puhdistetaan ennen kuin ne johdetaan ilmaan. Taulukko 19. Biotuotetehtaan puhdistinlaitteet ja niiden tehot Päästölähde Puhdistinlaite Puhdistusteho Soodakattila Sähkösuodin >99 % Meesauuni Sähkösuodin >99 % Klooridioksidin valmistus ja sellun valkaisu Pesuri (Na 2 HSO 3 ) >95 % Taulukko 20. Biotuotetehtaan päästölähteet ja arvioidut kokonaispäästöt ilmaan Päästölähde Yksikkö Kok.S (SO 2 +TRS) t/a NO x t/a Hiukkaset t/a Soodakattila t/a (mg/nm 3 ) 65 ( 20) 2210 ( 200) 260 ( 25) Meesauuni t/a (mg/nm 3 ) 104 ( 45) 585 ( 300) 26 ( 25) Yhteensä t/a

46 46 Taulukko 21. Nykyisen sellutehtaan päästöt ilmaan vuonna 2013 ja arvio tulevista päästöistä Arvio biotuotetehdas* Vuonna 2013 Kok.S (SO2+TRS) t/a 206* 387** NOx t/a Hiukkaset t/a *Arvio sisältää soodakattilan, meesauunin sekä soihtupolttimen päästöt ** Sisältää soodakattilan, meesauunin sekä soihtupolttimen päästöt Ilmapäästöistä rikkipäästöt tulevat pysymään absoluuttisesti nykyisellä tasolla ja pölyn kokonaispäästöt vähenevät. Typpidioksidipäästöt tulevat kasvamaan mustalipeän korkeasta kuiva-ainepitoisuudesta (> 83 %:a) sekä polttoon johdettavien komponenttien typpipitoisuudesta johtuen. Lisäksi soodakattilassa varaudutaan polttamaan mustalipeän lisäksi väkevät ja laimeat hajukaasut, liuottajan hönkäkaasut sekä jätevedenpuhdistamon bioliete. Messauunilla NOxpäästöä lisää polttoaineen korkeampi typpipitoisuus. Meesauunilla varaudutaan polttamaan kuoren, purun ja jätevedenpuhdistamon lietteiden lisäksi väkevät hajukaasut. Mädättämöllä hajua aiheuttavat prosessivaiheet ovat lähinnä mädätettävien lietteiden säilyttäminen esikäsittely- ja varastointisäiliöissä. Mädättämön esikäsittely- ja varastointisäiliöissä syntyvät prosessikaasut johdetaan keskitetysti pesuriin, minkä jälkeen esipuhdistettu kaasu johdetaan laimeiden hajukaasujen keräilyjärjestelmään ja poltetaan soodakattilassa. Mädättämöstä ei näin aiheudu hajuhaittaa. Tehtaalla ei tulla käyttämään fossiilisia polttoaineita, joten fossiilisia hiilidioksidipäästöjä ei tule, lukuun ottamatta liikenteestä johtuvia päästöjä. Klooripitoiset savukaasupäästöt pysyvät suunnilleen nykyisellä tasolla alle 10 mg/nm 3. Hapen valmistus ei aiheuta päästöjä eikä vaikutuksia ilmaan. Myöskään kuoren kuivauksesta ei aiheudu pölypäästöjä ilmaan. Päästölähteet sekä päästöjen kulkeutumisen estäminen maaperään ja pohjaveteen Biotuotehtaan toiminnasta ei normaalitilanteessa aiheudu päästöjä maaperään tai pohjaveteen. Tehdasintegraatin alueella tai sen läheisyydessä ei sijaitse luokiteltuja pohjavesialueita. Mahdollisten kemikaali- tms. vuotojen pääsy maaperään on estetty sijoittamalla kemikaalisäiliöt tiiviisiin varoaltaisiin ja varustamalla ne asiamukaisin varo- ja hälytysjärjestelmin. Tehdasrakennusten lattia, rakennusten lähiympäristö ja tehdas-alueen kulkuväylät päällystetään betonilla tai asfaltilla ja viemäröidään Melu ja tärinä Biotuotetehtaan aiheuttama melu on pääasiassa tasaista ja ympäri vuorokauden jatkuvaa teollisuusmelua. Melua aiheuttavat muun muassa tulo- ja poistoilmapuhaltimet, ilmakanavat sekä puunkäsittelystä aiheutuvat äänet. Myös raaka-aineiden ja tuotteiden kuljetuksista aiheutuu melua.

47 47 Biotuotetehtaan aiheuttamasta melusta on laadittu ympäristömeluselvitys mallintamalla. Mallinnus on tehty käyttäen nykyisen sellutehtaan eri osien melukohteita osana biotuotetehtaan lay-outia, koska suunnittelun tässä vaiheessa toteutettavan tehtaan tarkkoja arvoja ei ole saatavilla. Todelliset toteutuvat melutasot tulevat siten olemaan huomattavasti mallinnettuja alhaisempia uuden laitetekniikan ja melun vaimentamiseksi tehtävän suunnittelun ansiosta (esim. laitteiden sijoitus). Mallinnuksessa on huomioitu myös tehdasintegraatin muiden tehtaiden kiinteät melulähteet ja tehtaiden toimintaan liittyvä tie- ja raideliikenne. Kaikki melulaskennat on suoritettu yhteispohjoismaisen laskentamallin mukaisessa melun leviämistä suosivassa sääolosuhteessa. Selvitystä varten mitattiin kaikkiaan 185 kohteen melutasot. Selvityksen mukainen biotuotetehtaan yhteenlaskettu äänitehotaso oli 121 db. Kartoitettujen melukohteiden arvioitiin aiheuttavan 60 db:n keskiäänitason pienelle alalle tehdasalueella sekä pienelle alueelle jätevedenpuhdistamon eteläpuolella. Biotuotetehtaan läheisyydessä oleviin herkkiin kohteisiin ei arvioida aiheutuvan meluhaittaa, joka ylittäisi päiväaikaan 55 db. Joillakin tehtaan lähialueen kiinteistöillä melu ylittäisi nykytilanteen mukaisilla melutasoilla 50 db rajan päiväaikaan. Toisaalta mallinnuksen perusteella ainakin tehdasintegraatin lounaispuolella Piilolanniemessä ja Salakanmäen alueella äänitaso olisi hieman pienempi verrattuna nykytilanteeseen ilman uusia hiljaisempia laitteita ja vaimennuksiakin. Puunkäsittelyn aiheuttaman melun johdosta arvioidaan äänimaiseman voivan muuttua epämiellyttävämmäksi tehdasalueen lounais- ja länsipuolilla. Puun vastaanottokenttä tulee rannan puolelle, jolloin tehtaan lounais- ja länsipuolelle kantautuu yksittäisistä puun kolahduksista aiheutuvaa melua. Biotuotetehtaan toiminnasta ei arvioida aiheutuvan havaittavaa tärinää. Tehdasalueelle suuntautuva liikenne saattaa kuitenkin aiheuttaa tärinää liikenneväylien varrella oleville kiinteistöille. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Biotuotetehtaalla syntyviä jätteitä ovat: Kuori/hiekkajäte, seulonnan rejekti ( ) Kuori-/hiekkajätteitä ja seulonnan puurejektiä syntyy kuorimon puunkäsittelyalueella ja piha-alueella. Puunkäsittelyssä erotetaan kiertovedestä hiekka, joka tulee käsittelyyn puun mukana. Haketuslinjat varustetaan kiviloukuilla, joiden tehtävänä on suojella hakkuja niitä rikkovilta vierailta esineiltä. Loukkuihin kerääntyneet kivet ja metalliromu poistetaan säännöllisin väliajoin. Keittoprosessissa käytettävä hake seulotaan ennen keittoa kenttävarastoinnin jälkeen. Seulonnan rejekti sisältää pääasiassa ylisuuria hake- ja puukappaleita, kiviä sekä erilaista romua. Kuori-/hiekkajäte varastoidaan tehdasalueen jätehuoltoalueelle välivarastoon. Puunkäsittelyssä ja lajittelussa poistettava kuori/hiekka hyödynnetään ensisijaisesti tehtaan oman kaatopaikan maisemointiin tai vaihtoehtoisesti muuhun viherrakentamiseen.

48 48 Lajittelun hiekkarejekti ( ) Massanvalmistuksen lajitteluvaiheessa (oksanpesuruuvin romuloukku ja hienolajittelun hiekkuri) erotetaan jatkuvasti rejektiä, joka on pääasiassa kiviainesta, metalli- ja muovipartikkeleita sekä häiriötilanteissa massasta erotettua keittymätöntä oksaa. Mahdollisen metallin ja muovin määrä on vähäinen. Rejekti on lievästi alkalista. Lajittelun hiekkarejekti hyödynnetään ensisijaisesti viherrakentamisessa. Viherlipeäsakka (soodasakka) ( ) Viherlipeä- eli soodasakka muodostuu talteenottolaitoksessa erottaessa liukenematon kiintoaine viherlipeästä. Liukenematon kiintoaine sisältää epäorgaanisia suoloja, kuten oksideja, karbonaatteja ja sulfideja sekä metalleja. Viherlipeäsakka pestään natrium-yhdisteiden talteen ottamiseksi ja kuivataan. Sakan kuiva-ainepitoisuus on noin 40-50%. Viherlipeäsakka ei sisällä biohajoavaa ainesta. Viherlipeäsakka varastoidaan varoaltaalla varustetussa säiliössä. Viherlipeäsakkaa ei toistaiseksi ole mahdollista hyödyntää aineena tai energiana ja se sijoitetaan tehdasintegraatin teollisuusjätteen kaatopaikalle. Kaasutuslaitoksen tuhka ( ) Kaasutuslaitoksen tuhka on pääosin petimateriaalina käytettyä hienojakoista dolomiittikalkkia sekä siihen sekoittunutta tuhkaa. Jae täyttää tavanomaisen jätteen laatuvaatimukset. Liitteessä 13 on Joutsenon tehtaalla syntyvän vastaavan materiaalin kaatopaikkakelpoisuusanalyysin tulokset. Tuhka varastoidaan tehdasalueen jätehuoltoalueelle välivarastoon. Kaasuttimen tuhkan hyötykäyttöä pyritään edistämään lannoitekäytössä. Primääriliete ( ) ja bioliete ( ) Primääriliete syntyy jätevedenpuhdistamon esiselkeytyksessä, jossa laskeutetaan jäteveden kiintoaine. Tämä jae sisältää kuitu-, kuori-, täyte- ja lisäaineita sekä pigmenttejä. Syntyvä primääriliete kuivataan kartioruuvipuristimilla ja poltetaan kuoren mukana meesauunilla. Bioliete syntyy jäteveden biologisessa puhdistuksessa. Poistettava mikrobimassa (ns. ylijäämäliete) sisältää myös puun uuteaineita, ligniiniyhdisteitä ja pieniä määriä kuituja. Bioliete poltetaan soodakattilassa tai mädätetään. Lietteiden biohajoava osuus on noin % kuiva-aineesta. Lietteen mädätyslaitoksen mädäte ( ) Biolietteen mädätyksessä syntyy mädätettä, joka poltetaan meesauunilla tai jatkokäsitellään hygienisoimalla lannoitteeksi. Lietteen mädätyslaitoksen mädätteen käyttöä lannoitteena pyritään edistämään, mikäli jaetta ei käsitellä kuorenkuivurissa. Teollisuuden siivousjäte ( ) Siivousjätettä syntyy tehtaan prosessi- ja ylläpitotiloista jatkuvasti ja ne kerätään määritettyihin keräilyastioihin. Siivousjätteet toimitetaan kunnalliselle tai tavanomaisen jätteen kaatopaikalle.

49 49 Metalliromu ( ) Metalliromu sisältää mm. metallista kunnossapitojätettä. Metalliromut kerätään avolavalle. Metalliromu toimitetaan materiaalina hyödynnettäväksi. Kierrätyskelpoinen paperi ( ) ja lasi ( ) Tehtaan konttori- ja valvomotiloista kerätään kierrätyskelpoinen sanomalehti ja toimistopaperi sekä pahvit. Lasijäte sisältää pääasiassa laboratoriolasia ja ruokalatoiminnan yhteydessä syntyvää lasijätettä. Paperi ja lasi toimitetaan hyötykäyttöön. Ruokalan biojäte ( ) Ruokalan biojäte on tavanomaista ruokalatoiminnan yhteydessä syntyvää jätettä, joka toimitetaan kunnalliseen jätehuoltoon. Vaaralliset jätteet Vaaralliset jätteet ovat tehtaan omassa toiminnassa syntyviä öljy- ja luotinjätteitä sekä raskasmetallia sisältäviä jätteitä. Öljyjätteet ovat tehdasalueella tehtaan omassa käytössä syntyvien laitteiden ja kuljetuskaluston moottori-, vaihteisto- ja turbiiniöljyjä. Öljynerotuskaivoja ja öljysäiliöitä tyhjennetään ja puhdistetaan tarvittaessa tarkastusten ja korjauksien takia. Kiinteät ja pastamaiset öljyjätteet sisältävät öljysuodattimia sekä öljyisiä ja rasvaisia trasseleita. Likaantuneita liuottimia ja orgaanisia aineita sisältäviä pesuvesiä syntyy tehtaan kone- ja käsienpesupaikoilla. Vaaralliset jätteet varastoidaan lukitussa tai valvotussa tilassa. Kutakin vaarallista jätelajia varten on oma merkitty keräysastia. Vaarallisten jätteiden keräyspisteessä on vaarallisten jätteiden lajittelua ja varastointia koskevat ohjeet. Vaaralliset jätteet toimitetaan säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa asianmukaiseen vastaanottopaikkaan. Lyijyakut ja loisteputket pyritään toimittamaan hyödynnettäväksi niin, että niiden sisältämät raskasmetallit otetaan talteen ja kierrätetään. Muussa tapauksessa akut ja loisteputket toimitetaan hävitettäväksi vaarallisen jätteen käsittelylaitokselle. Taulukko 22. Arvio biotuotetehtaalla syntyvistä jätteistä ja niiden jatkokäytöstä Tunnusnumero EWCkoodi Kaasutuslaitoksen tuhka Lajittelun hiekkarejekti Kuori/hiekkajäte, seulonnan rejekti Jätenimike Syntypaikka Käyttökohde Määrä t ka/a Ka, p-% Talteenotto Lannoitekäyttö Massatehdas Maisemointi Puunkäsittely Maisemointi Siivousjäte Puunkäsittely Maisemointi (piha-alue) Primääriliete Jätevedenpuhdistamo Polttoon Bioliete Jätevedenpuhdistamo Polttoon Lietteen mädätyslaitoksen mädäte Mädättämö Polttoon

50 Teollisuuden siivousjäte 50 Tehdas yhteiset Kunnalliselle kaatopaikalle Toimistot Keruu Jätepaperi ja -pahvi Metalliromu Kunnossapito Keruu Jätepuu Kunn. pit./ Keruu kiint. huolto Ruokalan biojäte Ruokala Keruu Viherlipeäsakkle Talteenotto Kaatopaikal Kuitusavi Kemimekaaninen Maanrakennus selkeytyslaitos (Puhdistamo 1) Taulukko 23. Arvio biotuotetehtaalla syntyvistä vaarallisista jätteistä Tunnus- Jätenimike Syntypaikka Määrä, t ka/a Ka, p-% numero EWC-koodi Kiinteä öljypitoinen Kunnossapito Jäteöljy Kunnossapito Voiteluöljy Kunnossapito Liuotin neste < 35 % Kunnossapito 0, Romuakut ja paristot Kunnossapito 0, Lyijyakut Kunnossapito 0, Romutynnyrit Kunnossapito Lamput Kunnossapito 1, Laboratoriojäte Laboratorio 1, Elektroniikkaromu Kunnossapito 3,0 100 Jätteiden keräyksessä ja kuljetuksessa käytetään ulkopuolisia sopimuskumppaneita. Tehdasintegraatin teollisuusjätteen kaatopaikalle sijoitettavat jätteet punnitaan ja jätteen määrät raportoidaan vaakakirjanpidon perusteella. Teollisuuden siivousjäte kuljetetaan loppusijoitettavaksi kunnalliselle tavanomaisen jätteen kaatopaikalle. Ruokalan biojätteet erilliskerätään ja kompostoidaan kunnallisella jätelaitoksella. Materiaalina hyödynnettävät jätejakeet sekä vaaralliset jätteet toimitetaan hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi luvan omaavalle toimijalle. Jätehuoltoalue Biotuotetehtaan käytössä on tehdasintegraatin oma teollisuusjätteen käsittelyalue. Metsä Fibre on jättänyt hakemuksen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle jätehuoltoalueen ympäristöluvan tarkistamiseksi biotuotetehtaan johdosta. Lupaa on tarkistettava lähinnä rakennustöiden yhteydessä syntyvien jätteiden sijoittamiseksi ja hyötykäyttämiseksi. Biotuotetehtaan normaalin toiminnan aikana syntyy noin t vuodessa jätehuoltoalueelle sijoitettavia jätteitä. Loppusijoitettavat jätteet koostuvat lähinnä viherlipeäsakasta ja sen stabilointiin käytettävästä lentotuhkasta.

51 51 Jätteiden määrän ja haitallisuuden vähentäminen Metsä Fibre Oy noudattaa toiminnassaan jätelain etusijajärjestystä entistä paremmalla sivuvirtojen laadunhallinnalla sekä entistä tarkemmalla prosessin ohjauksella. Edellä mainituilla keinoilla syntyvän jätteen määrää pystytään vähentämään ja tuotannon sivutuotteiden määrää lisäämään. Metsä Fibre Oy vähentää syntyvien jätteiden määrää myös parantamalla selluprosessin sulkemisastetta, jolloin prosessista joudutaan poistamaan vähemmän materiaalia. Selluteollisuudesta syntyvät vaaralliset jätteet ovat kunnossapitojätteitä ja niiden haitallisuutta hallitaan tarkalla käytöllä, keräämisellä, varastoinnilla ja kuljettamisella. Vaarallisten jätteiden haitallisuutta voidaan lisäksi tarvittaessa vähentää esimerkiksi stabiloimalla vaaralliset jätteet ennen kuljetusta. Tuotannossa syntyvät sivutuotteet Meesa Tuotantoprosessista syntyy sivuvirtoja, koska kaikki raaka-aineiden sisältämät aineet eivät päädy päätuotteisiin. Hakija esittää, että tuotantoprosessin sivuvirroista meesa, poltettu kalkki ja kalkkipöly luokitellaan sivutuotteiksi. Ne tulisi luokitella jätteiksi ainoastaan siinä tapauksessa, että ne eivät täytä niille asetettuja laatu- ja turvallisuuskriteerejä. Tällaisessa tapauksessa ne hyödynnetään jätteenä tai sijoitetaan asianmukaisesti kaatopaikalle. Tuotantoprosessissa syntyvä meesa hyödynnetään sellun valmistuksen kemikaalilinjalla keittokemikaalien talteenottoprosessissa. Kalkkikierrosta voidaan kuitenkin joutua poistamaan meesaa (kalsiumkarbonaattia(caco3) meesauunin kunnossapitotoimenpiteiden tai satunnaisten meesauunin häiriötilanteiden vuoksi. Häiriön vuoksi prosessista poistettu meesa välivarastoidaan tehdasalueella takaisinliotusprosessia varten. Välivarastoidun meesan ensisijainen käyttö on prosessiin palauttaminen tai siirtäminen toiselle Metsä Fibre Oy:n tehtaalle takaisin liotettavaksi. Tässä tilanteessa meesa ei ole poistunut käytöstä, vaan kyse on prosessikemikaalin varastoimisesta tai siirtämisestä. Kemiallisesti meesa (CaCO3) on pysyvä yhdiste, joka ei sisällä biohajoavia aineita. Meesakalkki (tyyppinimi 2A2/4, johon kuuluu sekä meesa että poltettu kalkki) on mahdollista hyödyntää sellaisenaan myös maanparannusaineena, lannoitteena tai lannoitevalmisteiden raaka-aineina. Meesakalkki on kansallisessa lannoitevalmisteiden tyyppinimiluettelossa ryhmässä 2 kalkitusaineet, kohdassa 2A2/4 sellaisenaan kalkitusaineena käytettävät sivutuotteet. Metsä Fibren tehtaita on rekisteröity Eviran rekisteriin lannoitevalmisteiden valmistajaksi. Meesan käytölle lannoitteena on vakiintuneet markkinat. Meesaa ei varastoida laitosalueella pitkään, vaan jae toimitetaan mahdollisimman nopeasti hyötykäyttöön niissä tilanteissa, joissa sitä ei pystytä riittävästi käsittelemään prosessikemikaalina tehtailla. Poltettu kalkki Poltettua kalkkia syntyy meesauunissa meesan (CaCO3) polton yhteydessä. Poltettua kalkkia (CaO) käytetään valkolipeän raaka-aineena kemikaalilinjalla. Poltettu kalkki imee itseensä ilman kosteutta ja hiilidioksidia. Poltettu kalkki (CaO) reagoi veden kanssa kuumeten ja muodostaen sammutettua kalkkia (Ca(OH)2). Sammutetun kalkin vesiliuos on alkaalinen.

52 52 Pääasiassa kaikki syntyvä kalkki hyödynnetään omassa toiminnassa kemikaalien talteenottoprosessissa. Häiriön vuoksi prosessista poistettua poltettua kalkkia varastoidaan väliaikaisesti tehdasalueella syötettäväksi takaisin prosessiin. Varastoidun poltetun kalkin ensisijainen käyttö on prosessiin palauttaminen. Tässä tilanteessa poltettu kalkki ei ole poistunut käytöstä, vaan kyse on prosessikemikaalin varastoimisesta. Kemikaalikierrosta poistettu poltettu kalkki voidaan ohjata hyödynnettäväksi sellaisenaan ja sitä varastoidaan laitosalueella vain väliaikaisesti. Metsä Fibre Oy:n tehtailla on voimassa olevia sopimuksia poltetun kalkin toimittamisesta stabilointikäyttöön jätteitä ja pilaantuneita maamassoja käsittelevälle yritykselle. Kalkkipöly Meesauunin savukaasut johdetaan sähkösuodattimelle, jossa savukaasujen mukana kulkeutunut kalkkipöly erotetaan ja palautetaan takaisin polttoon. Kalkkipölyn kalsiumoksidipitoisuus (CaO) noin 20 % ja kalsiumkarbonaattipitoisuus (CaCO3) noin 80 %. Kalkkipölyä voidaan joutua poistamaan prosessista siihen kertyvien vierasaineiden takia. Meesauunin sähkösuotimilta poistetaan kalkkipölyä siihen kertyvän fosforin takia. Fosfori huonontaa poltetun kalkin kaustisointikykyä ja lisää meesauunin energian kulutusta. Kalkkipölyn haitallisten metallien pitoisuudet ovat kuitenkin yleensä alhaisia. Kierrosta poistettu kalkkipöly toimitetaan kalkkitoimittajalle toimittajan kanssa tehdyn vastaanottosopimuksen mukaisesti. Jätelain 5 2 vaatimusten täyttyminen Meesa, poltettu kalkki ja kalkkipöly syntyvät talteenotonprosessin olennaisena osana ja täyttävät normaalioloissa jatkohyötykäyttöön asetetut laatuvaatimukset. Meesaa ja poltettua kalkkia on mahdollista hyödyntää sellaisenaan sellunvalmistusprosessissa ja muissa hyötykäyttökohteissa kuten maanparannusaineena, lannoitteena tai kalkin raaka-aineena. Kalkkipölyä voidaan hyödyntää sellaisenaan pigmentin raaka-aineena. Metsä Fibre Oy:n nykyisillä tehtailla on voimassa olevia sopimuksia meesan, poltetun kalkin sekä kalkkipölyn jatkokäsittelystä niitä hyödyntävien yritysten kanssa. Meesaa toimitetaan lannoitetoimintaa harjoittaville yrityksille. Poltettua kalkkia toimitetaan stabilointikäyttöön jätteitä ja pilaantuneita maamaamassoja käsitteleville yrityksille. Kalkkipölyä toimitetaan sopimusten mukaisesti takaisin kalkkitoimittajalle joka käyttää kalkkipölyä mm. pigmentin raaka-aineena. Näin ollen kaikkien jakeiden jatkokäytöstä on varmuus. Sivutuotteiden omavalvonta Meesan, poltetun kalkin ja kalkkipölyn laadunvarmistus tapahtuu laadittavalla omavalvontasuunnitelmalla. Omavalvontasuunnitelmassa on määritelty toimenpiteet, joilla varmistetaan, että sivutuote ja sen käsittely täyttävät niille lainsäädännössä ja sopimuksissa asetetut vaatimukset. Lisäksi lannoitteeksi tai lannoitevalmisteen raaka-aineeksi toimitettavat sivutuotteet ilmoitetaan elintarviketurvallisuusviraston (Evira) lannoiterekisteriin. Evira valvoo Suomessa lannoitevalmisteiden valmistusta. Lannoitevalmistelainsäädännön vaatimuksia noudattamalla hyväksytään käytettäväksi ainoastaan eriä, joiden haitta-aineiden pitoisuudet ovat säädösten mu-

53 53 kaisella tasolla. Samoin muissa jatkokäytöissä tehtävällä omavalvonnalla varmistetaan, että toimitettavat erät soveltuvat jatkokäyttöön. Taulukko 24. Meesan poltetun kalkin ja kalkkipölyn lannoitekelpoisuuden analyysitulokset Metsä Fibre Rauman tehtailta heinäkuulta 2014 ja Maa- ja metsätalousministeriön asetuksen lannoitevalmisteista (24/11) mukaiset haitallisten metallien enimmäispitoisuuksien raja-arvot Määritys Meesa Poltettu kalkki Kalkkipöly Raja-arvot mg/kg ka Kuiva-aine % 66,80 73,5 99,9 TOC % 0,85 3,5 0,75 Kokonaisfosfori mg/kg ka Liukoinen fosfori kg/tn ka < 0,1 < 0,1 <0,1 Kalsium kg/tn ka Arseeni mg/kg ka 1,3 2,2 1,7 25 Kadmium mg/kg ka < 0,5 0,76 1,1 1,5 Kromi mg/kg ka 1,5 6,7 6,1 300 Kupari mg/kg ka < 5 < 5 < Elohopea mg/kg ka < 0,5 < 0,5 <0,5 1,0 Nikkeli mg/kg ka 3,2 4,1 4,0 100 Lyijy mg/kg ka 1,8 3,1 3,6 100 Neutraloiva kyky % Ca 40,1 48,8 38,6 >10 Tulosten perusteella lannoitevalmistelain mukaiset haitallisten metallien enimmäispitoisuudet näytteissä alittavat annetut raja-arvot. Kalkitusaineena tai sellaisena käytettävän sivutuotteen neutraloivan kyvyn tulee olla vähintään 10 % ja tämä toteutuu erinomaisesti kaikilla näytteillä. Pitoisuuksien vaihteluväli on ± 20 %. Hyödynnettäväksi toimitettavat erät täyttävät lannoitevalmistelain mukaiset haitallisten metallien raja-arvot tai muut erikseen sopimuskumppanin kanssa sovittavat laatuvaatimukset jätelain (646/2011) 1 luvun 5 :n mukaisesti. ARVIO PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN (BAT) SOVELTAMISESTA Biotuotetehdas on uusi laitos, jonka rakentamisessa tullaan soveltamaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa kaikilla olennaisilla osa-alueilla. Seuraavissa taulukoissa on esitetty massa- ja paperiteollisuuden parhaan käyttökelpoisen tekniikan referenssidokumentissa (BREF) esitetyt biotuotetehdasta koskevat BATtekniikat sekä niiden huomiointi laitoksen suunnittelussa ja toiminnassa. Massaja paperiteollisuuden BAT-referenssidokumentti on julkaistu BAT-referenssidokumentissa ja sen osana olevissa BAT-päätelmissä esitetään tiedot massa- ja paperiteollisuuden parhaista käyttökelpoisista tekniikoista, näiden tekniikoiden kuvaus ja tiedot niiden sovellettavuuden arvioimiseksi, tekniikkaan liittyvät päästötasot, tarkkailu ja kulutustasot sekä tarvittaessa laitoksen kunnostustoimet. Sulfaattisellun valmistukselle on annettu BAT-päästötasot vesistöön kohdistuvalle jätevesikuormitukselle, ilmaan kohdistuville päästöille soodakattilasta, meesauunista ja hajukaasukattilasta, sekä ilmaan pääseville laimeille jäännöskaasuille. Lisäksi dokumentissa on annettu sellunvalmistusta koskevat suorituskykytasot prosessiveden kulutukselle ja kuorimon vedenkulutukselle.

54 54 Yleiset BAT-päätelmät ja niiden toteutuminen biotuotetehtaalla Ympäristöjärjestelmä Nro BAT-tekniikka Biotuotetehdas BAT 1 Ympäristöjärjestelmä Tehtaalle tullaan sertifioimaan ISO standardin mukainen ympäristöhallintajärjestelmä, joka sisältää kaikki BAT 1 kohdan vaatimukset. Materiaalien hallinta ja hyvät toimintatavat Nro BAT-tekniikka Biotuotetehdas BAT 2 BAT 3 Kemikaalien huolellinen valitseminen ja valvonta, kirjanpito, määrän minimointi, mahdollisimman haitattomien vaihtoehtojen käyttö, päästöjen minimointi, vuotojen hallinta, putkistojen ja varastoinnin suunnittelu (tekniikoiden yhdistelmä) Kelaatinmuodostajien käytön seuranta, kulutuksen ja päästöjen vähentäminen ja biologisesti hajoavien vaihtoehtojen suosiminen (tekniikoiden yhdistelmä) Metsä Fibrellä on käytössä hyväksymismenettely uusien kemikaalien käyttöönottoon Kemikaalien käyttöä ja kulutusta valvotaan prosessin-ohjausjärjestelmässä ja raportoidaan säännöllisesti Kemikaalivarastot rakennetaan uusimpien säädösten mukaiseksi, huomioiden mm. turva-altaat ja vuotojen hallinta Kemikaalisäiliöt on varustettu pinnanmittauksin. Prosessiviemärit on varustettu öljynerotuskaivoin Sadevesiviemärit on varustettu sulkuventtiilein ja öljynerotuskaivoin.. Tehtaalla on käytössä ajantasaiset käyttöturvatiedotteet Tehtaalle laaditaan ennakkohuoltoohjelma putkiston ja säiliöiden kunnonvalvontaan. Biotuotetehtaalla ei ole käytössä kelaatinmuodostajia. Vesi- ja jätevesihuolto Nro BAT-tekniikka Biotuotetehdas BAT 4 Puunkäsittelystä syntyvän kuormituksen vähentäminen (tekniikoiden yhdistelmä): - Puun kuivakuorinta - Puun käsittely siten, ettei siihen joudu hiekkaa ja kiviä - Puun varastoalueen päällystäminen (rajoitteena suuri pinta-ala) - Sadetusvirtaaman ohjaaminen ja valumavesien minimointi - Likaantunen valumaveden kerääminen ja kiintoaineen erottaminen ennen biologista puhdistusta (rajoitteena valumaveden pienet pitoisuudet ja suuret vesimäärät) Parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukainen jätevesivirtaama kuiva- Kuorinta tapahtuu ilman vettä. Talvella ennen kuorintaa käytetään lämmintä vettä puiden sulattamiseksi. Puun varastointikentät on pääosin asfaltoitu. Puukenttää ei kastella. Puukentälle tuleva sadevesi johdetaan viivytysaltaan (laskeutus ja/tai suodatus) kautta vesistöön. Biotuotetehtaan kuivakuorinnassa käytettävä vesimäärä on < 1 m 3 /ts

55 55 BAT 5 kuorinnassa 0,5-2,5 m 3 /ts Tuoreveden kulutuksen vähentäminen (tekniikoiden yhdistelmä): - Veden kulutuksen seuranta ja optimointi - Kierrätysvaihtoehtojen arviointi - Vesikiertojen sulkemisen aiheuttamien ongelmien hallinta - Tiivisteveden uudelleenkäyttö - Jäähdytysveden erottaminen prosessivedestä ja veden uudelleenkäyttö - Prosessiveden uudelleenkäyttö - Prosessiveden sisäinen käsittely ja uudelleenkäyttö Parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukainen jätevesivirtaama. - Sulfaattisellu m3/t Erittäin tehokas vesikiertojen sulkeminen ja sisäisten prosessivesijakeiden hyödyntäminen, esim. viimeinen pesuvaihe tehdään sellun kuivauksesta saatavalla kiertovedellä ja alkalisella suodoksella pyritään korvaamaan osa pesuvedestä happidelignifioinnin jälkeisessä pesussa. Lauhteiden puhdistus ja uudelleen käyttö prosessissa. Tuoreveden käytön minimointi tehokkaalla sisäisten vesikiertojen hyödyntämisellä, huomioiden prosessi ja tuotteen asettamat laatuvaatimukset. Jäähdytysvesi ja prosessivesijärjestelmät ovat täysin eroteltuja toisistaan. Jäähdytysvettä ei uudelleen käytetä. Biotuotetehtaan tuottama jätevesimäärä tulee olemaan erittäin alhainen, noin 10 m 3 /t. Energian kulutus ja energiatehokkuus Nro BAT-tekniikka Biotuotetehdas BAT 6 Polttoaineen ja energian kulutuksen vähentäminen (tekniikoiden yhdistelmä): - Energianhallintajärjestelmän käyttö - Energian talteenotto prosessin sivutuotteita polttamalla, mikäli kierrätys ja uudelleenkäyttö ei ole mahdollista - Sähkön ja lämmön yhteistuotanto (CHP) uusilla tai perusparannetuilla laitoksilla - Ylijäämälämmön käyttö esim. kuivauksessa ja lämmityksessä - Lämpökompressoreiden käyttö paperitehtailla - Höyry- ja lauhdeputkistojen eristäminen - Energiatehokkaat tyhjömenetelmät, hyötysuhteeltaan korkeat sähkömoottorit, taajuusmuuttujien käyttö, höyryn painetason säätö. Tehtaalla otetaan käyttöön energiatehokkuusjärjestelmä ja sitoudutaan jatkuvaan parantamiseen. Tehdas tulee olemaan yliomavarainen energian suhteen ja suunnittelussa tullaan huomioimaan tehtaan energia- ja resurssitehokkuus. Energiantuotanto perustuu tehokkaaseen lämmön (prosessihöyry, kaukolämpö) ja sähkön yhteistuotantoon. Prosessin ylijäämälämpöä hyödynnetään mm. kaasutukseen johdettavan kuoren kuivauksessa Lämpökompressoreita ei käytetä sellutehtailla. Höyry- ja laudenputkistojen eristäminen on olennainen osa teollisuusrakentamista. Uuden tehtaan laitehankinnoissa energiatehokkuus on yksi keskeisistä valintaperusteista. Hajupäästöt Nro BAT-tekniikka Biotuotetehdas BAT 7 Jätevesijärjestelmän hajupäästöjen estäminen ja vähentäminen suljetuissa vesijärjestelmissä (tekniikoiden yhdistelmä): - Veden riittävän vaihtuvuuden varmistaminen vesijärjestelmän suunnittelussa - Biosidien käyttö - Sisäiset vedenpuhdistusmenetelmät Mikäli lietteet käsitellään mädättämällä, niin prosessista syntyvät hajupäästöt ohjataan tehtaan hajukaasujärjestelmään. Varoaltaan, tasausaltaan ja lietteenkäsittelyjärjestelmän viipymät suunnitellaan siten, että pitkäaikaista seisottamista ei aiheudu. Rikkivedyn syntymisen minimoimiseksi käytetään kemikaaleja tarvittaessa. Lietteen kuivauksessa ei ole suunniteltu käytettäväksi termistä kuivausta.

56 56 Jäteveden ja lietteenkäsittelyn hajujen hallinta (tekniikoiden yhdistelmä): - Viemäreiden tuuletus ja/tai rikkivedyn estäminen kemikaalein - Tasausaltaiden oikea käyttö - Ilmastusaltaiden kapasiteetin riittävyyden varmistaminen ja ilmastusjärjestelmän tarkistukset - Palautuslietteen ja ylijäämälietteen hallinta - Lietteen ja jäteveden pitkäaikaisen seisottamisen välttäminen - Termisen lietteen kuivauksen poistokaasujen käsittely - Levylämmönvaihtimien käyttö jäähdytystornien sijasta käsittelemättömälle jätevedelle Keskeisten prosessimuuttujien sekä veteen ja ilmaan kohdistuvien päästöjen tarkkailu Nro BAT-tekniikka Biotuotetehdas BAT 8 BAT 9 Ilmaan kohdistuvien päästöjen kannalta keskeisten prosessimuuttujien seuranta: - Paine, lämpötila, happi, häkä ja vesihöyrypitoisuus savukaasuissa (jatkuvatoiminen mittaus) Veteen kohdistuvien päästöjen kannalta keskeisten prosessimuuttujien seuranta: - Virtaama, lämpötila ja ph (jatkuvatoiminen mittaus) - Biomassan P- ja N-pitoisuus, lieteindeksi, ammoniumtyppi- ja ortofofaattipitoisuus sekä biomassan mikroskopointi (jaksoittain) - Jäteveden anaerobisessa käsittelyssä syntyvän biokaasun virtaama ja CH4-pitoisuus (jatkuvatoimisesti) - Jäteveden anaerobisessa käsittelyssä syntyvän biokaasun H2S- ja CO2-pitoisuus (jaksottain) Ilmaan kohdistuvien päästöjen tarkkailu ja mittaaminen: NOx ja SO2: - jatkuvatoimisesti soodakattilasta - jaksottain tai jatkuvatoimisesti meesauunista - jaksottain tai jatkuvatoimisesti hajukaasukattilasta Hiukkaset: - jaksottain tai jatkuvatoimisesti soodakattilasta ja meesauunista Hajukaasut (TRS) - jatkuvatoimisesti soodakattilasta - jaksottain tai jatkuvatoimisesti meesauunista ja hajukaasukattilasta - jaksottain hajapäästöt ja laimeat jäännöskaasut eri lähteistä. NH3 Soodakattila ja meesauuni varustetaan jatkuvatoimisilla paine, lämpötila, happi, häkä ja vesihöyrypitoisuusmittauksilla. Jätevedenpuhdistamon käyttötarkkailu sisältää kaikki mainitut prosessimuuttujat ja parametrit. Jätevedenpuhdistamolla ei ole anaerobista jäteveden käsittelyvaihetta. Lietteen mädätyslaitoksella seurataan syntyvän biokaasun virtaamaa, sekä CH 4 -, H 2 S- ja CO 2 - pitoisuutta Soodakattila ja meesauuni varustetaan jatkuvatoimisilla NOx, SO 2, TRS ja hiukkaspäästömittauksilla. Lisäksi hiukkaspäästöjä mitataan kertaluontoisesti (jaksottain) kerran vuodessa lupaehtoihin vertaamaiseksi (on-line mittaus epäluotettava). Tehtaalla ei normaalisti synny lainkaan hajapäästöjä tehokkaan hajukaasujen keräilyn ansiosta, joten jaksottaisia hajapäästömittauksia ei ole tarpeen suorittaa. Tehtaalla ei ole erillistä hajukaasukattilaa. Sulfaattisellutehtaan soodakattilassa ei ole mahdollista käyttää SNCR-tekniikkaa, joten NH 3 -mittauksia ei suoriteta.

57 57 BAT 10 - jaksottain SNCR-tekniikkaa käyttävällä soodakattilalla Veteen kohdistuvien päästöjen tarkkailu: - COD tai TOC päivittäin - BOD7 viikottain - kiintoaine päivittäin - Kokonaistyppi viikottain - Kokonaisfosfori viikottain - EDTA; DTPA kerran kuukaudessa (jos käytössä) - AOX kerran kuukaudessa (jos AOX-yhdisteitä syntyy) - Relevantit metallit kerran vuodessa (esim. Zn, Cu, Cd, Pb ja Ni) Integraatin jätevesipäästöjen tarkkailu kattaa kaikki mainitut parametrit EDTA:ta lukuun ottamatta ja analysoituna vähintään vaaditulla taajuudella. Biotuotetehtaalla ei käytetä kelaatinmuodostajia, joten EDTA-seurannan tarve tarkastellaan erikseen riippuen integraatin muiden toimijoiden kemikaalien käytöstä. Nro BAT-tekniikka Biotuotetehdas BAT 11 Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden hajapäästöjen säännöllinen seuranta ja arviointi merkityksellisistä päästölähteistä Tehtaalla ei normaalisti synny lainkaan hajapäästöjä tehokkaan hajukaasujen keräilyn ansiosta. Mahdollisia päästöjä ja niiden määrää arvioidaan tarpeen mukaan osana normaalia prosessin seurantaa Jätehuolto Nro BAT-tekniikka Biotuotetehdas BAT 12 Jätteen määrän vähentäminen, uudelleenkäyttö, kierrätys tai muu hyödyntäminen (tekniikoiden yhdistelmä): - Jätteiden erilliskeräys - Soveltuvien jätejakeiden yhdistäminen - Prosessijäämien esikäsittely ennen uudelleenkäyttöä tai kierrätystä - Raaka-aineiden talteenotto ja kierrätys tehtaalla - Energian talteenotto orgaanista aineista sisältävistä jätteistä. - Sivutuotteiden ulkoinen hyödyntäminen - Jätteen esikäsittely ennen loppusijoitusta Tehtaalle laaditaan jätteiden lajittelusuunnitelma ja hyödynnettävät jätteet lajitellaan erikseen kaatopaikkajätteestä. Vaaralliset jätteet kerätään asian mukaisesti ja erikseen. Polttokelpoiset rejektit ja lietteet hyödynnetään polttoaineena. Kuori ja muut puuperäiset biopolttoaineet pyritään kaasuttamaan ja hyödyntämään meesauunin polttoaineena. Bioliete käsitellään, joko mädättämällä tai polttamalla soodakattilassa. Tehtaalla syntyviä sivuvirtoja ohjataan takaisin prosessiin. Esim meesa otetaan takaisin prosessiin tai toimitetaan hyödynnettäväksi kemikaalina yhtiön muille tehtaille. Sivuvirrat, jotka täyttävät niille asetetut kriteerit hyödynnetään sivutuotteina ja ne päätyvät loppusijoitukseen jätteenä ainoastaan silloin, kun ne eivät täytä niille asetettuja kriteereitä. Syntyville jätejakeille pyritään löytämään hyötykäyttökohteita maanrakennuksessa tai lannoitekäytössä.

58 58 Päästöt veteen Nro BAT-tekniikka Biotuotetehdas BAT 13 BAT 14 BAT 15 Runsaasti typpeä ja fosforia sisältävien kemiallisten lisäaineiden korvaaminen typpeä ja fosforia sisältävillä (sovellettavissa jos lisäaineiden typpi ei ole biosaatavassa muodossa tai jätevedenpuhdistamon ravinnetase ylijäämäinen) Jätevesien käsittely (kaikki tekniikat): - Primäärinen (fysikaalis-kemiallinen) käsittely - Sekundäärinen (biologinen) käsittely. Ei sovellettavissa jos biologinen kuormitus primäärisen käsittelyn jälkeen on erittäin vähäinen Kemikaalien valinnoissa huomioidaan niiden ravinnepitoisuudet ja biosaatavuus. Tyypillisesti esim. fosforipitoisten prosessipesuaineiden sisältämä fosfori voidaan hyödyntää biologisessa puhdistuksessa. Puhdistamon ravinnetaso on alijäämäinen eli lisäravinteiden annostelu on tarpeellista. Äänekosken integraatin jätevedenkäsittely koostuu kemi-mekaanisesta puhdistamosta (kartonkitehdas) sekä biologisesta jätevedenpuhdistamosta. Biologisessa jätevedenpuhdistamossa on käytössä sekä primäärinen (esiselkeytys), sekundäärinen (bioreaktori+aktiivilietelaitos) että tertiäärinen käsittely (kemiallinen saostus). BAT 15 BAT 16 Jätevesien tertiäärinen käsittely, jos tarve poistaa orgaaniset aineet, typpi tai fosfori vielä tarkemmin Biologisista jätevedenpuhdistamoista veteen johdettavien päästöjen vähentämien (kaikki menetelmät): - Biologisen puhdistamon asianmukainen suunnittelu ja käyttö - Aktiivisen biomassan säännöllinen valvonta - Fosforin ja typen määrän mukauttaminen aktiivisen biomassan todellisen tarpeen mukaiseksi Jätevedenpuhdistamolle rakennetaan tertiäärikäsittely (kemiallinen saostus) Biologinen jätevedenpuhdistamo tullaan modifioimaan vastaamaan uutta kuormitustilannetta. Prosessi tulee koostumaan seuraavista vaiheista: esiselkeytys, bioreaktori (MBBR, moving bed bioreactor), aktiivilietelaitos, kemiallinen saostus. Jätevedenpuhdistamoa ja lietteenkäsittelyä ohjataan on-line ja poikkeamiin reagoidaan välittömästi. Seurattavia parametrejä ovat erityisesti ilmastuksen happitaso, jäteveden ph ja lämpötila. Jätevedenpuhdistamon ja lietteenkäsittelyn toimintaa seurataan säännöllisesti myös laboratorio analyysein (mm. ravinnepitoisuudet ja aktiivilietteen laskeutuvuus). Lisäravinteiden annostelu optimoidaan jätevedenpuhdistamon toiminnan mukaan Prosessikohtaiset BAT-päästötasot on kuvattu BAT-päätelmässä nro 19. Melupäästöt Nro BAT-tekniikka Biotuotetehdas BAT 17 Melupäästöjen vähentäminen (tekniikoiden yhdistelmä): - Meluntorjuntaohjelma - Laitteiden ja rakennusten sijoittelu - Melua aiheuttavien toimintojen hallittu käyttö - Meluavien laitteiden eristäminen - Vähän melua aiheuttavien laitteiden ja äänenvaimentimien käyttö - Tärinänvaimennus - Rakennusten eristäminen (materiaalivalinnat, ovet, ikkunat) - Melunvaimennus Laitoksen suunnittelussa sekä hankinnoissa huomioidaan melumallinnuksessa saadut tulokset ja tehtaat aiheuttamat melupäästöt pyritään minimoimaan. Ympäristömelua mitataan säännöllisesti. Eniten melupäästöä aiheuttavat laitteet sijoitetaan sisätiloihin mahdollisuuksien mukaan. Biotuotetehtaan toiminnasta ei odoteta aiheutuvan havaittavaa tärinää Puunkäsittelystä aiheutuvaa melua pyritään vähentämään mm. melusuosuojauksella, melun suuntaukselle sekä suurten ja

59 59 - Suurempien puunkäsittelykoneiden käyttö - Tehokkaammat työskentelytavat vähän melua aiheuttavien puunkäsittelykoneiden käytöllä. Toiminnan lopettaminen ja käytöstä poistaminen Nro BAT-tekniikka Biotuotetehdas BAT 18 Käytöstä poiston yhteydessä syntyvien saastumisriskien ehkäiseminen (yleiset tekniikat): - Maanalaisten säiliöiden ja putkistojen välttäminen ja/tai dokumentointi - Ohjeet laitteiden, säiliöiden ja putkistojen tyhjennyksiä varten - Maaperän puhtauden varmistaminen sulkemisen yhteydessä - Pohjaveden seurantaohjelma - Toiminnan lopettamiseen liittyvän ohjelman laadinta ja ylläpito Biotuotetehtaalle rakennettavat maanalaiset putkistot ja mahdolliset säiliötilat dokumentoidaan suunnitteludokumentteihin. Laitteiden, säiliöiden ja putkistojen tyhjennysohjeet ovat osa turvalliseen työskentelyyn liittyviä toimintaohjeita ja prosessikuvauksia. Laitosalueelle on laadittu maaperän ja pohjaveden perustilaselvitys. Tehdasalueelle on asennettu pohjavesiputkia mahdollista pohjavesiseurantaa varten. Sulfaattisellun valmistusprosessin parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevat päätelmät Jätevesi ja päästöt veteen Nro BAT-tekniikka Biotuotetehdas BAT 19 Jätevesipäästöjen vähentäminen (tekniikoiden yhdistelmä): - Modifioitu keitto ennen valkaisua - Happdelignifiointi ennen valkaisua - Ruskean massan suljettu lajittelu ja tehokas pesu - Osittainen prosessiveden kierrätys valkaisimossa - Tehokas vuotojen tarkkailu ja ehkäiseminen ja talteenotto - Riittävä kapasiteetti mustalipeän haihdutuksessa ja poltossa - Likaislauhteiden erottaminen ja uudelleenkäyttö Puhdistetun jäteveden BOD 7 - pitoisuuden oletetaan olevan alhainen (24 tunnin kokoomanäytteissä noin 25 mg/l) Tehdas tulee olemaan kaikilta osin uusi ja moderni. Tehtaan ratkaisut edustavat parasta käytettävissä olevaa tekniikka ja teknisissä ratkaisuissa huomioidaan riittävä kapasiteetti. Tehtaalla on happidelignifiointi sekä tehokas lajittelu ja ruskean massan pesu. Valkaisussa hyödynnetään tehokkaasti sisäisiä vesikiertoja korvaamaan tuoreveden käyttöä. Mustalipeän kuiva-aine tulee olemaan vähintään 83%. Likaantuneet lauhteet puhdistetaan ja niillä korvataan tuoreveden käyttöä huomioiden prosessi ja tuotteen laatuvaatimukset. Vesistöön johdettavan veden BOD 7 on < 25 mg/l Päästöt ilmaan Väkevien ja laimeiden hajukaasupäästöjen vähentäminen Nro BAT-tekniikka Biotuotetehdas BAT 20 Väkevien ja laimeiden hajukaasujen talteenotto ja käsittely (kaikki tekniikat): - Hajukaasujen keräilyjärjestelmä Tehtaan suunnittelussa varmistetaan, että hajukaasujen keräilyjärjestelmän kapasiteetti on riittävä ja keräily tapahtuu tehtaalla kattavasti.

60 60 o Kapasiteetiltaan riittävät katteet, imukuvut, hormit, laimeiden hajukaasujen keräilyjärjestelmät. o Jatkuvatoiminen vuodonilmaisujärjestelmä o Turvatoimet ja- laitteet - Hajukaasujen polttaminen soodakattilassa, meesauunissa, erillisessä hajukaasukattilassa tai voimakattilassa (laimeat) - Kirjanpito polttojärjestelmän käyttökeskeytyksistä ja niistä aiheutuvista päästöistä (väkevät hajukaasut). Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden (TRS) päästötaso laimeissa jäännöskaasuissa 0,05-0,2 kgs/adt Järjestelmä tullaan varustaan riittävillä häly tyksillä. Hajukaasut poltetaan soodakattilassa tai meesauunissa (varapolttopaikka). Tehtaan S/Na-taseen hallitsemiseksi väkevät hajukaasut voidaan käsitellä myös rikkikonventerilla jossa syntyvät laimeat hajukaasut ohjataan soodakattilaan polttoon. Häiriötilanteissa hajukaasut ohjataan varajärjestelmänä toimivaan soihtupolttimeen pääpolttopaikkojen sijaan. Hajukaasujen käsittelyastetta seurataan jatkuvatoimisesti ja käyttöasteelle on esitetty lupamääräys. Kattavan ja tehokkaan hajukaasujen keräilyjärjestelmän ansiosta tehtaalla ei odoteta syntyvän lainkaan laimeita jäännöskaasuja. Soodakattilan päästöjen vähentäminen Nro BAT-tekniikka Biotuotetehdas BAT 21 BAT 22 BAT 23 Soodakattilan SO2- ja TRSpäästöjen vähentäminen (tekniikoiden yhdistelmä): - Mustalipeän kuiva-ainepitoisuuden lisääminen - Optimoidut poltto-olosuhteet - Märkäpesuri Soodakattilan NOx-päästöjen vähentäminen (kaikki tekniikat) - Tietokoneohjattu palamisen sääteleminen - Polttoaineen ja ilman hyvä sekoitus Vaiheistettu ilmansyöttöjärjestelmä (uudet ja perusparannetut soodakattilat) Sähkösuodattimen (ESP) tai sähkösuodattimen ja märkäpesurin käyttö hiukkaspäästöjen vähentämiseen Soodakattilan poltto on optimoitu ja mustalipeän kuiva-ainepitoisuus on vähintään 83 %:ia. Korkea mustalipeän kuiva-aine nostaa poltto lämpötilaa, minkä haittapuolena on NOx-päästöjen kasvaminen. Soodakattilan polton ohjaamiseen on automaatiojärjestelmässä ylätason ohjaus, jolla polttoa säätöteknisesti optimoidaan. Soodakattilassa on useita ilmatasoja, joilla säädetään polttoa ja varmistetaan mm. ilman tehokas sekoittuminen ja riittävä happitaso. Soodakattilan polton ohjaamiseen on automaatiojärjestelmässä ylätason ohjaus, jolla polttoa säätöteknisesti optimoidaan. Soodakattilassa on useita ilmatasoja, joilla säädetään polttoa ja varmistetaan mm. ilman tehokas sekoittuminen ja riittävä happitaso. Ilman syöttö on vaiheistettua. Soodakattilan savukaasut puhdistetaan uusinta tekniikkaa edustavalla sähkösuodattimella. Meesauunin päästöjen vähentäminen Nro BAT-tekniikka Biotuotetehdas BAT 24 Meesauunin SO 2 -päästöjen vähentäminen (tekniikoiden yhdistelmä): - Polttoaineen valinta/vähärikkinen polttoaine - Väkevien hajukaasujen polton rajoittaminen - Meesan Na 2 S-pitoisuuden sääteleminen - Alkalipesuri Meesauunilla ei tulla käyttämään fossiilisia polttoaineita. Meesauunilla käytettään tuotekaasua, joka on peräisin kuoresta ja muista puuperäisistä jakeista ja sisältää vain vähän rikkiä. Nykyisellä tehtaalla meesauunin polttoaineena on raskas polttoöljy. Meesauuni toimii väkevien hajukaasujen varapolttopaikkana. Meesa pestään meesasuotimella tehok-

61 61 BAT 25 BAT 26 BAT 27 Meesauunin TRS-päästöjen vähentäminen (tekniikoiden yhdistelmä): - Hapen ylimäärän sääteleminen - Meesan Na 2 S-pitoisuuden sääteleminen - Sähkösuodattimen ja alkalipesurin yhdistelmä Meesauunin NOx-päästöjen vähentäminen (tekniikoiden yhdistelmä): - Optimoitu palaminen ja palamisen hallinta - Polttoaineen ja ilman huolellinen sekoittaminen - Low NOx polttimet - Vähän typpeä sisältävä polttoaine Sähkösuodattimen (ESP) tai sähkösuodattimen ja märkäpesurin käyttö hiukkaspäästöjen vähentämiseen kaasti ennen meesauuniin johtamista. Jäännösalkalitasoa seurataan mittauksin ja Na 2 S-pitoisuuden sääteleminen on olennainen osa prosessin ohjausta. Savukaasujen käsittelyssä ei tarvita alkalipesuria, koska hiukkaset saadaan talteen tehokkaasti sähkösuotimilla ja meesauunilta syntyvät rikkipäästöt ovat alhaiset johtuen käytettävistä polttoaineista. Meesauunin jäännöshappipitoisuutta seurataan automaatiojärjestelmässä ja se säädetään polton kannalta optimaaliseksi. Meesan pesutehokkuutta seurataan ja ohjataan mittaamalla meesasuodoksen jäännösalkalipitoisuutta. Meesauunin savukaasut käsitellään sähkösuotimella. Savukaasujen käsittelyssä ei tarvita alkalipesuria, koska hiukkaset saadaan talteen tehokkaasti sähkösuotimilla ja meesauunilta syntyvät rikkipäästöt ovat alhaiset johtuen käytettävistä polttoaineista. Meesauuni varustetaan uusinta tekniikka edustavalla ilma järjestelmällä ja jatkuvaan mittauksiin perustuvalla ohjausjärjestelmällä. Uunissa käytetään Low NOx-polttimia. Uunin polttoaineena käytettävä tuotekaasu sisältää polttoaineesta peräisin olevaa typpeä, mikä voi hieman nostaa NOxpäästöjä. Meesauunin savukaasut puhdistetaan uusinta tekniikkaa edustavalla sähkösuodattimella Jätteiden tuottaminen Nro BAT-tekniikka Biotuotetehdas BAT 30 Sähkösuodattimen pölyn kierrätys takaisin prosessiin jätteen syntymisen ehkäisemiseksi ja hävitettävän jätteen minimoimiseksi Soodakattilan tuhka palautetaan pääosin haihduttamon kiertoon. Osa tuhkasta otetaan kierrosta ulos vierasainetaseen hallitsemiseksi. Energian kulutus ja energiatehokkuus Nro BAT-tekniikka Biotuotetehdas BAT 31 Lämpöenergian ja sähköenergian kulutuksen vähentäminen ja energian hyödyn maksimointi (tekniikoiden yhdistelmä): - Kuoren kuiva-ainepitoisuuden lisääminen - Korkeahyötysuhteisten höyrykattiloiden käyttö - Tehokkaat sekundäärilämpöjärjestelmät - Toimivat toissijaiset lämmitysjärjestelmät Biotuotetehdas edustaa energiaratkaisuiltaan kaikilta osin viimeisintä tekniikkaa ja BAT-dokumentissa listatut tekniikat ovat lähes kaikilta osin käytössä. Esimerkiksi kuoren kuiva-ainepitosuutta nostetaan sekä kuoripuristimen että sekundäärilämmöllä toimivan kuivauslaitoksen avulla ennen kaasutusta tuotekaasuksi. Valkaisimon vesikierto on pitkälti suljettu. Haihduttamon hyötysuhde on erittäin korkea. Pumppujen, säiliöiden ja putkistojen suunnittelussa ja laitevalinnoissa huomioidaan energiate-

62 BAT Vesijärjestelmien sulkeminen myös valkaisimossa - Korkea massan sakeus - Keski- tai korkeasakeustekniikka - Korkeahyötysuhteinen haihduttamo - Liuotussäiliön lämmön talteenotto - Matalaenergisen lämpövirran talteenotto ja hyödyntäminen - Sekundäärilämmön ja lauhteen hyödyntäminen - Prosessien seuranta ja ohjaaminen - Integroitu lämmönvaihdinverkosto - JNE. Energiantuotannon tehostaminen (tekniikoiden yhdistelmä): - Mustalipeän korkea kuivaainepitoisuus - Soodakattilan korkea paine ja lämpötila - Vastapaineturbiinin matala höyryn paine - Lauhdutusturbiinin käyttö - Turbiinien korkea hyötysuhde - Syöttöveden esilämmitys - Polttoilman ja polttoaineen esilämmitys hokkuus. Soodakattilan poltto on optimoitu ja mustalipeän kuiva-ainepitoisuus on vähintään 83 %. Soodakattila edustaa uusinta ja energiankäytön kannalta tehokkainta tekniikkaa. Kattilan polttolämpötila ja höyrynpaine ovat korkeita. Turbiini on varustettu lauhdeperällä sähkön tuottamiseksi ylimääräisestä höyrystä. Kattilan syöttövesi, polttoaine ja palamisilma esilämmitetään. Soodakattilan ja meesauunin rikkidioksidi- TRS- ja hiukkaspäästöjen vähentäminen märkäpesurilla Hakija on täydentänyt BAT-tarkastelua massa- ja paperiteollisuuden kaikilla BAT-päätelmissä kuvatuilla tekniikoilla, joilla voidaan saavuttaa parhaan tekniikan mukainen päästötaso. BAT 20:ssa todetaan, että SO 2 - ja TRS-päästöjen hallintaan voidaan käyttää märkäpesuria. BAT 23:ssa ja BAT 27 :ssa todetaan, että soodakattilan ja meesauunin hiukkaspäästöjen vähentämiseen voidaan käyttää sähkösuodattimen ja märkäpesurin yhdistelmää. Soodakattilan ja meesauunin hiukkaspäästöt ovat BAT-vaihteluvälin ylärajalla ja SO 2 - ja TRSpäästöt vaihteluvälin puolivälin alapuolella. Hakija katsoo, että sähkösuotimilla saadaan riittävä erotustulos hiukkasten osalta. Monissa nykyisissä sellutehtaissa meesauunin savukaasut pestään savukaasupesureissa natriumhydroksidilla rikkidioksidin talteenottamiseksi, ei hiukkaspäästöjen vähentämiseksi. BAT-päätelmien kohdassa todetaan märkäpesurin toimintakuvauksessa, että kaasumaiset yhdisteet liuotetaan sopivaan nesteeseen, jolloin mahdollisesti poistuu sekä kaasumaisia ja kiinteitä yhdisteitä. Hakija katsoo, että märkäpesurilla ei saavuteta parempaa tulosta hiukkaspäästöjen osalta kuin suunnitelluilla sähkösuotimilla. Muut vertailuasiakirjat Hakemukseen on liitetty selvitys sellaisista merkityksellisistä vertailuasiakirjoista, joissa kuvattuja parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisia toimia voidaan soveltaa sellutehtaaseen. BAT-tarkastelu eli BAT-tekniikat ja niiden toteutuminen Äänekoksen biotuotetehtaassa on tehty seuraaville vertailuasiakirjoille: 1)

63 63 Yleinen energiatehokkuus, 2) Varastoinnista syntyvät päästöt, 3) Teollisuuden jäähdytysjärjestelmät ja 4) Yleiset tarkkailuperiaatteet. Taloudelliset vaikutukset ja kokonaisympäristövaikutukset vertailuasiakirjassa esitetyt näkökohdat on jo huomioitu lupahakemuksessa ja tullaan edelleen huomioimaan tehtaan suunnittelussa ja toiminnasta aiheutuvien ympäristövaikutusten minimoimisessa, eikä niistä ole tehty erillistä selvitystä. Vertailu BAT-päästötasoihin Seuraavissa taulukoissa on esitetty Äänekosken integraatin todennäköiset päästöt veteen ja ilmaan verrattuna BAT-referenssidokumentissa esitettyihin päästötasoihin. Päästötasot koskevat vain normaaleja toimintaolosuhteita. Lisäksi niissä tapauksissa, joissa BAT-päästötasot on esitetty samalta laskentajaksolta eri yksiköissä, katsotaan ne vaihtoehtoisiksi. Vertailussa käytetty BAT-päästötaso jätevesikuormitukselle on muodostettu yhdistämällä sulfaattisellulle ja integroimattomalle (ei mekaanisen massan valmistusta) kartongin valmistukselle annetut BAT-päästötasot referenssidokumentissa annetun laskentamenetelmän mukaisesti. Laskennassa käytetyt tuotantokapasiteetit ovat t/a sulfaattisellua ja t/a taivekartonkia. Ilmaan kohdistuvien päästöjen osalta vertailut koskevat vain sulfaattisellun valmistusta. Päästöt veteen Toiminnasta aiheutuvat jätevesipäästöt tulevat olemaan kaikilta osin BATpäästötason alarajan tuntumassa ja fosforin osalta jopa sen alapuolella. Näin alhaisen päästötason saavuttaminen edellyttää uusinta prosessitekniikkaa niin sellun valmistusprosessissa kuin jätevedenkäsittelyssäkin, yhdistettynä hyvään ja tasaiseen käytettävyyteen. Päästötasoa voidaan kokonaisuutena pitää poikkeuksellisen alhaisena Suomen ja maailman metsäteollisuudessa. Taulukoissa esitetyt arviot jätevesipäästöjen toteumasta sisältävät myös Äänekosken kaupungin yhdyskuntajätevesien, CP Kelcon CMC-tehtaan ja Specility Mineral Nordicin PCC-tehtaan jätevesien käsittelystä aiheutuvan kuormituksen. Yhdyskuntajätevesien ja kemianteollisuuden jätekuormitus ei kuulu massa- ja paperiteollisuuden BAT-referenssidokumentin soveltamisalaan. BATpäästötasoihin verrattavat,vain integraatin metsäteollisuuslaitoksilta peräisin olevat jätevesipäästöt ovat todellisuudessa vielä alla esitettyä alhaisemmat. Taulukko 25. Äänekosken integraatin arvioidut jätevesipäästöt tuotetonnia kohden verrattuna BAT-päästötasoihin Parametri BAT päästötaso Sellu Kartonki Integraatti Toteuma Äänekosken integraatti (arvio) COD Cr, kg/t ,15-1,5 5,9-20,2 7,0 Kiintoaine kg/t 0,3-1,5 0,02-0,35 0,3-1,56 0,35 Kok-N kg/t 0,05-0,25 0,01-0,1 0,052-0,268 0,12 Kok-P kg/t 0,01-0,03 0,003-0,012 0,011-0,032 0,008 AOX kg/t 0.0,2 - * 0-0,2 0,1 *) Koriste- ja märkälujille papereille asetettu BAT päästötaso AOX:lle 0,05 kg/t ei koske taivekartongin valmistusta

64 64 Taulukko 26. Äänekosken integraatin arvioidut jätevesipäästöt kokonaiskuormituksena t/vuosi verrattuna kokonaispäästöiksi muunnettuihin BATpäästötasoihin maksimikapasiteetilla t/a sellua ja t/a kartonkia. Parametri BAT päästötaso Sellu Kartonki Integraatti Toteuma Äänekosken integraatti (arvio) COD Cr, t/a Kiintoaine t/a , Kok-N t/a , Kok-P t/a ,72-2, ,5 AOX t/a Päästöt ilmaan Soodakattilasta ilmaan johdettavat päästöt asettuvat rikkipäästöjen osalta vuositasolla BAT-päästötasojen alarajalle. Mustalipeän kuiva-aineen nostaminen ja hyvä palamisen hallinta vähentävät soodakattilasta syntyviä rikkipäästöjä. Mustalipeän korkean kuiva-aineen ristikkäisvaikutuksena on soodakattilan NOxpäästöjen kohoaminen polttolämpötilan nousun seurauksena. Tästä johtuen soodakattilan NOx-päästöjen arvioidaan olevan vuositasolla lähellä BAT päästötason ylärajaa. BAT-referenssidokumentin mukaan mustalipeän kuivaainepitoisuuden noustessa yli 83% tulee NOx-päästötaso määritellä tapauskohtaisesti, koska päästöt voivat nousta BAT-päästötasojen vaihteluväliä korkeammiksikin. Biotuotetehtaalla NOx-tasojen odotetaan kuitenkin pysyvän BATpäästötasojen sisällä uusimman tekniikan käytön ansiosta. Soodakattilan hiukkaspäästöjä vähennetään parhaan käytettävissä olevien tekniikoiden mukaisesti. Tästä huolimatta uusimilla mahdollisilla tekniikoilla arvioidaan hiukkaspäästötasot ilmaan olevan BAT-päästötasojen vaihteluvälin ylätasolla. Taulukko 27. Biotuotetehtaan arvioidut soodakattilasta ilmaan johdettavat päästöt verrattuna BAT-päästötasoihin Biotuotetehdas (arvio) BAT päästötasot SO 2 ja TRS soodakattilasta Vuorokausikeskiarvo mg/nm 3, 6% O 2 Vuosikeskiarvo mg/nm 3, 6% O 2 SO 2 TRS SO 2 TRS Vuosikeskiarvo kaasumainen rikki (TRS-S + SO 2 - S), kg S/ADt <25 - <10 <1 <0,03 BREF* ** ,03-0,13 *BAT-päästötasot soodakattilasta SO 2 ja TRS päästöille mustalipeän kuiva-ainetasolla > 83%. **BAT mukaan ei sovelleta kun poltetaan väkeviä hajukaasuja

65 65 Biotuotetehdas (arvio) BAT päästötasot NOx- soodakattilasta Vuosikeskiarvo mg NOx/Nm 3, 6% O 2 BREF* Vuosikeskiarvo kg NOx/ADt < 200 < 1,7 Havupuusellu 1,0-1,6 Lehtipuusellu 1,0-1,7 BAT hiukkaspäästöt soodakattilasta Vuosikeskiarvo Vuosikeskiarvo mg /Nm 3, 6% O 2 kg/adt Biotuotetehdas (arvio) <25 <0,20 BREF Uusi tai perusparannettu laitos ,02-0,20 BAT päästötaso TRS:lle laimeissa jäännöskaasuissa kg S/ADt Biotuotetehdas (arvio) Ei synny normaalissa ajotilanteessa BREF 0,05-0,2 Biotuotehtaan talteenottoprosessi suunnitellaan siten, että meesauunin päästöt ilmaan asettuvat kaikilta osin BAT-päästötasojen sisälle. Rikkidioksidin ja pelkistyneiden rikkiyhdisteiden hallinta on tehokasta uudesta tekniikasta ja vähärikkisestä polttoaineesta johtuen. Päästöarvioissa on kuitenkin huomioitu meesauunin käyttö hajukaasujen varapolttopaikkana, mikä saattaa ajoittain nostaa rikkipäästöjä. Typenoksidipäästöjen arvioidaan asettuvan verrattain korkealle BAT-päästötasoihin nähden, johtuen tuotekaasun käytöstä meesauunin polttoaineena. Savukaasut puhdistetaan tehokkaasti sähkösuodattimella BATpäästötason saavuttamiseksi. Taulukko 28. Biotuotetehtaan arvioidut meesauunista ilmaan johdettavat päästöt verrattuna BAT-päästötasoihin. BAT päästötasot SO 2 ja kokonaisrikki meesauunista Vuosikeskiarvo mg/nm 3, 6% O 2 Biotuotetehdas (arvio) <70 <0,10 BREF SO 2, kun vahvat hajukaasut poltetaan meesauunissa Vuosikeskiarvo kg/adt Kaasumainen S (SO 2 +TRS), kun väkevät hajukaasut poltetaan meesauunissa BREF SO2, kun väkeviä kaasuja ei polteta meesauunissa ,055-0,12

66 66 BAT päästötasot TRS meesauunista Vuosikeskiarvo mg/nm 3, 6% O 2 Biotuotetehdas (arvio) <10 BREF Kokonaispelkistyneet rikkiyhdisteet (TRS), kun väkevät hajukaasut, mukaan lukien metanoli, tärpätti poltetaan meesauunissa <1-40 BAT päästötasot NOx meesauunista Vuosikeskiarvo Vuosikeskiarvo mg/nm 3, 6% O 2 kg NO 2 /ADt Biotuotetehdas (arvio) < 450 0,45 BREF: NOx, kaasumaiset biopolttoaineet*) ,1-0,45 *) Kasvipohjaisesta aineksesta peräisin olevia kaasumaisia polttoaineita (esimerkiksi lauhtumattomia kaasuja), mukaan lukien massanvalmistuksen sivutuotteena syntyvät polttoaineet, BAT hiukkaspäästöt meesauunista Vuosikeskiarvo * mg/nm 3, 6% O 2, Vuosikeskiarvo kg/adt Biotuotetehdas (arvio) < 25 0,02 BREF Uusi tai perusparannettu laitos ,005-0,02 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Biotuotetehtaan ympäristövaikutusten arviointi Hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely on toteutettu ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (468/1994) mukaisesti. Arvioinnissa on tarkasteltu hankkeen aiheuttamia ympäristövaikutuksia: -ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen -maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen -yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön -luonnonvarojen hyödyntämiseen -näiden tekijöiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin. Arvioinnin yhteydessä on tarkasteltu hankealueelle sijoittuvan biotuotetehtaan, siihen liittyvien toimintojen sekä hankealueen ulkopuolelle ulottuvien toimintojen ympäristövaikutuksia. Hankealueen ulkopuolelle ulottuvia toimintoja ovat muun muassa toimintaan liittyvä liikenne sekä raaka-aineiden hankinta. Arviointi perustuu ympäristön nykytilannetta koskevaan tietoon ja hankkeesta aiheutuviin arvioituihin muutoksiin.

67 67 Vaikutukset ihmisten terveyteen ja yleiseen viihtyisyyteen Lähialueen ihmisiin kohdistuvien vaikutusten kannalta keskeisimpiä asioita ovat toiminnan aiheuttamat mahdolliset melu- ja hajupäästöt. Laitosta suunniteltaessa ja laitteita valittaessa tullaan kiinnittämään huomiota laitteiden aiheuttamaan meluun. Melua aiheuttavat laitteistot sijoitetaan niin, että ympäristöön leviävä melu jää mahdollisimman vähäiseksi. Laitos suunnitellaan ja toteutetaan siten, että toiminnasta aiheutuva melu tulee alittamaan valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista (993/1992) määritellyt ohjearvot melulle. Asumiseen käytettävillä alueilla sekä hoito- ja oppilaitoksia palvelevilla alueilla ulkona melu ei saa ylittää päiväaikaan (klo 7-22) ohjearvoa 55 db eikä yöaikaan (klo 22-7) ohjearvoa 50 db. Kokonaisuutena tehtaan ympäristömelun vaikutukset ympäristöön arvioidaan vähäisiksi. Meluhaittoja voidaan hallita riittävästi teknisillä toimenpiteillä ja seurannalla. Biotuotetehtaalla syntyvät hajukaasut tullaan keräämään prosessista erittäin kattavasti ja niiden käsittely toteutetaan tehokkaasti. Toiminnasta ei siten odoteta aiheutuvan olennaisia viihtyvyyshaittoja lähiympäristölle. Ilmatieteenlaitoksen laatiman hajumallinnuksen mukaan ympäristössä aistittava haju alittaa VTT:n esittämän ohjearvosuosituksen hajujen esiintyvyydestä. Sen mukaan hajuja saa esiintyä 3-9 % kokonaisajasta hajun miellyttävyysasteesta riippuen. Leviämislaskelmien mukaan lyhytaikaisia (30 s) ja juuri aistittavia hajuja (1 hy/m3) esiintyisi biotuotetehtaan ympäristössä enintään 3 %, selvästi tunnistettavia hajuja (3 hy/m3) enintään 1,5 % ja melko voimakkaita hajuja (5 hy/m3) enintään 1 % vuoden tunneista. Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin sekä rakennettuun ympäristöön Merkittävin luonnonvarojen käyttöön liittyvä osatekijä biotuotetehtaan toiminnassa on sellutehtaan raaka-aineen, puumateriaalin hankinta. Lisäksi tehtaan vedenotto, kemikaalien valmistus sekä kuljetusajoneuvojen polttoaineiden käyttö aiheuttaa vaikutuksia luonnonvarojen käyttöön. Toisaalta tehdas valmistaa uusiutuvasta luonnonvarasta tuotteita markkinoille. Kuitupuun käyttö lisääntyy Suomessa noin 3,5 miljoonaa kuutiometriä. Kestävät hakkuumahdollisuudet vuoden 2015 jälkeen ovat noin 80 miljoonaa kuutiometriä teollisuuden puunkäytön ollessa nykytasolla noin 60 miljoonaa kuutiometriä. Kestävät hakkuu mahdollisuudet eivät rajoita puun saatavuutta. Biotuotetehtaalla vesistöön johdettavat päästöt ja niiden aiheuttamat vaikutukset tulevat olemaan vähäiset, vaikka vesistöön johdettava kuormitus tulee nousemaan jonkin verran nykyisestä. Biotuotetehtaan päästöt ilmaan pysyvät pääosin nykyisellä tai nykyistä alemmalla tasolla lukuun ottamatta typenoksideja, joiden päästöjen arvioidaan kasvavan. Äänekosken seudun ilmanlaatu ei tule huonontumaan nykyisestä ja hajupäästöjen arvioidaan pienentyvän nykyisestä tehokkaan hajukaasujenkeräilyjärjestelmän avulla. Biotuotetehtaalle tehtyjen ilmanpäästömallinnusten perusteella kasvillisuuden ja ekosysteemien suojelemiseksi asetetut ohje- tai raja-arvot rikkidioksidille tai typen oksideille eivät ylity. Tehtyjen selvitysten perusteella toiminnalla ei arvioida olevan vaikutuksia joiden perusteella läheiset Natura-alueet on valittu, tai muihin luonnon suojelu- tai arvokohteisiin.

68 68 Biotuotetehtaan sijoituksella ei ole vaikutusta paikallisesti arvokkaiden kulttuurihistoriallisten kohteiden tai muiden herkkien kohteiden kannalta. Uuden 110 kv voimajohtolinjan maisemavaikutukset eivät ole merkittäviä, koska uusi voimalinja tulee jo olemassa olevan linjan viereen samaan maastokäytävään. Tehdasalueen suunnittelussa huomioidaan mm. rakennusmateriaalit, värit sekä muodot joilla voidaan parantaa kaupunkikuvallisesti aluetta ja vahvistaa tehdasalueen imagoa. Vaikutukset vesistöön ja kalastoon Jätevesien vaikutukset vedenlaatuun Jokien tulovirtaamat ovat merkittävin jätevettä kuljettava tekijä alueella. Tulovirtaamat myös laimentavat jätevettä, joten jäteveden aiheuttamat pitoisuusmuutokset järvissä riippuvat niistä. Jätevedet kulkeutuvat vesireitillä etelän suuntaan. Biotuotetehtaan aiheuttaman jätevesipäästön lisääntymisen vaikutuksia vesistöön on selvitetty jätevesien leviämismallinnusten avulla. Mallinnusten perusteella voidaan todeta vaikutusten jäävän kokonaisuutena verrattain vähäisiksi ja paikallisiksi. Jätevesisimulointien perustella jätevedet sekoittuvat nopeasti Kuhnamon veteen, eikä suuria jätevesipitoisuuksia synny kuin aivan purkupaikan lähistölle noin sadan metrin päähän purkupisteestä. Kuhnamon pohjoisiin osiin jätevettä ei kulkeudu juuri lainkaan. Suurimmat pitoisuudet syntyvät kaakkois-tuulella ja alivirtaamatilanteessa jolloin sekoittuminen on vähäisintä ja tuuli pääsee parhaiten kuljettamaan pintavettä vastavirtaan. Tällöin jätevesipitoisuudet voivat olla hetkellisesti korkeampia ja levitä laajemmalla alueella. Jätevesivaikutukset ovat suurimmillaan Kuhnamon alapuolisesta vesistöstä Kuhnamon ja Vatianjärven väliseen Kapeenkoskeen asti, mutta vaikutukset voivat ylettyä myös Vatianjärvelle ja Leppävedelle saakka. Kapeenkoskessa jätevesien voidaan arvioida sekoittuneen täysin muuhun vesimassaan. Alivirtaamalla kuormitus kulkeutuu hitaammin etelään ja näin ollen sedimentoitumista ehtii tapahtua enemmän. Kiintoaineen ja kokonaisravinteiden pitoisuudet Saraavedelle asti ovat alivirtaamatilanteessa keskivirtaamaa korkeampia, mutta Saraaveden jälkeen pitoisuudet ovat alivirtaamatilanteessa alhaisempia. Biologisen hapenkulutuksen osalta hävikki matkalla on vielä nopeampaa ja alivirtaamatilanteessa pitoisuudet ovat jo Vatianjärvellä pienempiä kuin keskivirtaamalla. Alivirtaamatilanteessa vaikutus Vaajakoskella ja Pohjois-Päijänteellä on pienempi kuin keskivirtaamatilanteessa. Mallintamalla on laskettu että Äänekosken integraatista johdettavat jätevedet nostavat vesistön kokonaisfosforipitosuutta Vatianjärvellä enintään 5 µg/l (vuonna 2013 toteutunut 2,9 µg/l) ja Leppävedellä enintään 2,9 µg/l (vuonna 2013 toteutunut 1,7 µg/l). Kynsiveden kautta vesireitille tulee kuitenkin lisää puhdasta vettä Saraaveden kohdalla, jonka seurauksena tehtaan vaikutus pitoisuuksiin laimenee nopeasti. Vaajakoskelle ja Pohjois-Päijänteelle tultaessa arvioitu kiintoainepitoisuuden kasvu on n. 0,1 mg/l, kokonaisfosforin 0,6 µg/l ja kokonaistypen n. 8 µg/l.

69 69 Kiintoaineen ja orgaanisesti happea kuluttavan aineen lisääntynyt kuormitus lisää sedimentoitumista, hajotustoimintaa ja hapenkulutusta vesistössä. Pahimmissa tilanteissa tämä saattaa aiheuttaa happivajetta syvännealueilla, mikä heikentää pohjaeläimistön elinolosuhteita ja saattaa lisätä fosforin vapautumista pohjasedimentistä Pohjois-Päijänteellä Äänekosken puunjalostusteollisuuden jätevesien vaikutus näkyy luonnontilaan verrattuna korkeampina natriumpitoisuuksina. Etelä- Päijänteeltä Asikkalanselältä otetaan raakavettä Helsingin seudulle Päijännetunnelin kautta. Hankkeella ei arvioida olevan vaikutuksia Päijänteen eteläosiin tai Päijänne-tunnelin kautta tapahtuvaan vedenottoon. Jäähdytysvesien vaikutukset veden lämpötilaan ja laatuun Jäähdytysveden johtaminen aiheuttaa lievää lämpötilan kohoamista tehtaan lähialueen vesistöissä. Jäähdytysveden aiheuttamalla veden lämpötilan nousulla on mahdollisesti lievää rehevöitymistä aiheuttava vaikutus alueen vesistöön Vatianjärvelle asti. Jäähdytysveden vaikutuksia voi olla kuitenkin hankala erottaa jäteveden vaikutuksista. Mahdollisia jäähdytysveden laskemisesta aiheutuvia vaikutuksia alueen jäätilanteeseen voivat olla jäätymisen alkamisen viivästyminen ja sulamisen aikaistuminen. Jäätilanne Äänekosken alueella vaihtelee luonnostaan voimakkaan virtauksen vuoksi. Mallintamalla on arvioitu että keskimääräiset pintalämpötilat nousevat yli kahdella asteella noin puolen kilometrin etäisyydellä purkupaikasta. Kauempana purkupaikasta sijaitsevalla Vatianjärvellä pintalämpötilojen arvioidaan nousevan enää 0,5 1 astetta. Lämpimänä kesänä pintaveden maksimilämpötilat ovat noin 24 astetta. Mallintamalla on arvioitu, että silloin voi aiheutua 1 2 asteen lämpötilan nousu noin Kapeenkoskelle/Vatianjärven pohjoisimpaan osaan saakka. Jäähdytysvesien lämpötilan nousun aiheuttamat muutokset vesistössä ovat samankaltaisia rehevöitymisen kanssa, mutta rajoittuvat yleensä hyvin paikallisiksi. Varsinaisesti jäähdytysvedet eivät lisää ravinnekuormaa, vaan vaikuttavat biologisiin prosesseihin parantamalla perustuotannon olosuhteita, mikäli ravinteita on muutoin tarpeeksi saatavilla. Lisäksi kasvukausi mahdollisesti pitenee. Lisäksi arvioidaan, että Kuhnamon veden lämpötilan nousu aiheuttaa paikallisia happipitoisuuden heikkenemisiä. Mallinnuksen perusteella arvioidaan että mitään suuria hapenvajausalueita ei syntyisi vaikka ajoittain lämpötilakerrostuneisuuden aikana hapenvajausta esiintyisikin. Jäähdytysveden aiheuttamalla veden lämpötilan nousulla arvioidaan olevan kesäaikana lievä rehevöittävän kaltainen vaikutus alueen vesistöön Kapeenkoskelle/ Vatianjärven pohjoisimpaan osaan saakka. Talvisin jäähdytysvesien johtaminen alueelle heikentää jääolosuhteita alueella, johon johdetaan jo nykyisinkin tehdasintegraatin jäähdytysvesiä. Jäähdytysvesien lisääntymisen ei siten arvioida aiheuttavan olennaista muutosta alueen jäätilanteeseen. Lisäksi jäätilanne Äänekosken alueella vaihtelee jo luonnostaan kovan virtauksen vuoksi.

70 70 Päästöjen vaikutukset vesistön laatuluokitukseen ja hyvän ekologisen tilan saavuttamiseen Vaikka biotuotetehdas aiheuttaa jätevesikuormituksen lisääntymistä alapuoliseen vesistöön, ei hankkeen arvioida vaikuttavan heikentävästi vesistöjen ekologiseen luokitteluun. Kuhnamon välttävä ekologinen luokka johtuu suureksi osaksi huonosta pohjaeläintilanteesta, joka taas viittaa huonokuntoiseen pohjasedimenttiin. Pohjasedimentti on paikoitellen jopa hapettomassa tilassa. Pohjaeläinrakenteen ei arvioida muuttuvan huonompaan tai parempaan suuntaan kasvavan kuormituksen myötä, sillä pohjasedimentti on jo entuudestaan huonossa tilassa alueelle aiemmin luvuilla johdetun, nykyistä huomattavasti korkeamman jätevesikuormituksen seurauksena. Kuhnamon biologiseen luokitukseen vaikuttavat myös korkeat a- klorofyllipitoisuudet, jotka kuvastavat suoraan levämäärää ja siten järven rehevyystasoa. Hankkeen myötä vesistön rehevyyttä kuvaavat a-klorofyllipitoisuudet voivat hieman nousta, mutta eivät merkittävästi. Pitoisuuden mahdollisella lievällä nousulla ei ole merkitystä vesistön biologiseen luokitukseen. Vesistön ekologisen tilan paraneminen on riippuvainen useista eri tekijöistä ja muutokset ovat parhaimmillaankin erittäin hitaita. Kuhnamon ja Vatianjärven kohdalla ekologinen tilaluokka on voimakkaasti riippuvainen vesistön pohjaeläimistön tilasta. Biotuotetehtaan aiheuttamalla kuormituksen lievällä kohoamisella ei arvioida olevan olennaista vaikutusta pohjaeläimistön ekologiseen tilaan. Toisaalta jätevesikuormituksen alentumisellakaan ei todennäköisesti olisi olennaista vaikutusta pohjaeläimistön ekologiseen tilaan. Näin ollen biotuotetehtaalla ei arvioida olevan ratkaisevaa merkitystä siihen, saavutetaanko järvissä hyvä ekologinen tila vuoteen 2027 mennessä vai ei. Koska pohjasedimentin ekologisen tilan parantamiseksi on lisäksi vaikea löytää tehokkaita ja toteuttamiskelpoisia vesistössä toteutettavia kunnostusmenetelmiä, on mahdollista että Kuhnamon ja Vatianjärven alueella ei saavuteta hyvää ekologista tilaa vuoteen 2027 mennessä ja vesialue jää joiltakin osin pysyvästi hyvää huonompaan tilaan. Päästöjen vaikutukset kalastoon Jätevesipäästöjen osalta suurin kalastovaikutus kohdistuu alapuoliseen Kuhnamojärveen, jossa kalasto näyttää koostuvan hieman enemmän rehevyyttä suosivista lajeista kuin alueen muissa järvissä. Päijänteellä saakka jätevesien vaikutus vähenee käytännössä olemattomaksi. Voimakkaimpien vaikutusten alueilla kiintoainepitoisuuden moninkertaistuminen yhdessä rehevöitymisvaikutuksen kanssa voi pilata kalojen lisääntymisalueita. Oletettavasti Kuhnamossa ei tapahdu merkittävissä määrin esimerkiksi muikun tai siian lisääntymistä, eikä tehdasalueen läheisyydessä luultavasti ole muillekaan lajeille merkittäviä lisääntymisalueita. Mallinnusten perusteella biotuotetehtaan vaikutukset Kapeenkosken veden laatuun ja siten myös taimenen lisääntymiseen jäävät melko vähäisiksi. Vähäinen rehevöityminen voi parantaa kalastajien saaliita, mutta se voi myös lisätä särkikalojen osuutta. Kohonneiden lämpötilojen vaikutukset kalakantoihin ovat moninaisia ja niiden merkitys ja vaikutus vaihtelee mm. kalalajista ja yksilön kehitysvaiheesta riippuen. Osa kalalajeista viihtyy lämpimässä vedessä kuten ahven, kuha, hauki ja särki. Lämpövaikutus voi hidastaa taimenten vaellusta Äänekoskeen ja kala-

71 71 tiehen. Vaikutuksia voi mahdollisesti olla myös Salakkajokeen hakeutuvien kalojen liikkeisiin. Kohonneiden lämpötilojen negatiiviset vaikutukset kohdistunevat eniten kylmiä vesiä suosiviin lajeihin (taimen, siika, kuore, muikku, made, harjus). Ahven, kuha ja hauki saattavat kasvaa aiempaa nopeammin. Vaikutukset tulevat voimistumaan ainakin purkuputken lähistöllä. Etäämmällä purkualueelta vaikutukset vähenevät nopeasti. Jääalueen heiketessä vapaa-ajankalastuksen mahdollisuudet talvikalastukseen saattavat heikentyä jäähdytys- ja jäteveden purkupaikkojen läheisyydessä. Vesireittiä etelään mentäessä hankkeen vaikutukset vähenevät eivätkä arvion mukaan vaikuta vesistön virkistyskäyttöön nykytilanteeseen verrattuna. Ilmaan johdettujen päästöjen vaikutukset Vaikutuksia ilmanlaatuun on tarkasteltu Ilmatieteen laitoksen laatimalla päästöjen leviämismallinnuksella. Lisäksi on tehty laskelmia tehtaan toiminnan aikaisen raskaan ajoneuvo- ja raideliikenteen aiheuttamista päästöistä ilmanlaatuun. Mallinnuksen laskettiin parhaan käyttökelpoisen tekniikan referenssidokumentin (BREF) mukaisilla enimmäispäästötasoilla. Todellisuudessa toiminnasta aiheutuvat päästöt tulevat etenkin rikkiyhdisteiden osalta olemaan merkittävästi enimmäispäästöjä alhaisemmat. Mallinnus kuvaa siten pahinta mahdollista ilmanlaatuvaikutusta. Mallinnuksen perusteella vaikutukset ilmanlaatuun jäävät vähäisiksi ja paikallisiksi. Yhdyskuntien ilmanlaadulle lainsäädännössä (VNa 38/2011 ja VNp 480/96) annetut ohje- ja raja-arvot alitetaan kaikilta osin erittäin selvästi. Korkeinkin tuntiohjearvoon verrattava pitoisuus on noin 14% ohjearvosta (hiukkaset) ja korkein vuorokausiohjearvoon verrata pitoisuus noin 1% ohjearvosta (typen oksidit). Myös kasvillisuuden ja ekosysteemien suojelemiseksi annetut rajaarvot rikkidioksidille ja typen oksideille alittuvat erittäin selvästi. Biotuotetehtaan päästöjen maksimipitoisuudet maanpinnan tasolla ovat kaikilta osin pienemmät kuin nykytilanteessa, vaikka päästömäärät kasvavat joiltakin osin. Tämä johtuu siitä, että päästöt johdetaan uudella tehtaalla huomattavasti nykyistä korkeampiin piippuihin ja savukaasuvirtaukset ovat suurempia. Päästöt laimenevat tehokkaasti ja leviävät aiempaa laajemmalle alueelle. Tehdasalueella syntyvät päästöt vaikuttavat jatkossakin kuitenkin lähinnä Äänekosken alueen ilmanlaatuun. Hajujen esiintyminen Leviämismallinnuksen avulla arvioitiin myös hajukaasujen käsittelyn häiriötilanteita ja niistä aiheutuvia hajupäästöjä ympäristöön. TRS-päästössä esiintyy useita hajuja aiheuttavia yhdisteitä, jolloin hajumallissa tarvittavaa hajukynnyspitoisuutta ei voida määrittää yksikäsitteisesti ilman olfaktometrisia hajumittauksia. Leviämislaskelmat laadittiin käyttämällä seoksen herkimmin haisevan kaasun hajukynnyspitoisuutta. Biotuotetehtaan mallinnuksessa hajukynnyksenä käytettiin rikkivedyn (H 2 S) pitoisuutta 0,7 μg/m³ ja hajujen leviämistä laskettiin olettamalla koko TRS-päästön olevan rikkivetyä. Väkevien ja laimeiden hajukaasujen häiriöpäästöjä (ohituksia) on arvioitu esiintyvän yhteensä 27 h/a ja soihdun häiriöpäästöjä noin 24 h/a.

72 72 Mallinnustuloksia verrattiin VTT:n esittämään ohjearvosuositukseen hajujen esiintyvyydestä, jonka mukaan hajuja saa esiintyä 3 9 % kokonaisajasta hajun miellyttävyysasteesta riippuen (Arnold, 1995). Asukkaiden hajuhaitan kuvaamiseksi suositellaan käytettävän selkeästi tunnistettavia lyhytkestoisia hajutilanteita (3 hy/m3, 30 s). Mallinnusten perusteella VTT:n hajun ohjearvosuositus ei ylity millään hajukynnyksellä. Hajupäästöjen leviämislaskelmien mukaan lyhytaikaisia (30 s) juuri aistittavia lyhytaikaisia hajuja (1 hy/m3) esiintyisi enintään 3 %, selvästi tunnistettavia hajuja (3 hy/m3) enintään 1,5 % ja melko voimakkaita hajuja (5 hy/m3) enintään 1 % vuoden tunneista. Normaalitoiminnan ilmapäästöpitoisuuksien vähenemiseen maanpinnalla auttavat erityisesti korkea piippu ja suuri poistokaasujen virtausnopeus. Tällöin päästöt leviävät laajemmalle ja laimenevat tehokkaammin. Vaikutukset maaperään ja pohjaveteen Biotuotetehtaan toiminnasta ei arvioida aiheutuvan normaalitoiminnassa päästöjä tai vaikutuksia maaperään tai pohjaveteen. Tehdasintegraatin alueella tai sen läheisyydessä ei sijaitse luokiteltuja pohjavesialueita. Mahdollisten kemikaali- tms. vuotojen pääsy maaperään on estetty sijoittamalla kemikaalisäiliöt tiiviisiin varoaltaisiin ja varustamalla ne asiamukaisin varo- ja hälytysjärjestelmin. Tehdasrakennusten lattia, rakennusten lähiympäristö ja tehdasalueen kulkuväylät päällystetään betonilla tai asfaltilla ja viemäröidään. Arvio melun ja tärinän vaikutuksista Biotuotetehtaan eri osien melupäästö on määritetty käyttäen nykyisen sellutehtaan eri osien melupäästöjä, koska suunnittelun tässä vaiheessa rakennettavan tehtaan tarkkoja arvoja ei ole tiedossa. Tehdasintegraatti aiheuttaa melua ympäristöönsä jo tällä hetkellä. Melua aiheutuu teollisuuslaitosten eri toiminnoista sekä liikenteestä. Äänimaisema voi muuttua epämiellyttävämmäksi tehdasalueen lounais- ja länsipuolilla, koska puun vastaanottokenttä tulee rannan puolelle, jolloin alueelle kantautuu esimerkiksi yksittäisistä puun kolahduksista aiheutuvaa melua. Äänimaisema kuitenkin melumallinnuksen perusteella tehdasalueen lounaispuolella Piilolanniemessä ja Salakanmäen alueella äänitaso on hieman pienempi verrattuna nykytilanteeseen. Melun aiheuttamia haittoja voidaan ehkäistä ja lieventää äänenvaimennustoimenpiteillä. Niitä voidaan tehdä kahdella tavalla, joko äänilähteen sijoituksilla tai äänenvaimennukseen tähtäävillä rakenne- tms. ratkaisuilla. Nyt melumallimallinnus on tehty niin, että äänilähteet on sijoitettu rakennusten katolle, josta ääni pääsee leviämään esteettä ympäristöön. Jos äänilähde sijaitsee esimerkiksi rakennusten suojassa, niin melu ei pääse leviämään vapaasti ympäristöön. Lisäksi erilaisia äänenvaimennustoimenpiteitä ovat muun muassa kanavavaimentimet, koteloinnit ja seinäkkeet. Laitosta suunniteltaessa ja laitteita valittaessa tullaan kiinnittämään huomiota laitteiden aiheuttamaan meluun. Melua aiheuttavat laitteistot sijoitetaan niin, että ympäristöön leviävä melu jää mahdollisimman vähäiseksi.

73 73 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU JA RAPORTOINTI Ehdotus tarkkailun järjestämiseksi Päästötarkkailu Hakija esittää, että lupaan otetaan määräys päivitetyn tarkkailuohjelman toimittamisesta viranomaiselle ennen laitoksen käynnistymistä. Jätevesien tarkkailu Jätevesien tarkkailu käsittää puhdistamoille tulevien ja lähtevien jätevesien tarkkailun. Puhdistamoille meneviä ja puhdistamoilta lähteviä jätevesien määriä ja laatua tullaan tarkkailemaan sekä osastokohtaisilla jätevesien jatkuvatoimisilla mittareilla että laboratorioanalyysein. Osastokohtaisiin jätevesikanaaleihin sekä jätevedenpuhdistamolle johtavaan kanaaliin asennetaan jäteveden määrän, lämpötilan, ph:n ja johtokyvyn jatkuvatoimiset mittauslaitteet. Jätevedenpuhdistamolle johdettavalle jätevedelle asennetaan lisäksi keräilynäytteenotin laboratoriossa tehtäviä analyyseja varten. Laboratorio analysoi tulevasta ja lähtevästä jätevesistä kiintoainepitoisuuden, COD:n ja ph:n sekä ravinteet arkipäivisin vuorokausikeräilynäytteestä. AOX- ja BOD 7 -määritys tehdään kuukausikeräilynäytteestä. Tehtaan käynnistyttyä purkuvesistä tullaan määrittämään vesieliöstölle vaaralliset ja haitalliset aineet. Kertaluonteisten mittausten perusteella tarkkailuohjelmiin sisällytetään tarpeellisilta osin ne päästökomponentit, joiden kynnyspitoisuudet ylittyvät. Päivitettävään jätevesien tarkkailua koskevaan suunnitelmaan huomioidaan E-PRTR raportoinnin ja BAT-vaatimusten mukaiset tarkkailuvaatimukset analysointitaajuuksineen. Jätevesiä tarkkaillaan myös vuorokohtaisella raportoinnilla, jossa raportoidaan jätevesien laatuun ja määrään vaikuttavista tapahtuneista poikkeavista tilanteista. Käytön tarkkailun tulokset raportoidaan tehtaan automaatiojärjestelmään ja päästötarkkailun tulokset raportoidaan valvovalle viranomaiselle sekä kaupungin ympäristöviranomaiselle myöhemmin hyväksyttävän tarkkailuohjelman mukaisesti. Jäähdytys- ja hulevesien tarkkailu Jäähdytysvesiviemäriin asennetaan määrän, lämpötilan, ph:n ja johtokyvyn jatkuvatoimiset mittauslaitteet. Mikäli mittauksissa havaitaan tavanomaisesta poikkeavaa kuormitusta, otetaan jäähdytysvesistä vesinäyte laboratorioanalyysiä varten. Rakentamisaikaisen viivästysaltaaseen kertyneestä vedestä otetaan pistonäytteitä, joista määritetään ph, johtokyky, COD ja tarvittaessa metallit. Tehtaan käytönaikaisten hulevesien laatua tullaan seuraamaan lämpötilan, ph:n ja johtokyvyn jatkuvatoimisin mittauksin hulevesiviemäreistä. Huleveden määrää ei mitata. Mikäli mittauksissa havaitaan tavanomaisesta poikkeavaa kuormitusta, otetaan hulevesiviemäristä vesinäyte laboratorioanalyysiä varten. Puunkäsittelyn hulevesien viivytysaltaasta vesistöön johdettua kuormitusta seurataan kertanäyttein kerran kuukaudessa sulan maan aikana huhti-lokakuussa

74 74 tai sääolosuhteista riippuen. Näytteestä määritetään ph, johtokyky, kiintoaine, CODCr, kokonaisfosfori ja kokonaistyppi. Ilmapäästöjen tarkkailu Päästöjen tarkkailua varten asennetaan jatkuvatoimisia savukaasuanalysaattoreita soodakattilalle ja meesauunille. Niiltä osin, kun luotettavia jatkuvatoimisia mittauksia ei ole saatavilla, täydennetään mittauksia luotettavaksi todetuilla kertamittauksilla vuosittain. Ilmansuojelulliselta kannalta oleellisimmat seurattavat prosessilaitteet ovat soodakattilan ja meesauunin sähkösuotimet sekä häiriötilanteissa soihtupoltin. Sähkösuotimien toimintahäiriöistä tulee hälytykset ohjausjärjestelmään. Jatkuvatoimisia savukaasuanalysaattoreita asennetaan soodakattilalle ja meesauunille. Soodakattilalla seurataan jatkuvatoimisesti savukaasujen hiilimonoksidi-, rikkidioksidi- ja hiukkaspitoisuutta sekä pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuutta. Meesauunilla jatkuvatoimisilla savukaasuanalysaattoreilla seurataan hiilimonoksidi-, typenoksidi-, rikkidioksidi-, hiukkas- ja pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuutta. Molemmissa em. kohteissa seurataan lisäksi savukaasujen happipitoisuutta, lämpötilaa, painetta, vesihöyrypitoisuutta. Soodakattilan ja meesauunin hiukkasmittauksia käytetään suuntaa antavina prosessimittauksina, joiden avulla valvotaan sähkösuodattimien kuntoa. Savukaasut ovat tyypillisesti kosteita, joten luotettavan hiukkasmittauksen suorittaminen ei ole mahdollista esimerkiksi päästöluparajojen seurantaa varten. Lupaehtoihin verrattavat hiukkaspäästöt mitataan kertamittauksin kerran vuodessa. Jatkuvatoimisille mittauksille tullaan tekemään vuosittain vertailumittaukset. Mittaukset suoritetaan ulkopuolisen akreditoidun mittaajan toimesta. Jaksottaiset mittaukset tehdään standardoiduin menetelmin tai sellutehtaan päästöjen seurantaan soveltuvia mittausmenetelmiä käyttäen. Lisäksi otetaan huomioon E- PRTR raportoinnin sekä BAT vaatimukset, komponentit mitataan kertaluonteisesti ja ne uusitaan tarvittaessa prosessimuutosten myötä. Kertaluontoisten mittausten perusteella tehdään tarvittavat muutokset seurantaan, jos päästökomponentit ylittävät kynnyspitoisuudet. Ilmanpäästöjä tarkkaillaan myös vuorokohtaisella raportoinnilla, jossa raportoidaan ilmanpäästöihin vaikuttavista tapahtuneista poikkeavista tilanteista.

75 Jätteiden tarkkailu Melu 75 Tehtaan toiminnassa syntyvien jätteiden määrää seurataan jätekirjanpidon kautta. Jätteiden määristä saadaan tiedot vaa an punnitusraporteista tai jätteiden hyödyntäjiltä. Jätteiden laatua seurataan prosessimittausten ja visuaalisten tarkastusten kautta. Kaatopaikalle sijoitettavista jätteistä tehdään kaatopaikkakelpoisuustestit. Tehdasalueen melua seurataan säännöllisesti vähintään viiden vuoden välein toteutettavien meluselvitysten avulla. Meluselvitykset perustuvat lähtömelutasojen mittaamiseen meluavista kohteista, melun mallintamiseen ja maastossa tehtäviin vertailumittauksiin tehtaan lähialueelta. Meluselvitys laaditaan ensimmäisen kerran yhden (1) vuoden kuluessa toiminnan käynnistymisestä. Mittausmenetelmät, laitteet, laskentamenetelmät ja laadunvarmistus Jatkuvatoimisten mittalaitteiden ja jätevesien näytteenottimien luotettavuudesta huolehditaan tarkastamalla, puhdistamalla ja kalibroimalla mittarit säännöllisesti. Mittauspaikat ja näytteiden ottopaikat suunnitellaan niin että näyte on edustava. Kertaluontoiset mittaukset (jätevesi, ilmapäästöt, melu) tilataan ulkopuolisilta asiantuntijoilta, jotka huolehtivat mittausten luotettavuudesta ja raportoivat virhemarginaalit. Jätevesien laboratorioanalyysit tehdään käyttäen virallisia SFS-standardeja tai niiden puuttuessa muita yleisesti käytössä olevia menetelmiä. Analyysien laadunvarmennus tehdään ISO 9001-toimintajärjestelmän mukaisesti noudattaen seuraavia periaatteita: Analyysit tehdään virallisten standardien mukaisesti Tulokset kirjataan tehdastietojärjestelmään Laboratorio osallistuu Suomen ympäristökeskuksen vertailumittauksiin Erikoisanalyysit teetetään akreditoiduissa ulkopuolisissa laboratorioissa Vaikutustarkkailu Jätevesianalyysien osalta Metsä Fibre Oy:n laboratorio osallistuu interkalibrointiin kerran vuodessa. Tulosten raportoinnissa huomioidaan laitteiden ja analyysien mittausepävarmuudet. Nykyisellä sellutehtaalla on voimassa kattavat tarkkailuohjelmat koskien vaikutuksia vesistöön ja ilmanlaatuun. Ympäristövaikutusten tarkkailua jatketaan Äänekoski-Vaajakoski vesistö- ja kalatalous-tarkkailuohjelman ja Pohjois-Päijänteen vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelman mukaisesti. Vesistövaikutusten tarkkailua jatketaan Äänekoski- Vaajakoski vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelman mukaisilla menetelmillä. Nykyiseen Äänekoski-Vaajakosken yhteistarkkailusuunnitelmaan sisältyy kuusi vedenlaadun virtavesihavaintopaikkaa ja neljä syvännehavaintopaikkaa Kuhnamon ja Haapakosken välisellä alueella. Vuosittaisessa tarkkailussa virtahavaintopaikkojen näytteet otetaan kahdeksan kertaa vuodessa ja syvännehavaintopaikoilta kolme kertaa vuodessa. Määrävuosina tehdään perusteellisempi tarkkailu. Vesistönäytteistä määritetään happi, sameus, kiintoaine, sähkönjoh-

76 76 tavuus, ph, väriluku, COD Mn, kokonaistyppi, kokonaisfosfori ja natrium sekä lisäksi osasta syvännehavaintopaikoista ammoniumtyppi, nitraatti-nitriittitypen summa ja klorofylli-a. Lisäksi tehdään vesistön tuottavuusselvitys sekä määrävuosina päällyskasvustoselvitys ja pohjaeläinselvitys. Reitin kalataloustarkkailu perustuu kalastuskirjanpitoon sekä määrävuosina toteutettavaan kalastustiedusteluun, verkkokoekalastuksiin järvialueilla, sähkökoekalastuksiin koskialueilla ja kalojen PCB-, kloorifenoli ja hartsihappopitoisuusselvityksillä. Hakijat osallistuvat myös Pohjois-Päijänteen vesistö- ja kalataloudelliseen yhteistarkkailuun minkä puitteissa vastaavin menetelmin selvitetään vedenlaatua kolmella virtahavaintopaikalla ja yhdeksällä syvännehavaintopaikalla. Pohjois-Päijänteen yhteistarkkailuun kalatalousosioon sisältyy lisäksi, sähkökoekalastuksen sijasta vuosittainen siikakalojen lisääntymistarkkailu sekä määrävuosina tehtävä kaikuluotaus. Tehdas ottaa osaa alueella järjestettävään yhteistyöhön ilmanlaadun tarkkailusta. Seurantaa suoritetaan kolmessa pisteessä Äänekoski - Suolahti seudulla. Seurattavina komponentteina ovat tällä hetkellä ilman SO 2, pöly, TRS, kosteus, paine, lämpötila sekä tuulen nopeus ja suunta. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Toiminnan ympäristöriskit ja riskien arviointi Biotuotetehtaalle laadittiin alustava riskinarviointi perustuen nykyisen sellutehtaan ja jätevedenpuhdistamon ympäristöriskianalyysiin. Vaikka alustava ympäristöriskianalyysi on laadittu nykyisen tehtaan pohjalta, voidaan todeta kuitenkin, että analyysin perusteella voidaan tunnistaa myös uuden tehtaan todennäköiset ympäristövaikutukset. Pääosa prosessista perustuu nykyisin käytössä olevaan selluteknologiaan. Kokonaisuutta täydennetään myöhemmin sellutehtaan sivutuotteita jalostavilla biotuotelaitoksilla, joille haetaan erikseen omat ympäristöluvat. Ympäristöriskianalyysi käsittää tarkastelut mahdollisista satunnaispäästöistä jätevedenpuhdistamolle, vesistöön, maaperään ja ilmaan sekä lisäksi satunnaispäästöt yhteisillä alueilla ja kuljetuksissa. Ympäristöriskianalyysi tehtiin vertailevana tarkasteluna, jossa nykyiselle sellutehtaalle aikaisemmin suoritettu riskianalyysitaulukko toimi vertailupohjana. Arvioinnissa käsiteltiin sellutehdas osastoittain ja lisäksi arvioitiin rakennusaikaiset kertariskit ja tilapäisjärjestelyt. Todennäköisyys- ja vakavuusarvotukset jäivät pitkälti vastaaviksi kuin nykyisellä sellutehtaalla Ympäristöriskianalyysissa tunnistettujen vaaratilanteiden todennäköisyydet arvioitiin yleisesti pieniksi. Todennäköisimpiä ympäristöhaitan vaaraa aiheuttavia tilanteista ovat hajukaasujen satunnaispäästöistä laitehäiriötilanteissa. Näitä riskejä tunnistettiin keittämöllä, lipeälinjalla ja soodakattilalla. Tästä johtuvat seuraukset eivät ole vakavia, mutta voivat aiheuttaa viihtyvyyshaittaa myös tehdasalueen ulkopuolelle. Mahdollisesti ympäristövaikutuksiltaan vakavimmiksi, mutta esiintymistodennäköisyydeltään harvinaisiksi arvioitiin suuret lipeäpäästöt prosessiviemäriin keittimen tai pesu- ja keittolipeäputkistojen repeämisen vuoksi. Osastokohtaiset jätevesikanaalit tullaan varustamaan jatkuvatoimisilla virtaama-, johtokyky-, ph ja lämpötila mittauksilla. Mittausten poikkeamista tulee hälytys valvomoon. Poikkeava päästö voidaan huomata joko on-line-mittauksista tai operaattorin

77 77 kentällä tekemien tarkastuskierrosten yhteydessä. Pääosa mahdollisesta päästöstä päätyy jätevedenpuhdistamolle, jossa ne voidaan ohjata jätevedenpuhdistamon varoaltaalle ja sieltä hallitusti jätevedenpuhdistamolle. Mahdollisesti piha-alueelle päätyvän päästön joutuminen suoraan vesistöön voidaan estää sulkemalla sadevesiviemäreiden kannet sulkumatoilla tai sulkemalla viemärit niihin sijoitettavilla venttiileillä. Suurempien nestemäisten aineiden vuotomahdollisuudet sijoittuvat säiliöalueille, jotka varustetaan asetuksen mukaisin varoaltain. Lisäksi kemikaalisäilöt varustetaan pinnanmittauksin ja hälytyksin. Kemikaalien purun yhteydessä mahdollisesti pääsevät vähäiset kemikaalivuodot ohjataan viemäröinnin kautta jätevedenpuhdistamolle. Lisäksi säiliön ylärajasta säiliön täyttöpumppu pysähtyy. Kemikaalien purkuyhteet varustetaan lukoin ja täyttölupa annetaan keskitetysti valvomosta. Varautuminen onnettomuustilanteisiin ja toiminta häiriötilanteissa Rakennettava tehdas suunnitellaan ja toteutetaan voimassa olevan lainsäädännön ja viranomaisvaatimusten mukaisesti. Tehtaan suunnittelussa huomioidaan onnettomuuksien ennaltaehkäisy ja riskien pienentäminen. Riskien arviointia tullaan tarkentamaan laitoksen suunnittelun edetessä. Kemikaalien varastointisäiliöiden suunnittelussa ja toteutuksessa tullaan noudattamaan vaarallisten kemikaalien käsittelystä annettua lakia (390/2005). Lupa kemikaalien käyttämiseksi tullaan hakemaan kemikaali- jaturvallisuuslainsäädännön edellyttämällä tavalla. Kemikaalivuotoihin varaudutaan prosessimittauksin sekä riittävin varoaltain. Biotuotetehtaalle tullaa laatimaan toimintaperiaateasiakirja sekä sisäinen pelastussuunnitelma. Laitoksen toimintaperiaateasiakirja sekä sisäinen pelastussuunnitelma laaditaan ennen laitoksen käyttöönottoa. Sisäisessä pelastussuunnitelmassa huomioidaan YSL:n 15 :ssä tarkoitettu ennaltavarautumisvelvollisuus. Biotuotetehtaalla tullaan ottamaan käyttöön myös Metsä Fibre Oy:n toimintajärjestelmä ja siinä kuvatut toimintatavat erilaisten erilaisten häiriötilanteiden varalle. VAHINKOA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA VAHINKOARVIO SEKÄ KORVAUKSET Itä-Suomen vesioikeus on päätöksellään N:o 110/Ym I/83 määrännyt kertakaikkiset korvaukset Äänekosken tehtaiden jätevesien vesistöön johtamisesta aiheutuneista ja aiheutuvista rahalla hyvitettävistä edunmenetyksistä, sikäli kuin jätevedet eivät aiheuta suurempaa kuormitusta vesistöön kuin johdettaessa jätevesiä voimassa olleen luvan nojalla. Nykyisin voimassa olevissa ja niitä edeltävissä lupapäätöksissä (VHO 00/0014/3 ja ISVO 56/99/1) ei ole enää määrätty maksettavaksi korvauksia vesistön virkistyskäytön vaikeutumisesta. Kalatalouden osalta rahalla hyvitettävät edunmenetykset on myös korvattu kertakaikkisesti vesioikeuden antamalla päätöksellä n:o 110/Ym 1/83. Jätevesien johtamisesta aiheutuvien kalataloudellisten haittojen ehkäisemiseksi

78 78 ja vähentämiseksi on määrätty nykyisessä ympäristöluvassa vuotuinen suuruinen kalatalousmaksu. Koska hakijat Metsä Fibre Oy ja Metsä Board Oyj sekä niiden edeltäjä Metsäliiton Teollisuus Oy ovat jo maksaneet jätevesien johtamisesta aiheutuvista haitoista ja edunmenetyksistä kertakaikkiset korvaukset rantakiinteistöjen ja vesialueiden omistajille, ei nyt käsiteltävässä ympäristöluvassa tule enää käsitellä tai määrätä jätevesien johtamisesta aiheutuvia korvauksia rantakiinteistöille. Suunnitellun hankkeen päästöt vesistöön tulevat olemaan nykyisen voimassa olevan ympäristöluvan sallimissa rajoissa ja huomattavasti edellä mainitussa Itä-Suomen vesioikeuden päätöksessä mainitun voimassa olleen jätevesien johtamisluvan sallimia päästöjä pienemmät. Itä-Suomen vesioikeuden päätöksen mukaan tehtailta vesistöön päästettävä kiintoainekuormitus sai olla sulfiittisellutehtaan toiminnan lopettamiseen asti enintään 14 t/d ja BOD 7 -kuormitus enintään 46 t/d. Tämän jälkeen kiintoainekuormitus sai olla saakka enintään 11 t/d ja BOD 7 -kuormitus enintään 30 t/d lähtien vesistöön johdettava kiintoainekuormitus puolestaan sai olla enintään 11 t/d, BOD 7 -kuormitus 10 t/d ja COD Cr -kuormitus 90 t/d kolmen kuukauden keskiarvona laskettuna. Äänekosken integraatin tuleva jätevesikuormitus tulee olemaan biotuotetehtaan rakentamisen jälkeen arviolta 3,0 t/d kiintoainetta, 1,0 t/d BOD 7 ja 28 t/d COD Cr. Päästöt ovat siten alle kolmasosan Itä-Suomen vesioikeuden päätöksessä sallituista ja jätevesien haittakorvausten perusteena olleista päästötasoista. Jätevesien johtamisesta aiheutuvat haitat kalastolle ja kalastukselle esitetään jatkossakin kompensoitavan vuotuisella kalatalousmaksulla. HAKIJAN ESITYS LUPAMÄÄRÄYKSIKSI Hakija esittää seuraavassa ehdotuksen keskeisiksi toimintaa koskeviksi lupamääräyksiksi ympäristöön kohdistuvien päästöjen rajoittamisesta ja tarkkailusta, jätehuollosta, haittakorvauksista sekä toiminnan aloittamisesta. Jätevesien käsittelyä koskevat lupamääräykset Jätevedet on käsiteltävä siten, että päästöt vesistöön ovat kalenterikuukauden keskiarvona kalenteripäivää kohti häiriö- ja poikkeustilanteiden sekä ohijuoksutusten päästöt mukaan laskettuna enintään seuraavat: Parametri Raja-arvo kg/d kuukausikeskiarvona COD Cr Kokonaisfosfori 35 AOX 500 Hakija on esittänyt, että biologiselle hapenkulutukselle (BOD 7 ) ei enää asetettaisi raja-arvoa koska määritys on tarpeeton ja teknisesti vanhentunut. Lisäksi BOD-analyysi on hidas ja sisältää suuria epävarmuuksia. Myöskään uusi massa- ja paperiteollisuuden BAT-referenssidokumentti ei sisällä BOD:ta koskevia päästötasoja. Hakijat ovat lisäksi esittäneet, että ei myöskään kiintoaineelle eikä kokonaistypelle annettaisi päätöksessä raja-arvoja. Lietehiukkasista aiheu-

79 79 tuva kuormitus ilmenee suoraan myös muista lupaparametreista, erityisesti kokonaisfosforipäästöistä. Kokonaistyppi ei yleensä esiinny sisävesissä rehevöitymistä säätelevänä minimiravinteena, vaan vesistöt ovat yleensä fosforirajoitteisia. Mikäli kiintoaineelle ja kokonaistypelle kuitenkin katsotaan tarpeelliseksi asettaa lupaehdot esittää hakijat, että kiintoaineen raja-arvo on kg/d ja Kokonaistyppi 500 kg/d kuukausikeskiarvona laskettuna. Hakija on tarkentanut pidetyssä tapaamisessa kiintoainepäästön kg/d:n raja-arvo esitystään arvoon kg/d. Tarkentunut raja-arvo esitys perustuu mm. laitetoimittajien kanssa käytyihin hankintaneuvotteluihin. Alueella syntyvät puhtaat jäähdytys-, kuivatus- ja valumavedet voidaan johtaa käsittelemättömänä vesistöön. Biotuotetehdasta koskevat lupamääräykset Lupamääräykset koskevat sulfaattisellun valmistusprosessia mukaan lukien kuoren kuivaus ja kaasutus. Päästöt ilmaan Sellutehtaan toiminnassa syntyvät savukaasut on johdettava ilmaan vähintään 120 m korkean piipun kautta. Sellutehtaan kaasumaisten rikkiyhdisteiden ja typenoksidien ilmakuivaa sellutonnia (ADt) kohden kalenterivuosikeskiarvoina lasketut ominaispäästöt saavat olla enintään seuraavat: SO 2 ja TRS kgs/adt NO x, kgnox/adt Hiukkaset kg/adt Soodakattila 0,05 1,7 0,2 Meesauuni 0,08 0,45 0,02 Sellutehtaan savukaasujen rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspitoisuus kuivassa savukaasussa (6 % O 2 ) saa olla kuukausikeskiarvona enintään seuraava: SO 2 mgs/nm 3 TRS NO x, mgs/nm 3 mgnox/nm 3 Hiukkaset mg/nm 3 Soodakattila Meesauuni Yllä mainitut raja-arvot ominaispäästöille (kg/adt) ja pitoisuuksille (mg/nm 3 ) eivät koske tuotannon ylös- ja alasajotilanteita tai häiriötilanteita. Sellutehtaan kokonaisrikkipäästö ilmaan saa olla enintään 0,4 kgs/adt vuosikeskiarvona laskettuna, mukaan lukien tehtaan alas- ja ylösajot sekä häiriötilanteet. Väkevien hajukaasujen keräily- ja käsittelyjärjestelmän käytettävyyden on oltava vähintään 98 % kuukausittaisesta toiminta-ajasta ja laimeiden hajukaasun

80 Melu 80 keräily- ja käsittelyjärjestelmän käytettävyyden vähintään 95 % kuukausittaisesta toiminta-ajasta. Valkaisukemikaalien valmistuksessa sekä valkaisimon ja pesemön toiminnassa syntyvien ja hönkäpesurilta johdettavien hönkäkaasujen klooripitoisuus saa olla enintään Cl tot 30 mg/nm 3. Rikkidioksidille, pelkistyneille rikkiyhdisteille ja typen oksideille annettujen lupamääräysten noudattaminen tulee todentaa jatkuvatoimisin mittauksin soodakattilassa ja meesauunissa. Hiukkaspäästöille ja klooripäästöille annettujen lupaehtojen noudattaminen on todennettava vähintään kerran vuodessa suoritettavien kertamittausten avulla. Soihtupoltimen SO 2 - ja TRS-päästöt on mitattava kertaluonteisesti vähintään kerran vuodessa. Toiminnanharjoittajan tulee jättää suunnitelma toiminnan, siitä aiheutuvien päästöjen ja ympäristövaikutusten tarkkailusta hyväksyttäväksi Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ja vähintään 3 kuukautta ennen toiminnan aloittamista. Tehtaan toiminnasta aiheutuva melu yhdessä teollisuusalueen muun melun kanssa ei saa ympäristön asuinkiinteistöjen piha-alueella eikä muissa häiriintyvissä kohteissa ylittää päiväaikaan klo ekvivalenttimelutasoa 55 db (LAeq) eikä yöaikaan klo ekvivalenttimelutasoa 50 db (LAeq). Toiminnanharjoittajan on päivitettävä teollisuusalueen meluselvitys toteutuneen tilanteen mukaiseksi yhden (1) vuoden kuluessa toiminnan käynnistymisestä. Raportti tulee toimittaa Keski-Suomen elinkeino-, liikenne-ja ympäristökeskukselle sekä Äänekosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa selvityksen valmistumisesta. Meluselvitys on tämän jälkeen pidettävä ajan tasalla ja päivitettävä vähintään viiden vuoden välein tai meluun olennaisesti vaikuttavien muutosten yhteydessä. Jätehuolto Tuotannossa syntyvä meesa, poltettu kalkki ja kalkkipöly luokitellaan sivutuotteiksi, kun ne käytetään sellaisenaan materiaalina teollisissa prosesseissa tai vastaavissa vakiintuneissa käyttökohteissa, niiden laatu täyttää käyttökohteen asettamat vaatimukset, laatua tarkkaillaan säännöllisesti, ja hyödyntämiselle on olemassa riittävä varmuus. Mikäli kyseiset sivutuotteelle ominaiset kriteerit eivät täyty ja materiaali poistetaan jätelain mukaisesti käytöstä, pidetään materiaaleja jätteenä ja niiden käsittelyyn sovelletaan jätelain säädöksiä. Kalatalousmaksu Hakija esittää, että ympäristöluvassa asetetaan korkeintaan suuruinen kalatalousmaksu jätevesien johtamisesta kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi.

81 81 Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Hakijat hakevat Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolta YSL:n 199 :n mukaista lupaa aloittaa luvan mukainen toiminta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta lupapäätöstä noudattaen. Hakijat katsovat, että toiminnan aloittamista koskevan luvan myöntämiselle on perusteltu syy eikä sen täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Hakijat asettavat euron suuruisen vakuuden ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräyksen muuttamisen varalta. Aloittamisluvan perustelut Hakija hakee Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolta YSL:n 199 :n mukaista lupaa aloittaa luvan mukainen toiminta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta lupapäätöstä noudattaen. Hakijat katsovat, että toiminnan aloittamista koskevan luvan myöntämiselle on perusteltu syy eikä sen täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Suunniteltu sellutehdas ja siihen liittyvät toiminnot rakennetaan teollisuusalueeksi kaavoitetulle alueelle, olemassa olevan metsäteollisuusintegraatin yhteyteen. Hanke ei olennaisesti laajenna tai muuta olemassa olevaa maankäyttöä alueella. Alueella on jo lähes vastaava sellutehdastoiminto pienemmässä mittakaavassa, joka lakkaa uuden biotuotetehtaan käynnistyessä. Toiminnan muutos lisää tehdasalueen ympäristökuormitusta joiltakin osin, mutta laitosten toiminnasta ei odoteta aiheutuvan olennaisia muutoksia nykyisiin ympäristövaikutuksiin. Laitoksen rakentamiseen liittyy tavanomaisia maanrakennustöitä ja vesistörakentamista, jotka eivät kuitenkaan aiheuta peruuttamattomia haitallisia ympäristövaikutuksia eivätkä tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Toimeenpanon kieltämisestä aiheutuisi luvan hakijalle ja alueen elinkeinoelämälle huomattavaa taloudellista vahinkoa laitoksen käynnistymisen viivästyessä. Laitoksen kokonaisinvestointi on noin 1,1miljardia euroa ja työllistävä vaikutus arviolta henkilötyövuotta. Hakijat esittävät euron suuruisen vakuuden asettamista ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräyksen muuttamisen varalta. Hakija katsoo vakuuden riittäväksi ympäristölupapäätöksen kumoamisen tai muuttamisen varalta saattamaan laitosalue ja sen lähiympäristö vaarattomaan ja hyväksyttävään tilaan ympäristönsuojelun, terveyden ja jätehuollon kannalta. Ehdotettu vakuussumma vastaa normaalia käytäntöä. Vakuutta asetettaessa on huomioitava hakijan vakavaraisuus sekä pitkään jatkunut ja vakiintunut toiminta alueella. Lisäksi voidaan arvioida, että teollisuusalueeksi kaavoitetun ja teollisessa käytössä pitkään olleen laitosalueen rakenteellisten muutosten saattaminen ennalleen ei ole kaikilta osin tarpeellista eikä tällaista ennallistamista tule huomioida vakuussummassa.

82 82 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty , , , , ja Lisäksi hakemuksessa olevia tietoja on täsmennetty sähköpostiviesteissä ja neuvotteluissa, joista keskeiset tiedot sisältyvät tämän päätöksen kertoelmaosaan. Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Äänekosken kaupungin Laukaan kunnan, Jyväskylän kaupungin ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustauluilla Ympäristölupahakemusta koskeva ilmoitus on julkaistu sanomalehti Keskisuomalaisessa Ympäristölupahakemus ja siihen liittyvät selvitykset ovat olleet kuulutusajan yleisesti nähtävillä Äänekosken kaupungissa. Lupahakemuksesta on annettu erikseen tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Laitosalueella on suoritettu tarkastus Tarkastuksesta on laadittu pöytäkirja, joka on liitetty hakemusasiakirjoihin. Hakijan kanssa on järjestetty neuvottelut ja Lausunnot Keski-Suomen ELY-keskus, ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Yleistä Vesistövaikutukset ovat hankkeen keskeisiä ympäristövaikutuksia. Äänekoski- Vaajakoski -vesireitin tila on kohentunut teollisuuden kuormituksen vähentymisen myötä ja reitin tila on nyt suurelta osin tyydyttävä ja reitin alaosalla hyvä. Paperitehtaan toiminnan loppuminen vuonna 2012 on osaltaan vaikuttanut kuormituksen alentumiseen erityisesti kiintoaineen ja fosforin osalta (Palomäki ja Alaja 2013). Vuoden 2013 yhteistarkkailuraportin mukaan (Palomäki ym. 2014) tehtaiden alapuolisten Kapeenkosken ja Haapakosken fosforipitoisuudet ovat pienentyneet. Tehtaiden vaikutus tosin näkyy koskialueilla luonnontilaa korkeampina natriumpitoisuuksina ja kohonneina sähkönjohtavuuden arvoina. Hakijan arvion mukaan biotuotetehdas tulee tuotannon kasvusta huolimatta toimimaan myös nykyisten luparajojen ja BAT-vaatimusten puitteissa. Lupahakemuksessa sellutehtaan vesipäästöt on arvioitu perustuen parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöön sekä Metsä Fibre Oy:n nykyisten sellutehtaiden toimintakokemuksiin eri paikkakunnilla. Päästöjen osalta kuormituksien on arvioitu jäävän nykyisin voimassa olevan luvan päästöraja-arvojen tasolle, mutta moninkertaistavan kuitenkin joidenkin tekijöiden osalta nykyistä kuormitusta. Lupahakemuksessa on arvioitu COD Cr -kuorman kasvavan 75 %:a, BOD 7 - kuorman 200 %:a ja AOX-kuorman 200 %:a.

83 83 Vesistökuormitus Keski-Suomen ELY-keskus esittää tehtaan veteen johdettavien jätevesien päästöraja-arvoiksi seuraavaa: Esitys päästöraja-arvoksi, kg/d COD Cr kokonaisfosfori 30 kokonaistyppi 400 kiintoaine AOX 450 BOD * *tavoitearvo Päästörajat tulee saavuttaa kuukausikeskiarvoina tarkasteltuna. Päästörajaarvot sisältävät poikkeus- ja häiriötilanteet. Keski-Suomen ELY-keskus esittää edellä mainittuja päästöraja-arvoja seuraavin, sekä parametrikohtaisin että alapuolisen vesistön tilaan liittyvin, perustein: Kemiallisen hapenkulutuksen (COD Cr ) osalta ELY-keskus hyväksyy hakijan esityksen. Hakijan arvion mukaan COD Cr -kuorma tulee olemaan noin kg/d. Kokonaisfosforin osalta ELY-keskus esittää päästöraja-arvoksi 30 kg/d. Biotuotetehtaan kokonaisfosforikuormitukseksi on hakemuksessa arvioitu 25 kg/d. Vuonna 2013 jäteveden kokonaisfosforipäästö on ollut 20 kg/d. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan kokonaisfosforin päästöraja-arvo voidaan määrätä nykyistä päästöraja-arvoa tiukemmaksi. Arvioitu kuormitus on selvästi alhaisempi kuin nykyinen päästöraja-arvo (35 kg/d). Tiukempi raja-arvo on tässä tapauksessa perusteltu alapuolisen vesistön tilan kannalta. Jätevesiä vastaanottavan Kuhnamon tila on fysikaalis-kemiallisen luokituksen mukaan arvioitu hyväksi, mutta ekologiselta tilaltaan välttäväksi. Lisäksi pääasiallinen minimiravinne jätevesiä vastaanottavassa vesistössä on fosfori. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan vesiensuojelun kannalta on tavoiteltavaa ja perusteltua pyrkiä mahdollisimman pieniin päästöihin. Kokonaistypen osalta ELY-keskus esittää päästöraja-arvoksi 400 kg/d. Nykyinen typen ominaiskuormitus lupakaudelta on ollut 0,14 kg/adt, mikä on vastannut keskimäärin 190 kg/d kokonaistyppi-kuormaa. Typpi on ajoittain miniravinteena alapuolisella vesireitillä. Huomion arvoista on myös se, että jo nykyisessä Äänekosken tehdasintegraatin puhdistamoluvassa on vaatimus pyrkiä mahdollisimman hyvään typen poistoon. Kiintoaineen osalta ELY-keskus esittää päästöraja-arvoksi kg/d. Kiintoaine tullaan poistamaan jätevedenpuhdistamolle toteutettavalla ns. tertiäärivaiheella. Ympäristölupahakemuksessa hakijan oma arvio kiintoainekuormituksesta on kg/d, joka on noin kaksinkertainen nykytilanteeseen nähden. Lisääntyvä kiintoainekuormitus tarkoittaisi kuormituksen lisääntymistä paitsi ravinteiden myös hapen kulumisen osalta ja huomattavaa nousua myös vuosikuormituksen osalta. Lisääntyvän kiintoainekuormituksen myötä myös sedimenttiin kertyvän aineksen määrä voi lisääntyä.

84 84 AOX-päästöraja-arvoksi ELY-keskus esittää 450 kg/d. Hakijan arvio kuormituksesta on alle 400 kg/d. ELY-keskus katsoo, että rajaa voidaan tiukentaa voimassa olevasta päästöraja-arvosta (500 kg/d). Nykyinen AOX-kuorma on ollut vuosina 2012 ja 2013 noin 120 kg/d. BOD 7 -päästöraja-arvoksi ELY-keskus esittää kg/d tavoitteellisen arvona. Perusteluina raja-arvon asettamiselle on lisääntyvä happea kuluttava kuormitus, joka näkyy erityisesti purkupaikan alapuolisessa Kuhnamossa. Hakijan arvion mukaan BOD 7 -kuorma tulee kaksinkertaistumaan nykyiseen kuormitukseen verrattuna ollen arvion mukaan kg/d. Puhdistamon osalta tullaan varautumaan myös Äänekosken yhdyskuntajätevesien käsittelyyn ja BOD 7 - analyysi on yhdyskuntavesien puolella yleisesti käytössä oleva analyysi, joka kuvastaa biologisesti hajotettavan aineksen määrää. Alapuoliseen vesistöön tuleva kuormitus Äänekoski- Vaajakoski-reitin yhteistarkkailuraportissa 2014 on vuosina tehtaiden osuus Kuhnamon kiintoainekuormituksesta vaihdellut 5 30 %:a, kokonaisfosforikuormituksesta 7 26 %:a ja kokonaistyppikuormituksesta 4 11 %:a. Vuosien välinen vaihtelu erilaisten sääolojen suhteen näkyy myös tehtaan kuormitusosuuksien vaihteluna. Esimerkiksi kiintoaine- ja fosforikuormituksen osuus Kuhnamon fosforin kokonaiskuormituksesta on ollut runsas neljännes ja kiintoaineen osalta lähes kolmannes järveen kohdistuvasta kokonaiskuormituksesta ja tuo siten ajoittain merkittävän kuormituslisän tehtaan alapuoliselle vesistöalueelle. Äänekosken tehtaiden kuormitusosuudeksi Kapeenkoskeen on uuden biotuotetehtaan myötä arvioitu kiintoaineen osalta 7,5 %:a, fosforin osalta 12,7 %:a ja typen osuudeksi 5,7 %:a. Arvion mukaan uuden tehtaan myötä vaikutukset veden laatuun todetaan melko pieniksi, vaikka kuormituksen on todettu kasvavan merkittävästi uuden tehtaan myötä etenkin reitin yläosissa. Vaikutusten on arvioitu näkyvän jossain määrin myös Pohjois-Päijänteellä saakka. Äänekosken tehtaiden vaikutusta indikoi mm. kohonnut natriumpitoisuus. Vaikka pitoisuuslisäykset kiintoaineen ja ravinteiden osalta ovat arvion mukaan keskimäärin melko pieniä alapuolisessa vesistössä, voi uuden tehtaan jätevesipäästöillä kuitenkin olla merkitystä lähialueen vesien rehevöitymiseen lisääntyneen ravinnekuormituksen ja kiintoainekuormituksen myötä. Lisääntyvä kiintoainekuormitus lisää mahdollisesti orgaanisen aineksen kertymistä pohjan syvänteisiin ja vaikuttaa hyvin todennäköisesti pohjan läheisen alusveden happitilanteeseen ja sitä kautta vapautuvien ravinteiden määrään. Koska Kuhnamon viipymä on lyhyt ja kerrostuneisuus heikkoa erityisesti kesäaikaan, tarkoittaa se käytännössä pohjastakin vapautuneiden ravinteiden kiertoa levien käyttöön ja edelleen perustuotannon lisääntymiseen. Kun järveen kohdistuu vielä lisääntyvää lämpökuormitusta, vaikuttanee se osaltaan myös tuotantokauden pidentymiseen.

85 85 Alapuolisen vesistön ekologinen tila Lupahakemuksen täydennyksessä on arvioitu Kuhnamon ja Vatianjärven pohjan happitilannetta ja sisäistä kuormitusta. Täydennyksessä todetaan, että suurimmat muutokset pohjan happitilanteessa syntyvät joitakin kilometrejä alavirtaan ja keskivirtaamatilanteessa muutokset ovat suurimmillaan 0,5 g/m 3 Kuhnamon eteläosasta Vatian eteläpuolelle. Alivirtaamatilanteessa vaikutukset jäävät suppeammalle alueelle ja ovat suurimmillaan Kuhnamossa 2 3 g/m 3. Lisäksi todetaan, että tehtaan jätevedet eivät aiheuta merkittävää eroa pohjan ekologiseen tilaan. Arviossa todetaan edelleen, että rautaan sitoutuneen fosforin vapauttavaa happivajetta ei pääse syntymään normaaleissa olosuhteissa tehtaan jätevesikuormituksen takia. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan virtaamatilanteet kuitenkin vaihtelevat eikä aina voida puhua normaalitilanteista. Lisäksi ekologinen luokittelu koskee koko järveä eikä vain järven pohjan tilaa. Pohjasedimentissä tapahtuvat erilaiset prosessit vaikuttavat mm. fosforin kiertoon koko järvessä ja siten sedimentin huono tila ja hapettomat olosuhteet kuvastuvat koko järveen. Pohjaeläinyhteisöt kuvastavat juuri tätä edellä mainittua tilannetta. Hakemuksessa luvan hakija itsekin on todennut, että Kuhnamoon tuleva kuormitus on aikoinaan ollut niin suurta, että järven sietokyky on ylittynyt ja sedimentin ravinteiden sitomiskyky on heikentynyt. Hakijan mukaan tehtaan alapuolisten vesistöjen luokittelu (sekä fysikaaliskemiallinen että biologinen) ei muuttuisi uuden tehtaan myötä. Kuhnamossa, samoin kuin Vatiassa vedenlaatu on ravinteiden osalta rehevähkön järven paikkeilla, mutta sedimentin tila on huono. Huonoa tilaa kuvastaa hyvin yksipuolinen pohjaeläimistö. Kapeenkosken ekologinen tila on hyvä, mutta lähellä tyydyttävän tilan raja-arvoja. Ekologinen luokittelu sallii lyhytviipymäisten järvien osalta kohtuullisen korkeat kokonaisfosforipitoisuudet, jotka rehevyysluokituksen mukaan menevät jo rehevien järvien tasolle. Siten esimerkiksi fosforipitoisuuden perusteella luokkaraja tuskin muuttuu läheisten Kuhnamon ja Vatian osalta kuten ympäristölupahakemuksen täydennyksessäkin on todettu. Esimerkiksi Kuhnamossa a-klorofyllin osalta vain kolmen näytteen keskiarvo on hyvin lähellä tyydyttävän luokan rajaa. Vatiassa a-klorofyllipitoisuus on selkeästi tyydyttävän puolella. Kapeenkosken biologinen luokka mm. piilevien ja pohjaeläinten osalta on lähellä tyydyttävän luokan rajaa ja siten lähellä riskirajaa pudota luokkaa alemmaksi. Vesienhoidon tavoitteena on mm. Kuhnamon ja Vatian osalta hyvä ekologinen tila vuoteen 2027 mennessä. Tilatavoitteen saavuttamiseksi on tärkeä pitää lisäkuormitus mahdollisimman pienenä nykytilanteeseen verrattuna. Vaikutukset natriumpitoisuuteen ja sähkönjohtavuuteen Jäteveden natriumpäästö nousee hakijan arvion mukaan tonnista vuodessa tonniin vuodessa. Nykyisellään erityisesti talvikaudella Kuhnamon alusveden natriumpitoisuudet ovat olleet luonnontilaan nähden hyvinkin korkeat. Esimerkiksi vuonna 2012 pitoisuus on ollut 120 mg/l ja vuonna 2013 maaliskuussa pitoisuus on ollut 160 mg/l. Natriumin on todettu olevan myrkyllistä, kun pitoisuudet ovat useita satoja mg/l, mutta herkimmille lajeille jo 10 mg/l voi olla haitallinen. Myös sähkönjohtavuus on ollut korkea ja jätevesi kulkeutuukin talvisin voimakkaasti kerrostuen. Esimerkiksi vuonna 2012 sähkönjohtavuus oli selvästi kohonnut jo 10 metrin näytteestä alaspäin mentäessä, samoin kuin vuon-

86 86 na Edellä mainitut seikat vaikuttavat myös osaltaan erityisesti Kuhnamon tilaan. Jäähdytysvesien ja virtaamavaihteluiden merkitys Edellä mainitun lisäksi Keski-Suomen ELY-keskus haluaa tuoda esille jäähdytysvesien mahdolliset vaikutukset. Jäähdytysvesien osalta vaikutuksia on arvioitu purkuvesistön virtauksiin, lämpötiloihin ja jääoloihin mallintamalla. Jäähdytysveden lämpötilan on arvioitu nousevan noin 13 astetta. Arvion mukaan tämä nostaa myös vesistön lämpötilaa purkualueen läheisyydessä keskimäärin yli 2 astetta. Lämpimänä kesänä 1 2 asteen lämpötilan nousu voi ulottua Vatian pohjoisosiin asti. ELY-keskuksen käsityksen mukaan myös tämä tulee ottaa huomioon lupamääräyksissä. Virtaamatilanteiden vaihtelulla ja tulevalla lämpökuormituksella voi olla merkitystä esimerkiksi alusveden happitilanteeseen ja sitä kautta edelleen ravinteiden vapautumiseen sedimentistä. Lisääntyvä kiintoainekuormitus lisännee aineiden kertymistä etenkin Kuhnamon sedimenttiin. Aineiden sedimentistä irtoamisen kynnysvirtaama on Kuhnamossa kiintoaineen ja fosforin osalta noin 83 m 3 /s ja Vatialla kiintoaineen osalta 86 m 3 /s ja fosforin osalta 98 m 3 /s (Pohjonen 1989). Vuonna 2012 kyseiset kynnysarvot ylittyivät sekä Kuhnamon että Vatian osalta koko vuoden (Palomäki ja Alaja 2013). Vuonna 2013 fosforin ja kiintoaineen irtoamisen kynnysvirtaama ylittyi Kuhnamossa tammi-helmikuussa, touko-heinäkuussa ja joulukuussa, ja Vatialla tammikuussa, touko-kesäkuussa ja joulukuussa (Palomäki ym. 2014). Keskivirtaamatilanteessa ja etenkin ylivirtaamatilanteissa tehtaan vaikutukset näkyvät todennäköisesti myös nykyistä laajemmalla alueella vesistön alaosissa sekä lämpökuorman että jätevesikuormituksen osalta. Lisäksi ELY-keskus haluaa tuoda esille, että Mämmensalmen ja edelleen Myllykosken kautta johdettavaksi vesimääräksi on sovittu, että vettä johdetaan vähintään 0,5 m 3 /s. Mikäli Mämmensalmen kautta kulkeva vesimäärä vähenee, on sillä todennäköisesti merkitystä myös Kuhnamon pohjoisosan tilaan. Kuhnamon pohjoisosaan muualta tulevan korvaavan veden määrä on pieni ja vesi tulee pääsääntöisesti Myllykosken kautta. Saarijärven reitiltä tulevat veden sekoittuvat Kuhnamon veteen vasta Naarakosken kohdalla. Saarijärven reitiltä purkautuvat vedet ovat laadultaan humuspitoisempia ja ravinteikkaimpia kuin Myllykoskesta purkautuva Keiteleen vesi. Myllykosken alapuolisesta Pohjanlahdesta on yhdet seurantatulokset vuodelta Tulosten mukaan ravinnepitoisuudet ja humuspitoisuus ovat lahdella alhaiset. Hulevedet Sekä piha-alueen että puunkäsittelyalueen hulevesistä on todettu, että niiden johtamisen osalta tulee tarkemmat suunnitelmat sitten, kun hanke käynnistyy. Väliaikaisesti tehdasalueen hulevedet, mukaan lukien puunkäsittelyalueen hulevedet, tullaan johtamaan suoraan Kuhnamoon. Puunkäsittelyalueen jätevesille tullaan rakentamaan viivästysaltaat, mutta vasta, kun vanhat rakenteet kyseiseltä alueelta on purettu. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan puunkäsittelyalueen hulevesien hallitulle käsittelylle tulee määrätä takaraja, jolloin hulevesien käsittely on mahdollista toteuttaa eikä vesiä tarvitse johtaa sellaisenaan suoraan vesistöön.

87 87 Viivästysaltaan mitoitus tulee olla riittävä. Hakemuksessa on mainittu, että viivytysallas suunnitellaan niin, että sinne mahtuu puunkäsittelyn alueelta vuorokauden vedet keskimääräisenä sadejaksona. Keskimääräistä sadejaksoa ei kuitenkaan ole määritetty. Esimerkiksi, jos kerran vuodessa toistuvana 24 tunnin sateena käytetään 4,2 l/s/ha, niin vuorokaudessa kertyy vettä noin 360 m 3 /ha. Kuhnamoon johdettava vesimäärä tulee arvioida vuosittain. Vesitarkkailu ja raportointi Jäähdytysvesien tarkkailu Jäähdytysveden likaantuminen on hakijan mukaan epätodennäköistä. Hakija on kuitenkin esittänyt seuraavansa jäähdytysveden laatua jatkuvatoimisesti. Tätä ELY-keskus pitää hyvänä varovaisuusperiaatteen mukaisesti. Päästötarkkailu Päästötarkkailuun (hakemuksessa jätevesien tarkkailu) hakija on esittänyt tulevan ja lähtevän veden osalta kemiallisen hapenkulutuksen, kiintoaineen, ph ja ravinteiden määritykset laboratoriossa arkipäivisin. AOX ja BOD 7 määritykset on esitetty tehtäväksi kuukausikeräily-näytteistä. Lisäksi puhdistamolle tuleviin jätevesikanaaleihin on esitetty on line -mittauksia sekä keräilynäytteenotinta laboratoriossa tehtäviä analyysejä varten. Tehdasintegraatilla on Keski-Suomen ELY-keskuksen hyväksymä voimassa oleva päätös tarkkailun toteuttamisesta (KESELY/447/07.00/2010). ELY-keskus esittää, että tarkkailua tulee toteuttaa vähintäänkin nykyisen edellä mainitun tarkkailuohjelman mukaisesti. Lisäksi nykyisessä tehdasintegraatin luvassa on velvoite toksisuustestien tekemiselle vuosittain. Lupaan tulee sisällyttää tarkentavat määräykset päästötarkkailun toteuttamisesta ja sen periaatteista. Hulevesien osalta tarkkailtavaksi on esitetty on-line -mittauksiin lämpötila, ph ja sähkönjohtavuus. ELY-keskuksen käsityksen mukaan mitattaviin muuttujiin tulee lisätä sameus. Puunkäsittelyalueen hulevesien mitattaviin muuttujiin on esitetty ph, johtokyky, kiintoaine, COD Cr, kokonaisfosfori- ja typpi. ELY-keskus esittää, että mitattaviin muuttujiin lisätään sameus. ELY-keskus esittää mittaustiheydeksi 4 krt/a. Puunkäsittelyalueelta lähtevän veden osalta tulee vuosittain raportoida lähtevän veden määrä ja kuormitus alapuoliseen vesistöön. Vesistötarkkailu ja sedimentin tila Keski-Suomen ELY-keskus on hyväksynyt Äänekoski Vaajakoski yhteistarkkailun vuosille (KESELY/220/07.00/2010, KESELY/392/5723/2010). ELY-keskus katsoo, että vesistötarkkailua tulee laajentaa nykyisestä. Perusteena on lisääntyvä jätevesi- ja jäähdytysvesikuormitus alueelle sekä se, että todellisia vaikutuksia ei tiedetä ennen kuin tehdas on aloittanut toimintansa. Lisäksi toiminta tulee kyseisellä vesialueella jatkumaan vuosikymmeniä, kuten myös toiminnan vaikutuksetkin tulevat näkymään. Toiminnanharjoittajalla on myös velvollisuus olla selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista (YSL 6 ). Sedimentin tilaa on arvioitu haitta-aineiden osalta vain suunnitellun ruoppausja täyttöalueen osalta eikä sitä voida pitää kattavana pohjan laatua selvittävänä tutkimuksena. Keski-Suomen ELY-keskuksen katsoo, että sedimentin tilaa tulee

88 88 arvioida laajemmalta alueelta etenkin Kuhnamon osalta. Selvitys tulee toteuttaa sekä ekologisen tila-arvion että kemiallisen tila-arvion periaatteiden mukaisesti. Vesiympäristölle vaaralliset ja haitalliset aineet Lisäksi ELY-keskus esittää, että toiminnan harjoittajan on tarkkailtava vesistöön johdettavasta jätevesistä toiminnan alkamisen jälkeen ainakin kertaluontoisesti vesiympäristölle vaarallisista tai haitallisista aineista orgaanisia halogeeniyhdisteitä tai aineita joita saattaa esiintyä käytettävissä kemikaaleissa, (puu)raakaaineissa tai joita saattaa muodostua prosesseissa. Saatujen tulosten perusteella ELY-keskus voi päättää tarkkailun jatkamisesta tai sen ulottamisesta vesistötarkkailuun tai antaa tarkkailtaville aineille raja-arvoja vesistöön johdettaville jätevesille ja antaa vesistöstä tarkkailtaville vesille raja-arvoja ympäristölaatunormien mukaisesti. Toiminnan harjoittajan on siten otettava huomioon vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen (1022/2006) mukaisten aineiden tarkkailu sekä se, mitä vesienhoidon järjestämisestä annetussa laissa tarkoitetussa vesien tilaa koskevassa seurantaohjelmassa pidetään tarpeellisena Jätevedenpuhdistamo 1 Nykyisellään sekä Metsä Board Oy:llä että Metsä Fibre Oy:llä on yhteinen puhdistamolupa. Luvassa on yhdet päästöraja-arvot, joiden tulee toteutua, kun lasketaan yhteen sekä kemi-mekaanisen puhdistamon että biologisen puhdistamon kuormitukset. Biotuotetehtaan ympäristölupahakemuksesta jää epävarmaksi, tullaanko kemi-mekaanisen puhdistamon vedet johtamaan biologiselle puhdistamolle vai jatkaako puhdistamo 1 toimintaansa. ELY-keskus katsoo, että luvasta tulee selkeästi käydä ilmi, mitä puhdistamoa ja mitä toimintoja mahdollisesti erilliset päästörajat ja tarkkailut koskevat. Varoallas ELY-keskuksen näkemyksen mukaan tulisi selvittää, voiko varoallasta käyttää tarvittaessa tai ylipäätään yhdyskuntajätevesien ylivirtaamatilanteessa tai muussa poikkeustilanteessa, jotta yhdyskuntajätevesien ohituksilta vältyttäisiin. Samoin tulisi selvittää ruoppauslietealtaan mahdollinen käyttö samaan tarkoitukseen. Hakemuksesta ei myöskään selviä millaisen prosessin (puhdistusteho) läpi mahdollisesti ohitettavat jätevedet kulkevat. Yhteiskäsittely täyttää hakemuksen mukaan lainsäädännössä yhdyskuntavesien vähimmäiskäsittelylle asetetut vaatimukset kaikilta osin normaalissa toiminnassa. Tulisi selvittää mikä tilanne on tämän suhteen poikkeuksellisissa tilanteissa. Päästöt ilmaan Tehdasalueen toimintojen ilmapäästöjen leviäminen on mallinnettu ilmapäästöjen matemaattisella mallinnuksella. Hajun esiintymistä on arvioitu hajumallinnuksen perusteella. Tehtyjen mallinnusten perusteella vaikutukset ilmanlaatuun jäävät vähäisiksi ja paikallisiksi. Ilmanlaadulle lainsäädännössä annetut ohje- ja raja-arvot alitetaan selvästi.

89 89 Kokonaisrikkipäästön osalta, jossa on mukana alas- ja ylösajot sekä häiriötilanteet, on hakija esittänyt päästöraja-arvoksi 0,4 kgs/adt vuosikeskiarvona. Nykyiseltä tehtaalta vastaava ominaisrikkipäästö vuonna 2013 oli 0,42 kgs/adt kokonaispäästön ollessa 216 ts. Vuoden 2012 arvot olivat 0,26 kgs/adt ja 133 ts. Ottaen huomioon laitoksen normaalikäynnillä saavutettavat alhaiset rikkipäästöt, uudelta laitokselta odotettavan häiriöttömämmän käynnin ja uusimman tekniikan, esitetty arvo vaikuttaa hyvin saavutettavalta. ELY-keskus katsoo, että kokonaisrikkipäästön raja-arvo voisi olla esitettyä tiukempi. Arvio päästöstä on 206 t/a, mikä vastaa 0,16 kg/adt. Hajukaasujen käsittelyaste nykyisellä laitoksella on ollut hyvä ja soodakattilan sekä meesauunin TRS-päästöt pääsääntöisesti hyvin pieniä. Hajukaasuista on kuitenkin aiheutunut paikallisesti hajuhaittaa ja ympäristöluvan tavoitteellinen raja hajun esiintymisen yleisyydestä on ylittynyt. Uuden tehtaan hajupäästöjen tulee nykyiseen verrattuna olla huomattavasti vähäisempiä ja harvinaisempia sekä vaikutusten siten tuntuvasti pienempiä, mikä näyttäisi hakemuksen mallinnuksen mukaan toteutuvan. ELY-keskuksen mielestä erityisesti hajapäästöjä ei uudelta laitokselta saisi ilmaan päästä. Lisäksi tulisi mahdollisimman pitkälle välttää tilanteita, joissa hajukaasuja joudutaan polttamaan varajärjestelmissä. NO X -päästöt (sekä arvioidut päästöt että lupaan esitetyt raja-arvot) ovat sekä soodakattilan että meesauunin osalta BAT-tasojen ylärajalla. Hakija on pääasiassa perustellusti esittänyt korkeampia NO X -päästöarvoja (sekä meesauunille että soodakattilalle) rikkipäästöjen minimoinnilla ja typpipitoisilla polttoaineilla. ELY-keskus hyväksyy esitetyt raja-arvot. Tosin NO X -päästöjä on perusteltu sekä soodakattilan että meesauunin osalta osittain samoilla typpipitoisilla polttoaineilla. Melu Valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista (993/1992) on määritetty ohjearvot melulle. Asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (L Aeq ) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 db eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 db. Uusilla alueilla on melutason yöohjearvo kuitenkin 45 db. ELY-keskus katsoo, että ympäristölupapäätöksessä melutason raja-arvot tulisi antaa edellä mainittujen ohjearvojen mukaisina. Lisäksi lupapäätöksessä tulisi antaa maksimiäänitasoille tavoitetaso (L AFmax ), joka ei saisi ylittää 60 db hetkellisiä maksimiäänitasoja. Toimintoja suunniteltaessa ja rakennettaessa on tärkeää valita mahdollisimman vähän melua aiheuttavia laitteistoja (paras käyttökelpoinen tekniikka, BAT). Melun aiheuttamia haittoja tulee ehkäistä ja lieventää äänenvaimennustoimenpiteillä, esimerkiksi äänilähteiden sijoituksilla tai äänenvaimennuksilla. Äänilähteet tulisi sijoittaa rakennusten suojiin siten, että melu ei pääse leviämään vapaasti ympäristöön. Äänilähteet (poistokanavat, tuulettimet, yms.) tulisi suunnata melulle altistuvista kohteista poispäin. Lisäksi erilaisina äänenvaimennustoimenpiteinä on tarpeen toteuttaa esimerkiksi kanavavaimentimia, kotelointeja ja seinäkkeitä.

90 90 Hakemukseen liitetyn meluselvityksen mukaan Piilolanniemessä ja Salakanmäen alueella (tehdasalueen lounaispuolella) keskiäänitaso tulee arvioinnin mukaan uuden tehtaan myötä pienenemään nykyisestä. Toisaalta lounais ja länsipuolella teollisuusaluetta äänimaisema voi hieman muuttua epämiellyttävämmäksi, koska puun vastaanottokenttä tulee rannan puolelle (mm. työkoneiden peruutussummeri-ääni, yksittäisiä kolahduksia puun syötöstä ja muita vastaavia ääniä voi kuulua asuinalueille). Tässä yhteydessä on huomattava ympäristönsuojelulain (527/2014) 142, jonka mukaan kaikessa toiminnassa on tavoiteltava sellaista ääniympäristön laatua, jossa vaarallista tai haitallista ääntä (melu) ei esiinny terveyshaittaa tai merkittävää muuta 5 :n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua seurausta tai sen vaaraa aiheuttavassa määrin. Puun vastaanottokentän reunan ja Kuhnamojärven välille tulisi ELY-keskuksen näkemyksen mukaan rakentaa meluvalleja, seinämiä tms. melusuojauksia estämään melua järven suuntaan, sillä vesi kovana pintana kantaa melua lähes vaimentamatta sitä. Melusuojauksiin tulisi kiinnittää huomiota myös tehdasalueen tieliittymien alueilla. ELY-keskus katsoo, että luvan saajan on vuoden kuluessa toiminnan käynnistyttyä ja sen jälkeen viiden vuoden välein tehtävä toiminta-alueellaan melukartoitus (joka sisältää melumallinnukset ja sitä todentavat melumittaukset), tai jos toiminnassa tai ympäristön olosuhteissa tapahtuu merkittäviä ympäristömeluun tai sen leviämiseen vaikuttavia muutoksia, tarvittaessa täydennettävä selvitystä laitekohtaisilla äänitehotasomittauksilla, jos yksittäinen melulähde osoittautuu häiritseväksi. Selvitys ja mittaukset tulee tehdä myös mahdollinen matalataajuinen melu ja tärinä huomioon ottaen. Myöhemmin käyttöön otettavien uusien melua aiheuttavien laitteiden tai niiden käytön muutoksesta aiheutuvien olennaisten melupäästöjen muutosten vaikutus ympäristön melutasoihin on mitattava tai arvioitava melun leviämismallilaskelmilla. Jätteet ja sivutuotteet Hakemuksen mukaan lähes kaikki jätteet on tarkoitus hyödyntää jatkossa. Tilanne paranisi huomattavasti nykyisestä, koska tähän asti jätteitä on toimitettu vielä merkittävästi myös kaatopaikalle ja hyödynnetty toissijaisissa rakenteissa. Joidenkin jätteiden saaminen hyötykäyttöön voi olla haastavaa, koska esimerkiksi kaatopaikkojen rakentamisessa, jossa tähän asti on hyödynnetty runsaasti jätteitä, ei tarvita enää vastaavia jätemääriä kuin aiemmin. Epävarmojen hyötykäyttötarkoituksien kohdalle ei ole esitetty vaihtoehtoja, joten hyödyntämisen estyessä, on todennäköistä, että jätteet sijoitetaan kaatopaikalle. Lähtökohtaisesti Keski-Suomen ELY-keskus pitää esitystä jätteen hyödyntämisen lisäämisestä erittäin myönteisenä ja katsoo sen toteuttavan jätelainsäädännön ja jätesuunnitelman tavoitteita. Hakemuksessa on esitetty sivutuotteeksi meesaa, poltettua kalkkia ja kalkkipölyä. Periaatteessa esitys on kannatettava, mutta ELY-keskukselle jää jossain määrin epäselväksi, millä tavoin materiaalien jatkokäytön varmuus on osoitettu (tähän asti jätetäyttöön on sijoitettu myös hakemuksessa sivutuotteiksi esitettyjä jätteitä). Varmuuden osoittaminen on tärkeää, koska sivutuotteiden käyttöä ei valvontaviranomainen voi millään tavalla valvoa.

91 91 Epäselväksi jää, oliko tehtaalla muodostuvat, edellä mainitut jätejakeet tarkoitus luokitella sivutuotteeksi kokonaisuudessaan vai osittain ja miten jälkimmäisessä tapauksessa jako jätteeksi ja sivutuotteeksi käytännössä tapahtuu. Jos osa jätteistä katsotaan luvassa vain osittain sivutuotteeksi, tulee tehdä selvä rajaus, mitä osaa pidetään sivutuotteena ja mitä jätteenä. Selkeintä olisi ohjata virrat erilleen heti jätteen syntymisestä lähtien. Sivutuotteeksi luokittelu ei tuo suuria muutoksia käytännön toimintaan käyttöön lannoitevalmisteena tai raaka-aineena toisessa laitoksessa. Nytkään lannoitevalmisteena käyttö ei vaadi ympäristölupaa ja esimerkiksi meesaa on toimitettu muille tehtaille hyödynnettäväksi, vaikka kyseisiä laitoksia ei todennäköisesti ole meesajätteen hyödyntämiseen luvitettukaan. Huomiota tulee kiinnittää siihen, että hakemuksen luvussa 19 todetaan uutena jätejakeena tulevan vain kaasulaitoksen tuhka. Mädäte on myös uusi jätejae. Lajittelun hiekkarejekti ilmoitetaan hyödynnettävän ensisijaisesti viherrakentamisessa (ei kaatopaikan maisemoinnissa ), vaikka se hakemuksen mukaan sisältää metalli- ja muovipartikkeleita. Perustilaselvitys Historiaselvitys tai ainakin sen raportointi vaikuttaa melko suurpiirteiseltä. Esimerkiksi pilaantumista aiheuttavia kohteita (kuten lukuisia muuntamoita ) ei ole viety suunnitelmakarttatasolle. Toisaalta joidenkin toimintojen aiheuttama pilaantuminen on oletettavasti pienialaista mm. vähäisen haitta-aineiden määrän takia eikä niillä siten ole laajemmin merkitystä alueen maaperän tai pohjaveden tilaan. Lisäksi tiheähkön näytepisteverkoston ansiosta merkittävät pilaantumiset luultavasti olisi löydetty. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan vähäisempienkin päästölähteiden kartoittaminen on kuitenkin tarpeen (vaikka ei perustilan arvioinnin kannalta) tässä tapauksessa, koska hankkeen puitteissa tehdään runsaasti maansiirtotöitä. Maanrakennustöiden yhteydessä maaperään päässeet haitalliset aineet on otettava huomioon, vaikka pilaantuminen olisi pienialaistakin tai vaikka aineet eivät edes aiheuttaisi pilaantumista. Pohjaveden havaintopisteitä alueella oli vähän (yksi yläpuolinen ja kaksi alapuolista pistettä) eikä niiden perusteella juurin pysty arvioimaan alueen pohjaveden tilaa. Alueen maaperäolosuhteita ja pohjaveden virtauksiin liittyviä olosuhteita on voimakkaasti muutettu eikä siten useammillakaan havaintoputkilla saataisi kustannustehokkaasti luotettavaa tietoa pohjaveden tilasta. Alue ei myöskään ole luokiteltua pohjavesialuetta eikä alueen vettä tai alueelta kulkeutuvaa vettä käytetä talousvetenä tai hyödynnetä muutenkaan. ELY-keskus pitää käsitteellistä mallia erittäin pelkistettynä. Alueella olevia rakenteita ei ole käyty läpi kuin toteamalla alueella olevan mm. runsaasti kulkeutumisreitteinä toimivia kaivantoja ja täyttöjä. Suppeaan kartoitukseen vaikuttanee kohteen laajuus ja selvityksen kiireellinen aikataulu. Osin olemassa olevien rakenteiden selvittäminen voi olla tarpeetontakin, koska niitä puretaan merkittävästi uuden rakentamisen tieltä. Alueella käytettyjä tai käytettäviä kemikaaleja tai raaka-aineita (esimerkiksi happoja), joilla voi olla vaikutusta maaperän tai pohjaveden tilaan, ei ole juurikaan käyty läpi.

92 92 Maaperän ja pohjaveden perustilaselvitys on uusi elementti ympäristönsuojelulaissa eikä selvityksen sisällöllisistä vaatimuksista ole vielä ehtinyt kertyä kokemuksia tai muodostua käytäntöjä. Vaikka hakemuksen perustilaselvitys on pitkälti perinteisen maaperän pilaantuneisuusselvityksen kuin lain tarkoittaman perustilaselvityksen kaltainen ja siten osin sisällöllisesti kevyt, täyttänee se kuitenkin ELY-keskuksen näkemyksen mukaan tässä tapauksessa perustilaselvitykselle asetetut tarpeet. Raportissa on myös pitkälti tunnistettu ja perusteltu selvityksen rajauksia ja puutteita. Näitä on myös pystytty kompensoimaan mm. mittavalla näytepisteverkolla. Selvitystä on mahdollista tarvittaessa myös täydentää myöhemmässä vaiheessa, kun alueen uudet toiminnot ovat rakentuneet. Kemikaalit ja vesiympäristölle vaaralliset ja haitalliset aineet Toiminnoissa käytettävät raaka- ja tuotantoaineet, kemikaalit, polttoaineet ja prosessiliuokset samoin kuin muodostuvat jätteet on varastoitava ja käsiteltävä tehdasalueella niin, ettei niistä aiheudu haittaa tai vaaraa ihmisten terveydelle, epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa tai pilaantumisvaaraa maaperälle tai pinta- tai pohjavesille eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Polttoainesäiliöiden sekä kaikkien muidenkin kemikaalien lastaus- ja purkupaikkojen ja kemikaalien siirtoputkistojen on oltava suojattuja niin, että mahdollisen polttoaine- tai kemikaalivuodon sattuessa vuoto ei pääse maaperään, viemäriverkostoon tai pohja- tai pintavesiin. Mahdolliset kemikaalivuodot tulee voida voidaan ottaa talteen. Täyttö- ja tyhjennyspaikkojen pinnoitteen kunto on tarkastettava säännöllisesti ja todetut vauriot korjattava viipymättä Kemikaalit on varastoitava kullekin kemikaalityypille tarkoitetussa, asianmukaisesti merkityssä astiassa. Toiminnassa tulee siten huomioida CLP-asetus (Classification, Labelling and Packaging of substances and mixtures), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1272/2008 kemikaalien luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta. Kemikaaliastiat, -säiliöt yms. tulee merkitä uusien varoitusmerkintöjen mukaisesti siirtymäaikataulujen mukaisesti. Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä ympäristönsuojelulain (524/2014) 19 :n mukaisesti kemikaalien käyttöä koskevista erityisistä velvollisuuksista: Kemikaalia ei luvanvaraisessa tai rekisteröitävässä toiminnassa saa käyttää siten, että siitä aiheutuu tässä laissa tarkoitettua merkittävää ympäristön pilaantumisen vaaraa. Pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamisesta säädetään 14 luvussa. Kemikaalista aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi luvanvaraisen tai rekisteröitävän toiminnan harjoittajan on, silloin kun se on kohtuudella mahdollista, valittava käyttöön olemassa olevista vaihtoehdoista kemikaali tai menetelmä, josta aiheutuu vähiten ympäristön pilaantumisen vaaraa. Kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista säädetään lisäksi vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetussa laissa sekä kuluttajatuotteiden turvallisuudesta kuluttajaturvallisuuslaissa (920/2011).

93 93 Tässä yhteydessä toiminnan harjoittajan tulee huomioida myös kemikaalilain (599/2013) 19 :n mukaiset toimintaa ohjaavat periaatteet. Toiminnanharjoittajan on oltava kemikaaleja käyttäessään selvillä ympäristönsuojelulain 6 :n mukaisesti toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja niiden hallinnasta sekä haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnanharjoittajan tulee raportoida ELY-keskuksen edellyttämällä tavalla salassapitosäännösten estämättä käyttämistään kemikaaleista ympäristönsuojelulain 172 :n ja kemikaalilain 48 :n mukaisesti. REACH-asetus (EY N:o 1907/2006) on tullut voimaan Toiminnanharjoittajan olisi tullut lupahakemuksessaan selvittää REACH-asetuksen mukainen roolinsa (valmistaja / maahantuoja / jatkokäyttäjä) sekä kemikaalien käyttömäärät REACH-asetuksen kannalta, jotta lupamääräyksissä voidaan tarvittaessa ottaa huomioon REACH-asetuksen mukaisesti laaditut käyttöturvallisuustiedotteet, altistumisskenaariot ja käytön rajoitukset. Toiminnanharjoittajan tulee ELY-keskuksen valvonnan yhteydessä raportoida käytetäänkö laitoksella REACH-asetuksen liitteessä XIV mainittuja luvanvaraisia aineita, onko käytölle asianmukaiset luvat ja noudatetaanko niiden ehtoja ja käytetäänkö laitoksella REACH-asetuksen liitteessä XVII mainittuja kiellettyjä tai rajoitettuja aineita ja noudatetaanko rajoituksia. Toiminnassa tulee noudattaa REACH -asetuksen mukaisten käyttöturvallisuustiedotteiden ympäristöaltistuskenaarioiden mukaisia ehtoja. Ympäristölupahakemukseen oli liitetty kartoitus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista. Selvityksessä oli huomioitu kolme aineryhmää; 1 = Ympäristönsuojeluasetus (169/2000), Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojeluasetuksen muuttamisesta (889/2006); 2 = Valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006, muutos 868/2010), liite 1C ja 1D; 3 = Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 166/2006 epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskevan eurooppalaisen rekisterin perustamisesta ja neuvoston direktiivien 91/689/ETY ja 96/61/EY muuttamisesta. Joitain aineita saattaa esiintyä käytettävissä kemikaaleissa tai (puu)raaka-aineissa tai niitä saattaa muodostua prosessissa. Kuitenkin selvityksen mukaan ainoastaan orgaanisia halogeeneja voi esiintyä vesistöön johdettavassa jätevedessä tai niitä voi muodostua vesistössä johdettavien jätevesien seurauksena. Luvassa tulee huomioida myöhemmin vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden säädöksiin tulevat muutokset, jotka vaikuttavat esimerkiksi aineiden selvittämiseen ja tarkkailuun.

94 94 Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet Lupahakemuksen luvussa 13 Arvio toimintaan liittyvistä ympäristöriskeistä, onnettomuuksien estämiseksi suunnitellut toimet ja toimet häiriötilanteissa on esitetty, että biotuotetehtaan ja sen tukiprosessien toiminnasta ei arvioitaisi aiheutuvan olennaista riskiä ympäristölle. Tarkastelun kohteena olivat kemikaalit, jäte- ja jäähdytysvedet, tulipalojen sammutusvedet, päästöt jäähdytys- ja hulevesiviemäriin sekä päästöt ilmaan. Hakemuksen liitteenä olevan biotuotetehtaan sellun valmistuksen riskinarvioinnissa oli tunnistettu keskeisiä tehtaan rakennusaikaiseen toimintaan ja tehtaan käynnistyksen jälkeiseen toimintaan liittyviä riskejä ja kuvattu lyhyesti niihin varautumista. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan todennäköisin ympäristölle vaaraa aiheuttava poikkeus- tai häiriötilanne on päästöt pintavesiin (vesistöön), maaperään tai pohjaveteen. Riskienhallintasuunnitelmassa tulee huomioida ja voida estää etenkin ympäristövahingot, joista voisi aiheutua vaaraa tai ylimääräistä kuormitusta vesistöön. Hakemuksen mukaan biotuotetehtaan ympäristöriskianalyysi tullaan päivittämään lopullisten laite-ratkaisujen varmistuttua. Yhteenveto toimitettaisiin ELYkeskukselle ennen laitoksen käynnistymistä. Ympäristöriskianalyysi tultaisiin jatkossa päivittämään toiminnan vakiinnuttua ja tämän jälkeen säännöllisesti tai merkittävien prosessimuutosten yhteydessä. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan toiminnanharjoittajan on tarpeen mukaan päivitettävä toimintaa koskevaa ympäristöriskinarviointia hakemuksen mukaisissa toiminnan suunnittelu- ja ylösajovaiheissa ja tämän jälkeen tarkistettava riskinarvion ajantasaisuus aina toiminnan olennaisten muutosten tai prosessitai päästötietojen olennaisen muuttumisen jälkeen. Riskinarvioinnin tulee sisältää toimintaohjeet ympäristövahinkojen minimoimiseksi ja aikataulu mahdollisten havaittujen merkittävien riskien pienentämistoimenpiteiden toteuttamiseksi. Päivitetty riskinarviointi tulee toimittaa sen valmistuttua ELY-keskukselle. Riskinarvioinnissa tunnistettujen poikkeustilanteiden varalta on oltava ajantasainen toimintasuunnitelma ja valmius. Yksittäisiä kohtia Kohdan 13.1 mukaan toteutetaan turvajärjestelmin varustetut kemikaalien purkupaikat sekä jäähdytysvesien öljynerotusjärjestelmä. Mitä jäähdytysvesiä tällä tarkoitetaan ja kuinka em. aiotaan toteuttaa? Meesauunilla varaudutaan polttamaan jätevedenpuhdistamon lietteet (s.75). Jätevedenpuhdistamolla syntyvä liete ja yhdyskuntalietteet jatkokäsitellään lietteenkäsittelyssä joko mädättämällä tai polttamalla soodakattilassa tai käsittelemällä kuoren kuivurissa (s 77). Lupahakemuksesta jää epäselväksi se, missä lietteet on tarkoitus polttaa (meesauunilla vai soodakattilassa). BAT-taulukosta puuttuu biotuotetehtaan kohdalta happi jatkuvatoimisista mittauksista (BAT8). BAT-taulukossa ei ole esitetty, miten matalaenergisen lämpövirran talteenotto ja hyödyntäminen on huomioitu (BAT 31).

95 95 Lupa muutoksenhausta huolimatta Toiminnan aloittamislupa voidaan ELY-keskuksen käsityksen mukaan myöntää lupapäätöstä noudattaen ja asetettua vakuutta vastaa. ELY-keskus esittää, että hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi tulee tehdä mennessä. Keski-Suomen ELY-keskus, kalatalousviranomainen Keski-Suomen ELY-keskus kalatalousviranomaisena esittää, että hakijoille voidaan myöntää lupa ja toiminnan aloittamislupa seuraavin ehdoin: 1. Hakijan tulee tarkkailla hankkeen vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen Keski-Suomen ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailu tulee toteuttaa Äänekoski-Vaajakoski-vesireitin ja Pohjois-Päijänteen yhteistarkkailuohjelmien mukaisesti. Äänekoski-Vaajakoski-vesireitin tarkkailuohjelmaa tulee kuitenkin täydentää jo ennen nykyisen ohjelmakauden päättymistä siten, että myös lauhdevesien keskeiset kalastovaikutukset, ml. hankkeen vaikutus kalojen hakeutumiseen Äänekosken kalatiehen, otetaan huomioon tarkkailussa. Ehdotus päivitetyksi tarkkailuohjelmaksi tulee toimittaa Keski-Suomen ELY-keskukselle hyvissä ajoin ennen toiminnan käynnistymistä, jotta myös vertailutietoa ehditään kerätä. 2. Hakijan tulee maksaa Keski-Suomen ELY-keskukselle euron vuotuinen kalatalousmaksu käytettäväksi kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen ehkäisemistä tai vähentämistä tarkoittavien toimenpiteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä toimenpiteiden tuloksellisuuden seurantaan. Maksu on suoritettava ensimmäisen kerran sinä vuonna, jolloin päätös saa lainvoiman ja sen jälkeen maksu on maksettava vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. 3. Puhdistamon toimintaa on kehitettävä ja päästöjä vesistöön on pyrittävä jatkuvasti pienentämään soveltaen kulloinkin parasta tiedossa olevaa tekniikkaa (BAT) ja parasta käytäntöä (BEP). Typen poistossa tulee pyrkiä niin hyvään tulokseen kuin mahdollista. Myös lauhdevesien lämpökuormaa vastaanottavassa vesistössä tulee pyrkiä vähentämään niin paljon kuin mahdollista. 4. Toiminta ei saa estää tai merkittävästi haitata vaelluskalojen liikkumista hankealueella tai Kuhnamon ja Keiteleen välillä. Mikäli osoittautuu, että biotuotetehtaan toiminnasta aiheutuvat muutokset (vesistökuormitus, lämpövaikutus ja virtausolosuhteiden muuttuminen) hidastavat tai estävät kalojen liikkumista hankealueella ja erityisesti Äänekoskeen ja kalatiehen, hakijan tulee muiden mahdollisten korjaavien toimien (esim. vesistön lämpökuorman vähentäminen) lisäksi selvittää mahdollisuus avata kaloille täydentävä nousuväylä Keiteleelle Mämmenkosken kautta. PERUSTELUT Hankkeen merkittävimmät vaikutukset vesistöön, kalastoon ja kalastukseen liittyvät lisääntyvään jätevesikuormitukseen sekä lauhdevesien lämpökuormitukseen. Tehtaiden alapuolisen vesistön tila on ollut menneinä vuosikymmeninä pitkään erittäin huono, ja Äänekosken alapuoliset vesialueet ovat edelleen eko-

96 96 logiselta tilaltaan Keski-Suomen huonoimpia. Kuhnamon ja Vatian ekologinen tila on vain välttävä, Saraaveden ja Leppäveden hyvä. Integraatin jätevesien vaikutukset ovat mitattavissa Pohjois-Päijänteellä saakka. Biotuotetehdas, ensi vaiheessa uusi sellutehdas, tulee lisäämään vesistökuormitusta nykytasosta selvästi, vaikka hakijoiden tavoitteena on pysyä integraatin nykyisen jätevedenpuhdistamon päästöraja-arvojen puitteissa siitä huolimatta, että puhdistamolle johdetaan nykyistä enemmän jätevesiä. Vesienhoidon lainsäädännön mukaan alapuolisen vesistön tilaa tulisi parantaa siten, että koko reitin ekologinen tila olisi vähintään hyvä. Kuormituksen lisääminen hidastaa tavoitteen saavuttamista. Siksi kuormitusta ja sen aiheuttamia haittoja tulee pyrkiä vähentämään tai estämään mahdollisimman tehokkaasti ja vaikutuksia tulee tarkkailla riittävän kattavasti. Hakija on arvioinut, että lisääntyvä vesistökuormitus ei alenna vesialueiden ekologisen tilan luokitusta eikä aiheuta olennaista vaikutusta alueen kalakantoihin tai kalastukseen. Kuitenkin hakemuksessa on mainittu lukuisia mahdollisia vesistöhaittoja kuten rehevöityminen, hapen kuluminen ja hapettomien alueiden lisääntyminen sekä vesistön lämpeneminen. Ravinne-, kiintoaine- ja lämpökuormituksen lisääntyminen saattavat hakemuksen kalastovaikutusselvityksenkin mukaan vaikuttaa haitallisesti kalastoon ja kalastukseen seuraavasti: Jätevesien rehevöittävä vaikutus kohdistuu eniten Kuhnamojärveen, jonka kalasto nykyisinkin koostuu enemmän rehevyyttä suosivista lajeista kuin alueen muiden järvien. Kasvava ravinnekuormitus todennäköisesti voimistaa rehevöitymisen vaikutuksia aiempaa laajemmalla alueella. Jätevesien kiintoainepitoisuuden kasvu yhdessä rehevöitymisvaikutuksen kanssa voi pilata kalojen lisääntymisalueita. Lauhdevesien aiheuttama jäiden heikkeneminen haittaa jonkin verran talvista vapaa-ajankalastusta ja myös kesällä verkkojen limoittuminen voi lisääntyä. Jäähdytysvesien vaikutuksesta pintaveden lämpötilat nousevat yli kahdella asteella noin puolen kilometrin etäisyydellä purkupaikasta. Vatianjärvellä pintalämpötilojen arvioidaan nousevan noin 0,5 1 astetta. Kohonneet lämpötilat voivat aiheuttaa mm. kalojen kuolemista, karkottamista, muutoksia lajikoostumuksessa, häiriöitä sukusolujen, mätimunien ja poikasten kehityksessä, lisääntymishäiriöitä, tautien yleistymistä ja kasvun muutoksia. Negatiiviset vaikutukset tulevat todennäköisesti kohdistumaan eniten kylmiä vesiä suosiviin lajeihin kuten taimen, siika, kuore, muikku, made ja harjus. Taimenet välttelevät lämpimiä vesimassoja ja niiden vaellus Äänekoskeen ja kalatiehen todennäköisesti ainakin hidastuu purkupaikkaa lähestyttäessä; jäähdytysvesien lämpövaikutukset ulottuvat toisinaan myös tehdasaluetta vastapäätä olevan Salakkajoen suulle saakka. Tällöin edellä kuvatut vaikutukset ohjaisivat myös Salakkajokeen hakeutuvien kalojen liikkeitä. Mallinnusten perusteella biotuotetehtaan vaikutukset Kapeenkosken veden laatuun ja siten myös erittäin uhanalaisen järvitaimenen lisääntymiseen ko. alueella jäisivät melko vähäisiksi. Kuitenkin vesistön lämpeneminen ja lisääntyvä kiintoainekuormitus voivat aiheuttaa nykyistä suurempaa haittaa reitin kutualueilla. Kutusorikoiden likaantumisen lisäksi veden lämpötilan nousu normaalista saat-

97 97 taa hidastaa syyskutuisten kalojen kudun käynnistymistä eli syönnöksellä olevien kalojen hakeutumista koskiin kudulle. Äänekoski-Vaajakoski -vesireitti eli hankkeen pääasiallinen vaikutusalue on kalataloudellisesti erittäin arvokas vesireitti kalastollisesti ja myös vapaaajankalastuskohteena. Mahdolliset haitat kohdistuvat suureen joukkoon vesistön käyttäjiä, ja alueen heikkeneminen houkuttelevana kalastuskohteena vähentäisi alueelta saatavia taloudellisia hyötyjä lupatulojen, saaliiden ja matkailutulojen kautta kalastajien kokeman aineettoman virkistysarvon vähenemisen lisäksi. Kalastuskokemuksen arvon alentuminen kasvavan vesistökuormituksen ja lämpökuormituksen seurauksena alentaisi vapaa-ajankalastuksen nettohyötyä selvästi, ja kohteen houkuttelevuuden väheneminen alentaisi myös kalatalouden työllisyysvaikutuksia (ks. laskelmat lausunnon liitteenä). Äänekoski-Vaajakoski-reitin yhteistarkkailun vuoden kalastusta 2009 koskevan kalastustiedustelun (Palomäki ja Alaja 2010) mukaan välillä Kuhnamo Pohjois- Leppävesi kalasti vuonna 2009 ainakin 3500 ruokakuntaa ja vapaaajankalastuksen kokonaissaalis oli noin kiloa. Järvialueilla kalastettiin tuolloin yhteensä yli pyydysvuorokautta tai kalastuskertaa. Vaikutusalueen virtavesikohteista Kapeenkoski-Luijankoski, Kuusaankoski ja Vaajavirta ovat Keski-Suomen merkittävimpiä koskikalastuskohteita, jotka tuottavat tuloa myös useille kalastusmatkailuyrityksille. Kohteilla kävi vuonna 2009 yhteensä noin ruokakuntaa. Äänekosken-Vaajakosken reitti on ollut aikoinaan nykyisin erittäin uhanalaisen järvitaimenen yksi päävaellusreiteistä. Taimen on vaeltanut Päijänteeltä Vaajakosken ja Kuhankosken kautta todennäköisesti ainakin Äänekoskeen ja Saarijärven reitin alaosiin saakka. Äänekoski on ollut Etelä-Keiteleen taimenen tärkein kutupaikka, ja taimenia on vaeltanut myös alaspäin Kuusankoskelle saakka kutemaan. Taimen on kutenut Äänekoski-Vaajakoski -pääreitin koskissa ja syönnöstänyt järvialueilla, ja lisäksi taimenta on esiintynyt reitin sivujoissa. Taimenkannat heikkenivät nopeasti reitin likaannuttua ja koskien lisääntymisalueiden vähennyttyä mm. voimalaitosrakentamisen ja perkauksien vuoksi. Vedenlaadun parantumisen, koskien kunnostuksen, kalateiden rakentamisen ja kalanistutusten ansiosta reitillä esiintyy yhä taimenta, mutta kannat ovat heikot ja hoitotoimia tarvitaan edelleen. Taimenkantojen vahvistamiseksi jätevesi- ja lauhdevesihaitat tulee pitää mahdollisimman pieninä eikä kalojen vaellus hankealueella ja sen ohi yläpuolisiin vesistöihin saa vaarantua. Tarkkailujen perusteella metsäteollisuuden jätevesien vaikutukset tarkkailualueen järvien kalastoon ja kalastukseen ovat pysyneet jo pidempään ennallaan. Kuhnamolla kalayhteisön rakenne kuvastaa rehevyyttä muita alueita enemmän: särkikalojen biomassaosuus oli suurempi ja särjen osuus särkikalojen biomassasta pienempi kuin alapuolisissa vesistöissä. Kapeenkosken-Luijankoskessa ja Kuusaankoskessa on todettu taimenen luontaista lisääntymistä, mutta poikastiheydet eivät ole kovin korkeat, ja istutettujen taimenten osuus saaliista on suuri. Istutukset vaikuttavatkin koskireitillä taimenen määriin edelleen merkittävästi. Vuoden 2009 velvoitetarkkailun kalastustiedustelun mukaan alueen tärkeimmät saalislajit ovat hauki, ahven ja kuha. Särkikalat muodostavat viidenneksen vapaa-ajankalastuksen kokonaissaaliista. Muikku- ja siikakannat ovat edelleen

98 98 melko heikkoja. Koeverkkokalastusten tuloksille ei ole ollut riittävästi vertailutietoa vastaavista luonnontilaisista vesistöistä erityisesti reitin yläosassa. Pohjois- Leppäveden vuoden 2010 koeverkkokalastussaaliiden perusteella alueen kalaston tila oli välttävä, mutta vuoden 2013 tulosten mukaan erinomainen. Arvio kalaston tilasta tarkentunee toistojen määrän lisääntyessä. Kalatalousmaksulla voidaan toteuttaa kalaston tilaa parantavia toimenpiteitä vaikutusvesistössä. Nykyisessä integraatin puhdistamon ympäristöluvassa määrätty kalatalousmaksun suuruus oli euroa vuodessa. Indeksikorotettuna maksu on vuodesta 2012 lähtien ollut euroa. Hakija ei hae lievennyksiä nykyisen luvan päästörajoihin ja esittää, että maksuksi määrättäisiin korkeintaan nykyisen luvan mukainen euroa, ja maksu voisi olla myös alempi. Kalatalousviranomainen katsoo, että koska hankkeen vesistövaikutukset ja kalataloudelliset haitat tulevat ennalta arvioiden kasvamaan, ei kalatalousmaksun alentamiselle nykyisestä tasosta ole perusteita. Kalayhteisöjen rakenne voi vinoutua särkikalavaltaisemmaksi, kalojen lisääntyminen voi heikentyä, lisääntyvät vesistön happiongelmat voivat rajoittaa kalojen esiintymistä, ja kalastajien kokemus kalavesien arvosta voi laskea mm. verkkojen likaantumisen lisääntymisen myötä. Tulevaisuudessa ilmastonmuutos saattaa edelleen voimistaa eri kuormitustekijöiden vaikutuksia. Nykyisin kalatalousmaksulla on istutettu Äänekoski-Vaajakoski-reitille merkittäviä määriä kuhaa, taimenta ja siikaa. Osa näiden lajien saaliista on todennäköisesti istutuksista peräisin, kuten saaliiksi saadut eväleikatut taimenet koskilla osoittavat. Uudella lupakaudella kalatalousmaksua voitaisiin käyttää paitsi kalakantoja vahvistaviin istutuksiin myös muihin kalakantojen tilaa tukeviin toimenpiteisiin. Tällaisia voisivat olla mm. lisääntymis- ja poikasalueiden kunnostaminen vaikutusvesistössä (esimerkiksi pääreitin kosket tai Kuhnamoon ja Vatiaan laskevat sivujoet). Kunnostamalla taimenen lisääntymisalueita puhtaammissa laskuvesissä voitaisiin pysyvällä tavalla osittain kompensoida mahdollisia pääuoman lisääntymishaittoja. Äänekosken voimalaitoksen yhteyteen rakennettu kalatie on tärkein kalojen nousuväylä Kuhnamon ja Keiteleen välillä. Siksi lauhdevesien mahdolliset haitat kalojen hakeutumiseen Äänekosken kalatiehen ovat ongelmallisia ja edellyttävät vaikutustarkkailua jo ennen hanketta ja hankkeen käynnistyttyä. Taimenet suosivat suhteellisen viileää, reilusti alle 20-asteista vettä, ja yli 25-asteinen vesi on taimenelle jo selvästi haitallinen. Kesällä lauhdeveden lämpötila purkuputken päässä voi olla jopa yli 35 astetta, jos järvivesi on 25-asteista ja lämpötila nousee prosessissa jopa yli 13 astetta. Siten olosuhteet Kuhnamon kapeassa lauhdevesien ja jätevesien yhteisessä purkukohdassa voivat olla varsin epäedullisia vaelluskaloille: kalat välttävät aluetta, niiden vaellus voi hidastua tai kaloja voi pahimmillaan kuolla. Metsä Fibre Oy tilasi Äänekosken kalatien seurannan kesälle 2014, mikä on tuottanut tietoa tilanteesta ennen hanketta. Kalatiessä on hankkeen YVAselostuksen mukaan todettu pelkästään kesäkuun ja heinäkuun välillä kymmeniä isoja >40 cm taimenia/kirjolohia muiden lajien lisäksi. Yhden vuoden seuranta ei kuitenkaan anna vielä kovin kattavaa kuvaa lähtötilanteesta, koska vuosien välillä voi olla eroja.

99 99 Äänekosken kalatie on sijaintinsa ja Äänekosken virtaaman vuoksi merkittävin vaellusväylä kaloille Kuhnamon ja Keiteleen välillä. Aiemmin kaloilla oli kulkumahdollisuus myös noin 10 km pohjoisempana olevan Mämmenkosken kautta, mutta tämä kulkuväylä on ollut kokonaan suljettuna viimeistään 1970-luvulta lähtien, jolloin Mämmenkoskesta poistettiin kalatie vuoden 1970 Itä-Suomen vesioikeuden päätöksellä 1970 (luvan nykyinen haltija Metsä Board Oyj). Mämmenkosken nykyistä kalataloudellista merkitystä vähentävät ainakin kolme väylällä sijaitsevaa nousuestettä. Nykyinenkin vesimäärä voisi riittää kosken tilan kohentamiseen. Erityisesti mikäli osoittautuu, että Äänekosken kalatien toiminta heikkenee lauhdevesikuormituksen lämpövaikutusten tai muiden hankkeesta johtuvien syiden vuoksi, tulisi luvan saajien selvittää Mämmenkosken kunnostusmahdollisuudet. Mämmenkoski voisi toimia kaloille vaihtoehtoisena kulkuväylänä Keiteleen ja Kuhnamon välillä. Asiaan on kiinnitetty huomiota myös yhteysviranomaisen YVA-lausunnossa sekä hankkeen kalastovaikutusten arvioinnissa (Kala- ja vesitutkimus 2014). Äänekosken kaupunginhallitus Hanke on kokonaisuutena Äänekosken kaupungin kannalta myönteinen asia. Biotuotetehdashanke on omiaan ylläpitämään ja edistämään uudistuviin luonnonvaroihin perustuvaa ja Äänekosken puunjalostusteollisuuskaupungin julkisuuskuvaan hyvin sopivaa tuotantoa, johon on paikkakunnalla sopeuduttu ja jolla on erittäin suuri merkitys työpaikkojen ja kaupungin elinvoiman kannalta. Hakemuksen mukaiseen toimintakonseptiin perustuen on mahdollisuus laajentaa puuperäisiin tuotteisiin perustuvaa ja fossiilisia polttoaineita korvaavaa tuotantoa. Hakijat ovat olleet edelläkävijöitä vapaaehtoisten sertifioitujen ympäristöjärjestelmien käyttöönotossa. Sellutuotannon merkittävällä lisäyksellä on myös kielteisiä ympäristövaikutuksia, joita on selvitetty valmisteluosassa. Haittoja on syytä mahdollisimman paljon ja parhaalla käyttökelpoisella tekniikalla sekä todellinen vaikutusalue huomioon ottaen rajoittaa. Ympäristölautakunta asiantuntijaviranomaisena antaa tältä osin tarkennetun lausunnon. Kaavoituksen osalta hakemus noudattaa lainvoimaisia tai vireillä olevia kaavoja. Äänekosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Vesistöpäästöt Esitys raja-arvoja koskeviksi lupamääräyksiksi on parametrien määrän suhteen kapea-alainen: Luparaja-arvot koskisivat vain kemiallista hapenkulutusta, kokonaisfosforia ja absorboituvia halogeeniyhdisteitä ja ne määritetäisiin kiloina vuorokaudessa. Alapuolisen vesistön huonon ekologisen tilan ja yhdyskuntajätevesien käsittelyyn varautumisen takia saattaa olla perusteltua vaatia hakijan esittämää laajaalaisempi määräys vesistöpäästöjen raja-arvoista. Erityisesti tämä on tarpeen kiintoaineen ja biologien hapenkulutuksen, mutta mahdollisesti myös typen osalta. Hakijan perustelua siitä, että eräistä raja-arvoista (biologinen hapenkulutus, kiintoaine) on pääosin luovuttu tarpeettomina, lausunnonantaja ei pidä yleisesti pätevänä vaan raja-arvoja on harkittava alapuolisen vesistön tilan mukaan tapauskohtaisesti. Vähimmäisvaatimus on seurantavelvoite, jonka perusteella

100 100 raja-arvoja koskeva täydentäminen olisi mahdollista tehdä tarvittaessa myöhemmin. Ympäristölautakunta puoltaa lupahakemuksessa esitettyä varautumista käsitellä biologisella puhdistamolla tehdasintegraatin jätevesien lisäksi yhdyskunnan jätevedet. Lautakunta esittää, että biologinen jätevedenpuhdistamo tässä tapauksessa tulkitaan teollisuuden jätevedenpuhdistamoksi ja että valtioneuvoston asetusta yhdyskuntajäteveistä sovelletaan ottaen huomioon yhteiskäsittelyllä saatava synergiaetu. Yhdyskuntajätevedet muodostavat kemiallisen ja biologisen hapenkulutuksen osalta vähäisen osan jätevedenpuhdistamon kokonaiskuormituksesta ja yhdyskuntajäteveden sisältämä fosfori ja typpi vähentävät biologisella puhdistamolla ravinteiden lisäystarvetta. Nykyisen sellutehtaan käyttöönoton jälkeen noin 30 vuoden aikana olennaisesti parantunutta alapuolisen vesistön kemiallista tilaa ei saa lisäpäästöillä vaarantaa niin, että luokitus huononee nykyisestä. Esitetty päästörajojen pitäminen nykytasolla ei selvitysten mukaan huonontaisi alapuolisen vesistön kemiallista tai ekologista luokitusta, mutta ei myöskään toteuta vesienhoidon suunnittelun tavoitetta palauttaa ekologinen luokitus hyvään tilan. Toiminnan jatkaminen nykyisellä kapasiteetilla ei todennäköisesti muuttaisi ekologista tilaa paremmaksi tavoitevuoteen 2027 mennessä. Koska pohjaeläimistön tilan muutos on ainakin pääosin seurausta nykyistä sellutehdasta edeltävästä toiminnasta ja pohjan laaja-alaiseen kunnostamiseen ei tiettävästi ole tällä hetkellä käyttökelpoista riskitöntä tekniikkaa, vaan kunnostuksen seurannaisvaikutukset voisivat olla haitallisia, pitää lautakunta mahdollisena tinkiä alapuolisen vesistön ekologisen tilan parantamisesta tavoiteaikataulussa. Pitkän tähtäimen tavoitteena se tulisi kuitenkin pitää, pohjan tilaa seurata ja kunnostustekniikoita tutkia ja kehittää. Ilmapäästöt Biotuotetehdasta koskien esitetään raja-arvot asetettavaksi soodakattilan sekä meesauunin kaasumaisten rikkiyhdisteiden ja typenoksidien sekä hiukkasten päästöille ilmakuivaa sellutonnia kohden kalenterivuosikeskiarvoina. Lisäksi rikkidioksidille, TRS-yhdisteille, typen oksideille ja hiukkasille esitetään pitoisuusraja-arvoja savukaasussa kuukausikeskiarvona laskettuna. Nämä eivät kuitenkaan koskisi tuotannon ylös- ja alasajotilanteita tai häiriötilanteita. Päästöistä on ollut paikallista haittaa ennen kaikkea tehtaan suunnitelluissa tai häiriöistä johtuvissa alas- ja ylösajotilanteissa. Normaalissa käyttötilanteessa hajuhaittaa joitakin poikkeuksellisia sääoloja lukuun ottamatta ei yleensä esiinny muualla kuin Rotkolassa. Tämän vuoksi sinänsä tarpeellisella keskitetyllä hajuyhdisteiden keräilyllä, poltolla ja johtamisella pitkän piipun kautta ei välttämättä ole olennaista parantavaa vaikutusta ilmanlaatuun kaupunkialueilla, vaan olennaista on keräily- ja polttojärjestelmien käytettävyys, jolle esitetään 99 %:n ja 95 %:n käyttöasteita kuukausitasolla. Lautakunnan mielestä tavoitteena tulisi olla tätä parempi käyttöaste.

101 101 Melu Ympäristölautakunta esittää, että luvan hakijan esittämää lupamääräystä meluntorjunnasta täydennetään siten, että myös muu kuin tehtaan aiheuttama liikennemelu otetaan pikaisesti tarkasteltavaksi. Mikäli selvitykset osoittavat meluntorjuntatarpeen, olisi hakijan sellaisilla tieosuuksilla, joilla teollisuutta palvelevan liikenteen (kuljetukset ja työmatkaliikenne) osuus moottoriajoneuvojen liikennevirrasta odotetaan olevan yli puolet joko päiväaikaan tai yöaikaan, osallistuttava myös melusuojauksen toteutukseen. Lupamääräysesityksenä on, että tehtaan toiminnasta ja liikenteestä aiheutuva melu yhdessä muun melun kanssa tieosuuksilla, joissa teollisuutta palveleva liikenne muodostaa yli puolet (raskaan liikenteen osuudella painotetusta) liikennevirrasta, melutaso ympäristön asuinkiinteistöjen piha-alueilla tai muissa häiriintyvissä kohteissa ei saa ylittää päiväaikaan klo ekvivalenttimelutasoa 55 db (LAeq) eikä yöaikaan klo ekvivalenttimelutasoa 50 db(la eq) Toiminnan suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota erityisesti puutavaran purkupaikan kolinaäänten vaimentamiseen. Ympäristövahinkojen estäminen Koska tehtaalle kuljetetaan ja siellä käytetään ympäristöön päästessään haitallisia kemikaaleja ja tehdasalue on lähellä kaupungin taajamarakenteita ja vesistöä, on kemikaalien siirtoihin, käyttöön ja varastointiin sekä näiden riskinhallintaan syytä kiinnittää huomiota, ympäristöluvan yhteydessä erityisesti ympäristöriskien näkökulmasta. Aikaisemman kokemuksen perusteella tehdasintegraatin alueella voi varautumisesta huolimatta sattua ympäristöhaittaa aiheuttavia vahinkoja. Erityisen suurta huomiota tulisi kiinnittää säiliöturvallisuuteen sekä jätevedenpuhdistamon varoaltaan pitävään rakenteeseen ja riittävään tilavuuteen. Jätteet ja roskaaminen Ympäristönlautakunta puoltaa meesan, kalkin ja kalkkipölyn hyväksymistä sivutuotteiksi, kun niitä käytetään hakijan ehdottaman lupamääräyksen tarkoittamalla tavalla. Ympäristölautakunta esittää, että hakija, mikäli mahdollista, toiminnan sijoittumista ja kuljetusreittejä tehdasalueella suunnitellessaan ottaisi huomioon mahdollisuuden järjestää tyhjien puutavara-autojen reitille esimerkiksi ilmavirran avulla roskat poistavan puhdistuspaikan. Jätteiden osalta lausunnonantaja kiinnittää lupaviranomaisen huomiota siihen, että hakemuksessa ei ole esitetty määrätietoja tavanomaiseen yhdyskuntajätteen eikä tuottajavastuun alaisen jätteen määrästä. Jatkokäsittelyn osalta todetaan vain, että teollisuuden siivousjäte toimitetaan "kunnalliselle tavanomaisen jätteen kaatopaikalle", ruokalan biojäte "kunnalliseen jätehuoltoon" ja kierrätyskelpoinen paperi ja lasi "toimitetaan hyötykäyttöön". Vaikka näiden jätejakeiden merkitys tehdasintegraatin kokonaisuuden kannalta on hyvin pieni, olisi kunnan jätehuollon järjestämisen ja tuottajavastuun alaisen jätehuollon suunnittelun kannalta aiheellista saada tarkempi tieto näiden jätteiden määristä ja käsittely- tai hyödyntämispaikoista.

102 102 Toiminnan tarkkailu ja seuranta Toiminnan käyttötarkkailun tulee tapahtua huomattavasti tarkemmalla tasolla kuin pelkästään asetettavien päästöraja-arvojen seuranta edellyttää. Olennaista on jätevedenpuhdistamoilta lähtevien pitoisuusarvojen ja reduktion seuranta. Myös ilmapäästöjen osalta pidetään olennaisena reduktion seurantaa sekä haisevien ja laimeiden hajukaasujen keräily- ja käsittelylaitteistojen käyttöasteen dokumentointia. Vaikutustarkkailua tulee edellyttää jatkettavan jätevesien osalta alapuolisessa vesistössä vähintään nykyisellä tasolla. Ilmapäästöjen vaikutustarkkailua (yhdyskuntailman laadun seurantaa) tulee edellyttää jatkettavan kaikkien nykyisin seurannassa olevien parametrien suhteen vähintään yhdessä edustavassa mittauspaikassa. Vaikutustarkkailu voitaisiin toteuttaa joko yhteistarkkailuna, tai jos siitä ei päästä sopimukseen, toiminnanharjoittajan luotettavasti järjestämänä Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ei pysty seuraamaan ELY-keskuksen käyttämän VAHTI-järjestelmän tietoja kuin vasta hyvin pitkällä viiveellä sen jälkeen, kun valtion valvontaviranomainen on tarkastanut edellistä toimintavuotta koskevat tiedot. Tämän vuoksi olisi tarpeen saada ainakin kunnan kannalta merkityksellisiä tietoja kuten jätetietoja käyttöön jollakin muullakin tavalla. Ilmapäästöjen osalta on sovittu erillisen vuosiraportin toimittamisesta ilmatarkkailusopimuksen liittyvänä. Toiminnan häiriöistä ja muista poikkeuksellisista tilanteista, jotka lisäävät päästöjen määrää tai aiheuttavat normaalitilanteesta poikkeavia haitallisia ympäristövaikutuksia, tulee ilmoittaa Äänekosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Aloituslupa Ympäristölautakunta ei vastusta aloitusluvan antamista toiminnalle riittävää vakuutta vastaan. Muita näkökohtia Hakemus on joitakin epätarkkuuksia lukuun ottamatta hyvin laadittu. Tarkempaa selvitystä olisi kaivattu erityisesti liikennemelusta, mädätysprosessista sekä yhdyskuntajätteistä. Koska varsinkin vesistöpäästöjen vaikutusalue ulottuu merkittävässä määrin Laukaaseen, pitää ympäristölautakunta tärkeänä, että lupaharkinnassa tarkastellaan Äänekosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnon rinnalla Laukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lausuntoa. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen lausunnon antaa Laukaan seudullinen ympäristöterveyslautakunta, jossa on edustajat Äänekoskelta.

103 103 Äänekosken kaupungin terveydensuojeluviranomainen Meluntorjuntaan on kiinnitettävä huomiota rakennus- ja toteuttamisvaiheessa esimerkiksi rakentamalla meluesteitä, valleja ja aitoja sekä äänilähteiden sijoittamisella ja äänenvaimennustoimenpiteillä (kanavavaimentimet, koteloinnit ja seinäkkeet). Meluselvitysraportit tulee toimittaa tiedoksi Laukaan ympäristöterveydenhuoitoon (terveydensuojelulaki 2, 6, 45 ). Ihmisen terveydelle haitallisten karkeiden hiukkasten pitoisuuden vähentämiseksi hengitysvyöhykkeellä suositellaan käytettäväksi korkeampaa 150 m piippua. llmapäästöselvitykset ja mittausraportit tulee toimittaa tiedoksi Laukaan ympäristöterveydenhuoitoon (terveydensuojelulaki 2, 6, 45 ) Tehdasalueen ympäristöön leviävät hajupäästöt eivät välttämättä aiheuta suoranaista terveyshaittaa, mutta etenkin poikkeus- ja häiriötilanteissa viihtyvyyshaitta voi muodostua suureksi. Suunnitellun uuden/saneerattavan jätevedenpuhdistamon jäteveden laatu on haasteellista, koska yhdessä käsitellään sekä tehtaan prosessijätevedet että kaupungin yhdyskuntajätevedet. Käsiteltävän jäteveden määrä on iso m 3 /d. Vaikka alueella onkin varoallas, ei siihen mahdu kuin melko lyhyen huollon/häiriön aikaiset vedet. Jätevedenpuhdistamon pitkittyneessä häiriötilanteessa puutteellisesti puhdistetun tai puhdistamattoman vesistöön johdettavan jäteveden määrä on suuri. Seurauksena voi olla merkittäviä viihtyvyys- ja hygieniahaittoja pitkälle alapuoliseen vesistöön. Koska suunnitelman mukaan käsittelyssä on mukana myös ihmisperäisiä mikrobeja sisältävät yhdyskuntajätevedet, tulee uusittava/uusi puhdistamo varustaa joko kemiallisella tai Uv- hygienisointijärjestelmäilä (terveydensuojelulaki 2, 6, 22 ). Poikkeus- ja häiriötilanteissa tulee huomioida kaikki mahdolliset päästöt tehdasalueen ulkopuolelle ja huolehtia terveysriskien minimoimisesta alueen asukkaille ja muille alueella toimiville. Poikkeus- ja häiriötilanteisiin tulee tehdä varautumissuunnitelma, joka tulee toimittaa tiedoksi Laukaan ympäristöterveydenhuoitoon (terveydensuojelulaki 2, 6, 8 ). Laukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Olisi ollut suotavaa, että samaan aikaan ympäristölupahakemuksen kanssa olisi tullut vireille ruoppaus- ja vesirakennustyötä koskeva lupahakemus, jossa olisi arvioitu odotettavissa olevaa kiinto- ja vierasaineiden kulkeutumista ruoppausja täyttöalueelta. Tällä on ainakin hetkellinen vaikutus vesistöön. Vaikka sedimentin ruoppaus ja vesialueen täyttö ovat toimenpiteinä kertaluonteisia, niiden vaikutukset alapuolisen vesistön biologiseen ja kemialliseen tilaan voivat olla hyvinkin pitkäkestoisia, kumulatiivisia ja laajoja. Olisi ollut myös toivottavaa, että jäähdytystorni-vaihtoehtoa tehdasintegraatin jäähdytystarpeen täyttämiseen olisi harkittu vakavammin, se olisi estänyt alapuolisen vesistön lämpenemistä ja sen aikaansaamia vaikutuksia niin vesistön rehevöitymiseen ja kalalajiston sekä myös pohjaeläinlajiston mahdolliseen muutokseen.

104 104 Vaikka hankkeen yhteydessä on alusta asti painotettu uuden tehdasintegraatin pysyvän entisissä lupamääräysten raja-arvoissa, tarkoittaa tämä käytännössä päästöjen kasvua, koska raja-arvot on alitettu aikaisemmin. Tämä tarkoittaa alapuolisen vesistön lievää re hevöitymistä, tämä mainitaan myös hakemuksessa. Hakemuksessa ei ole otettu huomioon, mikä on päästöjen kasvun, vedenlämpötilan nousun ja ruoppauksesta mahdollisesti aiheutuvien veden laadun muutosten yhteisvaikutus. Se on joka tapauksessa suurempi kuin pelkistä jäteveden päästöistä aiheutuva rehevöityminen. Hakemuksen mukaan jäteveden sisältämien vesistöön joutuvien adsorboituvien orgaanisten halogeenien (AOX) määrä kasvaa. Tähän ryhmään kuuluvat orgaaniset klooriyhdisteet ovat myrkyllisiä, hitaasti hajoavia ja hydrofobisia, eli ne kerääntyvät orgaaniseen ainekseen ja rasvakudokseen ja rikastuvat ravintoketjussa. AOX:ien määräpuun jalostusteollisuuden vaikutuspiirissä olevissa vesistöissä on laskenut viime vuosikymmeninä sellun valkaisutekniikoiden muuttuessa ja jätevesien puhdistustekniikoiden kehittyessä. Äänekosken tehtaan orgaanisten klooriyhdisteiden päästöjen kasvu on suoraan seurausta tuotannon kasvusta. Tehtaalla on käytössä ECF-valkaisu, jossa käytetään klooridioksidia, happea, natriumhydroksidia ja vetyperoksidia valkaisukemikaaleina. Tämä on BAT-asiakirjan mukaista tekniikkaa, ja raja-arvot ovat BAT:in mukaisia. Kuitenkin jos valkaisutekniikat tai AOX:ien poistotekniikat jätevesistä kehittyvät tulee tehtaalla mahdollisuuksien mukaan ottaa käyttöön uutta teknologiaa AOXpäästöjen vähentämiseksi. Annettavassa ympäristöluvassa tulisi antaa lupamääräykset kokonaistypen ja kiintoaineen raja-arvoiksi. Kokonaistypen pitoisuutta jätevedessä on tarpeen seurata, koska hakemuksessa on haettu muutoksena entiseen lupaa myös Äänekosken kaupungin yhdyskuntajätevesien käsittelylle. Yhdyskuntajätevedet sisältävät paljon typpeä, ja ovat laadultaan erilaisia kuin metsäteollisuuden jätevedet, typen määrän seuraaminen on tämän takia tarpeen vastaanottavan vesistön tilan seuraamiseksi. Kiintoaineen määrää on tarpeen tarkkailla samasta syystä, ja se voi olla tarpeen myös ruoppauksen aiheuttaman mahdollisen kiintoainekuormituksen seuraamiseksi. Hakijan esittämät raja-arvot edellä kuvatuille parametreille ovat totn 500 kg/d ja kiintoaine 1500 kg/d kuukausikeskiarvona mitattuina. Nämä tulisi asettaa myös päätöksen lupamääräyksissä raja-arvoiksi. Hakemuksen taulukossa 28. on todennäköisesti virhe, koska sen mukaan toteutuneeksi kiintoainepäästöksi vuonna 2013 ilmoitetaan 2,3 t/d, joka olisi 2300 kg/d. Yksittäisenä virheenä mainittakoon sivulla 47 olevassa taulukossa 9. oleva maininta, että biokaasussa olisi 35 % hiilimonoksidia (CO). Tämä ei pidä paikkaansa, biokaasu koostuu pääasiassa metaanista (CH4 n.65%) ja hiilidioksidista (CO2 n. 35%) ja hyvin pienistä pitoisuuksista muita ilmakehän kaasuja ja joitain haisevia yhdisteitä (O2, H2, N2, NH3 ja H2S ), mutta ei hiilimonoksidista. Ympäristön riskianalyysissä eikä myöskään vaarallisten aineiden luettelossa mainita metaania, joka reagoidessaan hapen kanssa saattaa muodostaa räjähtävän seoksen. Sen käyttöturvallisuustiedotetta ei liioin ollut mukana.

105 105 Länsi- ja Sisä-Suomen AVI on päivätyssä täydennyspyynnössään pyytänyt hakijaa täydentämään hakemusta mädätettävien lietteiden ja jätteiden osalta. Hakija toteaa tähän, että mädättämöllä tullaan käsittelemään vain niitä lietteitä ja jätteitä, jotka on ympäristölupahakemuksen tekstiosassa esitetty. Kuitenkin salaisena pidettävissä asiakirjoissa on prosessikaavioon merkitty biojäte ja vihermassa, joita ei hakemuksen tekstiosuudessa mainita. Jos biokaasulaitokselle otetaan myös näitä jakeita vastaan ja käsitellään niitä, tulee niiden vastaanotettavalle ja prosessoitavalle enimmäismäärälle olla lupamääräys. Täydennyspyynnössä pyydetään myös hakijaa esittämään arvio, kuin ka suunniteltu toiminta vaikuttaa vesistön hyvän tilan saavuttamiseen vuoteen 2027 mennessä, joka on asetettu tavoitteeksi Kuhnamon ja Vatian vesienhoitosuunnitelmassa. Hakija toteaa tähän, että asiaa on käsitelty ympäristölupahakemuksessa laajasti, ja että yhteenvetona voidaan todeta, että biotuotetehtaan kuormituksen myötä vedenlaatu vesireitillä todennäköisesti heikkenee jonkin verran ja pohjasedimentin tilanne voi heikentyä sedimentoitumisen kautta, mikäli kiintoaine- ja ravinnekuormitus lisääntyvät. Todetaan tähän lausunnossa edelleen, että vaikutuksia on tarkasteltu lisääntyvän jätevesikuormituksen perusteella, mukaan ei ole huomioitu vesistön lämpötilan nousua, eikä ruoppauksen mahdollisia vaikutuksia kuormitusta lisäävinä tekijöinä. Lisäselvityksen johtopäätöksissä kyllä todetaan, että vesistön ekologisen tilan paraneminen on riippuvainen useista tekijöistä ja muutokset ovat parhaimmillaankin erittäin hitaita. Todettakoon lausuntona, että tämä pätee myös toisin päin, ja että ekologisen tilan heikkenemisen pysäyttäminen voi olla erittäin vaikeaa tilanteessa jossa vesistöön johdettavat massat ovat suuria ja käytössä on jo lähestulkoon parasta mahdollista tekniikkaa. Ilmaan joutuvien NOx-yhdisteiden määrä tulee olemaan huomattavasti suurempi kuin aikaisemmin, lähes kolminkertainen. Näiden yhdisteiden päästöjä ilmaan tulee pyrkiä vähentämään ilmastonsuojelullisista syistä, jos siihen tulee olemaan tarjolla soveltuvaa käyttökelpoista tekniikkaa. Hakemuksessa esitetty ehdotus tarkkailun järjestämiseksi on riittävä. Tarkkailutiedot ja raportit tulee toimittaa myös Laukaan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Hakemuksessaan hakija toteaa, ettei nyt käsiteltävässä ympäristöluvassa tule enää käsitellä jäteveden johtamisesta aiheutuvia korvauksia rantakiinteistöille, koska suunnitellun hankkeen päästöt tulevat olemaan nykyisin voimassa olevan ympäristöluvan sallimissa rajoissa. Kuitenkin jäteveden aiheuttama ympäristökuormitus tulee määrällisesti kasvamaan, lisäksi jäähdytysveden määrän kasvamisen aiheuttama veden lämpötilan nousu ja tehdasalueen edustan ruoppauksen aiheuttama mahdollinen kiintoaineen kulkeutuminen alavirtaan lisäävät edelleen tehdasintegraatin rehevöittävää vaikutusta vesistöön. Luvassa tulee tämän vuoksi olla mainittu mahdollisuudesta määrätä korvauksia. Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Ympäristövaikutuksista merkittävin on Jyväskylän osalta jätevesipäästöt, joiden vaikutus ulottuu Pohjois-Päijänteeseen asti. Pohjois-Päijänteellä veden kokonaisfosforipitoisuus nousee mallinnusten mukaan n 0,6 µg/l ja kokonaistyppipitoisuus noin 8 µg/ l nykytilanteeseen verrattuna. Tehtaan jätevesikuormitus aiheuttaisi noin 1-3 % nousun ravinnepitoisuuksiin alapuolisissa vesistöissä. Ravinteiden lisäksi saattaa orgaanisen aineen kuormituksen lisääntyminen lisätä

106 106 sedimentoitumista ja hapenkulutusta pohjan läheisyydessä Leppävedellä. Vaikka jätevesikuormitus ja jätevesivaikutukset lisääntyvät vesireitillä, ei hankkeen arvioida vaikuttavan heikentävästi vesistöjen ekologiseen luokitteluun tai virkistyskäyttömahdollisuuksiin. Koska vesistövaikutukset saattavat osoittautua suuremmiksi kuin mitä hakemuksessa on esitetty, tulee hakija velvoittaa tutkimaan uusia parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisia vesienkäsittelymenetelmiä puhdistamoissa viiden vuoden kuluttua toiminnan aloittamisesta. Tällöin on tiedossa toiminnan todelliset vaikutukset alapuoliseen vesistöalueeseen. Lupahakemuksessa on esitetty lupamääräyksiä erilaisten ympäristöhaittojen osalta (melu, ilmanlaatu, liikenne ja vesistövaikutukset). Lupamääräykset noudattelevat nykyisiä lupaehtoja vesistövaikutusten osalta eikä niihin Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisella ole huomauttamista. Velvoitetarkkailuraportit tulee toimittaa Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain niiden valmistuttua. Hakijan esittämä vuosittainen kalatalousmaksu euroa on riittävä korvaamaan jätevesistöpäästöistä aiheutuvat kalataloudelliset haitat. Evira, Valvontaosasto, Rehu- ja lannoitevalvontayksikkö Ympäristölupahakemuksen mukaisessa tuotantoprosessissa syntyviä sivutuotteita, meesaa, poltettua kalkkia sekä kalkkipölyä, koskee Iannoitevalmistelaki. Metsä Board Oyj (Kaskisten tehtaat) sekä Metsä FibreOy (Äänekosken tehdas) on merkitty Iannoitevalmistelain 539/2006 mukaiseen valvontarekisteriin Iannoitevalmisteiden kotimaisina valmistajina tunnuksilla T ( ) ja T ( ). Hakemuksen täydennyksessä ja liitteessä 3 esitetyt tuotteiden lannoitekelpoisuuden analyysitulokset täyttävät Iannoitevalmistelain mukaiset vaatimukset. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Uusi tehdas tulee vaatimaan myös kemikaaliturvallisuuslain mukaisen luvan Tukesilta. Tämän hetkisen tiedon mukaan tehtaasta tulee vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin osalta laajuudeltaan vastaava kuin olemassa oleva sellutehdas eli ns. turvallisuusselvityslaitos. Tukes tulee edellyttämään lupahakemukseen mm. yksityiskohtaisen prosessikuvauksen sekä kattavat selvitykset toimintaan liittyvistä vaaroista ja mahdollisten onnettomuuksien seurauksista sekä niihin varautumisesta ja turvajärjestelmistä. Eri toimintojen sijoittamisessa tehdasalueella tulee ottaa huomioon myös suhteellisen lähellä sijaitsevat koulut (n. 500 m) ja päiväkodit ( m). Tukes tulee omassa päätöksessään antamaan tarvittaessa määräyksiä mm. kemikaalien sijoitukseen ja käsittelyyn sekä onnettomuuksiin varautumiseen liittyen. Muistutukset ja mielipiteet 1. AA , T, L pitää myönteisenä, että biotehtaan toteutuminen tuo toimintaa ja työpaikkoja alueelle. Arviot päästöistä ovat tietenkin vaan laskennallisia mutta nykyisin päästöt on tarkassa seurannassa. Tietenkin joitain negatiivisia muutoksia tulee myös vesistöön pidemmällä aikaa. Vertauksena paperitehtaan juoksutukset kaikkinensa esim luvuilla olivat ihan eri luokkaa. Muistutuksessa on esitetty kysymyksiä vaa-

107 107 ralliseksi luokitellun jätteen kuljetuksesta ja polttamisesta sekä aiemmin maksetuista kertakaikkisista korvauksista. 2.BB , jonka metsätilan 500 m:n rantaviiva rajoittuu Kuhnamoon katsoo, että Kuhnamon kunto on kohentunut huomattavasti viime vuosina. Hajuhaitta on poistunut kokonaan ja kalojakin voi syödä. Uuden tehtaan myötä vedenlaatu kuitenkin heikkenee jonkin verran. Osaltaan asiaan vaikuttaa uuden tehtaan isompi kapasiteetti ja Äänekosken Energian päätös johtaa myös Suolahden jätevedet ylemmäs tehtaan kanssa yhteiseen Terävänniemen puhdistamoon. Tämän on muistuttajan tilan osalta valitettavaa, sillä entistä pitemmältä matkalta pilataan Äänekosken vesistöjä. Julkisesti tulisi saada säännöllinen raportti puhdistamon toiminnasta (myös miten helteillä bakteerit pysyy hengissä). Muistuttaja esittää, että puhdistamon toiminnalla voisi olla reaaliaikainen seuranta, ja lisäksi rantavesien omistajille olisi mahdollisesti maksettava merkittävä rahallinen korvaus ja Kuhnamo-järvessä tulisi vaikkapa tehdä roskakalojen nuottakalastus. Lupahakemus ei oikein ole linjassa tehdashankkeen ja vesistön viimeisimpien tehdashanketta, Kuhnamoa ja koko vesireittiä koskevien positiivisten uutisten kanssa. Lisäksi muistutuksessa on esitetty kysymyksiä lisäkorvauksista, vedenpuhdistamon seurannasta, päästörajojen määrittelystä, rajaarvojen kasvun syistä ja natriumraja-arvon puuttumisesta. 3.CC:n S, V, mielestä jätevesien johtamisella vesistöön on olennainen merkitys pitkällä aikajänteellä elinympäristöön, nykyisiin kalakantoihin, virkistyskäyttöön ja ympäristöarvoihin. Korvaukset ja sanktiot on suhteutettava aiheutuviin vahinkoihin ja kalakanta säilytettävä ehdottomasti entisellään. Muistuttaja on kysynyt millä tavalla tämä toteutetaan? Ehdotettu kertakorvaus ei ole todellakaan riittävä kalaston ja muiden arvojen ylläpitämiseen tehtaan elinkaaren aikana, vaan se on vuosittain arvioitava ja suoritettava korvaus menetetystä arvokkaasta luonnollisesta ja puhtaasta elinympäristöstämme ja tulevista haittojen ehkäisystä. Tuleva roskakalakannan kasvu on estettävä sille soveltuvin keinoin. Rahallinen korvaus ja vesistön hoidolliset toimenpiteet on suoritettava siten, että arvokas kalasto säilyy ennallaan. Metsä Board Oy ja Metsä Board Oyj ovat tässä vastuulliset tahot. Maksetut kertakorvaukset vesistöjen pilaamisesta, ympäristöhaitoista sekä edunmenetyksistä eivät koske jo maksettuja korvauksia, koska niillä on korvattu aikaisempia tuhoja, eikä niitä siten voi tässä lupahakemuksessa käyttää perusteena. Nyt käsiteltävässä ympäristökuvassa on käsiteltävä korvausmenettely uudestaan uuden tehdaskompleksin suuruusluokan päästöjen mukaisesti. Ympäristöluvassa on oltava määräys jätevesien korvausmenettelystä. Hakija on vastuussa rahallisesta korvauksesta ja konkreettisista kalastoa ylläpitävistä toimenpiteistä. Päästörajat on ehdottomasti määriteltävä kuukausitasolle niin, että ylimääräisiä päästöjä ei ole mahdollista laskea. Päästöjä pitää myös seurata kuukausittain soveltuvin raportein. Tulevan ympäristöonnettomuuden sattuessa hakija on taloudellisessa vastuussa vesistön tilan saattamiseksi nykyiseen tilaan. Satunnaispäästöjen mahdollisuus on minimoitava. Vuodontorjuntakapasiteetti pitää olla riittävällä tasolla tuotannon laajuuteen nähden, mikä tulee huomattavasti kasvamaan. Tuotannon kasvaessa myös riskit lisääntyvät. Kestääkö järven ekologia tulevia vaurioita?

108 108 Tulevat riskianalyysit pitää toimittaa myös alueella asuvien kotitalouksien nähtäväksi. Nyt, kun toiminta muuttuu ja aluksi vähintään kolmen vuoden välein tilanteen seuraamiseksi. Silloin voidaan tehdä korjaavat toimenpiteet mahdollisimman nopeasti ja reagoida ajoissa. Lupaa toiminnan aloittamiseen ei tule myöntää, koska hakemuksessa on puutteita. Aluehallintoviraston tulee huolehtia ensisijaisesti vesistön tilan pysymisestä nykyisellä tasolla ja seurata riittävin menetelmin tehtaan jätevedenpäästöjä ja korjaavia toimenpiteitä. Hakijoiden tulee olla vastuullisia toiminnastaan. Korvauskäytännöt on määriteltävä tarkemmin ja nostettava oikealle tasolle tehtaan tuotantokapasiteettiin nähden. Nykyiset toimenpiteet eivät vakuuta. Luvan myöntäjän pitäisi lähestyä asiaa siitä lähtökohdasta, onko kaikkia tämä edes rahallisesti korvattavissa. Rahallinen korvaus ei ole riittävä korvaus missään tapauksessa menetetystä elinympäristöstä. Tulevien vesistöpäästöjen ei pidä nousta nykyisestä tasosta vaan luvanhakijoiden pitää pystyä säilyttämään vesistöjen nykyinen tila, tai jopa pienentämään päästöjä. 4.DD Katsoo, että Kuhnamon kunto on kohonnut viime vuosina käyttökelpoiseksi ja kalojakin on voinut syödä. Tulevien tapahtumien ansiosta se kuitenkin vääjäämättä heikkenee. Muistutuksessa on esitetty kysymyksiä koskien korvauksia, puhdistamon seurannan puolueettomuutta, veden hygieniaa ja raja-arvojen kasvua. Natriumpäästöt nousevat melkein puolella eikä mitään ylärajaa ole määritelty. Merkittävä rahallinen korvaus olisi paikallaan pilatuille rantavesien omistajille. 5.EE:t ja ovat todenneet, että hakijan lupahakemuksessa mainitaan, että päästöt vesistöön pysyvät nykyisen luvan asettamien raja-arvojen rajoissa normaalin käynnin aikana. Tuotannon raju kasvu aiheuttaa väistämättömästi vesistöön tulevien päästöjen voimakasta nousua. Nyt normaalikäynnin laskennalliset arviot lähestyvät jo asetettuja raja-arvoja. Luvan hakijan on pysyttävä sitoumuksessaan jätevesien osalta siinä, että päästöt vesistöön tulevat pysymään nykyisten lupaehtojen asettamissa rajoissa normaalikäynnin aikana sekä kehittämään prosesseja biotehtaan ja jäteveden puhdistamon osalta niin, että vesistöön laskettavan jäteveden määrä on mahdollisimman vähäinen. Luvan myöntävän viranomaisen tulee määrittää mahdollisten poikkeustilanteiden varalle vesistöön laskettavan jäteveden maksimi raja-arvot vesimäärälle ja kestolle sekä sanktio seuraamukset toistuvista em. poikkeusarvojen ylityksistä. Korvausvelvollisuus vesistöön johdettavien jätevesien aiheuttamista haitoista ja edunmenetyksistä rantakiinteistöille ja vesialueen omistajille tulee ottaa käsittelyyn jos johdetut päästöt ylittävät toistuvasti poikkeusolosuhteita varten asetetut raja-arvot. Äänekosken alapuolisen vesistön (Vatianjärven, Saraaveden ja Leppäveden) tilaa veden laadun osalta on seurattava säännöllisesti vuosittain tehtävin mittauksin. 6.Kuusan Kipinä kyläseura ry on todennut, että Kuusan kylä sijaitsee Keiteleen kanavareitin välittömässä läheisyydessä ja että Keiteleen kanavareitti kulkee kylän läpi. Vuosien myötä puhdistunut vesireitti ja monimuotoinen luonto ovat kylän valttikortit. Kylälle tehdyn yleiskaavan ja perustetun vesiosuuskunnan myötä ovat perusolosuhteet yhdyskuntajätevesien osalta kunnossa. Ihmi-

109 109 set ja yritystoiminta ovat panostaneet siinä toivossa, että tulevaisuudessakaan edellä mainitut luontoarvot eivät pilaannu. Nyt valmisteilla oleva tehdashanke on erittäin tervetullut asia koko Keski-Suomen kehityksen kannalta. Se aiheuttaa kuitenkin kaksi merkittävää huolenaihetta kylän asukkaiden kannalta. Ensimmäinen huoli on vesistöön laskettavat jätevesipäästöt. Ne tulevat kasvamaan tehtaan tuotannon rajun kasvun myötä. Luvan hakijan on pysyttävä sitoumuksessaan jätevesien osalta siinä, että päästöt vesistöön tulevat pysymään nykyisten lupaehtojen asettamissa rajoissa normaalikäynnin aikana sekä kehittämään prosesseja biotehtaan ja jäteveden puhdistamon osalta niin, että vesistöön laskettavan jäteveden määrä on mahdollisimman vähäinen. Lisäksi luvan myöntävän viranomaisen tulee määrittää mahdollisten poikkeustilanteiden varalle vesistöön laskettavan jäteveden maksimi raja-arvot vesimäärälle ja kestolle. Lisäksi on esitetty, että Äänekosken alapuolisen vesistön (Vatianjärven, Saraaveden ja Leppäveden) tilaa seurataan säännöllisesti. Toinen merkittävä haittatekijä on liikenne. Uusi biotuotetehdas tulee lisäämään liikennemääriä merkittävästi seututeillä 637 ja 642. Etenkin raskaan liikenteen osuus tulee lisääntymään. Seututie 642 kulkee runsaasti asuttujen kylien Kuusan ja Vatian läpi ja on nykymitoituksella merkittävä turvallisuusriski tielläliikkujien näkökulmasta. Piennaraluetta ei ole ja varsinaiset kevyenliikenteen väylät puuttuvat seuraavista kohdin: seututie 637 välillä Peurungan liittymä Oitintien liittymä (Kuusassa) ja seututien 642 Kuusa-Äänekoski varrelle Kuusan koulun liittymän ja Kotipellontien liittymän välille. Vastaavanlainen kevytliikenteen vaara-alue on myös Vatian kylän kohdalla välillä Haapasuon tien liittymästä 2 km Suolahden suuntaan. Kyläseura esittää, että Keski-Suomen ELY-keskus ottaa yllä mainitut kevyenliikenteen väylien rakentamisen kiireellisesti toteutumisohjelmaansa. 7.FF ym., ovat katsoneet, että tilojensa kesämökkitonttien arvo laskee huimasti, jos Kuhnamon vedenlaatu heikkenee. Kesällä myytävänä olleista kahdesta kesäasuntotontista ei saatu ainoatakaan tarjousta, kun tietävät mistä vesistöstä on kyse. Kuhnamon vesi ja kalat ovat olleet käyttökelvottomia v alkaen tähän päivään asti (kuollut meri). Korvausvaatimus on vähintään kahden kesäasuntotontin hinta. Ellei saada aikaiseksi kunnon puhdistuslaitosta, niin ei pitäisi myöntää rakennuslupaa. 8.Leppäveden kalastusalueen ja Oravasaaren kalastuskunnan sekä Taipaleen, Seppälän, Vihtiälän, Pellosniemen, Koiviston ja Finnin osakaskuntien yhteisessä muistutuksessa on hakijan arvion perusteella todettu, että COD Cr ja BOD 7 kaksinkertaistuisivat ja orgaaniset klooriyhdisteet kolminkertaistuisivat verrattuna nykyisiin päästöihin. Myös vesistön rehevöitymiskehityksen minimiravinteen, fosforin pitoisuus nousee yhdessä lämpökuormituksen kanssa. Lämpökuorma on uusi kuormitustekijä. Äänekosken metsäintegraatin jätevesien aiheuttama kuormitus Äänekosken reitille on edelleen nähtävissä Päijänteelle asti. Mm. natriumpitoisuudet ovat nousseet pohjanläheisessä vesikerroksessa viime vuosienkin aikana. Lämpötilavaikutuksien malli ei arvioi vaikutuksia poikkeusoloissa, joissa veden lämpötila ylittää luontaisesti 28 astetta ja kuukauden keskilämpötila on yli 20 as-

110 110 tetta. Vesi otetaan kuitenkin tehtaalle pintavedestä, jonka lämpötila ei ole vakio vaan vaihtelee 0 27 asteen välillä. Korkea vedenlämpötila sijoittuu myös vuoden kierrossa erittäin vähäiseen virtaamaan, mikä saattaa Kapeenkoskessa olla vain noin m³/s. Onko tästä virtaamasta Kuhnamoon tulossa 10 m³/s lähes 40 asteista vettä ja miten tämä riski huomioidaan laitoksen toiminnassa ja alapuoliseen vesistöön kohdistuvassa kuormituksessa? Lämpökuorma kasvattaa kemiallisia ja jossain tapauksessa biologisia reaktionopeuksia tiettyyn rajaan saakka. Lämpökuorman nousu vaikuttaa päiväasteiden nousuna, mm. niin Kapeen-, kuin Kuusaankoskessakin luontaisesti lisääntyvän Keski-Suomen maakuntakalan järvitaimenen mädin hautoutumista nopeuttaen, jolloin poikaset kuoriutuvat väärään aikaan mm. tulvavirtaamiin nähden. Myös kesän jatkuvasti kohonnut lämpötila ja lämpötilojen huippuarvot rasittavat kaloja ja rajoittavat niiden viihtymistä tehtaan alapuolisessa vesistössä. Ympäristölupa voidaan myöntää seuraavilla ehdoilla: Laitosten puhdistustehon tulee täyttää neljännesvuosikeskiarvona (kokonaistypen osalta vuosikeskiarvona) seuraavat raja-arvot: BOD 7ATU enimmäispitoisuus 8mgO 2 /l ja vähimmäispuhdistusteho 95 % sekä vastaavasti fosfori 0,4 mg/l ja 95 %, kiintoaine 10 mg/l ja 90 %, ammoniumtyppi 4 mg/l ja 90 %, COD Cr 80 mg/l ja 90 % ja kokonaistyppi vähimmäispuhdistusteho 50 %. Natriumpitoisuuden jatkuvan nousun biologiset vaikutukset ja riskit tulee arvioida erikseen. Vedenlaatua ei saa entisestään heikentää, vaan on pyrittävä sen jatkuvaan parantamiseen. Integraatti velvoitetaan korvaamaan jätevesien kalataloudelle aiheuttamia haittoja vuosittaisella euron kalatalousmaksulla. Perusteena kalatalousmaksun korotukselle on tosiasiallisesti nykyisestä lisääntyvä kuormitus sekä kompensaatiokustannusten nousu, joka on mm. kalanpoikasten osalta yli 20 % aikavälillä Hakija velvoitetaan järjestämään jäähdytysveden suljettu kierto tai esittämään ratkaisu, jolla estetään kuuman, yli 27 asteisen, veden johtaminen vesistöön. Kuhnamoon johdettava jäähdytysvesi ei saa merkittävästi ylittää normaaleja luonnonvesien lämpötiloja. Toissijaisesti on vaadittu, että hakija velvoitetaan maksamaan vuosittain euroa kalatalousmaksua jäähdytysvesien Kuhnamon, Kapeen- Luijankosken, Vatianjärven, Kuusaankosken ja Saaraveden kalastolle hapenkulutuksen, hapettomuuden ja sedimentin fosforin vapautumisen sekä rehevöitymiskehityksen aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi. Hakija velvoitetaan tarkkailemaan jätevesien vaikutuksia Äänekosken reitillä ELY-keskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailuohjelmaan tulee sisällyttää vertailupisteet Keiteleeltä ja Saarijärven reitiltä. Mikäli jäähdytysveden johtamiselle Kuhnamoon myönnetään lupa, hakija tulee velvoittaa lisäämään tarkkailuohjelmaan purkuvesistön lämpötilan nousun vaikutusten tarkkailua pohjasedimentistä vapautuviin ravinteisiin, metalleihin ja myrkkyihin sekä kalastoon. Hakija tulee velvoittaa nopeisiin toimenpiteisiin vesiluonnolle mahdollisesti haitallisten muutosten ehkäisemiseksi sekä velvoittaa korvaamaan vesialueiden omistajille kaikki mm. tarkkailun myötä mahdollisesti havaittavat ennalta arvaamattomat vahingot.

111 111 9.Vatian Kalastuskunnan / Osakaskunnan muistutus, jonka ovat allekirjoittaneet myös Anttosen, Juholan, Kaura-ahon, Myllylän, Onnelan ja Peräahon kalastuskunnat sekä yksityisten alueiden omistajat GG , HH , II , JJ , KK , LL , , , MM, , , , NN , , , OO , PP QQ , RR , SS , TT , UU , VV ovat huolissaan vesistöjensä tilasta ja ovat ilmoittaneet haluavansa vaikuttaa asian tilaan kaikissa mahdollisissa vaiheissa. On selvää, että Vatianjärven tila on huomattavasti kohentunut siitä, mitä se oli pahimmillaan ja 1970-luvuilla. Kuitenkin virkistyskäyttöluokituksen mukaan Vatianjärvi on edelleen vain tyydyttävän ja välttävän rajoilla. On merkkejä siitä, että järven tila olisi kääntymässä jälleen taantumaan. Tämä on huolestuttavaa, kun rannalla on mm. Laukaan kunnan ja Laukaan pohjoisen kyläseuran toimintapuisto uimarantoineen, joka on kyläkunnan keskeinen virkistyspaikka. Myös viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana vesistön varrelle on rakennettu omakotitaloja ja kesämökkejä huomattava määrä, koska vesistö on puhdistunut uimakelpoiseksi. Huomioitavaa on myös se, että vapaa-ajan veneily on lisääntynyt kanavan myötä. Vatianjärvellä olisi mahdollisuus kehittyä myös ensiluokkaiseksi virkistyskalastusalueeksi, onhan sen sekä ylä- että alajuoksuilla monimuotoiseen virkistyskäyttöön sopivat koskialueet. Myös itse järvi olisi varsin sopiva vapaaajankalastukseen sekä rantojen asukkaiden kotitarvekalastukseen. Vatianjärven tila on kuitenkin edelleen huolestuttava. Se on kovin rehevä, ja saatujen Jyväskylän yliopiston selvitysten mukaan vesistö kärsii happiongelmista. Järven syvänteiden biologinen kunto on vain välttävä. Yhteiskunta edellyttää ympäristön tilan parantamiseksi yhä tiukempia suojeluja varotoimia. Tämä koskee mm. järven rantojen maa- ja metsätaloutta sekä asutusta. Maataloudessa on jouduttu vähentämään lannoitteiden käyttöä, huolehtimaan suojakaistoista, estämään lietteen valumia ja säätelemään maan muokkaustoimia yms. Samoin yksityisen asutuksen päästöjä säätelevät yhä tiukemmat normit. Nämä toimet vaativat toteuttajiltaan merkittäviä kustannuksia. Kuulutuksen mukaan puhdistamon päästöjen arvioidaan hieman kasvavan. Kuitenkin päästöt COD (kemiallinen hapenkulutus) ja BOD (biologinen hapenkulutus) ovat kaksinkertaistumassa ja orgaaniset klooriyhdisteet ovat kolminkertaistumassa toteutuneisiin määriin nähden. Pelkkä arvio kertoo selvästi biotuotetehtaan tulevista päästöjen kasvusta. Esim. kiintoaine 2250>3000 kg/d, biologinen hapenkulutus 991>2000kg/d, kemiallinen hapenkulutus 15950>28000kg/d, fosfori 20>25kg/d, typpi 241>300kg/d, adsorboituvat orgaaniset halogeeniyhdisteet 122>400kg/d ja natrium-päästö kasvaa t/a:sta>17000 t/a:iin. Muistuttajat ovat kyseenalaistaneet sen, että lisääntyvä jätevesi voidaan käsitellä

112 112 vanhoilla, jo olemassa olevilla jäteveden puhdistamoilla, vaikka ne uudistettaisiin. Äänekosken tehdasintegraatilla pitää olla budjetoituna myös uusi jätevedenpuhdistamo vastaamaan uuden tehtaan lisääntyvän jätteen käsittelyä. Jäähdytysvesien johtaminen suoraan Kuhnamoon kierrättämättä vesiä jäähdytysaltaiden kautta ei ole hyväksyttävää, koska vesistön pintalämpötila tulee nousemaan kesällä jopa yli 27 asteen ja talvella lämpötila vaikuttaa jäätilanteeseen. Lämpötilojen vaihtelulla on vaikutusta veden happitasoon, hapetuspelkistyspotentiaaliin, järvien kerrostuneisuuteen ja veden sekoittumiseen sekä eliöiden kasvuun. Lämpötilan nousu vesistöissä lisää haitallisten haihtuvien ja puolihaihtuvien yhdisteiden vapautumista vedestä ilmakehään. Tällaisia yhdisteitä tai aineita ovat: ammoniakki, elohopea ja dioksiinit. Lämpötilan nousu lisää myös vesien rehevöitymistä. Rehevöityneessä vesistössä planktonien perustuotanto kasvaa, mikä johtaa veden samenemiseen. Tällöin valon tunkeutuminen veteen vähenee ja hapenkulutus kasvaa. Erityisesti pohjan happitilannetta heikentää pohjaan vajoavan orgaanisen aineksen määrän kasvu. Vesistön muutoksen vaikutus on suuri myös kalojen varhaisissa kehitysvaiheissa, koska ne ovat herkkiä veden lämpötilan ja sameuden pienillekin muutoksille. Lisääntymisalueiden laajuus ja ympäristöolosuhteista riippuva lisääntymismenestys määrittävät kalakantojen koon. Tärkeitä kalakantamuutoksia aiheuttavia tekijöitä ovat muutokset lämpötiloissa, rehevyydessä ja happamuudessa. Jo muutaman asteen muutos lämpötiloissa vaikuttaa kalakantoihin kuten esimerkiksi taimeneen, mateeseen, siikaan, harjukseen ja muikkuun. Vesialueiden osakkaat ja rantojen asukkaat edellyttävät, että lupaehdoissa tiukennetaan päästörajoja. Päästöt eivät saa lisääntyä nykyisistä toteutuneista määristä vaan niiden pitää vähentyä. Suuntauksen pitää olla selvästi vähenevä, koska yhteiskunta edellyttää muillakin sektoreilla tiukempia päästörajoja. Vedenlaatu vesireitillä ei saa heikentyä nykyisestä, vaan sen pitää parantua. Toiminnasta ei saa myöskään aiheutua järvivesien lämpötilan nousua. Edunmenetyksistä muistuttajat vaativat korvauksia, jos vesistön päästöarvot tai lämpötila nousevat nykyisestä. Hakija on velvollinen maksamaan myös rantakiinteistöjen omistajille haittakorvaukset nykyisten vesistön päästöarvojen tai lämpötilan kasvaessa sekä ympäristön tilan heikkenemisestä. Hakija on korvausvelvollinen vesialueiden ja rantakiinteistöjen omistajille myös muista mahdollisista aiheuttamistaan haitoista. Velvoiteistutusten pitää jatkua vuosittain vähintään entisen euron kalatalousmaksuna. Nykytasoinen velvoiteistutus kattaa kohtuudella ne menetykset, mitä Äänekosken tehtaiden jätekuormitus vieläkin aiheuttaa järvelle. Jos jätevesien kuormitus kasvaa nykyisestä on kalataloudelle aiheutuvat haitat korvattava vuosittain vähintään euron kalatalousmaksulla. Maksut on sidottava elinkustannusindeksiin. Päästöjen säännölliseen tarkkailuun on nimettävä paikallisten rannanomistajien ja osakaskuntien edustajia. Näin parannetaan saatujen seurantatulosten uskottavuutta. Äkillisistä ja merkityksellisistä häiriöistä on ilmoitettava välittömästi myös lähimmille kalatalouden osakaskunnille.

113 XX on ilmoittanut että aiempi kannanotto Metsä Fibre Oy:n Äänekosken biotuotetehtaan ympäristöohjelmasta (kuulutus ) sekä yhtymisensä Kuusan kyläyhdistyksen asiassa antamaan kannanottoon ovat voimassa. Tehdashankkeen eteneminen, mikä tuo toivottua ja nykytilanteessa kaivattua työllisyyttä maakunnalle on hyvä asia. Rakennushanke on kuitenkin kapasiteetiltään sellaista suuruusluokkaa (mm. sellun kaps.l,3 mil.tonnia/v) on ehdottoman välttämätöntä kiinnittää huomiota ympäristövaikutuksiin semminkin, kun nykyinen v.1985 valmistunut sellutehdas toimii myös käyttöikänsä loppuun saakka. Vuonna 1960 kun tila ostettiin, olivat veden laatu ja ympäristöolosuhteet ihanteelliset. Ranta-alueeltaan saatiin pitkällä siimalla ja verkolla runsaasti kaloja mm. kuhaa, haukea, ahvenia ja taimenia. Samoin uintimahdollisuudet olivat kaikin puolin ihanteelliset. Vuosien saatossa tilanne kuitenkin Äänekosken sellutehtaan päästöjen ja puhdistusaltaiden ylivirtausten myötä huononemistaan huononi aiheuttaen vesistön saastumisen. Kalat katosivat ja ranta-alue täyttyi kuolleista kaloista puhumattakaan limamassojen täyttämistä rantavesistä. Näin ollen nautinnollisetkin olosuhteet pahoin kärsivät. Tällöin käynnistyi ns. Päijänne puhtaaksi-liike, jonka ansioksi katson sen, että aikaa myöden tehtaalle saatiin tietyt päästörajoitukset ja myös korvausvelvoitteet vesialueiden saastuttamisesta kärsineille. Näin ollen ei varmaan kukaan ranta-alueen asukas ja kesäpaikan omistaja halua aiemmin kokemiensa tapahtumien enää tällä vuosikymmenellä toistuvan. Pääasiassa hankkeiden suurimmat vaikutukset liittyvät ELY-keskuksen mukaan vedenottoon sekä laitosten alapuoliseen vesistöön purkamiin nykyistä suurempiin jätevesi- ja laudevesimääriin sekä niiden vaikutuksiin aina alapuolisiin Keilte-Päijänne kanavan vesiin, vesien entisestään rehevöitymiseen ja kalastoon samoin kuin happipitoisuuden heikkenemiseen. Muistuttaja uskoo, että nykyajassa tekniikan kehitys on edennyt tämänkaltaisten hankkeiden niin rakentamis- kuin myös moninaisten jätevesien käsittelyyn ja ympäristöolosuhteisiin vaikuttaviin asioihin. Muistuttaja on kannanottonaan korostanut, että Metsä Fibre Oy ja Metsä Board Oyj todella panostavat ko. hankkeiden jätevesi- ym. päästöjen käsittelyä siten, että Keitele-Päijänne kanavareitin veden laatu ja ympäristöolosuhteet pysyisivät saastumattomina. Näin ollen uudelle tehtaalle ja ympäristölupahakemuksiin tulisi määrätä tiukemmat päästöluvat. Muistuttaja haluaa myös korostaa, että kulumassa olevalla vuosikymmenellä olevan hyötyä ja ennen kaikkea arvostusta yhtiöille ympäristösuojelijoina sopeutua ko. kanavareitin vesien ja ympäristöjen suojelemisessa kaikkinaisilta päästöiltä. 11. YY:t ovat asuneet vakituisesti 35 vuotta kiinteistöllään, joka sijaitsee Kuhnamon rannalla noin 1,5 kilometriä uudesta biotuotetehtaasta. Asuinrakennuksen etäisyys rantaviivaan on noin 25 metriä. Asukkaat ovat ilokseen nähneet vesistön tilan ja ilmanlaadun vähittäisen paranemisen teollisuu-

114 114 den kuormituksen vähentymisen myötä. Talo on viiden viime vuoden aikana laajennettu ja täysin peruskorjattu ja pihaan on rakennettu lämmitettävän pihatuvan sekä grillikatoksen luottaen siihen, että ympäristön tila edelleen vähitellen kohenee ja että koti pysyy luonnonläheisenä ja viihtyisänä paikkana asua. Ympäristöluvassa tulee jätevesien osalta määrätä parhaaseen mahdolliseen tekniikkaan perustuvat päästöraja-arvot, jotka eivät ainakaan lisää kuormitusta vesistöön ja heikennä sen tilaa nykyisestä. Ympäristöluvassa tulee määrätä tarkkailuvelvoite riittävän pitkälle ajalle päästöjen ja niiden vaikutusten seuraamiseksi ja erityistä huomiota on kiinnitettävä rakentamisvaiheessa Miilunlahden ruoppaamisen ja täytön yhteydessä mahdollisesti veteen pääsevien haitallisten aineitten pitoisuuksien ja leviämisen tarkkailuun. Melua aiheuttavat toiminnot sekä rakennusaikaiset räjäytykset, louhinnat, murskaus ja materiaalien kuljetukset tulee sijoittaa ja suorittaa niin, että niistä aiheutuva meluhaitta asutukselle on mahdollisimman vähäinen. Tehdasalueen puolella rannassa tulee säilyttää riittävän leveä kasvillisuusvyöhyke estämään melu-, pöly- ja maisemahaittoja järven suuntaan. Isoksi kasvavaa puustoa tulee lisätä erityisesti jätehuoltoalueen ja rannan väliin. Mikäli jätevesipäästöt lisääntyvät nykyisestä aiheuttaen vesistön tilan heikkenemistä, tulee korvausta aiheutuvista haitoista ja edunmenetyksistä määrätä niistä kärsiville. Perusteluina vaatimuksilleen muistuttajat esittävät seuraavaa: Hakijoitten esittämät biotuotetehtaan enimmäispäästöt ja ehdotetut päästörajaarvot kasvattaisivat vesistöön kohdistuvaa kuormitusta merkittävästi: nykyiseen verrattuna ne olisivat kaksin- ja jopa nelinkertaiset. Suurimmillaan päästöjen haitalliset vaikutukset ovat lähellä jätevesien purkupistettä. Uuden biotehtaan biologisen puhdistamon jätevesien sekä tehtaan jäähdytysvesien purkupaikka (LK2) tulisi sijaitsemaan noin 700 metrin päässä muistuttajien rannasta eli selvästi nykyistä purkupaikkaa (LK1) lähempänä. Äänekosken kaupungin jätevedet tultaisiin yhdistämään tähän samaan jätevedenpuhdistamoon. Veden virtaamisnopeuden muutokset ja veden lämpötilan nousu tulisivat olemaan huomattavat muistuttajien kiinteistön kohdalla. EU:n vesipuitedirektiivin tavoitteena on ehkäistä pinta- ja pohjavesien tilan heikkeneminen. Keski-Suomen pintavesien toimenpideohjelma vuoteen ohjelman mukaan tavoitteena on Kuhnamon hyvän tilan saavuttaminen, joka vaatii erityistoimenpiteitä kuten ravinnepitoisten vesien puhdistamista ja/tai kuormittavíen toimintojen rajoittamista. Hankkeen ympäristövaikutusselvityksessä hakijat ilmaisevat sitoutuvansa siihen, että päästöt vesistöön tulevat pysymään nykyisten ympäristölupaehtojen (vuodelta 2006) asettamissa rajoissa normaalikäynnin aikana. Hakemuksessa esitetään kuitenkin tähän nähden mo ninkertaisia päästörajoja, eikä ainakaan hakemustiivistelmässä ole esitetty suunnitelmaa ja aikataulua pienempiin päästöihin pääsemisestä. Vesistön tilan heikkeneminen voi johtaa arvokkaampien kalalajien vähentymiseen ja rehevöitymisen seurauksena roskakalojen runsastumiseen. Myös kalojen käyttökelpoi-

115 115 suus ravintona epäilyttää mahdollisten haitallisten aineitten vesistöön pääsemisen vuoksi. Muistutuksessa on myös tuotu esiin alueen merkitys sammakoiden kudulle ja muutto- ja pesimälinnustolle sekä esitetty huoli veden vaarallisuudesta koiralle ja veden käyttökelpoisuudesta pihakasvien ja nurmikon kasteluun. Järven veden laadulla on olennainen vaikutus myös rantakiinteistöjen vaihdanta-arvoon. YVA:n melumallinnuskartan mukaan muistuttajien asunto sijaitsee juuri sen alueen rajalla, jonka keskimääräinen äänitaso on yli 45.0 db(a). Koska asunto on lähellä rantaa, kantautuvat äänet järven yli etenkin puitten lehdettömään aikaan ja tietyillä säillä hyvinkin selvästi muistuttajien kiinteistölle. Erityisesti työkoneitten äänet ja puiden käsittelystä aiheutuvat kolinat aiheuttavat voimakkaitakin melupiikkejä muutoin melko tasaisena kuuluvaan tehtaan huminaan. Tehtaan rakentamiseen liittyvät räjäytykset, louhinta, murskaus ja kuljetus aiheuttavat lisää voimakasta melua, tästä on kokemuksia aiemmista rakennustöistä. Lisävoimalinjaa ei tule sijoittaa vanhaan voimalinjaan nähden lähemmäksi asuntoa, sillä tiheä metsä voimajohtokäytävän ja pihan välissä vaimentaa tehtaasta johtuvia melu-, pöly ja hajuhaittoja sekä voimakkaita tuulia. Muistuttajat ovat todenneet, että he eivät henkilökohtaisesti hyödy biotehdashankkeesta. Sen sijaan monet siihen liittyvät tekijät tulevat aiheuttamaan heille merkittävää asumisviihtyvyyden vähenemistä ja kiinteistönsä arvon alenemista. Jos hakijoille myönnetään ympäristölupa heidän hakemuksensa mukaisesti, tulee tämä heikentämään alueen olosuhteita olennaisesti aiemmasta. Tästä muutoksesta tulee suorittaa haitan kärsijöille asianmukaiset korvaukset. Luonnollisesti haittojen tehokas ennaltaehkäisy on meillekin ensisijaista. Muistutuksessa on myös otettu kantaa tehdasintegraatin kaatopaikkaa sekä hankkeeseen liittyvää vesistörakentamista ja voimalinjojen rakentamista koskeviin asioihin. 12. ZZ ja omistaa Käpälämäki-nimisen kesämökkikiinteistön, joka sijaitsee Vatianjärven rannalla n. 6-7 km alavirtaan suunnitteilla olevista tuotantolaitoksista sekä Pajamäki-nimisen metsätilan. Vatianjärven rannalla sijaitsevalle metsäpalstalle on rakennettu kesämökki vuonna 1993 alueen rantakaavan valmistuttua. Mökki on ollut muistuttajan omistuksessa vuodesta 2009 alkaen. Aikanaan maksetut korvaukset ovat olleet lähinnä nimellisiä kohdistuen vain rannalla sijainneelle metsäpalstalle. Kesämökin virkistyskäytön ja jälleenmyyntiarvon kannalta vesistön puhtaus on ensiarvoisen tärkeä asia. Ympäristölupaa hakeva integraatti muodostuu uusista tuotantolaitoksista, joiden päästöjen arvioidaan lisääntyvän ja vesistön lämpökuormituksen kasvavan. Ympäristöhaittojen yhteisvaikutus tulee ilmi käytännössä vasta sitten, kun tuotantolaitokset ovat aloittaneet toimintansa. Suurimman vahingon joutuvat kärsimään tuotantolaitosten alapuolisen vesistön lähimmät rantakiinteistöt. Ympä- ristöluvassa tulee huomioida uusien tuotantolaitosten ranta kiinteistölle aiheuttamien haittojen ja arvonalenemisen korvaaminen täysimääräisesti.

116 116 Hakija tulee velvoittaa minimoimaan vesistöön kohdistuvat rasitteet kaikilta osin ja korvaamaan vuosittain vesistöön kohdistuvat haitat. Muistutuksessa on esitetty mihin yhteisiin alueisiin muistuttajan kiinteistöillä on osuuksia. 13. ÅÅ:n ym., omistaman, Vatianjärven rannalla sijaitsevan, tilan alueelle on rakennettu v.1996 vapaa-ajan asunto. Virkistyskäyttöluokituksen mukaan Vatianjärvi on edelleen vain tyydyttävän ja välttävän rajoilla. Siksi päästöt eivät saa lisääntyä nykyisistä toteutuneista määristä, vaan niiden pitää vähentyä. Toiminnasta ei saa myöskään aiheutua järvivesien lämpötilan nousua. Edun menetyksistä vaaditaan korvauksia silloin, jos vesistön päästöarvot tai lämpötila nousevat nykyisestä. Hakija on velvollinen maksamaan myös rantakiinteistöjen omistajille haittakorvaukset nykyisten vesistön päästöarvojen tai lämpötilan kasvaessa sekä ympäristön tilan heikkenemisestä. 14. ÄÄ:t ja ovat edellyttäneet, että lupaehtoja tiukennetaan päästörajojen osalta. Päästöjen tulisi vähentyä nykyisellään toteutuneista määristä, eivätkä missään tapauksessa saa lisääntyä. Tämä suuntaus päästöjen vähentymiseen on yhteiskunnassamme vallitseva normi myös muilla sektoreilla. Mikäli hakijan toiminnan johdosta päästöt tai veden lämpötila nousevat nykyisestä, on hakija veden laadun ja ympäristön tilan heikkenemisestä aiheutuneesta haitasta korvausvelvollinen vesialueiden ja rantakiinteistöjen omistajille. Hakija on korvausvelvollinen vesialueiden ja rantakiinteistöjen omistajille myös muista mahdollisista aiheuttamistaan haitoista (kuten ilmanlaadun heikkenemisestä), myös välittömästi vesistöön yhteydessä olevan Kapeenlammen osalta. Tehdasalueelle tulevaa liikennettä pitäisi vähentää käyttämällä lisääntyvässä määrin Keitele-Päijänne-kanavaa, koska uusi tehdas on ihanteellisesti keskeisellä paikalla kanavan varrella. Muistuttajat ovat pidättäneet puheja valitusoikeuden sekä mahdollisuuden täydentää tekemäänsä muistutusta. 15. ÖÖ on viitannut ympäristönsuojelulain ensimmäiseen pykälään ja todennut, että lain tarkoitus on selvä ja Suomea sitovat myös kansainväliset sopimukset ja EU:n asettamat määräykset. Vesistöpäästöt kasvaisivat hakijan esittämän taulukon mukaan %. Hakijat ovat todenneet, että on mahdollista, että hyvä ekologinen tila ei tule toteutumaan ja että vesialue ainakin osittain jää ikuisesti huonommaksi. Tätä ei voida pitää hyväksyttävänä. Mikäli riittäviä keinoja ekologisen luokan parantamiseen ei ole, ei tule ryhtyä tilannetta pahentaviin toimenpiteisiin. Nykyisellä toiminnalla ei ilmeisesti ole ollut kyseenalaista, että tavoitteeseen pyritään ja se saavutetaan. Sekään, että uusi hanke on kansantaloudellisesti mahdollisesti merkittävä, ei oikeuta luopumaan ympäristön parantamistavoitteista. Hakemuksessa todetaan, että jätevedet tultaisiin käsittelemään olemassa olevilla puhdistamoilla, jotka uudistetaan vastaamaan uutta tilannetta. Onko tämä riittävää? Ympäristönsuojelulaki edellyttää, että toiminnanharjoittaja tekee kaikkensa ympäristön pilaantumisen estämiseksi. Hakemuksessa oleva toteamus siitä, että vesireitillä vedenlaatu todennäköisesti heikkenee jonkin verran, on hyvin epämääräinen, mutta selvästi todetaan, että tilanne ympäristön kannalta tulee huononemaan, mitä ei voi pitää hyväksyttävänä. Jos hanke toteutetaan, on myös oltava korkein mahdollinen tekninen taso, jotta estetään ympäristön enempi pilaantuminen ja sen sijaan edesautetaan sen parantumista nykyisestä.

117 117 Muistutuksessa on esitetty hakemuksessa olevaa lupaehtotietoa sekä vuosien 2013 ja 2017 päästötietoja ja kysynyt mitkä ovat arviot vuoden 2018 ja sen jälkeisten vuosien osalta? Hakemuksen mukaanhan uusi tehdas otetaan käyttöön vuoden 2017 loppupuolella. Vesistön ravinnepitoisuuden lisäystä koskeva prosenttilukema on saatu vertaamalla Pohjois-Päijänteen arvioitua fosforin ja typen määrän nousua/litra tehtaan alapuolisen vesistön tämän hetkiseen todelliseen määrään/litra. Tämä ei anna oikeata kuvaa ravinnepitoisuuksien noususta vesistössä ja muistuttaja on kysynyt mikä on todellinen ravinnepitoisuuksien nousu prosentteina? Muistuttaja on todennut, että jäähdytysvettä on tarkoitus käyttää moninkertainen määrä nykytilanteeseen verrattuna ja kysynyt eikö jäähdytysvesien käsittelyyn ole olemassa parasta mahdollista tekniikkaa? Lisäksi muistutuksessa on tiedusteltu mahdollisuutta juoksuttaa Keiteleestä lisää vettä sellaisina aikoina kun Kuhnamon ja Vatianjärven pinta on alhaalla. Keiteleen pinta-ala on lähes 500 km 2, joten tehtaan yläpuolella riittää puhdasta vettä ja vesimäärän lisäys toisi parannusta alapuolisen vesistön ongelmiin. Onko mahdollista juoksuttaa vettä Paatelan sulun kautta? Kapeenkosken yläpuolella oleva Kapeenlampi on myös yhteydessä vesireittiin ja sen pinnan vaihtelu seuraa vesireitin pinnan korkeutta. Useina talvina lampi kärsii hapen puutteesta, jos veden pinta on syksyllä alhaalla. Korvauksien osalta hakemuksessa vedotaan siihen, että aikaisemmin on jo maksettu kertakaikkiset korvaukset rantakiinteistöjen ja vesialueiden omistajille. Tämä on ristiriidassa sen kanssa, että hakemuksessa esitetään huomattavaa muutosta aikaisempaan tilanteeseen ja ympäristön kuormitusta esitetään lisättäväksi vaikka sen pitäisi vähentyä. Mikäli hakijoiden toiminnan tai toimimattomuuden johdosta ympäristön tila huononee, ovat hakijat korvausvelvollisia veden laadun ja ympäristön heikkenemisestä aiheutuvista haitoista, menetyksistä ja vahingoista vesialueiden ja rantakiinteistöjen omistajille. Muistuttaja katsoo myös, että aiotaan luopua vesienhoidon suunnittelussa asetetusta tavoitteesta, jonka mukaan järvien ekologisen tilan tulee parantua. Näin ollen muistuttaja on oikeutettu saamaan täysimääräisen korvauksen siitä, että mm. kiinteistön käyttömahdollisuudet eivät lisäänny, kiinteistön arvo alenee ja sen jälleenmyyntiarvo ei parane. Ympäristöluvassa tulee huomioida rantakiinteistölle aiheutuvien haittojen ja arvonalenemisen korvaaminen täysimääräisesti. Vaaditut korvaukset eivät korvaa mahdollisia odottamattomia vahinkoja. Kiintoaineita varten on asetettava lupaehto, koska ei ole varmaa, mikä on vesistöön pääsevien kiintoaineiden määrä ja laatu. Hakijan kiintoaineraja-arvoesitys 1500 kg/d vaikuttaa ympäristön kannalta paremmalta suunnalta, koska v päästö oli 2250 kg/d. Aikaisemman lupapäätöksen aikana on ollut voimassa vanha ympäristönsuojelulaki, joten entisiä päästörajoja ei voi ottaa vertailukohdaksi uusia rajoja arvioitaessa. BAT vertailussa on hakemuksessa päästy hyviin arvoihin. Vesistön kannalta niillä ei ole merkitystä, jos päästöjä tulee samaan vesimäärään nykyistä enemmän, jolloin vesistön tila heikkenee. 16. AA1:t, , , BB1, CC ovat todenneet, että heidän kiinteistöt rajoittuvat Vatianjärveen sen pohjoispäässä ja Kapeenlampeen, lisäksi kiinteistöillä on osuudet yhteisessä Kapeenlammessa, osuudet yhteisissä vesialueissa Vatianjärvessä, osuudet

118 118 yhteisessä vesialueessa Kuhnamojärvessä ja osuudet yhteisissä maa-alueissa jotka rajoittuvat Vatianjärveen ja Kapeenlampeen. Kapeenlampi on pieni matala lampi josta on vesiyhteys ko. vesistöön Kapeenkosken yläpuolelle. Muistuttajat eivät hyväksy että vesireitillä vedenlaatu hakemuksen mukaisesti todennäköisesti heikkenee jonkin verran ja, että veden pintalämpötilat nousevat. Vedenlaatu vesireitillä ei saa heikentyä nykyisestä, vaan sen pitää parantua. Päästöt eivät saa lisääntyä nykyisistä toteutuneista määristä, vaan niiden pitää vähentyä, päästörajoja tulee tiukentaa lupaehdoissa. Lisäksi on vaadittu, että toiminnasta ei saa aiheutua järvivesien lämpötilojen nousua. Kyseessä on uusi ja massiivinen tehdaskokonaisuus. Kyseessä on uusi ja massiivinen tehdaskokonaisuus. Mikäli hakijoiden toiminnan johdosta päästöt vesistöön lisääntyvät nykyisestä tai/ja veden lämpötilat nousevat nykyisestä, ovat hakijat aiheutuvista haitoista korvausvelvollisia rantakiinteistöjen ja vesialueiden omistajille. Hakijat ovat korvausvelvollisia rantakiinteistöjen ja vesialueiden omistajille myös muista mahdollisista hakijoiden toiminnan aiheuttamista haitoista. Hakemuksessa on todettu, että tehdasalueelle tuleva liikennemäärä tulee lisääntymään nykyiseen verrattuna 2-2,5 kertaiseksi. Osa tehtaalle tulevasta liikenteestä kulkee tien nro 642 kautta. Kyseinen tie välillä Kuusa tie nro 69 on kapea ja sen piennaralue on olematon. On tärkeää, että tien nro 642 yhteyteen, välille Kuusa tie nro 69, tehdään kevyen liikenteen väylä. 17. DD1:t ovat todenneet, että Äänekosken tehdasintegraatin rakentamisen johdosta lupahakemuksen mukaan vesireitillä vedenlaatu todennäköisesti heikkenee jonkin verran ja veden pintalämpötilat nousevat. Veden laatu ei saa huonontua nykyisestä tilasta vesireitillä. Lisäksi on vaadittu, että veden lämpötilan noususta, eikä muistakaan tehdasintegraatin aiheuttamista, ennalta arvaamattomista asioista, ei saa aiheutua haittaa vesistölle tai ilmastolle. Jos hakijan toiminnasta johtuen vesistön tila huonontuu, aiheuttaen haittaa virkistys tai hyötykäytölle, alentaen muistuttajien kiinteistön arvoa, he vaativat aiheutetusta haitasta korvauksia. 18. EE , FF1:t , GG ja HH ovat olleet jatkuvasti huolissaan vesistön tilasta. On selvää, että Vatianjärven tila on huomattavasti kohentunut siitä, mitä se oli pahimmillaan ja 1970-luvuilla. Viime vuosikymmenen aikana järven virkistyskäyttö on lisääntynyt vesistön tilan kohentuessa ja on erittäin huolestuttavaa, että Vatianjärven tila olisi jälleen vaarassa muuttua käyttökelvottomaan tilaan. Veden laatu ei saisi heikentyä nykyisestä, vaan sen pitäisi parantua. Erityisesti lämpötilan nousulla ja vaihtelulla voi olla vaikutusta Vatianjärven tilaan. Vatianjärvessä on luonnollinen virtaama huomattavasti lisääntynyt ja se on oleellisesti vaikuttanut järven nykyiseen tilan edistymiseen ja luonnolliseen puhdistumiseen. Näin ollen voitaisiin olettaa, että Vatianjärven tila olisi kohentumaan päin, jos sitä ei kuormitettaisi entisestään. Pienetkin muutokset voivat vaikuttaa vesiekosysteemiin merkittävästi. Biotalouden lähtökohtana on, että kaikki prosessissa muodostuva tuote sekä biopolttoaine että jätteet käytetään mahdollisimman tarkasti hyödyksi. Tuotannossa tulisi käyttää parasta mahdollista ja uutta tekniikka sekä varsinaisessa

119 119 tuotantoprosessissa että sivutuotteiden käsittelyssä. Olisiko sivutuotteiden tarkemmalla jälkikäsittelyllä mahdollista vähentää ympäristökuormitusta sekä lisätä alueen työllistävää vaikutusta. Luonnon arvoa ei tulisi mitata rahassa. Vaikka muutokset päästömäärissä vaikuttavat pieniltä, voivat niiden vaikutukset luontoon olla peruuttamattomia. Muistuttajat kiinnittivät lupahakemuksessa erityisesti huomiota lisääntyvään virtaamaan vesistössä ja biologisen hapenkulutuksen kaksinkertaistumiseen. Lisäksi kuinka voidaan olettaa, että veden keskilämpötilan nousu ei vaikuttaisi jäätilanteeseen. Veden lämpötila tunnetusti vaikuttaa kalakantoihin ja vesiekosysteemin rakenteeseen ja sitä kautta kalastuksen harjoittamiseen sekä muuhun virkistyskäyttöön. Tulevan toiminnan päästöistä ja niiden vaikutuksista etenkin vesistöön tulisi tehdä tarkempia tutkimuksia. Lisäksi ympäristöluvassa ei kuvata mitenkään sitä miten ja kuinka usein ja kenen toimesta tehtaalta tulevia päästöjä seurataan. Ympäristöluvassa ei käy selville mistä päästöarviot on saatu ja millä perusteella raja-arvoiksi esitetään nykyisiä päästöjä korkeampia arvoja. Päästöt eivät saa lisääntyä nykyisestään vaan niiden tulee ensisijaisesti vähentyä. Veden laatu ei saa heikentyä eikä järven tila muuttua tulevan toiminnan takia. Suunnittelussa on kiinnitettävä huomioita paremmin ympäristövaikutusten ennaltaehkäisyyn sekä riskien minimointiin. Suunniteltu tehdasintegraatti on hyvä asiana alueen kehittymisen kannalta, mutta toimintaa tulisi harjoittaa luontoa ja ympäristöä kunnioittaen, unohtamatta ihmisten hyvinvointia. 19. II F yhtiön osakkaat ostivat maata ja rakensivat paritalon v Maa-alueen ostamiseen ja rakentamiseen vaikutti mm. se, että osakkaat tiesivät vesistön aikaisemmasta puhdistusoperaatiosta. Kuulutuksessa mainittuihin korvausten saajiin yhtiön osakkaat eivät ole Iukeutuneet. Rakentamisesta lähtien ei rannassa ole ollut yhtään sellaista päivää, jolloin vesi olisi ollut uimakeivotonta tai kalastaa ei olisi voinut. Vesistö on ollut asuinaikana hyvässä kunnossa. Kuulutuksesta ilmenee, että tuleva toiminta moninkertaistaa esim. jäähdytysvesien määrän. Tämän vaikutus Vatianjärven pintalämpötilaan on arvio niin kuin on muidenkin ympäristövaikutusten osalla. Mikäli toiminnasta aiheutuu sellaisia ympäristö- ym. haittavaikutuksia, jotka vaikuttavat järviveden laadun heikkenemiseen siten, että järvivedessä ei voi uida tai kalastaa tai kiinteistön arvo laskee, niin lupaehdoissa täytyy olla maininta täysimääräisestä korvauksesta kiinteistön omistajille 20. JJ1:t ovat todenneet, että Ristinlahden loma-asunto on rakennettu 1995 palvelemaan Kapeen koskikalastusalueelle tulevia ryhmiä. Jätevesikuormituksen lisääntyminen vesistössä tulee vähentämään kalastajien ja virkistäytyjien määrää Kapeen alueella ja samalla mökin vuokrista saatavaa tuloa. Vuokratulo kuluneena vuonna on , sis. alv 10 %. Päästöjen lisääntyessä vaaditaan korvausta vuokratulojen pienenemisestä 3000 /a. Ensisijainen toive on, että päästöt eivät lisäänny uuden tehtaan rakentamisen myötä. 21. Kapeenkoski Oy on matkailuyritys, joka pyrkii erottautumaan markkinoilla ekologisena ja ympäristövastuullisena toimijana. Yhtiön tärkeimpiä ohjelmapalveluita ovat kalastus ja muut vesillä tehtävät aktiviteetit. Päästöjen lisääntymi-

120 120 sellä on suora negatiivinen vaikutus yrityksen imagoon ja liiketoimintaan. Tulevaisuuden matkailuvalttina Suomessa on puhdas ilma, puhtaat vedet ja puhdas luonto sekä turvallinen ympäristö. Yhtiön edustajat toivovat, että uuden tehtaan rakentaminen ei lisää päästöjä nykyisiin verrattuna. 22. KK huomauttaa, että uudelle biotuotetehtaalle haettavaan ympäristölupaan ei tule suostua. Tehdas saastuttaa vesistöä erittäin laajalla alueella ja vuosikymmenien saastuttamisen jälkeen ympäristöpäästöjen määrä vielä lisääntyisi. Viime vuosina vesistö Vatianjärvessä on hieman parantunut mutta nyt saastuttamista halutaan edelleen jatkaa ja tilannetta huonontaa. Huomautettakoon myös että vesistön tila lienee jo nyt peruuttamattomasti tuhottu ja sen virkistyskäyttö menetetty. Kuten lupahakemuksestakin käy ilmi Äänekosken ympäristön vesistöalue kuuluu Kymijoen vesistöalueeseen, Vatianjärven-Kuhnamon alueeseen. Kuhnamojärvessä kohtaavat Saarijärven ja Keiteleen reittien vedet, jotka jatkuvat edelleen Päijänteeseen. Päijänteestä johdetaan pääkaupunkiseudun juomavesi. Käsittämätöntä luonnon tuhoamista ja ihmisten terveydellä pelaamista. Muistuttaja vastustaa ehdottomasti uuden biotehtaan ympäristöluvan myöntämistä (mukaan lukien kuoren kuivaus ja kaasulaitos, mädättämö sekä integraatissa syntyvien jätevesien ja Äänekosken kaupungin yhdyskuntajätevesien käsittelyä eli vesistöön laskemista). Toisin kuin hakijat esittävät minkäänlaista kertakorvausta vesistön pilaamisesta ei ole maksettu, jollei sellaisena pidetä korvausta suuruudeltaan neljä(4) Suomen markkaa, joka maksettiin kymmenien vuosien saastuttamisen jälkeen. Muistuttajan kanssa ei ole tehty kertakorvauksesta minkäänlaista sopimusta eikä muistuttaja olisi sellaiseen missään tapauksessa koskaan suostunutkaan. Muistuttaja vaatii hakijoilta korvausta jo tehdystä vesistön saastuttamisesta ja tulee vaatimaan korvauksia myös vastaisuudessa. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakija on esittänyt vastineenaan seuraavaa:

121 121 Keski-Suomen ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat vastuualue Jätevedet ja hulevedet ELY-keskus on lausunnossaan esittänyt ympäristölupahakemuksessa esitettyjä lupaehtoja tiukempia raja-arvoja kokonaisfosfori- ja AOX-päästöille vesistöön. Lisäksi ELY-keskus on esittänyt hakemuksessa esitetystä poiketen raja-arvot myös kokonaistypelle ja kiintoaineelle. Hakija ei pidä ELY-keskuksen vaatimuksia perusteltuina ja toistaa ympäristölupahakemuksessa esitetyt näkökohdat jätevesipäästöille asetettavia raja-arvoja koskien. Hankkeen yhteydessä laadittujen vedenlaatumallinnusten mukaan vesistön tila ei olennaisesti muutu nykyisestä hakemuksessa esitetyillä lupaehdoilla. Näin ollen kuormitus-raja-arvojen säilyttäminen nykytasolla on ympäristönsuojelullisesti perusteltua ja mahdollista. Lisäksi tulee huomioida, että Hakijan esittämä arvio tulevasta kuormituksesta on esitetty vuositasolla. Mikäli eri parametreille asetettavat luparajat asetetaan kuukausitasolle, raja-arvojen tulee mahdollistaa biologisen puhdistamon toimintaan kuuluva normaali vaihtelu, joka voi yksittäisenä kuukautena olla suurempi kuin arvioitu kuormitus vuositasolla. Hakijan esittämät luparajat jätevesikuormitukselle ovat kokonaisuudessaan jo erittäin tiukat ja mahdollistavat vain vähän vaihtelua kuukausitasolla. Lisäksi hakemuksessa esitetyt kuormitusraja-arvot asettuvat tasoltaan kautta linjan massa- ja paperiteollisuuden BAT-dokumentissä esitettyjen päästötasojen vaihteluvälien alarajan tuntumaan ja fosforin osalta jopa alle BAT-dokumentissa esitettyjen minimipäästötasojen. Lisäksi tulee huomioida, että integraatin kokonaisjätevesikuormituksessa on mukana Äänekosken kaupungin yhdyskuntajätevedet ja muiden integraatin teollisten toimintojen jätevedet (CP Kelco ja Speciality Minerals Nordic). Nämä eivät sisälly BAT-referenssidokumentin soveltamisalaan ja niiden kuormitusosuus tulisi vähentää vertailusta BATpäästötasoihin. Hakijan esittämät päästörajat koskevat kaikkia vesistöön johdettavia kuormitustilanteita erilaiset häiriötilanteet sekä tehtaan ylös- ja alasajotilanteet mukaan lukien. BAT-referenssidokumentissa esitetyt päästötasot sen sijaan koskevat vain normaaleja toimintaolosuhteita. Hakijan esittämiä päästörajoja vesistöön johdettavalle kuormitukselle voidaan siten pitää erittäin vaativina parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisiin mahdollisuuksiin verraten. Jätevedenpuhdistamon BAT-tason mukaisuus varmistaa päästöjen hallinnan korkean tason. Kiintoaineraja-arvon osalta Hakija toistaa näkemyksensä, että BAT-päästötason mukainen toiminta voidaan todentaa kiintoaineen osalta riittävällä tavalla velvoitetarkkailun ja vuosittaisen viranomaisraportoinnin kautta ilman ehdottomien raja-arvojen asettamista. Nykyaikaisilta jätevedenpuhdistamoilta vesistöön joutuva kiintoaine koostuu lähinnä biologisesta puhdistusvaiheesta laskeutumattomista lietehiukkasista. Niiden mukana kulkeutuva kuormitus ilmenee suoraan myös muista lupaparametreista, erityisesti kokonaisfosforipäästöistä. Typen raja-arvon asettamiseksi hakija toistaa näkemyksensä, että kokonaistyppi ei yleensä esiinny sisävesissä rehevöitymistä säätelevänä minimiravinteena, vaan vesistöt ovat yleensä fosforirajoitteisia. Äänekoski-Vaajakoski -vesireitin velvoitetarkkailutulosten perusteella elinympäristö on levien kannalta fosforirajoitteinen eikä typen poistolla näin ollen ole juurikaan vaikutusta vesireitin rehevyystasoon. Vastaavasti kuin kiintoaineessa, voidaan kokonaistypelle asetetun parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukainen päästötaso varmentaa riittävällä tavalla velvoitetarkkailun ja vuosittaisen viranomaisraportoinnin kautta.

122 122 Biotuotetehtaan AOX-päästöjen odotetaan kohoavan nykyisestä lisääntyneen tuotannon ja valkaisukemikaalien valmistusmäärän takia. Jätevedenpuhdistamon toiminnan tehostaminen ei juuri vaikuta AOX-yhdisteiden poistotehokkuuteen, joten päästöjen odotetaan kohoavan tuotantomäärän suhteessa uusimmasta teknologiasta huolimatta. Hakija korostaa, että Äänekosken tehtaiden nykyinen AOX-päästötaso on tuotantomääriin nähden yksi maailman sellutehtaiden alhaisimmista ja hakijan esittämän lupaehdon 500 kg/d saavuttaminen edellyttää jatkuvasti vähintään yhtä hyvän suorituskyvyn saavuttamista. Hakija pyrkii kehittämään biotuotetehtaan prosessia niin, että kuormitus vesistöön kaikissa tilanteissa on mahdollisimman pieni. Hakijan lisääntyvä jäähdytysvedenottomäärä ei tule vaikuttamaan Mämmensalmesta juoksutettavaan määrään, eikä siten Kuhnamon pohjoisosan tilaan. Integraattiin kuuluvien laitosten vedenotossa tullaan noudattamaan Itä-Suomen vesioikeuden 111/I/70 päätöksessä esitettyjä juoksutusmääriä. Puunkäsittelyn alueen hulevesien viivytysallas tullaan hakemuksessa esitetystä poiketen rakentamaan samanaikaisesti muun biotuotetehtaan kanssa, joten allas on käytössä jo tehtaan toiminnan käynnistyessä. Lupapäätökseen ei siten tarvitse asettaa tämän osalta erityistä määräaikaa. Viivästysallas tullaan mitoittamana siten, että altaassa pystytään käsittelemään puukentän hulevedet kaikissa tavanomaisissa sääolosuhteissa. Tarkemmat mitoitusperusteet täsmentyvät detaljisuunnittelussa. Vesien tarkkailu ja raportointi Hakija pyrkii järjestämään hulevesien tarkkailun mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla. ELY-keskuksen ehdottama sameuden määritys hulevesistä ei Hakijan näkemyksen mukaan tuo erityistä lisäarvoa hakemuksessa esitettyyn seurantaan (ph, johtokyky, kiintoaine, COD Cr, kokonaisfosfori- ja typpi), mutta tarkkailun sisältö tullaan joka tapauksessa sopimaan yhdessä ELY-keskuksen kanssa ennen toiminnan aloittamista. Hakija katsoo, että vesistöalueen tarkkailuohjelmaa voidaan laajentaa nykyisestä ELY-keskuksen esittämällä tavalla sekä jäähdytysvesien vaikutusten että vesistön pohjasedimentin osalta. Pohjasedimenttiä koskeva tarkkailu tulee suorittaa siten, että tuloksia voidaan hyödyntää vesistön ekologisessa luokittelussa. Tarkkailun täsmällisestä sisällöstä, kustannuksista ja niiden jakamisesta on sovittava erikseen yhteistarkkailuohjelman päivityksen yhteydessä. Hakemuksessa on esitetty, että vesieliöstölle vaaralliset ja haitalliset aineet määritetään kertaluonteisesti tehtaan käynnistyttyä ja tarkkailuohjelmiin sisällytetään tarpeellisilta osin ne päästökomponentit, joiden kynnyspitoisuudet ylittyvät. Hakijan käsityksen mukaan tämä vastaa ELY-keskuksen esittämää vaatimusta haitallisten aineiden kartoituksesta ja tarkkailusta. Jätevedenpuhdistamot ja varoallas Hakija on hakenut yhteisiä luparajoja kemi-mekaaniselle jätevedenpuhdistamolle (puhdistamo 1) sekä biologiselle jätevedenpuhdistamolle (puhdistamo 2).

123 123 Tehdasintegraatista syntyvää kuormitusta tulee tarkastella kokonaisuutena ja mahdollistaa jätevesien vaihtoehtoinen käsitteleminen joko osittain tai kokonaisuudessaan biologisella puhdistamolla lupapäätöksessä annettujen metsäteollisuusintegaattia koskevien luparajojen puitteissa. Jätevesikuormitukselle annettavat lupaehdot tulee asettaa nykyiseen tapaan yhteiskuormitukselle molemmilta puhdistamoilta. Yhteiskäsittelyyn johdettavat yhdyskuntajätevedet voidaan tarvittaessa johtaa jätevedenpuhdistamon varoaltaaseen muiden puhdistamolle johdettavien jätevesien tavoin. Sen sijaan lausunnossa mainittu (kaatopaikalla sijaitseva) ruoppauslieteallas ei sovellu yhdyskuntajätevesien varastointiin ylivirtaamatilanteissa tai muissa poikkeustilanteissa. Ruoppauslietealtaan käyttö ei ole mahdollista sen rakenteen vuoksi. Yhdyskuntajätevesien mahdolliset ohituksia ja poikkeustilanteita koskevat vaatimukset ja luparajat tulee käsitellä Äänekosken Energian Teräväniemen puhdistamon luvassa. Ohitusmahdollisuus koskee tilanteita, joissa yhdyskuntajätevesien johtaminen biologiselle puhdistamolle olisi estynyt esimerkiksi biologisen puhdistamon toimintahäiriössä, jolloin aktiivilietteen toipuminen häiriötilanteesta pitkittyisi ja vaikutukset vesistöön olisivat merkittävästi suuremmat kuin ohjaamalla yhdyskuntavedet kemi-mekaanisen käsittelyn kautta vesistöön Äänevoiman Energian toimesta. Yhteispuhdistamon varoaltaan käyttö ei poista tätä tarvetta, vaikka antaakin melko laajat mahdollisuudet häiriötilanteiden hallintaan. Päästöt ilmaan ELY-keskus on lausunnossaan katsonut, että kokonaisrikkipäästön raja-arvo voisi olla hakijan esittämää tiukempi. Hakija ei kuitenkaan pidä perusteltuna asettaa tehtaan kokonaisrikkipäästöille hakemuksessa esitettyä päästörajaa tiukempaa luparajaa. Hakijan esittämät päästörajat perustuvat ilmanlaadun mallinnukseen, jonka perusteella vaikutukset ilmanlaatuun jäävät vähäisiksi ja paikallisiksi. Yhdyskuntien ilmanlaadulle lainsäädännössä (VNa 38/2011 ja VNp 480/96) annetut ohje- ja raja-arvot alitetaan hakijan esittämillä luparajoilla kaikilta osin erittäin selvästi. Melu Laitos tullaan suunnittelemaan niin, että tehdasintegraattista ei aiheudu melutason ohjearvon ylityksiä jotka on määritetty valtioneuvoston päätöksessä (VNp 993/1992). Puunkäsittelystä aiheutuvaa melua pyritään vähentämään mm. sulatuskuljettimien melusuosuojauksella, melun suuntaukselle sekä suurten ja vähän melua aiheuttavien puunkäsittelykoneiden käytöllä. Meluntorjuntatoimien riittävyys tullaan tarkistamaan melumittauksin ja -mallinnuksin. Täydentäviä toimia, kuten ELY-keskuksen ehdottamien meluvallien tai -seinien rakentamista, tullaan tarkastelemaan siinä tapauksessa, että primääriset meluntorjuntatoimet eivät ole riittäviä. ELY-keskuksen esittämä lupamääräys maksimiäänitasolle ei vastaa nykyistä ympäristölupakäytäntöä, eikä Hakija pidä esitettyä lupaehtoa tarpeellisena. Meluselvityksissä esiintyvät maksimiäänitasot esiintyvät käytännössä poikkeuksetta tehdasalueen sisäpuolella, lähellä melulähteitä. Melua koskevien lupamääräysten tulee koskea vain lähimpiin häiriintyviin kohteisiin kantautuvaa melua, jotka sijaitsevat aina tehdasalueen ulkopuolella. Hakija pyrkii aktiivisesti toteuttamaan meluntorjuntatoimia, jolloin ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi ja melutason määrittämiseksi riittävät Valtioneuvoston päätöksen ohjearvojen mukaisesti asetettavat melutason raja-arvot.

124 124 Jätteet ja sivutuotteet Hakemuksessa esitetyt sivutuotteet (meesa, poltettu kalkki, kalkkipöly) voidaan uuden jätelain (646/2011) 5 :n 2 momentin perusteella luokitella sivutuotteiksi. Tämä ei ole aikaisemmin lainsäädännöllisesti ollut mahdollista. Meesa, poltettu kalkki ja kalkkipöly täyttävät normaalitoiminnassa sivutuotteiksi luokittelemiselle asetetut kriteerit. Metsä Fibre Oy:n nykyisillä tehtailla on voimassa olevia sopimuksia meesan, poltetun kalkin sekä kalkkipölyn jatkokäsittelystä niitä hyödyntävien yritysten kanssa. Meesaa toimitetaan lannoitetoimintaa harjoittaville yrityksille. Poltettua kalkkia toimitetaan stabilointikäyttöön jätteitä ja pilaantuneita maamassoja käsitteleville yrityksille. Kalkkipölyä toimitetaan sopimusten mukaisesti takaisin kalkkitoimittajalle, joka käyttää kalkkipölyä mm. pigmentin raakaaineena. Näin ollen kaikkien jakeiden jatkokäytöstä on varmuus. Toiminnasta syntyvä meesa, poltettu kalkki ja kalkkipöly luokitellaan jätteeksi ainoastaan siinä tapauksessa, että ne eivät täytä poikkeuksellisesti esimerkiksi tuotannossa olleesta häiriöstä tai muun vastaavan syyn vuoksi niiden suunnitellun käyttökohteen asettamia laatukriteereitä ja lainsäädännön vaatimuksia, jolloin ne voidaan joutua loppusijoittamaan jätteenä kaatopaikalle. Sivutuotteiden laadunvalvontaa tehdään omavalvontasuunnitelman mukaisesti. Lajittelun hiekkarejekti tullaan hyödyntämään nykyiseen tapaan tehdasalueen viherrakentamisessa, mukaan lukien kaatopaikan maisemointi. Lajittelurejekti koostuu pääasiassa hakkeen mukana tulleesta hiekasta, tikuista ja puun palasista, mutta sisältää myös pieniä määriä metallia ja muovia. Mahdollinen metallin ja muovin määrä on kuitenkin niin vähäinen, ettei se Hakijan näkemyksen mukaan muodosta estettä hyödyntämiselle viherrakentamisessa. Kemikaalit ja riskien hallinta ELY-keskuksen esittämät näkökohdat kemikaalien varastointia ja käyttöä koskien vastaavat nykyisiä käytäntöjä metsäteollisuudessa. Kemikaaliturvallisuus otetaan monin tavoin huomioon laitoksen suunnittelussa ja käytössä. Kemikaalit varastointialueet tullaan rakentamaan noudattamalla kemikaalilainsäädäntöä ja toiminnalle haetaan Tukesilta tarvittavat luvat. Hakija katsoo, että ELY-keskuksen esille nostamat REACH-asetuksen mukaiset määräykset kemikaaleista eivät kuulu ympäristöluvan käsittelyn piiriin. ELY-keskuksen lausunnossaan esittämät vaatimukset riskikartoituksista ja riskienhallintasuunnitelmasta vastaavat Hakijan ympäristölupahakemuksessa esittämiä käytäntöjä. Yksittäiset kysymykset Kohdan 13.1 jäähdytysvesillä tarkoitetaan erilaisten koneikoiden öljykiertojen jäähdytysvesijärjestelmiä. Koneikkojen jäähdytysvedet johdetaan putkistoihin ja/tai kanaaleihin, jotka varustetaan öljynerotuskaivoilla tai säiliöillä mahdollisten öljyvuotojen varalta. Öljynerotusjärjestelmät tarkastetaan ja puhdistetaan määräajoin. Lupahakemuksessa esitettyihin jätevedenpuhdistamon lietteen käsittelypaikkoihin pyydettiin lausunnossa tarkennuksia. Biologisella jätevedenpuhdistamolla syntyvä bioliete käsitellään mädättämöllä tai johdetaan sellutehtaan soodakattilaan poltettavaksi. Kuituselkeyttimen liete ja jätevedenpuhdistamon tertiäärivaiheen liete käsitellään kuoren kaasuttimella ja syntynyt tuotekaasu hyödynne-

125 125 tään meesauunilla. Kemi-mekaanisella puhdistamolla syntyvä kuituliete poltetaan tehdasalueen voimalaitoksella tai toimitetaan materiaalihyötykäyttöön. Suunnitellulla mädättämöllä syntyvä mekaanisesti kuivattu mädäte käsitellään kuorenkuivaimessa ja poltetaan tuotekaasuna meesauunilla. Hakija on toimittanut aluehallintovirastolle ympäristölupapäätöksen kertoelmaosan BAT 8- taulukkoon lisättäväksi tiedot ELY-keskuksen esille nostamasta happimittauksesta. BAT 31 taulukossa on esitetty matalaenergisen lämpövirran hyödyntäminen mm. kuoren kuivauksessa. Lisäksi matala energistä jäähdytysvesilämpöä pyritään hyödyntämään myöhemmin rakennettavilla biotuotelaitoksilla. Muilta osin hakijalla ei ole Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen lausuntoon huomautettavaa. Keski-Suomen ELY-keskus, kalatalousviranomainen Hakijan näkemyksen mukaan hakijan ympäristölupahakemuksessa esittämä nykyisen sellutehtaan velvoitetta vastaava euron suuruinen kalatalousmaksu on riittävä ja sillä voidaan kompensoida mahdollisesti lisääntyviä jätevesien johtamisesta aiheutuvia haittoja. Vedenlaatu- ja kalataloustarkkailun tulosten mukaan alueen kalaston tila on yleisesti ottaen hyvä ja esimerkiksi arvokaloja kuten kuhaa, siikaa ja taimenta esiintyy yleisesti. Ympäristölupaa haetaan kuormituksen osalta voimassa olevilla lupaehdoilla, eikä jätevesikuormituksesta odoteta aiheutuvan erityisiä haittoja kalataloudelle myöskään jatkossa. Hankkeen kalataloudellisessa vaikutusarvioinnissa todetaan, että voimakkain vaikutus lisääntyvällä kuormitukselle on jäte- ja jäähdytysvesien purkupisteen läheisyydessä. Purkupisteen alapuolella vaikutukset vähenevät merkittävästi. Muutokset eivät vaikuta vaikutusarvion perusteella merkittävästi esimerkiksi taimenen vaellukseen Äänekoskella. Kuten hakemuksessa on todettu, on Äänekosken tehtaan nykyinen kalatalousmaksu lisäksi jo nyt merkittävästi muita vastaavia teollisuuslaitoksia korkeampi ilman erityisiä perusteita. Biotuotetehtaan ja jätevedenpuhdistamon prosessia tullaan kehittämään jatkuvasti niin, että päästöt vesistöön olisivat mahdollisimman pienet. Myöhemmin rakennettavilla biotuotelaitoksilla pyritään mahdollisuuksien mukaan hyödyntämään jäähdytysvesien sisältämää lämpöä. Tehtaan jäähdytysvesien vaikutuksia purkuvesistön kalastoon ja esimerkiksi vaelluskalojen liikkumiseen tullaan seuraamaan osana kalataloudellista tarkkailua. Kalataloudellisten haittojen kompensointiin on esitetty kalatalousmaksua, joka voidaan käyttää viranomaisen toimesta mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla. ELY-keskuksen mainitsema Keiteleen Mämmenkosken avaaminen vaihtoehtoiseksi nousuväyläksi voi olla yksi toimenpide, johon kalatalousmaksuja voidaan käyttää. Hakija näkee tämänkaltaisten pysyvien muutosten toteuttamisen vesistön kalataloudellisten olosuhteiden parantamiseksi positiivisena, mutta käytännön toteutus on ensisijaisesti kalatalousviranomaisen asia. Hakija huomauttaa lisäksi, että Mämmenkoskeen liittyvät kalataloudelliset velvoitteet liittyvät tällä hetkellä Äänekosken vesivoimalaitosta koskevaan vesioikeudelliseen lupaan (Itä-Suomen vesioikeus nro 111/I/70), joka on Metsä Board Oyj:n vastuulla. Mämmenkoskeen liittyvistä toimenpiteistä ei siten tule antaa yksilöityjä määräyksiä biotuotetehtaan ympäristöluvan yhteydessä.

126 126 Äänekosken kaupunginhallitus Hakija on hakemuksessa osoittanut, että jätevesien käsittelyteho täyttää valtioneuvoston asetuksessa 888/2006 esitetyt vaatimukset jätevesien käsittelystä laitoksen toimiessa normaalisti lupapäätöstä noudattaen. Lisäksi yhdyskuntavesille VNa:ssa asetetut vaatimukset poistotehokkuuden ja jäännöspitoisuuden suhteen ovat vaihtoehtoisia. Valtioneuvoston asetus yhdyskuntajätevesistä koskee nimensä mukaisesti yhdyskuntajätevesien käsittelyä ja johtamista. Yksinomaan yhdyskuntajätevesien käsittelyä koskevien puhdistustehovaatimusten laajentaminen koskemaan myös metsäteollisuudenjätevettä olisi merkittävä lainsäädännöllinen soveltamista koskeva, yhteispuhdistusta vaikeuttava linjaus, jota hakija pitää perusteettomana. Yhdyskuntajäteveden ja metsäteollisuuden jäteveden ominaisuudet eroavat merkittävästi toisistaan, eivätkä yhdyskuntajätevedelle soveltuvat määräykset ole sellaisenaan sovellettavissa metsäteollisuuden jäteveden tai yhdyskuntajäteveden ja metsäteollisuusjäteveden yhteiskäsittelylle. Hakijan näkemyksen mukaan yksittäistä jaetta koskevia luparajoja ei tule asettaa, koska jätevesien yhteiskäsittelyssä ei ole käytännössä mahdollista todentaa yksittäisten jakeiden reduktiota tai pitoisuuksia. Yhdyskuntajätevesien orgaaninen aines on erittäin helposti hajoavaa ja sitoutuu lietteeseen. Kiintoaineesta suurin osa jää esikäsittelyyn ja biologiselle puhdistamolle tuleva kiintoaines on suurimmaksi osaksi helposti hajoavaa orgaanista ainesta. Metsäteollisuuden jätevedet sisältävät myös niukasti biologisen puhdistamon toiminnassa tarvittavia ravinteita, kun taas yhdyskuntajätevesissä ravinteita on ylimäärin. Yhdyskuntajätevesien sisältämä typpi ja fosfori pystytään käyttämään lisäravinteina hyödyksi biologisessa puhdistuksessa ja puhdistamolle erikseen annosteltavien ravinteiden määrää voidaan mahdollisessa yhteiskäsittelyssä vähentää. Lisäksi yhdyskuntajätevesien poistoteho on vähintään samantasoinen kuin koko puhdistamon poistoteho, koska jätevedenpuhdistamon viipymä on pitkä ja jätevedet sekoittuvat täydellisesti, vaikka jätevedenpuhdistamolle johdettavien jätevesien pitoisuudet vaihtelevat. Yhdyskuntajätevesien puhdistusteho metsäteollisuuden jätevedenpuhdistamolla on edellä mainituista syistä johtuen suhteellisesti huomattavasti parempi kuin teollisuusjätevesien. Näillä perusteilla Hakija ei pidä tarpeellisena asettaa erillistä vaatimusta yhdyskuntajätevesien poistoteholle tai pitoisuuksille. Muilta osin Hakija viittaa edellä Äänekosken ympäristölautakunnalle antamaansa vastineeseen. Äänekosken kaupungin ympäristöviranomainen Ympäristölupahakemuksen mukainen lupaehtoesitys perustuu voimassa olevassa nykyistä tehdasta koskevassa ympäristölupapäätöksessä esitettyyn hyväksi todettuun tapaan asettaa luparajat. Hakija on esittänyt hakemuksessa, et-

127 127 tä se tulee jatkamaan BOD- ja kiintoainekuormituksen seurantaa ja raportointia nykykäytäntöjen mukaisesti, mikä mahdollistaa riittävän viranomaisvalvonnan. Biotuotetehtaan ilmapäästöjä koskevat lupaehdot on esitetty koskemaan vain normaaleja toimintaolosuhteita nykyisen ympäristöluvan, vallitsevan käytännön ja parhaan käyttökelpoisen tekniikan vertailuasiakirjan mukaisesti. Väkevien hajukaasujen käsittelyn häiriötilanteet tulevat pienenemään nykyisestä koska väkeviä hajukaasuja voidaan polttaa soodakattilan lisäksi meesauunilla ja rikkikonventerilla. Varapolttopaikkana toimii soihtupoltin. Keräily- ja käsittelyjärjestelmien käytettävyydelle esitetyt lupaehdot vastaavat nykyistä korkeaa vaatimustasoa, eikä niitä tulee tiukentaa lautakunnan esittämällä tavalla. Hajukaasujen käsittelyssä pyritään jatkuvasti mahdollisimman korkeaan käyttöasteeseen ja poikkeamat tästä johtuvat pääasiassa erilaisista mekaanisista ongelmista tai prosessin poikkeustilanteista, joita ei voi täysin välttää. Hakija pitää epätarkoituksenmukaisena, että käsittelyvaatimus asetettaisiin niin korkeaksi, että melko vähäisetkin häiriöt järjestelmässä johtaisivat lupaehdon ylityksiin. Lausunnossa esitetty vaatimus hakijan osallistumisesta tehtaalle johtavien yleisten liikenneväylien meluntorjuntatoimenpiteiden kustannuksiin ei perustu ympäristösuojelulakiin, eikä asiaa koskevia velvoitteita tule lähtökohtaisesti sisällyttää ympäristölupapäätökseen. Metsä Fibre Oy on mukana Äänekosken kaupunginhallituksen lausunnossa mainitussa erillisessä projektissa liittyen lisääntyvän liikenteen vaikutuksista kaupungin katuverkkoon. Julkisten liikenneväylien liikennejärjestelyihin ja meluntorjuntatoimenpiteisiin liittyvät kysymykset tulee hoitaa tapauskohtaisesti valtion, kunnan ja toiminnanharjoittajien välisillä neuvotteluilla, ei lupa-asiana. Myöskään lausunnossa esitetty lupamääräys liikennemelua koskien ei sellaisenaan perustu ympäristönsuojelulakiin. Ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa myönnettäessä tarkastellaan toimintapaikkaa ja sen välitöntä lähialuetta sekä toiminnasta aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Toiminnasta aiheutuva liikennemelu välittömässä toiminnan läheisyydessä tulee huomioiduksi toimintaa koskevissa yleisissä melumääräyksissä. Hakija on ympäristölupahakemuksessaan todennut, että toiminta suunnitellaan siten, että VNp:n mukaiset melutason ohjearvot eivät ylity. Toiminnanharjoittaja valitsee meluntorjunnan tekniset ratkaisut mahdollisimman tarkoituksenmukaisin keinoin eikä meluaidoista tai muista teknisistä ratkaisuista tule antaa ympäristöluvassa määräyksiä. Muita yleisten teiden liikenteeseen liittyviä kysymyksiä ei voida ratkaista ympäristöluvan yhteydessä (KHO:2014:115). Puunkäsittelystä aiheutuvaa melua pyritään vähentämään mm. sulatuskuljettimien melusuosuojauksella, melun suuntaukselle sekä suurten ja vähän melua aiheuttavien puunkäsittelykoneiden käytöllä. Biotuotetehtaan kemikaalisäiliöt tullaan varustamaan lainsäädännön mukaisin varoaltain. Jätevedenpuhdistamo tullaan hankkeen myötä uudistamaan kokonaisuudessaan. Nykyinen varoallas poistuu käytöstä ja uusi varoallas tullaan tekemään nykyiseen ilmastukseen. Uuden varoaltaan koko on m 3. Tehdasalueelle tullaan tekemään puuautoille mahdollisuus puhdistaa autot esim. harjalla ennen tehdasalueelta poistumista.

128 128 Hakija on valmis jatkamaan ilmanlaadun seurantaa nykyisen sopimuksen mukaisesti. Ilmanlaaduntarkkailua tulee jatkossakin tehdä nykyisen ilmanlaadun seurannan mukaisena yhteistarkkailuna ja tarvittaessa sopia osapuolten kanssa miten tarkkailu käytännössä toteutetaan. Tarkkailun järjestämisvelvollisuutta ei kuitenkaan kuulu Hakijalle asettaa. Muilta osin hakijalla ei ole Äänekosken ympäristölautakunnan lausuntoon huomautettavaa. Äänekosken kaupungin terveydensuojeluviranomainen Laitos tullaan suunnittelemaan niin, että tehdasintegraattista ei aiheudu melutason ohjearvon ylityksiä jotka on määritetty valtioneuvoston päätöksessä (993/1992). Puunkäsittelystä aiheutuvan melun hallintaan kiinnitetään erityistä huomiota ja melua pyritään vähentämään mm. sulatuskuljettimien melusuosuojauksella, melun suuntaukselle sekä suurten ja vähän melua aiheuttavien puunkäsittelykoneiden käytöllä. Biotuotetehtaan hiukkaspäästöt ilmaan tulevat olemaan selvästi alhaisemmat kuin nykyisellä sellutehtaalla. Ilmanpäästömallinnusten perusteella uuden tehtaan aiheuttamat hiukkaspitoisuudet ilmassa ovat erittäin alhaisia, ja alittavat erittäin selvästi lainsäädännössä (VNa 38/2011 ja VNp 480/96) annetut ohje- ja raja-arvot. Ilman laadun yhteistarkkailutulosten perusteella hengitettävien hiukkasten korkeimmat pitoisuudet ovat havaittavissa yleensä keväällä, jolloin luonnon ja liikenteen vaikutus on merkittävintä. Teollisten päästölähteiden rooli ihmisten hengityskorkeudella esiintyvien hiukkasten lähteenä on yleensäkin vähäinen. Näin ollen hakija katsoo, että hakemuksessa esitetty 120 m korkea savupiippu on täysin riittävä. Tätä korkeammalla savupiipulla ei suoritettujen ilmanlaatumallinnusten perusteella saavutettaisi enää olennaista hyötyä savukaasujen leviämisen ja ilman laadun kannalta. Biotuotetehtaalla on mahdollista käsitellä väkeviä hajukaasuja useamassa polttopaikassa, jolloin mahdolliset poikkeus- ja häiriötilanteet voidaan hallita paremmin ja hajupäästöt ympäristöön pystytään minimoimaan tehokkaasti. Väkevien ja laimeiden hajukaasujen pääpolttopaikkana toimii soodakattila. Väkeviä hajukaasuja voidaan polttaa myös meesauunilla ja rikkikonventterilla sekä varapolttopaikkana toimivassa soihtupolttimessa. Biotuotetehtaan varoaltaan suunnittelun lähtökohtana on, että sinne voidaan johtaa noin 12 tunnin aikana muodostuvat tehdasintegraatin jätevedet. Jätevedenpuhdistamon häiriötilanteissa tehtaiden ajomalleja muutetaan välittömästi vastaamaan jätevedenpuhdistamon tilannetta. Jätevedenpuhdistamolla tehtävät huoltotoimenpiteet ajoitetaan tehtaan vuosihuoltoseisokkien ajankohtiin. Lisäksi varoaltaaseen johdettu jätevesi pyritään johtamaan varsinaiseen puhdistusprosessiin mahdollisimman nopeasti tilanteen korjaannuttua, jolloin koko allastilavuus saadaan takaisin valmiustilaan. Näin ollen hakija katsoo, että hakemuksessa esitetty varoaltaan koko on täysin riittävä erilaisten häiriötilanteiden hallitsemiseksi. Teollisuusjätevesien ja yhdyskuntajätevesien ominaisuudet täydentävät toisiaan. Yhdyskuntajätevesien sisältämät ravinteet voidaan hyödyntää biologisen puhdistamon toiminnassa tarvittavina ravinteina. Jätevedenpuhdistamolle tullaan rakentamaan tertiäärivaihe jossa biohajoamatonta COD:tä saostetaan ke-

129 129 miallisesti ferri- tai alumiinisulfaatilla. Tertiäärivaiheen on selvityksissä todettu vähentävän jätevesien sisältämien suolistomikrobien määrää. Lisäksi yhdyskuntajätevesiä koskevien hygienisointi vaatimusten osalta Hakija toteaa, ettei ole järkevää hygienisoida kaikkia metsäteollisuusintegraatista tulevia jätevesiä yhdyskuntajätevesiä koskevien vaatimusten takia. Hakija katsoo kuitenkin, että yhdyskuntajätevesien vaikutusta vesistöalueella voidaan seurata veden hygieenisen tilan seurannalla velvoitetarkkailun yhteydessä. Hygienisoinnille ei näyttäisi myöskään olevan erityistä tarvetta, koska nykyiseltä Teräväniemen yhdyskuntajätevedenpuhdistamolta johdettava kuormitus ei ole tiettävästi aiheuttanut mikrobiologisia ongelmia alapuolisessa vesistössä. Lähistöllä ei myöskään ole erityisiä herkkiä kohteita, kuten uimarantoja. Tehtaan teknisten laiteratkaisujen varmistuttua ympäristöriskianalyysi tullaan päivittämään vastaamaan lopullista prosessia. Lisäksi tehtaalle tullaan laatimaan sisäinen pelastussuunnitelma sekä toimintaperiaateasiakirja ennen tehtaan käyttöönottoa Laukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Hakija tulee jättämään tehdasalueen rannan täyttöjä ja uuden sillan rakentamista koskevat vesilain mukaiset lupahakemukset viimeistään tammikuussa Lupahakemusten jättäminen aluehallintovirastolle aikaisemmin ei ole ollut mahdollista, koska alueen suunnittelu on ollut kesken ja muun muassa täyttöalueen laajuus on tarkentunut vasta suunnittelun edetessä. Hakemuksessa tullaan esittämään ruoppauksen toteutustekniikat sekä ennakoidut vaikutukset vesialueeseen. Ruoppauksissa tullaan kiinnittämään erityistä huomiota siihen, että kiintoaineen leviäminen hankealueelta muualle vesistöön saadaan minimoitua. Jäähdytystornien käyttöä on tarkasteltu yhtenä vaihtoehtona jäähdytysvesien hallintaan. Jäähdytystorneihin kuitenkin liittyy merkittäviä turvallisuusriskejä ja viihtyvyyshaittoja voimakkaan sumun muodostuksen ja jäätymisriskien vuoksi. Alueella on lisäksi saatavilla runsaasti makeaa raakavettä läpivirtausjäähdytystä varten. Näistä syistä johtuen on päädytty hakemuksessa esitettyyn jäähdytysratkaisuun. Hakija pyrkii kuitenkin löytämään tapoja jäähdytysvedenkäyttöön sekundäärilämpönä myöhemmin rakennettavilla biotuotelaitoksilla tai muilla teknisillä laiteratkaisuilla. Näin vesistöön johdettavaa lämpökuormitusta saadaan mahdollisesti pienennettyä edelleen hakemuksessa kuvatusta toimintamallista. Hakija tulee kehittämään valkaisuprosessiaan suunnitteluvaiheessa ja biotuotetehtaan käynnistyttyä niin, että mm. AOX-päästöt vesistöön olisivat mahdollisimman pienet. Hakija toistaa ympäristölupahakemuksessa esitetyt perustelut kokonaistypen ja kiintoaineen raja-arvojen asettamista koskien. Lisäksi Äänekoski-Vaajakoski vesireitillä elinympäristö on levien kannalta fosforirajoitteinen eikä typen poistolla näin ollen ole juurikaan vaikutusta vesireitin rehevyystasoon. Metsäteollisuuden jätevedet sisältävät myös niukasti biologisen puhdistamon toiminnassa tarvittavia ravinteita, kun taas yhdyskuntajätevesissä ravinteita on ylimäärin. Yhdyskuntajätevesien sisältämä typpi ja fosfori pystytään käyttämään lisäravinteina hyödyksi biologisessa puhdistuksessa ja puhdistamolle erikseen annosteltavien ravinteiden määrää voidaan mahdollisessa yhteiskäsittelyssä vähentää.

130 130 Puhdistamon tehokas toiminta ja riittävä puhdistustulos edellyttävät, että puhdistamolla on riittävästi ravinteita käytettävissä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että puhdistamolta vesistöön johdettava liukoinen fosfori- ja typpipitoisuus pyritään pitämään sellaisella tasolla, että voidaan varmistaa puhdistamon riittävä puhdistustulos. Ravinteiden mittaaminen on osa normaalia puhdistamon operointia. Teollisuuden ja yhdyskuntajätevesien yhteiskäsittelyn toteutuessa vesireitillä kokonaistypen pitoisuus pienenisi 1-2 % nykytilaan verrattuna. Lausunnossa esitettiin tarkistettavaksi hakemuksen taulukossa 28 esitetty kiintoainepäästö vuodelta Vuoden 2013 toteutunut kiintoainepäästö on taulukossa esitetty 2,3 tn/s eli kg/d. Lausunnossa todettiin, että ympäristölupahakemuksen taulukossa 9 esitetty biokaasun koostumus olisi virheellinen. Hakemuksessa oli todettu biokaasun koostuvan pääasiassa metaanista noin 65 % ja hiilimonoksidista 35 %. Hakija täsmentää, että biokaasu ei sisällä hiilimonoksidia vaan hiilidioksidia 35 %. Ympäristölupahakemuksen taulukossa 9 on biokaasun sisällön osalta tältä osin esitetty epähuomiossa virheellistä tietoa. Hakija on toimitetussa täydennyksessä ilmoittanut, että mädättämöllä tullaan käsittelemään ainoastaan hakemuksessa mainittuja kuitu- ja biolietteitä. Näin ollen esimerkiksi biojätteen ja vihermassan mädätykselle ei tarvitse asettaa lupamääräyksiä. Lausunnossa todetaan, että vesistövaikutuksia on tarkasteltu ainoastaan lisääntyvän jätevesikuormituksen perusteella, tarkastelussa ei ole huomioitu veden lämpötilan nousua eikä ruoppauksen mahdollisia vaikutuksia kuormitusta lisäävinä tekijöinä. Hakija toteaa, että vesistön lämpötilan nousun ei voida suoraan katsoa lisäävän ravinteita vedessä. Veden lämpötilan nousu voi lisätä vesistön typpikuormitusta, jos ilmakehän typpeä sitovat sinilevät lisääntyisivät. Tämän merkitys on kuitenkin vähäinen vesireitillä, koska vesistö on ravinteiden puolesta fosforirajoitteinen, jolloin typensidonnasta ei synny ns. kilpailuetua. Kohonnut lämpötila voi mahdollisesti myös vahvistaa lämpökerrostuneisuutta, jolloin pohjan happitilanne voi heiketä ja sisäinen kuormitus kasvaa. Happisimuloinneissa ei kuitenkaan havaittu merkittävää kasvanutta riskiä lisäravinnekuormitukselle, kun simuloinneissa huomioitiin kasvanut hapenkulutus virtausmuutosten lisäksi. Ruoppauksesta aiheutuvat vaikutukset rajoittuvat ruoppausajankohtaan eikä pitkäaikaisvaikutuksia ilmene vesistöalueella. Hakija toistaa, että Itä-Suomen vesioikeus on päätöksellään N:o 110/Ym I/83 määrännyt kertakaikkiset korvaukset Äänekosken tehtailla tapahtuneesta ja tapahtuvasta jätevesien vesistöön johtamisesta aiheutuneista ja aiheutuvista rahalla hyvitettävistä edunmenetyksistä, sikäli kuin jätevedet eivät aiheuta suurempaa kuormitusta vesistöön kuin johdettaessa jätevesiä voimassa olleen luvan nojalla. Suunnitellun hankkeen päästöt vesistöön tulevat olemaan nykyisen voimassa olevan ympäristöluvan sallimissa rajoissa ja huomattavasti edellä mainitussa Itä-Suomen vesioikeuden päätöksessä annetun jätevesien johtamisluvan sallimia päästöjä pienemmät. Kun hakija on jo kertaalleen velvoitettu maksamaan kertakarkkiset korvaukset sellutehdastoiminnasta aiheutuvista haitoista, jotka ovat korvausten määräytymishetkellä olleet uudesta tehtaasta aiheutuviin haittoihin verrattuna moninkertaiset, ei vahingonkorvausoikeudellisia perusteita lisäkorvausten maksamiselle uuden luvan mukaisen toiminnan pe-

131 131 rusteella ole. Näin ollen nyt käsiteltävässä ympäristöluvassa ei tule enää käsitellä jätevesien johtamisesta aiheutuvia korvauksia rantakiinteistöille tai vesialueiden omistajille. Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen Biotuotetehtaan suunnittelun edetessä jätevedenpuhdistamon modifiointitapa on tarkentunut. Jätevedenpuhdistamo tullaan uudistamaan kokonaisuudessaan hyödyntäen parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. Puhdistamolta vesistöön johdettava kuormitus tulee olemaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisten päästötasojen alarajalla tai jopa niiden alle. Näin ollen lausunnossa esitettyä selvitystä viiden vuoden kuluttua biotuotetehtaan käynnistymisestä ei ole tarpeen tehdä. Muilta osin hakijalla ei ole Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausuntoon huomautettavaa. Hakijalla ei ole huomautettavaa Eviran eikä kemikaali- ja turvallisuusviraston lausuntoihin. Muistuttajat CC Hakija on esittänyt ympäristölupahakemuksessa kalatalousmaksun pysyttämistä nykyisellään. Kalatalousmaksu maksetaan vuosittain Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, joka vastaa kalatalousmaksun käyttösuunnitelman toteutuksesta. Hakija viittaa korvausten osalta ympäristölupahakemukseen sekä Laukaan kaavoitus- ja rakennuslautakunnan lausuntoon antamaansa vastineeseen. Ympäristölupapäätöksessä ei ole syytä erikseen määritellä ympäristöriskianalyysien toimittamista kotitalouksille nähtäväksi. Riskianalyysit toimitetaan lainsäädännön mukaisesti asiaankuuluvalle viranomaiselle. DD Hakija viittaa korvausten osalta ympäristölupahakemukseen sekä Laukaan kaavoitus- ja rakennuslautakunnalle antamaansa vastineeseen. Ympäristölupapäätöksen ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (Keski- Suomen ELY-keskus). Biotuotetehtaan vesikierrot tulevat olemaan huomattavasti tiukemmin suljettuja kuin missään nykyisessä sellutehtaassa. Tämä vähentää merkittävästi tehtaalta tulevaa jätevesikuormitusta. Erittäin suljetun kierron ristikkäisvaikutuksena on puusta peräisin olevien vierasaineiden kuten kaliumin (K) ja kloorin (Cl) rikastuminen kemikaalikiertoon. Lisäksi klooria tulee tehtaan sisäiseen kemikaalikiertoon myös valkaisun jätevesien talteenotosta. Vierasaineiden rikastuminen aiheuttaa likaantumista ja korroosiota prosessilaitteissa. Biotuotetehtaalla kemikaalikierron vierasainetaseen hallitsemiseksi soodakattilan sähkösuotimella erottuvaa suolaa käsitellään muodostamalla kylläinen vesiliuos. Tästä liukenematon suola suodatetaan takaisin talteenottokiertoon ja vesifaasi johdetaan jätevedenpuhdistamolle. Vesifaasissa poistuu kloorin ja kaliumin lisäksi myös nat-

132 132 riumia ja rikkiä. Käsittelyyn otettavasta suolasta saadaan takaisin talteenottokiertoon 80 %:ia. Käsiteltävä suolamäärä riippuu sisään tulevasta kloridimäärästä ja näin ollen jätevedenpuhdistamolle johdettava natrium määrä vaihtelee käsiteltävän määrän mukaisesti. Mallinnusten perusteella keskimääräiset natriumpitoisuudet nousevat Vatianjärvellä ja Kuhnamon eteläosassa noin 1-2 g/m 3 ja Leppävedellä noin 0.5 g/m 3. EE:t Ympäristölupahakemuksessa esitetyt päästöraja-arvot koskevat kaikkia vesistöön johdettavia kuormitustilanteita erilaiset häiriötilanteet sekä tehtaan ylös- ja alasajotilanteet mukaan lukien. Hakija on sitoutunut toimimaan esittämiensä luparajojen puitteissa kaikissa tilanteissa eikä erillisiä luparajoja poikkeustilanteille siten ole tarve asettaa. Hakija viittaa korvausten osalta ympäristölupahakemukseen sekä Laukaan kaavoitus- ja rakennuslautakunnalle antamaansa vastineeseen. Äänekoski-Vaajakoski-reitin vesistötarkkailu tullaan suorittamaan Keski- Suomen ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Kuusaan kipinä kyläseura ry Liikennejärjestelyt teillä nro 637 ja 642 eivät kuulu ympäristölupapäätöksen piiriin. FF , ZZ , ÅÅ , ÄÄ , DD ), II Hakija viittaa korvausten osalta ympäristölupahakemukseen sekä Laukaan kaavoitus- ja rakennuslautakunnalle antamaansa vastineeseen. YY:t Hakija viittaa Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelle antamaansa vastineeseen jätevesistä, vesien tarkkailusta ja raportoinnista sekä melun torjuntatoimenpiteistä. Lisäksi Hakija korostaa, että esitetyt luparajat asettuvat parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisten päästörajojen minimitasolle tai jopa alle. Hakija pyrkii säilyttämään nykyisen puuston alueella. Voimalinjahankkeelle on tehty lain mukainen ympäristövaikutustenarviointimenettely. Muilta osin voimalinjahanke toteutetaan lunastus- ja sähkömarkkinalakien mukaisesti. Näin ollen hanke ei kulu ympäristölupapäätökseen piiriin. Hakija viittaa korvausten osalta ympäristölupahakemukseen sekä Laukaan kaavoitus- ja rakennuslautakunnalle antamaansa vastineeseen. Leppäveden kalastuskunta ym. Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Hakija viittaa lupaehtoja koskevien vaatimusten osalta Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelle antamaansa vastineeseen.

133 133 Kalatalousmaksun osalta hakija viittaa Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle antamaansa lausuntoon. Jäähdytysveden lämpökuorman pienentämisen osalta hakija viittaa Laukaan kunnan kaavoitus- ja rakennuslautakunnalle antamaansa vastineeseen. Mahdolliset myöhemmin ilmenevät ennakoimattomat vahingot käsitellään tarvittaessa ympäristönsuojelulain (527/2014) 130 :n mukaisesti. Kuten ennakoimattomia vahinkoja kuvaavasta termistä ilmenee, kyseessä on sellaiset vahingot, joita ei lupapäätöksen antamishetkellä voida arvioida aiheutuvan toiminnasta ja joiden käsittely lupapäätöksen antamishetkellä ei siten ole ajankohtaista. Vatian Kalastuskunta ym Hakija viittaa jätevedenpuhdistamon lupaehtojen osalta ympäristölupahakemuksessa esittämäänsä sekä Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelle antamaansa vastineeseen. Hakija viittaa korvausten osalta ympäristölupahakemukseen sekä Laukaan kaavoitus- ja rakennuslautakunnalle antamaansa vastineeseen. Kalatalousmaksun osalta hakija viittaa Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle antamaansa vastineeseen. Ympäristölupapäätökseen ei ole syytä erikseen määritellä raportointivelvollisuutta häiriötilanteista muistutuksen antajalle. XX Hakija viittaa jätevedenpuhdistamon luparajojen osalta ympäristölupahakemukseen sekä Keski-Suomen elinkeino- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelle antamaansa vastineeseen. AA Biotuotetehtaalla vaaralliset jätteet tullaan käsittelemään sekä toimittamaan käsittelylaitoksille valtioneuvoston asetusten ja säädösten mukaisesti seuraavasti: -Vaaralliset jätteet toimitetaan käsiteltäväksi ainoastaan käsittelylaitoksille, joilla on käsittelyyn vaadittava ympäristölupa -Vaarallisten jätteiden kuljetukseen mukaan liitettävästä siirtoasiakirjasta on säädetty jätelaissa (646/2011) -Vaarallisia jätteitä sijoitetaan kaatopaikalle valtioneuvoston asetuksen (331/2013) mukaisesti erityiselle vaarallisen jätteen kaatopaikalle -Vaarallisen jätteen poltossa jätteenkäsittelylaitoksilla noudatetaan valtioneuvoston asetusta 151/2013 Äänekosken tehtaiden jätevesien vesistöön johtamisesta aiheutuneet ja aiheutuvat haitat on arvioitu kertakaikkisina ja määrätty maksettavaksi Itä-Suomen vesioikeuden päätöksellä N:o 110/Ym I/83. Edellä mainitussa päätöksessä ei ole mainintaa ko. tilan saamista korvauksista. Hakijalla ei ole tietoa onko tila ollut jo tuolloin virkistyskäytössä ja korvausten piirissä. BB

134 134 Hakija viittaa korvausten osalta ympäristölupahakemukseen sekä Laukaan kaavoitus- ja rakennuslautakunnalle antamaansa vastineeseen. Ympäristölupapäätöksen ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Hakija julkaisee vuosittain vuosikertomuksen, jossa on tietoa mm. tehtaiden jätevesikuormituksesta. Vuosikertomus on saatavilla yhtiön internet-sivuilta. Ympäristölupahakemuksessa esitetyt raja-arvot ovat nykyisen lupaehdon mukaisia. Natriumpäästön osalta hakija viittaa B.B :lle (Kupari Mikko ja Anja) antamaansa vastineeseen. ÖÖ Ympäristölupahakemuksessa arvioidut päästöt ovat koskevat biotuotetehtaan käynnistymisen jälkeisiä vuosia. Hakemuksessa arvioidut vesistöpäästöt koskevat koko tehdasintegraattia mukaan lukien Äänekosken kaupungin yhdyskuntajätevedet. Ympäristölupahakemuksessa on esitetty, että tehtaan alapuolisen vesistön tavanomainen fosforipitoisuus on noin 20 ug/l ja typpipitoisuus 500 ug/l, joten lisääntyvä jätevesikuormitus aiheuttaa noin 1-3 % nousun ravinnepitoisuuksiin vesistössä. Jäähdytysvesijärjestelmän suunnittelussa on tarkasteltu myös suljettua jäähdytysvesijärjestelmää jossa vedenkulutus olisi pienempi. Suljetussa jäähdytysvesijärjestelmässä vesi jäähdytettäisiin jäähdytystornein mutta jäähdytystorniratkaisun haaste on voimakas vesihöyryn muodostus. Vesihöyryn muodostumisesta aiheutuva turvallisuusriski ympäristöön koettiin liian isoksi. Äänekosken integraattiin kuuluvien laitosten vedenotossa ja Metsä Board Oyj:n vesivoimalan juoksutuksessa noudatetaan Itä-Suomen vesioikeuden 111/I/70 päätöksessä esitettyjä juoksutusmääriä. Äänekosken tehtaiden jätevesien vesistöön johtamisesta aiheutuneista ja aiheutuvista haitat on arvioitu kertakaikkisina ja määrätty maksettavaksi Itä- Suomen vesioikeus on päätöksellään N:o 110/Ym I/83. AA Hakija viittaa korvausten osalta ympäristölupahakemukseen sekä Laukaan kaavoitus- ja rakennuslautakunnalle antamaansa vastineeseen. Tien nro 642 kevyen liikenteenväylä ei kuulu ympäristölupapäätöksen piiriin. HH Hakija pyrkii kehittämään biotuotetehtaan prosessia niin, että kuormitus vesistöön kaikissa tilanteissa on mahdollisimman pieni.

135 135 JJ:t Hakija viittaa korvausten osalta ympäristölupahakemukseen sekä Laukaan kaavoitus- ja rakennuslautakunnalle antamaansa vastineeseen. Kapeenkoski Oy Hakija viittaa jätevedenpuhdistamon luparajojen osalta ympäristölupahakemukseen sekä Keski-Suomen elinkeino- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle antamaansa vastineeseen. KK Hakija viittaa korvausten osalta ympäristölupahakemukseen sekä Laukaan kaavoitus- ja rakennuslautakunnalle antamaansa vastineeseen. MERKINTÄ Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on tänään antamallaan päätöksellä nro 4/2015/2 käsitellyt ja ratkaissut Metsä Fibre Oy:n hakemuksen vedenottorakenteiden rakentamisesta ja pintaveden ottamisesta biotuotetehtaalle ja sitä koskevan valmisteluluvan sekä Metsä Board Oyj:n vesivoimalaitosta koskevan päätöksen muuttamisesta. Lisäksi aluehallintovirastossa jää vireille Metsä Fibre Oy:n teollisuuskaatopaikkaa koskeva ympäristölupahakemus. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Metsä Fibre Oy:lle ja Metsä Board Oyj:lle ympäristöluvan biotuotehtaalle, joka sisältää sulfaattisellutehtaan, jonka kapasiteetti on 1,3 milj. tonnia vuodessa, kuoren kuivaus- ja kaasutuslaitoksen ja kuitu- ja biolietteen mädättämön sekä tehdasintegraatin jätevesien ja Äänekosken kaupungin yhdyskuntajätevesien yhteiskäsittelyyn biologisella jätevedenpuhdistamolla ja kemi-mekaaniselle jätevedenpuhdistamolle sekä jäähdytysvesien johtamiseen Kuhnamoon, Äänekoskella. Hakija voi aloittaa hakemuksessa esitetyn toiminnan lupapäätöstä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta, mikäli asettaa euron suuruisen vakuuden Keski-Suomen ELY-keskuksen eduksi ympäristön saattamiseksi ennalleen tai mahdollisten vahinkojen korvaamiseksi lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta. Vakuudeksi hyväksytään takaus, vakuutus tai pantattu talletus. Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt vesiin ja viemäriin 1. Biologiselle jätevedenpuhdistamolle on johdettava kaikki biotuotetehtaan jätevedet. Biologiselle jätevedenpuhdistamolle voidaan myös johtaa Äänekosken kaupungin yhdyskuntajätevedet, Metsä Board Oyj:n, Speciality Minerals Nordic

136 136 Oy:n PCC-tehtaan ja CP Kelco Oy:n CMC-tehtaan prosessijätevedet, mädätyksen prosessivedet ja mädätteen kuivausvedet, tehdasalueen saniteettijätevedet, jätteen käsittelyalueen ja teollisuusvoimalaitoksen jätevedet sekä muut epäpuhtauksia sisältävät teollisuusintegraatin vedet, joiden käsittely biologisella jätevedenpuhdistamolla on perusteltua ja tarkoituksenmukaista puhdistamon toiminta ja kokonaiskuormitus ympäristöön huomioon ottaen. Kemimekaanisella jätevedenpuhdistamolla voidaan käsitellä ainoastaan Metsä Board Oyj:n jätevesiä ja Äänevoima Oy:n vedenkäsittelyssä syntyviä jätevesiä. 2. Luvan haltijan on solmiessaan vesihuoltolaitosten ja teollisuuslaitosten kanssa sopimuksia jäteveden johtamisesta biologiselle puhdistamolle otettava huomioon tämän päätöksen lupamääräykset siten, että viemäriverkostojen rakentamisessa, kunnossapidossa, käytössä ja hoidossa sekä jätevesien esikäsittelyssä ja johtamisessa puhdistamoille noudatetaan mitä tässä päätöksessä näiltä osin on määrätty. Sopimukset on toimitettava tiedoksi Keski-Suomen ELYkeskukselle ja Äänekosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toiminnan aloittamista. 3. Jätevedenpuhdistamoita on jatkuvasti käytettävä ja hoidettava siten, että niillä saavutetaan mahdollisimman hyvä puhdistustulos. Teollisuuden seisokit ja muut poikkeukselliset kuormitustilanteet on huomioitava puhdistamoiden käytössä ja hoidossa siten, että saavutettu puhdistustulos kaikissa tilanteissa on mahdollisimman hyvä. 4. Jätevedet on käsiteltävä hakemuksen mukaisilla menetelmillä tai vähintään yhtä tehokkaalla tavalla siten, että biologisen puhdistamon ja kemi-mekaanisen puhdistamon yhteenlasketut päästöt vesistöön ovat kalenterikuukauden keskiarvona kalenteripäivää kohti häiriö- ja poikkeustilanteiden sekä ohijuoksutusten päästöt mukaan laskettuna enintään seuraavat: Parametri Raja-arvo COD Cr kg/d Kiintoaine kg/d Kokonaistyppi kg/d 500 Kokonaisfosfori kg/d 35 AOX kg/d 500 Lisäksi kokonaisfosforin tavoitteellinen päästöraja-arvo vuosikeskiarvona on 25 kg/d. Päästöraja-arvoja voidaan täsmentää lupamääräyksen 7 mukaisen selvityksen perusteella. Kemi-mekaanisella puhdistamolla on saavutettava vähintään 90 %:n kiintoaineen reduktio kuukausikeksiarvona laskettuna. 5. Tehdasintegraatin alueelta Kuhnamoon johdettava vesi ei saa sisältää valtioneuvoston vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista antaman asetuksen (1022/2006 ja muutoksen 868/2010) liitteessä 1 A tarkoitettuja aineita eikä liitteissä 1 C ja 1 D tarkoitettuja vesiympäristölle vaarallisia tai haitallisia aineita pitoisuuksina, jotka voivat johtaa ympäristölaatunormin ylittymiseen pintavedessä tai kaloissa. Jätevesien elohopeapitoisuus saa olla enintään 5 µg/l ja kad-

137 137 miumpitoisuus enintään 10 µg/l liukoisessa muodossa kuukausikeskiarvoina laskettuina. 6. Luvan haltijan on tehtävä selvitys toiminnassa käytettävistä ympäristölle tai terveydelle vaarallisista ja haitallisista kemikaaleista, prosessissa muodostuvista yhdisteistä ja jäteveden mukana puhdistamoille johdettavista yhdisteistä, joilla esimerkiksi myrkyllisyytensä tai pysyvyytensä vuoksi saattaa olla vaikutusta jäteveden laatuun, puhdistamoiden toimintaan tai vesistöön. Selvityksessä tulee erityisesti ottaa huomioon aineet, jotka ovat valtioneuvoston asetuksen 1022/2006 ja sen muutoksen 868/2010 mukaan vesiympäristölle vaarallisia ja haitallisia sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksissa 39/2013 ja 166/2006 sanotut aineet. Selvitys on toimitettava Keski-Suomen ELYkeskukselle ja Äänekosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle 12 kuukauden kuluessa toiminnan aloittamisesta. 7. Luvan haltijan on tehtävä selvitys natriumpäästön vaikutuksista vesistössä. Erityisesti on selvitettävä natriumpitoisuuden alueellista vaihtelua ja pitoisuuden jakautumista syvyyssuunnassa sekä päästön merkitystä veden kerrostumiseen ja happitalouteen. Lisäksi on selvitettävä jäähdytysvesien lämpöpäästön yhteisvaikutus jätevesipäästöjen natriumin, ravinteiden ja happea kuluttavien aineiden kanssa vesistön happitalouteen ja rehevöitymiseen. Suunnitelma selvityksen tekemiseksi on toimitettava Keski-Suomen ELY-keskukselle kuusi kuukautta, ennen toiminnan aloittamista. Selvitys on toimitettava lupaviranomaiselle viiden vuoden kuluessa tehtaan toiminnan aloittamisesta. Lupaviranomainen voi selvityksen perusteella tarvittaessa täydentää tai täsmentää jäteveden käsittelyä ja päästöjä koskevia lupamääräyksiä, mikäli vesistövaikutukset sitä edellyttää. 8. Jäähdytysvesien aiheuttaman lämpöpäästön vaikutuksista kalojen vaellukseen on tehtävä selvitys kolmen vuoden kuluessa tehtaan toiminnan alkamisesta. Jos kalan vaellusta koskevan selvityksen perusteella ilmenee, että kalojen vaellus on heikentynyt uuden tehtaan käynnistymisen myötä, on hakijan laadittava suunnitelma toimenpiteistä, joilla voidaan parantaa kalanvaellus Kuhnamon ja Ala-Keiteleen välillä. Selvitys ja suunnitelma on toimitettava lupaviranomaiselle vuoden kuluessa kalan vaellusselvityksen valmistumisesta. Selvityksen ja suunnitelman perusteella lupaviranomainen voi tarvittaessa kalatalousviranomaista kuultuaan muuttaa tai täydentää luvan kalataloutta koskevia määräyksiä. 9. Jääpeitteiseen aikaan luvan haltijan on huolehdittava varoitustauluin ja muilla toimenpiteillä siitä, että väestö on tietoinen alueesta, jolla jäätilanne on vaarallisesti heikentynyt jäähdytysvesien vuoksi. 10. Puunkäsittely- ja varastointialueet on asfaltoitava ja vedet johdettava hallitusti viivytysaltaan kautta Kuhnamoon. Viivytysaltaiden mitoituksessa on huomioitava ylivaluntatilanteet siten, että saavutetaan tarvittava viipymä. Suunnitelma viivytysaltaan mitoituksesta tulee toimittaa Keski-Suomen ELY-keskukselle ennen altaan rakentamista.

138 138 Alueet, joilla öljyn pääseminen viivytysaltaaseen tai sadevesiviemäriin on mahdollista kuten polttonesteiden tankkauspaikoilta, on varustettava öljynerotuskaivoilla. 11. Tehdasalueen ja yhdyskuntajätevesien viemäriverkostoista puhdistamoille johdettavien jätevesien määrä on pyrittävä pitämään pienenä rajoittamalla hule- ja vuotovesien määrää mahdollisimman vähäiseksi. Luvan haltijan on huolehdittava, että kaikista puhdistamoille jätevesiä johtavista viemäriverkostoista tehdään vuotovesiselvitykset ja verkostoille on tarvittaessa laadittava verkostojen kunnostamissuunnitelmat. Selvitykset ja suunnitelmat on toimitettava Keski-Suomen ELY-keskukselle ja Äänekosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kolmen vuoden kuluessa toiminnan aloittamisesta. 12. Puhdistamoilla on oltava asianmukaisen pätevyyden omaavat vastuunalaiset hoitajat, joiden nimi ja yhteystiedot ovat Keski-Suomen ELY-keskuksen sekä Äänekosken, Laukaan ja Jyväskylän ympäristönsuojeluviranomaisten tiedossa. Päästöt ilmaan 13. Soodakattilassa voidaan polttaa mustalipeää, pikiöljyä/mäntyöljyä, metanolia/tärpättiä, hajukaasuja ja biologisella jätevedenpuhdistamolla syntyvää biolietettä. 14. Meesauunissa voidaan polttaa kaasutuslaitoksen tuotekaasua, biokaasua, pikiöljyä/mäntyöljyä, hajukaasuja sekä metanolia/tärpättiä ja ligniiniä. 15. Kaasutuslaitoksessa voidaan kaasuttaa kuorta, purua, ja muuta puhdasta puuta, biologisen jätevedenpuhdistamon primäärilietettä ja tertiäärivaiheen lietettä sekä mädättämön mädätettä. 16. Soodakattilan, meesauunin, kuoren kuivauksen ja soihtupolttimen savukaasut on johdettava ilmaan vähintään 120 m korkean piipun kautta. Valkaisun hönkäpesurin savukaasut on johdettava ilmaan vähintään 55 metriä korkean piipun kautta. Väkevät ja laimeat hajukaasut on johdettava poltettavaksi soodakattilaan, meesauuniin tai rikkikonvertteriin ja häiriötilanteessa soihtupolttimeen. Rikkikonvertterin savukaasut tulee johtaa laimeiden hajukaasujen käsittelyjärjestelmään. 17. Sellutehtaan kaasumaisten rikkiyhdisteiden, typenoksidien ja hiukkasten ilmakuivaa sellutonnia (ADt) kohden kalenterivuosikeskiarvoina lasketut ominaispäästöt saavat olla enintään seuraavat: SO 2 ja TRS kgs/adt NO x, kgnox/adt Hiukkaset kg/adt Soodakattila 0,05 1,7 0,2

139 139 Meesauuni 0,08 0,45 0,02 Sellutehtaan savukaasujen rikkidioksidi-, TRS-, typenoksidi- ja hiukkaspitoisuudet kuivassa savukaasussa (6 % O 2 ) saa olla kuukausikeskiarvona enintään seuraavat: SO 2 mgs/nm 3 TRS mgs/nm 3 NO x mgnox/nm 3 Hiukkaset mg/nm 3 Soodakattila Meesauuni Yllä mainitut raja-arvot ominaispäästöille (kg/adt) ja pitoisuuksille (mg/nm 3 ) eivät koske tuotannon ylös- ja alasajotilanteita tai häiriötilanteita, jotka määritellään yksityiskohtaisessa tarkkailusuunnitelmassa. 18. Sellutehtaan kokonaisrikkipäästö ilmaan saa olla enintään 0,3 kgs/adt vuosikeskiarvona laskettuna. Toiminnassa tulee olla tavoitteena, että kokonaisrikkipäästö on enintään 0,2 kgs/adt. Kokonaisrikkipäästöön lasketaan laitoksen normaalitoiminnan lisäksi tehtaan alas- ja ylösajot sekä häiriötilanteet. Väkevien hajukaasujen keräily- ja käsittelyjärjestelmän käytettävyyden on oltava vähintään 98 % kuukausittaisesta toiminta-ajasta ja laimeiden hajukaasun keräily- ja käsittelyjärjestelmän käytettävyyden vähintään 95 % kuukausittaisesta toiminta-ajasta. Toiminnassa tulee olla tavoitteena, että väkevien hajukaasujen keräily- ja käsittelyjärjestelmän käytettävyyden on oltava vähintään 99 % kuukausittaisesta toiminta-ajasta ja laimeiden hajukaasun keräily- ja käsittelyjärjestelmän käytettävyyden vähintään 98 % kuukausittaisesta toiminta-ajasta. Hakijan tulee toimittaa lupaviranomaiselle hyväksyttäväksi selvitys sellutehtaan kokonaisrikkipäästöistä ja väkevien sekä laimeiden hajukaasujen keräily- ja käsittelyasteesta sekä ympäristössä aiheutuneista hajuhaitoista kolmen vuoden kuluessa laitoksen toiminnan alkamisesta. Lupaviranomainen voi tarvittaessa täsmentää selvityksen perusteella lupamääräyksiä. 19. Valkaisukemikaalien valmistuksessa sekä valkaisimon ja pesemön toiminnassa syntyvien ja hönkäpesurilta johdettavien hönkäkaasujen klooripitoisuus saa olla enintään Cl tot 30 mg/nm 3. Melu ja tärinä 20. Tehtaan toiminnasta aiheutuva melutaso yhdessä teollisuusalueen muun melun kanssa ei saa ympäristön asuinkiinteistöjen piha-alueella eikä muissa häiriintyvissä kohteissa ylittää päiväaikaan klo ekvivalenttimelutasoa 55 db (LAeq) eikä yöaikaan klo ekvivalenttimelutasoa 50 db (LAeq). Mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 db ennen sen vertaamista raja-arvoon, jos melu on iskumaista tai kapeakaistaista.

140 Melun leviämistä alueella on rajoitettava parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaisesti siten, että lupamääräyksessä 20 määrätyt melun raja-arvot eivät ylity. Tehokas meluntorjunta on otettava huomioon koneiden ja laitteiden suunnittelussa, valinnassa, käytössä ja kunnossapidossa. Pistemäiset melun päästölähteet on koteloitava/varustettava äänenvaimentimin melun vaimentamiseksi ja melun leviämisen estämiseksi. 22. Luvan haltijan on huolehdittava, että ääniympäristön laatu häiriintyvissä kohteissa ei merkittävästi heikkene nykytilanteeseen verrattuna. Meluselvitysten (lupamääräys 55) yhteydessä on arvioitava ääniympäristön laadun muuttumista häiriintyvissä kohteissa. Jos ensimmäisen meluselvityksen, yhteydessä ääniympäristön todetaan merkittävästi heikentyneen, on esitettävä suunnitelma mahdollisista meluntorjuntatoimista Keski-Suomen ELY-keskukselle ja Äänekosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen 23. Toiminnassa on huolehdittava, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Hyötykäyttökelpoiset jätteet on kerättävä erilleen ja toimitettava hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. Jätteet on ensisijaisesti hyödynnettävä aineena tai toissijaisesti energiantuotannossa. Vain hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet, tai jätteet, joiden hyötykäytön järjestäminen on teknisesti tai taloudellisesti kohtuutonta, voidaan toimittaa loppukäsiteltäväksi. 24. Vaaralliset jätteet on säilytettävä lukitussa tilassa asianmukaisesti merkityissä astioissa tai säiliöissä katettuina tai muuten vesitiiviisti reunakorokkein varustetulla alueella. Erilaiset vaaralliset jätteet on pidettävä erillään toisistaan ja ryhmiteltävä ja merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. Öljyjätteeseen ei saa varastoinnin aikana sekoittaa muuta jätettä tai ainetta eikä eri öljyjätelaatuja saa tarpeettomasti sekoittaa keskenään. Nestemäiset vaaralliset jätteet on varastoitava tiiviillä alustalla niin, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. Vaarallisten jätteiden pääsy maaperään, pohja- tai pintavesiin ja sadevesiviemäriin sekä kiinteistössä viemäriin on estettävä. Vaaralliset jätteet on toimitettava säännöllisesti vähintään kerran vuodessa käsiteltäväksi laitokseen, jolla on ympäristölupa käsitellä kyseisiä jätteitä. Sivutuotteet 25. Tuotannossa syntyvä meesa, poltettu kalkki ja kalkkipöly ovat sivutuotteita. Kaasutuslaitos Meesan, poltetun kalkin ja kalkkipölyn laatua on seurattava hakijan esittämän omavalvontaasuunnitelman mukaan. Mikäli sivutuotteita loppusijoitetaan kaatopaikalle, on Keski-Suomen ELYkeskukselle toimitettava erillinen selvitys sivutuotteiden laadun tai jatkokäytön varmuuden muuttumisesta. 26. Kaasutuksessa kaasutuslämpötilan ja viipymän on oltava riittävä ja kaasutuksen mahdollisimman täydellistä siten, että pohjatuhkassa olevan orgaanisen hii-

141 141 len kokonaismäärä on alle kolme prosenttia tai hehkutushäviö alle viisi prosenttia aineksen kuivapainosta. 27. Kaasutuksen toiminnasta ei saa aiheutua haju- ja pölyhaittaa ympäristön asuinalueilla. Jos hajuhaittaa ilmenee, on ryhdyttävä toimenpiteisiin syyn selvittämiseksi ja poistamiseksi. Kaasutuslaitoksen tai meesauunin häiriötilanteissa kaasutuslaitoksen toiminta on keskeytettävä mahdollisimman nopeasti. Mädättämö 28. Mädättämöllä voidaan käsitellä biologisen jätevedenpuhdistamon primäärilietettä ( ) ja biolietettä ( ) yhteensä enintään tn/a. 29. Mädättämöllä tapahtuva lietteiden varastointi, vastaanotto, seosaineiden lisäys sekä mädätteen varastointi ja käsittely kuten myös mädätysprosessin optimointi tulee toteuttaa siten, että toiminnasta ei aiheudu hajuhaittaa ympäristöön. 30. Mädätyksen prosessivedet ja mädätteen kuivauksessa syntyvä jätevesi tulee johtaa biologiselle jätevedenpuhdistamolle. 31. Mädättämön haisevat prosessikaasut tulee johtaa hajukaasujen keräily- ja käsittelyjärjestelmään. 32. Muodostunut biokaasu on ensisijaisesti hyödynnettävä. Mikäli biokaasua ei voida hyödyntää, tulee se polttaa soihtupolttimessa tai käsitellä vastaavan tasoisesti. Varastointi 33. Raaka-aineet, kemikaalit, tuotteet, polttoaineet sekä jätteet on varastoitava, kuljetettava ja niitä on käsiteltävä teollisuusalueella niin, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa, maaperän tai vesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. 34. Kemikaalisäiliöiden ja kemikaalien lastaus- ja purkupaikkojen on oltava niin suojattuja, että kemikaalivuotojen sattuessa vuoto ei pääse maaperään eikä vesiin. Täyttö- ja tyhjennyspaikkojen kunto on tarkistettava säännöllisesti ja todetut vauriot korjattava viipymättä. Perustilaselvitys Ulkona olevat kemikaalisäiliöt ja pumppujen imuputket on sijoitettava tiivisrakenteisiin, riittävän suuriin suoja-altaisiin siten, että maaperän pilaantuminen säiliön täytön tai purkamisen tai rikkoontumisen yhteydessä estyy. Sisätiloissa olevat kemikaalisäiliöt on sijoitettava siten, että mahdollinen kemikaalivuoto voidaan ottaa talteen ja palauttaa kemikaalikiertoon. Kemikaalit on varastoitava kullekin kemikaalityypille tarkoitetussa, asianmukaisesti merkityssä astiassa. 35. Maaperän ja pohjaveden perustilaselvitys tulee päivittää sellutehtaan rakentamisen sekä siihen liittyvien maarakennustoimintojen valmistumisen jälkeen viimeistään vuoden kuluttua tehtaan toiminnan alkamisesta. Perustilaselvitys on laadittava myös nykyisen ja rakennettavan biologisen puhdistamon alueelta. Selvityksessä on huomioitava alueella käytettävät tai käytetyt kemikaalit, joilla

142 142 on voinut olla vaikutusta maaperän tai pohjaveden tilaan. Alueelle on sijoitettava riittävä määrä pohjavesiputkia pohjaveden tilan seurantaa varten. Suunnitelma perustilaselvityksen päivityksen laatimisesta on toimitettava Keski- Suomen ELY-keskukselle kolmen kuukauden kuluessa tehtaan toiminnan aloittamisesta. Päivitetty perustilaselvitys tulee toimittaa Keski-Suomen ELYkeskukselle. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus 36. Luvan haltijan on seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä. Parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa on hyödynnettävä laitoksen kaikissa toiminnoissa niin, että päästöt ja laitoksen ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä sekä energian käyttö mahdollisimman tehokasta. Häiriö- ja poikkeustilanteet 37. Jos prosessilaitteisiin tai laitoksen muuhun toimintaan tulee vikoja tai häiriöitä, jotka lisäävät tavanomaisten päästöjen määrää tai muuttavat niiden laatua haitallisemmaksi, tai ympäristöön on muusta syystä joutunut tai uhkaa joutua öljyä, myrkyllisiä aineita tai muita laadultaan tai määrältään tavanomaisia haitallisempia päästöjä, luvan haltijan on ryhdyttävä toimenpiteisiin päästöjen estämiseksi, niistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Laitteet ja laitoksen rakenteet on saatettava normaaliin toimintakuntoon niin pian, kuin se teknisesti on mahdollista. 38. Sellaiset normaalista toiminnasta poikkeavat jätevedet, jotka voivat heikentää biologisen puhdistamon toimintaa niin, että siitä voi aiheutua vesistön pilaantumista, on ennen puhdistamoon johtamista ohjattava varoaltaaseen, josta vedet johdetaan jätevedenpuhdistamolle siten käsiteltyinä tai sellaisella tavalla, että ne eivät vaaranna puhdistamon tämän päätöksen määräysten mukaista toimintaa tai heikennä lietteen hyötykäyttöä tai aiheuta vesistön pilaantumisvaaraa. Varoaltaan on oltava tiivisrakenteinen ja sen tehollisen tilavuuden on oltava vähintään m Jätevedenpuhdistamoille on laadittava suunnitelma ennakoitavissa oleville teollisuuden seisokki- ja muita poikkeustilanteita varten, jolla varaudutaan puhdistamojen ajotavan muuttamiseen erilaisissa tilanteissa siten, että puhdistusteho on aina paras mahdollinen. Suunnitelma on ennen toiminnan aloittamista toimitettava Keski-Suomen ELY-keskukselle. 40. Hakijan tulee esittää suunnitelma toimenpiteistä, joilla soodakattilan ja meesauunin ylös- ja alasajojaksojen päästöt ovat mahdollisimman vähäisiä ja häiriötilanteet estetään sekä joilla varmistetaan, että kaikki puhdistinlaitteet ja varajärjestelmät otetaan käyttöön niin pian, kuin teknisesti on mahdollista. Suunnitelma tulee esittää Keski-Suomen ELY-keskukselle ennen tehtaan toiminnan aloittamista. 41. Poikkeuksellista tilanteista, joista saattaa aiheutua vaaraa tai haittaa ympäristölle, on ilmoitettava välittömästi Keski-Suomen ELY-keskukselle ja vaikutusalueiden kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. Poikkeuksellisista tilanteista on ilmoitettava myös Äänekosken kaupungin terveydensuojeluviranomaiselle, mikäli päästöistä voi aiheutua vaaraa terveydelle.

143 Luvan haltijan on oltava selvillä toiminnassa käytettävien haitallisten aineiden ominaisuuksista ja käytettävä mahdollisimman haitattomia kemikaaleja. Käyttöön otettavista uusista ympäristölle haitallisista kemikaaleista on ilmoitettava Keski-Suomen ELY-keskukselle ja Äänekosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle hyvissä ajoin ennen niiden käyttöönottoa. 43. Luvan haltijan on tehtävä selvitys sellutehtaan pitkien seisokkien sekä sako- ja umpikaivolietteiden vaikutuksista biologiselta jätevedenpuhdistamolta poistettavan biolietteen ja mädätyslaitokselta poistettavan mädätteen koostumukseen ja erilliskäsittelytarpeisiin. Suunnitelma selvityksen tekemisestä on toimitettava ELY-keskukselle. Selvitys on toimitettava ELY-keskukselle ja Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirastolle kolmen vuoden kuluessa tehtaan toiminnan aloittamisesta. Lupaviranomainen voi selvityksen perusteella tarvittaessa muuttaa tai täsmentää luvan määräyksiä biolietteen ja mädätteen käsittelystä etenkin seisokkien aikana. Varautumissuunnitelma 44. Luvan haltijan on ennakolta varauduttava onnettomuuksien ja muiden poikkeuksellisten tilanteiden estämiseksi ja niiden seurausten rajoittamiseksi. Tätä varten biotuotetehtaalle ja jätevedenpuhdistamoille on tehtävä ympäristöriskianalyysiin, jossa toiminnan ympäristöriskit ja niihin liittyvät ympäristövaikutukset tunnistetaan sekä esitetään toimenpiteet niiden poistamiseksi. Riskinarviointiin perustuva varautumissuunnitelma tulee toimittaa lupaviranomaiselle hyväksyttäväksi 6 kuukautta ennen tehtaan toiminnan aloittamista. Lupaviranomainen voi, ympäristö- ja terveydensuojeluviranomaisia kuultuaan, suunnitelman perusteella täsmentää ja täydentää lupamääräyksiä. Varautumissuunnitelmassa on huomioitava jätevedenpuhdistamoiden ja muiden päästöjä vähentävien laitteistojen ja rakenteiden häiriötilanteet. 45. Varautumissuunnitelma on pidettävä ajan tasalla. Varautumissuunnitelmaa on tarkistettava ympäristöriskeihin vaikuttavien olennaisten muutosten jälkeen. Varautumissuunnitelmaa voidaan yhdistää vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain (390/2005) tai pelastuslain (379/2011) nojalla laadittuihin vastaaviin suunnitelmiin. Tarkkailu 46. Laitoksen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu on tehtävä hakemuksessa esitetyllä tavalla huomioon ottaen mitä tämän luvan lupamääräyksissä on sanottu. Jätevesien tarkkailu

144 Jätevesien käyttötarkkailuun on muun ohella sisällytettävä lietteen tilavuusindeksi, jätevesien ylimääräinen ammoniumtyppi ja ortofosfaatti sekä biomassan mikroskooppitutkimukset Biologiseen jätevedenpuhdistamoon johdettavien osastokohtaisten vesien ja puhdistamolle johtavaan kanaalin vesien sekä mekaaniselle puhdistamolle ja vesistöön johtavien vesien määrä ja laatu tulee tarkkailla jatkuvatoimisesti seuraavien parametrien osalta: ph, johtokyky ja lämpötila Biologiselle puhdistamolle, kemi-mekaaniselle puhdistamolle ja vesistöön johdettavista jätevesistä on lisäksi vuorokausikeräilynäytteestä analysoitava päivittäin kiintoaine, COD Cr, vähintään viikoittain kokn, kokp ja BOD 7. Biologiseen puhdistamoon tulevasta ja sieltä lähtevästä jätevedestä on tehtävä AOXmääritys kuukausikeräilynäytteestä. Elohopea ja kadmium on määritettävä kaksi kertaa kuukaudessa vesistöön johdettavasta vedestä. Viivästysaltaasta Kuhnamoon johdettavien hulevesien määrä on arvioitava vuosittain. 48. Jätevedenpuhdistamoiden päästö- ja vesistötarkkailua on tarpeen mukaan täydennettävä Keski-Suomen ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla määräyksessä 6 annetun vaarallisia ja haitallisia aineita koskevan selvityksen tulosten perusteella. Esitys vaarallisten ja haitallisten aineiden tarkkailusta sekä aineiden toksisista vaikutuksista vesieliöille on toimitettava ELY-keskukselle viimeistään kolme kuukautta selvityksen valmistuttua. Ilmapäästöjen tarkkailu 49. Soodakattilan ja meesauunin savukaasujen rikkidioksidi-, typenoksidi- hiukkaspitoisuutta sekä pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuutta on seurattava jatkuvatoimisesti. Hiukkaspitoisuudet on mitattava vähintään kerran vuodessa siten, että hiukkaspäästöt voidaan kuukausikeskiarvona määrittää luotettavasti. Valkaisukemikaalien valmistuksessa sekä valkaisimon ja pesemön toiminnassa syntyvien ja hönkäpesurilta johdettavien hönkäkaasujen klooripäästö on mitattava kaksi kertaa vuodessa. Lisäksi on mitattava jatkuvatoimisesti savukaasujen painetta, häkää, lämpötilaa sekä happi- ja vesihöyrypitoisuutta, Kaikista mittauksista, jotka koskevat päästöjä ilmaan, on määritettävä mittaustulosten kokonaisepävarmuus 95 %:n luotettavuusvälillä. Jatkuvatoimisten rikkidioksidi- ja typenoksidimittausten kokonaisepävarmuus saa olla enintään 20 % ja hiukkas- ja TRS-mittausten enintään 30 %. Ilmapäästöjen jatkuvatoimisille mittauksille on tehtävä vuosittain vertailumittaukset. Mädättämön tarkkailu

145 Mädättämöllä syntyvän biokaasun virtaamaa sekä CH 4 -, H 2 S- ja CO 2 -pitoisuutta on seurattava myöhemmin Keski-Suomen ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Kaasutuslaitoksen tarkkailu 51. Kaasutuslaitoksen pohjatuhkan orgaanisen hiilen määrä on määritettävä vähintään kuusi kertaa ensimmäisen toimintavuoden aikana. Keski-Suomen ELYkeskus voi harventaa määritystiheyttä tulosten perusteella myöhemmin. 52. Kaasutuslaitoksen hiukkaspäästö on mitattava kertaluonteisesti vuoden sisällä tehtaan toiminnan aloittamisesta. Mittaustulokset on liitettävä vuosiraporttiin. Jätteiden tarkkailu 53. Kaatopaikalle toimitettavan tavanomaisista poikkeavien jätteiden kaatopaikkakelpoisuus on selvitettävä kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen (331/2013) mukaisesti ennen jätteiden kaatopaikalle loppusijoittamista vuoden sisällä tehtaan toiminnan aloittamisesta. Kaatopaikkakelpoisuus on selvitettävä uudelleen, mikäli prosessissa tapahtuu muutoksia, jotka vaikuttavat jätteen laatuun. 54. Primääri- ja biolietteen sekä mädätteen koostumus ja haitallisten aineiden määrä on selvitettävä kertaluonteisesti vuoden sisällä tehtaan toiminnan aloittamisesta. Selvityksen tulokset on liitettävä vuosiraporttiin. Melupäästöjen tarkkailu 55. Biotuotetehtaan ja teollisuusalueen aiheuttama melu on selvitettävä melun leviämismallilaskelmilla ja mittaamalla vuoden sisällä tehtaan käynnistymisestä. Selvitys ja mittaukset tulee tehdä mahdollinen matalataajuinen melu ja tärinä huomioon ottaen. Selvityksessä on otettava huomioon myös sellainen liikennemelu tehdasalueen välittömässä läheisyydessä olevalla yleisillä teillä, josta tehdasliikenne aiheuttaa suurimman osan. Uusien melupäästölähteiden tai nykyisten päästölähteiden melua lisäävien muutosten vaikutus ympäristön melutasoihin on arvioitava päästölähteiden melupäästömittausten ja melumallin avulla sekä varmennettava melumittauksin häiriintyvissä kohteissa. Ympäristömelua on seurattava tämän jälkeen säännöllisesti vähintään viiden vuoden välein laadittavilla meluselvityksillä. 56. Mittaussuunnitelma kustakin meluselvityksestä ja mittauksesta on esitettävä Keski-Suomen ELY-keskukselle kuukautta ennen mittausta. Raportti meluselvityksestä tulee toimittaa välittömästi sen valmistuttua Keski-Suomen ELYkeskukselle sekä Äänekosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja terveydensuojeluviranomaiselle. Yksityiskohtainen tarkkailusuunnitelma

146 Luvan haltijan on esitettävä tämän päätöksen mukainen päivitetty käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma Keski-Suomen ELY-keskukselle hyväksyttäväksi kuusi kuukautta ennen tehtaan toiminnan aloittamista. Keski-Suomen ELY-keskus voi tarvittaessa myöhemmin muuttaa tarkkailusuunnitelmaa edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, tarkkailun kattavuutta tai lupamääräysten valvottavuutta. Yksityiskohtaiseen tarkkailusuunnitelmaan on liitettävä vähintään: soodakattilan ja meesauunin ylös- ja alasajojaksot sekä häiriötilanteiden määrittely ilmaan johdettavien päästöjen keskiarvojen laskentajaksojen määrittely päästöjen tarkkailun tulosten luotettavuutta ja laatua koskeva toimintaohje eli laatukäsikirja, johon sisältyy mittausjärjestelmän laatuun vaikuttavien tekijöiden ja toimenpiteiden kartoitus sivutuotteiksi määritellyn meesan, poltetun kalkin ja kalkkipölyn omavalvontasuunnitelma mädättämön tuottaman biokaasun komponenttien CH 4 -, H 2 S- ja CO 2 - pitoisuuksien seurantamenetelmä selvitys jätevesipuhdistamoille tulevien jätevesijakeiden koostumuksesta ja alkuperästä sekä esitys niiden tarkkailemiseksi käyttötarkkailun yksityiskohtainen suunnitelma esitys hule- ja jäähdytysvesitarkkailusuunnitelmaksi sisältäen myös jatkuvatoimiset mittaukset ja mahdollisten vahinkotilanteiden havaitsemisen edellyttämät seurantajärjestelmät laskentaperusteet, joilla mittaustuloksia voidaan verrata BAT-päätelmien päästötasoihin esitys kuukausi- ja vuosiraportoinnista 58. Tarkkailulle ja raportoinnille on nimettävä vastuuhenkilö. Vastuuhenkilön nimi on ilmoitettava Keski-Suomen ELY-keskukselle ja Äänekosken, Laukaan ja Jyväskylän ympäristönsuojeluviranomaisille. Ympäristövaikutusten tarkkailu 59. Luvan haltijan on tarkkailtava vesistöön johdettavien jätevesien ja jäähdytysvesien vaikutuksia vesistöön Keski-Suomen ELY-keskuksen hyväksymän tarkkailusuunnitelman mukaisesti sekä kalakantoihin ja kalastukseen Pohjois- Savon ELY-keskuksen kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla. Vesistö-

147 147 tarkkailuun on muun ohella sisällytettävä sedimentin tarkkailua sekä jään muodostumista ja kantavuutta koskeva selvitys. Äänekoski-Vaajakoski aluetta sekä Pohjois-Päijännettä koskeva tarkkailusuunnitelmaesitys on toimitettava hyväksyttäväksi Keski-Suomen ELY-keskukselle viimeistään kuusi kuukautta ennen tehtaan toiminnan aloittamista. Vaikutustarkkailu voidaan toteuttaa yhteistarkkailuna yhdessä vaikutusalueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. 60. Luvan haltijan on osallistuttava alueellaan ilman laadun ja melun yhteistarkkailuun kuten mittauksiin ja leviämisen laskennallisiin selvityksiin aiheuttamisperiaatteen mukaisella kustannusosuudella. Yhteistarkkailun tulokset on toimitettava Keski-Suomen ELY-keskukselle sekä Äänekosken, Laukaan ja Jyväskylän ympäristönsuojeluviranomaisille. Laadunvarmistus 61. Mittaukset, näytteenotto ja analysointi sekä automaattisten mittausjärjestelmien kalibrointiin käytettävät vertailumittaukset on suoritettava standardimenetelmien (CEN, ISO, SFS tai vastaavan tasoinen yleisesti käytössä oleva menetelmä) mukaisesti tai muilla tarkoitukseen sopivilla yleisesti käytössä olevilla viranomaisten hyväksymillä menetelmillä. Päästö- ja vaikutustarkkailu on annettava puolueettomien, akkreditoitujen tutkimuslaitosten tehtäväksi. Mittausraporteissa on esitettävä käytetyt mittausmenetelmät, niiden epävarmuudet, mittausten laadunvarmistus sekä arvio tulosten edustavuudesta. Jätteiden kaatopaikkakelpoisuuden testauksessa on käytettävä kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen (331/2013) mukaisia tai niihin rinnastettavia, yleisesti käytössä olevia menetelmiä. Kirjanpito ja raportointi 62. Sellutehtaan, kuoren kuivaus- ja kaasutuslaitoksen, mädättämön, sekä biologisen ja kemi-mekaanisen jätevedenpuhdistamon sekä puhdistinlaitteiden toiminnasta, huollosta ja valvonnasta, päällysteiden ja suoja-altaiden rakenteesta ja kunnosta sekä toimintaan liittyvistä ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toimenpiteistä on pidettävä käyttöpäiväkirjaa. Siihen on kirjattava jäljempänä esitetyt raportointia varten tarvittavat tiedot. Kirjanpito koskee päästö- ja vaikutustarkkailumittauksia, näytteiden ottoa ja analysointia, mittalaitteiden laadunvarmennusta ja kalibrointeja sekä myös öljynerotuksen tarkkailua ja tyhjennyksiä. Kaikki mittaustulokset sekä tiedot kalibroinneista ja tarkastustesteistä on tallennettava, käsiteltävä ja esitettävä tarkoituksenmukaisella tavalla, jotta valvontaviranomainen voi tarvittaessa tarkastaa, että toimintaa koskevia vaatimuksia ja päästöraja-arvoja noudatetaan. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille. Kirjanpito ja siihen liittyvät tallenteet ja muut asiakirjat on säilytettävä vähintään kuusi vuotta. 63. Toiminnanharjoittajan on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava Keski-Suomen ELY-keskukselle sekä Äänekosken, Laukaan ja Jyväskylän ympäristönsuojeluviranomaisille edellistä vuotta koskeva raportti sekä kuukausittain vähintään päästöraja-arvoihin tarvittavat raportointitiedot:

148 148 tuotanto- ja käyntitiedot sivutuotteiden määrä lajeittain jätevedenpuhdistamoiden käyttö- ja toiminta sekä puhdistamoille tulevan ja sieltä lähtevän jäteveden määrä ja laatu vesistöön johdettujen jäähdytysvesien määrät, laadut ja lämpötilaerot sekä lämpöpäästöt purkupaikka- ja viemärikohtaisesti puunkäsittelyn viivytysaltaalta vesistöön johdettujen vesien määrä ja laatu polttoaineiden laatu- ja kulutustiedot prosessiyksikkökohtaisesti päästöt ilmaan ominaispäästöinä, kokonaispäästöinä ja pitoisuuksina lupamääräyksien mukaisilla ajanjaksoilla ja vertailuolosuhteilla ilma- ja vesipäästöjen vertailu lupamääräyksiin ja massa- ja paperiteollisuuden BAT-päätelmien ominaispäästöjen ja päästöpitoisuuksien vaihteluväleihin tiedot kertaluonteisista mittauksista ja selvityksistä ja niiden raportit laskennalliset vuosipäästöt ja laskentaperusteet sisältäen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 166/2006 (E-PRTR) raportointia edellyttämät aineet ja yhdisteet sekä jätteet yhteenveto jatkuvatoimisista savukaasumittauksista ja mittalaitteiden toiminta-ajoista puhdistamojen, puhdistinlaitteiden, pesureiden ja suodattimien käyttö- ja toimintatiedot käytetyt raaka- ja apuaineet kemikaalit, huomioiden REACH-asetuksen vaatimukset veden käyttö- ja kierrätysmäärät energiankäyttö yhteenveto ylös- ja alasajoista, poikkeus- ja häiriötilanteista, niiden ajankohdista, kestoajoista, niiden aiheuttamista päästöistä ja toimenpiteistä, joihin niiden johdosta on ryhdytty tehdasalueelta sekä Äänekosken kaupungin viemäriverkostosta häiriötilanteessa ohijuoksutettujen jätevesien määrä ja laatu tiedot varoaltaan käytöstä, altaaseen johdetuista vesistä ja niiden käsittelystä

149 149 yhteenveto ympäristöpäästöihin, jätteiden määrän vähentämiseen ja hyödyntämiseen, meluun sekä energiatehokkuuteen vaikuttavista toimenpiteistä toiminnassa muodostuneet, käsitellyt ja varastoidut sekä hyötykäyttöön ja kaatopaikalle toimitetut tai välivarastoitavat jätteet sijoituskohteineen ja jätteiden siirtoasiakirjat tunnistetut riskit, toimenpiteet niiden poistamiseksi ja varautumissuunnitelman muutokset viemäriverkoston vuotovesimääristä ja kunnostustoimenpiteistä sekä niiden vaikutuksista jätevesimääriin Vuosi- ja kuukausiraporttitiedot on toimitettava ensisijaisesti ympäristönsuojelun tietojärjestelmään soveltuvassa muodossa (Itella TYVI-järjestelmä, Kaikista lupamääräysten raja-arvon ylittävistä tarkkailutuloksista on viipymättä ilmoitettava Keski-Suomen ELY-keskukselle ja Äänekosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 64. Vesistötarkkailun ja kalataloustarkkailun edellistä vuotta koskevat raportit on toimitettava Keski-Suomen ELY-keskukselle, Pohjois-Savon ELY-keskuksen kalatalousviranomaiselle sekä Äänekosken, Laukaan ja Jyväskylän ympäristönsuojeluviranomaisille vuosittain kesäkuun loppuun mennessä. Kalataloustarkkailun raportit on lisäksi toimitettava Ala-Keiteleen, Leppäveden ja Pohjois- Päijänteen kalastusalueille. Vaikutustarkkailutulokset on toimitettava sähköisesti Keski-Suomen ELYkeskukselle vedenlaaturekisteriin tallentamista varten keskuksen edellyttämällä tavalla. Toiminnan aloittaminen, olennainen muuttaminen, pitkäaikainen keskeyttäminen tai lopettaminen 65. Toiminnan aloittamisesta, olennaisesta muuttamisesta tai toimintojen pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tai lopettamisesta on ilmoitettava ennakolta Keski- Suomen ELY -keskukselle ja Äänekosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 66. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä lupaviranomaiselle yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, ilmansuojelua ja maaperän-suojelua sekä jätehuoltoa koskevista, toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. Suunnitelmaan on liitettävä laitosalueen maaperästä ja pohjavedestä laaditusta laadittu perustilaselvityksen Toiminnanharjoittaja vastaa laitoksen toiminnan päätyttyä tarvittavista toimista pilaantumisen ehkäisemiseksi ja toiminnan vaikutusten selvittämisestä.

150 Laitosalueen maaperän ja pohjaveden tila on selvitettävä toiminnan tai sen osan lopettamisen yhteydessä. Selvityksestä saatuja tuloksia on verrattava ennen toiminnan aloittamista tehtyyn perustilaselvityksen vastaaviin tutkimustuloksiin. Tarvittaessa alueen maaperä on puhdistettava toiminnan loputtua. Kalatalousmaksu Toiminnan tai sen osan lopettamisen yhteydessä on tehtävä maaperän ja pohjaveden perustilaselvitys, jonka tuloksia on verrattava toiminnan aloittamisen yhteydessä tehtyyn perustilaselvitykseen. Perustilaselvitys on liitettävä lupamääräyksessä 64 määrättyyn toiminnan lopettamista koskevaan suunnitelmaan. Tarvittaessa pilaantunut maaperä on puhdistettava. 68. Toiminnanharjoittajan on maksettava vuosittain maaliskuun loppuun mennessä Pohjois-Savon ELY-keskuksen kalatalousviranomaiselle euron suuruinen kalatalousmaksu käytettäväksi kalakannoille ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen ehkäisemiseen jätevesien ja jäähdytysvesien vaikutusalueella. Ensimmäinen maksu on suoritettava toiminnan aloittamisvuonna, ellei sen vuoden kalatalousmaksu ole jo suoritettu. Luvan haltijan on ilmoitettava Pohjois-Savon ELY-keskuksen kalatalousviranomaiselle toiminnan aloittamisesta viimeistään kolme kuukautta, ennen tehtaan toiminnan aloittamista. RATKAISUN PERUSTELUT Hakemuksen käsittelyn perusteet Hakemuksen mukaan Metsä Fibre Oy suunnittelee uuden biotuotetehtaan rakentamista. Tehdas koostuu ensimmäisessä vaiheessa sellutehtaasta ja kaasutuslaitoksesta sekä mädättämöstä. Kokonaisuutta täydennetään myöhemmin sellutehtaan sivutuotteita ja sellua jalostavilla biotuotelaitoksilla, joille haetaan erikseen tarvittavat ympäristöluvat. Suunnitteilla olevan sellutehtaan tuotantokapasiteetti on noin 1,3 miljoonaa tonnia ja tehdas tulee sijoittumaan Metsä Fibre Oy:n nykyisen sellutehtaan ja Metsä Board Oyj:n kartonkitehtaan välissä sijaitsevalle alueelle. Hankkeen yhteydessä tullaan uudistamaan tehdasintegraatin biologinen jätevedenpuhdistamo sekä rakentamaan kuitu- ja biolietteen mädättämö. Tehdasintegraatin jätevedenkäsittelyn ja johtamisen osalta hakijana toimii myös Metsä Board Oyj. Päästöiltään biotuotetehdas vastaa tavanomaista sellutehdasta. Hakemuksen mukaiseen kokonaisuuteen sisältyvät myös teollisuus- ja yhdyskuntajätevesien yhteiskäsittely sekä jäähdytysvesien johtaminen vesistöön. Uusi tehdas tulee korvaamaan Metsä Fibre Oy:n olemassa olevan sellutehtaan, jonka toiminta suunnitellaan päätettävän uuden tehtaan käynnistyessä. Hakemus ei koske olemassa olevaa kartonkitehdasta. Kun otetaan huomioon, että hakemuksen mukainen toiminta on vaikutuksiltaan pääsääntöisesti olemassa olevan sellutehtaan ja teollisuusintegraatin jätevesien johtamisen kaltaista tai niihin rinnastettavaa, voidaan hakemuksen mukaisil-

151 151 le toiminnoille myöntää uusi lupa, vaikka uuden tehtaan yksityiskohtainen suunnittelu ei ole vielä valmis. Hakemus huomioon ottaen on tarkoituksenmukaista käsitellä asia uutena lupa-asiana eikä aikaisempaa toimintaa koskevana olennaisena muutoksena. Jätevesien purkuputket on luvitettu vanhoissa vesilain mukaisissa päätöksissä. Uusi jäähdytysvesiputki tulee hakemuksen mukaan hakijan omistamalle vesialueelle. Aluehallintoviraston käsityksen mukaan asiassa ei ole tarpeen antaa vesilain mukaista ratkaisua, eikä hakija ole hakenutkaan vesilain mukaista lupaa. Luvan myöntämisen edellytykset Hakemuksessa kuvattu toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen säännösten vaatimukset. Toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, ei aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää muutoinkin ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen säännösten vaatimukset. Päätelmien soveltaminen ympäristölupaharkinnassa Asiassa on sovellettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU mukaisia parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevia päätelmiä massan, paperin ja kartongin tuotantoa varten. Päätelmiä koskeva Euroopan komission täytäntöönpanopäätös (2014/687/EU) on hyväksytty eli hakemuksen vireilletulon jälkeen. Hakemuksessa ja luvan hakijoiden kanssa käydyissä neuvotteluissa on lähdetty siitä, että lupapäätöksessä sovelletaan BAT-päätelmiä. Myös hakemuksessa esitetyt raja-arvoehdotukset perustuvat päätelmiin. Näin ollen ympäristölupa-asian vireilletulon jälkeen voimaan tulleiden päätelmien soveltaminen on hakijan kannalta kohtuullista ja tarkoituksenmukaista ottaen huomioon lupahakemuksen ja päätelmien sisältö ja päätelmien voimaantulon ajankohta. Lupamääräysten yleiset perustelut Päästöraja-arvot, tarkkailu ja muut lupamääräykset perustuvat massa- paperija kartonkituotannon parasta käyttökelpoista tekniikkaa koskeviin päätelmiin. Vesipäästöjen aiheuttamat haitalliset muutokset vesistössä, johtuvat pääosin jätevesien ravinnepäästön rehevöittävästä vaikutuksesta sekä happea kuluttavien aineiden vaikutuksista järvien happitilanteeseen. Jäähdytysvesien lämpöpäästö voi, varsinkin alivirtaamatilanteissa, vaikuttaa vesistön rehevöitymiskehitykseen ja happitilanteeseen. Aluehallintovirasto arvioi, että lämpöpäästöjen vähentämiselle ei ole tällä hetkellä sellaista teknis- taloudellisesti käyttökelpoista ja ympä-

152 152 ristövaikutuksiltaan haitattomampaa menetelmää, jolla haitalliset vaikutukset voitaisiin vähentää. Lupamääräyksien mukainen toiminta rajoittaa rehevöitymisestä ja lämpöpäästöstä aiheutuvia haittoja siten, että vesistön pilaantumista ei aiheudu. Samalla saavutetaan toiminnassa massa-, paperi- ja kartonkituotannolta edellytetyt parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaiset päästötasot. Vesipäästöjen pilaantumisvaikutuksien arvioinnissa ja lupamääräyksien asettelussa on huomioitu vesienhoidon suunnittelun mukainen ekologinen luokitus ja hyvän tilan saavuttamista koskeva tavoite. Aluehallintovirasto arvioi, että annetut määräykset ovat riittäviä estämään vesistön pilaantumisen. Ekologisen hyvän tilan saavuttaminen vuoden 2027 mennessä edellyttää kuitenkin, että päästöjä tulevaisuudessa voidaan edelleen vähentää, mikä on huomioitu määräyksien antamisessa. Keski-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelmassa on teollisuuden toimenpiteiden osalta viitattu lainsäädännön asettamiin vaatimuksiin ja parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan ja ympäristölupien määräyksiin. Lisätoimenpiteinä toimenpideohjelmassa on tuotu esiin jätevesipuhdistuksen tehostaminen, teollisuuden ja yhdyskuntajätevesien yhteiskäsittelyn edistäminen. Ensisijaisesti suositeltavia toimenpiteitä ovat ympäristöriskien hallinnan parantaminen, prosessitekniset parannukset haitta-aineiden ja jätevesipäästöjen minimoimiseksi sekä jätevesien käsittelyn tehostaminen. Aluehallintovirasto katsoo, että toimenpideohjelmassa esitetyt toimenpiteet on huomioitu riittävästi lupahakemuksessa sekä lupapäätöksessä ja sen määräyksissä, jolloin uusi tehdas on vesienhoidon suunnittelun mukainen eikä sellaisenaan tai yhdessä muiden päästöjen kanssa vaaranna alueen ekologisten tilatavoitteiden saavuttamista. Äänekosken tehdasintegraatin merkittävimmät ilmapäästölähteiden typpidioksidi-, rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöt on mallinnettu matemaattisesti. Päästöt ilmaan eivät aiheuta terveyshaittaa eikä merkittäviä vaikutuksia ympäristössä. Tehdasalueella syntyvät ilmapäästöt vaikuttavat pääasiassa Äänekosken ilman laatuun. Vaikka typpidioksidin päästö kolminkertaistuu, typpidioksidin pitoisuus on korkeimmillaan 4 % ilman laadun raja- ja ohjearvoista. Päästöt johdetaan uudella tehtaalla korkeampiin piippuihin ja savukaasuvirtaamat ovat suurempia. Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden sekä hiukkasten kokonaispäästöt lähes puolittuvat nykyiseen tilanteeseen verrattuna. Haisevat rikkiyhdisteet tulevat aiheuttamaan hajuhaittaa ympäristössä. Hajuhaitat ajoittuvat lähinnä laitoksen häiriötilanteisiin sekä ylös- alasajotilanteisiin. Hajukaasujen keräily- ja käsittelyjärjestelmien käytettävyydelle on määrätty prosentuaalinen vähimmäiskäyttöaste ja tavoitteellinen käyttöaste. Hajuhaitat ympäristössä keskimäärin puolittuvat nykyiseen tilanteeseen nähden, jos tavoitteellinen hajukaasujen keräily- ja käsittelyjärjestelmien käyttöaste toteutuu. Uusi biotuotetehdas suunnitellaan ja rakennetaan niin, että siitä ei yhdessä muiden tehdasintegraatissa toimivien laitosten kanssa aiheudu melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen ylittävää melua lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Jos uuden tehtaan meluavien toimintojen sijoittaminen lähelle Kuhnamon rantaa aiheuttaa ääniympäristön heikkenemistä järven toisella laidalla, luvan hakija on määrätty vähentämään meluhaittaa tarvittavilla meluesteillä.

153 153 Lupahakemuksessa on arvioitu, että biologisen jätevesipuhdistamon kokonaispuhdistusteho ja/tai jäännöspitoisuudet jätevedessä täyttävät lainsäädännön asettamat vaatimukset yhdyskuntajätevesille kaikilta osin. Aluehallintovirasto katsoo, huomioiden yhdyskuntajätevesien suhteellisen pieni määrä, että puhdistamon toiminnalle ei tule sovellettavaksi valtioneuvoston asetuksen 888/2006 mukaisia yhdyskuntajätevesien raja-arvoja. Teollisuuden seisokkien aikaiselle puhdistustoiminnalle on annettu määräys 39. Aluehallintovirasto katsoo, huomioon ottaen yhdyskuntajätevesien ja -lietteiden vähäinen määrä suhteessa teollisuusjätevesiin, että toiminnassa syntyvä liete on sellainen ensiömassan tuotantoon ja massasta valmistettavan paperin tuotannon yhteydessä syntyvä kuituainetta sisältävä kasviperäinen jäte, jonka polttaminen ei edellytä jätteen polttamista koskevan valtioneuvoston asetuksen 362/2003 soveltamista. Sako- ja umpikaivolietteiden ja poikkeuksellisten tilanteiden vaikutukset biolietteen ja mädätteen koostumukseen on määrätty selvitettäväksi määräyksessä 43. Aluehallintovirasto arvioi, että lupamääräysten mukaisesti käsitellystä jätevedestä ei aiheudu vesistössä sellaista haittaa, jonka estämiseksi jätevesi olisi hygienisoitava. Luvassa ei ole tarpeen antaa toiminnan energiatehokkuutta koskevia määräyksiä, koska luvan hakija on liittynyt työ- ja elinkeinoministeriön energiatehokkuussopimukseen. Lupamääräysten perustelut Lupamääräykset 1-4 Jätevesien johtamista, käsittelyä ja päästöjä vesiin koskevat lupamääräykset on annettu rehevöitymisvaikutuksen sekä vaarallisten ja haitallisten aineiden vähentämiseksi päästöjen vaikutusalueen vesistöissä. Määräykset on annettu puhdistamoiden tehokkaan toiminnan varmistamiseksi huomioon ottaen jätevesikuormituksen koostumus ja puhdistamoiden kapasiteetti. Aluehallintovirasto on hyväksynyt hakemuksen mukaiset ja päätöksen antamisen ajankohtana voimassa olevia raja-arvoja vastaavat raja-arvot COD Cr :lle, kokonaisfosforille ja AOX:lle sekä poistanut BOD 7 :tä koskevan raja-arvon. Aluehallintovirasto on BAT-päätelmien perusteella ja vesistön pilaantumisvaaran ehkäisemiseksi katsonut tarpeelliseksi antaa raja-arvot myös kiintoaineelle ja kokonaistypelle. Koska biologiselle jätevedenpuhdistamolle johdetaan käsiteltäväksi sekä teollisuus- että yhdyskuntajätevesiä, on luvan haltijan oltava selvillä eri jätevesijakeiden laadusta ja määrästä. Jätevesien johtamista koskevia sopimuksia tehtäessä on huolehdittava, etteivät teollisuuslaitoksilta tulevat vedet eivätkä yhdyskuntajätevedet vaaranna puhdistamon toimintaa tai vaikeuta puhdistamon hoitoa. Jätevesiä puhdistamolle toimittamien tahojen kanssa laadittavissa sopimuksissa on siten varmistettava, että muita tässä päätöksessä annettuja määräyksiä noudatetaan. Lupamääräyksillä 2 ja 3 varmistetaan, että viemäriverkostojen ja jätevedenpuhdistamon käytössä ja hoidossa toimitaan siten, että luvassa annetut määräykset voidaan noudattaa ja siten, että päästöt vesistöön ovat mahdollisimman vähäiset. Lupamääräyksellä 3 varmistetaan lisäksi, että jäteveden puhdistus vastaa BAT-päätelmän päästötasoja erilaisissa tuotanto- ja

154 154 kuormitustilanteissa. Viemäriverkostoa koskevat sopimukset on toimitettava valvontaviranomaiselle valvonnan suorittamiseksi. Jätevesien päästöjä koskevat raja-arvot määräyksessä 4 on annettu siten, että niillä saavutetaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimusten mukaiset päästötasot ja ne ovat puhdistamoiden huolellisella hoidolla ja käytöllä saavutettavissa. Päästöraja-arvot on määrätty siten, että komission päätelmässä 2014/687/EU esitettyjä parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisia päästötasoja ei ylitetä laitoksen normaaleissa toimintaolosuhteissa. Vesistöpäästöjen raja-arvot on annettu kuukausikeskiarvona vuorokautta kohden hakemuksen ja yleisen käytännön mukaisesti, mikä voidaan katsoa tarpeelliseksi päästöjen tarkkailun luonteen vuoksi sekä päästöjen valvonnan ja vaikutusseurannan helpottamiseksi. Lisäksi on fosforin osalta annettu tavoitteellinen päästöraja-arvo vuosikeskiarvona. Raja-arvojen vertailuolosuhteiden (kg/d) valinnassa on myös huomioitu vaikutusalueen vesistön tila ja sietokyky, jolloin on katsottu tarpeelliseksi antaa vesistövaikutuksen mallinnusta ja vesistön arvioitua sietokykyä huomioiva enimmäispäästö. Aluehallintovirasto arvioi, että happea kuluttavien aineiden, organohalogeeniyhdisteiden, elohopean, suspendoituneiden aineiden ja rehevöitymistä aiheuttavien aineiden lisäksi jätevedessä ei esiinny merkittävässä määrin muita sellaisia valtioneuvoston asetuksen ympäristönsuojelusta liitteessä sanottuja pilaavia aineita, joille tulisi asettaa raja-arvot. Raja-arvot ja tarkkailumenetelmä mahdollistavat sen että tarkkailun tulokset ovat saatavilla samalta ajanjaksolta ja samojen vertailuolosuhteiden mukaisina kuin parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvät päästötasot edellyttävät. Kemiallisesti happea kuluttavien aineiden päästö on hakemuksessa arvioitu nousevan korkeintaan tasolle, joka vastaa nykyisen jätevedenpuhdistamon luvan mukaista raja-arvoa. Aluehallintovirasto toteaa, että kemiallisen hapenkulutuksen johtamista koskeva määräys perustuu parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaiseen päästötasoon ja ympäristön kannalta parhaan käytännön vaatimuksiin. Aluehallintovirasto arvioi myös, että raja-arvo on riittävä estämään vesistön pilaantumisen. Kiintoaineen päästöraja-arvo vastaa hakijan arvioita kiintoaineen enimmäispäästöstä sekä hakijan tekemän raja-arvoesityksensä korjauksen mukaista tasoa. Aluehallintovirasto toteaa, että kiintoaineen johtamista koskeva määräys perustuu parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaiseen päästötasoon ja ympäristön kannalta parhaan käytännön vaatimuksiin. Aluehallintovirasto arvioi, että lupamääräyksen mukainen raja-arvo on riittävä estämään vesistön pilaantumisen. Kemi-mekaanisen jätevedenpuhdistamon kiintoaineen puhdistustehovaatimus on annettu puhdistamon mahdollisimman huolellisen käytön varmistamiseksi. Fosfori on päästöjen vaikutusalueen vesistön rehevöitymiskehityksen kannalta keskeisin tekijä. Fosforipäästön raja-arvo ilmaistuna ominaispäästönä alittaa parhaan käyttökelpoisen tekniikan päätelmien mukaisen vähimmäistason. Mahdollisimman tehokas fosforinpoisto on kuitenkin tarpeen rehevöitymisvaikutusten rajoittamiseksi. Raja-arvolla vähennetään vesistön pilaantumisen vaaraa

155 155 sekä estetään vesienhoidon suunnittelun tavoitteiden vaarantumista. Aluehallintovirasto arvioi, että annettu raja-arvo on riittävä estämään vesistön pilaantumisen. Fosforipäästöllä saattaa kuitenkin yhdessä lämpöpäästön ja happea kuluttavien päästöjen kanssa olla vaikutusta siihen miten vesienhoidon tavoitteet saavutetaan. Vesistön hyvän tilan tavoitteen vaarantumisen estämiseksi on lupamääräyksessä 7 annettu velvoite selvittää eri päästöjen yhteisvaikutuksia rehevöitymiskehitykseen. Päiväkohtaiselle fosforipäästölle on annettu kuukausiraja-arvo ja tavoitteellinen vuosiraja-arvo. Fosforin päästöraja-arvo kuukausikeskiarvona on hakijan esityksen mukainen. Vuosikeskiarvona annetun tavoitteellisen päästöraja-arvon tavoitteena on fosforin kokonaispäästön rajoittaminen nykyisen päästötason mukaiseksi vesistön tila huomioon ottaen. Lisäksi fosforipäästö vuositasolla vastaa hakijan arviota. Aluehallintovirasto arvioi, että puhdistamoiden kokonaistyppipäästöllä ei ole ratkaisevaa merkitystä rehevöitymiskehitykseen vaikutusalueen vesistössä. Typpipäästöllä ei voida arvioida olevan merkitystä myöskään Itämeren tai Suomenlahden rehevöitymisen kannalta. Hakemuksessa on arvioitu, että jätevesien yhteiskäsittelyn toteutuessa vähenee vesistöön kohdistuva kokonaistyppipäästö nykyiseltä tasolta. Käytettävä jätevesien käsittelymenetelmä vastaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa mikä mahdollistaa myös typenpoiston. Tämän perusteella, ja kun osa typpifraktioista voi aiheuttaa haitallista hapenkulutusta jätevesien vaikutusalueella ja ajoittain rehevöitymisvaikutusta, on luvassa annettu kokonaistypen raja-arvomääräys. Adsorboituneita orgaanisia halogeeneja koskevalla raja-arvolla rajoitetaan vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden enimmäispäästöjä vesistöön. Aluehallintovirasto toteaa, että adsorboituneita orgaanisia halogeeneja koskeva määräys perustuu parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaiseen päästötasoon ja ympäristön kannalta parhaan käytännön vaatimuksiin. Aluehallintovirasto arvioi myös, että annettu raja-arvo on riittävä estämään vesistön pilaantumisen. Biologisesti happea kuluttavat aineet vaikuttavat epäedullisesti vesistön happitasapainoon. Puhdistetun jäteveden BOD 7 -pitoisuuden oletetaan olevan BATpäätelmien mukaisesti alhainen (24 tunnin kokoomanäytteissä noin 25 mg/l). Hakija on arvioinut, että puhdistamolla saavutetaan BAT-päätelmien mukainen pitoisuus. Tarkkailu on tältä osin riittävä. Lupamääräykset 5 ja 6 Lupamääräyksen 5 mukaiset vaatimukset täyttävät valtioneuvoston asetuksen vesiympäristölle vaarallisista ja haitallista aineista (1022/2006 ja sen muutos 868/2010). Lupamääräyksen 6 nojalla tehtävän vaarallisten ja haitallisten aineiden selvityksen perusteella voidaan lupamääräyksen 48 mukaisesti tehdä muutoksia tarkkailtavien aineiden osalta. Lupamääräys 7

156 156 Hakemuksessa on arvioitu, että natriumin päästö kasvaa merkittävästi nykyiseltä tasolta. Myös jäähdytysvesien aiheuttama lämpöpäästö nousee merkittävästi nykytilanteeseen verrattuna. Aluehallintovirasto katsoo, että natrium- ja lämpöpäästöjen yhteisvaikutuksista ravinne- ja happea kuluttavien päästöjen kanssa ei ole käytettävissä riittävän yksityiskohtaisia tietoja. Natriumpäästö voi johtaa nykyistä voimakkaampaan veden kerrostumiseen samalla kun jäähdytysveden lämpöpäästö vilkastuttaa hapenkulutusta. Natrium- ja lämpöpäästön yhteisvaikutuksen seurauksena saattaa vesistössä ilmetä nykyistä merkittävästi suurempaa vaikutusta happitalouteen, mikä voi vaikuttaa haitallisesti ravinnekiertoon ja rehevöitymiskehitykseen. Aluehallintovirasto on näin ollen katsonut tarpeelliseksi määrätä tehtäväksi ympäristönsuojelulain 54 :n mukainen erityinen selvitys, jonka perusteella voidaan tarvittaessa, vesistön pilaantumisvaaran vähentämiseksi, täsmentää jätevedenpäästöä kokevia määräyksiä. Kun kyseessä on toiminta, jota koskeva suunnittelu on kesken ja josta ei ole vielä tarkkaa vertailutietoa eikä yksityiskohtaisia tietoja päästöjen yhteisvaikutuksista (lämpökuorma ja jätevedet), aluehallintovirasto on määrännyt erityisen selvitysvelvollisuuden tarvittaessa lupamääräysten täsmentämiseksi. Lupamääräykset 8 ja 9 Jäähdytysvesien aiheuttaman lämpöpäästö kasvaa merkittävästi nykytilanteeseen verrattuna. Jäähdytysvesien purkupaikka sijoittuu Keiteleeseen vaeltavien kalojen vaellusreitin läheisyyteen. Tästä syystä on mahdollista, että lämpöpäästö rajoittaa etenkin lohensukuisten kalalajien vaellusta Kuhnamosta Keiteleeseen. Aluehallintovirasto katsoo tästä johtuen tarpeelliseksi antaa selvitysvelvoite lämpöpäästöjen vaikutuksesta kalojen vaellukseen. Tarvittaessa voidaan selvityksen perusteella laatia suunnitelma, jolla vähennetään lämpöpäästöjen haitallisia vaikutuksia kalanvaellukseen. Jäähdytysvesien purkupaikan siirron ja lämpöpäästön merkittävästä kasvusta johtuen saattaa jään muodostuminen ja kantavuus muuttua ja vaikutusalue ulottua nykyistä laajemmalle alueelle. Jäällä liikkuvia on informoitava jäätilanteen mahdollisesta muutoksesta. Lupamääräys 10 Tehdasalueen pintavalunnan vedet on kerättävä ja käsiteltävä hallitusti siten, että epäpuhtauksien ja öljyn pääsy vesistöön on mahdollisimman vähäistä. Lupamääräys 11 Biologinen jätevedenpuhdistamo on suunniteltu ja mitoitettu hakemuksen mukaiselle virtaamalle ja jäteveden laadulle. Runsas hule- ja vuotovesimäärä nostaa hydraulista kuormaa ja laimentaa jätevesiä merkittävästi sekä haittaa puhdistamon toimintaa heikentäen puhdistustulosta. Hule- ja vuotovesien määrän vähentäminen ja puhdistamolle tulevan jätevesikuorman pitäminen tasaisena on tärkeää puhdistamon päästöjen minimoimiseksi. Tästä syystä on luvanhaltijaa velvoitettu lupamääräyksen 2 mukaisesti sopimuksissa jätevesiä toimittavien tahojen kanssa huomioimaan viemäriverkoston kunnossapitämistä sekä vuotovesien määrän pienentämistä. Lupamääräys 12

157 157 Määräys on annettu jätevedenpuhdistamoiden asianmukaisen hoidon varmistamiseksi ja viranomaisvalvonnan helpottamiseksi. Lupamääräykset Sellutehtaan toiminnassa syntyvät savukaasut (soodakattila, meesauuni) tullaan johtamaan ilmaan yhden yhteisen piipun kautta. Muita ilmaan johdettavia päästöjä syntyy vain klooridioksidilaitoksen hönkäpesurilta sekä häiriötilanteiden yhteydessä hajukaasujen soihtupolttimella. Leviämismallinnuksessa on selvitetty savukaasujen vaikutus ilman laatuun johdettaessa ne 120 tai 150 m korkean piipun kautta. Mallinnuksen mukaan käytännössä ilman laadun kannalta ei ole merkitystä, johdetaanko savukaasut 120 m tai 150 m korkean piipun kautta. Aluehallintovirasto on katsonut, että hakijan esitys piipun vähimmäiskorkeudesta 120 m on riittävä. Lupamääräys 17 Aluehallintovirasto hyväksyy hakijan esittämät päästöraja-arvot ilmaan sekä soodakattilassa että meesauunissa lukuunottamatta sellutehtaan kokonaisrikkipäästöä. Hakijan esitys päästöraja-arvoista on massa- ja paperiteollisuuden BAT-päätelmien päästötasojen hyväksytyllä vaihteluvälillä. Sekä soodakattilan että meesauunin rikkipäästöt asettuvat vaihteluvälin puoliväliin tai sen alle. Typenoksidi- ja hiukkaspäästöt asettuvat vaihteluvälin ylärajalle. Typenoksidipäästöjä nostaa mustalipeän korkea kuiva-ainepitoisuus ja edelleen polttolämpötilan kohoaminen sekä polttoaineiden korkea typpipitoisuus. Toisaalta mustalipeän kuiva-aineen kohottaminen vähentää rikkipäästöjä. Meesauunin rikkipäästöjä arvioitaessa on huomioitu meesauunin käyttö soodakattilan ohella hajukaasujen poltossa. Hakijan arvion mukaan uuden sellutehtaan hiukkaspäästö laskee nykyisen tehtaan päästöstä 466 t/a (v. 2013) 286 t/a:iin. Hakemuksessa on todettu, että märkäpesuri ei sovellu hiukkaspäästöjen hallintaan soodakattilassa tai meesauunissa, vaikka massa- ja paperiteollisuuden BAT-päätelmien hiukkaspäästöjen vähentämistä koskevissa tekniikoissa on maininta märkäpesurista. BAT-päätelmissä samalta laskentajaksoilta päästöraja-arvot ominaispäästöinä (kg/t) tai pitoisuuksina savukaasussa (mg/nm 3 ) katsotaan toisiaan vastaaviksi vaihtoehdoiksi. Aluehallintovirasto hyväksyy hakijan esityksen vuositason päästöraja-arvojen esittämisen ominaispäästöinä ja tätä täydentämään kuukausitason päästöraja-arvot pitoisuusraja-arvoina. Kuukausikeskiarvona esitetyissä pitoisuusraja-arvoissa on huomioitu kuukausitasolla tapahtuva päästövaihtelu vuositason keskiarvoon nähden. BAT-referenssidokumentin valmistelun yhteydessä on todettu, että vuosipäästöt voidaan tarvittaessa muuntaa kuukausipäästöiksi esimerkiksi kertoimella 1,3 jotta vertailukelpoisuus säilyy. Aluehallintovirasto ei ole katsonut aiheelliseksi asettaa lyhytaikaisia päästöjä varten vuorokausiraja-arvoja rikkidioksidille ja pelkistyneille rikkiyhdisteille, koska sellutehtaalle on asetettu kokonaisrikkipäästölle hakijan esitystä tiukempi ominaispäästöraja-arvo, joka koskee myös ylös- ja alasajoa sekä lyhytaikaisia häiriötilanteita. Päästöraja-arvojen esittämistapa täyttää BAT-päätelmien vaatimukset ja lisäksi edustaa yleistä käytäntöä sellutehtaiden ympäristöluvissa. Lupamääräys 18

158 158 Aluehallintovirasto on asettanut sellutehtaan kokonaisrikkipäästölle hakijan esittämää vuositason ominaispäästöä 0,4 kgs/adt tiukemman raja-arvon 0,3 kgs/adt. Hakija on arvioinut, että tehtaan kokonaisrikkipäästö on 206 t/a, joka vastaa 0,16 kgs/adt. Tähän päästöarvioon sisältyy häiriötilanteita. Uudelta tehtaalta odotetaan häiriötöntä käyntiä ja uusinta tekniikkaa, jolloin häiriötilanteiden aiheuttama rikkipäästön lisäys tulee olla mahdollisimman vähäinen. Tämän vuoksi aluehallintovirasto on asettanut kokonaisrikkipäästölle vielä tiukemman tavoitearvon 0,2 kgs/adt. Kokonaisrikin tiukempi ominaispäästöraja-arvo on myös perusteltu siltä osin, että laitokselle ei ole asetettu rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden lyhytaikaisia päästöraja-arvoja, joilla estetään hetkellisten hajujaksojen esiintymistä. Laimeille jäännöskaasuille ei ole asetettu päästöraja-arvoa, vaikka massa- ja paperiteollisuuden BAT-päätelmissä on jäännöskaasuille esitetty parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukainen päästötaso. Biotuotetehtaalla kerätään kaikki väkevät ja laimeat hajukaasut kattavasti käsittelyyn, joten sellun valmistuksessa ei tule syntymään laimeiksi jäännöskaasuiksi luokiteltavia päästöjä. Aluehallintovirasto on hyväksynyt hakijan esityksen hajukaasujen käsittelyjärjestelmien vähimmäiskäyttöasteesta. Tavoitteeksi on kuitenkin asetettu hakijan esitystä korkeampi käyttöaste. Hakijan esittämä 98 % käyttöaste väkeville hajukaasuille ja 95 %:n käyttöaste laimeille hajukaasuille merkitsee toteutuessaan päivää vuodessa, jolloin hajuhaittoja esiintyy. Tämä vastaa olemassa olevan sellutehtaan käynnin aikaista tasoa. Äänekosken Hiskinmäen mittauspisteessä mitattiin v päivää, joilla ilman laatu oli erittäin huono tai huono TRS-yhdisteiden takia. Tavoitearvoiksi asetetut 99 % väkevien hajukaasujen 98 % laimeiden hajukaasujen keräilyn ja käsittelyn käyttöasteelle merkitsee 11 vuorokautta vuodessa, jolloin ilmanlaatu heikkenee haisevien rikkiyhdisteiden takia ja ympäristössä esiintyy yleisesti epämiellyttäviä hajutuntemuksia. Sellutehtaan kokonaisrikkipäästöistä ja väkevien sekä laimeiden hajukaasujen keräily- ja käsittelyasteesta sekä ympäristössä esiintyvistä hajuhaitoista on määrätty erillinen selvitys ympäristönsuojelulain 54 :n nojalla kolme vuoden kuluessa laitoksen toiminnan alkamisesta. Lupaviranomainen voi muuttaa tai täsmentää kokonaisrikin ominaispäästöä koskevaa raja-arvoa, hajukaasujen käsittelyasetta koskevaa lupamääräystä tai asettaa haiseville rikkiyhdisteille lyhytaikaisen pitoisuuspäästöraja-arvon. Erityisselvitys on tässä tapauksessa tarpeen, koska kyseessä on uusi tehdas jonka, päästöistä ei ole mittaustietoja lisäksi tehtaan yksityiskohtainen suunnittelu on kesken eikä lupahakemuksessa näin ollen ole voitu esittää yksityiskohtaista teknisistä tietoa. Lupamääräys 19 Valkaisukemikaalien valmistuksen, valkaisun ja pesemön toiminnasta aiheutuvia klooripitoisia päästöjä koskeva lupamääräys perustuu olemassa olevaan lupakäytäntöön ja nykyaikaisilta tehtailta vaadittavaan suorituskykyyn. Klooripitoisten hönkien pitoisuuksille ei ole asetettu yksityiskohtaisia vaatimuksia tai päästötasoja massa- ja paperiteollisuuden BAT-päätelmissä. Lupamääräykset 20 ja 21

159 159 Uusi tehdas ja siihen liittyvät toiminnat on suunniteltava ja toteutettava niin, että koko tehdasintegraatin aiheuttama melu ei ylitä lupamääräyksessä asetettuja raja-arvoja. Määräystä noudattamalla toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Määräys on annettu melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen (993/1992) soveltamiseksi. Koska tehdasalueen lähiympäristössä ei sijaitse valtioneuvoston päätöksen tarkoittamia loma-asumiseen käytettäviä alueita, leirintäalueita, taajamien ulkopuolella olevia virkistysalueita tai luonnonsuojelualueita, aluehallintovirasto ei ole määrännyt em. alueisiin liittyviä tiukempia raja-arvoja. Uusia alueita koskeva tiukempi 45 (LAeq) yöohjearvo on valtioneuvoston päätöksessä annettu uusien alueiden, joita melutason ohjearvot koskevat, suunnittelun pohjaksi. Aluehallintovirasto ei ole antanut hetkellisille maksimiäänitasoille (L AFmax ) tavoitearvoa 60 db. Biotuotetehtaan toiminnan melu on luonteeltaan tasaista päivällä ja yöllä. Laitoksella ei ole tuotanto- tai toimintajaksoja, joiden melupäästö poikkeaa oleellisesti tavanomaisesta melusta. Iskumaisen ja kapeakaistaisen melun rajoittamiseksi on määrätty 5 db lisättäväksi mittaustulokseen yleisen käytännön mukaisesti. Lupamääräys 22 Ympäristönsuojelulain 142 :n mukaan kaikessa toiminnassa on tavoiteltava sellaista ääniympäristön laatua, jossa vaarallisesta tai haitallisesta äänestä ei aiheudu terveyshaittaa tai merkittävää muuta 5 :n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua seurausta tai sen vaaraa. Alueelle tulevat rakennukset, laitoksen toiminnot ja laitteet sekä toiminta-alueen liikennejärjestelyt, tulee sijoittaa ja toteuttaa siten, että toiminnasta aiheutuva meluhaitta on mahdollisimman vähäinen. Laitosalueelle Kuhnamojärven rantaan on suunniteltu sijoitettavaksi lastaustoimintoja, josta saattaa kantautua kolinaa ja ajoneuvojen peruutusääniä Kuhnamon yli lounais- ja länsipuolella sijaitsevalle asuinalueelle Tarvittaessa meluselvityksestä saadun tiedon ja ensimmäisen toimintavuotena saadun kokemuksen perusteella ääniympäristön mahdollisesta heikkenemisestä, melupäästöä voidaan vähentää melusuojauksella kuten meluvalleilla tai seinämillä. Lupamääräykset jätteet Laitoksen toiminnassa syntyy jätteitä, jotka varastoidaan keräilyä ja kuljetusta varten. Jätelain mukaan jätteet on kerättävä ja pidettävä jätehuollossa toisistaan erillään siinä laajuudessa kuin se on terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemiseksi, etusijajärjestyksen noudattamiseksi taikka jätehuollon asianmukaiseksi järjestämiseksi tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Jätelain mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknillisesti mahdollista eikä aiheuta kohtuuttomia lisäkustannuksia. Vaarallisen jätteen tuottaja ja kuljettaja on vastuussa siitä, että vaaralliset jätteet kuljetetaan lain mukaiseen paikkaan. Lupamääräys 25 Meesa, poltettu kalkki ja kalkkipöly syntyvät tuotantoprosessin olennaisena osana, jonka ensisijaisena tarkoituksena ei ole niiden valmistaminen, vaan on sulfaaattisellun valmistaminen. Meesaa, poltettua kalkkia ja kalkkipölyä täyttävät normaalioloissa jatkohyötykäyttöön lannoitteena, pigmentin raaka-aineena tai jätteiden stabilointiin asetetut laatuvaatimukset. Meesaa ja poltettua kalkkia on mahdollista hyödyntää myös sellaisenaan sellunvalmistusprosessissa. Met-

160 160 sä Fibre Oy:n nykyisillä tehtailla on voimassa olevia sopimuksia meesan, poltetun kalkin sekä kalkkipölyn jatkokäsittelystä niitä hyödyntävien yritysten kanssa. Meesan, poltetun kalkin ja kalkkipölyn sisältämien haitallisten metallien pitoisuus täyttää lannoitteille ja lannoitevalmisteille asetetut laatuvaatimukset. Em. jakeiden laadunvarmistus tapahtuu laadittavalla omavalvontasuunnitelmalla. Omavalvontasuunnitelmassa on määritelty toimenpiteet, joilla varmistetaan, että sivutuote ja sen käsittely täyttävät niille lainsäädännössä ja sopimuksissa asetetut vaatimukset. Lisäksi lannoitteeksi tai lannoitevalmisteen raakaaineeksi toimitettavat sivutuotteet ilmoitetaan elintarviketurvallisuusviraston (Evira) lannoiterekisteriin. Evira valvoo Suomessa lannoitevalmisteiden valmistusta. Aluehallintovirasto katsoo, että meesa, poltettu kalkki ja kalkkipöly täyttävät jätelain 5 2 mom. 1-3 kohtien sivutuotteelle asetetut vaatimukset. Lisäksi em. jakeet täyttävät suunniteltuun käyttöön liittyvät tuotetta sekä ympäristön- ja terveydensuojelua koskevat vaatimukset eikä niiden käyttö kokonaisuutena arvioiden aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Aluehallintovirasto katsoo, että kyseisen lainkohdan perusteella kyseisiä jakeita ei voida määritellä osittain sivutuotteiksi ja osittain jätteiksi. Valvojalle toimitettava selvitys sivutuotteiden sijoittamisesta poikkeustapauksissa kaatopaikalle on vaadittu jätelain 5 2 mom. 1-3 kohtien sivutuotteille asetettujen vaatimusten täyttymisen valvomiseksi. Lisäksi sivutuotteiden määrä lajeittain on määrätty raportoitavaksi. Lupamääräykset Kaasutusprosessia koskevat määräykset on annettu kaasutuksen aiheutuvien ympäristöhaittojen estämiseksi ja sen varmistamiseksi, että kaasutus olisi mahdollisimman täydellistä. haitallisten aineiden hajoamiseksi ja että tuotekaasun epäpuhtaudet olisivat mahdollisimman vähäiset. Lupamääräykset Ympäristönsuojelulain mukaan jätteen laitos- tai ammattimaista käsittelyä koskeva lupa voidaan rajoittaa tietynlaisen jätteen käsittelyyn. Laitoksessa käsiteltävät jätteet ovat hakijan esityksen mukaiset ja ne sisältävät biologisen jätevedenpuhdistamon lietteitä. Jätemateriaalien ja mädätteen aiheuttamien hajuhaittojen ehkäisemiseksi luvassa velvoitetaan toiminnanharjoittaja huolehtimaan em. jätteiden asianmukaisesta varastoinnista ja käsittelystä. Biokaasulaitoksella syntyvän biokaasun hyödyntäminen energiana on biokaasulaitoksen parhaan käyttökelpoisen tekniikan sekä ympäristönsuojelu- ja jätelain periaatteiden mukainen ensisijainen vaihtoehto. Soihtupoltolla biokaasun sisältämän metaanin kasvihuonekaasuvaikutusta pystytään vähentämään. Lupamääräykset Lupamääräyksillä pyritään estämään laitosalueen maaperän pilaantumisvaaraa, roskaantumista ja ympäristölle haitallisten aineiden joutuminen vesiin ja viemäriin ympäristönsuojelulain 16 :n, 17 :n ja 66 :n, jätelain 13 :n ja 72.n sekä eräistä naapurussuhteista annetun lain 17 :n mukaisesti.

161 161 Ympäristönsuojelulain 19 : nojalla kemikaalia ei saa käyttää siten, että siitä aiheutuu merkittävää ympäristön pilaantumisen vaaraa. Lupamääräys perustilaselvitys 35 Luvan hakijan on oltava ympäristönsuojelulain 82 :n nojalla selvillä maaperän ja pohjaveden tilasta toiminnan alkaessa. Hakemukseen on liitetty perustilaselvitys, jossa on kuvattu maaperän ja pohjaveden tila ennen rakentamisen aloittamista alueella, jonne hakemuksen mukaiset toiminnat tullaan sijoittamaan lukuunottamatta jätevedenpuhdistamon aluetta. Tehtaan ja uuden jätevedenpuhdistamon sekä niihin liittyvien kenttärakenteiden rakentamiseen liittyy merkittäviä maansiirtotöitä. Alueelta tullaan siirtämään pois pilaantuneita maita rakentamisen yhteydessä, jolloin alueen maaperän tila todennäköisesti paranee. Teollisen toiminnan vaikutusta maaperän ja pohjaveden tilaan on verrattava toiminnan aloittamisajankohtaan. Tämän vuoksi perustilaselvitys on päivitettävä vastaamaan rakentamisen jälkeistä aikaa. Perustilaselvitys on laadittava myös nykyisen ja tulevan biologisen jätevedenpuhdistamon alueelta. Selvityksessä on huomioitava Keski-Suomen ELY-keskuksen lausunnossa esille tuodut puutteet hakemuksen liitteenä olevassa perustilaselvityksessä. Lupamääräys 36 Määräys perustuu ympäristönsuojelulain 53, 73 ja 74 :iin, joiden mukaan toiminnassa on käytettävä parasta mahdollista tekniikkaa sekä toiminnan on oltava mahdollisimman energiatehokasta ja energiatehokkuutta on jatkuvasti parannettava Lupamääräykset Lupamääräyksissä on määrätty häiriötilanteiden määrittelystä ja toimenpiteistä, joilla häiriötilanteet korjataan mahdollisimman nopeasti. Määriteltyjen häiriötilanteiden lisäksi prosessilaitteisiin tai laitoksen muuhun toimintaan saattaa tulla ennalta määrittelemättömiä häiriöitä tai vikoja. Myös näihin häiriötilanteisiin on ennalta varauduttava ympäristönsuojelulain 5 :n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun seurauksen tai terveyshaitan estämiseksi. Laitoksen soodakattilan ja meesauunin ylös- ja alasajotilanteet on pidettävä mahdollisimman lyhyinä ja häiriötilanteiden määrä ja kesto rajoittaa mahdollisimman vähäisiksi haisevien rikkiyhdisteiden hetkellisten päästöjen ja hajuhaittojenvähentämiseksi. Häiriötilanteessa hajukaasujen käsittelyn varajärjestelmät tulee ottaa mahdollisimman nopeasti käyttöön. Tätä varten aluehallintovirasto on määrännyt esitettäväksi suunnitelman Keski-Suomen ELY-keskukselle. Lupamääräys 43 on annettu poikkeustilanteiden lietekoostumuksen selvittämiseksi. Poikkeukselliset tilanteet voivat vaikuttaa puhdistamolietteen ja mädätteen käsittelyvaatimuksiin. Lupamääräykset Ennaltavarautumisvelvollisuus perustuu ympäristönsuojelulain 20 :n varovaisuus- ja huolellisuusperiaatteeseen ja siihen liittyvän suunnitelman laatiminen ympäristönsuojelulain 15 :ään. Biotuotetehtaan alustava ympäristöriskianalyysi sisältää selvityksen tunnistetuista riskeistä ja toimenpiteistä niiden poistamiseksi lähtökohtana nykyinen sellutehdas ja jätevedenpuhdistamo. Ympäristöriskianalyysiä tulee tarkentaa laitoksen suunnittelun edistyessä ja teknisten laiteratkaisujen valmistuttua, koska tuleva biotuotetehdas on kapasiteetiltaan suu-

162 162 rempi nykyiseen tehtaaseen verrattuna ja tehdas sisältää apuprosesseja mm. kaasutuslaitoksen ja mädättämön, joita nykyisessä tehtaassa ei ole. Varautumissuunnitelman avulla voidaan varmistaa mm., että toimenpiteet ovat oikeita ja riittäviä tilanteissa, joissa jätevedenpuhdistamoiden toiminta häiriintyy. Lupamääräykset Luvan haltijan tulee olla selvillä toimintansa vaikutuksista ympäristöön. Ympäristönsuojelulain mukaan on ympäristöluvassa annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttö-, päästö ja vaikutustarkkailusta. Yksityiskohtainen tarkkailusuunnitelma on tarpeen ottaen huomioon, että tässä päätöksessä on määrätty vain tarkkailun pääperiaatteista. Riittävällä tarkkailulla voidaan turvata laitoksen mahdollisimman häiriötön toiminta ja pystytään havaitsemaan häiriötilanteet mahdollisimman ajoissa haitallisten vaikutusten rajoittamiseksi. Päästöjen tarkkailun tavoitteena on prosessien valvonnan ja ohjauksen optimoinnin lisäksi selvittää riittävällä tarkkuudella haitallisten aineiden päästöt ja niissä mahdollisesti tapahtuvat muutokset. Melulle asetetut selvitysvelvoitteet ovat tarpeen edellä määräyksessä 20 asetettujen raja-arvojen valvomiseksi. Selvitysvelvollisuus ulottuu tehtaan välittömässä läheisyydessä olevaan yleiseen tiehen siltä osin kuin sen liikennemäärät merkittävästi kasvavat uuden tehtaan myötä, koska tältä osin kyseessä on laitoskokonaisuuden toimintaan liittyvä melua aiheuttava toiminnan osa, jota on etukäteen vaikea arvioida, mutta jolla voi olla merkitystä arvioitaessa toiminnasta aiheutuvia haitallisia vaikutuksia tehtaan naapurustossa. Soodakattilan ja meesauunin päästöraja-arvoja on noudatettava laitoksen normaalin ja vakaan käynnin aikana. Päästöraja-arvoja ei noudateta laitoksen ylösja alasajojaksoilla eikä häiriötilanteissa. Laitoksen valvonnan toteuttamiseksi ylösajojakson päättyminen ja alasajojakson alkaminen ja niihin liittyvät toiminnalliset parametrit on määritettävä. Ylösajojakson päättymiseen ja alasajojakson alkamiseen liittyvät erillisprosessit tai toimintaparametrien kynnysarvot tulee olla selkeitä ja helposti valvottavia. Laitoksen tyypilliset häiriötilanteet kuten hajukaasujen johtaminen soihtupolttimeen on kuvattava. Ylös- ja alasajojaksot on pidettävä mahdollisimman lyhyinä ja häiriötilanteiden määrä ja kesto tulee rajoittaa mahdollisimman vähäiseksi. Tarkkailun luotettavuuden varmistamiseksi mittaukset, näytteenotto ja analysointi on tehtävä standardien mukaisin menetelmin. Siltä osin, kun esimerkiksi haitta-aineille ei ole standardoituja analyysimenetelmiä, voidaan käyttää myös muita, yleisessä käytössä olevia menetelmiä. Valvontaviranomaisella on mahdollisuus tarkkailuohjelman hyväksymisen yhteydessä ottaa kantaa myös mittausmenetelmiin. Valvontaa varten on yksityiskohtaisessa tarkkailuohjelmassa kuvattava näytteenottopaikkojen, tarkkailtavien parametrien ja tarkkailutiheyden lisäksi myös tarkkailussa käytettävät menetelmät, määritysrajat, laitteistot, noudatettavat standardit, tulosten kokonaisepävarmuudet, päästöjen laskenta ja laskentaperusteet, tulosten luotettavuuden kannalta olennaiset seikat ja niiden kalibrointi sekä kuvaus tarkkailuun liittyvästä raportoinnista.

163 163 Hakijan on osallistuttava alueella suoritettavaan ilma- ja vesipäästöjen vaikutusten yhteistarkkailuun päästämällään osuudella, jos niitä alueella järjestetään. Lupamääräykset Määräykset ovat tarpeen lupamääräysten noudattamisen valvomiseksi sekä toiminnan ympäristövaikutusten selvittämiseksi. Lupamääräykset Ympäristöluvassa on annettava toiminnan lopettamista koskevat määräykset. Toiminnassa tapahtuvista muutoksista on ilmoitettava valvovalle viranomaiselle, jotta tämä voi arvioida muutoksen merkittävyyttä. Mikäli selvityksen perusteella toiminta muuttuu olennaisesti siten, että muutos lisää ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia tai riskejä, tai mikäli selvityksen perusteella tarvitaan luvan muuttamista, tai mikäli toiminnan lopettamisesta tulee antaa erillisiä määräyksiä, voi valvova viranomainen siirtää asian lupaviranomaisen ratkaistavaksi. Hakijan on selvitettävä toiminnasta aiheutuneet vaikutukset maaperän ja pohjaveden tilaan toiminnan tai sen osan lopettamisen yhteydessä. Tehdasintegraatin maaperän ja pohjaveden kemiallinen tila on selvitetty perustilaselvityksessä ennen uuden biotuotetehtaan ja biologisen puhdistamon rakentamisen aloittamista. Toiminnan tai sen osan lopettamisen yhteydessä kyseisen alueen maaperän ja pohjaveden tila on selvitettävä. Saatuja tulosten perusteella selvitetään toiminnan vaikutukset maaperän ja pohjaveden tilaan. Tarvittaessa alueen maaperä on puhdistettava. Lupamääräys 68 Kalatalousmaksun suuruutta arvioitaessa on otettu huomioon jätevedenpuhdistamon aiheuttamat päästöt vesistöön sekä teollisuusintegraatista tulevan jäähdytysveden aiheuttama lämpöpäästö. Jätevesipäästöjen arvioidaan kasvavan kalaston kannalta keskeisten parametrien osalta, mutta ei kuitenkaan ylitä nykyisen puhdistamon voimassa olevan lupapäätöksen päästörajoja. Jäähdytysvesien purkupaikka siirtyy nykyisestä ja lämpöpäästö kasvaa huomattavasti nykytilanteeseen verrattuna, mikä korostaa lämpövaikutuksen kalataloudellista merkitystä erityisesti alivirtaamatilanteissa, jolloin teollisuusintegraatin jäähdytysvesimäärä muodostaa merkittävän osan Kuhnamoon laskevasta vesimäärästä. Vesistön lämpötilaan ja happitilanteeseen vaikuttavan lämpöpäästön haitalliset vaikutukset kohdistuvat ensisijaisesti kalojen lisääntymiseen ja erityisesti kalataloudellisesti arvokkaiden lohensukuisten lajien poikastuotantoon. Lämpöpäästöstä aiheutuvan haitan vähentämiseksi aluehallintovirasto on katsonut tarpeelliseksi määrätä kalatalousmaksun korkeammaksi kuin aikaisemmassa jätevesien johtamista koskevassa luvassa on määrätty.

164 164 VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Aluehallintovirasto on ottanut huomioon lausunnoissa ja muistutuksissa esitetyt vaatimukset ratkaisusta ilmenevällä tavalla siltä osin kuin se on tarpeen pilaantumisen estämiseksi. Vastauksena esitettyihin yksilöityihin vaatimuksiin aluehallintovirasto viittaa lupamääräyksien perusteluihin ja jäljempänä sanottuun. Keski-Suomen ELY-keskus on lausunnossaan tuonut esille REACH-asetuksen (EY N:o 1907/2006) mukaiset vaatimukset kemikaaleille. Tässä päätöksessä on annettu määräykset kemikaalien varastoinnille sekä päästöille ja niiden tarkkailulle ympäristönsuojelulain ja sen nojalla annettujen säädösten perusteella. REACH-asetus on otettu lupamääräyksissä huomioon siinä laajuudessa kuin se ympäristöluvassa on tarpeen. Muistutuksissa esitetyt vaatimukset kevyen liikenteen väylän rakentamisesta, vaarallisten jätteiden kuljettamisesta, mahdollisen voimalinjan rakentamisesta, tehdasintegraatin kaatopaikasta ja vesistörakentamisesta eivät kuulu tämän ympäristölupahakemuksen käsittelyn piiriin. Vesistörakentamisista ja kaatopaikasta annetaan erilliset vesilain tai ympäristönsuojelulain mukaiset päätökset. Vastaus muistutuksissa esitettyihin korvausvaatimuksiin ja ennakoimattoman vahingon korvaaminen Ympäristönsuojelulain 125 :n mukaan myöntäessään ympäristöluvan lupaviranomaisen on samalla, jollei korvauksista päätetä erikseen, määrättävä toiminnasta johtuvasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvat vahingot korvattaviksi. Muita kuin vesistön pilaantumisesta mahdollisesti aiheutuvia vahinkoja koskevia vaatimuksia ei voida käsitellä ympäristönsuojelulain mukaisessa ympäristölupaprosessissa. Itä-Suomen vesioikeus on antamallaan päätöksellä 110/Ym I/83 määrännyt kertakaikkiset korvaukset mm. Metsäliiton Teollisuus Oy:n ja Oy Metsä-Botnia Ab:n Äänekosken tehtaiden vesilain mukaan korvattavista jo aiheutuneista ja myöhemmin aiheutuvista edunmenetyksistä. Päätöksen mukaan kertakaikkisuus tarkoitti sitä, ettei jätevesistä tule määrättäväksi enää korvausta, jos jätevesistä ei vesistöön johdettaessa vastedes annettavien lupapäätösten mukaan vastaisuudessa aiheudu suurempaa kuormitusta kuin mitä päätöksen aikaan katsottiin aiheutuvan. Vesiylioikeus on antamallaan päätöksellä korottanut korvauksia joiltakin osin, mutta on pysyttänyt Itä-Suomen vesioikeuden päätöksen siltä osin kuin korvaukset on määrätty kertakorvauksina. Myöhemmissä Äänekosken tehtaiden jätevesien johtamista koskeneissa lupapäätöksissä on määrätty vesiensuojelumaksu ja kalatalousvelvoitteita, mutta ei enää korvauksia, koska toiminnasta ei ole aiheutunut suurempaa jätevesikuormitusta kuin vuoden 1983 päätöksentekohetkellä. Nyt hakemuksen kohteena oleva toiminta on edelleen selluntuotantoa, mutta tekniikaltaan kehittyneempää verrattuna 1980-luvun toimintaan. Uusi tehdas

165 165 korvaa vanhan tehtaan tuotannon. Tämän päätöksen mukaiset päästöt vesistöön ovat huomattavasti pienemmät kuin vuoden 1983 korvauspäätöksen aikana. Uuden tehtaan toiminnasta ei aiheudu korvattavaa vahinkoa. Lämpöpäästö vaikuttaa suoranaisesti kalastoon. Aluehallintovirasto arvioi, että lämpöpäästöistä aiheutuva vahinko kompensoituu kalatalousmaksulla. Tämän päätöksen mukaisesta toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu ympäristönsuojelulain mukaan korvattavaa vahinkoa. Tämän päätöksen estämättä voidaan korvausta vaatia lupaviranomaiselle tehtävällä hakemuksella sellaisesta vahingosta, jota nyt käsiteltävää lupaa myönnettäessä ei ole ennakoitu. Samassa yhteydessä voidaan käsitellä vaatimus, joka koskee samalla toimenpiteellä luvasta poiketen aiheutetun vahingon korvaamista. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa. Lupamääräysten tarkistaminen Luvan haltijan on toimitettava hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi viimeistään , jos lupaa ei ole ollut tarpeen tarkistaa sitä ennen BATpäätelmien uusimisen yhteydessä. Hakemukseen on liitettävä ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksessa (713/2014) edellytetyt selvitykset. Ympäristönsuojelulain 71 3 mom. mukaan direktiivilaitoksen lupamääräysten tarkistamiseen sovelletaan 80 ja 81 (tarkistaminen päätelmien johdosta). Toissijaisesti on määrätty lupamääräysten tarkistamisesta sen varmistamiseksi, että uuden tehtaan lupamääräykset joka tapauksessa tarkistetaan. Korvattavat päätökset Tämä päätös korvaa Metsä Botnia Oy:lle (nyk. Metsä Fibre Oy) ja Polargas Oy:lle , ISY-2004-Y-259 ja Metsä Botnia Oy ja M-real Oyj:lle (nyk. Metsä Board Oyj) , ISY-2004-Y-258 myönnetyt ympäristöluvat sitten, kun tämän päätöksen mukainen toiminta aloitetaan. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän lain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (ympäristönsuojelulaki 70 )

166 166 TOIMINNAN ALOITTAMISLUVAN PERUSTELUT Suunniteltu biotuotetehdas ja siihen liittyvät toiminnot rakennetaan olemassaolevalle teollisuusalueelle, metsäteollisuusintegraatin yhteyteen. Hanke ei olennaisesti laajenna tai muuta olemassa olevaa maankäyttöä alueella. Alueella on jo vaikutuksiltaan lähes vastaava sellutehdastoiminta pienemmässä mittakaavassa, joka lakkaa uuden biotuotetehtaan käynnistyessä. Uutta toimintaa ei aloiteta välittömästi, vaan aikaisintaan arviolta vuonna 2017 vanhan tehtaan toiminnan lakattua. Toiminnan muutos lisää tehdasalueen ympäristökuormitusta joiltain osin, mutta laitosten toiminnasta ei odoteta aiheutuvan merkittävää ympäristön pilaantumista. Näin ollen toiminnan aloittamiselle mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta on perusteltu syy eikä päätöksen täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 48-49, 52, 53, 54, 57, 71, 74, 75, 76, 77 ja 90 Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) Jätelaki (646/2011) 5, 8 ja 13 Valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006, muutos 868/2010) Laki eräistä naapurussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tästä päätöksestä peritään maksua ,25 euroa. Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 205 :n mukaan ympäristöluvan käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Lupahakemuksen vireilletulohetken mukaisesti sovelletaan aluehallintoviraston maksuista annettua valtioneuvoston asetusta (1092/2013). Maksu määräytyy asetuksen ja sen liitteenä olevan maksutaulukon mukaisesti. Asetuksen mukaan lupa-asian käsittelystä peritään yhdistetty maksu siten, että korkeimpaan maksuluokkaan kuuluvan toiminnan käsittelymaksuun lisätään muiden toimintojen osuutena 50 prosenttia näiden toimintojen maksusta. Maksu määrätään 35 prosenttia taulukon mukaista maksua alempana, jos asian käsittelyn vaatima työmäärä on tavanomaista pienempi. Asetuksen mukainen täysimääräinen (100%) maksu sellutehtaalle on , jätteiden hyödyntämis- ja käsittelylaitokselle, jossa hyödynnetään tai loppukäsitellään jätettä vähintään tonnia vuodessa ja puun, turpeen tai hiilen kaasutus- tai nesteytyslaitokselle Kaasutuslaitoksen maksu peritään 35 % pienempänä, koska asian käsittelyn vaatima työmäärä on tavanomaista pienempi. Täten maksu muodostuu seuraavasti:

167 167 Sellutehdas (100 %) ,00 Mädättämö (50 %) 4 520,00 Kaasutuslaitos (50 %) -35 % 8 817,25 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla Äänekosken, Laukaan ja Jyväskylän sekä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisella ilmoitustaululla sekä sanomalehti Keskisuomalaisessa. JAKELU Päätös Metsä Fibre Oy Metsä Board Oyj Tiedoksi Äänekosken kaupunginhallitus (sähköisesti) Äänekosken ympäristösuojeluviranomainen (sähköisesti) Äänekosken terveydensuojeluviranomainen (sähköisesti) Laukaan ympäristönsuojeluviranomainen (sähköisesti) Jyväskylän ympäristönsuojeluviranomainen (sähköisesti) Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, kalatalousviranomainen (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Evira (sähköisesti) Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia tai vaatimuksia.

168 168 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LIITTEET Valitusosoitus Asemakuva Tarja Savea-Nukala Christel Engman-Andtbacka Reko Vuotila Stefan Nyman Päivi Vilenius Asian ovat ratkaisseet johtaja Tarja Savea-Nukala (puheenjohtaja), ympäristöneuvokset Christel Engman-Andtbacka, Reko Vuotila, Stefan Nyman ja Päivi Vilenius. Asian ovat esitelleet ympäristöneuvokset Stefan Nyman ja Päivi Vilenius.

169 169 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Wolffintie 35, Vaasa postiosoite: PL 200, Vaasa puhelin: telekopio: sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 97 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

170 170