YHTEISKÄYTTÖISTEN PALVELUJEN LAATUKRITEERIT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN
|
|
- Aarno Mikkonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen PÄÄKAUPUNKISEUDUN NEUVOTTELUKUNTA Kaupunginjohtajat Asia 2 / Liite 1 YHTEISKÄYTTÖISTEN PALVELUJEN LAATUKRITEERIT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN Työryhmän raportti
2 PKS-NEUVOTTELUKUNTA SELVITYS 2 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1 TOIMEKSIANTO 3 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN HAASTEITA KUNTAPALVELUJEN 3 JÄRJESTÄMISESSÄ 3 TOIMINNAN LAADUN JA KEHITTÄMISEN MÄÄRITTELYJÄ 5 4 LAATUKRITEERIT Lasten päivähoito Peruskoulu Terveysasematoiminta Yleiset laatukriteerit 8 5 TYÖRYHMÄN ESITYS LAATUKRITEEREIDEN SISÄLLYTTÄMISESTÄ 9 SOPIMUKSIIN 6 JATKOKEHITTÄMINEN 10 Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite ostopalvelusopimukseen, yleiset laatukriteerit Olemassa olevia laatusuosituksia
3 PKS-NEUVOTTELUKUNTA SELVITYS 3 1 TOIMEKSIANTO Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta päätti palvelujen laatukriteerien kehittämisestä hyväksyessään palvelujen yhteiskäytön periaatteet jatkovalmistelun pohjaksi. Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan toimenpideohjelmassa vuodelle 2005 ( ) on kaikkien toimialojen kohdalla hankkeena Yhteiskäyttöisten palvelujen laatukriteerit. Hankkeen tavoitteena on laatia ehdotus yhteisistä palveluja laatukriteereistä sekä luoda pelisäännöt niiden noudattamiselle. Ensimmäisessä vaiheessa tarkastellaan mahdollisuutta yhteisten määritelmien luomiseen sekä hahmotellaan kaikille toimialoille yhteinen palvelu- ja laatukriteeriluettelo. Toisessa vaiheessa laaditaan laatukriteerit lasten päivähoidolle, peruskoululle ja terveysasematoiminnalle. Samalla tarkastellaan lainsäädännön ko. palveluille asettamat laadulliset tavoitteet. Kolmannessa vaiheessa määritellään palveluja ostettaessa sopimuksiin sisältyvät laatua koskevat tiedot. Työryhmän jäseninä ovat toimineet 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN HAASTEITA KUNTAPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESSÄ kehittämisvalmentaja Marita Lehikoinen, Vantaa erityissuunnittelija Tuija Norlamo-Saramäki, Espoo kaupunginsihteeri Gun Söderlund, Kauniainen johtava suunnittelija Jukka Öberg, Helsinki Kuntien palveluvelvoitteet ja kuntalaisten palveluodotukset ovat kasvaneet jatkuvasti. Osaan palvelujen lisääntyvästä kysynnästä voidaan vastata toimintaa tehostamalla. Tuottavuuden kasvu vapauttaa resursseja uuteen käyttöön. Tästä huolimatta kuntien tulot eivät riitä kattamaan palvelujen järjestämistä eri tahojen odotusten mukaisina. Kuntasektorin näkökulmasta haasteet näyttäytyvät mm. seuraavanlaisina: kuntien käyttötalouden menot kasvavat nopeammin kuin käytettävissä olevat talouden resurssit
4 PKS-NEUVOTTELUKUNTA SELVITYS 4 kuntien nykyiset palvelurakenteet eivät ole oikein mitoitetut tulevaisuuden palvelukysyntään ja tarpeisiin odotukset mahdollisuuksista nostaa kunta-alan tuottavuutta ovat huomattavat (esimerkiksi tietoyhteiskuntahankkeiden kautta) keskustelu kuntien ydintoiminnoista jatkuu, palvelutuotantoa halutaan avata useammille tuottaja- ja toimijaryhmille palveluiden käyttäjien palveluihin kohdistuvat vaatimukset kasvavat myös koulutustason ja varallisuuden noustessa muuttoliike, väestön keskittyminen keskuksiin ja väestön ikääntyminen aiheuttavat muutoksia palvelutarpeisiin alueiden välinen kilpailu mm. työpaikoista, investoinneista ja osaavasta henkilöstöstä kiristyy palvelujen yhteinen järjestäminen nostaa esiin myös kysymyksen kuntalaisten yhdenvertaisuudesta, kun on kysymys palvelujen laadusta tämä puolestaan merkitsee tarvetta järjestää tarvittava seudullinen palvelujen arviointi. Kunnat ovat vastanneet muuttuvan toimintaympäristön asettamiin haasteisiin kehittämällä vaihtoehtoisia palvelutuotantomuotoja ja laatimalla palvelutuotantostrategioita oman kuntansa sisällä. Samanaikaisesti on käynnissä toinen laaja muutosprosessi seutuyhteistyön lisäämiseksi. Jatkuvasta muutoksesta seuraa haasteita myös johtamiselle. Jotta muutoksilla tavoitellut hyödyt konkretisoituisivat todellisina ajatusja toimintatapojen muutoksina, tulisi muutoksen johtaminen kaikilla tasoilla olla osaavaa ja osallistavaa. Julkishallinnossa on asetettu yleisesti tavoitteeksi tuottavuuden kasvu. Valtion puolelta tavoitteena on, että valtionosuus- ja valtionapujärjestelmät kannustavat tuottavuuden jatkuvaan parantamiseen. Kuntasektorin tuottavuutta edistetään valtion taholta lisäksi mm. peruspalveluohjelmalla ja muilla erillishankkeilla. Hallituksen demokratian kehittämishankkeen ensimmäinen väliraportti hahmottaa itsehallinnon ja demokratian näkökulmasta ongelmia, jotka liittyvät kuntien tehtävien markkinaehtoistumiseen ja ulkoistamiseen sekä alueelliseen verkostoitumiseen. Ongelmien todetaan olevan luonteeltaan lainsäädäntöön, rakenteisiin, toimintatapoihin sekä asenteisiin liittyviä ja niiden ratkaisemista sekä ratkaisuvaihtoehtoja tullaan käsitte-
5 PKS-NEUVOTTELUKUNTA SELVITYS 5 lemään hankkeen jatkotyössä. Kehittämishankkeessa jo nyt esille tulleiden uudistustarpeiden ratkaisemiseksi on asetettu työryhmä, jonka tehtävänä on selvittää ja tehdä ehdotuksia lainsäädännön uudistamiseksi, kun on kysymys kuntien välisestä palveluyhteistyöstä ja kuntien ostopalveluista. 3 TOIMINNAN LAADUN JA KEHITTÄMISEN MÄÄRITTELYJÄ Pääkaupunkiseudun kuntien johtaminen perustuu soveltavin osin tulosjohtamiseen. Tulosjohtaminen on määritelty Helsingissä ja Kauniaisissa. Määrittelyissä tuodaan esille tuloksellisuus, yhteistyö, toiminnan kokonaisvaltainen tarkastelu sekä tulevaisuuden huomioiminen ja avoin kommunikaatio. Vantaalla laatutyön tavoitteena on tuloksellisuus, joka koostuu taloudellisuudesta, tehokkuudesta ja vaikuttavuudesta sekä palvelukyvystä. Espoon taloussuunnitelmassa on avattu tuloksellisuus ja vaikuttavuus arvoja. Toiminnan kehittämisen yhteisenä viitekehyksenä käytetään kaikissa pääkaupunkiseudun kunnissa Suomen laatupalkinto- mallia eli EFQMmallia tai sen julkisen sektorin sovellutusta CAF- mallia. Laatukäsikirjat, toiminnan itsearvioinnit sekä harvemmin suoritettavat kokonaisvaltaiset ulkoiset arvioinnit pohjautuvat ko. malleihin. Tasapainoisen kehittämisen eli ns. BSC- mallia kunnat käyttävät operatiivisen toiminnan johtamisessa. Pääkaupunkiseudun kuntien ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen määrittelyt mallin neljästä ulottuvuudesta poikkeavat kaikki hieman toisistaan. KT:n suosituksessa kunnan tuloksellisuusarvioinnin neljä perusnäkökulmaa ovat: vaikuttavuusnäkökulma (kustannusvaikuttavuus ja kannattavuus), asiakasnäkökulma, prosessinäkökulma sekä henkilöstön aikaansaannoskyvyn näkökulma. Laadulle ei ole olemassa yhtä ja vain yhtä selkeää ja objektiivista määritelmää. Laadun käsite on määrittynyt viimeisen 60 vuoden aikana sitä tutkineiden tutkijoiden viitekehyksestä ja näkökulmasta riippuen hyvin monella tavalla. Merkitystä on myös sillä, puhutaanko tavaratuotteen vai palvelutuotteen laadusta. Yksinkertaistettuna kysymys on kahdesta perustaltaan hyvin erilaisesta lähestymistavasta. Toisen mukaan laatu on jotain mitattavissa olevaa, se voidaan määritellä asiantuntijoiden kuvaamana kokonaisuutena (laatukriteerit) ja sitä voidaan kuvata yleismaailmallisesti ja objektiivisesti ympäristöstään irrotettuna. Toinen näkemys painottaa laadun tulkinnallisuutta, subjektiivisuutta ja tiivistä yhteyttä aikaan ja paikkaan. Tämä näkökulma kyseenalaistaa sekä asiantuntijoiden laatimat, objektiivisena pidettävät laatukriteerit että laadun mittaamisen.
6 PKS-NEUVOTTELUKUNTA SELVITYS 6 Tässä selvityksessä laatua lähestytään näistä molemmista ulottuvuuksista käsin. Laatu määritellään toiminnan kyvyksi vastata sille asetettuihin vaatimuksiin ja siihen kohdistuviin odotuksiin. Vaatimukset tulevat pitkälti lainsäädännöstä, mutta päättäjät voivat asettaa myös lainsäädännön yli meneviä kuntakohtaisia vaatimuksia. Näin on joidenkin nyt selvitettävänä olleiden toimintojenkin kohdalla. Vaatimukset ovat useimmiten helposti mitattavia ja vertailtavia. Odotukset puolestaan ovat subjektiivisempia ja toimintaympäristöönsä sidotumpia. Asiakkaiden odotuksissa korostuvat toiset asiat kuin päättäjien tai työntekijöiden odotuksissa, jotka nekään harvoin menevät yksi yhteen. Eri alueiden asiakkaat saattavat odottaa eri asioita, ja asiakkailla voi olla eri palveluille erilaisia odotuksia. 4 LAATUKRITEERIT Laatukriteeri on tuotteen mitattavissa oleva ominaisuus, tunnusmerkki, jonka avulla sen laatu määritellään. Tuotteella on yleensä useita laatukriteerejä. Laatuvaatimus puolestaan on laatukriteerin toivottu/sovittu toteutumisarvo. Mittareitakin voi olla erilaisia. Esimerkiksi hoidon saatavuus voi olla yksi vastaanottotoiminnan laatukriteeri, ja vastaanottoajan saaminen kolmessa päivässä sen sovittu toteutumisarvo. Silloinkin mittareita voi olla useita; keskimääräinen jonotusaika, tai niiden asiakkaiden osuus, jotka eivät saaneet aikaa kolmessa päivässä. Edellä mainituista lähestymistapaeroista johtuen pääkaupunkiseudun yhteisten laatukriteereiden laatiminen on haastava tehtävä. Päivähoidon ja perusopetuksen osalta kaupungit ovat jo aloittaneet yhteisen työskentelyn asian tiimoilta ja terveysasematoiminnankin osalta yhteistyö on tiivistä. Vertailukelpoista tietoa on jo nyt saatavissa melko paljon. Pääkaupunkiseudun kunnista Espoo ja Vantaa osallistuvat Työterveyslaitoksen tekemään Kunta10 tutkimukseen, josta saadaan laajasti henkilöstöä käsittelevää tietoa. Myös Helsingissä ja Kauniaisissa tehdään työtyytyväisyyskyselyjä, mutta niiden tulosten vertaaminen Kunta10:iin ei suoraan ole mahdollista. Yhteistä henkilöstöstrategiaa valmisteltaessa olisi hyvä huomioida myös tämä tarve. Asiakastyytyväisyydestä ja muusta asiakasnäkökulmasta saadaan vertailukelpoista tietoa joidenkin pääkaupunkiseudun yhteisten kyselyjen ja STAKESin toteuttamien kyselyjen kautta. Palvelujen yhteiskäytön laajenemisen myötä on tarpeen lisätä myös yhteisiä asiakastyytyväisyysmittauksia. Kauniaista lukuun ottamatta pääkaupunkiseudun kunnat ovat mukana Viisikko- ja Kuusikkovertailuissa: Vertailut sisältävät tietoa sosiaali- ja terveystoimen palveluista ja kustannuksista
7 PKS-NEUVOTTELUKUNTA SELVITYS 7 (päivähoito, vanhustenpalvelut, toimeentulotuki, lasten sijaishuolto, vammaispalvelut, kehitysvammahuolto). Terveydenhuollon kustannusvertailu 11 suurimman kaupungin osalta sisältää perusterveydenhuollon avo- ja laitoshoidon, erikoissairaanhoidon avo- ja laitoshoidon sekä vanhusten kotihoidon tiedot. Liitteenä 2 on luettelo olemassa olevista laatusuosituksista. 4.1 Lasten päivähoito Päivähoidon laatukriteerit on valtakunnallisessa laadunarviointimallissa (Hujala-Huttunen, 1995) jaoteltu puitetekijöihin, toimintaa välillisesti ohjaaviin tekijöihin, prosessitekijöihin ja vaikuttavuustekijöihin. Kaikkien pääkaupunkiseudun kuntien oma laadunhallintatyö perustuu tähän samaan malliin. Lisäksi päivähoitoa ohjaava lainsäädäntö määrittelee monet puite- ja prosessitekijät melko yksityiskohtaisesti. Kuntien välillä on pieniä eroja aukioloajoissa ja siinä, miten aikuisten määrä lasketaan alle 1-vuotiaiden lasten osalta. Suurimmat erot ovat arviointikäytännöissä. Kaikissa kunnissa arvioidaan toimintaa kattavasti, mutta arvioinnin käytännön toteutus vaihtelee jonkin verran. Päivähoidon asiakastyytyväisyystutkimus tehdään samanlaisena kaikissa kunnissa joka toinen vuosi. Päivähoidon osalta on huomioitava, että Espoossa ruotsinkielinen päivähoito on osa opetustoimea, ja sen vuoksi poikkeaa joidenkin käytäntöjen osalta muusta päivähoidosta. 4.2 Peruskoulu Peruskoululle ei ole olemassa valtakunnallisia laatukriteerejä, mutta niiden voidaan katsoa sisältyvän Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin (2004). Kaikki kunnat ottavat uuden opetussuunnitelman käyttöön viimeistään syyslukukaudella Koulutuksen arviointi on lakisääteistä, ja sitä tehdään kattavasti valtakunnallisesti, läänin tasolla, kuntakohtaisesti sekä koulukohtaisesti. Myös vertailutietoja on hyvin saatavilla. Vaikka arvioinnin painopiste ei sinänsä ole laadussa, se sisältää monia laatuun ja laadunhallintaan liittyviä elementtejä. Pääkaupunkiseudun sivistystoimen johto on syksyllä 2004 asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on opetustoimen yhteisten arviointikriteereiden ja mittareiden laatiminen erityisesti uusien opetussuunnitelmien tavoitteiden saavuttamisesta ja opetuksen vaikuttavuudesta. Työryhmä jättää ehdotuksensa vuoden 2005 aikana. Kuntien välillä on pieniä eroja henkilöstöön liittyvissä laatuvaatimuksissa ja seurattavien mittareiden valinnassa.
8 PKS-NEUVOTTELUKUNTA SELVITYS Terveysasematoiminta Kaikki kunnat osallistuvat STAKESin joka toinen vuosi tekemään Kouluterveyskyselyyn. Terveysasematoiminta pitää tässä selvityksessä sisällään terveysaseman vastaanottotoiminnan (lääkärillä ja terveydenhoitajalla käyminen), äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan sekä suun terveydenhuollon. Lisäksi tämän otsikon alla käsitellään myös vanhusten kotihoito ja kotisairaanhoito. Vaikka perustoiminta näiden palvelujen osalta on hyvin samanlaista, poikkeavat kuntien hallinnolliset järjestelyt suuresti toisistaan. Osittain tästä johtuen laadunhallintaan liittyvä yhteistyö on organisoitunut pääasiassa yksittäisten toimijoiden kautta. Espoossa, Kauniaisissa ja Vantaalla on yhteinen sosiaali- ja terveystoimen toimiala, Helsingissä ne ovat erillään. Vantaalla on edelleen alueellinen hallintomalli, kun Espoo ja Helsinki taas ovat palanneet keskitettyyn hallintomalliin. Lisäksi neuvolatoiminta on Espoossa perhe- ja sosiaalipalvelujen tulosyksikössä eikä terveyspalveluissa niin kuin muissa kunnissa. Terveyspalvelut ovat olleet laadunhallinnassa julkisen sektorin edelläkävijöitä. Stakes julkaisi jo vuonna 1997 toimintasuosituksen "Hoitotyön suunta. Strategia laatuun ja tuloksellisuuteen" ja Kuntaliiton julkaisema toimintasuositus "Laadunhallinta kunnan ylläpitämissä ja hankkimissa terveyspalveluissa" ilmestyi vuonna Lisäksi STM, Stakes ja Kuntaliitto ovat vuonna 1999 antaneet valtakunnallisen suosituksen: Sosiaali- ja terveydenhuollon laadunhallinta 2000-luvulle. Valtakunnallisia laatusuosituksia terveysasematoiminnasta ei ole tehty, mutta eri palveluista on olemassa laatusuosituksia. Lisäksi saatavuutta ja henkilöstömääriä/asukas määritellään sekä lainsäädännössä että STA- KES:in suosituksissa. Maaliskuussa 2005 voimaan tulleet hoidon tarpeen arviointiin ja hoitoon pääsyyn liittyvät lainsäädännön täsmennykset pyrkivät osaltaan takaamaan kaikille samantasoisen hoidon asuinpaikasta riippumatta. Pääkaupunkiseudun kunnissa EFQM ja ISO -mallit ovat laajasti käytössä itsearvioinnin välineinä. STAKES toteuttaa suunterveydenhuollon ja vastaanottotoiminnan asiakastyytyväisyyskyselyn joka toinen vuosi. 4.4 Yleiset laatukriteerit Yksittäisen toiminnan tai palvelun tarkka vertailu edellyttää toimintokohtaisia laatukriteerejä. Näiden työstäminen vaatii aikaa ja toimijoiden yhteistyötä. Yleisinä laatukriteereinä, joita voidaan käyttää kaikilla toimialoilla sekä omissa että ostettavissa palveluissa esitetään seuraavat:
9 PKS-NEUVOTTELUKUNTA SELVITYS 9 Työyksikkötaso * toiminta on kuvattu - prosessit - tuotteet - tulokset * toimintaa arvioidaan säännöllisesti - itsearviointi jollakin laadunarvioinnin välineellä (EFQM, CAF, ISO, ITE) Arviointialueet voidaan käydä läpi osissa, mutta vähintään joka 4. vuosi on arvio kokonaisuudesta - itsearvioinnin tulokset toimitetaan vuosittain johdolle joko johdon katselmuksissa tms. vuorovaikutteisessa tilanteessa - pienimuotoista vertaisarviointia tehdään kerran vuodessa jonkin rajatun asian kohdalla. Kohteet nostetaan itsearvioinnista tai muusta kehittämistyöstä * toiminnasta kerätään asiakaspalautetta - palautetta antaneelle asiakkaalle vastataan viikon sisällä - palautetta kerätään säännöllisesti ja se käsitellään kokonaisuutena vuosittain Palvelu- /toimintakokonaisuustaso * palvelukokonaisuus on kuvattu - johtaminen - prosessit - tulokset - arviointi * palvelusta tuotetaan vertailutietoja vuosittain - keskeiset suorituskykytulokset - asiakastulokset - henkilöstötulokset * keskeisistä palveluista tehdään yhteinen asiakastyytyväisyyskysely joka toinen vuosi 5 TYÖRYHMÄN ESITYS LAATUKRITEEREIDEN SISÄLLYTTÄMISESTÄ SOPIMUKSIIN Laadunhallintaan liittyvä keskustelu kytketään ostopalvelusopimiskäytäntöihin. Lähtökohtana ovat Julkisten palvelujen laatustrategian suositukset. Suositus no. 6 "Ostopalveluina hankittaville julkisille palveluille kohdistetaan samanlaiset laatuvaatimukset kuin julkisten organisaatioi-
10 PKS-NEUVOTTELUKUNTA SELVITYS 10 6 JATKOKEHITTÄMINEN den tuottamille vastaaville palveluille" määrittää ostettavien palvelujen laatutason. Mikäli kunta käyttää omassa toiminnassaan toimintokohtaisia laatukriteerejä, ne voidaan sisällyttää myös yksittäisiin ostopalvelusopimuksiin. Edellä mainitut yleiset laatukriteerit voidaan sisällyttää osaksi kaikkia ostopalvelusopimuksia. Liitteenä 1 on sopimusmalli laatukriteereiden osalta. Laadulla tarkoitetaan tuotteen tai palvelun kaikkia niitä piirteitä ja ominaisuuksia, joilla tuote tai palvelu ja niiden tekeminen täyttää asetetut tai oletettavat tarpeet. Määritelmän mukaan tuotteen tai palvelun laadulla on kolme ulottuvuutta: tuotteen tai palvelun tekemisen laatu, miten asiakas kokee tuotteen tai palvelun sekä tuotteen tai palvelun loppuominaisuus. Työryhmä esittää, että yhteiskäyttöisten palveluiden laadun kehittämistä edistetään seuraavilla jatkotoimenpiteillä: 1 Palvelujen tuotantoprosessien kehittämistä tuetaan kuntien kesken suoritettavilla säännöllisillä ristiin-auditoinneilla. Tällöin eräänä tärkeänä yhteisenä näkökulmana kaikissa arvioinneissa tulee olla palveluja tuottavien yksiöiden tuotekohtaisten kustannusten hajonnan pienentämisen jälkeen ko. palvelukokonaisuuden keskimääräisten kustannusten alentaminen. 2 Laaditaan palvelukokonaisuuksille yhteiset asiakastyytyväisyysindikaattorit. 3 Toimialakohtaisissa ryhmissä jatketaan palvelukokonaisuuksien tuoteluokitusten tekoa sekä määritetään kullekin tuotteelle sen loppuominaisuudet. Työryhmä esittää myös, että yksittäisen konkreettisen yhteiskäyttökohteen suunnittelun yhteydessä varataan riittävästi aikaa ko. palvelun laatukriteereiden tarkemmalle määrittelylle.
11 PKS-NEUVOTTELUKUNTA SELVITYS 11 Liite 1 LIITE OSTOPALVELUSOPIMUKSEEN YLEISET LAATUKRITEERIT Toiminnassa noudatetaan pääkaupunkiseudun kuntien yleisiä laatukriteerejä. Tuottaja sitoutuu yhdessä sovitun menettelytavan puitteissa toimittamaan tilaajalle seuraavat asiakirjat: 1. Toiminnan kuvaus Sisältää yleiskuvauksen, prosessien kuvauksen, tuotteiden kuvauksen, tulosten kuvauksen ja kuvauksen johtamis- ja arviointikäytännöistä. 2. Arviointidokumentit Toimintaa arvioidaan säännöllisesti itsearviointina ja/tai ulkoisena arviointina. Itsearvioinnin välineenä käytetään jotain yleisesti käytössä olevaa laadunarviointivälinettä (ITE, EFQM, CAF, ISO). 3. Asiakaspalaute Asiakaspalautetta kerätään jatkuvasti ja sitä käsitellään säännöllisesti. Yhteenveto asiakaspalautteesta ja niistä toimenpiteistä, joita sen pohjalta on tehty, tehdään kerran vuodessa. 4. Saavutetut tulokset Tuloksissa kuvataan vuosittain keskeiset suorituskykytulokset (määrälliset tulokset, taloudelliset tulokset, tavoitteiden saavuttaminen), asiakastulokset (asiakastyytyväisyys, valitukset, asiakkaiden osallistuminen) ja henkilöstötulokset (työtyytyväisyys, sairaspoissaolot, koulutukseen osallistuminen).
12 PKS-NEUVOTTELUKUNTA SELVITYS 12 Liite 2 OLEMASSA OLEVIA LAATUSUOSITUKSIA 1. Yleiset Hoitotyön suunta. Strategia laatuun ja tuloksellisuuteen STAKES 1997 Laadunhallinta kunnan ylläpitämissä ja hankkimissa terveyspalveluissa Suomen kuntaliitto 1998 Julkisten palvelujen laatustrategia Suomen kuntaliitto, Valtiovarainministeriö 1998 Sosiaali- ja terveydenhuollon laadunhallinta 2000-luvulle Suomen kuntaliitto, STM, STAKES 1999 Yhteiset palvelut -yhteinen hyöty Laatupalkinto julkisella sektorilla Suomen kuntaliitto, VM, KTM, Laatukeskus 1999 Laatukriteerit -suuntaviivoja tekijöille ja käyttäjille STAKES 2000 Terveydenhuollon ja sosiaalihuollon laatua käsittelevää kirjallisuutta STAKES Palvelukohtaiset Ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskeva laatusuositus STM Oppaita 2001:4 Mielenterveyspalveluiden laatusuositus STM Oppaita 2001:9 Päihdepalvelujen laatusuositukset STM Oppaita 2002:3 Vammaisten ihmisten asumispalveluiden laatusuositus STM Oppaita 2003:4 Apuvälinepalveluiden laatusuositus STM Oppaita 2003:7 Ikääntyneiden ohjatun terveysliikunnan laatusuositukset STM Oppaita 2004:6
13 PKS-NEUVOTTELUKUNTA SELVITYS 13 Kouluterveydenhuollon laatusuositus STM Oppaita 2004:8 Lastenneuvola lapsiperheen tukena STM Oppaita 2004:14 Terveydenhuollossa Käypä-hoitosuositukset Laadunhallinta varhaiskasvatuksessa Oulun Yliopisto 1999 Päiväkotien laatukriteerit Oulun Yliopisto 2000 Perhepäivähoidon laatukriteerit Oulun Yliopisto 2000 Perusopetuksen hyvän opetuksen ja tuloksellisesti toimivan koulun laatusuositusten tekeminen sisältyy Valtioneuvoston koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelmaan, valmistelu on alkamassa v Terveellinen ja turvallinen koulurakennus suunnitteluun ja laadun arviointiin Opetushallitus 2005 Opas opetusympäristön
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma
LisätiedotMIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007
MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 Palvelustrategia vastaa kysymykseen, miten kunnat selviävät palvelujen järjestäjänä tulevaisuudessa erilaisten muutosten aiheuttamista haasteista Palvelustrategiassa
LisätiedotTULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi
TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen
LisätiedotLaadunhallinta varhaiskasvatuksessa
Laadunhallinta varhaiskasvatuksessa KT Ulla Soukainen, palvelupäällikkö, Turku, 22.9.2015 Varhaiskasvatuslaki (muutokset vuodelta 1973 olevaan lakiin 8.5.2015/580, voimaan 1.8.2015) 9 b Varhaiskasvatuksen
LisätiedotMitä laadulla tarkoitetaan lukiokoulutuksessa?
Laadunhallinta ja tuloksellisuus lukiokoulutuksessa Lukioseminaari 11.4.2012, Kuntatalo Juha Karvonen, kehittämispäällikkö Mitä laadulla tarkoitetaan lukiokoulutuksessa? Lukioseminaari 11.4.2012 Lukion
LisätiedotEsimerkkejä CAF-mallin hyödyntämisestä:
Esimerkkejä CAF-mallin hyödyntämisestä: CAF:n käytöstä Espoon sosiaali- ja terveystoimessa 6.5.2011 Kuntatalo va. kehittämispäällikkö Eeva Honkanummi, sosiaali- ja terveystoimi, Espoon kaupunki Historian
LisätiedotLaadunhallinta kaupunkiorganisaatioissa Kuopion kaupunki laatupäällikkö Sirpa Pajula
26.1.2018 Laadunhallinta kaupunkiorganisaatioissa Kuopion kaupunki laatupäällikkö Sirpa Pajula 2 KUOPIO 2030: HYVÄN ELÄMÄN PÄÄKAUPUNKI STRATEGIAN NÄKÖKULMAT MISSIO Kuopio kumppaneineen mahdollistaa kestävän
LisätiedotKuuden suurimman kaupungin sosiaali- ja terveys- sekä lasten päivähoitopalvelujen datat Helsinki Loves Developers, 15.10.2015
Kuuden suurimman kaupungin sosiaali- ja terveys- sekä lasten päivähoitopalvelujen datat Helsinki Loves Developers, Projektitutkija Hanna Ahlgren-Leinvuo, Kuutosvertailut (Kuusikko), Helsingin kaupungin
LisätiedotMAALLA - MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA
MAALLA - MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2011-2024 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2011 2024 1 (4) JOHDANTO Strategia kattaa kuluvan valtuustokauden lopun ja kolme seuraavaa valtuustokautta. Tavoitteena
LisätiedotKESTÄVÄN KUNTATUOTTAVUUDEN JA TULOKSELLISUUDEN MITTARISTO. Tuloksellisuuden ulottuvuudet, tarkastelu valtakunnan tasolla ja kuntakohtaisesti
1(6) 29.9.2014 KESTÄVÄN KUNTATUOTTAVUUDEN JA TULOKSELLISUUDEN MITTARISTO Tuloksellisuuden ulottuvuudet, tarkastelu valtakunnan tasolla ja kuntakohtaisesti Tuottavuus ja taloudellisuus Palvelujen laatu
LisätiedotJukka Louhija 11.12.2013 Sosiaali- ja terveyslautakunta
Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Vanhuslain toimeenpanoon liittyvät toimenpiteet 2013 ja 2014 Espoossa Jukka Louhija 11.12.2013 Sosiaali-
LisätiedotEsitys Puolarmetsän terveysasemapalvelujen hankinta 10.3.2014
Esitys Puolarmetsän terveysasemapalvelujen hankinta 10.3.2014 ENNAKKOARVIOINTI (IHMISIIN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI, IVA) ESPOON SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMESSA 1. Ennakkoarvioinnin tarve (tulosyksikkö
LisätiedotLasten ja Nuorten ohjelma
Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten
LisätiedotKuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012
Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja
LisätiedotUudistuva strateginen laadunhallinta Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla
Uudistuva strateginen laadunhallinta Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla Meri-Tuuli Lehmuskallio Erityisasiantuntija Kehittämisyksikkö Talous- ja hallintopalvelut Vantaan kaupungin
LisätiedotToimintaympäristön tila Espoossa 2016. Palvelut. Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 15.4.2016
Palvelut Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 1..01 Tyytyväisyys palveluihin lisääntynyt Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin palveluihin on lisääntynyt viime vuosina. Koko Espoossa ja etenkin Matinkylä-Olarin
LisätiedotSosiaali- ja terveystoimen kehysesitys ja investointiohjelma. Kokoomuksen valtuustoryhmän syysseminaari
Sosiaali- ja terveystoimen kehysesitys ja investointiohjelma Kokoomuksen valtuustoryhmän syysseminaari 26.8.2018 Sosiaali- ja terveyspalvelut 2019 Vahva pohja - Rakenteelliset muutokset hyvässä vauhdissa
LisätiedotKehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu
Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Avopalvelujen vahvistaminen Kehittämishanke: Avopalvelujen vahvistaminen mielenterveystyö ja vastaanottotoiminta Tuotantopuolen
LisätiedotHallintokuntien johtajat ja puheenjohtajat ottavat kantaa alustavasti.
Perusturvalautakunta 60 28.08.2014 Perusturvatoimen vuoden 2015 talousarvio (ohm 13 ja 14) Ptltk 60 Tase 28.4.2014 Kunnanvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 18.12.2013 aikataulun, jonka mukaan menoraamia
LisätiedotTuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014
Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014 Kuntakiertueen esittely (vrt. tuloksellisuussuosituksen teemat) 27.3. Naantali Kuntaliitoksen yhteistoiminnallinen toteuttaminen,
Lisätiedotja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015
Paikalliset erityispiirteet ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Väestö 1970 Väestö 2007 Asukkaita neliökilometrillä Asukkaita neliökilometrillä Asuttamaton alue Asuttamaton alue 14.10.2014
LisätiedotCAF arvioinnin arviointi Vantaalla
CAF arvioinnin arviointi Vantaalla - Mitä hyötyä arvioinnista on ollut? Laatua yhteistyöllä aluekierros 24.10.2012 Eija Säilä Taloussuunnittelu/strategia Vastauksien koonti Kysely lähetettiin neljälle
LisätiedotLaki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos
Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 05.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen
LisätiedotTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015
TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 Kuntaliitto on julkaissut suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailun 2014 kesäkuussa 2015. Julkaisun mukaan n terveydenhuollon ikävakioidut
LisätiedotKehittämistyö sosiaali- ja terveystoimessa
1 Kehittämistyö sosiaali- ja terveystoimessa Elina Välikangas Kehittämis- ja laatupäällikkö Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveystoimen palvelutuotanto 29.4.2010 EFQM VIITEKEHYS (Euroopan laatupalkintomalli)
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015
Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotKuntien tuottavuustyön valtakunnalliset tavoitteet. neuvotteleva virkamies Hannele Savioja 16.6.2011
Kuntien tuottavuustyön valtakunnalliset tavoitteet neuvotteleva virkamies Hannele Savioja 16.6.2011 Valtakunnallisten tuottavuustavoitteiden valmistelu Tuottavuusohjelman koordinaatio- ja seurantatyöryhmän
LisätiedotVarhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle
Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Sivistystoimen neuvottelupäivät 4.10.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies Esityksen aiheita Poimintoja hallitusohjelmasta
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen laatupalkinto 2013. Erityisteema: Yrittäjyys. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Opetusministeriö
Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2013 Erityisteema: Yrittäjyys Opetusneuvos Tarja Riihimäki Opetusministeriö Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto Laatupalkinnon tavoitteena on kannustaa ammatillisen
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään
Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM
Lisätiedot12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista
1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja
LisätiedotMitä valtio tavoittelee kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden parantamisella
Mitä valtio tavoittelee kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden parantamisella Varsinais-Suomen liiton kuntatalouspäivä 21.5.2013 Neuvotteleva virkamies Hannele Savioja Valtiovarainministeriö Talouden ja
LisätiedotMAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA
MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö
LisätiedotYHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA
YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:
LisätiedotPTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa
PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa Järjestämissuunnitelma PPSHP - mistä nyt sovittava? Päivi Hirsso 190402012 Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon yksiköiden perustehtävänä Terveydenhuoltolain
LisätiedotKuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015
Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa
LisätiedotApuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke
Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke ( Diasarja apuvälinehankkeen tämän hetkisestä tilanteesta on tarkoitettu yhteiseen käyttöön esim. yhteistoimintamenettelyyn liittyvää henkilöstön informointia
LisätiedotTavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,
SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan
LisätiedotSote-uudistus ja Kuntaliiton tuki kuntien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa
Sote-uudistus ja Kuntaliiton tuki kuntien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa DRG-käyttäjäpäivät 2015 Lahti 4.12.2015 toimitusjohtaja Kuntaliitto Sote palvelurakenneuudistuksen tavoitteet Luoda
LisätiedotJIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008
JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu
LisätiedotYritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala
Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,
LisätiedotHOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla
HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia
LisätiedotJulkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana
Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen
LisätiedotKuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden käsitteet. Versio
Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden käsitteet Versio 6.7.2012 Johdantoa kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden käsitteisiin Käsitemäärittelyssä tavoitteena selkeys, johdonmukaisuus ja käytettävyys, ei
LisätiedotELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK MUISTIO 1 (5) Innovaatioympäristö ja osaaminen Mirja Hannula 20.2.2009
ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK MUISTIO 1 (5) Opetusministeriö Merja Lehtonen PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO PALAUTE PERUSOPETUKSEN LAATUKRITEERIT -VÄLIRAPORTISTA Opetusministeriön asettamassa työryhmässä
LisätiedotEtelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008
sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 Organisoitumisen lähtökohdat Organisaation on vastattava n perussopimuksen ja perustamissuunnitelman tavoitteita
LisätiedotViekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja. Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi 17.11.2011
Viekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi 17.11.2011 Suomen väestöllisen huoltosuhteen muutokset vuosina 1970-2040 indeksi 80 indeksi 80 70
LisätiedotPotilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi
1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja Vastaukset vammaisasiamiehen selvityksessä 2015 esitettyihin toimenpide-ehdotuksiin
24.08.2016 Sivu 1 / 1 1206/2016 00.01.03 97 Vastaukset vammaisasiamiehen selvityksessä 2015 esitettyihin toimenpide-ehdotuksiin Valmistelijat / lisätiedot: Nina Hiltunen, puh. 046 877 3466 Eija-Inkeri
LisätiedotPalvelusetelikysely kunnille tammi-helmikuussa 2012. Erityisasiantuntija Anu Nemlander
Palvelusetelikysely kunnille tammi-helmikuussa 2012 Erityisasiantuntija Anu Nemlander Palvelusetelikysely kunnille Uusi palvelusetelilainsäädäntö astui voimaan 1.8.2009 ja sitä sovelletaan kuntien järjestämiin
LisätiedotOsatuloksia ARTTU2-tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 2015
Liite Kuntaliiton tiedotteeseen 19.11.2015 Osatuloksia ARTTU2-tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 2015 Postikyselyn toteutusajankohta: maalis-toukokuu 2015. Kyselyn kohdekunnat: 40 (+2) kuntaa. Kyselyn
LisätiedotSosiaalijohdon neuvottelupäivä
Sosiaalijohdon neuvottelupäivä Teemaryhmä: Ikäihmisten hyvinvointi ja sosiaalipalvelut Erityisasiantuntija Eevaliisa Virnes 27.3.2014 Kuntatalo, Helsinki Ikäihmisten hyvinvointi ja sosiaalipalvelut Kansallinen
LisätiedotOulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013
Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Kaupunkistrategian lähtökohtia 1. Kaupunkistrategia = Oulun kaupungin strategia (ei vain kaupunkiorganisaation strategia) Kuntalaiset aktiivisina
LisätiedotKhall , Liite 55. LIITE 2 TARJOUSTEN VERTAILUPERUSTEET Päivitetty versio
Khall 13.11.2015 219, Liite 55 LIITE 2 TARJOUSTEN VERTAILUPERUSTEET Päivitetty versio 15.10.2015 OHJE: Tarjousten laadun arvioinnissa käytetään tässä liitteessä ilmoitettuja vertailuperusteita. Kaikki
LisätiedotLaadunhallinta ja tuloksellisuus osana strategista johtamista
Kuntaliitto tukee kuntia laadun arvioinnissa ja sen kehittämisessä. Laadunhallinta ja tuloksellisuus osana opetustoimen strategista johtamista Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 4.10.2012,
LisätiedotTerveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita
Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Ulla Kuittu selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia edistetään terveyttä ja
LisätiedotLasten ja nuorten palvelut
Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle
LisätiedotManner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Ohjelman hallinto, verkostoituminen ja viestintä Reijo Keränen 22.1.2013 Aluksi Esitys keskittyy ohjelman hallintoon ml. verkostot ja viestintä Taustalla
LisätiedotLaatua päihdetyöhön. Maria Inkinen, 19.4.2006 fläppiesityksestä muokattu Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus
Laatua päihdetyöhön Maria Inkinen, 19.4.2006 fläppiesityksestä muokattu Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus Yleinen määritelmä Laatu on niistä ominaisuuksista muodostuva kokonaisuus, johon perustuu
Lisätiedot2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen
2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus
LisätiedotLaki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos
Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Työ- ja elinkeinoministeriö Hallitusneuvos Päivi Kerminen Pitkäaikaistyöttömien ja muiden heikossa
LisätiedotOKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely
Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien
LisätiedotKuntien tuottavuuden mittaaminen. KEHTO-FOORUMI 3.10.2013 Kauko Aronen
Kuntien tuottavuuden mittaaminen KEHTO-FOORUMI Kauko Aronen Miksi? V. 2009 hallitus kehysriihessä asetti 20 suurimalle kaupungille tehtävän laatia tuottavuusohjelma ja päätti sen seurannasta Tuottavuuden
LisätiedotTuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita
Tuloksellisuudesta Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma Tuloksellisuussuositus Haasteita Mitä on tuloksellisuus? Käsitteet: Tuloksellisuus = vaikutukset / kustannukset Tuottavuus = tuotokset / panokset
LisätiedotPalvelustrategia Helsingissä
Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin
LisätiedotKaupunginjohtajan talousarvioesitys Sosiaali- ja terveystoimi Juha Metso
Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2018-2020 Sosiaali- ja terveystoimi Juha Metso Turvallisesti kotona Arvoa asiakkaalle ja hukka pois Palvelun laatu, vaikuttavuus ja turvallisuus Espoolaisten toimintakyky,
LisätiedotArviointi uuden luomisessa Näkökulma työntekijänä ja luottamushenkilönä
Arviointi uuden luomisessa Näkökulma työntekijänä ja luottamushenkilönä Laadun varmistus päätöksenteon pohjana 10.3.2015 Kuntatalo, B 3.8 Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Laatuasiantuntija, terveyspalvelujen
Lisätiedot30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely
30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman
Lisätiedot.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV
16.8.2007/RLÖ/hul.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain 10 :n mukaisen selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman keskeisten tietojen toimittaminen valtioneuvostolle
LisätiedotKuntasektorin valtakunnallisten tuottavuustavoitteiden toteutuminen Hannele Savioja
Kuntasektorin valtakunnallisten tuottavuustavoitteiden toteutuminen 12.6.2014 Hannele Savioja Valtakunnallisten tavoitteiden asettaminen 20 suurimman kaupungin työ: kuntien, ministeriöiden, THL:n, VATT,
LisätiedotTuottavuusohjelman työsuunnitelman sisältö
Tuottavuusohjelman työsuunnitelman sisältö 1 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelmat Hallitus linjasi politiikkariihessään 24.2.2009, että 20 suurinta kuntaa laatii palveluidensa kehittämiseksi tuottavuusohjelmat.
LisätiedotLaatua ja tehoa toimintaan
Laatua ja tehoa toimintaan CAF JULKISEN SEKTORIN LAADUNARVIOINTIMALLI 24.9.2013 Page 1 CAF Yhteinen arviointimalli (CAF Common Assessment Framework) on julkisen sektorin organisaatioille tarkoitettu laadunarviointityökalu.
LisätiedotKunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus
Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus Bjarne Andersson Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuopio 19.11.2009 Miten suositus toimii? KT ja järjestöt
LisätiedotValtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila
Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallintopäivä 18.11.2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Sisällys Johdanto Visio ja tavoitteet 1. Toiminta-arkkitehtuuri - Palvelut -
LisätiedotTerveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?
Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011
LisätiedotEFQM kansalaisopiston kehittämisessä
OSAAVAT KÄDET LUOVAT MAAILMOJA. EFQM kansalaisopiston kehittämisessä Kansalaisopistojen laatuseminaari 25.11.2011 Tampere Outi Itäluoma/Petäjä-opisto EFQM (European Foundation for Quality Management) Opiston
LisätiedotMITEN KUNTAA JOHDETAAN VAIKUTTAVUUDELLA JA HYVINVOINTITIEDOLLA. Kuntaliitto 6.5.2014 Kehitysjohtaja Soile Kuitunen
MITEN KUNTAA JOHDETAAN VAIKUTTAVUUDELLA JA HYVINVOINTITIEDOLLA Kuntaliitto 6.5.2014 Kehitysjohtaja Soile Kuitunen Kunnan tehtävänä on hyvinvoinnin tuottaminen asukkailleen ja kestävän kehityksen edistäminen
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen laatupalkinto 2018 Laatupalkintokilpailun prosessi ja hakemuksen laatiminen
Informaatiotilaisuus 5.3.2018, OPH Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2018 Laatupalkintokilpailun prosessi ja hakemuksen laatiminen Leena Koski Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi Laatupalkinnon tavoitteet
LisätiedotErityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki. Eeva-Riitta Pirhonen Opetusministeriö
Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 29.4.2010 Helsinki Eeva-Riitta Pirhonen Opetusministeriö HE 109/2009 laiksi perusopetuslain muuttamisesta on edelleen eduskunnan käsiteltävänä voimaantulo?
LisätiedotLaatua Siikalatvalla
Laatua Siikalatvalla Päivän ohjelma 13.00-13.45 Yhteenvetoa tehdystä työstä huomioita tulevaan työhön Orientaatiota: Mainitkaa kolme asiaa, jotka mietityttävät tässä laatutyössä. 13.45-14.00 Tauko Poimintoja
LisätiedotKaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom
Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä
LisätiedotMäärämuotoisen kirjaamisen toteutus tietojärjestelmään - case Apotti
Määrämuotoisen kirjaamisen toteutus tietojärjestelmään - case Apotti Sosiaalialan tiedonhallinnan Kansa-koulun koulutus Haartman-instituutin luentosali 2, Meilahti, Helsinki 22.1.2016 Veli-Pekka Lehtonen,
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/6 11.09.2012
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) 224 Toiminnan laatu Helsingin terveyskeskuksessa vuonna 2011 HEL 2012-001668 T 00 01 02 Päätös Käsittely päätti merkitä tiedoksi Toiminnan laatu Helsingin terveyskeskuksessa
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1
Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 1405/01.00.02/2014 94 Henkilöstökertomus vuodelta 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja
LisätiedotTyöpaja 3: Kohdealueyhteistyö ja toimialarajat ylittävät kehittämiskohteet
Työpaja 3: Kohdealueyhteistyö ja toimialarajat ylittävät kehittämiskohteet Lähtötilanne Kuntien rooli kohde-alueille liittyvien palveluiden järjestäjinä ja tuottajina vaihtelee huomattavasti Kaikkia kohde-alueeseen
LisätiedotKAUPUNGINHALLITUKSEN SUUNNITTELUKEHYKSET JA LAADINTAOHJEET TALOUSSUUNNITELMAAN
KAUPUNGINHALLITUKSEN SUUNNITTELUKEHYKSET JA LAADINTAOHJEET TALOUSSUUNNITELMAAN 2020-2023 2 Linjaukset / Toimintakatevaade Toimintakatevaade määritetään kaupunkitasoisesti; Vuoden 2020 menot vuoden 2019
LisätiedotPalvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen
Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen laatupalkinto 2012
Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2012 Euroopan laatupalkinto (EFQM) ja ammatillisen koulutuksen laatupalkinnon arviointiperusteet ja erityisteema Tiedotustilaisuus 3.2.2012 Opetusneuvos www.oph.fi
LisätiedotSosiaaliala ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiakehitys
Tiedosta hyvinvointia 1 Sosiaaliala ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiakehitys Tenhunen E, Hämäläinen P, Kärki J & Väinälä A Tiedosta hyvinvointia 2 Nykytilan taustalla oleva tietoyhteiskuntakehitys
LisätiedotAki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013
Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Esityksen sisältö Keskeiset käsitteet Mittaamisen tila kuntien teknisessä toimessa Näkökulmia
LisätiedotOpi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki
Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita
LisätiedotKohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT
Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Etelä Karjalan sosiaali ja terveydenhuollon ky, Eksote järjestää maakunnan
LisätiedotTerveyden huollon i kavakioitu kustannusvertailu
TERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 31.5-1.6.1999 erityisasiantuntija Yrjö Lahtinen Suomen Kuntaliitto Terveyden huollon i kavakioitu kustannusvertailu SUOMEN KUNTALIITTO Sairaalapalvelut
LisätiedotVantaalla? Mitä me olemme tehneet. Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden seminaari Finlandia-talo 2.12.2014
Mitä me olemme tehneet Vantaalla? Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden seminaari Finlandia-talo Kaupunginjohtaja Kari Nenonen Vantaan kaupunki Vantaan kaupungin strategia Uudistuvat palvelut Vakaa talous
LisätiedotSote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015
Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hallituksen tiedotustilaisuus
LisätiedotEFQM Excellence malli
Laatukeskus EFQM Excellence malli 10.10.2012 Heikki Niemi p. 040 536 6001 heikki.niemi(at)laatukeskus.fi Copyright 2012 Laatukeskus ja EFQM EFQM Excellence -malli Erinomaisuuden tunnuspiirteet Huipputulosten
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen laatupalkinto 2017 Laatupalkintokilpailun prosessi ja hakemuksen laatiminen
Informaatiotilaisuus 1.3.2017, OPH Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2017 Laatupalkintokilpailun prosessi ja hakemuksen laatiminen Leena Koski Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi Laatupalkinnon tavoitteet
LisätiedotMitä tutkijat ehdottavat
Mitä tutkijat ehdottavat Maijaliisa Junnila, johtava asiantuntija Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen -seminaari Valinnanvapaudelle asetettavien tavoitteiden tulee olla selkeitä
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti
21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi
LisätiedotPERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus
PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta
Lisätiedot