Tieliikenteen tavarankuljetusyritysten vastuullisuusmallin ohjeistus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tieliikenteen tavarankuljetusyritysten vastuullisuusmallin ohjeistus"

Transkriptio

1 Tieliikenteen tavarankuljetusyritysten vastuullisuusmallin ohjeistus

2 Sisältö Vastuullisuusmalli kuljetusyrityksille ja kuljetusten tilaajille 3 Vastuullisen toiminnan elementit 4 Vastuullisuusmallin sisältö 4 Johtamisjärjestelmät ja vastuullisuusmalli 5 Vastuullisuusmallin ohjeistus ja sen hyödyntäminen 6 Vastuullisuustodistus ja -raportointi 7 Vastuullisuusmallin excel-pohjainen seurantatyökalu 9 Vastuullisuusmittarit ja niiden selitykset 11 Vaara- ja poikkeamatilanteet 15 Vaarojen tunnistaminen ja vahinkojen välttäminen, riskien hallinta 15 Poikkeamatilanteet ja niihin varautuminen 17 Poikkeamatilanteiden ilmoittaminen ja niistä oppiminen 18 Hätätilanneohje 20 Perehdytys 21 Kaluston kunto 22 Ajoonlähtötarkastus ja ajonaikainen seuranta 22 Kaluston määräaikaishuolto 24 Energiatehokkuus 25 Yhteenveto 27 Vastuullisuusmalliin liittyy lisäksi: excel-työkalu + ohje lomakeohje nettisivuilla oleva ohjeistus

3 Vastuullisuusmalli kuljetusyrityksille ja kuljetusten tilaajille Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli on yksi osa Trafin laajempaa tavoitetta kehittää koko liikennejärjestelmän turvallisuuskulttuuria siten, että liikenteen toimijat toimisivat itse mahdollisimman turvallisesti ja ympäristöystävällisesti viranomaisten määrittäessä vain laajemmat puitteet toiminnalle. Kuljetusyrityksen vastuullisuus ja sen johtaminen kytkeytyvät tiiviisti yhteen. Kaupallisesti ja taloudellisesti oikein johdettu yritys toimii yleensä myös muuten vastuullisella tavalla tuntien vastuunsa työntekijöistään ja heihin liittyvistä velvollisuuksistaan, ympäristöstä, liikenneturvallisuudesta sekä laadusta. Vastuullisuusmalli keskittyy turvallisuus-, laatu- ja ympäristönäkökulmiin ja tuo ne tieliikenteen kuljetusyrityksien käytännön tasolle. Malliin on pyritty valitsemaan tiekuljetussektorin kannalta merkittävimmät mittarit, joilla toimintaa pystytään tehokkaasti seuraamaan ja kehittämään. Näiden lisäksi yrityksillä on todennäköisesti käytössään myös muita vastuullisuuteen oleellisesti liittyviä mittareita, kuten esimerkiksi kannattavuutta ja tuottavuutta kuvaavia mittareita. Vastuullisuusmallia voivat hyödyntää kaiken kokoiset kuljetusyritykset sekä kuljetusyrityksien asiakkaat ja muut sidosryhmät. Kuljetusyritys voi säännöllisen seurannan avulla tunnistaa toimintansa kehitystarpeita ja hyödyntää näin vastuullisuusmallia oman toimintansa kehittämisessä. Seurantatiedon avulla, kokoamalla keskeiset vastuullisuusmittarit ns. vastuullisuustodistukseen, kuljetusyritys voi todentaa vastuullisuuteen liittyviä näkökulmia organisaation ulkopuolisille tahoille. Kuljetusten tilaajan kannalta on tärkeää ulottaa vastuullisuusajattelu oman toiminnan lisäksi myös kuljetuksiin ja koko alihankintaketjuun. Tilaaja voi hyödyntää vastuullisuusmallia osana kuljetussopimuksia ja kuljetusten kilpailutuksia sekä tilaaja-toimittaja-vuoropuhelun välineenä. Vastuullinen toiminta hyödyttää sekä kuljetusyritystä että kuljetusten tilaajaa monella eri tavalla. Tavoitteellinen ja suunnitelmallinen toiminta on täsmällistä, tehokasta, ennakoitavaa ja taloudellista. Kun asioihin on varauduttu etukäteen, vahinkojen määrät todennäköisesti vähenevät ja poikkeamatilanteissa tiedetään miten toimia. Vastuullinen toiminta on yritykselle myös imagotekijä, joka viestii yrityksen arvoista ja vaikuttaa maineeseen. Tämä aineisto tarjoaa vastuullisuusmallin käyttöönoton tueksi tietoa ja esimerkkejä kuljetusyrityksen vastuullisesta toiminnasta ja sen osoittamisesta organisaation ulkopuolisille tahoille. Vastuullisuusmallin käyttö on vapaaehtoista ja se tukee osaltaan laista nousevia, kuljetusyrittäjää koskevia velvoitteita. Toivomme, että aineistosta löytyy uusia hyödyllisiä näkökulmia ja ajatuksia vastuullisen toiminnan kehittämiseen. 3

4 Vastuullisen toiminnan elementit VASTUULLISUUSMALLIN SISÄLTÖ Vastuullisuusmalli on tieliikenteen kuljetusyrityksille tarkoitettu johtamis- ja menettelytapamalli. Sen tavoitteena on edistää ammattiliikenteen turvallisuuskulttuuria ja ympäristön kannalta vastuullista toimintatapaa. Vastuullisuusmalli sisältää turvallisuus-, ympäristö- ja laadunhallintajärjestelmien yhteiset peruselementit, jotka on tuotu kuljetusyrityksen arkeen soveltuvaan muotoon. Mallin määrittelemät vastuullisen toiminnan edellytykset on kuvattu alla olevassa taulukossa. Vastuullisuusmallin sisältämät peruselementit määrittävät ne vastuullisen toiminnan osa-alueet, joihin yrityksen vähintään tulee kiinnittää huomiota toiminnassaan. Se, miten yritys kutakin osa-aluetta käytännössä toiminnassaan toteuttaa, jää yrityksen itsensä valittavaksi sen mukaan, millainen toimintapa organisaatioon parhaiten soveltuu. Edellytys Taloudellinen edellytys Johdon sitoutuminen vastuullisuusmalliin Turvallisuus- ja ympäristötavoitteet määritelty Riskien hallinta Järjestelmällinen tiedon keruu ja analysointi Säännöllinen turvallisuusja ympäristöyhteenveto Vastuut määritelty turvallisuusja ympäristöasioiden osalta Osaamisen hallinta Kaluston vaatimustenmukaisuus, kunto ja huolto Energiatehokkuussopimus Hätätilanneohje Jatkuva kehittyminen Toteutustapa Yrityksen oma käytäntö tai esimerkkimalli Yrityksen oma käytäntö tai esimerkkimalli Tarkistuslista, yrityksen oma käytäntö tai esimerkkimalli Yrityksen oma käytäntö tai esimerkkimalli, poikkeamatilanneraportointi Yrityksen oma käytäntö tai esimerkkimalli Yrityksen oma käytäntö tai esimerkkimalli Perehdytys Ammattipätevyyden ylläpito Kaluston kunnon seuranta, Ajoonlähtötarkastus Polttoainekulutuksen seuranta, PIHI-järjestelmän käyttö Yrityksen oma käytäntö tai esimerkkimalli 4

5 JOHTAMISJÄRJESTELMÄT JA VASTUULLISUUSMALLI Johtamisjärjestelmien avulla organisaatiot varmistavat oman toimintansa asianmukaisuutta ja kehittävät toimintaa päivittäisen sujuvuuden ja turvallisuuden varmistamiseksi. Johtamisjärjestelmää käyttävä yritys kykenee myös osoittamaan oman organisaation ulkopuolelle oman toimintansa jatkuvaa määrätietoista hallintaa. Yksi tunnetuimmista johtamisjärjestelmistä on ISO9001- laadunhallintajärjestelmä, jota lukuisissa tieliikenteen kuljetusyrityksissäkin sovelletaan. Laadun, ympäristöasioiden ja turvallisuuden hallinta johtamisjärjestelmän keinoin sisältävät periaatteiltaan samanlaisia toimintoja. Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli sisältää turvallisuus-, ympäristö- ja laadunhallintajärjestelmien yhteiset peruselementit, joiden avulla kuljetusyritys voi hallita ja kehittää omaa vastuullista toimintaansa. Liikennejärjestelmässä muissa liikennemuodoissa on jo pitkään ollut käytössä turvallisuusjohtamisjärjestelmät osana yritysten arkipäiväistä toimintaa ja toimintojen jatkuvaa kehittämistä. Johtamisjärjestelmän pääelementit luovat raamit niille asioille, joita yrityksen tulee toiminnoissaan huomioida. Näiden elementtien vieminen käytännön tasolle kunkin organisaation omiin toimintoihin soveltuvassa muodossa mahdollistaa kokonaisvaltaisen johtamisen, ennakoinnin ja toiminnan sujuvuuden muuttuvassa ympäristössä ja erilaisissa olosuhteissa. Se, miten yritys kutakin osa-aluetta käytännössä toiminnassaan toteuttaa, jää yrityksen itsensä valittavaksi sen mukaan, millainen toimintapa organisaatioon parhaiten soveltuu. Vastuullisia toimintatapoja valitessa kannattaa huomioida vastuullisuuden eri osa-alueiden kytkeytyminen toisiinsa. Erityisesti oman toiminnan vaarojen tunnistamisvaiheesta saatu tieto on merkittävää muiden toimintatapojen rakentamisessa, jotta toimenpiteet ja yhtenäiset toimintaohjeet voidaan kohdentaa tehokkaasti oikeisiin asioihin. Työntekijöille johtamisjärjestelmän olemassaolo näkyy selkeinä toimintaohjeina, hyvänä tiedonkulkuna ja toiminnan sujuvuutena kaikessa arkipäivän toiminnassa ja erilaisissa häiriötilanteissa. 5

6 Vastuullisuusmallin ohjeistus ja sen hyödyntäminen Yrityksen vastuullisen toiminnan kehittäminen on jatkuva prosessi, jossa asetetun vision pohjalta toimintaa kehitetään pitkäjänteisesti kohti tavoitteita. Nykytila Tavoitteiden asettaminen Keskeiset vastuullisuusmittarit kootaan ns. vastuullisuustodistukseen, jonka avulla kuljetusyritys voi todentaa vastuullisuuteen liittyviä käytäntöjä organisaation ulkopuolisille tahoille, esimerkiksi asiakkaiden suuntaan. Tämä ohjeistus tarjoaa vastuullisen toimintatavan kehittämisen ja vastuullisuusmallin käyttöönoton tueksi tietoa ja esimerkkejä vastuullisuusmalliin sisältyvistä osa-alueista. Ohjeistus koostuu seuraavista osa-alueista ja esimerkeistä: Toimenpiteiden käyttöönotto Visio Toiminnan kehittämissuunnitelma Seuranta ja mittaaminen vastuullisuustodistus ja -raportointi vaara- ja poikkeamatilanteet perehdytys ajoonlähtötarkastus ja kaluston kunnon seuranta energiatehokkuus PÄÄMÄÄRÄ Vastuullinen toiminta Keskeinen osa vastuullisuusmallia on kuljetusyrityksen vastuullisuuden seurantaa varten kehitetty mittaristo ja tiedonkeruumalli. Mittariston ja säännöllisen tiedon keruun avulla yritys voi seurata toimintansa kehittymistä, tunnistaa kehittämiskohteita ja hyödyntää näin vastuullisuusmallia sisäisen toiminnan kehittämisessä. Ohjeistukseen sisältyviä esimerkkilomakkeita voi hyödyntää lähtökohtana kehitettäessä yrityskohtaisia toiminta- ja raportointimalleja. Vastuullisuusmittareiden seurantatiedon keruuta varten on olemassa lomake, joka sisältyy lomakeohjeeseen ja on saatavilla myös netistä tulostettavana versiona. Mittareiden seurantaa varten on lisäksi kehitetty excel-pohjainen seurantatyökalu, jonka avulla voi halutessaan tulostaa myös vastuullisuusraportin perusversion. 6

7 Vastuullisuustodistus ja -raportointi Vastuullisen toiminnan edellytyksenä ja lähtökohtana on järjestelmällinen tiedonkeruu sekä tiedon hyödyntäminen riskien, kehityssuuntien ja tarpeiden tunnistamiseen. Tiedon keruu on välttämätöntä yritykselle itselleen toiminnan seuraamiseksi ja jatkuvan kehityksen turvaamiseksi. Samaa tietoa voidaan hyödyntää myös todennettaessa vastuullisuutta yrityksen ulkopuolisille tahoille. Vastuullisuustodistus on tiivis yhteenveto, joka sisältää kuljetusten tilaajien kannalta seuraavat keskeiset asiat: kuljetusyrityksen käytössä olevat turvallisuus-, laatu- ja ympäristöstandardit kuuluminen Tilaajavastuu.fi-palveluun kuuluminen energiatehokkuussopimukseen koulutussuunnitelman tila huoltosuunnitelman tila luettelo olemassa olevista, kuljetusten turvallisuutta, ympäristöystävällisyyttä ja laatua koskevista ohjeista vastuullisuusmittareiden keskiarvo tarkasteluvuoden aikana Vastuullisuustodistuksen voi laatia lomakepohjalle tai sen voi tulostaa vastuullisuusmallin excel-pohjaisen seurantatyökalun avulla. Kuljetusyritys voi hyödyntää olemassa olevia käytäntöjään ja tietojärjestelmiään vastuullisuustodistukseen tarvittavien tietojen keruussa. Tiedonkeruun lisäksi on tärkeää kiinnittää huomiota myös tietojen tallennukseen, säilytykseen ja arkistointiin, jotta vastuullisuusraportin tietojen alkuperä ja todenmukaisuus voidaan tarvittaessa osoittaa. Vastuullisuustodistuksen avulla kuljetusyritys voi tarvittaessa osoittaa vastuullisen toimintansa organisaation ulkopuolisille tahoille. Vastuullisuustodistuksen vahvistaa oikeaksi allekirjoituksellaan kuljetusyrityksen johtaja ja/tai liikenteestä vastaava henkilö. 7

8 Tavaranliikenteen vastuullisuusmalli Vastuullisuustodistus [päiväys] [yritys] [osoite] [postitoimipaikka] Turvallisuus-, laatu- ja ympäristöstandardit Tilaajavastuu.fi-jäsen Kuljettajien ohjeet Energiatehokkuuden PIHI-seuranta Kaluston hultosuunnitelma Kuljettajien koulutussuunnitelma Toiminta hätätilanteissa Ajoonlähtötarkastus Poikkeama- ja läheltä piti -tilanteiden raportointi Päivitetty Vastuullisuusmittarit Vuoden keskiarvo Turvallisuus Ajon aikaiset onnettomuudet, joissa henkilövahinkoja (kpl/kk) Ajon aikaiset onnettomuudet (kpl/kk) Tavarankäsittelyssä tapahtuneet ja muut tapaturmat (kpl/kk) Läheltä piti -tilanteet (kpl/kk) Laatu Ajo- ja lepoaikarikkomukset (kpl/kk) Liikennerikkomukset (kpl/kk) Kuljetusvahinkoja (% toimituksista vahingoittuneita) Kuljetusten täsmällisyys (% toimituksista aikataulussa) Ympäristö CO2-päästöt (tonnia) Energiatehokkuus (kwh/tkm) Kaluston EURO-luokkien keskiarvo Keskikulutus (l/100km) Paikka ja päiväys Allekirjoitus ja nimenselvennys Esimerkki vastuullisuustodistuksesta. Todistus sisältyy lomakeohjeeseen ja löytyy osoitteesta 8

9 VASTUULLISUUSMALLIN EXCEL-POHJAINEN SEURANTATYÖKALU Vastuullisuusmittareiden seurantaa varten on kehitetty Microsoft excel-tiedostoon pohjautuva käyttöliittymä/ seurantatyökalu. Sen avulla yritys voi tulostaa myös vastuullisuustodistuksen. Seurantatyökalun käytöstä on saatavilla erillinen ohjeistus. Vastuullisuusmallin seurantatyökalu sisältää viisi välilehteä: yritystiedot ja kalusto, täyttö, seuranta, kehitys - (muut kuljettajan ohjeet) sekä vastuullisuustodistus. - (muut kuljettajan ohjeet) Vastuullisuusmallin osa-alueiden tilanne On Ei ole Päivetty (kk/vvvv) Kaluston huoltosuunnitelma: x 07/2013 Koulutussuunnitelma: x 09/2012 Energiatehokkuussopimuksen jäsen: x Litra päivässä -jäsen: x 10/2012 Kuljettajan ohjeet: - toiminta hätätilanteissa x 01/ ajoonlähtötarkastus x - poikkeama- ja läheltä piti -tilanteiden raportointi Vastuullisuusmallin käyttöliittymä Tietojen syöttäminen Yrityksen yleiset tiedot TLY-mittarit x Tulosten tarkastelu Täsmennys tulossa 2014 VASTUULLISUUSTODISTUS Kuukausiseuranta Pitkän aikavälin seuranta Seurantatiedon täyttö etenee loogisesti välilehtien mukaan ja täytöstä on pyritty tekemään mahdollisimman yksinkertaista ja helppoa. Esimerkkikuva. Kuukausiseuranta-taulukko seuranta-välilehdellä. Taulukkoon on mahdollista asettaa oma tavoite kullekin mittarille sekä vertailla eri kuukausi- ja vuosiarvoja. Henkilöstö Laatu Ympäristö Turvallisuus Volyymi Yrityksen omat mittarit Kuukausiseuranta Tavoite kk-toteutuma vertailu kk vuositoteutuma vertailu vuosi Mittari 2014 marraskuu 2013 tammikuu 2013 KA 2013 KA 2013 Vastuuhenkilö Liikevaihto ( ) Liikennesuorite (kilometriä) Kuljetusmäärä (t) Kuljetussuorite (tonnikilometriä) Polttoaineenkulutus (litraa) Ajon aikaiset onnettomuudet (kokonaismäärä, kpl) ,3 0,3 Ajon aikaiset onnettomuudet, joissa henkilövahinkoja (kpl) ,0 0,0 Tavarankäsittelyssä tapahtuneet ja muut tapaturmat (kpl) ,0 0,0 Läheltä piti -tilanteet (kpl) ,25 0,25 Ilkivaltatapaukset (kpl) ,25 0,25 Ajoonlähtötarkastukset (% lähdöistä) 95 % 65 % 50 % 60 % 60 % Kaluston EURO-luokkien keskiarvo 5,0 5,0 4,5 4,8 4,8 Keskikulutus (l/100km) 22,5 23,7 21,4 22,5 22,5 Energiatehokkuus (tkm/kwh) 51, CO2-päästöt (t) Täsmällisyys (% toimituksista aikataulussa) 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % Liikennerikkomukset (kpl) ,0 0,0 Ajo- ja lepoaikarikkomukset (kpl) ,0 0,0 Kuljetusvahingot (% toimituksista) 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % Henkilöstön koulutukset pl. ammattipätevyyskoulutukset (päivää/hlö) 1 1,0 0,0 0,3 0,3 Sairaspoissaolot (kpl) ,3 0,3 Yli 11 h työpäivät (kpl) ,3 3,3 Ajotapa 4,0 4,0 3,0 3,3 3,3 Oma mittari 1 0,0 0,0 #JAKO/0! #JAKO/0! Oma mittari 2 0,0 0,0 #JAKO/0! #JAKO/0! Oma mittari 3 0,0 0,0 #JAKO/0! #JAKO/0! Oma mittari 4 0,0 0,0 #JAKO/0! #JAKO/0! Oma mittari 5 0,0 0,0 #JAKO/0! #JAKO/0! Oma mittari 6 0,0 0,0 #JAKO/0! #JAKO/0! Oma mittari 7 0,0 0,0 #JAKO/0! #JAKO/0! 9

10 Mittareiden kehityksen pitkän aikavälin seurantaan on kehitys-välilehdellä esitetty kaikista mittareista havainnolliset kuvaajat. Kuvaajista voi seurata mittareiden kehitystä kuukausitarkkuudella. Kuvaajat mahdollistavat vastuullisuusmallin eri osa-alueiden toteutumisen seurannan helposti ja visuaalisesti. Usein vasta pidemmän aikavälin seurannalla on mahdollista huomata toiminnassa tapahtuneita muutoksia suuntaan tai toiseen, minkä vuoksi kuvaajat antavat hyvän työvälineen toiminnan seuraamiseen ja kehittämiseen. km litraa Polttoaineenkulutus Turvallisuu Ajon aikaiset onnettomuudet, joissa henkilövahinkoja 1 0,8 0,6 0,6 0,4 0,2 0 0 kpl kpl Ilkivaltatapaukset 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 Kaluston EURO-luokkien keskiarvo Ajoonlähtötarkastukset 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0% Keskikulutus Energiatehokkuus 25 l/100 km Liikennerikkomukset Esimerkkikuva seurantavälilehdeltä. kpl % toimituksista aikataulussa 120 % 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0% Ajo- ja lepoaikarikkomukset 1 1 0,8 0,8 0,6 0,6 kpl tonnia CO2-päästöt Täsmällisyys 0,4 0,2 0 0 Kuljetusvahningot % toimituksista 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0% 0,4 0,2 Kehitys-välilehdellä on mahdollista seurata visuaalisesti kunkin mittarin kehitystä kuukausitasolla. Laatu 0,4 0,2 Läheltä piti -tilanteet 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 Tavarankäsittelyssä tapahtuneet ja muut tapaturmat 1 0,8 kpl kpl kpl Ajon aikaiset onnettomuudet 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 %-lähdöistä syyskuu 2016 heinäkuu 2016 marraskuu 2016 toukokuu 2016 maaliskuu 2016 syyskuu 2015 tammikuu 2016 heinäkuu 2015 marraskuu 2015 toukokuu 2015 maaliskuu 2015 syyskuu 2014 tammikuu 2015 heinäkuu 2014 marraskuu 2014 toukokuu 2014 maaliskuu 2014 syyskuu 2013 tammikuu 2014 heinäkuu 2013 marraskuu 2013 toukokuu 2013 maaliskuu 2013 tammikuu Ympäristö Kuljetusmäärä tkm/kwh Kuljetussuorite tonnikilmometriä Volyymi tonnia Liikennesuorite Liikevaihto

11 VASTUULLISUUSMITTARIT JA NIIDEN SELITYKSET Tarkastelemalla erilaisia yritystoimintaa kuvaavia mittareita, yrityksen johto voi tunnistaa riskejä, kehitystrendejä ja -tarpeita sekä kehittää niiden pohjalta yrityksensä toimintaa. Vastuullisuusmalliin on pyritty valitsemaan tiekuljetussektorin kannalta merkittävimmät mittarit, joilla toimintaa pystytään tehokkaasti seuraamaan ja kehittämään. Mallin mittareiden soveltuvuus kuitenkin vaihtelee suoritealakohtaisesti ja yrityksen tuleekin itse arvioida, mitkä mallin mittareista ovat yrityksen toiminnassa merkittävimmät. Vastuullisuusmalli tarjoaa suurimmat hyödyt, kun kuljetusyritys valitsee käyttöönsä toimintansa kannalta keskeisimmät ja parhaiten kuvaavat mittarit. Jos mittareita ei ole valmiina mallissa, ne voi lisätä malliin yrityksen omina mittareina. Vastuullisuusmallin mittarit ovat jaettu viiteen osa-alueeseen: volyymi turvallisuus ympäristö laatu henkilöstö Kussakin osa-alueessa on keskeisimmät kuljetusyritysten vastuulliseen toimintaan liittyvät mittarit. Näiden lisäksi yrityksillä on todennäköisesti käytössään myös muita vastuullisuuteen oleellisesti liittyviä mittareita, kuten esimerkiksi kannattavuutta ja tuottavuutta kuvaavia mittareita. 11

12 Volyymi Liikevaihto Liikennesuorite Kuljetusmäärä Kuljetussuorite Polttoaineen kulutus Euroina yrityksen liikevaihto, eli myyntituottojen summa ilman arvonlisäveroa. Kilometreinä mitattuna ajettujen kuljetusten määrä. Tonneina mitattuna kuljetutetun tavaran kokonaismassa. Kuljetetun tonnimäärän ja kuljetusreittien pituuden tulo (tonnit x reitin pituus kilometreinä). Huom! Tyhjänäajossa kuljetussuorite on nolla. Litroina mitattuna polttoaineen kokonaiskulutus Ympäristö Kaluston EUROluokkien keskiarvo Polttoaineen keskikulutus Energiatehokkuus CO 2 -päästöt tonneina Ajoneuvokaluston EURO-luokkien keskiarvo. Kaluston polttoaineenkulutus mitattuna litraa per 100 kilometriä (l/100km). Kuljetussuorite tonnikilometreinä (tkm) per tavaran kuljettamiseen vaaditun energian määrä kilowattitunteina (kwh) Huom! 1l dieseliä vastaa 10,1 kwh. Kulutetun polttoaineen muodostaman hiilidioksidin määrä tonneina. Palaessaan 1l dieseliä muodostaa noin 2,66 grammaa hiilidioksidia. Turvallisuus Ajon aikaiset onnettomuudet Ajon aikaiset onnettomuudet, joissa henkilövahinkoja Tavarankäsittelyssä tapahtuneet ja muut tapaturmat Lähetä piti -tilanteet Ilkivaltatapaukset Ajoonlähtötarkastukset Kaikkien ajon aikaisten onnettomuuksien lukumäärä, joista on aiheutunut ainakin omaisuusvahinkoja. Henkilövahinkoihin johtaneiden ajon aikaisten onnettomuuksien lukumäärä. Ajoajan ulkopuolella sattuneiden tapaturmien lukumäärä. Niiden normaalista poikkeavien tilanteiden lukumäärät, jotka olivat lähellä aiheuttaa onnettomuuden. Yrityksen omaisuuteen kohdistuneiden ulkopuolisten aiheuttamien ilkivaltatapausten lukumäärä. Prosentteina ilmoitettuna toteutuneiden ajoonlähtötarkastusten osuus kaikista lähdöistä. 12

13 Henkilöstö Henkilöstön koulutukset pl ammattipätevyyskoulutukset Laatu Sairaspoissaolot Yli 11 tunnin työpäivät Ajotapa Täsmällisyys Liikennerikkomukset Ajo- ja lepoaikarikkomukset Yrityksen työntekijöiden ammattipätevyyskoulutusten lisäksi tehtävien koulutusten lukumäärä päivinä suhteessa työntekijöiden lukumäärään Yrityksen henkilöstön sairaspoissaolojen lukumäärä suhteutettuna esimerkiksi työntekijöiden lukumäärään. Yrityksen työntekijöiden yli 11 tuntia kestäneiden työpäivien lukumäärä. Yrityksellä mahdollisesti käytössä olevan ajotavan seurantajärjestelmän ilmoittama kuljettajien ajotavan keskiarvo. Aikataulussa pysyneiden toimitusten osuus prosentteina kaikista toimituksista huomioiden sopimuksissa määritetyt aikaikkunat. Huomautukseen, sakkoihin tai muihin tuomioihin johtaneiden liikennerikkomusten (pl. ajo- ja lepoaikarikkomukset) lukumäärä. Huomautukseen, sakkoihin tai muihin tuomioihin johtaneiden ajo- ja lepoaikarikkomusten lukumäärä. Kuljetusvahingot Kuljetusvahinkojen osuus prosentteina kaikista kuljetuksista. Vastuullisuusmalliin sisältyvien mittareiden lisäksi yrityksillä on todennäköisesti käytössään muita, yleisiä tai omalle suoritealalle tyypillisiä mittareita. Seuraavassa muutama esimerkki. Nettotulos Tuottavuus Äkkijarrutukset Polttoaineenkulutusintensiteetti Kuljetusintensiteetti Euroina yrityksen nettotulos, eli summa ilman arvonlisäveroa. Nettotuloksen suhde ajettuihin kilometreihin ja kuljetettuihin tonneihin, yksikkö EUR/km ja EUR/tn. Jos yrityksillä on mahdollisuus tilastoida äkkijarrutuksia, jotka kuvastavat kohtuullisesti ennakoivaa ajotapaa, mahdollinen mittari on kuljettajakohtainen keskimääräinen äkkijarrutusten lukumäärä Mahdollinen mittari niille yrityksille, joiden toiminnassa on paljon kaluston tyhjäkäyntiä esim. nostolaitteiden vuoksi. Mahdollinen yksikkö polttoaineenkulutus litroina suhteessa liikevaihtoon (l/ ). Kertoo kuljetussuoritteen ja liikevaihdon välisen suhteen. Tonnikilometrit suhteessa liikevaihtoon (tkm/ ). 13

14 Vastuullisuusmallin mittareista kerätään tiedot tarkasteltavan kuukauden aikana havaituista tapahtumista. Käytettäessä excel-pohjaista seurantatyökalua, malli laskee osan mittareista automaattisesti malliin syötettävien arvojen perusteella. Osa mittareissa tarvittavista tiedoista voidaan kerätä yritystoiminnassa normaalisti käsiteltävistä tiedoista ja asiakirjoista, kuten kirjanpidosta, laskutuksesta, polttoaine- ja muista laskuista. Osa mallin mittareista, kuten onnettomuudet ja läheltä piti -tilanteet, edellyttävät yritykseltä raportointi- ja tiedonkeruukäytäntöä, jonka pohjalta aktiivista seurantaa voidaan tehdä. Markkinoilla on useita erilaisia ajotavan seurantalaitteita, joita voidaan hyödyntää taloudellisen ja turvallisen ajotavan edistämiseen sekä vastuullisuustietojen keräämiseen. (Ajotavan seurantajärjestelmä ei kuitenkaan ole vastuullisuusmallin edellytys). 14

15 Vaara- ja poikkeamatilanteet VAAROJEN TUNNISTAMINEN JA VAHINKOJEN VÄLTTÄMINEN, RISKIEN HALLINTA Vaara on ilmiö tai tapahtuma, joka voi aiheuttaa ei-toivottuja vaikutuksia organisaation toimintaan. Vaara aiheuttaa riskin olemassaolon, eli sen, että ilmetessään vaara voi aiheuttaa organisaation toiminnalle haitallisia vaikutuksia. Vaarojen tunnistamisella tarkoitetaan prosessia, jossa organisaatio havaitsee ja dokumentoi vaaroja, jotka sen toimintaan voivat vaikuttaa. Riski on vaaran aiheuttama seuraus, jonka toteutumisella on jokin todennäköisyys ja toteutuessaan se aiheuttaa ei-toivottuja vaikutuksia, joiden vakavuus vaihtelee. Riskin arviointi on prosessi, joka koostuu vaarojen tunnistamisesta ja niiden aiheuttamien seurausten arvioinnista. Riskienarvioinnin avulla voidaan priorisoida turvallisuustoimenpiteitä kiireellisyyden ja vakavuuden mukaan. Riskien arvioinnin pohjalta yritysjohto tekee päätökset siitä, mitkä riskit edellyttävät toimenpiteitä, jotta riski saadaan hallitulle tasolle ja toisaalta mitkä riskit voidaan kantaa ilman täydentäviä turvallisuustoimenpiteitä. Riskienhallinta on organisaation järjestelmällistä toimintaa vaarojen tunnistamisesta toimenpiteiden määrittelyyn ja käytännön soveltamiseen. Riskienhallinta on jatkuva prosessi, joka mahdollistaa organisaation tarkoituksen mukaisen ja häiriöttömän toiminnan ja jota kehitetään jatkuvasti toimintamallien, ajoneuvokaluston, henkilöstön, asiakkaiden ja tietojärjestelmien muuttuessa. Erilaisiin riskeihin varautumalla ja niiden ehkäisemisellä yritys voi parantaa henkilöstön viihtyvyyttä ja työturvallisuutta, vähentää ympäristövaikutuksia ja saada merkittäviä taloudellisia säästöjä. Tiekuljetusalalla riskienhallintaan kuuluu normaalin yritystoiminnan lisäksi myös liikenneturvallisuuteen liittyvä riskienhallinta, mikä osaltaan lisää riskienhallinnan merkitystä alalla. Riskien minimointi ja mahdollisiin riskitilanteisiin varautuminen ovat perusta kestävälle ja vastuulliselle yritystoiminnalle riippumatta yrityksen toimialasta. Jotta riskeihin voidaan ennalta varautua, omaan toimintaan mahdollisesti vaikuttavat erilaiset tekijät on ensin tunnistettava. Erilaisia haittoja toiminnalle voivat aiheuttaa mm. oman organisaation sisäisten toimintojen poikkeamat, tekniset ongelmat, poikkeamat yhteistyökumppanien toiminnassa tai tarvikkeiden ja palveluiden saatavuudessa, yhteiskunnalliset tekijät jne. Tiekuljetuksissa riskienhallinta on laaja käsite ja sen tulisi kattaa kaikki eri yritystoiminnan vastuulliseen toimintaan liittyvät osa-alueet: talous, turvallisuus, liikenneturvallisuus, terveys ja ympäristö. 15

16 Tavaraliikenteen vastuullisuusmalli Riskienhallinnan tarkistuslista Osa-alue Liiketoimintariskit - toimintasuunnitelma - vahvuuksien ja heikkouksien tunnistaminen - markkinatilanne - kilpailijat - asiakkuudet ja yhteistyö/verkostot Sopimus- ja vastuuriskit - asiakirjojen dokumentointi - tarjousmenettely - vastuut ja vakuudet Henkilöstöriskit - perehdyttäminen - työilmapiiri - tasa-arvo - työn stressaavuus - avainhenkilön pidempi poissaolo - päihteet ja elämäntavat Kuljetuskaluston riskit - kaluston ikä - kaluston arvo - kaluston kunnossapito - katsastukset - isälaitteet Ajamiseen ja kuljettamiseen liittyvät riskit - reititys - ajo- ja lepoajat - työturvallisuus - toiminta hätä- ja poikkeustilanteissa - toiminta lastausten ja purkujen aikana Ympäristöriskit - vaarallisten aineiden käsittely - jätehuolto ja kierrätys - henkilökunnan ympäristötietoisuus Tietoriskit - tietoturvallisuus - asiakirjojen dokumentointi - toiminnan seuranta ja raportointi - salasanat - varmuuskopiointi Yleinen turvallisuus - rikokset - tulipalot - toimitilat Muuta esille tullutta Käsitelty kokouksessa (Päivämäärä ja osallistujat) Vastuuhenkilö Keskustelut henkilökunnan kanssa: teemat ja toimenpiteet Esimerkki riskienhallinnantarkistuslistasta. Lomake sisältyy lomakeohjeeseen ja löytyy osoitteesta 16

17 Poikkeamatilanteiden tunnistaminen Toimintaohjeet poikkeamatilanteiden varalle Poikkeamatilanteissa toimimisen harjoittelu POIKKEAMATILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Poikkeamalla tarkoitetaan yrityksen normaalista toiminnasta poikkeavaa tapahtumaa, joka voi aiheutua yrityksen henkilökunnan, kaluston, tavaran tai ulkopuolisen muuttujan toiminnasta. Poikkeamia voivat olla esimerkiksi aikatauluista myöhästyminen, kuljetusvahinko, kaluston rikkoutuminen, liikennerikkomus, sään ääri-ilmiö, henkilökunnan toimintaan liittyvä poikkeama tai muu vastaava. Usein poikkeamilla on taloudellisia ja aikataulullisia vaikutuksia, mutta ei aina. Poikkeamatilanteet tunnistetaan riskienhallinnan avulla. Toimialasta ja riskeistä riippuen saattaa yrityksellä olla tarvetta varautua useiden erilaisten tilanteiden varalle. Vastaavasti kuin hätätilanteissa myös poikkeamatilanteissa toiminnan tulisi olla etukäteen suunniteltua ja loogista, jotta mahdolliset lisävahingot pystytään välttämään ja normaalia toimintaa jatkamaan mahdollisimman pian. Poikkeamatilanteissa toimimista tulisi harjoitella etukäteen ja opittuja taitoja on hyvä kerrata säännöllisin väliajoin. Seuraavassa kuvassa on esitetty esimerkki poikkeamatilanneohjeesta. Tavaraliikenteen vastuullisuusmalli Poikkeamatilanneohje Poikkeamatilanteen sattuessa arvioi ensin tilanne ja toimi sitten tilanteen vaatimall vakavuudella. Pyri ensin minimoimaan häiriöt. Pysy rauhallisena ja pyri välttämään hätääntymistä toimimalla johdonmukaisesti seuraavan mallin mukaisesti (HUOM! M on ohjeellinen ja yrityksen on itse luotava oma toimintamallinsa poikkeamatilanteis Arvioi tilanteen vakavuus ja tarvittavat toimenpiteet Varoita muita häiriöstä ja varmista ettei tilanteesta aiheudu lisää haittaa Tarkasta mahdolliset vauriot kalustossa ja kuormassa Tee tarvittavat välittömät toimenpiteet kuorman ja kaluston vahinkojen minimoin Ilmoita poikkeamatilanteesta yhdyshenkilölle o Yhdyshenkilön puhelinnumero: Yhdyshenkilön avustuksella päättäkää jatkotoimenpiteistä o Varmista yhdyshenkilön kanssa oma osaamisesi tilanteen korjaamiseksi Toimi sovitun suunnitelman mukaisesti, ellei tilanteeseen tulee yllättävää muuto o Tilanteen muuttuessa toimi poikkeamatilanteen ohjeen mukaan Esimerkki poikkeamatilanneohjeesta Lomake sisältyy lomakeohjeeseen ja löytyy osoitteesta Toimituksesta vastaavan tahon puhelinnumero: Korjaamon yhteystiedot: Se on tarkoitettu kaluston mukana kuljetettavaksi tarkistuslistaksi, josta kuljettaja voi tarpeen tullen tarkastaa yrityksen käytössä olevan toimintamallin poikkeamatilanteissa sekä yhteystiedot, joihin poikkeamatilanteissa tulee ensisijaisesti ottaa yhteyttä. 17

18 Ilmoitukset poikkeamatilanteista Poikkeamien syiden analysointi ja kehitystarpeiden tunnistaminen Poikkeamatilanteiden ehkäiseminen tai vaikutusten vähentäminen POIKKEAMATILANTEIDEN ILMOITTAMINEN JA NIISTÄ OPPIMINEN Poikkeama- ja vaaratilanteiden ilmoittaminen, syiden analysointi ja niistä oppiminen on merkittävä lähtökohta yritysten toimintavarmuuden ja turvallisuuden kehittämiselle sekä laadun varmistamiselle. Tarkastelu on hyödyllistä ulottaa myös ns. läheltä piti -tilanteisiin, joissa onnettomuus oli lähellä tapahtua. Poikkeamien ja niiden syiden seurantaan kannustetaan, koska niiden avulla yritykset voivat havaita omaan toimintaansa liittyviä kehitystarpeita ja riskejä esimerkiksi poikkeamien toistuvuuden avulla. Kehityskohteet tunnistettuaan yritys voi kehittää toimintaansa niin, että vastaavat poikkeamat olisivat tulevaisuudessa ehkäistävissä. On huomioitava, että osaan tiekuljetusten päivittäisessä toiminnassa tapahtuviin poikkeamatilanteisiin yritykset eivät itse pysty suoraan vaikuttamaan, koska tiekuljetukset tapahtuvat avoimessa toimintaympäristössä, jossa on useita ulkopuolisia muuttujia. Kuitenkin nämä ulkopuoliset tekijät on mahdollista ja hyödyllistä tunnistaa, jotta niiden aiheuttamiin haittoihin voidaan varautua ennalta ja jotta toteutuneiden vahinkojen vaikutukset omaan toimintaan jäävät mahdollisimman pieniksi. Raportoinnin ja seurannan onnistumisen kannalta on tärkeää, että toimintamallilla on johdon vahva tuki. Poikkeamien raportoinnissa vastaavasti kuin yleisessä palautteenannossa, annettuun palautteeseen reagointi ja siihen vastaaminen lisäävät motivaatiota. Jotta raportointi ei haittaa kuljettajan normaaleja työtehtäviä ja jotta raportointi ylipäätänsä tulee poikkeamatilanteissa tehtyä, tulee poikkeamien raportoinnin olla mahdollisimman helppoa ja yksinkertaista. Poikkeaman käsittelyn voi toteuttaa esimerkiksi siten, että kuljettaja tekee lyhyen poikkeamailmoituksen vielä kun asia on tuoreessa muistissa (mitä tapahtui ja missä). Jälkeenpäin tapahtuman tietoja täydennetään yhteistyössä esimiehen kanssa ja tapahtuman jatkotoimet hoidetaan poikkeaman edellyttämällä tavalla. Tässä yhteydessä poikkeama voidaan myös luokitella laajemman aineiston analyysiä varten. Poikkeamatilanteiden järjestelmällisellä ja aktiivisella seurannalla yrityksen on mahdollista tunnistaa oman toimintansa kehityskohteet, riskitekijät ja mahdollisesti ennaltaehkäistä riskien toteutuminen ja vahinkojen tapahtuminen. Riskien ja kehityskohteiden tunnistamista helpottaa se, mitä enemmän poikkeamia raportoidaan. 18

19 Näin ollen seurannan aluksi voidaankin asettaa tavoitteeksi kerätä mahdollisimman paljon ilmoituksia, kiinnittämättä liikaa huomiota niiden laatuun. Tavaraliikenteen vastuullisuusmalli Poikkeamaraportointilomake Raportointilomakkeessa on lueteltuna yleisimmät syyt poikkeamille, minkä tarkoituksena on helpot taa mahdollisten riskitekijöiden ja heikkouksien tunnistamisessa. Poikkeamatilanteiden analysoinnissa yrityksiä kannustetaan arvioimaan poikkeamatyypin toistuvuutta ja poikkeamasta aiheutuneita ajallisia ja taloudellisia haittoja, jotka usein toistuessaan saattavat aiheuttaa merkittäviäkin haittoja yrityksen toiminnalle. Poikkeaman ilmoittaja Tapahtumapaikka Poikkeaman kirjaaja Poikkeaman syy (rastita poikkeamatilanteen syy) Henkilöstö Kalusto Kuljetettava tavara Tavaran toimittaja/tilaaja Ajo- ja lepoaika-asetus Toiminta tilaajan alueella/tiloissa Sää Jokin muu ulkopuolinen syy (esim. liikenneruuhka) Poikkeaman kuvaus Tarkentavat tiedot Poikkeaman toistuvuus Poikkeaman tapahtumispäivämäärä Ajoneuvon rekisterinumero Päivämäärä usein satunnaisesti harvoin Ympyröi kuvaavin vaihtoehto Vaadittavat jatkotoimenpiteet Jatkotoimenpiteitä ei tarvita Poikkeamatilanteesta aiheutuneet ylimääräiset viivästykset ja kustannukset Yleiskuvaus Viivästys (h) Allekirjoitus: Ote poikkeamaraportointilomakkeesta. Lomake sisältyy lomakeohjeeseen ja löytyy osoitteesta 19

20 HÄTÄTILANNEOHJE Hätätilanneohjeen tarkoituksena on antaa kuljettajille selkeät toimintaperiaatteet hätätilanteessa, esimerkiksi onnettomuustilanteessa toimimiseen. Hätätilanneohjetta laadittaessa kannattaa ottaa huomioon yrityksen omassa toiminnassa todennäköisimmät hätätilannetyypit. Ohje muistuttaa kuljettaja onnettomuuspaikalla toimimisen perusperiaatteista sekä antaa lisäohjeita ajoneuvon huomioimisesta tilanteessa. Lisäksi ohjeesta ilmenevät ne tahot, joihin tulee olla yhteydessä hätätilanteen sattuessa. Hätätilanneohje on hyvä olla kaikilla kuljettajilla mukana ajoneuvossa näkyvällä ja helposti saatavalla paikalla, jotta ohjeisiin on mahdollista palata mahdollisimman nopeasti hätätilanteen sattuessa. Vaikka kuljettaja ei hätätilanteessa ehtisikään tarttua itse ohjeeseen, ovat sen perusperiaatteet jääneet paremmin mieleen jos ne ovat koko ajan esillä ja luettavissa. Kun ohje on ajoneuvossa mahdollisimman näkyvällä paikalla, mahdollisen hätätilanteen sattuessa myös ulkopuolinen taho voi nopeasti löytää tarvittavat tiedot. Hätätilanteisiin on hyvä varautua jo ennalta ja siksi toimintaa hätätilanteissa on hyvä harjoitella johdetusti. Opittuja taitoja on hyvä myös kerrata säännöllisesti, jotta niitä osataan tositilanteessa käyttää. Ulkomailla tehtäviä kuljetuksia varten kuljettajia on muistutettava muun muassa paikallisesta hätänumerosta sekä muista mahdollisista erityispiirteistä ulkomailla onnettomuustilanteessa toimimiseen. Lisäksi mahdollisten kieliongelmien ehkäisemiseksi ajoneuvon mukana on hyvä olla informaatiota kuljetusyrityksestä, kuljettajasta, kalustosta ja tarpeen mukaan myös kuljetettavasta tavarasta. Tiedot tulisi olla ajoneuvossa mahdollisimman näkyvällä paikalla, jotta mahdollisen hätätilanteen sattuessa myös ulkopuolinen taho voi nopeasti löytää tarvittavat tiedot. Tavaraliikenteen vastuullisuusmalli Hätätilanneohje tien päällä oleville kuljettajille Onnettomuustilanteeseen tien päällä joutuessasi toimi seuraavasti (HUOM! Järjestys on ohjeellinen, sillä tilanteen luonne vaikuttaa parhaimpaan toimintajärjestykseen): Pysäytä ajoneuvosi turvalliseen kohtaan ja mikäli tilanne sallii! Kytke seisontajarru! Katkaise virta ajoneuvosta! Kytke hätävilkut! Pue varoitusliivi Pelasta itsesi ulos ajoneuvosta, mutta toimi rauhallisesti varoen muuta liikennettä (älä ryntää sokkona ulos liikenteen sekaan) Tee ilmoitus hätäkeskukselle (112) Selvitä loukkaantuneiden lukumäärä ja pelasta heidät välittömästä vaarasta Estä lisäonnettomuudet silloin kun se on itsellesi turvallista! Sammuta pienet palon alut! Varoita muuta liikennettä tapahtumapaikasta! Poista tai eristä esimerkiksi putoamiseen, sähköiskuun tai muuhun sellaiseen johtaneet vaaratekijät Opasta tai järjestä opastus ja esteetön pääsy pelastusyksikölle kohteeseen Poistu itse ja neuvo muita poistumaan onnettomuuspaikan läheisyydestä ja seuraa pelastushenkilöstön ohjeita Ilmoita tapahtuneesta omalle esimiehellesi/työnantajallesi/yhteyshenkilöllesi Yhteyshenkilön puhelinnumero: Esimerkki hätätilanneohjeesta. Lomake sisältyy lomakeohjeeseen ja löytyy osoitteesta 20

Vastuullisuusmallista hyötyä kuljetusyrityksille ja tilaajille

Vastuullisuusmallista hyötyä kuljetusyrityksille ja tilaajille Vastuullisuusmallista hyötyä kuljetusyrityksille ja tilaajille 10.1.2017 Marke Lahtinen Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. 11.1.2017 1 Vastuullisen ammattiliikenteen edistäminen vapaaehtoisuuden

Lisätiedot

TIELIIKENTEEN TAVARANKULJETUSYRITYSTEN VASTUULLISUUSMALLI -KOKEILUTUTKIMUS

TIELIIKENTEEN TAVARANKULJETUSYRITYSTEN VASTUULLISUUSMALLI -KOKEILUTUTKIMUS Lasse Nykänen TIELIIKENTEEN TAVARANKULJETUSYRITYSTEN VASTUULLISUUSMALLI -KOKEILUTUTKIMUS 3.4.2014 1 Agenda Tutkimuksen tausta Kokeilututkimus pähkinäkuoressa Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tulokset 2

Lisätiedot

Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli. Lasse Nykänen VTT

Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli. Lasse Nykänen VTT Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli Lasse Nykänen VTT Vastuullisuus Triple bottom line: economic, social and environment Lähtökohta vastuullisuusmallin kokeilututkimuksissa: Turvallisuus,

Lisätiedot

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia

Lisätiedot

Turvallisuusjohtamisjärjestelmäyleistä

Turvallisuusjohtamisjärjestelmäyleistä Turvallisuusjohtamisjärjestelmäyleistä Heidi Niemimuukko 12.3.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Esitys Turvallisuusjohtamisjärjestelmä konseptina Miksi turvallisuusjohtamista? Johtamisjärjestelmässä

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 1/2017

SKAL Kuljetusbarometri 1/2017 SKAL Kuljetusbarometri 1/2017 Biotalouden investoinnit ruokkivat kuljetusten kysyntää; energiatehokkuutta kuljetuskaluston optimoinnilla, varovaista kiinnostusta yhdistelmäpituuden kasvattamiseen @SKALry

Lisätiedot

Trafi edistää toimijoiden omaa vastuullisuutta

Trafi edistää toimijoiden omaa vastuullisuutta Trafi edistää toimijoiden omaa vastuullisuutta Heidi Niemimuukko 21.1.2016 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Sisältö Trafin tahtotila Riski- ja suorituskykyperusteinen toimintatapa Turvallisuusjohtaminen

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa

Lisätiedot

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia.

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Mitä voin yrittäjänä hyötyä? Turvallisuus ei ole stabiili asia, joka voidaan käyttöönottaa tai saavuttaa. Se on luotava ja ansaittava

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

Kuljetusalan vastuullisuus nyt ja tulevaisuudessa

Kuljetusalan vastuullisuus nyt ja tulevaisuudessa Kuljetusalan vastuullisuus nyt ja Vastuulliset kuljetukset muuttuvilla markkinoilla 10.1.2017 Petri Murto Johtaja, asiantuntijapalvelut Kuorma-autoliikenne on Suomessa merkittävin kuljetusmuotomme Kotimaan

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Tuija Luoma, VTT RÄJÄHDYSVAARALLISEN TYÖYMPÄRISTÖN HENKILÖTURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Tekijät määritetty

Lisätiedot

TIEKULJETUSTEN TOIMINTAVARMUUS

TIEKULJETUSTEN TOIMINTAVARMUUS TIEKULJETUSTEN TOIMINTAVARMUUS Käytännönläheinen ja helppokäyttöinen riskienhallinnan työkalu kuljetusyritysten käyttöön veloituksetta RISKIENHALLINTA Se on sitä, että asiat harkitaan etukäteen ja kuvitellaan

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Kokonaisvaltainen riskienhallinta Osallistuja tiedostaa kokonaisvaltaisen riskienhallinnan periaatteet. Osallistuja ymmärtää eri tahojen laatimien riskianalyysien ja uhkamallien

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala

Lisätiedot

Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Työvälineet riskien tunnistamiseen ja henkilöturvallisuuden nykytilan arviointiin

Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Työvälineet riskien tunnistamiseen ja henkilöturvallisuuden nykytilan arviointiin Työvälineiden tausta Nämä työvälineet ovat syntyneet vuosina 2006 2008 toteutetun Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisessa ympäristössä (HenRI) - hankkeen tuloksena. (http://www.vtt.fi/henri). HenRI-hanke

Lisätiedot

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus)

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus) Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen 2012 2014 (pohjaehdotus) Arviointilomakkeiden tarkoitus Kunkin vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Parhaita käytäntöjä käyttöön Benchmarking lähtökohtana, RouteSmart työkaluna

Parhaita käytäntöjä käyttöön Benchmarking lähtökohtana, RouteSmart työkaluna Parhaita käytäntöjä käyttöön Benchmarking lähtökohtana, RouteSmart työkaluna Parhaat käytännöt käyttöön Miksi? ESD Energiapalvelu direktiivi Tavoitteena säästää 50 milj. bensiinilitraa vastaava energiamäärä

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Mitä ovat työn psykososiaaliset? Haitallista psykososiaalista kuormitusta voi ilmetä missä tahansa työpaikassa. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Turvallisuussuunnitelma. Lauttasaaren Kisa-Siskot ry

Turvallisuussuunnitelma. Lauttasaaren Kisa-Siskot ry Turvallisuussuunnitelma Lauttasaaren Kisa-Siskot ry LAUTTASAAREN KISA-SISKOT RY TURVALLISUUSSUUNNITELMA 2 (6) Sisällysluettelo 1 Turvallisuussuunnitelman tarkoitus... 3 2 Yhdistyksen toiminnan kuvaus...

Lisätiedot

Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet

Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet Jukka Tamminen Yli-ins., DI TSP-Safetymedia Oy 1 Työsuojelun valvonnan vaikuttamisen kohteet TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖTURVALLISUUDEN HALLINTA Organisaatio

Lisätiedot

Opetussuunnitelma (2.versio) C1+E-luokka

Opetussuunnitelma (2.versio) C1+E-luokka Opetussuunnitelma (2.versio) C1+E-luokka Ajoneuvohallintokeskus Tehty 29.12.1997 Muutettu 21.9.1999 Sisällys Johdanto... 2 Koulutuksen periaatteet... 2 Koulutuksen tavoitteet... 2 Koulutuksen rakenne ja

Lisätiedot

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Projektin tilanne Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Tehtyä työtä Syksyn mittaan projektiryhmä on kuvannut tavaraliikenteen telematiikkaarkkitehtuurin tavoitetilan

Lisätiedot

Toimialan näkymät kääntymässä myötäiseen Merkittävää kasvunvaraa sähköisten järjestelmien hyödyntämisessä

Toimialan näkymät kääntymässä myötäiseen Merkittävää kasvunvaraa sähköisten järjestelmien hyödyntämisessä Toimialan näkymät kääntymässä myötäiseen Merkittävää kasvunvaraa sähköisten järjestelmien hyödyntämisessä 2 3 N=585 Ajosuoritteen kehitys: tarkastelu jäsenyhdistyksen mukaan Onko yrityksenne ajosuorite

Lisätiedot

SEURANTA KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMISSA KESTÄVÄN KUNTA- JA KAUPUNKILIIKENTEEN PÄIVÄT 16.-17.9.2015 JUHA HELTIMO, STRAFICA OY

SEURANTA KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMISSA KESTÄVÄN KUNTA- JA KAUPUNKILIIKENTEEN PÄIVÄT 16.-17.9.2015 JUHA HELTIMO, STRAFICA OY SEURANTA KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMISSA KESTÄVÄN KUNTA- JA KAUPUNKILIIKENTEEN PÄIVÄT 16.-17.9.2015 JUHA HELTIMO, STRAFICA OY Kuntien liikenneturvallisuustyö Lain edellyttämää asukkaiden hyvinvoinnin

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

Yleisötiedote tuotantolaitoksen toiminnasta IDO Kylpyhuone Oy, Wärtsilänkatu 1, Tammisaari

Yleisötiedote tuotantolaitoksen toiminnasta IDO Kylpyhuone Oy, Wärtsilänkatu 1, Tammisaari Yleisötiedote tuotantolaitoksen toiminnasta IDO Kylpyhuone Oy, Wärtsilänkatu 1, 10600 Tammisaari IDO Kylpyhuone Oy:n yleisötiedote 2016 Yrityksen yhteystiedot ja vastuuhenkilö: IDO Kylpyhuone Oy Wärtsilänkatu

Lisätiedot

Miten varmistaa laboratoriotoiminnan hyvä laatu nyt ja tulevaisuudessa. Tuija Sinervo FINAS akkreditointipalvelu

Miten varmistaa laboratoriotoiminnan hyvä laatu nyt ja tulevaisuudessa. Tuija Sinervo FINAS akkreditointipalvelu Miten varmistaa laboratoriotoiminnan hyvä laatu nyt ja tulevaisuudessa Tuija Sinervo FINAS akkreditointipalvelu Hyvä laatu Laboratorion menestystekijät Laboratorion hyvä laatu perustuu asiakkaiden tarpeiden

Lisätiedot

RASTU - Ajoneuvojen energiankulutus ja päästöt kaupunkiliikenteessä. Rastu päätösseminaari Innopoli 1, Otaniemi 4.11.

RASTU - Ajoneuvojen energiankulutus ja päästöt kaupunkiliikenteessä. Rastu päätösseminaari Innopoli 1, Otaniemi 4.11. RASTU - Ajoneuvojen energiankulutus ja päästöt kaupunkiliikenteessä Rastu päätösseminaari Innopoli 1, Otaniemi 4.11.2009 Kimmo Erkkilä SISÄLTÖ Taustat ja menetelmät Uusien ajoneuvojen energiatehokkuus

Lisätiedot

OHJE 4/2005 20.12.2005 Dnro 1903/01/2005 TERVEYDENHUOLLON LAITTEESTA JA TARVIKKEESTA TEHTÄVÄ KÄYTTÄJÄN VAARATILANNEILMOITUS

OHJE 4/2005 20.12.2005 Dnro 1903/01/2005 TERVEYDENHUOLLON LAITTEESTA JA TARVIKKEESTA TEHTÄVÄ KÄYTTÄJÄN VAARATILANNEILMOITUS OHJE 4/2005 20.12.2005 Dnro 1903/01/2005 TERVEYDENHUOLLON LAITTEESTA JA TARVIKKEESTA TEHTÄVÄ KÄYTTÄJÄN VAARATILANNEILMOITUS Valtuussäännökset Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista 14 2 momentti

Lisätiedot

Häiriötilanteisiin varautuminen korkeakoulukentässä. Kari Wirman IT Valtakunnalliset IT-päivät Rovaniemi

Häiriötilanteisiin varautuminen korkeakoulukentässä. Kari Wirman IT Valtakunnalliset IT-päivät Rovaniemi Häiriötilanteisiin varautuminen korkeakoulukentässä Kari Wirman IT2012 - Valtakunnalliset IT-päivät 31.10.2012 Rovaniemi Jatkuvuudenhallinta Jatkuvuudenhallinnalla tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä,

Lisätiedot

Hyväksytyt asiantuntijat

Hyväksytyt asiantuntijat 1(4) Hyväksytyt asiantuntijat Pätevyysalue Pätevyysluokat Tarkastuskohteet Tässä muistiossa käsitellään ajoneuvolain 1090/2002 (muutettuna viimeksi 1042/2014) 48 2 momentin nojalla Liikenteen turvallisuusviraston

Lisätiedot

Verotarkastuksilla havaitut asiat liittyen sähköisiin järjestelmiin ja raportointiin

Verotarkastuksilla havaitut asiat liittyen sähköisiin järjestelmiin ja raportointiin Verotarkastuksilla havaitut asiat liittyen sähköisiin järjestelmiin ja raportointiin Työntekijätiedot Urakkatiedot Verohallinto 2 Rakentamista koskeva tiedonantovelvollisuus Työntekijätietojen ilmoittaminen

Lisätiedot

Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet

Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet Huippuyksikköseminaari 14.12.2011 Sisäinen tarkastaja Seija Henttinen Sisäinen valvonta tarkoittaa TOIMINTAPROSESSEIHIN SISÄÄN VIETYJÄ RAKENTEITA,

Lisätiedot

Vantaan kaupunki Hakunilan kalliosuojan turvallisuusasiakirja

Vantaan kaupunki Hakunilan kalliosuojan turvallisuusasiakirja Vantaan kaupunki Hakunilan kalliosuojan turvallisuusasiakirja Sisällysluettelo 1) Palvelun tarjoaja ja kohde... 3 2) Turvallisuusasioista vastaava henkilö... 3 3) Ennakoitavat vaaratilanteet ja toimenpiteet

Lisätiedot

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä

Lisätiedot

Joukkoliikennelain ja palvelusopimusasetuksen mukaiset joukkoliikennepalveluhankinnat

Joukkoliikennelain ja palvelusopimusasetuksen mukaiset joukkoliikennepalveluhankinnat Joukkoliikennelain ja palvelusopimusasetuksen mukaiset joukkoliikennepalveluhankinnat Kaluston ja kuljetusten ympäristövaikutukset pitää ottaa huomioon heti hankintakohteen suunnittelu- ja määrittelyvaiheessa.

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

Vihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu

Vihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu Vihreämmän ajan kuntaseminaari Päättäjien Aamu Agenda - 9:00-11:00 Kuntakentän haasteet ja niihin vastaaminen tietotekniikan keinoin IT:n ekologinen jalanjälki Virran- ja kustannusten säästö nykyaikaisin

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI Esittelyaineisto Boardmanin BOARD MAPPING HALLITUSARVIOINTI Board Mapping -hallitusarviointi auttaa hallitusta arvioimaan omaa toimintaansa ja kehittämään sitä

Lisätiedot

1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5

1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (9) Sisällysluettelo 1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA... 3 2 TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA... 4 3 TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5 4 TURVALLISUUSSELVITYKSEN RAKENNE... 6 5

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.3 Yritystoiminnan analysointi ja kehittäminen

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.3 Yritystoiminnan analysointi ja kehittäminen Yrittäjän ammattitutkinto 3.3 Yritystoiminnan analysointi ja kehittäminen Dnro 53/011/2012 1 A. Yritystoiminnan analysointi ja kehittäminen... 3 1.0 Yleisesittely... 3 1.1 Aineiston käyttö... 3 1.2 Tutkintosuorituksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus.

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Tredu Hyvinvointi 8.8.2014 Raili Hakala LaatuPeda-projekti Oppaan tarkoitus ja sisältö Turvallisen

Lisätiedot

Keskustelevien ajoneuvojen pilottiprojekti NordicWay, Coop - ohjeita pilottiin osallistujille

Keskustelevien ajoneuvojen pilottiprojekti NordicWay, Coop - ohjeita pilottiin osallistujille Keskustelevien ajoneuvojen pilottiprojekti NordicWay, Coop - ohjeita pilottiin osallistujille Keskustelevien ajoneuvojen pilottiprojekti NordicWay, Coop NordicWay-hankkeen vuoden kestävä kokeilu, Coop,

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

Toimialan onnettomuudet 2012

Toimialan onnettomuudet 2012 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 212 Osa 2 Indikaattorit Tukesin toiminnan indikaattorit Toiminnan vaikuttavuuden arviointia ja mittaamista varten Tukes kehitti vuonna

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt

Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt Tarkastaja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue 19.11.2010 1 STM:n Strategiset tavoitteet - Toiminta suuntautuu terveyden

Lisätiedot

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä 30.11.2016 Luotettavaa tietoa ja vaikuttavia ratkaisuja resurssitehokkaisiin toimiin

Lisätiedot

Toimialan onnettomuudet 2013

Toimialan onnettomuudet 2013 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 213 Osa 2 Indikaattorit Tukesin toiminnan indikaattorit Toiminnan vaikuttavuuden arviointia ja mittaamista varten Tukes kehitti vuonna

Lisätiedot

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Elon työhyvinvointipalvelut 1 Mallin rakentamisen askeleet 1. Yrityksen johto päättää sitoutua

Lisätiedot

Toimialan onnettomuudet 2011

Toimialan onnettomuudet 2011 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 211 Osa 2 Indikaattorit Tukesin toiminnan indikaattorit Toiminnan vaikuttavuuden arviointia ja mittaamista varten Tukes kehitti vuonna

Lisätiedot

Tampereen Rantatunnelissa ajaminen

Tampereen Rantatunnelissa ajaminen Tampereen Rantatunnelissa ajaminen 1 Yleistä tunneliturvallisuudesta Maantietunnelit ovat osa yleistä tieverkkoa. Koska tunnelit muodostavat selvästi muusta liikenneympäristöstä poikkeavan osuuden, kiinnitetään

Lisätiedot

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Suojelupäällikön tekemä kolmannen vaiheen auditointi

Suojelupäällikön tekemä kolmannen vaiheen auditointi Sivu 1(7) Suojelupäällikön tekemä kolmannen vaiheen auditointi Tässä esitetyt kysymykset on tarkoitettu kolmannen vaiheen auditointiin (SUP 3), joka tehdään viimeistään 1 kk ennen seisokkia. Seisokin suunnitelmat

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Esityksen sisältö Keskeiset käsitteet Mittaamisen tila kuntien teknisessä toimessa Näkökulmia

Lisätiedot

Dnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle

Dnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle Dnro:375/02.02.01/2013 Ehdotus kunanhallitukselle 27.6.2016 Perusturvan sisäisen valvonnan suunnitelma vuodelle 2016 Sisällys 1. JOHDANTO 2 1.1. Sisäisen valvonnan, ulkoisen valvonnan ja riskienhallinnan

Lisätiedot

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Perheystävällinen työpaikka Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Miksi perheystävällisyys kannattaa? Top 3 1.Perheystävällinen työpaikka houkuttelee parhaita osaajia ja sitouttaa heidät

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Sisäinen valvonta ja riskienhallinta käsitteinä Kuntalain säännökset kuntayhtymän sisäisestä

Lisätiedot

Käyttöasetus potilassiirtojen

Käyttöasetus potilassiirtojen Käyttöasetus potilassiirtojen näkökulmasta Ylitarkastaja Riina Perko Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (403/2008) Käyttöasetus Asetus voimaan 1.1.2009 Käyttöasetuksen

Lisätiedot

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys Pelastussuunnitelma Kiinteistön nimi Päiväys Lomake on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuottama mallilomake, jota voidaan käyttää asuinrakennuksen pelastussuunnitelman pohjana. Lomake noudattaa sisäasiainministeriön

Lisätiedot

osana liikennejärjestelmää

osana liikennejärjestelmää Tieliikenne osana liikennejärjestelmää Osastonjohtaja Sami Mynttinen Aina voi tapahtua 2 Liikennejärjestelmä ja tieliikenne Määritelmä Liikennejärjestelmä koostuu liikenteen infrastruktuurista, sitä käyttävästä

Lisätiedot

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia OAMK / Luova 4.5. ja 11.5. Sisäinen auditointi osa Oamkin ympäristöohjelmatyötä Sisältö 1. päivä Johdanto Auditoinnin tavoitteet Ympäristöstandardin (ISO 14001) pääkohdat Alustava ympäristökatselmus Auditoinnin

Lisätiedot

Asianajo- ja lakiasiaintoimistojen työsuojeluvalvonta 2013 2016 Raportti valvonnan havainnoista

Asianajo- ja lakiasiaintoimistojen työsuojeluvalvonta 2013 2016 Raportti valvonnan havainnoista Asianajo- ja lakiasiaintoimistojen työsuojeluvalvonta 2013 2016 Raportti valvonnan havainnoista Työsuojelun vastuualue Etelä-Suomen aluehallintovirasto 23.3.2016 TILAAJAVASTUUVALVONTA 2015 TYÖSUOJELUN

Lisätiedot

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1 Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Valtuusto 23.3.2015 16 2 Vieremän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain

Lisätiedot

Arviointi ja mittaaminen

Arviointi ja mittaaminen Arviointi ja mittaaminen Laatuvastaavien koulutus 5.6.2007 pirjo.halonen@adm.jyu.fi 014 260 1180 050 428 5315 Arviointi itsearviointia sisäisiä auditointeja ulkoisia auditointeja johdon katselmusta vertaisarviointeja

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015 Arto Teronen Kuntahanke 2012-2015, visio ja ydinviestit Työsuojelun yhteistoiminnan toteutuminen Ajantasainen työsuojelun toimintaohjelma

Lisätiedot

Merimiesten asenteet ja turvallisuuskulttuuri. Jouni Lappalainen

Merimiesten asenteet ja turvallisuuskulttuuri. Jouni Lappalainen Merimiesten asenteet ja turvallisuuskulttuuri Jouni Lappalainen 22.09.09 0 Tutkimuksen tarkoitus Onko merenkulun turvallisuuskulttuuri muuttunut ISM-koodin käyttöönoton jälkeen? Kirjallisuustutkimus Haastattelututkimus

Lisätiedot

Pienet koulutusorganisaatiot: vaiheen 1 arviointityökalu / itsearviointikysymykset

Pienet koulutusorganisaatiot: vaiheen 1 arviointityökalu / itsearviointikysymykset 1 Pienet koulutusorganisaatiot: vaiheen 1 arviointityökalu / itsearviointikysymykset Organisaatio: Toimiluvan numero(t): Allekirjoitus: Asema: Nimenselvennys: Päiväys: SMS-käsikirn muutosnro: Turvallisuuspäällikkö

Lisätiedot

28.9.2015. Mikäli tämän dokumentin vaatimuksista poiketaan, täytyy ne kirjata erikseen hankintasopimukseen.

28.9.2015. Mikäli tämän dokumentin vaatimuksista poiketaan, täytyy ne kirjata erikseen hankintasopimukseen. Turvallisuusohje 1 (5) 1 Turvallisuuden vähimmäisvaatimukset palveluntoimittajille Metsä Groupin tavoitteena on varmistaa turvallinen ja toimintavarma työympäristö joka päivä. Tavoite koskee niin Metsä

Lisätiedot

Sisäisen tarkastuksen ohje

Sisäisen tarkastuksen ohje Sisäisen tarkastuksen ohje Kuntayhtymähallitus 17.3.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 TARKOITUS JA PERIAATTEET 3 2 TEHTÄVÄT JA ARVIOINTIPERUSTEET 3 3 ASEMA, TOIMIVALTA JA TIETOJENSAANTIOIKEUS 3 4 AMMATILLINEN OSAAMINEN

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Hyvän hoidon kriteeristö

Hyvän hoidon kriteeristö Hyvän hoidon kriteeristö Työkirja työyhteisöille muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon ja elämänlaadun kehittämiseen ja arviointiin 4., uudistettu painos 2016 1 Muistisairaan ihmisen hyvän hoidon elementit

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

SISÄLTÖ. 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi...

SISÄLTÖ. 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi... RHK Ohje riskienhallinnasta 2 SISÄLTÖ 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi... 5 RH Ohje riskienhallinnasta

Lisätiedot

Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko

Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko TransEco 18.11.2010 Anu Tuominen, Tuuli Järvi, Kari Mäkelä, Jutta Jantunen VTT 2 Työn tavoite Kehittää

Lisätiedot

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa

Lisätiedot

Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat tehtyjen suunnitelmien satoa. Lea Gynther

Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat tehtyjen suunnitelmien satoa. Lea Gynther Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat tehtyjen suunnitelmien satoa Lea Gynther Webinaari 21.10.2014 Kurkistus suunnitelma-arkistoon TEM pyytänyt lähettämään tehdyt suunnitelmat Motivaan Voidaan

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi Tutkimuksen toteutus ja keskeisiä tuloksia Osa 1. TOT -tutkinta ja sen kehittäminen TOT -tutkintakäytännön ja - raporttien kehittämisehdotuksia

Lisätiedot

Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan?

Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan? Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan? Tavoitteet Kieku-hankkeen tavoitteena: Kieku-ratkaisun tavoitteena: toteuttaa Kieku-ratkaisu (prosessit ja järjestelmä) parantaa valtion talous- ja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

Suojelupäällikön tekemä neljännen vaiheen auditointi

Suojelupäällikön tekemä neljännen vaiheen auditointi Sivu 1(6) Suojelupäällikön tekemä neljännen vaiheen auditointi Tässä esitetyt kysymykset on tarkoitettu neljännen vaiheen auditointiin (SUP 4), joka tehdään n. 1 viikko 1 pv ennen seisokkia. Suunnitelmat

Lisätiedot

Viisi vinkkiä tasokkaaseen tiedolla johtamiseen ja parempaan asiakasymmärrykseen

Viisi vinkkiä tasokkaaseen tiedolla johtamiseen ja parempaan asiakasymmärrykseen Viisi vinkkiä tasokkaaseen tiedolla johtamiseen ja parempaan asiakasymmärrykseen Big Data Solutions Oy 2017 VIISI VINKKIÄ TASOKKAASEEN TIEDOLLA JOHTAMISEEN JA PAREMPAAN ASIAKASYMMÄRRYKSEEN Basware on maailman

Lisätiedot

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa?

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? 8.9.2015 Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Seminaarin teema Mikä on turvallisuuden nykytila ja haasteet harvaan asutulla

Lisätiedot

Mitä on RAY:n seuranta?

Mitä on RAY:n seuranta? Mitä on RAY:n seuranta? Tulokset näkyviin järjestöjen eduksi Janne Jalava seurantapäällikkö, dosentti RAY/avustusosasto 1 Myös seurannan lähtökohta löytyy laista 21 Rahapeliyhteisön valvontatehtävä Rahapeliyhteisön

Lisätiedot

Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1

Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1 Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1 Kemianteollisuus ry TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry Ammattiliitto Pro ry Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Työhyvinvoinnin kehittäminen on kemian alan työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

AJONEUVOJEN KÄYTTÖ- JA YLEINEN TURVALLISUUSOHJE

AJONEUVOJEN KÄYTTÖ- JA YLEINEN TURVALLISUUSOHJE Hallitus 31.3.2011 LIITE 7 AJONEUVOJEN KÄYTTÖ- JA YLEINEN TURVALLISUUSOHJE Hallitus hyväksynyt x.x.2011 1 / 5 ROVANIEMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN AJONEUVOJEN KÄYTTÖ- JA YLEINEN TURVALLISUUSOHJE Ajoneuvojen

Lisätiedot

Kosken Tl kunta, Härkätie 5, 31500 Koski Tl Yhteyshenkilö: Sanna Salo, email: sanna.salo@koski.fi

Kosken Tl kunta, Härkätie 5, 31500 Koski Tl Yhteyshenkilö: Sanna Salo, email: sanna.salo@koski.fi OSTOLIIKENTEEN TARJOUSPYYNTÖ KOULULAISKULJETUS Ostaja Kosken Tl kunta, Härkätie 5, 31500 Koski Tl Yhteyshenkilö: Sanna Salo, email: sanna.salo@koski.fi Sopimuskausi lukuvuosi 2015-2016 alkaen 21.9.2015

Lisätiedot