KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU PEREHTYMÄLLÄ OSAAJAKSI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU PEREHTYMÄLLÄ OSAAJAKSI"

Transkriptio

1 KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI- JA TERVEYSALA PEREHTYMÄLLÄ OSAAJAKSI Perehdytyskansio karsastuksen ja amblyopian tutkimisesta Opinnäytetyö Riitta-Liisa Alm Hoitotyön koulutusohjelma KEMI 2009

2 TIIVISTELMÄ KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali- ja terveysala Hoitotyön koulutusohjelma sairaanhoitaja (AMK) ALM, RIITTA-LIISA PEREHTYMÄLLÄ OSAAJAKSI Perehdytyskansio karsastuksen ja amblyopian tutkimisesta Opinnäytetyö: 43 sivua ja 2 liitettä Ohjaajat: lehtori Anne Luoma, lehtori Anja Mikkola, opettaja Sirpa Orajärvi Asiasanat: perehdyttäminen, karsastushoitaja, karsastus, amblyopia Opinnäytetyöni tavoitteena on laatia karsastuspoliklinikalle karsastustutkimuksia kuvaava perehdytyskansio, jonka avulla voidaan parantaa uuden työntekijän ja sairaanhoidon opiskelijoiden perehdytystä karsastuksen ja amblyopian tutkimisessa. Perehdytyskansio on apuväline, joka toimii perehdytysvaiheessa uuden työntekijän ja opiskelijoiden ajantasaisena tietolähteenä sekä muistin tukena. Karsastuspoliklinikalla ei ollut entuudestaan karsastustutkimusten ohjekansiota, vaikka kansion tarve oli tiedostettu. Perehdytyskansio laadittiin hankkeistettuna opinnäytetyönä silmäpoliklinikan tilauksen mukaisesti. Projektiraportissa käsitellään keskeisiä uuden työntekijän ja opiskelijan perehdyttämisen vaiheita ja perehdytysmateriaalin osuutta perehdytyksessä. Projektiraportin tekstiosuudessa kuvataan karsastuspoliklinikkatyötä, karsastustutkimuksia, lasta silmäpotilaana sekä lapsen näön tutkimista. Karsastus ja amblyopia eli toiminnallinen heikkonäköisyys, sekä karsastuspotilaiden tutkimukset ja hoito esitetään tekstiosuudessa lääketieteellisestä ja hoitotyön näkökulmasta. Perehdytyskansiossa kuvataan yksityiskohtaisesti ne karsastustutkimukset, jotka karsastushoitaja suorittaa kaikille karsastuspotilaille karsastuskaavakkeen rakenteen ja sisällön mukaisesti. Tätä kokonaisuutta kutsutaan karsastusstatukseksi. Perehdytyskansio on yksityiskohtainen ohjekirja täydellisen karsastusstatuksen tekemiseen.

3 ABSTRACT KEMI-TORNIO UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Social Services and Health Care Degree Programme in Nursing Bachelor of Nursing RIITTA-LIISA ALM COMPETENCY THROUGH ORIENTATION ORIENTATION MANUAL FOR THE ASSESSMENT OF STRABISMUS AND AMBLYOPIA Bachelor s Thesis: 43 pages and 2 appendices Advisors: Senior Lecturer Anne Luoma, Senior Lecturer Anja Mikkola, Lecturer Sirpa Orajärvi Key words: Orientation, strabismus nurse, strabismus, amblyopia The goal of my thesis is to create an orientation manual for the assessment of strabismus for the strabismus outpatient clinic, to enable better orientation for new employees and nursing students in the assessment of strabismus and amblyopia. The goal is to have the orientation manual as a source of current information and an aid to memory for new employees and nursing students in the orientation phase. Although the need for an orientation manual had been identified at the clinic, this type of manual did not exist previously. The orientation manual was compiled as a bachelor s thesis after a project agreement between the author and the subscriber. The project report deals with the essential phases in the orientation process of new employees and students, and the significance of the orientation manual in the process. The text of the project report describes work at a strabismus outpatient clinic, the child as an eye patient, assessing strabismus as well as child vision assessment. Strabismus and amblyopia, also known as lazy eye, as well as assessment of strabismus patients and interventions for strabismus, are presented from a medical and nursing perspective in the text. The orientation manual describes in detail the strabismus assessments which the strabismus nurse performs on all the patients according to the contents and structure of the strabismus assessment form. This as a whole is called strabismus status. The orientation manual is a detailed guide for performing a complete assessment of strabismus status.

4 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO 5 2 PEREHDYTTÄMINEN SILMÄTAUTIEN POLIKLINIKALLA Perehdyttämisen tavoitteet silmätautien poliklinikalla Perehdyttämisen organisointi Perehdytysmateriaali Karsastushoitajan toimenkuva Karsastushoitajan suorittamat tutkimukset 14 3 LAPSI KARSASTUSPOLIKLINIKAN POTILAANA Lapsen näöntarkkuuden tutkiminen Karsastus Karsastustyypit Karsastuksen tutkimus ja hoito Amblyopia eli toiminnallinen heikkonäköisyys Amblyopian esiintyminen Amblyopian ehkäisy ja hoito 23 4 PROJEKTIN KUVAUS Projektin lähtökohdat ja taustatekijät Projektin tarkoitus ja tavoite Projektin tuloksen määrittely Projektin rajaus ja liittymät Projektin organisaatio ja ohjaus Projektityön prosessi Projektin tuloksen arviointi 33 5 POHDINTA 35 LÄHTEET 40 LIITTEET 43

5 5 1 JOHDANTO Tämä projektityö on sairaanhoitajan (AMK) opintoihin sisältyvä toiminnallinen opinnäytetyö. Toiminnallisen opinnäytetyön tavoitteena on omaan ammattialaan liittyvän käytännön ohjeistus ja opastus, joten se voi olla esim. ammatilliseen käyttöön suunnattu perehdyttämisopas. Toiminnallinen opinnäyte on rakenteeltaan kaksiosainen: ensimmäinen osa käsittää tekstiosuuden eli raportin ja toinen osa produktin eli tuotoksen. Tekstiosuudessa käsitellään työn perustana olevaa viitekehystä ja kuvataan projektin etenemistä. Tekstiosuudesta selviää mitä, miksi, miten ja millainen työprosessi on ollut ja millaisiin tuloksiin ja johtopäätöksiin on päädytty. Lisäksi tekstiosuudesta ilmenee myös oman oppimisen ja koko prosessin arviointi. Produkti on tekstiltään erilainen kuin raporttiosa, koska tuotoksen tekstissä puhutellaan produktin kohde- eli käyttäjäryhmää. ( Vilkka & Airaksinen 2003, 9, 65.) Projektiryhmän muodostivat tekijän lisäksi Länsi-Pohjan keskussairaalan silmätautien poliklinikalta työtä ohjaava erikoissairaanhoitaja ja silmätauteihin erikoistuva lääkäri sekä ohjaavat opettajat Kemi-Tornio ammattikorkeakoulun terveysalan yksiköstä. Silmätautien poliklinikalta ehdotettiin päättötyöni aiheeksi karsastushoitajan perehdytyskansion laatimista hankkeistettuna opinnäytetyönä. Perehdytyskansiota ei yksikössä aiemmin ollut, vaikka kansion ja perehdytysmateriaalin tarve oli tiedostettu. Projektityön tavoitteena oli laatia karsastuspoliklinikalle perehdytyskansio uuden karsastushoitajan ja opiskelijan perehdytystä ja ohjaamista varten. Projektityön lopputuloksena tuotettu perehdytyskansio on apuväline, jonka avulla parannetaan ja selkiytetään uuden sairaanhoitajan ja sairaanhoitajaopiskelijan perehdytystä karsastuksen ja amblyopian tutkimuksiin ja hoitoihin. Projektiraportin tarkoituksena on poliklinikan esityksen mukaisesti olla tietolähteenä uusille työntekijöille ja opiskelijoille karsastuspoliklinikalla työskentelystä, karsastuksesta ja amblyopiasta eli toiminnallisesta heikkonäköisyydestä. Projektiraportissa kuvataan silmäpoliklinikkaa toimintaympäristönä sekä perehdytystä yleisesti. Perehdytyskansion sisältöä ohjaa yksikön esityksen mukaisesti karsastuspoliklinikalla käytössä oleva karsastuskaavake. Kansiossa on kuvattu kaikki karsastuskaavakkeessa mainitut tutkimukset yksityiskohtaisesti karsastuskaavakkeen mukaisessa järjestyksessä.

6 6 Kansio toimii sekä uuden työntekijän ja opiskelijan perehdytysmateriaalina, että muistin tukena karsastustutkimuksia opetellessa. Karsastushoitajana toimiva sairaanhoitaja tekee jokaiselle uudelle potilaalle karsastusstatuksen karsastuskaavakkeen mukaisessa järjestyksessä ja niillä tutkimusmenetelmillä, jotka perehdytyskansiossa on esitelty. Perehdytyskansiossa on karsastustutkimusten kuvausten lisäksi tutkimuksiin liittyvät yleiset tulkintaohjeet, sekä lähteitä itseopiskelua ja tiedonhankintaa varten. Perehdytyskansion liitteeksi on laadittu karsastustutkimusten perehdytyksen henkilökohtainen seurantakaavake. Projektiraportti sisältää perehdytyskansioon eli produktiin liittyvän teoriaosuuden. Länsi-Pohjan keskussairaalan (LPKS) silmätautien klinikka muodostuu silmätautien poliklinikasta ja toimenpideyksiköstä. Karsastuspoliklinikka on osa silmätautien poliklinikkaa. Silmätautien klinikka on ylilääkärijohtoinen lähetepoliklinikka, joka tuottaa silmätautien erikoissairaanhoidon palveluja alueensa tuhannelle asukkaalle ja työterveydenhuollon asiakkaalle. Karsastuspoliklinikan potilaat ovat suureksi osaksi lapsia ja nuoria, joilla on joko karsastusta tai amblyopiaa eli toiminallista heikkonäköisyyttä. Usealla potilaalla on nämä molemmat näkemisen kehittymistä tai näkemistä haittaavat poikkeamat. Karsastus on lapsena hoidettava monitahoinen näkemisen kehitystä hidastava sairaus, josta puhuttaessa tarkoitetaan silmien yhteistoiminnan häiriötä. Karsastus ilmenee ulkoisesti havaittavana silmien poikkeavana asentovirheenä, joista yleisimmät ilmenemismuodot ovat sisäänkarsastus tai uloskarsastus. Amblyopia eli toiminnallinen heikkonäköisyys tarkoittaa lapsen näönkehityksen aikana tapahtunutta näkemisen kehittymisen poikkeamaa, jonka seurauksena lapsen toisen silmän näkö ei kehity ja taantuu. Amblyopia voi olla myös itsenäinen näkemiseen liittyvä häiriö, jonka aiheuttaja voi olla silmässä itsessään oleva tai silmän ulkoisissa rakenteissa oleva näkemisen este. Hyvin usein amblyopiaa esiintyy karsastavilla lapsilla ja sen vuoksi tässä työssä karsastus ja amblyopia käsitellään samassa luvussa, samoin kuin näiden sairauksien tutkimus ja hoito. Silmäpoliklinikalla uuden työntekijän perehdyttämisen tavoitteena on, että uusi työntekijä kykenee itsenäiseen työntekoon mahdollisimman nopeasti. Perehdytyksessä korostetaan oma-aloitteisen työskentelyn ja itsenäisen oppimisen merkitystä. Perehdytyksen edetessä perehtyjät suorittavat itsenäisesti erilaisia tutkimuksia silmäpoliklinikan poti-

7 7 laille. Perehdytyssuunnitelmassa ja perehdytyksen toteutuksessa edetään helpoista ja yksikertaisista tutkimuksista vaikeampiin. Karsastushoitajan suorittamat tutkimukset ovat haastavia ja hitaimmin omaksuttavia. Sen vuoksi niihin perehdytetään vasta sen jälkeen, kun perehtyjä hallitsee muut nopeammin omaksuttavat silmätutkimukset. Tämän opinnäytetyön tekstiosuus kuvaa perehdyttämistä, karsastuspoliklinikkaa, karsastuksen ja amblyopian tutkimusta ja hoitoa, karsastushoitajan toimintaa sekä perehdytyskansion toteuttamisvaiheita. Produkti eli tuotos on tässä työssä perehdytyskansio, jossa kuvataan yksityiskohtaisesti karsastustutkimukset. Perehdytyskansio liitetään projektiraportin liitteeksi. 2 PEREHDYTTÄMINEN SILMÄTAUTIEN POLIKLINIKALLA Perehdyttäminen voidaan kuvata moniosaisena prosessina kaikista niistä tapahtumista ja toimenpiteistä, joilla tuetaan ja autetaan uutta työntekijää tai työhön palaajaa tutustumaan työtovereihin, yhteistyöverkostoihin ja työyhteisön toimintatapoihin uuden työn alussa. Työhön ohjauksella, työhön opastuksella, organisaatioon ja organisaatioympäristöön perehdyttämisellä tuetaan perehtyjää oppimaan ja harjaantumaan uusiin työtehtäviin. Perehdytyksen aikana perehtyjä saa monipuolisesti tietoa yrityksen visioista, arvoista ja strategiasta sekä taitoa uuden työn tekemiseen. Hyvin hoidettu perehdyttäminen luo uudelle työntekijälle vahvan osaamispohjan työn tekemiselle ja yhteistyölle muiden työtekijöiden kanssa. Perehdyttämisessä pyritään luomaan perehdytettävälle myönteinen kuva työtä ja työyhteisöä kohtaan, sekä sitouttamaan perehdytettävä työyhteisöönsä, jolloin perehdytys voi lisätä uuden työntekijän mielenkiintoa ja vastuuntuntoa uutta työtä kohtaan. ( Frisk 2003, 41; Kangas & Hämäläinen 2007, 4; Tossavainen 2006, 10 13; Valvisto 2005, 49. ) Karsastuspoliklinikka toimii osana Länsi-Pohjan keskussairaalan silmätautien poliklinikkaa. Karsastuspoliklinikkatyö on osa silmäpoliklinikkatyötä, jolloin sairaanhoitajalla ja lääkäreillä on päivän aikana sekä karsastuspotilaita että muitakin silmäsairauksia sairastavia potilaita. Tällä hetkellä karsastuspoliklinikalla toimii kaksi karsastushoitajaa ja kahdesta neljään silmälääkäriä. Karsastuspoliklinikalla pyritään järjestämään potilaan vastaanotot yksilövastuisen hoitotyön periaatteen mukaisesti niin, että potilas tapaa

8 8 mahdollisimman usein saman lääkärin ja saman karsastushoitajan hoitojaksonsa aikana. Karsastuspoliklinikan potilaat ovat suurimmaksi osaksi lapsia ja nuoria, joilla on joko karsastusta tai amblyopiaa eli toiminnallista heikkonäköisyyttä. Usealla potilaalla on molemmat näkemisen kehittymistä haittaavat poikkeamat. Karsastuspoliklinikalla käy noin 650 potilasta vuodessa. (Alm & Rytkönen 2008, 4; Ryhänen 2009.) 2.1 Perehdyttämisen tavoitteet silmätautien poliklinikalla Perehdyttämisen tavoitteet voidaan Summan (2006,15) mukaan jakaa välittömiin ja välillisiin tavoitteisiin. Välittömät tavoitteet kuvaavat perehtyjän toimintaa, hänen osaamistaan ja perehdytyksen lopputulosta. Välilliset tavoitteet ovat organisaation perehdytysprosessille asettamia ja kuvaavat niitä toivottuja vaikutuksia ja hyötyjä, joita perehdyttämisellä saavutetaan. Perehdyttämisen tärkein tavoite on auttaa uutta työntekijää mahdollisimman pian työyhteisön itsenäisesti toimivaksi, vastuulliseksi ja tuottavaksi jäseneksi. Perehdytyksen tavoitteena on yksilön oppiminen, työn hallinta, työyhteisöön sosiaalistuminen ja sitä kautta mahdollistuva työskentely yhteisön täysivaltaisena jäsenenä. Perehdytyksellä varmistetaan, että työntekijän työpanos vie yritystä lähemmäksi yrityksen strategian ja arvojen mukaista tavoitetta. Samalla luodaan pohjaa uuden työntekijän pitkäaikaiselle sitoutumiselle organisaatioon, jolloin työhön sitoutuminen ja työviihtyvyys lisääntyvät ja henkilöstön vaihtuvuus vähenee. Työpaikan myönteisellä ilmapiirillä ja positiivisella asenteella pyritään vähentämään myös uuden työntekijän poissaoloja. Perehdytyksen avulla perehtyjä saa kokonaiskuvan organisaatiosta, työympäristöstä, työn tavoitteista ja toiminnasta. ( Kangas & Hämäläinen 2007, 5; Kjelin & Kuusisto 2003, 46; Miettinen & Kaunonen & Tarkka 2006, 66 67; Tossavainen 2006,13; Valvisto 2005, 47.) Tämän päivän tietoyhteiskunnassa, jossa työskennellään sekä tietokoneiden että muiden teknisten laitteiden avulla, työhön perehdytyksen ja työn opastuksen merkitys ja hyödyt korostuvat. Perehdytyksen tavoitteena on työturvallisuuden paraneminen ja työtapaturmien väheneminen. Sairaaloissa käytetään enenevässä määrin apuna tietotekniikkaa, jolloin tietotekninen osaaminen ja hyvä tietoturvallisuuteen ja vaitiolovelvollisuuteen

9 9 perehdyttäminen ovat avainasemassa. ( Kangas & Hämäläinen 2007, 5; Työturvallisuuslaki 2002/738) Silmäpoliklinikalla uuden työntekijän perehdyttämisen tavoitteena on, että uusi työntekijä kykenee itsenäiseen työntekoon mahdollisimman nopeasti. Perehdytyksessä korostetaan oma-aloitteisen työskentelyn ja itsenäisen oppimisen merkitystä. Ensimmäisen perehdytysviikon jälkeen perehtyjä aloittaa itsenäisesti potilaiden näöntarkkuuden tutkimisen. Perehdytyksen edetessä perehtyjät suorittavat itsenäisesti enenevästi erilaisia tutkimuksia silmäpoliklinikan potilaille. Perehdytyssuunnitelmassa ja perehdytyksen toteutuksessa edetään helpoista ja yksikertaisista tutkimuksista vaikeampiin. Karsastushoitajan suorittamat tutkimukset ovat haastavia ja hitaimmin omaksuttavia. Sen vuoksi niihin perehdytetään vasta sen jälkeen, kun muut silmätutkimukset ovat perehtyjällä hallinnassa. ( Rytkönen 2006.) 2.2 Perehdyttämisen organisointi Perehdytysvastuu on organisoitu työyksikössä kolmelle toimijalle eli esimiehelle, esimiehen nimeämälle perehdyttäjälle ja perehtyjälle. Esimiehen rooliin kuuluu ensisijaisesti vastuu perehdytyksen järjestämisestä, perehdytyksen tavoitteista ja tavoitteellisuudesta sekä perehdytyksen sisältöalueista. Esimies luo perehdytyskäytännöt, perehdytyssäännöt ja kantaa päävastuun perehdytyksen onnistumisesta. ( Miettinen ym. 2006,67 68.) Sekä Miettinen ym. (2006, 67 68), että Rainio (2005, 12) nimeävät toiseksi toimijaksi esimiehen nimeämän perehdyttäjän ja hänen ohellaan kaikki työyksikön työtekijät, joiden tehtävänä on toteuttaa itse perehdytystapahtuma. Näin kuormitus jakaantuu työyhteisössä tasaisesti, tulokas tutustuu nopeammin työtovereihinsa ja saa monipuolisemman kuvan sekä työstä että työyhteisöstä. Hyvä perehdyttäjä on sellainen kokenut työntekijä, joka muistaa itse vielä miltä tuntuu olla uusi työntekijä. Lisäksi hyvä perehdyttäjä osaa koordinoida perehdytystoimintaa ja tarvittaessa ohjata uuden työntekijän tarvittavien asiantuntijoiden luo. ( Kjelin & Kuusisto 2003, ; Miettinen ym. 2006, 65)

10 10 Oppijakeskeisessä oppimisessa ja perehdytyksessä perehdyttäjä ei ole niinkään perinteinen ohjaaja, vaan olosuhteiden järjestäjä. Olosuhteet tulee järjestää siten, että perehtyjä voi vapautua ulkoisesta ohjauksesta ja kehittyä aloitteelliseksi oppimisessaan. Perehdyttäjän tehtävä on auttaa itseohjautuvuuden pelon voittamisessa ja itseluottamuksen kehittymiseen oppimisessa. Perehdyttäjä nähdään ennen kaikkea auttajana. ( Ruohotie 1995,13; Tynjälä 1999,61.) Kolmantena toimijana on itse perehtyjä. Perehtyjä ei voi olla vain passiivinen tiedon vastaanottaja, vaan hänet tulisi nähdä aktiivisena oppijana ja informaation käsittelijänä, joka toimii itseohjautuvasti. Perehtyjän rooliin kuuluu omalta osaltaan vastata perehtymisen onnistumisesta ja tiedonhankinnasta. Perehdytyksen lähtökohdaksi on otettava perehdytettävän aikaisemmat tiedot, käsitykset, työkokemus, koulutus, aikaisemmat toimintatavat ja mallit. Lisäksi on huomioitava perehtyjän kaikenlainen muu osaaminen, jonka pohjalta hän tulkitsee ja jäsentää uutta tietoa, sekä rakentaa uusia merkityksiä, toimintamalleja ja toimintatapoja. Perehdyttäminen ja työnopastus tulee suunnitella ennakkoon, joten perehdytyksen sisältö vaihtelee työtehtävän ja tilanteen mukaan. Hyvin hoidettuna perehdyttäminen vie aikaa, mutta se kannattaa aina. ( Kangas & Hämäläinen 2007, 4-5; Miettinen ym. 2006, 67 68; Summa 2006, 43 44; Tynjälä 1999, 61.) Mannisen (1999, 87) mukaan perehdyttämiskäytäntöön tulisi panostaa entistä enemmän. Perehdyttäjiä ja esimiehiä tulisi valmentaa koulutuksella, jonka tavoitteena olisi käytännön vinkkien lisäksi perehdytysasenteisiin vaikuttaminen ja perehdytyksen tärkeyden korostaminen. Perehdytykseen tulisi paneutua ja varata aikaa. Kiireettömän ilmapiirin luominen perehdytystilanteessa on tärkeää, vaikka se monissa yhteyksissä voi olla vaikeaa. Perehdytettävä asia ja työt pitäisi jakaa sopiviksi kokonaisuuksiksi, jottei tulokas koe itseään hyödyttömäksi. Silmätautien poliklinikalla on laadittu Länsi-Pohjan keskussairaalan henkilöstöstrategian ohjeiden mukaisesti silmätautien poliklinikan uuden työntekijän henkilökohtainen perehdytyssuunnitelma, jossa silmätautien poliklinikan työhön perehdytys on esitelty ja organisoitu. Osastonhoitaja vastaanottaa uuden työntekijän ja kertoo oman perehdytysosuutensa pienissä erissä työsuhteen alkupäivinä. Osastonhoitaja perehdyttää uuden työntekijän työaikaan ja työsopimukseen liittyviin asioihin ja lisäksi hän kertoo silmätautien klinikasta, silmäpoliklinikasta, organisaation toiminnasta yleisesti sekä sisäisistä

11 11 että ulkoisista koulutusmahdollisuuksista. (Hestra 2005.) Organisaation henkilöstöhallinto ylläpitää ja päivittää yleiseen perehdytyssuunnitelmaan sisältyvät lait, viralliset ohjeet ja määräykset. Näitä yleiseen perehdytyssuunnitelmaan sisältyviä asioita käsitellään esim. Länsi-Pohjan keskussairaalan tulokaskursseilla, joita järjestetään yhdestä kolmeen kertaa vuodessa. (Vesterinen 2009.) Osastonhoitajan nimeämän perehdyttäjän tehtäviin kuuluu kertoa esimerkiksi tiedonvälityksestä, potilashoidosta, yhteistyöstä potilashoidossa, henkilöstöpalveluista, opiskelijanohjauksesta ja -opetuksesta. Nimetty lähiperehdyttäjä jatkaa perehdytystä kertomalla poliklinikan potilasryhmistä ja kuvailemalla potilashoitoa. Suunnitelma etenee päivittäin. Sairaalatyön luonteen vuoksi perehdytystä ei ole liian tiukasti aikataulutettu, vaan tutkimuksiin perehdytetään siinä järjestyksessä, kun uudenlaisia tutkimustilanteita esiintyy tai silloin, kun erilaisia tutkimuksia on ohjelmoitu poliklinikan potilaille. Suurista potilasmääristä ja tutkimusten määristä johtuen perehdyttämiselle varattua aikaa ei voida aina hyödyntää, vaan on odotettava rauhallisempaa päivää, jolloin perehtyjä saa opetella tutkimuksien tekoa. ( Rytkönen 2008.) Hannuksen (2004, 258) mukaan perehdytysprosessin toteutukseen kuuluu myös selkeästi ohjeistetut ja aikataulutetut perehdyttämistapaamiset ja itseopiskeluosiot. Henkilöstöstrategian ohjeiden mukaisesti perehdytystä arvioidaan perehdyttäjän ja perehtyjän välisissä palautekeskusteluissa. Palautekeskusteluissa käsitellään perehtyjän oppimisen ja osaamisen edistymistä ja niitä toiveita, joita perehtyjällä on työhön ja perehtymiseen liittyen (Valvisto 2005,114). Silmätautien poliklinikalla uuden työntekijän perehdytykseen on varattu aikaa noin puolesta vuodesta vuoteen. Kerran vuodessa järjestetyissä kehityskeskusteluissa uusi työntekijä saa arvioida kehittymistään ja osaamistaan esimiehen kanssa. Kehityskeskusteluissa arvioidaan, pitääkö perehdyttämistä vielä jatkaa. Jos siihen on tarvetta, niin kartoitetaan, millä osa-alueilla on vielä kehityttämistarpeita tai uusia tavoitetasoja. ( Vesterinen 2009; Hestra 2005.) Jokainen silmätautien poliklinikan sairaanhoitaja on perehdytetty karsastushoitajaksi. Klinikan käytännön mukaisesti kokenut karsastushoitaja perehdyttää uuden sairaanhoitajan karsastushoitajaksi. Perehdytys suunnitellaan etukäteen niin, että alkupäivinä perehdyttäjä näyttää potilaille suoritettavat tutkimukset uudelle työntekijälle. Ensimmäisen viikon jälkeen perehtyjä alkaa harjoitella tutkimusten tekemistä itsenäisesti,

12 12 jolloin perehdyttäjä seuraa tutkimusten suorittamista ja arvioi perehtyjän kanssa tutkimusten toteuttamista ja tutkimustulosten luotettavuutta. (Rytkönen 2008.) Yksilöllisen perehdytyssuunnitelman mukaisesti kaikki karsastusstatukseen kuuluvat tutkimukset käydään läpi ensimmäisten viikkojen aikana. Perehdyttäjä ja perehtyjä arvioivat välikeskusteluissa perehdytyksen etenemistä ja arviointikeskustelujen jälkeen perehtyjä aloittaa täysin itsenäisesti karsastustutkimusten tekemisen omien valmiuksiensa mukaisesti. Perehdytyssuunnitelmaan sisältyy perehtyjän itseopiskeluosiot, jotka perehtyjän tulisi hallita ennen itsenäisen työskentelyn alkua. Itseopiskeluosiot sisältävät lääketieteellistä tietoa karsastuksesta ja amblyopiasta sekä peittohoidosta. Itseopiskeluasioita ei kuulustella vaan perehtyjä saa kerrata asiat itseohjautuvasti, omassa tahdissaan ja omien tavoitteidensa mukaisesti. ( Rytkönen 2008; Miettinen ym. 2006, 65; Ruohotie 1999, 13; Hannus 2004, 258) 2.3 Perehdytysmateriaali Kjelin & Kuusiston (2003, ) mukaan perehdyttämistä varten suunniteltua materiaalia kannattaa olla mahdollisimman vähän. Materiaalin suunnittelussa kannattaa lähteä käytännölliseltä pohjalta, sillä materiaalin ja välineiden on oltava helppoja tutustua ja käyttää. Materiaalin päivittäminen on myös sovittava ja päätettävä jo suunnitteluvaiheessa. Perehdyttämisessä kannattaa käyttää kaikkea sitä organisaation hahmottamista helpottavaa henkilöstö- ja asiakasmateriaalia, jota on jo olemassa. Oleellisinta on, että tulokas tutustuu perehdytysmateriaaliin ja välineisiin, jotka auttavat häntä hänen omassa työssään. Kangas & Hämäläinen (2007, 7) korostavat, että kaikkiin perehdytykseen liittyviin kirjallisiin tuotoksiin tulee aina merkitä laatimispäivämäärä, etteivät uudet ja vanhat tekstiversiot sekoitu keskenään. Kangas & Hämäläinen (2007, 7) esittävät, että perehdyttämisen oheismateriaalin tekeminen vie aikaa, mutta toisaalta säästää varsinaiseen perehdyttämiseen tarvittavaa aikaa. Esimerkkejä kirjallisesta tai sähköisestä aineistosta ovat: Tervetuloa taloon -opas, työturvallisuusopas ja perehdyttämisen muistilista. Valmiista materiaalista on paljon hyötyä, sillä uusi työntekijä voi tutustua asioihin jo etukäteen lukemalla. Lisäksi kirjallinen aineisto helpottaa asioiden kertausta.

13 13 Rahikainen & Frisk (2007, ) korostavat, että perehdytykseen käytettävän materiaalin tulisi olla hyvin suunniteltua ja tarkoituksenmukaista. Materiaalin omakohtaisuus on tärkeä vaikutin työssä oppimiselle ja uuden materiaalin laadinnalle, vaikka vastaavia materiaaleja olisi jo olemassa. Aikaisempaa olemassa olevaa materiaalia kannattaa kuitenkin aina hyödyntää, sillä päällekkäistä työtä ei kannata tehdä. Perehdytysmateriaalille asetetaan seuraavanlaisia arviointikriteereitä: materiaalin sisällössä on kytkös olemassa olevan perehdytyssuunnitelman perusteisiin, materiaalin sisällöt ovat helposti päivitettävissä ja materiaali on tilattavissa tai saatavissa ja materiaalin laatijoiden yhteystiedot ovat löydettävissä. Perehdytysmateriaalia muokataan ja kehitetään arvioimalla materiaalin selkeyttä, johdonmukaisuutta ja havainnollisuutta. Materiaalin kielen ymmärrettävyys on testattava käyttäjillä ja palautetta on käytettävä materiaalin kehittämisessä. Lisäksi palautteen ja testausten tuloksia käsitellään ja hyödynnetään materiaalin edelleen kehittämisessä. ( Rahikainen & Frisk 2007, ) 2.4 Karsastushoitajan toimenkuva Pajarisen & Narsakan mukaan (2008, 17) karsastuksen tutkimukset ja hoidot ovat monipuolisia ja monimutkaisia hoitokokonaisuuksia, joiden oppiminen ja ymmärtäminen ovat vuosia kestävä prosessi. Karsastustutkimusten osaamiseen ja luotettavaan suorittamiseen tarvitaan paljon omaa aktiivisuutta, itseopiskelua ja innostusta, koska Suomessa ei tällä hetkellä järjestetä karsastushoitajien koulutusta (Alm 2008, 13). Silmäpoliklinikan karsastushoitajat tutkivat työpäivänsä aikana jokainen vuorollaan karsastuspotilaita. Karsastuspotilaiden tutkimuksessa pyritään noudattamaan yksilövastuisen hoitotyön periaatteita, joten potilaat pyritään jakamaan niin, että sama sairaanhoitaja tutkii potilaan joka poliklinikkakäynnillä. Kaikki karsastuspotilaat tutkitaan saman etukäteissuunnitelman mukaisesti, eli kullekin tehdään karsastusstatus. Tutkimuskäynti on kaksivaiheinen tapahtuma, jonka karsastushoitaja aloittaa. Karsastushoitajan tekemän tutkimuksen ja potilaan silmien laajennuksen jälkeen lääkäri tekee oman tehtävänkuvansa mukaiset tutkimukset kullekin potilaalle. Lääkärin tekemät tutkimukset on kuvattu perehdytyskansion liitteessä numero 4. ( Uuden työntekijän perehdyttäminen silmätautien poliklinikkaan 2006.)

14 14 Karsastushoitajalla on oma ajanvarauslista, jonka mukaisesti hän tutkii potilaita. Tehtävänsiirtosopimuksessa osa lääkäreiden suorittamista karsastuspotilaiden kontrollikäynneistä siirrettiin karsastushoitajien tehtäviksi, joten osa potilaista käy karsastushoitajan vastaanotolla näöntarkkuuden kehityksen seurannassa. Silmien yhteistyön ongelmista kärsivät potilaat tulevat suoraan lääkärin lähetteellä karsastushoitajalle harjoitus- eli ortoptiseen sarjahoitoon. Karsastushoitajan toimenkuvaan kuuluu myös lääkärin avustaminen silmätutkimuksissa ja hoidoissa. Lapsipotilaiden tutkiminen vaatii usein koko karsastustiimin yhteistyötä. ( Alm & Rytkönen 2008, 5.) 2.5 Karsastushoitajan suorittamat tutkimukset Karsastushoitaja suorittaa kaikille ensimmäiselle karsastuspoliklinikkakäynnille tuleville potilaille karsastuskaavakkeen mukaiset tutkimukset. Karsastuskaavake on perehdytyskansion liitteenä. Tämä niin sanottu täydellinen karsastusstatus esitellään seuraavassa, siinä järjestyksessä kuin ne karsastuskaavakkeessa ja liitteenä olevassa perehdytyskansiossa luetellaan ja esitellään. Karsastushoitaja: o tutkii potilaan näöntarkkuuden, joko ilman silmälaseja (il.) tai potilaan omilla silmälaseilla (ol.), joilla hän näkee parhaiten o havainnoi potilaan pään asennon ja silmien asennon (Hirschbergin lampputesti) o tekee peittokokeen, joko il. tai ol. (karsastustyypin ja kulman arviointi) o tutkii silmien liikkeet yhdeksään eri katsesuuntaan (kynälampulla tai lelulla) o tutkii Worthin valot, sekä lähelle että kauas (puna-viherlasit) o tutkii silmien konvergenssin (RAF-sauvalla, kynällä tai kuvaspaattelilla) o tutkii silmien karsastuskulman, fuusion (yhteistoiminta) ja syvyysnäön synoptophorissa o tutkii stereonäön (Lang, Titmus, TNO-testi) o tutkii Maddoxin siivellä piilokarsastusta (Rytkönen 2008.) Karsastushoitajan silmätutkimus kestää puolesta tunnista tuntiin. Tutkimuksen lopuksi potilaan silmiin laitetaan mustuaisia laajentavat tipat, jonka jälkeen hän voi jäädä odottamaan lääkärin tutkimusta odotusaulaan minuutiksi. ( Rytkönen 2008.)

15 15 Tutkimukset ja niiden suorittaminen kuvataan yksityiskohtaisesti perehdytyskansiossa, joka on projektiraportin liitteenä. (Liite 2) 3 LAPSI KARSASTUSPOLIKLINIKAN POTILAANA Hyvä näkökyky on keskeinen tekijä kasvavan lapsen kehitykselle. Syntymähetkellä näköjärjestelmän rakenteet ovat melko valmiit, mutta näkökyky kehittyy vähitellen ja tämä kehitys on riippuvaista aivojen ja näköjärjestelmän samanaikaisesta kehittymisestä. Molempien silmien tulisi välittää näköaivokuorelle alusta alkaen yhtäläinen näköhavainto, jotta aivojen näköradat ja keskukset kehittyisivät normaalisti ja lapsi oppisi näkemään parhaalla mahdollisella tavalla. Jos toisen silmän aivoihin välittämä kuva on syystä tai toisesta epätarkka, seurauksena voi olla palautumaton näön alenema, amblyopia eli toiminnallinen heikkonäköisyys. ( Hyvärinen 2001.) Lapsen näköjärjestelmä on muovautuvuutensa vuoksi altis häiriötekijöille. Normaalin näönkehityksen kannalta kriittisin ajanjakso on alle 3 kk:n ikä. Näkemistä haittaavat sairaudet, kuten synnynnäinen kaihi tulisi havaita ja hoitaa noin 2 kk:n ikään mennessä käyttökelpoisen näkökyvyn saavuttamiseksi. Muihin normaalin näönkehityksen häiriöihin voidaan hoitotoimenpiteillä vaikuttaa noin 8 10 vuoden ikään saakka, mutta ei enää sen jälkeen. ( Lastenneuvola lapsiperheiden tukena 2004, 174.) Lapsi tulee yleisemmin poliklinikalle saattajan kanssa. Saattajana voi olla äiti, isä, isovanhemmat tai jopa sisarukset. Joskus vastaanotolle tulee koko perhe. Lapselle ja perheelle tutkimusympäristö voi olla jännittävä ja hermostuttavakin. Tutkimustuoli tai vieraat ihmiset saattavat olla pelottavia. Tutkimustilanteesta pitäisi kuitenkin tehdä lapselle mukava ja turvallinen. Tutkimuksen tavoitteena on mahdollisimman luotettava tutkimustulos. Tutkimuksen alussa voi korostaa sekä lapselle että perheelle, että silmien tutkiminen on lapselle kivuton toimenpide. Lapselle ja vanhemmille tulee kertoa riittävästi tulevista tutkimuksista, jotta epävarmuuden tunne ja pelot vähenevät. Ennen tutkimusten alkua lapselle ja vanhemmille tulee kertoa, miten tutkimukset tehdään, kuka tekee, miten tutkimukset tehdään, ja missä tutkimukset tehdään. Lisäksi on hyvä kertoa mitä lapselta ja perheeltä odotetaan, ja mitä muutoksia lapsen voinnissa on tutkimusten jälkeen. ( Muurinen & Surakka 2001, )

Lapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö

Lapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö Lapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö Suositusten lähtökohdat Määräaikaistarkastusten minimointi

Lisätiedot

Karsastus tarkoittaa sitä, että silmien näköakselit

Karsastus tarkoittaa sitä, että silmien näköakselit Näin hoidan Karsastuksen tutkimus ja hoito Marjatta Lappi Karsastusta esiintyy noin viidellä prosentilla väestöstä. Kun karsastus havaitaan, on tärkeää selvittää heti sen syy. Tutkimukseen kuuluvat karsastustestien

Lisätiedot

Karsastus ja amblyopia Varhaiskommunikaation ongelmat Akkommodaatio Hypotoonisten lasten lasit

Karsastus ja amblyopia Varhaiskommunikaation ongelmat Akkommodaatio Hypotoonisten lasten lasit Hoitolasit Lea Hyvärinen, LKT, FAAP Kehitysneuropsykologian dosentti, Helsingin yliopisto Kuntoutustieteen professori h.c., Dortmundin teknillinen yliopisto www.lea-test.fi Optometriapäivät 2011 1 Karsastus

Lisätiedot

Lasten näön. äön n kehittyminen ja lasten näön. äöntutkiminen. Raija Voutilainen. KYS, silmätautien klinikka 19.9.2008

Lasten näön. äön n kehittyminen ja lasten näön. äöntutkiminen. Raija Voutilainen. KYS, silmätautien klinikka 19.9.2008 Lasten näön äön n kehittyminen ja lasten näön äöntutkiminen Raija Voutilainen KYS, silmätautien klinikka 19.9.2008 Lasten näön äön n kehitys Silmän rakenteen ja hermokudoksen anatomiset ja fysiologiset

Lisätiedot

3-vuotiaan lapsen terveystarkastus

3-vuotiaan lapsen terveystarkastus Tähän tunnistetarra Terveydenhoitajan tutkimuslomakkeet LASTEN TERVEYSSEURANTA 1. 2. Kuntakoodi Sukupuoli 1 poika 2 tyttö (lapsen asuinkunta) 3-vuotiaan lapsen terveystarkastus 3. Henkilötunnus A 4. Terveystarkastuksen

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU Liite 2 KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI-JA TERVEYSALA PEREHDYTYSKANSIO KARSASTUKSEN JA AMBLYOPIAN TUTKIMISESTA Perehdytyskansio Riitta-Liisa Alm Hoitotyön koulutusohjelma Kemi 2009 2 Liite 1.

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla

Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla NÄÄKKÖ NÄÄ 2011 Sh Sarianne Karulinna, Lh Anne Nastolin HYKS Lastenneurologinen Kuntoutusyksikkö CP-hankkeen tavoite

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Terveyskeskusjohdon päivät 10.2.2012 Eija Peltonen Johtava hoitaja, TtT 10.2.2012 1 Hyvä johtaminen ja henkilöstö? Hyvät johtamis-

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajan tehtävät. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus

Työpaikkaohjaajan tehtävät. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Työpaikkaohjaajan tehtävät momutoko monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Työpaikkaohjaaja voi monin tavoin auttaa opiskelijan oppimista työssäoppimisjaksoilla. Ohjaaja voi ottaa huomioon oppimisen

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

KOULUIKÄISEN LAPSEN NÄÖNTARKASTUS NÄÖNTUTKIJAN NÄKÖKULMASTA

KOULUIKÄISEN LAPSEN NÄÖNTARKASTUS NÄÖNTUTKIJAN NÄKÖKULMASTA KOULUIKÄISEN LAPSEN NÄÖNTARKASTUS NÄÖNTUTKIJAN NÄKÖKULMASTA Saija Salo Taija Tuomisto Opinnäytetyö Syksy 2010 Optometrian koulutusohjelma Oulun seudun ammattikorkeakoulu Oulun seudun ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Näkökyvyn nostaminen ensisijaiseksi terveydelliseksi tavoitteeksi. Hyvä näkö läpi elämän

Näkökyvyn nostaminen ensisijaiseksi terveydelliseksi tavoitteeksi. Hyvä näkö läpi elämän Näkökyvyn nostaminen ensisijaiseksi terveydelliseksi tavoitteeksi Hyvä näkö läpi elämän Jokaisen näkökyky voi muuttua iän myötä Jotkut muutokset näössä voivat vaikeuttaa arkisista askareista suoriutumista.

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 1. YLEISTÄ Useita kymmeniä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita suorittaa joka vuosi käytännön harjoitteluja

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 VAKUUTUS- JA ELÄKEPALVELUT

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 VAKUUTUS- JA ELÄKEPALVELUT Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 VAKUUTUS- JA ELÄKEPALVELUT Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Vakuutus- ja eläkepalvelut Ammattitaitovaatimukset o tunnistaa erilaisia asiakkuuksia ja asiakasryhmiä

Lisätiedot

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Talouspalvelut 30 osp Tavoitteet:

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Talouspalvelut 30 osp Tavoitteet: 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Talouspalvelut 30 osp Tavoitteet: Opiskelija kirjaa kirjanpidossa tavanomaiset tilitapahtumat. Hän laskee tavanomaisen maksettavan palkan

Lisätiedot

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. PANKKI- JA RAHOITUSPALVELUT PARA 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. PANKKI- JA RAHOITUSPALVELUT PARA 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 PANKKI- JA RAHOITUSPALVELUT PARA 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Pankki- ja rahoituspalvelut, 15 osp Ammattitaitovaatimukset o tunnistaa erilaisia

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. TALOUSPALVELUT TAPA 30 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. TALOUSPALVELUT TAPA 30 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 TALOUSPALVELUT TAPA 30 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Talouspalvelut, 30 osp Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon hoitaa yhtä seuraavista

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. TILINPÄÄTÖSKIRJAUKSET JA YRITYKSEN VEROTUS TIVE 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. TILINPÄÄTÖSKIRJAUKSET JA YRITYKSEN VEROTUS TIVE 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 TILINPÄÄTÖSKIRJAUKSET JA YRITYKSEN VEROTUS TIVE 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Tilinpäätöskirjaukset ja yrityksen verotus, 15 osp Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet:

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: Opiskelija tuottaa verkkopalvelujen sisältöä verkkopalvelusovellukseen. Hän osallistuu

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Näkö ja toimintakyky. Harriet Finne-Soveri LT ylilää. ääkäri Stakes

Näkö ja toimintakyky. Harriet Finne-Soveri LT ylilää. ääkäri Stakes Näkö ja toimintakyky Harriet Finne-Soveri LT ylilää ääkäri Stakes Sisält ltö Pikakertaus vanhuspalveluista Ikä ja näkö Näkökysymykset ja RAI Toimintakyky ja heikkonäköisyys Miten pitää näkö mielessä hoito

Lisätiedot

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(6) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Pankki- ja rahoituspalvelut 10 osp Opinnon tavoitteet: Opiskelija tunnistaa erilaisia asiakkuuksia ja asiakasryhmiä sekä kartoittaa asiakkaiden

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 KANSAINVÄLISEN KAUPAN LASKUTUS JA RESKONTRAN HOITO

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 KANSAINVÄLISEN KAUPAN LASKUTUS JA RESKONTRAN HOITO Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 KANSAINVÄLISEN KAUPAN LASKUTUS JA RESKONTRAN HOITO Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Kansainvälisen kaupan laskutus ja reskontran hoito Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(6) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Vakuutus- ja eläkepalvelut 15 osp Opinnon tavoitteet: Opiskelija tunnistaa erilaisia asiakkuuksia ja asiakasryhmiä sekä kartoittaa asiakkaiden

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Amblyopia. Ohjeita peittohoitoon. Optometrian koulutusohjelma, optometristi Opinnäytetyö 19.10.2007. Maija Toivonen Tarja Tuominen

Amblyopia. Ohjeita peittohoitoon. Optometrian koulutusohjelma, optometristi Opinnäytetyö 19.10.2007. Maija Toivonen Tarja Tuominen Amblyopia Ohjeita peittohoitoon Optometrian koulutusohjelma, optometristi Opinnäytetyö 19.10.2007 Maija Toivonen Tarja Tuominen HELSINGIN AMMATTIKORKEAKOULU STADIA Sosiaali- ja terveysala Koulutusohjelma

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Talouspalvelut tutkinnon osa (TAPA) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET mercuria.fi Talouspalvelut Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai

Lisätiedot

Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta.

Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta. LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi Tutkinnon osa Talouspalvelut Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta. Arvioi tutkinnon suorittajan ammattitaitoa / osaamista liiketalouden

Lisätiedot

KUVApuhelinhanke alkukyselyt:

KUVApuhelinhanke alkukyselyt: Liite 2 (1/5) KUVApuhelinhanke alkukyselyt: OSIO I: Taustatiedot, teknologiasuhtautuminen ja teknologiaosaaminen 1. Sukupuoli: Nainen, Mies 2. Ikä: vuotta 3. Sosiaali- ja terveysalan koulutus: 4. Työtehtävät

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Mikä on työpaikkavalmentaja? Sirpa Paukkeri-Reyes, Silta työhön projekti (STM) 2014 Työpaikkavalmentaja? Kun työpaikalle tulee

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Henkilöstön pätevyyden varmistaminen muutostilanteissa. Tuula Pirhonen Laatupäällikkö, tutkija Evira Tutkimus- ja laboratorio-osasto

Henkilöstön pätevyyden varmistaminen muutostilanteissa. Tuula Pirhonen Laatupäällikkö, tutkija Evira Tutkimus- ja laboratorio-osasto Henkilöstön pätevyyden varmistaminen muutostilanteissa Tuula Pirhonen Laatupäällikkö, tutkija Evira Tutkimus- ja laboratorio-osasto Henkilöstömuutokset < Työntekijä Henkilö jää pois niin että tiedetään

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. MARKKINOINTIVIESTINNÄN TOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS MAVI 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. MARKKINOINTIVIESTINNÄN TOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS MAVI 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 MARKKINOINTIVIESTINNÄN TOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS MAVI 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 1. YLEISTÄ Useita kymmeniä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita suorittaa joka vuosi käytännön harjoitteluja

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(5) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Tilinpäätöskirjaukset ja yrityksen verotus 15 osp Tavoitteet: Opiskelija kirjaa tilikaudelle kuuluvat tulot ja menot sekä tuottaa viralliset

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. PALKANLASKENTA PALA 30 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. PALKANLASKENTA PALA 30 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 PALKANLASKENTA PALA 30 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Palkanlaskenta, 30 osp Ammattitaitovaatimukset o laskee palkanmaksukaudelta maksettavan palkan

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 FINANSSIPALVELUT

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 FINANSSIPALVELUT Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 FINANSSIPALVELUT Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Finanssipalvelut Ammattitaitovaatimukset o valmistautuu finanssipalveluihin o hoitaa finanssipalvelun o

Lisätiedot

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää

Lisätiedot

4event yrityksenä. Perustamisvuosi 2001. Löydä energinen ja vireä elämä. Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä

4event yrityksenä. Perustamisvuosi 2001. Löydä energinen ja vireä elämä. Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä 4event yrityksenä Perustamisvuosi 2001 Löydä energinen ja vireä elämä Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä Osaajaverkostossa 140 henkilöä 1300 erillistä ohjelmaa / vuosi Valtakunnallisuus

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Palkanlaskenta 30 osp Tavoitteet: Opiskelija laskee palkanmaksukaudelta maksettavan palkan. Hän laskee maksettavan palkan erityistilanteissa

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA OPISKELIJAN OHJAAMINEN - Työssäoppijalle määritellään henkilökohtainen työpaikkaohjaaja, joka on vastuussa

Lisätiedot

Ohjaus- ja seurantalomake 1 (7) Kuntalisä työttömiä palkkatuella työllistäville järjestöille, yhdistyksille ja säätiöille

Ohjaus- ja seurantalomake 1 (7) Kuntalisä työttömiä palkkatuella työllistäville järjestöille, yhdistyksille ja säätiöille Ohjaus- ja seurantalomake 1 (7) Oulun kaupunki maksaa yleishyödyllisille kuntalisää palkkatuella työllistettävän oululaisen henkilön palkkakuluihin. Kuntalisän maksamisessa noudatetaan Oulun kaupungin

Lisätiedot

Lääkehoitosuunnitelma päivähoidossa

Lääkehoitosuunnitelma päivähoidossa Lääkehoitosuunnitelma päivähoidossa 18.11.2014 Sosiaali- ja terveyslautakunta 07.10.2014 Ylihoitaja Marjo Orava ja lastenneuvolan laaturyhmä 2 (8) Sisällysluettelo sivu 1. Lääkehoidon sisältö ja toimintatavat...

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Kouluikäisten laajennetun näöntutkimisen pilotti kevät 2012. * kokemuksia ja tuloksia 20.10.2012

Kouluikäisten laajennetun näöntutkimisen pilotti kevät 2012. * kokemuksia ja tuloksia 20.10.2012 20.10.2012 Kouluikäisten laajennetun näöntutkimisen pilotti kevät 2012 * kokemuksia ja tuloksia 20.10.2012 Kouluterveydenhoitajien kokemuksia Rauman kaupunki Sosiaali- ja terveysvirasto Satu Alapeteri

Lisätiedot

Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka

Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LL, silmätautien

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Vakuutus- ja eläkepalvelut tutkinnon osa (VAEL) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET mercuria.fi Vakuutus- ja eläkepalvelut Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. SÄHKÖINEN KAUPANKÄYNTI SÄKÄ 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. SÄHKÖINEN KAUPANKÄYNTI SÄKÄ 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 SÄHKÖINEN KAUPANKÄYNTI SÄKÄ 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Sähköinen kaupankäynti, 15 osp Ammattitaitovaatimukset o osallistuu verkkokaupan ylläpitämiseen

Lisätiedot

Eeva-Liisa Puumala Laboratoriohoitaja

Eeva-Liisa Puumala Laboratoriohoitaja Eeva-Liisa Puumala Laboratoriohoitaja Vieritutkimuskoulutus verkossa Työn tilaajana oli Labquality Oy Marja Heikkinen Päivi Rauvo Työssäni loin asiasisällön vieritutkimuksia käsittelevään verkkokoulutukseen

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Pankki- ja rahoituspalvelut tutkinnon osa (PARA) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET mercuria.fi Pankki- ja rahoituspalvelut Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen

Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen Luokka Prosessin tarkoitus Prosessin omistaja Prosessin asiakkaat ja sidosryhmät Prosessin asiakastarpeet ja -odotukset Prosessin lähtötilanne

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Etelä-Savon RAMPE osahankkeessa toteutettiin moniammatillisen tiimityön valmennusta simulaatio oppimisympäristössä

Lisätiedot

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA Harjoittelujaksot Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa lukuvuonna 2014 2015 Kompetenssit koulutuksen eri vaiheissa Harjoittelut

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10

Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10 Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10 Sijainti: TYKS Kantasairaala Kiinamyllynkatu 4-8, Turku Rakennus 3 (U-sairaala 10. krs. käynti osastolle kanttiinin puoleisilla hisseillä ja poliklinikalle

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Katja Lehtinen, Pauliina Marttila, Pia Olkinuora TEHTÄVÄPAKETTI

Katja Lehtinen, Pauliina Marttila, Pia Olkinuora TEHTÄVÄPAKETTI TEHTÄVÄPAKETTI Tämä tehtäväpaketti on suunniteltu optometrian opiskelijoille/opettajille ja muille asiasta kiinnostuneille. Optometrian opiskelijat voivat hyödyntää tehtäviä muun muassa tenttiin valmistautumisessaan.

Lisätiedot

Psykologitiimi Päämäärä Oy

Psykologitiimi Päämäärä Oy Psykologitiimi Päämäärä Oy Perustettu 1994 Turussa Päätoimiala soveltuvuustutkimukset ja opiskelijavalintojen tutkimukset Valintakoeyhteistyötä 14 toisen asteen oppilaitoksen ja 5 ammattikorkeakoulun kanssa

Lisätiedot

TYÖ- JA TOIMINTAKYKYÄ SEKÄ TYÖLLISTYMISEN EDELLYTYKSIÄ KARTOITTAVA PALVELU / INTENSIIVINEN KARTOITUSJAKSO

TYÖ- JA TOIMINTAKYKYÄ SEKÄ TYÖLLISTYMISEN EDELLYTYKSIÄ KARTOITTAVA PALVELU / INTENSIIVINEN KARTOITUSJAKSO Liite 2 sääntökirjaan Palvelukokonaisuuden nimi TYÖ- JA TOIMINTAKYKYÄ SEKÄ TYÖLLISTYMISEN EDELLYTYKSIÄ KARTOITTAVA PALVELU / INTENSIIVINEN KARTOITUSJAKSO Säädösperusta Sosiaalihuoltolaki 17.9.1982/710

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito tutkion osa (VEPA) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET mercuria.fi Verkkopalvelujen tuottaminen

Lisätiedot

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Anu Kuikkaniemi 18.9.2015 Helsinki Esityksen sisältö Turun ammattikorkeakoulun hankkeet

Lisätiedot

Perehdyttämisen tarkistuslista

Perehdyttämisen tarkistuslista Perehdyttämisen tarkistuslista Yrityksen nimi, osoite, puhelinnumero, faksi, sähköposti, verkkosivut Työpaikan nimi, osoite, puhelinnumero, sähköposti Perehdytettävä Perehdyttäjä Perehdyttämisaika alkaa

Lisätiedot

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. KIRJANPITO KIPI 30 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. KIRJANPITO KIPI 30 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 KIRJANPITO KIPI 30 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Kirjanpito, 30 osp Ammattitaitovaatimukset o hoitaa kuukausittaista kirjanpitoa o kirjaa tulot, menot

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Kuntouttava työote Rovaniemellä

Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntoutumista edistäviä elementtejä Moniammatillinen tiimityöskentely Koko henkilöstö on sitoutunut moniammatilliseen, tavoitteelliseen toimintamalliin Ikäihmisen kuntoutumismahdollisuus

Lisätiedot

Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015

Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015 Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015 TOP palaute Työssäoppimisesta palautetta antoi yhteensä 431 opiskelijaa ja 16 työpaikkaohjaajaa Kokonaisarvio työssäoppimisesta asteikolla 1-5: opiskelijat 4,19

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa KÄYTÄNNÖN OSAAJIA Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa HYVÄT TYYPIT PALVELUKSESSASI Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, tekee työelämälähtöistä tutkimus-

Lisätiedot

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Finanssipalvelut tutkinnon osa (FIPA) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET mercuria.fi Finanssipalvelut Ammattitaitovaatimukset Opiskelija

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot