KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU PEREHTYMÄLLÄ OSAAJAKSI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU PEREHTYMÄLLÄ OSAAJAKSI"

Transkriptio

1 KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI- JA TERVEYSALA PEREHTYMÄLLÄ OSAAJAKSI Perehdytyskansio karsastuksen ja amblyopian tutkimisesta Opinnäytetyö Riitta-Liisa Alm Hoitotyön koulutusohjelma KEMI 2009

2 TIIVISTELMÄ KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali- ja terveysala Hoitotyön koulutusohjelma sairaanhoitaja (AMK) ALM, RIITTA-LIISA PEREHTYMÄLLÄ OSAAJAKSI Perehdytyskansio karsastuksen ja amblyopian tutkimisesta Opinnäytetyö: 43 sivua ja 2 liitettä Ohjaajat: lehtori Anne Luoma, lehtori Anja Mikkola, opettaja Sirpa Orajärvi Asiasanat: perehdyttäminen, karsastushoitaja, karsastus, amblyopia Opinnäytetyöni tavoitteena on laatia karsastuspoliklinikalle karsastustutkimuksia kuvaava perehdytyskansio, jonka avulla voidaan parantaa uuden työntekijän ja sairaanhoidon opiskelijoiden perehdytystä karsastuksen ja amblyopian tutkimisessa. Perehdytyskansio on apuväline, joka toimii perehdytysvaiheessa uuden työntekijän ja opiskelijoiden ajantasaisena tietolähteenä sekä muistin tukena. Karsastuspoliklinikalla ei ollut entuudestaan karsastustutkimusten ohjekansiota, vaikka kansion tarve oli tiedostettu. Perehdytyskansio laadittiin hankkeistettuna opinnäytetyönä silmäpoliklinikan tilauksen mukaisesti. Projektiraportissa käsitellään keskeisiä uuden työntekijän ja opiskelijan perehdyttämisen vaiheita ja perehdytysmateriaalin osuutta perehdytyksessä. Projektiraportin tekstiosuudessa kuvataan karsastuspoliklinikkatyötä, karsastustutkimuksia, lasta silmäpotilaana sekä lapsen näön tutkimista. Karsastus ja amblyopia eli toiminnallinen heikkonäköisyys, sekä karsastuspotilaiden tutkimukset ja hoito esitetään tekstiosuudessa lääketieteellisestä ja hoitotyön näkökulmasta. Perehdytyskansiossa kuvataan yksityiskohtaisesti ne karsastustutkimukset, jotka karsastushoitaja suorittaa kaikille karsastuspotilaille karsastuskaavakkeen rakenteen ja sisällön mukaisesti. Tätä kokonaisuutta kutsutaan karsastusstatukseksi. Perehdytyskansio on yksityiskohtainen ohjekirja täydellisen karsastusstatuksen tekemiseen.

3 ABSTRACT KEMI-TORNIO UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Social Services and Health Care Degree Programme in Nursing Bachelor of Nursing RIITTA-LIISA ALM COMPETENCY THROUGH ORIENTATION ORIENTATION MANUAL FOR THE ASSESSMENT OF STRABISMUS AND AMBLYOPIA Bachelor s Thesis: 43 pages and 2 appendices Advisors: Senior Lecturer Anne Luoma, Senior Lecturer Anja Mikkola, Lecturer Sirpa Orajärvi Key words: Orientation, strabismus nurse, strabismus, amblyopia The goal of my thesis is to create an orientation manual for the assessment of strabismus for the strabismus outpatient clinic, to enable better orientation for new employees and nursing students in the assessment of strabismus and amblyopia. The goal is to have the orientation manual as a source of current information and an aid to memory for new employees and nursing students in the orientation phase. Although the need for an orientation manual had been identified at the clinic, this type of manual did not exist previously. The orientation manual was compiled as a bachelor s thesis after a project agreement between the author and the subscriber. The project report deals with the essential phases in the orientation process of new employees and students, and the significance of the orientation manual in the process. The text of the project report describes work at a strabismus outpatient clinic, the child as an eye patient, assessing strabismus as well as child vision assessment. Strabismus and amblyopia, also known as lazy eye, as well as assessment of strabismus patients and interventions for strabismus, are presented from a medical and nursing perspective in the text. The orientation manual describes in detail the strabismus assessments which the strabismus nurse performs on all the patients according to the contents and structure of the strabismus assessment form. This as a whole is called strabismus status. The orientation manual is a detailed guide for performing a complete assessment of strabismus status.

4 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO 5 2 PEREHDYTTÄMINEN SILMÄTAUTIEN POLIKLINIKALLA Perehdyttämisen tavoitteet silmätautien poliklinikalla Perehdyttämisen organisointi Perehdytysmateriaali Karsastushoitajan toimenkuva Karsastushoitajan suorittamat tutkimukset 14 3 LAPSI KARSASTUSPOLIKLINIKAN POTILAANA Lapsen näöntarkkuuden tutkiminen Karsastus Karsastustyypit Karsastuksen tutkimus ja hoito Amblyopia eli toiminnallinen heikkonäköisyys Amblyopian esiintyminen Amblyopian ehkäisy ja hoito 23 4 PROJEKTIN KUVAUS Projektin lähtökohdat ja taustatekijät Projektin tarkoitus ja tavoite Projektin tuloksen määrittely Projektin rajaus ja liittymät Projektin organisaatio ja ohjaus Projektityön prosessi Projektin tuloksen arviointi 33 5 POHDINTA 35 LÄHTEET 40 LIITTEET 43

5 5 1 JOHDANTO Tämä projektityö on sairaanhoitajan (AMK) opintoihin sisältyvä toiminnallinen opinnäytetyö. Toiminnallisen opinnäytetyön tavoitteena on omaan ammattialaan liittyvän käytännön ohjeistus ja opastus, joten se voi olla esim. ammatilliseen käyttöön suunnattu perehdyttämisopas. Toiminnallinen opinnäyte on rakenteeltaan kaksiosainen: ensimmäinen osa käsittää tekstiosuuden eli raportin ja toinen osa produktin eli tuotoksen. Tekstiosuudessa käsitellään työn perustana olevaa viitekehystä ja kuvataan projektin etenemistä. Tekstiosuudesta selviää mitä, miksi, miten ja millainen työprosessi on ollut ja millaisiin tuloksiin ja johtopäätöksiin on päädytty. Lisäksi tekstiosuudesta ilmenee myös oman oppimisen ja koko prosessin arviointi. Produkti on tekstiltään erilainen kuin raporttiosa, koska tuotoksen tekstissä puhutellaan produktin kohde- eli käyttäjäryhmää. ( Vilkka & Airaksinen 2003, 9, 65.) Projektiryhmän muodostivat tekijän lisäksi Länsi-Pohjan keskussairaalan silmätautien poliklinikalta työtä ohjaava erikoissairaanhoitaja ja silmätauteihin erikoistuva lääkäri sekä ohjaavat opettajat Kemi-Tornio ammattikorkeakoulun terveysalan yksiköstä. Silmätautien poliklinikalta ehdotettiin päättötyöni aiheeksi karsastushoitajan perehdytyskansion laatimista hankkeistettuna opinnäytetyönä. Perehdytyskansiota ei yksikössä aiemmin ollut, vaikka kansion ja perehdytysmateriaalin tarve oli tiedostettu. Projektityön tavoitteena oli laatia karsastuspoliklinikalle perehdytyskansio uuden karsastushoitajan ja opiskelijan perehdytystä ja ohjaamista varten. Projektityön lopputuloksena tuotettu perehdytyskansio on apuväline, jonka avulla parannetaan ja selkiytetään uuden sairaanhoitajan ja sairaanhoitajaopiskelijan perehdytystä karsastuksen ja amblyopian tutkimuksiin ja hoitoihin. Projektiraportin tarkoituksena on poliklinikan esityksen mukaisesti olla tietolähteenä uusille työntekijöille ja opiskelijoille karsastuspoliklinikalla työskentelystä, karsastuksesta ja amblyopiasta eli toiminnallisesta heikkonäköisyydestä. Projektiraportissa kuvataan silmäpoliklinikkaa toimintaympäristönä sekä perehdytystä yleisesti. Perehdytyskansion sisältöä ohjaa yksikön esityksen mukaisesti karsastuspoliklinikalla käytössä oleva karsastuskaavake. Kansiossa on kuvattu kaikki karsastuskaavakkeessa mainitut tutkimukset yksityiskohtaisesti karsastuskaavakkeen mukaisessa järjestyksessä.

6 6 Kansio toimii sekä uuden työntekijän ja opiskelijan perehdytysmateriaalina, että muistin tukena karsastustutkimuksia opetellessa. Karsastushoitajana toimiva sairaanhoitaja tekee jokaiselle uudelle potilaalle karsastusstatuksen karsastuskaavakkeen mukaisessa järjestyksessä ja niillä tutkimusmenetelmillä, jotka perehdytyskansiossa on esitelty. Perehdytyskansiossa on karsastustutkimusten kuvausten lisäksi tutkimuksiin liittyvät yleiset tulkintaohjeet, sekä lähteitä itseopiskelua ja tiedonhankintaa varten. Perehdytyskansion liitteeksi on laadittu karsastustutkimusten perehdytyksen henkilökohtainen seurantakaavake. Projektiraportti sisältää perehdytyskansioon eli produktiin liittyvän teoriaosuuden. Länsi-Pohjan keskussairaalan (LPKS) silmätautien klinikka muodostuu silmätautien poliklinikasta ja toimenpideyksiköstä. Karsastuspoliklinikka on osa silmätautien poliklinikkaa. Silmätautien klinikka on ylilääkärijohtoinen lähetepoliklinikka, joka tuottaa silmätautien erikoissairaanhoidon palveluja alueensa tuhannelle asukkaalle ja työterveydenhuollon asiakkaalle. Karsastuspoliklinikan potilaat ovat suureksi osaksi lapsia ja nuoria, joilla on joko karsastusta tai amblyopiaa eli toiminallista heikkonäköisyyttä. Usealla potilaalla on nämä molemmat näkemisen kehittymistä tai näkemistä haittaavat poikkeamat. Karsastus on lapsena hoidettava monitahoinen näkemisen kehitystä hidastava sairaus, josta puhuttaessa tarkoitetaan silmien yhteistoiminnan häiriötä. Karsastus ilmenee ulkoisesti havaittavana silmien poikkeavana asentovirheenä, joista yleisimmät ilmenemismuodot ovat sisäänkarsastus tai uloskarsastus. Amblyopia eli toiminnallinen heikkonäköisyys tarkoittaa lapsen näönkehityksen aikana tapahtunutta näkemisen kehittymisen poikkeamaa, jonka seurauksena lapsen toisen silmän näkö ei kehity ja taantuu. Amblyopia voi olla myös itsenäinen näkemiseen liittyvä häiriö, jonka aiheuttaja voi olla silmässä itsessään oleva tai silmän ulkoisissa rakenteissa oleva näkemisen este. Hyvin usein amblyopiaa esiintyy karsastavilla lapsilla ja sen vuoksi tässä työssä karsastus ja amblyopia käsitellään samassa luvussa, samoin kuin näiden sairauksien tutkimus ja hoito. Silmäpoliklinikalla uuden työntekijän perehdyttämisen tavoitteena on, että uusi työntekijä kykenee itsenäiseen työntekoon mahdollisimman nopeasti. Perehdytyksessä korostetaan oma-aloitteisen työskentelyn ja itsenäisen oppimisen merkitystä. Perehdytyksen edetessä perehtyjät suorittavat itsenäisesti erilaisia tutkimuksia silmäpoliklinikan poti-

7 7 laille. Perehdytyssuunnitelmassa ja perehdytyksen toteutuksessa edetään helpoista ja yksikertaisista tutkimuksista vaikeampiin. Karsastushoitajan suorittamat tutkimukset ovat haastavia ja hitaimmin omaksuttavia. Sen vuoksi niihin perehdytetään vasta sen jälkeen, kun perehtyjä hallitsee muut nopeammin omaksuttavat silmätutkimukset. Tämän opinnäytetyön tekstiosuus kuvaa perehdyttämistä, karsastuspoliklinikkaa, karsastuksen ja amblyopian tutkimusta ja hoitoa, karsastushoitajan toimintaa sekä perehdytyskansion toteuttamisvaiheita. Produkti eli tuotos on tässä työssä perehdytyskansio, jossa kuvataan yksityiskohtaisesti karsastustutkimukset. Perehdytyskansio liitetään projektiraportin liitteeksi. 2 PEREHDYTTÄMINEN SILMÄTAUTIEN POLIKLINIKALLA Perehdyttäminen voidaan kuvata moniosaisena prosessina kaikista niistä tapahtumista ja toimenpiteistä, joilla tuetaan ja autetaan uutta työntekijää tai työhön palaajaa tutustumaan työtovereihin, yhteistyöverkostoihin ja työyhteisön toimintatapoihin uuden työn alussa. Työhön ohjauksella, työhön opastuksella, organisaatioon ja organisaatioympäristöön perehdyttämisellä tuetaan perehtyjää oppimaan ja harjaantumaan uusiin työtehtäviin. Perehdytyksen aikana perehtyjä saa monipuolisesti tietoa yrityksen visioista, arvoista ja strategiasta sekä taitoa uuden työn tekemiseen. Hyvin hoidettu perehdyttäminen luo uudelle työntekijälle vahvan osaamispohjan työn tekemiselle ja yhteistyölle muiden työtekijöiden kanssa. Perehdyttämisessä pyritään luomaan perehdytettävälle myönteinen kuva työtä ja työyhteisöä kohtaan, sekä sitouttamaan perehdytettävä työyhteisöönsä, jolloin perehdytys voi lisätä uuden työntekijän mielenkiintoa ja vastuuntuntoa uutta työtä kohtaan. ( Frisk 2003, 41; Kangas & Hämäläinen 2007, 4; Tossavainen 2006, 10 13; Valvisto 2005, 49. ) Karsastuspoliklinikka toimii osana Länsi-Pohjan keskussairaalan silmätautien poliklinikkaa. Karsastuspoliklinikkatyö on osa silmäpoliklinikkatyötä, jolloin sairaanhoitajalla ja lääkäreillä on päivän aikana sekä karsastuspotilaita että muitakin silmäsairauksia sairastavia potilaita. Tällä hetkellä karsastuspoliklinikalla toimii kaksi karsastushoitajaa ja kahdesta neljään silmälääkäriä. Karsastuspoliklinikalla pyritään järjestämään potilaan vastaanotot yksilövastuisen hoitotyön periaatteen mukaisesti niin, että potilas tapaa

8 8 mahdollisimman usein saman lääkärin ja saman karsastushoitajan hoitojaksonsa aikana. Karsastuspoliklinikan potilaat ovat suurimmaksi osaksi lapsia ja nuoria, joilla on joko karsastusta tai amblyopiaa eli toiminnallista heikkonäköisyyttä. Usealla potilaalla on molemmat näkemisen kehittymistä haittaavat poikkeamat. Karsastuspoliklinikalla käy noin 650 potilasta vuodessa. (Alm & Rytkönen 2008, 4; Ryhänen 2009.) 2.1 Perehdyttämisen tavoitteet silmätautien poliklinikalla Perehdyttämisen tavoitteet voidaan Summan (2006,15) mukaan jakaa välittömiin ja välillisiin tavoitteisiin. Välittömät tavoitteet kuvaavat perehtyjän toimintaa, hänen osaamistaan ja perehdytyksen lopputulosta. Välilliset tavoitteet ovat organisaation perehdytysprosessille asettamia ja kuvaavat niitä toivottuja vaikutuksia ja hyötyjä, joita perehdyttämisellä saavutetaan. Perehdyttämisen tärkein tavoite on auttaa uutta työntekijää mahdollisimman pian työyhteisön itsenäisesti toimivaksi, vastuulliseksi ja tuottavaksi jäseneksi. Perehdytyksen tavoitteena on yksilön oppiminen, työn hallinta, työyhteisöön sosiaalistuminen ja sitä kautta mahdollistuva työskentely yhteisön täysivaltaisena jäsenenä. Perehdytyksellä varmistetaan, että työntekijän työpanos vie yritystä lähemmäksi yrityksen strategian ja arvojen mukaista tavoitetta. Samalla luodaan pohjaa uuden työntekijän pitkäaikaiselle sitoutumiselle organisaatioon, jolloin työhön sitoutuminen ja työviihtyvyys lisääntyvät ja henkilöstön vaihtuvuus vähenee. Työpaikan myönteisellä ilmapiirillä ja positiivisella asenteella pyritään vähentämään myös uuden työntekijän poissaoloja. Perehdytyksen avulla perehtyjä saa kokonaiskuvan organisaatiosta, työympäristöstä, työn tavoitteista ja toiminnasta. ( Kangas & Hämäläinen 2007, 5; Kjelin & Kuusisto 2003, 46; Miettinen & Kaunonen & Tarkka 2006, 66 67; Tossavainen 2006,13; Valvisto 2005, 47.) Tämän päivän tietoyhteiskunnassa, jossa työskennellään sekä tietokoneiden että muiden teknisten laitteiden avulla, työhön perehdytyksen ja työn opastuksen merkitys ja hyödyt korostuvat. Perehdytyksen tavoitteena on työturvallisuuden paraneminen ja työtapaturmien väheneminen. Sairaaloissa käytetään enenevässä määrin apuna tietotekniikkaa, jolloin tietotekninen osaaminen ja hyvä tietoturvallisuuteen ja vaitiolovelvollisuuteen

9 9 perehdyttäminen ovat avainasemassa. ( Kangas & Hämäläinen 2007, 5; Työturvallisuuslaki 2002/738) Silmäpoliklinikalla uuden työntekijän perehdyttämisen tavoitteena on, että uusi työntekijä kykenee itsenäiseen työntekoon mahdollisimman nopeasti. Perehdytyksessä korostetaan oma-aloitteisen työskentelyn ja itsenäisen oppimisen merkitystä. Ensimmäisen perehdytysviikon jälkeen perehtyjä aloittaa itsenäisesti potilaiden näöntarkkuuden tutkimisen. Perehdytyksen edetessä perehtyjät suorittavat itsenäisesti enenevästi erilaisia tutkimuksia silmäpoliklinikan potilaille. Perehdytyssuunnitelmassa ja perehdytyksen toteutuksessa edetään helpoista ja yksikertaisista tutkimuksista vaikeampiin. Karsastushoitajan suorittamat tutkimukset ovat haastavia ja hitaimmin omaksuttavia. Sen vuoksi niihin perehdytetään vasta sen jälkeen, kun muut silmätutkimukset ovat perehtyjällä hallinnassa. ( Rytkönen 2006.) 2.2 Perehdyttämisen organisointi Perehdytysvastuu on organisoitu työyksikössä kolmelle toimijalle eli esimiehelle, esimiehen nimeämälle perehdyttäjälle ja perehtyjälle. Esimiehen rooliin kuuluu ensisijaisesti vastuu perehdytyksen järjestämisestä, perehdytyksen tavoitteista ja tavoitteellisuudesta sekä perehdytyksen sisältöalueista. Esimies luo perehdytyskäytännöt, perehdytyssäännöt ja kantaa päävastuun perehdytyksen onnistumisesta. ( Miettinen ym. 2006,67 68.) Sekä Miettinen ym. (2006, 67 68), että Rainio (2005, 12) nimeävät toiseksi toimijaksi esimiehen nimeämän perehdyttäjän ja hänen ohellaan kaikki työyksikön työtekijät, joiden tehtävänä on toteuttaa itse perehdytystapahtuma. Näin kuormitus jakaantuu työyhteisössä tasaisesti, tulokas tutustuu nopeammin työtovereihinsa ja saa monipuolisemman kuvan sekä työstä että työyhteisöstä. Hyvä perehdyttäjä on sellainen kokenut työntekijä, joka muistaa itse vielä miltä tuntuu olla uusi työntekijä. Lisäksi hyvä perehdyttäjä osaa koordinoida perehdytystoimintaa ja tarvittaessa ohjata uuden työntekijän tarvittavien asiantuntijoiden luo. ( Kjelin & Kuusisto 2003, ; Miettinen ym. 2006, 65)

10 10 Oppijakeskeisessä oppimisessa ja perehdytyksessä perehdyttäjä ei ole niinkään perinteinen ohjaaja, vaan olosuhteiden järjestäjä. Olosuhteet tulee järjestää siten, että perehtyjä voi vapautua ulkoisesta ohjauksesta ja kehittyä aloitteelliseksi oppimisessaan. Perehdyttäjän tehtävä on auttaa itseohjautuvuuden pelon voittamisessa ja itseluottamuksen kehittymiseen oppimisessa. Perehdyttäjä nähdään ennen kaikkea auttajana. ( Ruohotie 1995,13; Tynjälä 1999,61.) Kolmantena toimijana on itse perehtyjä. Perehtyjä ei voi olla vain passiivinen tiedon vastaanottaja, vaan hänet tulisi nähdä aktiivisena oppijana ja informaation käsittelijänä, joka toimii itseohjautuvasti. Perehtyjän rooliin kuuluu omalta osaltaan vastata perehtymisen onnistumisesta ja tiedonhankinnasta. Perehdytyksen lähtökohdaksi on otettava perehdytettävän aikaisemmat tiedot, käsitykset, työkokemus, koulutus, aikaisemmat toimintatavat ja mallit. Lisäksi on huomioitava perehtyjän kaikenlainen muu osaaminen, jonka pohjalta hän tulkitsee ja jäsentää uutta tietoa, sekä rakentaa uusia merkityksiä, toimintamalleja ja toimintatapoja. Perehdyttäminen ja työnopastus tulee suunnitella ennakkoon, joten perehdytyksen sisältö vaihtelee työtehtävän ja tilanteen mukaan. Hyvin hoidettuna perehdyttäminen vie aikaa, mutta se kannattaa aina. ( Kangas & Hämäläinen 2007, 4-5; Miettinen ym. 2006, 67 68; Summa 2006, 43 44; Tynjälä 1999, 61.) Mannisen (1999, 87) mukaan perehdyttämiskäytäntöön tulisi panostaa entistä enemmän. Perehdyttäjiä ja esimiehiä tulisi valmentaa koulutuksella, jonka tavoitteena olisi käytännön vinkkien lisäksi perehdytysasenteisiin vaikuttaminen ja perehdytyksen tärkeyden korostaminen. Perehdytykseen tulisi paneutua ja varata aikaa. Kiireettömän ilmapiirin luominen perehdytystilanteessa on tärkeää, vaikka se monissa yhteyksissä voi olla vaikeaa. Perehdytettävä asia ja työt pitäisi jakaa sopiviksi kokonaisuuksiksi, jottei tulokas koe itseään hyödyttömäksi. Silmätautien poliklinikalla on laadittu Länsi-Pohjan keskussairaalan henkilöstöstrategian ohjeiden mukaisesti silmätautien poliklinikan uuden työntekijän henkilökohtainen perehdytyssuunnitelma, jossa silmätautien poliklinikan työhön perehdytys on esitelty ja organisoitu. Osastonhoitaja vastaanottaa uuden työntekijän ja kertoo oman perehdytysosuutensa pienissä erissä työsuhteen alkupäivinä. Osastonhoitaja perehdyttää uuden työntekijän työaikaan ja työsopimukseen liittyviin asioihin ja lisäksi hän kertoo silmätautien klinikasta, silmäpoliklinikasta, organisaation toiminnasta yleisesti sekä sisäisistä

11 11 että ulkoisista koulutusmahdollisuuksista. (Hestra 2005.) Organisaation henkilöstöhallinto ylläpitää ja päivittää yleiseen perehdytyssuunnitelmaan sisältyvät lait, viralliset ohjeet ja määräykset. Näitä yleiseen perehdytyssuunnitelmaan sisältyviä asioita käsitellään esim. Länsi-Pohjan keskussairaalan tulokaskursseilla, joita järjestetään yhdestä kolmeen kertaa vuodessa. (Vesterinen 2009.) Osastonhoitajan nimeämän perehdyttäjän tehtäviin kuuluu kertoa esimerkiksi tiedonvälityksestä, potilashoidosta, yhteistyöstä potilashoidossa, henkilöstöpalveluista, opiskelijanohjauksesta ja -opetuksesta. Nimetty lähiperehdyttäjä jatkaa perehdytystä kertomalla poliklinikan potilasryhmistä ja kuvailemalla potilashoitoa. Suunnitelma etenee päivittäin. Sairaalatyön luonteen vuoksi perehdytystä ei ole liian tiukasti aikataulutettu, vaan tutkimuksiin perehdytetään siinä järjestyksessä, kun uudenlaisia tutkimustilanteita esiintyy tai silloin, kun erilaisia tutkimuksia on ohjelmoitu poliklinikan potilaille. Suurista potilasmääristä ja tutkimusten määristä johtuen perehdyttämiselle varattua aikaa ei voida aina hyödyntää, vaan on odotettava rauhallisempaa päivää, jolloin perehtyjä saa opetella tutkimuksien tekoa. ( Rytkönen 2008.) Hannuksen (2004, 258) mukaan perehdytysprosessin toteutukseen kuuluu myös selkeästi ohjeistetut ja aikataulutetut perehdyttämistapaamiset ja itseopiskeluosiot. Henkilöstöstrategian ohjeiden mukaisesti perehdytystä arvioidaan perehdyttäjän ja perehtyjän välisissä palautekeskusteluissa. Palautekeskusteluissa käsitellään perehtyjän oppimisen ja osaamisen edistymistä ja niitä toiveita, joita perehtyjällä on työhön ja perehtymiseen liittyen (Valvisto 2005,114). Silmätautien poliklinikalla uuden työntekijän perehdytykseen on varattu aikaa noin puolesta vuodesta vuoteen. Kerran vuodessa järjestetyissä kehityskeskusteluissa uusi työntekijä saa arvioida kehittymistään ja osaamistaan esimiehen kanssa. Kehityskeskusteluissa arvioidaan, pitääkö perehdyttämistä vielä jatkaa. Jos siihen on tarvetta, niin kartoitetaan, millä osa-alueilla on vielä kehityttämistarpeita tai uusia tavoitetasoja. ( Vesterinen 2009; Hestra 2005.) Jokainen silmätautien poliklinikan sairaanhoitaja on perehdytetty karsastushoitajaksi. Klinikan käytännön mukaisesti kokenut karsastushoitaja perehdyttää uuden sairaanhoitajan karsastushoitajaksi. Perehdytys suunnitellaan etukäteen niin, että alkupäivinä perehdyttäjä näyttää potilaille suoritettavat tutkimukset uudelle työntekijälle. Ensimmäisen viikon jälkeen perehtyjä alkaa harjoitella tutkimusten tekemistä itsenäisesti,

12 12 jolloin perehdyttäjä seuraa tutkimusten suorittamista ja arvioi perehtyjän kanssa tutkimusten toteuttamista ja tutkimustulosten luotettavuutta. (Rytkönen 2008.) Yksilöllisen perehdytyssuunnitelman mukaisesti kaikki karsastusstatukseen kuuluvat tutkimukset käydään läpi ensimmäisten viikkojen aikana. Perehdyttäjä ja perehtyjä arvioivat välikeskusteluissa perehdytyksen etenemistä ja arviointikeskustelujen jälkeen perehtyjä aloittaa täysin itsenäisesti karsastustutkimusten tekemisen omien valmiuksiensa mukaisesti. Perehdytyssuunnitelmaan sisältyy perehtyjän itseopiskeluosiot, jotka perehtyjän tulisi hallita ennen itsenäisen työskentelyn alkua. Itseopiskeluosiot sisältävät lääketieteellistä tietoa karsastuksesta ja amblyopiasta sekä peittohoidosta. Itseopiskeluasioita ei kuulustella vaan perehtyjä saa kerrata asiat itseohjautuvasti, omassa tahdissaan ja omien tavoitteidensa mukaisesti. ( Rytkönen 2008; Miettinen ym. 2006, 65; Ruohotie 1999, 13; Hannus 2004, 258) 2.3 Perehdytysmateriaali Kjelin & Kuusiston (2003, ) mukaan perehdyttämistä varten suunniteltua materiaalia kannattaa olla mahdollisimman vähän. Materiaalin suunnittelussa kannattaa lähteä käytännölliseltä pohjalta, sillä materiaalin ja välineiden on oltava helppoja tutustua ja käyttää. Materiaalin päivittäminen on myös sovittava ja päätettävä jo suunnitteluvaiheessa. Perehdyttämisessä kannattaa käyttää kaikkea sitä organisaation hahmottamista helpottavaa henkilöstö- ja asiakasmateriaalia, jota on jo olemassa. Oleellisinta on, että tulokas tutustuu perehdytysmateriaaliin ja välineisiin, jotka auttavat häntä hänen omassa työssään. Kangas & Hämäläinen (2007, 7) korostavat, että kaikkiin perehdytykseen liittyviin kirjallisiin tuotoksiin tulee aina merkitä laatimispäivämäärä, etteivät uudet ja vanhat tekstiversiot sekoitu keskenään. Kangas & Hämäläinen (2007, 7) esittävät, että perehdyttämisen oheismateriaalin tekeminen vie aikaa, mutta toisaalta säästää varsinaiseen perehdyttämiseen tarvittavaa aikaa. Esimerkkejä kirjallisesta tai sähköisestä aineistosta ovat: Tervetuloa taloon -opas, työturvallisuusopas ja perehdyttämisen muistilista. Valmiista materiaalista on paljon hyötyä, sillä uusi työntekijä voi tutustua asioihin jo etukäteen lukemalla. Lisäksi kirjallinen aineisto helpottaa asioiden kertausta.

13 13 Rahikainen & Frisk (2007, ) korostavat, että perehdytykseen käytettävän materiaalin tulisi olla hyvin suunniteltua ja tarkoituksenmukaista. Materiaalin omakohtaisuus on tärkeä vaikutin työssä oppimiselle ja uuden materiaalin laadinnalle, vaikka vastaavia materiaaleja olisi jo olemassa. Aikaisempaa olemassa olevaa materiaalia kannattaa kuitenkin aina hyödyntää, sillä päällekkäistä työtä ei kannata tehdä. Perehdytysmateriaalille asetetaan seuraavanlaisia arviointikriteereitä: materiaalin sisällössä on kytkös olemassa olevan perehdytyssuunnitelman perusteisiin, materiaalin sisällöt ovat helposti päivitettävissä ja materiaali on tilattavissa tai saatavissa ja materiaalin laatijoiden yhteystiedot ovat löydettävissä. Perehdytysmateriaalia muokataan ja kehitetään arvioimalla materiaalin selkeyttä, johdonmukaisuutta ja havainnollisuutta. Materiaalin kielen ymmärrettävyys on testattava käyttäjillä ja palautetta on käytettävä materiaalin kehittämisessä. Lisäksi palautteen ja testausten tuloksia käsitellään ja hyödynnetään materiaalin edelleen kehittämisessä. ( Rahikainen & Frisk 2007, ) 2.4 Karsastushoitajan toimenkuva Pajarisen & Narsakan mukaan (2008, 17) karsastuksen tutkimukset ja hoidot ovat monipuolisia ja monimutkaisia hoitokokonaisuuksia, joiden oppiminen ja ymmärtäminen ovat vuosia kestävä prosessi. Karsastustutkimusten osaamiseen ja luotettavaan suorittamiseen tarvitaan paljon omaa aktiivisuutta, itseopiskelua ja innostusta, koska Suomessa ei tällä hetkellä järjestetä karsastushoitajien koulutusta (Alm 2008, 13). Silmäpoliklinikan karsastushoitajat tutkivat työpäivänsä aikana jokainen vuorollaan karsastuspotilaita. Karsastuspotilaiden tutkimuksessa pyritään noudattamaan yksilövastuisen hoitotyön periaatteita, joten potilaat pyritään jakamaan niin, että sama sairaanhoitaja tutkii potilaan joka poliklinikkakäynnillä. Kaikki karsastuspotilaat tutkitaan saman etukäteissuunnitelman mukaisesti, eli kullekin tehdään karsastusstatus. Tutkimuskäynti on kaksivaiheinen tapahtuma, jonka karsastushoitaja aloittaa. Karsastushoitajan tekemän tutkimuksen ja potilaan silmien laajennuksen jälkeen lääkäri tekee oman tehtävänkuvansa mukaiset tutkimukset kullekin potilaalle. Lääkärin tekemät tutkimukset on kuvattu perehdytyskansion liitteessä numero 4. ( Uuden työntekijän perehdyttäminen silmätautien poliklinikkaan 2006.)

14 14 Karsastushoitajalla on oma ajanvarauslista, jonka mukaisesti hän tutkii potilaita. Tehtävänsiirtosopimuksessa osa lääkäreiden suorittamista karsastuspotilaiden kontrollikäynneistä siirrettiin karsastushoitajien tehtäviksi, joten osa potilaista käy karsastushoitajan vastaanotolla näöntarkkuuden kehityksen seurannassa. Silmien yhteistyön ongelmista kärsivät potilaat tulevat suoraan lääkärin lähetteellä karsastushoitajalle harjoitus- eli ortoptiseen sarjahoitoon. Karsastushoitajan toimenkuvaan kuuluu myös lääkärin avustaminen silmätutkimuksissa ja hoidoissa. Lapsipotilaiden tutkiminen vaatii usein koko karsastustiimin yhteistyötä. ( Alm & Rytkönen 2008, 5.) 2.5 Karsastushoitajan suorittamat tutkimukset Karsastushoitaja suorittaa kaikille ensimmäiselle karsastuspoliklinikkakäynnille tuleville potilaille karsastuskaavakkeen mukaiset tutkimukset. Karsastuskaavake on perehdytyskansion liitteenä. Tämä niin sanottu täydellinen karsastusstatus esitellään seuraavassa, siinä järjestyksessä kuin ne karsastuskaavakkeessa ja liitteenä olevassa perehdytyskansiossa luetellaan ja esitellään. Karsastushoitaja: o tutkii potilaan näöntarkkuuden, joko ilman silmälaseja (il.) tai potilaan omilla silmälaseilla (ol.), joilla hän näkee parhaiten o havainnoi potilaan pään asennon ja silmien asennon (Hirschbergin lampputesti) o tekee peittokokeen, joko il. tai ol. (karsastustyypin ja kulman arviointi) o tutkii silmien liikkeet yhdeksään eri katsesuuntaan (kynälampulla tai lelulla) o tutkii Worthin valot, sekä lähelle että kauas (puna-viherlasit) o tutkii silmien konvergenssin (RAF-sauvalla, kynällä tai kuvaspaattelilla) o tutkii silmien karsastuskulman, fuusion (yhteistoiminta) ja syvyysnäön synoptophorissa o tutkii stereonäön (Lang, Titmus, TNO-testi) o tutkii Maddoxin siivellä piilokarsastusta (Rytkönen 2008.) Karsastushoitajan silmätutkimus kestää puolesta tunnista tuntiin. Tutkimuksen lopuksi potilaan silmiin laitetaan mustuaisia laajentavat tipat, jonka jälkeen hän voi jäädä odottamaan lääkärin tutkimusta odotusaulaan minuutiksi. ( Rytkönen 2008.)

15 15 Tutkimukset ja niiden suorittaminen kuvataan yksityiskohtaisesti perehdytyskansiossa, joka on projektiraportin liitteenä. (Liite 2) 3 LAPSI KARSASTUSPOLIKLINIKAN POTILAANA Hyvä näkökyky on keskeinen tekijä kasvavan lapsen kehitykselle. Syntymähetkellä näköjärjestelmän rakenteet ovat melko valmiit, mutta näkökyky kehittyy vähitellen ja tämä kehitys on riippuvaista aivojen ja näköjärjestelmän samanaikaisesta kehittymisestä. Molempien silmien tulisi välittää näköaivokuorelle alusta alkaen yhtäläinen näköhavainto, jotta aivojen näköradat ja keskukset kehittyisivät normaalisti ja lapsi oppisi näkemään parhaalla mahdollisella tavalla. Jos toisen silmän aivoihin välittämä kuva on syystä tai toisesta epätarkka, seurauksena voi olla palautumaton näön alenema, amblyopia eli toiminnallinen heikkonäköisyys. ( Hyvärinen 2001.) Lapsen näköjärjestelmä on muovautuvuutensa vuoksi altis häiriötekijöille. Normaalin näönkehityksen kannalta kriittisin ajanjakso on alle 3 kk:n ikä. Näkemistä haittaavat sairaudet, kuten synnynnäinen kaihi tulisi havaita ja hoitaa noin 2 kk:n ikään mennessä käyttökelpoisen näkökyvyn saavuttamiseksi. Muihin normaalin näönkehityksen häiriöihin voidaan hoitotoimenpiteillä vaikuttaa noin 8 10 vuoden ikään saakka, mutta ei enää sen jälkeen. ( Lastenneuvola lapsiperheiden tukena 2004, 174.) Lapsi tulee yleisemmin poliklinikalle saattajan kanssa. Saattajana voi olla äiti, isä, isovanhemmat tai jopa sisarukset. Joskus vastaanotolle tulee koko perhe. Lapselle ja perheelle tutkimusympäristö voi olla jännittävä ja hermostuttavakin. Tutkimustuoli tai vieraat ihmiset saattavat olla pelottavia. Tutkimustilanteesta pitäisi kuitenkin tehdä lapselle mukava ja turvallinen. Tutkimuksen tavoitteena on mahdollisimman luotettava tutkimustulos. Tutkimuksen alussa voi korostaa sekä lapselle että perheelle, että silmien tutkiminen on lapselle kivuton toimenpide. Lapselle ja vanhemmille tulee kertoa riittävästi tulevista tutkimuksista, jotta epävarmuuden tunne ja pelot vähenevät. Ennen tutkimusten alkua lapselle ja vanhemmille tulee kertoa, miten tutkimukset tehdään, kuka tekee, miten tutkimukset tehdään, ja missä tutkimukset tehdään. Lisäksi on hyvä kertoa mitä lapselta ja perheeltä odotetaan, ja mitä muutoksia lapsen voinnissa on tutkimusten jälkeen. ( Muurinen & Surakka 2001, )

Lapsen näön tutkimisen haasteet. Arto Hartikainen BSc Optom, optikko

Lapsen näön tutkimisen haasteet. Arto Hartikainen BSc Optom, optikko Lapsen näön tutkimisen haasteet Arto Hartikainen BSc Optom, optikko Lapsi näöntutkimuksessa Kuka on lapsi? alle 18v., alle 16v., alle 10v.? Mitä nuoremmasta henkilöstä on kysymys, sen tarkemmin on mietittävä,

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke

TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke Yhdessä tekemällä -hanke (S10924) 1 TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Työssäoppimisen laatukriteerit työpaikalle on laadittu

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ --Raporttisi perehtymisestä harjoittelupaikkaasi-- Voit myös kerätä muuta tietoa harjoittelupaikastasi! ENNAKKOTETEHTÄVÄ: 1. Perehtyminen harjoittelupaikkaan 2. Organisaatio,

Lisätiedot

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Osaaminen arvioidaan työn tekemisestä pientalo - oppimisympäristössä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Etelä-Savon RAMPE osahankkeessa toteutettiin moniammatillisen tiimityön valmennusta simulaatio oppimisympäristössä

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

Vertaisarvioinnin osaamisen lisääminen LaStrada-verkostossa

Vertaisarvioinnin osaamisen lisääminen LaStrada-verkostossa Vertaisarvioinnin osaamisen lisääminen LaStrada-verkostossa Kuinka tavoitteemme täyttyi laatustrategian toimeenpanon hankkeen aikana Miksi vertaisarviointia Yhtenä hankkeen tavoitteena oli lisätä LaStradaverkoston

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Lääkehoitosuunnitelma päivähoidossa

Lääkehoitosuunnitelma päivähoidossa Lääkehoitosuunnitelma päivähoidossa 18.11.2014 Sosiaali- ja terveyslautakunta 07.10.2014 Ylihoitaja Marjo Orava ja lastenneuvolan laaturyhmä 2 (8) Sisällysluettelo sivu 1. Lääkehoidon sisältö ja toimintatavat...

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala)

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijoiden vastauksia PKSSK:n toimintaan liittyen: 14. Tukiko PKSSK:ssa järjestetty alkuperehdytys ja vastaanotto harjoitteluun tuloasi? 15. Oliko harjoitteluyksikössä

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 ORGANISAATION ASIAKIRJOJEN HOITAMINEN

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 ORGANISAATION ASIAKIRJOJEN HOITAMINEN Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 ORGANISAATION ASIAKIRJOJEN HOITAMINEN Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Organisaation asiakirjojen hoitaminen Ammattitaitovaatimukset o laatii asioiden valmistelua,

Lisätiedot

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,

Lisätiedot

Opetuksen tavoite: T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen kehittymistä

Opetuksen tavoite: T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen kehittymistä MATEMATIIKKA JOENSUUN SEUDUN OPETUSSUUNNITELMASSA Merkitys, arvot ja asenteet Opetuksen tavoite: T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius JOHTAMINEN Johtaminen Johtajuus yrityksen eri kehitysvaiheissa Aiemmin on kenties tarkasteltu pk-yrityksen kehitystä elinkaarimallin mukaisesti. Myös johtajuus muuttaa muotoaan yrityksen eri kehitysvaiheissa.

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus

Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus Näytön tehtävät: suunnittelee työtään yhteistyössä työyhteisön kanssa asiakaskohteen toiminnan, palvelukuvauksen ja työohjeiden

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(6) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Finanssipalvelut 30 osp Tavoitteet: Opiskelija valmistautuu ja hoitaa finanssipalvelun työtehtäviä. Hän seuraa työnsä tuloksellisuutta ja

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Urheilija osallistuu kilpailuihin ja toteuttaa omaa tehostettua lajiharjoittelua esim. harjoitusleirien aikana. Lisäksi urheilija tekee

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot

Asiakkaiden avustaminen 15 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus: Näytön tehtävät: Opiskelija

Asiakkaiden avustaminen 15 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus: Näytön tehtävät: Opiskelija Asiakkaiden avustaminen 15 osp Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus: Näytön tehtävät: suunnittelee oman työnsä palvelusopimuksen ja asiakkaan toiveen ja tarpeen mukaan. toimii eri-ikäisten ja toimintakyvyltään

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa Osaamisen hallinta ja kehittäminen tiedot kokemus kontaktit taidot henkinen ja fyysinen energia motivaatio henkilökohtaiset taidot arvot ja asenteet Yksilön osaaminen Lähde. Otala 2002 Osaaminen Tieto

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

SAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN POTILASOHJAUKSEN UUDET MENETELMÄT VIDEOVÄLITTEINEN POTILASOHJAUS

SAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN POTILASOHJAUKSEN UUDET MENETELMÄT VIDEOVÄLITTEINEN POTILASOHJAUS SAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN POTILASOHJAUKSEN UUDET MENETELMÄT VIDEOVÄLITTEINEN POTILASOHJAUS Anne Mohn Suunnittelija (ma), TtM, sh, th Potilasohjaus symposium 17.10.2016 PROJEKTIN LÄHTÖKOHDAT: Selvittää

Lisätiedot

KTO etaitava. 1. Viikko. KTO alkuperehdyttämisen kysymykset Työssäoppimispaikkasi, lapsiryhmäsi, työpaikkaohjaajasi ja (ryhmäsi)yhteystiedot?

KTO etaitava. 1. Viikko. KTO alkuperehdyttämisen kysymykset Työssäoppimispaikkasi, lapsiryhmäsi, työpaikkaohjaajasi ja (ryhmäsi)yhteystiedot? KTO etaitava 1. Viikko KTO alkuperehdyttämisen kysymykset Työssäoppimispaikkasi, lapsiryhmäsi, työpaikkaohjaajasi ja (ryhmäsi)yhteystiedot? Kerro alkutunnelmia työssäoppimisestasi KTO perehdyttämisen kysymykset

Lisätiedot

Nerokasta näkemistä. Näöntarkastuksen tulevaisuus

Nerokasta näkemistä. Näöntarkastuksen tulevaisuus Nerokasta näkemistä Näöntarkastuksen tulevaisuus Intensiivinen älylaitteiden käyttäminen lisää näköstressiä Tietokoneet, tablet-laitteet sekä älypuhelimet ovat tulleet olennaiseksi osaksi päivittäistä

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus: Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä työskentelemällä yrityksessä, jossa valmistetaan ja kehitetään sulautettuja järjestelmiä.

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN Sari Anetjärvi Pienten asioiden filosofia Työyhteisössä, kuten elämässä yleensäkin, pienet asiat, niin hyvät kuin huonotkin, ovat merkittäviä. Pienestä ongelmasta on

Lisätiedot

Näyttöympäristö: Esimerkiksi kodinomaiset laitokset (kuten Ruusakoti), päiväkodit tai asiakaskodit (yksityiskodit, palveluasunnot).

Näyttöympäristö: Esimerkiksi kodinomaiset laitokset (kuten Ruusakoti), päiväkodit tai asiakaskodit (yksityiskodit, palveluasunnot). Asiointipalvelut ja erityisryhmien avustaminen 20 osp Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus: Näytön tehtävät: suunnittelee työtään asiakaskohteen toiminnan, palvelusopimuksen ja asiakkaan toiveen

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka

Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LL, silmätautien

Lisätiedot

Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa. Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Kaj von Weissenberg

Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa. Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Kaj von Weissenberg Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä Kaj von Weissenberg 19.5.2016 1 Lisää Inspectasta Luomme turvallisuutta, luotettavuutta ja kestävää kehitystä Pohjois-Euroopassa

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Työelämäyhteistyöpäivä 6.9.2012 Arja Oikarinen 1 Luennon sisältö: Ammattitaitoa edistävä harjoittelu Mitä on

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä

Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä Sirpa Salin, projektipäällikkö, TtT, PSHP 6.9.2011 Sirpa Salin 1 Tavoitteena on Kehittää poliklinikkatoimintaa aiempaa Tuottavammaksi Vaikuttavammaksi Laadukkaammaksi

Lisätiedot

30 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. ja suunnitelmallinen toteuttaminen

30 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. ja suunnitelmallinen toteuttaminen Hyväksymismerkinnät 1 (5) Tämän asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat kauneudenhoitoalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

Hyvän hoidon kriteeristö

Hyvän hoidon kriteeristö Hyvän hoidon kriteeristö Työkirja työyhteisöille muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon ja elämänlaadun kehittämiseen ja arviointiin 4., uudistettu painos 2016 1 Muistisairaan ihmisen hyvän hoidon elementit

Lisätiedot

Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo

Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo Jaana Bom Merja Prepula Balanced Scorecard Yritysstrategian ja rakenteen yhdensuuntaistamisjärjestelmä Strateginen johtamisjärjestelmä Strategiset

Lisätiedot

AROPE. Näyttötutkintojen arvioijan perehdyttäminen. Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen

AROPE. Näyttötutkintojen arvioijan perehdyttäminen. Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen perehdyttäminen AROPE Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen perehdyttäminen 1 Tausta, tavoitteet, arvioijan rooli ja tehtävät tavoitteena kerätä hyviä toimintamalleja

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Vasu2017. Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti

Vasu2017. Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti Vasu2017 Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti Mervi Tuominen 29.11.2016 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Yhdenmukaisuus esiopetussuunnitelman ja perusopetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Osaamispohjainen palkkausjärjestelmä

Osaamispohjainen palkkausjärjestelmä Osaamispohjainen palkkausjärjestelmä Osaamispohjainen palkkausjärjestelmä TOIMINTATAVAN KEHITTÄMINEN - nykyisen toimintatavan kyseenalaistaminen - toiminnallinen joustavuus - osaamisen laaja-alaisuus ja

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 MYYNNIN TUKIPALVELUT

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 MYYNNIN TUKIPALVELUT Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 MYYNNIN TUKIPALVELUT Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Myynnin tukipalvelut Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja o palvelee sisäisiä

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen

Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen 19.5.2016 Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Osaamiskartan laatiminen aloitettiin osana laajempaa laadun arviointityökalujen kehittämisen

Lisätiedot

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT Sosiaali- ja terveysala/päivitys 12.4.2011 HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATU 1. Tiedonkulku Suunnitellulla tiedonkululla varmistetaan yhteistyö harjoittelupaikan ja oppilaitoksen välillä. - harjoittelupaikassa

Lisätiedot

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella on yrityksen johtajalta edellytettävä yrityksen strategisen johtamisen

Lisätiedot

Osaamispohjainen palkkausjärjestelmä. Esittelyaineisto 2016

Osaamispohjainen palkkausjärjestelmä. Esittelyaineisto 2016 Osaamispohjainen palkkausjärjestelmä Esittelyaineisto 2016 Osaamispohjainen palkkausjärjestelmä TOIMINTATAVAN KEHITTÄMINEN - nykyisen toimintatavan kyseenalaistaminen - toiminnallinen joustavuus - osaamisen

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

Välittäminen on puuttumistakin

Välittäminen on puuttumistakin Välittäminen on puuttumistakin 5.6.2015 Työhyvinvointi syntyy työssä Työhyvinvointi syntyy työssä, työtä tekemällä. Se on sekä yksilön että yhteisön kokemus. Työhyvinvointiin voi vaikuttaa. Työhyvinvointi

Lisätiedot

EKAPELI-ALKU LUKEMAAN OPETTAMISEN TUKENA

EKAPELI-ALKU LUKEMAAN OPETTAMISEN TUKENA JY/EOK-2016-2017 / ryhmä 2 Marjo Maula ERIA260 Teknologia ja apuvälineet vuorovaikutuksen ja viestinnän tukena Johanna Kainulainen 10.1.2017 EKAPELI-ALKU LUKEMAAN OPETTAMISEN TUKENA Ekapeli-sivusto tarjoaa

Lisätiedot

Perhejuhlapalvelut 20 osp

Perhejuhlapalvelut 20 osp Perhejuhlapalvelut 20 osp Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus Näytön tehtävät: Opiskelija toimii vierastarjoilun ja perhejuhlan kahvitilaisuuden suunnittelu-, valmistus- ja tarjoilutehtävissä. Tehtäviin

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Tutkinnon osa Osaamispisteet 15 Opetussuunnitelma Hyväksymismerkinnät 1 (6) Lapin urheiluopisto Tanssijantyö musiikkiteatterissa - josta Näyttö- 5 työssäopp. jaos 24.2.2015

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Specsavers. Tutkimusraportti. Syksy Being More 1. Committed to

Specsavers. Tutkimusraportti. Syksy Being More 1. Committed to Specsavers Tutkimusraportti Syksy 2015 Being More 1 Tutkimuksen perustiedot Tutkimus toteutettiin elokuussa 2015 markkinatutkimusyhtiö M3 Research Oy:n internet-paneelissa. Tutkimuksen suunnitteli ja analysoi

Lisätiedot

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS Anne Mohn, Tiina Tarr, VSSHP, TYKS Leena Salminen, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos, Minna Syrjäläinen-Lindberg, Yrkeshögskolan Novia Teija Franck, Turun AMK Terveydenhuollon

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman Hyväksymismerkinnät 1 (5) Näytön kuvaus Matkailutapahtumien näyttö toteutetaan osallistumalla matkailutapahtuman toimintaan omalla työosuudellaan. Tutkinnon osan tavoitteisiin on osallistua 7 matkailutapahtuman

Lisätiedot