Uudistuva sosiaalihuolto/- palvelu Mikkeli/Sosiaalityön seminaari Etelä-Savossa Tarja Kauppila, johtaja, ISO

Transkriptio

1 Uudistuva sosiaalihuolto/- palvelu Mikkeli/Sosiaalityön seminaari Etelä-Savossa Tarja Kauppila, johtaja, ISO

2 Arvokasta arkea YHTEISKUNNALLISET MUUTOKSET

3 Kunta - elämisen puitteet Kunnan tulisi sittenkin vielä olla jotakin enemmän kuin vain palveluautomaatti? Kuntalaisten omatoimisuuteen perustuva kansalaisvastuun tila? Kunnan tulee siis ottaa vastuu väestön tilasta, ei vain palvelujen järjestämisestä. Markku Lehto (2005)

4 Kunta pian 150-vuotissynttärit! (Asetus kunnallishallituksesta maalla vuodelta 1865) Kuntien uudistaminen etenee niin vauhdikkaasti, että kuntaministeri Paula Risikko, kok., on päättänyt selvittää mikä on tuleva kunta, kun kunnilta siirretään sosiaali- ja terveysasiat ja niiden rahoitus pois. (9.9.14,

5 WANTED: YHTEISTUNTO? Hyvinvointivaltion sosiaaliturva ja universaalit palvelut kattavat laajan kirjon toimia, joiden merkitystä ei tulisi liikaa yksinkertaistaa. Esimerkiksi yhtenäinen ilmainen koulutusjärjestelmä on olennainen osa hyvinvointivaltiota ja tuskin vain puutteen korjaamista. Samoin lasten päivähoito, neuvolat, kuntoutus jne. eivät palaudu vai kurjuuden poistamiseen. - Reijo Väärälä 2014,

6 Julkinen hyvinvointivastuu sosiaaliturvan eettinen periaate : Mitä perustavamman laatuiset inhimilliset tarpeet ovat uhattuina ja mitä heikommat ovat yksilön omat voimavarat selvitä, sitä vahvemmat ovat yksilön oikeudet ja sitä selkeämpi on julkisen vallan velvollisuus järjestää toimeentulo ja sosiaali- ja terveyspalvelut. (Oikeus ja kohtuus 2006, 26)

7 Tutkijat: Rakenteellisen sosiaalityön tilaus Eriarvoisuuden lisääntyminen, markkinaperusteisten arvojen vahvistuminen ja sosiaalityölle kohdentuvien selontekovelvollisuuksien laajentuminen vaativat toisin katsomista ja toimimista rakenteellisen sosiaalityön ottein. Pohjola, Laitinen ja Seppänen 2014, 10

8 Sosiaalitoimen johtamishaasteet reformeissa (Kananoja ym. 2008, 221) Hyvinvointipalveluilla/sosiaalipalveluilla on omat yhteiskunnalliset tehtävänsä, otettava huomioon toiminnan yhteiskunnallinen arvo ja julkisen (kunnallisen) toiminnan arvo Sosiaalipalvelut/niiden organisaatiot toteuttavat aina sosiaalisissa, poliittisissa ja toiminnallisissa rakenteissaan toiminnan kuntalais- ja asukaslähtöisyyttä asiakaslähtöisyys vahvana myös johtamisessa ja asiakastyössä Kunnallisten sosiaalipalvelujen johtamisessa yhdistetään sekä toiminnan sisällöllinen tuntemus, osaamisen johtaminen ja tarvittava ammatillisuus että työn edellyttämä universaalimpi johtamisosaaminen ja hallinta

9 Normiuudistukset JATKUVA PROSESSI

10 Useita normeja uusitaan (Esim. Sosiaalihuoltoon liittyen/mukaellen Sami Uotinen, Kuntaliitto ym.) Sote-järjestämislaki (HE-luonnos lausuntokierrokselle , lausunnot mennessä, eduskuntaan marraskuussa ja voimaan vuoden 2015 alussa) Uusi sosiaalihuoltolaki (HE-luonnoksen lausunnot saatu, menossa syyskaudella eduskuntaan) Vammaislakien yhdistäminen (työryhmä asti, kuulemistilaisuus ) Toimeentulotuen uudistaminen (työryhmä asti) Työelämäosallisuuden tukeminen (työryhmä asti) Työvoiman palvelukeskusten lakisääteistäminen (työryhmä asti) Raittiustyölain uudistus (alkoholils kokonaisuudistus, työryhmä asti) Itsemääräämisoikeuslaki (Hallitus antoi esityksen 108/2014 eduskunnalle , lakien on tarkoitus tulla voimaan ) Palveluasumisen asiakasmaksut (työryhmä asti) _ Uusi kuntalaki (lausuntoja saatu mennessä 344 kpl, joista kunnilta 243, yhteenveto valmistuu syyskuussa. Tavoite: eduskuntaan syyskaudella ja voimaan 2015 alusta) Monikanavaisen rahoituksen purkamisen vaihtoehtojen selvittäminen (työryhmä asti. Ks. myös THL-raportti 22/2014).

11 Nykytilanne monikanavaisessa rahoituksessa (STM:

12 Nykyinen rahoitusjärjestelmä vaikeasti hahmotettava (THL-raportti 22/2014, ks. Syyskuun alussa julki: ensimmäistä kertaa kuvattu sosiaali- ja terveydenhuollon rahavirtoja niin, että mukana ovat terveydenhuollon lisäksi sosiaalihuolto ja vanhustenhuolto sosiaali- ja terveydenhuollon rahavirroista puuttuu olennaisia pohjatietoja tilastoinnin puutteellisuuden takia rahoitusjärjestelmän uudistamista on vaikea suunnitella yksityiskohtaisesti "Vanhustenhuollon, sosiaalihuollon sekä mielenterveys-, päihde- ja kuntoutuspalveluiden menoista ja rahoituksesta on tarpeen koota nykyistä yksityiskohtaisempaa tietoa koko maan tasolla. Lisäksi tarvitaan erillisselvityksiä kuntien, Kelan, vakuutusyhtiöiden, työnantajien ja kotitalouksien rahoittamista palveluista". (Markku Pekurinen, THL) ( ) Järjestelmän läpinäkymättömyys hankaloittaa kannusteiden asettamista. (Timo Seppälä, THL)

13 Sosiaalihuoltolaista lausuttua 1.(2) ( STM sai 177 lausuntoa luonnoksesta (6.6.14) Kannatusta saivat esim.: ehkäisevien palvelujen ensisijaisuus asiakaslähtöisyys ja lakiin kirjattu asiakasprosessi asiakkuuden alussa tehtävä palvelutarpeen arviointi kaikille asiakkaille nimettävä omatyöntekijä kotipalvelun vahvistaminen ja oikeus ehkäiseviin palveluihin ilman lastensuojelun asiakkuutta erityisryhmien huomioon ottaminen sote-integraation vahvistaminen

14 Sosiaalihuoltolaki uudistuu: lausuttua 2.(2) ( Kaipaamaan jäätiin esim. myös sote-järjestämislaki ja muut sosiaalihuoltoon vaikuttavat muutokset olisivat olleet lausunnoilla yhtä aikaa? henkilöstön riittävyys ja riittävän osaamisen turvaaminen? lastensuojelun ja sosiaalihuollon rajapintojen osalta selkeytys? mahdollisesti vähenevät lastensuojelun resurssit, kun ehkäiseviä palveluja lisätään peruspalveluina? Huononeeko lastensuojelun imago ja muuttuuko työ entistä raskaammaksi?

15 Sosiaalihuoltolaki uudistuu: resursseja ( Uuden sosiaalihuoltolain toimeenpanoa varten myönnetään 9,4 milj. euroa vuoden 2015 valtion talousarvioon. Lisäksi esityksen toimeenpanoon käytetään 6,6, milj. euroa lastensuojelun kehittämiseen varattua määrärahaa. Uudistuksen kokonaiskustannukset ovat 32 milj. euroa (= käytännössä valtion satsaus tähän kokonaissummaan on puolet, täsmennys T.K.). (Hallituksen budjettiriihi )

16 Sote-järjestäminen: Voimaanpanolaki Järjestämislain voimaantulo vuonna 2015 sote-alueiden aloittamisajankohta Kuntajako viiteen sote-alueeseen, sote-alueiden kuntayhtymien perustaminen, ensimmäinen AVIn koolle kutsuma edustajain kokous viimeistään toukokuussa 2015 Hallinnon järjestäminen, päätöksenteko, toimivalta tuotantovastuuseen tulevien kuntien/kuntayhtymien ilmoittautuminen viimeistään Henkilöstön asema, omaisuusjärjestelyt Velvoitteiden siirtyminen Muutostuki sote-alueen kuntayhtymille v viiden htv:n verran hlöstön palkkaamiseen

17 Taustalla strategiat ja toimeenpano-ohjelmat TIETO JA TOIMINTA

18 Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiat (2) kohti sosiaalisesti kestävää ja taloudellisesti elinvoimaista yhteiskuntaa (STM julkaisuja 2006:14) Toimeenpanon ongelmat ovat korostuneet. Linjaukset eivät helposti muutu käytännöksi. Mitä monimutkaisemmasta ongelmasta on kysymys, sitä puutteellisemmin hallinnon keinot purevat siihen. Moniin asioihin lainsäädäntö on järeä väline, suositukset liian heppoisia ja koulutus hidasta. Toimeenpanon vajaateho on valitettavaa vähäväkisimpien kannalta. Heidän ongelmansa ovat monisäikeisimpiä. - Markku Lehto, kansliapäällikkö

19 Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiat (2) kohti sosiaalisesti kestävää ja taloudellisesti elinvoimaista yhteiskuntaa (STM julkaisuja 2006:14) On asioita, joihin tarvitaan keskitettyjä ratkaisuja, mutta on myös asioita, joiden korjaaminen edellyttää vaikutuskanavien parantamista alhaalta ylöspäin. Tämä edellyttää suurempaa läpinäkyvyyttä ja tietoa. - Markku Lehto, kansliapäällikkö

20 Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 (STM tammikuu 2011) kohtelee kaikkia jäseniään yhdenvertaisesti vahvistaa osallisuutta ja yhteisöllisyyttä tukee terveyttä ja toimintakykyä sekä antaa tarvittavan turvan ja palvelut.

21 Sote-tieto hyötykäyttöön strategia keskeiset linjaukset (STM, työryhmä asti) 1. Kansalainen: Pystyn itse 2. Ammattilainen: Kyvykkäät käyttäjät ja fiksut järjestelmät 3. Palvelujärjestelmä: Niukkenevat resurssit oikeaan käyttöön 4. Yhteiskunta: Tiedä ensin, johda sitten

22

23 Ajankohtaista sote-tiedonhallinnan kehittämisestä alueella (Mm. Riitta Häkkinen, THL) 1. (2) Potilastiedon arkiston käyttäjiä tällä hetkellä kahdeksan: Itä-Savo, Siilinjärvi, Lapinlahti, Kuopio, Ylä-Savon sote, Kysteri, Varkaus, Joroinen Etelä-Savo liittymässä arkistoon 9/14, KYS 10/14, Keski-Suomi syksyn -14 aikana Kanta-arkisto/hoitotyön tiedonhallinta on suuri toiminnallinen muutos th-henkilöstölle! Sähköinen lääkemääräys julkisessa th:ssa päivittäistä toimintaa, yksityisen th:n käyttöönotot jatkuvat ja kaikilla käytössä viimeistään 12/16 Sähköistä asiointia ollaan lisäämässä

24 Ajankohtaista sote-tiedonhallinnan kehittämisestä alueella 2. (2) ICT-kehittämistyöryhmä Itä- ja Keski-Suomen alueelle ISKEohjausryhmän kokous : mukaan KYS-Ervan sh-piirien sekä Kuopion, Jyväskylän, Joensuun, Mikkelin ja Savonlinnan tietohallintojohtajat sekä ISOn ja Kosken tietohallinnosta vastaavat henkilöt, ensimmäinen kokous , pj tietohallintojohtaja Tuomo Pekkarinen PSSHP/KYS, ryhmä täydentynee vielä Tiedonhallinnan näkökulma luonteva osa maakuntien sote-hankkeita, esim. Keski-Suomen SOTE 2020-hanke (Kaste-ohjelma) ym. Sosiaalihuollon tiedonhallinnan tilannekatsaus ja kehittämistarpeet Pohjois- Savossa -selvitys Itä- ja Keski-Suomen Kaste-aluejohtoryhmän kokous : ISOlta asiantuntijatyötilaus, raportointi marraskuussa) Sosiaalialan osaamiskeskusten tiedonhallinnan kehittämisverkosto käynnistyy: ensimmäinen kokous pidetty Lappeenrannassa , koordinoi ISO/kehittämispäällikkö Antero Lehmuskoski, tiivis yhteys mm. THL/Operiin

25 Sote-kehittämistyö TUUMASTA TOIMEEN -TUKI

26 Kehittämisen välttämätön mutta ei vielä riittävä ehto Jokainen ammattilainen velvollinen kehittämään omaa työtään, ei tarvetta erillisille tukiresursseille? Vrt. jokainen kansalainen velvollinen huolehtimaan omasta terveydestään, ei tarvetta erillisille terveyden-/sairaanhoidon resursseille? Vai sittenkin niin, että yksilön oma panos on välttämätön, ei kuitenkaan vielä riittävä ehto tavoitteiden saavuttamiseksi. Työn kehittäminen sosiaali- ja terveydenhuollossa on pitkälti joukkuelaji. Yhteistä työtä ja tukea kehittämistyölle tarvitaan jatkossakin.

27 Idea tulevaisuuteen: Alueelliset sote-osaamiskeskittymät? Alueelliset yliopistolliset sote-osaamiskeskittymät esim. Oulu, Kuopio, Tampere, Turku ja Helsinki Koordinoisivat ja tukisivat ko. sote-alueella tehtävää tutkimus-, koulutus- ja kehittämistyötä, uudistamisen tutkimustietoperustaisuus vahvemmaksi myös sosiaalihuollossa ja monilla rajapinnoilla Käytännössä paikallinen, alueellinen ja kansallinen/kansainvälinen (STM, THL ym.) yhteistyö on yhteensovitettava sote-alueilla

28 Eteenpäin elävän mieli Taloudellinen niukkuus, kasvava palvelukysyntä, sotepalvelutoiminta haasteellisessa tilanteessa ja kehittämiseen kohdistuu kovia odotuksia Kehittämispanostustenkin oltava perustellusti kohdennettu, tulosten arvioitavissa olevia ja mahdollisimman vaikuttavia Alan ja alueen vetovoima tarvitsee kehittämisen tukirakenteen, joka on kohtuullinen ja katu-uskottava, koska osaajiakaan ei ole jatkossa tarjolla pilvin pimein

29 Kirjallisuus Kananoja, Niiranen & Jokiranta (2008) Kunnallinen sosiaalipolitiikka. Osallisuutta ja yhteistä vastuuta. Lehto (2005) Takaisin tulevaisuuteen valtion ja kuntien yhteinen taival. Oikeus ja kohtuus (2006). Arvioita ja ehdotuksia yksityisestä ja julkisesta hyvinvointivastuusta. Hyvinvointivaltion rajat- hanke. Stakes Pohjola, Laitinen & Seppänen (toim.) (2014) Rakenteellinen sosiaalityö. Väärälä (2014) Henkilökohtainen on sosiaalipoliittista sosiaalipoliittinen on henkilökohtaista. Teoksessa Jämsén & Nummela (toim.) Opintolainalla onneen ja sivistykseen.

30 Kiitos mielenkiinnostasi Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Yhteyksiin!