SOSIAALIHUOLLON TIETO HYÖTYKÄYTTÖÖN. TERVE-SOS Jyväskylä, Tiedolla johtaminen -seminaari Tarja Kauppila, johtaja, ISO

Transkriptio

1 SOSIAALIHUOLLON TIETO HYÖTYKÄYTTÖÖN TERVE-SOS Jyväskylä, Tiedolla johtaminen -seminaari Tarja Kauppila, johtaja, ISO

2 Tuttuja juttuja, toteutuksessa vielä parannettavaa TIETO SOSIAALIHUOLLOSSA 2

3 Tieto sosiaalihuollon prosesseissa (Helsingin sosiaalivirasto 2003, 12; Kuusisto-Niemi ja Lehmuskoski 2010, 49) Organisaation toiminta-ajatuksesta, visiosta ja strategiasta lähtevä jatkumo: tietotarpeet kerättävän tiedon sisältö tietorakenteiden määrittely tietojärjestelmien ja tietovarastojen luonti tiedon jalostaminen, jakelun järjestäminen, tiedon hyödyntäminen ja johtaminen 3

4 Tieto joustavasti, yhteydet avoimesti (Kauppila 2012) 4

5 Onko jokin sitten ollut joskus hieman vaikeaa? MALTILLISESTI LÄMMETTY TEKNIIKALLE TYÖN TUKENA 5

6 Tuttuja käsijarruja kehittämistyön alkuverryttelyissä kentällä (Kauppila 2012) En minä, joku muu? Ei nyt, joskus toiste? Ei ainakaan noin, jotenkin muuten? Jos ei näin, niin ei mitenkään muutenkaan? Jos me nyt tässä näin, niin mielellään ei sitten jotkut muut, jossakin, joskus, jollakin muulla tavalla? 6

7 Sosiaalityössä kehitystä hidastaneet (O. Looney 2005; Kuusisto-Niemi & Lehmuskoski 2010, 47-48) Sosiaalityö ollut aliresursoitua työvälineiden ja myös tekniikan suhteen Sosiaalityötä vaikea automatisoida tietojärjestelmien osalta muilta osin kuin talouden ja hallinnon osalta Sosiaalityön erilaiset organisoitumistavat eri maissa olleet haaste tietojärjestelmille Sosiaalityön tuote pitkäkestoinen, asiakkaan elämän mittainen, sukupolvet ylittävä tietojärjestelmien elinkaari tähän suhteutettuna lyhyt eikä eri paikoissa eri aikoina syntynyt tieto ole ollut yhteensopivaa Tietojärjestelmät eivät ole havainneet yhteyksiä erilaisten sosiaalisten ongelmien välillä eivätkä tukeneet päätöksentekoa polittisella tasolla 7

8 Snadia kurkistusta parinkymmenen viime vuoden taivallukseen SOSIAALIHUOLLON TIETOTEKNIIKAN KANSALLINEN KEHITTÄMINEN 8

9 Sosiaalihuollon tie: strategiasta tietoyhteiskuntapolitiikaksi 1. (3) (Kortelainen 2010) Sosiaali- ja terveydenhuollon tietoyhteiskuntastrategia (STM 1996) Aluksi vaikutti pelkältä retoriikalta, mutta 2000-luvulla se alkoi muuntua varsinaiseksi politiikaksi. Osaksi hallitusohjelmia ja tietoyhteiskunnan kehittämishankkeita Sosiaalihuollon ekonsultaatiohanke (v ) Sosiaalialan kehittämishanke valtioneuvoston periaatepäätöksen jälkeen (v. 2003) Osana Sosiaalialan kehittämishanketta Sosiaalihuollon tietoteknologiahanke TiKeSos (v ; Kuntaliitto, ISO ja Stakes toteuttajina, STM rahoittajana) 9

10 Sosiaalihuollon tie: strategiasta tietoyhteiskuntapolitiikaksi 2. (3) (Kortelainen 2010) Sosiaalihuollon tietotekniikan kansallinen kehittäminen lähti liikkeelle vähin erin, myöhemmin ja huomattavasti vähäisemmin panostuksin kuin terveydenhuollossa Sosiaalihuollossa ei ollut alkuvaiheessa (samaan tapaan kuin esim. terveydenhuollossa, lisäys T.K.) soveltuvia organisaatioita eikä kehittäjiä, jotka olisivat edistäneet kehitystä kansallisella tasolla Kansallinen kehittäminen perustui paljolti hankkeisiin (edelleenkin resursointi pitkälti perustuu, lisäys T.K.), ei vakiintuneita organisointimalleja, vähitellen Stakesille (sittemmin THL/Operille, lisäys T.K.) pysyvämpi mandaatti toimia tietotekniikan kehittämiseksi 10

11 Sosiaalihuollon tie: strategiasta tietoyhteiskuntapolitiikaksi 3. (3) (Kortelainen 2010) Pelkkä strateginen julistus ei saanut kehittämistyötä liikkeelle. Tarvittiin politiikkaa: julkista päätöksentekoa, vaikuttamista ja toimintaa (sekä resursseja, lisäys T.K.). TiKeSos-hankkeen myötä kehitykseen alkoi vähitellen tulla myös tieteellistä painotusta yliopistojen lähtiessä mukaan työhön, ml. Kuopion yliopiston käynnistämä sote-tietohallinnon koulutus 2000-luvun alussa, myös huomiota tutkimukseen enemmän Sosiaalihuollon tietotekniikan kehittäminen ei ole pelkästään tietoyhteiskuntapolitiikan toteutusta, vaan siihen liittyy myös käytäntö ja tiede. ( ) Tutkittavat ilmiöt eivät usein ole edes teknisiä, vaan on kyse sosiaalihuollossa tarvittavan tiedon hallinnasta ja käytöstä. Löytyisikö tätä kautta yhteinen kieli tekniikan ja sosiaalihuollon väelle? 11

12 Kansallisia ja alueellisia yhteistyötahoja nykyisessä kehittämistyössä (v. 2015): STM THL/Oper Kuntaliitto Sairaanhoitopiirit (ml. Pth-yksiköt) Kunnat/kuntayhtymät (ml. Maakunnalliset ICT-ryhmät, esim. Pohjois-Savossa PoSote ICT-ryhmä) Sosiaalialan osaamiskeskukset (koko maan kattava Stake-verkosto, alueelliset sote-tiedonhallinnan kehittämisryhmät esim. ISOn Pohjois-Savon sotejohtajien tiedonhallintaverkosto) Alueelliset sote-ict ryhmät (esim. Itä- ja Keski-Suomi) 12

13 Sosiaalialan osaamiskeskusten rooli Sosiaalialan kehittämishanketta (v ) edelsi selvityshenkilövaihe. Raportissa esitettiin mm. sosiaalialan tietohallinto-osaamisen kokoamista juuri perustettujen (v lukien) sosiaalialan osaamiskeskuksien alueellisiin tukiyksiköihin, pesäpaikka tietohallinnon alueelliselle kehittämiselle (Heikkilä 2003, 40; Kortelainen 2010) Osaamiskeskukset aktiivisesti mukana kansallisessa hankkeessa ja aluehankkeissa v lukien (Kortelainen 2010) Osaamiskeskukset tukemassa THL/Operin perustamista ja työn käynnistymistä Yhteistyö Stake-verkostossa ja kansallisissa hanketehtävissä, esim. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpanon tukeminen koko maassa lukien 13

14 Julkishallinnon konsultti Marco Steinberg (HS ): MAHDOTTOMAT TAVOITTEET - UUDEN ALKU! 14

15 Sote-tieto hyötykäyttöön strategia keskeiset linjaukset (STM) 1. Kansalainen: Pystyn itse 2. Ammattilainen: Kyvykkäät käyttäjät ja fiksut järjestelmät 3. Palvelujärjestelmä: Niukkenevat resurssit oikeaan käyttöön 4. Yhteiskunta: Tiedä ensin, johda sitten

16 Sote-tieto hyötykäyttöön strategia 2020 ( Strategian toimeenpano suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä Lähivuosia koskeva toimeenpanosuunnitelma valmistuu alkuvuonna 2015, ja sitä ylläpidetään koko strategiakauden ajan. Osa toimenpiteistä käynnistetään heti, osa myöhemmin. Toimeenpanoon liittyvät aineistot julkaistaan Innokylässä Sote-tieto hyötykäyttöön -otsikon alla.

17 Tuumasta toimeen tulevaisuudessa: Alueelliset sote-osaamiskeskittymät? Vahvemmat alueelliset, yliopistolliset sote-osaamiskeskittymät yliopistopaikkakunnille/yliopistollisten sairaaloiden kotikaupunkeihin (Oulu, Kuopio, Tampere, Turku ja Helsinki) Koordinoisivat ja tukisivat laajalla maantieteellisellä alueella tehtävää tutkimus-, koulutus- ja kehittämistyötä, uudistamisen tutkimustietoperustaisuus vahvemmaksi myös sosiaalihuollossa ja monilla rajapinnoilla Koordinointi/vastuu myös sote-tiedonhallinnan alueellisesta kehittämisestä, nepparin vastinpari kansallisen tason toimijoille Käytännössä paikallinen, alueellinen ja kansallinen/kansainvälinen (STM, THL ym.) yhteistyö hyötyisi systemaattisesta työnjaosta ja toimintojen yhteensovittamisesta P.S. Historian opetus: Pelkkä strateginen julistus ei saanut kehittämistyötä liikkeelle

18 Innostusta tarvitaan - näin se tarttuu (Aalto-Setälä ja Saarinen 2014, 10 18) Innostus vaatii rohkeutta sillä jo koulussa ja sen jälkeisessä opiskelu- ja työelämässä olemme oppineet, ettei ainakaan yleisellä paikalla kannata innostua. Ettei tulisi tulkituksi liian onnelliseksi eli hulluksi. Kyräilyn, latistamisen ja tukahduttamisen sijaan tarvitsemme innostumista uudeksi kansalaistaidoksi niin kansanterveydellisistä kuin taloudellisistakin syistä. Tunnekokemus välittyy ihmisestä sekunnin sadasosissa: tietoiseksi tunteistamme tulemme vasta noin sekunnin kuluessa. Innostus on energiaa, jolla yhteisön taidoista ja tahdosta syntyy jotakin merkittävää. 18

19 Lähteet Aalto-Setälä, Pauli & Saarinen, Mikael Innostus. Myötämanipuloinnin aakkoset. Helsinki: Talentum. Heikkilä, Matti & Kaakinen, Juha & Korpelainen, Niina Kansallinen sosiaalialan kehittämisprojekti - selvitysmiesten loppuraportti. STM työryhmämuistioita 2003:11. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Kauppila, Tarja Puheenvuoro II Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon keskustelufoorumi , Kuopio (UEF). Kortelainen, Pekka Strategiasta tietoyhteiskuntapolitiikaksi katsaus sosiaalihuollon tietotekniikan kansalliseen kehittämiseen. Teoksessa Pohjola, Kääriäinen ja Kuusisto-Niemi (toim.) Sosiaalityö, tieto ja teknologia. Jyväskylä: PS-kustannus, s Kuusisto-Niemi, Sirpa & Lehmuskoski, Antero Asiakastiedon kuvausmenetelmät sosiaalityössä. Teoksessa. Teoksessa Pohjola, Kääriäinen ja Kuusisto-Niemi (toim.) Sosiaalityö, tieto ja teknologia. Jyväskylä: PS-kustannus, s Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palvelujen tukena. Sote-tieto hyötykäyttöön strategia Kuvat: MS Office, Pixabay 19

20 Kiitos mielenkiinnostasi Tule Sinäkin mukaan keskusteluihin j yhteiseen työhön! Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus