Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu OPINTO-OPAS DIPLOMI-INSINÖÖRIN TUTKINTO

Transkriptio

1 Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu OPINTO-OPAS DIPLOMI-INSINÖÖRIN TUTKINTO

2 Julkaisija Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu Skinnarilankatu 34 PL Lappeenranta Vaihde Telefax (Opintotoimisto) Oppaan toimitus Yleistekstit: Pia Lampinen ja Päivi Viitakangas / Opintotoimisto Koulutusohjelmien osuudet: Helena Rautiainen / Tietotekniikka Minna Loikkanen / Konetekniikka Katri Tyster / Tuotantotalous Marjaana Lehtinen / Energia- ja ympäristötekniikka Sari Damstén / Kemiantekniikka Julia Vauterin / Sähkötekniikka ohjelmaan mahdollisesti tehtävistä muutoksista tiedotetaan osastojen ilmoitustauluilla sekä yliopiston kotisivuilla ISSN

3 Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 5 Opinto-oppaan käyttäjälle.. 6 Yliopiston lukuvuosi 7 I Opiskelu Lappeenrannan teknillisessä korkeakoulussa 8 Opiskeluoikeus ja lukuvuosi-ilmoittautuminen.. 8 Opintoneuvonta.. 9 Ilmoittautuminen opintojaksoille.. 9 Ilmoittautuminen kuulusteluihin Opintosuoritusten arvostelu ja rekisteröinti 10 Opintosuoritusten hyväksilukeminen. 10 Opintosuoritusote ja muut todistukset 10 Opintosuunnan valinta.. 11 Koulutusohjelman ja yliopiston vaihto 11 Diplomityö ja kypsyysnäyte.. 11 Tutkintotodistus.. 12 II Opiskelua tukevat palvelut 13 Opiskelijapalvelut.. 13 o Opintotoimisto 13 o Kansainväliset opiskelijapalvelut ja Urapalvelut o Oppimiskeskus Kirjasto 14 Opintotuki ja muita opintososiaalisia asioita III Tutkintojärjestelmä 15 Perustutkinto 15 Jatkotutkinnot.. 16 Täydennyskoulutus. 16 Erillisten opintojen suorittaminen. 17 Avoin yliopisto-opetus 17 IV Koulutusohjelmien opetussuunnitelmat ja opintojaksot 18 A. Tietotekniikan koulutusohjelma 19 o Osaston tuottamat opintojaksot 35 B. Konetekniikan koulutusohjelma 74 o Osaston tuottamat opintojaksot 89 C. Tuotantotalouden koulutusohjelma. 124 o Osaston tuottamat opintojaksot 141 D. Energiatekniikan koulutusohjelma 171 o Osaston tuottamat opintojaksot 189 E. Ympäristötekniikan koulutusohjelma F. Kemiantekniikan koulutusohjelma 235 o Osaston tuottamat opintojaksot 250 G. Sähkötekniikan koulutusohjelma. 276 o Osaston tuottamat opintojaksot V Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun opiskelijoiden opiskeluoikeus ja -mahdollisuudet muissa yliopistoissa 316 Kotimaiset yliopistot Tekniikan perusopiskelijan kansainväliset opiskelumahdollisuudet International study program IBTM 319 VI Tutkintoja ja opintoja koskevat säädökset 322 Opiskeluun kohdistuvat väärinkäytökset 322 VII Yliopiston hallinto 323 Sisällysluettelo Sivu

4 Sisällysluettelo VIII Diplomityöohjeet 324 Diplomityön aloittamiseen liittyvät valmistelut 324 Diplomityön aihe, ohjaajat ja tarkastajat. 324 Kypsyysnäyte Diplomityön tarkastus, arvostelu ja julkisuus. 325 Selostuksen kirjoittaminen ja muoto 327

5 5 LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN KORKEAKOULU Tekniikan ja talouden yliopisto Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu (LTKK) aloitti toimintansa Skinnarilan kampus otettiin käyttöön Yliopistosta on valmistunut noin 4300 diplomi-insinööriä sekä noin 470 kauppatieteiden maisteria. Perusopiskelijoiden määrä on noin 4100 ja lisensiaatin tai tohtorin tutkintoa suorittaa noin 500 jatko-opiskelijaa. Yliopiston opetus ja tutkimus suuntautuu seuraaviin LTKK:n tekniikan ja talouden osaamisen yhdistäviin aihealueisiin: Korkean teknologian metallirakenteet Metsäteollisuus Sähkö- ja tietotekniikkajärjestelmät Venäjä ja muut siirtymätaloudet Ympäristö ja energia Yritysten menestystekijät ja liiketoimintaosaaminen. Näillä perusteollisuuden, tieto- ja sähkötekniikan sekä talouden aloilla Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu on kansainvälisestikin merkittävä osaaja. Yliopiston alueellisena tehtävänä on vaikuttaa Etelä-Karjalan ja koko itäisen Suomen kehitykseen teknistä ja taloudellista sivistystä lisäämällä sekä yritystoiminnan syntymistä ja kehittymistä edistämällä.

6 6 OPINTO-OPPAAN KÄYTTÄJÄLLE Tämä opinto-opas sisältää tiedot Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun diplomi-insinöörin tutkintoon kuuluvista opinnoista. Oppaaseen on koottu koulutusohjelmien tutkintorakenteet ja opetussuunnitelmat opintojaksoineen. Lisäksi oppaassa esitellään perustietoja yliopistosta, tutkintojärjestelmästä sekä keskeisimmistä opiskeluun liittyvistä käytännön asioista. Tutustu oppaaseen huolellisesti, niin saat siitä mahdollisimman paljon hyötyä itsellesi! Oman koulutusohjelmasi osuuden lisäksi Sinun kannattaa tutustua tarkoin myös oppaan yleisiin osioihin, jotka on tarkoitettu kaikille opiskelijoille. Huolellinen perehtyminen opinto-oppaaseen antaa vastauksen moniin yleisiin, opintoihin liittyviin kysymyksiin. Opinto-oppaassa esitettyihin tietoihin saattaa tulla joitakin muutoksia lukuvuoden aikana. Niinpä Sinun kannattaa seurata aktiivisesti osastojen ja opintotoimiston ilmoitustauluja, sekä yliopiston kotisivuja ( ja ajat ja paikat löydät lukukausittain julkaistavasta lukujärjestyksestä ja kuulustelujen ajankohdat ilmenevät kuulustelujärjestyksestä. Nämä löytyvät myös yliopiston kotisivuilta ( Kauppatieteiden opetuksen tiedot löydät erillisestä kauppatieteiden maisterin oppaasta ja kieliopinnoista kerrotaan Kielikeskuksen opinto-oppaassa. Menestystä opiskeluusi! Päivi Viitakangas / Opintotoimisto

7 7 YLIOPISTON LUKUVUOSI Lukuvuoden periodit ja kuulusteluviikot: SYYSLUKUKAUSI 2002 KEVÄTLUKUKAUSI 2003 Periodit Periodit 1. periodi periodi periodi periodi Intensiiviviikko Kuulusteluviikot Kuulusteluviikot ja Kuulusteluviikkojen aikana kuulusteluja järjestetään päivittäin klo 9.15 ja klo alkaen. Lisäksi kuulusteluja järjestetään periodien aikana maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin klo alkaen. Kuulusteluviikkojen aikana ei pääsääntöisesti järjestetä muuta opetusta. Lukujärjestyksen opiskelija saa opintotoimistosta tai www-sivuilta osoitteesta Kuulustelujärjestys on nähtävillä opintotoimiston ulkopuolella olevalla ilmoitustaululla ja sen voi tulostaa www-sivuilta osoitteesta Kuulustelujärjestyksestä voi myös tarvittaessa ostaa kopioita opintotoimistosta. Lukuvuoden aikana tulevat muutokset luku- ja kuulustelujärjestyksiin löytyvät mm. edellä mainituilta www-sivuilta. Uusien opiskelijoiden info-viikko Joululoma

8 8 I Opiskelu Lappeenrannan teknillisessä korkeakoulussa Opiskeluoikeus ja lukuvuosi-ilmoittautuminen Opintojen suorittaja tarvitsee yliopiston opinto-oikeuden. Oikeutta suorittaa perustutkinto haetaan opiskelijavalinnoissa. Yksittäisten opintojaksojen tai opintokokonaisuuksien suorittamiseksi on anottava erillisopinto-oikeus. Myös LTKK:n avoimen yliopiston tai täydennyskoulutusohjelmien opiskelijat ovat yliopiston erillisopiskelijoita. Jokaisen, joka aikoo seurata opetusta tai osallistua harjoituksiin tai kuulusteluihin on ilmoittauduttava läsnäolevaksi sekä maksettava ylioppilaskunnan jäsenmaksu. Myös jatko-opiskelijan on ilmoittauduttava lukuvuosittain säilyttääkseen opinto-oikeutensa. Poissaolevaksi ilmoittautunut ei ole oikeutettu seuraamaan opetusta eikä osallistumaan kuulusteluihin. Ilmoittautumisaika Uusien opiskelijoiden toivotaan ilmoittautuvan perjantaihin mennessä, kuitenkin viimeistään perjantaina klo mennessä. Yliopiston kirjoilla jo olevien ns. "vanhojen" opiskelijoiden ilmoittautumisaika päättyy Opiskelija, joka ei ole ilmoittautunut määräaikaan mennessä, poistetaan opiskelijarekisteristä. Jos opiskelija haluaa myöhemmin kuitenkin jatkaa opintojaan, on hänen otettava yhteyttä opintotoimistoon. Tällöin on maksettava ylioppilaskunnan jäsenmaksun lisäksi uudelleenkirjoittautumismaksu 33. Ilmoittautumismenettely Jo kirjoilla oleville opiskelijoille postitetaan esitäytetty ilmoittautumislomake kesäkuussa. Ilmoittautuessaan opiskelijan on palautettava opintotoimistoon esitäytetty ilmoittautumislomake mahdollisine korjauksineen ja lisäyksineen allekirjoitettuna. Uusien opiskelijoiden on ilmoittautuessaan toimitettava opintotoimistoon paikan vastaanottamisilmoitus, täytetty ilmoittautumislomake sekä oikeaksi todistetut jäljennökset lukion päättö- ja ylioppilastodistuksesta tai muusta tutkintotodistuksesta. Ilmoittautumislomake toimitetaan opintotoimistoon mieluiten postitse. Lomakkeen voi palauttaa opintotoimistoon myös henkilökohtaisesti tai asiamiehen välityksellä. Ylioppilaskunnan jäsenmaksu on pakollinen kaikille läsnäolevaksi ilmoittautuville. Uudet opiskelijat saavat jäsenmaksulomakkeen alkusyksystä koti-/opiskelupaikkakuntansa osoitteeseen. HUOM! Myös poissaolevaksi ilmoittautuvien on täytettävä ilmoittautumislomake ja toimitettava se ilmoittautumisajan kuluessa opintotoimistoon. Nimen- ja osoitteenmuutokset Opiskelijan on itse pidettävä opintotoimistossa ja opiskelijarekisterissä olevat tiedot ajan tasalla. Voit päivittää mm. osoite- ja kotikuntatiedot, sähköpostiosoitteen sekä puhelinnumerot Web-Oodin kautta osoitteessa Jos Web-Oodin käyttö ei ole mahdollista, ilmoita em. muutokset suoraan opintotoimistoon.

9 9 Opintoneuvonta Opintoneuvonnalla edistetään ja tuetaan opiskelua ja autetaan opiskelijaa käyttämään opiskelumahdollisuuksia ja -palveluja mahdollisimman tehokkaasti. Uusille opiskelijoille järjestetään vuosittain ns. info-päivät heti lukuvuoden alussa. Tällöin mm. esitellään yliopistoa, osastoja ja opintoja sekä opastetaan opintojen alkuvaiheen käytännön kysymyksissä. Opintojen edetessä infotilaisuuksia järjestetään tarvittaessa. Moniin yleisimpiin opintoja koskeviin kysymyksiin löydät lisätietoja tästä oppaasta ja yliopiston kotisivuilta osoitteesta Henkilökohtaista opintoneuvontaa saat tarvitessasi opintosihteereiltä, opintoneuvojilta, tuutoreilta ja opettajilta. Lisäksi myös opintotoimiston ja koko yliopiston henkilökunta opastaa opiskelijoita tehtäviinsä kuuluvissa asioissa. Osastojen opintosihteerit ovat oman koulutusohjelmansa opintoasioiden asiantuntijoita. He antavat opintoihin liittyvää neuvontaa opiskelun aloittamisesta valmistumiseen asti. Opintosihteerit neuvovat mm. tutkintorakenteisiin liittyvissä asioissa (esim. aikaisempien opintojen hyväksiluku, muissa yliopistoissa suoritettujen opintojen liittäminen tutkintoon, opintojen korvaavuudet) sekä opastavat kysymyksissä, jotka liittyvät osastolla käsiteltäviin opiskelijoiden anomuksiin. Osastojen opintoneuvojat ovat itsekin opiskelijoita ja antavat henkilökohtaista neuvontaa opintoihin liittyvissä käytännön kysymyksissä. Heidän puoleensa voi kääntyä asioissa, jotka koskevat mm. tutkintorakennetta, opintosuuntien ja opintojaksojen valintaa sekä opiskelutekniikkaa yleensä. Opiskelijatuutorit opastavat uusia opiskelijoita opintojen alkuun. Uudet opiskelijat jaetaan lukuvuoden alun info-viikolla pienryhmiin, joiden vetäjinä toimivat vanhemmat opiskelijat eli opiskelijatuutorit. Pienryhmäohjaus kuuluu osana I vuosikurssin opiskelijoille tarkoitettuun opintojaksoon "Johdatus korkeakouluopintoihin". Opettajat ja assistentit ovat luonnollisesti omien oppiaineidensa ja opintojaksojensa parhaita asiantuntijoita ja antavat neuvontaa niihin liittyvissä kysymyksissä. He ovat tavattavissa vastaanottoaikoina. Osastoilla on lisäksi opettajatuutoreita, joiden antamista neuvontapalveluista saat lisätietoja omalta osastoltasi. Ilmoittautuminen opintojaksoille Opintojakson suorittamista varten opiskelijan on ilmoittauduttava opintojaksolle ennen sen alkua. HUOM! Ilmoittautuminen kullekin opintojaksolle on voimassa vain kyseisen lukuvuoden ajan. Ilmoittautuminen lukuvuoden opintojaksoille alkaa ja päättyy periodikohtaisesti alla olevan taulukon mukaan. Ilmoittautumisajat opintojaksoille 1. periodilla alkaville kursseille ilmoittautuminen päättyy klo periodilla alkaville kursseille ilmoittautuminen päättyy klo periodilla alkaville kursseille ilmoittautuminen päättyy klo periodilla alkaville kursseille ilmoittautuminen päättyy klo Opintojaksoille ilmoittaudutaan Web-Oodin kautta osoitteessa Samasta osoitteesta löytyvät myös Web-Oodin käyttöohjeet. Syyslukukauden luennot alkavat maanantaina ja kevätlukukauden luennot maanantaina Kielten opintojaksoille ilmoittautuminen Kielten syyslukukauden 2002 opintojaksoille (1. ja 2. periodille) ilmoittaudutaan Ilmoittautumisaika päättyy torstaina klo Kevätlukukauden 2003 (3. ja 4. periodille) ilmoittaudutaan Ilmoittautumisaika päättyy keskiviikkona klo HUOM! Kielikeskus ilmoittaa tarkemmin kielten opintojaksoille ilmoittautumisesta Kielikeskuksen opinto-oppaassa, ilmoitustaulullaan ja osoitteessa

10 10 Ilmoittautuminen oikeuttaa opiskelijan suorittamaan opintojakson ilmoittautumishetkellä voimassa olevien tutkintovaatimusten mukaan, mikäli suoritus tapahtuu opintojakson päättymisestä yhden vuoden aikana. Opintojakson toteutuksen edellytyksenä on, että sille ilmoittautuu vähintään viisi opiskelijaa. Ilmoittautuminen kuulusteluihin Opintojaksosta järjestetään kirjallinen kuulustelu yhden vuoden ajan sen päättymisestä, vähintään neljä kertaa. Opiskelijalla on neljä kuulustelukertaa yhdestä opintojaksosta. Kuulusteluun on ilmoittauduttava viimeistään viikkoa ennen kuulustelun järjestämistä (esim. kuulustelupäivä on maanantai, viimeinen ilmoittautumispäivä on edellisen viikon maanantai eli 6 kalenteripäivää + kuulustelupäivä). Ilmoittautumisen voi vielä peruuttaa 3 työpäivää (2 työpäivää + kuulustelupäivä) ennen kuulustelua. Kuulusteluihin ei voi jälki-ilmoittautua eikä opiskelija voi suorittaa kuin yhden kuulustelun kerrallaan. Kuulusteluihin ilmoittaudutaan Web-Oodin kautta osoitteessa Ilmoittautumisaika alkaa Opintosuoritusten arvostelu ja rekisteröinti Arvostelu Opintojakson ja tutkinnon tavoitteiden saavuttaminen arvioidaan suullisten ja kirjallisten kuulustelujen sekä harjoitustöiden avulla tai harkinnan mukaan muulla luotettavalla tavalla. Opintosuoritukset arvostellaan joko käyttämällä arvosteluasteikkoa kiitettävä (5), erittäin hyvä (4), hyvä (3), erittäin tyydyttävä (2), tyydyttävä (1) ja hylätty (0) tai käyttämällä arvosteluasteikkoa hyväksytty - hylätty Tutkintoasetuksen edellyttämä toisen kotimaisen kielen taito arvostellaan arvosanoilla hyvä (H) ja tyydyttävä (T). Rekisteröinti Opintosuoritukset rekisteröidään opintosuoritusrekisteriin (OODI, Opiskelun ja opetuksen tuen tietojärjestelmä). Rekisteriin merkitään opintojaksojen loppuarvosanat, diplomityötiedot, tutkintoon hyväksytyt muualla suoritetut opinnot, hyväksytty harjoittelu ja tutkinnon suorittaminen. Opintosuoritusten hyväksilukeminen Muissa yliopistoissa tai oppilaitoksissa suoritetuilla tutkinnoilla tai opinnoilla on mahdollisuus korvata osa diplomi-insinöörin tutkinnosta kunkin koulutusohjelman päättämällä tavalla. Eräiden aikaisempien tutkintojen (AMK- tai opistoinsinööri, tradenomi ja merkonomi) perusteella myönnettävistä korvaavuuksista löytyy lisätietoja tämän oppaan koulutusohjelmakohtaisista osuuksista. Lisätietoja ja ohjeita muiden tutkintojen tai yksittäisten opintojaksojen anomisesta tutkintoon saa uusien opiskelijoiden infotilaisuuksista ja osastojen opintosihteereiltä. Opintosuoritusote ja muut todistukset Opintotoimiston asiakaspalvelupisteestä saat pyydettäessä virallisen opintosuoritusotteen suorittamistasi opinnoista. Opintosuoritusotteen saa suomen- ja englanninkielisenä. Lisäksi voi saada ECTS-otteen (European Credit Transfer System), jossa opintoviikot ja arvosanat on muutettu ECTS-asteikon mukaisiksi. Viralliset opintosuoritusotteet ovat maksullisia (2,00 ). Pyydettäessä saat myös todistuksen yliopistossa kirjoilla olostasi, eli läsnäolotodistuksen. Läsnäolotodistuksen saa suomen- ja englanninkielisenä. Muista mainita mihin tarkoitukseen todistusta tarvitset, koska läsnäolotodistuksia on erilaisia käyttötarkoituksen mukaan.

11 11 Opiskelutodistukset, opintosuoritusotteet ym. henkilökohtaiset asiakirjat luovutetaan vain opiskelijalle itselleen, virkakäyttöön tai valtakirjaa vastaan. Sinun on siis esitettävä opiskelijakortti tai muu henkilöllisyystodistus. Opiskelija voi seurata omaa opintosuoritusrekisteriään myös Web-Oodin kautta. Web-Oodin kautta voit myös tilata epävirallisen opintosuoritusotteen suoraan omaan sähköpostiisi. Lisätietoja saat osoitteesta Opintosuunnan valinta Opintosuuntavalinnat ajoittuvat yleensä helmi-huhtikuuhun, jolloin tiedotetaan koulutusohjelmittain opintosuuntien valinnasta ja opiskelijoiden opintosuunta-anomukset käsitellään osastoneuvostoissa. Opintosuunta valitaan koulutusohjelmasta riippuen joko toisena tai kolmantena opiskeluvuonna. Insinööritutkinnon tai muita aiempia opintoja suorittaneet valitsevat opintosuunnan tavallisesti jo ensimmäisen opiskeluvuoden keväällä. Mikäli johonkin opintosuuntaan hakee enemmän opiskelijoita kuin siihen voidaan ottaa, opiskelijoiden valinnan perusteena voidaan käyttää määrällistä ja laadullista opintomenestystä sekä mahdollisen työkokemuksen laatua ja määrää. Koulutusohjelman ja yliopiston vaihto Opiskelija voi anoa koulutusohjelman ja yliopiston vaihtoa vuosittain helmikuun 15. päivään mennessä. Rehtori tekee asiassa päätöksen saatuaan vastaanottavan osaston osastoneuvoston lausunnon. Päätökset pyritään saamaan opiskelijoille huhtikuun loppuun mennessä. Koulutusohjelman vaihto tulee voimaan seuraavan lukuvuoden alusta 1.8. alkaen. Anomuksen hyväksymisen ehtona on, ellei ole muita erityisiä syitä, että hakijan valintapisteet olisivat pyrkimisvuonna riittäneet anottuun koulutusohjelmaan. Edellytyksenä on myös, että haettuun koulutusohjelmaan voidaan ottaa lisäopiskelijoita. Yliopiston vaihtoanomuksiin sovelletaan samoja periaatteita, paitsi muun kuin tekniikan alan opiskelijoiden kelpoisuus arvioidaan tapauskohtaisesti. Opiskelijalla voi olla LTKK:ssa opiskelupaikka yhdessä teknillistieteellisen alan koulutusohjelmassa ja yhdessä kauppatieteiden alan pääaineessa kerrallaan. Opiskeluoikeuden vaihtaminen teknillistieteellisestä alalta kauppatieteiden maisterin tutkintoon on mahdollista vain valintakokeen kautta. Koulutusohjelman ja yliopiston vaihtohakemukset palautetaan Hakijapalvelut-yksikköön (sijaitsee yliopiston pääaulan läheisyydessä, 2. krs:n aulassa) tai opintotoimistoon. Hakijapalveluista voit myös tiedustella omia valintapisteitäsi. Diplomityö ja kypsyysnäyte Diplomityö Diplomityö on diplomi-insinöörin tutkinnon opinnäyte, jolla opiskelija osoittaa perehtyneensä johonkin ammatillisen tehtäväalueen kannalta tieteellisesti ja yhteiskunnallisesti merkitykselliseen aiheeseen. Työ on tutkimustehtävän luonteinen, noin 6 kuukauden työpanoksen vaativa syventävä opintojakso, jonka laajuus tutkinnossa on 20 opintoviikkoa. Aiheen käsittelyssä opiskelijan on osoitettava kypsyyttä tehdä diplomityö itsenäisesti ja tehtyjen suunnitelmien mukaan. Opiskelija kirjoittaa työstä diplomityöohjeiden mukaisen selostuksen. LTKK:ssa noudatetaan vararehtorin hyväksymiä diplomityöohjeita, joihin opiskelijan on perehdyttävä ennen työn aloittamista. Diplomityöohjeet löytyvät tämän oppaan luvusta VIII ja osoitteesta Kypsyysnäyte Diplomi-insinöörin tutkintoon vaaditaan kypsyysnäyte, jolla osoitetaan suomen tai ruotsin kielen taitoa sekä perehtyneisyyttä diplomityön alaan. Osasto määrää kypsyysnäytteen

12 12 kirjoittamisajankohdan (lisätietoja osastojen käytännöistä saa opintosihteereiltä). Kypsyysnäytteen tarkastavat osastoneuvoston määräämä professori ja yliopiston hyväksymä kielentarkastaja. Arvosana on hyväksytty tai hylätty. Lisätietoja saa Kielikeskuksen opinto-oppaasta ja diplomityöohjeista. Tutkintotodistus Rehtori jakaa tutkintotodistukset lukuvuoden aikana kerran kuukaudessa pidettävässä valmistumistilaisuudessa. Valmistumistilaisuus on pienimuotoinen akateeminen juhla, johon kaikkien valmistuvien vieraineen toivotaan osallistuvan. Opintotoimisto ilmoittaa rehtorin vahvistamat valmistumistilaisuudet lukukausien alussa mm. opintotoimiston www-sivuilla osoitteessa Todistus anotaan ja valmistumistilaisuuteen ilmoittaudutaan toimittamalla anomus (lomake haop1c) liitteineen osaston opintosihteerille viimeistään neljä viikkoa ennen todistustenjakopäivää. Mikäli opiskelija ilmoittaa, ettei hän osallistu valmistumistilaisuuteen, todistus postitetaan kirjattuna kirjeenä tilaisuutta seuraavana työpäivänä. Anomuslomakkeen liitteineen saa opintotoimiston kotisivulta tai osaston opintosihteeriltä. Tutkintotodistukseen merkitään mm. koulutusohjelma, opintosuunta, mahdollinen syventymiskohde, tutkinnon kokonaisopintoviikkomäärä ja yleisarvosana, diplomityötiedot sekä maininta muualla suoritetuista opinnoista. Tutkinnon yleisarvosana määräytyy ilman diplomityötä ja vapaaehtoisia opintoja lasketun painotetun keskiarvon mukaan: Keskiarvo Tutkinnon arvosana 1,00-1,49 Tyydyttävä 1,50-2,49 Erittäin tyydyttävä 2,50-3,49 Hyvä 3,50-4,49 Erittäin hyvä 4,50-5,00 Kiitettävä Opiskelija on suorittanut tutkinnon oivallisesti, jos yleisarvosana on vähintään yli 4 ja diplomityön arvosana 4 tai 5. Oivallinen -arvosana voidaan antaa vain opiskelijalle, joka on suorittanut vähintään 30 ov LTKK:ssa asteikolla 1-5 arvioituna. Tutkintotodistuksen liitteinä ovat opintorekisteriote, englanninkielinen todistus suoritetusta tutkinnosta (Diploma Supplement) ja pyydettäessä erillinen todistus mahdollista tutkintoon kuulumattomista Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun opintojaksoista.

13 13 II Opiskelua tukevat palvelut Opiskelijapalvelut Opiskelijapalvelut-yksikköön kuuluvat opintotoimisto, kansainväliset opiskelijapalvelut ja urapalvelut sekä oppimiskeskus. Opiskelijapalvelut tuottaa opintoja tukevia peruspalveluita sekä opetuksen, opiskelun ja kansainvälistymisen tuki- ja kehittämispalveluita ja auttaa opiskelijoita työllistymisessä. Opiskelijapalveluiden asiakaspalvelupisteessä (yliopiston päärakennuksen 1. kerroksessa) opiskelija saa sekä opintotoimiston palveluja että kansainväliseen opiskelijavaihtoon liittyviä palveluja. Opiskelijapalveluiden asiakaspalvelupisteen ovet ovat avoinna ma - to klo pe klo Opintotoimisto Opintotoimisto sijaitsee yliopiston päärakennuksessa, 1. kerroksessa. Opintotoimistosta saat kaikkia opiskelijoita koskevaa yleistä neuvontaa ja palveluja mm. seuraavissa asioissa: lukuvuosi-ilmoittautuminen, opintojaksoille ja kuulusteluihin ilmoittautuminen opiskelutodistukset opinto-oppaat opintosuoritusten rekisteröinti, opintosuoritusotteet kuulustelujärjestys tutkintotodistukset ja opintotukiasiat. Kansainväliset opiskelijapalvelut ja Urapalvelut Yliopistossa toimii myös Kansainväliset opiskelijapalvelut ja Urapalvelut, joiden tarkoituksena on auttaa LTKK:n opiskelijoita kansainväliseen opiskelija- ja harjoittelijavaihtoon liittyvissä asioissa sekä työllistymisessä ja työuran suunnittelussa. Yhteyttä voit ottaa jo hyvissä ajoin suunnitellessasi kansainvälistä opiskelija- tai harjoittelijavaihtoa tai vaikka varsinainen työnhaku ei olisi vielä ajankohtaistakaan. Kansainväliset opiskelijapalvelut vastaa yliopiston kansainvälisen opiskelijavaihdon - niin lähtevien kuin tulevien opiskelijoiden toteuttamisesta. Kauttamme järjestyvät lukukauden tai vuoden mittaiset opiskelijavaihdot lähes kaikkialle maailmaan. Laajan ja kattavan yhteistyöverkostomme ansioista pystymme tarjoamaan runsaasti vaihtomahdollisuuksia yhteistyöyliopistossamme. Kansainvälisistä opiskelumahdollisuuksista lisää luvussa V Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun opiskelijoiden opiskeluoikeus ja opiskelumahdollisuudet muissa yliopistoissa. Kansainväliset opiskelijapalvelut organisoi International Business and Technology Management ohjelmaa, jonka opintojaksoja voivat ulkomaalaisten opiskelijoiden lisäksi suorittaa LTKK:n omat opiskelijat. ohjelmasta lisää luvussa V Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun opiskelijoiden opiskeluoikeus ja opiskelumahdollisuudet muissa yliopistoissa. Urapalvelujen tehtävänä on välittää harjoittelu-, lopputyö- ja työpaikkoja sekä kansainvälisiä harjoittelupaikkoja ja auttaa niiden hankinnassa. CV-tietokantapalvelun kautta välitämme työpaikkoja, mutta myös etsimme yrityksille uusia osaajia. Tietopalvelupisteessä opiskelijat voivat etsiä tietoa työpaikoista, työnantajista sekä työnhausta yleensä. Työnhaun apuna on maksutta käytettävissä puhelin, kopiokone, faksi ja tietokoneet. Urapalveluissa on saatavilla myös työvoimatoimiston palveluja.

14 14 Urapalvelut tarjoaa lisäksi taitoja työelämään hakeutumiseen ja eväitä työuran suunnitteluun. Tätä toteutetaan järjestämällä työnhakuun ja työelämään valmentavaa koulutusta sekä antamalla henkilökohtaista uraneuvontaa. LTKK:n Kv- ja Urapalvelut sijaitsee yliopiston päärakennuksessa, 1. kerroksessa. Kv- ja Urapalvelut on avoinna arkipäivisin klo Oppimiskeskus LTKK:n Oppimiskeskus tarjoaa LTKK:n opiskelijoille sekä opettajille tukea opiskelun ja opetuksen kehittämisessä sekä tieto- ja viestintätekniikan käytössä. Opiskelijoille palveluja tarjotaan omaehtoiseen neuvontapalveluin tuettuun opiskeluun tarkoitetussa tilassa (Tietotupa sekä Kurssitupa) salit Opetuksen kehittämistä Oppimiskeskus tukee erilaisten opetuksenkehittämishankkeitten myötä. Opetuksen laadun kehittämishanke tukee mm. oppimisen ohjaamisen, tuutoroinnin sekä opetuksen ja oppimisen arvioinnin kehittämistä. Virtuaaliyliopistohanke edistää tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä sekä verkko-opetusta LTKK:lla. Oppimiskeskus järjestää myös koulutusta LTKK:n henkilökunnalle. Kirjasto Kirjasto on korkeakoulun opiskelijoiden ja henkilökunnan sekä ulkopuolisten tiedontarvitsijoiden käytettävissä. Palvelumuodot ovat lainaus, tietopalvelu, kaukopalvelu, kopiopalvelu ja lehtikierto. Toimintaan kuuluu myös kirjastonkäytön ja tiedonhankinnan neuvontaa ja opastusta sekä kirjaston että oppimiskeskuksen tiloissa. Kirjasto on avoinna lukukausien aikana maanantaista torstaihin klo ja perjantaisin klo Lukukausien ulkopuolella ja kesällä kirjaston aukioloajat ovat maanantaista perjantaihin klo Opintotuki ja muita opintososiaalisia asioita Opintotuki Opintotukihakemukset ratkaistaan Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun opintotukilautakunnassa. Opintotukea koskeviin kysymyksiin vastaa opintotoimistossa osastosihteeri Minna Malaska, puh , Vastaanottoaika opiskelijoille on ma-to klo ja pe klo Tietoa opintotuesta ja opintotukilomakkeita saa opintotoimistosta sekä osoitteesta ja Lomakkeet palautetaan LTKK:n opintotoimistoon. Stipendit ja apurahat Opiskelijat voivat hakea erilaisia stipendejä, joista ilmoitetaan yliopiston ilmoitustauluilla. Muista apurahoista ja stipendeistä saa tietoa esim. Suomen ylioppilaskuntien liiton julkaisusta Apurahat ja opintotuki, joka löytyy mm. kirjastosta. Muut opintososiaaliset edut Muista opintososiaalisista kysymyksistä saa tietoa esim. ylioppilaskunnan julkaisemasta Fuksioppaasta. Oppaassa on tietoja mm. seuraavista aihepiireistä: opintojen rahoittaminen, asuntoasiat, verotus, terveydenhoitopalvelut ja opiskelija-alennukset.

15 15 III Tutkintojärjestelmä Perustutkinto Lappeenrannan teknillisessä korkeakoulussa voidaan suorittaa teknillistieteellisenä perustutkintona diplomi-insinöörin tutkinto. Diplomi-insinöörin tutkinto suoritetaan koulutusohjelmassa. Koulutusohjelma on tavoitteellinen monitieteinen opintokokonaisuus, joka suuntautuu johonkin teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttävään ammatilliseen tehtäväalueeseen ja sen kehittämiseen. Tutkintoon johtavat koulutusohjelmat: Tietotekniikan koulutusohjelma Konetekniikan koulutusohjelma Tuotantotalouden koulutusohjelma Energiatekniikan koulutusohjelma Ympäristötekniikan koulutusohjelma Kemiantekniikan koulutusohjelma Sähkötekniikan koulutusohjelma Opintojen mitoitus Opintojen laajuus määritellään opintoviikkoina (ov). Opintoviikko vastaa opiskelijan keskimääräistä 40 tunnin työpanosta opinnoille asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Työmäärään sisältyy harjoitusten, luentojen ja muun opetuksen tai ohjatun opiskelun lisäksi opiskelijan omatoiminen, itsenäinen työskentely, esim. tenttiin lukeminen. Opinnot järjestetään siten, että täystoimisesti opiskellen tutkintoon vaaditut opintojaksot voidaan suorittaa viiden lukuvuoden aikana. Tutkinnon rakenne Diplomi-insinöörin tutkinnon laajuus on 180 ov. Tutkinto koostuu perus- aine- ja syventävistä opinnoista sekä harjoittelusta. Vapaasti valittavien opintojen osuus tutkinnosta on vähintään 5 ov. Koulutusohjelmien tutkintorakenteet löytyvät tästä oppaasta kunkin koulutusohjelman osuuden alusta. Perusopinnot Perusopintojen tarkoituksena on tutustuttaa opiskelija teknillistieteellisen alan ja tieteellisen toiminnan perusteisiin, sekä antaa laaja-alaista pohjaa aine- ja syventäville opinnoille. Perusopintojen aihepiirit ovat kaikissa koulutusohjelmissa yhteiset ja ne koostuvat mm. matemaattisluonnontieteellisistä aineista ja kieliopinnoista. Saman koulutusohjelman opiskelijoille perusopinnot ovat pääsääntöisesti yhteiset. Aineopinnot Aineopinnoissa perehdytään koulutusohjelman keskeisten tieteenalojen teorioihin ja menetelmiin sekä ongelmakokonaisuuksiin. Tällöin kehitetään myös valmiuksia soveltaa teoriaopinnoissa omaksuttuja tietoja ammatillisen tehtäväalueen kehittämiseen ja käytännön ongelmien ratkaisemiseen. Aineopinnot aloitetaan osittain jo opintojen alussa rinnan perusopintojen kanssa. Syventävät opinnot Syventävät opinnot keskittyvät johonkin asianomaisen ammatillisen tehtäväalueen kannalta keskeiseen tieteellisesti ja yhteiskunnallisesti merkitykselliseen ongelmakokonaisuuteen. Opiskelu on tutkimusluonteista, ja tavoitteena on harjaantuminen tiedon soveltamiseen. Syventävät opinnot ovat pääosin opiskelijan oman koulutusohjelman järjestämiä opintojaksoja. Syventäviin opintoihin sisältyy diplomityö, jonka laajuus on 20 opintoviikkoa. Opintosuunnat Koulutusohjelman opetussuunnitelmassa on osa aineopinnoista ja syventävät opinnot suunnattu koko koulutusohjelmaa suppeammalle tehtäväalueelle tai ongelmakokonaisuuteen. Tällaista

16 16 erikoistumiseen tarkoitettua kokonaisuutta kutsutaan opintosuunnaksi. Opiskelijat valitaan hakemuksesta opintosuuntiin pääsääntöisesti toisen tai kolmannen opiskeluvuoden aikana. Opintosuunnat voivat edelleen jakaantua syventymiskohteisiin. Harjoittelu Tutkintoon sisältyy harjoittelua 6-10 opintoviikkoa. Kolme työviikkoa harjoittelua vastaa yhtä opintoviikkoa. Harjoittelu jakaantuu työympäristöharjoitteluun ja ammattiharjoitteluun. Työympäristöharjoittelu perehdyttää tulevan ammattialan fyysiseen ja sosiaaliseen ympäristöön, ja ammattiharjoittelu antaa opiskelijalle työelämässä tarvittavaa valmiutta soveltaa teoreettisia perustietoja käytännön työtehtäviin. Harjoittelun hyväksyy osaston määräämä harjoittelun tarkastaja. Teknologiayrittäjyyskoulutus LTKK järjestää kaikissa tekniikan koulutusohjelmissa teknologiayrittäjyyskoulutusta. Tästä oppaasta kunkin koulutusohjelman osuudesta löytyy tiedot yrittäjyysopinnoista ja niiden sijoittumisesta tutkintoon. Yrittäjyysopinnot ovat osa diplomi-insinöörin tutkintoa, ja ne antavat opiskelijalle valmiudet ryhtyä itsenäiseksi yrittäjäksi tai työskennellä toisen työnantajan palveluksessa yrittäjämäisesti. Teknistieteelliset opinnot muodostavat tutkinnon pääosan. Opiskelijat valitaan koulutukseen kerran vuodessa. Lisätietoja: professori Ahti Lehtomaa, puh , sähköposti Jatkotutkinnot Perustutkinnon (DI) suorittamisen jälkeen LTKK tarjoaa hyvät mahdollisuudet tekniikan lisensiaatin (TkL) ja tekniikan tohtorin (TkT) tutkinnon suorittamiseen. LTKK:lla on eri alojen palkallisia tutkijakoulutuspaikkoja runsaasti tarjolla jatko-opinnoista kiinnostuneille. Jatko-opintoja suunnittelevan opiskelijan tulee neuvotella jatko-opintojen aloittamisesta aiotun pääaineen professorin kanssa ja toimittaa jatko-opintoanomus osastoneuvostoon käsiteltäväksi. Rehtori päättää jatko-opinto-oikeudesta saatuaan lausunnon osastoneuvostolta. Täydennyskoulutus Korkeakoulun Koulutus- ja kehittämiskeskus tarjoaa mahdollisuuden jatkuvaan ammattitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen kauppatieteiden, tekniikan ja kielten aloilla. Tuotteina ovat täydennyskoulutusohjelmat, kurssit ja teemapäivät sekä avoin yliopisto. Lisäksi yrityksille tuotetaan räätälöityjä koulutuspalveluja. Työn ohessa suoritettava täydennyskoulutus on yleensä opintoviikkomitoitettua, maksullista ja hyödynnettävissä LTKK:n perus- tai jatkotutkinnoissa. Esimerkkejä koulutusohjelmista: Kauppatieteen täydennyskoulutusohjelma merkonomeille KATI Verkkoliiketoiminnan erikoistumisopinnot 20 ov Eurooppalainen hitsausteknikon pätevöitymiskoulutus EWT Laserasiantuntijakoulutus DEWECO englannin kielen koulutus metalliteollisuuden hitsaushenkilöstölle Lisätietoja: Koulutus- ja kehittämiskeskus PL 20 (Laserkatu 6) Lappeenranta Puh / Kirsi Silvennoinen Fax

17 17 Erillisten opintojen suorittaminen Muut kuin yliopiston tutkinto-opiskelijat voivat anoa rehtorilta erillisopinto-oikeutta suorittaa LTKK:n opintojaksoja. Erillisopinto-oikeuden anomisen perusteena voi olla esimerkiksi aikaisemman tutkinnon tai ammattitaidon täydentäminen tai opintojen sisällyttäminen toisen yliopiston tutkintoon. Erillisopinnot ovat yleensä maksullisia, mutta LTKK:n ja toisen yliopiston yhteistyösopimukseen perustuen opinnot voivat olla opiskelijalle maksuttomia. Anomuslomakkeita saa opintotoimistosta tai Excel-tiedostona osoitteesta Lomakkeet palautetaan opintotoimistoon. Avoin yliopisto-opetus Avoin yliopisto-opetus on pohjakoulutuksesta riippumatta kaikille avointa opetussuunnitelmien mukaista koulutusta ja sisällytettävissä tutkintoon. Koulutus toteutetaan kesäisin intensiivikursseina ja talvella iltaisin ja viikonloppuisin. Avoimen yliopiston opetus tarjoaa myös LTKK:n perusopiskelijoille lisämahdollisuuksia ja joustoa opintojen suorittamiseen. Jos osallistujamääriä joudutaan rajoittamaan, on etusijalla kuitenkin työelämässä oleva (ollut) aikuisväestö. Avoin yliopisto tarjoaa myös väylän yliopistotutkinnon suorittajaksi ns. väyläopintojen kautta. Väyläopinnoista saa lisätietoa avoimen yliopiston toimistosta ja www-sivuilta. Avoin yliopisto julkaisee erillisen ohjelman, josta selviää mm. kurssien opetusajat ja maksut sekä ilmoittautuminen. Ohjelmaa voi tilata LTKK:n avoimen yliopiston toimistosta puh Tietoa löytyy myös osoitteesta

18 18 IV Koulutusohjelmien opetussuunnitelmat ja opintojaksot Koulutusohjelman opetussuunnitelman jälkeen on jokaisesta osaston tuottamasta opintojaksosta lyhyt kuvaus, jossa on mainittu: opintojakson laajuus opintoviikkoina opintojakson opettaja tai vastuuhenkilö vuosikurssi, jonka aikana opintojakso suositellaan suoritettavaksi opintojakson tavoitteet sisältö opetus Kohdassa on mainittu luentojen ja harjoitusten tuntimäärät sekä opintojakson suoritustapa (kuulustelu/välikoe/erikoistyö). Mikäli opintojaksolle on määritelty esitietovaatimuksia, löytyvät ne otsikon Esitiedot kohdalta. Opintojaksoon liittyvä kirjallisuus on ilmoitettu Kirjallisuutta -kohdassa.

19 Tietotekniikka 19 A. Tietotekniikan koulutusohjelma Koulutusohjelman tavoitteet Koulutusohjelman tavoitteena on antaa opiskelijalle ammatilliset ja teoreettiset valmiudet sellaisilta tietotekniikan aloilta, joita tarvitaan teollisuuden ja tuotantoelämän tehtävissä. Koulutusohjelman tavoitteena on myös antaa valmius jatkokoulutukseen ja itsenäiseen opiskeluun jollakin tietotekniikan osa-alueella. Koulutusohjelmassa annetaan lisäksi perustiedot tekniikkaa tukevilta elektroniikan, fysiikan ja sovelletun matematiikan aloilta, mahdollisuus hankkia perustiedot jollakin Lappeenrannan teknillisessä korkeakoulussa edustettuna olevalla, tietotekniikkaa hyväksi käyttävällä opetusalalla, mahdollisuus taloudellisiin ja kaupallisiin opintoihin, tietotekniikan vieraskielisen kirjallisuuden käyttöön sekä kansainväliseen kanssakäymiseen vaadittava kielitaito, valmius ryhmä- ja projektityöskentelyyn. Koulutusohjelman ammatillinen tehtäväalue Ohjelman ammatillinen tehtäväalue on monipuolinen ja nopeasti kehittyvä. Keskeinen alue on teollisuuden ja tuotantoelämän tietotekniset järjestelmät, joissa yhdentyvät tietojenkäsittely ja tietoliikenne. Valitusta opintosuunnasta riippuen työtehtäviin kuuluvat ATK-suunnittelu- ja johtotehtävien lisäksi teollisuuden suunnittelu- ja tuotekehitystehtävät sekä tuotannonohjauksessa ja -valvonnassa esiintyvät tietotekniikan ja elektroniikan erikoissovellukset. Lisäksi toiminta-alueena voi olla tutkimus, konsultointi, myynti, opetus ja yrittäjyys. Koulutusohjelman opintosuunnat 1. tietojenkäsittelytekniikka 2. tietoliikennetekniikka 3. matemaattiset menetelmät 4. tutkijainsinööri 5. ohjelmistotekniikka 6. digitaalinen viestintätekniikka 1. Tietojenkäsittelytekniikan opintosuunnan valinneiden mahdollisia toiminta-alueita ovat mm: tietojenkäsittelyjärjestelmät ja ohjelmistojen suunnittelu, kehitys ja ylläpito teollisuusautomaatioon sekä teknilliseen laskentaan ja suunnitteluun liittyvien sovellusten kehittäminen 2. Tietoliikennetekniikan opintosuunnan valinneiden mahdollisia toiminta-alueita ovat mm.: tietoliikennejärjestelmien suunnittelu, kehitys ja ylläpitotehtävät tietoliikennelaitteistoihin ja -ohjelmistoihin liittyvät tuotekehitystehtävät 3. Matemaattisten menetelmien opintosuunnan valinneiden mahdolliset toiminta-alueet ovat samoja kuin tietojenkäsittelytekniikassa painottuen matemaattista osaamista vaativiin tehtäviin kehitys- ja tutkimussektorilla, esimerkiksi virtuaalisuunnittelu järjestelmien mallintaminen ja simulointi rakenteiden optimointi prosessien mallintaminen ja ohjaus suorituskyky ja taseanalyysit

20 20 Tietotekniikka moderni tuotannon ohjaus finanssijärjestelmät, riskien hallinta strateginen suunnittelu ja päätöksenteon tukijärjestelmät 4. Tutkijainsinöörin opintosuunnan valinneiden mahdolliset toiminta-alueet ovat samoja kuin tietojenkäsittelytekniikassa ja matemaattisten menetelmien alueella painottuen tutkimustehtäviin, kehitysprojekteihin ja tieteellisiä metodeja vaativiin tehtäviin, esimerkiksi tuotesuunnittelu ja testaustoiminta teknologiaintensiivisen tuotannon suunnittelu ja ohjaus järjestelmäkehitystehtävät teknisen tutkimuksen organisointi ja johtotehtävät tieteellinen laskenta ja tietämystekniikka tieteellinen tutkimus, jatko-opiskelu ja koulutustehtävät 5. Ohjelmistotekniikan opintosuunnan valinneiden mahdollisia toiminta-alueita ovat: ohjelmistojen suunnittelu, kehitys ja ylläpito ohjelmistoihin liittyvät tutkimus- ja tuotekehitystehtävät 6. Digitaalisen viestintätekniikan opintosuunnan valinneista koulutetaan ammattilaisia, jotka ymmärtävät digitaalisen tietoyhteiskunnan ja median rakenteet ja vuorovaikutukset. Opintosuunnan opinnot tietotekniikan osastolla painottuvat erityisesti tietoverkkojen ja tietoliikenteen teknologiaan ja digitaalisen sisältötuotannon alueelle. Painopistealueena ovat myös älykkäät tietojärjestelmät ja ratkaisut. Oleellista huomiota opetuksessa kiinnitetään sosioteknologiseen näkökulmaan kuluttajan ja uuden teknologian vuorovaikutuksessa. Opintosuunnasta valmistuneet tietotekniikan ammattilaiset kouluttautuvat myös hallitsemaan ja ymmärtämään tuotantoelämän ja kaupan uusia tietointensiivisiä toimintatapoja. Mahdollisia toiminta-alueita ovat: tieto- ja viestintäjärjestelmien suunnittelu ja toteuttaminen digitaalisten sisältöjen suunnittelu ja projektien johtaminen monimedian sisällöntuotanto ja tekniset ratkaisut älykkäät kuluttajapalvelut ihmisläheisten käyttöliittymien kehittäminen Mikäli opiskelija suuntautuu jatko-opintoihin, voi hän aloittaa suunnitelmalliset jatko-opinnot jo perusopintojen loppuvaiheessa. Kaikki ne suoritetut syventävien opintojen opintojaksot, jotka eivät kuulu perustutkintoon, hyväksytään jatko-opintosuorituksiksi. Koulutusohjelman rakenteesta: Koulutusohjelman rakenne on suunniteltu noudattamaan seuraavanlaista opintojen etenemistä: vuosi: Perusopinnot ja aineopinnot 3. vuosi: Opintosuuntien aineopinnot ja sivuaineopintoja 4. vuosi: Opintosuuntien syventäviä opintoja ja sivuaineopintoja. Opintosuuntaa anovilta vaaditaan vähintään 30 opintoviikkoa opintorekisteriin kirjattuja tutkinto-opintoja. Tutkijainsinöörin opintosuuntaan hakevilta edellytetään lisäksi keskimäärin 15 ov/läsnäololukukausi tutkijainsinöörin opintosuuntaan kuuluvien opintojaksojen arvosanojen keskiarvo yli 3,0. Opintojen etenemistä on syytä seurata, sillä ensimmäisten kahden vuoden opinnot (perusopinnot ja pakolliset yhteiset aineopinnot) on tarkoitettu esitiedoiksi opintosuuntien opinnoille ja siksi ne tulisi suorittaa ennen opintosuunnan opintojen aloittamista. Opintosuunnan syventäviä opintoja ei missään nimessä voi aloittaa ennen kuin kahden ensimmäisen vuoden opinnot on suoritettu. Mikäli kahden ensimmäisen vuoden opintoja ei ole suoritettu kolmannen opiskeluvuoden loppuun mennessä, tulee opiskelijan antaa selvitys opintojen hidastuneesta etenemisestä oman opintosuun-

21 Tietotekniikka 21 tansa opintorakenteesta vastaavalle henkilölle ja esittää suunnitelma puuttuvien suoritusten toteuttamiseksi. Tietotekniikan koulutusohjelman mukainen tutkinto (opintosuunnat 1-5): ov Perusopinnot 32,5 Aineopinnot 86,0 (min.) Syventävät opinnot 50,0 (min.) Vapaasti valittavat opinnot 5,5 Pakollinen harjoittelu 6,0 Yhteensä 180,0 (min.) Lisäksi voidaan suorittaa vapaaehtoisia opintojaksoja. Ne kuuluvat tutkintoon ja merkitään todistukseen, mutta niiden arvosanoja ei lasketa mukaan tutkinnon yleisarvosanaan. Aine- ja syventävissä opinnoissa on vaihtoehtoisuutta, eikä opintojaksojen laajuuksien summaksi välttämättä tule tarkalleen yllä mainitut opintoviikkomäärät. Siksi ne on mainittu minimimäärinä. Diplomityön oleellinen osa on diplomityöesitelmän pitäminen. Tämä on pidettävä ennen työn hyväksymistä osastoneuvoston kokouksessa. Esitelmä pidetään erikseen sovittavana aikana. Valinnaisuutensa ja suuntautumisensa puolesta opinnot jakautuvat seuraavasti. Numerot 1-5 esiintyvät jäljempänä tutkintovaatimusten otsikoissa. ov 1. Perusopinnot, jotka ovat pakollisia, kieliopinnot kuitenkin sisällöltään valinnaisia 32,5 2. Kaikille opintosuunnille pakolliset aineopinnot 40,0 3. A, B, C, T, O. Opintosuuntien mukaiset aine- ja syventävät opinnot 71,0 / 81,0 4. Sivuaineopinnot 25,0 / 15,0 muista koulutusohjelmista tietotekniikan opintosuuntien mukaisia poikkitieteellisiä opintoja 5. Vapaasti valittavat opinnot ja 5,5 Pakollinen harjoittelu 6,0 Yhteensä 180,0 Opiskelija voi sisällyttää syventävien opintojen vaihtoehtoisiin opintojaksoihin Joensuun ja Kuopion yliopiston syventävien opintojen opintojaksoja sopimalla asiasta opintosuunnasta vastaavan professorin kanssa. Opiskelijalle kirjataan LTKK:ssa se opintoviikkomäärä, minkä opintojaksosta saa opintojakson järjestävässä yliopistossa. Opiskelijoita kehotetaan seuraamaan myös avoimen yliopiston ja Lappeenrannan kesäyliopiston tarjontaa. ei välttämättä jakaudu tasan tässä ilmoitetuille periodeille. Periodit on jätetty mainitsematta useimmista harjoitus- ja työkursseista. Jos vuosikurssit on ilmaistu kauttaviivoilla, esim. III/IV, opintojakso tuotetaan vain joka toinen vuosi. Jos opintojakson nimi on esitetty tutkintorakenteessa englanniksi, niin se on suunniteltu pidettäväksi englannin kielellä. 1 Perusopinnot 32,5 ov vsk per. ov / Matematiikka A tai I Matematiikka L Matematiikka B I Tietotekniikan perusteet I Ohjelmoinnin perusteet A I Johdatus korkeakouluopintoihin I 1 0, Kieliopinnot I Puheviestintä II 2

22 22 Tietotekniikka / Fysiikka T tai I Fysiikka L Elektroniikan perusteet B II Aineopinnot 40,0 ov vsk per. ov Diskreetit mallit ja menetelmät I Numeerinen analyysi II Tilastomatematiikan perusteet II Tietojenkäsittelyn perusteet I Tietorakenteet ja C-kieli I Algoritmien suunnittelu II Käyttöjärjestelmät II Tietoliikennetekniikan perusteet 1 II Tietoliikennetekniikan harjoitustyöt II Tiedonhallintajärjestelmät II Työaseman käytön perusteet II Mikrotietokoneohjelmistot I Ohjelmistotekniikka II Olio-ohjelmoinnin perusteet II Digitaalitekniikka II 1 2 3A Tietojenkäsittelytekniikan opintosuunta Pakolliset opinnot ov Aineopintoja 10 ov vsk per. ov Unix and System Programming III Languages, Compilers and Interpreters III Interactive Information Systems and User Interfaces III Syventäviä opintoja ov **) vsk per. ov * Pattern Recognition IV * Machine Vision IV Tietojenkäsittelytekniikan seminaari IV * Artificial Intelligence III/IV * Soft Computing III/IV * Introduction to Parallel Computing IV Tietotekniikan erikoistyöt IV Object-oriented Programming III Diplomityö IV- 20 *) Keskenään vaihtoehtoiset opintojaksot, valittava yksi näistä. Vaihtoehtoiset opinnot vähintään ov Vaihtoehtoisten opintojen luettelosta valitaan aineopintoja vähintään 11 ov ja syventäviä opintoja vähintään ov. **) **) Syventäviä opintoja yhteensä 50 ov.

23 Tietotekniikka 23 3B Tietoliikennetekniikan opintosuunta Pakolliset opinnot 45 ov Aineopintoja 11 ov vsk per. ov Communications Software and Architecture III Communication Software Laboratory Works III Tietokoneverkot ja datasiirto II TCP/IP -perusteet III Syventäviä opintoja 34 ov vsk per. ov * Lähiverkot -erikoistyökurssi IV * Optical Communications IV ** Tietoliikennetekniikan seminaari IV ** Seminar on Performance Analysis IV * Tietoliikenteen ryhmätyökurssi IV Tietotekniikan erikoistyöt IV Diplomityö IV- 20 *) Keskenään vaihtoehtoiset opintojaksot. **) Keskenään vaihtoehtoiset opintojaksot. Vaihtoehtoiset opinnot vähintään 26 ov Vaihtoehtoisten opintojen luettelosta valitaan aineopintoja vähintään 10 ov ja syventäviä opintoja vähintään 16 ov. 3C Matemaattisten menetelmien opintosuunta Pakolliset opinnot 51 ov Aineopintoja 11 ov vsk per. ov Moniulotteinen integrointi III 1 1, Vektorikentät III 2 1, Matriisilaskenta II Lineaarinen optimointi III Simulointi IV 2 3 Syventäviä opintoja 40 ov vsk per. ov Funktionaalianalyysi IV Epälineaarinen optimointi III/IV Sovelletun matematiikan erikoistyöt IV Matemaattinen mallinnus III Mallien tilastollinen analyysi IV Mallinnus sumeassa ympäristössä III 2 2 Diplomityö IV- 20 Vaihtoehtoiset opinnot vähintään 20 ov Vaihtoehtoisten opintojen luettelosta valitaan aineopintoja vähintään 10 ov ja syventäviä opintoja vähintään 10 ov 3T Tutkijainsinöörin opintosuunta Pakolliset opinnot 53 ov Aineopintoja 16 ov vsk per. ov Moniulotteinen integrointi III 1 1, Vektorikentät III 2 1, Matriisilaskenta II 4 2

24 24 Tietotekniikka Kompleksianalyysi III Integraalimuunnokset III Simulointi IV Moderni fysiikka II Syventäviä opintoja 37 ov vsk per. ov Koesuunnittelu III/IV * Sovelletun matematiikan erikoistyöt IV Matemaattinen mallinnus III ** Tietojenkäsittelytekniikan seminaari IV Performance Analysis of Telecommunication IV Systems ** Tietoliikennetekniikan seminaari IV * Tietotekniikan erikoistyöt IV ** Ohjelmistotekniikan seminaari IV ** Digitaalisen viestintätekniikan seminaari IV Diplomityö IV- 20 *) Keskenään vaihtoehtoiset opintojaksot. **) Keskenään vaihtoehtoiset opintojaksot. Vaihtoehtoiset opinnot vähintään 28 ov Vaihtoehtoisten opintojen luettelosta valitaan aineopintoja vähintään 15 ov ja syventäviä opintoja vähintään 13 ov. 3O Ohjelmistotekniikan opintosuunta Pakolliset opinnot 48 ov Aineopintoja 13 ov vsk per. ov Tietojärjestelmät ja systeemisuunnittelu III Unix and System Programming * III Interactive Information Systems and User III Interfaces Projektityöskentely IV Ohjelmistotuotannon kontekstien hallinta * III Syventäviä opintoja 35 ov vsk per. ov Soft Computing III/IV Tietotekniikan erikoistyöt IV Ohjelmistotekniikan seminaari IV Object-oriented Programming III Diplomityö IV- 20 *) Keskenään vaihtoehtoiset opintojaksot. Vaihtoehtoiset opinnot vähintään 23 ov Vaihtoehtoisten opintojen luettelosta valitaan aineopintoja vähintään 8 ov ja syventäviä opintoja vähintään 15 ov. 3 ABCTO Opintosuuntien vaihtoehtoiset opinnot Aineopintoja Sovelletun matematiikan kursseja vsk per. ov Moniulotteinen integrointi III 1 1, Vektorikentät III 2 1, Matematiikan tutorkurssi II-V 1-4 2

25 Tietotekniikka Matriisilaskenta II Differentiaaliyhtälöt III Kompleksianalyysi III Integraalimuunnokset III Lineaarinen optimointi III Matemaattiset ohjelmistot III Simulointi IV 2 3 Tietojenkäsittelytekniikan kursseja vsk per. ov Tietokoneavusteinen suunnittelu III Tietojärjestelmät ja systeemisuunnittelu III Ohjelmistotuotannon prosessi, Case Study IV Internet Programming II Unix and System Programming III Languages, Compilers and Interpreters III Interactive Information Systems and User III Interfaces Projektityöskentely IV Tietokonegrafiikan perusteet II Ohjelmistotuotannon kontekstien hallinta III Verkko-opetustekniikat IV 1 2 Tietoliikennetekniikan kursseja vsk per. ov Tietoliikennetekniikan perusteet 2 III Langaton sovelluskehitys IV Communications Software and Architecture III Communication Software Laboratory Works III Teletraffic Theory III Tietoturvan perusteet III Telematiikka III Nopeat tiedonsiirtoverkot III Siirtyvä tietoliikenne III Tietokoneverkot ja datasiirto II TCP/IP -perusteet III Älyverkot III Tietoliikenne ja liiketoiminta -seminaarikurssi III Monimedian jakelukanavat I Multimediajärjestelmät IV Monimedian työkurssi III Audio-/Videotuotanto III Digitaalivalokuvaus I II 4 2 Sähkötekniikan osaston kursseja vsk per. ov Moderni fysiikka II Sovellettu optiikka III Sähköiset piirit I Signaalien digitaalinen käsittely III Mikroprosessorit A III Kielikeskuksen opintoja vsk per. ov Kieliopinnot 1-5 Kursseja, joita suositellaan valittaviksi ohjelmistotekniikan vsk per. ov opintosuunnan opiskelijoille Ohjelmistotuotannon prosessi, Case Study IV Internet Programming II Langaton sovelluskehitys IV Communications Software and Architecture III Communication Software Laboratory Works III 3-4 3

26 26 Tietotekniikka Tietoturvan perusteet III Tietokoneverkot ja datasiirto II TCP/IP -perusteet III Languages, Compilers and Interpreters III Tietoyhteiskunta: kehittyminen ja nykytila I 3 2 Syventäviä opintoja Sovelletun matematiikan kursseja vsk per. ov Funktionaalianalyysi IV Numeerisen analyysin erityisopintojakso IV Tuotantoelämän tilastomatematiikka III Koesuunnittelu III/IV Diskreetti optimointi III/IV Epälineaarinen optimointi III/IV Matemaattisten menetelmien erityisopintojakso IV Matemaattinen mallinnus III Mallien tilastollinen analyysi IV Mallinnus sumeassa ympäristössä III Systeemianalyysin perusteet IV 4 3 Tietojenkäsittelytekniikan kursseja vsk per. ov Pattern Recognition IV Machine Vision III Tietojenkäsittelytekniikan seminaari IV Artificial Intelligence III/IV Soft Computing III/IV Object-oriented Programming III Evoluutioalgoritmit III Tietoliikennetekniikan kursseja vsk per. ov Lähiverkot -erikoistyökurssi IV Suojatut tietoyhteydet IV Digitaalisen viestintätekniikan seminaari IV Telematiikan erikoiskurssi IV Introduction to Parallel Computing IV Rinnakkaisalgoritmien suunnittelu IV/V Rinnakkaislaskennan jatkokurssi IV/V Performance Analysis of Telecommunication IV Systems Quality of Services in Communication Systems V Object-oriented Design of Telecommunication IV Systems Optical Communications IV Protokollasovellusten erityiskysymyksiä V Älyverkot -työkurssi IV Tietoliikennetekniikan seminaari IV Seminar on Performance Analysis IV Tietoliikenteen ryhmätyökurssi IV Sähkötekniikan kursseja vsk per. ov Optoelektroniikka III Digitaalinen suodatus III/IV Kursseja, joita suositellaan valittaviksi ohjelmistotekniikan vsk per. ov opintosuunnan opiskelijoille Epälineaarinen optimointi III/IV Mallinnus sumeassa ympäristössä III Pattern Recognition IV Machine Vision III 3-4 4

27 Tietotekniikka Artificial Intelligence III/IV Lähiverkot -erikoistyökurssi IV Suojatut tietoyhteydet IV Introduction to Parallel Computing IV Object-oriented Design of Telecommunication IV Systems Tietoliikenteen ryhmätyökurssi IV Evoluutioalgoritmit III Sivuaineopinnot 25/15 ov Sivuaineopintojen laajuus on 25 ov paitsi tutkijainsinööreillä 15 ov Sivuaineopinnot valitaan seuraavista ryhmistä (4A-4J) siten, että kukin valittu ryhmä muodostaa vähintään 10 ov:n kokonaisuuden. 4A Tietotekniikan sivuaineopintoryhmä Tähän ryhmään voidaan sisällyttää jonkin muun tietotekniikan opintosuunnan tuottamia opintojaksoja siten, että ko. opintosuunnan pakolliset aineopinnot sisältyvät niihin. Jonkin muun opintosuunnan mukaisilla opinnoilla tarkoitetaan muun kuin opiskelijan oman opintosuunnan (laitoksen) tuottamia opintojaksoja. 4B Poikkitieteellinen sivuaineopintoryhmä Tähän ryhmään voidaan hyväksyttää erillisellä anomuksella yliopistoissa, korkeakouluissa tai ammattikorkeakouluissa suoritettuja kokonaisuuksia. Hyväksyntä haetaan kulloinkin osaston opintorakenteesta vastaavalta henkilöltä. 4C Sähkötekniikan sivuaineopintoryhmä Tähän ryhmään voidaan hyväksyttää kokonaisuuksia sähkötekniikan osaston opintosuuntien opinnoista 4D Liiketaloustieteen ja yritystoiminnan sivuaineopintoryhmä Tähän ryhmään voidaan hyväksyttää approbatur tai vastaavan laajuinen kokonaisuus kauppatieteiden osaston opintoja. 4E Tuotantotalouden sivuaineopintoryhmä Tähän ryhmään voidaan hyväksyttää kokonaisuuksia tuotantotalouden osaston opintosuuntien opinnoista. 4F Konetekniikan sivuaineopintoryhmä Tähän ryhmään voidaan hyväksyttää kokonaisuuksia konetekniikan osaston opintosuuntien opinnoista. 4G Kemiantekniikan sivuaineopintoryhmä Tähän ryhmään voidaan hyväksyttää kokonaisuuksia kemiantekniikan osaston opintosuuntien opinnoista. 4H Energiatekniikan sivuaineopintoryhmä Tähän ryhmään voidaan hyväksyttää kokonaisuuksia energia- ja ympäristötekniikan osaston opintosuuntien opinnoista. 4 I Ympäristötekniikan sivuaineopintoryhmä Tähän ryhmään voidaan hyväksyttää kokonaisuuksia energia- ja ympäristötekniikan osaston ympäristötekniikan koulutusohjelman opinnoista. 4J Teknologiayrittäjyys Teknologiayrittäjyyteen erikoistuvat opiskelijat valitsevat koko teknologiayrittäjyyden ryhmän 20 ov ja täydentävät sitä tukevilla tietotekniikan, tuotantotalouden tai kauppatieteiden opinnoilla 25 opintoviikkoon.

28 28 Tietotekniikka Teknologiayrittäjyys vsk per. ov Tuotantotalouden perusteet I Ideasta tuotteeksi: innovaatiojohtamisen I perusteet Teollisuusoikeudet liiketoiminnan tukena II Liiketoimintasuhteet ja verkostot I Oman yrityksen perustaminen II Liiketoimintasuunnitelman laatiminen II Yrityksen kehittäminen III Vapaasti valittavat opinnot, harjoittelu ja kieliopinnot Vapaasti valittaviin opintojaksoihin voidaan sisällyttää mikä tahansa korkeakoulussa opetettava opintojakso. Pakollisen harjoittelun ylityksen tuottamat lisäopintoviikot (enintään 4 ov), sekä ylimääräiset kieliopinnot, jotka eivät sisälly perus- ja aineopintoihin ja Kuntoliikunta luetaan vapaasti valittavien opintojaksojen opintoviikkoihin. Tutkintoon voi sisällyttää kieliopintoja enintään 14,5 ov (perus- ja aineopinnot, vapaasti valittavat opinnot). Digitaalisen viestintätekniikan opintosuunta Opinnot koostuvat perusopinnoista, aineopinnoista ja syventävistä opinnosta. 180 opintoviikon opintokokonaisuuteen kuuluu lisäksi pakollista harjoittelua ja edelleen vapaasti valittavia opintoja. Opintosuunnan Yhteiset pakolliset opinnot koostuvat tietotekniikan, tuotantotalouden ja kauppatieteiden opintojaksoista. Osastokohtaiset pakolliset opinnot ovat tietotekniikan opintoja. Muihin pakollisiin opintoihin kuuluvat mm. pakolliset kieli- ja viestintäopinnot. Syventävät opinnot sisältävät pakollisia opintoja ja niiden lisäksi tulee valita opintojaksoja kahdesta syventävien aihepiirien modulista. Yhteiset valinnaiset opinnot on valittava niin, että ne tukevat syventäviä opintoja. Digitaalisen viestintätekniikan opintosuunnan tutkintorakenne (opintosuunta 6): ov Yhteiset pakolliset opinnot 42,0 Osastokohtaiset pakolliset opinnot 47,5 Muut pakolliset opinnot 11,5 Syventävät opinnot 52,0 (min) Yhteiset valinnaiset opinnot 15,0 (min.) Vapaasti valittavat opinnot Pakollinen harjoittelu 6,0 6,0 Yhteensä 180,0 (min.) Opintojaksot on esitetty seuraavissa taulukoissa suoritusvuoden mukaisessa järjestyksessä. Yhteiset pakolliset opinnot 42 ov Osasto / opinto vsk per. ov Tietoyhteiskunta: kehittyminen ja nykytila Tite / perus I Monimedian jakelukanavat Tite / perus I Tietokoneverkot ja datasiirto Tite / aine II Tietoturvan perusteet Tite / aine III Telematiikka Tite / aine III Ideasta tuotteeksi: innovaatiojohtamisen Tuta / aine II perusteet Markkinoinnin peruskurssi Tuta / perus III Liiketoimintasuhteet ja -verkostot Tuta / aine III Teollisuusyrityksen arvoverkot Tuta / aine III Sähköinen liiketoiminta Tuta / syventävä IV 1-2 4

29 Tietotekniikka Kansantalous, makroteoria Kati / approbatur I Tietojohtamisen perusteet Kati / approbatur I Informaatioaikakauden taloustiede Kati / approbatur II Virtuaaliorganisaatiot ja niiden johtaminen Kati / approbatur II 2 4 Osastokohtaiset pakolliset opinnot 47,5 ov Osasto / opinto vsk per. ov Matematiikka L Tite / perus I Tietotekniikan perusteet Tite / perus I Ohjelmoinnin perusteet A Tite / perus I Luonnontieteet tietoyhteiskunnassa Tite / perus I Johdatus korkeakouluopintoihin Tite / perus I 1 0, Diskreetit mallit ja menetelmät Tite / aine I Tietojenkäsittelyn perusteet Tite / aine I Tietorakenteet ja C-kieli Tite / aine I Tilastomatematiikan perusteet Tite / aine II Tietoliikennetekniikan perusteet 1 Tite / aine II Tietoliikennetekniikan harjoitustyöt Tite / aine II Tiedonhallintajärjestelmät Tite / aine II Ohjelmistotekniikka Tite / aine II Olio-ohjelmoinnin perusteet Tite / aine II Tietoliikenne ja liiketoimintaseminaarikurssi Tite / aine III Ohjelmistotuotannon kontekstien hallinta Tite / aine III Muut pakolliset opinnot 11,5 ov Osasto / opinto vsk per. ov Kieliopinnot Tite / perus I Viestintäopinnot* Tite / perus I/II 4, Tuotantotalouden perusteet Tuta / perus II 3 3 *) Opintojaksot Puheviestintä 2 ov ja 07081xxxx Kirjallinen viestintä 1,5 ov (opintojakson kolmesta vaihtoehdosta valitaan yksi; ks. kielikeskuksen opinto-opas) ovat pakollisia viestinnän opintoja. Lisäksi opiskelija valitsee muista viestinnän kursseista 1 ov pakollisiin viestinnän opintoihin. Syventävät opinnot 52 ov : Pakolliset syventävät opinnot 29 ov Osasto / opinto vsk per. ov Tietotekniikan erikoistyöt Tite / syventävä IV Digitaalisen viestintätekniikan seminaari Tite / syventävä IV Diplomityö Tite / syventävä IV- 20 Seuraavista syventävistä aihepiireistä on valittava kaksi, joista on suoritettava vähintään 23 ov siten, että kummastakin aihepiiristä tulee suoritettua vähintään 10 ov (esim. modulista tuotanto 12 ov ja modulista Tietoliikenne vähintään 11 ov). Syventävät aihepiirit 23 ov Ohjelmistotekniikka Osasto / opinto vsk per. ov Soft Computing Tite / syventävä III/IV Object-oriented programming Tite / syventävä III Introduction to Parallel Computing Tite / syventävä IV Object-oriented Design of Telecommunication Tite / syventävä IV Systems Tietoliikenteen ryhmätyökurssi Tite / syventävä IV 2-4 5

30 30 Tietotekniikka tuotanto Osasto / opinto vsk per. ov Digitaalivalokuvaus II Tite / syventävä III International business methods Tuta / syventävä IV Tietojohtaminen ja tuotekehitys Tuta / syventävä IV Tuotetiedon hallinta Tuta / syventävä IV Liiketoimintaprosessien tiedonhallinta Tuta / syventävä IV Tietoliikenne Osasto / opinto vsk per. ov Lähiverkot erikoistyökurssi Tite / syventävä IV Suojatut tietoyhteydet Tite / syventävä IV Object-oriented Design of Telecommunication Tite / syventävä IV Systems Älyverkot -työkurssi Tite / syventävä IV Protokollasovellusten erityiskysymyksiä Tite / syventävä V Älykäs laskenta Osasto / opinto vsk per. ov Machine Vision Tite / syventävä III Artificial Intelligence Tite / syventävä III/IV Soft Computing Tite / syventävä III/IV Evoluutioalgoritmit Tite / syventävä III Pattern Recognition Tite / syventävä IV Seuraavista yhteisistä valinnaisista opinnoista suositellaan suoritettavaksi opintoja sekä tietotekniikan, tuotantotalouden että kauppatieteiden opintojaksoista. Vaaditun minimin (15 ov) lisäksi yhteisistä valinnaisista opintojaksoista voi valita vapaasti valittaviin opintoihin 6 ov. Yhteiset valinnaiset opinnot 15 ov Osasto / opinto vsk per. ov Matematiikka B Tite / perus I Mikrotietokoneohjelmistot Tite / aine I Matriisilaskenta Tite / aine II Numeerinen analyysi Tite / aine II Algoritmien suunnittelu Tite / aine II Käyttöjärjestelmät Tite / aine II Internet Programming Tite / aine II Työaseman käytön perusteet Tite / aine II Tietokonegrafiikan perusteet Tite / aine II Digitaalivalokuvaus I Tite / aine II Differentiaaliyhtälöt Tite / aine III Lineaarinen optimointi Tite / aine III Matemaattiset ohjelmistot Tite / aine III Tietokoneavusteinen suunnittelu Tite / aine III Tietojärjestelmät ja systeemisuunnittelu Tite / aine III Tietoliikennetekniikan perusteet 2 Tite / aine III Communications Software and Architecture Tite / aine III Communication Software Laboratory Works Tite / aine III Teletraffic Theory Tite / aine III Siirtyvä tietoliikenne Tite / aine III TCP/IP perusteet Tite / aine III Älyverkot Tite / aine III Unix- and system programming Tite / aine III Languages, Compilers and Interpreters Tite / aine III Interactive Information Systems and User Tite / aine III Interfaces Monimedian työkurssi Tite / aine III Audio-/Videotuotanto Tite / aine III Simulointi Tite / aine IV Ohjelmistotuotannon prosessi Tite / aine IV 3-4 3

31 Tietotekniikka Langaton sovelluskehitys Tite / aine IV Telematiikan erikoiskurssi Tite / aine IV Projektityöskentely Tite / aine IV Verkko-opetustekniikat Tite / aine IV Multimediajärjestelmät Tite / aine IV Venäjän yhteiskunta ja talous Tuta / perus II Venäjän kaupan perusteet Tuta / perus II Johdon laskentatoimen peruskurssi Tuta / perus III Laatujohtamisen peruskurssi Tuta / perus III Oman yrityksen perustaminen Tuta / perus III Strateginen johtaminen yrityksessä Tuta / aine III Yrityssuunnittelu Tuta / aine III Osto- ja kulutuskäyttäytyminen Tuta / aine III Liiketoimintasuunnitelman laatiminen Tuta / aine III Elektroniikan perusteet B Säte / perus I Digitaalitekniikka Säte / aine II Signaalien digitaalinen käsittely Säte / aine III Kansantalous, mikroteoria Kati / approbatur I Yksityisoikeuden perusteet Kati / approbatur I Yrittäjyys ja pk-yritysten johtaminen Kati / approbatur I Ihmisten ja työyhteisön johtamisen perusteet Kati / approbatur I Export Marketing Kati / approbatur II Informaatio- ja teknologiaoikeus Kati / cum laude III 4 4 approbatur IMPIT INTERNATIONAL MASTER S PROGRAM IN INFORMATION TECH- NOLOGY International Master s Program in Information Technology (IMPIT) is the unique two years long educational program, currently running in Eastern Finland Universities in Lappeenranta, Joensuu and Kuopio. The program was created for foreign, mainly Russian students of Computer Science, Telecommunications and related areas. Selected applicants with bachelor s degree or compatible educational level from original universities can continue their advanced studies in a Finnish university. The teaching process, including the graduation, is common with Finnish students. In parallel with studies all the program participants are expected to work in Finnish companies as summer trainees and master s theses students. Goals Develop international study program, originated in Russia and concluded in Finland, enabling mutual recognition of courses and degrees. Provide more experts in Computer Science and Telecommunications to Finnish industry. Establish wide educational, research and business contacts mainly with neighboring St. Petersburg s region with the smooth knowledge and know-how transfer between the both countries. Features Dealing with partner universities rather than with individual students. Awarding Finnish university degree to successful participants. Creating longtime cooperation with companies. Further information:

32 32 Tietotekniikka Bachelor-tutkintoa vastaava opintokokonaisuus Tietotekniikan osastolla on määritelty myös 120 ov:n opintokokonaisuuden tutkintovaatimukset, jotka suoritettuaan opiskelija saa todistuksen ulkomaista Bachelor-tutkintoa vastaavan opintokokonaisuuden suorittamisesta. Tämä 120 opintoviikon opintokokonaisuus koostuu DI-tutkinnon vaatimuksista seuraavasti: ov Pakolliset perusopinnot 32,5 Pakolliset aineopinnot 40,0 Sivuaineopinnot 25,0 / 15,0 Harjoittelu 6,0 Vapaasti valittavat aineopinnot 12,5 / 22,5 Tutkielma 4,0 Yhteensä 120,0 Tutkielma voidaan korvata opintojaksolla Tietotekniikan erikoistyöt tai opintojaksolla Sovelletun matematiikan erikoistyöt. Tämän opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija voi anomuksesta siirtyä jatkamaan opintojaan Joensuun tai Kuopion yliopistossa, jossa opintokokonaisuus vastaa luonnontieteiden kandidaatin tutkintoa, pääaineena tietojenkäsittelytiede. Joensuun ja Kuopion yliopiston opiskelija voi siirtyä opiskelemaan Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun tietotekniikan osastolle, kun hän on suorittanut luonnontieteen kandidaatin tutkinnon pääaineena tietojenkäsittelytiede ja sivuaineina vähintään matematiikan ja fysiikan approbatur (15 ov). Ammattikorkeakoulu- ja insinööriopinnot Ammattikorkeakoulu ja opistoinsinööriopiskelijoille voidaan anomuksesta hyvittää opintoja seuraavasti. Saman alan AMK-tutkinnon hyvitys on enintään 80 ov ja muun alan soveltuvan tutkinnon enintään 60 ov riippumatta aiemman tutkinnon sisällöstä. Hyvitys suoritetaan yhtenä kokonaisuutena ja anotaan yhdellä kertaa opintojen alussa. Opiskelija laatii henkilökohtaisen opintosuunnitelman ja toimittaa sen opintosihteerille. Hakemuksen käsittelee ko. opintosuunnan vastuuhenkilö. Opintosuunnat 1-5 I Saman alan AMK-tutkinto = tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, insinööri (AMK), Bachelor of Engineering, mediatekniikan, tietotekniikan ja ohjelmistotekniikan koulutusohjelmissa. LTKK:ssa suoritetaan vähintään 100 ov: 1. Perusopinnoista suoritetaan seuraavat opintojaksot: ov Matematiikka B 5, Kieliopinnot* 2, Fysiikka T, osa 2 4,0 Yhteensä 11,0 *)Käytännössä jatketaan aiemman tutkinnon nk. pitkää kieltä, jos ruotsi on asetuksen mukaan suoritettuna. Jos ruotsi suoritetaan LTKK:ssa 1 ov, vierasta kieltä suoritetaan vielä 1 ov.

33 Tietotekniikka Kaikille opintosuunnille pakollisista aineopinnoista valitaan 10 ov siten, että ne tukevat valittavan opintosuunnan opintoja. 3. Opintosuuntien opinnot 64 ov sisältävät pakolliset aine- ja syventävät opinnot sekä vaihtoehtoisia opintoja tarvittavan opintoviikkomäärän. Opintojaksoja Tietokoneverkot ja datasiirto 2 ov ja Tietotekniikan erikoistyöt 7 ov ei voi sisällyttää LTKK:n tutkintoon, vaan ne sisältyvät hyvityspakettiin. 4. Sivuaineopintoja suoritetaan 15 ov opintosuunnissa ABCTO. 5. Vapaasti valittavat opinnot ja harjoittelu sisältyvät aiempaan tutkintoon. II Muu soveltuva tutkinto LTKK:ssa suoritetaan vähintään 120 ov: 1. Perusopinnoista suoritetaan seuraavat opintojaksot: ov Matematiikka B 5, Tietotekniikan perusteet 2, Ohjelmoinnin perusteet A 4, Kieliopinnot* 2, Fysiikka T, osa 2 4,0 Yhteensä 17,0 *)Käytännössä jatketaan aiemman tutkinnon nk. pitkää kieltä, jos ruotsi on asetuksen mukaan suoritettuna. Jos ruotsi suoritetaan LTKK:ssa 1 ov, vierasta kieltä suoritetaan vielä 1 ov. 2. Kaikille opintosuunnille pakolliset aineopinnot 40 ov. 3. Opintosuuntien opinnot 63 ov rakentuvat samoin periaattein kuin kohdassa I. 4. Sivuaineopinnot katsotaan suoritetuksi aiemmalla tutkinnolla. 5. Vapaasti valittavat opinnot ja harjoittelu sisältyvät aiempaan tutkintoon. Digitaalisen viestintätekniikan opintosuunta I Saman alan AMK-tutkinto = tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, insinööri (AMK), Bachelor of Engineering, mediatekniikan, tietotekniikan ja ohjelmistotekniikan koulutusohjelmissa. LTKK:ssa suoritetaan vähintään 100 ov: 1. Syventävistä opinnoista valitaan 45 ov digitaalisen viestintätekniikan syventäviä opintoja. Opintojaksoa Tietotekniikan erikoistyöt 7 ov ei voi sisällyttää LTKK:n tutkintoon, vaan se sisältyy hyvityspakettiin. 2. Pakollisista opinnoista valitaan 42 ov aiemman tutkinnon perusteella. Jos aiempi tutkinto on tietotekniikan tai ohjelmistotekniikan alalta, valitaan Yhteiset pakolliset opinnot 42 ov. Jos aiempi tutkinto on mediatekniikan alalta, valitaan Osastokohtaisista pakollisista opinnoista 42 ov niin, että ne tukevat opintosuunnan opintoja. Kieliopinnot 2 ov. Käytännössä jatketaan aiemman tutkinnon nk. pitkää kieltä, jos ruotsi on asetuksen mukaan suoritettuna. Jos ruotsi suoritetaan LTKK:ssa 1 ov, vierasta kieltä suoritetaan vielä 1 ov.

34 34 Tietotekniikka 3. Yhteisistä valinnaisista opinnoista valitaan 11 ov siten, että ne tukevat opintosuunnan opintoja. Vähintään yksi opintojakso suositellaan valittavaksi jokaisesta kolmesta koulutusohjelmasta. 4. Vapaasti valittavat opinnot ja harjoittelu sisältyvät aiempaan tutkintoon. II Muu soveltuva tutkinto LTKK:ssa suoritetaan vähintään 120 ov: 1. Syventävistä opinnoista valitaan 45 ov digitaalisen viestintätekniikan syventäviä opintoja. Opintojaksoa Tietotekniikan erikoistyöt 7 ov ei voi sisällyttää LTKK:n tutkintoon, vaan se sisältyy hyvityspakettiin. 2. Yhteiset pakolliset opinnot 42 ov. Kieliopinnot 2 ov. Käytännössä jatketaan aiemman tutkinnon nk. pitkää kieltä, jos ruotsi on asetuksen mukaan suoritettuna. Jos ruotsi suoritetaan LTKK:ssa 1 ov, vierasta kieltä suoritetaan vielä 1 ov. 3. Yhteisistä valinnaisista opinnoista, Osastokohtaisista pakollisista opinnoista ja Muista pakollisista opinnoista valitaan yhteensä 31 ov niin, että tukevat opintosuunnan opintoja. 4. Vapaasti valittavat opinnot ja harjoittelu sisältyvät aiempaan tutkintoon.

35 Tietotekniikka 35 Tietotekniikan osasto Osaston tuottamat opintojaksot Sovelletun matematiikan laitos Johtaja: Professori Jorma Mattila ov Matematiikka A Matematiikka B Matematiikka L Moniulotteinen integrointi 1, Vektorikentät 1, Matematiikan tutorkurssi Diskreetit mallit ja menetelmät Matriisilaskenta Differentiaaliyhtälöt Kompleksianalyysi Integraalimuunnokset Funktionaalianalyysi Numeerinen analyysi Numeerisen analyysin erityisopintojakso Tilastomatematiikan perusteet Tuotantoelämän tilastomatematiikka Koesuunnittelu Lineaarinen optimointi Diskreetti optimointi Epälineaarinen optimointi Matemaattiset ohjelmistot Sovelletun matematiikan erikoistyöt Matemaattisten menetelmien erityisopintojakso Matemaattinen mallinnus Mallien tilastollinen analyysi Mallinnus sumeassa ympäristössä Simulointi Systeemianalyysin perusteet 3 Tietojenkäsittelytekniikan laitos Johtaja: Professori Pekka Toivanen ov Tietojenkäsittelyn perusteet Tietotekniikan perusteet Ohjelmoinnin perusteet A Ohjelmoinnin perusteet B Tietorakenteet ja C-kieli Algoritmien suunnittelu Käyttöjärjestelmät Tietokoneavusteinen suunnittelu Tietojärjestelmät ja systeemisuunnittelu Ohjelmistotuotannon prosessi, Case Study Internet Programming Pattern Recognition Machine Vision Seminar on Data Processing for International Students Tietojenkäsittelytekniikan seminaari Artificial Intelligence Soft Computing Tietotekniikan erikoistyöt Information Technology Project for International Students Unix and System Programming Languages, Compilers and Interpreters 3

36 36 Tietotekniikka Tiedonhallintajärjestelmät Interactive Information Systems and User Interfaces Työaseman käytön perusteet Mikrotietokoneohjelmistot Ohjelmistotekniikka Software Engineering Projektityöskentely Tietokonegrafiikan perusteet Ohjelmistotekniikan seminaari Olio-ohjelmoinnin perusteet Object-oriented Programming Ohjelmistotuotannon kontekstien hallinta Verkko-opetustekniikat Evoluutioalgoritmit 3 Tietoliikennetekniikan laitos Johtaja: Professori Arto Kaarna ov Tietoliikennetekniikan perusteet Introduction to Telecommunications for International Students Tietoliikennetekniikan perusteet Tietoliikennetekniikan harjoitustyöt Langaton sovelluskehitys Communications Software and Architecture Communication Software Laboratory Works Teletraffic Theory Lähiverkot -erikoistyökurssi Tietoturvan perusteet Suojatut tietoyhteydet Telematiikka Telematiikan erikoiskurssi Nopeat tiedonsiirtoverkot Siirtyvä tietoliikenne Introduction to Parallel Computing Rinnakkaisalgoritmien suunnittelu Rinnakkaislaskennan jatkokurssi Performance Analysis of Telecommunication Systems Quality of Services in Communication Systems Object-oriented Design of Telecommunication Systems Optical Communications Tietokoneverkot ja datasiirto Computer Networks and Data Communications TCP/IP -perusteet Protokollasovellusten erityiskysymyksiä Älyverkot Älyverkot työkurssi Tietoliikennetekniikan seminaari Seminar on Performance Analysis Tietoliikenne ja liiketoimintaseminaarikurssi Tietoliikenteen ryhmätyökurssi Tietoyhteiskunta: kehittyminen ja nykytila Monimedian jakelukanavat Luonnontieteet tietoyhteiskunnassa Multimediajärjestelmät Monimedian työkurssi Audio-/ Videotuotanto Digitaalivalokuvaus I Digitaalivalokuvaus II Digitaalisen viestintätekniikan seminaari 2

37 Tietotekniikka 37 Osaston tuottamat muut opintojaksot ov Kuntoliikunta 0, Johdatus korkeakouluopintoihin 0, Tekniikka ja sen arvot 1

38 38 Tietotekniikka MATEMATIIKKA A 5 ov 1. vuosi Mathematics Opettaja/ Vastuuhenkilö Opintojakso luennoidaan myös kevätlukukaudella Lehtori, FT Aulis Pirinen Tavoitteena on antaa opiskelijalle ne matematiikan perustiedot, joita hän tarvitsee myöhemmissä opinnoissaan. Lisäksi tavoitteena on harjaannuttaa opiskelijan matemaattista ajattelutapaa sekä opettaa käyttämään matemaattisia menetelmiä käytännön ongelmien ratkaisemisessa. Yhden muuttujan funktioiden differentiaali- ja integraalilaskennan perusteita. Kurssilla käsitellään mm. raja-arvo, jatkuvuus, derivaatta, differentiaali ketjusääntö, implisiittinen- ja logaritminen derivointi. Derivaatan sovellutuksia: Ääriarvot, lineaarinen approksimaatio, Taylorin polynomit, Newtonin menetelmä, kiintopisteiteraatio. Transkendenttiset funktiot: Eksponentti- ja logaritmifunktiot ja niiden monotoniset ominaisuudet. Trigonometriset- ja hyperboliset funktiot käänteisfunktioineen. Integraalilaskentaa: Riemannin integraalin perusteet, analyysin peruslause, integroimismenetelmiä. Puolisuunnikas-, keskipiste- ja Simpsonin sääntö. Integraalilaskennan sovellutuksia: Pyörähdyskappaleen tilavuus, kaaren pituus, kappaleen vaipan pinta-ala, massa, momentti, painopiste ja eräitä fysiikan sovellutuksia. Parametrimuotoiset esitykset: mm. kaaren pituus, pinta-alan laskeminen. Polaarikoordinaatit. Sarjateoriaa: Geometriset sarjat, positiivitermiset sarjat suppenemistesteineen, potenssisarjat. Analyyttistä geometriaa vektoreiden avulla: Perusteet ja probleemojen ratkaisua. Kompleksilukujen perusominaisuudet, Moivren kaava ja potenssifunktioyhtälön ratkaiseminen. Luentoja 21 h, demonstraatioluentoja 21 h, laskuharjoituksia 14 h, 1. periodi. Luentoja 21 h, demonstraatioluentoja 21 h, laskuharjoituksia 14 h, 2. periodi. Välikokeet tai tentti. Luentoja 21 h, demonstraatioluentoja 21 h, laskuharjoituksia 14 h, 3. periodi. Luentoja 21 h, demonstraatioluentoja 21 h, laskuharjoituksia 14 h, 4. periodi. Välikokeet tai tentti. Kirjallisuutta Adams, Robert A.: Calculus, A Complete Course, Addison-Wesley Ltd., Kreyszig, Erwin: Advanced Engineering Mathematics, 8 th edition, John Wiley & Sons, Råde, L., Westergren, B.: Beta, Mathematics Handbook, Studentlitteratur, MATEMATIIKKA B 5 ov 1. vuosi Mathematics Opintojakso luennoidaan myös syyslukukaudella Opettaja/ Vastuuhenkilö Lehtori, FT Aulis Pirinen Tavoitteena on antaa opiskelijalle ne matematiikan perustiedot, joita hän tarvitsee myöhemmissä opinnoissaan. Lisäksi tavoitteena on harjaannuttaa opiskelijan matemaattista ajattelutapaa sekä opettaa käyttämään matemaattisia menetelmiä käytännön ongelmien ratkaisemisessa. Useamman muuttujan funktiot: Osittaisderivaatat, ketjusääntö, lineaarinen approksimaatio, differentioituvuus, kokonaisdifferentiaali, gradientti, suunnattu derivaatta, implisiittifunktiot, Taylorin sarjat. Useampien funktioiden ääriarvoteoriaa ja -probleemoja, mm. Lagrangen kertoimien menetelmä. Pienimmän neliösumman menetelmä, verhokäyrät. Lineaarialgebraa: Matriisit, lineaarit homogeeniset yhtälöryhmät ja niiden ratkeavuus, Gaussin eliminaatio, matriisin rank, determinaatit, Cramerin sääntö, Gauss-Jordan eliminaatio. Vektoriavaruus ja siihen liittyvät peruskäsitteet mm. lineaarinen riippumattomuus,

39 Tietotekniikka 39 kanta, viritys. Lineaarikuvaukset. Ominaisarvot ja vektorit, symmetriset, vinosymmetriset, ortogonaaliset matriisit. Diagonalisointi. Differentiaaliyhtälöt: Separoituvat eksaktit, integroituva tekijä, ensimmäisen kertaluvun lineaariset differentiaaliyhtälöt ratkaisutapoineen, ortogonaalit leikkaajat. Toisen kertaluvun differentiaaliyhtälöt, mm. homogeeniset, vakiokertoimiset, epähomogeeniset ratkaisutapoineen mm. yritteet, vakionvariointi. Euler-Cauchy yhtälöt. Perusjärjestelmä, Wronskin determinaatti, kertaluvun pudotus. Korkeamman kertaluvun differentiaaliyhtälöt. Differentiaaliyhtälöryhmät. Kriittiset pisteet ja stabiilisuus. Kurssin kaikissa kohdissa on pyritty ottamaan mukaan myös sovellutuksia. Luentoja 21 h, demonstraatioluentoja 21 h, laskuharjoituksia 14 h, 3. periodi. Luentoja 21 h, demonstraatioluentoja 21 h, laskuharjoituksia 14 h, 4. periodi. Välikokeet tai tentti. Luentoja 21 h, demonstraatioluentoja 21 h, laskuharjoituksia 14 h, 1. periodi. Luentoja 21 h, demonstraatioluentoja 21 h, laskuharjoituksia 14 h, 2. periodi. Välikokeet tai tentti. Kirjallisuutta Adams, Robert A.: Calculus, A Complete Course, Addison-Wesley Ltd., Lopez, Robert J.: Advanced Engineering Mathematics, Addison-Wesley Råde, L., Westergren, B.: Beta, Mathematics Handbook, Studentlitteratur, MATEMATIIKKA L 5 ov 1. vuosi Mathematics, A First Course Opettaja/ Vastuuhenkilö Professori, FT Jorma K. Mattila Tavoitteena on antaa lukiossa lyhyen matematiikan kirjoittaneelle opiskelijalle lähtien lukion pitkän matematiikan keskeisistä asioista ne matematiikan perustiedot, joita hän tarvitsee myöhemmissä opinnoissaan. Tavoitteena on myös harjaannuttaa opiskelijan matemaattista ajattelutapaa sekä opettaa käyttämään matemaattisia menetelmiä käytännön ongelmien ratkaisemisessa. Kurssi antaa valmiudet osallistua kurssille Mat. B. Yhden muuttujan funktioiden raja-arvo, jatkuvuus, differentiaali- ja integraalilaskennan perusteita lähtien lukiotasolta. Differentiaalilaskennan sovelluksia. Transkendenttiset funktiot, niiden käänteisfunktiot ja niiden ominaisuuksia. Integraalilaskennan sovelluksia. Polaarikoordinaatit. Sarjoja ja niiden suppenemistarkasteluja. Analyyttistä geometriaa. Kompleksiluvut. Luentoja 28 h, demonstraatioluentoja 21 h, laskuharjoituksia 14 h, 1. periodi. Luentoja 28 h, demonstraatioluentoja 21 h, laskuharjoituksia 14 h, 2. periodi. Välikokeet tai tentti. Kirjallisuutta Adams, Robert A.: Calculus. A Complete Course, Addison-Wesley Ltd., Råde, L., Westergren, B.: Beta, Mathematics Handbook, Studentlitteratur MONIULOTTEINEN INTEGROINTI 1,5 ov 3. vuosi Integrals of Functions of Several Variables Opettaja/ Vastuuhenkilö Lehtori, FT Kirsti Oja-Kontio Opiskelija perehtyy myöhemmissä opinnoissaan tarvitsemaansa usean muuttujan funktioiden käsittelyyn, saa harjaannusta avaruudellisessa näkemyksessä sekä eräiden tekniikassa keskeisten ongelmien matemaattisessa kuvaamisessa ja ratkaisemisessa. Integraalilaskenta usean muuttujan funktioilla. Viiva-, taso-, pinta- ja avaruusintegraalit. Luentoja 21 h, harjoituksia 14 h, 1. periodi. Tentti. Esitiedot Suositellaan: Matematiikka A, Matematiikka B.

40 40 Tietotekniikka VEKTORIKENTÄT 1,5 ov 3. vuosi Vector Fields Opettaja/ Vastuuhenkilö Esitiedot Lehtori, FT Kirsti Oja-Kontio Opiskelija perehtyy myöhemmissä opinnoissaan tarvitsemaansa usean muuttujan funktioiden käsittelyyn, saa harjaannusta avaruudellisessa näkemyksessä sekä eräiden tekniikassa keskeisten ongelmien matemaattisessa kuvaamisessa ja ratkaisemisessa. Vektorikenttinä kuvattavien ilmiöiden matemaattisista malleista. Vektorikentät, lähteet, pyörteet. Integraalilauseet, säilymislait, koordinaatistomuunnokset. Johdantoa kenttäilmiöitä kuvaaviin osittaisdifferentiaaliyhtälöihin. Luentoja 21 h, harjoituksia 14 h, 2. periodi. Tentti. Suositellaan: Matematiikka A, Matematiikka B ja Moniulotteinen integrointi MATEMATIIKAN TUTORKURSSI 2 ov vuosi Mathematics Tutoring Opettaja/ Vastuuhenkilö Esitiedot Lehtori, FT Aulis Pirinen Opintojakson tavoitteena on laajentaa peruskurssien tietoja matemaattisesta analyysistä ja kehittää ongelmaratkaisun, ryhmäohjauksen ja kouluttajan taitoja nuoremman vuosikurssin laskuharjoitusten ohjaajan tehtävässä. Kurssiin sisältyy viikottain tunnin syventävä luento viikon aihepiiristä, sekä 2 h/viikko ryhmäohjausharjoittelua ja harjoitustehtävien neuvontaa. Luentoja 7 h, laskuharjoitusohjausta 14 h, kullakin periodilla. Opintojaksolle valitaan soveltuvuusharkinnan perusteella noin 15 opiskelijaa. Edellytyksenä on hyvin arvosanoin suoritetut opintojaksot Matematiikka A ja Matematiikka B DISKREETIT MALLIT JA MENETELMÄT 3 ov 1. vuosi Discrete Mathematics Opettaja/ Vastuuhenkilö Professori, FT Jorma K. Mattila Tavoitteena on esitellä tietojärjestelmien kehitystyössä, algoritmien suunnittelussa, digitaalitekniikassa jne. tarvittavia diskreetin matematiikan menetelmiä ja sovellusten kannalta hyödyllisiä loogisia, algebrallisia ja algoritmisia rakenteita ja diskreettejä malleja. Yleisesitys kaikkien osastojen tarpeisiin. Diskreeteistä matemaattisista malleista. Diskreettien rakenteiden käsittelyyn soveltuvien menetelmien esittelyä. Logiikka ja Boolen algebra. Algebran perusrakenteita. Graafiteoria ja verkot. Kombinatoriikkaa. Algoritmien teorian alkeita. Diskreetit ja rekursiiviset systeemit. Äärelliset automaatit. Äärellisistä geometrioista. Luentoja 28 h, laskuharjoituksia 28 h, 3. periodi. Tentti. Esitiedot Suositellaan: Matematiikka A ja Matematiikka B ja Tietotekniikan perusteet. Kirjallisuutta Johnsonbaugh: Discrete Mathematics, MacMillan Biggs: Discrete Mathematics, Clarendon Press Roberts: Discrete Mathematical Models, Prentice-Hall Hardwick, Ian: Decision and Discrete Mathematics: Maths for Decision-Making in Business and Industry, Paul & Co. Publishing Consortium 1996.

41 Tietotekniikka MATRIISILASKENTA 2 ov 2. vuosi Matrix Calculus Opettaja/ Professori, FT Matti Heiliö Vastuuhenkilö Kurssilla esitellään tekniikan alalla tarpeellista matriisilaskennan teoriaa, menetelmiä ja sovelluksia. Vektoriavaruudet ja aliavaruudet, lineaarimuunnokset, koordinaatistot, kannanvaihto, sovelluksia differenssiyhtälöihin ja Markovin ketjuihin, ominaisarvoteoriaa, matriisin diagonalisointi, sovelluksia diskreetteihin dynaamisiin systeemeihin ja differentiaaliyhtälöihin, sisätulo ja sisätuloavaruus, ortogonaalisuus, pienimmät neliösummat, sisätuloavaruuksien sovelluksia, symmetriset matriisit, neliömuodot, yhteydet rajoitettuun optimointiin, singulaariarvodekompositiot ja sovelluksia kuvien käsittelyyn sekä talous- ja tilastomatematiikkaan. Luentoja 28 h, laskuharjoituksia 28 h, 4. periodi. Tentti. Esitiedot Suositellaan: Numeerinen analyysi ja Matematiikka A, Matematiikka B. Kirjallisuutta Kivelä, Simo: Matriisilasku ja lineaarialgebra (Otakustantamo, 466). Lay, David C.: Linear Algebra and its Applications (Addison Wesley Longman, Inc.) Luennot pidetään viimeksi mainitun kirjan mukaan DIFFERENTIAALIYHTÄLÖT 3 ov 3. vuosi Differential Equations Joka toinen vuosi luennoitava opintojakso. Luennoidaan lukuvuonna Opettaja/ Vastuuhenkilö Esitiedot Professori, FT Heikki Haario Tavoitteena on antaa laajat, myös jatko-opintoihin soveltuvat perustiedot differentiaali- ja osittaisdifferentiaaliyhtälöistä ja yhtälöryhmistä. Lineaariset ja epälineaariset differentiaaliyhtälöt ja differentiaaliyhtälöryhmät, alku- ja reuna-arvotehtävät, systeemin stabilisuus; lineaariset ja kvasilineaariset osittaisdifferentiaalit, Cauchy n probleema ja Cauchy Kovalevsky n lause, Laplace-, aalto- ja lämpöyhtälöt, osittaisdifferentiaaliyhtälöryhmät; tekniikassa keskeisiä differentiaali- ja osittaisdifferentiaaliyhtälöiden ratkaisumenetelmiä sekä sovelluksia varsinkin energia-, kone- ja kemiantekniikan alueilta. Opintojaksoon kuuluu (mahdollisuuksien mukaan) tutustuminen differentiaaliyhtälöiden ja -yhtälöryhmien ratkaisemiseen valmiilla tietokoneohjelmalla. Luentoja 28 h, laskuharjoituksia 28 h ja harjoitustyö, 3. periodi. Tentti. Suositellaan: Matematiikka A, Matematiikka B sekä Matriisilaskenta KOMPLEKSIANALYYSI 2 ov 3. vuosi Complex Analysis Opettaja/ Lehtori, FK Pauli Welling Vastuuhenkilö Tutustuttaa opiskelija teknisissä sovelluksissa tarvittavaan kompleksimuuttujan funktioiden teoriaan. Kompleksimuuttujan funktiot ja kompleksitason kuvaukset. Kompleksinen derivointi ja analyyttiset funktiot. Polkuintegraali, navat ja kompleksiset juuret, Cauchy n teoreema. Kompleksilukujen sovelluksia. Luentoja 28 h, harjoituksia 14 h, 3. periodi. Tentti. Esitiedot Suositellaan: Matematiikka A, Matematiikka B.

42 42 Tietotekniikka INTEGRAALIMUUNNOKSET 2 ov 3. vuosi Integral Transforms Opettaja/ Lehtori, FT Kirsti Oja-Kontio Vastuuhenkilö Opettaa opiskelija käyttämään tarvittavia integraalimuunnoksia teknisten tehtävien ratkaisemisessa. Laplace-muunnos, Fourier-muunnos, z-muunnos. Integraalimuunnosten sovelluksia erilaisiin tekniikan esimerkkeihin. Luentoja 28 h, harjoituksia 14 h, 4. periodi. Tentti. Esitiedot Suositellaan: Matematiikka A, Matematiikka B FUNKTIONAALIANALYYSI 3 ov 4. vuosi Applied Functional Analysis Joka toinen vuosi luennoitava opintojakso. Luennoidaan lukuvuonna Opettaja/ Vastuuhenkilö Esitiedot Kirjallisuutta Professori, FT Matti Heiliö Opintojaksolla esitellään teknologisissa sovelluksissa tarvittavien kehittyneiden matemaattisten menetelmien pohjana olevia periaatteita. Metriikka, normi ja konvergenssikäsitteet. Funktioavaruuksista. Sisätulo ja ortogonaalisuus. Mitta- ja integrointiteoriaa. Lineaariset operaattorit. Integraalimuunnoksista. Differentiaaliyhtälöiden ja systeemiteorian perusteista. Optimointimenetelmien ja numeeristen menetelmien perusteita. Esimerkkejä eri sovellusalueilta. Luentoja 21 h, laskuharjoituksia 14 h, 1. periodi. Luentoja 21 h, laskuharjoituksia 14 h, 2. periodi. Tentti. Suositellaan: Vektorikentät, Matriisilaskenta, Kompleksianalyysi, Integraalimuunnokset sekä Numeerinen analyysi. Reddy, B. Daya: Introductory Functional Analysis, with applications to Boundary Value Problems and Finite Elements, Springer NUMEERINEN ANALYYSI 3 ov 2. vuosi Numerical Analysis Opettaja/ Vastuuhenkilö Esitiedot Kirjallisuutta Lehtori, FK Pauli Welling Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelijat tavallisimpien teknistieteellisten tehtävien ratkaisemisessa tarvittaviin numeerisiin menetelmiin ja niiden soveltamiseen tietokonetta hyväksikäyttäen. Laskennassa syntyvistä virheistä. Numeerisia ratkaisumenetelmiä seuraaville ongelmille: epälineaariset yhtälöt ja yhtälöryhmät, lineaariset yhtälöryhmät, interpolointi, käyrän sovitus, integrointi, tavallisten differentiaaliyhtälöiden alkuja reuna-arvotehtävät. Luentoja 28 h, harjoituksia 7 h, 1. periodi. Luentoja 28 h, harjoituksia 7 h, 2. periodi. Yksi harjoitustyö. Tentti. Suositellaan: Tietotekniikan perusteet tai Henkilökohtainen tietojenkäsittely ja Johdatus tietojenkäsittelyyn sekä Matematiikka A, Matematiikka B. Opintojakson harjoitustöiden tekeminen vaatii Matlab-ohjelman käyttöä. Gerald-Wheatley: Applied Numerical Analysis, Sixth Edition, Addison-Wesley Mäkinen-Salmenjoki: Numeeriset menetelmät, Jyväskylän yliopisto, matematiikan laitos, luentomoniste 12, Jyväskylä Mäkelä-Nevanlinna-Virkkunen: Numeerinen matematiikka, Gaudeamus 1982.

43 Tietotekniikka NUMEERISEN ANALYYSIN ERITYISOPINTOJAKSO 4. vuosi Numerical Analysis, Special Course 3 ov Joka toinen vuosi luennoitava opintojakso. Luennoidaan lukuvuonna Opettaja/ Vastuuhenkilö Esitiedot Professori, FT Heikki Haario Opintojakson tavoitteena on antaa perustiedot differenssi- ja elementtimenetelmästä ja niiden tietokoneimplementoinnista. Lisäksi perehdytään elementtimenetelmien ohjelmakirjastoihin. Differenssi- ja elementtimenetelmän ohjelmoinnista 1- ja 2-dimensionaalisessa tapauksessa; sovellutuksena muodonmuutosyhtälöiden, virtausyhtälöiden ja lämmönjohtumisyhtälöiden ratkaiseminen. Luentoja 21 h, harjoituksia 14 h, 3. periodi. Luentoja 21 h, harjoituksia 14 h, 4. periodi. Harjoitustyö ja tentti. Suositellaan: Vektorikentät, Numeerinen analyysi ja Matemaattiset ohjelmistot TILASTOMATEMATIIKAN PERUSTEET 3 ov 2. vuosi Statistical Methods Opettaja/ Vastuuhenkilö Lehtori, FL Sirkku Parviainen Kurssilla esitellään todennäköisyyslaskennan ja tilastollisen tutkimuksen perusteet. Tavoitteena on, että opiskelija tuntee pääpiirteissään satunnaisilmiöiden ja kokeiden tuloksia säätelevät matemaattiset lainalaisuudet sekä tilastollisen päättelyn peruskäsitteet ja pystyy tekemään havainnoistaan perusteltuja johtopäätöksiä parametrien estimoinnin ja hypoteesien testauksen muodossa. Todennäköisyyslaskentaa. Satunnaismuuttujan käsite ja tilastolliset perusjakaumat. Otosinformaation merkitys. Tilastollisen päättelyn perusteet. Parametrien estimointi. Hypoteesien testaus. Korrelaatio. Lineaarinen regressioanalyysi. Tilastollisen laskennan ohjelmistoista. Luentoja 14 h, demonstraatioluentoja 11 h, harjoituksia 7 h, 1. periodi. Luentoja 14 h, demonstraatioluentoja 10 h, harjoituksia 7 h, 2. periodi. Harjoitustyöt. Välikokeet tai tentti. Esitiedot Suositellaan: Matematiikka A, Matematiikka B. Kirjallisuutta Laininen: Todennäköisyyslasku ja tilastomatematiikka (Otakustantamo, 462). Lokki: Tutkimustulosten tilastollinen hallinta ja käyttö (Insinööritieto Oy). Niemi: Todennäköisyyslaskennan ja tilastomatematiikan perusteet (hallitus) TUOTANTOELÄMÄN TILASTOMATEMATIIKKA 2 ov 3. vuosi Statistics for Management Opettaja/ Vastuuhenkilö Esitiedot Professori, FT Matti Heiliö Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelija perusopintoja syvemmin eräisiin teknisissä sovelluksissa ja taloudellisessa päätöksenteossa käytettyihin tilastollisiin menetelmiin. Regressiomalleista. Usean muuttujan regression menetelmistä. Aikasarjaanalyysin perusteita. Päätösteorian menetelmistä. Riippuvuusmitoista. Johdantoa monimuuttujamenetelmiin. Luentoja 28 h, harjoituksia tai projektityö 28 h, 3. periodi. Tentti. Suositellaan: Tilastomatematiikan perusteet.

44 44 Tietotekniikka KOESUUNNITTELU 2 ov 3. tai 4. vuosi Design of Experiments Joka toinen vuosi luennoitava opintojakso. Luennoidaan lukuvuonna Opettaja/ Vastuuhenkilö Esitiedot Professori, FT Heikki Haario Tavoitteena on antaa valmiudet teknisissä tutkimuksissa tarvittavien mittaus- ja koejärjestelyjen suunnitteluun ja kokeista saatujen tulosten analysointiin. Opintojakson suoritettuaan opiskelija pystyy suunnittelemaan ja analysoimaan yksinkertaisia kokeita ja perehtymään itsenäisesti mutkikkaampiin koejärjestelyihin. Koesuunnittelun merkityksestä. Varianssianalyysi. Erilaisia koekaavioita. Faktorikokeet, hierarkkiset kokeet, latinalaiset neliöt. Taguchin menetelmästä. Kokeellinen optiminhaku. Luentoja 28 h, harjoituksia tai projektityö 28 h, 4. periodi. Tentti. Suositellaan: Tilastomatematiikan perusteet LINEAARINEN OPTIMOINTI 3 ov 3. vuosi Linear Optimization Opettaja/ Vastuuhenkilö Lehtori, FL Sirkku Parviainen Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelija lineaaristen optimointimallien muodostamiseen ja erilaisten matemaattisten menetelmien käyttöön niiden ratkaisemisessa. Johdanto operaatiotutkimukseen. Esimerkkejä LP-mallin muodostamisesta. LP-tehtävän ratkaiseminen simplex- menetelmällä ja ratkaisun analysointi. Johdatus kokonaislukuoptimointiin. Kuljetusongelmat ja niiden ratkaiseminen. Erilaisia verkkomalleja ja niiden ratkaisumenetelmiä. Johdatus monitavoitteiseen optimointiin. Lineaarisen optimoinnin tietokoneohjelmistojen esittelyä. Luentoja 21 h, laskuharjoituksia 14 h, 3. periodi. Luentoja 21 h, laskuharjoituksia 14 h, 4. periodi. Harjoitustyö. Välikokeet tai tentti. Esitiedot Suositellaan: Matematiikka B. Kirjallisuutta Hillier-Lieberman: Introduction to Operations research. Taha: Operations Research, An Introduction. Eppen-Gould: Introductory Management Science DISKREETTI OPTIMOINTI 3 ov 3. tai 4. vuosi Discrete Optimization Joka toinen vuosi luennoitava opintojakso. Luennoidaan lukuvuonna Opettaja/ Lehtori, FL Sirkku Parviainen Vastuuhenkilö Tavoitteena on perehdyttää opiskelija diskreetin optimoinnin menetelmiin sekä sellaisiin käytännön ongelmiin, joita ratkotaan diskreettiä optimointia käyttäen. Diskreetin optimoinnin ongelmia. Algoritmit ja kompleksisuus. Polynomiaaliset ja NP-täydelliset ongelmat. Lineaarinen kokonaislukuoptimointi branch&boundja leikkaustasomenetelmillä. Kohdistusongelman ratkaiseminen unkarilaisella menetelmällä. Kauppamatkustajaongelman ratkaiseminen branch&bound-menetelmillä ja erilaisilla heuristiikoilla. Reititys- ja pakkausongelmien heuristisia ratkaisumenetelmiä ja dynaaminen optimointi. Geneettiset algoritmit ja simulated annealing menetelmät diskreetissä optimoinnissa. Luentoja 28 h, laskuharjoituksia 28 h, 4. periodi. Harjoitustyöt. Tentti. Esitiedot Suositellaan: Diskreetit mallit ja menetelmät ja

45 Tietotekniikka 45 Lineaarinen optimointi. Opintojakson harjoitustöiden tekeminen edellyttää Matlab- tai Maple-ohjelmiston tai jonkin ohjelmointikielen osaamista EPÄLINEAARINEN OPTIMOINTI 3 ov 3. tai 4. vuosi Nonlinear Optimization Joka toinen vuosi luennoitava opintojakso. Luennoidaan lukuvuonna Opettaja/ Vastuuhenkilö Esitiedot Lehtori, FL Sirkku Parviainen Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelija optimointiongelmien mallintamiseen ja epälineaarisen optimoinnin numeeristen menetelmien käyttöön eri tilanteissa. Optimointimallin muodostaminen. Yhden muuttujan funktion optimointi eliminointi ja interpolointimenetelmillä. Rajoituksettoman monimuuttujaisen funktion optimointi suorilla ja gradienttipohjaisilla menetelmillä. Rajoitetun optimointitehtävän ratkaisumenetelmiä: projektiomenetelmät, sakkofunktiomenetelmät, Lagrange- menetelmät ja SQP- menetelmät. Globaalin optimoinnin menetelmiä. Epälineaarisen optimoinnin tietokoneohjelmistojen esittelyä. Luentoja 28 h, harjoituksia 14 h, harjoitustyöt, 4. periodi. Tentti. Suositellaan: Matematiikka A, Matematiikka B ja Numeerinen analyysi MATEMAATTISET OHJELMISTOT 2 ov 3. vuosi Mathematical Software Opettaja/ Vastuuhenkilö Esitiedot Lehtori, FK Pauli Welling Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelija muutamiin yleiskäyttöisiin matemaattisiin ohjelmistoihin sekä niiden käyttöön matemaattisten ongelmien ratkaisussa. Matlab ja Maple- ohjelmistot. Sovellutusesimerkkejä. Luentoja 14 h, tietokoneharjoituksia 28 h, harjoitustyö, 4. periodi. Tentti. Suositellaan: Matematiikka A, Matematiikka B ja Numeerinen analyysi SOVELLETUN MATEMATIIKAN ERIKOISTYÖT 7 ov 4. vuosi Applied Mathematics, Special Course Opettaja/ Vastuuhenkilö Esitiedot Professori, FT Matti Heiliö Perehdyttää opiskelija laajahkon käytännön ongelman ratkaisemiseen matemaattisia menetelmiä käyttäen. Luento-osuus sisältää matemaattista mallintamista. Itsenäisiä ongelmanratkaisuprojekteja 1-2 kpl tehtävän laajuudesta riippuen joko yksin tai projektiryhmän jäsenenä. Luentoja ja seminaaritilaisuuksia 18 h alkaen 1. periodilla. Hyväksytyt projektiselostukset. Mikäli suorittajia on vähän, sovitaan opintojakson suorittaminen henkilökohtaisesti. Matemaattisia opintojaksoja suoritettuna vähintään 28 ov.

46 46 Tietotekniikka MATEMAATTISTEN MENETELMIEN ERITYISOPINTOJAKSO 4. vuosi Advanced Mathematical Methods, Special Course 3 ov Opettaja/ Vastuuhenkilö Esitiedot Professori, FT Matti Heiliö Opintojaksossa perehdytään johonkin sovelluksien kannalta keskeiseen matemaattisten menetelmien osa-alueeseen. Opintojakso suoritetaan tenttimällä opettajan kanssa sovittava kirjallisuus. Esimerkkejä mahdollisista aihealueista: Optimointi, numeeriset menetelmät, osittaisdifferentiaaliyhtälöt, stokastiset menetelmät, sumea logiikka, algoritmien teoria, tietoliikenteen matemaattinen teoria. Tentin ajankohta sovitaan opettajan kanssa. Suositellaan: Vektorikentät, Matriisilaskenta ja Numeerinen analyysi MATEMAATTINEN MALLINNUS 3 ov 3. vuosi Mathematical Modelling Opettaja/ Vastuuhenkilö Joka toinen vuosi luennoitava opintojakso. Luennoidaan lukuvuonna Professori, FT Matti Heiliö Opiskelija oppii ymmärtämään matemaattisten mallien soveltuvuutta erilaisten reaalimaailman tehtävien ratkaisemiseen, saa perusvalmiudet mallien muodostamiseen, mallien hyvyyden arviointiin, ratkaisumenetelmiin ja taustatietoja vaativampiin sovelluksiin syventymiseen. Matematiikan soveltamisesta, mallinnusprosessin vaiheet. Mallien tyyppejä. Säilymislait ja mallien perusteet. Differentiaaliyhtälöt ja systeemiteoria. Diskreeteistä malleista. Mallit, data ja parametrien estimointi. Tasapainomallit ja stabiilius. Approksimaatio ja skaalat. Probabilistiset mallit. Laaja valikoima tapausesimerkkejä. Luentoja 21 h, laskuharjoituksia 14 h, 1. periodi. Luentoja 21 h, laskuharjoituksia 14 h, 2. periodi. Harjoitustyöt ja tentti. Kurssiin liittyy sitä tukeva verkkoympäristö. Esitiedot Suositellaan: Matematiikka A ja Matematiikka B, Tilastomatematiikan perusteet ja Fysiikka T. Kirjallisuutta F Giordano, M Weir, W Fox: A First Course in Mathematical Modelling, Brooks/Cole Publishing D R Shier, K T Wallenius. Applied Mathematical Modelling, Chapman&Hall/ CRC M Mesterton-Gibbons: A Concrete Approach to Mathematical Modelling, John Wiley T Svobodny: Mathematical Modelling for Industry and Engineering, Prentice Hall MALLIEN TILASTOLLINEN ANALYYSI 2 ov 4. vuosi Statistical Analysis in Modelling Joka toinen vuosi luennoitava opintojakso. Luennoidaan lukuvuonna Opettaja/ Vastuuhenkilö Professori, FT Heikki Haario Opiskelija pystyy arvioimaan, millainen matemaattinen malli soveltuu ongelmiin, joissa on epävarmuutta, osaa rakentaa eräitä perusmalleja ja etsiä sopivat ratkaisumenetelmät.

47 Tietotekniikka 47 Esitiedot Satunnaisilmiöiden matemaattinen kuvaaminen. Mittausdatan virheet, mallien epävarmuudet. Bayeslainen tilastollinen inversio, MCMC menetelmät. Luentoja 21 h, laskuharjoituksia 14 h, 1. periodi. Harjoitustyö ja tentti. Suositellaan: Tilastomatematiikan perusteet MALLINNUS SUMEASSA YMPÄRISTÖSSÄ 2 ov 3. vuosi Modelling in Fuzzy Environment Joka toinen vuosi luennoitava opintojakso. Luennoidaan lukuvuonna Opettaja/ Vastuuhenkilö Esitiedot Kirjallisuutta Professori, FT Jorma K. Mattila Opiskelija pystyy arvioimaan, millainen matemaattinen malli soveltuu ongelmiin, joissa esiintyy epätäsmällisiä käsitteitä, osaa muodostaa joitakin sumeiden systeemien perusmalleja. Johdatus sumeisiin joukkoihin ja sumeaan logiikkaan. Sumeat relaatiot, dimensioiden muunnokset relaatioissa. Sumeat luvut ja aritmetiikka. Päättely sumeilla käsitteillä. Sumean säädön periaatteita. Johdatusta neurosumeisiin systeemeihin. Luentoja 21 h, laskuharjoituksia 14 h, 2. periodi. Tentti. Suositellaan: Tilastomatematiikan perusteet. Mattila, Jorma K.: Sumean logiikan oppikirja. Johdatusta sumean matematiikkaan, Art House, 3. painos, Bandemer, H., Näther, W.: Fuzzy Data Analysis, Kluwer Academic Publishers, SIMULOINTI 3 ov 4. vuosi Simulation Opettaja/ Vastuuhenkilö Esitiedot Professori, FT Heikki Haario Opintojakson tavoitteena on antaa kuva simuloinnin periaatteista, simulointimallien rakentamistekniikasta ja eräistä simulointikielistä. Simuloinnin käyttöalueet. Jonomallit. Simulointimallit ja niiden rakentaminen. Satunnaisluvut. Diskreettiaikainen simulointi. Simulointikielten periaatteet. MODSIM III -simulointikieli. Sovelluksia. Luentoja 28 h, laskuharjoituksia 14 h, harjoitustyö, 2. periodi. Tentti. Suositellaan: Tilastomatematiikan perusteet ja Lineaarinen optimointi SYSTEEMIANALYYSIN PERUSTEET 3 ov 4. vuosi Linear Systems Theory Joka toinen vuosi luennoitava opintojakso. Luennoidaan lukuvuonna Opettaja/ Vastuuhenkilö Professori, FT Matti Heiliö Syventää matematiikan aineopetuksen sisältöjä ymmärtämään matemaattisten mallien roolia erilaisten tuotantoelämän järjestelmien kuvauksen, kehityksen ja ohjauksen apuvälineinä. Tavoitteena on esitellä matemaattista välineistöä teknisten järjestelmien mallinnuksen, simuloinnin ja ohjauksen kysymyksiin. Järjestelmien kuvaukseen soveltuvat jatkuvat ja diskreetit mallit. Systeemimallit, mallinnuksen periaatteet. Esimerkkejä, mekaaniset, sähköiset, hydrauliset, termosysteemit. Lineaariset systeemit. Systeemidynamiikka ja simulointi, aikaja taajuusvasteet. Tila-avaruus, siirtofunktio, Laplace-muunnos, z-muunnos. Johdantoa säätöteoriaan ja säätöjärjestelmiin.

48 48 Tietotekniikka Esitiedot Kirjallisuutta Luentoja 21 h, laskuharjoituksia 14 h, harjoitustyö, 4. periodi. Tentti. Mikäli osanottajia on vähemmän kuin 5, kurssi toteutetaan tuettuna itseopiskeluna. Suositellaan: Matriisilaskenta, Kompleksianalyysi, Integraalimuunnokset, Matemaattinen mallinnus ja Fysiikka T. Hargreaves: Engineering systems, Modelling & Control, Addison Wesley Longman Ltd Woods, Lawrence: Modelling and Simulation of Dynamic Systems, Prentice Hall J. Caldwell, Y. M. Ram: Mathematical Modelling, Concepts and Case Studies, Kluwer T. Svobodny: Mathematical Modelling for Industry and Engineering, Prentice Hall TIETOJENKÄSITTELYN PERUSTEET 6 ov 1. vuosi Foundations of Computer Science Opettaja/ Vastuuhenkilö Kirjallisuutta Professori, TkT Heikki Kälviäinen Opiskelija luo itselleen yleiskuvan keskeisestä osasta tietojenkäsittelyn kenttää ja perehtyy taustalla oleviin teorioihin. Hän saa tukevan pohjan tuleville opinnoilleen koulutusohjelmassa ja näkemyksen myös ammatillisista ja eettisistä kysymyksistä sekä tietotekniikasta tutkimusalana. Algoritmit. Laskettavuus. Joukko-oppi. Kombinatoriikka. Tietokoneen rakenne ja toiminta, konekieli. Logiikka. Logiikkaohjelmointi, funktionaalinen ohjelmointi. Tekoäly. Tietoliikennetekniikka. Kielet, kieliopit ja kääntäjät. Tietojärjestelmät. Epädeterministiset ongelmat. Rinnakkaisalgoritmit. Tietotekniikka opiskelukohteena, tieteenä ja ammattina. Tietokone ihmisen ja yhteiskunnan kannalta. Luentoja 21 h, harjoituksia 14 h ja harjoitustöitä kaikilla 4 periodilla. Tentti syksyn ( ) ja kevään ( ) osuuksista erikseen (á 3 ov). Jorma Boberg (toim.): Johdatus tietojenkäsittelyyn, Turun yliopiston opintomoniste. Råde, Westergren: Beta Mathematics Handbook, second edition, J. Glenn Brookshear: Computer Science - An overview. Addison Wesley, TIETOTEKNIIKAN PERUSTEET 2 ov 1. vuosi Introduction to Information Technology Opettaja/ Professori, TkT Pekka Toivanen Vastuuhenkilö Opiskelija saa yleiskuvan tietotekniikasta ja sen käytöstä työelämän eri aloilla. Opiskelija oppii itsenäisesti käyttämään erilaisia tietokoneita. Tietotekniikan peruskäsitteet. Tietokonelaitteet. Tietotekniikan sovellusesimerkkejä. Mikrotietokoneen käyttö. Keskustietokoneen käyttö. DOS, WIN- DOWS ja UNIX- käyttöjärjestelmien käyttö. Luentoja 14 h, harjoituksia 10 h, 1. periodi. Luentoja 14 h, harjoituksia 8 h, 2. periodi. Omatoimista harjoittelua 20 h. Testit ja tentti. Kirjallisuutta Hannu Jaakohuhta, Matti Kiianmies: Tietotekniikka PRO-kurssi, Juha Paananen, Pasi Korhonen: Tietotekniikan peruskirja, Luennoilla ilmoitettava materiaali.

49 Tietotekniikka OHJELMOINNIN PERUSTEET A 4 ov 1. vuosi Fundamentals of Programming A Opettaja/ Professori, TkT Pekka Toivanen Vastuuhenkilö Opiskelija oppii käyttämään imperatiivista ohjelmointikieltä ongelmanratkaisuun tietokoneella. Ohjelmien suunnittelun perusteet. Algoritmien laatiminen ja esittäminen. Ohjelmointikielen perusrakenteet C- kielessä. Hyvä ohjelmointityyli. Ohjelmien testaus. Luentoja ja demonstraatioita 14 h, harjoituksia 10 h ja 1. ohjelmointiprojekti, 1. periodi. Demonstraatioita 21 h, harjoituksia 14 h sekä 2. ja 3. ohjelmointiprojekti, 2. periodi. Välikokeet tai tentti. Kirjallisuutta Kernighan, Ritchie: The C programming language (ANSI- versio). Hirvonen, Pertti: Ohjelmoinnin alkeet C- kieltä käyttäen. McGregor, Jim; McGregor, Richard; Watt, Alan: Simple C. Kelley, Al; Pohl, Ira: A Book on C. Sebesta, Robert W.: Concepts of Programming Languages OHJELMOINNIN PERUSTEET B 3 ov 1. vuosi Fundamentals of Programming B Opettaja/ Tutkijaopettaja, TkL Päivi Ovaska Vastuuhenkilö Opiskelija oppii käyttämään imperatiivista ohjelmointikieltä ongelmanratkaisuun tietokoneella. Ohjelmien suunnittelun perusteet. Algoritmien laatiminen ja esittäminen. Ohjelmointikielen perusrakenteet C- kielessä. Hyvä ohjelmointityyli. Ohjelmien testaus. Luentoja ja demonstraatioita 14 h, omatoimisia verkkoharjoituksia 10 h ja 1. harjoitustyö, 1. periodi. Demonstraatioita 21 h, omatoimisia verkkoharjoituksia 14 h, neuvontapäivystys sekä 2. ja 3. harjoitustyö, 2. periodi. Välikokeet tai tentti. Kirjallisuutta Kernighan, Ritchie: The C programming language (ANSI- versio). Hirvonen, Pertti: Ohjelmoinnin alkeet C- kieltä käyttäen. McGregor, Jim; McGregor, Richard; Watt, Alan: Simple C. Kelley, Al; Pohl, Ira: A Book on C. Sebesta, Robert W.: Concepts of Programming Languages TIETORAKENTEET JA C -KIELI 3 ov 1. vuosi Data Structures and C Opettaja/ Professori, TkT Pekka Toivanen Vastuuhenkilö Valmius yleisimpien tietorakenteiden ja niiden käsittelyalgoritmien soveltamiseen ohjelmointitehtävissä C-kielellä. Johdatus C-ohjelmointiin. Abstraktit tietorakenteet lista, pino, jono, puu ja graafi sovelluksineen. Toteutukset taulukkoina ja osoittimilla. Haku- ja lajittelualgoritmeja. Hajakoodaus. Algoritmien aikakompleksisuusanalyysi. Rekursiiviset peruutusalgoritmit. Luentoja 21 h, harjoituksia 14 h, harjoitustyö, 3. periodi. Luentoja 21 h, harjoituksia 14 h, harjoitustyö, 4. periodi. Välikokeet tai tentti. Esitiedot Harjoitustyöt hyväksytty: Ohjelmoinnin perusteet tai ohjelmointiprojektit hyväksytty: Ohjelmoinnin perusteet A. Kirjallisuutta Aho, Hopcroft, Ullman: Data Structures and Algorithms. Sedgewick: Algorithms in C. Korpela-Larmela: C-ohjelmointikieli, OtaData N. Wirth: Algorithms + Data Structures = Programs.

50 50 Tietotekniikka ALGORITMIEN SUUNNITTELU 2 ov 2. vuosi Design of Algorithms Opettaja/ Professori, TkT Heikki Kälviäinen Vastuuhenkilö Algoritmien suunnittelun ja analysoinnin periaatteiden tuntemus. Taito soveltaa edistyneitä tietorakenteita ja niiden käsittelyalgoritmeja. Algoritmin määritelmä, notaatio ja kompleksisuus. Algoritmisen ongelmanratkaisun strategiat: analysointimenetelmät ja suunnitteluperiaatteet. Hakupuut ja tasapainotus. Graafialgoritmeja. Merkkijonoalgoritmeja. Likimääräis- ja satunnaisalgoritmit. Luentoja 28 h, harjoituksia 28 h, harjoitustyö, 2. periodi. Tentti. Esitiedot Suoritettuna: Tietorakenteet ja C-kieli ja Tietojenkäsittelyn perusteet. Kirjallisuutta Martti Penttonen: Johdatus algoritmien suunnitteluun ja analysointiin, Richard E. Neapolitan, Kumarss Naimipour: Foundations of Algorithms, KÄYTTÖJÄRJESTELMÄT 2 ov 2. vuosi Operating Systems Opettaja/ Vastuuhenkilö Esitiedot Kirjallisuutta Professori, TkT Pekka Toivanen Antaa perustiedot tietokoneiden käyttöjärjestelmien rakenteesta ja toiminnasta. Tietokoneen rakenne. Keskeytykset. Käyttöjärjestelmän tehtävät: prosessorin hallinta, muistinhallinta, laitteiden hallinta, tiedon hallinta. Esimerkkijärjestelmiä. Luentoja 28 h, 3. periodi. Seminaareja 28 h ja seminaarityö, 4. periodi. Tentti. Suoritettuna ennen tenttimistä: Tietorakenteet ja C-kieli. Deitel: An Introduction to Operating Systems. Silberschatz, Peterson, Galvin: Operating System Concepts TIETOKONEAVUSTEINEN SUUNNITTELU 4 ov 3. vuosi Computer-Aided Design Opettaja/ Vastuuhenkilö Esitiedot Kirjallisuutta Professori, TkT Arto Kaarna Opiskelijalle muodostuu laaja-alainen näkemys Cad-ohjelmistojen käytöstä suunnittelutyökaluna. Esimerkkejä Cad:n käytöstä eri alojen suunnittelutehtävissä. Cad-ohjelmistojen ominaisuudet. Geometrinen mallittaminen. Parametrinen mallittaminen. Pintaja tilavuusmallittaminen. Suunnittelutiedon siirto järjestelmien välillä. Luentoja 10 h, harjoituksia 15 h, 1. harjoitustyö, 1. periodi. Luentoja 12 h, harjoituksia 21 h, 2. harjoitustyö, 2. periodi. Luentoja 14 h, harjoituksia 21 h, 3. harjoitustyö, 3. periodi. Tentti. Suoritettuna: Tietotekniikan perusteet tai Henkilökohtainen tietojenkäsittely ja Johdatus tietojenkäsittelyyn. Suositellaan: Tietokonepohjaisen teknisen suunnittelun dokumentointi I Vuorensivu: Tietokoneavusteinen suunnittelu CAD. Martti Mäntylä: An Introduction to Solid Modelling. Ibrahim Zeid: CAD/CAM, Theory and Practice. Ohjelmistomanuaalit.

51 Tietotekniikka TIETOJÄRJESTELMÄT JA SYSTEEMISUUNNITTELU 3. vuosi Information Systems and Systems Design 3 ov Opettaja/ Vastuuhenkilö Esitiedot Kirjallisuutta Lehtori, DI Erja Mustonen-Ollila Tutustuttaa tietojärjestelmän elinjaksoon, toimintoihin ja liitäntöihin. Perehdyttää tietojärjestelmien kuvausmenetelmiin ja harjoitella niitä käytännössä. Tutustuttaa erityyppisiin tietojärjestelmiin. Tietojärjestelmän suunnittelun lähtökohta. Tietojärjestelmän sisällön suunnittelun menetelmät (mm. tietojen ja toimintojen jäsentäminen, käsittelysäännöt, testaus) ja kuvaustekniikat. Tietokoneavusteinen systeemityö. Oliopohjainen systeemityö. Katsaus erityyppisiin tietojärjestelmiin ja niiden mallintamiseen. Luentoja 21 h, harjoituksia 14 h, 1. periodi. Luentoja 21 h, harjoituksia 14 h ja harjoitustyö 2. periodi. Tentti. Suositellaan: Tiedonhallintajärjestelmät ja Ohjelmistotekniikka. Pressman, R.S.: Software Engineering-A Practitioner s Approach, 3 rd Edition OHJELMISTOTUOTANNON PROSESSI, CASE STUDY 4. vuosi Software Process, Case Study 3 ov Opettaja/ Vastuuhenkilö Esitiedot Kirjallisuutta Professori, KTT Jouni Lampinen Opiskelijalle muodostuu esimerkkien avulla kokonaisvaltainen käsitys käytännön ohjelmistotuotantoprosessista ja sen eri vaiheista suuressa ohjelmistokehitystalossa. Opiskelija saa konkreettisten esimerkkien avulla käsityksen ohjelmistotuotantotoiminnan järjestämisestä ja kehittää valmiuksiaan soveltaa ohjelmistotuotannon alueen teoreettista osaamistaan käytännön ohjelmistontuotantoprosesseihin. Opintojaksolla käydään vaiheittain läpi Case Study -muotoinen esimerkki käytännön ohjelmistokehitysprosessista suuressa ohjelmistonkehitystalossa. toteutetaan vierailevien luennoitsijoiden avulla. Luennoitsijoiksi kutsutaan ohjelmistokehityksen asiantuntijoita teollisuudesta. Luentoja 14 h, harjoituksia 21 h, 3. periodi. Luentoja 14 h, harjoituksia 21 h, 4. periodi. Harjoitustyö, joka arvostellaan. Harjoitusryhmien lukumäärästä johtuen opintojaksolle voidaan ottaa enintään 30 opiskelijaa. Suoritettuna: Ohjelmistotekniikka ja Tietojärjestelmät ja systeemisuunnittelu. Luennoilla ja harjoituksissa ilmoitettava materiaali INTERNET PROGRAMMING 2 cr 2 nd year Internet- ohjelmointi Lecturer Aims Contents Instruction Prerequisites Professor, D.Sc. (Tech.) Arto Kaarna Introduce students into the principles, methods and programming languages used in Internet. Course presents the basics of WWW page authoring and provides instruction in programming the WWW to make it interactive. HTML, CSS, CGI programming, JavaScript programming, basics of Java programming. Java language itself is introduced in Object-oriented Programming. Lectures and demonstrations 14 h, exercises 28 h and 2 exercise works, 4 th period. Exam. Required: Ohjelmoinnin perusteet or Ohjelmoinnin perusteet A and Työaseman käytön perusteet.

52 52 Tietotekniikka Literature Wall, L., Cristiansen, T., Schwartz, R. L.: Programming Perl, 2. edition. Gundavaram, Shishir: CGI programming on the world wide web PATTERN RECOGNITION 4 cr 4 th year Hahmontunnistus Joka toinen vuosi luennoitava opintojakso. Luennoidaan lukuvuonna Lecturer Aims Contents Instruction Prerequisites Literature Professor, D.Sc. (Tech.) Heikki Kälviäinen The course has three basic aims: firstly to understand the field of pattern recognition in general, secondly to get familiar with pattern recognition techniques, and thirdly to obtain the ability to apply techniques to machine vision and image processing applications. Statistical pattern recognition. Supervised learning. Unsupervised learning and clustering. Syntactic pattern recognition. Grammars. Graphs. Neural pattern recognition. Applications of pattern recognition. Lectures 16 h, practical exercises 14 h, seminar presentation 5 h, 3 rd period. Lectures 14 h, practical exercises 14 h, seminar presentation 7 h and practical assignments, 4 th period. A written examination. Recommended: Matriisilaskenta, Tilastomatematiikan perusteet, Machine Vision, Artificial Intelligence. R. Schalkoff: Pattern Recognition. Statistical, Structural, and Neural Approaches MACHINE VISION 4 cr 3 rd year Konenäkö Joka toinen vuosi luennoitava opintojakso. Luennoidaan lukuvuonna Lecturer Aims Contents Instruction Prerequisites Literature Professor, D.Sc. (Tech.) Heikki Kälviäinen The goal is to introduce students to the field of machine vision and image analysis and its application areas. Digital image processing: digital image, image transforms, image enhancement and image compression. Image analysis: segmentation, representation and description, recognition and interpretation. Hardware, software and applications. Lectures 16 h, practical exercises 14 h, seminar presentation 5 h, 3 rd period. Lectures 14 h, practical exercises 14 h, seminar presentation 7 h and practical assignments, 4 th period. A written examination. Recommended: Pattern Recognition, Artificial Intelligence, Tietokonegrafiikan perusteet, Sovellettu optiikka. Gonzalez, R.C. & Woods, R.E.: Digital image processing. Jain, A.K.: Fundamentals of digital image processing SEMINAR ON DATA PROCESSING FOR INTERNATIONAL STUDENTS 4 th year Tietotekniikan seminaari 2 cr Lecturer Aims Contents Professor, Ph.D. Jan Voracek To improve the student s ability construct and deliver both oral and written presentations in English. To familiarize the student with one field of computer science and provide him/her a guideline for the master s thesis elaboration. Theoretical and practical aspects of English writing process. Introduction to presentation techniques. Single seminar sessions given by students from diffe-

53 Tietotekniikka 53 Instruction rent subjects. Seminar 14 h, 1 st period. Seminar 14 h, 2 nd period. Seminar work, 2 nd period. Course is given in cooperation with the Language center TIETOJENKÄSITTELYTEKNIIKAN SEMINAARI 2 ov 4. vuosi Seminar on Data Processing Opettaja/ Vastuuhenkilö Professori, KTT Jouni Lampinen Opintojakson tavoitteena on kohottaa opiskelijan suullista ja kirjallista esitystaitoa, perehdyttää opiskelija johonkin tietojenkäsittelytekniikan osa-alueeseen ja antaa harjoitusta diplomityön tekoa varten, mm. tiedonhaussa. Opiskelijoiden pitämiä seminaariesitelmiä eri aiheista. Seminaareja 14 h, 3. periodi. Seminaareja 14 h, 4. periodi. Seminaarityö, 3. tai 4. periodi ARTIFICIAL INTELLIGENCE 4 cr 3 rd or 4 th year Tekoäly Joka toinen vuosi luennoitava opintojakso. Luennoidaan lukuvuonna Lecturer Aims Contents Instruction Prerequisites Literature Professor, Ph.D. Jan Voracek To familiarize the student with non-algorithmic and logic-based techniques, their design, application, evaluation and possible limitations. Knowledge representation and inference. Predicate logic and logical programming in Prolog. Using search in problem solving and game playing. Expert systems, data mining, knowledge discovery in databases, management information systems. Machine learning, genetic algorithms, adaptive systems. Intelligent agents. Lectures 21 h, exercises 14 h, 1 st period. Lectures 21 h, exercises 14 h and a terminal project, 2 nd period. A written examination. Required: Tietotekniikan perusteet or Henkilökohtainen tietojenkäsittely and Johdatus tietojenkäsittelyyn. Recommended: Tietorakenteet ja C-kieli. Russell, S., Norvig. P.: Artificial Intelligence - A Modern Approach, Prentice- Hall, Cawsey, A: The Essence of Artificial Intelligence, Prentice-Hall, SOFT COMPUTING 3 cr 3 rd or 4 th year Soft Computing Joka toinen vuosi luennoitava opintojakso. Luennoidaan lukuvuonna Lecturer Aims Contents Instruction Professor, Ph.D. Jan Voracek To familiarize the student with fundamentals, paradigms and applications of neural computing as well as with decision and control systems based on fuzzy logic. Neural networks: principles and architectures, supervised and unsupervised learning algorithms, implementations and applications. Fuzzy logic: fuzzy sets, fuzzy inference systems and their application in control and decision support. Overview of evolutionary computing, combination of all three approaches. Lectures 21 h, exercises 7 h, 1 st period. Lectures 21 h, exercises 7 h and a terminal project, 2 nd period. A written examination.

54 54 Tietotekniikka Prerequisites Required: Matematiikka A, Matematiikka B, Tietotekniikan perusteet or Henkilökohtainen tietojenkäsittely and Johdatus tietojenkäsittelyyn. Recommended: Matriisilaskenta. Literature Kosko, B.: Neural Networks and Fuzzy Systems, Prentice-Hall, Haykin, S.: Neural Networks - A Comprehensive Foundation, MacMillan College Publishing Company, Other material will be announced by the lecturer TIETOLIIKENNETEKNIIKAN PERUSTEET 1 2 ov 2. vuosi Introduction to Telecommunications 1 Opettaja/ Vastuuhenkilö Kirjallisuutta Tuntiopettaja, DI Petri Hiirsalmi Opintojakso perehdyttää opiskelijan tietoliikenteen periaatteisiin ja tietoliikennejärjestelmiin. Tiedonsiirron peruskäsitteet, yleiskatsaus tietoliikenteeseen, yleiskatsaus siirtoteihin. Luentoja 28 h, 1. periodi. Tentti. moniste. William Stallings: Data and Computer Communications, Sixth Edition, Prentice-Hall International, INTRODUCTION TO TELECOMMUNICATIONS FOR INTERNATIONAL STUDENTS 2 nd year Tietoliikennetekniikan perusteet 2 cr Lecturer Aims Contents Instruction Literature Professor, Ph.D. Valery Naumov The course introduces the principles of telecommunications, different networks and telecommunication systems. Basic principles of data transfer, overview on telecommunication, transfer media and networks. Lectures 28 h, demonstrations 6 h, 1 st period. Exam. William Stallings: Data and Computer Communications, Sixth Edition, Prentice-Hall International, Lecture hand-outs TIETOLIIKENNETEKNIIKAN PERUSTEET 2 3 ov 3. vuosi Introduction to Telecommunications 2 Opettaja/ Professori, TkT Arto Kaarna Vastuuhenkilö Opintojakso perehdyttää opiskelijan tiedonsiirrossa käytettävien signaalien ominaisuuksiin, käyttäytymiseen ja mallittamiseen. Siirtotekniikan perusteet: signaalit, kanavakoodit, modulointi, signaalin vääristyminen, virheentarkistus ja korjaus. Luentoja 28 h, laskuharjoituksia 14 h, harjoitustyö, 2. periodi. Tentti. Esitiedot Suositellaan: Tietoliikennetekniikan perusteet 1. Kirjallisuutta Carlson, A. B.: Communication Systems, 3 rd Edition, McGraw-Hill, TIETOLIIKENNETEKNIIKAN HARJOITUSTYÖT 2 ov 2. vuosi Laboratory Course in Telecommunications Opettaja/ Vastuuhenkilö Professori, TkT Jari Porras Opintojakso perehdyttää opiskelijan tiedonsiirtojärjestelmien ja tiedonsiirtoverkkojen soveltamiseen käytännössä. Projektiryhmässä tehtäviä laboratoriotöitä, joissa perehdytään tietoliikennejär-

55 jestelmien ja tiedonsiirtoverkkojen toimintaan käytännössä. Laboratoriotöitä 2. periodi. Laboratoriotöitä 3. periodi. Hyväksytyt esi- ja työselostukset. Esitiedot Suositellaan: Tietoliikennetekniikan perusteet 1. Tietotekniikka LANGATON SOVELLUSKEHITYS 2 ov 4. vuosi Wireless Software Development Opettaja/ Vastuuhenkilö Esitiedot Kirjallisuutta Professori, TkT Jari Porras Opintojakso on tarkoitettu syventämään tietoliikennetekniikan ja ohjelmistotekniikan opiskelijoiden tietämystä sovelluskehityksestä uusiin mobiileihin, päätelaitteisiin ja palveluihin. Osallistuja saa käytännöllisen yleiskuvan Symbian ohjelmistoalustasta (EPOC) sekä siihen liittyvästä ohjelmistokehityksestä. Opintojaksolla keskitytään Symbian ohjelmointialustaan, sen erityispiirteisiin ja EPOC-ohjelmointiin. Opintojakso on sovelluskehityspainotteinen ja käsittelee tarkemmin EPOC-sovellusarkkitehtuuria, käyttöliittymäarkkitehtuuria, käyttöjärjestelmän palveluita, asynkronista ohjelmointia ja tietoliikenneohjelmointia. Luennoitsijoiksi kutsutaan Symbian ohjelmistoalustan asiantuntijoita teollisuudesta. Luentoja 14 h, harjoituksia 28 h, 4. periodi. Opintojakso arvostellaan harjoitustöiden perusteella. Opintojaksolle osallistujien määrää voidaan rajoittaa. Suositellaan: Käyttöjärjestelmät, Object-oriented Programming tai Olio-ohjelmoinnin perusteet. Luennoilla ilmoitettava materiaali COMMUNICATIONS SOFTWARE AND ARCHITECTURE 3 rd year Tietoliikenneohjelmistot 3 cr Lecturer Professor, D.Sc. (Tech.) Jari Porras Aims The objective is to give a student the basic knowledge about software, development environments and communications. Contents Models and architectures of protocol software; OSI protocols of the application layer presentation layer, TCP/IP protocols, the CORBA based systems. Formal means of description, manners of representation of the information, testing of protocols. Communications development environments of software and translators of description languages. Instruction Lectures 14 h, exercises 14 h, 1 st period. Lectures 14 h, exercises 14 h, homework, 2 nd period. Exam. Prerequisites Recommended: Tietoliikennetekniikan perusteet 1, Tietokoneverkot ja datasiirto, Ohjelmistotekniikka, Object-oriented Programming or Olio-ohjelmoinnin perusteet. Literature Lecture notes COMMUNICATION SOFTWARE LABORATORY WORKS 3 rd year Protokollaohjelmointi 3 cr Lecturer Aims Contents Professor, D.Sc. (Tech.) Jari Porras The objective is to give a student the basic knowledge about a practical definition and realisation of communications and ability to apply this knowledge for the carrying out of software communications. The course includes practical laboratory assignments that deal with usage, design and implementation of protocol software. Protocol software design, implementation, and testing using C/C++/Java programming languages in a development environment (CVOPS/OVOPS/JVOPS).

56 56 Tietotekniikka Instruction Prerequisites Literature Laboratory demonstrations 14 h, 3 rd period. Laboratory demonstrations 14 h, practical assigments, 4 th period. Required: Communications Software and Architecture. Recommended: Tietorakenteet ja C-kieli, Tietoliikennetekniikan perusteet 1, Tietokoneverkot ja datasiirto, Unix and System Programming, Object-oriented Programming or Olio-ohjelmoinnin perusteet. Lecture notes TELETRAFFIC THEORY 3 cr 3 rd year Teleliikenneteoria Lecturer Aims Contents Instruction Literature Professor, Ph.D. Valery Naumov The objective of the study module is to describe the basic methods for analysis of telecommunication systems and their traffic. Measurement and modelling of telecommunication systems. Loss systems. Delay systems. Circuit-switched networks. Traffic and congestion control. Lectures 14 h, exercises 14 h, 3 rd period. Lectures 14 h, exercises 14 h and practical work, 4 th period. Exam. A. Elldin and G. Lind; Elementary Telephone Traffic Theory LÄHIVERKOT -ERIKOISTYÖKURSSI 5 ov 4. vuosi Local Area Networks, Special Course Opettaja/ Yliassistentti, TkT Jouni Ikonen Vastuuhenkilö Kuva lähiverkkojen tietoliikennekäytännöistä, lähiverkoista saatavista palveluista ja ohjelmistojen rakenteesta. Lähiverkkotyypit, lähiverkkojen komponentit, ohjelmointirajapinnat ja käytäntö. TCP/IP -protokolla. Mikrotietokoneiden ja työasemien liitännät lähiverkkoon. Sisältää laajoja käytännön harjoituksia. Luentoja 4 h, harjoituksia 4 h, 2. periodi. Luentoja 14 h, harjoituksia 14 h, 3. periodi. Luentoja 10 h, harjoituksia 14 h, 4. periodi. Esitelmiä, harjoitustöitä ja erikoistyö, 2., 3. ja 4. periodi. Esitiedot Suositellaan: Communications Software and Architecture, Unix and System Programming. Kirjallisuutta William Stallings: Local and Metropolitan area networks. W. Richard Stevens: TCP/IP Illustrated, Volume 1 - The Protocols. Garry R. Wright, W. Richard Stevens: TCP/IP Illustrated, Volume 2 - The Implementation. W. Richard Stevens: UNIX Network Programming. Bob Quinn: Windows Sockets Network Programming TIETOTURVAN PERUSTEET 2 ov 3. vuosi Basics of Secured Communications Opettaja/ Vastuuhenkilö Tuntiopettaja, DI Pekka Jäppinen Tutustuttaa opiskelija tietoturva-ajatteluun sekä esitellä menetelmiä halutun tietoturvan saavuttamiseksi. Tietoturvan peruskäsitteet. Perusmenetelmät tietoyhteyksien suojaamiseen. Palomuurien perusteet. Virukset ja niiltä suojautumismenetelmät. Tietoturvapolitiikka. Luentoja 14 h, 1. periodi. Luentoja 14 h, 2. periodi. Tentti. Esitiedot Suositellaan: Tietoliikennetekniikan perusteet 1. Kirjallisuutta Esa Kerttula : Tietoverkkojen tietoturva.

57 Tietotekniikka 57 Charles Pfleeger : Security in Computing. Bruce Schneier: Secrets and Lies SUOJATUT TIETOYHTEYDET 4 ov 4. vuosi Secured Communications Opettaja/ Tuntiopettaja, DI Pekka Jäppinen Vastuuhenkilö Perehdyttää opiskelija laitteiston ja tietoyhteyksien suojaamiseen. Kryptografia ja sen perusmenetelmät. Turvattu tiedonsiirto ja autentikointimenetelmät. Sniffaus, skannaus ja spooffaus. Tietomurron todentaminen. Verkkoyhteyksien suojaus. Luentoja 14 h, harjoituksia 14 h, 3. periodi. Seminaareja 28 h, harjoitustyö, 4. periodi. Tentti. Esitiedot Suoritettuna: Tietoturvan perusteet. Suositellaan: Matematiikka A ja Matematiikka B sekä Tietoliikennetekniikan perusteet 1 ja Unix and System Programming. Kirjallisuutta Esa Kerttula: Tietoverkkojen tietoturva, Edita, 1998 Charles Pfleeger: Security in Computing. Bruce Schneier: Applied Cryptography. Anonymous: Maximum Security. Anonymous: Maximum Linux Security. Muuta luennoilla jaettavaa materiaalia TELEMATIIKKA 2 ov 3. vuosi Telematics Opettaja/ Vastuuhenkilö Joka toinen vuosi luennoitava opintojakso. Luennoidaan lukuvuonna Professori, TkT Esa Kerttula Antaa opiskelijalle perustietämyksen telemaattisista palveluista, Internetistä ja multimediasta sekä elektronisesta kaupankäynnistä (electronic commerce) ja markkinoista sekä telematiikan standardeista ja sovelluksista, ja kyky soveltaa tietoja telemaattisten tietojärjestelmien kehittämiseen ja toteuttamiseen. Telemaattiset palvelut ja järjestelmät, Internet, multimedian perusteet ja elektroninen kaupankäynti. Mediakonversio, telematiikan arvoketjut. Tietoyhteiskunnan kehitysskenaarioita. Telemaattiset palvelut (telefax, TeleSampo, EDI, X.400, X.500,...), verkko- ja korttiraha, turvallinen luottokorttimaksaminen (SET). Telematiikan tiedonsiirto (datasiirto puhelinverkossa, ISDN, mobiiliyhteydet, IP-yhteydet). Tärkeimmät telematiikan standardit ja tuotteet. Luentoja 35 h (osa voi olla harjoitustöitä), demonstraatioita, 4. periodi. Tentti ja harjoitukset. Esitiedot Suositellaan: Tietoliikennetekniikan perusteet 1 ja Tietoliikennetekniikan harjoitustyöt. Kirjallisuutta Esa Kerttula: Multimedialla Tiedon valtatielle, Edita, Helsinki Muuta luennolla jaettavaa materiaalia TELEMATIIKAN ERIKOISKURSSI 2 ov 4. vuosi Special Course in Telematics Joka toinen vuosi luennoitava opintojakso. Luennoidaan lukuvuonna Opettaja/ Vastuuhenkilö Professori, TkT Esa Kerttula Syventää teoreettisilla opinnoilla kulloinkin erikseen valitun telematiikan osa-

58 58 Tietotekniikka Esitiedot Kirjallisuutta alueen tietämystä aluetta vuosittain vaihdellen ja mahdollisesti tietoliikennetekniikan muihin kursseihin liittyen. Aihepiiri vaihtelee vuosittain. Luentoja 35 h (osa voi olla harjoitustöitä), demonstraatioita, 4. periodi. Tentti ja harjoitukset. Suoritettuna: Telematiikka. Luennoilla jaettavaa materiaalia NOPEAT TIEDONSIIRTOVERKOT 2 ov 3. vuosi High-Speed Networks Joka toinen vuosi luennoitava opintojakso. Luennoidaan lukuvuonna Opettaja/ Tuntiopettaja, DI Petri Hiirsalmi Vastuuhenkilö Syventävä opintojakso nopeista tiedonsiirtoverkoista. Opintojaksossa käsitellään nopeita tiedonsiirtoverkkoja. Luentoja 14 h, harjoituksia 14 h, 1. periodi. Luentoja 14 h, 2. periodi. Tentti. Esitiedot Suositellaan: Tietoliikennetekniikan perusteet 1. Kirjallisuutta Halsall, F.: Data Communications, Computer Networks and Open Systems, Addison-Wesley, Partridge, G.: Gigabit Networking, Addison Wesley, Kessler, G.: ISDN: concepts, facilities and service, 2 nd edition (with ATM, B-ISDN and Frame Relay) McGraw-Hill Inc Jain, R.: FDDI Handbook: High-Speed Networking Using Fiber and Other Media, Addison-Wesley, SIIRTYVÄ TIETOLIIKENNE 2 ov 3. vuosi Mobile Communications Opettaja/ Professori, TkT Jari Porras Vastuuhenkilö Antaa yleiskuvan liikkuvasta tietoliikenteestä, eri järjestelmistä, sekä radiotien aiheuttamista ongelmista. Radiotien ominaisuudet, signaalit, mobiilit data- ja televerkot. Luentoja 14 h, harjoituksia 7 h, 3. periodi. Luentoja 14 h, harjoituksia 7 h ja harjoitustyöt, 4. periodi. Tentti. Esitiedot Suositellaan: Tietoliikennetekniikan perusteet 1 ja Tietokoneverkot ja datasiirto INTRODUCTION TO PARALLEL COMPUTING 4 cr 4 th year Rinnakkaislaskennan perusteet Lecturer Aims Contents Instruction Prerequisites Literature Professor, TkT Jari Porras Introduces the parallel and distributed computing to the students, gives an overview of the parallel architectures and methods and provides the necessary knowledge to the students so that they can use parallel methods on their own work. Emerging need for the parallel computing, parallel architectures and their classification, performance meters and scalability as well as programming in a parallel environment by using PVM, MPI and threads. Lectures 28 h, exercises 14 h, 1 st period. Seminars 14 h, exercises 14 h, practical exercise, 2 nd period. Exam. Recommended: Käyttöjärjestelmät, Unix and System Programming. Kumar, V., Grama, A., Gupta, A. ja Karypis, G.: Introduction to Parallel

59 Tietotekniikka 59 Computing: Design and Analysis of Algorithms, The Benjamin/Cummings Publishing Company, 1994, ISBN Hwang, K. ja Xu Z.: Scalable Parallel Computing, McGraw-Hill, 1998, ISBN RINNAKKAISALGORITMIEN SUUNNITTELU 3 ov 4. tai 5. vuosi Design of Parallel Algorithms Opettaja/ Vastuuhenkilö Joka toinen vuosi luennoitava opintojakso. Luennoidaan lukuvuonna Professori, TkT Jari Porras Perehdyttää opiskelijat ongelmiin, joihin törmätään rinnakkaisarkkitehtuureissa toimivia algoritmeja suunniteltaessa. Antaa opiskelijoille perustietämyksen rinnakkaisalgoritmien suunnittelusta ja toteutuksesta. Rinnakkaisalgoritmien suunnittelumenetelmät, rinnakkaisalgoritmien suunnittelu ja analysointi, rinnakkaisalgoritmien toiminta eri rinnakkaisarkkitehtuureissa. Käsiteltävät algoritmit vaihtelevat vuosittain. Luentoja 14 h, harjoituksia 14 h, 3. periodi. Luentoja 14 h, harjoituksia 14 h, harjoitustyö, 4. periodi. Tentti. Esitiedot Suositellaan: Introduction to Parallel Computing, Algoritmien suunnittelu. Kirjallisuutta Jaja, J.: An Introduction to Parallel Algorithms, Addison-Wesley, 1992, ISBN Cosnard M. et. al.: Parallel Algorithms and Architectures, PWS Publishing, 1996, ISBN Berman K. et. al.: Fundamentals of Sequential and Parallel Algorithms, PWS Publishing, 1997, ISBN RINNAKKAISLASKENNAN JATKOKURSSI 3 ov 4. tai 5. vuosi Advanced Parallel Computing Joka toinen vuosi luennoitava opintojakso. Luennoidaan lukuvuonna Opettaja/ Vastuuhenkilö Esitiedot Kirjallisuutta Professori, TkT Jari Porras Antaa opiskelijoille kuvan nykypäivän rinnakkaislaskennan tarpeista. Perehdyttää opiskelijat syvällisesti rinnakkaislaskennan lähestymistapoihin. Vaihtelee vuosittain. Luentoja 14 h, harjoituksia 14 h, 3. periodi. Luentoja 14 h, harjoituksia 14 h, harjoitustyö, 4. periodi. Tentti. Suositellaan: Introduction to Parallel Computing. Luennoilla ilmoitettava materiaali PERFORMANCE ANALYSIS OF TELECOMMUNICATION SYSTEMS 4 th year Suorituskykyanalyysi 3 cr Course will be lectured every second year only. Lectured Lecturer Aims Contents Instruction Professor, Ph.D. Valery Naumov The objective of the study module is to describe the basic methods for modelling of computer and telecommunication systems. Markov Chains, Stochastic Petri Nets, Queueing Systems. Lectures 14 h, exercises 14 h, 1 st period. Lectures 14 h, exercises 14 h and practical work, 2 nd period. Exam.

60 60 Tietotekniikka Literature Tarek N. Saadawi, Mostafa H. Ammar, Ahmed El Hakeem: Fundamentals of Telecommunication Networks. John N. Daigle: Queueing Theory for Telecommunications QUALITY OF SERVICES IN COMMUNICATION SYSTEMS 5 th year Uusien tietoliikennejärjestelmien palvelun taso 3 cr Course will be lectured every second year only. Lectured Lecturer Aims Contents Instruction Prerequisites Professor, Ph.D. Valery Naumov The objective of the study module is to study different Quality of Service (QoS) requirements and method of their provisioning in communication networks. User and network signalling for QoS, Traffic engineering for QoS, Quality of Internet Services. Lectures and seminars 14 h, exercises 14 h and practical work, 1 st period. Lectures and seminars 14 h, exercises 14 h and practical work, 2 nd period. Exam. Required: Teletraffic Theory. Recommended: Tietokoneverkot ja datasiirto OBJECT-ORIENTED DESIGN OF TELECOMMUNICATION SYSTEMS 4 th year Tietoliikennejärjestelmien objekti-orientoitunut suunnittelu 4 cr Lecturer Aims Contents Instruction Prerequisites Literature Part-time teacher Petri Heinilä The goal of the course is to introduce the student to the object-oriented design and open distributed processing based telecommunication architectures and design methodology. Object-oriented design, UML-language, CORBA-architecture and CORBAservices, Design Patterns, open distributed processing: mobile and other agents, streams, traders, examples. Lectures 14 h and exercises 14 h, homework, 1 st period. Lectures 14 h and exercises 14 h, homework, 2 nd period. Exam. Recommended: Ohjelmistotekniikka and Object-oriented Programming or Olio-ohjelmoinnin perusteet. Lecture Notes OPTICAL COMMUNICATIONS 5 cr 4 th year Optinen kommunikointi Lecturer Professor, Ph.D. Valery Naumov Aims The objective of the study module is to give students the knowledge of operation of optical networks. Contents Optical devices and lightwave transmission. Measurements in optical networks. SDH, ATM, and WDM networks. Instruction Lectures 28 h, exercises 14 h, 3 rd period. Lectures 28 h, exercises 14 h, 4 th period. Exam and practical work. Prerequisites Recommended: Tietoliikennetekniikan perusteet 1, Tietoliikennetekniikan perusteet 2. Literature Amnon Yariv: Optical Electronics. William B. Jones, Jr.: Introduction to Optical Fiber Communication Systems.

61 Tietotekniikka TIETOKONEVERKOT JA DATASIIRTO 2 ov 2. vuosi Computer Networks and Data Communications Opettaja/ Tuntiopettaja, DI Petri Hiirsalmi Vastuuhenkilö Opintojaksossa perehdytään eri tietokoneverkkoihin ja datansiirtoon. Tutustutaan erilaisiin tietokoneverkkoihin ja niissä käytettäviin protokolliin. Luentoja 28 h, 4. periodi. Tentti. Esitiedot Suositellaan: Tietoliikennetekniikan perusteet 1. Kirjallisuutta William Stallings: Data and Computer Communications, Sixth Edition, Prentice-Hall International, COMPUTER NETWORKS AND DATA COMMUNICATIONS 2 nd year Tietokoneverkot ja datasiirto 2 cr Lecturer Professor, D.Sc (Tech.) Jari Porras Aims The objective is to give a student the basic knowledge about data communications and data transfer. Contents Different kind of data networks, their protocols and protocols used in data transfer. Instruction Lectures 28 h, 4 th period. Exam. Prerequisites Recommended: Introduction to Telecommunications 1. Literature William Stallings: Data and Computer Communications, Sixth Edition, Prentice-Hall International, TCP/IP -PERUSTEET 3 ov 3. vuosi Basics of TCP/IP Opettaja/ Tuntiopettaja, Pasi Tiihonen Vastuuhenkilö Opintojaksossa perehdytään syvällisemmin TCP/IP protokollaperheen toimintaan sekä IP- protokollaan eri ympäristöissä TCP-mallin protokollat ja niiden toiminta, IP ja mobiliteetti, mobiili multicast, luotettavuus ja skaalautuvuus protokollissa, vaihtoehdot TCP:lle, IPv6. Luentoja 14 h, harjoituksia 12 h, 1. periodi. Luentoja 14 h, harjoituksia 12 h, harjoitustyö, 2. periodi. Tentti. Esitiedot Suositellaan: Tietoliikennetekniikan perusteet 1, Tietokoneverkot ja datasiirto Kirjallisuutta W. Richard Stewens: TCP/IP Illustrated, vol.1 The protocols Luennoilla ilmoitettava materiaali PROTOKOLLASOVELLUSTEN ERITYISKYSYMYKSIÄ 5. vuosi Special Topics in Communications Protocols 2 ov Opettaja/ Vastuuhenkilö Professori, TkT Jari Porras Perehdytään johonkin tietoliikenteen erityisalueeseen, jossa protokollat ovat keskeisessä asemassa. Vaihtelee vuosittain. Luentoja ja seminaareja 14 h, 1. periodi. Luentoja ja seminaareja 14 h, seminaarityö, 2. periodi. Tentti.

62 62 Tietotekniikka ÄLYVERKOT 2 ov 3. vuosi Intelligent Networks Opettaja/ Tuntiopettaja, DI Pasi Kemppainen Vastuuhenkilö Tutustuttaa opiskelijan älyverkkojen kehitykseen, rakenteeseen ja toimintaan. Älyverkkojen kehitys ja standardit, yhteiskanavamerkinantoverkon ja -protokollan rakenne ja toiminta, älyverkkojen rakenne ja toiminta, älyverkkopalvelut, vuosittain vaihtuva älyverkkojen kehityksessä ajankohtainen aihe. Luentoja 28 h, 1. periodi. Tentti. Esitiedot Suositellaan: Tietoliikennetekniikan perusteet 1. Kirjallisuutta Magedanz T. & Popescu-Zeletin: Intelligent Networks, International Thomson Computer Press, 1996, ISBN Thörner J.: Intelligent Networks, Artech House, Norwood, MA, 1994, ISBN ÄLYVERKOT -TYÖKURSSI 2 ov 4. vuosi Intelligent Networks Work Course Opettaja/ Vastuuhenkilö Esitiedot Kirjallisuutta Tuntiopettaja, DI Pasi Kemppainen Toteutetaan älyverkkopalveluita OSN palvelukehittimellä. OSN palvelukehitin, älyverkon palvelut. Demonstraatioita 14 h, harjoituksia 14 h, harjoitustyö, 2. periodi. Suoritettuna: Älyverkot. Magedanz T. & Popescu-Zeletin: Intelligent Networks, International Thomson Computer Press, 1996, ISBN Thörner J.: Intelligent Networks, Artech House, Norwood, MA, 1994, ISBN TIETOLIIKENNETEKNIIKAN SEMINAARI 2 ov 4. vuosi Seminar on Data Communications Opettaja/ Vastuuhenkilö Professori, TkT Jari Porras Perehtyminen johonkin moderniin tietoliikennetekniikan osa-alueeseen. Kurssilla käydään seminaarien ja keskustelun avulla läpi aina vuosittain valittava tietoliikenteen jotakin osa-aluetta käsittelevä kirja. Seminaareja ja keskustelua 21 h, 3. periodi. Seminaareja ja keskustelua 21 h, 4. periodi. Osallistuminen keskusteluun ja hyväksytty seminaariesitelmä SEMINAR ON PERFORMANCE ANALYSIS 2 cr 4 th year Suorituskykyanalyysin seminaari Lecturer Professor, Ph.D. Valery Naumov Aims The objective is to study performance of telecommunication networks and protocols. Contents Topic may change. Instruction Lectures and seminars 14 h, exercises 14 h, 1 st period. Lectures and seminars 14 h, exercises 14 h, 2 nd period. Exam and accepted term paper. Prerequisites Recommended: Tietoliikennetekniikan perusteet 1 and Performance Analysis of Telecommunication Systems. Literature Erol Gelenbe, Guy Pujolle: Introduction to Queueing Networks.

63 Tietotekniikka TIETOLIIKENNE JA LIIKETOIMINTA- SEMINAARIKURSSI 3. vuosi Telecommunications and Business 2 ov Opettaja/ Vastuuhenkilö Professori, TkT Jari Porras Antaa opiskelijalle yleiskuva tietoliikenteen merkityksestä liiketoiminnalliselta kannalta, toteutetuista ja tulevaisuuden palveluista sekä palvelujen teknisestä perustasta. Totuttaa alan tietolähteiden käyttöön ja omaehtoiseen työskentelyyn. Vaihtelee vuosittain. Luentoja 14 h, 3. periodi. Luentoja 14 h ja harjoitustyö, 4. periodi. Osallistuminen luennoille ja hyväksytty harjoitustyö TIETOLIIKENTEEN RYHMÄTYÖKURSSI 5 ov 4. vuosi Group work Cource on Communications Software Opettaja/ Vastuuhenkilö Esitiedot Kirjallisuutta Professori, TkT Jari Porras Kurssi on tarkoitettu syventämään opiskelijoiden tietämystä tietoliikennejärjestelmien protokolla- ja ohjelmistokehityksestä laajassa projektiympäristössä, sekä antamaan kuvan eri menetelmien käytöstä protokollaohjelmistojen toteutuksessa. Kurssi on hyvin käytännönläheinen. Opintojaksolla keskitytään kunakin vuonna valitun tietoliikennealueen protokollien toteuttamiseen usealla eri menetelmällä (esim. UML, SDL, CVOPS, C). Protokollaohjelmointi toteutetaan laajana projektityönä. Toteutuksia verrataan lopuksi ja niiden tulee olla yhteensopivia. Luentoja 6 h, harjoituksia 14 h, 2. periodi. Luentoja 6 h, harjoituksia 14 h, 3. periodi. Luentoja 6 h, harjoituksia 14 h, 4. periodi. Itsenäistä ryhmätyöskentelyä 150 h. Kurssi arvostellaan harjoitustöiden perusteella. Kurssi pidetään vain, jos kurssille ilmoittautuu riittäävä määrä opiskelijoita. Suositellaan: Communications Software and Architecture. Luennoilla ilmoitettava materiaali TIETOTEKNIIKAN ERIKOISTYÖT 7 ov 4. vuosi Information Technology Project Opettaja/ Vastuuhenkilö Esitiedot Professori, TkT Jari Porras ja Professori, TkT Pekka Toivanen Antaa valmiuksia itsenäiseen työskentelyyn johonkin koulutusohjelman erityisalueeseen liittyvissä tietoteknisissä ongelmissa. Joko tietojenkäsittelytekniikan, tietoliikennetekniikan, elektroniikan tai sovelletun fysiikan erityisalueilla tehtäviä itsenäisiä suunnittelu- ja toteutusprojekteja 1-2 kpl joko yksin tai tehtävien laajuudesta riippuen projektiryhmän jäsenenä. Erikoistyöt ja seminaaritilaisuuksia 7 h, jokaisena neljänä periodina (yht. 28 h). Töiden alkamis- ja päättymisajankohta vaihtelee. Osallistuminen seminaariin, seminaariesitelmiä ja työselostukset. Suoritettuna: 100 ov. Suositellaan: Projektityöskentely INFORMATION TEHCNOLOGY PROJECT FOR INTERNATIONAL STUDENTS 4 th year Tietotekniikan erikoistyöt 7 cr Lecturer Aims Professor, Ph.D. Jan Voracek To train the student in the individual work on a selected research topic.

64 64 Tietotekniikka Contents Instruction Analysis and implementation of a project from information processing or telecommunications areas. The professional part of the work will be coordinated by a local supervisor. Three sets of presentations, each 14 h long, distributed evenly to the whole study program UNIX AND SYSTEM PROGRAMMING 3 cr 3 rd year Unix ja systeemiohjelmointi Lecturer Aims Contents Instruction Prerequisites Literature Professor, Ph.D. Jan Voracek To familiarize the student with advanced methods of Unix employment, based mainly on C and shell programming. Shells, commands and scripts. Filters and interpreted languages. System calls and library functions for I/0 operations. Threads, processes and basic interprocess communication. Streams, sockets, network fundamentals. Lectures 28 h, exercises 28 h, 2 nd period. Terminal project, 3 rd period. A written examination. Required: Tietorakenteet ja C-kieli and Käyttöjärjestelmät. Kernighan, B.W., Pike, R.: The UNIX Programming Environment, Prentice Hall, Stevens, W.R.: Advanced Programming in the UNIX Environment, Addison Wesley, Robbins, K., Robbins, S.: Practical Unix Programming, Prentice Hall, Glass, G., Ables, K.: UNIX for Programmers and Users, Prentice Hall, LANGUAGES, COMPILERS AND INTERPRETERS 3 cr 3 rd year Kielet, kääntäjät ja tulkit Lecturer Aims Contents Instruction Prerequisites Literature Professor, Ph.D. Jan Voracek To familiarize the student with theory and recognition of selected formal languages and their translation to the executable form. Languages and grammars. Regular languages and lexical analysis. Introduction to parsing. Tools for compiler generation. Syntax directed translation, attribute grammars, intermediate representation. Machine independent optimization. Lectures 21 h, exercises 14 h, 3 rd period. Lectures 21 h, exercises 14 h and a terminal project, 4 th period. A written examination. Required: Tietojenkäsittelyn perusteet, Tietorakenteet ja C-kieli, Algoritmien suunnittelu. Aho, A.V., Sethi, R., Ullman, J.D. Compilers: Principles, Techniques, and Tools, Addison Wesley, Bennett, J.P.: Introduction to Compiling Techniques, McGraw Hill, TIEDONHALLINTAJÄRJESTELMÄT 3 ov 2. vuosi Database Management Systems Opettaja/ Vastuuhenkilö Professori, TkT Pekka Toivanen Opintojakson tavoitteena on antaa opiskelijalle perustiedot nykyisistä tietokantajärjestelmistä, perustyypeistä ja tietokannan suunnittelusta, keskittyen relaatiorakenteeseen perustuviin järjestelmiin. Tiedonhallinnan perusteet ja tietokantajärjestelmän arkkitehtuuri. Tiedostorakenteita. Relaatiomalli, verkkomalli, hierarkkinen malli ja käänteinen lista. Relaatiojärjestelmät ja SQL. Tietokannan eheys ja suojaus. Hajautetut tietokannat. Oliopohjaiset tietokannat. Luentoja 21 h, harjoituksia 14 h, 3. periodi.

65 Tietotekniikka 65 Esitiedot Kirjallisuutta Luentoja 21 h, harjoituksia 14 h ja harjoitustyö, 4. periodi. Tentti. Suoritettuna ennen tenttimistä: Tietotekniikan perusteet tai Henkilökohtainen tietojenkäsittely ja Johdatus tietojenkäsittelyyn. Suositellaan: Tietorakenteet ja C-kieli. Fred McFadden, Jeffrey Hoffer, Mary Prescott: Modern Database Management, Addison-Wesley, 5 th Edition, C.J. Date: An Introduction to Database Systems, Addison-Wesley, 6 th Edition, Thomas Connolly, Carolyn Begg, Anne Strachan: Database Systems, Addison-Wesley, 2 nd Edition, INTERACTIVE INFORMATION SYSTEMS AND USER INTERFACES 3 rd year Vuorovaikutteiset tietojärjestelmät ja käyttöliittymät 4 cr Lecturer Aims Contents Instruction Prerequisites Literature Senior assistant, Ph.D. Vladimir Botchko To introduce new technologies in interactive information systems and user interfaces. Motivation for human factors in design, principles and guidelines, interactive components, devices, cooperative work and information visualization, hypermedia and WWW. Graphical user interfaces, examples. Lectures 21 h, exercises 14 h, 3 rd period. Lectures 21 h, exercises 14 h and project, 4 th period. Exam. Required: Tietotekniikan perusteet or Henkilökohtainen tietojenkäsittely and Johdatus tietojenkäsittelyyn. Recommended: Internet Programming. Ben Shneiderman: Designing the User Interface. Strategies for effective Human-Computer Interaction TYÖASEMAN KÄYTÖN PERUSTEET 2 ov 2. vuosi Introduction to Workstation Computers Opettaja/ Vastuuhenkilö Esitiedot Professori, TkT Heikki Kälviäinen Antaa perustiedot insinöörityöasemista ja valmiudet työasemien tehokkaaseen käyttöön. Insinöörityöasemista. Yleisimmät graafiset käyttöliittymät ja ikkunointiympäristöt. Tietoverkot ja verkkopalvelujen hyväksikäyttö. Esimerkkejä työkaluohjelmista ja niiden käytöstä. Unix-, Linux- ja systeemiohjelmoinnin perusteet. Seminaareja 14 h, harjoituksia 21 h, 1. periodi. Aktiivinen osallistuminen seminaareihin ja vähintään 80 %:iin harjoituksista, seminaarityö ja harjoitustyöt. Suositellaan: Tietotekniikan perusteet tai Henkilökohtainen tietojenkäsittely ja Johdatus tietojenkäsittelyyn MIKROTIETOKONEOHJELMISTOT 2 ov 1. vuosi Microcomputer Software Opettaja/ Vastuuhenkilö Lehtori, DI Erja Mustonen-Ollila Opintojakson tavoitteena on antaa yleiskuva mikrotietokoneiden laitteistojen, prosessoreiden, käyttöjärjestelmien ja sovellusohjelmien kehityksestä ja soveltuvuudesta erilaisten ongelmien ratkaisuun sekä perehdyttää opiskelija käyttämään eri tyyppisiä sovellusohjelmia. Prosessorit ja mikrojen arkkitehtuurit. Käyttöliittymät. Windows-ohjelmoinnin perusteet. Tärkeimmät sovellukset: taulukkolaskenta, kortistointi Desktop Publishing, grafiikkaohjelmistot, matemaattiset ohjelmistot. Tiedonsiirto ja verkot, Internetin hyödyntäminen. Virustorjunta ja tietosuoja. Ohjelmistojen ja mikrotietokonejärjestelmien vertailukriteerit.

66 66 Tietotekniikka Demonstraatioluentoja 14 h, harjoituksia 14 h, 3. periodi. Harjoituksia 14 h ja harjoitustyöt, 4. periodi OHJELMISTOTEKNIIKKA 3 ov 2. vuosi Software Engineering Opettaja/ Vastuuhenkilö Esitiedot Kirjallisuutta Tutkijaopettaja, TkL Päivi Ovaska Tutustuttaa ohjelmistotekniikan perusteisiin, keskeisimpiin menetelmiin ja ohjelmistontuotantoprosessin eri vaiheisiin. Ohjelmistontuotantoprosessi, sen eri vaiheet ja niiden sisältö. Ohjelmistotuotannossa käytettävät yleisimmät menetelmät ja tekniikat. Luentoja 21 h, harjoituksia 14 h, 3. periodi. Luentoja 21 h, harjoituksia 14 h ja harjoitustyö, 4. periodi. Tentti. Suoritettuna: Ohjelmoinnin perusteet tai Ohjelmoinnin perusteet A ja Tietorakenteet ja C-kieli. Suositellaan: Mikrotietokoneohjelmistot. Ilkka Haikala-Jukka Märijärvi: Ohjelmistotuotanto, 7. painos, Satku-Kauppakaari Oy, ISBN , Roger S. Pressman: Software Engineering - A Practitioner s Approach, 4 th Edition, McGraw-Hill, Luennoilla ilmoitettava muu materiaali SOFTWARE ENGINEERING 3 cr 2 nd year Ohjelmistotekniikka Lecturer Aims Contents Instruction Prerequisites Literature Professor, Ph.D. Jan Voracek To familiarize the student with basic theoretical principles of software engineering. Software engineering the product and the process. Structural and object-oriented analysis, design and testing. Project planning and management, software quality and maintenance. Lectures 14 h, virtual activities 7 h, exercises 14 h, 3 rd period. Lectures 14 h, virtual activities 7 h, exercises 14 h and a terminal project, 4 th period. A written examination. Required: Ohjelmoinnin perusteet or Ohjelmoinnin perusteet A and Tietorakenteet ja C-kieli. Recommended: Mikrotietokoneohjelmistot. Pressman, R. S.: Software Engineering, A Practitioner s Approach (fourth or fifth edition), McGraw Hill, 1997/ PROJEKTITYÖSKENTELY 3 ov 4. vuosi Project Planning and Control Opettaja/ Vastuuhenkilö Esitiedot Kirjallisuutta Lehtori, DI Erja Mustonen-Ollila Perehdyttää opiskelija tietojärjestelmän rakentamisessa työn organisointiin, suunnitteluun, ohjaamiseen ja ryhmätyöhön liittyviin ongelmiin ja niiden ratkaisumenetelmiin. Harjoitella projektityöskentelyä käytännössä. Ohjelmistoprojektin erityispiirteitä. Ryhmätyöskentely projektissa. Projektin suunnittelu. Projektin toteutus, hallinta ja ohjaus. Projektin laatu ja laadunvalvonta. Projektin ohjauksen menetelmiä ja apuvälineitä. Luentoja 14 h, harjoituksia 21 h, 1. periodi. Harjoituksia 21 h, 2. periodi. Projektityö 1. ja 2. periodi. Tentti. Suoritettuna: Ohjelmistotekniikka. Suositellaan: Tietojärjestelmät ja systeemisuunnittelu ja Ohjelmistotuotannon kontekstien hallinta. Ruuska, K.: Projekti hallintaan.

67 Tietotekniikka TIETOKONEGRAFIIKAN PERUSTEET 3 ov 2. vuosi Introduction to Computer Graphics Opettaja/ Vastuuhenkilö Esitiedot Kirjallisuutta Professori, TkT Arto Kaarna Antaa perustiedot tietokonegrafiikasta ja grafiikkaohjelmistojen käytöstä. Esimerkkejä tietokonegrafiikan hyödyntämisestä. 2D-grafiikan perusteet. Graafisten laitteiden toimintaperiaatteet. Rasterigrafiikan algoritmeja. 3D-grafiikan algoritmeja. Open GL -grafiikkakirjasto. Luentoja 14 h, harjoituksia 14 h, 3. periodi. Luentoja 14 h, harjoituksia 14 h ja kaksi harjoitustyötä, 4. periodi. Tentti. Suoritettuna: Tietotekniikan perusteet tai Henkilökohtainen tietojenkäsittely ja Johdatus tietojenkäsittelyyn sekä Tietorakenteet ja C-kieli. Hearn, D., Baker, M.P.: Computer Graphics. Foley, James et al: Computer Graphics, Principles and Practice OHJELMISTOTEKNIIKAN SEMINAARI 2 ov 4. vuosi Seminar on Software Engineering Opettaja/ Vastuuhenkilö Professori, KTT Jouni Lampinen Opintojakson tavoitteena on kohottaa opiskelijan suullista ja kirjallista esitystaitoa, perehdyttää opiskelija johonkin ohjelmistotekniikan osa-alueeseen ja antaa harjoitusta diplomityön tekoa varten, mm. tiedonhaussa. Opiskelijoiden pitämiä seminaariesitelmiä eri aiheista. Seminaareja 14 h, 3. periodi. Seminaareja 14 h, 4. periodi. Seminaarityö, 3. tai 4. periodi OLIO-OHJELMOINNIN PERUSTEET 2 ov 2. vuosi Introduction to Object-Oriented Programming Opettaja/ Vastuuhenkilö Esitiedot Kirjallisuutta Tutkijaopettaja, TkL Päivi Ovaska Opintojaksolla opiskelija oppii käyttämään oliosuuntautuneita suunnittelumenetelmiä ja ohjelmoimaan C++-kielellä. Oliopohjainen analyysi ja suunnittelu, UML-kielen alkeet, luokat, periytyminen, operaattorien uudelleenmäärittely, virtuaalifunktiot, tietovirrat, abstraktit tietotyypit, geneeriset ohjelmakirjastot (STL), sovelluksia. Luentoja 21 h, harjoituksia 14 h, harjoitustyö, 3. periodi. Tentti. Suoritettuna: Tietorakenteet ja C-kieli. Matti Rintala, Jyke Jokinen: Olioiden ohjelmointi C++:lla. Jesse Liberty: SAMS Teach Yourself C++ in 21 days tai suomenkielinen versio: Opeta itsellesi C++. Muu luennoilla ilmoitettava opiskelumateriaali OBJECT-ORIENTED PROGRAMMING 3 cr 3 rd year Oliokeskeinen ohjelmointi Lecturer Aims Contents Instruction Prerequisites Senior assistant, Ph.D. Vladimir Botchko To introduce object-oriented programming in Java. Applets and applications, event handling, images, graphics, controls, multithreaded programming, networking, RMI, UML-language, patterns. Lectures 21 h, exercises 14 h, 1 st period. Lectures 21 h, exercises 14 h and project, 2 nd period. Exam. Required: Introduction to Object-Oriented Programming, Data Structures and C.

68 68 Tietotekniikka Literature Recommended: Languages, Compilers and Interpreters. P. Naughton, H. Schildt, java 2: The Complete Reference, Osborne, McGrawHill. Xiaoping Jia, Object-Oriented Software Development Using Java, Addison- Wesley OHJELMISTOTUOTANNON KONTEKSTIEN HALLINTA 3. vuosi Managing Software Production Contexts 3 ov Ei luennoida lukuvuonna Opettaja/ Vastuuhenkilö Esitiedot Kirjallisuutta Professori, KTT Jouni Lampinen Tutustuttaa ohjelmistotuotannon viitekehyksen tärkeimpiin ei-teknisiin ja käytännöllisiin aiheisiin; mm. ohjelmistotuotannon historiaan, kehitykseen, filosofiaan, etiikkaan, sidos- ja viiteryhmiin, taloudellisiin kysymyksiin, organisointiin, hallintoon, johtamiseen ja juridiikkaan. Kehittää opiskelijan kykyä jäsentää ja ratkaista tietojärjestelmien kehittämis-, suunnittelu- ja arviointiongelmia. Laajentaa näkemystä tietojärjestelmistä kontekstissaan, niiden roolista osana laajempia kokonaisuuksia; yhteiskunta, organisaatiot, liiketoiminta, jne. Laajentaa näkemystä tietojärjestelmien kehittämisen keskeisimmistä metodisista perusjännitteistä ja ongelmista. Antaa valmiuksia hankkia omatoimisesti lisätietoja käsitellyistä aiheista ja soveltaa niitä käytännön ohjelmistotuotannossa. Tietojärjestelmien suunnittelun perusproblematiikka, historia, kehitys, filosofia ja etiikka. Tietojärjestelmien suunnittelu kontekstissaan; yhteiskunta, organisaatio, liiketoiminta, ihmiset. Tietojärjestelmien vaikutukset näiden toimintaan. Ihmisen ja tietokoneen kytkentäongelmat. Ohjelmistotuotannon organisointi ja johtaminen. Tietotekniikkaosaamisen ja sovellusalueosaamisen yhdistäminen ohjelmistotyössä. Kommunikaatio-ongelmat ohjelmistotuotannossa. Tietojärjestelmähankkeen taloudelliset kysymykset; kannattavuuden ja toteuttamiskelpoisuuden arviointi. Kustannusten ja työmäärien arviointi- ja seuranta. Ohjelmistotuotantoon liittyvä juridiikka ja oikeudelliset ongelmat; sopimustoiminta, vastuukysymykset. Immateriaalioikeudet; patentit, tekijänoikeudet. Ohjelmistojen ja tietokantojen oikeudellinen suoja. Tietosuojalainsäädäntö. Luentoja 17 h, 1. periodi. Luentoja 18 h, 2. periodi. Luennoilla määrättävät harjoitustehtävät. Tentti. Suositellaan: Ohjelmistotekniikka. Roger S. Pressman: Software Engineering A practioner s Approach, 3 rd Edition. Sara Baase: A Gift of Fire: Social, Legal and Ethical Issues in Computing, Prentice-Hall, 1997, ISBN Luennoilla ilmoitettava materiaali VERKKO-OPETUSTEKNIIKAT 2 ov 4. vuosi Methods for On-Line Teaching Opettaja/ Vastuuhenkilö Esitiedot Tuntiopettaja, KM Annikka Nurkka Antaa opiskelijalle perustietämys verkko-opetuksen perusteknologioista, työkaluista sekä järjestelmistä sekä kyky soveltaa tietoja aktivoivan opetusmateriaalin kehittämiseen ja rakentamiseen. Perusteet erilaisista opetusympäristöistä (verkkotekniikat ja sovellukset) ja niissä käytettävistä työkaluista. Verkkotyöskentelyn pedagogiikka. Erilaisten oppimisympäristöjen esimerkkejä. Erilaisten työkalujen käyttö verkko-oppimateriaalin teossa. Luentoja ja seminaareja 14 h, harjoituksia 14 h, on-line itseopiskelua ja seminaarityö, 1. periodi. Osallistujamäärä rajoitettu (max. 30 opiskelijaa). Suositellaan: Internet Programming.

69 Tietotekniikka 69 Kirjallisuutta Korpi et al.: Virtuaalinen oppimisympäristö koulutusta järjestävän organisaation työvälineenä, Korte et al.: Oppimisympäristöjen esittely, arviointi ja vertailu, Muuta verkosta löytyvää ja linkitettyä materiaalia EVOLUUTIOALGORITMIT 3 ov 3. vuosi Evolutionary Algorithms Opettaja/ Vastuuhenkilö Esitiedot Kirjallisuutta Professori, KTT Jouni Lampinen Tutustuttaa evoluutioalgoritmien perusteisiin ja käytännön sovellutuksiin. Oppia käyttämään, toteuttamaan ja modifioimaan evoluutioalgoritmeja. Oppia ymmärtämään evoluutioalgoritmien soveltamismahdollisuudet ja rajoitteet. Oppia soveltamaan niitä vaikeiden käytännön ongelmien ratkaisuun ja kyetä ratkaisemaan opiskelijan oman sovellusalueen ongelmia evoluutioalgoritmeilla. Evoluutioalgoritmien ja niiden käytännön sovellutusten esittely. Evoluutioalgoritmi oppivissa, älykkäissä, adaptiivisissa ja itseorganisoituvissa tietojärjestelmissä. Evoluutioalgoritmin rakenne, komponentit ja ominaisuudet. Geneettiset algoritmit ja evoluutiostrategiat. Evoluutiopohjainen ongelmanratkaisu, etsintä ja optimointi. Evoluutioalgoritmiin perustuvan tietojärjestelmän suunnittelu ja toteuttaminen. Käytännön ongelmanratkaisu evoluutioalgoritmilla. Luentoja 14 h, 1. periodi. Luentoja 14 h, harjoituksia 7 h, 2. periodi. Projektityöseminaareja 7 h, 3. periodi. Projektityö. Tentti. Ohjelmointitaito jollakin proceduraalisella ohjelmointikielellä välttämätön, esim. C, FORTRAN, Pascal, Basic, tms. Suoritettuna: Ohjelmoinnin perusteet tai Ohjelmoinnin perusteet A ja Tietorakenteet ja C-kieli. Suositellaan: Epälineaarinen optimointi ja Algoritmien suunnittelu. Alander, Jarmo: Geneettisten algoritmien mahdollisuudet, Teknologiakatsaus 59/98. Teknologian kehittämiskeskus TEKES, Helsinki, 1998, ISBN Goldberg, David E.: Genetic Algorithms in Search, Optimization and Machine Learning. 1 st edition. Addison-Wesley, Reading, MA, 1989, ISBN Haupt Randy L., Haupt Sue Ellen: Practical Genetic Algorithms. John Wiley & Sons Inc, New York, 1998, ISBN Muu luennoilla ilmoitettava materiaali TIETOYHTEISKUNTA: KEHITTYMINEN JA NYKYTILA 1. vuosi Information Society: evolution and current status 2 ov Opettaja/ Vastuuhenkilö Kirjallisuutta Professori, TkT Arto Kaarna Opintojaksolla opiskelija saa yleiskuvan tietoyhteiskuntakehityksestä Suomessa. Tietoyhteiskunnan käsite, rakennemuutoksen taustaa, uuden talouden vaikutukset yhteiskuntaan. Strategiset linjaukset ja kärkihankkeet Suomessa ja Euroopassa. Eri osapuolet ja niiden roolit tietoyhteiskunnassa. Tietoyhteiskunnan teknologiat. Luentoja 2 h, omakohtainen perehtyminen kirjallisuuteen, 3. periodi. Tentti. Luennolla ilmoitettava kirjallisuus ja muu opiskelumateriaali.

70 70 Tietotekniikka MONIMEDIAN JAKELUKANAVAT 2 ov 1. vuosi Content Production in Cross Media Environment Opettaja/ Vastuuhenkilö Kirjallisuutta Professori, FT Mika Ala-Korpela Tutustuttaa opiskelija monimediakenttään ja sisältötuotantobusinekseen. Kurssilla käsitellään yhteiskunnan monimediaverkostoa erityisesti sisällöntuotannolliselta kannalta. Eri mediakanavien erityispiirteet ja vuorovaikutukset käydään läpi sekä tekniseltä että sisällöntuotannolliselta kannalta. Kurssilla käsitellään myös monimedian sisältöpalveluita kuluttajan näkökulmasta ja sisältötuotannon taloudellisia perusteita. Luentoja 14 h, demonstraatioluentoja 14 h, 1. periodi. Tentti. Soveltuvin osin: Jukka Kallio, Pertti Kiuru, Juha Laine, Jukka Laitinen, Matti Pulkkinen, Anu Raijas ja Jussi Tiilikka: tuotannon kilpailukyky, vertaileva tutkimus Suomesta, Ruotsista ja Irlannista, LTT-Tutkimus Oy (saa tilata ilmaiseksi Tekesin kotisivuilta Vesa Keränen, Niko Lamberg ja Jukka Penttinen: Digitaalinen viestintä, Tummavuoren kirjapaino Oy 2001, 2. painos, Docendo Finland Oy, Sanoma WSOY -konserni LUONNONTIETEET TIETOYHTEISKUNNASSA 4 ov 1. vuosi Natural Sciences in Information Society Opettaja/ Vastuuhenkilö Esitiedot Kirjallisuutta Professori, FT Mika Ala-Korpela Perehdyttää opiskelija nykyaikaisen yhteiskunnan toiminnan kannalta keskeisiin fysikaalisiin lainalaisuuksiin ja niiden käytännön sovelluksiin sekä valottaa luonnontieteiden merkitystä yhteiskunnan toiminnassa ja innovaatioissa. Kurssilla käsitellään modernin tietoyhteiskunnan kannalta keskeisiä luonnonilmiöitä ja lainalaisuuksia sekä niiden käytännön sovelluksia. Tarkastelussa pyritään luonnonilmiöiden ymmärtämiseen monitieteisestä näkökulmasta (fysiikka, kemia ja lääketiede sekä biofysiikka ja biokemia) ja nykyisen fysikaalisen ja luonnontieteellisen maailmankuvan hahmottamiseen. Luentoja 28 h, laskuharjoituksia 8 h, 1. periodi. Luentoja 28 h, pohdintaharjoituksia 6 h, 2. periodi. Tentti luentojen pohjalta. Utelias mieli ja ymmärtämisen halu. Luennoilla erikseen ilmoitettava ja jaettava materiaali MULTIMEDIAJÄRJESTELMÄT 2 ov 4. vuosi Multimedia Systems Opettaja/ Vastuuhenkilö Tuntiopettaja, DI Kari Heikkinen Antaa opiskelijalle perustietämys verkotetun monimedian perusteknologioista ja työkaluista sekä järjestelmistä. Antaa opiskelijalle kyky soveltaa oppimiaan tietoja multimediapalvelujen ja -järjestelmien kehittämiseen, suunnitteluun ja rakentamiseen. Perusteet erilaisista multimediajärjestelmistä (verkkotekniikat ja sovellukset). Erilaiset multimediajärjestelmät ja niiden sovellukset, verkkotekniikat, protokollat ja standardit. Multimediajärjestelmien käytettävyys, palveluntaso ja erilaisten palvelujen differentointi. Luentoja 28 h, 1. periodi. Tentti. Esitiedot Suoritettuna: Tietoliikennetekniikan perusteet 1 Suoritettuna: Tietokoneverkot ja datasiirto Suositellaan: Telematiikka. Kirjallisuutta Chwan-Hwa Wu & Irwin J. David: Emerging Multimedia Computer Communication Technologies, Prentice-Hall 1998.

71 Tietotekniikka 71 Fred Halsall: Multimedia Communications; Applications, networks, protocols and standards, Addison-Wesley Muuta verkosta löytyvää ja linkitettyä materiaalia MONIMEDIAN TYÖKURSSI 3 ov 3. vuosi Work Course in Cross Media Opettaja/ Vastuuhenkilö Professori, FT Mika Ala-Korpela Tutustuttaa opiskelijat monimediassa käytettyihin työkaluihin ja soveltaa niitä verkkosivustojen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Tutustua erilaisiin ohjelmistoihin, joilla voidaan toteuttaa multimediaa (animaatio, ääni, video, grafiikka ja teksti) verkkoympäristössä. Erilaisia multimedian työkaluja ja ohjelmistoja. Demonstraatioluentoja 14 h, itseopiskelua h, harjoitustyöt, 2. periodi. Esitiedot Suoritettuna: Tietoliikennetekniikan perusteet 1. Suoritettuna: Tietoliikennetekniikan harjoitustyöt. Suositellaan: Telematiikka AUDIO-/VIDEOTUOTANTO 2 ov 3. vuosi Audio/Video Production Opettaja/ Vastuuhenkilö Esitiedot Kirjallisuutta Professori, FT Mika Ala-Korpela Tutustuttaa opiskelijat äänen ja liikkuvan kuvan tuotantoon. Antaa opiskelijalle valmiudet suunnitella A/V-tuotantoon liittyviä käsikirjoituksia ja soveltaa niitä laitteistolla. Digitaalisen äänen ja videon tekniikat sekä tuotantojärjestelmät. Digitaalinen tuotantoprosessi käsikirjoituksesta toteutukseen. Ääni- ja videoaineiston käsittely, siirtäminen ja editointi. Digitaalisen aineiston suoratoistotekniikoiden käyttö. Demonstraatioluentoja 21 h, harjoitustyöt, 3. periodi. Suoritettuna: Digitaalivalokuvaus I Suoritettuna: Digitaalivalokuvaus II Suositellaan: Telematiikka. Adobe Premier 6.0, Classroom in a Book, Adobe Press. Ohjelmistojen ohjekirjat (Adobe Photoshop, Adobe Premiere, Sonicfoundry Sound Forge, Syntrillium Cool Edit). Kurssin kotisivun verkkolinkit DIGITAALIVALOKUVAUS I 2 ov 2. vuosi Digital Photography I Opettaja/ Vastuuhenkilö Esitiedot Kirjallisuutta Professori, FT Mika Ala-Korpela Tutustuttaa opiskelija digitaaliseen valokuvaukseen ja sen merkitykseen viestinnässä ja sisällöntuotannossa. Kurssilla käsitellään valokuvauksen tekniset perusteet ja perehdytään digitaalisen valokuvauksen erityispiirteisiin. Valon ominaisuuksia ja värien hallintaa tarkastellaan kurssilla digitaalitekniikan näkökulmasta. Kurssin aikana valokuvan laadullisia ominaisuuksia tarkastellaan suhteessa kuvan viestinnälliseen käyttötarkoitukseen. Luentoja 20 h, demonstraatioluentoja 8 h, 4. periodi. Tentti. Suositellaan etukäteen tutustuttavaksi kirjaan Digitaalinen viestintä (ks.alla) kappaleet 1-5, 8 ja 9. Deke McClelland ja Katrin Eismann: Digikuvaus & kuvankäsittely, IT Press, Edita, Helsinki 2001 ( Petri Miettinen: Kuvankäsittely & digitaalikuvaus, WS Bookwell, Porvoo 2001,

72 72 Tietotekniikka 1. painos, Docendo Finland Oy, Sanoma WSOY -konserni. Muut digitaalista valokuvausta käsittelevät yleisoppaat. Vesa Keränen, Niko Lamberg ja Jukka Penttinen: Digitaalinen viestintä, Tummavuoren kirjapaino Oy 2001, 2. painos, Docendo Finland Oy, Sanoma WSOY -konserni. Muu luennoilla ilmoitettava materiaali DIGITAALIVALOKUVAUS II 4 ov 3. vuosi Digital Photography II Opettaja/ Vastuuhenkilö Luennoidaan ensimmäisen kerran lukuvuonna Professori, FT Mika Ala-Korpela Syventää opiskelijan tietoja digitaalisesta valokuvauksesta ja siihen liittyvistä teknisistä innovaatioista sekä harjaannuttaa opiskelija digitaalisen valokuvauksen perusteisiin käytännössä. Kurssilla käsitellään digitaaliseen valokuvaukseen keskeisesti liittyviä uusia teknisiä innovaatioita. Keskeistä huomiota kiinnitetään valokuvauksen eri osaalueiden automatisoinnin teknisiin toteutusmalleihin ja niiden käytännön merkitykseen. Digitaalitekniikan sovellusten merkitystä tarkastellaan myös valokuvan käytön ja laadun kannalta. Kurssilla opiskelija toteuttaa itsenäisesti laajan digitaalivalokuvaukseen liittyvän harjoitustyön. Luentoja 28 h, demonstraatioluentoja 8 h, käytännön harjoitustyö ja raportti, 4. periodi. Tentti. Esitiedot Suositellaan: Digitaalivalokuvaus I. Kirjallisuutta Deke McClelland ja Katrin Eismann: Digikuvaus & kuvankäsittely, IT Press, Edita, Helsinki 2001 ( Jokin muu digitaalivalokuvausta yleisesti käsittelevä opas. Luennoilla jaettava lisämateriaali (esim. laitevalmistajien teknisiä kuvauksia) DIGITAALISEN VIESTINTÄTEKNIIKAN SEMINAARI 4. vuosi Seminar on Digital Communication Technology 2 ov Opettaja/ Vastuuhenkilö Kirjallisuutta Professori, FT Mika Ala-Korpela Perehdyttää opiskelija ajankohtaiseen tietoliikennetekniikan ja/tai monimedian osa-alueeseen. Kurssilla käsitellään syvällisesti alustusluentojen, seminaariprojektien ja keskustelun avulla kulloinkin ajankohtainen tietoliikennetekniikan ja/tai monimedian osa-alue. Luentoja 3 h, seminaareja ja keskustelua 4 h, 3. periodi. Seminaareja ja keskustelua 21 h, 4. periodi. Osallistuminen keskusteluun ja hyväksytty seminaariesitelmä ja -raportti. Luennoilla kerrottava, kulloiseenkin aihepiirin liittyvä materiaali KUNTOLIIKUNTA 0,5 ov 1.-N. vuosi Fitness Training Vastuuhenkilö Liikuntasihteeri Opintojakson tavoitteena on opiskelijan fyysisen kunnon kohentaminen sekä ylläpitäminen tasolla, joka edistää henkisten voimavarojen hyväksikäyttöä niin opiskelussa kuin harrastuksissa. Vapaavalintaista liikuntaa sekä järjestettyjä liikuntatapahtumia. Täytetyn kuntokortin palauttaminen liikuntasihteerille. Kuntokortteja saa liikuntasihteeriltä ja opintotoimistosta.

73 Tietotekniikka JOHDATUS KORKEAKOULUOPINTOIHIN 0,5 ov 1. vuosi syyslukukauden alku Information for New Students Tuottajat Esitiedot Opintotoimisto, kirjasto, ylioppilaskunta Opintojakson suoritettuaan opiskelija pystyy joustavasti selviytymään käytännön ongelmista opiskelun alussa; tuntee fyysisen ja sosiaalisen opiskeluympäristön; pystyy käyttämään korkeakoulun, terveydenhoitosäätiön, opiskelijajärjestön ja yhteiskunnan tarjoamia palveluja; osaa asteittain suunnitella opintoohjelmansa lukukaudeksi, lukuvuodeksi ja pääpiirteittäin koko opiskeluajaksi; tuntee oman koulutusohjelmansa päätavoitteet ja ne ammatilliset tehtäväalueet, joille se suuntautuu. Korkeakoulun kaikkien uusien opiskelijoiden yhteinen informaatiopäivä. Koulutusohjelmakohtaiset informaatiotilaisuudet. Kirjasto ja kirjastopalvelut. Pienryhmäohjaus. Luennot, esittelyt, ryhmätyöskentely. Tutustuminen koulutusohjelman opetussuunnitelmaan TEKNIIKKA JA SEN ARVOT 1 ov Technological Values Opintojakso luennoidaan myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana. Luennoitsijat Luennoitsijoiksi kutsutaan otsikkoaiheeseen perehtyneitä alan asiantuntijoita, yritysjohtajia, insinöörejä, filosofeja. Opintojakson tavoitteena on antaa välineet tekniikan kriittiseen, omaehtoiseen arviointiin ja tekniikan laajempien vaikutusten ymmärtämiseen. Opintojakso parantaa opiskelijan valmiuksia ottaen huomioon tekniikan vaikutuksia ympäristöön, yhteiskuntaan ja ihmisiin. Vuosittain vaihtuva-alainen. Opintojakso tuotetaan Studia Generalia -tyyppisenä ja on tarkoitettu sekä opiskelijoille että muulle aiheesta kiinnostuneelle yleisölle. Opintojaksosta ei pidetä tenttiä. Opintojakso suoritetaan luennoille osallistumalla ja kirjallisella työllä.

74 74 Konetekniikka B. Konetekniikan koulutusohjelma Koulutusohjelman tavoitteet Konetekniikan osaston tavoitteena on kouluttaa oman alansa kansainväliseen toimintaan pystyviä huippuosaajia, tuottaa uutta tietoa ja osaamista omilla painopistealoilla ja edistää yritystoiminnan syntymistä ja kehittymistä. Osaston perinteisiä opetuksen painopistealueita ovat koneensuunnittelu, teräsrakenteet, koneautomaatio, hitsaustekniikka sekä tuotantotekniikka. Näitä kehitetään edelleen tulevaisuuden haasteet huomioon ottamalla. Uudempia opetus- ja tutkimusalueita ovat virtuaalisuunnittelu ja puutekniikka. Lukuvuonna alkaa lasertekniikan opintosuunta. Konetekniikan koulutusohjelma antaa kattavan kokonaiskuvan tulevaisuuden tuotesuunnittelusta ja tuotantotekniikoista. Konetekniikan diplomi-insinöörin koulutus rakentuu vahvaan teoreettiseen perustaan ja näiden tietojen tehokkaaseen teknis-taloudelliseen käytännön soveltamiseen. Koulutus antaa mahdollisuuden syventyä joko suunnittelun tai valmistuksen alueelle. Opetuksessa hyödynnetään laajasti tietotekniikkaa ja tietokoneavusteisia menetelmiä niin suunnittelun kuin valmistustekniikankin alueilla. Virtuaaliprototypointi on tämän päivän suunnittelumetodi, jota maailman johtavat yritykset, teollisuuslaitokset ja yliopistot käyttävät. Monitekninen konejärjestelmä voidaan kehittää lähes valmiiksi virtuaalisessa ympäristössä ennen ensimmäisen fyysisen prototyypin valmistamista. Tuotannon ja sen valmistusvaiheiden simuloinnilla kyetään luomaan todellisuutta vastaavat olosuhteet uusien tehokkaiden valmistusmenetelmien, esim. laser-, hitsaus- ja levytyömenetelmien sekä puuteollisuuden valmistusprosessien kilpailukykyiselle käytölle. Konetekniikan koulutusohjelma antaa mm. seuraavat valmiudet: perehtyä ennakkoluulottomasti käytännön työelämässä vastaan tuleviin tehtäviin ja ratkaista teoriaan pohjautuen käytännönläheisiä ja luovuutta vaativia koneteknisiä ongelmia ja tehtäviä, tuntea ja hallita koneiden fysikaaliset toimintaperiaatteet sekä koneiden ja laitteiden osiin kohdistuvat rasitukset ja niiden rakennemateriaalien kestävyydet, tuntea nykyaikaisimmat tuotantojärjestelmät ja valmistusmenetelmät sekä hallita niiden tehokas käyttöönotto, hankkia tietoa eri lähteistä ja soveltaa sitä teknis-taloudellisesti entistä parempien teknisten ratkaisujen luomiseen, seurata konetekniikan alan ja sen infrastruktuurin insinööritieteiden kansainvälistä kehitystä ja käyttää uusinta ja luotettavinta tietoa alan ongelmien ratkaisemiseen, johtaa ja kehittää esimiehenä oman työyhteisön määrätietoista työskentelyä, perustiedot ja -taidot tieteellisiin jatko-opintoihin tekniikan tohtorin tutkinnon suorittamiseksi. Konetekniikan osasto on aktiivinen toimija valtakunnallisessa Osaamiskeskusohjelmassa tehden kiinteää yhteistyötä teollisuuden kanssa. Koulutus sisältää monimuotoisen harjoitus- ja seminaarityön sekä erikois- ja diplomityön suoraan teollisuuteen. Osaston yhteistyökumppaneina ovat niin metallin perusteollisuus, perinteinen raskas kone- ja metalliteollisuus kuin myös sähkö-, informaatio- ja elektroniikkateollisuus. Alueellisesti hyvin tärkeää yhteistyötä tehdään metsä- ja puunjalostusteollisuuden kanssa. Konetekniikan ammatillinen tehtäväalue Konetekniikan koulutus tarjoaa mahdollisuuden hakeutua varsin moniin tehtäviin elinkeinoelämän ja yhteiskunnan palveluksessa. Koulutus on laaja-alainen antaen valmiudet sekä suunnittelu- että tuotantopainotteisiin tehtäviin. Konetekniikan diplomi-insinöörin koulutus tähtää eri teollisuuden aloilla tarvittavien tuotantokoneiden, kuljetusvälineiden, komponenttien, laitteiden ja rakenteiden sekä erilaisten kulutushyödykkeiden suunnitteluun ja valmistukseen. Työtehtäviin kuuluu alkuvaiheessa yleensä suunnitteluinsinöörinä toimien koneiden, laitteiden ja komponenttien suunnittelua ja mitoitusta tai tuotantoinsinöörin tehtävissä valmistusmenetelmien tutkimista ja kehittämistä sekä niiden

75 Konetekniikka 75 soveltamista tuotantoon. Tehtäväalue laajenee usein kattamaan suurempia suunnittelu- ja valmistuskokonaisuuksia päätyen aina mainittujen toimintojen johtamiseen saakka. Tehtäväalueena voi olla myös koulutus-, tutkimus- ja markkinointitehtävät sekä erilaiset asiantuntijatehtävät esim. teknisessä tarkastustoiminnassa ja projektiorganisaatioissa. Konetekniikan koulutusohjelman mukainen tutkinto Konetekniikan diplomi-insinöörien laaja-alainen koulutus pyritään varmistamaan kaikille opiskelijoille yhteisen perus- ja aineopintojen kokonaisuudella ensimmäisen ja toisen opiskeluvuoden aikana. Opiskelijoiden on valittava toisena opintovuotena suuntautumisalue ja kolmantena opintovuotena opintosuunta. Osasto järjestää keväisin opintosuunta-infon, jossa opintosuunnat esittäytyvät. Diplomityö Pakollinen harjoittelu 20 ov 6 ov Opintosuunta 3. vsk Koneensuunnittelu Koneautomaatio Teräsrakenteet Virtuaalisuunnittelu Hitsaustekniikka Tuotantotekniikka Lasertekniikka Mekaaninen puunjalostustekniikka Puunjalostustalous 40 ov Suuntautumisalue 2. vsk Konstruktiotekniikka Valmistustekniikka Puutekniikka Konetekniikan yhteiset perus- ja aineopinnot 29 ov 85 ov Konetekniikan koulutusohjelman mukainen tutkinto muodostuu seuraavasti: Perusopinnot 29 ov Yhteiset aineopinnot 56 ov Laitoskohtaiset aineopinnot 29 ov Pakollinen harjoittelu 6 ov Perus- ja aineopinnot yhteensä (Bachelor-taso) 120 ov Syventävät opintojaksot min. 40 ov Diplomityö 20 ov Diplomi-insinöörin tutkinto 180 ov Konetekniikan tutkinto sisältää täysin vapaasti valittavia opintoja 14,5-31 ov opintosuunnasta riippuen. Lisäksi voidaan suorittaa vapaaehtoisia opintojaksoja, jotka merkitään todistukseen, mutta niiden arvosanoja ei lasketa mukaan tutkinnon yleisarvosanaan. Vapaasti valittavat opinnot ja vapaaehtoiset opintojaksot voivat olla mitä tahansa LTKK:n tuottamia opintojaksoja, jotka opintosuunnasta vastaava professori hyväksyy tutkintoon. Vapaasti valittaviin aineopintoihin voidaan sisällyttää pakollisen harjoittelun (6 ov) ylimenevä osa ammatti-harjoittelua max. 4 ov, sekä lisäksi kieliopintoja enintään 6 ov. Kieliopintoja tutkinnossa enintään 10 ov. Ulkomailla tai muissa kotimaisissa yliopistoissa suoritettujen opintojen tai opintokokonaisuuksien hyväksymisestä tutkintoon päättää osastoneuvosto anomuksen perusteella.

76 76 Konetekniikka Konetekniikan tutkintorakenne on suunniteltu niin, että opiskelijat voivat halutessaan suorittaa ulkomaista bachelor-tasoa vastaavan opintokokonaisuuden, josta saavat pyydettäessä englanninkielisen todistuksen (yhteyshenkilönä konetekniikan opintosihteeri). Perusopinnot 29 ov vsk ov Matematiikka A I Matematiikka L }vaihtoehtoiset opintojaksot I Matematiikka B I Tietotekniikan perusteet I Johdatus korkeakouluopintoihin I 0, Korroosionesto teollisuudessa ja voimalaitoksissa III Kieliopinnot Kirjallinen viestintä Kirjallinen viestintä sähköpostitse }vaihtoehtoiset opintojaksot Fysiikka L I Fysiikka }vaihtoehtoiset opintojaksot I Fysiikan laboratoriotyöt I 2 Yhteiset aineopinnot 56 ov Pakolliset 49,5 ov vsk ov Koneenosat I II Statiikka I Dynamiikka I II Lujuusoppi I I Teknisen suunnittelun peruskurssi II Structural analysis II 3, Materiaalinvalinnan ja valmistustekniikan peruskurssi I Tietokonepohjaisen teknisen suunnittelun dokumentointi I I Tietokonepohjaisen teknisen suunnittelun dokumentointi II I Tuotantotalouden perusteet II Tuotantotekniikan peruskurssi II Mekaaninen metsäteollisuus I II Koneautomaation käytöt ja ohjaus II Metalliopin peruskurssi II Hitsaustekniikan peruskurssi II Ohjelmoinnin perusteet B I Tilastomatematiikan perusteet II 3 Vapaasti valittavia opintojaksoja on lisäksi suoritettava vähintään 6,5 ov niin, että yhteisten perus- ja aineopintojen kokonaismäärä 85 ov täyttyy. Konetekniikan opintosuunnat ja niiden tehtäväalueet Konstruktiotekniikan alueella 1. koneensuunnittelun opintosuunta 2. koneautomaation opintosuunta 3. teräsrakenteiden opintosuunta 4. virtuaalisuunnittelun opintosuunta Valmistustekniikan alueella 5. hitsaustekniikan opintosuunta 6. tuotantotekniikan opintosuunta 7. lasertekniikan opintosuunta Mekaanisen puunjalostuksen alueella 8. mekaanisen puunjalostustekniikan opintosuunta 9. puunjalostustalouden opintosuunta II II 1,5 1,5

77 Konetekniikka 77 1 Koneensuunnittelun opintosuunta Koneensuunnittelun opintosuunnan diplomi-insinööri toimii usein uransa alussa tuotesuunnittelutyössä. Pian hän etenee kehityshankkeista vastaavaksi projektin vetäjäksi, jonka työryhmässä on eri alojen eksperttejä, kuten markkinoinnin, automaation ja valmistuksen asiantuntijoita. Koneensuunnittelijan koulutuksen monipuolisuus tarjoaa hyvän pohjan kokonaisuuden hallintaan, mikä mahdollistaa uralla etenemisen vaativiinkin johtotehtäviin. Koneensuunnittelun diplomi-insinöörien työtehtävät voivat käsittää mm. tutkimusta, tuotekehitystä, standardointia, toiminnallista suunnittelua, rakennesuunnittelua, valmistusmenetelmien, automatisoinnin ja mekanisoinnin suunnittelua, rakenteiden turvallisuusvalvontaa, teknistä myyntiä, asennustoimintaa ja opettamista. Tyypillisiä toimipaikkoja ovat konepajat, jotka suunnittelevat ja valmistavat koneita ja laitteita mm. konepajateollisuutta, mekaanista puunjalostusta, prosessi- ja elintarvike-teollisuutta, pakkaus- ja kuljetusalaa, maansiirtoa, maa- ja metsätaloutta ja rakennusteollisuutta varten insinööritoimistot, jotka suunnittelevat yllämainittuja koneita ja laitteita yritykset, jotka teettävät tai maahantuovat näitä laitteita sekä markkinoivat niitä prosessi- ym. teollisuuden sekä julkistaloudellisten yhteisöjen kehitys-, suunnittelu- ja toteutusyksiköt ja vastaavat linjaorganisaatiot tekniikan opetuslaitokset. Opintosuunnan vastuuhenkilö on professori Arto Verho. Koneensuunnittelun opintosuunnan mukaiset aine- ja syventävät opinnot muodostuvat seuraavasti: Konstruktiotekniikan laitoksen yhteiset aineopinnot 29 ov Pakolliset 18 ov vsk ov Numeerinen analyysi II Dynamiikka II II Värähtelymekaniikan peruskurssi III Koneensuunnitteluoppi IV Mekanismiopin peruskurssi IV Koneautomaation komponentit III FE-analyysin peruskurssi III 3 Seuraavasta luettelosta valitaan vaihtoehtoisia opintojaksoja vähintään 7 ov: Vaihtoehtoiset vsk ov Matriisilaskenta II Differentiaaliyhtälöt II/IV Numeerisen analyysin erityisopintojakso III Epälineaarinen optimointi III/IV Lineaarinen optimointi III Sädetyöstö III/IV Elektroniikan perusteet B I Säätötekniikan perusteet B II Sähkötekniikan peruskurssi II Kasvun strateginen johtaminen III Tietorakenteet ja C-kieli IV 3 Vapaasti valittavia opintojaksoja on lisäksi suoritettava niin paljon, että konstruktiotekniikan laitoksen yhteisten aineopintojen kokonaismäärä 29 ov täyttyy. Vapaasti valittaviin aineopintoihin voidaan sisällyttää vapaaehtoista ammatti-harjoittelua max. 4 ov, sekä lisäksi kieliopintoja enintään 6 ov.

78 78 Konetekniikka Syventävät opinnot 60 ov Pakolliset 40 ov vsk ov Moniulotteinen integrointi III 1, Koneenosat II II Koneenosat III IV Lujuusoppi II II Koneensuunnitteluopin jatkokurssi IV 3, Konstruktiotekniikan erikoistyöt IV Tutkimusseminaari IV/N 1 Diplomityö 20 Syventäviin opintoihin on valittava seuraavista ryhmistä yhteensä vähintään 14 ov niin, että kustakin ryhmästä suoritetaan vähintään yksi opintojakso. Lisäksi vapaasti valittavia opintojaksoja suoritetaan niin paljon, että syventävien opintojen opintosuuntakohtainen kokonaismäärä 60 ov täyttyy. Ryhmä a) vsk ov Mekanismiopin jatkokurssi IV Värähtelymekaniikan jatkokurssi II/IV Mekatronisen koneen simulointi III/IV Meluntorjunta III 3 Ryhmä b) vsk ov Metalliopin erikoiskurssi II Hydraulitekniikka IV Teknillinen termodynamiikka (suppea) IV Lämmönsiirto IB III 3, Lämmön johtuminen III Konstruktiomateriaalit ja niiden valinta IV Virtaustekniikka (suppea) II 2,5 Ryhmä c) vsk ov Levyt, laatat ja kuoret IV 3, Komposiittien lujuus III/IV 2, Fatigue Design IV 3,5 Ryhmä d) vsk ov Koesuunnittelu III/IV Lineaarinen optimointi III Tietokoneavusteinen suunnittelu III Artificial Intelligence III/IV 4 Ryhmä e) vsk ov Tuotantotekniikan jatkokurssi III/IV Ergonomia ja työhygienia II Investointilaskelmat IV Markkinoinnin peruskurssi II Hitsaustekniikan yleiskurssi III Sädetyöstö III/IV Turvallisuusjohtaminen IV 3 Koneensuunnittelun opintosuunnan mukainen tutkinto sisältää täysin vapaasti valittavia opintoja 16,5 ov. 2 Koneautomaation opintosuunta Koneautomaation osaajia tarvitaan metalli- metsä- ja elektroniikkateollisuuden tutkimus-, suunnitteluja tuotantotehtävissä kasvavissa määrin. Koneilta vaaditaan entistä enemmän autonomisuutta, älykkyyttä ja kykyä mukautua muuttuviin tilanteisiin. Koneautomaation diplomi-insinööreillä on mahdollisuus olla aktiivisesti mukana tässä teknologiakehityksessä. Hänen erikoisosaamisensa, joka

79 Konetekniikka 79 mm. elektroniikan ja tietotekniikan asiantuntijoilta puuttuu, on nimenomaan ymmärtämys koneen käyttäytymisestä fysikaalisena prosessina. Tämän vuoksi hänellä on usein keskeinen rooli onnistuneitten automaatioprojektien läpiviemisessä. Tyypillisiä toimipaikkoja ovat työkonevalmistajat, paperikonetehtaat, elektroniikkateollisuuden ja mekaanisen puuteollisuuden konevalmistajat sekä niiden alihankkijat hydrauli- pneumatiikkakomponenttien, servo- ja askelmoottorien ohjelmoitavien logiikoitten, ohjausprosessorien sekä anturien maahantuojat korkeakoulut, ammattikorkeakoulut sekä tutkimuslaitokset. Opintosuunnan vastuuhenkilö on professori Heikki Handroos. Koneautomaation opintosuunnan mukaiset aine- ja syventävät opinnot muodostuvat seuraavasti: Konstruktiotekniikan laitoksen yhteiset aineopinnot 29 ov Pakolliset 18 ov vsk ov Numeerinen analyysi II Dynamiikka II II Värähtelymekaniikan peruskurssi III Koneensuunnitteluoppi IV Mekanismiopin peruskurssi IV Koneautomaation komponentit III FE-analyysin peruskurssi III 3 Seuraavasta luettelosta valitaan vaihtoehtoisia opintojaksoja vähintään 7 ov: Vaihtoehtoiset vsk ov Differentiaaliyhtälöt II/IV Numeerisen analyysin erityisopintojakso III Epälineaarinen optimointi III/IV Lineaarinen optimointi III Sädetyöstö III/IV Koneenosat II II Kasvun strateginen johtaminen III Tietorakenteet ja C-kieli IV 3 Vapaasti valittavia opintojaksoja on lisäksi suoritettava niin paljon, että konstruktiotekniikan laitoksen yhteisten aineopintojen kokonaismäärä 29 ov täyttyy. Vapaasti valittaviin aineopintoihin voidaan sisällyttää vapaaehtoista ammattiharjoittelua max. 4 ov, sekä lisäksi kieliopintoja enintään 6 ov. Syventävät opinnot 60 ov Pakolliset ov vsk ov Artificial Intelligence III/IV Soft Computing }vaihtoehtoiset opintojaksot III/IV Hydraulitekniikka III Servotekniikka III 3, Koneautomaation järjestelmätekniikka IV 3, Koneautomaation erikoistyöt IV-V Mekatronisen koneen simulointi III/IV Matriisilaskenta II Elektroniikan perusteet B I Säätötekniikan perusteet B II Sähkötekniikan peruskurssi II Tutkimusseminaari IV/N 1 Diplomityö 20

80 80 Konetekniikka Lisäksi syventäviin opintoihin on valittava seuraavasta luettelosta vähintään 4 ov. Vapaasti valittavia opintojaksoja suoritetaan niin paljon, että syventävien opintojen opintosuuntakohtainen kokonaismäärä 60 ov täyttyy. Vaihtoehtoiset vsk ov Machine vision III/IV Sulautetut prosessorijärjestelmät I-II Koneen simuloinnin työkurssi IV Investointilaskelmat IV Virtaustekniikka (suppea) II 2, Evoluutioalgoritmit III 3 Koneautomaation opintosuunnan mukainen tutkinto sisältää täysin vapaasti valittavia opintoja 14,5-15,5 ov. 3 Teräsrakenteiden opintosuunta Teräsrakenteiden suunnittelualan diplomi-insinöörin tehtävänä on usein ainutkertaisten rakenneratkaisujen kehittäminen asiakkaana olevan yrityksen tuotantoprosessia varten. Työura alkaa opiskeluaikana saatujen teoreettisten valmiuksien soveltamisella suunnittelu- ja tuotekehitystehtävissä. Diplomityön tekovaiheessa osoitetut taidot ja yhteistyökyky ovat vakuuttaneet työnantajan valinnan oikeellisuudesta. Teräsrakenteiden suunnittelualan diplomi-insinöörin välttämättömiin perustaitoihin kuuluvat rakenteiden kestävyyden määrityksen perusteellinen hallinta ja tietokoneavusteisen lujuusanalyysin hyödyntäminen. Tyypillisiä työtehtäviä ovat tuotekehitys ja suunnittelu markkinointi valmistus tarkastus, valvonta ja asiantuntijatehtävät opetus ja tutkimus. Työpaikkoja ovat toimialoittain insinööritoimistot projektivienti metallin perustuotanto konepajat tutkimus- ja tarkastuslaitokset vakuutusyhtiöt tekniikan opetuslaitokset. Opintosuunnan vastuuhenkilö on professori Gary Marquis. Teräsrakenteiden opintosuunnan mukaiset aine- ja syventävät opinnot muodostuvat seuraavasti: Konstruktiotekniikan laitoksen yhteiset aineopinnot 29 ov Pakolliset 18 ov vsk ov Numeerinen analyysi II Dynamiikka II II Värähtelymekaniikan peruskurssi III Koneensuunnitteluoppi IV Mekanismiopin peruskurssi IV Koneautomaation komponentit III FE-analyysin peruskurssi III 3 Seuraavasta luettelosta valitaan vaihtoehtoisia opintojaksoja vähintään 7 ov: Vaihtoehtoiset vsk ov Matriisilaskenta II 2

81 Konetekniikka Differentiaaliyhtälöt II/IV Numeerisen analyysin erityisopintojakso III Epälineaarinen optimointi III/IV Lineaarinen optimointi III Sädetyöstö III/IV Elektroniikan perusteet B I Säätötekniikan perusteet B II Sähkötekniikan peruskurssi II Koneenosat II II Kasvun strateginen johtaminen III Tietorakenteet ja C-kieli IV 3 Vapaasti valittavia opintojaksoja on lisäksi suoritettava niin paljon, että konstruktiotekniikan laitoksen yhteisten aineopintojen kokonaismäärä 29 ov täyttyy. Vapaasti valittaviin aineopintoihin voidaan sisällyttää vapaaehtoista ammattiharjoittelua max. 4 ov, sekä lisäksi kieliopintoja enintään 6 ov. Syventävät opinnot 60 ov Pakolliset 51 ov vsk ov Mekatr. koneen simulointi vaihtoehtoiset III Tietokoneavusteinen suunnittelu } opintojaksot III Teknisen laskennan apuvälineet III 0, Hitsaustekniikan yleiskurssi III Konstruktiotekniikan mittaukset III Lujuusoppi II II 3, Levyt, laatat ja kuoret IV 3, Design of Steel Structures IV Teräsrakenteiden konstruktiotyö IV FE-analyysin jatkokurssi III Fatigue Design IV 3, Tutkimusseminaari IV/N 1 Diplomityö 20 Lisäksi vapaasti valittavia opintojaksoja suoritetaan vähintään 9 ov niin, että syventävien opintojen opintosuuntakohtainen kokonaismäärä 60 ov täyttyy. Teräsrakenteiden opintosuunnan mukainen tutkinto sisältää täysin vapaasti valittavia opintoja 19,5 ov. 4 Virtuaalisuunnittelun opintosuunta Virtuaalisuunnittelun osaajia tarvitaan mm. metalli- metsä- ja elektroniikkateollisuuden tutkimus-, suunnittelu- ja tuotantotehtävissä. Virtuaalisuunnittelun erikoistunut diplomi-insinööri hallitsee nykyaikaiset tuotekehityksen analysointimenetelmät ja osaa luoda tuotteista virtuaaliprototyyppejä. Virtuaaliprototyypillä tarkoitetaan laskentamallia, jossa kuvataan koneen toiminnan kannalta olennaiset osa-alueet sekä niiden väliset vuorovaikutukset. Tyypillisesti laitteen virtuaaliprototyypissä mallinnetaan laitteen mekaniikka, toimilaitteet ja ohjausjärjestelmä. Valmiilla virtuaaliprototyypillä voidaan testata uusia tuotteita ja keksintöjä simuloimalla ilman todellisen laitteen rakentamista. Näin koneista saadaan entistä turvallisempia ja tehokkaampia. Virtuaalisuunnittelun opintosuunta antaa valmiudet tuotteiden kokonaisuuden ja toimintaperiaatteiden hallintaan. Tuotteen kokonaisuuden hallinta antaa erinomaiset edellytykset edetä uralla päällikkötasolle ja siitä liiketoiminnan johtajatasolle saakka. Tyypillisiä toimipaikkoja ovat konepajat, jotka suunnittelevat ja valmistavat koneita ja laitteita mm. konepajateollisuutta, mekaanista puunjalostusta, prosessiteollisuutta, maansiirtoa, metsänkorjuuta ja kuljetusalaa varten insinööritoimistot, jotka hyödyntävät virtuaalisuunnittelua

82 82 Konetekniikka korkeakoulut, ammattikorkeakoulut sekä tutkimuslaitokset. Opintosuunnan vastuuhenkilö on professori Aki Mikkola. Virtuaalisuunnittelun opintosuunnan mukaiset aine- ja syventävät opinnot muodostuvat seuraavasti: Konstruktiotekniikan laitoksen yhteiset aineopinnot 29 ov Pakolliset 18 ov vsk ov Numeerinen analyysi II Dynamiikka II II Värähtelymekaniikan peruskurssi III Koneensuunnitteluoppi IV Mekanismiopin peruskurssi IV Koneautomaation komponentit III FE-analyysin peruskurssi III 3 Seuraavasta luettelosta valitaan vaihtoehtoisia opintojaksoja vähintään 7 ov: Vaihtoehtoiset vsk ov Differentiaaliyhtälöt II/IV Numeerisen analyysin erityisopintojakso III Epälineaarinen optimointi III/IV Lineaarinen optimointi III Sädetyöstö III/IV Elektroniikan perusteet B I Säätötekniikan perusteet B II Sähkötekniikan peruskurssi II Koneenosat II II Kasvun strateginen johtaminen III Tietorakenteet ja C-kieli IV 3 Vapaasti valittavia opintojaksoja on lisäksi suoritettava niin paljon, että konstruktiotekniikan laitoksen yhteisten aineopintojen kokonaismäärä 29 ov täyttyy. Vapaasti valittaviin aineopintoihin voidaan sisällyttää vapaaehtoista ammattiharjoittelua max. 4 ov, sekä lisäksi kieliopintoja enintään 6 ov. Syventävät opinnot 60 ov Pakolliset 52 ov vsk ov Mekatronisen koneen simulointi III Hydraulitekniikka III Moniulotteinen integrointi III 1, Matriisilaskenta II Värähtelymekaniikan jatkokurssi III-IV Koneensuunnitteluopin jatkokurssi IV 3, Koneen simuloinnin työkurssi IV FE-analyysin jatkokurssi III Lujuusoppi II II Virtuaalisuunnittelun erikoistyöt IV-V Tutkimusseminaari IV/N 1 Diplomityö 20 Lisäksi syventäviin opintoihin on valittava seuraavasta luettelosta vähintään 4 ov. Vapaasti valittavia opintojaksoja suoritetaan niin paljon, että syventävien opintojen opintosuuntakohtainen kokonaismäärä 60 ov täyttyy. Vaihtoehtoiset vsk ov Koesuunnittelu III-IV Servotekniikka III 3, Mekanismiopin jatkokurssi IV Epälineaarinen optimointi III/IV 3

83 Konetekniikka Lineaarinen optimointi III Numeerisen analyysin erityisopintojakso III Investointilaskelmat IV Virtaustekniikka (suppea) II 2, Tietorakenteet ja C-kieli I 3 Virtuaalisuunnittelun opintosuunnan mukainen tutkinto sisältää täysin vapaasti valittavia opintoja 14,5 ov. 5 Hitsaustekniikan opintosuunta Hitsaustekniikan alan diplomi-insinöörin tehtävänä on kehittää taloudellista hitsaustuotantoa osana eri alojen teollisuuden tuotantotekniikkaa. Tällöin on kyettävä hallitsemaan niin nykyaikaisimmat hitsausprosessit (mm. plasma- ja laserhitsaus), hitsauksen automaatio ja robotiikka tietotekniikkoineen, materiaalien hitsattavuus ja materiaalinvalinta hitsattaviin tuotteisiin kuin myös hitsauksen integrointi muuhun valmistustekniikkaan. Myös hitsauksen kustannus- ja laatutietoisuus kuuluvat alan diplomi-insinöörin tärkeisiin valmiuksiin. Tyypillisiä toimipaikkoja ja tehtäviä ovat hitsaavat konepajat, jotka suunnittelevat ja valmistavat koneita, laitteita ja rakenteita kuljetusalaa, metsänkorjuuta, maansiirtoa, metsä-, ja prosessi- ja rakennusteollisuutta ym. varten säiliöitä, paineastioita, palkki- ja runkorakenteita sekä muita erilaisia metallirakenteita valmistavat konepajat insinööritoimistot, jotka suunnittelevat hitsattavia rakenteita laatutekniset ym. asiantuntijatehtävät hitsaavissa konepajoissa hitsauskoordinoijan tehtävät ja hitsausaineiden (perusaineet, lisäaineet, kaasut ym.) valmistusta ja käsittelyä harjoittavat yritykset tutkimus- ja tarkastuslaitokset sekä tekniikan koulutuslaitokset ja -yhteisöt. Opintosuunnan vastuuhenkilö on professori Jukka Martikainen. Hitsaustekniikan opintosuunnan mukaiset aine- ja syventävät opinnot muodostuvat seuraavasti: Valmistustekniikan laitoksen yhteiset aineopinnot 29 ov Pakolliset 20 ov vsk ov Investointilaskelmat IV Värähtelymekaniikan peruskurssi III Sädetyöstö III Levytyötekniikan peruskurssi II Metalliopin erikoiskurssi II Markkinoinnin peruskurssi III Koneautomaation komponentit III 3 Vapaasti valittavia opintojaksoja on lisäksi suoritettava niin paljon, että valmistustekniikan laitoksen yhteisten aineopintojen kokonaismäärä 29 ov täyttyy. Vapaasti valittaviin aineopintoihin voidaan sisällyttää vapaaehtoista ammattiharjoittelua max. 4 ov, sekä lisäksi kieliopintoja enintään 6 ov. Syventävät opinnot 60 ov Pakolliset 45,5 ov vsk ov Projektihallinto III 1, Hitsaustekniikan jatkokurssi IV Hitsaustekniikan erikoistyöt IV Konstruktiomateriaalit ja niiden valinta IV Hitsausmetallurgia III Hitsauksen laadunvarmistus IV Virtuaalihitsaus IV Tuotantotekniikan jatkokurssi III 3

84 84 Konetekniikka Tuotantotekniikan laboratoriotyöt III Tutkimusseminaari IV/N 1 Diplomityö 20 Lisäksi vapaasti valittavia opintojaksoja suoritetaan vähintään 14,5 ov niin, että syventävien opintojen opintosuuntakohtainen kokonaismäärä 60 ov täyttyy. Hitsaustekniikan opintosuunnan mukainen tutkinto sisältää täysin vapaasti valittavia opintoja 30 ov. 6 Tuotantotekniikan opintosuunta Tuotantotekniikan alan diplomi-insinöörin työtehtävät sijoittuvat pääasiassa metallituotteita valmistavan konepajan erilaisiin kehittämis-, valmistus-, tuotanto- sekä hallinto- ja johtotehtäviin. Erityisesti painotetaan osaamista osavalmistuksen (levytyöt ja koneistus) ja kokoonpanon alueilla sekä sitä, miten valmistuksen eri vaiheet yhdistetään tuotantokokonaisuudeksi ja miten niitä hallitaan. Tuotantotekniikan diplomi-insinöörin työ on monialaista painottuen tuotteiden valmistukseen, jossa käytetään entistä enemmän apuna tuotantoautomaatiota, -järjestelmiä ja tietotekniikkaa. Tyypillisiä toimipaikkoja ovat konepajat, jotka suunnittelevat ja valmistavat koneita, laitteita ja erilaisia rakenteita mm. kone-, kulkuväline-, maansiirto-, prosessi-, puunjalostus-, rakennus-, sähkö-, elektroniikkaja IT-teollisuudelle konepajat, jotka ovat erikoistuneet levytyötekniikkaan ja koneistukseen yritykset, jotka edustavat ja markkinoivat laitteita ja koneita osien valmistamiseksi insinööritoimistot, jotka tarjoavat ja toteuttavat valmistus- ja tuotantotekniikan asiantuntijapalveluita julkishallinto, vakuutus- ja rahoitusyhtiöt tutkimus- ja tarkastuslaitokset tekniikan koulutuslaitokset ja -yhteisöt. Opintosuunnan vastuuhenkilö on professori Juha P. Varis. Tuotantotekniikan opintosuunnan mukaiset aine- ja syventävät opinnot muodostuvat seuraavasti: Valmistustekniikan laitoksen yhteiset aineopinnot 29 ov Pakolliset 20 ov vsk ov Investointilaskelmat IV Värähtelymekaniikan peruskurssi III Sädetyöstö III Levytyötekniikan peruskurssi II Metalliopin erikoiskurssi II Markkinoinnin peruskurssi III Koneautomaation komponentit III 3 Vapaasti valittavia opintojaksoja on lisäksi suoritettava niin paljon, että valmistustekniikan laitoksen yhteisten aineopintojen kokonaismäärä 29 ov täyttyy. Vapaasti valittaviin aineopintoihin voidaan sisällyttää vapaaehtoista ammattiharjoittelua max. 4 ov, sekä lisäksi kieliopintoja enintään 6 ov. Syventävät opinnot 60 ov Pakolliset 44,5 ov vsk ov Projektihallinto III 1, Hitsaustekniikan jatkokurssi IV Levytyötekniikan jatkokurssi III Johdon laskentatoimen peruskurssi III Konstruktiomateriaalit ja niiden valinta IV Tuotantotekniikan jatkokurssi III Tuotantotekniikan laboratoriotyöt III 2

85 Konetekniikka Tuotantotekniikan erikoistyöt III Tutkimusseminaari IV/N 1 Diplomityö 20 Lisäksi vapaasti valittavia opintojaksoja suoritetaan vähintään 15,5 ov niin, että syventävien opintojen opintosuuntakohtainen kokonaismäärä 60 ov täyttyy. Tuotantotekniikan opintosuunnan mukainen tutkinto sisältää täysin vapaasti valittavia opintoja 31 ov. 7 Lasertekniikan opintosuunta Lasertekniikan alan diplomi-insinöörin toimenkuva voi käsittää mm. tuotekehitystä, tutkimusta sekä erilaisia tuotanto-, valmistus- ja kehitystehtäviä metalli-, elektroniikka- ja metsäteollisuudessa tai alan korkeakouluissa koti- tai ulkomailla. Ala on erittäin voimakkaasti laajeneva ja siksi valmistuneiden tarve on hyvin moninainen. Diplomi-insinöörin on kyettävä hallitsemaan nykyaikaiset valmistusmenetelmät, automaatio ja robotiikka ja niiden hyödyntäminen, mutta toisaalta myös materiaalien työstettävyys ja hitsattavuus. Lisäksi menetelmien ja tuotannon kustannus ja laatutietoisuus ovat tärkeitä. Tyypillisiä toimipaikkoja ovat elektroniikkateollisuuden tuotekehitystä, suunnittelua ja valmistusta tekevät suur- ja pkyritykset kone- ja elektroniikkapajat, jotka suunnittelevat ja valmistavat koneita, laitteita ja rakenteita sähkö-, elektroniikka- ja informaatioteknologiaa, kuljetusalaa, metsänkorjuuta, maansiirtoa, metsä-, prosessi- ja rakennusteollisuutta varten metalli- ja muita materiaaleja valmistavien yritysten tuotekehitys- ja myyntitehtävät insinööritoimistot, jotka suunnittelevat metalli- ja elektroniikkarakenteita sekä tarjoavat ja toteuttavat valmistus- ja tuotantotekniikan asiantuntijapalveluita tutkimus- ja tuotekehitystehtävät tutkimuslaitoksissa ja korkeakouluissa koti- ja ulkomailla tutkimus- ja tarkastuslaitokset sekä tutkimus- ja koulutuslaitokset Opintosuunnan vastuuhenkilö on professori Veli Kujanpää. Lasertekniikan opintosuunnan mukaiset aine- ja syventävät opinnot muodostuvat seuraavasti: Valmistustekniikan laitoksen yhteiset aineopinnot 29 ov Pakolliset 20 ov vsk ov Investointilaskelmat IV Värähtelymekaniikan peruskurssi III Sädetyöstö III Levytyötekniikan peruskurssi II Metalliopin erikoiskurssi II Markkinoinnin peruskurssi III Koneautomaation komponentit III 3 Vapaasti valittavia opintojaksoja on lisäksi suoritettava niin paljon, että valmistustekniikan laitoksen yhteisten aineopintojen kokonaismäärä 29 ov täyttyy. Vapaasti valittaviin aineopintoihin voidaan sisällyttää vapaaehtoista ammattiharjoittelua max. 4 ov, sekä lisäksi kieliopintoja enintään 6 ov. Syventävät opinnot 60 ov Pakolliset 49,5 ov vsk ov Projektihallinto III 1, Sovellettu optiikka III Hitsaustekniikan jatkokurssi IV Lasertekniikan erikoistyöt IV Lasertekniikan materiaalit* IV Lasertyöstöprosessit* III 4

86 86 Konetekniikka Hitsauksen laadunvarmistus IV Lasertekniikan tuotesuunnittelu* IV Lasertyöstölaitteistot ja järjestelmät* III Elektroniikan lasertekniikka* IV Tutkimusseminaari IV/N 1 Diplomityö 20 Lisäksi vapaasti valittavia opintojaksoja suoritetaan vähintään 10,5 ov niin, että syventävien opintojen opintosuuntakohtainen kokonaismäärä 60 ov täyttyy. Lasertekniikan opintosuunnan mukainen tutkinto sisältää täysin vapaasti valittavia opintoja 26 ov. *-merkityt opintojaksot luennoidaan ensimmäisen kerran Mekaanisen puunjalostustekniikan opintosuunta Mekaanisen puunjalostuksen diplomi-insinöörien työtehtävät voivat käsittää mm. tutkimusta, tuotekehitystä, laitossuunnittelua, valmistusmenetelmien, automatisoinnin ja mekanisoinnin suunnittelua, käyttö- ja kunnossapitotoimintaa, markkinointia, myyntiä, tuotannon johtamista, kuljetustoimintoja, yrityssuunnittelua ja opettamista. Mekaanisen puunjalostustekniikan opintosuunnan suorittaneiden mahdollisia toimipaikkoja ovat alan tuotantolaitokset, konepajat, jotka suunnittelevat ja valmistavat koneita, laitteita ja rakenteita mekaanista puunjalostusteollisuutta varten, insinööritoimistot, jotka suunnittelevat mekaanisen puunjalostusteollisuuden tuotantolaitoksia tai maahantuovat ja markkinoivat alan koneita, tutkimuslaitokset, jotka tutkivat ja kehittävät alan teknologiaa, tekniikan opetuslaitokset. Opintosuunnan vastuuhenkilö on professori Ilkka Pöyhönen. Mekaanisen puunjalostustekniikan opintosuunnan mukaiset aine- ja syventävät opinnot muodostuvat seuraavasti: Puutekniikan laitoksen yhteiset aineopinnot 29 ov Pakolliset 21 ov vsk ov Metsätalous II Puuraaka-aineoppi II Mekaaninen metsäteollisuus II II Puuntyöstötekniikka II Puuteollisuuden jalostustekniikka IV Yritysturvallisuus II Sahateollisuuden koneet III Puulevyteollisuuden koneet III 2 Vapaasti valittavia opintojaksoja on lisäksi suoritettava niin paljon, että puutekniikan laitoksen yhteisten aineopintojen kokonaismäärä 29 ov täyttyy. Vapaasti valittaviin aineopintoihin voidaan sisällyttää vapaaehtoista ammattiharjoittelua max. 4 ov, sekä lisäksi kieliopintoja enintään 6 ov. Syventävät opinnot 60 ov Pakolliset 51,5 52 ov vsk ov Elektroniikan perusteet B II Puun liimaus- ja pintakäsittelytekniikka III Tehtaansuunnittelu IV Kuljetusvälinetekniikka IV Terätekniikka III Puutekniikan erikoistyöt IV 4

87 Konetekniikka Puutekniikan erityisopintojakso III Sahateollisuuden mittaustekniikka IV Puurakenteet I III Yleinen kemia vaihtoehtoiset I 2, Lineaarinen optimointi } opintojaksot III Prosessiteoll. ympäristönsuojelu vaihtoehtoiset III Ihmisen ja työyhteisön joht. per. } opintojaksot I Tutkimusseminaari IV/N 1 Diplomityö 20 Lisäksi vapaasti valittavia opintojaksoja suoritetaan vähintään 8-8,5 ov niin, että syventävien opintojen opintosuuntakohtainen kokonaismäärä 60 ov täyttyy. Mekaanisen puunjalostustekniikan opintosuunnan mukainen tutkinto sisältää täysin vapaasti valittavia opintoja 22,5-23 ov. 9 Puunjalostustalouden opintosuunta Mekaanisen puunjalostuksen diplomi-insinöörien työtehtävät voivat käsittää mm. tutkimusta, tuotekehitystä, laitossuunnittelua, valmistusmenetelmien, automatisoinnin ja mekanisoinnin suunnittelua, käyttö- ja kunnossapitotoimintaa, markkinointia, myyntiä, tuotannon johtamista, kuljetustoimintoja, yrityssuunnittelua ja opettamista. Puunjalostustalouden opintosuunnan suorittaneiden mahdollisia toimipaikkoja ovat alan tuotantolaitokset, alan markkinointiorganisaatiot, insinööritoimistot, jotka suunnittelevat mekaanisen puunjalostusteollisuuden tuotantolaitoksia tai maahantuovat ja markkinoivat alan koneita, tutkimuslaitokset ja konsulttitoimistot, jotka tekevät alaa koskevia teknistaloudellisia selvityksiä, tekniikan opetuslaitokset. Opintosuunnan vastuuhenkilö on professori Ilkka Pöyhönen. Puunjalostustalouden opintosuunnan mukaiset aine- ja syventävät opinnot muodostuvat seuraavasti: Puutekniikan laitoksen yhteiset aineopinnot 29 ov Pakolliset 21 ov vsk ov Metsätalous II Puuraaka-aineoppi II Mekaaninen metsäteollisuus II II Puuntyöstötekniikka II Puuteollisuuden jalostustekniikka IV Yritysturvallisuus II Sahateollisuuden koneet III Puulevyteollisuuden koneet III 2 Vapaasti valittavia opintojaksoja on lisäksi suoritettava niin paljon, että puutekniikan laitoksen yhteisten aineopintojen kokonaismäärä 29 ov täyttyy. Vapaasti valittaviin aineopintoihin voidaan sisällyttää vapaaehtoista ammattiharjoittelua max. 4 ov, sekä lisäksi kieliopintoja enintään 6 ov. Syventävät opinnot 60 ov Pakolliset 51,5 ov vsk ov Tehtaansuunnittelu IV Projektihallinto III 1, Puutuotteiden markkinointi III 4

88 88 Konetekniikka Puutekniikan erikoistyöt IV Puutekniikan erityisopintojakso III Yrityssuunnittelu III Johdon laskentatoimen peruskurssi III Markkinoinnin peruskurssi III Logistiikan peruskurssi II Tutkimusseminaari IV/N 1 Diplomityö 20 Lisäksi vapaasti valittavia opintojaksoja suoritetaan vähintään 8,5 ov niin, että syventävien opintojen opintosuuntakohtainen kokonaismäärä 60 ov täyttyy. Puunjalostustalouden opintosuunnan mukainen tutkinto sisältää täysin vapaasti valittavia opintoja 23 ov. Teknologiayrittäjyystutkinto Teknologiayrittäjyyden tutkintoon sisältyy 20 ov yrittäjyysopinnot. Muu tutkinto räätälöidään opiskelijan taustan, aikaisempien opintojen ja kiinnostuksen mukaan valittavalle opintosuunnalle sopivaksi. Opiskelijoiden on laadittava heti opintojen alussa henkilökohtainen opintosuunnitelma yhteistyössä konetekniikan osaston teknologiayrittäjyyden tutoropettajan, yliassistentti Raimo Suorannan ja opintosihteeri Minna Loikkasen kanssa. ov Tuotantotalouden perusteet Ideasta tuotteeksi: innovaatiojohtamisen perusteet Teollisoikeudet liiketoiminnan tukena Liiketoimintasuhteet ja verkostot Oman yrityksen perustaminen Liiketoimintasuunnitelman laatiminen Yrityksen kehittäminen 3 Yhteensä 20 Ammattikorkeakoulu- ja opistoinsinööriopinnot Teknillisissä oppilaitoksissa ja ammattikorkeakouluissa (AMK) suoritetut opinnot sisällytetään LTKK:n tutkintoon nimikkeellä "muualla suoritettuja opintoja". Nämä korvaavat vastaavia LTKK:n opintojaksoja, joita ei enää voida sisällyttää LTKK:n 180 opintoviikon kokonaisuuteen. Konetekniikan osastolle hyväksyttyjen ammattikorkeakoulu- ja opistoinsinöörien on otettava heti lukukauden alkaessa yhteys opintosihteeri Minna Loikkaseen aikaisemman tutkinnon vastaavuuden arvioimiseksi. Arviointia varten opiskelijoiden on toimitettava kopiot tutkintotodistuksista sekä opintojaksokuvauksista. Opiskelijoille tehdään henkilökohtaiset opintosuunnitelmat DI-tutkintoa varten tarvittavista opintosuorituksista. Ammattikorkeakoulu- ja opistoinsinööreille järjestetään syyslukukaudella intensiiviopetuksena opintojakso AMK- ja opistoinsinöörien tasokurssi, 6 ov (katso kohta osaston tuottamat opintojaksot ).

89 Konetekniikka 89 Konetekniikan osasto Osaston tuottamat opintojaksot Konstruktiotekniikan laitos Johtaja: Professori Heikki Handroos ov Mekanismiopin peruskurssi Mekanismiopin jatkokurssi Koneenosat I Koneenosat II Koneenosat III Statiikka Dynamiikka I Dynamiikka II Lujuusoppi I Lujuusopin perusteet Lujuusoppi II Levyt, laatat ja kuoret 3, Värähtelymekaniikan peruskurssi Värähtelymekaniikan jatkokurssi Teknisen suunnittelun peruskurssi Koneensuunnitteluoppi Koneensuunnitteluopin jatkokurssi 3, Koneautomaation käytöt ja ohjaus Hydraulitekniikka Koneautomaation komponentit Servotekniikka 3, Koneautomaation järjestelmätekniikka 3, Koneautomaation erikoistyöt Structural Analysis 3, Teräsrakenteiden konstruktiotyö Design of Steel Structures Konstruktiotekniikan erikoistyö FE-analyysin peruskurssi FE-analyysin jatkokurssi Fatigue Design 3, Komposiittien lujuus 2, Teknisen laskennan apuvälineet 0, Konstruktiotekniikan mittaukset Mekatronisen koneen simulointi Koneen simuloinnin työkurssi Virtuaalisuunnittelun erikoistyöt 4 Valmistustekniikan laitos Johtaja: Professori Juha P. Varis ov Materiaalinvalinnan ja valmistustekniikan peruskurssi Levytyötekniikan peruskurssi Levytyötekniikan jatkokurssi Tietokonepohjaisen teknisen suunnittelun dokumentointi I Tietokonepohjaisen teknisen suunnittelun dokumentointi II Tuotantotekniikan peruskurssi Tuotantotekniikan jatkokurssi Tuotantotekniikan laboratoriotyöt Tuotantotekniikan erikoistyöt Hitsaustekniikan yleiskurssi Hitsaustekniikan peruskurssi Hitsaustekniikan jatkokurssi Sädetyöstö 2

90 90 Konetekniikka Hitsausmetallurgia Hitsaustekniikan erikoistyöt Hitsauksen laadunvarmistus Metalliopin peruskurssi Metalliopin erikoiskurssi Konstruktiomateriaalit ja niiden valinta Lasertekniikan optiset perusteet Lasertyöstölaitteistot ja -järjestelmät Lasertyöstöprosessit Lasertekniikan tuotesuunnittelu Lasertekniikan materiaalit Elektroniikan lasertekniikka Lasertekniikan erikoistyöt Virtuaalihitsaus 2 Puutekniikan laitos Johtaja: Professori Ilkka Pöyhönen ov Puuraaka-aineoppi Metsätalous Mekaaninen metsäteollisuus I Mekaaninen metsäteollisuus II Puuntyöstötekniikka Puun liimaus- ja pintakäsittelytekniikka Sahateollisuuden koneet Sahateollisuuden mittaustekniikka Puulevyteollisuuden koneet Puuteollisuuden jalostustekniikka Tehtaansuunnittelu Tehtaansuunnittelu Kuljetusvälinetekniikka Terätekniikka Puutuotteiden markkinointi Puurakenteet I Puutekniikan erikoistyöt Puutekniikan erityisopintojakso 3 Osaston yhteiset ov AMK- ja opistoinsinöörien tasokurssi Tutkimusseminaari Modernien liittämismenetelmien työturvallisuus 2, Matematiikan sovellukset konetekniikassa 2, Konetekniikan johdantokurssi 2, Hitsausprosessit ja hitsaustuotannon laatu 2,5

91 Konetekniikka MEKANISMIOPIN PERUSKURSSI 2 ov 4. vuosi Introduction to Mechanism Design Opettajat Professori, TkT Heikki Martikka Assistentti, TkL Jukka Karhula Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelija mekanismien suunnittelun, synteesin ja analyysin perusteisiin sekä tunnetuimpiin koneenrakennuksessa käytettäviin mekanismeihin. Mekanismien käsitteet ja määritelmät, peruselinparit sekä vapausasteet. Mekanismien asennot, nopeudet ja kiihtyvyydet. Eulerin kaavat ja mekanismien kompleksilukuesitys. Nelinivelmekanismit, kiertokankimekanismit, suoraviennit, pantografit, yleisnivelet, nokkamekanismit, pyörämekanismit, hammaspyörämekanismit, johdemekanismit, jne. Mekanismien synteesin ja analyysin perusteet. Tietokoneavusteisen mekanismien suunnittelun perusteet. Luentoja 14 h, laskuharjoituksia 14 h, 1. periodi. Luentoja 14 h, laskuharjoituksia ja laboratorioharjoituksia 14 h, 2. periodi. Hyväksyttävästi suoritettavat harjoitukset ja niiden jälkeen kirjallinen tentti. Esitiedot Suositellaan: Statiikka ( ) ja Dynamiikka I ( ). Kirjallisuutta Luentomonisteet. Norton R.L., Design of Machinery. Erdman, A.G., Sandor, G.N., Mechanism Design, Vol MEKANISMIOPIN JATKOKURSSI 2 ov 4. vuosi Advanced Mechanism Design Opettajat Esitiedot Kirjallisuutta Professori, TkT Heikki Martikka Assistentti, TkL Jukka Karhula Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelija sekä manuaaliseen että tietokoneavusteiseen mekanismien suunnitteluun, synteesiin ja analyysiin. Tunnetuimpien mekanismien kinematiikka ja dynamiikka. Manuaalinen sekä tietokoneavusteinen mekanismien suunnittelu, synteesi ja analyysi. Luentoja 14 h, laskuharjoituksia 14 h, 3. periodi. Luentoja 14 h, tietokoneavusteinen suunnitteluharjoitustyö 14 h, 4. periodi. Hyväksyttävästi suoritettavat harjoitukset ja niiden jälkeen kirjallinen tentti. Mekanismiopin peruskurssin ( ) harjoitukset suoritettuna. Luentomoniste. Erdman, A.G., Sandor, G.N., Mechanism Design, Vol. 1. Sandor G.N., Erdman, A.G., Advanced Mechanism Design, Vol. 2. Haug, E.J., Computer-Aided Kinematics and Dynamics of Mechanical Systems, Vol. 1. Burton T. D., Introduction to dynamic systems analysis KONEENOSAT I 3 ov 2. vuosi Machine Elements I Opettajat Tutkijaopettaja, TkT Mika Vartiainen Assistentti, DI Martti Ryytty Perehdyttää koneenosien suunnittelulaskentojen suorittamiseen, teknisen informaation hankintaan ja standardien oikeaan käyttöön koneenosien valinnan toteuttamiseksi mekaanisissa koneissa. Koneen suunnittelu- ja toteutustavoitteiden mukainen koneenosien valinta- ja mitoituslaskenta uusimpia keinoja ja standardeja käyttäen. Toimintaperiaatteet, valmistus ja kokoamistavat käytännön tasolla. Toleranssit. Liitososat ja rakenneliitokset. Liikeruuvit. Tehoa siirtävät ja muuntavat koneenosat. Jouset. Akselit. Vierintä- ja liukulaakerit sekä johteet ja kuularuuvit. Akselin ja navan liitokset. Kytkimet. Hammas-, planeetta-, ja mekatroniikkavaihteet.

92 92 Konetekniikka Esitiedot Kirjallisuutta Tehonsiirtoketjut ja hihnat. Tiivisteet. Esimerkkejä suunnittelusta ja valinnasta tarvelähtöisesti ottaen huomioon rakenneosan kantokyky, rasitus, valmistusteknologia, hitsattavuus ja asennettavuus. Luentoja 14 h, laskuharjoituksia 14 h 1. periodi. Luentoja 14 h, laskuharjoituksia 14 h, 2. periodi. Hyväksytysti suoritetut harjoitukset ja niiden jälkeen kirjallinen tentti. Statiikan ( / ) laskuharjoitukset suoritettuna. Tietokoneavusteinen koneenpiirustus I ( ), Teknillisen piirustuksen peruskurssi ( ) tai Tietokonepohjaisen teknisen suunnittelun dokumentointi I ( ) suoritettuna. Lujuusoppi I:n ( ) tai Lujuusopin perusteiden ( ) laskuharjoitukset suoritettuina. Soveltuvin osin: Airila, M et al., Koneenosien suunnittelu, WSOY, Porvoo 1997, 796 s. ISBN (kurssikirja) ja Airila, M et al., Koneenosien suunnittelu 1, 2 ja 3. Luentomonisteet KONEENOSAT II 3 ov 2. vuosi Machine Elements II Opettajat Esitiedot Kirjallisuutta Professori, TkT Heikki Martikka Tutkijaopettaja, TkT Mika Vartiainen Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelija koneenosien teknisiin toiminta- ja suunnitteluperiaatteisiin sekä teknisen informaation ja standardien hyväksikäyttöön koneenosien suunnittelussa ja valinnassa. Koneenosien suunnittelun ja valinnan tavoitteet ja rajoitteet. Koneenosien valmistettavuus ja kustannukset. Toleranssit. Rakenneliitokset. Jouset. Akselit. Laakerit. Akselinliitokset. Hammaspyörät. Hammas- ym. vaihteet. Variaattorit. Tehonsiirtoketjut ja hihnat. Köydet. Kytkimet. Jarrut. Tiivisteet. Runkorakenteet. Luentoja 14 h, laskuharjoituksia ja harjoitustyö 14 h, 3. periodi. Luentoja 14 h, laskuharjoituksia ja laboratoriotyö 14 h, 4. periodi. Hyväksyttävästi suoritettavat harjoitukset ja niiden jälkeen kirjallinen tentti. Statiikan ( / ) laskuharjoitukset suoritettuina. Tietokoneavusteinen koneenpiirustus I ( ), Teknillisen piirustuksen peruskurssi ( ) tai Tietokonepohjaisen teknisen suunnittelun dokumentointi I ( ) suoritettuna. Lujuusoppi I:n ( ) tai Lujuusopin perusteiden ( ) laskuharjoitukset suoritettuina. Airila, M., et al., Koneenosien suunnittelu tai Airila, M., et al., Koneenosien suunnittelu 1, 2 ja 3. Luentomonisteet KONEENOSAT III 3 ov 4. vuosi Advanced Machine Element Design Opettajat Professori, TkT Heikki Martikka Assistentti, TkL Jukka Karhula Opintojakson tavoitteena on täydentää ja syventää opintojakson Koneenosat II ( ) sisältöä sekä antaa valmiudet lujuusopin, dynamiikan, tribologian ja luotettavuusteknisen optimisuunnittelun soveltamiseen koneensuunnittelussa ja valmistustekniikassa. Suunnittelutehtävän määrittely sekä erilaisten laskentatapojen käyttö koneenosien ja mekaanisten systeemien suunnittelussa. Rakenneosien tietokoneavusteinen optimisuunnittelu. Mekaanisten systeemien tietokoneavusteinen dynamiikka ja luotettavuustekniikka. Dynaamiset kuormitukset. Tasapainotus ja tärinänmittaus. Koneiden vaurioitumisen simulointi. Tribologia (kitka, kuluminen ja voitelu). Koneenosien liitosten suunnittelu. Luentoja 14 h, 1. periodi. Luentoja 14 h, 2. periodi.

93 Konetekniikka 93 Esitiedot Kirjallisuutta Mekaanisen koneiston suunnitteluharjoitustyö 28 h, 1. ja 2. periodi. Hyväksyttävästi suoritettava harjoitustyö ja sen jälkeen kirjallinen tentti. Koneenosat I ( ) suoritettuna. Luentomoniste. Airila M. et al., Koneenosien suunnittelu tai Airila M. et al., Koneenosien suunnittelu 1, 2 ja 3. Kivioja S., et al., Tribologia: Kitka, kuluminen ja voitelu. Niemann G., Maschinenelemente, Band I. Niemann G., Winter H., Maschinenelemente, Band II. Niemann G., Winter H., Maschinenelemente, Band III STATIIKKA 4 ov 1. vuosi Statics Opettaja Assistentti, TkL Tapani Halme Opintojakso antaa konetekniikan, energiatekniikan ja tuotantotalouden koulutusohjelmien opiskelijoille statiikan perustiedot sekä taidon soveltaa niitä yksinkertaisiin rakenteisiin ja käyttää myöhemmin lujuusopissa, koneenelimissä ja konstruktiivisissa ammattiaineissa. Samaan pisteeseen vaikuttavien voimien yhdistäminen, voiman staattinen momentti, voimapari ja voimaparia koskevia lauseita, jäykän kappaleen tasapainoyhtälöt, yhdistettyjen kappaleiden tasapaino, tukilajit, avaruusvoimat, ristikot, palkin leikkausvoima ja taivutusmomentti, kuormitustiheyden, leikkausvoiman ja taivutusmomentin välinen yhteys, kuormitettu köysi, köysikäyrä ja ketjukäyrä, kitka, virtuaalinen työ. Luentoja 21 h ja laskuharjoituksia 14 h, 1. periodi. Luentoja 21 h ja laskuharjoituksia 14 h, 2. periodi. Hyväksytysti suoritetut laskuharjoitukset ja kotitehtävät sekä välikokeet tai tentti. Kirjallisuutta Beer-Johnston, Vector Mechanics for Engineers, Statics. Hibbeler, Engineering Mechanics. Salmi T., Statiikka DYNAMIIKKA I 2 ov 2. vuosi Dynamics I Opettajat Professori N.N. Opintojakso antaa konetekniikan ja energiatekniikan koulutusohjelmien opiskelijoille dynamiikan perustiedot sekä taidon soveltaa niitä koneenelimissä, termodynamiikassa ja konstruktiivisissa ammattiaineissa. Ainepisteen suoraviivainen liike, ainepisteen käyräviivainen tasoliike, ainepisteen liikkeen määritys voimayhtälöillä, energiaperiaatteella ja impulssiperiaatteella, sysäysvoimista, keskeinen törmäys, harmoninen värähtelyliike, jäykän kappaleen kinematiikka. Luentoja 14 h ja laskuharjoituksia 14 h, 1. periodi. Luentoja 14 h ja laskuharjoituksia 14 h, 2. periodi. Luennot sekä välikokeet tai tentti. Esitiedot Statiikka ( ) suoritettuna. Kirjallisuutta Beer-Johnston, Vector Mechanics for Engineers, Dynamics. Hibbeler, Engineering Mechanics DYNAMIIKKA II 2 ov 2. vuosi Dynamics II Opettaja Professori N.N. Opintojakso antaa konetekniikan ja energiatekniikan koulutusohjelmien opiskelijoille dynamiikan perustiedot sekä taidon soveltaa niitä koneenelimissä, termodynamiikassa ja konstruktiivisissa ammattiaineissa.

94 94 Konetekniikka Esitiedot Kirjallisuutta Voima- ja momenttiyhtälöt jäykän kappaleen liikkeessä, energia-periaate, impulssiperiaate, epäkeskeinen törmäys, hyrräliike, virtausdynamiikan perusteita, värähtelymekaniikan perusteita. Luentoja 14 h ja laskuharjoituksia 14 h, 3. periodi. Luentoja 14 h ja laskuharjoituksia 14 h, 4. periodi. Luennot sekä välikokeet tai tentti. Statiikka ( / ) suoritettuna. Beer-Johnston, Vector Mechanics for Engineers, Dynamics. Hibbeler, Engineering Mechanics LUJUUSOPPI I 4 ov 1. vuosi Strength of Materials I Opettaja Kirjallisuutta Assistentti, TkL Tapani Halme Opintojakso antaa konetekniikan opiskelijoille kimmo- ja lujuusopin perustiedot sekä taidon soveltaa niitä yksinkertaisiin koneenosiin ja rakenteisiin. Vetosauvan jännitykset ja muodonmuutokset. Normaali ja leikkausjännitykset. Katsaus kokeellisesti määrättyihin lujuusominaisuuksiin. Tasojännitystila. Palkin normaali- ja leikkausjännitykset. Pääjäyhyysakselisto ja vino taivutus. Vääntökeskiö. Kimmoviivan differentiaaliyhtälö. Superpositioperiaatteen ja taulukoitten (ensisijaisesti palkkitaulukoitten) käyttö staattisesti määräämättömien suureitten määrittämisessä. Yhdistetty palkki. Poikkileikkaukseltaan yksinkertaisten sauvojen vääntö. Puristussauvan stabiliteetti. Materiaalin väsyminen. Loven muotoluku ja vaikutusluku. Smithin väsymislujuuspiirros. Murtumishypoteesit (tasotapaus). Katsaus puu- ja vanerirakenteiden laskentaohjeisiin. Luentoja 28 h, laskuharjoituksia 21 h, 3. periodi. Luentoja 28 h, laskuharjoituksia 21 h, 4. periodi. Hyväksytysti suoritetut laskuharjoitukset ja kotitehtävät sekä välikokeet tai tentti. Outinen H., et.al., Lujuusopin perusteet. Pennala E., Lujuusopin perusteet. Popov, Engineering Mechanics of Solids LUJUUSOPIN PERUSTEET 3 ov 1. vuosi Basic Course in Strength of Materials Opettaja Kirjallisuus Assistentti, TkL Tapani Halme Opintojakso antaa lähinnä energiatekniikan sekä tuotantotalouden opiskelijoille kimmo- ja lujuusopin perustiedot sekä taidon soveltaa niitä yksinkertaisiin koneenosiin, rakenteisiin ja paineastioihin. Vetosauvan jännitykset ja muodonmuutokset. Normaali- ja leikkausjännitykset. Katsaus kokeellisesti määrättyihin lujuusominaisuuksiin. Tasojännitystila. Palkin normaali- ja leikkausjännitykset. Pääjäyhyysakselisto ja vino taivutus. Vääntökeskiö. Kimmoviivan differentiaaliyhtälö. Superpositioperiaatteen ja taulukoitten (ensisijaisesti palkkitaulukoitten) käyttö staattisesti määräämättömien suureitten määrittämisessä. Poikkileikkaukseltaan yksinkertaisten sauvojen vääntö. Puristussauvan stabiilius. Yhdistetty palkki. Materiaalin väsyminen. Loven muotoluku ja vaikutusluku. Smithin väsymislujuuspiirros. Murtumishypoteesit. Luentoja 28h, laskuharjoituksia 21h, 3. periodi. Luentoja 8 h, laskuharjoituksia 6h, 4. periodi. Välikokeet tai tentti. Outinen H., et. al., Lujuusopin perusteet. Pennala E., Lujuusopin perusteet.

95 Konetekniikka LUJUUSOPPI II 4,0 ov 2. vuosi Strength of Materials II Opettaja Professori N.N. Opintojakso antaa konetekniikan opiskelijoille tarvittavat syvällisemmät ja laajemmat lisätiedot jatkona opintojaksolle Lujuusoppi I. Ohutseinäisen profiilin taivutus ja vääntökeskiö. Avaruusjännitystila, pääjännitykset, tasomuodonmuutostila, yleinen muodonmuutostila, päävenymät, yleistetty Hooken laki. Ortotrooppinen materiaali, laminaatti. Paksu pyörähdyssymmetrisesti kuormitettu ympyrälieriökuori. Jännitysfunktio. Kokeellisista lujuusopillisista menetelmistä. Muodonmuutosenergia, murtumishypoteesit. Ohutseinäisen sylinteriputken vääntö. Monionteloisen sauvan vääntö. De Saint Venantin vääntöteoria. Prandtlin kalvo-analogia. Ohutseinäisen profiilin estetty vääntö. Käyrän sauvan normaalijännitykset. Ympyrärengaskaaren muodonmuutokset. Eri aineista yhdistetty suora palkki. Nurjahduksen ja nurjahdustaivutuksen yleinen differentiaaliyhtälö. Kimmoisten nurjahdustapausten ratkaisuja tasapainomenetelmällä. Plastinen taivutus ja vääntö. Lujuus kuormituksen vaihdellessa. Lineaarista murtumismekaniikkaa. Luentoja 21 h, laskuharjoituksia 14 h, 1. periodi. Luentoja 21 h, laskuharjoituksia 14 h, 2. periodi. Hyväksytysti suoritetut laskuharjoitukset sekä välikokeet tai tentti. Esitiedot Lujuusoppi I:n ( ) harjoitukset suoritettuina. Kirjallisuutta Popov, Engineering Mechanics of Solids. Dowling, Mechanical Behavior of Materials LEVYT, LAATAT JA KUORET 3,5 ov 4. vuosi Theory of Plates and Shells Opettajat Esitiedot Kirjallisuutta Professori, TkT Heikki Martikka Tuntiopettaja N.N. Opintojakson tavoitteina on perehdyttää opiskelijoita suunnittelemaan ja mitoittamaan loppukäyttäjää tyydyttäviä levy-, laatta- ja kuorirakenteita, joita käytetään ohutseinäisissä teollisuuden rakenteissa kuten paineastioissa. Levyjen ja laattojen jännitykset, siirtymien ja lommahtamisen ratkaiseminen käyttäen Fourierin keinoja sekä differenssi- ja elementtimenetelmää ja finite strip -menetelmää. Ortotrooppinen laatta ja kuori. Likimääräismenetelmiä. Kuoren kalvotila ja taivutusjäykkä tila. Reunahäiriöprobleemoja pallo-, kartio- ja lieriökuorille. Kuorirakenteiden ratkaisuja analyyttisillä, differenssi- ja elementtimenetelmällä tietokonetta käyttäen. Katsaus kuorien lommahdukseen ja lämpöjännityksiin. Kuorien ja laattojen ylärajakuorman ratkaisuja plastisuusteorialla. Kuorien ja laattojen värähtelymekaniikkaa. Luentoja 14 h, laskuharjoituksia 21 h, 3. periodi. Luentoja 14 h, laskuharjoituksia 21 h, 4. periodi. Seminaarityö ja kotityöt noin 50 h. Hyväksytysti suoritetut harjoitukset, seminaariesitelmä ja niiden jälkeen tentti. Lujuusoppi II ( / ) suoritettuna. Suositellaan: FE-analyysin peruskurssi ( ). Luentomoniste. Ikonen K., Levy-, laatta- ja kuoriteoria, Otatieto, julkaisu nro VÄRÄHTELYMEKANIIKAN PERUSKURSSI 2 ov 3. vuosi Fundamentals of Vibration Mechanics Opettaja Yliassistentti, DI Ari Koponen Opintojakso antaa konetekniikan opiskelijoille mekaanisten värähtelyjen perustiedot sekä taidon soveltaa niitä alkeellisiin konetekniikassa esiintyviin värähtelyprobleemoihin. Yhden vapausasteen värähtely (vapaa vaimenematon ja vaimennettu

96 96 Konetekniikka Esitiedot Kirjallisuutta harmoninen värähtely, vaimenematon ja vaimennettu pakkovärähtely ja teknisiä sovellutuksia) useamman vapausasteen värähtelyn perusteita ja herätteen vaikutus. Luentoja 14 h, laboratorio- ja laskuharjoituksia 7 h, 1. periodi. Luentoja 14 h, laboratorio- ja laskuharjoituksia 7 h, 2. periodi. Hyväksytyt harjoitukset sekä tentti. Dynamiikka I ( ) ja Lujuusoppi I ( ) suoritettuina. Inman, Engineering Vibration. Thomson, Theory of Vibration with Application VÄRÄHTELYMEKANIIKAN JATKOKURSSI 2 ov 3.tai 4. vuosi Advanced Vibration Mechanics Opintojakso luennoidaan joka toinen vuosi, seuraavan kerran lukuvuonna Esitiedot Kirjallisuutta Opintojakson tarkoituksena on laajentaa ja syventää värähtelymekaniikan peruskurssin yleiskäsitystä keskittymällä numeerisiin menetelmiin useamman vapausasteen värähtelyissä ja esittelemällä lyhyesti moodianalyysin käytön kokeellisessa värähtelyanalyysissa. Kahden ja useamman vapausasteen värähtely, jatkuvien rakenteiden värähtelyanalyysi, rakenteen ominaistaajuuksien ja muotojen kokeellinen määrittäminen. Luentoja 14 h ja laskuharjoituksia 14 h, 3. periodi. Värähtelymekaniikan peruskurssi ( ) kuunneltuna. Hyväksytyt harjoitukset ja tentti. Inman, Engineering Vibration. Thomson, Theory of Vibration with Application TEKNISEN SUUNNITTELUN PERUSKURSSI 2 ov 2. vuosi Introduction to Engineering Design (tuotantotalouden opiskelijat 3. vuosi) Opettajat Professori, TkL Arto Verho Assistentti, DI Martti Ryytty Opintojakso perehdyttää opiskelijan teknisen ongelman yleiseen luonteeseen ja antaa valmiuden käyttää järjestelmällistä suunnittelumenetelmää yksinkertaisten teknisten ongelmien ratkaisemisessa. Tuotesuunnittelun vaiheet ja niissä käytettävät perusmenetelmät. Tehtävän asettaminen, ongelman ratkaisu ja teknisen kelpoisuuden arviointi. Iteroivan suunnitteluprosessin luonne. Harjoituksissa tutustutaan yksinkertaisten tuotteiden tai niiden osien suunnittelun perusteisiin. Luentoja 14 h, lasku- ja suunnitteluharjoituksia 14 h, 3. periodi. Luentoja 14 h, lasku- ja suunnitteluharjoituksia 14 h, 4. periodi. Hyväksytysti suoritetut harjoitukset sekä tentti. Esitiedot Tietokonepohjaisen teknisen suunnittelun dokumentointi I ( ) tai Tietokoneavusteinen koneenpiirustus I ( ) ja Statiikka ( / ) suoritettuina. Opintojakson Dynamiikka I (syksy/ ) ja Lujuusoppi I ( ) suorittaminen erittäin toivottavaa KONEENSUUNNITTELUOPPI 3 ov 4. vuosi Machine Design Opettajat Professori, TkL Arto Verho Assistentti, DI Martti Ryytty Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää järjestelmällisen tuotesuunnittelun metodin niin, että hän kykenee osallistumaan täysipainoisesti yrityksessä toteutettavaan tuotekehitysprojektiin. Erityisenä tavoitteena on

97 Konetekniikka 97 taloudellisten näkökohtien huomioon ottamisen oppiminen tuotesuunnittelussa. Järjestelmällisen koneensuunnittelun toteuttaminen käytännön suunnittelutyössä. Tuotteen suunnittelu joustavaa ja taloudellista tuotantoa silmällä pitäen. Modulaarisen tuotekonseptin suunnittelu. Luotettavuuden ja turvallisuuden huomioon ottaminen. Keksinnön suojaaminen. Luentoja 28 h, harjoituksia 14 h, 1. periodi. Luentoja 28 h, harjoituksia 28 h, 2. periodi. Harjoitustyö ja tentti. Esitiedot Koneenosien peruskurssi (2152) /Koneenosien käytön perusteet (2120) /Koneenosat I ( ) ja Lujuusoppi I ( ) suoritettuna. Suositellaan Teknisen suunnittelun peruskurssin ( ) ja Lujuusoppi II:n ( / ) suorittamista. Kirjallisuutta Pahl, G. & Beitz, W., Koneensuunnitteluoppi. MET, Helsinki s. Ulrich R.T. & Eppinger S.D., Product Design and Development. McGraw-Hill, New-York Tanskanen, K., Mekatroniikan järjestelmällinen suunnittelu. Tekninen tiedotus 19 /90, MET, Helsinki s. Airila M. et al., Koneenosien suunnittelu. WSOY, Porvoo KONEENSUUNNITTELUOPIN JATKOKURSSI 3,5 ov 4. vuosi Machine Design, Advanced Course Opettajat Professori, TkL Arto Verho Assistentti, DI Martti Ryytty Opintojakson tavoitteena on antaa opiskelijalle hyvä käsitys kokonaisen koneteknisen tuotteen ja tuotesarjan suunnittelusta. Koneteknisen tuotteen suunnittelun yleiset fysikaaliset suunnitteluperiaatteet. Rakenneosien toiminnallisen ja fysikaalisen vuorovaikutuksen huomioon ottaminen. Tuotesarjan suunnittelu. Suunnittelun laadun varmistaminen. Ympäristönäkökohtien ja kierrätyksen huomiointi tuotesuunnittelussa. Valmistustekniikan ja automaation mahdollisuuksien hyödyntäminen tuotesuunnittelussa. Automaattisen koneen mekaanisten osien suunnittelun perusteet. Luentoja 35 h ja harjoituksia 21 h, 3. periodi. Luentoja 21 h ja harjoituksia 35 h, 4. periodi. Harjoitustyö ja tentti. Esitiedot Koneensuunnitteluopin ( ) harjoitukset suoritettuna. Kirjallisuutta Pahl, G. & Beitz, W., Koneensuunnitteluoppi. MET, Helsinki s. Tanskanen K., Mekatroniikan järjestelmällinen suunnittelu. Tekninen tiedotus 19/90, MET, Helsinki s. Airila M. et al., Koneenosien suunnittelu. WSOY, Porvoo KONEAUTOMAATION KÄYTÖT JA OHJAUS 2 ov 2. vuosi Introduction to Transmission and Control in Machine Automation Opettaja Kirjallisuutta Professori, TkT Heikki Handroos Antaa opiskelijalle perustiedot koneiden mekanisoinnista ja automatisoinnista hydrauliikkaa, sähkökäyttöjä tai pneumatiikkaa soveltaen. Perehdyttää lisäksi ohjausjärjestelmien perusteisiin. Käytön valintaperusteet. Hydrauliikan ja pneumatiikan sekä servo- ja askelmoottorikäyttöjen perusteet. Piirrosmerkit. Perustiedot järjestelmien mitoituksesta. Kytkentälogiikka ja loogiset yhtälöt. Pneumaattiset ohjaukset. Luentoja 14 h, harjoituksia 14 h, 3. periodi. Luentoja 14 h, harjoituksia 14 h, 4. periodi. Hyväksytysti suoritetut lasku- ja laboratorioharjoitukset ja kirjallinen tentti. Luentomoniste. Airila M., Mekatroniikka (soveltuvin osin). Fonselius J., Koneautomaatio, Hydrauliikka. Hulkkonen V., Pneumatiikka. Lansky Z. J., Industrial Pneumatic Control.

98 98 Konetekniikka HYDRAULITEKNIIKKA 3 ov 3. vuosi Oil Hydraulic Engineering Opettaja Esitiedot Kirjallisuus Professori, TkT Heikki Handroos Opintojakson tavoitteena on antaa keskeiset tiedot hydraulikomponenttien ja -järjestelmien suunnittelusta ja analysoinnista. Konventionaalisten teollisuus- ja mobilehydrauliikan komponenttien rakenne ja toiminta. Paine-energiaa tuottavat, ohjaavat ja säätävät laitteet. Toimilaitteet, säiliöt, putkistot ja lisälaitteet. Proportionaali- ja patruunatekniikan perusteet. Yleiset suunnittelunäkökohdat. Komponenttien ja järjestelmien mallintamisen ja simuloinnin perusteet. 21 h luentoja, 21 h harjoituksia, 1. periodi. 21 h luentoja, 21 h harjoituksia, 2. periodi. Harjoitustyö. Hyväksytysti suoritetut lasku- ja laboratorioharjoitukset ja kirjallinen tentti. Koneautomaation käytöt ja ohjaus ( ) harjoitukset suoritettuina. Suositellaan: Virtaustekniikka (suppea) ( / ). Luentomoniste. Findeisen, Ölhydraulik, Springer-Verlag Der Hydraulik Trainer 1-6 soveltuvin osin. Proportionaalitekniikka: perusteet, MET 28/ KONEAUTOMAATION KOMPONENTIT 3 ov 3. vuosi Components of Machine Automation Opettaja Professori, TkT Heikki Handroos Opintojakson tavoitteena on antaa opiskelijalle perustiedot koneautomaatiossa käytettävistä komponenteista ja niillä toteutettujen järjestelmien ja osajärjestelmien ohjauksesta. Koneautomaation toimilaitteiden konstruktiot, ominaisuudet ja valinta. Koneautomaatiossa käytettävien tyypillisten antureiden toimintaperiaatteet ja valintaperusteet. Automaattiset havaitsemis- ja tunnistamismenetelmät. Toimilaitteen ohjaustekniikka. Ohjelmoitavat logiikat. Luentoja 21 h, harjoituksia 21 h, 1. periodi. Luentoja 21 h, harjoituksia 21 h, 2. periodi. Hyväksytysti suoritetut harjoitukset ja kirjallinen tentti. Esitiedot Koneautomaation käytöt ja ohjaus ( ) harjoitukset suoritettuina. Kirjallisuus Luentomoniste. Ruocco, S. R., Robot Sensors and Transducers. Hoekstra, R.L., Robotics and Automated Systems soveltuvin osin. Anturit koneautomaatiossa, Tekninen tiedotus 21/86. Airila M., Mekatroniikka SERVOTEKNIIKKA 3,5 ov 3. vuosi Servo Control Engineering Opettaja Professori, TkT Heikki Handroos Koneautomaatiossa käytettävien servojärjestelmien perusteiden ymmärtäminen sekä taito soveltaa säätötekniikkaa erilaisten toimilaitteiden ohjaukseen. Koneautomaatiossa ja erityisesti liikkeen ohjauksessa sovellettavan säätötekniikan ja servosäädön perusteet. Esimerkkejä servosäädön sovelluksista kone- ja laiteautomaatiossa. Hydraulisten, sähköisten ja pneumaattisten servokäyttöjen suunnittelu ja mitoitus. Luentoja 21 h, harjoituksia 21 h 3. periodi. Luentoja 21 h, harjoituksia 21 h 4. periodi. Harjoitustyö servojärjestelmän mitoituksesta. Hyväksytysti suoritetut harjoitukset ja kirjallinen tentti. Esitiedot Koneautomaation käytöt ja ohjaus ( ) suoritettuna. Koneau-

99 Konetekniikka 99 Kirjallisuus tomaation komponentit ( ) harjoitukset suoritettuna. Säätötekniikan perusteet ( ) harjoitukset suoritettuna. Luentomoniste. Huhtala, Vilenius, Proportionaalitekniikka: ominaisuudet ja soveltaminen. MET 15/88. Mäkinen Esa et. al., Sähköpneumaattisen liikkeen ja paineen hallinta. MET 13/ KONEAUTOMAATION JÄRJESTELMÄ-TEKNIIKKA 3,5 ov 4. vuosi System Engineering in Machine Automation Opettaja Esitiedot Kirjallisuus Professori, TkT Heikki Handroos Antaa opiskelijalle valmiudet selviytyä vaativista koneautomaation analyysi- ja suunnittelutehtävistä. Koneautomaation vaativien analyysimenetelmien ymmärtäminen sekä käytännön toteutuksissa esiintyvän laiteproblematiikan ymmärtäminen. Servoakselin digitaalisen säädön käytännön toteutus. Mikrotietokoneen käyttö koneenohjauksessa. Säätäjien ja suodattimien diskretisointi (z-muunnos). Dynaamisten prosessien differentiaaliyhtälöitten tilaesitys. Manipulaattorien kinemaattinen analyysi. Teollisuusrobottien laitetekniikka. Hajautetut ohjausjärjestelmät. Luentoja 14 h, harjoituksia 21 h, 3. periodi. Luentoja 14 h, harjoituksia 21 h, 4. periodi. Harjoitustyö. Hyväksytysti suoritetut harjoitukset ja tentti. Servotekniikan ( ) harjoitukset suoritettuina. Koneautomaation komponentit ( ) suoritettuina. Luentomoniste. Kuivanen Risto (toim.), Robotiikka, soveltuvin osin. Doebelin, Measurement Systems. Luennolla ilmoitettava kirjallisuus KONEAUTOMAATION ERIKOISTYÖT 4 ov 4.tai.5 vuosi Automation Special Assignment Opettaja Professori, TkT Heikki Handroos Opintojakson tarkoituksena on kehittää opiskelijan valmiuksia ratkaista nykyaikaisen koneautomaation soveltamiseen liittyviä käytännön ongelmia. Koneautomaation kursseilla omaksuttuja tietoja hyväksikäyttäen ratkaistaan ajankohtaisia, rajattuja yritysten tuotekehitykseen tai laboratorion tutkimustoimintaan liittyviä koneautomaation ongelmia. Ongelman ratkaisutyötä LTKK:ssa tai valitussa teollisuusyrityksessä 21 h, 3. periodi. Ongelman ratkaisutyötä LTKK:ssa tai valitussa teollisuusyrityksessä 21 h, 4. periodi. Ongelman ratkaisutyötä LTKK:ssa tai valitussa teollisuusyrityksessä 28 h, 1. periodi. Ongelman ratkaisutyötä LTKK:ssa tai valitussa teollisuusyrityksessä 28 h, 2. periodi. Hyväksytty kirjallinen selostus harjoitustyöstä. Aiheeseen liittyvä suullinen tentti. Opintojakson loppuarvosana määräytyy harjoitustyön ja tentin arvosanojen perusteella. Esitiedot Koneautomaation komponentit ( ) ja servotekniikka ( ) suoritettuina. Perusopinnot ja sarjan 0202xxxxx pakolliset opinnot suoritettuina.

100 100 Konetekniikka STRUCTURAL ANALYSIS 3,5 cr 2 nd year Rakenneanalyysi Lecturer Professor, Dr. Tech (Eng) Gary Marquis Aims To learn the application of mechanics and strength of materials concepts to classical and computer-based analysis and design of typical structural components and assemblies. Contents Approaches to structural design and safety, force methods and virtual work, analysis and design of beams, frames, trusses and other basic components, statically determinate and indeterminate systems, influence lines, connections, buckling and basic stability problems, use of spreadsheet and general purpose optimization and analysis software in design. Instruction Lectures 28 hours, exercises and independent projects 18 h, 1. period. Lectures 28 hours, exercises and independent projects 18 h, 2. period. Grades determined by combined test and exercise scores. Prerequisites Statiikka ( / ) and Lujuusoppi I ( ). Literature Hibbeler, Structural Analysis 5th ed., Prentice-Hall, TERÄSRAKENTEIDEN KONSTRUKTIOTYÖ 4 ov 4. vuosi Steel Structures, Design Project Opettaja Professori, Dr. Tech (Eng) Gary Marquis Opiskelija oppii soveltamaan teoreettisia tietojaan käytännön suunnittelutehtävässä, joka voi olla teollisuudesta saatu ongelma. Teräsrakenteen suunnitteluprosessin vaiheet ja alan käytännöt. Konstruktion toteuttamiseksi tarvittavat piirustukset ja laskelmat. Johdantoluentoja 5 h, suunnittelutyötä n. 60 h, töiden palautusseminaari, 3. periodi. Johdantoluentoja 5 h, suunnittelutyötä n. 60 h, töiden palautusseminaari, 4. periodi. Arvosana määräytyy harjoitustyön perusteella. Esitiedot Teknisen suunnittelun peruskurssi ( ) ja teräsrakenteiden peruskurssi ( )/Structural analysis ( ) suoritettuina. Kirjallisuutta Teräsrakenteet I-III (RIL ). SFS-ENV (Eurocode 3) DESIGN OF STEEL STRUCTURES 3 cr 4 th year Teräsrakenteiden suunnittelu Lecturer Professor, Dr. Tech (Eng) Gary Marquis Aims To learn the design of steel structures based on analysis, simulation and the use of design standards. Contents Determination of stress components for design, buckling and instability, joint design, stiffened plates, code based design of steel structures, fatigue of welded structures, tubular structures (use of simulation and analysis software here, design of crane and pressure vessel). Instruction Lectures 28 hours, exercises and independent projects 18 h, 3. period. Lectures 28 hours, exercises and independent projects 18 h, 4. period. Grades determined by combined test and exercise scores. Prerequisites Teräsrakenteiden peruskurssi ( )/Structural analysis ( ) Literature Teräsrakenteet I ja II (RIL 167, osat 1 ja 2). Niemi, E., Kemppi, J. Hitsatun rakenteen suunnittelun perusteet, Painatuskeskus Oy. Eurocode 3 and B7 Teräsrakenteet, ohjeet 1996.

101 Konetekniikka KONSTRUKTIOTEKNIIKAN ERIKOISTYÖT 4 ov 4. vuosi Engineering Design, Special Project Opettajat Esitiedot Kirjallisuutta Professori, TkL Arto Verho Professori N.N. Opiskelija oppii soveltamaan konstruktio- ja tutkimustyön metodiikkaa sekä kykenee laatimaan tutkimusraportin. Tutkielman laatiminen annetusta aiheesta, joka voi olla hankittu alan teollisuudesta. Johdantoluentoja 6 h, 3. periodi. Harjoituksia ja tutkimustyötä 42 h, 3. periodi. Harjoituksia ja tutkimustyötä 42 h, 4. periodi. Laboratoriodemonstraatioita 6 h. Seminaariesitelmiä. Hyväksytty tutkimusraportti ja esitelmä. Teknisen suunnittelun peruskurssi ( ) ja Teräsrakenteiden peruskurssi ( ) /Structural Analysis ( ) suoritettuina. Perusopinnot ja sarjan 0202xxxxx pakolliset opinnot suoritettuina. Tirronen K., Teknisen kirjoituksen laatiminen. STS ja TTA, 1987 Helsinki. Luentomoniste FE-ANALYYSIN PERUSKURSSI 3 ov 3. vuosi FE-analysis, Elementary Course Opettaja Yliassistentti, TkT Pasi Tanskanen Opintojakson tavoitteena on antaa teoreettiset perustiedot FE-analyysistä sekä pohja FE-ohjelmistojen luotettavalle käytölle. Luennoilla käsitellään staattisen lineaarikimmoisen FE-analyysin kulkua tarkoituksena antaa perustiedot mm. elementtien jäykkyysmatriisien johtamisesta, globaalin jäykkyysmatriisin kokoamisesta, reunaehtojen ja kuormitusten käsittelystä sekä tehtävän ratkaisusta. Harjoituksissa tutustutaan FE-mallinnukseen kaupallisten ohjelmistojen avulla. Luentoja 14 h, ohjattuja harjoituksia 14 h, itsenäistä työskentelyä 14 h, 1. periodi. Luentoja 14 h, ohjattuja harjoituksia 14 h, itsenäistä työskentelyä 14 h, 2. periodi. Harjoitustehtävät ja tentti. Esitiedot Statiikka ( / ) ja Lujuusoppi I ( ) suoritettuina. Kirjallisuutta Hakala M., Lujuusopin elementtimenetelmä. Otakustantamo No. 844 sekä muu luennoilla kerrottava materiaali FE-ANALYYSIN JATKOKURSSI 3 ov 3. vuosi FE-Analysis, Advanced Course Opettaja Yliassistentti, TkT Pasi Tanskanen Antaa FE-analyysin peruskurssia syvällisemmät valmiudet soveltaa FEmenetelmää rakenneanalyysissa ja tutkimustyössä. Luennoilla käsitellään mm. FE-analyysissä käytettäviä ratkaisualgoritmejä, stabiiliuuteen ja värähtelyihin liittyviä ominaisarvotehtäviä ja rakenteiden epälineaarisia analyysejä, alirakenne- ja alimallinnustekniikoita sekä dynaamista analyysiä. Harjoituksissa tutustutaan eri analyysityyppeihin ja mallinnustekniikoihin kaupallisten ohjelmistojen avulla. Luentoja 14 h, ohjattuja harjoituksia 14 h, itsenäistä työskentelyä 14 h, 3. periodi. Luentoja 14 h, ohjattuja harjoituksia 14 h, itsenäistä työskentelyä 14 h, 4. periodi. Harjoitustehtävät ja tentti. Esitiedot FE-analyysin peruskurssin ( ) harjoitustehtävät hyväksyttyinä.

102 102 Konetekniikka Kirjallisuutta Hakala M., Lujuusopin elementtimenetelmä. Otakustantamo No. 844 soveltuvin osin sekä muu luennoilla jaettava materiaali FATIGUE DESIGN 3,5 cr 4th year Väsymismitoitus Lecturer Professor, Dr. Tech (Eng) Gary Marquis Aims To introduce students to the basic problem of fatigue of materials and structures and introduce design methods to avoid fatigue failure. Contents Mechanisms of metal fatigue, principals of stress, local strain and fracture mechanics based design methods, role of stress concentrations and defects, collection and analysis of complex load histories, fatigue of welds, statistical considerations in design. Instruction Lectures 21 hours, plus independent and group exercises, 3. period. Lectures 21 hours, plus independent and group exercises, 4. period. Grades determined by combined test and exercise scores. Prerequisites Lujuusoppi II ( / ). Literature Dowling, Mechanical Bahavior of Materials 2 nd ed., Prentice Hall KOMPOSIITTIEN LUJUUS 2,5 ov 3. tai 4. vuosi Strength and Design of Composite Structures Opintojakso luennoidaan joka toinen vuosi, seuraavan kerran lukuvuonna Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelijoita suunnittelemaan ja mitoittamaan loppukäyttäjää tyydyttäviä teollisuuden komposiitti- ja lujitemuovisia levy-, laatta- ja kuorirakenteita niiden mikrorakenteen mekaniikasta alkaen. Aineenkoetuksella saatuja ainemalleja. Komposiittien luokittelua, luonnon komposiitit (puu), mikrorakenteelliset komposiitit (metalliseokset, lujitemuovit), makrorakenteelliset komposiitit (sandwich rakenteet, kennorakenteet). Lineaarielastisten ortotroopisten aineiden mikrorakenteen käyttäytyminen eri kuormituksilla. Elastomeerien ja lujitemuovien mekaniikkaa. Viskoelastinen käyttäytyminen ja pitkäaikaislujuus. Viruminen. Kerroslevylaatat ja palkit. Nurjahdus, lommahdus, poimuuntuminen ja muut vauriomekanismit. Dynamiikkaa. Lämpötilakuormitus. Hygroskooppinen kuormitus. Mikro- ja makrorakenteiden suunnitteluharjoituksia tietokoneavusteisesti käyttäen esimerkkeinä teollisuuden erikoisrakenteita. Luentoja 28 h, laboratoriomittauksia ja laskuharjoituksia 28 h, seminaariesityksiä, 1. periodi. Hyväksytysti suoritetut harjoitukset ja niiden jälkeen kirjallinen tentti. Esitiedot Lujuusoppi I ( ) suoritettuna. Suositellaan: Lujuusoppi II ( / ), FE-analyysin peruskurssi ( ). Kirjallisuutta Ulv Mai, Kevytrakennetekniikka, Otakustantamo 829B, 1987, 491 s. Airasmaa et al., Muovikomposiitit, Muoviyhdistys ry. Gummerus 1991, 558 s. Agarwal, Broutman, Analysis and performance of fiber composites, John Wiley & Sons Inc., 1990, 449 s TEKNISEN LASKENNAN APUVÄLINEET 0,5 ov 3. vuosi Programs for Technical Calculations Opettaja Yliassistentti, TkT Pasi Tanskanen Opiskelija oppii käyttämään teknisten laskentatehtävien ratkaisemisessa tarvittavia matemaattisia tietokoneohjelmia. Mathcad-ohjelmiston käyttökoulutus. Luentoja harjoituksia 14 h, 1. periodi.

103 Konetekniikka 103 Kirjallisuutta Arvosana määräytyy harjoitustyön perusteella (hyväksytty/hylätty). Luennoilla jaettavaa materiaalia KONSTRUKTIOTEKNIIKAN MITTAUKSET 2 ov 3. vuosi Measurements in Structural Engineering Opettajat Professori N.N. Tuntiopettaja, DI Timo Björk Vaihtuvat opettajat Opiskelija oppii tuntemaan tärkeimmät konstruktiotekniikan alan tutkimuksen ja tuotekehityksen apuna käytettävät mittalaitteet ja mittausmenetelmät. Venymäliuskamittaus, käytännön värähtelymittaus, moodianalyysi, kiihtyvyysmittaus, pienoismallien käyttö, jännitysoptinen peitemenetelmä, aseman ja liiketilan määritykset, paine- ja virtausmittaukset, levytyötekniikan mittaukset. Mittalaitteiden kalibrointi, mittaustulosten tallennus ja käsittely. Luentoja 14 h, harjoituksia 14 h, 1. periodi. Luentoja 14 h, harjoituksia 14 h, 2. periodi. Arvosana muodostuu tentin ja harjoitusten pistemäärien perusteella. Esitiedot Lujuusoppi I ( ) suoritettuna. Kirjallisuutta Luennoilla jaettavaa materiaalia MATERIAALINVALINNAN JA VALMISTUSTEKNIIKAN PERUSKURSSI 1. vuosi Introduction to Material Selection and Manufacturing Technology 3 ov Opettaja Tutkijaopettaja, TkT Harri Eskelinen Osa 1 Opintojakson 1. osan tavoitteena on opettaa tulevia opintojaksoja varten keskeiset materiaalinvalinnassa käytettävät materiaaliominaisuuksien määritelmät sekä antaa opiskelijalle perusvalmiudet vertailla teollisuuden eri sovelluskohteissa yleisesti käytettäviä materiaaleja. Opiskelija oppii käyttämään materiaalinvalinnassa tarvittavaa lähdekirjallisuutta ja tietokoneavusteisia tietokantoja sekä ratkaisemaan yksinkertaisia materiaalinvalinnan tehtäviä. Opiskelija oppii laatimaan teknisen kirjoituksen laadintaohjeen mukaisen tulosraportin ratkaisuna yksinkertaiseen suunnittelutehtävään. Osa 2 Opintojakson 2. osan tavoitteena on opettaa tulevia opintojaksoja varten tuntemaan metalliteollisuudessa yleisesti käytettävät valmistusmenetelmät ja kunkin valmistusmenetelmän tyypilliset käyttökohteet. Tavoitteena on opettaa ymmärtämään tuotteelta vaadittavat ominaisuudet, materiaalinvalinta ja sopivan valmistusmenetelmän valinta kokonaisuutena, joka on hallittava tuotekehitystyössä. Osa 1 (1. periodi): Materiaaliominaisuudet. Aineenkoetuskokeet. Eri materiaalien valmistusprosessit. Teräkset. Kevytmetallit. Valumetallit. Muovit. Komposiitit. Nykyaikaisen materiaaliteknologian kehityskohteet. Materiaalien käyttökohteet ja valintakriteerit. Materiaalien kierrätys. Osa 2 (2. periodi): Valaminen. Jauhemetallurgia. Muovaavat ja ainetta irrottavat työstömenetelmät. Lastuava työstö. Liittäminen. Pinnoittaminen. Lasertyöstö. Tuotteen kokoonpanoystävällisyyden näkökohdat. Nykyaikaiseen tuotantoautomaatioon liittyvät termit lyhyesti. Keskeiset tuotannon laadun arviointikriteerit. Osa 1: Luentoja 14 h, harjoituksia 14 h, 1. periodi. Osa 2: Luentoja 14 h, harjoituksia 14 h, 2. periodi. Hyväksytysti suoritetut harjoitukset sekä joko välikokeet tai tentti. Kirjallisuutta Laitinen E., et. al., Konetekniikan materiaalioppi. Aaltonen K., et. al., Levytyö- ja työvälinetekniikat.

104 104 Konetekniikka Ansaharju T., Maaranen K., Koneistus. Tirronen K., Teknisen kirjoituksen laatiminen. Timings R.L., Manufacturing Technology, Vol 1, 3rd Edition, Addison Wesley Ltd Timings R.L. & Wilkinson S.P., Manufacturing Technology, Vol 2, 2nd Edition, Longman Group LEVYTYÖTEKNIIKAN PERUSKURSSI 3 ov 2. vuosi Sheet and Plate Metal Engineering, Basic Course Plåtbearbetningsteknik, Grundkurs Opettaja Professori, TkT Juha P. Varis Opiskelija oppii tuntemaan tärkeimmät ohut- ja karkealevytuotteiden valmistuksessa käytettävät materiaalit, valmistusmenetelmät, koneet, laitteet ja laitejärjestelmät, käyttämään nykyaikaisia NC-teknologiaan perustuvia levyntyöstökoneita sekä suunnittelemaan levytuotteita 3D-ohjelmistoilla. Levytöissä käytettävät raaka-aineet, niiden valmistus, varastointi ja käsittely. Levytuotteiden valmistusmenetelmät; leikkaus, lävistys, taivutus, muovaus, mekaaninen liittäminen ja kokoonpano sekä menetelmien automatisointi ja työturvallisuus. Levytuotteiden nykyaikainen 3D-suunnittelu. Luentoja 10 h, laboratorioharjoituksia 9 h, 3. periodi. Luentoja 10 h, laboratorioharjoituksia 6 h, 4. periodi. Kotitehtäviä 20 h. Yksi luentokerta korvataan teollisuuskäynnillä. Hyväksytysti suoritetut harjoitukset ja sen jälkeen kirjallinen tentti. Arvosana muodostuu harjoitusten ja tentin tuloksista. Esitiedot Valmistustekniikan peruskurssi ( ) / Materiaalinvalinnan ja valmistustekniikan peruskurssi ( ) suoritettuna. Kirjallisuutta Luentomoniste. Aaltonen et al., Levytyö- ja työvälinetekniikat, WSOY,1997, 264 s LEVYTYÖTEKNIIKAN JATKOKURSSI 3 ov 3. vuosi Sheet and Plate Metal Engineering, Advanced Course Plåtbearbetningsteknik, Fortsättningskurs Opettaja Professori, TkT Juha P. Varis Opintojakso syventää opiskelijan tietoja uusimpiin ohut- ja karkealevytuotteiden valmistuksessa käytettäviin suunnittelu- ja valmistusmenetelmiin, koneisiin, laitteisiin, laitejärjestelmiin ja nykyaikaisiin levytuotetehtaisiin. Opiskelija saa valmiudet toimia levytuotteita valmistavien yritysten tutkimus-, suunnittelu-, tuotanto-, kehitys- ja johtotehtävissä. Levytuotteiden proto- ja piensarjavalmistusmenetelmät; mm. sähköimpulssimuovaus ja magneetti-impulssimuovaus. Putkituotteiden kehittyneet valmistusmenetelmät; mm. sisäpuolinen suurpainemuovaus ja vierintämuovaus. Joustavan automaattisen (FMS, IMS) levytuotetehtaan tuotanto- ja tuotannonohjausjärjestelmät, NC-ohjaimet. Tuotesuunnittelun ja valmistuksen merkitys ja tekniikat (CAD, CAP, PPS, CAM) ohut- ja karkealevytuotetuotannossa, pikamallinnustekniikat (RP). Levytyökoneiden hankinta, kunnossapito ja kunnonvalvonta. Levytuotetehtaan toiminta osana päämiesalihankkijaverkostoa. Tekniikat ja toimintatavat levytuotetuotannon parantamiseen. Laadunohjaus ja hallinta, ISO laatujärjestelmä. Tutkimus- ja tuotekehitysprojektin läpivienti ja rahoitus sekä teknologiaosaamisen myynti. Luentoja 26 h, laboratorioharjoituksia 12 h, 1. periodi. Laboratorioharjoituksia 12 h, seminaariesitelmiä 16 h, 2. periodi. Kotitehtäviä 41 h. Yksi luentokerta korvataan teollisuuskäynnillä. Hyväksytysti suoritetut harjoitukset, seminaariesitelmä ja kirjallinen tentti. Kuulusteluun osallistumisen edellytyksenä on Levytyötekniikan peruskurssin ( / ) hyväksytty suorittaminen.

105 Konetekniikka 105 Esitiedot Kirjallisuutta Arvosana muodostuu harjoitusten, seminaariesitelmän ja tentin tuloksista. Levytyötekniikan peruskurssin ( ) harjoitukset suoritettuna. Luentomoniste. Aaltonen et al., Levytyö- ja työvälinetekniikka, WSOY,1997, 264 s TIETOKONEPOHJAISEN TEKNISEN SUUNNITTELUN DOKUMENTOINTI I 1. vuosi Documentation of Computer-Based Design Process I 3 ov Opettaja Tutkijaopettaja, TkT Harri Eskelinen Tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet tuottaa ja ymmärtää myöhemmissä opinnoissa tarvittavia tietokoneavusteisen teknisen suunnittelun dokumentteja sekä opettaa perusteet tietokoneavusteisen tiedon hyväksikäytöstä erilaisissa tuotteen suunnittelu- ja valmistusympäristöissä sekä kehitettäessä erityyppisiä teknisiä prosesseja. (1. periodi): Teknisiä piirustuksia laadittaessa, tietokonepohjaisen teknisen tiedon käsittelyssä ja suunnittelutiedon siirrossa tarvittavat standardit. Piirustusohjeet. Tietokoneavusteisen työskentelyn tuottavuuteen vaikuttavat tekijät. 3Dmallinnuksen perusteet. Harjoitustyö 1: Kappaleen 2D-projektiot. Harjoitustyö 2: Pyörähdyssymmetristen kappaleiden 3D-mallinnus. (2. periodi): Tuotteen 3D-mallinnuksen eri vaihtoehdot ja tehokkuus käytettävän ohjelmiston ominaisuuksista riippuen. Pintamallit, volyymimallit, Booleanfunktioiden käyttö, standardiosien 3D-kirjastot ja käyttäjän omien 3D-blockien luonti. Tärkeimpien teknisten prosessien tuotantokaaviot, sähkötekniset kaavio-piirustukset, hydrauliikan toimintakaaviot. Kaaviopiirustusten CADsovellukset. Harjoitustyö 3: Kappaleen 3D-mallinnus. Harjoitustyö 4: Prosessi- /hydrauliikka-/sähkötekniikan kaavio. Luentoja 14 h, CAD-harjoituksia 28 h, 1. periodi. Luentoja 14 h, CAD-harjoituksia 28 h, 2. periodi. Hyväksytysti suoritetut harjoitustyöt ja tentti. Kirjallisuutta McMahon C., Browne J., CAD/CAM, principles, practice and manufacturing management, soveltuvin osin. Holvio V., Tietokoneavusteinen tekninen piirtäminen. Teknisiä piirustuksia koskevat standardit TIETOKONEPOHJAISEN TEKNISEN SUUNNITTELUN DOKUMENTOINTI II 1. vuosi Documentation of Computer-Based Design Process II 3 ov Opettaja Tutkijaopettaja, TkT Harri Eskelinen Tavoitteena on syventää opintojakson Tietokonepohjaisen teknisen suunnittelun dokumentointi I ( ) antamia valmiuksia konetekniikan sovelluskohteita varten ja opettaa käyttämään hyväksi tietokoneavusteisten keinojen integrointia tuotteen elinkaaren eri vaiheissa sekä opettaa valitsemaan kuhunkin tarkoitukseen parhaiten soveltuva tietokoneavusteinen esitys- ja mallinnustapa. (3. periodi): Tuotteen valmistuspiirustukset, niissä käytettävät symbolit ja merkinnät (tolerointi, pintamerkit, hitsausmerkinnät) ja valmistusystävällisyyden huomioon ottaminen. CAD/CAM-integroinnin perusteet. Harjoitustyö 1: Koneistettavan/valettavan kappaleen/levytuotteen valmistusdokumentit. (4. periodi): Kokoonpanopiirustukset ja 3D-räjäytyskuvat. Tietokoneavusteisen suunnittelun tehokkuuden lisääminen parametrisen, olioperusteisen ja piirrepohjaisen mallinnuksen avulla. CAD-sovellusten vertailun perusteet. Tietokoneavusteisen tuotetiedon hallinnan perusteet (PDM-järjestelmät, CAE-järjestelmien

106 106 Konetekniikka Esitiedot Kirjallisuutta perusominaisuudet). Visualisoinnin perusteet. Harjoitustyö 2: Kokoonpanopiirustus, osien 3D-mallit, osaluettelo ja tilausspesifikaatiot sekä kokoonpanon asennusjärjestyksen mukainen 3D-räjäytyskuva. Luentoja 14 h, CAD-harjoituksia 28 h, 3. periodi. Luentoja 14 h, CAD-harjoituksia 28 h, 4. periodi. Hyväksytysti suoritetut harjoitustyöt ja tentti. Materiaalinvalinnan ja valmistustekniikan peruskurssin ( ) sekä Tietokonepohjaisen teknisen suunnittelun dokumentointi I:n ( ) harjoitukset suoritettuna. Lee Kunwoo, Principles of CAD/CAM/CAE Systems, soveltuvin osin TUOTANTOTEKNIIKAN PERUSKURSSI 4 ov 2. vuosi Basic Course in Production Engineering Grundkurs i produktionsteknik Opettaja Professori, TkT Juha P. Varis Opiskelija oppii tuntemaan konepajan valmistusmenetelmät, tuotannon organisoinnin ja tuotantoautomaation perusteet sekä oppii työstökoneiden käytön perusteet. Lastuamisen perusteet, osa- ja kokoonpanovalmistusmenetelmät, koneet, työvälineet ja tuotantoautomaatio. Konepajan tuotannon organisointi, kunnossapito, työstökoneiden hankinta ja konepajatekniset mittaukset. Valmistuksen suunnittelu ja standardointi. Luentoja 14 h, laboratoriotöitä 18 h, 3. periodi. Luentoja 14 h, laboratoriotöitä 18 h, 4. periodi. Teollisuuskäynti. Hyväksytysti suoritetut laboratorioharjoitukset ja sen jälkeen kirjallinen tentti. Esitiedot Valmistustekniikan peruskurssi ( ) / Materiaalinvalinnan ja valmistustekniikan peruskurssi ( ) suoritettuna. Kirjallisuutta Luentomoniste. Soveltuvin osin: Aaltonen et al., Konepaja-automaatio, WSOY Konepajan tuotantotekniikka, Andersson et al., Mittaus- ja laatutekniikat, WSOY Konepajatekniikan tuotantotekniikka, Aaltonen et al., Koneistustekniikat, WSOY Konepajatekniikan tuotantotekniikka, TUOTANTOTEKNIIKAN JATKOKURSSI 3 ov 3. vuosi Production engineering and manufacturing systems Produktionsteknik och tillverkningssystem Opettaja Esitiedot Professori, TkT Juha P. Varis Opiskelija oppii ymmärtämään tuotannon osana yrityksen strategiaa ja suunnittelemaan ja käyttämään valmistusjärjestelmiä. Kurssi antaa valmiuden toimintaan tehtaan johto- ja kehitystehtävissä ja alan tutkimustehtävissä. Tuotantostrategia, tuotannon teoria, kustannukset, volyymiedut. Konepajan tuotanto-, materiaalinkäsittely- ja tietojärjestelmät. Valmistusjärjestelmien mallintaminen ja optimointi. Tuotannon suunnittelu ja ohjaus. Konepajan toiminnan kehittäminen ja laatutekniikka. Luentoja 20 h, 1. periodi. Luentoja 14 h, seminaariesitelmiä 16 h, 2. periodi. Teollisuuskäynti. Arvosana muodostuu kirjallisen tentin ja seminaariesitelmän tuloksista. Kuulusteluun osallistumisen edellytyksenä on tuotantotekniikan peruskurssin ( / ) hyväksytty suorittaminen. Tuotantotekniikan peruskurssin ( ) harjoitukset suoritettuna.

107 Konetekniikka 107 Kirjallisuutta Luentomoniste. Soveltuvin osin: Standridge et al., Modeling and analysis of manufacturing systems. Sipper et al., Production: planning, control and integration TUOTANTOTEKNIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 ov 3. vuosi Laboratory Course in Manufacturing Systems Laboratoriearbeten i tillverkningssystem Opettajat Assistentti, tekn. yo Ilkka Rasehorn Assistentti N.N. Opiskelija oppii käyttämään nykyaikaisia valmistusjärjestelmiä. Laboratoriotöissä laaditaan valmistussuunnitelma, ohjelmoidaan työstökoneita tietokoneavusteisesti, koneistetaan kappaleita NC-koneilla, ohjelmoidaan ja käytetään robottia ja FM-järjestelmää. Harjoituksista laaditaan kirjalliset raportit. Laboratoriotöitä 15 h, 1. periodi. Laboratoriotöitä 15 h, 2. periodi. Esitiedot Tuotantotekniikan peruskurssin ( / ) harjoitukset suoritettuina TUOTANTOTEKNIIKAN ERIKOISTYÖT 4 ov 3. vuosi Special Assignments in Production Technology Specialarbeten i produktionsteknik Opettajat Professori, TkT Juha P. Varis Assistentit Opiskelija oppii ratkaisemaan nykyaikaiseen tuotantoteknologiaan ja tuotantojärjestelmiin liittyviä tutkimus- ja kehitystehtäviä. Oppilaat tekevät ryhmätyönä tutkimuksen rajatusta aiheesta. Aiheet koskevat konepajayritysten ajankohtaisia valmistukseen liittyviä ongelmia ja alan tutkimusaiheita. Erikoistöissä suunnitellaan ja kehitetään konkreettisia laitteita, tuotteita, valmistusmenetelmiä, tuotantojärjestelmiä ja tuotannonohjausta. Tutkimus raportoidaan kirjallisesti ja siitä pidetään seminaariesitelmä. Tutkimustyötä pienryhmissä 25 h, 3. periodi. Tutkimustyötä pienryhmissä 25 h, 4. periodi. Tutkimustyötä pienryhmissä 25 h, 1. periodi. Tutkimustyötä 25 h, seminaareja 10 h, 2. periodi. Hyväksyttävästi suoritettu tutkimustyö ja hyväksytty tutkimusraportti. Seminaariesitelmä. Esitiedot Tuotantotekniikan peruskurssi ( / ), Tuotantotekniikan laboratoriotyöt ( ) suoritettuna. Perusopinnot ja sarjan 0202xxxxx pakolliset opinnot suoritettuina. Kirjallisuutta Kauranen et al., Tutkimusraportin kirjoittamisen opas, TKK, Otaniemi 1993, 113 s HITSAUSTEKNIIKAN YLEISKURSSI 3 ov 3. vuosi Welding Technology, General Course Opettaja Yliassistentti, TkL Raimo Suoranta Opintojaksolla opetetaan kuinka hitsaus ja sen mukanaan tuomat oheistoiminnot tulee ottaa huomioon jo tuotteen ja tuotannon suunnitteluvaiheessa sekä mitä vaaditaan konepajan toiminnalta hitsauksen laaduntuoton varmistamiseksi. Hitsausystävällinen suunnittelu, erityyppisten terästen hitsaus, hitsaukseen liittyvät lämpökäsittelyt, kevytmetallien hitsaus, railon valinta ja -valmistus, korjaushitsaus, tarkastusmenetelmät, laatujärjestelmien perusteet, hitsauksen taloudellisuus. Mekanisointi ja automatisointi.

108 108 Konetekniikka Luentoja 14 h, 3. periodi. Luentoja 14 h, seminaarityyppisiä harjoituksia 28 h, 4. periodi. Tentti. Esitiedot Hitsaustekniikan peruskurssi ( / ) harjoitukset suoritettuna. Kirjallisuus Ilmoitetaan luennolla HITSAUSTEKNIIKAN PERUSKURSSI 3 ov 2. vuosi Welding Technology, Basic Course Opettaja Kirjallisuus Yliassistentti, TkL Raimo Suoranta Opiskelija oppii tuntemaan hitsauksen peruskäsitteet ja terminologian sekä saa perustiedot metalliteollisuudessa käytettävistä hitsaus-, leikkaus- ja juottomenetelmistä. Peruskäsitteet. Hitsaus-, juotto- ja leikkausmenetelmät, näissä tarvittavat laitteistot ja suoritustekniikat. Rakenneaineiden hitsattavuuden perusajatus. Hitsauksen ja leikkauksen työturvallisuus. Luentoja 14 h, laboratorioharjoituksia 18 h, 3. periodi. Luentoja 14 h, laboratorioharjoituksia 18 h, 4. periodi. Kotitehtäviä 14 h. Kotitehtävänä valmistaudutaan vastaamaan suullisesti jokaisen harjoituskerran alussa esitettäviin laboratorioharjoitusaiheeseen liittyviin kysymyksiin. Tentti. Luentomoniste. Lukkari, J., Hitsaustekniikka, perusteet ja kaarihitsaus HITSAUSTEKNIIKAN JATKOKURSSI 4 ov 4. vuosi Welding Technology, Advanced Course Opettajat Esitiedot Kirjallisuutta Professori, TkT Jukka Martikainen Kurssissa käsitellään hitsaustekniikan kehitystä, uusia menetelmiä ja sovellutuksia sekä hitsauksen mekanisointia ja automatisointia. Opiskelija perehtyy hitsaavan konepajan tuotantoon ja tuotannonkehittämis-toimenpiteisiin mukaan lukien laatu- ja ympäristövaatimukset. Opiskelija saa perusvalmiuden toimintaan hitsaavan konepajan erilaisissa tuotanto- ja tuotannonkehitystehtävissä. Tuottavat ja tehokkaat uudet hitsausmenetelmät. Railonvalmistusmenetelmät. Hitsauksen mekanisointi ja automatisointi. Robotiikka. Mekanisointi- ja automatisointilaitteet. Railonseuranta. Hitsausjärjestelmät. Hitsauksen FMU ja FMS. Hitsattavan rakenteen suunnittelu. Modulointi. Simulointi. On-line- ja offline-ohjelmointi. Hitsauksen taloudellisuus. Hitsauskustannukset. Hitsaavan konepajan laatu- ja ympäristövaatimukset. Luentoja 14 h, laboratorioharjoituksia 18 h, 1. periodi. Luentoja 14 h, seminaariesitelmiä 14 h, laboratorioharjoituksia 18 h, 2. periodi. Kotitehtäviä 60 h. Teollisuuskäynti (3 vrk yhdessä koko osaston kanssa). Hyväksytysti suoritetut seminaariesitelmät, harjoitukset ja niiden jälkeen kirjallinen tentti. Arvosana muodostuu seminaarin, harjoitusten ja tentin tuloksista. Hitsaustekniikan peruskurssi ( / ) suoritettuna. Luentomoniste SÄDETYÖSTÖ 2 ov 3. vuosi Beam Processing, Basic Course Opettaja Professori, TkT Veli Kujanpää Antaa opiskelijoille perustiedot eri laser- ja elektronisuihkumenetelmistä, niissä tarvittavista laitteista oheislaitteineen sekä säteenkäsittelystä. Perehdyttää opiskelijan laseri- ja elektronisuihkuhitsauksen laserileikkauksen ja pinnoituksen tekniikkaan. Antaa perusvalmiudet sädetyöstettävän tuotteen suunnittelussa huomioon otettavista näkökohdista. Sädetyöstöprosessit, CO2- Nd- YAG- ja muut työstölaserit ja niihin liittyvät

109 Konetekniikka 109 työasemat ja säteenkäsittelyjärjestelmät. Elektronisuihkuhitsauslaitteistot. Sädetyöstön työturvallisuus, käytännön esimerkkejä. Sädetyöstön laadunvarmistus. Avaimenreiän syntymekanismi ja merkitys sädehitsauksessa. Sädetyöstettävän tuotteen suunnittelun erityispiirteet. Luentoja 14 h, harjoituksia 12 h, 3. periodi Luentoja 14 h, harjoituksia 12 h, 4. periodi. Kotitehtäviä 18 h. Tentti. Esitiedot Valmistustekniikan peruskurssi ( ) /Materiaalinvalinnan ja valmistustekniikan peruskurssi ( ), Metalliopin peruskurssi ( ) suoritettuna. Kirjallisuus Luennoilla jaettava materiaali. Harjoituksissa jaettava materiaali. Meuronen I., Elektronisuihkuhitsaus konepajateollisuudessa, MET-julkaisuja 6/97, Metalliteollisuuden Kustannus, 67 s. Salminen A., Kujanpää V., CO2-laserhitsaus konepajateollisuudessa, METjulkaisuja 7/97, Metalliteollisuuden Kustannus, 66 s. Kujanpää V., Salminen A., Suuritehoisen Nd: YAG-laserin käyttö konepajateollisuudessa, MET-julkaisu 5/98, Metalliteollisuuden Kustannus. Laserleikkaus, Oy Aga Ab HITSAUSMETALLURGIA 3 ov 3. vuosi Welding Metallurgy Opettaja Professori, TkT Jukka Martikainen Opiskelija oppii tuntemaan hitsauksen metallurgiaa: lämpö- ja muodonmuutossyklien vaikutukset hitsausliitoksen mikrorakenteeseen ja ominaisuuksiin. Tavoitteena antaa perustiedot rakennemateriaaleista niiden hitsattavuuden kannalta hitsausongelmien ratkaisemiseksi. Hitsattavuus-käsite. Hitsisulan jähmettyminen. Hitsausliitoksen kiinteän tilan muutokset. Lämpösykli. Hitsausliitoksen vyöhykkeet ja mikrorakenteet sekä niihin vaikuttavat tekijät. Halkeilu- ja murtumisilmiöt (kuumahalkeilu, vetyhalkeilu, lamellirepeily, myöstöhalkeilu, haurasmurtuma). Hitsattavuuskokeet. Hitsausliitoksen korroosio. Eri materiaalien hitsattavuusominaisuudet (teräkset, valuraudat, alumiini- ja kuparimetallit, titaani, muut ei-rautametallit, sekaliitokset). Hitsausliitoksen ja hitsin tutkimusmenetelmät. Luentoja 14 h, laboratorioharjoituksia 12 h, 3. periodi. Luentoja 14 h, seminaariesitelmiä 14 h ja laboratorioharjoituksia 12 h, 4. periodi. Kotitehtäviä 56 h. Tentti. Esitiedot Metalliopin peruskurssi ( ) suoritettuna. Hitsaustekniikan peruskurssin ( / ) harjoitukset ja Metalliopin erikoiskurssin ( ) harjoitukset suoritettuina. Kirjallisuus Luentomoniste HITSAUSTEKNIIKAN ERIKOISTYÖT 4 ov 4. vuosi Welding Technology, Special Assigments Opettajat Professori, TkT Jukka Martikainen Opiskelija perehtyy ryhmätyön muodossa teollisuudessa esiintyviin hitsausmenetelmien ja suoritustekniikoiden valintaan. Opiskelija pystyy ratkaisemaan vaativia hitsaustehtäviä menetelmä- ja materiaalinvalinta, mekanisointi- ja automatisointimahdollisuudet sekä taloudellisuus huomioiden. Harjoitustyö, jossa sovelletaan erityisesti Hitsaustekniikan jatkokurssilla esitettyjä asioita. Teollisuudesta haetussa työssä painotetaan menetelmän valintaa huomioiden erityisesti mekanisointi- ja automatisointimahdollisuudet sekä hitsauksen kokonaistaloudellisuus. Harjoitustyön pohjaksi tehdään laajahko kirjallisuustutkimus. Syventävä harjoitustyö 31 h, 3. periodi. Seminaareja 8 h, syventävä harjoitustyö 31 h, 4. periodi. Kotitehtäviä 62 h. Harjoitustyön arvosana on samalla opintojakson loppuarvosana.

110 110 Konetekniikka Esitiedot Kirjallisuus Hitsaustekniikan jatkokurssin ( ) harjoitukset suoritettuna. Perusopinnot ja sarjan 0202xxxxx pakolliset opinnot suoritettuina. Opintojakson luentoaineisto HITSAUKSEN LAADUNVARMISTUS 2 ov 4. vuosi Quality Assurance in Welding Opettaja Professori, TkT Jukka Martikainen Opiskelija oppii tuntemaan hitsaavassa teollisuudessa käytettäviä erilaisia laadunvalvontamenetelmiä sekä pystyy itsenäisesti toteuttamaan erilaisia laadunvarmistusjärjestelmiä. Yleinen tietous laadusta ja laatujärjestelmistä. ISO-9000 ja SFS-EN 729 -laatustandardisarjat. Hitsauksen koordinointi ja laaduntuottotekijät. Laadunvarmistus hitsaavassa teollisuudessa. Hitsausliitoksen laadunvarmistuksessa käytettävät rikkovat ja rikkomattomat tarkastusmenetelmät. Tosiaikainen laadunvarmistus. Hitsaajien ja tarkastajien pätevyysvaatimukset. Hitsausohje (WPS). Tietotekniikan käyttö hitsauksen laadunvarmistuksessa. Luentoja, laboratorioharjoituksia ja seminaarityö 28 h, 3. periodi. Luentoja, laboratorioharjoituksia ja seminaarityö 28 h, 4. periodi. Kotitehtäviä 14 h. Tentti. Esitiedot Hitsaustekniikan peruskurssi ( / ) suoritettuna. Kirjallisuus Martikainen J., Niemi E., NDT-tarkastus, käsikirja, yleinen osa, Luentomoniste METALLIOPIN PERUSKURSSI 2 ov 2. vuosi Introduction to Physical Metallurgy Opettaja Kirjallisuus Tuntiopettaja, TkL Pekka Rajamäki Opiskelija oppii tuntemaan metalliopillista sanastoa, tavallisimpien metallien, erityisesti teräksen, rakenteet, ominaisuudet ja niihin vaikuttavat tekijät sekä metallin käyttäytymisen kuormituksen alaisena ja metalliteollisuudessa sekä kaupallisessa toiminnassa yleisesti käytettäviä tutkimus- ja tarkastusmenetelmiä. Metallien visuaalinen tutkiminen. Raakaraudan ja teräksen valmistus. Metallien rakenne. Plastinen muodonmuutos, muokkauslujittuminen ja elpyminen. Tasapainopiirrokset. Jähmettyminen. Erkautuminen. Rauta-hiili-seokset. Perinteiset lämpökäsittelymenetelmät. Katsaus metallisiin koneenrakennusmateriaaleihin. Metallien rikkova ja rikkomaton aineenkoetus. Metallien käyttäytyminen jännitysten alaisena. Korroosio. Luentoja 14 h, harjoituksia 14 h, 1. periodi. Luentoja 14 h, harjoituksia 14 h, 2. periodi. Hyväksytysti suoritettujen harjoitusten jälkeen kirjallinen tentti. Valorinta, Koneenrakentajan Metallioppi METALLIOPIN ERIKOISKURSSI 3 ov 2. vuosi Physical Metallurgy, Advanced Course Fysikalisk Metallurgi, Avancerad kurs Opettaja Tuntiopettaja, TkL Pekka Rajamäki Opiskelija tuntee metallien rakenteet, rakenne-, muodonmuutos- ja lujittumismekanismit, konepajoissa käytettävät metallien lämpökäsittely- ja muokkausmenetelmät sekä pystyy soveltamaan näitä tietoja metallirakenteiden suunnittelussa, valmistuksessa ja käytössä. Metallien rakenne. Plastinen muodonmuutos ja muokkauslujittuminen. Elpyminen. Metalliseosten tasapainotila ja tasapainopiirrokset. Jähmettyminen. Erkautuminen. Rauta-hiili-seokset ja niiden käyttäytyminen. Terästen ja muiden metallien lämpökäsittelymenetelmiä. Luentoja 14 h, laboratorioharjoituksia 21 h, 3. periodi.

111 Konetekniikka 111 Esitiedot Kirjallisuus Luentoja 14 h, laboratorioharjoituksia 21 h, 4. periodi. Hyväksytysti suoritettujen, arvosanaan vaikuttavien harjoitustöiden jälkeen kirjallinen tentti. Metalliopin peruskurssin ( ) harjoitukset suoritettuina. Luentomoniste. Uudistettu Miekk-Ojan Metallioppi KONSTRUKTIOMATERIAALIT JA NIIDEN VALINTA 3 ov 4. vuosi Selecting Materials Opettaja Yliassistentti, TkL Raimo Suoranta Opiskelija saa koneensuunnittelijan ja metalliteollisuuden tuotantoinsinöörin tehtävissä tarvittavaa tietoa rakennemateriaalien valinnasta. Opintojaksossa hahmotellaan yleistä rakennemateriaalien valintajärjestelmää, jossa otetaan huomioon konstruktion toiminnan, ympäristön sekä valmistustekniikan asettamat vaatimukset sekä syvennetään metalliopin kursseilla saatua tietoa käytännön materiaalinvalinnan perustaksi. Annetaan opiskelijoille perustietoa eimetallisista materiaaleista. Materiaalin valinnan sisältö. Materiaalien valintajärjestelmät. Materiaalin valinta lujuuden, sitkeyden, korroosionkestävyyden, kulumiskestävyyden, valmistettavuuden ym. tuotevaatimusten perusteella. Kevytmetallit ja ei-metalliset materiaalit. Elinjaksokustannusanalyysi. Eri materiaalien vertailua. Esimerkkejä materiaalin valinnasta. Luentoja ja käytännön esimerkkeihin perustuvia materiaalisuunnitteluharjoituksia 28 h, 1. periodi. Luentoja ja käytännön esimerkkeihin perustuvia materiaalisuunnitteluharjoituksia 28 h, 2. periodi. Tentti. Esitiedot Metalliopin peruskurssi ( ) suoritettuna. Suositellaan: Metalliopin erikoiskurssi ( ). Kirjallisuus Kleemola H., Materiaalinsuunnittelu. Luentomoniste LASERTEKNIIKAN OPTISET PERUSTEET 2 ov 3. vuosi Laser Optics Opintojakso luennoidaan ensimmäisen kerran lukuvuonna Opintojakson tavoitteena on kuvata optiikan perusilmiöitä, laservalon syntyä ja ominaisuuksia sekä antaa perusvalmiudet lasersovellusten ymmärtämiselle. Lasersäteen syntyminen. Laservalon ominaisuudet. Säteen moodi. Polarisaatio. Absorptio. Valon käyttäytyminen materiaalissa. Laserin optiset komponentit. Luentoja 28 h. Kotitehtäviä 16 h. Tentti. Esitiedot Sädetyöstö ( ) suoritettuna. Kirjallisuus moniste LASERTYÖSTÖLAITTEISTOT JA -JÄRJESTELMÄT 3 ov 3. vuosi Lasers and Laser Systems Opintojakso luennoidaan ensimmäisen kerran lukuvuonna Opintojakson tavoitteena on kuvata perusteellisesti laserien, lasertyöstölaitteistojen ja järjestelmien rakenne, käyttö ja ominaisuudet sekä antaa valmiudet laitteistojen ja investointien suunnittelulle. Laserin perusrakenne. Laservalolähteet. Laserin toimintaperiaate. CO 2-laserit. Nd:YAG-laserit. Diodilaserit. Muut resonaattorityypit. Lasertyöasemat. Säteen kulku, fokusointi ja muovaus sekä siihen liittyvä optiikka. Oheislaitteistot.

112 112 Konetekniikka Esitiedot Kirjallisuus Lasertyöstön työturvallisuus. Lasertyöstön investointi- ja käyttökustannukset. Laserlaitteiston hankinta. Lasertyöstön markkinat. Luentoja 42 h, demonstraatioita 10 h. Tentti. Sädetyöstö ( ) suoritettuna. moniste LASERTYÖSTÖPROSESSIT 4 ov 3. vuosi Laser Processes Opintojakso luennoidaan ensimmäisen kerran lukuvuonna Antaa opiskelijoille syvälliset tiedot lasertyöstöprosesseista ja niihin liittyvistä menetelmistä ja perehdyttää opiskelija eri lasertyöstöprosessien tekniikkaan. Laserhitsaus. Laserleikkaus. Laserpintakäsittelymenetelmät. Laserporaus. Lasermerkkaus. Muut lasertyöstöprosessit. Käytännön sovelluksia. Luentoja 42 h. Harjoituksia 14 h. Kotitehtäviä 10 h. Tentti. Esitiedot Hitsaustekniikan peruskurssi ( ) ja Sädetyöstö ( ) suoritettuina. Kirjallisuus Luentomoniste LASERTEKNIIKAN TUOTESUUNNITTELU 2 ov 4. vuosi Product Design for Laser Processing Opintojakso luennoidaan ensimmäisen kerran lukuvuonna Antaa opiskelijoille valmiudet lasertyöstettävien tuotteiden suunnitteluun. Sädetyöstettävän tuotteen suunnittelun erityispiirteet. Laserhitsattavan liitoksen suunnittelu. Kiinnittimet. Liitoksen muotoilu. Laserleikattavan osien suunnittelu. Staattinen ja dynaaminen mitoitus. Käytännön suunnittelusovelluksia. Luennot 28 h. Harjoituksia 14 h. Tentti. Esitiedot Sädetyöstö ( ) ja Teknisen suunnittelun peruskurssi ( ) suoritettuina. Kirjallisuus Luennoilla ilmoitettava kirjallisuus LASERTEKNIIKAN MATERIAALIT 2 ov 4. vuosi Materials in Laser Technology Opintojakso luennoidaan ensimmäisen kerran lukuvuonna Antaa valmiudet materiaalinvalinnan suorittamiseen lasertyöstettäville tuotteille, ymmärtää lasertyöstön metallurgisia vaikuttavia tekijöitä. Lämmönsiirto lasertyöstössä. Lasersäteen ja materiaalin vuorovaikutus. Avaimenreiän syntymekanismi ja vaikutukset. Ablaatio. Laserhitsiliitoksen erityispiirteet. Laserhitsien luokittelu. Lasertyöstetyn tuotteen laatutekijät. Terästen, alumiinien ja muiden metallien lasertyöstö. Muovien lasertyöstö. Puun, paperin ja kartongin laserleikkaus. Keraaminen lasertyöstö. Luennot 28 h, harjoituksia 14 h. Seminaariesitelmä. Tentti. Esitiedot Sädetyöstö ( ), Materiaalinvalinnan ja valmistustekniikan peruskurssi ( ) ja Metalliopin peruskurssi ( ). Kirjallisuus Luentomoniste.

113 Konetekniikka ELEKTRONIIKAN LASERTEKNIIKKA 3 ov 4. vuosi Laser Technology in Electronics Opintojakso luennoidaan ensimmäisen kerran lukuvuonna Antaa opiskelijalle valmiudet lasertyöstön hyödyntämiseen elektroniikan lasertyöstösovelluksissa. Ohutlevyosien hienoleikkaus, -hitsaus, -poraus. Laserpohjaiset pikamallinnusmenetelmät. Mikrotyöstön ablaatiosovellukset. Nanoteknologian mahdollisuudet. Polymeerien laserhitsaus, -leikkaus ja muut lasermenetelmät. Erikoissovellukset. Käytännön esimerkkejä. Luennot 28 h, laboratorioharjoituksia 14 h. Kotitehtäviä 18 h. Tentti LASERTEKNIIKAN ERIKOISTYÖT 4 ov 4. vuosi Laser Technology, Special Assignments Opiskelija perehtyy ryhmätyön muodossa teollisuudessa esiintyviin lasertyöstömenetelmien ja suoritustekniikoiden valintaan. Opiskelija pystyy ratkaisemaan vaativia lasertyöstötehtäviä menetelmät, materiaalinvalinta, mekanisointi- ja automatisointimahdollisuudet sekä taloudellisuus huomioiden. Harjoitustyö, jossa sovelletaan erityisesti lasertyöstön kursseilla esitettyjä asioita. Teollisuudesta haetussa työssä painotetaan menetelmän tai materiaalin valintaa huomioiden erityisesti mekanisointi- ja automatisointimahdollisuudet sekä työstön kokonaistalous. Harjoitustyön pohjaksi tehdään laajahko kirjallisuustutkimus. Syventävä harjoitustyö 60 h, seminaareja 8 h, kotitehtäviä 60 h. Harjoitustyön arvosana on samalla kurssin arvosana. Esitiedot Lasertyöstölaitteistot ja järjestelmät ( ), Lasertyöstöprosessit ( ), Lasertekniikan tuotesuunnittelu ( ) ja Lasertekniikan materiaalit ( ) suoritettuina. Kirjallisuus Em. opintojaksojen aineisto VIRTUAALIHITSAUS 2 ov 4. vuosi Virtual Welding Opettaja Tuntiopettaja, DI Esa Hiltunen Opiskelija oppii tuntemaan tuotantoteknologian suunnittelulle asettamat rajoitukset ja mahdollisuudet sekä oppii tuntemaan ja käyttämään virtuaalitekniikan työkaluja, ja saa työkalut hitsatun tuotteen ja hitsaustuotannon suunnitteluun. Kurssi sisältää valmistustekniikoiden asettamien rajoitusten ja mahdollisuuksien opettamisen virtuaalitekniikan keinoin sekä tuotteen suunnittelun simultaanisuunnitteluna. Kurssi sisältää sekä jatkuvan että diskreetin simuloinnin opettelun ja käytön osana tuotteen ja tuotannon suunnittelua. Kurssin pääpaino on robotisoidun hitsauksen ja nykyaikaisten tuotantoteknologioiden huomioon ottamisessa. Luentoja 14 h, harjoituksia 14 h, 3. periodi. Luentoja 14 h, harjoituksia 14 h, 4. periodi. Seminaarityö 21 h. Hyväksytysti suoritetut tentti ja harjoitukset. Esitiedot Hitsaustekniikan peruskurssi ( ) suoritettuna. Suositellaan hitsaustekniikan jatkokurssin ( ) tai tuotantotekniikan jatkokurssin ( ) harjoituksia suoritettuina. Kirjallisuus Luentomoniste.

114 114 Konetekniikka PUURAAKA-AINEOPPI 3 ov 2. vuosi Wood as Raw Material Opettaja Kirjallisuus Professori, MMT Timo Kärki Assistentti N.N. Opintojakson tavoitteena on antaa opiskelijalle perustiedot puumateriaalin rakenteesta ja ominaisuuksista. Puun makroskooppinen ja mikroskooppinen rakenne. Puun fysikaaliset ja mekaaniset ominaisuudet. Puuta tuhoavat eliöt ja mekanismit. Luentoja 28 h, harjoituksia 42 h, 3. periodi. Harjoitukset ja kirjallinen tentti. Kärkkäinen M, Puutiede, Sallisen Kustannus Oy. Niemz P, Physik des Holzes und der Holzwerkstoffe, DRW-Verlag METSÄTALOUS 2 ov 2. vuosi Forest Economy Opettajat Kirjallisuus Professori, MMT Timo Kärki Assistentti N.N. Opintojakson tavoitteena on antaa opiskelijalle perustiedot metsistä, metsien käsittelystä ja metsien erilaisista arvoista. Metsävarat. Metsien käyttö. Metsien uudistaminen. Teollisuuden puuhuolto. Metsien erilaiset arvot. Metsien sertifiointi ja alan organisaatiot. Luentoja 32 h, seminaari, ekskursio, 4. periodi. Tentti. Tapion taskukirja, Keskusmetsälautakunta Tapio. Hoffren J., Metsien ekologisen laadun mittaaminen, Tilastokeskus. Reunala A, Vihreä valtakunta, Kustannusosakeyhtiö Otava MEKAANINEN METSÄTEOLLISUUS I 2 ov 2. vuosi Processing Wood Industry I, Mekanisk träindustri I Opettaja Kirjallisuus Professori, TkT Ilkka Pöyhönen Opintojakson tavoitteena on antaa opiskelijalle perustiedot mekaanisesta metsäteollisuudesta toimialana, alan tuotteista ja prosesseista. Mekaanisen metsäteollisuuden tuotteet sekä tuotantoprosessit. Luentoja 28 h, harjoituksia 21 h, 1. periodi. Seminaari, ekskursio. Harjoitukset ja kirjallinen tentti. Sipi M., Sahatavaratuotanto. Koponen H., Puulevytuotanto, hallitus MEKAANINEN METSÄTEOLLISUUS II 2 ov 2. vuosi Processing Wood Industry II, Mekanisk träindustri II Opettaja Kirjallisuus Professori, TkT Ilkka Pöyhönen Opintojakson tavoitteena on antaa opiskelijalle perustiedot mekaanisesta metsäteollisuudesta toimialana, alan tuotteista ja prosesseista. Mekaanisen metsäteollisuuden rakenne ja markkinat. Luentoja 28 h, harjoituksia 21 h, 2. periodi. Seminaari, ekskursio. Harjoitukset ja kirjallinen tentti. Sipi M., Sahatavaratuotanto. Koponen H., Puulevytuotanto, hallitus.

115 Konetekniikka PUUNTYÖSTÖTEKNIIKKA 3 ov 2. vuosi Wood Processing Techniques Opintojakso luennoidaan joka toinen vuosi. Opettaja Esitiedot Dosentti Arto Usenius Opiskelija oppii tuntemaan puuntyöstön teorian, keskeiset työstöperiaatteet ja -koneet, uusimmat työstöteknologiat ja työstön laadun arviointimenetelmät. Puumateriaalien työstössä vaikuttavat työstöparametrit ja niiden keskinäiset riippuvuudet. Puuntyöstön periaatteet, menetelmät, koneet ja niiden käyttö. Puuntyöstösolut. Puun työstäminen laserilla ja vesisuihkulla. Puuntyöstötuloksen arviointimenetelmät ja työstön taloudellisuus. Luentoja 35 h, demonstraatioita, 4. periodi. Harjoitukset ja kirjallinen tentti. Suositellaan puuraaka-aineoppi ( ) suoritettuna PUUN LIIMAUS- JA PINTAKÄSITTELY-TEKNIIKKA 3 ov 3. vuosi Glueing and Surface Treatment of Wood Opintojakso luennoidaan joka toinen vuosi, seuraavan kerran lukuvuonna Esitiedot Kirjallisuus Opiskelija oppii liimauksen ja puun pintakäsittelyn perusteet. Liimauksen teoria. Liimat. Liimausmenetelmät. Liitostyypit. Pintakäsittelyn teoria. Pinnoitteet. Pinnoitusmenetelmät. Luentoja 14 h, harjoituksia 28 h, 1. periodi. Luentoja 14 h, harjoituksia 28 h, 2. periodi. Harjoitukset ja kirjallinen tentti. Puuraaka-aineoppi ( ) suoritettuna. Koponen H., Puutuotteiden liimaus. Otatieto. Koponen H., Puutuotteiden pinnoitus. Otatieto SAHATEOLLISUUDEN KONEET 3 ov 3. vuosi Sawmill Machinery, Sågverksmaskiner, Sägewerksmaskinen Opintojakso luennoidaan joka toinen vuosi. Luennoidaan lukuvuonna Opettaja Tuntiopettaja, TkT Jaakko Vuorilehto Opintojaksossa perehdytään kokonaisvaltaisesti sahalaitoksen tuotantoprosessiin, koneisiin ja laitteisiin sekä automaatioon. Sahateollisuuden prosessit, koneet ja laitteet, mekanisointi ja automaatio sekä terähuollon toiminta. Puun käsittelyn tavoitteet tuotannon eri vaiheissa tukkipihalta paketointiin. Sahan taloudellista toimintaa tarkastellaan saannon optimoinnin ja täsmäsahauksen lähtökohdista. Luentoja 21h, harjoituksia 14 h, 3. periodi. Luentoja 21h, harjoituksia 14 h, 4. periodi. Seminaarityö ja kirjallinen tentti. Esitiedot Suositellaan Koneenosat I ( ). Kirjallisuus Mekaaninen metsäteollisuus 2, Sahateollisuus. Sipi M., Sahatavaratuotanto. Williston E.M., Lumber Manufacturing, the Design and Operation of Sawmills and Planer mills. Miller-Freeman Publications, 1988, USA.

116 116 Konetekniikka SAHATEOLLISUUDEN MITTAUSTEKNIIKKA 3 ov 4. vuosi Measuring Technology at Sawmill, Mättningsteknik I sågverk, Opettaja Tuntiopettaja, TkT Jaakko Vuorilehto Opintojaksossa perehdytään sahalaitoksen mittaustekniikkaan, mittalaitteisiin ja optimointiin. Sahan mittalaitteet ja menetelmät, optimointi, laadutus ja tilastolliset menetelmät. Konenäköjärjestelmät sahan ohjauksessa ja laadutuksessa. Sahakoneen laaduntuottokyvyn määrittely ja toiminta-analyysi. Luentoja 14h, harjoituksia 21h, 3. periodi. Luentoja 14h, harjoituksia 21h, 4. periodi. Seminaarityö ja kirjallinen tentti. Esitiedot Suositellaan Sahateollisuuden koneet ( / ). Kirjallisuus Vuorilehto J., Size Control of Sawn Timber by Optical Means in Breakdown Saw Machines. TKK Puulaboratorio, Raportti 88, Brown T.D., Quality Control in Lumber Manufacturing. Miller-Freeman Publications, 1982, USA PUULEVYTEOLLISUUDEN KONEET 2 ov 3. vuosi Panel Industry Technology, Skivmaskiner, Holzplattenmaskinen Opintojakso luennoidaan joka toinen vuosi. Luennoidaan lukuvuonna Opettaja Kirjallisuutta Tuntiopettaja, DI Olli Mahlberg Opiskelija oppii tuntemaan puulevyteollisuuden valmistustekniikkaa ja koneita sekä pystyy arvioimaan teknisten ratkaisujen vaikutusta laitoksen toimintaan ja taloudellisuuteen. Vaneriteollisuuden, lastulevyteollisuuden ja kuitulevyteollisuuden koneet ja prosessit, mekanisointi ja automaatio. Luentoja 21 h, harjoituksia 35 h, 4. periodi. Harjoitukset ja kirjallinen tentti. Koponen H., Puulevytuotanto. Maloney T.M., Modern Particleboard and Dry-Process Fiberboard Manufacturing. Baldwin R.F., Plywood & Veneer-Based Products PUUTEOLLISUUDEN JALOSTUSTEKNIIKKA 3 ov 4. vuosi Value Added Production in Woodindustry Opintojakso luennoidaan joka toinen vuosi, seuraavan kerran lukuvuonna Opiskelija oppii tuntemaan mekaanisen metsäteollisuuden jatkojalostusta, tuotteita, niiden käyttöä, valmistustekniikoita ja koneita sekä pystyy arvioimaan teknisten ratkaisujen vaikutusta laitoksen toimintaan ja taloudellisuuteen. Rakennuspuusepänteollisuus, huonekaluteollisuus ja puurakentaminen. Käytettävät valmistustekniikat ja koneet. Mekanisointi ja automaatio puusepänteollisuudessa. Luentoja 14 h, harjoituksia 28 h, 3. periodi. Luentoja 14 h, harjoituksia 28 h, 4. periodi. Harjoitukset ja kirjallinen tentti. Esitiedot Puuraaka-aineoppi ( ) suoritettuna. Kirjallisuus Koponen H., Puusepänteollisuuden tuotteet. Otatieto.

117 Konetekniikka TEHTAANSUUNNITTELU TEHTAANSUUNNITTELU 3. tai 4. vuosi Plant Design 3 ov 4 ov Opintojakso luennoidaan joka toinen vuosi, seuraavan kerran lukuvuonna Opiskelija, joka jo tuntee yksittäiset valmistustekniikat, oppii suunnittelemaan tehokkaasti ja taloudellisesti toimivia tuotantolaitoksia puolivalmiste- ja kappaletavaratuotantoon sekä metalli- että puuteollisuudessa. Tuotantojärjestelmien ja tehtaiden suunnittelu. Tehtaan tietokoneavusteinen simulointi. Luentoja 14 h, harjoituksia 28 h, 3. periodi. Luentoja 14 h, harjoituksia 28 h, 4. periodi. Harjoitustyö ja kirjallinen tentti. Harjoitustyö toteutetaan suunnitteluprojektina ja sen alaprojekteina, jossa opiskelija saa kokemusta toimimisesta projektissa jäsenenä tai projektin tai osaprojektin vetäjänä. Projektiryhmien vetovastuussa oleville lisäopintoviikko ( ). Esitiedot Suositellaan Projektihallinto ( ), Kuljetusvälinetekniikka ( ). Kirjallisuus Koponen H., Tehdassuunnittelu mekaanisessa metsäteollisuudessa, Otatieto. Koskelainen L, Projektihallinto, LTKK KULJETUSVÄLINETEKNIIKKA 3 ov 4. vuosi Conveying Technology Opintojakso luennoidaan joka toinen vuosi, seuraavan kerran lukuvuonna Esitiedot Opiskelija oppii valitsemaan, suunnittelemaan ja mitoittamaan kuljetuksissa ja teollisuuden lähisiirroissa käytettäviä koneita ja välineitä erityisesti puuteollisuuden näkökulmasta. Metsänkorjuukoneet, puutavaran autokuljetukset, nosturit, erilaiset kuljettimet, pneumaattinen kuljetus. Luentoja 21 h, harjoituksia 21 h, 1. periodi. Luentoja 21 h, harjoituksia 21 h, 2. periodi. Harjoitukset, seminaarityö ja kirjallinen tentti. Suositellaan Koneenosat I ( ) suoritettuna TERÄTEKNIIKKA 3 ov 3. vuosi Technology of Wood Cutting Tools, Klingteknik, Klingentechnik Opintojakso luennoidaan joka toinen vuosi. Luennoidaan lukuvuonna Opettaja Tutkijaopettaja, DI Leo Taskinen Opiskelija oppii tuntemaan puuntyöstöterien toimintaan ja lastunmuodostukseen vaikuttavat tekijät, terien käytön ja huollon perusperiaatteet sekä terähuollon toiminnan. Lastunmuodostus puuta työstettäessä. Puun ominaisuuksien, terägeometrian ja työstöarvojen vaikutus lastunmuodostukseen ja terään kohdistuviin rasituksiin. Terien rakenne, materiaalit ja tylsymismekanismit. Terähuollon toiminta ja toimenpiteet. Luentoja 14 h, harjoituksia 28 h, 3. periodi. Luentoja 14 h, harjoituksia 28 h, 4. periodi. Seminaarityö. Harjoitukset, seminaarityö ja kirjallinen tentti. Esitiedot Puuraaka-aineoppi ( ) suoritettuna.

118 118 Konetekniikka Kirjallisuus Suositellaan Puuntyöstötekniikka ( ). Williston E.M., Saws Design, Selection, Operation, Maintenance. Ettelt Bernhard, Sägen, Fräsen, Hobeln, Bohren. Die Spanung von Holz und ihre Werkzeuge DRW-Verlag, Stuttgart PUUTUOTTEIDEN MARKKINOINTI 4 ov 3. vuosi Marketing of Woodproducts, Marknadsföring av träprodukter, Holzmarketing Opintojakso luennoidaan joka toinen vuosi. Luennoidaan lukuvuonna Opettaja Kirjallisuus Tuntiopettaja N.N. Opiskelija oppii tuntemaan mekaanisen metsäteollisuuden markkinoita, niiden toimintatapoja ja alan tuotteiden menekinedistämistapoja kotimaassa ja viennissä. Tuotemarkkinoiden toimijat, markkinoihin vaikuttavat tekijät, kaupankäynnin toimintatavat ja tuotteiden menekin edistäminen. Luentoja 14 h, harjoituksia 21 h, 3. periodi. Luentoja 14 h, harjoituksia 21 h, 4. periodi. Harjoitustyö ja kirjallinen tentti. Juslin, Neuvonen, Metsäteollisuustuotteiden markkinointi, hallitus. Passila Esko, Metsistä markkinoille PUURAKENTEET I 2 ov 3. vuosi Wooden Constructions, Träkonstruktioner Opettaja Esitiedot Kirjallisuus Tuntiopettaja, DI Timo Lehtoviita Opiskelija oppii tuntemaan puun ja puutuotteiden käyttömahdollisuudet ja ominaisuudet kantavissa rakenteissa sekä omaksumaan kantavien puurakenteiden suunnittelu- ja mitoitusperusteet. Puun ja puutuotteiden käyttö kantavissa rakenteissa, puumateriaalien lujuus- ja muodonmuutosominaisuudet, puurakenteet ja puurakennejärjestelmät, palkki-, pilari-, ristikko- ja levyrakenteiden mitoitus, palotekninen mitoitus, liitokset ja liitosten mitoitus, puurakenteiden kosteustekninen toiminta, puurakenteiden suunnitteluasiakirjat, puurakenteiden tuotanto- ja asennustekniikan perusteet. Luennot 42 h ja harjoitustyö. Laboratoriodemonstraatiot ja puurakenteiden ATK-mitoitusohjelmat. Erikseen ilmoitettavana ajankohtana 2. ja 3. periodilla. Harjoitukset ja kirjallinen tentti. Statiikka ( ) ja Lujuusopin perusteet ( ) suoritettuina. RakMk B10, luennoilla ilmoitettava materiaali PUUTEKNIIKAN ERIKOISTYÖT 4 ov 4. vuosi Woodtechnics Project Work Opettaja Professori, TkT Ilkka Pöyhönen Opiskelija oppii soveltamaan puutekniikan ja/tai puunjalostustalouden lähtökohdista tutkimustyön metodiikkaa sekä pystyy laatimaan tutkimusraportin. Tutkielman laatiminen annetusta aiheesta, joka voi olla hankittu alan teollisuudesta. Johdantoluentoja 6 h, 3. periodi. Harjoituksia ja tutkimustyötä 24 h, 3. periodi. Harjoituksia ja tutkimustyötä 24 h, 4. periodi. Seminaariesitelmiä. Hyväksytty tutkimusraportti ja esitelmä. Esitiedot Mekaaninen metsäteollisuus ( ) tai Mekaaninen metsäteollisuus I ( ) ja Mekaaninen metsäteollisuus II ( ) suoritettuna sekä vaihtoehtoisina puutuotteiden markkinointi ( ) tai sahateollisuuden

119 Konetekniikka 119 Kirjallisuus koneet ( / ) ja puulevyteollisuuden koneet ( ) suoritettuina. Perusopinnot ja sarjan 0202xxxxx pakolliset suoritettuina. Tirronen K., Teknisen kirjoituksen laatiminen, STS ja TTA, 1987 Helsinki PUUTEKNIIKAN ERITYISOPINTOJAKSO 3 ov 3. vuosi Applications of Wood Technology Opettaja Professori, TkT Ilkka Pöyhönen Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelija ajankohtaiseen puutekniikan aiheeseen. Opintojakson luentojen sisältä vaihtuu vuosittain. Aiheet käsittelevät ajankohtaista mekaanisen puunjalostuksen tutkimus- ja kehitystoimintaa. Luentoja 28 h, kevään intensiiviviikko. Harjoituksia 40 h, kevään intensiiviviikko. Opintojakso luennoidaan erikseen ilmoitettavana ajankohtana MEKATRONISEN KONEEN SIMULOINTI 4 ov 3. vuosi Simulation of a Mechatronic Machine Opettaja Professori, TkT Aki Mikkola. Opiskelija saa teoreettiset valmiudet konejärjestelmien matemaattiseen mallintamiseen ja tietokonesimulointiin. Jäykistä jäsenistä koostuvan konemekanismien liikeyhtälöiden muodostaminen. Mekanismien liikerajoitteiden huomioiminen. Hydraulisten, pneumaattisten ja sähköisten järjestelmien mallintaminen. Yksinkertaisten ohjaus- ja säätöjärjestelmien liittäminen konejärjestelmän malliin. Konejärjestelmän vuorovaikutussuhteet ja numeerisen ratkaisun perusteet. Luentoja 21 h, ohjattuja harjoituksia 21 h, 3. periodi. Luentoja 21 h, ohjattuja harjoituksia 21 h, 4. periodi. Hyväksytysti suoritetut mikroluokkaharjoitukset ja harjoitustyö. Kirjallinen tentti. Esitiedot Suositellaan: Koneautomaation käytöt ja ohjaus ( ), Statiikka ( / ), Dynamiikka I ( ), Dynamiikka II ( ). Kirjallisuus Luentomoniste. Luennoilla ja harjoituksissa jaettava materiaali KONEEN SIMULOINNIN TYÖKURSSI 4 ov 4. vuosi Simulation, Laboratory Course Opettaja Professori, TkT Aki Mikkola. Opiskelija pystyy muodostamaan koneesta simulointimallin ja ymmärtämään simuloinnin yhteyden kenttä- ja prototyyppimittauksiin. Kattavien simulointimallien muodostaminen koneista. Mallin verifiointi ja herkkyysanalyysi. Johdantoluentoja 7 h, ohjattuja mikroluokka- ja laboratorioharjoituksia 21 h, 1. periodi. Johdantoluentoja 7 h, ohjattuja mikroluokka- ja laboratorioharjoituksia 21 h, 2. periodi. Hyväksytysti suoritetut harjoitukset ja harjoitustyö ja tentti. Esitiedot Mekatronisen koneen simuloinnin ( ) harjoitukset suoritettuna. Kirjallisuus Luentomoniste. Luennoilla ja harjoituksissa jaettava materiaali.

120 120 Konetekniikka VIRTUAALISUUNNITTELUN ERIKOISTYÖT 4 ov 4.tai 5. vuosi Virtual Engineering, Special Project Opettaja Esitiedot Kirjallisuus Professori, TkT Aki Mikkola Opiskelija oppii soveltamaan simulointi- ja tutkimustyön metodiikkaa sekä kykenee laatimaan tutkimusraportin. Tutkielman laatiminen annetusta aiheesta, joka voi olla hankittu alan teollisuudesta. Johdantoluento 6 h, 3. periodi. Harjoituksia ja tutkimustyötä 21 h, 3. periodi. Harjoituksia ja tutkimustyötä 21 h, 4. periodi. Laboratoriodemonstraatioita 6 h. Seminaariesitelmiä. Hyväksytty tutkimusraportti ja esitelmä. Teknisen suunnittelun peruskurssi ( ) ja Mekatronisen koneen simulointi ( ) suoritettuina. Perusopinnot ja sarjan 0202xxxxx pakolliset opinnot suoritettuina. Tirronen, K., Teknisen kirjoituksen laatiminen. STS ja TTA, 1987 Helsinki. Luentomoniste AMK- JA OPISTOINSINÖÖRIEN TASOKURSSI 1. opintovuoden alussa järjestettävä intensiivikurssi 1. vuosi 6,0 ov Opettajat Esitiedot Kirjallisuus Vastuuopettaja TkL Raimo Suoranta Intensiivikurssin aikana opettajina koten eri opintojaksojen opettajia. Opettaa AMK- tai opistoinsinöörin tutkinnon suorittaneelle konetekniikan opiskelijalle ne LTKK:n konetekniikan osaston tuottamien 1.- ja 2. vsk:n perusja aineopintojen aihepiirit, joiden katsotaan tukevan aikaisempia insinööriopintoja, sekä päivittää insinööriopintojen sisällöt vastaamaan nykyhetken tilannetta. Tasokurssin suorittaminen antaa valmiudet suorittaa LTKK:n konetekniikan osastolla 80 ov:n laajuiset DI-tutkintoon vaadittavat lisäopinnot opiskelijan valitseman opintosuunnan mukaisesti. AMK- ja opistoinsinöörin tutkintoa täydentävä käsittely aihepiireittäin: Statiikan ja dynamiikan sovellukset, vektorilaskenta. Mekanismien kinemaattinen ja dynaaminen analyysi. Lujuusopin ja värähtelymekaniikan sovellukset. Teräsrakenteiden analyysi. Metallurgian sovellusalueet konetekniikassa. Tuotantomenetelmien automaatioratkaisut. Modernit konstruktiomateriaalit. tapahtuu intensiivikurssina syyslukukaudella 4 viikon aikana. Tarkempi aikataulu sovitaan opiskelijaryhmän kanssa kurssin alussa. Luentoja 84 h. Seminaarityyppisiä harjoituksia eri aihepiireistä 20 h. Seminaariesitelmiä 16 h. Opintojakson suorittamisen edellytyksenä on riittävä osallistuminen luennoille ja seminaareihin sekä hyväksytyt seminaariesitelmät ja välikokeet. Suoritettu opisto- tai AMK-tutkinto sellaiselta konetekniikan alueelta, jonka voidaan katsoa vastaavan jotakin LTKK:n konetekniikan osaston tuottamaa opintosuuntaa. Opintojaksolla jaettava materiaali TUTKIMUSSEMINAARI 1 ov 4. tai 5. vuosi Research Seminar sekä jatkoopiskelijat Opettajat Tutkijaopettaja, DI Leo Taskinen Osaston professorit Seminaari avartaa osaston tutkijoiden ja diplomityövaiheessa olevien opiskelijoiden käsitystä maan korkeakoulujen ja metalliteollisuuden työstä ja päivänkohtaisista ongelmista sekä valmentaa käsittelemään kriittisesti esille

121 Konetekniikka 121 Kirjallisuus otettuja kysymyksiä. Seminaarin tarkoituksena on opastaa itsenäisen työskentelyn, päätöksenteon ja tutkimuksen menetelmiä, tieteellisen työn tekemisen ja tutkimusraportin kirjoittamisen tekniikkaa sekä suullisen esityksen pitämistä. Esitelmien seuraamisen tarkoituksena on yleistavoitteiden lisäksi motivoida oma opiskelu ja tutkimus tulevia työtehtäviä varten. Esitelmän pitämisellä tuodaan oma näkemys ja valitut menetelmät toisten arvioitavaksi: esitelmässä kuvataan tutkimustyön tavoiteasettelu ja työsuunnitelma, kerrotaan käytetyt menetelmät, tulokset ja arvioidaan työn vaiheet. Diplomityöntekijöiden pitämiä seminaariesitelmiä jokaisena neljänä periodina. Osallistuminen seminaareihin ja seminaariesitelmän pitäminen diplomityöstä työn loppuvaiheessa. Tirronen K., Teknisen kirjoituksen laatiminen. Suomen teknillinen seura, Helsinki MODERNIEN LIITTÄMISMENETELMIEN TYÖTURVALLISUUS Tekniikan virtuaaliyliopiston kautta toteutettavaan konetekniikan opintojaksokokonaisuuteen (10 ov) kuuluva osa. 1. tai 2. vuosi Health and Safety Aspects in Modern Joining Technology 2,5 ov Opettaja Yliassistentti, TkL Raimo Suoranta Opiskelija oppii peruslähtökohdat konetekniikassa tarvittavien nykyaikaisten liittämismenetelmien työturvallisuudesta ja oppii näkemään työturvallisuusnäkökohdat kokonaisvaltaisesti osana yrityksen tuotantostrategiaa. Sovellusesimerkkien avulla opiskelija oppii hyödyntämään työturvallisuusohjeistoa käytännön suunnittelutyössä ja eri teollisuuskohteissa. Liittämismenetelmien perusteet työturvallisuuden näkökulmasta. Laserhitsaus, kitkahitsaus pyörivällä työkalulla, kaaritapitushitsaus, kaarijuotto, Tandem MIG/MAG -hitsaus, puristusliittäminen ja liimaus. Eri liittämismenetelmiä edeltävät, niiden aikaiset ja liittämisen jälkeiset vaaratekijät. Työturvallisuus osana yrityksen tuotantostrategiaa. Kustannusvaikutukset. Tuotteen turvallisuus valmistusketjussa. Työturvallisuuslähtöinen tuotteen suunnittelu. Laatu- ja turvallisuus ajattelu. Johdantoluento 1 h. Muu osa opintojaksosta toteutetaan etäopiskeluna wwwsovelluksen avulla, joka sisältää myös tietokoneavusteisesti toteutetut harjoitustehtävät. Opettaja on tavoitettavissa sähköpostitse osoitteesta raimo.suoranta@lut.fi tai harri.eskelinen@lut.fi. Kirjallinen tentti järjestetään 4 kertaa lukuvuodessa. Opintojakso voidaan suorittaa tekniikan virtuaaliyliopiston kautta vapaasti periodilla. Esitiedot Tarvittava käyttäjätunnus ja salasana annetaan opintojaksolle ilmoittautumisen yhteydessä. Kirjallisuus Oppimateriaali on kokonaisuudessaan käytettävissä virtuaaliyliopiston WebCT-sovelluksen kautta. Viittaukset muihin lähdeteoksiin esitetään wwwsovelluksen sivuilla MATEMATIIKAN SOVELLUKSET KONETEKNIIKASSA Tekniikan virtuaaliyliopiston kautta toteutettavaan konetekniikan opintojaksokokonaisuuteen (10 ov) kuuluva osa. 1. tai 2. vuosi Basic Mathematical Tools for Mechanical Engineering 2,5 ov Opettajat TkT Mika Vartiainen ja TkT Harri Eskelinen Opiskelija oppii soveltamaan matematiikan menetelmiä konetekniikan mitoitusja suunnittelutehtävien ratkaisuun ja muihin sovelluskohteisiin. Opintojakso havainnollistaa konetekniikan ongelmien ratkaisussa käytettäviä matemaattisia keinoja ja opettaa opiskelijan kuvaamaan ja ratkaisemaan erityyppisiä konetekniikan ongelmia matemaattisesti. Funktion differentiaali- ja integraalilaskennan sekä lukusarjojen sovellukset

122 122 Konetekniikka konetekniikassa. Usean muuttujan funktioiden ja osittaisderivaattojen käyttö konetekniikan suunnittelutehtävien ratkaisussa. Ominaisarvotehtävät konetekniikassa. Viiva-, taso-, pinta- ja tilavuusintegraalien sovellukset konetekniikassa. Sovellusesimerkkejä mm. koneenosien mitoituksesta, erityyppisten rakenteiden lujuuslaskennasta ja kestoikäanalyyseistä. Johdantoluennot 4 h. Muu osa opintojaksosta toteutetaan etäopiskeluna wwwsovelluksen avulla, joka sisältää myös tietokoneavusteisesti toteutetut harjoitustehtävät. Opettaja on tavoitettavissa sähköpostitse osoitteesta mika.vartiainen@lut.fi tai harri.eskelinen@lut.fi. Kirjallinen tentti järjestetään 4 kertaa lukuvuodessa. Opintojakso voidaan suorittaa tekniikan virtuaaliyliopiston kautta vapaasti periodilla. Esitiedot Tarvittava käyttäjätunnus ja salasana annetaan opintojaksolle ilmoittautumisen yhteydessä. Kirjallisuus Oppimateriaali on kokonaisuudessaan käytettävissä virtuaaliyliopiston WebCT-sovelluksen kautta. Viittaukset muihin lähdeteoksiin esitetään wwwsovelluksen sivuilla KONETEKNIIKAN JOHDANTOKURSSI Tekniikan virtuaaliyliopiston kautta toteutettavaan konetekniikan opintojaksokokonaisuuteen (10 ov) kuuluva osa. 1. vuosi Basic Course of Mechanical Engineering 2,5 ov Opettajat TkT Mika Vartiainen ja TkT Harri Eskelinen Opiskelija saa perusvalmiudet ymmärtää konetekniikan suunnittelutehtävä kokonaisuutena, joka koostuu koneenosan mitoituksesta, materiaalin ja valmistusmenetelmän valinnasta sekä tuotteen teknisestä dokumentoinnista. Opiskelija oppii järjestelmällistä ratkaisutapaa soveltavan suunnittelutehtävän perusratkaisumallin idean. Koneensuunnittelutehtävän järjestelmällisen ratkaisutavan (VDI2222:n mukaisesti) soveltamisen perusteet. Koneenpiirustuksen alkeet ja keskeiset perussäännöt. Konetekniikassa yleisimmin käytettävien materiaalien ominaisuudet ja materiaalinvalinnan peruslähtökohdat. Lämpökäsittelymenetelmien esittely. Tavallisimpien valmistusmenetelmien tyypillisten sovelluskohteiden esittely ja eri valmistusmenetelmien vertailun lähtökohdat. Johdantoluennot 2 h. Muu osa opintojaksosta toteutetaan etäopiskeluna wwwsovelluksen avulla, joka sisältää myös tietokoneavusteisesti toteutetut harjoitustehtävät. Opettaja on tavoitettavissa sähköpostitse osoitteesta mika.vartiainen@lut.fi tai harri.eskelinen@lut.fi. Kirjallinen tentti järjestetään 4 kertaa lukuvuodessa. Opintojakso voidaan suorittaa tekniikan virtuaaliyliopiston kautta vapaasti periodilla. Esitiedot Tarvittava käyttäjätunnus ja salasana annetaan opintojaksolle ilmoittautumisen yhteydessä. Kirjallisuus Oppimateriaali on kokonaisuudessaan käytettävissä virtuaaliyliopiston WebCT -sovelluksen kautta. Viittaukset muihin lähdeteoksiin esitetään wwwsovelluksen sivuilla HITSAUSPROSESSIT JA HITSAUSTUOTANNON LAATU Tekniikan virtuaaliyliopiston kautta toteutettavaan konetekniikan opintojaksokokonaisuuteen (10 ov) kuuluva osa. 1. tai 2. vuosi Productivity and Quality aspects in ModernWelding Technology 2,5 ov Opettajat Tkl Raimo Suoranta Opiskelija oppii vertailemaan eri hitsausprosesseja sovelluskohteineen. Opiskelija oppii peruslähtökohdat laatustandardien soveltamisesta hitsaustuotantoon. Hitsausprosessit (puikko-, MIG/MAG-, TIG-, Plasma-, Jauhekaari-, laser-, elektronisuihku- ja vastuspistehitsaus). Hitsauksen laaduntuottotekijät. Laadun käsite. Laatujohtamisen periaatteet. Laatutyöskentelyn tunnusmerkit.

123 Konetekniikka 123 Esitiedot Kirjallisuus SFS-ISO-laatustandardit. Hitsauksen laadunhallinta. Johdantoluennot 4 h. Muu osa opintojaksosta toteutetaan etäopiskeluna wwwsovelluksen avulla, joka sisältää myös tietokoneavusteisesti toteutetut harjoitustehtävät. Opettaja on tavoitettavissa sähköpostitse osoitteesta raimo.suoranta@lut.fi. Kirjallinen tentti järjestetään 4 kertaa lukuvuodessa. Opintojakso voidaan suorittaa tekniikan virtuaaliyliopiston kautta vapaasti periodilla. Tarvittava käyttäjätunnus ja salasana annetaan opintojaksolle ilmoittautumisen yhteydessä. Oppimateriaali on kokonaisuudessaan käytettävissä virtuaaliyliopiston WebCT -sovelluksen kautta. Viittaukset muihin lähdeteoksiin esitetään wwwsovelluksen sivuilla.

124 124 Tuotantotalous C. Tuotantotalouden koulutusohjelma Koulutusohjelman tavoitteet Koulutusohjelman tavoitteena on kouluttaa diplomi-insinöörejä, joilla on hyvä tekniikan tuntemus sekä laajat taloudelliset ja kaupalliset tiedot ja taidot. Koulutusohjelman tavoitteena on antaa opiskelijalle seuraavat valmiudet: tuotantotoiminnan teknillistieteellisten perusteiden ja tärkeimpien sovellusten tuntemus joko konetekniikan, energiatekniikan, kemiantekniikan, tietotekniikan, sähkötekniikan tai ympäristötekniikan alalta; teollisuusyrityksen, kaupan ja julkisten laitosten rakenteen ja toiminnan sekä niihin liittyvien taloudellisten tekijöiden tuntemus; kyky suunnitella ja ohjata yrityksen toimintaa eri sidosryhmät huomioonottaen; yritystoiminnan ja muun yhteiskunnan välisten vuorovaikutussuhteiden tuntemus; kansainvälisen, taloudellisen ja teknillisen yhteistyön tuntemus ja kansainväliseen kanssakäymiseen tarvittava kielitaito; valmius jatko-opintoihin. Opintosuunnat 1. Teollisuustalouden opintosuunta 2. Teollisuusyritysten kansainvälisten toimintojen opintosuunta 3. Logistiikan opintosuunta 4. Tietojohtamisen opintosuunta Opintosuuntien ammatilliset tehtäväalueet: 1. Teollisuustalouden opintosuunnan valinneiden mahdollisia työhönsijoittumisalueita: liiketoiminnan suunnittelutehtävät (mm. tuotestrategia ja investoinnit) tuotekehitys- ja teknologiahankkeisiin liittyvät teknis-taloudelliset selvitykset ja projektinjohtotehtävät tuotantolaitoksen ohjaus- ja laskentajärjestelmien suunnittelutehtävät yritystutkimustehtävät liikkeenjohdon tietosysteemit teollisuusyrityksessä yleisjohdon tehtävät oma yritystoiminta (mm. tietotekniikan sovellutusalueilla) opetus- ja tutkimustehtävät konsultointitehtävät 2. Teollisuusyritysten kansainvälisten toimintojen opintosuunnan valinneiden mahdollisia tehtäväalueita ovat mm: yrityksen kansainvälisten toimintojen suunnittelu ja johto kansainväliset projektitehtävät koti- ja ulkomaisen markkinoinnin tehtävät, niiden suunnittelu ja johto markkinointi- ja yritystutkimustehtävät kansainväliset tehtävät valtionhallinnossa yleisjohdon tehtävät opetus- ja tutkimustehtävät konsultointitehtävät 3. Logistiikan opintosuunnan valinneiden mahdollisia tehtäväalueita ovat mm: yrityksen logistiset toiminnot: niiden suunnittelu ja johtaminen logististen informaatiojärjestelmien suunnittelutehtävät laatutoiminnan organisointi ja johtaminen työsuojelualan ja riskienhallinnan tehtävät opetus- ja tutkimustehtävät

125 Tuotantotalous 125 konsultointitehtävät 4. Tietojohtamisen opintosuunta: Sähköinen liiketoiminta ja sen mahdollisuudet yrityksen tietohankkeiden ja -resurssien johtaminen teollisuuden liiketoimintaprosessien ja systeemien suunnittelu tuotetiedon hallintajärjestelmät johdon tietosysteemien ja päätöksenteon tukijärjestelmien kehittäminen tieto- ja systeemituotteiden kehittäminen yleisjohdon tehtävät tietoyrityksessä oma yritystoiminta tietoteollisuuden alalla opetus-, tutkimus- ja konsultointitehtävät Erikoistumisopinnot Teknologiayrittäjyyden erikoistumisopinnot voidaan sijoittaa kaikkiin opintosuuntiin. Teknologiayrittäjyyskoulutus auttaa henkilöitä ryhtymään: itsenäisiksi yrittäjiksi pk-yritysten johtamis- tai asiantuntijatehtäviin pk-yritysten tutkimustehtäviin yrittäjyyden edistämistehtäviin Teknologiayrittäjyyden erikoistumisopintojen sisältö on esitetty sivulla 138.

126 126 Tuotantotalous Opintosuunnat teollisuustalous, teollisuusyritysten kansainväliset toiminnot ja logistiikka Tutkinnon perusrakenne: Perusopinnot 29,5 ov Aineopinnot: 94,5 ov (min.) Yhteiset aineopinnot Teknilliset aineopinnot (min. 30 ov) Opintosuunnan aineopinnot Opintosuunnan syventävät opinnot 40 ov (min.) Vapaasti valittavat opinnot 10 ov Harjoittelu 6-10 ov Opinnot yhteensä 180 ov (min.) Vapaasti valittavat opinnot voivat olla mitä tahansa yliopistotasoisia opintoja, joiden sisältö ei saa kuitenkaan olla osittainkaan sama kuin LTKK:ssa suoritettujen opintojen. Ulkomaisissa tai toisissa kotimaisissa yliopistoissa suoritetut opinnot tai opintokokonaisuudet anotaan tutkintoon. Lisäksi LTKK:ssa tai muissa yliopistoissa voidaan suorittaa vapaaehtoisia opintojaksoja. Vapaaehtoisia opintoja ei lasketa todistuksen keskiarvoon.

127 Perusopinnot 29,5 ov Tuotantotalous Matematiikka A I Matematiikka L } vaihtoehtoiset opintojaksot I Matematiikka B I Johdatus tuotantotalouden opiskeluun I Henkilökohtainen tietojenkäsittely I Johdatus tietojenkäsittelyyn I Kieliopinnot Puheviestintä II Kirjallinen viestintä II 1, Kirjallinen viestintä sähköpostissa } vaihtoehtoiset opintojaksot II 1, Fysiikka L I * Fysiikka } vaihtoehtoiset opintojaksot I ** Fysiikka L (B) I *** Fysiikka T I 8 *) Kone-, energia- ja sähkötekniikan opintojaksoryhmän valitseville **) Vain kemiantekniikan opintoryhmän valitseville - perusopinnoista puuttuvat 3 opintoviikkoa tulee suorittaa LTKK:n fysiikan, matematiikan ja kemian opinnoista ***) Vain tietotekniikan opintojaksoryhmän valitseville Yhteiset aineopinnot 40 ov vsk ov Tilastomatematiikan perusteet II Lineaarinen optimointi II Tietokonepohjaisen teknisen suunnittelun dokumentointi I I Teollisuustalouden perusteet I Kaupallishallinnollinen tietojenkäsittely ja systeemisuunnittelu III Yrityssuunnittelu III Johdon laskentatoimen peruskurssi II Markkinoinnin peruskurssi II Logistiikan peruskurssi II Kirjanpidon peruskurssi II Kansantalous, mikroteoria I Kansantalous, makroteoria II 4 vsk ov Teknilliset aineopinnot ov Teknillinen opintojaksoryhmä valitaan heti opiskelun alkaessa. Seuraavista opintojaksoryhmistä valitaan yksi: Konetekniikan opintojaksoryhmä Pakolliset kaikille 10 ov vsk ov Statiikka I Lujuusopin perusteet I Materiaalinvalinnan ja valmistustekniikan peruskurssi I 3 Pakolliset ryhmä I (virtuaalisuunnittelu) 16 ov vsk ov Koneenosat I II Koneenosat II III Teknisen suunnittelun peruskurssi III Koneensuunnitteluoppi IV Koneautomaation käytöt ja ohjaus II Koneautomaation komponentit III 3

128 128 Tuotantotalous Pakolliset ryhmä II (valmistustekniikka) 16 ov vsk ov Koneenosat I II Tietokonepohjaisen teknisen suunnittelun dokumentointi II II Tuotantotekniikan peruskurssi II Hitsaustekniikan yleiskurssi III Hitsaustekniikan peruskurssi II 3 Pakolliset ryhmä III (puutekniikka) 15 ov vsk ov Puuraaka-aineoppi II Metsätalous II Mekaaninen metsäteollisuus I III/IV Mekaaninen metsäteollisuus II III/IV Puuteollisuuden jalostustekniikka III/IV Tehtaansuunnittelu III/IV 3 Huom! Vaihtoehtoisten ryhmien opintojaksoja valittaessa on otettava huomioon valitun opintojakson esitietovaatimukset. Vaihtoehtoiset ryhmä I (valitaan 4-14 ov) vsk ov Ohjelmoinnin perusteet B I Tietokoneavusteinen suunnittelu III Koneenosat III IV Dynamiikka I II Dynamiikka II II Lujuusoppi II II Koneensuunnitteluopin jatkokurssi IV 3, Servotekniikka IV 3, Tietokonepohjaisen teknisen suunnittelun dokumentointi II II Levytyötekniikan peruskurssi III Tuotantotekniikan peruskurssi II Hitsaustekniikan yleiskurssi III Hitsaustekniikan peruskurssi II Metalliopin peruskurssi II Puuntyöstötekniikka II/III Puuteollisuuden jalostustekniikka III/IV Kuljetusvälinetekniikka III/IV Sahateollisuuden mittaustekniikka IV Säätötekniikan perusteet B III Elektroniikan perusteet B II 2 Vaihtoehtoiset ryhmä II (valitaan 4 14 ov) vsk ov Ohjelmoinnin perusteet B I Tietokoneavusteinen suunnittelu III Dynamiikka I II Dynamiikka II II Koneautomaation käytöt ja ohjaus II Koneautomaation komponentit III Tuotantotekniikan jatkokurssi III Tuotantotekniikan erikoistyöt IV Levytyötekniikan peruskurssi III Levytyötekniikan jatkokurssi IV Hitsaustekniikan jatkokurssi IV Hitsauksen laadunvarmistus IV Metalliopin peruskurssi II Elektroniikan perusteet B II 2 Vaihtoehtoiset ryhmä III (valitaan 5-15 ov) vsk ov Ohjelmoinnin perusteet B I Tietokoneavusteinen suunnittelu III Tietokonepohjaisen teknisen suunnittelun dokumentointi II II 3

129 Tuotantotalous Puuntyöstötekniikka II Puun liimaus ja pintakäsittelytekniikka II/III Sahateollisuuden koneet IV Kuljetusvälinetekniikka III/IV Sahateollisuuden mittaustekniikka IV 3 Energiatekniikan opintojaksoryhmä Pakolliset kaikille 11 ov vsk ov Voimalaitosoppi (lyhyt) IV Projektihallinto II 1, Teknillinen termodynamiikka (suppea) II Energiatalous II 2,5 Ryhmä I pakolliset (energiatalous) 9,5 ov vsk ov Ydinenergiatekniikan perusteet I Puunjalostusteollisuuden energiatalous IV Polttoainehuolto I 1, Sähkötekniikan peruskurssi I 2 Ryhmä II pakolliset (voimalaitostekniikka) 16 ov vsk ov Kaukolämmitys IV 2, Höyrykattilat IV 3, Virtaustekniikka (suppea) II 2, Virtaus- ja lämpövoimakoneet (suppea) IV Ympäristötekniikan perusteet I 3,5 Vaihtoehtoiset (3-19,5 ov) vsk ov Ohjelmoinnin perusteet B I Polttotekniikka (laaja) IV Ydinvoimatekniikka I III Ydinvoimatekniikka II III Luotettavuustekniikka IV 2, Lämmönsiirto IB III 3, Termiset turbokoneet (suppea) III Polttoainehuolto I 1, Kiinteiden päästöjen hallinta IV Nestemäisten päästöjen hallinta IV Talonrakennustekniikka II Kylmätekniikka ja lämpöpumput IV Ilmanvaihto- ja ilmastointitekniikka III Rakennusten LVI-tekniikan perusopintojakso (suppea) III 3 Ympäristötekniikan opintojaksoryhmä Ympäristöjohtaminen Pakolliset kaikille 19,5 ov vsk ov Teknillinen termodynamiikka (suppea) II Kiinteiden päästöjen hallinta IV Nestemäisten päästöjen hallinta IV Ympäristötekniikan perusteet I 3, Tuotanto- ja palveluprosessit II Ympäristöterveyden ja -oikeuden perusteet I 1 Vaihtoehtoiset (valitaan 10,5-20,5 ov) vsk ov Voimalaitosoppi (lyhyt kurssi) III Kaukolämmitys II 2, Höyrykattilat IV 3, Projektihallinto III 1, Polttotekniikka (suppea) IV 3

130 130 Tuotantotalous Lämmönsiirto IB III 3, Energiatalous II 2, Polttoainehuolto II 1, Ilmafysiikka ja -kemia IV Leviämismallit ympäristötekniikassa II 1, Kaasumaisten päästöjen hallinta (suppea) III 2, Ympäristömittaukset IV 4 Sähkötekniikan ja elektroniikan opintojaksoryhmä Pakolliset 18,5 ov vsk ov Sähkötekniikan peruskurssi I Sähköiset piirit II Sähkötekniikan työkurssi II Sähköverkkotekniikan peruskurssi III Sähkömarkkinat IV Sähkölämpötekniikka III/IV Mittaustekniikka B IV 2, Elektroniikan perusteet B I 2 Vaihtoehtoiset 11,5 21,5 ov vsk ov Ohjelmoinnin perusteet B I Sähkömagnetismi III Sähkönkäyttötekniikan perusteet III Sähköturvallisuus III Tehoelektroniikan komponentit III Tehoelektroniikka III Sähkökäytöt IV Sähkövoimatekniikan lyhyt työkurssi III Säätötekniikan perusteet B III Automaatiotekniikka III/IV Digitaalitekniikka I Analogiatekniikka II 3 Kemiantekniikan opintojaksoryhmä Pakolliset kaikille 13 ov vsk ov Epäorgaaninen kemia I Analyyttinen kemia I Orgaaninen kemia II 4 Ryhmä I pakolliset (prosessitekniikka) 7 ov vsk ov Prosessitekniikan aineopintojakso 1 II E Process and plant design II 3 Ryhmä II pakolliset (kemiallinen puunjalostus) 6,5 ov vsk ov Fysikaalinen kemia 5 III Paperitekniikan aineopintojakso III 2, Selluloosatekniikan perusteet III 2 Ryhmä III pakolliset (elintarviketekniikka) 7,5 ov vsk ov Teknillisen biokemian perusteet I Elintarviketeollisuuden kemiantekniikka II Ravitsemus- ja elintarvikebiotekniikka II Teollinen biotekniikka II 1,5 Vaihtoehtoiset (valitaan 10,5 20,5 ov) vsk ov Ohjelmoinnin perusteet B I Fysikaalinen kemia 1 I 1, Fysikaalinen kemia 2 I 2,5

131 Tuotantotalous E Physical Chemistry 4 II Paperitekniikan aineopintojakson lab.työt III 3, Paperikemia IV Kemianteollisuuden prosessit II Kemiallinen reaktiotekniikka III Prosessiteollisuuden ympäristönsuojelu III Prosessitekniikan aineopintojakso 3 II 2, Teknillisen polymeerikemian aineopintojakso II Teknillisen polymeerikemian erityisopintojakso III 3, Säätötekniikan perusteet B III 3 Tietotekniikan opintojaksoryhmä Pakolliset 22 ov vsk ov Ohjelmoinnin perusteet A I Tietorakenteet ja C-kieli I Tietoliikennetekniikan perusteet 1 II Tietoliikennetekniikan harjoitustyöt II Y Tietoturvan perusteet III Y Telematiikka III Y Tietokoneverkot ja datasiirto II Tiedonhallintajärjestelmät II Y Monimedian jakelukanavat I 2 Vaihtoehtoiset (8-18 ov) vsk ov tuotanto Tietokoneavusteinen suunnittelu III Multimediajärjestelmät III Tietokonegrafiikan perusteet II Monimedian työkurssi III Audio- / videotuotanto III Digitaalivalokuvaus I II Digitaalisen viestintätekniikan seminaari IV 2 Tietoliikennetekniikka Tietoliikennetekniikan perusteet 2 III Langaton sovelluskehitys IV Teletraffic Theory III/IV Suojatut tietoyhteydet IV Nopeat tiedonsiirtoverkot III/IV Siirtyvä tietoliikenne III/IV Älyverkot IV 2 Ohjelmistotekniikka Käyttöjärjestelmät II Tietojärjestelmät ja systeemisuunnittelu III Ohjelmistotuotannon prosessi III/IV Internet Programming II Unix and System Programming III Languages, Compilers and Interpreters III Interactive Information Systems and User Interfaces III Työaseman käytön perusteet II Ohjelmistotekniikka III Olio-ohjelmoinnin perusteet III Object-oriented Programming III 3 Älykäs laskenta Hahmontunnistus IV Konenäkö III/IV Tekoäly III/IV Soft Computing III/IV Evoluutioalgoritmit III 3

132 132 Tuotantotalous 1 Teollisuustalouden opintosuunta Aineopinnot Pakolliset 6 ov vsk ov Ideasta tuotteeksi: innovaatiojohtamisen perusteet II Johdon laskentatoimen jatkokurssi II 3 Lisäksi aineopintoihin valitaan seuraavasta vaihtoehtoisten opintojaksojen luettelosta opintojaksoja niin paljon, että aineopintojen kokonaisopintoviikkomäärä tulee täyteen. Vaihtoehtoiset vsk ov Tuotantoelämän tilastomatematiikka III Tietoliikenne- ja liiketoiminta-seminaarikurssi III Teollisuusyrityksen taloushallinnon tietojärjestelmät III Yrityspeli III Riskienhallinta ja vakuuttaminen teollisuusyrityksessä IV Suomen teollisuuden klusterit II Teollisoikeudet liiketoiminnan tukena IV Toimintolaskennan erityiskysymyksiä III Tilinpäätössuunnittelu III Tilintarkastus I III Tuottavuus teollisuusyrityksessä III Investointilaskelmat IV Markkinoinnin suunnittelu ja päätöksenteko II Liiketoimintasuhteet ja -verkostot III Markkinointitutkimus III Laatujohtamisen peruskurssi II Yritysturvallisuus II Ergonomia ja työhygienia II Oman yrityksen perustaminen III Liiketoimintasuunnitelman laatiminen III Yrittäjyys ja talouselämä II Sähköinen liiketoiminta IV Projektihallinto III 1, Konsernitilinpäätös ja kv. tilinpäätösstandardit III Tilinpäätösanalyysi III Yritystutkimuksen erityiskysymyksiä III Ympäristölaskentatoimi III Strateginen laskentatoimi III High Technology Marketing / tai III/IV High Technology Marketing, Literature Exam III/IV International Marketing Management Strategies IV Informaatioaikakauden taloustiede III Yksityisoikeuden perusteet II Yhtiöoikeus I II Vero-oikeus I III Organisaatiokäyttäytymisen perusteet II Leadership III Ihmisten ja työyhteisön johtamisen perusteet II Rahoituksen perusteet III 4 Syventävien opintojen ylimääräiset opintojaksot voidaan myös sijoittaa aineopintoihin. Aineopintoihin voidaan sisällyttää myös teknillisten aineopintojen minimimäärän ylittävä osa, max. 10 ov, mahdollinen pakollisen harjoittelun (6 ov) ylimenevä osa, max. 4 ov ja Kuntoliikunta 0,5 ov sekä kielten pakollisen 4 ov:n ylimenevä osa, max.12 ov. Kielet yhteensä max. 16 ov. Syventävät opinnot 40 ov Pakolliset 21 ov vsk ov Tuotantotalouden osaston diplomityöseminaari IV 1 Diplomityö 20

133 Tuotantotalous 133 Seuraavasta vaihtoehtoisten opintojaksojen luettelosta valitaan vähintään 19 ov. Vaihtoehtoiset vsk ov Strateginen johtaminen yrityksessä III Tuote- ja teknologiastrategia: innovaatiojohtamisen IV 4 jatkokurssi Teknologian johtamisen menetelmät IV Kustannuslaskennan erityiskysymyksiä IV Teollisuusyrityksen laskentatoimen seminaari IV Suorituskyvyn analysointijärjestelmät IV Suorituskyvyn analysointijärjestelmän implementointi IV Tuottavuuden johtaminen IV Investointihankkeet IV Globaali metsäteollisuus III Päätöksenteon tukisysteemit tuotantotaloudessa IV Tuotannon- ja materiaalinohjaus III Yrityksen kehittäminen IV Tuotetiedon hallinta IV 4 2 Teollisuusyritysten kansainvälisten toimintojen opintosuunta Aineopinnot Pakolliset 12 ov vsk ov Markkinoinnin suunnittelu ja päätöksenteko II Markkinointitutkimus III Export Marketing II Kieliopinnot III 3 Lisäksi aineopintoihin valitaan seuraavasta vaihtoehtoisten opintojaksojen luettelosta opintojaksoja niin paljon, että aineopintojen kokonaisopintoviikkomäärä tulee täyteen. Vaihtoehtoiset vsk ov Tietoliikenne- ja liiketoimintaseminaari -kurssi III Ideasta tuotteeksi: innovaatiojohtamisen perusteet II Yrityspeli III Suomen teollisuuden klusterit II Teollisoikeudet liiketoiminnan tukena IV Investointilaskelmat IV Investointihankkeet IV Liiketoimintasuhteet ja -verkostot III Euroopan integraatio III Venäjän yhteiskunta ja talous II Venäjän kaupan perusteet II Laatujohtamisen peruskurssi II Yritysturvallisuus II Ergonomia ja työhygienia II Oman yrityksen perustaminen III Liiketoimintasuunnitelman laatiminen III Yrittäjyys ja talouselämä II Projektihallinto III 1, Kieliopinnot III Tilinpäätösanalyysi IV Yritystutkimuksen erityiskysymyksiä III Strateginen laskentatoimi III Kansainvälinen talous II Informaatioaikakauden taloustiede II Yksityisoikeuden perusteet II Yhtiöoikeus I II Markkinaoikeus III Organisaatiokäyttäytymisen perusteet II 3

134 134 Tuotantotalous Leadership III Ihmisten ja työyhteisön johtamisen perusteet II Kansainvälinen ostotoiminta I 4 Syventävien aineiden ylimääräiset opintojaksot voidaan myös sijoittaa aineopintoihin. Aineopintoihin voidaan sisällyttää myös teknillisten aineopintojen minimimäärän ylittävä osa, max. 10 ov, mahdollinen pakollisen harjoittelun (6 ov) ylimenevä osa, max. 4 ov ja Kuntoliikunta 0,5 ov sekä kielten pakollisen 7 ov ylimenevä osa, max. 11 ov. Kielet yhteensä max. 18 ov. Syventävät opinnot 40 ov Pakolliset 28 ov vsk ov Markkinointitutkimuksen jatkokurssi III International Business Methods IV Tuotantotalouden osaston diplomityöseminaari IV 1 Diplomityö 20 Seuraavasta vaihtoehtoisten opintojaksojen luettelosta valitaan vähintään 12 ov. Vaihtoehtoiset vsk ov Strateginen johtaminen yrityksessä III Tuote- ja teknologiastrategia: innovaatiojohtamisen jatkokurssi IV Globaali metsäteollisuus III Päätöksenteon tukisysteemit tuotantotaloudessa IV Business Forecasting III Osto- ja kulutuskäyttäytyminen III Doing Business in Transitional Economies IV The Transformation of the Business Management in Russia IV The Economies of North-West Russia and the Baltic States IV Euroopan Unionin itälaajeneminen ja pohjoinen ulottuvuus III Yrityksen kehittäminen IV Sales Management and Personal Selling III High Technology Marketing / tai III/IV High Technology Marketing, Literature Exam III/IV Integrated Marketing Communication III International Marketing Management Strategies IV Internationalization of the Firm III International Distribution Strategies III 2 3 Logistiikan opintosuunta Aineopinnot Pakolliset 14 ov vsk ov Toimitusketjun hallinta III Tuotannon- ja materiaalinohjaus III Logistiikan johtaminen III Hankintatoimen perusteet II 4 Lisäksi aineopintoihin valitaan seuraavasta vaihtoehtoisten opintojaksojen luettelosta opintojaksoja niin paljon, että aineopintojen kokonaisopintoviikkomäärä tulee täyteen. Vaihtoehtoiset vsk ov Tuotantoelämän tilastomatematiikka III Diskreetti optimointi III/IV Tietoliikenne ja liiketoiminta -seminaarikurssi III Teollisuusyrityksen taloushallinnon tietojärjestelmät III Ideasta tuotteeksi: innovaatiojohtamisen perusteet II Johdon laskentatoimen jatkokurssi II Toimintolaskennan erityiskysymyksiä III Investointilaskelmat IV 3

135 Tuotantotalous Globaali metsäteollisuus III Liiketoimintasuhteet ja verkostot III Markkinointitutkimus III Laatujohtamisen peruskurssi II Yritysturvallisuus II Ergonomia ja työhygienia II Meluntorjunta III Oman yrityksen perustaminen III Liiketoimintasuunnitelman laatiminen III Yrityksen kehittäminen IV Tuotetiedon hallinta IV Ympäristölaskentatoimi III International Marketing Management Strategies IV Export Marketing II International Distribution Strategies IV Yksityisoikeuden perusteet II Markkinaoikeus III Organisaatiokäyttäytymisen perusteet II Ihmisten ja työyhteisön johtamisen perusteet II Kansainvälinen ostotoiminta II Benchmarking ja suoritusten mittaus ostotoiminnassa III Hankintatoimen analyysit ja menetelmät III 3 Syventävien aineiden ylimääräiset opintojaksot voidaan myös sijoittaa aineopintoihin. Aineopintoihin voidaan sisällyttää myös teknillisten aineopintojen minimimäärän ylittävä osa, max. 10 ov, mahdollinen pakollisen harjoittelun (6 ov) ylimenevä osa, max. 4 ov ja Kuntoliikunta 0,5 ov sekä kielten pakollisen 4 ov:n ylimenevä osa, max. 8 ov. Kielet yhteensä max. 12 ov. Syventävät opinnot 40 ov Pakolliset 34 ov vsk ov Logistiikan erikoistyö IV Päätöksenteko toimitusketjussa IV Tuotannon ja logistiikan strateginen kehittäminen IV Tuotantotalouden osaston diplomityöseminaari IV 1 Diplomityö 20 Seuraavasta vaihtoehtoisten opintojaksojen luettelosta valitaan vähintään 6 ov. Vaihtoehtoiset Vsk ov Laatujohtamisen erikoistyö IV Turvallisuusjohtaminen IV Turvallisuusjohtamisen erikoistyö IV Yrityksen strategiat ja hankintatoimi IV Ulkoisten resurssien hallinta IV 3 4 Tietojohtamisen opintosuunta Tutkinnon perusrakenne: Perusopinnot 23,5 ov Aineopinnot: 100,5 ov (min.) Teknilliset aineopinnot (min. 30 ov) Opintosuunnan aineopinnot Opintosuunnan syventävät opinnot 40 ov (min.) Vapaasti valittavat opinnot 10 ov Harjoittelu 6 ov Opinnot yhteensä 180 ov (min.)

136 136 Tuotantotalous Vapaasti valittavat opinnot voivat olla mitä tahansa yliopistotasoisia opintoja, joiden sisältö ei saa kuitenkaan olla osittainkaan sama kuin LTKK:ssa suoritettujen opintojen. Ulkomaisessa tai toisessa kotimaisessa yliopistossa suoritetut opinnot tai opintokokonaisuudet anotaan tutkintoon. Lisäksi LTKK:ssa tai muissa yliopistoissa voidaan suorittaa vapaaehtoisia opintojaksoja, joita ei lasketa mukaan todistuksen keskiarvoon. Perusopinnot 23,5 ov Matematiikka A I Matematiikka L } vaihtoehtoiset opintojaksot I Diskreetit mallit ja menetelmät I Johdatus tuotantotalouden opiskeluun I Henkilökohtainen tietojenkäsittely I Johdatus tietojenkäsittelyyn I Kieliopinnot Puheviestintä II Kirjallinen viestintä II 1, Kirjallinen viestintä sähköpostissa } vaihtoehtoiset opintojaksot II 1, Luonnontieteet tietoyhteiskunnassa I 4 Yhteensä 23,5 ov vsk Ov Teknilliset aineopinnot ov Tietojohtamisen opiskelijat valitsevat teknillisiksi opinnoiksi tämän oppaan tietotekniikan opintojaksoryhmän. Opinnot on esitelty muiden tutan teknillisten opintojaksoryhmien yhteydessä. Opintosuunnan aineopinnot 60,5 70,5 ov Pakolliset 56 ov vsk ov Y Tietoyhteiskunta: kehittyminen ja nykytila I Y Informaatioaikakauden taloustiede II Y Tietojohtamisen perusteet I Y Virtuaaliorganisaatiot ja niiden johtaminen III Y Kansantalous, makroteoria I Y Ideasta tuotteeksi: innovaatiojohtamisen perusteet II Y Liiketoimintasuhteet ja -verkostot III Y Teollisuusyrityksen arvoverkot III Tilastomatematiikan perusteet II Tietokonepohjaisen teknisen suunnittelun dokumentointi I I Teollisuustalouden perusteet I Kaupallishallinnollinen tietojenkäsittely ja III 3 systeemisuunnittelu Yrityssuunnittelu III Johdon laskentatoimen peruskurssi II Y Markkinoinnin peruskurssi II Logistiikan peruskurssi II Kirjanpidon peruskurssi II 3 Y: yhteiset pakolliset opinnot tutan, titen ja katin opiskelijoille

137 Tuotantotalous 137 Lisäksi aineopintoihin valitaan seuraavasta vaihtoehtoisten opintojaksojen luettelosta opintojaksoja siten, että aineopintojen kokonaisopintoviikkomäärä 100,5 ov täyttyy. Vaihtoehtoiset 0-15 vsk ov Tietoliikenne- ja liiketoiminta-seminaarikurssi III Projektityöskentely III/IV Ohjelmistotuotannon kontekstien hallinta III Strateginen johtaminen yrityksessä III Teollisuusyrityksen taloushallinnon tietojärjestelmät III Riskienhallinta ja vakuuttaminen teollisuusyrityksessä IV Toimintolaskennan erityiskysymyksiä III Investointilaskelmat IV Toimitusketjun hallinta III Tuotannon ja materiaalinohjaus III Laatujohtamisen peruskurssi III Oman yrityksen perustaminen III Liiketoimintasuunnitelman laatiminen III Yrityksen kehittäminen IV Yrittäjyys ja talouselämä II Informaatio- ja teknologiaoikeus III Osaamisen johtaminen III Strategiset allianssit ja yritysyhteistyö III Tietopääoman mittaaminen ja aineettoman varallisuuden IV 4 hallinta Sosiaalinen pääoma ja luottamus III Tietojohtaminen, innovaatiot ja kansallinen kilpailukyky III 4 Syventävien opintojen ylimääräiset opintojaksot voidaan myös sijoittaa aineopintoihin. Aineopintoihin voidaan sisällyttää myös teknillisten aineopintojen minimimäärän ylittävä osa, max 10 ov, mahdollinen pakollisen harjoittelun (6 ov) ylimenevä osa, max. 4 ov ja Kuntoliikunta 0,5 ov sekä kielten pakollisen 4 ov:n ylimenevä osa, max.12 ov. Kielet yhteensä max. 16 ov. Syventävät opinnot 40 ov Pakolliset 37 ov vsk ov Tietojohtaminen ja tuotekehitys IV Tuotetiedon hallinta IV Y Sähköinen liiketoiminta IV Liiketoimintaprosessien tiedonhallinta IV Tuotantotalouden osaston diplomityöseminaari IV 1 Diplomityö 20 Seuraavasta vaihtoehtoisten opintojaksojen luettelosta valitaan vähintään 3 ov. Vaihtoehtoiset vsk ov Tuote- ja teknologiastrategia: IV 4 Innovaatiojohtamisen jatkokurssi Teknologian johtamisen menetelmät IV Päätöksenteon tukisysteemit tuotantotaloudessa IV Suorituskyvyn analysointijärjestelmät IV 2 Tuotantotalouden koulutusohjelman vapaasti valittavat opinnot ja harjoittelu Tutkintoon sisältyy kaikissa opintosuunnissa lisäksi vapaasti valittavia opintoja 10 ov sekä harjoittelua 6-10 ov.

138 138 Tuotantotalous Tuotantotalouden koulutusohjelman erikoistumisopinnot Teknologiayrittäjyyden erikoistumisopinnot Pakolliset opintojaksot 20 ov (ryhmälle I) Aineopinnot 17 ov Ryhmä 1 Ryhmä 2 ov * Tuotantotalouden perusteet I Teollisuustalouden perusteet - I Ideasta tuotteeksi: innovaatiojohtamisen I II 3 perusteet Teollisoikeudet liiketoiminnan tukena II IV Liiketoimintasuhteet ja verkostot I III-IV Oman yrityksen perustaminen II III Liiketoimintasuunnitelman laatiminen II III 2 *)Teknologiayrittäjyyden -valinnassa sisääntulleille opiskelijoille; korvaa opintojakson Syventävät opinnot 3 ov Ryhmä 1 Ryhmä 2 ov Yrityksen kehittäminen III IV 3 Suositeltu opintovuosi: Ryhmä 1: teknologiayrittäjyyden valinnassa hyväksytyille opiskelijoille Ryhmä 2: muille teknologiayrittäjyyden opinnoista kiinnostuneille Koulutusohjelman bachelor-tutkintoa vastaava opintokokonaisuus Opintokokonaisuus on vähintään 120 opintoviikkoa, joka muodostuu seuraavasti: Perusopinnot Pakolliset aineopinnot (yhteiset ja opintosuunnan) Pakolliset teknilliset aineopinnot (30 ov) Lisäksi vaihtoehtoisia aineopintoja, kieli- ja viestintäopintoja tai harjoittelu (6-10 ov), jotta B.Sc. kokonaisuuden laajuus väh. 120 ov täyttyy. Opintokokonaisuuteen on kuuluttava opintosuunnasta yksi laajahko kurssi, johon liittyy laajahko kirjallinen harjoitustyö. Tällaisia opintojaksoja ovat seuraavat: Teollisuustalouden opintosuunta: Tuote- ja teknologiastrategia: innovaatiojohtamisen jatkokurssi Tuottavuuden johtaminen Päätöksenteon tukisysteemit tuotantotaloudessa Logistiikan opintosuunta: Logistiikan erikoistyö Laatujohtamisen erikoistyö Turvallisuusjohtaminen Teollisuusyritysten kansainvälisten toimintojen opintosuunta: Markkinointitutkimuksen jatkokurssi International Business Methods Tietojohtamisen opintosuunta: Tietojohtaminen ja tuotekehitys Sähköinen liiketoiminta Aiempien tutkintojen hyväksilukeminen Aiemman tutkinnon hyväksilukeminen edellyttää aina opiskelijan kirjallista anomusta. Anomisesta ja henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) laatimisesta annetaan lisätietoja lukukausien alussa uusien opiskelijoiden infotilaisuuksissa.

139 Tuotantotalous Ammattikorkeakoulu- ja opistoinsinööritutkinnot 1.1 Tuotantotalouden tai logistiikan insinöörit (ns. sama ala) Aiemman tutkinnon perusteella hyväksiluetaan 80 ov. Tämän lisäksi opiskelijalle ei enää hyväksilueta muita opintojaksoja saman insinööritutkinnon perusteella LTKK:n opintosuuntana teollisuustalous, teollisuusyritysten kansainväliset toiminnot tai logistiikka Teollisuustalouden, teollisuusyritysten kansainvälisten toimintojen ja logistiikan opintosuunnan opiskelijoiden on suoritettava Perusopintoja 8 ov: Matematiikka B 5 ov Johdatus tuotantotalouden opiskeluun 1 ov Kieliopintoja*) 2 ov *) tarkemmat tiedot pakollisista kieliopinnoista kielikeskuksen oppaasta Yhteisiä aineopintoja 6 ov: Tilastomatematiikan perusteet 3 ov Lineaarinen optimointi 3 ov Teknilliset aineopinnot 30 ov opinto-oppaan mukaisesti Opintosuunnan aineopinnot Opintosuunnan syventävät opinnot (min. 40 ov) opinto-oppaan mukaisesti Lisäksi vapaasti valittavia opintoja (max. 5 ov) siten, että tutkinnon vähimmäislaajuus 180 ov täyttyy LTKK:n opintosuuntana tietojohtaminen Tietojohtamisen opintosuunnan opiskelijoille laaditaan opintojen alussa henkilökohtainen opintosuunnitelma, josta ilmenee LTKK:ssa suoritettavat opinnot. 1.2 Muut AMK- ja opistoinsinöörit LTKK:n opintosuuntana teollisuustalous, teollisuusyritysten kansainväliset toiminnot tai logistiikka Aiemman tutkinnon perusteella hyväksiluetaan 80 ov, paitsi eräissä erikoistapauksissa. Erikoistapauksena ovat insinööritutkinnot, joihin ei sisälly eräitä DI-tutkinnon olennaisia perusvalmiuksia. Myönnettyjen opintopakettien lisäksi opiskelijalle ei enää myöhemmin hyväksilueta muita opintojaksoja saman insinööritutkinnon perusteella. Suoritettavat opinnot: Perusopintoja 8 ov : Matematiikka B 5 ov Johdatus tuotantotalouden opiskeluun 1 ov Kieliopintoja*) 2 ov *) tarkemmat tiedot pakollisista kieliopinnoista kielikeskuksen oppaasta

140 140 Tuotantotalous Tuotantotalouden yhteisiä aineopintoja 34 ov: Tilastomatematiikan perusteet 3 ov Lineaarinen optimointi 3 ov Kaupallishallinnollinen tietojenkäsittely ja systeemisuunnittelu 3 ov Yrityssuunnittelu 4 ov Johdon laskentatoimen peruskurssi 3 ov Markkinoinnin peruskurssi 4 ov Logistiikan peruskurssi 4 ov Kirjanpidon peruskurssi 3 ov Kansantalous, mikroteoria 3 ov Kansantalous, makroteoria 4 ov Opintosuunnan aineopinnot opinto-oppaan mukaisesti Opintosuunnan syventävät opinnot (min. 40 ov) opinto-oppaan mukaisesti Lisäksi vapaasti valittavia opintoja (max. 10 ov) siten, että tutkinnon vähimmäislaajuus 180 ov täyttyy LTKK:n opintosuuntana tietojohtaminen Tietotekniikan alan insinööritutkinnon suorittaneille hyväksiluetaan 80 ov. Tämän lisäksi opiskelijalle ei enää hyväksilueta muita opintojaksoja saman insinööritutkinnon perusteella. Muiden alojen insinööritutkinnot hyväksiluetaan tapauskohtaisesti, tyypillinen hyväksiluettujen opintojen määrä on noin 60 ov. Tietojohtamisen opintosuunnan opiskelijoille laaditaan opintojen alussa henkilökohtainen opintosuunnitelma, josta ilmenee LTKK:ssa suoritettavat opinnot. 2. Tradenomi- ja merkonomitutkinnot Tradenomi- tai merkonomitutkinnon perusteella hyväksiluetaan tyypillisesti seuraavassa mainitut LTKK:n opintojaksot: ov Teollisuustalouden perusteet Henkilökohtainen tietojenkäsittely Johdatus tietojenkäsittelyyn Johdon laskentatoimen peruskurssi Markkinoinnin peruskurssi Kieliopinnot Puheviestintä Kirjanpidon peruskurssi Yksityisoikeuden perusteet 5 Yhteensä 25 Suositellaan kuitenkin suoritettavaksi CAD-osuus Muut DI-tutkinnon opinnot suoritetaan opinto-oppaan mukaisesti. Opiskelijat, jotka saavat lukea hyväkseen merkonomi- ja tradenomipaketin, eivät voi enää tämän paketin lisäksi hyväksyttää tutkintoonsa aikaisempien opintojensa perusteella muita tuotantotalouden tai liiketalouden alan kursseja.

141 Tuotantotalous 141 Tuotantotalouden osasto Osaston tuottamat opintojaksot Teollisuustalouden laitos Johtaja: Professori Markku Tuominen ov Tuotantotalouden perusteet Teollisuustalouden perusteet Henkilökohtainen tietojenkäsittely Johdatus tietojenkäsittelyyn Kaupallishallinnollinen tietojenkäsittely ja systeemisuunnittelu Strateginen johtaminen yrityksessä Teollisuusyrityksen taloushallinnon tietojärjestelmät Ideasta tuotteeksi: innovaatiojohtamisen perusteet Yrityspeli Yrityssuunnittelu Riskien hallinta ja vakuuttaminen teollisuusyrityksessä Suomen teollisuuden klusterit Tuote- ja teknologiastrategia: innovaatiojohtamisen jatkokurssi Teknologian johtamisen menetelmät Teollisoikeudet liiketoiminnan tukena Johdon laskentatoimen peruskurssi Johdon laskentatoimen jatkokurssi Toimintolaskennan erityiskysymyksiä Kustannuslaskennan erityiskysymyksiä Teollisuusyrityksen laskentatoimen seminaari Suorituskyvyn analysointijärjestelmät Tilinpäätössuunnittelu Suorituskyvyn analysointijärjestelmän implementointi Tilintarkastus I Tuottavuuden johtaminen Tuottavuus teollisuusyrityksessä Investointilaskelmat Investointihankkeet Globaali metsäteollisuus Päätöksenteon tukisysteemit tuotantotaloudessa 6 Kansainvälisten toimintojen ja markkinoinnin laitos Johtaja: Professori Seppo Pitkänen ov Markkinoinnin peruskurssi Markkinoinnin suunnittelu ja päätöksenteko Liiketoimintasuhteet ja -verkostot Markkinointitutkimus Markkinointitutkimuksen jatkokurssi Business Forecasting Euroopan integraatio Osto- ja kulutuskäyttäytyminen International Business Methods Doing Business in Transitional Economies The Transformation of the Business Management in Russia Venäjän yhteiskunta ja talous The Economies of North-West Russia and the Baltic States Venäjän kaupan perusteet Euroopan Unionin itälaajeneminen ja pohjoinen ulottuvuus 3

142 142 Tuotantotalous Logistiikan laitos Johtaja: Professori Timo Pirttilä ov Logistiikan peruskurssi Toimitusketjun hallinta Logistiikan erikoistyö Logistiikan seminaarityö (vain kauppatieteiden opiskelijoille) Päätöksenteko toimitusketjussa Tuotannon- ja materiaalinohjaus Tuotannon ja logistiikan strateginen kehittäminen Logistiikan johtaminen Laatujohtamisen peruskurssi Laatujohtamisen erikoistyö Yritysturvallisuus Ergonomia ja työhygienia Turvallisuusjohtaminen Turvallisuusjohtamisen erikoistyö Meluntorjunta 3 Teollisuustalouden/ Kansainvälisten toimintojen ja markkinoinnin/ Logistiikan laitos ov Johdatus tuotantotalouden opiskeluun Tuotantotalouden osaston diplomityöseminaari 1 Teknologiayrittäjyyden erikoistumisopinnot Johtaja: Professori Ahti Lehtomaa ov Oman yrityksen perustaminen Liiketoimintasuunnitelman laatiminen Yrityksen kehittäminen Yrittäjyys ja talouselämä 3 Tietojohtamisen opinnot Johtaja: Professori Jorma Papinniemi ov Teollisuusyrityksen arvoverkot Tietojohtaminen ja tuotekehitys Tuotetiedon hallinta Sähköinen liiketoiminta Liiketoimintaprosessien tiedonhallinta 4 Tuotantotalouden koulutusohjelmaan sisältyvät kauppatieteiden osaston tuottamat opintojaksot ov Kirjanpidon peruskurssi Konsernitilinpäätös ja kansainväliset tilinpäätösstandardit Tilinpäätösanalyysi Yritystutkimuksen erityiskysymyksiä Ympäristölaskentatoimi Strateginen laskentatoimi Sales Management and Personal Selling High Technology Marketing / tai High Technology Marketing, Literature Exam Integrated Marketing Communication International Marketing Management Strategies Export Marketing International Distribution Strategies Kansantalous, mikroteoria Kansantalous, makroteoria 4

143 Tuotantotalous Kansainvälinen talous Informaatioaikakauden taloustiede Yksityisoikeuden perusteet Yhtiöoikeus I Vero-oikeus I Markkinaoikeus Organisaatiokäyttäytymisen perusteet Leadership Ihmisten ja työyhteisön johtamisen perusteet Hankintatoimen perusteet Kansainvälinen ostotoiminta Hankintatoimen analyysit ja menetelmät Yrityksen strategiat ja hankintatoimi Ulkoisten resurssien hallinta Rahoituksen perusteet 4 Kauppatieteiden osaston tuottamien opintojaksojen kuvaukset löytyvät kauppatieteiden osaston opinto-oppaasta tai osoitteesta

144 144 Tuotantotalous Esitiedot Opiskelijan tulee katsoa kurssikohtaisista kuvauksista, missä muodossa esitieto vaaditaan (kuunneltuna, suoritettuna, suoritettuna ennen tenttiä, suositellaan) JOHDATUS TUOTANTOTALOUDEN OPISKELUUN 1 ov 1. vuosi Introduction to Studying of Industrial Engineering and Management Opettaja Laboratorioinsinööri, DI, ekonomi Hannu Mutikainen Johdattaa tuotantotalouden koulutusohjelman uudet opiskelijat yliopistoopintoihin. Ohjata opiskelijaa suunnittelemaan opintojaan ja seuraamaan opintojensa edistymistä. Koulutusohjelman sisältö. Osaston osaamisalueet. Opintojen ohjaus. Yliopistoopintojen suorittaminen. Opiskelutaidot. Muualla suoritettujen opintojen hyväksyttäminen. Henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) laatiminen. Ryhmätyötaidot. Harjoitus- / seminaarityöt. Käsitekartat. Työharjoittelu. Vaihtoopiskelu ulkomailla. Luentoja 14 h, 1. ja 14 h 2. periodilla. Kurssin loppuseminaari. Ryhmätöitä. Oppimispäiväkirja. Kurssin suoritusvaatimuksena on ryhmätöihin osallistuminen, henkilökohtaisen opintosuunnitelman ja oppimispäiväkirjan tekeminen. Kirjallisuus Oheiskirjallisuutta: Dryden, Gordon - Vos, Jeanette: Oppimisen vallankumous: ohjelma elinikäistä oppimista varten. Prashnig, Barbara: Eläköön erilaisuus oppimisen vallankumous käytännössä, Buod, Feletti: Ongelmalähtöinen oppiminen, Spiik: Tiimityöstä voimaa TUOTANTOTALOUDEN PERUSTEET 3 ov 2. vuosi Basic Course in Industrial Engineering and Management (Teknologiayrittäjyyden opiskelijat, 1. opintovuosi) Opettaja Kirjallisuus Tuntiopettaja, TkT Ali Saravirta Teknisen ja taloudellisen toiminnan välisten riippuvuuksien ymmärtäminen. Opintojakso on tarkoitettu erityisesti niille opiskelijoille jotka eivät kuuntele tuotantotalouden osaston ammattikursseja. Tuotantotalous tieteenä. Yritys ja yhteiskunta. Teknologia yrittäjyys ja innovaatiot. Yritystoiminnan johtaminen: suunnittelu, organisointi ja päätöksenteko. Yrityksen suoritusten ja talouden ohjaus: yrityksen kannattavuus ja toimintaedellytykset, tuotekohtainen kustannus ja kate, prosessien tuottavuus, investointien tuottavuus. Budjetointi ja rahoitus. Markkinoinnin perusteet. T&K ja tuotekehitys. Tehdassuunnittelun ja tuotantotoiminnan perusteet. Tuotannonohjaus ja laatuajattelu. Luentoja 35 h, harjoituksia 21 h, 3. periodi. Kirjallinen tentti. Uusi-Rauva, Erkki & Haverila, Matti & Kouri, Ilkka: Teollisuustalous, 3. painos, Kettunen, Pertti: Yritys ja yhteiskunta. 3. painos, TEOLLISUUSTALOUDEN PERUSTEET 3 ov 1. vuosi Basic Course in Industrial and Technology Management, Industriell och Teknologi Management, Grundkurs, Industriell und Technologie Management, Grunkurs Opettaja Tuntiopettaja, TkT Ali Saravirta Perehdyttää opiskelijat teollisen yrityksen ja sen osaprosessien toimintaperiaatteisiin, erityisesti teknologian johtamisen ja taloudellisen suunnittelun näkökulmasta. Teollisuustalous tieteenä. Teollisen yritystoiminnan rakentuminen: teknologia, yrittäjyys, innovaatiot ja pääoma. Teollinen liikeidea. Johtaminen, organisointi ja päätöksenteko. Yritystoiminnan taloudellinen ohjaus: kannattavuus ja toimintaedellytykset, tuotekohtainen kate, prosessien tuottavuus, budjetointi ja

145 Tuotantotalous 145 Kirjallisuus rahoitus. Tuotannon, markkinoinnin ja tuotekehityksen tehtäväkenttä. Asiakas-, tuote- ja tuotantoprosessien ohjausperiaatteet. Case-harjoituksia käsitekarttoja hyödyntäen. Luentoja 14 h, harjoituksia 14 h, 1. periodi. Luentoja 14 h, harjoituksia 14 h, 2. periodi. Kirjallinen tentti. Uusi-Rauva, Erkki & Haverila, Matti & Kouri, Ilkka: Teollisuustalous, 3. painos, Roos, Yngve: Tuotannonohjauksen yleiskuva, Kettunen, Pertti: Yritys ja yhteiskunta, 3. painos, HENKILÖKOHTAINEN TIETOJENKÄSITTELY 2 ov 1. vuosi Personal Computing Opettaja Lehtori, DI Petri Hautaniemi Tavoite Kurssi perehdyttää henkilökohtaisen tietojenkäsittelyn perusteisiin. Tavoitteena on antaa valmius tietokoneen omatoimiseen käyttöön tyypillisissä henkilökohtaisissa tietojenkäsittelytehtävissä. Valikkotyyppisen CAD-ohjelman käytön perusteet eri tekniikan alojen sovelluskohteissa. Mikrotietokonejärjestelmän perusteet ja Windowskäyttöympäristö. Tekstinkäsittely, taulukkolaskenta, tiedonhallinta ja esitysgrafiikka. Mikrotietokoneen käyttö lähiverkossa, tiedonsiirto ja mikrotietokoneen päätekäyttö. Sähköposti, uutisjärjestelmät, valmiin sovellusohjelman käytön alkeet UNIX-ympäristössä. Ohjattuja harjoituksia 14 h, 1. periodi. Ohjattuja harjoituksia 14 h, 2. periodi. Omatoimista harjoittelua ja harjoitustyöt yht. 52 h, 1. ja 2. periodi. Hyväksytysti suoritetut harjoitukset JOHDATUS TIETOJENKÄSITTELYYN 1 ov 1. vuosi Introduction to Data Processing Opettaja Lehtori, DI Petri Hautaniemi Tavoite Opintojakson tavoitteena on selvittää opiskelijalle tietojenkäsittelyn peruskäsitteet ja soveltamiskohteet yrityksessä sekä tietojenkäsittelyn merkitys osana yrityksen toimintaa. Tietojenkäsittelyn perusteet. Tietojenkäsittely ja sen kehittyminen osana yrityksen toimintaa. Tietokonejärjestelmien rakenteet, käyttömahdollisuudet ja rajoitukset. Tiedonhallinta. Tiedonsiirron peruskäsitteet. Yrityksen tietojärjestelmien rakenne, toiminnot ja tyypit. Tietojärjestelmien kehittäminen. Tietoturva. Luentoja 14 h, 1. periodi. Kirjallinen tentti. Kirjallisuus Luentomoniste. Muu kirjallisuus ilmoitetaan luennoilla KAUPALLISHALLINNOLLINEN TIETOJENKÄSITTELY JA SYSTEEMISUUNNITTELU 3. vuosi Accounting and Business Data Processing and Systems Design 3 ov Opettaja Lehtori, DI Petri Hautaniemi Tavoite Opintojakson tavoitteena on antaa opiskelijalle kuva yrityksen keskeisimmistä tietojärjestelmistä, niiden hyväksikäytöstä ja kehittämisestä yrityksessä. Tietojenkäsittelyn pääalueet yrityksessä. Yrityksen tietohallinto ja sen kehittäminen yrityksessä. Tietotekniikkastrategia. Tietohallinnon organisointi. Yrityksen eri toimintojen (tuotanto, talous- ja henkilöstöhallinto, markkinointi) tyypillisiä tietojärjestelmiä. Toimistojärjestelmät. Tietojärjestelmän hankinta. Atktoiminnan varmistaminen ja sisäinen kontrolli. Systeemisuunnittelu: tietojärjestelmäsuunnittelun lähtökohta, sisällön suunnittelu, kuvaustekniikat,

146 146 Tuotantotalous Esitiedot Kirjallisuus systeemityö. Luentoja 14 h, harjoituksia 12 h, 3. periodi. Luentoja 14 h, harjoituksia 12 h, 4. periodi. Arvosana muodostuu tentin, harjoitusten, seminaarityön ja harjoitustyön perusteella Johdon laskentatoimen peruskurssi ja Kirjanpidon peruskurssi, Markkinoinnin peruskurssi ja Logistiikan peruskurssi suoritettuna ennen tenttiä. Ruohonen, Mikko J., Salmela, Hannu: Yrityksen tietohallinto, artikkelikokoelma STRATEGINEN JOHTAMINEN YRITYKSESSÄ 3 ov 3. vuosi Strategic Management in an Enterprise Opettaja Professori, TkT Tuomo Kässi Perehdyttää strategiseen suunnitteluun, erityisesti teollisuusyrityksen liiketoiminnan näkökulmasta. Antaa yleiskuva yrityksen strategisesta johtamisesta ja siinä käytetyistä lähestymistavoista ja välineistä. Teollisuuden toimialan rakenteen analysointi ja kehitysnäkymien ennakointi. Teollisuuden klusterit yrityksen toimintaympäristönä. Valmistautuminen yrityksen markkinoiden ja muun toimintaympäristön muutoksiin. Ympäristön ajavat voimat. Yrityksen kilpailustrategioiden perustyypit. Kilpailuetujen lähteet. Yritysstrategian kehittäminen yrityksen ydinkompetenssien pohjalta. Yrityksen strategian johtaminen markkinanäkymien ja yrityksen sisäisten vahvuuksien pohjalta. Muut strategisen analyysin välineet. Konsernin ja liiketoimintayksiköiden suhde. Uusi teknologia strategian ohjaajana. Uusi liiketoiminta. Yritysten verkottuminen. Strategiaprosessiin liittyviä erityiskysymyksiä. Luentoja 21 h, 3. periodi. Harjoituksia 7 h, 4. periodi. Harjoituksissa palautettava sovittu määrä case-harjoituksia. Tentissä vaaditaan myös osittain materiaalia, jota ei ehditä luennoilla käsitellä. Esitiedot Ideasta tuotteeksi: innovaatiojohtamisen perusteet ja Yrityssuunnittelu. Kirjallisuus Johnson, Gerry - Scholes, Kevan: Exploring Corporate Strategy, Prentice Hall, Fifth ed., London Lares-Mankki, Laura: Strategiatyön perusteet, LTKK, TUTA, moniste nro 27, Lappeenranta Luennolla ilmoitettava materiaali. Luennolla käytetty materiaali TEOLLISUUSYRITYKSEN TALOUSHALLINNON TIETOJÄRJESTELMÄT 3. vuosi Accounting Information Systems in Industrial Enterprises 3 ov Opettaja Lehtori, DI Petri Hautaniemi Opintojakson tavoitteena on tutustua taloushallinnon sovelluksiin sekä perehtyä käytännönläheisin tehtävin taloushallinnon eri osa-alueisiin taulukkolaskentaohjelmaa hyväksikäyttäen. Tutustuminen toiminnanohjausjärjestelmän (SAP R/3) taloushallintamoduuliin sekä taloushallinnon erillissovelluksiin. Taulukkolaskennalla tehtävät harjoitustehtävät kustannuslaskennassa, investointilaskennassa, budjetoinnissa, tilinpäätösanalyysissä, palkkalaskennassa ja rahoitukseen liittyvissä laskelmissa. Luentoja 14 h, harjoituksia 6 h, 2. periodi. Harjoituksia 21 h, periodi. Harjoitustyöt periodi. Kirjallinen tentti. Esitiedot Henkilökohtainen tietojenkäsittely, Johdon laskentatoimen peruskurssi, Kirjanpidon peruskurssi. Kirjallisuus Kirjallisuuspaketti.

147 Tuotantotalous IDEASTA TUOTTEEKSI: Innovaatiojohtamisen perusteet 2. vuosi Product Innovation Management (Teknologiayrittäjyyden opiskelijat, 1. opintovuosi) 3 ov Opettaja Professori, TkT Tuomo Kässi Kurssin tavoitteena on kannustaa teknologisen perustietämyksen / tuoteidean omaavia opiskelijoita innovatiivisuuteen ja kriittiseen ajatteluun sekä oivaltamaan asiakaslähtöisen tuotekehityksen merkitys ja haasteet. Tuotekehitystä tarkastellaan ideanomistajan, yrityksen kilpailukyvyn ja tuotteittamisprosessin näkökulmasta. Teollisen innovaation kenttä. Uuden teknologian soveltaminen tuotteissa ja prosesseissa. Tuotekehitys ja kannattava yritys. Innovaatioprosessin johtaminen. Tuotestrategia ja tuoteohjelma. Tuoteideasta liikeideaksi. Tuotekehityksen riskienhallinta ja rahoitus. Tuotteistamisprosessi. Tuoteominaisuuksien määrittely. Tuotteen kustannus- ja arvolaskelmat, elinkaari- ja vaikuttavuusanalyysit. Tuotekehitysprojektin suunnittelu, organisointi ja ohjaus. Projektisuunnitelma. Tuotehyväksyntä, teollisoikeudellinen suojaus, tuote- ja ympäristövastuu. Luentoja ja case-harjoituksia 28 h, 3. periodi. Seminaareja 14 h, 4. periodi. Harjoitustyö periodi. Harjoitustyö ja kirjallinen tentti. Esitiedot Tuotantotalouden perusteet tai Teollisuustalouden perusteet suoritettuna. Kirjallisuus Jaakkola, Juhani & Tunkelo, Eino: Tuotekehitys - ideoista markkinoille, Ulrich, Karl T. & Eppinger, Steven D.: Product Design and Development, McGraw-Hill, 1995 (soveltuvin osin). Artikkelikokoelma ja luentomateriaali YRITYSPELI 2 ov 3. vuosi Management Game, Företagsspelet Opettaja Esitiedot Kirjallisuus Lehtori, KTM Osmo Hauta-aho Antaa opiskelijalle kuva yritystoiminnan eri osa-alueilla tehtyjen päätösten vaikutuksesta yrityksen taloudelliseen menestymiseen markkinoilla. Yrityspeli käydään kilpailuna, jossa yritykset (= opiskelijaryhmät) kilpailevat keskenään samoilla markkinoilla ennalta määrittämättömän ajan. Kullekin tilikaudelle on tehtävä päätöksiä koskien mm. tuotteiden hinnoittelua, markkinointipanostusta, raaka-aineostoja, valmistusmääriä, kunnossapitoa, menetelmien kehittämistä, investointeja ja niiden rahoitusta. Peli tapahtuu internetin kautta. Luennot ja harjoitukset 28 h, periodi. Tilannekatsaus pelin aikana. Alku- ja loppuraportin laatiminen. Osallistuminen tilannekatsaukseen ja raportointitilaisuuksiin. Kurssin arvosana muodostuu yrityspelissä menestymisestä sekä raporttien tasokkuudesta Yrityssuunnittelu tai Yrityksen talouden johtaminen kuunneltuna ennen kurssille osallistumista. Luennoilla jaettava materiaali YRITYSSUUNNITTELU 4 ov 3. vuosi Corporate Planning, Företagsplanering Opettaja Lehtori, KTM Osmo Hauta-aho Perehdyttää opiskelija yrityssuunnittelun kokonaisuuteen ja sisältöön, strategiseen ajatteluun ja johtamiseen.

148 148 Tuotantotalous Yrityssuunnittelu yrityksen johtamisessa. Yrityssuunnittelun käsite ja ominaispiirteet. Yrityssuunnittelun tasot. Yrityssuunnittelun komponentit: Analyysit, strategiat, toimeenpano, seuranta, strategia-ajattelu ja sen koulukunnat. Budjetointi. Mallit yrityssuunnittelussa. Organisaatiorakenteet ja henkilöstövoimavarojen johtaminen. Yritysjärjestelyt, - kaupat, -saneeraus ja yrityksen arvonmääritys. Tavoitteellinen johtaminen. Luentoja 21 h, 1. periodi ja 21 h, 2. periodi. Caseharjoitukset 28 h, periodi. Hyväksytysti suoritetut case-työt ja kirjallinen tentti. Esitiedot Tuotantotalouden osaston opiskelijoille Kirjanpidon peruskurssi ja Johdon laskentatoimen peruskurssi suoritettuna ennen tenttiä. Muiden osastojen opiskelijoille Tuotantotalouden perusteet suoritettuna ennen tenttiä. Em. opintojaksot tulee olla kuitenkin kuunneltuina ennen kurssille ilmoittautumista. Kirjallisuus Luentomoniste. Kamensky, Mika: Strateginen johtaminen, Kauppakaari Artikkelikokoelma alan kansainvälisistä julkaisuista (n. 200 s) RISKIEN HALLINTA JA VAKUUTTAMINEN TEOLLISUUSYRITYKSESSÄ 4. vuosi Risk Management and Insuring in Industrial Company 3 ov Opettajat Professori, TkT Markku Tuominen Tuntiopettajat N.N. Opintojakson tavoitteena on antaa mahdollisimman laaja-alaiset perustiedot riskeistä ja niiden hallinnasta. Riskien hallinnan perusteet. Riskien hallinta liikkeenjohdon työvälineenä. Tietoriskien hallinta. Kuljetustoimintojen riskit. Teknisten järjestelmien riskianalyysi. Tuotevastuu. Riskien hallinta ja yrityksen vakuutukset. Riskien hallinta ja verotus. Vakuutustoimiala. Luentoja 16 h. Toteutetaan intensiivikurssina kevätlukukaudella. Luentoihin, opetusmonisteisiin ja kirjallisuuteen perustuva tentti. Kirjallisuus Luotonen, Eero: Risk Management and Insurances: basic concepts. Painatuskeskus, Hki, Myllymäki, Tapani: Vakuutustalous. Suomen vakuutusalan koulutus ja kustannus Suominen, Arto: Yritysten riskienhallintakäyttäytyminen ja vakuutuspolitiikka liikkeenjohdon toiminnan osana, ss TuKK Kuusela, Hannu & Ollikainen, Reijo (toim.): Riskit ja riskienhallinta. Tampere University Press Luennoilla jaettava aineisto SUOMEN TEOLLISUUDEN KLUSTERIT 4 ov 2. vuosi The Finnish Industrial Clusters Opettaja Professori, TkT Tuomo Kässi Perehdyttää opiskelija Suomen teollisuuden vahvoihin osaamis- ja teknologiakeskittymiin. Taustalla on eri kirjoittajien esittämiä ajatuksia teollisista osaamiskeskittymistä ja klustereista. Tavoitteena on analysoida kehitystä, selvittää nykyinen tilanne ja antaa edellytyksiä tulevan kehityksen arviointiin. Ymmärtää kansallisen teollisuus- ja teknologiapolitiikan lähtökohdat. Nähdä klusterit yhtenä viitekehikkona koulutus-, tutkimuspolitiikassa sekä alueellisessa kehittämisessä kansallisen politiikan kentässä uudessa avoimessa kansainvälisessä ympäristössä. Lähtökohtana on teollisuuden kehitys pitkällä aikavälillä, sen kehitys ja ryhmittyminen teknologian osaamisryppäisiin. Perehtyminen tapahtuu pääasiassa suhteellisen uuden Suomessa tehdyn tutkimuksen perusteella, joka koskee monipuolisesti teollisia klustereita. Kirjat sisältävät analyysejä

149 Tuotantotalous 149 kehityksestä yritys- ja klusteritasolla sekä arvioita tulevasta kehityksestä. Samalla perehdytään niihin sovelluskohteisiin, joissa klusterianalyysiä on käytetty suunnittelun analyysin työkaluna yrityksissä ja hallinnossa sekä hallinnon päätöksenteon viitekehikkona julkisessa hallinnossa. Menetelmällisenä taustana ovat klusterianalyysin menetelmät, olettamukset ja suoritustapa sekä niihin liittyvät johtopäätökset koskien teollisuuden kilpailukykyä ja kehityspotentiaaleja. Kurssia ei luennoida lukuvuonna Kurssi voidaan suorittaa kirjallisena tenttinä. Kirjallinen tentti. Esitiedot Suositellaan Tuote- ja teknologiastrategia: innovaatiojohtamisen jatkokurssi ja Strateginen johtaminen yrityksessä. Kirjallisuus Pakolliset: 1. Hernesniemi, Hannu, Markku Lammi, Pekka Ylä-Anttila: Kansallinen kilpailukyky ja teollinen tulevaisuus, ETLA B Sarja 105, SITRA 145, Taloustieto Oy, Helsinki Hernesniemi, Hannu et al.: Suomen avainklusterit ja niiden tulevaisuus. Tuotanto, työllisyys ja osaaminen. ESR-julkaisut sarja, Ennakointeja, arviointeja, selvityksiä 88/01,Työministeriö, Edita Oyj, Helsinki, 2001 ja myös sivulla 3. Pajarinen, Mika, Pekka Ylä-Anttila: Maat kilpailevat investoinneista teknologia vetää sijoituksia Suomeen, ETLA Sarja B 173, Taloustieto Oy, Helsinki, Vaihtoehtoisesti joko Metsä- ja metalliklusterit 4. Lammi Markku, Metsäklusteri Suomen taloudessa, ETLA Sarja B 161, Taloustieto Oy, Helsinki, Leiponen, Aija: Malmista metalliksi maailmalle. Perusmetalliklusterin kilpailukyky. ETLA Sarja B 98, SITRA 139, Taloustieto Oy, Helsinki, Kässi, Tuomo: Engineering-ala Suomessa toimialasta klusteriksi?, ETLA Sarja B 122, SITRA 151, Taloustieto Oy, Helsinki, 1996 tai Energiaklusteri 7. Hernesniemi, Hannu, Esa Viitamo: Suomen energiaklusterin kilpailuetu, ETLA Sarja B, Taloustieto Oy, Helsinki, 1999 tai ITC-klusteri 8. Paija, Laura (ed.): Finnish ITC cluster in the digital economy. ETLA, Taloustieto Oy, Jyrki Ali-Yrkkö: Nokia s Network Gaining Competitiveness from Cooperation, ETLA, Taloustieto Oy, Helsinki, Jyrki Ali-Yrkkö, Raine Hermans: Nokia Suomen innovaatiojärjestelmässä, ETLA, Keskusteluaihe numero 799, Helsinki Muu mahdollinen erikseen sovittu vaihtoehtoinen kirjallisuus TUOTE- JA TEKNOLOGIASTRATEGIA: Innovaatiojohtamisen jatkokurssi 4. vuosi Product and Technology Strategy 4 ov Opettaja Professori, TkT Tuomo Kässi Perehdyttää tuotteiden, innovaatioiden ja teknologian johtamiseen yrityksessä. Antaa ymmärrystä työkaluista ja viitekehikoista, joita voidaan käyttää tuotteita, innovaatioita ja teknologiaa koskevien kysymysten analysointiin ja johtamiseen. Luoda yhteys teknologian ja liiketoiminnan johtamisen välille. Teknologian ja strategian integrointi. Tuoterakenteen kehittäminen. Teknologinen tieto, osaaminen ja niiden kehittäminen. Teknologiaa määrittävät yhteydet: teknologian kehitys, teollinen ympäristö, organisatorinen ympäristö, yrityksen sisäiset toimenpiteet, resurssien määrä ja ajoitus. Innovaatiokapasiteetin hyödyntäminen yhteyksissä markkinoihin ja yrityskumppaneihin. Innovaatiostrategian toimeenpano: yrityksen innovatiivisuuden kehittäminen, sisäiset ja ulkoiset kehityshankkeet. Teknologiastrategian kehittäminen:

150 150 Tuotantotalous kehitysstrategian luominen ja toimeenpano. Luentoja 14 h, harjoituksia 14 h, 1. periodi. Luentoja 14 h, harjoituksia 14 h, 2. periodi. Projektityö 60 h, 1., 2. ja 3. periodi. Seminaareja 14 h, 3. periodi. Projektityö ja kirjallinen tentti. Esitiedot Ideasta tuotteeksi: innovaatiojohtamisen perusteet ja Yrityssuunnittelu. Kirjallisuus Tidd, Joe - Bessant, John - Pavitt, Keith, Managing Innovation: Integrating Technological, Market and Organizational Change. John Wiley & Sons, England, 1998 tai uudempi. Burgelman, Robert A., Modesto, A. Maidique, Steven C. Wheelwright, Strategic Management of Technology and Innovation, McGraw-Hill/Irwin, USA, Muu kirjallisuus ilmoitetaan luentojen yhteydessä. Luennoilla käytetty materiaali TEKNOLOGIAN JOHTAMISEN MENETELMÄT 3 ov 4. vuosi Methods of Technology Management Opettajat Professori, TkT Markku Tuominen Yliassistentti N.N. Perehdyttää opiskelija teknologian johtamiseen ja erityisesti siinä käytettäviin menetelmiin. Teknologian johtaminen. Teknologian arviointi. Teknologian ennustaminen. Niissä käytettävät menetelmät. Erityisesti asiantuntija-arvioiden käyttö. T&K projektin valinta ja vaikutusten arviointi. QFD-menetelmä. Need assessment - työkalut. Johdantoluento 4 h, 3. periodi. Harjoituksia 3. periodilla. Arvosana muodostuu kirjallisen tentin ja harjoitustöiden perusteella. Hyödyllinen Tuote- ja teknologiastrategia: innovaatiojohtamisen jatkokurssi. esitieto Kirjallisuus Kärkkäinen, Hannu et al.: Asiakastarpeista tuotteiksi: kehitystoiminnan työvälineet. MET, LTKK, TEKES, 1995 tai uudempi painos. Porter, Alan et al.: Forecasting and Management of Technology, John Wiley & Sons, Muu kirjallisuus ilmoitetaan kurssilla TEOLLISOIKEUDET LIIKETOIMINNAN TUKENA 2 ov 4. vuosi Industrial Property Rights in Business Management (Teknologiayrittäjyyden opiskelijat, 2. opintovuosi) Opettaja Tuntiopettaja, varatuomari Timo Kivi-Koskinen Opintojakso perehdyttää opiskelijan teollisuusoikeuksien eli patentin, hyödyllisyysmallin, mallioikeuden, tavaramerkin ja toiminimen hyödyntämiseen liiketoiminnassa. Opintojaksolla pyritään oppimaan teollisuusoikeuksien hyödyntäminen yritysjohdon apuvälineenä. Näkökulma on keksijän ja yritysjohtajan (ei asiantuntijan, kuten patenttiasiamiehen). Kuvaus eri teollisoikeuksista, niiden eroista ja käyttötarkoituksista. Milloin ja miten teollisoikeuksia pitää hankkia? Miten ne ylläpidetään? Kustannukset ja tarvittavat asiantuntijat. Teollisoikeuksien puolustaminen. Teollisoikeuksien hyväksikäyttö eri alojen erikokoisissa yrityksissä. Painopiste on uusissa teknologialähtöisissä Pk-yrityksissä, joilla on tavoitteena kansainväliset markkinat. Kansalliset lainsäädännön sekä WIPO:n, EPO:n ja EU-sopimusten pääpiirteet. Luentoja 18 h, harjoitustyö 2. periodi. Kirjallinen tentti. Esitiedot Oman tekniikan alueen hallinta kaupallisten mahdollisuuksien ymmärtämisen tasolla. Suositeltavaa olisi tekniikan hallintaan liittyvän perusjuridiikan osaaminen.

151 Tuotantotalous 151 Kirjallisuus Haarmann, Pirkko-Liisa: Immateriaalioikeuden oppikirja. Helsinki, lakimiesliiton kustannus, Tenttiin kuuluvat osat teoksesta ilmoitetaan luentojen alussa. Kivi-Koskinen, Timo: Teollisoikeudet pienen ja keskisuuren yrityksen kilpailukeinona. TEKES / Sitra. Uusin painos JOHDON LASKENTATOIMEN PERUSKURSSI 3 ov 2. vuosi Basic Course in Management Accounting (Muut kuin tuotantotalouden opiskelijat 3. opintovuosi) Opettaja Lehtori, DI Tiina Sinkkonen Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelijat yrityksen johdon laskentatoimen peruskäsitteistöön ja hyväksikäyttöalueisiin. Johdon laskentatoimi yrityksen osa-alueena. Johdon laskentatoimen käsitteet ja tehtävät. Kustannuslaskennan perusteet. Kustannuslaskennan prosessin kulku. Suoritekohtainen laskenta. Analyyttinen tuloslaskenta. Budjetoinnin ja investointilaskennan perusteet. Luentoja 28 h, harjoituksia 14 h, 1. periodi. Harjoituksia 14 h, 2. periodi. Kirjallinen tentti. Esitiedot Suositellaan Teollisuustalouden perusteet tai Tuotantotalouden perusteet suorittamista. Kirjallisuus Neilimo, Kari ja Uusi-Rauva, Erkki: Johdon laskentatoimi, Edita Oyj, Helsinki Uusi-Rauva, Erkki: Tuotekohtaisen kustannuslaskennan kehittäminen modernissa tuotantolaitoksessa, MET, tekninen tiedotus 10/ JOHDON LASKENTATOIMEN JATKOKURSSI 3 ov 2. vuosi Advanced Course in Management Accounting Opettaja Esitiedot Kirjallisuus Lehtori, DI Tiina Sinkkonen Opintojakson tavoitteena on antaa opiskelijoille valmiudet tuottaa yrityksen taloutta koskevaa informaatiota johdon käyttöön sen eri päätöksentekotilanteissa. Strategisen johtamisen haasteet. Yritysjohdon erilaisiin päätöksentekotilanteisiin liittyvät vaihtoehto-, tavoite- ja tarkkailulaskelmat. Teollisuuden kustannuslaskennan kehityssuunnat. Kannattavuustekijöiden vaikutus taloudelliseen lisäarvoon. Toimintolaskennan perusteet. Budjetointi. Luentoja 28 h, 2. periodi. Harjoituksia 21 h, 3. periodi. Kirjallinen tentti Johdon laskentatoimen peruskurssi suoritettuna ennen tenttiä. Järvenpää Marko, Partanen Vesa, Tuomela Tero-Seppo: Moderni taloushallinto Haasteet ja mahdollisuudet, Edita Oyj, Helsinki TOIMINTOLASKENNAN ERITYISKYSYMYKSIÄ 3 ov 3. vuosi Special Issues of Activity-Based Accounting Opettaja Esitiedot Kirjallisuus Lehtori, DI Tiina Sinkkonen Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelijat johdon laskentatoimen työkaluihin, erityisesti toimintolaskentaohjelmistoihin sekä niiden hyväksikäyttöön johdon eri päätöksentekotilanteissa. Käytännön esimerkkejä johdon päätöksenteon tueksi tarvittavista laskelmista sekä niiden työstämistä valmisohjelmiston avulla. Luentoja 28 h ja harjoituksia 14 h, 4. periodi. Kirjallisuustyö, mikroharjoitustyö, kolme case-tehtävää, joiden perusteella loppuarvosana muodostuu. Kurssista ei järjestetä tenttiä. Harjoitustyö Johdon laskentatoimen jatkokurssi suoritettuna. Ilmoitetaan luentojen yhteydessä.

152 152 Tuotantotalous KUSTANNUSLASKENNAN ERITYISKYSYMYKSIÄ 4 ov 4. vuosi Special Issues of Cost Accounting Opettajat Professori, TkL Timo Kärri Opintojakson tavoitteena on syventää osallistujien tietoja teollisuusyrityksen kustannuslaskennan eri alueilta. Teollisuusyrityksen kustannuslaskennan eri osa-alueiden syvällinen läpikäyminen. Kurssin kirjallisuus sisältää aihepiirin ajankohtaisia alueita. Kirjallisuus määritellään erikseen lukuvuosittain. Johdantoluento 6 h, 2. periodi. Omakohtainen perehtyminen kirjallisuuteen. Kirjallinen tentti. Esitiedot Johdon laskentatoimen jatkokurssi ja Investointilaskelmat suoritettuina. Kirjallisuus Kirjallisuus vuonna 2002: Kaplan, Robert S. & Atkinson, Anthony A.: Advanced Management Accounting, third edition TEOLLISUUSYRITYKSEN LASKENTATOIMEN SEMINAARI 4. vuosi Seminar of Management Accounting in Industrial Enterprise Räkningskapsseminar, Seminar für Rechnungswesen 3 ov Opettajat Professori, TkL Timo Kärri Seminaarin tavoitteena on syventää osallistujien tietoja laskentatoimen eri alueilta. Seminaarissa perehdytään yleisimpiin tuotantotalouden parissa käytettyihin tutkimusotteisiin. Seminaari antaa opetusta itsenäisessä työskentelyssä jonkin teoreettisen tai käytännön tutkimusongelman selvittämisessä kirjallisuutta hyväksikäyttäen ja harjaannuttaa osanottajia laatimaan tutkimusraportin, käsittelemään tutkielmansa ryhmässä ja arvioimaan toisten tekemiä raportteja. Seminaariaiheet valitaan ajankohtaisten laskentatointa käsittelevien aiheiden joukosta. Opiskelija tekee sovitusta aiheesta seminaarityön ja esittelee sen seminaarissa ja osallistuu seminaari-istuntoihin sekä opponoi muiden esityksiä. Seminaareja 14 h, 3. periodi. Seminaareja 28 h, 4. periodi. Seminaarityö 3. ja 4. periodi. Osallistuminen 80 %:iin seminaareista, opponointi ja hyväksytty seminaarityö. Esitiedot Tuottavuuden johtaminen tai Investointihankkeet suoritettuna tai vähintään samanaikaisesti kuunneltuna. Loppuarvosanan saa, kun toinen esitietona olevista kursseista on suoritettu. Tutkintovaatimukset Osallistuminen 80 %:iin seminaareista, opponointi ja hyväksytty seminaarityö SUORITYSKYVYN ANALYSOINTIJÄRJESTELMÄT 2 ov 4. vuosi Performance measurement systems Opettaja Professori, TkT Hannu Rantanen Kurssin tavoitteena on perehdyttää opiskelija yrityksen toiminnan analysoinnissa käytettäviin suorituskyvyn analysointijärjestelmiin. Suorituskyvyn analysointijärjestelmän rakentaminen, Balanced Scorecard, Performnace Prism, SAKE-sovellus, Suorituskykymatriisi, Suorituskykypyramidi, Dynaaminen suorituskyvyn mittausjärjestelmä. Luentoja 14 h, 1. periodi. Kirjallinen tentti. Esitiedot Johdon laskentatoimen jatkokurssi suoritettuna. Kirjallisuus Luennoilla erikseen ilmoitettavat artikkelit. Rantanen, Suorituskyvyn osa-alueiden mittaaminen pkt-yrityksissä

153 Tuotantotalous TILINPÄÄTÖSSUUNNITTELU 3 ov 3. vuosi Financial Statement Planning, Bokslutsplanering Opettaja Esitiedot Kirjallisuutta Lehtori, KTM Osmo Hauta-aho Antaa opiskelijoille valmiudet eri yritysmuotojen tilinpäätöksen lyhyen ja pitkän tähtäyksen suunnitteluun veroekonomiset seikat huomioiden. Liikeverotus tilinpäätöksen kannalta. Eri yritysmuotojen verotus. Yhtiöveron hyvitysjärjestelmä. Oma pääoma eri yritysmuotojen tilinpäätöksessä. Yritysmuotojen muutosmahdollisuudet ja -tarpeet. Yritysverotuksen nykytila ja kehitysnäkymät. Tilinpäätössuunnittelu ja voitonjako eri yritysmuodoissa lyhyellä ja pitkällä tähtäyksellä. Kirjanpitolaki ja tilinpäätös. KILA:n suositukset ja yleisohjeet. Luentoja 14 h, harjoituksia 14 h, 1. periodi. Luentoja 14 h, harjoituksia 14 h, 2. periodi. Harjoitustyö 3. periodi. Hyväksytysti suoritettu harjoitustyö ja kirjallinen tentti Kirjanpidon peruskurssi suoritettuna ennen tenttiä. Luentomonisteet. Järvinen, Risto et al.: Uusi kirjanpitolainsäädäntö - kirjanpito ja tilinpäätös, WSOY/ Ekonomia-sarja, 1998 tai uudempi. Verolait (luennoitsijan ilmoittamin osin) SUORITUSKYVYN ANALYSOINTIJÄRJESTELMÄN IMPLEMENTOINTI 4. vuosi The Implementation of a Performance Measurement System 2 ov Opettaja Professori, TkT Hannu Rantanen Kurssin tavoitteena on perehdyttää opiskelija yrityksen suorituskyvyn analysointijärjestelmän rakentamiseen ja käyttöön ottamiseen pkt-yrityksessä. Suorituskyvyn analysointijärjestelmän rakentaminen SAKE-sovelluksen avulla. Opiskelijat rakentavat annettavan aineiston pohjalta verkossa jakelussa olevan SAKE-sovelluksen avulla yrityksen suorituskyvyn analysointijärjestelmän. Luentoja 6 h, 2. periodi Case harjoitus, 2. periodi, Kirjallinen tentti. Esitiedot Suorituskyvyn analysointijärjestelmät kuunneltuna suoritettuna ennen tenttiä. Kirjallisuus Tenhunen, Jarkko: Suorituskyvyn analysointijärjestelmän implementointi pktyrityksessä Tenhunen, Jarkko & Ukko, Juhani: Suorituskyvyn analysointijärjestelmä kokemuksia suunnittelusta ja käyttöönotosta SAKE-sovellus: http// TILINTARKASTUS I 3 ov 3. vuosi Auditing I, Revision I Opettajat Lehtori, KTM Osmo Hauta-aho Tuntiopettajat, vierailevat KHT-tilintarkastajat Perehdyttää opiskelijat tilintarkastukseen ja yrityksen sisäiseen valvontaan. Tilintarkastuksen yleiset periaatteet. Tilikaudenaikainen tarkastus. Tilinpäätöksen ja hallinnon tarkastus. Tilintarkastuksen raportointi. Järjestelmätarkastus. ATK-avusteinen tilintarkastus. Tilintarkastuksen valvontajärjestelmä. Tilintarkastajan vastuu. Eri tilintarkastajalausunnot. Yrityksen sisäinen tarkkailu ja tarkastus. Luentoja 14 h, 3. periodi. Luentoja 14 h, harjoituksia 14 h, 4. periodi. Kirjallinen tentti. Esitiedot Tilinpäätössuunnittelu sekä Johdon laskentatoimen jatkokurssi suoritettuna ennen tenttiä. Kauppatieteiden rahoituksen pääaineopiskelijat: vain Tilinpäätössuunnittelu. Kirjallisuus KHT-yhdistys: Tilintarkastusalan suositukset, 2000 tai uudempi.

154 154 Tuotantotalous KHT-yhdistys: Osakeyhtiön tilinpäätösmalli, 11 (1998) tai uudempi. Riistama, Veijo: Tilintarkastus - perusteet, Weilin& Göös / Ekonomia-sarja, 2. uudistettu painos, 1995 tai uudempi. Riistama, Veijo: Tilintarkastuksen teoria ja käytäntö, Weilin & Göös/Ekonomiasarja, 1994 tai uudempi. Ei lukuja 12, 15, 16 ja 17. Luennot ja artikkeleita luennoitsijan ilmoituksen mukaan TUOTTAVUUDEN JOHTAMINEN 3 ov 4. vuosi Productivity Management Ei luennoida lukuvuonna Opettajat Esitiedot Kirjallisuus Professori, TkT Hannu Rantanen Yliassistentti N.N. Opintojakso perehdyttää opiskelijan arvioimaan yrityksen sisäistä suorituskykyä ja tuottavuuden kehittämisen taloudellisia vaikutuksia. Yrityksen sisäinen ja ulkoinen suorituskyky. Suorituskyvyn analysointi ja analysointimenetelmiä. Tuottavuuden mittaamisen lähestymistavat teollisuudessa. Tuottavuuden taloudellisten vaikutusten mallintaminen. Tuottavuuden mittaaminen osana yrityksen suorituskyvyn kokonaisarviointia. Luentoja 14 h, 1. periodi. Luentoja 21 h ja harjoitustyö, 2. periodi. Kirjallinen tentti Tuottavuus teollisuusyrityksessä suoritettuna ennen tenttiä. Rantanen, Hannu - Holtari, Jami: Yrityksen suorituskyvyn analysointi. LTKK/TUTA. Tutkimusraportti nro 112, Uusi-Rauva, Erkki (toim.), Tuottavuus - mittaa ja menesty. Helsinki, TTkustannustieto, Luennoilla ilmoitettavat artikkelit/luentomoniste TUOTTAVUUS TEOLLISUUSYRITYKSESSÄ 2 ov 3. vuosi Productivity in Industrial Enterprise Opettaja Professori, TkT Hannu Rantanen Opintojakso perehdyttää opiskelijan tuottavuuden käsitteeseen, mittareihin ja tuottavuuden liittymiseen yrityksen eri osa-alueisiin. Tuottavuus käsitteenä ja sen tarkastelutasot. Tuottavuus ja yrityksen toiminnot. Tuottavuuden mittaaminen. Tuottavuuden mittarit operatiivisina ohjausvälineinä. Tuottavuuden yhteys kustannuslaskentaan ja tilinpäätösanalyysin tunnuslukuihin. Luentoja 32 h. Luennoidaan intensiiviviikolla toukokuussa Kirjallinen tentti. Esitiedot Johdon laskentatoimen peruskurssi ja Tilinpäätössuunnittelu suoritettuina. Kirjallisuus Rationalisointineuvottelukunta, Tuottavuuden seuranta Rantanen, Hannu: Tuottavuudesta ja eräistä sitä lähellä olevista käsitteistä LTKK/TUTA. Tutkimusraportti nro 51, Rantanen, Hannu: Tuottavuuden ja kannattavuuden välisistä yhteyksistä. LTKK/TUTA. Tutkimusraportti nro 35, Luennoilla ilmoitettava kirjallisuus INVESTOINTILASKELMAT 3 ov 4. vuosi Evaluation of Investment Projects, Investeringsplanering Investitionsrechnungen Opettaja Professori, TkL Timo Kärri Opintojakso perehdyttää opiskelijan investointien hankekohtaiseen

155 Tuotantotalous 155 suunnitteluun ja investointilaskelmiin. Investointilaskelmien kaavat. Käytännön laskentamenetelmät hankkeiden arvioimiseksi. Pääomatarpeen arviointi. Investointi-ideat. Toteutusaikataulut. Investointipäätös. Luokittelu. Hankekohtaiset riskit. Luentoja 28 h ja harjoituksia 14 h, 1. periodi. Harjoituksia 14 h, 2. periodi. Kirjallinen tentti. Esitiedot Kirjallisuus Johdon laskentatoimen peruskurssi suoritettuna. Aho, Teemu: Investointilaskelmat. Weilin+Göös, 1982 tai uudempi. Mott, Graham: Investment appraisal. Pitman Publishing, Luennoilla ilmoitettava kirjallisuus INVESTOINTIHANKKEET 2 ov 4. vuosi Investment Projects (Korvaa kurssin Investointien rahoitus ja teoria) Opettaja Esitiedot Kirjallisuus Professori, TkL Timo Kärri Syventää kuvaa erilaisten investointihankkeiden ominaispiirteistä ja niiden yhteydessä käytetyistä laskenta- ja tutkimusmenetelmistä. Hankkeiden pääomantarpeen arviointi. Mittakaavaedut- ja haitat. Projektien kustannusseuranta. Hankkeiden kytkeytyminen yrityskokonaisuuteen. Hankkeiden arvo yritykselle. Hankkeiden ajoitus. Näkökohtia hankkeiden rahoituksesta ja riskeistä. Luentoja ja harjoituksia 28 h, 3. periodi. Kirjallinen tentti Investointilaskelmat suoritettuna. Kärri, Timo - Uusi-Rauva, Erkki: Investointiprojektin kustannussuunnittelun perusteet. LTKK. moniste Luennoilla ilmoitettavat artikkelit ja kirjallisuus GLOBAALI METSÄTEOLLISUUS 3 ov 3. vuosi Global Forest Industry Opettaja Professori, TkT Tuomo Kässi Antaa yleiskuva metsäteollisuudesta maailmanlaajuisesti ja perustiedot metsäteollisuuden ominaispiirteistä. Metsäteollisuuden sisältö, oheis- ja tukiteollisuudet, tuotteet, tuotantoprosessit, markkinat, ja asiakkaat, tuotannon sijoittuminen, raaka-aineet, energia, ympäristö ja luonnonsuojelu, logistiikka, integraatio, tutkimus- ja kehitystoiminta, talous ja rahoitus, yrityssuunnittelu ja strategiat. Luennot 16 h, 4. periodi. Kirjallinen tentti. Kirjallisuus Diesen, Magnus: Economics of the Pulp and Paper Industry, Jyväskylä, Gummerrus Oy, Avain Suomen metsäteollisuuteen. Metsäteollisuus ry. Seppälä, Risto (toim.): Suomen metsäklusteri tienhaarassa, TEKES, Helsinki, Meristö, Tarja - Kettunen, Jyrki - Hagström-Näsi, Christine: Metsäklusterin tulevaisuusskenaariot, Helsinki, TEKES, Teknologiakatsaus 95/2000. Reunala, Aarne, Tikkanen, Ilpo, Åsvik, Esko (ed.): Vihreä valtakunta. Suomen metsäklusteri. Helsinki, Otava, Luennoilla ilmoitettu materiaali.

156 156 Tuotantotalous PÄÄTÖKSENTEON TUKISYSTEEMIT TUOTANTOTALOUDESSA 4. vuosi Decision Support Systems in Industrial Engineering and Management 6 ov Opettaja Esitiedot Professori, TkT Markku Tuominen Perehdyttää opiskelija päätöksentekoon ja sen tukemiseen koko tuotantotalouden kentässä. Päätöksenteko: Päätöksenteko prosessina. Päätöksenteon tyylit. Päätöksenteko ryhmässä. Luova ongelman ratkaisu. Päätöksenteon tukeminen: Päätösanalyysi (erityisesti hierarkkiset mallit). Päätöksenteon tukijärjestelmät. Ryhmäpäätöksenteon tukijärjestelmät. Asiantuntijajärjestelmät. Sovellukset (Caset): Tuotekehityksen, markkinoinnin, logistiikan ja laskentatoimen tehtävissä. Luentoja 14 h, 1. periodi. Luentoja 14 h, 2. periodi. Luentoja ja seminaareja 21 h, 3. periodi. Luentoja ja seminaareja 21 h, 4. periodi. Harjoituksia kaikilla periodeilla. Harjoitustyö. Seminaarityö. Yritysvierailu. Arvosana muodostuu tentin, harjoitustöiden ja seminaarityön perusteella. Suoritettuina: Yrityssuunnittelu, Johdon laskentatoimen peruskurssi, Markkinoinnin peruskurssi ja Logistiikan peruskurssi. Mikäli esitiedot ovat puutteelliset tai ne on suoritettu muilla vastaavilla kursseilla, niin opiskelijaa kehotetaan ottamaan yhteyttä kurssin pitäjään heti syyslukukauden alussa MARKKINOINNIN PERUSKURSSI 4 ov 2. vuosi Basic Course in Marketing (Muut kuin tuotantotalouden osaston opiskelijat, 3. opintovuosi, Sähkötekniikan koulutusohjelman opiskelijat, 4. opintovuosi) Opettaja Esitiedot Kirjallisuus Professori, TkT Risto Salminen Opintojakson tavoitteena on antaa perustiedot markkinoinnista siten, että erityistä huomiota kiinnitetään tuotantotavaroiden ja yleensäkin teolliseen markkinointiin. Kurssi sopii koulutusohjelmasta riippumatta kaikille, jotka aikovat tekniskaupallisiin tehtäviin. Markkinoinnin käsite ja yrityksen markkinointijärjestelmän yleispiirteet. Kysyntä, kilpailu ja markkinointiin vaikuttavat yhteisötekijät. Markkinoinnin tavoitteenasettelu ja markkinoinnin suunnittelun alkeet. Markkinoinnin kilpailukeinot (tuote/palvelus, hinta, saatavuus, markkinointiviestintä). Markkinointimixin muodostaminen. Luentoja 28 h, harjoituksia 14 h, 1. periodi. Luentoja 28 h, harjoituksia 14 h, 2. periodi. Arvosana muodostuu kirjallisen tentin ja harjoitustöiden perusteella Teollisuustalouden perusteet tai Tuotantotalouden perusteet suoritettuna ennen tenttiä. Tentissä suoritetaan luentojen lisäksi: Kotler, Philip: Marketing management. Analysis, planning, implementation and control. Englewood Cliffs, N.J.: Prentice-Hall International Inc. 9th edition 1997 (luvut 1, 4-11 ja 15-22). Artikkelikokoelma.

157 Tuotantotalous MARKKINOINNIN SUUNNITTELU JA PÄÄTÖKSENTEKO 2. vuosi Marketing Planning and Decision Making 4 ov Opettajat Esitiedot Kirjallisuus Professori, TkT Risto Salminen Tuntiopettaja, DI Lassi Tissari Antaa valmiudet markkinoinnin suunnittelu-, ohjaus- ja seurantatoimintoihin. Markkinoinnin suunnittelu-, ohjaus- ja seurantaprosessi sekä siinä tarvittavat päätöksenteon tukijärjestelmät johtamisen eri tasoilla. Harjoitukset markkinoinnin suunnittelusta ja yrityspeli. Luentoja 14 h, harjoituksia 21 h, 3. periodi. Luentoja 14 h, harjoituksia 21 h, 4. periodi. Arvosana muodostuu kirjallisen tentin ja harjoitustöiden perusteella Markkinoinnin peruskurssi suoritettuna ennen tenttiä. Kotler, Philip: Marketing management. Analysis, planning, implementation and control. Englewood Cliffs, N.J.: Prentice-Hall International Inc. 9th edition 1997 (luvut 2, 3, 12, 14, 23, 24). Artikkelikokoelma LIIKETOIMINTASUHTEET JA -VERKOSTOT 3 ov 3. vuosi Business Relationships and Networks (Teknologiayrittäjyyden opiskelijat, 1. opintovuosi) Opettajat Esitiedot Kirjallisuus Professori, TkT Risto Salminen Tuntiopettaja, professori, KTT Kimmo Alajoutsijärvi Vierailevat luennoitsijat Antaa perusvalmiudet ymmärtää markkinoita ja erityisesti teollista markkinointia liiketoimintasuhteiden johtamisen näkökulmasta. Suhdeajattelu ja verkostonäkökulma markkinoinnin kentässä. Liiketoimintasuhteet verkostonäkökulmasta. Liiketoimintasuhteiden analyysikehikot ja viitekehykset. Liiketoimintasuhteen vaiheet. Strategian kehittäminen verkostonäkökulmasta. Toimittajasuhteiden johtaminen. Asiakasportfoliot ja strategisten asiakkaiden johtaminen. Asiakkaan arvo ja asiakassuhteen kannattavuus. Jakelusuhteiden johtaminen. Liiketoimintasuhteet ja teknologia. Digitaalitalouden vaikutukset liiketoimintasuhteisiin. Internet liiketoimintasuhteiden rakentamisessa ja tehostamisessa sekä liiketoiminnan muutosvoimana. Yritysjohtajien luennoimana case-esimerkkejä liiketoimintasuhteiden johtamisesta teollisuusyrityksissä. Luentoja 28 h intensiiviopetuksena ja vierailuluentoina, 4. periodi. Luentoaikataulu valmistuu 3. periodin alkupuolella ja siitä tiedotetaan ilmoitustaululla ja kurssin kotisivulla Markkinoinnin peruskurssi suoritettuna ennen tenttiä. Ford, David & Gadde, Lars-Erik.: Managing Business Relationships. John Wiley & Sons, Karjalainen, Niko: Sähköinen liiketoiminta: haaste strategialle. WSOY, MARKKINOINTITUTKIMUS 2 ov 3. vuosi Marketing Research Opettaja Professori, TTL Seppo Pitkänen Antaa kuva markkinoinnin eri päätöksentekotilanteissa tarvittavasta informaatiosta. Selvittää erityyppisten markkinointitutkimusten suorittaminen ja hyödyntäminen. Markkinoinnin päätöksenteko ja informaatiotarve. Markkinointitutkimuksen käsite. Haastattelu- ja kyselytutkimusten, havainnointitutkimusten ja kokeellisten tutkimusten suunnittelu, aineiston hankinta sekä analyysi ristiintaulukoinnilla ja riippuvuusluvuilla. Tutkimusten raportointi. Erityyppisten tutkimusten hyväksikäyttö (markkina-analyysi ja ennusteet, kilpailututkimukset, kuluttaja- ja osto--

158 158 Tuotantotalous organisaatiotutkimukset, tuotetutkimukset, hintatutkimukset, jakelututkimukset, markkinointikommunikaatiotutkimukset, kansainvälisen ja teollisen markkinointitutkimuksen erityispiirteet). Luentoja 21 h, 1. periodi. Luentoja 14 h ja mikrotietokoneavusteisia harjoituksia 14 h, 2. periodi. Kirjallinen tentti, hyväksytysti suoritetut harjoitukset ja harjoitustyö. Esitiedot Markkinoinnin peruskurssi ja Tilastomatematiikan perusteet ennen tenttiä. Suositellaan Markkinoinnin suunnittelu ja päätöksenteko. Kirjallisuus Tentin yhteydessä suoritetaan luennoitsijan osoittamat osat teoksesta: Moutinho, L. & Evans, M.: Applied Marketing Research. Addison-Wesley, MARKKINOINTITUTKIMUKSEN JATKOKURSSI 3 ov 3. vuosi Advanced Course in Marketing Research Opettaja Esitiedot Kirjallisuus Professori, TTL Seppo Pitkänen Selvittää monimuuttujaisen analyysin soveltaminen survey-tyyppisissä ja kokeellisissa liiketaloudellisissa tutkimuksissa. Osittaiskorrelaatiotekniikkojen, regressio- ja moniyhtälömallien, diskriminaattianalyysin, klusterianalyysin ja monidimensionaalisen asteikoinnin sovellutuksia. Luentoja 28 h, harjoituksia 14 h, harjoitustyö 60 h, 3. ja 4. periodi. Kirjallinen tentti, hyväksytysti suoritetut harjoitukset ja harjoitustyö Markkinointitutkimus 2 ov, jolle kurssi on suoraa jatkoa, suoritettuna ennen tenttiä. Churchill, Gilbert A.; Marketing research: methodological foundations. The Dryden Press, Luennoitsijan osoittamat osat BUSINESS FORECASTING 3 cr 3 rd year on Ennustetoiminnot johdon päätöksenteossa Lecturer Aims Contents Teaching Prerequisites Literature Professor Seppo Pitkänen To familiarize the student with business planning and to give tools especially for marketing planning in choosing, analysing and preparing forecasts. Forecasts as a part of business and corporate planning. Organizing and managing forecasting operations. Statistico-empirical, intuitive and qualitativestructural forecasting methods as well as basics for simulation forecasting. The process of producing business forecasts in firms. Lectures 42 hours and exercises 14 hours on 1 st period. Teaching and exercises are in English (if no foreign students participate, Finnish may be used in part, if appropriate). A seminar work of 20 hours with getting acquainted with microcomputer forecasting programs. A written examination and seminar work. A basic course in statistics, and most preferably an advanced course and a course in marketing research. Makridakis, Spyros - Wheelwright, Steven C., Forecasting Methods for Management, Wiley John & Sons, New York 1989 (chapters indicated by the lecturer) EUROOPAN INTEGRAATIO 2 ov 3. vuosi The European Integration Opettajat Professori, TTL Seppo Pitkänen Vierailevat luennoitsijat Antaa kuva Euroopan Unionista, sen nykytilasta, tavoitteista, instituutioista ja toimintatavoista. Integraatio poliittisena ja taloudellisena käsitteenä. Euroopan yhdentymisen historia. Integraation lasketut vaikutukset: ulkomaankauppa ja valuuttaunioni. Euroopan unionin tavoitteet luvun alkupuolella. EU:n instituutiot ja

159 Tuotantotalous 159 hallintojärjestelmä. EU:n kehityshankkeet ja tuki jäsenmaille. EU:n politiikka järjestön ulkopuolisia maita ja liittoutumia kohtaan. Luentoja 14 h, toukokuun intensiiviviikolla Kirjallinen tentti luennoista ja allamainitusta kirjallisuudesta. Esitiedot Kirjallisuus Suositellaan Kansantalous, makroteoria tai vastaavat tiedot. Growth, Competitiveness, Employment - The Challenges and Ways forward into the 21st Century: White Paper. European Commission Widgrén, Mika: Euroopan integraation talous ja politiikka. Taloustieto Oy OSTO- JA KULUTUSKÄYTTÄYTYMINEN 2 ov 3. vuosi Consumer and Buying Behavior Opettaja Professori, TTL Seppo Pitkänen Antaa perustiedot yksilöiden ja organisaatioiden osto- ja kulutuspäätöksiin vaikuttavista tekijöistä sekä niiden soveltamisesta markkinoinnin päätöksenteossa. Osto- ja kulutuspäätökset taloudellisina, sosiaalis-kulttuurillisina ja psykologisina ilmiöinä. Organisaatioiden ostokäyttäytyminen. Innovaatioiden omaksuminen yksilö ja organisaatiotasolla. Sovellutuksia myyntityöhön ja erilaisiin markkinoinnin päätöksentekotilanteisiin. Luentoja ja seminaariharjoituksia 28 h, 3. periodi. Kirjallisuutta. Tentti luennoista ja ilmoitettavasta kirjallisuudesta. Esitiedot Markkinoinnin peruskurssi suoritettuna. Suositellaan Markkinointitutkimus / Markkinointitutkimuksen jatkokurssi. Kirjallisuutta Solomon, Michael R. & Bamossy, Gary & Askegaard, Søren: Consumer Behaviour - A European Perspective. Prentice Hall Europe INTERNATIONAL BUSINESS METHODS 4 cr 4 th year Kansainvälisen liiketoiminnan menetelmät Lecturer Aims Contents Instruction Prerequisites Literature Professor, Ph.D. Tauno Tiusanen This course has two basic aims; firstly to analyse the global business environment, and secondly to describe and explain growth and impact of international business within the world economy. The course reviews the various trade theories and the usefulness of them in practice. It explores the main features of international trading and business relations since the Second World War. Various types of markets and methods to evaluate them will be discussed. Special attention will be paid to modes of international operations: export of goods, contractual arrangements (including licensing and franchising), and foreign direct investment (FDI). Theoretical approachers which explain international factor mobility are analysed and practical examples discussed. 42 hours of lectures and 14 hours of practical exercises, 1 st period. 14 hours of practical exercises, 2 nd period. Oral and written case reports. A written report. A written examination Basic Course in Marketing, Export Marketing. Taggart, James - McDermott, Michael C.: The Essence of International Business, London - New York Luostarinen, Reijo - Welch, Lawrence: International Business Operations. Helsinki DOING BUSINESS IN TRANSITIONAL ECONOMIES 4 cr 4 th year Liiketoiminta siirtymätalouksissa Lecturer Aims Professor, Ph.D. Tauno Tiusanen To familiarize the students with special features of the emerging markets in transitional economies of Eastern Europe.

160 160 Tuotantotalous Contents Instruction Prerequisites Literature The communist legacy in transitional economies (TEs). Country profiles of European TEs. Macro-economic framework of the transitional process. Postcommunist region in the global economy. Risks and opportunities in the TE-markets: how to evaluate the emerging markets and how to choose the right modes of operations in TEs. Case-studies of completed foreign direct investments in post-communist countries. 42 hours of lectures and 14 hours of practical exercises, 3 rd period. 14 hours of practical exercises, 4 th period. Oral and written case reports. A written report. A written examination Basic Course in Marketing, Export Marketing, International Business Methods. Tiusanen, Tauno - Vinni, Sirpa: Hungary in the 1990's. Business opportunities in a successful transitional economy. Lappeenranta University of Technology. Studies in Industrial Engineering and Management, n:o 7, Tiusanen, Tauno - Kellens, Stephen: Poland in the 21 st Century. Western companies in a successful transitional economy. Lappeenranta University of Technology. Studies in Industrial Engineering and Management, n:o 9, Tiusanen, Tauno - Jumpponen, Jari: The Baltic States in the 21 st Century, Western investors in Estonia, Latvia and Lithuania, Lappeenranta University of Technology. Studies in Industrial Engineering and Management, n:o 11, THE TRANSFORMATION OF THE BUSINESS MANAGEMENT IN RUSSIA 4 th year Liikejohtamisen muutos Venäjällä 3 cr Lecturer Professor, D.Sc. (Econ. & Bus. Adm.) Kari Liuhto Aims To deepen student s knowledge about the impact of the economic system change on the business management. Contents The course deals with processes, outcome and future challenges of organisational and managerial transformation in Russia. Instruction A written examination. Prerequisites Venäjän kaupan perusteet (suositellaan suomalaisille opiskelijoille - not required from foreign exchange students). Literature Lawrence, Paul - Vlachoutsicos, Charalambos: Behind the Factory Walls: Decision Making in Soviet and US Enterprises. Harvard Business School Press, Boston, Puffer, Sheila M.: Business and Management in Russia. Edward Elgar Publishing Limited, Glos, Liuhto, Kari: Ex-Soviet Enterprises and Their Managers Facing the Challenges of the 21 st Century, Lappeenranta University of Technology, Lappeenranta, VENÄJÄN YHTEISKUNTA JA TALOUS 2 ov 2. vuosi Russian Society and Economy Opettaja Professori, KTT Kari Liuhto Opintojakson aikana käydään läpi venäläisen yhteiskunnan ja talouden peruspilarit. Venäjän yhteiskunnan perusrakenteisiin - poliittiseen ja hallinnolliseen järjestelmään sekä talouteen - tutustuminen. Kirjallinen tentti. Kirjallisuus Hallinnon kehittämiskeskus: Venäjä - Yhteiskunta ja hallinto, Painatuskeskus Oy, Helsinki, Sailas, Anne - Susiluoto, Ilmari - Valkonen, Martti: Venäjä - jättiläinen tuuliajolla, Edita, Helsinki, 1996.

161 Tuotantotalous 161 Kuorsalo, Anne - Susiluoto, Ilmari - Valkonen, Martti: Venäjä ja rosvokapitalismin haaksirikko, Edita, Helsinki, Rautava, Jouko - Sutela, Pekka: Venäläinen markkinatalous, WSOY, Helsinki, THE ECONOMIES OF NORTH-WEST RUSSIA AND THE BALTIC STATES 4 th year Luoteis-Venäjän ja Baltian maiden taloudet 3 cr Lecturer Professor, D.Sc. (Econ. & Bus. Adm.) Kari Liuhto Aims To analyse the opportunities and threats of North-West Russia and the Baltic States from the foreign investors point of view. Contents The course deals with the recent economic and business development in these markets. Instruction 38 hours lectures on 4 th period. Students are required to produce a seminar work on the development of these economies and markets. Experts will give visiting lectures in the course. At the end of the course, a study tour to either North-West Russia or the Baltic States is arranged, if possible. A written examination and accepted seminar work. Prerequisites Venäjän yhteiskunta ja talous (suositellaan suomalaisille opiskelijoille - not required from foreign exchange students). Literature The Territories of the Russian Federation, Europa Publications Limited, London, Tiusanen, Tauno - Jumpponen, Jari: The Baltic States in the 21 st Century, Lappeenranta University of Technology, Lappeenranta, A collection of articles on the topic. Articles will be discussed during the lectures. Oheislukemistoksi suositellaan seuraavaa teosta: Ahjokivi, Sari: Venäjän alueet - Uralin länsipuoleinen kirjo, Turun kauppakorkeakoulu, B3, VENÄJÄN KAUPAN PERUSTEET 3 ov 2. vuosi The Basics of Doing Business in Russia Opettaja Kirjallisuus Professori, KTT Kari Liuhto Opintojakson tavoitteena on tutustuttaa opiskelija Venäjän kaupan perusteisiin. Kurssilla tuodaan esiin suomalaisyritysten kokemuksia ja koettelemuksia uudistuvassa Venäjän kaupassa. Venäjän kauppaan liittyvä käytännön problematiikka. Luentoja 38 h, harjoitustyö ja seminaari, 3. periodi. Kirjallinen tentti ja hyväksytty harjoitustyö. Hirvensalo, Inkeri: Sijoitukset Venäjälle: kokemuksia Venäjälle tehtyjen sijoitusten rahoituksesta, ETLA, B; 150, Helsinki, Perilä-Jankola, Tuula: Venäjä markkinoinnin kohteena. Oy Edita Ab. Helsinki Venäjän talouden ja liiketoiminnan oppikirja, Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu, Lappeenranta, Ajankohtainen artikkelipaketti liiketoiminnan muutoksista Venäjällä EUROOPAN UNIONIN ITÄLAAJENEMINEN JA POHJOINEN ULOTTUVUUS 3. vuosi The Eastern Enlargement of the European Union and the EU's Northern Dimension 3 ov Opettaja Professori, KTT Kari Liuhto Opintojakson aikana opiskelijat tutustuvat Euroopan Unionin laajenemiseen ja varsinkin sen itäiseen sekä pohjoiseen ulottuvuuteen.

162 162 Tuotantotalous Euroopan Unionin laajeneminen. Itä-Euroopan integrointi Euroopan Unioniin. Luentoja 38 h, harjoitustyö ja seminaarityö, 4. periodi. Kirjallinen tentti ja hyväksytty harjoitustyö. Esitiedot Suositellaan Euroopan integraatio. Kirjallisuus Lisää jäseniä unioniin? EVA, Helsinki, Liuhto, Kari: Euroopan Unionin pohjoinen ulottuvuus, Turun kauppakorkeakoulu, C2, Turku, Liuhto, Kari - Purju, Alari - Itämeri, Pekka: Energizising the Northern Dimension of the European Union, Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu, Lapeenranta Ajankohtainen artikkelikokoelma EU:n itälaajenemisesta. Oheislukemistoksi suositellaan seuraavaa teosta: Koivumaa, Katariina: EU tänään ja tulevaisuudessa, Taloustieto, Helsinki, LOGISTIIKAN PERUSKURSSI 4 ov 2. vuosi Logistics, Basic Course Opettaja Lehtori, DI Janne Huiskonen Perehdyttää opiskelijat yrityksen logistiikkaprosessin ja sen osa-alueiden ohjaamisen perusteisiin. Logistiikan peruskäsitteet. Logistiikan asema ja tehtäväkenttä yrityksessä. Logistiikan taloudellisten vaikutusten arviointi. Varastojen ohjauksen ja analysoinnin perusmenetelmät. Tuotannonohjauksen perusteet. Hankintatoimi logistiikan osana. Kuljetus- ja jakelutoimintojen ohjaus. Logistiikkaketjujen ohjauksellisia ongelmia. Luentoja 28 h, harjoituksia 14 h, 1. periodi. Kirjallinen tentti. Esitiedot Teollisuustalouden perusteet tai Tuotantotalouden perusteet. Kirjallisuutta Karrus, Kaij E.: Logistiikka, Helsinki, WSOY, 3. painos, TOIMITUSKETJUN HALLINTA 3 ov 3. vuosi Supply Chain Management Opettaja Esitiedot Kirjallisuus Lehtori, DI Janne Huiskonen Perehdyttää opiskelija materiaalivirtojen ohjaukseen usean organisaation muodostamissa toimitusketjuissa. Toimitusketjun rakenne ja prosessit. Strategiset lähtökohdat toimitusketjun suunnittelussa ja ohjauksessa. Suunnittelun osa-alueet: toimipisteverkosto, jakelujärjestelmät, varastojen ohjaus toimitusketjussa, logistiikkatoimintojen ulkoistaminen. Toimitusketjun koordinointi. Luentoja 21 h, 2. periodi. Kirjallinen tentti Logistiikan peruskurssi suoritettuna. Ilmoitetaan myöhemmin LOGISTIIKAN ERIKOISTYÖ 5 ov 4. vuosi Logistics Assignment Opettajat Lehtori, DI Janne Huiskonen Opiskelija perehtyy harjoitustyön avulla teollisuudessa esiintyviin logistiikan ongelmiin ja oppii itsenäisesti soveltamaan opinnoissaan esitettyjä menetelmiä. Erikoistyö, jossa sovelletaan logistiikan aine- ja syventävissä opinnoissa esitettyjä asioita. Aloitusluento 2 h, luento kehittämisprojektin toteuttamisesta 2 h, seminaareja 20 h. Erikoistyö 150 h. Periodit Osallistuminen seminaareihin ja hyväksytty erikoistyö. Esitiedot Logistiikan opintosuunnan pakolliset aineopinnot suoritettuna. Kirjallisuus Kurssikirjallisuus sekä kirjallisuushaut työn aihepiiristä.

163 Tuotantotalous PÄÄTÖKSENTEKO TOIMITUSKETJUSSA 4 ov 4. vuosi Decision-Making in the Supply Chain Opettaja Yliassistentti, DI Petri Niemi Tavoitteena on syventää opiskelijan valmiuksia analysoida, ymmärtää ja kehittää kokonaisvaltaisesti usean organisaation muodostamaa toimitusketjua. Opintojaksossa sovelletaan ja yhdistetään esitietovaatimuksina olevilta kursseilta opittuja kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia menetelmiä laajempien caseharjoitusten muodossa. Caset käsittelevät lisäksi toimitusketjun kehitysprojektin suunnitteluun, aloittamiseen, läpivientiin ja organisointiin liittyviä kysymyksiä. Harjoitustöiden alustusta, seminaareja, ohjausta ja raportointia 14 h, 1. periodi ja 14 h, 2. periodi. Loppuarvosana muodostuu harjoitustöiden arvosanoista. Esitiedot Tuotannon- ja materiaalinohjaus ja Toimitusketjun hallinta suoritettuina TUOTANNON- JA MATERIAALINOHJAUS 4 ov 3. vuosi Production and Inventory Management Opettaja Professori, TkT Timo Pirttilä Perehdyttää opiskelija tuotannon- ja materiaalinohjauksen eri osa-alueiden käsitteisiin ja perusmenetelmiin. Eri tuotantomuotojen ohjaukselliset ominaispiirteet. Tuotannon karkeasuunnittelu. Valmistusohjelman ja MRP:n erityiskysymyksiä. Kapasiteetin ja kuormituksen hallinta. Valmistustoimintojen ohjauksen menetelmiä. JIT ja kapeikkoajattelu. Materiaalinohjauksen tehtävät. Nimikkeistön luokittelun merkitys ohjauksessa. Täydennyseräkokojen ja varmuusvarastojen suunnittelu. Kokonaisvarastojen suunnittelumenetelmät. Luentoja 21 h, harjoituksia 14 h, 1. periodi. Harjoituksia 14 h, 2. periodi. Luentoihin ja kirjallisuuteen perustuva tentti. Harjoitustyöt. Esitiedot Logistiikan peruskurssi suoritettuna. Kirjallisuus Slack, Nigel - Chambers, Stuart - Johnston, Robert: Operations Management, Prentice Hall, 3 rd edition (luvut 1, 10, 11, 12, 14, 15, 16) TUOTANNON JA LOGISTIIKAN STRATEGINEN KEHITTÄMINEN 4. vuosi Operations Strategy 4 ov Opettaja Professori, TkT Timo Pirttilä Yliassistentti, DI Petri Niemi Selventää opiskelijalle miksi tuotannon ja logistiikan strateginen kehittäminen on tärkeää ja kuvata miten strateginen kehittämisohjelma voidaan laatia. Strategian ja strategiaprosessin peruskäsitteet. Strategian jalkauttamistarve funktioihin ja liiketoimintaprosesseihin. Tuotannon ja logistiikan ydintehtävien määrittäminen. Strategisten tavoitteiden asettaminen. Mittariston rakentaminen. Kehittämistarpeiden identifiointi. Kehittämistyön organisointi. Toimenpiteiden suunnittelu ja vaihtoehtojen arvioiminen. Muutosten läpivienti organisaatiossa. Seurannan toteuttaminen. Tuotannon ja logistiikan strateginen kehittäminen konsernirakenteessa. Synergian hyödyntäminen ja konfliktien hallinta. Konsernijohdon rooli strategisessa kehittämisessä. Pienryhmätyöskentelyä 35 h, 2. periodi. Kirjallisuuteen perustuva tentti. Ryhmäraporttien laadinta. Esitiedot Suoritettuna: Tuotannon- ja materiaalinohjaus, Toimitusketjun hallinta, Logistiikan johtaminen. Kirjallisuus Artikkelikokoelma.

164 164 Tuotantotalous LOGISTIIKAN JOHTAMINEN 3 ov 3. vuosi Logistics Management Opettaja Esitiedot Kirjallisuus Professori, TkT Timo Pirttilä Perehdyttää opiskelija logistiikkaan liittyviin johtamisen perusilmiöihin. Funktionaalinen logistiikan johtaminen. Päätöksenteon vastuiden ja valtuuksien määrittely. Suorituskyvyn mittaamisen rooli johtamisessa. Mittariston rakentaminen ja tavoitteiden asettaminen. Prosessijohtaminen logistiikan kehittämiskeinona. Poikkifunktionaalisten kehitysryhmien organisointi. Pienryhmätyöskentelyä 28 h, 3. periodi. Pienryhmätyöskentelyä 12 h, 4. periodi. Jatkuu 4. periodilla 3 viikon ajan 4 h per viikko. Kirjallisuuteen perustuva tentti ja ryhmäraporttien laadinta. Suoritettuna: Logistiikan peruskurssi. Suositellaan: Tuotannon- ja materiaalinohjaus ja Toimitusketjun hallinta. Artikkelikokoelma LAATUJOHTAMISEN PERUSKURSSI 3 ov 2. vuosi Introduction to Quality Management Opettaja Kirjallisuus Lehtori, DI Janne Huiskonen Opintojakso antaa perustiedot yrityksen laatutoiminnan eri osa-alueista ja esittelee erilaisia laatujohtamisen menetelmiä. Laadun peruskäsitteistö ja TQM-ajattelu. Laadunhallintajärjestelmät. Laatupalkintokriteeristöt ja itsearviointi. Laatutekniikat (mm. SPC, laatukustannukset ja ongelmanratkaisumenetelmiä). Johdantoluentoja 14 h, 3. periodi. Luentoihin ja artikkelikokoelmaan perustuva kirjallinen tentti. Artikkelikokoelma LAATUJOHTAMISEN ERIKOISTYÖ 3 ov 4. vuosi Quality Management Assignment Opettaja Esitiedot Kirjallisuus Professori, TkT Timo Pirttilä Opintojakso syventää opiskelijoiden tietoja laatujohtamisen eri osa-alueista. Opintojaksossa tehdään erikoistyö jostakin seuraavista aihepiireistä: johdon rooli laatutoiminnassa; laatutoiminnan organisointi; laatujärjestelmän kehittäminen; laadunparannustoiminta; laatukustannukset ja laatutulosten seuranta; tilastolliset laadunohjauksen menetelmät; laatu logistiikassa. Luentoja ja seminaareja 7 h, 1. periodi. Seminaareja 7 h, 2. periodi. Seminaareja 7 h, 3. periodi. Erikoistyöraportti ja seminaariesitykset Laatujohtamisen peruskurssi suoritettuna. Ilmoitetaan erikoistyöhön liittyen YRITYSTURVALLISUUS 3 ov 2. vuosi Industrial Safety (Vastaa kurssia 3571) Opettaja Lehtori, TkL Juhani Kuronen Opintojakso antaa opiskelijalle kuvan yrityksen turvallisuus- ja suojelutoiminnan organisoinnista ja kehittämisestä. Yrityksen vahinkoriskit ja niiden hallinta. Lainsäädännön ja viranomaisten asettamat turvallisuus- ja suojeluvelvoitteet. Yritysturvallisuuden osa-alueet:

165 Tuotantotalous 165 Kirjallisuus työsuojelu, ympäristönsuojelu, väestönsuojelu, palosuojelu ja erikoissuojelu. Luentoja 28 h, harjoituksia 42 h, 2. periodi. Kirjallinen tentti luentojen, kurssikirjan, harjoitusten sekä luentomonisteen sisällöstä. Rissa, Kari: Riskit hallintaan, Työturvallisuuskeskus. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä, Luentomoniste ERGONOMIA JA TYÖHYGIENIA 3 ov 2. vuosi Ergonomics and Occupational Hygienie Opettaja Lehtori, TkL Juhani Kuronen Opintojakso antaa opiskelijoille kokonaiskuvan fyysisen työympäristön kehittämisestä sekä erityistaitoa fysikaalisesta, kemiallisesta ja biologisesta altistumisesta työssä sekä altistuksen vähentämisestä. Ergonomian käyttö työpisteen ja työvälineiden suunnittelussa, tiedonsiirrossa ja materiaalin käsittelyssä. Työhygienia muuttuvassa yhteiskunnassa, työhygienian käytännön toteutus, tavallisimmat altisteet ja altistumisen vähentäminen. Kirjatentti alla mainittujen kirjojen sisällöstä. Kirjallisuus Työterveyslaitos: Työhygienia - työolot ja niiden parantaminen. Painotalo MIKTOR, Väyrynen, Seppo: Suunnittelijan ergonomia. Päivärinne-julkaisusarja 1, Soveltavan ergonomian laboratorio SEL. Kirjapaino Osakeyhtiö Kaleva 1996, Oulu. Pääkkönen, Rauno - Rantanen, Salme: Työympäristön kemiallisten ja fysikaalisten riskien arviointi ja hallinta, Työterveyslaitos Kirjapaino Oma Oy, Jyväskylä TURVALLISUUSJOHTAMINEN 3 ov 4. vuosi Safety Management Opettaja Lehtori, TkL Juhani Kuronen Opintojakso antaa opiskelijalle tietoa yritysjohdon keinoista kohottaa tuottavuutta parantamalla yritysturvallisuutta, työolosuhteita ja työilmapiiriä, motivoimalla työntekijöitä sekä hyödyntämällä laatujärjestelmän ja työsuojelun yhtymäkohtia. Tapaturmateoriat, vahingon syntymisen ketju, turvallisuusjohtamisen periaatteet. Työsuojelutoiminnan organisointi ja johtaminen, tavoitteiden asettaminen ja toiminnan mittaaminen. Työsuojelun toimintaohjelma, TYKYtoiminta. Luentoja 4h, seminaarityö, 4. periodi. Hyväksytty seminaarityö ja kirjallinen tentti luentojen, kurssikirjojen ja luentomonisteen sisällöstä. Esitiedot Suositellaan: Yritysturvallisuus. Kirjallisuus Goetsch, David: Implementing Total Safety Management, Prentice Hall Ins Aro, Timo - Matikainen, Esko: Työkyky hallintaan - suunnitelmat käytännön toiminnaksi. Työterveyslaitos, Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen, Miktor, Luentomoniste TURVALLISUUSJOHTAMISEN ERIKOISTYÖ 4. vuosi Safety Management Advanced Training Cource 3 ov Opettaja Lehtori, TkL Juhani Kuronen Erikoistyössä opiskelijat tutustuvat kohdeyrityksen turvallisuustoimintaan ja

166 166 Tuotantotalous tekevät ehdotuksia sen kehittämiseksi. Erikoistyön aiheeksi sopii myös yrityksen meluntorjuntaohjelman laatiminen tai haasteellisen meluongelman ratkaisu. Yritykselle yksin tai ryhmässä tehtävä harjoitustyö, jonka aihe sovitaan yrityksen kanssa. Vaihtoehtoisesti erikoistyö voidaan tehdä kirjallisuuskatsauksena. Harjoitustyö 100 h. Osallistuminen raportointitilaisuuksiin ja hyväksytty harjoitustyö. Kurssin arvosana muodostuu raporttien ja harjoitustyön arvosanoista. Esitiedot Turvallisuusjohtaminen tai Meluntorjunta suoritettuna tai osallistuminen ko. kurssille erikoistyötä tehtäessä. Kirjallisuus Sovitaan erikseen. Huomautus! Erikoistyön voi aloittaa haluamallaan periodilla MELUNTORJUNTA 3 ov 3. vuosi Noise Control Opettaja Kirjallisuus Lehtori, TkL Juhani Kuronen Opintojakso antaa opiskelijalle perustiedot akustiikasta, äänen ja tärinän etenemisestä ja mittaustekniikasta sekä tärinän- ja meluntorjuntakeinoista. Kurssi soveltuu kaikkien osastojen opiskelijoille. Akustiikan peruskäsitteet. Äänen eteneminen ilmassa ja kiinteässä aineessa. Melun ja tärinän mittaustekniikat, laskentamallit. Rakennus- ja huoneakustiikka, teollisuuden meluntorjunta sekä teollisuuslaitosten sijoituspaikkalupiin tarvittavat ympäristöselvitykset. Luentoja 28 h, harjoituksia 28 h sekä harjoitustyö, 3. periodi. Hyväksytty harjoitustyö ja kirjallinen tentti luentojen, harjoitusten sekä kurssikirjan ja luentomonisteen sisällöstä. Björk, Erkki: Meluntorjunta, Kuopion yliopisto, Ympäristötieteiden laitos, Kuopion yliopiston painatuskeskus, Luentomoniste TUOTANTOTALOUDEN OSASTON DIPLOMITYÖSEMINAARI 4. vuosi Thesis-writing Seminar 1 ov Opettajat Professori, TkT Tuomo Kässi Professori, KTT Ahti Lehtomaa Professori, TkT Hannu Rantanen Professori, TkT Markku Tuominen Professori TkL Timo Kärri Professori, DI Jorma Papinniemi. Professori, KTT, Ph. D. Kari Liuhto Professori, TTL Seppo Pitkänen Professori, TkT Risto Salminen Professori, FT Tauno Tiusanen Professori, FT Anita Lukka Professori, TkT Timo Pirttilä Helpottaa opiskelijan diplomityön tekoa ja tutustuttaa valitsemansa opintosuunnan alan käytännön sovellutuksiin. Seminaarissa perehdytään ohjatun ryhmätyöskentelyn avulla diplomityön tekemisen tekniikkaan lähinnä tehtävän muotoilun, lähestymistavan, ratkaisumenetelmien valinnan ja soveltamisen sekä selostuksen laatimisen osalta. Seminaarissa opiskelijaa ohjataan diplomityön pulmatilanteissa ja laajennetaan valitsemansa suuntautumisvaihtoehdon alan sovellutusalueiden tuntemusta tutustumalla muiden osanottajien diplomitöihin. Seminaareihin hakeudutaan vuotta aikaisemmin kuin aloittaa diplomityön eli tyypillisesti 4. vuonna. Seminaarissa pidetään omaan diplomityöhön liittyviä esittelyjä. Luentoja ja töiden esittelyjä. Aktiivinen osallistuminen ja oman työn esittely. Kirjallisuutta Tutkimustyöhön liittyvää kirjallisuutta esitellään.

167 Tuotantotalous OMAN YRITYKSEN PERUSTAMINEN 4 ov 3. vuosi Start Up Your Own Business (Teknologiayrittäjyyden opiskelijat, 2. opintovuosi) Opettaja Professori, KTT Ahti Lehtomaa Opintojakson tavoitteena on tarjota opiskelijalle perusvalmiudet oman yrityksen perustamiseen. Tarkastelun kohteena ovat useimmiten teknologiseen erityisosaamiseen perustuvat teolliset ja palvelualan yritykset. Oma yritys uravaihtoehtona. Pk-yrityksen johtaminen. Yritystoiminnan käynnistämisvaiheet: liikeideasta yritysideaksi; markkinointi-, tuotanto-, henkilöstö-, rahoitus- ja vakuutuskysymykset ja niihin liittyvä sopimustekniikka. Verotuskysymykset, yritysmuotojen vertailu, perustamistoimet ja -asiakírjat. Luentoja ja seminaareja 32 h, 2. periodi. Kirjallinen tentti. Esitiedot Tuotantotalouden perusteet tai Teollisuustalouden perusteet suoritettuna. Kirjallisuus Heiskanen, K., Lunden, A., Vanhanen, R.: Elämäni Yritys -ohjeita yrityksen perustajalle. Tietosykli Oy tai uudempi. Kishel, G.F., Kishel, P.G.: How to start run and stay in business. John Willey & Soons Inc. 2 ed., Wickham, Philip A.: Strategic Entrepreneurship. Second Ed. Financial times. Prentice Hall Autio, E. - Kähkönen, P.: Teknologiayrittäjän opas, TEK Luentomateriaali ja luennoilla ilmoitettavat artikkelit LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN 2 ov 3. vuosi Business Plan (Teknologiayrittäjyyden opiskelijat, 2. opintovuosi) Opettaja Professori, KTT Ahti Lehtomaa Asiantuntijoiden käyttö tapauskohtaisesti. Projektityökurssin tavoitteena on liiketoimintasuunnitelman laatiminen. Kurssin aikana perustettavaksi aiotun tai kuvitteellisen yrityksen tulevaisuuden lähtökohdat kirjoitetaan ja tiivistetään liiketoimintasuunnitelmaksi. Lisäksi pyritään tekemään ennakkoon mahdollisimman monipuolinen liikeideatesti riskianalyyseineen. Ohjausluentoja 10 h, 3. ja 4. periodi. Opiskelijan laatima liiketoimintasuunnitelma (n. 40 h). Esitiedot Opintojakso on Oman yrityksen perustaminen -kurssiin läheisesti liittyvä työkurssi. Suositellaan Ideasta tuotteeksi: innovaatiojohtamisen perusteet, erityisesti teknologiayrittäjyyden opiskelijoille. Kirjallisuus Miten laaditaan hyvä liiketoimintasuunnitelma? Kera Oy McKinsey & Company: Ideasta kasvuyritykseksi. WSOY YRITYKSEN KEHITTÄMINEN 3 ov 4. vuosi Enterprise Development (Teknologiayrittäjyyden opiskelijat, 3. opintovuosi) Opettaja Professori, KTT Ahti Lehtomaa Opintojakson tavoitteena on antaa valmiuksia ja välineitä yrityksen uudistumisen hallintaan, liittyen mm. yrityksen kehityskaaren merkittäviin muutos/kasvuvaiheisiin. Yrityksen kehityskaari. Itsenäisyys vs. liittoutuminen. Pk-yrityksen johtamisen muutosvaiheet. Uudistuminen ja operatiivisen toiminnan tasapaino. Yrityksen resurssien, ydinosaamisen ja tietämyksen vahvistaminen. Asiakas-, tuote- ja tuotantoprosessien kehittäminen. Uuden teknologian hyödyntäminen yrityksen prosesseissa. Yrittäjän erityistaitojen kehittäminen mm. myynnin, markkinoinnin

168 168 Tuotantotalous ja rahoituksen erityiskysymyksissä. Luentoja ja seminaareja 28 h, harjoituksia 14 h, 4. periodi. Harjoitustyö ja kirjallinen tentti. Esitiedot Liiketoimintasuunnitelman laatiminen suoritettuna. Kirjallisuus Lemola, Tarmo: Näkökulma teknologiaan. Gaudeamus. Helsinki Grant, Robert M.: Contemporary Strategy Analysis: Concepts, Technigues, Applications. 3 rd ed. Malden, Blacwell, Muu luennoilla ilmoitettava kirjallisuus YRITTÄJYYS JA TALOUSELÄMÄ 3 ov 2. vuosi Entrepreneurship and Economics (Teknologiayrittäjyyden opiskelijat, 1. opintovuosi) Opettaja Professori, KTT Ahti Lehtomaa Opintojakson tavoitteena on antaa opiskelijalle kokonaisvaltainen käsitys yrittäjyydestä, tarkastella yrittäjäksi ryhtymistä lainsäädännön, historiallisen kehityksen sekä yksilön näkökulmasta. Opintojakso perehdyttää opiskelijat pien- ja perheyritysten asemaan ja merkitykseen talouselämässä sekä yrittäjyyden mahdollisuuksiin sitä uudistavana voimavarana. Luentoja 28 h, harjoituskirjoitus 14 h, 1. periodi. Kirjallinen tentti. Kirjallisuus Coulter, Mary K.: Entrepreneurship in Action. Prentice Hall, Inc Luentomateriaali ja artikkelikokoelma tai muu luennoilla ilmoitettava kirjallisuus TEOLLISUUSYRITYKSEN ARVOVERKOT 2 ov 3. vuosi Value Networks in Industrial Enterprises Opettaja Tutkijaopettaja, DI Hannu Kärkkäinen Kurssin tavoitteena on tarjota tietojohtamisen opiskelijoille perustietoa teollisuusyritysten verkottumisesta ja syventää tätä erityisesti innovaatio- ja tietojohtamisen suuntaan mm. tietoteknisten apuvälineiden ja tuoteplatformajattelun tuomien mahdollisuuksien avulla. Arvoverkot erityisesti tuotekehityksessä. Yritysverkostot ja arvo. Tuotekehitysja innovaatioverkostot. Verkostumisen edellytykset. Tehokkaan verkostumisen mahdollistavat teknologiset trendit, teknologiat ja tuotekehitysfilosofiat. Riskien hallinta verkostoissa. Luentoja ja seminaareja 16 h, 4. periodi. Kirjallinen tentti ja hyväksytty seminaarityö. Esitiedot Suositellaan: Teollisuustalouden perusteet tai Tuotantotalouden perusteet. Kirjallisuus Ilmoitetaan myöhemmin TIETOJOHTAMINEN JA TUOTEKEHITYS 4 ov 4. vuosi Knowledge Management in Product Innovation Opettaja Tutkijaopettaja, DI Hannu Kärkkäinen Kurssin tavoitteena on perehdyttää tietojohtamisen opiskelijoita tietointensiivisten tuotteiden kehittämiseen ja kehittämisprosesseihin mm. systeemiajattelua sekä erilaisia kehittämistyökaluja soveltaen. Tietointensiivisten tuotteiden suunnittelu. Teolliset tuotteet, systeemituotteet; kompleksit tuotteet ja systeemit. Suunnittelussa tarvittavan suuren tietomäärän hallitseminen. Teoriat, prosessit, työkalut ja toimintatavat tietointensiivisten tuotteiden määrittämisessä. Luentoja ja case-harjoituksia 28 h, 2. periodi. Harjoitustyö 40 h, seminaareja 15 h, 3. periodi. Kirjallinen tentti. Esitiedot Ideasta tuotteeksi: innovaatiojohtamisen perusteet. Kirjallisuus Myöhemmin ilmoitettavat artikkelit ja kirjallisuus.

169 Tuotantotalous TUOTETIEDON HALLINTA 4 ov 4. vuosi Product Data Management Opettaja Esitiedot Kirjallisuus Professori, DI Jorma Papinniemi Tuntiopettaja N.N. Perehdyttää yrityksen tuoteprosesseihin eri näkökulmista sekä menetelmiin ja järjestelmiin, joilla hallitaan tuotteisiin liittyvää informaatiota sekä ohjataan sen tuottamista ja käyttämistä koko tuotteen elinkaaren ajan. Tuotetiedon hallintaan liittyviä käsitteitä. Yrityksen tuoteprosessit. Tuotetiedon hallinnan tausta ja haasteet. PDM-prosessit: tuotemallien hallinta, tuoteyksilön hallinta, nimikkeistön hallinta, dokumenttien hallinta. PDM-järjestelmä ja sen toiminnot. PDM-projekti ja järjestelmän käyttöönotto. Tuote- ja ohjaustietojärjestelmien integrointi. Tuotteen arvonmuodostus ja tuotetiedon hallinnan merkitys. Tuotetiedon hallinnan kehittäminen. Luentoja ja case-harjoituksia 28 h, 4. periodi. Harjoitustyö/yritysvierailu 40 h, seminaareja 14 h 4. periodi. Harjoitustyö ja kirjallinen tentti Ideasta tuotteeksi ja Teollisuusyrityksen arvoverkot suoritettuna. Suositellaan: Liiketoimintasuhteet ja -verkostot, Toimitusketjun hallinta ja Tuotannon- ja materiaalinohjaus. Collaborative Product Definition Management: An Overview. A CIMdata Report, August Kääriäinen, Jukka & Savolainen, Pekka & Taramaa, Jorma & Leppälä, Kari: Product Data Management (PDM). Design, exchange and integration viewpoints, VTT Research Notes: 2042, Espoo Uuden tietotekniikan vaikutukset liiketoimintaan, Tekes 111/2001. Muu kirjallisuus ilmoitetaan luennoilla. Artikkelikokoelma ja luentomateriaali SÄHKÖINEN LIIKETOIMINTA 4 ov 4. vuosi e-business Management Opettaja Professori, DI Jorma Papinniemi Tuntiopettaja N.N. Perehdyttää opiskelijat tietoteknologian ja -verkostojen tarjoamiin mahdollisuuksiin yrityksen liiketoiminnassa sekä tarjota malleja sovellusarkkitehtuurin suunnitteluun ja tietoteknologian business-potentiaalin arviointiin. Sähköinen liiketoiminta ja tietojohtaminen. Liiketoiminnan ja tietoteknologian kehitystrendit, erityisesti teollisuusyrityksen näkökulmasta. Liiketoiminnan digitalisointimallit, mm. B2C, B2B. Yrityksen toimintaprosessit ja digitalisoinnin mahdollistamat uudet liiketoimintamallit: CRM, SalesM, ERP, SCM, ProcureM, BI/KM. Prosessien yhteensopivuuden ja sovellusarkkitehtuurin suunnittelu. Prosessiinnovaation malli sähköisen liiketoiminnan muotoiluun. e-business-projektin suunnittelu ja arviointi. ICT-klusterin kehitys ja vaikutukset sähköiseen liiketoimintaan. Luentoja ja case-harjoituksia 28 h, 1. periodi. Harjoitustyö 40 h ja seminaareja 21 h, 2. periodi. Harjoitustyö ja kirjallinen tentti. Esitiedot Markkinoinnin peruskurssi ja Teollisuusyrityksen arvoverkot suoritettuna. Suositellaan: Logistiikan peruskurssi. Kirjallisuus Kalakota, Ravi & Robinson, Marcia: e-business 2.0: Roadmap for Success (Addison-Wesley Information Technology Series, 2001). Davenport, Thomas: Process Innovation, Reengineering Work through Information Technology, Harvard Business School Press. Digitaalinen verkostotalous: Tietotekniikan mahdollisuudet liiketoiminnan kehittämisessä, Tekes-julkaisu: 110/2001.

170 170 Tuotantotalous Muu kirjallisuus ilmoitetaan luennoilla. Artikkelikokoelma ja luentomateriaali LIIKETOIMINTAPROSESSIEN TIEDONHALLINTA 4 ov 4. vuosi Information Management of Business Processes Opettaja Professori, DI Jorma Papinniemi Tuntiopettaja N.N. Kurssin tavoitteena on perehdyttää opiskelijat liiketoimintaprosesseja tukevien tietosysteemien määrittelyyn ja suunnitteluun osana teollisuus-yrityksen verkottunutta prosessikehitystyötä. Liiketoimintaprosessien kehittämisen osaamisvaatimukset: teollisen toimialan business-logiikka, projektinhallinta, ohjelmistotuotanto. Systeemiprojektin tavoitteet ja kilpailukykyvaikutusten arviointi. Toimintaprosessien mallintamistyökalut (ARIS). Tiedonhallinnan sovelluskehittimet. Prosessivaatimukset ja käyttäjien tietotarpeet. Tietovirtojen suunnittelu. Prosessitiedon hallintajärjestelmät: CRM, SalesM, ERP, SCM, ProcureM, BI/KM. Integroidun tietojärjestelmän toteuttaminen, esimerkkinä mm. toiminnanohjauksen tietosysteemien kehittäminen yritysverkostossa. Luentoja ja harjoituksia 28 h, 3. periodi. Projektityö/yritysvierailu 60 h, periodi. Projektityö ja kirjallinen tentti. Esitiedot Sähköinen liiketoiminta ja Liiketoimintasuhteet ja - verkostot suoritettuna. Suositellaan: Toimitusketjun hallinta ja Tuotannon- ja materiaalinohjaus. Kirjallisuus Davis, Rob: Business Process Modelling with ARIS, Springer-Verlag London Muu kirjallisuus ilmoitetaan luennoilla. Artikkelikokoelma ja luentomateriaali.

171 Energiatekniikka 171 D. Energiatekniikan koulutusohjelma Energiatekniikalla tarkoitetaan energian tuotantoon, siirtoon, jakeluun ja käyttöön tarvittavien tarkoituksenmukaisimpien ja säästävimpien keinojen tuntemusta ja käyttötaitoa. Tästä seuraa luonnon lakeihin perustuvan tekniikan hallinta, jonka avulla eri energiamuodot saatetaan palvelemaan ihmisen päämääriä luontoa säästäen ja yhteiskunnan taloudelliset resurssit huomioon ottaen. Koulutusohjelman tavoitteet Energiatekniikan koulutusohjelma tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuden saada laaja-alaiset valmiudet energia- ja sähköteknistä asiantuntemusta edellyttäviin tehtäviin yhteiskunnan kaikilla toimintasektoreilla. Koulutusohjelma antaa tuottamalleen diplomi-insinöörille laajat valmiudet energia- ja sähköalan laiteteknisen mitoituksen hallintaan sekä laitteiden ja jakelujärjestelmien energiatekniseen ja -taloudelliseen suunnitteluun. Yhtenä perustavoitteena on antaa yksityiskohtainen opetus energiatuotannon, jakelun ja käytön päästövaikutuksista siten, että valmistuva diplomi-insinööri pystyy hahmottamaan eri teknisten ratkaisujen ympäristövaikutukset, valtakunnan energiavarantojen käytön sekä valtakunnalliset ja yksityiset talousvaikutukset. Koulutusohjelma painottuu tekniseen osaamiseen, energiatalouden prosessien yhteydessä tapahtuvaan ympäristövaikutusten hallintaan, koko energian tuotanto-, jakelu- ja käyttöprosessin yritystaloudelliseen suunnitteluun, energia- ja ympäristöalan yrittäjyyteen ja kansainväliseen energialiiketoimintaan. Koulutusohjelman ammatilliset tehtäväalueet Energiatekniikan koulutusohjelma tarjoaa edellytykset tarkastella kaikkien energiamuotojen käyttömahdollisuuksia eri käyttösektoreilla, kuten rakennusten lämmityksessä, prosessiteollisuudessa, sähköteknisellä alalla ja liikennepalveluissa. Energia-alan kokonaisvaltainen tuntemus on tavaramerkki, jonka energiatekniikan koulutusohjelma haluaa antaa jokaiselle koulutusohjelmasta valmistuvalle diplomi-insinöörille, lisensiaatille ja tohtorille. Energiatekniikan koulutusohjelman ammatillisena tehtäväalueena on yhteiskunnan tarvitseman energian tuotantoon, siirtoon, jakeluun ja käyttöön sekä näiden seurannaisvaikutuksiin liittyvien järjestelmien suunnittelun, rakentamisen, laitevalmistuksen, käytön, kaupan ja tutkimuksen osaalueilla esiintyvät insinööritehtävät sekä alan hallinnollinen ja koulutuksellinen toiminta. Keskeisiä ammatillisia tavoitteita ovat: tuntea energian muuntoon, siirtoon, jakeluun ja käyttöön liittyvät teknistieteelliset perusteet sekä tärkeimmät sovellukset hallita tavallisimmat tehtävät energiatekniikan alalla ja kehittää tätä tehtäväaluetta sekä saada valmius jatko-opintoihin tuntea kokonaiskuva energiahuollon teknillisten ratkaisujen vaikutuksista yhteiskuntaan ja ympäristöön tuntea yhteiskunnan energiahuollon taloudelliset perusteet hallita kotimarkkinateollisuuden, vientiteollisuuden, rakennusalan, valtion ja kunnan sektorien erityiskysymykset, joiden painotusalueena on ympäristö- ja energiateknologia teoriatuntemuksen ja käytännön tiedonhallintajärjestelmien yhteensovittaminen hallitsemalla ko. alueeseen liittyviä malleja ja menetelmiä kehittää opiskelijoiden valmiuksia prosessissa ideasta tuotteeksi, yrittäjyydessä ja kansainvälisessä energialiiketoiminnassa Koulutusohjelman opintosuunnat 1. voimalaitostekniikka 2. ydinvoimalaitostekniikka 3. lämpö- ja virtaustekniikka 4. sähköenergiatekniikka 5. energiatalous

172 172 Energiatekniikka 6. energia ja ympäristö 7. kansainvälinen energialiiketoiminta 8. energia-alan yrittäjyys 1. Voimalaitostekniikan opintosuunta Opintosuunnan vastuuhenkilö on professori, TkT Lasse Koskelainen. Opintosuunnan tavoitteena on kouluttaa voimalaitostekniikkaan erikoistuneita diplomi-insinöörejä, joilla on hyvät tiedot energiatekniikasta yleensä sekä erikoiskoulutus konventionaalisessa voimalaitostekniikassa painottuen suunnittelu-, käyttö-, kunnossapito- tai säätötekniikkaan Voimalaitostekniikan opintosuunta antaa perustiedot sähkö- ja lämpöenergian tuotannon, jakelun ja käytön edellyttämien kiertoprosessien sekä niitä käyttävien koneiden ja laitoksien teoreettisista perusteista sekä valmiudet koneiden ja laitoksien energiateknisiin suunnittelu-, kehitys- ja tutkimustehtäviin energiataloudelliset ja ympäristönsuojelulliset näkökohdat huomioon ottaen. Koulutus antaa myös painelaitteen vastaavan hoitajan tehtävissä tarvittavat teoreettiset tiedot. Opintosuunnan kurssit sisältävät kaikki tavanomaiset energiantuotantotavat. Erityisenä painopistealueena on lämpövoimatekniikka. Keskeisiä asioita ovat energianmuuntoprosesseissa syntyvien päästöjen hallinta ja minimointi energian kustannusrakenne sekä prosessi- ja laitetekninen tuntemus. Opiskelija voi perehtyä erilaisten energianmuuntoprosessien säätöön ja automaatioon - omassa syventymiskohteessa. Syventymiskohteet I Lämpövoimatekniikan tavoitteena on perehdyttää opiskelijat syvällisesti yhdyskuntien ja teollisuuden konventionaalisten lämpövoimalaitosten suunnitteluun, rakenteeseen, järjestelmiin ja toimintaan. Erityisesti painotetaan höyryvoimalaitosprosessin ja yhdistetyn kaasuturbiini-höyryvoimalaitosprosessin tuntemusta. Opiskelija saa hyvät tiedot lämpö- ja sähköenergian tuotantotavoista lähtien polttoaineiden ominaisuuksista ja päätyen jakeluverkkoon syötettävään sähköenergiaan. Lämmöntuotannon osalta myös lämmön jakelu kaukolämpöenergian muodossa kuluttajille sisältyy syventymiskohteeseen. Opiskelija saa hyvän käsityksen lämpö- ja sähköenergian kustannusrakenteesta sekä eri energianmuuntoprosesseissa syntyvistä päästöistä ja niiden hallinnasta. Syventymiskohde tarjoaa hyvät tiedot toimintaan teollisuuden ja yhdyskuntien lämmön- ja sähköntuotantolaitosten käyttö-, kunnossapito-, suunnittelu- ja tutkimustehtävissä samoin kuin suurissa valtakunnallisissa energia-alan yrityksissä, suunnittelutoimistoissa ja tutkimuslaitoksissa. Syventymiskohteen vastuuhenkilö on professori, TkT Lasse Koskelainen. Tyypillisiä työnantajia lämpövoimatekniikan opintosuunnalta valmistuneille diplomi-insinööreille ovat energia-alan hallinto, kattiloiden, voimalaitosten ym. komponenttien valmistajat, energialaitokset, voimayhtiöt ja konsulttitoimistot. II Automaatiotekniikan syventymiskohde perehdyttää opiskelijat voimalaitosten ja prosessiteollisuuslaitosten automaatiotekniikkaan ja säätöön. Syventymiskohde tarjoaa voimalaitosten, teollisuuden ja yhdyskuntien energialaitosten automaation suunnittelu-, kehitys- ja tutkimustehtävissä tarvittavat valmiudet. Syventymiskohteen toteutuksesta vastaa Sähkötekniikan laitos. Syventymiskohteen vastuuhenkilö on säätötekniikan professori Olli Pyrhönen.

173 Energiatekniikka Ydinvoimalaitostekniikan opintosuunta Opintosuunnan vastuuhenkilö on professori N.N. Opintosuunnan tarkoituksena on kouluttaa ydinvoimalaitosten tekniikkaan erikoistuneita diplomiinsinöörejä, joilla on hyvät perustiedot yleensä energiatekniikasta ja voimalaitostekniikasta sekä erikoisosaamista ydinvoimalaitosten fysiikasta, prosesseista, turvallisuudesta ja ympäristövaikutuksista. Opintosuunnassa ei ole erillisiä syventymiskohteita, mutta opintosuuntaan on määritelty joukko pakollisia syventäviä opintoja. Näiden pakollisten kurssien lisäksi opiskelija voi vaihtoehtoisten opintojaksojen valinnalla suuntautua johonkin erikoisalueeseen oman kiinnostuksensa mukaan. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi ydinvoimalaitosten tekniikka, käyttö ja kunnossapito ydinvoimalaitosten mallinnus ydinenergiafysiikka ja säteilysuojelu Opintosuunta tarjoaa opintojaksoja ydinvoimatekniikan useilta osa-alueilta, kuten ydinvoimalaitosten fysiikasta, lämpö- ja virtaustekniikasta, säteilysuojelusta, turvallisuusanalyyseista ja ydinjätekysymyksistä. Opetuksessa painotetaan tietokonemallien avulla tehtävän turvallisuustutkimuksen mahdollisuuksia ja rajoituksia. Opintojen yhteydessä on myös mahdollista suorittaa säteilysuojelusta vastaavan johtajan tutkinto. Syventymiskohde antaa monipuoliset valmiudet työskentelyyn ydinenergia-alalla erilaisissa tehtävissä. Tyypillisiä työnantajia ovat valmistava teollisuus, voimayhtiöt, tutkimuslaitokset, ministeriöt ja koulutuslaitokset sekä säteilyturvaviranomainen. 3. Lämpö- ja virtaustekniikan opintosuunta Opintosuunnan vastuuhenkilö on professori, TkT Jaakko Larjola. Opetuksen painopistealueita ovat lämpö- ja virtausteknisten luonnonilmiöiden ymmärtäminen sekä näiden teolliset sovellutukset. Opintosuunnan tavoitteena ovat energia-alan diplomi-insinöörit tuotantoelämän palvelukseen. Opintosuunnan valinneet opiskelijat saavat perusteellisen tietämyksen lämpö- ja virtaustekniikasta sekä riittävät valmiudet toimia valmistuttuaan laitteistosuunnittelussa ja ympäristöteknologian sekä energiatalouden tehtävissä. Opintosuunnan yhteiset opinnot koostuvat lämpö-, virtaus-, poltto-, mittaus- ja materiaaliteknisistä aineista. Lisäksi niihin sisältyy tietokoneavusteinen suunnittelu ja laitetekniikan opintoja. Opintosuunnan kolme peruspilaria ovat: 1. Laite- ja järjestelmätekniikan hallinta (kompressorit, turbiinit, höyrykattilat, voimalaitokset ja niiden järjestelmät, polttokammiot, lämmönsiirtimet, pumput, puhaltimet, teollisuusprosessit, ym.) fysikaalisena tapahtumana konstruktiotekniikan mahdollisuudet huomioon ottaen. 2. Järjestelmien energiataloudellinen optimointi. 3. Haitallisten päästöjen hallinta sekä vähentäminen prosesseissa ja energiantuotannossa. Syventymiskohteet I Prosessilaitetekniikan syventymiskohteen tavoitteena on antaa opiskelijoille palamistapahtuman syvällinen teoreettinen ja käytännön tuntemus sekä valmiudet poltto- ja prosessilaitteiden suunnitteluun. Opetuksen perustana ovat prosessien kokonaisvaltaiseen hallintaan perustuvat ohjelmistot, joilla voidaan virtaus- ja reaktiomallien avulla tutkia monipuolisesti järjestelmien toimintaa erilaisilla reunaehdoilla. Syventymiskohde tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet työskennellä energia-alan teollisuuden tuotantotehtävissä ja laitteiden sekä prosessien kehitys- ja tutkimustehtävissä. Opetuksessa painote-

174 174 Energiatekniikka taan uuden teknologian kehittämismahdollisuuksia ja annetaan näin valmiudet alan tuotantorakenteen monipuolistamiselle ja yritystoiminnan kehittämiseen. Tämän syventymiskohteen samoin kuin koko lämpö- ja virtaustekniikan opintosuunnan antama jatkotutkintotasoinen opetus on laajaa ja verkottunut mm. tutkijakoulujen yhteistyön avulla muiden teknillisten korkeakoulujen jatko-opetustarjontaan. Pitkäaikaiseen tutkimus- ja jatkoopiskeluperinteeseen perustuva tekniikan lisensiaatti- ja tohtoritutkintojen määrä on suuri. Laitoksen teoreettinen ja laboratorioissa sekä teollisuudessa tehtävä kokeellinen tutkimus tukee opetusta, jonka asiasisältöä ja painotusta kehitetään jatkuvasti käytännön tarpeiden mukaisesti. Tästä esimerkkinä on mm. kolmidimensionaalinen virtauskenttien laskenta (CFD) ja elektroniikan jäähdytys. Syventymiskohteen vastuuhenkilö on professori TkT Lasse Koskelainen. II Turbotekniikan syventymiskohteen tavoitteena on antaa valmiudet modernien turbokoneiden (turbiinit, kompressorit) suunnitteluun ja laskentaan sekä kokoonpuristuvien virtauksien ymmärtämiseen. Opetuksessa painotetaan erityisesti laitoksen pitkäaikaisessa tutkimustyössä esiin tulleita suunnittelunäkökohtia ja alan viimeisintä tuntemusta. alalla annetaan myös merkittävässä määrin jatko-opetusta. Syventymiskohde tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet työskennellä suunnittelu-, myynti- tai käyttötehtävissä yrityksissä, jotka käyttävät, markkinoivat tai suunnittelevat turbiineja tai kineettisiä kompressoreja. Annettu turbokonekoulutus tarjoaa hyvät mahdollisuudet työskennellä alan yrityksissä myös ulkomailla, kuten Sveitsissä, Saksassa tai Yhdysvalloissa. Tämän syventymiskohteen aihepiirin tutkimustoimintaa on harjoitettu LTKK:ssa jo lähes 20 vuotta, minkä seurauksena on käynnistynyt merkittäviä tuotantohankkeita (mm. suurnopeuskompressoritehdas Lappeenrantaan). Syventymiskohde tarjoaa siten mahdollisuuden siirtyä valmistuttua tutkijaksi tehtäviin, missä jatko-opiskelumahdollisuudet ovat hyvät; nykyään lähes kaikki turbokonetutkijat ovat tehneet lisensiaattitutkimuksen tai väitöskirjan n. neljässä vuodessa. Turbokonetutkimus on tehokkaasti verkottunutta; yhteistyö TKK:n Sovelletun termodynamiikan laboratorion kanssa on lähes päivittäistä (CFD-laskenta) ja yhteistyö on aktiivista myös Hannoverin yliopiston Turbokoneinstituutin kanssa (mittaustekniikka). Syventymiskohteen vastuuhenkilö on professori TkT Jaakko Larjola. III Automaatiotekniikan syventymiskohteen tavoitteena on säätötekniikan mahdollisuuksien hyödyntäminen prosessien ja järjestelmien käytössä energiatalouden ja ympäristövaikutusten optimoimiseksi. Syventymiskohteessa painotetaan lämpö- ja virtaustekniikan perusteiden hallinnan merkitystä automaatiojärjestelmien avulla tapahtuvassa prosessien ohjauksessa. Syventymiskohde antaa valmiudet työskennellä energia-alan järjestelmähallinnan teollisuudessa. Syventymiskohteen vastuuhenkilö on säätötekniikan professori Olli Pyrhönen. 4. Sähköenergiatekniikan opintosuunta Opintosuunta tuotetaan yhteistyössä sähkötekniikan osaston kanssa. Vastuuhenkilöt ovat energiatekniikan osastonjohtaja ja sähkötekniikan professorit, TkT Juha Pyrhönen ja TkT Jarmo Partanen. Tavoitteena on kouluttaa sähkötekniikkaan erikoistuneita diplomi-insinöörejä, joilla on hyvät tiedot energiatekniikasta sekä erikoiskoulutus sähkövoimatekniikan tai sähkömekaniikan alueelta. Koulutus antaa valmiudet työskennellä teollisuuden ja yhteiskunnan energiajärjestelmiin, sähkömarkkinoihin ja sähkökäyttöihin liittyvien tutkimus-, kehitys- ja suunnittelu- sekä käyttötehtävien parissa. Koulutus on tuotantoelämää tukevaa ja teknistä asiantuntemusta korostavaa. Opetuksessa annetaan sähköenergiatekniikkaan liittyvien laitteiden ja järjestelmien fysikaaliseen hallintaan ja energiataloudelliseen optimointiin tarvittavat perustiedot. Suositeltavia täydentäviä opintojaksoja ovat mm. talouteen ja tietotekniikkaan liittyvät opintojaksot. Tiiviin tutkimus- ja tuotekehitysyhteistyömme

175 Energiatekniikka 175 ansiosta suurin osa diplomitöistä tehdään kansainvälisesti menestyvän sähköteollisuutemme hankkeissa sekä energia- ja sähköyhtiöissä. Opiskelija saavuttaa sähkölaitoksen vastaavan hoitajan tehtävissä tarvittavat tiedot ja saa sähkötekniikan diplomi-insinöörin pätevyyden tekemällä diplomityönsä sähkötekniikan alalta. Koulutus antaa siten valmistuneelle mahdollisuuden toimia myös itsenäisenä alan yrittäjänä. 5. Energiatalouden opintosuunta Opintosuunnan vastuuhenkilö on professori, TkT Risto Tarjanne. Energiatalous tutkii energian tuotannon ja käytön taloutta. Energian tuotannon osalta opetetaan mm. sähkön ja lämmön eri tuotantomuotoja sekä jätelämpövirtojen talteenoton taloutta; lähinnä tuotantokustannuksia ja kustannusrakenteita. Samoin opitaan menetelmiä, joilla taloudellinen optimi voidaan määrittää. Energian käytön taloutta käsitellään kansantalouden, aluetalouden, yritystalouden ja yksityisten kuluttajien näkökulmasta. Erityisen tärkeällä sijalla on teollisuusyritysten, varsinkin puunjalostusteollisuuden energiankäytön talous. Tässä ympäristössä selvitetään myös yksittäisten laitteiden, laitekokonaisuuksien tai prosessien energiataloutta. Myös tällä alueella opitaan menetelmiä, joiden avulla energiankäytön tehokkuutta voidaan parantaa. Energiatalouden opintosuunnan tavoitteena on antaa perustiedot valtakunnan, yhdyskuntien ja teollisuuden energiataloudesta sekä energiantuotantomenetelmien kannattavuus-vertailusta ja ympäristövaikutuksista valmius itsenäisesti ratkoa käytännön työssä esiin tulevia energiataloudellisia valintatilanteita valmius valtakunnallisiin sekä yhdyskuntien ja teollisuuden energiatalouden kehittämis-, yleissuunnittelu- ja käyttötehtäviin Energiatalouden opinnoissa ei ole erikseen nimettyjä syventymiskohteita, mutta opintosuuntaan on määritelty pakollisia syventäviä opintoja. Opiskelija voi kuitenkin vaihtoehtoisten opintojaksojen valinnoillaan suuntautua kiinnostuksensa mukaan johonkin erityisalueeseen kuten esimerkiksi energian hankintaan, ympäristötekniikkaan, yrittäjyyteen, kansainväliseen energialiiketoimintaan tai energiatalouden tietotekniikkaan. Energian hankintaan suuntautumalla voi hankkia syvällisen ja laaja-alaisen energiateknisen koulutuksen, jota energiatalouden tuntemus luontevasti monipuolistaa ja syventää. Ympäristötekniikkaan suuntautumalla voi hankkia paitsi energiateknisen ja -taloudellisen peruskoulutuksen, myös kattavat perustiedot energian tuotannosta aiheutuvien ympäristövaikutusten vähentämisestä. Tietotekniikkaan suuntautumalla voi hankkia valmiuksia käyttää hyväksi tietotekniikan menetelmiä energiamallien, energianhallintajärjestelmien ja laskentatehtävien kehittämiseen. 6. Energia ja ympäristö opintosuunta Opintosuunnan vastuuhenkilö on professori, TkT Esa Marttila. Opintosuunnan syventymiskohteet ovat: energiantuotannon ympäristötekniikka rakennusten energiatekniikka Energiantuotannon ympäristötekniikalla ymmärretään laajasti energia-alan aiheuttamia ympäristövaikutuksia. Tavoitteena on ympäristöä kuormittavien päästöjen tarkoituksenmukaisimpien ja säästävimpien vähentämiskeinojen tuntemus ja käyttötaito sekä palveluiden että energian tuottamisessa. Energianmuuntoprosessien keskeisten kiintoaine-, neste-, kaasu- ja hiukkaspäästöjen osalta opintosuunnassa tarkastellaan olemassa olevan teknologian teknisiä rajoituksia ja mahdollisuuksia. Opintosuunnassa tarkastellaan ympäristötekniikan tavoitteen asettelua maailmanlaajuisten sopimusten asettamissa puitteissa ja selvitetään teknologiset mahdollisuudet puhtaaseen energiantuotantoon pääsemiseen. Ympäristötekniikassa perusajatukset ovat elinkaarimallintaminen (LCA) ja tuotannon ympäristöjohtaminen sekä näihin liittyen:

176 176 Energiatekniikka raaka-aineiden käytön ja hukkavirtojen käytön optimointi uudelleenkäyttö ja kierrätys ylijäämäraaka-aineiden energiaksi hyödyntäminen Rakennusten energiatekniikan syventymiskohteen opetuksen ja tutkimuksen pääalueita ovat rakentamiseen, rakennusten käyttöön sekä erilaisten prosessien hallintaan liittyvät energiatekniset-, energiataloudelliset- sekä ympäristökysymykset. Opetuksemme tavoitteena on tuottaa diplomi-insinöörejä, jotka hallitsevat laaja-alaisesti rakennusten ja erilaisten prosessien energiajärjestelmät. Ammattitaidon perustana heillä on vahva tekninen osaaminen. He hallitsevat käytössä olevat suunnittelu- ja laskentaohjelmistot. Heillä on hyvät edellytykset toimia suunnittelu-, mitoitus-, tuotekehitys- tai tutkimustehtävissä. 7. Kansainvälisen energialiiketoiminnan opintosuunta Opintosuunnan vastuuhenkilö on professori, TkT Lasse Koskelainen. Opintosuunnan tavoitteena on luoda perusvalmiudet kansainvälistä tai ulkomailla tapahtuvaa energialiiketoimintaa tai alan projektivientiä suorittaville henkilöille. Koulutetut henkilöt toimivat pääasiassa voimalaitosten päällikköinä sekä käytöstä ja kunnossapidosta vastaavina insinööreinä, rakennus- ja suunnitteluprojektien vetäjinä, asiantuntijoina suunnitteluprojekteissa, projektien kehitysvaiheen vastuuhenkilöinä sekä myynti- ja markkinointitehtävissä. Koulutuksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että ammattiharjoittelu ja diplomityö tehdään kansainvälisissä tehtävissä. Koulutus tähtää seuraavien perusvalmiuksien hankintaan: Energiatekniikan riittävä ja riittävän laaja-alainen tuntemus. Koulutus tähtää monipuolisiin ja vaihteleviin voimalaitosalan työtehtäviin. Yritystoiminnan tuntemus, joka mahdollistaa itsenäisen ja vetovastuullisen toiminnan ulkomaisissa toimipisteissä, jotka usein ovat tytär- ja joint-venture -yrityksiä. Kansainvälisen sopimusjuridiikan tuntemus, joka antaa perustiedot erilaisten sopimusten avaintiedosta ja käsitteistä sekä niiden suhteesta paikallisiin ja kansainvälisiin lakeihin. Markkinointi- ja myyntitaidot. Useimmat tämän opintosuunnan henkilöt tulevat toimimaan myyntitehtävissä joko pää- tai sivutoimisesti. Riittävä kielitaito, jossa perusvaatimuksena on erittäin hyvä suullinen ja kirjallinen englannin kielen hallinta oman ammattialan osalta. Laajemman kielitaidon hankinta on suositeltavaa. Käytännön esimies-, esiintymis- ja neuvottelutaidot sekä projektityöskentelyn menetelmien hallinta. 8. Energia-alan yrittäjyyden opintosuunta Opintosuunnan vastuuhenkilö on professori, TkT Esa Marttila. Yrittäjyyden opintosuunnan tavoitteena on tavanomaisen diplomi-insinööritutkinnon lisäksi antaa yrittäjävalmiudet sekä kehittää opiskelun ohessa oma yritys tuotteineen ja siihen liittyvä markkinatietämys. Koulutuksen kohderyhmiä ovat henkilöt, jotka suunnittelevat omaa yritystoimintaa, aikovat kehittää olemassa olevan yrityksen toimintaa tai haluavat oppia valmiuksia toimia sisäisenä yrittäjänä toisten omistamassa organisaatiossa. Opintosuunnan opinnot muodostuvat neljästä eri osasta: 1. Yleinen yrittäjäkoulutus, joka muodostuu perinteisistä yrittäjäkoulutuksen komponenteista, kuten ideasta tuotteeksi yrityksen perustaminen liiketoimintasuunnitelman laatiminen yrityksen kehittäminen teollisoikeudet liiketoiminnan tukena

177 Energiatekniikka Oman yrityksen perustaminen toisen opintovuoden aikana, jolloin valitaan toimiala ja päätuote. Yritys on joko kuvitteellinen tai mieluummin todellinen, jonka toiminta käynnistyy tällöin tai myöhemmin liiketoimintasuunnitelman mukaisesti. 3. ja 4. Tuotekehityskurssit ovat Energiatekniikan osaston teknologiapainotteisia opintojaksoja, joissa käydään läpi high-tech tuotteen kehittäminen sekä tuotannon aloittaminen. Siihen sisältyy myös tuotteen testaukseen, laadunvalvontaan ja systeemi-insinööriosaamiseen liittyviä asioita. Peruskurssin harjoitustyönä on tuotteen tai tuoteryhmän kehittäminen. Jatkokurssiin liittyen tehdään diplomityö. Yrittäjyyden opiskelulle on ominaista, että kaikkien opintojen harjoitus-, erikois- ja laboratoriotyöt tehdään yrityksen tuotteeseen, tuoteryhmään tai toimialaan liittyvistä asioista. Näin henkilö saa diplomi-insinöörin yleiskoulutuksen, vaikka kaikkien opintojen lisätavoitteena on tukea valittuun tuotteeseen liittyvää liiketoimintaa on mahdollisuus valita juuri omia tarpeita vastaava opintokokonaisuus, joka motivoi parhaisiin tuloksiin opiskelijoiden eri oppiaineiden yhteydessä tekemien tiedonhakujen, harjoitus-, erikois- ja laboratoriotöiden sekä diplomityön teon yhteydessä maailmanlaajuisesti haravoima teknologinen ja kaupallinen tieto tulee perustetun yrityksen kautta Suomen talouselämän käyttöön diplomi-insinöörillä on valmistuttuaan tutkinnon lisäksi yrittäjän valmiudet Energiatekniikan koulutusohjelman tutkinnon rakenne: Perusopinnot 38,5 ov Aineopinnot 85,5 ov Syventävät opinnot 45 ov Vapaasti valittavat opinnot 5 ov Pakollinen harjoittelu 6 ov Opinnot yhteensä 180 ov Aineopintoihin kuuluvat kunkin opintosuunnan pakolliset aineopinnot. Aineopintojen täydentämiseksi 85,5 opintoviikkoon, voidaan vaihtoehtoisiksi opintojaksoiksi valita mitä tahansa LTKK:n tuottamia opintojaksoja sekä 4 opintoviikkoa pakollisen harjoittelun ylitystä. Kieliopintoja 180 ov:n tutkintoon saa sisällyttää enintään 16 opintoviikkoa. Syventäviä opintoja 180 ov:n tutkintoon kuuluu vähintään 45 opintoviikkoa. Syventävien opintojaksojen vaihtoehtoisiksi opinnoiksi voidaan valita mitkä tahansa LTKK:n tuottamat opintojaksot, jotka jakson tuottavassa osastossa on hyväksytty syventäviin tai jatko-opintoihin. Anomuksesta voidaan hyväksyä myös muita LTKK:n tuottamia opintojaksoja, joita perustellusti voidaan pitää järkevänä opiskelijan tutkinnossa. Anomuksesta voidaan myös muiden yliopistojen ja tiedekorkeakoulujen kursseja sisällyttää tutkintoon. Perusopinnot 38,5 ov Pakolliset ja yhteiset vsk ov * Matematiikka A I * Matematiikka L I Matematiikka B I Numeerinen analyysi II Ohjelmoinnin perusteet B I Johdatus korkeakouluopintoihin I 0, Tietokonepohjaisen teknisen suunnittelun dokumentointi I I Energiatekniikan peruskurssi I 1, Energiatalouden johdantokurssi I 1, Kieliopinnot 4

178 178 Energiatekniikka ** Fysiikka I ** Fysiikka L I Fysiikan laboratoriotyöt I-II Ihmisten ja työyhteisön johtamisen perusteet I-II 2 *keskenään vaihtoehtoiset opintojaksot **keskenään vaihtoehtoiset opintojaksot Yhteiset aineopinnot 49,5 ov 43,5 ov Sähköenergiatekniikka Kansainvälinen energialiiketoiminta 49 ov Energiatalous Pakolliset ja yhteiset vsk ov Moniulotteinen integrointi II 1, Vektorikentät II 1, Statiikka I Energiatekniikan diplomityöseminaari IV Voimalaitosoppi III 4, Projektihallinto III 1, Ydinenergiatekniikan perusteet I Teknillinen termodynamiikka (laaja) tai II * Teknillinen termodynamiikka (suppea) II Virtaustekniikka (laaja) tai II ** Virtaustekniikka (suppea) II 2, Virtaus- ja lämpövoimakoneet (laaja) tai III * Virtaus- ja lämpövoimakoneet (suppea) III Lämmönsiirto IA tai III * Lämmönsiirto IB III 3, Energiatalous III 2, Sähkötekniikan peruskurssi II Sähköiset piirit II Sähkötekniikan työkurssi II Säätötekniikan perusteet B II 3 *Sähköenergiatekniikan ja Kansainvälisen energialiiketoiminnan opintosuunnilla suppeat kurssit riittävät, mutta myös laajat voi suorittaa. **Energiatalouden, Sähköenergiatekniikan ja Kansainvälisen energialiiketoiminnan opintosuunnissa suppea kurssi. Energia-alan yrittäjyyden opintosuunnalla on omat pakolliset yhteiset aineopinnot. 1 Voimalaitostekniikan opintosuunta Aineopinnot Pakolliset 31,5 ov vsk ov Kompleksianalyysi II Integraalimuunnokset II Tilastomatematiikan perusteet II Dynamiikka I II * Dynamiikka II II Lujuusopin perusteet I * Koneiden dynamiikka III Höyrykattilat IV 3, Ydinvoimatekniikka I III Luotettavuustekniikka IV 2, Lämpötekniikan numeeriset menetelmät IV Sähköverkkotekniikan peruskurssi III-IV Mittaustekniikka B IV 2,5 *keskenään vaihtoehtoiset opintojaksot.

179 Energiatekniikka 179 Syventävät opinnot I Lämpövoimatekniikan syventymiskohde 45 ov Pakolliset 34 ov vsk ov Kaukolämmitys IV 2, Höyrykattiloiden suunnittelu IV Kunnossapitotekniikka IV-N 2, Painelaitelainsäädäntö III Polttotekniikka (laaja) III 5 Diplomityö - 20 Lisäksi syventäviin opintoihin on valittava opintojaksoja seuraavasta luettelosta vähintään 11 ov. vsk ov Globaali metsäteollisuus III Ekologistiikka III Maakaasutekniikka IV 2, Energiatekniikan seminaari IV Vedenkäsittely III/IV Paineastioiden suunnittelu ja valmistus II/III Ilmafysiikka ja kemia IV Termiset turbokoneet (suppea) III Polttoainehuolto II 1, Leviämismallit ympäristötekniikassa IV-N 1, * Kaasumaisten päästöjen hallinta (laaja) III/IV * Kaasumaisten päästöjen hallinta (suppea) III 2, Ympäristömittaukset IV 4 *keskenään vaihtoehtoiset opintojaksot II Automaatiotekniikan syventymiskohde 45 ov Pakolliset 37 ov vsk ov Säätötekniikan työkurssi IV Automaatiotekniikka III/IV Digitaalisäätö III Elektroniikan perusteet B II Digitaalitekniikka III-N Analogiaelektroniikka III 3 Diplomityö Ydinvoimalaitostekniikan opintosuunta Aineopinnot Pakolliset 21 ov vsk ov Tilastomatematiikan perusteet II Dynamiikka I II Lujuusopin perusteet I Höyrykattilat IV 3, Ydinvoimatekniikka I III Luotettavuustekniikka IV 2, Lämpötekniikan numeeriset menetelmät IV 3 Lisäksi aineopintoihin on valittava opintojaksoja seuraavasta luettelosta vähintään 8 ov. vsk ov Kompleksianalyysi II Integraalimuunnokset II Tietotekniikan perusteet I Työaseman käytön perusteet II * Dynamiikka II II Tuotantotalouden perusteet II 3

180 180 Energiatekniikka Johdon laskentatoimen peruskurssi III * Koneiden dynamiikka III Lämpö- ja virtaustekniikan erikoiskurssi IV Sähkökäyttötekniikan perusteet III Sähköverkkotekniikan peruskurssi III-IV Mittaustekniikka B IV 2,5 *keskenään vaihtoehtoiset opintojaksot. Syventävät opinnot 45 ov Pakolliset 32,5 ov vsk ov Ydinvoimatekniikka II III Ydinvoimatekniikan seminaari IV/N Ydinreaktorien fysiikka IV/N 2, Ydinvoimalaitosten mallinnus IV/N 5 Diplomityö - 20 Lisäksi syventäviin opintoihin on valittava seuraavasta luettelosta vähintään 10 ov vsk ov Kunnossapitotekniikka IV-N 2, Vedenkäsittely III/IV Painelaitelainsäädäntö III Säteilysuojelu III/N Fuusioenergiatekniikka III/N Ydinjätehuolto IV/N 1, Painelaitteiden suunnittelu ja valmistus II/III Termiset turbokoneet (suppea) III Leviämismallit ympäristötekniikassa IV/N 1, Moderni fysiikka II Sovellettu säteilyfysiikka IV 3, Automaatiotekniikka III/IV Digitaalisäätö 4 3 Lämpö- ja virtaustekniikan opintosuunta Aineopinnot Pakolliset 27 /23 ov vsk ov Tietokoneavusteinen suunnittelu III Dynamiikka I II * Dynamiikka II II Lujuusopin perusteet I ** Teknisen suunnittelun peruskurssi IV Höyrykattilat IV 3, * Koneiden dynamiikka III *** Polttotekniikka (laaja) IV *** Polttotekniikka (suppea) IV Lämpö- ja virtaustekniikan erikoiskurssi IV Mittaustekniikka B IV 2,5 *keskenään vaihtoehtoiset opintojaksot. ** Prosessilaitetekniikan syventymiskohteessa ***Turbotekniikan syventymiskohteessa vaihtoehtoiset opintojaksot Lisäksi aineopintoihin on valittava seuraavista opintojaksoista vähintään 6 ov vsk ov Tilastomatematiikan perusteet II Tietorakenteet ja C-kieli I-N Tuotantotalouden perusteet II Maakaasutekniikka IV 2, Yleinen kemia I 2,5

181 Energiatekniikka Puheviestintä II Kirjallinen viestintä sähköpostitse II 1, Materiaalifysiikka III-IV 3 Syventävät opinnot I Prosessilaitetekniikan syventymiskohde 45 ov Pakolliset 40,5 ov vsk ov Höyrykattiloiden suunnittelu IV Polttotekniikan seminaari III/IV Kuumankestävät materiaalit ja rakenteet III/IV 2, Paineastioiden suunnittelu ja valmistus II/III Lämpötekniikan numeeriset menetelmät IV Termiset turbokoneet III 6 Diplomityö - 20 II Turbotekniikan syventymiskohde 45 ov Pakolliset 39,5 ov vsk ov Turbulenssi IV Termiset turbokoneet III Turbokoneiden mittaus- ja konstruktiotekniikka III-V Turbokonetekniikan seminaari III/V 2, Kaasudynamiikka IV Kylmätekniikka ja lämpöpumput III-IV 2 Diplomityö - 20 III Automaatiotekniikan syventymiskohde 45 ov Pakolliset 39 ov vsk ov Tilastomatematiikan perusteet II Säätötekniikan työkurssi IV Automaatiotekniikka III, IV Digitaalisäätö IV Elektroniikan perusteet A II Analogiaelektroniikka III 3 Diplomityö Sähköenergiatekniikan opintosuunta Aineopinnot Pakolliset 41,5 ov vsk ov Kompleksianalyysi II Integraalimuunnokset II Dynamiikka I II Kunnossapitotekniikka IV-N 2, Ympäristötekniikan perusteet I 3, Sähkömagnetismi III Piirianalyysi II Sähkökäyttötekniikan perusteet III Sähköturvallisuus III-IV Sähköverkkotekniikan peruskurssi III-IV Tehoelektroniikka III Automaatiotekniikka IV Elektroniikan perusteet A II-III Mittaustekniikka A IV 3, Digitaalitekniikka I Analogiatekniikka III 3

182 182 Energiatekniikka Syventävät opinnot I Sähköenergiatekniikan syventymiskohde 45 ov Pakolliset 41ov vsk ov Suurjännitetekniikka III/IV Sähkömarkkinat IV Sähkönjakelutekniikka IV Sähkönsiirtotekniikka III-IV Sähkölämpötekniikka III/IV Sähkövoimatekniikan työkurssi III-IV Sähkömarkkinoiden seminaari IV 2 Diplomityö - 20 Lisäksi pakollisiin syventäviin opintoihin on valittava seuraavasta luettelosta vähintään 4 ov vsk ov Tietorakenteet ja C-kieli I-N Investointilaskelmat IV Oman yrityksen perustaminen IV-N Kaukolämmitys IV 2, Termiset turbokoneet (suppea) III Rakennusten LVI-tekniikan perusopintojakso (suppea), tai III-IV Rakennusten LVI-tekniikan perusopintojakso (laaja) III-IV Tehoelektroniikan komponentit III Säätötekniikan työkurssi IV Signaalien digitaalinen käsittely III Digitaalisäätö III Digitaalielektroniikka III-IV Mikroprosessorit B III-IV RF-tekniikka III-IV Radiojärjestelmät IV-N 2 II Sähkömekaniikan ja -käyttöjen syventymiskohde 45 ov Pakolliset 39 ov vsk ov Sähkökoneen suunnittelu IV Tehoelektroniikan komponentit III Sähkökäytöt IV Sähkövoimatekniikan työkurssi III-IV Sähkökäyttöjen seminaari IV Mikroprosessorit B III 3 Diplomityö - 20 Lisäksi pakollisiin syventäviin opintoihin on valittava seuraavasta luettelosta vähintään 6 ov vsk ov Tietorakenteet ja C-kieli I-N Tietoliikennetekniikan perusteet 1 II Tuotantotalouden perusteet II Investointilaskelmat IV Oman yrityksen perustaminen IV-N Säätötekniikan työkurssi IV Signaalien digitaalinen käsittely III Digitaalisäätö III RF-tekniikka III-IV Radiojärjestelmät IV-N 2

183 Energiatekniikka Energiatalouden opintosuunta Aineopinnot Pakolliset 29,5 ov vsk ov Lineaarinen optimointi III Tuotantotalouden perusteet II Johdon laskentatoimen peruskurssi III Ydinvoimatekniikka I III Polttoainehuolto II 1, Ympäristötekniikan perusteet I 3, Sähköverkkotekniikan peruskurssi IV Mittaustekniikka B IV 2, Kansantalous, mikroteoria I Kansantalous, makroteoria I 4 Syventävät opinnot 45 ov Pakolliset 37 ov vsk ov Investointilaskelmat IV Kaukolämmitys IV 2, Höyrykattilat IV 3, Puunjalostusteollisuuden energiatalous IV Energiatalouden erikoiskurssi IV Energiatalouden seminaari IV 2 Diplomityö Energia ja ympäristö opintosuunta Aineopinnot Pakolliset 14 ov vsk ov Tuotantotalouden perusteet I Ympäristöjohtaminen (suppea) I/II Ympäristötekniikan perusteet I 3, Ympäristöterveyden ja oikeuden perusteet I Rakentamisen ympäristötekniikan peruskurssi I/II Yleinen kemia I 2,5 Aineopintojen minimimäärän (85,5 ov) saavuttamiseksi voi vaihtoehtoiset opintojaksot valita seuraavasta listasta tai opintosuunnan syventymiskohteiden opinnoista. vsk ov ** Tietotekniikan perusteet I ** Tietokoneavusteinen suunnittelu III Materiaalivalinnan ja valmistustekniikan peruskurssi II * Metalliopin peruskurssi II II Investointilaskelmat IV Markkinointitutkimus III Yrityssuunnittelu III Logistiikan peruskurssi II Laatujohtamisen perusteet II ** Kaukolämmitys III 2, Polttotekniikka (suppea) IV Säteilysuojelu IV Ydinjätehuolto IV 1, Leviämismallit ympäristötekniikassa III 1, Ympäristötekniikan seminaari II Tuotanto- ja palveluprosessit II Ympäristöterveyden ja oikeuden perusteet I Ympäristövahingot II 1

184 184 Energiatekniikka Elinkaariarvioinnin harjoitustyökurssi IV Kemianteollisuuden prosessit II Prosessitekniikan aineopintojakso 1 II 3, * Korroosion esto teollisuudessa ja voimalaitoksissa IV Vedenkäsittelyprosessit III Prosessi- ja ympäristöanalytiikka III Kieliopinnot I-IV Kansantalous, mikroteoria II Kansantalous, makroteoria II 4 Harjoittelu max. 4 *suositellaan luettavaksi Energiantuotannon ympäristötekniikan syventymiskohteessa **suositellaan luettavaksi Rakennusten energiatekniikan syventymiskohteessa Syventävät opinnot I Energiantuotannon ympäristötekniikan syventymiskohde Pakolliset 43,5 ov vsk ov Höyrykattilat IV 3, Kunnossapitotekniikka III 2, Puunjalostusteollisuuden energiatalous IV Polttoainehuolto II 1, Ilmafysiikka ja -kemia IV Kaasumaisten päästöjen hallinta IV Ympäristömittaukset II Prosessitekniikan aineopintojakso 2 II 2 Diplomityö - 20 II Rakennusten energiatekniikan syventymiskohde Pakolliset 42 ov vsk ov Meluntorjunta III Talonrakennustekniikka I/II Kylmätekniikka ja lämpöpumput IV Ilmanvaihto- ja ilmastointitekniikka III Rakennusten LVI-tekniikan perusopintojakso (laaja) II Rakennusten LVI-tekniikan syventävä opintojakso IV LVI-tekniikan harjoitustyökurssi IV 3 Diplomityö Kansainvälisen energialiiketoiminnan opintosuunta Aineopinnot Pakolliset 32,5 ov vsk ov Dynamiikka I II Tuotantotalouden perusteet II Johdon laskentatoimen peruskurssi II Markkinoinnin peruskurssi II Markkinoinnin suunnittelu ja päätöksenteko III Kaukolämmitys IV 2, Höyrykattilat IV 3, Painelaitelainsäädäntö III Ympäristötekniikan perusteet I 3, * Kieliopinnot Sähköverkkotekniikan peruskurssi IV 2 *voivat olla myös peruskursseja 1 ja 2

185 Energiatekniikka 185 Lisäksi valinnaisiksi aineopinnoiksi suositellaan seuraavia opintojaksoja: vsk ov * Dynamiikka II II * Koneiden dynamiikka III Värähtelymekaniikan peruskurssi III Hitsaustekniikan yleiskurssi III Metalliopin peruskurssi II Yrityssuunnittelu III Markkinointitutkimus III Höyrykattiloiden suunnittelu IV Luotettavuustekniikka IV 2, Korroosionesto teollisuudessa ja voimalaitoksissa III-IV Kirjanpidon peruskurssi I-II Export Marketing III Kansantalous, mikroteoria I Kansantalous, makroteoria I Yksityisoikeuden perusteet III-N Organisaatiokäyttäytymisen perusteet III 3 *keskenään vaihtoehtoiset opintojaksot Syventävät opinnot 45 ov Pakolliset 37,5 ov vsk ov Kunnossapitotekniikka IV-N 2, Vedenkäsittely III/IV Systems Engineering III/IV Paineastioiden suunnittelu ja valmistus II/III Automaatiotekniikka III, IV Sales Management and Personal Selling III-IV 3 Diplomityö - 20 Valinnaisiksi (7,5 ov) syventäviksi opintojaksoiksi suositellaan: vsk ov Teollisoikeudet liiketoiminnan tukena IV Investointilaskelmat IV Liiketoimintasuhteet ja verkostot IV-N Business Forecasting IV Euroopan integraatio III Euroopan Unionin itälaajeneminen ja pohjoinen ulottuvuus III International Marketing Management Strategies III-IV Kansainvälinen talous IV Leadership II-III 3 8 Energia-alan yrittäjyyden opintosuunta Aineopinnot Pakolliset 39,5 ov vsk ov Teknisen suunnittelun peruskurssi II Markkinointitutkimus III Voimalaitosoppi III 4, Projektihallinto III 1, Ydinenergiatekniikan perusteet I Teknillinen termodynamiikka (laaja) II Lämmönsiirto IB III 3, Virtaustekniikka (laaja) II Virtaus- ja lämpövoimakoneet (suppea) III Energiatalous III 2, Ympäristötekniikan perusteet I 3, Markkinaoikeus III 4

186 186 Energiatekniikka Yrittäjyysopinnot Pakolliset 20 ov vsk ov Tuotantotalouden perusteet I/III Ideasta tuotteeksi : innovaatiojohtamisen perusteet I Teollisoikeudet liiketoiminnan tukena II Liiketoimintasuhteet ja verkostot I-II Oman yrityksen perustaminen I Liiketoimintasuunnitelman laatiminen II Yrityksen kehittäminen II/III 3 Aineopintojen minimimäärän (85,5 ov) saavuttamiseksi voi vaihtoehtoiset opintojaksot valita seuraavasta listasta tai toisten syventymiskohteiden opinnoista. vsk ov Matemaattiset ohjelmistot II Matemaattinen mallinnus I III Tietotekniikan perusteet I Tietorakenteet ja C-kieli II Tietokoneavusteinen suunnittelu III * Koneenosat I II Koneenosat II III Materiaalivalinnan ja valmistustekniikan peruskurssi II Metalliopin peruskurssi II * Investointilaskelmat IV * Yrityssuunnittelu III Logistiikan peruskurssi II Laatujohtamisen perusteet II Polttotekniikka (suppea) IV Lämpö- ja virtaustekniikan erikoiskurssi IV Puunjalostusteollisuuden energiatalous IV Polttoainehuolto II 1, Leviämismallit ympäristötekniikassa III 1, Kaasumaisten päästöjen hallinta IV Kiinteiden päästöjen hallinta III Ympäristötekniikan seminaari II Tuotanto- ja palveluprosessit II Ympäristöterveyden ja oikeuden perusteet I Talonrakennustekniikka II Ilmanvaihto- ja ilmastointitekniikka IV Rakentamisen ympäristötekniikan peruskurssi I Yleinen kemia I 2, Korroosion esto teollisuudessa ja voimalaitoksissa IV Kieliopinnot I-IV max Kirjallinen viestintä sähköpostitse II 1, Materiaalifysiikka III Sähköturvallisuus III Sähkömarkkinat II Sähkönjakelutekniikka III Sähkönsiirtotekniikka II Säätötekniikan perusteet B II Säätötekniikan erikoiskurssi IV Automaatiotekniikka IV Sähkökäyttötekniikan perusteet II Mittaustekniikka A III 3, Mittaustekniikka B IV 2, Yksityisoikeuden perusteet III Työoikeus I IV 4 Harjoittelu max. 4 * suositellaan luettavaksi

187 Energiatekniikka 187 Syventävät opinnot 45 ov Pakolliset 34 ov vsk ov Tuotekehityksen projektityö III/IV Systems Engineering III/IV Energia- ja ympäristöalan tuotekehitys IV 5 Diplomityö - 20 Valinnaisiksi (11 ov) syventäviksi opintojaksoiksi suositellaan: vsk ov Voimalaitostekniikan seminaari IV Kunnossapitotekniikka IV 2, Polttotekniikan seminaari III/IV Energiatalouden seminaari IV Päästökaasujen mittaustekniikka IV Ympäristötekniikan seminaari IV Elinkaariarvioinnin harjoitustyökurssi IV Voimalaitostekniikan jatkokurssi IV 4 Energiatekniikan koulutusohjelman mukainen Bachelor-tutkintoa vastaava opintokokonaisuus Opintokokonaisuus on vähintään 120 opintoviikkoa, joka muodostuu seuraavasti: Perusopinnot 38,5 ov Yhteiset aineopinnot 43,5-49,5 ov Harjoittelu 6 ov Opintosuunnan aineopintoja siten, että opintokokonaisuus on vähintään 120 ov. Bachelor-opinnäytetyö laajuudeltaan 5 ov, sisältyy yllä olevaan 120 opintoviikkoon. Bachelor työnä voidaan hyväksyä opintosuunnan aineopintojakson tai syventävän opintojakson laaja seminaari- tai harjoitustyö. Ammattikorkeakoulu- ja opistoinsinööriopinnot Ammattikorkeakoulu- ja insinööritutkinnon suorittaneet saavat energiatekniikan koulutusohjelman mukaiseen diplomi-insinöörin tutkintoonsa 51 opintoviikkoa opistotutkinnosta. Tällöin koulutusohjelman mukaisia opintoja jää suoritettavaksi 129 opintoviikkoa - diplomityö (20 ov) mukaan luettuna. Mikäli insinööri haluaa kuitenkin suorittaa alla olevan luettelon mukaisia opintojaksoja LTKK:ssa, hän voi sisällyttää niitä diplomi-insinöörin tutkintoonsa vain tutkinnon minimilaajuuden (180 ov) ylittävinä lisäsuorituksina. Opintoja käsittelevä työryhmä käsittelee LTKK:n tutkinnossa hyväksiluettavien AMK- tai insinööriopintojen anomuksia kaksi kertaa lukuvuodessa, syyslukukaudella lokakuussa ja kevätlukukaudella helmikuussa pidettävässä työryhmän kokouksessa Matematiikka A 5 ov Tietotekniikan perusteet 2 ov Ohjelmoinnin perusteet B 3 ov Johdatus korkeakouluopintoihin 0,5 ov Statiikka 4 ov Tietokonepohjaisen teknisen suunnittelun dokumentointi I 3 ov Tuotantotalouden perusteet 3 ov Johdon laskentatoimen peruskurssi 3 ov Energiatekniikan peruskurssi 1,5 ov Energiatalouden johdantokurssi 1,5 ov Yleinen kemia 2,5 ov Kieliopinnot 2 ov

188 188 Energiatekniikka Fysiikka 8 ov Fysiikan laboratoriotyöt 2 ov Harjoittelu 10 ov Yhteensä 51,0 ov Konetekniikan opintosuunnalta valmistuneet insinöörit saavat 51 ov:n lisäksi 18 ov opistotutkinnosta, jolloin energiatekniikan koulutusohjelman mukaisia opintoja jää suoritettavaksi 111 ov. Edellytyksenä on kuitenkin, että alla olevien luetteloiden mukaisia opintojaksoja vastaavat opinnot sisältyvät insinööritutkintoon. Mikäli koneinsinööri haluaa kuitenkin suorittaa alla olevan luettelon mukaisia opintojaksoja LTKK:ssa, hän voi sisällyttää niitä diplomi-insinöörin tutkintoonsa vain minimilaajuuden (180 ov) ylittävinä lisäsuorituksina Dynamiikka I 2 ov Lujuusopin perusteet 3 ov Koneautomaation käytöt ja ohjaus 2 ov Materiaalinvalinnan ja valmistustekniikan peruskurssi 3 ov Tietokonepohjaisen teknisen suunnittelun dokumentointi 3 ov Hitsaustekniikan peruskurssi 3 ov Metalliopin peruskurssi 2 ov Yhteensä 18 ov LVI- ja energiatekniikan opintosuunnalta valmistuneet insinöörit saavat 51 ov:n lisäksi 17 ov opistotutkinnosta, jolloin energiatekniikan koulutusohjelman mukaisia opintoja jää suoritettavaksi 112 ov. Edellytyksenä on kuitenkin, että alla olevien luetteloiden mukaisia opintojaksoja vastaavat opinnot sisältyvät insinööritutkintoon. Mikäli LVI- tai energiatekniikan insinööri haluaa kuitenkin suorittaa alla olevan luettelon mukaisia opintojaksoja LTKK:ssa, hän voi sisällyttää niitä diplomiinsinöörin tutkintoonsa vain minimilaajuuden (180 ov) ylittävinä lisäsuorituksina Kylmätekniikka ja lämpöpumput 2 ov LVI-tekniikan harjoitustyökurssi 3 ov Ilmanvaihto ja ilmastointitekniikka 4 ov Rakennusten LVI-tekniikan perusopintojakso 5 ov Rakennusten LVI-tekniikan syventävä opintojakso 3 ov Yhteensä 17 ov Sähkötekniikan opintosuunnalta valmistuneet insinöörit saavat 51 ov:n lisäksi 11 ov opistotutkinnosta, jolloin energiatekniikan koulutusohjelman mukaisia opintoja jää suoritettavaksi 118 ov. Edellytyksenä on kuitenkin, että alla olevien luetteloiden mukaisia opintojaksoja vastaavat opinnot sisältyvät insinööritutkintoon. Mikäli sähköinsinööri haluaa kuitenkin suorittaa alla olevan luettelon mukaisia opintojaksoja LTKK:ssa, hän voi sisällyttää niitä diplomi-insinöörin tutkintoonsa vain minimilaajuuden (180 ov) ylittävinä lisäsuorituksina Sähkötekniikan peruskurssi 2 ov Sähköiset piirit 3 ov Sähkötekniikan työkurssi 2 ov Sähköturvallisuus 2 ov Sähköverkkotekniikan peruskurssi 2 ov Yhteensä 11 ov Edellä esitetyn lisäksi insinööri, jonka tutkinto läheltä sivuaa energiatekniikan koulutusohjelmaa, saa anomuksesta osittain tai kokonaan lukea hyväkseen muitakin suoritettuja opintoja edellyttäen, että vastaavien LTKK:n opintojaksojen tavoitteet on saavutettu. Ympäristötekniikan ammattikorkeakoulu- ja opistoinsinööriopintojen lisäpaketti Ympäristötekniikan opintosuunnalta valmistuneet insinöörit saavat 51 ov:n lisäksi 11,5 ov aiemmasta tutkinnostaan, jolloin energiatekniikan koulutusohjelman mukaisia opintoja jää suoritettavaksi 117,5 ov. Edellytyksenä kuitenkin on, että alla olevan luettelon mukaiset opinnot sisältyvät aiemmin suoritettuun tutkintoon Lujuusopin perusteet 3 ov Ympäristötekniikan perusteet 3,5 ov Prosessitekniikan aineopintojakso II 2 ov Säätötekniikan perusteet B 3 ov Yhteensä 11,5 ov

189 Energiatekniikka 189 Energia- ja ympäristötekniikan osasto Osaston tuottamat opintojaksot ov Energiatekniikan peruskurssi 1, Energiatekniikan diplomityöseminaari 1 Energiatekniikan laitos Johtaja: Professori Jaakko Larjola ov Voimalaitosoppi 4, Voimalaitosoppi (lyhyt kurssi) Maakaasutekniikka 2, Kaukolämmitys 2, Höyrykattilat 3, Höyrykattiloiden suunnittelu Projektihallinto 1, Voimalaitostekniikan erikoiskurssi Voimalaitostekniikan seminaari Kunnossapitotekniikka 2, Vedenkäsittely Painelaitelainsäädäntö Koneiden dynamiikka Polttotekniikka (laaja) Polttotekniikka (suppea) Polttotekniikan seminaari Tuotekehityksen projektityö Systems Engineering Ydinvoimatekniikka I Ydinvoimatekniikka II Säteilysuojelu Ydintekniikan seminaari Ydinenergiatekniikan perusteet Ydinreaktorien fysiikka 2, Ydinvoimalaitosten mallinnus Luotettavuustekniikka 2, Fuusioenergiatekniikka Ydinjätehuolto 1, Virtaustekniikka (laaja) Virtaustekniikka (suppea) 2, Lämpötekniikan numeeriset menetelmät Lämpö- ja virtaustekniikan erikoiskurssi Numerical Modelling of Multicomponent Systems Research Tools for Technological Problems Virtaus- ja lämpövoimakoneet (laaja) Virtaus- ja lämpövoimakoneet (suppea) Termiset turbokoneet (laaja) Termiset turbokoneet (suppea) Turbokoneiden mittaus- ja konstruktiotekniikka Turbokonetekniikan seminaari 2, Kaasudynamiikka Voimalaitostekniikan jatkokurssi 4 Ympäristötekniikan laitos Johtaja: Professori Esa Marttila ov Teknillinen termodynamiikka (laaja) Teknillinen termodynamiikka (suppea) Lämmönsiirto IA 5

190 190 Energiatekniikka Lämmönsiirto IB 3, Lämmön johtuminen Kuumankestävät materiaalit ja rakenteet 2, Painelaitteiden suunnittelu ja valmistus Turbulenssi Infrapunateknologian seminaari Energiatalouden johdantokurssi 1, Energiatalous 2, Puunjalostusteollisuuden energiatalous Energiatalouden erikoiskurssi Energiatalouden seminaari Polttoainehuolto 1, Energia- ja ympäristöalan tuotekehitys Ilmafysiikka ja kemia Leviämismallit ympäristötekniikassa 1, Kaasumaisten päästöjen hallinta (laaja) Kaasumaisten päästöjen hallinta (suppea) 2, Kiinteiden päästöjen hallinta Nestemäisten päästöjen hallinta Päästökaasujen mittaustekniikka Johdanto ympäristötekniikkaan Ympäristötekniikan seminaari Ympäristöjohtaminen (laaja) Ympäristöjohtaminen (suppea) Ympäristötekniikan perusteet 3, Tuotanto- ja palveluprosessit Ympäristöterveyden ja oikeuden perusteet Ympäristövahingot Ympäristömittaukset Elinkaariarvioinnin harjoitustyökurssi Talonrakennustekniikka Kylmätekniikka ja lämpöpumput Ilmanvaihto- ja ilmastointitekniikka Rakennusten LVI-tekniikan perusopintojakso (suppea) Rakennusten LVI-tekniikan perusopintojakso (laaja) Rakennusten LVI-tekniikan syventävä opintojakso LVI-tekniikan harjoitustyökurssi Rakentamisen ympäristötekniikan peruskurssi 2 Energiatekniikan koulutusohjelmaan sisältyvät 09-alkuiset opintojaksot löytyvät kauppatieteiden osaston opinto-oppaasta. Kieliopinnot Energiatekniikan koulutusohjelman opiskelijat voivat sisällyttää tutkintoonsa vähintään 4, enintään 16 opintoviikkoa kieliä. Opintojen minimimäärä 4 ov:tä koostuu toisesta kotimaisesta kielestä (ruotsi/suomi) sekä yhdestä vapaasti valittavasta vieraasta kielestä. Kielikeskus tarjoaa erityisesti energiatekniikan opiskelijoille tarkoitettuja kielten erikoiskursseja seuraavissa kielissä: englanti saksa ruotsi venäjä ranska espanja Energy Issues Energiatekniikan saksaa Energi- och miljösvenska Tekniikan venäjän lukukurssi Machines et processus de fabrication Español técnico Englannissa, saksassa, ruotsissa, venäjässä, ranskassa ja portugalissa järjestetään myös itseopiskelukursseja, joilla opiskelija voi valita omaan alaansa liittyvän aiheen.

191 Energiatekniikka 191 Lisäksi englannissa, saksassa ja ruotsissa järjestetään muita tekniikan kielen kursseja, jotka voivat sopia energiatekniikan opiskelijalle. Lisätietoa näistä kursseista löytyy Kielikeskuksen opintooppaasta (internet, paperiversio). Myös kurssien opettajat antavat mielellään tietoa kieliopinnoista. Kielikeskus suosittaa, että alkeistasolta alkavan kielen opinnot aloitetaan jo ensimmäisenä opiskeluvuonna. Kielten peruskurssi 3 voidaan hyväksyä jo pakollisiksi kieliopinnoiksi. Uuden kielen opintoja pyritään ohjaamaan mahdollisimman yksilöllisesti; esimerkiksi saksan opettajat avaavat lukuvuonna Service-Paket Deutsch palvelun, jonka tarkoitus on ohjata saksan opiskelijaa opiskelemaan tehokkaasti ja tavoitteellisesti alkeistasolta lähtien.

192 192 Energiatekniikka Opintojaksokuvauksissa mainitut esitietovaatimukset on annettu ENERGIATEKNIIKAN OPISKELIJOIDEN opintojen ohjaamiseksi. Esitietovaatimukset eivät koske kirjaimellisesti muiden osastojen opiskelijoita, mutta esitietojen hankkiminen on suositeltavaa ennen kurssille osallistumista ENERGIATEKNIIKAN PERUSKURSSI 1,5 ov 1.vuosi Introduction to Energy Technology, Energiteknik, Grundkurs, Introduction au Génie Energétique Opettaja Professori, TkT Lasse Koskelainen Antaa perustiedot maailman energiavaroista ja Suomen energiahuollosta. Tutustuttaa opiskelija energiatekniikkaan liittyviin laitteistoihin, symboleihin ja sanastoon. Perehdyttää opiskelija opintojen sisältöön suunnitteluun sekä kirjalliseen ja suulliseen viestintään. Maailman energiavarat. Primaarienergianlähteet. Energianmuuntoprosessit ja prosessilaitteet. Sähkön- ja lämmönjakelu sekä käyttö. Energiatekniikan ympäristövaikutukset. Jokainen opiskelija tekee harjoitustyönä oman diplomi-insinööritutkintonsa opintosuunnitelman. Tiedon hankinta, kirjallisen raportin laatiminen. Luentoja 21 h, 1. periodi. Luentoja 10 h, opintosuunnitelma ja kirjallisen raportin laatiminen, 2. periodi. Tentti. Pakollinen läsnäolo luennolla ENERGIATEKNIIKAN DIPLOMITYÖSEMINAARI 1 ov 3. vuosi Thesis-writing Seminar for Students of Energy Technology, Diplomarbetsseminarium i energiteknik, Diplomandenseminar, Energietechnik Opettajat Vastuuhenkilö Energia- ja ympäristötekniikan osaston professorit Professori, TkT Lasse Koskelainen Opintojaksossa syvennetään saatuja projektityöskentelytaitoja ja opastetaan opiskelijaa diplomityönsä sisällön suunnitteluun, osaprojekteihin jakamisen, aikataulun ja resurssitarpeen arviointiin. Opintojaksossa kerrataan kirjallisen opinnäytteen ja raportin tekeminen. Opintojaksossa tutustutaan Energia- ja ympäristötekniikan osaston tutkimukseen ja jatko-opiskeluun sekä kuullaan Energia- ja ympäristötekniikan osastolta valmistuneiden esityksiä työstään ja opintojen merkityksestä. Tutkimusraportti. Energia- ja ympäristötekniikan osastolta valmistuneiden esityksiä. Tutustuminen Energia- ja ympäristötekniikan osaston tutkimukseen ja jatko-opiskeluun. Harjoitustyönä tehdään oman diplomityöaiheen projektisuunnitelma ja tiedonhankinta sekä kirjoitetaan kypsyysnäyte. Vanhan opintojakson 4001 Energiatekniikan yleisinformaatiokurssin suorittaneet eivät voi sisällyttää tätä opintojaksoa opintoihinsa. Luentoja 14 h, 2 harjoitustyötä, 3. periodi VOIMALAITOSOPPI 4,5 ov 3. vuosi Power Plant Engineering, Kraftverkteknik, Kraftwerkstechnik, Génie des centrales Opettaja Professori, TkT Lasse Koskelainen Opintojakso antaa perustiedot eri tyyppisten (pois lukien ydinvoima) energian muuntoprosessien toiminnan perusteista, laitosten mitoituksesta, käyttö- ja säätökysymyksistä, kustannusrakenteesta sekä ympäristövaikutuksista. Kurssi perehdyttää laskentamallien käyttöön voimalaitosten suunnittelun ja käytön apuvälineinä. Lämpövoimalaitosten toiminta ja voimalaitosprosessit. Kiertoprosessien laskentamenetelmät. Lauhdutusvoimalaitokset, vastapainevoimalaitokset, lämmitysvoimalaitokset, huippu- ja varavoimalaitokset. Höyry- ja kaasuturbiinit. Kaasuturbiinilaitokset, kombilaitokset. Lämpövoimalaitosten säätö.

193 Energiatekniikka 193 Esitiedot Kirjallisuus Vesivoimalaitokset. Ns. uudet energianmuuntoprosessit. Luentoja 21 h, harjoituksia 21 h, 2. periodi. Luentoja 21 h, suunnittelutyön ohjausta ja harjoituksia 21 h, 3. periodi. Suunnittelutyön ohjausta 14 h, 4. periodi. Suunnittelutehtävä ryhmätyönä. Opintomatka. Tentti sekä ennen tenttiä hyväksytysti suoritetut laskuharjoitukset ja suunnittelutehtävä Projektihallinto suoritettuna ja tai Teknillinen termodynamiikka kuunneltuna. Luentomonisteet VOIMALAITOSOPPI (lyhyt) 3 ov 3. vuosi Power Plant Engineering, Kraftverkteknik, Kraftwerkstechnik, Génie des centrales Opettaja Professori, TkT Lasse Koskelainen Opintojakso antaa perustiedot eri tyyppisten (pois lukien ydinvoima) energian muuntoprosessien toiminnan perusteista, laitosten mitoituksesta, käyttö- ja säätökysymyksistä, kustannusrakenteesta sekä ympäristövaikutuksista. Kurssi perehdyttää laskentamallien käyttöön voimalaitosten suunnittelun ja käytön apuvälineinä. Lämpövoimalaitosten toiminta ja voimalaitosprosessit. Kiertoprosessien laskentamenetelmät. Lauhdutusvoimalaitokset, vastapainevoimalaitokset, lämmitysvoimalaitokset, huippu- ja varavoimalaitokset. Höyry- ja kaasuturbiinit. Kaasuturbiinilaitokset, kombilaitokset. Lämpövoimalaitosten säätö. Vesivoimalaitokset. Ns. uudet energianmuuntoprosessit. Luentoja 21 h, harjoituksia 21 h, 2. periodi. Luentoja 21 h, harjoituksia 21 h, 3. periodi. Ryhmätyö. Opintomatka. Tentti sekä ennen tenttiä hyväksytysti suoritetut laskuharjoitukset ja ryhmätyö. Esitiedot Projektihallinto suoritettuna ja tai Teknillinen termodynamiikka kuunneltuna. Kirjallisuus Luentomonisteet MAAKAASUTEKNIIKKA 2,5 ov 4. vuosi Natural Gas Technology, Naturgasteknik, Erdgastechnik Joka toinen vuosi luennoitava opintojakso. Luennoidaan lukuvuonna Opettaja Erikoisopettaja, ins. Arto Riikonen Vastuuhenkilö Professori, TkT Lasse Koskelainen Antaa kuvan maakaasun käyttömahdollisuuksista ja päästöistä energian tuotannossa. Perehdyttää maakaasujärjestelmien mitoitukseen, suunnitteluun ja käyttöön. Maakaasun asema energiahuollossa, esimerkkejä käyttösovelluksista. Tuotanto-, siirto- ja jakelutekniikka. Maakaasun koostumus, ominaisuudet ja ympäristövaikutukset. Kaasun palaminen, kattilat ja polttimet. Sähkön ja lämmön tuotanto maakaasulla. Maakaasun suorat käyttösovellukset lämmitykseen ja kuivatukseen. Käyttöturvallisuus, säännökset ja määräykset. Luentoja 21 h, harjoituksia 21 h, 1. periodi. Tentti. Kirjallisuus Arto Riikonen, Gasum Oy, Julkaisut M1, M5, M6, M18 ja luentomonisteita.

194 194 Energiatekniikka KAUKOLÄMMITYS 2,5 ov 4.vuosi District Heating, Fjärrvärme, Fernwärme, Chauffage urbain Opettajat Tutkijaopettaja, TkT Vesa Meuronen Vastuuhenkilö Professori, TkT Lasse Koskelainen Opintojakso antaa oppilaille perustiedot kaukolämmityksen teknisistä ratkaisuista sekä kaukolämpöverkon ja lämmöntuotannon suunnittelusta ja käytöstä. Energiantarpeen ja kulutusvaihtelun arviointi. Kuluttajalaitteet ja energianmittaus. Putkistorakenteet sekä verkoston suunnittelu ja säätö. Kaukolämmön tuotanto, lämpökeskukset, lämmitysvoimalaitokset, polttoaineet. Kannattavuustarkastelu, talous, tariffit. Luentoja ja laskuharjoituksia 21 h, 1. periodi. Luentoja, laskuharjoituksia ja harjoitustyö 21 h, 2. periodi. Kirjallinen tentti sekä ennen tenttiä hyväksytysti suoritetut laskuharjoitukset ja harjoitustyö. Harjoitustyö arvostellaan ja se vaikuttaa loppuarvosanaan. Esitiedot tai Teknillinen termodynamiikka suoritettuna. Suositellaan: Lämmönsiirto 1A tai Lämmönsiirto 1B ja Höyrykattilat. Kirjallisuus ETY, Raportti 23/1989: Kaukolämmityksen käsikirja. Luentomoniste HÖYRYKATTILAT 3,5 ov 4. vuosi Steam Boilers, Ångpannor, Dampfkessel, Fours et chaudières Opettaja Professori, TkT Lasse Koskelainen Opintojakso antaa yleiskuvan eri polttoaineita käyttävien höyrykattiloiden toiminnasta, kokoonpanosta ja teknisistä ratkaisuista. Toiminnan kannalta se perehdyttää kattiloiden komponenttien toimintaperiaatteisiin, niiden lämpö- ja virtaustekniseen mitoitukseen, suunnitteluun, käyttö- ja säätöteknisiin ratkaisuihin sekä ympäristönäkökohtiin. Voimalaitospolttoaineiden ominaisuudet kattilan kannalta. Palamisreaktioiden laskentamenetelmät. Kattilan hyötysuhteen määritys. Kattilatyypit. Polttomenetelmät ja -laitteet. Tulipesän mitoitus. Tulistimet, esilämmittimet. Nuohouslaitteet. Lämpöpintojen likaantuminen, korroosio ja syöpyminen. Päästöjen syntyminen ja niiden vähentäminen. Lukitukset, säädöt, liekinvalvonta. Biopolttoaineiden poltto, jätteiden poltto. Soodakattila ja meesauuni. Luentoja 14 h, laskuharjoituksia 21 h, 1. periodi. Luentoja 14 h, laskuharjoituksia ja laboratoriotöitä 21 h, 2. periodi. Kirjallinen tentti sekä ennen tenttiä hyväksytysti suoritetut laskuharjoitukset ja laboratoriotyöt. Opintomatka. Esitiedot Lämmönsiirto IA tai Lämmönsiirto IB kuunneltuna. Kirjallisuus Luentomonisteet. Huhtinen, Kettunen, Nurminen, Pakkanen: Höyrykattilatekniikka HÖYRYKATTILOIDEN SUUNNITTELU 3 ov 4. vuosi Planning of Steam Boilers Opettajat Professori, TkT Lasse Koskelainen, Tutkijaopettaja, TkT Vesa Meuronen Opintojakso antaa valmiudet höyrykattiloiden tekniseen mitoittamiseen ja suunnittelutyöhön. Se perehdyttää suunnittelussa tarvittavien apuvälineiden ja tietojärjestelmien käyttöön. Kattilan komponentit suunnittelun kannalta. Lämpötekninen simulointi, lämpöpintojen mitoitus ja optimointi. Virtaustekninen mitoitus. Tietokoneohjelmien käyttö suunnittelun apuna. Luentoja ja suunnitteluharjoituksia 14 h, 2. periodi. Luentoja ja suunnitteluharjoituksia 14 h, 3. periodi.

195 Energiatekniikka 195 Esitiedot Kirjallisuus Luentoja ja suunnitteluharjoituksia 14 h, 4. periodi. Suunnitteluharjoitus tehdään ryhmätyönä. Arvosana määräytyy harjoitustyön ja osallistumisen perusteella Lämmönsiirto IA tai Lämmönsiirto IB kuunneltuna. Suositellaan suoritettavaksi samana vuonna kuin Höyrykattilat. Luentomoniste PROJEKTIHALLINTO 1,5 ov 3. vuosi Project Management, Projektadministration, Projektverwaltung Opettaja Kirjallisuus Professori, TkT Lasse Koskelainen Opintojaksolla perehdytään projektimuotoisen työn luonteeseen, organisointiin, projektien suunnitteluun ja seurantaan. Opintojakson tavoitteena on tutustua erityisesti voimalaitos- ja energiaprojekteissa käytettäviin projektinhallinnan käytännön työvälineisiin ja työtapoihin. Projektihallinnan ja ryhmätyön peruskäsitteet. Projektikehitys, suunnittelu, aikataulutus, dokumentointi ja projektiseuranta. Projektityöskentely ja johtaminen. Projektihallinnan työvälineet ja tietojärjestelmät. Harjoitustehtävänä suunnitellaan ja dokumentoidaan esimerkkiprojekti ryhmätyönä ja toteutetaan tietokoneohjelman avulla. Menetelmiä sovelletaan myös voimalaitostekniikan opinnoissa. Luentoja 21 h, harjoituksia 21 h, 1. periodi. Osallistuminen ryhmätöihin. Koskelainen: Projektihallinto VOIMALAITOSTEKNIIKAN ERIKOISKURSSI 2,0 ov 4.-N. vuosi Special Course in Power Plant Engineering Opettaja Vastuuhenkilö Esitiedot Dosentti, TkT Esa Vakkilainen Professori, TkT Lasse Koskelainen Opintojakson tavoitteena on perehtyä syvällisesti voimalaitosalan ajankohtaisiin erikoiskysymyksiin sekä tutkimus- ja kehitystyöhön. Toisena tavoitteena on opettaa alan tutkimus- ja kehityssuunnitelman tekoa. Soodakattilat. Kirjallisuusosa periodi. Luentoja 21 h, seminaariesitelmiä 14 h, 3. periodi. Kurssiin liittyy kirjallinen materiaali, joka edellytetään opiskeltavaksi ennen kurssia ja tentitään luentojakson alussa. Tämän perusteella ja kirjallisuushakua käyttäen kurssin osallistujat valmistelevat oman esityksensä valitusta aiheesta tai Voimalaitosoppi kuunneltuna VOIMALAITOSTEKNIIKAN JATKOKURSSI 4 ov 4.-N. vuosi Advanced Course in Power Plant Engineering Vastuuhenkilö Professori, TkT Lasse Koskelainen Opintojakson tavoitteena on itsenäisen työn muodossa perehtyä syvällisesti johonkin voimalaitos- tai polttotekniikan erikoiskysymykseen ja alan kehitystyöhön. Kurssi soveltuu myös liitettäväksi jatko-opintoihin. Erikoistyö VOIMALAITOSTEKNIIKAN SEMINAARI 2 ov 4.vuosi Seminar on Power Plant Technology Opettaja Professori, TkT Lasse Koskelainen Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelijat energiatekniikan ajankohtaisiin teknisiin ja taloudellisiin ongelmiin, alan erityiskysymyksiin sekä

196 196 Energiatekniikka Esitiedot niiden ratkaisuvaihtoehtoihin. Samalla opiskelija tottuu itsenäiseen työskentelyyn, lähdetietojen hakuun ja teknisten kirjoitusten laadintaan. Seminaariesitelmiä opiskelijoiden esittämistä tai heille annetuista aiheista. Esitelmien sisällön arviointi ja kommentointi yhdessä muiden opiskelijoiden kanssa. Seminaariesitelmiä ja töiden ohjausta 14 h, 3. periodi. Seminaariesitelmiä 14 h, 4. periodi. Osallistuminen seminaareihin, hyväksytyn esitelmän laadinta ja suullinen esitys Voimalaitosoppi ja Energiatalous kuunneltuina KUNNOSSAPITOTEKNIIKKA 2,5 ov 4.-N. vuosi Maintenance Management, Underhållsteknik, Unterhaltungstechnik Opettaja Erikoisopettaja N.N. Vastuuhenkilö Professori, TkT Lasse Koskelainen Opintojakson tavoitteena perehdyttää opiskelijat tuotantolaitosten ja erityisesti voimalaitosten kunnossapidon organisointiin, suunnitteluun ja diagnoosimenetelmiin sekä tietojärjestelmiin. Kunnossapidon käsitteistö. Tehdaspalvelun toiminnot ja organisointi. Ennakkohuolto ja työnsuunnittelu sekä niiden johtaminen. Kunnossapidon budjetointi ja seuranta. Varaosahuolto ja toiminnot. Tietojärjestelmien käyttö. Diagnoosimenetelmät. Osittain intensiivikurssina tammikuussa Luentoja 28 h, harjoituksia 14 h, 3. periodi. Tentti. Esitiedot tai Voimalaitosoppi kuunneltuna VEDENKÄSITTELY 1 ov 3. /4.vuosi Water Treatment, Vattenbehandling, Wasseraufbereitung Vastuuhenkilö Professori, TkT Lasse Koskelainen Opintojakson tarkoituksena on opiskelijan perehdyttäminen prosessiteollisuudessa voimalaitoksissa käytettävän veden valmistusmenetelmiin sekä vedenkäsittelyn kemian perusteisiin. Tavoitteena on, että omatoimisen opiskelun jälkeen hallitaan voimalaitosten ja energiantuotannon kannalta keskeiset vedenkäsittelyn asiat. Vedenkäsittelyn perusteet lyhyesti. Vesianalytiikka. Prosessiveden valmistus, erityisesti voimalaitosten lisäveden valmistus. Epäpuhtauksien vaikutus vesihöyrykiertoon. Voimalaitoksen säilöntä. Itseopiskeluna. Kirjallisuus Materiaali WebCT:llä PAINELAITELAINSÄÄDÄNTÖ 1 ov 3. vuosi Pressure Equipment Legislation, Lagstiftning om tryckbärande anordningar, Vorschrifte für Drückgefässe, Législation les l Èquipment sous pression Opettaja Erikoisopettaja, DI Kari Juvonen Vastuuhenkilö Professori, TkT Lasse Koskelainen Opintojakso antaa oppilaille perustiedot painelaitelainsäädännöstä ja sen painelaitteiden valmistukselle ja käytölle asettamista vaatimuksista ja toimenpiteistä. Soveltuvin osin painelaitelaki, asetukset tarkastuslaitoksista ja yksinkertaisista painesäiliöistä, KTM:n päätökset sekä viranomaisohjeet. Polttoaineiden käsittelyyn liittyvä kemikaalilainsäädäntö, lähinnä palavat nesteet ja kaasut sekä maakaasuun liittyvä lainsäädäntö. Luentoja 14 h, harjoituksia 14 h, 2 harjoitustyötä, 3. periodi. Tentti. Kirjallisuutta Painelaitteet, yleiset hallinnolliset säädökset ja määräykset (SFS-käsikirja 12). Räjähdysvaaralliset aineet, painelaitteet (Lakikokoelma 1996). INSKO:n. Muut luennoilla jaettavat monisteet.

197 Energiatekniikka KONEIDEN DYNAMIIKKA 2 ov 3. vuosi Dynamics of Machines, Maskindynamik, Dynamik von maschinen, Dynamique des machines Opettaja Professori, TkT Lasse Koskelainen Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelijat värähtelymekaniikan perusteisiin erityisesti voimakoneiden kuten turbiinien sekä pumppujen ja puhaltimien ym. pyörivien koneiden kannalta. Eri värähtelytyypit, värähtelyjen hallinta ja vaimentaminen. Värähtelymittaukset, tasapainotus. Vianmääritys värähtelymittausten perusteella. Opintojakso toteutetaan virtuaaliopetuksena. Opiskelijat lukevat itsenäisesti materiaalin ja tekevät tietyn määrän teoria- ja laskutehtäviä. Itseopiskelujakson aikana ongelmakohdista keskustellaan kurssin kotisivulla. Virtuaalitentti. Materiaali/ Värähtelymekaniikan perusteista (soveltuvin osin). kirjallisuus Lisämateriaali julkaistaan kurssin kotisivulla kurssin alkaessa. Esitiedot Suositellaan opintojaksoa Dynamiikka I POLTTOTEKNIIKKA (laaja) 5 ov 4. vuosi Combustion Engineering, Förbränningsteknik, Verbrennungs-technik, Combustion Opettajat Dosentti Keijo Jaanu, dosentti, TkT Jaakko Saastamoinen Vastuuhenkilö Professori, TkT Lasse Koskelainen Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelija energiantuotannossa ja prosessitekniikassa käytettävien kattiloiden palamistekniseen suunnitteluun sekä siinä tarvittavaan lämmön- ja aineensiirtoon sekä erityisesti päästökaasujen muodostumisen kineettisiin perusteisiin sekä antaa valmiudet alan kehityksen seuraamiseen. Polttoaineet ja polttoaineiden epäpuhtaudet. Kaasumaisten, nestemäisten ja kiinteiden polttoaineiden palaminen, palamisilman tarve, palamislämpötila ja reaktiotuotteet. Kaasutus. Kemiallinen tasapaino ja reaktiokinetiikka sekä palamisen epätäydellisyys. Syttymisilmiön teoreettinen tarkastelu. Liekin stabiilius. Päästöjen koostumukseen vaikuttavat tekijät, mm. NOx ja savukaasujen muodostumismekanismit. Low NOx polttimet. Luentoja 21 h, harjoituksia 14 h, harjoitustyö ja laboratoriotyö 1. periodi. Luentoja 21 h, harjoituksia 14 h, harjoitustyö ja laboratoriotyö, 2. periodi. Tentti. Pakolliset harjoitukset tulee olla hyväksytysti suoritettu ennen tenttiä. Esitiedot tai Teknillinen termodynamiikka ja Virtaustekniikka kuunneltuna. Kirjallisuus Poltto ja palaminen, IFRF-Suomen kansallinen osasto. Kuo, K.K.: Principles of Combustion. Smith, J.M.: Chemical Engineering Kinetics. Toong, T.: Combustion Dynamics. The Dynamics of Chemically Reacting Fluids POLTTOTEKNIIKKA (suppea) 3 ov 4. vuosi Combustion Engineering, Förbränningsteknik, Verbrennungs-technik, Combustion Opettaja ja sisältö Professori, TkT Lasse Koskelainen Kuten opintojaksossa Polttotekniikka (laaja). Luentoja 21 h, harjoituksia 14 h, 1. periodi. Luentoja 21 h, harjoituksia 14 h, 2. periodi. Tentti. Pakolliset harjoitukset tulee olla hyväksytysti suoritettu ennen tenttiä. Esitiedot tai Teknillinen termodynamiikka ja Virtaustekniikka kuunneltuna. Kirjallisuutta Kuten opintojaksossa Polttotekniikka (laaja).

198 198 Energiatekniikka POLTTOTEKNIIKAN SEMINAARI 3 ov 3./ 4. vuosi Combustion Engineering, Seminar, Seminarium i förbränningsteknik, Seminar über Feuerungstechnik, Séminaire sur la combustion Joka toinen vuosi luennoitava opintojakso. Luennoidaan seuraavan kerran 2004 keväällä. Opettaja Esitiedot Professori, TkT Lasse Koskelainen Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelija polttimien rakenteeseen, tulipesäratkaisuihin ja muihin polttotekniikan käytännön sovellutuksiin. Vuosittain vaihteleva. Luentoja ja seminaariesitelmiä 14 h, 3. periodi. Luentoja ja seminaariesitelmiä 14 h, 4. periodi. Seminaarityö. Tentti. Luennoidaan suomen tai englannin kielellä Polttotekniikka kuunneltuna TUOTEKEHITYKSEN PROJEKTITYÖ 4 ov vuosi Product Development, Produktutveckling Opettaja Erikoisopettaja N.N. Vastuuhenkilö Professori, TkT Lasse Koskelainen ja professori, TkT Esa Marttila Antaa käytännön valmiudet tuotekehitysprojektin suunnitteluun, johtamiseen ja toteutukseen. Asiakastarpeista tuotteeksi kartoitus projektiluonteisena ohjattuna harjoitustyönä. Lähtötilanteen määrittäminen, asiakkaan tarpeita koskevan tiedon kerääminen, asiakastarvetiedon jäsentäminen ja analysointi, kilpailutilannetta koskevan tiedon kerääminen, tuotteen ominaisuuksia koskevien tavoitteiden asettaminen, ohjaaminen tavoitteiden saavuttamiseen. Luentoja 10 h, seminaariesityksiä, 1. periodi. Seminaariesityksiä, 2. periodi. Harjoitustyö. Esitiedot Energia- ja ympäristöalan tuotekehitys suoritettuna tai samanaikaisesti em. kurssin kanssa. Kirjallisuus Luentomonisteet ja harjoituksissa jaettava materiaali SYSTEMS ENGINEERING 5 ov vuosi Systems Engineering Opettaja Erikoisopettaja N.N. Vastuuhenkilö Professori, TkT Lasse Koskelainen ja professori, TkT Esa Marttila Antaa käytännön valmiudet tuotekehitysprojektin jatkosuunnitteluun, johtamiseen ja toteutukseen. Tuotteen testaamiseen ja tuotteen ympäristövaikutusten analysointiin. Oman tuotteen kehittäminen ja testaaminen tiimi- ja laboratoriotyöskentelynä. Opintojaksolla noudatetaan Systems Engineering tyyppistä menetelmää, johon kuuluu: tuotteelle asetettavien vaatimusten määrittely, testaus, validointi, vaihtoehtojen arviointi ja vertailu, osakokonaisuuksien hallinta ja määrittely, riskikartoitus, luotettavuusanalyysi, toteutuksen optimointi ja dokumentointi. Tuotteelle laaditaan elinkaarianalyysi (LCA) ja lasketaan elinkaarikustannukset (LCC). Selvitetään tuotteen kilpailuedut ja kilpailukenttä. Luentoja 14 h, harjoituksia 14 h, 2. periodi. Luentoja 10 h, seminaariesityksiä, 3. periodi. Seminaariesityksiä, 4. periodi. Harjoitustyö. Kirjallisuus Luentomonisteet ja harjoituksissa jaettava materiaali.

199 Energiatekniikka YDINVOIMATEKNIIKKA I 4 ov 3. vuosi Nuclear Engineering I, Kärnkraftsteknik I, Kernkrafttechnik I, Génie nucléaire I Opettaja Esitiedot Kirjallisuutta Professori, N.N. Opintojakso perehdyttää opiskelijan ydinreaktorien suunnitteluperiaatteisiin ja kevytvesireaktoreita käyttävien ydinvoimalaitosten rakenteeseen, järjestelmiin ja toimintaan. Katsaus eri maiden ydinenergiaohjelmiin. Reaktorifysiikkaa, yksinkertaistettu kriittisyystehtävä. Reaktorisydämen suunnitteluperiaatteet. Kevytvesireaktorien kehityshistoria, rakenne ja toiminta, laitosyksikön pääkomponentit, tärkeimmät turva- ja apujärjestelmät, säätö ja instrumentointi. Kevytvesireaktoreja käyttävien ydinvoimalaitosten kehityslinjat tulevaisuudessa. Opintomatka Loviisan ydinvoimalaitokselle. Luentoja 28 h, harjoituksia 14 h, 1. periodi. Luentoja 28 h, harjoituksia 14 h, 2. periodi. 3 harjoitustyötä ja maaesitys. 2 välikoetta tai tentti. Harjoitusten tulee olla hyväksytysti suoritettuja ennen tenttiä. Opintomatka Ydinenergiatekniikan perusteet kuunneltuna. Luentomonisteet sekä soveltuvin osin Glasstone, Sesonske: Nuclear Reactor Engineering. Gauthron: Introduction au génie nucléaire,osat I-II YDINVOIMATEKNIIKKA II 3 ov 3.vuosi Nuclear Engineering II, Kärnkraftsteknik II, Kernkrafttechnik, Génie nucléaire II Opettaja Professori, N.N. Opintojakso syventää opiskelijan tietoja ydinvoimalaitosten taloudesta, ympäristövaikutuksista, turvallisuudesta ja lupamenettelystä. Ydinvoimalaitostyyppejä. Polttoainekierto, Ydinenergian kustannukset. Turvallisuuskysymyksiä: reaktorikinetiikkaa, reaktiivisuusonnettomuus, jäähdytteenmenetysonnettomuus, vakavat ydinvoimalaitosonnettomuudet, luotettavuustarkasteluja, turvallisuusanalyysi. Turvallisuustutkimuksen esittelyä. Ympäristövaikutusten arviointi (YVA). Ydinvoimalaitoksen lupakäsittely. Ydinenergian erikoissovellutuksia. Opintomatka Olkiluodon voimalaitokselle tai vastaavaan kohteeseen. Luentoja 14 h, harjoituksia 14 h, 3. periodi. Luentoja 14 h, harjoituksia 14 h, 4. periodi. 2 harjoitustyötä. Tentti. Harjoitusten tulee olla hyväksytysti suoritettuja ennen tenttiä. Opintomatka. Esitiedot Ydinenergiatekniikan perusteet ja Ydinvoimatekniikka I kuunneltuna. Kirjallisuutta Luentomonisteet sekä soveltuvin osin Glasstone, Sesonske: Nuclear Reactor Engineering. Gauthron: Introduction au génie nucléaire,osat I-II. Collier, Hewitt: Introduction to Nuclear Power SÄTEILYSUOJELU 2 ov 3. / N. vuosi Radiation Protection, Strålskyddslära, Straclenschutz, Radioprotektion Joka toinen vuosi luennoitava opintojakso. Luennoidaan lukuvuonna Opettaja Erikoisopettaja N.N. Vastuuhenkilö Professori, N.N. Opintojakso perehdyttää opiskelijan säteilysuojelun peruskysymyksiin. Opintojakson valinneet voivat halutessaan suorittaa säteilysuojelusta vastaavan johtajan tutkinnon. Luentoja säteilysuojelusta ja turvallisuudesta. Luentoja 28 h, laskuharjoituksia 14 h, 2. periodi. Tentti. Esitiedot Ydinenergiatekniikan perusteet kuunneltuna.

200 200 Energiatekniikka Kirjallisuutta Toivonen, Rytömaa, Vuorinen: Säteily ja turvallisuus, soveltuvin osin sekä voimassaoleva säteilylainsäädäntö sekä siihen liittyvät ST-ohjeet YDINTEKNIIKAN SEMINAARI 2 ov 3. / N. vuosi Nuclear Engineering, Seminar, Seminarium i kärnteknik, Seminar über Kernkrafttechnik, Génie nucléaire, séminaire Joka toinen vuosi luennoitava opintojakso. Luennoidaan lukuvuonna Opettaja Erikoisopettaja N.N. Vastuuhenkilö Professori, N.N. Opintojakso perehdyttää opiskelijan tiettyyn ydinvoimatekniikan erikoisalueeseen sekä kouluttaa opiskelijan itsenäisen tiedon hakuun ja esitelmän laadintaan. Seminaari järjestetään joka toinen vuosi vaihtuvista ydintekniikkaan liittyvistä aiheista. Seminaarin alkuvaiheessa pidetään tutkijoiden johdantoalustuksia; opiskelijoiden esitelmät sijoittuvat siten pääosin 2. periodiin. Koska seminaari järjestetään vaihtuvista aiheista, se voidaan suorittaa useamman kuin yhden kerran. Seminaari voi kuitenkin olla opiskelijan opintosuunnitelmassa vain kerran ja lisäsuoritukset merkitään tutkintotodistukseen vapaaehtoisina suorituksina. Seminaariesitelmiä 1. ja 2. periodi. Opintomatka. Seminaariesitelmä ja kirjallisen esitelmälyhenteen laatiminen. Esitiedot Ydinenergiatekniikan perusteet kuunneltuna. Kirjallisuus Ilmoitetaan osanottajille yksilöllisesti seminaarin yhteydessä YDINENERGIATEKNIIKAN PERUSTEET 3 ov 1. vuosi Introduction to Nuclear Engineering, Inledning till kärnteknik, Einführung in Kernkrafttechnik, Introduction au génie nucléaire Opettaja Professori, N.N. Opintojakso antaa perustiedot ydinenergiasta, ydinreaktorin toimintaperiaatteista ja säteilyturvallisuudesta. Ydinenergian hyväksikäytön historiaa. Luonnollinen ja ihmisen tuottama radioaktiivisuus. Neutronien aiheuttamat ydinreaktiot, erikoisesti fissio ja fissiotuotteet. Fuusio. Ydinreaktorien fysiikan perusteita. Ydinreaktorien lämmönsiirto. Ydinvoimalaitostyypit, erityisesti Suomessa käytössä olevat ydinvoimalaitokset. Säteilyturvallisuuden peruskäsitteitä. Perustietoa ydinpolttoainekierrosta ja ydinenergian riskeistä. Luentoja 21 h, laskuharjoituksia 14 h, 3. periodi. Luentoja 21 h, laskuharjoituksia ja laboratoriodemonstraatioita 14 h, 4. periodi. Tentti. Harjoitusten tulee olla hyväksytysti suoritettuja ennen tenttiä. Kirjallisuus Luentomonisteet. Lamarsh: Introduction to nuclear engineering, soveltuvin osin. Gauthron: Introduction au génie nucléaire osat I-II soveltuvin osin YDINREAKTORIEN FYSIIKKA 2,5 ov 3. / N. vuosi Nuclear Reactor Physics, Reaktorfysik, Reaktorphysik, Physique des réacteurs nucléaires Joka toinen vuosi luennoitava opintojakso. Luennoidaan lukuvuonna Opettaja Erikoisopettaja N.N. Vastuuhenkilö Professori, N.N. Opintojakson tavoitteena on syventää opiskelijan tietoja ydinreaktorien fysiikasta.

201 Energiatekniikka 201 Esitiedot Kirjallisuus Neutronien ja aineen väliset vuorovaikutukset. Neutronien kuljetusyhtälö. Neutronien diffuusio. Neutronien hidastuminen. Termiset neutronit. Kaksi- ja moniryhmädiffuusioteoria. Reaktoridynamiikkaa. Reaktorifysiikan numeeriset menetelmät. Luentoja 14 h, harjoituksia 14 h, 3. periodi. Luentoja 14 h, harjoituksia 14 h, 4. periodi. Tentti. Harjoitustöitä Otaniemessä VTT:n tutkimusreaktorilla Ydinenergiatekniikan perusteet ja Ydinvoimatekniikka I kuunneltuina Duderstadt, Hamilton: Nuclear Reactor Analysis, soveltuvin osin YDINVOIMALAITOSTEN MALLINNUS 5 ov 3. / N. vuosi Modelling of Nuclear Power Plants, Kärnkraftverkets modellering, Kernkraftwerks Modellierung, Simulation des centrales nucléaires Joka toinen vuosi luennoitava opintojakso. Luennoidaan lukuvuonna Opettaja Erikoisopettaja N.N. Vastuuhenkilö Professori, N.N. Opintojakso syventää opiskelijan tietoja ydinvoimalaitosprosessien tietokonemallinnuksen alueella. Ydinvoimalaitoksen reaktoripiirin normaalikäytön sekä häiriö- ja onnettomuustilanteiden termohydrauliset ilmiöt. Kaksifaasivirtauksen kertausta. Kokeellisen tutkimuksen ja mittaustekniikan esittely. Ydinvoimalaitoksen keskeisten prosessien mallinnus APROS, CATHARE ja/tai RELAP tietokoneohjelmilla. Opintojakso soveltuu myös jatko-opiskelijoille. Luentoja 14 h, laskuharjoituksia 14 h, laboratoriotyöskentelyä ja tietokonelaskentaa 14 h, 1. periodi. Luentoja 14 h, laskuharjoituksia 14 h, laboratoriotyöskentelyä ja tietokonelaskentaa 14 h, 2. periodi. 2 harjoitustyötä. Tentti. Esitiedot Ydinenergiatekniikan perusteet kuunneltuna. Kirjallisuutta Winterton: Thermal Design of Nuclear Reactors. Todreas, Kazimi: Nuclear Systems I & II soveltuvin osin LUOTETTAVUUSTEKNIIKKA 2,5 ov 4. vuosi Reliability Engineering, Tillförlitlighetsteknik, Zuverlässigkeits-technik, Fiabilité Opettaja Dosentti, TkT Jussi Vaurio Vastuuhenkilö Professori, N.N. Opintojakso antaa opiskelijalle perustiedot luotettavuustekniikasta sekä sen käyttösovellutuksista. Johdatus luotettavuustekniikkaan. Boolen algebra. Komponenttien luotettavuussuureet. Järjestelmien luotettavuusteknillinen rakenne, esimerkkejä eri aloilta. Rakennefunktio, luotettavuuslohkokaavio, vikapuut, tapahtumapuut, minimi-katkosjoukot. Järjestelmien luotettavuussuureet ja niiden määrääminen eri menetelmin. Vioittumis- ja vaikutusanalyysi. Parametrien ja trendien määritys vikahavainnoista. Järjestelmän käyttövarmuuden parantaminen. Ihminen järjestelmän osana. Yhteisviat, epätarkkuusanalyysi ja tärkeysmitat. Rakenteiden luotettavuus. Luentoja 14 h, harjoituksia 14 h, 1. periodi. Luentoja 14 h, harjoituksia 14 h, 2. periodi. Tentti. Kirjallisuus Mc Cormick, Norman J.: Reliability and risk analysis: Methods and nuclear power applications, Academic Press, Pages, Gondran: System Realibility Evaluation and Prediction in Engineering 1986, North Oxford Academic Publishers.

202 202 Energiatekniikka Henley & Kumamoto: Probabilistic Risk Assessment, IEEE Press Villemeur, A.: Reliability, Availability, Maintainability and Safety Assessment, John Wiley, Birolini A.: Reliability engineering: Theory and Practice, Berlin: Springer, FUUSIOENERGIATEKNIIKKA 2 ov 3./ N. vuosi Fusion Technology, Fusionsreaktorteknik, Fusionsreaktor-technik, Fusion Joka toinen vuosi luennoitava opintojakso. Luennoidaan lukuvuonna Opettajat Dosentti, TkT Jukka Heikkinen (VTT) Dosentti, TkT Seppo Karttunen (VTT) Professori, TkT Rainer Salomaa (TKK) Vastuuhenkilö Professori, N.N. Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelija fuusioenergian hyväksikäytön mahdollisuuksiin, fuusiovoimalaitoksen periaatteisiin ja fuusiotutkimuksen nykytilaan. Maailman energiavarat ja fuusio. Fuusion perusfysiikkaa, fuusioreaktiot, Lawsonin kriteeri. Plasmafysiikan perusteita. Plasman magneettinen ja inertiaalikoossapito. Myonikatalysoitu fuusio. Tokamakfuusioreaktorin periaate, plasman koossapito, kuumennus, virranajo ja diagnostiikka. Fuusiovoimalaitoksen periaatteet, erikoispiirteet, turvallisuus, ympäristövaikutukset ja kustannukset. Fuusiotutkimuksen nykytila, kansainväliset fuusiotutkimushankkeet. Luentoja 14 h, harjoituksia 14 h, 3. periodi. Luentoja 14 h, harjoituksia 14 h, 4. periodi. Tentti. Esitiedot Ydinenergiatekniikan perusteet kuunneltuna YDINJÄTEHUOLTO 1,5 ov 4./N. vuosi Nuclear Waste Management, Hantering av radioaktivt avfall, Entsorgung radioaktiver Abfälle, Déchet radioaktifs et leur gestion Joka toinen vuosi luennoitava opintojakso. Luennoidaan vuorovuosina opintojakson Leviämismallit ympäristötekniikassa kanssa. Luennoidaan lukuvuonna Opettajat Vastuuhenkilö Esitiedot Kirjallisuus Erikoisopettaja N.N. Professori, N.N. Opintojakson tavoitteena on syventää opiskelijan tietoja ydinvoimalaitosten jätehuollosta, erityisesti käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksesta. Ydinjätetyypit, niiden syntyminen, määrät ja potentiaalinen haitta. Ydinjätteiden huollon vaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa. Jätehuoltoa koskevat lait, aikataulut ja turvallisuusmääräykset. Ydinjätekemiaa. Voimalaitosjätteen huoltoratkaisut, erityisesti suomalaisilla voimalaitoksilla. Käytetyn polttoaineen suora loppusijoitus. Kallioperän rakenne, kallioperän tutkimusmenetelmät, pohjaveden ominaisuudet ja virtaus rakoilleessa kallioperässä. Radionuklidien vapautuminen loppusijoitustilasta ja kulkeutuminen kallioperässä, maaperässä ja vesistössä. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen ympäristövaikutusten arviointi (YVA). Loppusijoitusratkaisujen turvallisuuden arviointi. Ydinjätehuollon kustannukset. Ydinjätehuollon vaikutukset yhteiskuntaan ja ympäristöömme. Luentoja 15 h, 2. periodi. Tentti. Opintomatka Ydinenergiatekniikan perusteet kuunneltuna. Ilmoitetaan myöhemmin.

203 Energiatekniikka TEKNILLINEN TERMODYNAMIIKKA (laaja) 6 ov 2. vuosi Engineering Thermodynamics, Termodynamik, Thermodynamik, Thermodynamique Opettaja Kirjallisuus Professori, TkT Pertti Sarkomaa Opintojakson tavoitteena on opettaa energiatekniikan peruskäsitteitä ja teknisten prosessien yleisiä lainalaisuuksia, toimintaperiaatteita ja laskennallista suunnittelua. Opintojaksossa annetaan perustiedot osaston muiden opintojaksojen omaksumiselle, opetetaan teknisiä laskentamenetelmiä ja teoreettisen tiedon soveltamista vaihteleviin käytännön ongelmiin. 1. periodi: Termodynamiikkaan liittyvät peruskäsitteet, taseajattelu, työaine ja sen termodynaamiset ominaisuudet, energiamuodot taseen sisällä ja taserajalla, 1. pääsääntö suljetulle ja avoimelle systeemille. Harjoitustyö (paineilmasylinteri). 2. periodi: Termodynamiikan 2. pääsääntö, palautuva ja palautumaton prosessi, Carnot hyötysuhde, avoimen ja suljetun prosessin entropia ja energia. Kirjallisuustyö. 3. periodi: Aineiden tilapiirrokset, tilanyhtälöt, tilasuureiden väliset differentiaaliyhtälöt, pintaelementit, kaasuseokset ja niiden aineominaisuudet, kostea ilma ja ilmastointikoje, jäähdytystorni. Laboratoriotyö (ilmastointikoje). 4. periodi: Kiertoprosessit; höyryvoimalaitos-, polttomoottori- ja kaasuturbiiniprosessi sekä kylmäkone- ja lämpöpumppuprosessi, kemiallinen termodynamiikka; kemiallinen tasapaino, palaminen, energiatasapaino reagoivassa systeemissä, palamislämpötila. Harjoitustyö (voimalaitosprosessi). Luentoja 12 h, harjoituksia 12 h, 1. periodi. Luentoja 12 h, harjoituksia 12 h, 2. periodi. Luentoja 12 h, harjoituksia 12 h, 3. periodi. Luentoja 12 h, harjoituksia 12 h, 4. periodi. 2 harjoitustyötä, 1 laboratoriotyö ja kirjallisuustyö. 4 välikoetta (opintojaksoa aktiivisesti kuunteleville) tai tentti. Pakolliset harjoitukset tulee olla hyväksytysti suoritettu ennen tenttiä. Moran, M.J. & Shapiro, H.N.: Fundamentals of Engineering Thermodynamics, 2 nd ed Fagerholm, Nils-Erik: Termodynamiikka. Tekniikan käsikirja, 8. Painos, 2. osa (soveltuvin osin). Schmidt, Ernst: Technische thermodynamik. 11. Aufl. Band 1 und TEKNILLINEN TERMODYNAMIIKKA (suppea) 4 ov 2. vuosi Engineering Thermodynamics (short course), Termodynamik, Thermodynamik, Thermodynamique Opettaja Professori, TkT Pertti Sarkomaa Kuten opintojaksossa Teknillinen termodynamiikka (laaja). Kuten opintojaksossa Teknillinen termodynamiikka (laaja). Luentoja 12 h, harjoituksia 12 h, 1. periodi. Luentoja 12 h, harjoituksia 12 h, 2. periodi. Luentoja 12 h, harjoituksia 12 h, 3. periodi. Luentoja 12 h, harjoituksia 12 h, 4. periodi. 4 välikoetta (opintojaksoa aktiivisesti kuunteleville) tai tentti. Pakolliset harjoitukset tulee olla hyväksytysti suoritettu ennen tenttiä LÄMMÖNSIIRTO IA 5 ov 3. vuosi Heat Transfer IA, Värmeöverföring IA, Wärmeübertragung IA, Transfert de chaleur IA Vastuuhenkilö Professori, TkT Pertti Sarkomaa Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelija lämmönsiirron perusteisiin

204 204 Energiatekniikka sekä teorian avulla antaa laskutapoja ja malleja erilaisten lämmönsiirtymistapausten analysointiin. Stationaarinen ja epästationaarinen lämmönjohtuminen. Rajakerrosteoria. Kitkan, lämmön- ja aineensiirron välinen analogia. Konvektiivinen lämmön- ja aineensiirto. Höyrystyminen ja lauhtuminen. Astia- ja virtauskiehuminen. Pintojen välinen säteily. Kaasun säteily. Pölyn säteily. Elektroniikan jäähdytys. Lämmönsiirtimet. Luentoja 12 h, harjoituksia 12 h, 1. periodi. Luentoja 12 h, harjoituksia 12 h, 2. periodi. Luentoja 12 h, harjoituksia 12 h, 3. periodi. Luentoja 12 h, harjoituksia 12 h, 4. periodi. Laboratorio- ja harjoitustöitä. 3 välikoetta (opintojaksoa aktiivisesti kuunteleville) tai tentti. Esitiedot tai Teknillinen termodynamiikka kuunneltuna, harjoitukset suoritettuina. Kirjallisuus Incropera, De Witt: Fundamentals of Heat and Mass Transfer. Cengel: Heat Transfer, A Practical Approach. Tekniikan käsikirja, 8 p., osat 4. ja 5. Holman J.P.: Heat Transfer. Özisik M. N.: Heat Transfer: a basic approach. Siegel, Howell: Thermal Radiation Heat Transfer (soveltuvin osin) LÄMMÖNSIIRTO IB 3,5 ov 3. vuosi Heat Transfer IB, Värmeöverföring IB, Wärmeübertragung IB, Transfert de chaleur IB Vastuuhenkilö ja sisältö Kirjallisuutta Professori, TkT Pertti Sarkomaa Kuten opintojaksossa Lämmönsiirto IA. Luentoja 12 h, harjoituksia 12 h, 1. periodi. Luentoja 12 h, harjoituksia 12 h, 2. periodi. Luentoja 12 h, harjoituksia 12 h, 3. periodi. Luentoja 12 h, harjoituksia 12 h, 4. periodi. 3 välikoetta (opintojaksoa aktiivisesti kuunteleville) tai tentti. Kuten opintojaksossa Lämmönsiirto IA LÄMMÖN JOHTUMINEN 2 ov 3. vuosi Heat Conduction, Värmeledning, Wärmeleitung, Conduction de la chaleur Opettaja Vastuuhenkilö Erikoisopettaja N.N Professori, TkT Pertti Sarkomaa Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelijat lämmön johtumisen perusteisiin sekä teorian avulla antaa laskutapoja ja malleja erilaisten lämmönjohtumistapausten analysointiin. Stationaarinen ja epästationaarinen lämmönjohtuminen. Reunaehtojen vaikutus lämpötilajakaumiin ja lämpötilan tasoittumiseen. Analyyttiset ja numeeriset laskentamallit. Kurssi vastaa opintojakson Lämmönsiirto IA periodien 1 ja 2 opetussisältöä. Luentoja 12 h, harjoituksia 12 h, 1. periodi. Luentoja 12 h, harjoituksia 12 h, 2. periodi. Tentti.

205 KUUMANKESTÄVÄT MATERIAALIT JA RAKENTEET Energiatekniikka 205 2,5 ov 3/4. vuosi Heat Resistant Materials, Värmebeständiga materialer och konstruktioner, Feuerfeste Materialen: Werkstoffe, Konstruktion, Einsatz, Résistance thermique des matériaux Joka toinen vuosi luennoitava opintojakso. Suoritetaan kirjatenttinä keväällä Opettajat Erikoisopettaja N.N. Vastuuhenkilö Professori, TkT Pertti Sarkomaa Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelijat tulipesissä ja polttimissa käytettyihin materiaaleihin ja rakenteisiin sekä niihin kohdistuviin erikoisvaatimuksiin. Kuumalujat materiaalit, sideaineet ja pintamateriaalit. Metallirakenteet, muuraukset, eristeet, lujuus, lämpölaajeneminen, lämpöjännitykset. Kuluminen, syöpyminen ja haurastuminen. Tentti. Esitiedot Lämmönsiirto IA ja Lujuusopin perusteet kuunneltuina PAINELAITTEIDEN SUUNNITTELU JA VALMISTUS 3 ov 2./3. vuosi Pressure Vessels, Dimensionering av tryckkärl, Berechnung von Druckbehältern. Joka toinen vuosi luennoitava opintojakso. Luennoidaan seuraavan kerran syksyllä Opettaja Erikoisopettaja, Ins. Ari Tarri, teknikko Harri Partanen Vastuuhenkilö Professori, TkT Pertti Sarkomaa Opintojakso perehdyttää painelaitteiden mekaaniseen suunnittelumetodiikkaan ja antaa valmiudet suunnitella, mitoittaa ja valmistaa painesäiliöitä, lämmönvaihtimia ja höyrykattiloita. Painelaitemääräykset Suomessa, ulkomailla. Paineastioiden mitoitusstandardit, haurasmurtuminen, FEM- ja jännitysanalyysi, väsyminen, tuulikuormat, paikalliset kuorien jännitykset. Lämpöjännitykset. Painelaitteen hinta. EYdirektiivit, EN-standardit ja määräykset painelaitteista. Luentoja 21 h, harjoituksia 21 h, 1. periodi. Luentoja 21 h, harjoituksia 21 h, 2. periodi. 2 harjoitustyötä. Tentti. Esitiedot Lujuusopin perusteet kuunneltuna, suositellaan Painelaitelainsäädäntö. Kirjallisuus Painelaitteet, mitoitus (SFS-käsikirja 13). Painelaitteet, yleiset hallinnolliset säädökset ja määräykset (SFS-käsikirja 12). Painelaitteet, rakenneaineet (SFS-käsikirja 14). Bednar, H; Pressure Vessel Design Handbook. Maan H. Jawad, James R. Farr: Structural Analysis and design of process equipment, 2 nd ed. Rautaruukin käsikirja TURBULENSSI 3 ov vuosi Turbulence, Turbulens, Turbulenz Joka toinen vuosi luennoitava opintojakso. Luennoidaan seuraavan kerran syksyllä Opettajat Vastuuhenkilö Professori, TkT Pertti Sarkomaa Professori, TkT Jaakko Larjola Erikoisopettaja, professori, TkT Seppo Laine, erikoisopettaja, Pitkänen Professori, TkT Jaakko Larjola TkL Harri

206 206 Energiatekniikka Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelijat kitkaan ja turbulenssiin virtauksessa. Virtauksen perusyhtälöt, aikakeskiarvoistus, turbulenssi, virtauskitka, lämmönja massansiirto, rajakerrosteoriaa, kaksi- ja kolmidimensionaalisen virtauksen numeerinen laskenta. Luentoja 18 h, harjoituksia 14 h, 1. periodi. Luentoja 18 h, harjoituksia 14 h, 2. periodi. 2 laboratoriotyötä. Tentti. Esitiedot Teknillinen termodynamiikka ja Virtaustekniikka suoritettuina ja Lämmönsiirto IA kuunneltuna. Kirjallisuus White, M: Viscous fluid flow, 2 nd ed. Reynolds, A. J.: Turbulent flows in engineering. Tennekes, L., Lumley, J. L.: A First Course in Turbulence Schlichting, H.: Boundary Layer Theory. 7 th ed INFRAPUNATEKNOLOGIAN SEMINAARI 3 ov 1.-N. vuosi Seminar on Infrared Technology Luennoidaan joka toinen vuosi, seuraavan kerran keväällä Opettaja Professori TkT Pertti Sarkomaa, erikoisopettaja N.N. Vastuuhenkilö Professori TkT Pertti Sarkomaa Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelija infrapunateknologian terminologiaan ja sen eri osa-alueisiin lähinnä pimeänäkö- ja hahmontunnistusalueella, joilla on sekä siviili- että sotilassovellutuksia. Opintojakso antaa yleiskuvan optisten laitteiden suunnittelusta, jäähdytysjärjestelmistä, antureista, tietojenkäsittelyjärjestelmistä ja niihin liittyvästä kuvan käsittelystä sekä käytettävistä materiaaleista. Luentoja ja seminaariesityksiä 28 h, 4. periodi. Seminaarityö. Tentti. Luennoidaan suomen tai englannin kielellä. Kirjallisuus Dereniak, E. L.: Infrared Detectors and Systems. Holst, G. C.: Electro-Optical Imaging System Performance. Miller, J. L.: Principles of Infrared Detector Operation and Testing. Waldman, G.: Electro-Optical Systems Performance Modelling VIRTAUSTEKNIIKKA (laaja) 3 ov 2. vuosi Fluid Dynamics, Strömningsteknik, Fluid Dynamik, Mécanique des fluides (Kemiantekniikan koulutusohjelman opiskelijat 4. opintovuosi) Opettaja Professori, TkT Piroz Zamankhan Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelija kaasu- ja hydromekaniikan perusteisiin ja antaa käytännön valmiudet putkistojen ja kanavistojen virtaustekniseen mitoittamiseen. Luennoidaan englanniksi. Hydrostatiikka, ideaalisen nesteen virtaus, Bernoullin yhtälö, liikemäärä- ja energiataseet, impulssi- ja drallilause, turbiiniteoriaa, Navier-Stokesin yhtälöt, kitkallisen nesteen virtaus, laminaarivirtaus, turbulenssin peruskäsitteet, putkivirtaus, kaasudynamiikka, malliteoria, avouomavirtaus. perustuu kirjaan White, F. M.: Fluid mechanics. 4 th ed., joka edellytetään hankittavaksi. Luentoja 12 h, harjoituksia 10 h, 3. periodi. Luentoja 12 h, harjoituksia 10 h, 4. periodi. Mikroharjoituksia, laboratoriotyö. Tentti. Kirjallisuutta White, F. M.: Fluid mechanics. 4 th ed. Streeter, V. L., Wylie, E. B.: Fluid mechanics 1 st SI Metric edition. VDI-Wärmeatlas / VDI Heat Atlas. Tekniikan käsikirja, osa 1 (Hydromekaniikka, Kaasudynamiikka).

207 Energiatekniikka VIRTAUSTEKNIIKKA (suppea) 2,5 ov 2. vuosi Fluid Dynamics (short course), Strömningsteknik, Fluid Dynamik, Mécanique des fluides Opettaja ja sisältö Kirjallisuutta Professori, TkT Piroz Zamankhan Kuten opintojaksossa Virtaustekniikka (laaja). Luentoja 12 h, harjoituksia 10 h, 3. periodi. Luentoja 12 h, harjoituksia 10 h, 4. periodi. Mikroharjoituksia. Tentti. Kuten opintojaksossa Virtaustekniikka (laaja) LÄMPÖTEKNIIKAN NUMEERISET MENETELMÄT 3 ov 4. vuosi Numerical Methods in Heat Transfer, Numeriska metoder i värmeöverföring, Numerische Methoden der Wärme-übertragung, Méthodes numériques appliquées aux transferts de chaleur Opettaja Professori, TkT Piroz Zamankhan Opintojaksossa perehdytään keskeisiin lämpötekniikan numeerisiin laskentamenetelmiin ja niiden käyttöön. Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää numeerisen laskennan perusperiaatteet, soveltamismahdollisuudet ja rajoitukset sekä tietää millaisia menetelmiä on olemassa ja osaa käyttää vähintään yhtä menetelmää sekä Fluent-virtauslaskentaohjelmaa yksinkertaisten tapausten laskentaan. Opintojakso luennoidaan englanniksi. Lämmönjohtumisen ja konvektion differentiaaliyhtälöiden numeerisia ratkaisumenetelmiä. Kontrollitilavuusmenetelmä. Stabiliusanalyysit. Reunaehtojen asettelu. Fluent-virtauslaskentaohjelma: hilan generointi, ratkaiseminen ja jälkikäsittely. Luentoja 24 h, harjoituksia 24 h, 1. periodi. Harjoitustyö h. Tentti. Esitiedot Lämmönsiirto IA tai Lämmönsiirto IB kuunneltuna Virtaustekniikka (laaja) tai Virtaustekniikka (suppea) kuunneltuna. Kirjallisuus Patankar, Suhas V.: Numerical Heat Transfer and fluid flow. Versteeg, H. K.: An introduction to Computational Fluid Dynamics, The Finite Volume Method LÄMPÖ- JA VIRTAUSTEKNIIKAN ERIKOISKURSSI 3 ov 4. vuosi Advanced Topics in Heat, Momentum and MassTransfer Opettaja Professori, TkT Piroz Zamankhan Antaa oppilaille perusta ratkaista elektroniikan jäähdytystä ja vaativampia lämmönsiirtoa ja virtausta käsitteleviä ongelmia FLUENTilla. Kurssilla käsitellään elektroniikan komponenttien jäähdytystä, keskittyen erityisesti lämmönsiirtoon ja virtaukseen (turbulenssia). Toinen käsiteltävä aihe on diffuusio ja dispersio. Näihin liittyen ratkaistaan ongelmia Fluentohjelmistolla. Luennoidaan englanniksi ja suomeksi. Luentoja 12 h, harjoituksia 12 h, 3. periodi. Luentoja 12 h, harjoituksia 12 h, 4. periodi. Harjoitustyö 26 h (ohjattuna) 3. ja 4. periodi. Tentti. Kirjallisuus Cengel, Y. A.: Heat Transfer, luku 14. Luikov A.: Heat and Mass Transfer, luku 4. McAdams W. H.: Heat Transmission, luvut Cussler E. L.: Diffusion Mass Transfer in Fluid Systems, luvut 2., 4., 8. ja 20.

208 208 Energiatekniikka NUMERICAL MODELLING OF MULTICOMPONENT SYSTEMS 4 th year Monikomponenttijärjestelmien numeerinen mallintaminen 3 cr Lecturer Professor, D.Sc. (Tech.) Piroz Zamankhan Aims Introducing the numerical modelling of multicomponent systems to the senior undergraduate and junior graduate students. Contents This numerically oriented course is exclusively concerned with multicomponent systems. The first part deals with the derivation and use of equations of motion for multiphase flows. In the second part the various types of numerical schemes are discussed and methods such as parallel processing to calculate the multicomponent systems will be introduced. This part also covers numerical modelling of the following systems: evaporating liquid spray, cavitation, species transport and gaseous combustion, dense gas solid and liquid solid mixtures, solidification and phase change, bubbly liquids and particle-fluid mixtures. Instruction 12 hours lectures and 12 hours exercises on 1. period. 12 hours lectures and 12 hours exercises on 2. period. Active participation on lectures and exercises, accepted home works. Prerequisites Heat Transfer 1A or Heat Transfer IB, and Fluid Dynamics or Fluid Dynamics. Literature FLUENT 6.0 Documentation, Fluent Inc., Kunii, D., Levenspiel, O.: Fluidization engineering, 2 nd ed., Butterworth- Heinemann, Klinzing, G. E.: Gas-solid transport, McGraw-Hill, Nedderman, R. M.: Statics and kinematics of granular materials, Cambridge University Press, Wallis, G. B.: One-dimensional two-phase flow, McGraw-Hill, Whalley, P. B.: Two-phase flow and heat transfer, Oxford University Press, RESEARCH TOOLS FOR TECHNOLOGICAL PROBLEMS 3 rd year Teknisen tutkimuksen apuvälineitä 3 cr Lecturer Aims Contents Instruction Literature Professor, D.Sc. (Tech.) Piroz Zamankhan The aim is to teach the students the use of research tools and to enable them to use these tools for solving problems encountered in technology. The contents of the course would be of help for writing scientific papers by the students. Ways to use MATLAB. Matrices and MATLAB. Mathematical operations with matrices. Entering data with input/output data files. Applications of program control structures. The function file. MATLAB functions that use feval (Functions of functions). Examples of other MATLAB functions. 2D and 3D graphics. Symbolic calculations. Introduction to control system design and SIMULINK. Dynamic modelling using SIMULINK. Representation of systems in MATLAB. Response of systems. Heat and fluid flows. Introduction to PDE toolbox. Example in hydrostatics. Internal viscous flow. External flow. Heat conduction. Convection heat transfer. Radiation heat transfer. Signal processing. Optimization. Definition, formulation and graphical solutions. Engineering statistics. Descriptive statistical quantities. Probability distributions. Confidence intervals. Hypothesis testing. Linear regression. Design of experiments. Introduction to writing scientific papers. 12 hours lectures and 12 hours exercises on 1. period. 12 hours lectures and 12 hours exercises on 2. period. Two small projects and one larger. Will be specified during the course.

209 Energiatekniikka VIRTAUS- JA LÄMPÖVOIMAKONEET (laaja) 6 ov 3. vuosi Applied Thermodynamics, Termisk maskinlära, Thermische Maschinenlehre, Machines thermiques Opettaja Professori, TkT Jaakko Larjola Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelijat tavallisimpien voimakoneiden rakenteeseen ja perusominaisuuksiin sekä opettaa laskennallisesti valitsemaan oikea konetyyppi ja määrittämään sen päämitoitus. Höyry-, kaasu- ja vesiturbiinit, pumput, puhaltimet, kompressorit, polttomoottorit, höyryvoimalaitosprosessi, kylmäkoneet, lämpöpumput, kaasuturbiinivoimalaitokset, tuuli- ja aurinkovoima. Luentoja 12 h, harjoituksia 12 h, 1. periodi. Luentoja 12 h, harjoituksia 12 h, 2. periodi. Luentoja 12 h, harjoituksia 12 h, 3. periodi. Luentoja 12 h, harjoituksia 12 h, 4. periodi. Harjoitustöitä, laboratoriotöitä. 3 välikoetta (opintojaksoa aktiivisesti kuunteleville) tai tentti. Pakolliset harjoitukset tulee olla hyväksytysti suoritettu ennen tenttiä. Esitiedot tai Teknillinen termodynamiikka kuunneltuna. Kirjallisuus Ryti, Henrik: Koneoppi, osa 1. Staattiset koneet 379 Airila ym: Kompressorikirja. Hydor. Eerola, Oiva: Polttomoottorit I ja II. Tekniikan käsikirja 8. p. I, II, ja IV osa soveltuvin osin. Wirzenius, A: Keskipakopumput. Larjola, Jaakko: Turbokoneet, suunnittelu ja laskennan perusteet, LTKK.. Lee, J. F.: Theory and design of steam and gas turbines VIRTAUS- JA LÄMPÖVOIMAKONEET (suppea) 4 ov 3. vuosi Applied Thermodynamics (short course), Termisk maskinlära, Thermische Maschinenlehre, Machines thermiques Opettaja ja sisältö Esitiedot Kirjallisuus Professori, TkT Jaakko Larjola Kuten opintojaksossa Virtaus- ja lämpövoimakoneet (laaja). Luentoja 12 h, harjoituksia 12 h, 1. periodi. Luentoja 12 h, harjoituksia 12 h, 2. periodi. Luentoja 12 h, harjoituksia 12 h, 3. periodi. Luentoja 12 h, harjoituksia 12 h, 4. periodi. 3 välikoetta (opintojaksoa aktiivisesti kuunteleville) tai tentti. Pakolliset harjoitukset tulee olla hyväksytysti suoritettu ennen tenttiä tai Teknillinen termodynamiikka kuunneltuna. Kuten opintojaksossa Virtaus- ja lämpövoimakoneet (laaja). Glassman, I.: Combustion 2 nd ed. Strehlow, R. A.: Combustion Fundamentals TERMISET TURBOKONEET (laaja) 6 ov 3. vuosi Fluid Mechanics and Thermodynamics of Turbomachinery, Termiska turbomaskiner, Thermische Turbo-maschinen, Turbomachines thermiques Opettaja Professori, TkT Jari Backman Opintojakso antaa oppilaille perustiedot nykyaikaisten turbokompressorien, höyry- ja kaasuturbiinien ja turboahtimien toiminnasta ja suunnittelusta, kaasuturbiinivoimalaitoksen ominaisuuksista ja optimoinnista sekä lentomoottorien toiminnasta. Turbokonetyypit. Aksiaalisen ahtimen suunnittelun perusteet. Turbiinin suunnittelun perusteet. Profiili-, siipi-, raja-, kerros- ja siipihilateoriaa. Rekuperaattori, polttokammio, kaasuturbiiniprosessin tarkka laskenta. Höyryturbiinin erikoispiirteet. Radiaaliahtimen ja turbiinin laskenta. Turboahtimet. Turbiinien ja ahtimien mekaaninen rakenne. Korroosio turbiinikoneissa. Teollisuuskaasuturbiinien toiminta, säätö ja kunnossapito. Lentomoottorien toimintaperiaate ja rakenne.

210 210 Energiatekniikka Luentoja 10 h, harjoituksia 6 h, harjoitustyö, 1. periodi. Luentoja 10 h, harjoituksia 6 h, 2. periodi. Luentoja 10 h, harjoituksia 6 h, 3. periodi. Luentoja 10 h, harjoituksia 6 h, laboratoriotyö, 4. periodi. Tentti. Harjoitustöiden arvosana vaikuttaa 30 % loppuarvosanaan. Opintomatka. Esitiedot tai Teknillinen termodynamiikka kuunneltuna. Kirjallisuus Larjola: Turbokoneet, suunnittelun ja laskennan perusteet, osa I ja II. Dixon, S. L.: Fluid Mechanics, thermodynamics of turbomachinery. Wilson, D. G.: The design of high-efficiency turbomachinery and gas turbines. Lisäkirjallisuutta annetaan luennoilla. Kurssin täydentävä materiaali WebCT:llä TERMISET TURBOKONEET (suppea) 4 ov 3. vuosi Fluid Mechanics and Thermodynamics of Turbomachinery, Termiska turbomaskiner, Thermische Turbo-maschinen, Turbomachines thermiques Opettaja ja sisältö Esitiedot Kirjallisuutta Professori, TkT Jari Backman Kuten opintojaksossa Termiset turbokoneet (laaja). Luentoja 10 h, harjoituksia 6 h, 1. periodi. Luentoja 10 h, harjoituksia 6 h, 2. periodi. Luentoja 10 h, harjoituksia 6 h, 3. periodi. Luentoja 10 h, harjoituksia 6 h, 4. periodi. Tentti. Opintomatka tai Teknillinen termodynamiikka kuunneltuna. Kuten opintojaksossa Termiset turbokoneet (laaja). Kurssin täydentävä materiaali WebCT:llä TURBOKONEIDEN MITTAUS- JA KONSTRUKTIOTEKNIIKKA 4 ov 3. /4. vuosi Turbomachinery Measurement and Construction Technology, Turbomaskiners mätnings- och konstruktionsteknik, Messung- und Konstruktion von Turbomaschinen Joka toinen vuosi luennoitava opintojakso. Luennoidaan seuraavan kerran lukuvuonna Opettajat Vastuuhenkilö Esitiedot Professori, TkT Jaakko Larjola, TkT Arttu Reunanen, TkL Petri Sallinen, DI Pekka Punnonen Professori, TkT Jaakko Larjola Opintojakso antaa oppilaille perustiedot turbokoneiden mittausmenetelmistä ja käytännön laboratoriomittalaitteista sekä perusteet turbokoneissa käytettävistä rakenneratkaisuista. Mittausjärjestelyt turbokoneen suorituskyvyn mittaamiseksi, takuumittaukset, virtauksen visualisointi, paineen mittaus, pneumaattiset sondit, lämpötilan mittaus, kuumalanka-anemometria, lasermittaukset, tuulitunneli sekä mittausten luotettavuus. Turbokoneen siipien, roottorin ja rungon rasitukset, värähtelyt ja rakenneratkaisut. Turbokoneen osissa käytettävät materiaalit, suojakerrokset ja valmistusmenetelmät. Turbokoneen laakerointi sekä säätö- ja suojausjärjestelmät. Turbokoneen vaurioiden korjaus. Luentoja 10 h, harjoituksia 6 h, 1. periodi. Luentoja 10 h, harjoituksia 6 h, laboratoriotyö, 2. periodi. Luentoja 10 h, harjoituksia 6 h, 3. periodi. Luentoja 8 h, harjoituksia 4 h, 4. periodi. Tentti. Suositellaan Termiset turbokoneet. Kurssin täydentävä materiaali WebCT:llä.

211 Energiatekniikka TURBOKONETEKNIIKAN SEMINAARI 2,5 ov 3./ vuosi Turbomachinery Workshop, Seminarium i turbomaskinteknik, Seminar in Turbomaschinen technik, Travaux pratiques de turbomachines Joka toinen vuosi luennoitava opintojakso. Luennoidaan Opettaja Professori, TkT Jaakko Larjola Syventävä kurssi termisille turbokoneille; erilaisten turbokoneiden suunnittelu ja ominaisuudet perusteita syvällisemmin. Esitelmiä turbotekniikan alalta. Yleisimmät aiheet ovat käsitelleet kompressoreita, turbiineja, pumppuja ja turbokoneprosesseja. Esitelmistä tehdään luentomoniste, joka esitellään 4. periodilla Turbokonepäivillä. Tiedonhaku, tiedonhankinnan raportointi 10 h, 1. periodi. Seminaariesitelmien ohjausta, esitelmien pito 18 h, 4. periodi. Hyväksytyn esitelmän laadinta sekä kirjallinen tentti. Esitelmän arvosana vaikuttaa 70 % loppuarvosanaan. Esitiedot Suositellaan Termiset turbokoneet. Kirjallisuus Horlock: Axial flow compressors. Horlock: Axial flow turbines. Balje: Turbomachines. A guide to design selection and theory. Larjola: Radiaalikompressorin suunnittelun perusteet. Glassman: Turbine design and application, volume three KAASUDYNAMIIKKA 2 ov 4. vuosi Gas Dynamics, Gasdynamik, Dynamique des gaz Virtuaalikurssi WebCT:llä Opettajat Dosentti, TkT Jari Backman Vastuuhenkilö Professori, TkT Jaakko Larjola Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelijat kokoonpuristuvaan virtaukseen. Kokoonpuristuvan virtauksen perusyhtälöt, Machin luku, kohtisuora ja vino tiivistysaalto sekä suutinvirtaus. Luentoja 8 h, harjoituksia 8 h, 1. periodi. Laboratoriotyö. Tentti. Esitiedot Teknillinen termodynamiikka ja Virtaustekniikka suoritettuina. Kirjallisuus Anderson, J. D.: Modern Compressible flow with historical perspective. 2 nd ed. Liepmann, H. W., Roshko, A.: Elements of gasdynamics. Opintojakson opetus- ja harjoitusmateriaali WebCT:llä ENERGIATALOUDEN JOHDANTOKURSSI 1,5 ov 1. vuosi Fundamentals of Energy Economics, Energihushållning, inledningskurs, Grundkurs in der Energie-wirtschaft, Introduction à l'économic de l'énergie Opettaja Professori, TkT Risto Tarjanne Antaa opiskelijalle yleiskuva maailman ja Suomen energiatalouden nykytilanteesta ja perehdyttää opiskelija yksinkertaisiin talouslaskelmiin. Maailman energiankulutus ja kulutusennusteet, energialähteet, niiden käyttö ja saatavuus. Raakaenergian hinnat. Suomen energiankulutus ja kulutusennusteet, energianhankinta, energiastrategiat. Polttoaineiden tuotanto: kotimaiset ja tuontipolttoaineet. Energian tuotantomenetelmät. Energiataloudellisten laskelmien perusteet: annuiteettimenetelmä, sisäisen korkokannan menetelmä, nykyarvomenetelmä, takaisinmaksuajanmenetelmä. Luentoja 14 h ja laskuharjoituksia 7 h, 2. periodi. Tentti. Kirjallisuus VTT Energia: Energia Suomessa soveltuvin osin.

212 212 Energiatekniikka ENERGIATALOUS 2,5 ov 3. vuosi Energy Economics, Energihushållning, Energiewirtschaft, Economie de l'énergie Opettaja Professori, TkT Risto Tarjanne jakson tarkoituksena on antaa opiskelijalle perustiedot energiantuotannon kustannusten laskennasta ja energian-hankinnan optimoinnista. Energian kulutusennusteet. Energian tarpeen vaihtelu, pysyvyyskäyrät. Energian tuotantokustannukset. Energiaverotus. Yksinkertaiset optimointilaskelmat. Kannattavuusvertailut. Energiatariffit. Energiamarkkinoiden vapautuminen. Luentoja 14 h, laskuharjoituksia 14 h, 3. periodi. Luentoja 14 h, laskuharjoituksia 14 h, 4. periodi. Tentti. Esitiedot Energiatalouden johdantokurssi kuunneltuna, suositellaan: Voimalaitosoppi tai Voimalaitosoppi (lyhyt). Kirjallisuus VTT Energia: Energia Suomessa soveltuvin osin PUUNJALOSTUSTEOLLISUUDEN ENERGIATALOUS 3 ov 4. vuosi Energy Economics in Wood Processing Industry, Energiekonomi för träförädlingsindustri, Energiewirtschaft in der Holzverarbeitungsindustrie, Economie de l'énergie dans l'industried e transformation du bois Opettajat Professori, TkT Risto Tarjanne Opintojakson tavoitteena on syventää energiatalouden tuntemusta puunjalostusteollisuuden osaprosesseissa. Yleiskatsaus puunjalostusteollisuuden energiahuoltoon ja eri puunjalostusprosesseihin. Kuoren käsittely ja poltto. Kuoren ja muun puujätteen merkitys energiahuollossa. Sellun keittomenetelmät. Sellun pesu, lajittelu ja valkaisu. Sellun rainaus ja kuivatus. Haihdutus ja suovan erotus. Jätelipeän poltto sulfaatti- ja sulfiittiprosesseissa sekä niiden osuus sellutehtaan energiahuollossa. Keittolipeän valmistus eri selluprosesseissa. Sellutehtaan polttoaine-, sähkö-, lämpö- ja sekundäärilämpötaseet. Energiatalous eri paperinvalmistusprosesseissa. Energian taloudelliseen käyttöön ja energian säästöön liittyvät toimenpiteet puunjalostusteollisuudessa. Luentoja 14 h, laskuharjoituksia ja harjoitustöitä 14 h, 3. periodi. Luentoja 14 h, laskuharjoituksia ja harjoitustöitä 14 h, 4. periodi. Tentti. Esitiedot Energiatalous kuunneltuna. Kirjallisuus Puumassan valmistus, Suomen Paperi-insinöörien yhdistys II, Virkola N-E. Osat 1 ja 2 osittain Malinen, Kivistö: Kemiallisen metsäteollisuuden polttoprosessit, moniste EN C-94, Malinen, Kivistö: Metsäteollisuuden tuotanto ja energiankulutus, moniste EN C100. Metsäteollisuus ry.: Avain Suomen Metsäteollisuuteen, uusin painos. Gullichsen, Paulapuro: Papermaking Science and Technology, Book 6A, 6B Chemical Pulping osittain ENERGIATALOUDEN ERIKOISKURSSI 3 ov 4. vuosi Applications of Energy Economics (special course), Energiteknik, specialkurs, Energietechnik, Sonderkurs, Applications de l'économie de l'énergie Opettaja Professori, TkT Risto Tarjanne Opintojakson tavoitteena on syventää energiatalouden tuntemusta tietyillä erityisalueilla. Luennoidaan vaihtuvista ajankohtaisista aiheista. Luentoja 14 h, laskuharjoituksia ja harjoitustöitä 14 h, 1. periodi.

213 Energiatekniikka 213 Esitiedot Luentoja 14 h, laskuharjoituksia ja harjoitustöitä 14 h, 2. periodi. Tentti Energiatalous kuunneltuna ENERGIATALOUDEN SEMINAARI 2 ov 4. vuosi Energy Economics Seminar, Seminarium i energihushållning, Seminar über Energiewirtschaft, Séminaire sur l'économie de l'énergie Opettaja Professori, TkT Risto Tarjanne Käsitellä energiatalouden ajankohtaisia kansainvälisiä ja kansallisia erikoiskysymyksiä. Luentoja ja seminaariesitelmiä vuosittain vaihtuvista aiheista. Seminaariesitelmiä 14 h, 1. periodi. Seminaariesitelmiä 14 h, 2. periodi. Osallistuminen vähintään 50 %:iin seminaareista, esitelmä ja kirjallinen raportti. Esitiedot Energiatalous kuunneltuna POLTTOAINEHUOLTO 1,5 ov 1. vuosi Fuel Management, Bränsleekonomi, Brennstoffsversorgung, Bränsleekonomi, Service d 1valimentation de combustibles Opettaja Vastuuhenkilö Esitiedot Dosentti, TkT Heikki Malinen Professori, TkT Risto Tarjanne Perehdyttää opiskelijat eri polttoaineiden ominaisuuksiin, tuotantotekniikoihin ja merkitykseen energiataloudessa. Painopiste on uusiutuvissa polttoaineissa. Polttoaineiden jaottelu, käyttö maailmanlaajuisesti ja Suomessa, fossiilisten ja uusiutuvien polttoaineiden ominaisuudet ja käyttökohteet, polttoaineiden tuotantotekniikat polttoaineittain, kansainvälinen ja kotimainen kauppa, hinnan muodostuminen, polttoaineiden ominaisuudet polton ja päästöjen muodostumisen kannalta. Polttoaineista käsitellään mm. maakaasu, öljy, hiili, teollisuuden puujätteet, metsähake, mustalipeä, turve ja jätepolttoaineet. Seminaariesitelmiä 14 h ja laskuharjoituksia 7 h, 4. periodi. Tentti Energiatalouden johdantokurssi kuunneltuna ENERGIA- JA YMPÄRISTÖALAN TUOTEKEHITYS 5 ov vuosi Product Development, Produktutveckling Opettaja Vastuuhenkilö Esitiedot Kirjallisuus Erikoisopettaja N.N. Professori, TkT Esa Marttila Opintojakson tavoitteena on antaa perustiedot tuotekehityksen vaiheista ja sisällöstä. Lisäksi tavoitteena on antaa perustietoja markkinatutkimusten (markkina-analyysi, kilpailututkimukset, tuote-, hinta- ja jakelututkimukset ym.) hyödyntämisestä tuotekehityksessä ja tuotteen kaupallistamisessa sekä tuotekehitysprojektien rahoituksesta. Lähtökohtana on yritystoiminnan tukeminen tuotekehityksen avulla. Tavoitteena on tuotekehitysprosessin tehostaminen ja ongelmatilanteiden ratkaisu. Tutustutaan tuotteen suojaamiseen sekä selvitetään tuotteen pitkän elinkaaren merkitys. Tuotekehityksen organisointi yrityksessä. Kehitysprosessien toteutus. Uudet teknologiat, standardointi, teollinen muotoilu ja design management, lisensiointi, tuoteturvallisuus ja tuotevastuu, tuotteen ympäristövaikutukset. Luentoja, harjoituksia ja ryhmätöitä 21 h, 1. periodi. Luentoja, harjoituksia ja ryhmätöitä 21 h, 2. periodi. Luentoja, harjoituksia ja ryhmätöitä 21 h, 3. periodi. Luentoja, harjoituksia ja ryhmätöitä 21 h, 4. periodi. Tentti Ideasta tuotteeksi. Luentomonisteet ja luennoilla jaettava materiaali.

214 214 Energiatekniikka ILMAFYSIIKKA JA KEMIA 3 ov 4. vuosi Atmospheric Physics and Chemistry, Atmosfärisk fysik och kemi, Klimatische Physik und -chemie, Physique et chimie de l'air Opettaja Vastuuhenkilö Kirjallisuus Erikoisopettaja, dosentti, prof. FT Juhani Ruuskanen Professori, TkT Esa Marttila Opintojakso perehdyttää opiskelijan ilmakehään joutuvien epäpuhtauksien fysikaaliseen ja kemialliseen käyttäytymiseen ja luo perustan ilman laadun parantamisen ja tarkkailemisen teknologioiden soveltamiselle. Eri tyyppisten päästölähteiden erot. Kaukokulkeutuminen ja happaman laskeuman syntyminen. Rikin ja typen oksidien kemia. Aerosolien päästöjen syntymisen mekanismit. Muutunta ulkoilmassa ja aerosolien osuus reaktioissa. Leviämis- ja vastaanottajamallit. Ilman epäpuhtauksille altistuminen ja niiden aiheuttamat terveysvaikutukset. Luentoja 32 h, seminaarityö. 2. periodi. Tentti. W. Hinds: Aerosol Technology, J.H. Seinfeld: Atmospheric Chemistry and Physics of Air Pollution, R. Flagan and J. Seinfeld: Fundamentals of Air Pollution Engineering, Prentice. Luettavaksi suositeltava oheiskirjallisuus ilmoitetaan luentojen yhteydessä LEVIÄMISMALLIT YMPÄRISTÖTEKNIIKASSA 1,5 ov 4. vuosi Environmental Transport and Diffusion Models, Ekologiska utbredningsmodeller, Ökologische Ausbreitungs modellen Modèles de dispersion dans l environnement Joka toinen vuosi luennoitava opintojakso. Luennoidaan vuorovuosina opintojakson Ydinjätehuolto kanssa. Luennoidaan lukuvuonna Opettajat Vastuuhenkilöt Esitiedot N.N. Professori, N.N., professori, TkT Esa Marttila Opintojakson tavoitteena on syventää opiskelijan tietoja erilaisten luontoon päässeiden haitallisten aineiden leviämisen mallintamisesta. Happamoituminen ja happamoittavien aineiden leviämisen mallintaminen. Ydinvoimalaitospäästön leviämismallit ja annosten arviointi. Radioaktiivisuuden leviäminen ekosysteemissä. Pohjavesivirtausten mallintaminen peruskalliossa. Voimalaitoksen jäähdytysvesien leviäminen meriympäristössä. Luentoja 15 h, 2. periodi. Harjoitustyö. Tentti Ydinenergiatekniikan perusteet kuunneltuna KAASUMAISTEN PÄÄSTÖJEN HALLINTA (laaja) 4 ov 3. vuosi Air Pollution Management, Behandling av föroreningar I luften, Luftreihaltungstechnik, Gestion de la pollution atmosphérique et du bruit Opettaja Professori, TkT Esa Marttila Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelija haitallisia aineita sisältävien kaasuvirtojen syntymekanismeihin, keräily-, käsittely- ja kierrätysjärjestelmiin sekä prosessi- ja laiteteknologiaan, laitteiden suunnitteluun ja valmistamiseen, järjestelmien suunnitteluun, rakentamiseen ja käyttämiseen. Haitallisia aineita sisältävien kaasuvirtojen syntyminen polttoprosesseissa ja muualla teollisuudessa ja yhdyskunnassa. Kehitystrendit, lait, viranomaismääräykset, lupamenettelyt. Päästökaasujen ja hiukkasten käsittelyprosessit. Teollisuuden haitallisia aineita sisältävien kaasuvirtojen minimointi ja sisäinen kierrätys. Talteenotettujen aineiden hyötykäyttömahdollisuudet. Prosessien ja järjestelmien investointi- ja käyttökustannukset sekä tekninen ja taloudellinen optimointi. Tulevaisuuden haasteet ja teknologiat.

215 Energiatekniikka 215 Esitiedot Kirjallisuus Oppimisympäristö verkossa. Luentoja 12 h, harjoituksia 12 h, 1. periodi. Luentoja 12 h, harjoituksia 12 h, 2. periodi. Seminaarityö, harjoitustyö. Tentti tai Teknillinen termodynamiikka suoritettuna tai Virtaus- ja lämpövoimakoneet kuunneltuna. de Nevers: Air Pollution Control Engineering. Cooper, Alley: Air Pollution Control: A design Approach. Dullien. F. A. L.: Introduction to Industrial Gas Cleaning. Flagan, Seinfeld: Fundamentals of Air Pollution Engineering KAASUMAISTEN PÄÄSTÖJEN HALLINTA (suppea) 2,5 ov 3. vuosi Air Pollution Management, Behandling av föroreningar I luften, Verminderungtechnik in Luftverunreinigung, Gestion de la pollution atmosphérique et du bruit Opettaja Professori, TkT Esa Marttila ja Kuten opintojaksossa sisältö Oppimisympäristö verkossa. Luentoja 12 h, harjoituksia 12 h, 1. periodi. Luentoja 12 h, harjoituksia 12 h, 2. periodi. Tentti. Esitiedot tai Teknillinen termodynamiikka suoritettuna tai Virtaus- ja lämpövoimakoneet kuunneltuna. Kirjallisuus De Nevers: Air Pollution Control Engineering. Cooper, Alley: Air Pollution Control: A design Approach. Dullien. F. A.L.: Introduction to Industrial Gas Cleaning. Flagan, Seinfeld: Fundamentals of Air Pollution Engineering KIINTEIDEN PÄÄSTÖJEN HALLINTA 4 ov 3. vuosi Solid Waste Management, Solid avfall behandlingen, Abwasserbehandlung, Gestion des déchets solides Opettaja Professori, TkT Esa Marttila Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelija kiinteiden jätteiden syntymekanismeihin, keräily-, käsittely- ja kierrätysjärjestelmiin sekä prosessija laiteteknologiaan, laitteiden suunnitteluun ja valmistamiseen, järjestelmien suunnitteluun, rakentamiseen ja käyttämiseen. Tuotteiden elinkaariarviointi. Jätteiden syntyprosessit teollisuudessa ja yhdyskunnassa. Kehitystrendit, lait, viranomaismääräykset, lupamenettelyt. Keräily-, lajittelu-, kierrätys- ja kuljetusprosessit. Jätteiden käsittelyprosessit, uudelleenkäyttö ja loppusijoitus. Ongelmajätteet ja niiden käsittely. Jätteiden käsittelyn, kierron ja varastoinnin aiheuttamat ilman ja pohjaveden saastumiskuormat. Teollisuusjätteiden minimointi ja sisäinen kierrätys. Kiinteän jätteen energiankäyttömahdollisuudet. Prosessien ja järjestelmien investointi- ja käyttökustannukset sekä tekninen ja taloudellinen optimointi. Tulevaisuuden haasteet ja teknologiat. Oppimisympäristö verkossa. Luentoja 12 h, harjoituksia 12 h, 3. periodi. Luentoja 12 h, harjoituksia 12 h, 4. periodi. Seminaarityö, harjoitustyö. Tentti. Esitiedot tai Teknillinen termodynamiikka suoritettuna tai Virtaus- ja lämpövoimakoneet kuunneltuna. Kirjallisuus Tchobanoglous, Theisen, Vigil: Integrated Solid Waste Management, NESTEMÄISTEN PÄÄSTÖJEN HALLINTA 4 ov 3. vuosi Wastewater Management, Behandling av avfallsvatten, Abwasserbehandlung, Gestion des eaux usées Opettaja Professori, TkT Esa Marttila Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelija haitallisia aineita sisältävien nestevirtojen syntymekanismeihin, keräily-, käsittely- ja kierrätysjärjestelmiin sekä prosessi- ja laiteteknologiaan, laitteiden suunnitteluun ja valmistamiseen,

216 216 Energiatekniikka järjestelmien suunnitteluun, rakentamiseen ja käyttämiseen. Nestemäisten jätteiden syntyprosessit teollisuudessa ja yhdyskunnassa. Kehitystrendit, lait, viranomaismääräykset, lupamenettelyt. Anaerobiset ja aerobiset jätevesien ja lietteiden käsittelymenetelmät. Jätevesien keräily-, lajittelu-, kierrätys- ja kuljetusprosessit. Suljetut järjestelmät. Jätevesivirtausten käsittelyn, kierron ja varastoinnin aiheuttamat ilman ja pohjaveden saastumiskuormat. Lietteiden ja jätevesien energiankäyttömahdollisuudet. Prosessien ja järjestelmien investointi- ja käyttökustannukset sekä tekninen ja taloudellinen optimointi. Tulevaisuuden haasteet ja teknologiat. Oppimisympäristö verkossa. Luentoja 12 h, harjoituksia 12 h, 3. periodi. Luentoja 12 h, harjoituksia 12 h, 4. periodi. Seminaarityö, harjoitustyö. Tentti. Esitiedot tai Teknillinen termodynamiikka suoritettuna tai Virtaus- ja lämpövoimakoneet kuunneltuna. Kirjallisuus Tchobanoglous, Wastewater Engineering. Treatment, Disposal, Reuse, PÄÄSTÖKAASUJEN MITTAUSTEKNIIKKA 3 ov 4. / 5. vuosi Measurement of Emission Flue Gases, Messtechnik Abgase, Mesures des effluents Opettaja Professori, TkT Heikki Torvela Erikoisopettaja, TkL Simo Hammo Vastuuhenkilö Professori, TkT Esa Marttila Opintojakso antaa valmiudet standardien mukaisten päästökaasujen ympäristömittausmenetelmien käyttöön. Lisäksi perehdytään tavallisimpiin jatkuvatoimisiin prosessi- ja laboratoriomittausmenetelmiin ja -laitteisiin teoriassa ja käytännössä. Standardien mukaiset mittausmenetelmät. Jatkuvatoimiset optiset kiintoainepitoisuuden mittaukset. Muut jatkuvatoimiset kiintoainepitoisuuden mittaukset. Jatkuvatoimiset optiset kaasupitoisuuden mittaukset. FTIRmenetelmä. Puolijohdemenetelmät. Kaasun nopeuden mittausmenetelmät. Päästöjen tilavuus- tai massavirran määritys. Näytteenottomenetelmät ja näytteen käsittely. Mittalaitteiden kalibrointi. Mittausten luotettavuus ja virhearviointi. Luentoja 28 h, harjoituksia 14 h, laboratoriotöitä 12 h, 4. periodi. Tentti sekä ennen tenttiä hyväksytysti suoritetut laskuharjoitukset ja laboratoriotyöt. Esitiedot Mittaustekniikka B tai A, Voimalaitosoppi kuunneltuina. Kirjallisuus Ville Niskanen: Kaasumittaukset. Luentomoniste JOHDANTO YMPÄRISTÖTEKNIIKKAAN 1 ov 1. vuosi Introduction to Environmental Engineering Opettaja TkL Simo Hammo, DI Kati Koikkalainen Vastuuhenkilö Professori, TkT Esa Marttila Opiskelija tutustuu ympäristötekniikan koulutusohjelmaan, sen tarjontaan ja henkilökuntaan. Hän oppii yhteistyötaitoja, hallitsee kesätyön hakuprosessin ja tutustuu alan teollisuuteen ja yrityksiin sekä yhteistyöyliopistoihin ja niiden koulutustarjontaan. Opintojakso sisältää ensimmäisen vuosikurssin opiskelijalle suunnattuja tapahtumapäiviä, tutustumiskäyntejä Kuopion ja Joensuun yliopistoihin sekä teollisuuteen ja ympäristöalan yrityksiin. Lisäksi opiskelijat saavat ohjausta kesätöiden hakuun, tekevät harjoitustyön ja tutustuvat koulutusohjelman tarjontaan ja tutustuttavat lukiolaiset ympäristötekniikan koulutusohjelmaan. Ohjattuja tapaamisia on lukuvuoden aikana useampia. Kirjallisuus Harjoitustöihin liittyvä materiaali ilmoitetaan kurssin aikana.

217 Energiatekniikka YMPÄRISTÖTEKNIIKAN SEMINAARI 3 ov 4. vuosi Production Effectiveness, Environmental Impacts and Capital Markets. Joka toinen vuosi luennoitava opintojakso. Luennoidaan seuraavan kerran lukuvuonna Opettaja Erikoisopettaja N.N. Vastuuhenkilö Professori, TkT Esa Marttila Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelijat ympäristöjohtamisen, päästöjen hallinnan, ympäristöterveyden, ympäristövaikutusten arvioinnin, ympäristöjuridiikan ja ympäristönsuojelun perusteisiin sekä antaa selkeä ja kattava kuva siitä, mitä kaikkea yritysten, teollisuuden ja yhdyskuntien hyvä ympäristöasioista huolehtiminen käsittää ja miten se vaikuttaa yrityksen imagoon ja tätä kautta mm. sijoitustoimintaan. Pääomamarkkinoiden kytkentä yritysten ympäristöasioiden hoitoon. Ympäristöjärjestelmät ja elinkaariajattelu. Sivuainevirtojen hallinnan mahdollisuudet erilaisissa tuotantoprosesseissa. Materiaalihyötykäyttö ja ekotehokkuus. Energiahyötykäyttö. Kestävä kehitys ja teollisuusekologia. Päästöjen vaikutukset ihmisen terveyteen ja luontoon. Luonnonvarojen kestävä käyttö. Ympäristölainsäädäntö. Luennot ja opintomatka, yhteensä 28 h. Harjoitustyöt. 3./4. periodi. Kurssi järjestetään intensiiviluontoisesti myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana YMPÄRISTÖJOHTAMINEN (laaja ) 5 ov 4. vuosi Environmental Management Opettaja Kirjallisuus Professori, TkL Risto Soukka ja koulutuskoordinaattori, DI Kati Koikkalainen Opintojaksolla tutustutaan niihin johtamismenetelmiin, joilla ympäristöasioita hallitaan liiketoimintaa edistävällä tavalla. Ympäristöjärjestelmien, elinkaariarvioinnin, ympäristökirjanpidon rakenne ja niiden hyödyntäminen eri kokoisissa yrityksissä, ympäristöraportointi. Ympäristöjärjestelmät: Luentoja 4 h, harjoitustyö ryhmätyönä, 1. periodi. Ympäristölaskentatoimi: Luentoja 4 h, kirjareferaatti, suullinen esitys ja osallistuminen keskustelutilaisuuksiin, 2. periodi. Elinkaariarviointi: Luentoja 14 h, 3. periodi. Ympäristöviestintä: Luentoja 4 h, harjoitustyö, harjoitustyön suullinen esitys ja opponointi yksilötyönä, 4. periodi. Kurssikirjallisuus ilmoitetaan kurssin alkaessa YMPÄRISTÖJOHTAMINEN (suppea) 2 ov 4. vuosi Environmental Management Opettaja Kirjallisuus Professori, TkL Risto Soukka ja koulutuskoordinaattori, DI Kati Koikkalainen Opintojaksolla tutustutaan niihin johtamismenetelmiin, joilla ympäristöasioita hallitaan liiketoimintaa edistävällä tavalla. Ympäristöjärjestelmien, elinkaariarvioinnin, ympäristökirjanpidon rakenne ja niiden hyödyntäminen eri kokoisissa yrityksissä, ympäristöraportointi. Ympäristöjärjestelmät: Luentoja 4 h, 1. periodi. Ympäristölaskentatoimi: Luentoja 4 h, 2. periodi. Elinkaariarviointi: Luentoja 14 h, 3. periodi. Ympäristöviestintä: Luentoja 4 h, harjoitustyö, harjoitustyön suullinen esitys ja opponointi yksilötyönä, 4. periodi. Kurssikirjallisuus ilmoitetaan kurssin alkaessa.

218 218 Energiatekniikka YMPÄRISTÖTEKNIIKAN PERUSTEET 3,5 ov 1. vuosi Basic course in Environmental Engineering Opettaja Professori, TkT Esa Marttila Opintojakson tavoitteena on antaa perustiedot tuotannollisen toiminnan ja ympäristön välisestä vuorovaikutuksesta sekä keinoista vähentää luonnon saastumista. Opintojakso antaa opiskelijalle perustiedot ympäristötekniikasta, sen mahdollisuuksista ja rajoituksista. Kurssilla käsitellään mm. kiinteiden, nestemäisten ja kaasumaisten päästöjen lähteitä ja määriä. Luentoja 21 h, 1. periodi. Posteri. Luentoja 21 h, 2. periodi. Kirjallisuustyö. Tentti. Kirjallisuustyöt on suoritettava hyväksytysti ennen tenttiä. Kirjallisuus Peavy H. S., Rowe, D. R., Tchobanoglous G.: Environmental Engineering TUOTANTO- JA PALVELUPROSESSIT 3 ov 2. vuosi Manufacturing and Service Processes Opettaja N.N. Vastuuhenkilö Professori, TkT Esa Marttila Opintojakson tavoitteena on antaa opiskelijalle perustiedot eri teollisuuden alojen raaka-ainevirroista, materiaalitaseesta, ympäristövaikutuksista sekä materiaalin kierrätys- ja uusiokäyttömahdollisuuksista. Opintojaksolla kuvataan kolmisenkymmentä erilaista tuotanto- ja palveluprosessia. Opintojaksolla tutustutaan esimerkiksi seuraaviin tuotanto- ja palveluprosesseihin: elintarviketuotanto, rakennusteollisuus, jätevesien käsittely, polttoöljyn jalostus, muovin ja lasin valmistus, rikastusprosessit sekä puunjalostustuotteiden valmistusprosessit. Luentoja, harjoitustöitä ja opintomatkoja yhteensä 42 h, 1. periodi. Tentti. Esitiedot Suositellaan Ympäristötekniikan perusteet kuunneltuna. Kirjallisuus Luettavaksi suositeltava kirjallisuus ilmoitetaan luentojen yhteydessä YMPÄRISTÖTERVEYDEN JA OIKEUDEN PERUSTEET 1. vuosi Introduction to Environmental Health and Environmental Law 1 ov Opettaja Erikoisopettaja, professori OTT Tapio Määttä Erikoisopettaja, dosentti, professori FT Juhani Ruuskanen Vastuuhenkilö Professori, TkT Esa Marttila Opintojakson tavoitteena on ympäristön saastumisen luonnolle sekä ihmiselle aiheuttaman uhan ymmärtäminen sekä antaa opiskelijalle perustiedot ympäristöoikeudesta. Keskeisimmät saastuttajat. Vierasaineiden kierto ja kerääntyminen luonnossa. Ympäristön terveysvaikutukset. Ympäristöoikeuden järjestelmän keskeiset piirteet, tavoitteet ja keinot. Luentoja 14 h, 2./3. periodi. Harjoitustyöt. Kurssi järjestetään intensiiviluontoisesti myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana. Kirjallisuus Luettavaksi suositeltava kirjallisuus ilmoitetaan luentojen yhteydessä YMPÄRISTÖVAHINGOT 1 ov 2. vuosi Environmental Damages Opettaja N.N Vastuuhenkilö Professori, TkL Risto Soukka Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelija erilaisiin ympäristövahinkoihin, niiden ehkäisyyn sekä toimenpiteisiin vahinkotilanteissa. Saastuneet maaperät ja niiden käsittely. Öljyvahingot. Kemikaalivuodot.

219 Energiatekniikka 219 Kirjallisuus Saastuneet vesistöt. Ympäristövahinkoja ehkäisevät toimenpiteet teollisuudessa. Ympäristövahingoista tiedottaminen. Korvausvelvollisuus. Ympäristövahinkolaki ja toiminta viranomaisten kanssa. Luentoja 14 h, 3. periodi. Kurssi suoritetaan joko tentillä tai harjoitus- tai seminaarityöllä. Suoritustapa ilmoitetaan myöhemmin. Kurssi järjestetään intensiiviluontoisesti myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana. Luettavaksi suositeltava kirjallisuus ilmoitetaan luentojen yhteydessä YMPÄRISTÖMITTAUKSET 4 ov 4. vuosi Environmental Measurements Opettaja Professori,TkT Heikki Torvela Tuntiopettaja, FM Pertti Laine Erikoisopettaja, TkL Simo Hammo Vastuuhenkilö Professori, TkT Esa Marttila Opintojakso antaa valmiudet standardien mukaisten ympäristömittausmenetelmien käyttöön. Lisäksi perehdytään tavallisimpiin jatkuvatoimisiin prosessi- ja laboratoriomittausmenetelmiin ja -laitteisiin teoriassa ja käytännössä. Standardien mukaiset mittausmenetelmät. Jatkuvatoimiset optiset kiintoainepitoisuuden mittaukset. Muut jatkuvatoimiset kiintoainepitoisuuden mittaukset. Jatkuvatoimiset optiset kaasupitoisuuden mittaukset. FTIRmenetelmä. Puolijohdemenetelmät. Kaasun nopeuden mittausmenetelmät. Päästöjen tilavuus- tai massavirran määritys. Näytteenottomenetelmät ja näytteen käsittely. Mittalaitteiden kalibrointi. Nykyinen ympäristönsuojeluun liittyvä lainsäädäntö. Vesistöpäästömittaukset. Mittausten luotettavuus ja virhearviointi. Luentoja 32 h, harjoituksia 21 h, laboratoriotöitä 16 h, 4. periodi. Tentti. Laskuharjoitukset, laboratoriotyöt ja luennoille osallistuminen vaikuttavat arvosanaan. Kirjallisuus Ville Niskanen: Kaasumittaukset. Luentomoniste ELINKAARIARVIOINNIN HARJOITUSTYÖKURSSI 2-4 ov 4. vuosi Advanced Course in Life Cycle Assessment Opettaja Professori, TkL Risto Soukka Vastuuhenkilö Professori, TkT Esa Marttila Opintojakson tavoitteena on tutustuttaa opiskelijat harjoitustöiden kautta elinkaariarvioiden laatimiseen. Harjoitustöiden tekoa. Tavoitteiden ja soveltamisalan määrittely, inventaarioanalyysi, vaikutusarviointi ja tulosten tulkinta. Dokumentoinnin läpinäkyvyys periodi Esitiedot Suositellaan: / Kaasumaisten päästöjen hallinta, Kiinteiden päästöjen hallinta, Nestemäisten päästöjen hallinta. Kirjallisuus Luettavaksi suositeltava kirjallisuus ilmoitetaan myöhemmin RAKENTAMISEN YMPÄRISTÖTEKNIIKAN PERUSKURSSI 1. vuosi Basic Course in Environmental Engineering for Building 2 ov Opettaja Vastuuhenkilö Erikoisopettajat TkL Raija Lankinen ja TkL Veikko Tuutti Professori, TkT Esa Marttila Opintojakson tavoitteena on antaa perustiedot rakentamisen, rakennusten käytön ja ympäristön välisestä vuorovaikutuksesta. Opintojaksossa selvitetään tekijöitä, jotka vaikuttavat ympäristökuormitukseen, viihtyvyystekijöihin sekä investointi- ja käyttökustannuksiin.

220 220 Energiatekniikka Opintojakson aikana käydään läpi asioita, jotka on otettava huomioon rakennusten ja siihen sisältyvien laitteiden suunnittelussa ja käytössä. Opintojakso antaa opiskelijalle perustiedot tekijöistä, jotka vaikuttavat rakentamiseen, rakennusten käyttöön sekä energiankulutukseen liittyviin asioihin. Intensiivikurssi. Luentoja 12 h. Harjoitustyö. Ekskursio. 3. tai 4. periodi TALONRAKENNUSTEKNIIKKA 2 ov 2. vuosi Building Construction, Byggnadskonstruktionslära, Bauentwurfslehre, Construction des bâtiments Opettaja Arkkitehti Martti Muinonen Vastuuhenkilö Professori, TkT Esa Marttila Rakennusten suunnittelussa huomioonotettavien rakennusteknisten perusasioiden omaksuminen. Rakennusten runkojärjestelmät, perustukset, kantavat rakenteet. Paloteknillinen suunnittelu. Rakenteiden erityisominaisuudet: lämmön-, kosteuden- ja ääneneristys. Täydentävien rakenteiden, kuten portaiden, kaiteiden, tulisijojen ja ikkunoiden suunnittelu ja toiminta. Rakennushankkeen läpivienti: hanke-, esija rakennussuunnittelu sekä työselityksen laadinta, rakentamisen valmistelu ja rakennustyön valvonta. Rakennustyötapojen esittely. Luentoja 11 h, harjoituksia 10 h, 1. periodi. Luentoja 10 h, harjoituksia 11 h, 2. periodi. Harjoitustyö. Tentti KYLMÄTEKNIIKKA JA LÄMPÖPUMPUT 2 ov 4. vuosi Refrigeration and Heat Pumps, Kylteknik och värmepumpar, Kältetechnik und Wärmepumpen, Réfrigération et pompes à chaleur Opettaja Erikoisopettaja, TkL Raija Lankinen Vastuuhenkilö Professori, TkT Esa Marttila Opintojakson tavoitteena on opettaa kylmäteknisten laitteiden ja laitosten sekä lämpöpumppujen suunnittelu- ja mitoitusperusteet. Kylmätekniikka faasimuutosten avulla, lg p, h-diagrammit. Kylmäaineet. Kompressorin mitoitus, erilaisia kompressorirakenteita. Höyrystimien ja lauhduttimien lämmönsiirto. Kylmäkoneen toimintapisteen määrittäminen. Jäähdytyslaitosten suunnittelu, lämpöeristeet, käyttötalouskysymykset, ym. erityiskysymyksiä. Luentoja 12 h, harjoituksia 6 h, 3. periodi. Luentoja 8 h, 4. periodi. Ohjattu harjoitustyö 20 h. Tentti. Esitiedot Lämmönsiirto IA tai Lämmönsiirto IB kuunneltuna. Kirjallisuus Antero Aittomäki: Jäähdytystekniikka. Teoreettiset perusteet. Suomen Kylmäyhdistyksen monisteita. Nydal, R.: Käytännön kylmätekniikka ILMANVAIHTO- JA ILMASTOINTITEKNIIKKA 4 ov 3. vuosi Ventilation and Air Conditioning, Ventilations- och luftkonditioneringsteknik, Luftwechsel und Klimatechnik, Ventilation et air conditionné Opettaja Erikoisopettaja, TkL Veikko Tuutti Vastuuhenkilö Professori, TkT Esa Marttila Esittää perusteet rakennusten ja teollisuustilojen ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien suunnitteluun ja mitoitukseen sekä energiankulutuksen laskentaan. Antaa perusteet järjestelmien kokonaisenergiankäytön laskennalle ja energiankäytön ympäristövaikutusten arvioinnille. Antaa valmiudet uusimpien CAD-ohjelmien käyttöön. Ilmanvaihdon tarve; erityyppisten tilojen ilmanvaihdon tarpeen kriteerit ja määrä. Tarpeenmukainen ilmanvaihto; aika-, lämpötilarajakytkin, CO- ja CO2- ohjaukset. Huonetilan ilmavirtaukset. Ilmanvaihdon tehokkuus. Teollisuuden ilman-vaihtojärjestelmät. Rakennusten ilmanvaihtojärjestelmät. ilmaverhot.

221 Energiatekniikka 221 Ilman käsittelyprosessit; sekoitus, lämmitys, jäähdytys, kostutus, suodatus. Ilmanjako ja kohdepoistot. Ilmanvaihdon energiatalous. Lämmöntalteenotto poistoilmasta; LTO-järjestelmät, optimointi. Ilmastoinnin äänitekniikka. R3 tekniikka. Energiankäyttö. Energiankäytön ympäristövaikutukset. Luentoja 21 h, cad- ja laskuharjoituksia 21 h, itseopiskelua ja kotitehtäviä 1. periodi. Luentoja 21 h, cad-harjoituksia 21 h, itseopiskelua ja kotitehtäviä 2. periodi. Laskennallinen ohjattu harjoitustyö. Tutustumiskäyntejä. 2 välikoetta tai tentti. Esitiedot Kirjallisuus tai Teknillinen termodynamiikka kuunneltuna. Olli Seppänen: Ilmastointitekniikka ja sisäilmasto. LVI-kustannus Oy. Lehrbuch der Klimatechnik, Band 1-3. LVIS-2000/sarja Ilmastointi. David Etheridge, Mats Sandberg: Building ventilation Theory and Measurement. John Wiley & Sons Ltd. Taro Hayashi: Industrial Ventilation and Air Conditioning. CRC Press, Inc. Suomen Rakentamismääräyskokoelma C1-C6, D1-D6, E1-E RAKENNUSTEN LVI-TEKNIIKAN PERUSOPINTOJAKSO (suppea) 3 ov 2. vuosi Fundamentals of Energy Technology for Building, Byggnaders VVS-teknik, grundkurs, Energietechnik in Gebäuden, Grundkurs, Principes de génie climatique Opettaja Erikoisopettaja, TkL Veikko Tuutti Vastuuhenkilö Professori, TkT Esa Marttila Esittää perusteet rakennusten lämmitys-, ilmanvaihto- ja vesijärjestelmien suunnitteluun ja energiankulutuksen laskentaan. Mitoitusperusteet; rakennustyyppi, ilmastotekijät, sisäiset ja ulkoiset lämpökuormat, terminen viihtyvyys. Lämmitystehontarve; johtumishäviöt (seinät, ikkunat, maaperä, yläpohja, alapohja), ilmanvaihdon lämmitystehontarve, käyttöveden lämmitys. Lämmitysjärjestelmät; kattilalaitokset (öljy, maakaasu, kiinteä polttoaine), kaukolämpö (kuluttajalaitteet), lämpöpumppu (maa- ja poistoilmalämpöpumput), aurinkoenergiajärjestelmät, sähkölämmitys. Kustannusvertailu. Lämmönjakojärjestelmät; vesiradiaattorilämmitys, lattialämmitys, ilmalämmitys, säteilylämmittimet. Energiankulutuksen laskentamenetelmät. Luentoja 21 h, harjoituksia 7 h, itseopiskelua ja kotitehtäviä, 3. periodi. Luentoja 21 h, harjoituksia 7 h, itseopiskelua ja kotitehtäviä, 4. periodi. Laskennallinen ohjattu harjoitustyö. Tutustumiskäyntejä. 2 välikoetta tai tentti. Esitiedot tai Teknillinen termodynamiikka kuunneltuna. Kirjallisuus Reijo Kohonen: Rakennusten lämmitystekniikka. Suomen Rakentamismääräyskokoelma C1-C6, D1-D6, E1-E RAKENNUSTEN LVI-TEKNIIKAN PERUSOPINTOJAKSO (laaja) 5 ov 2. vuosi Fundamentals of Energy Technology for Building, Byggnaders VVS-teknik, grundkurs, Energietechnik in Gebäuden, Grunkurs, Principes de génie climatique Opettaja Erikoisopettaja, TkL Veikko Tuutti Vastuuhenkilö Professori, TkT Esa Marttila Esittää perusteet rakennusten lämmitys-, ilmanvaihto- ja vesijärjestelmien suunnitteluun ja energiankulutuksen laskentaan. CAD-suunnittelun ja laskennan hallinta. Mitoitusperusteet; rakennustyyppi, ilmastotekijät, sisäiset ja ulkoiset lämpökuormat, terminen viihtyvyys. Lämmitystehontarve; johtumishäviöt (seinät, ikkunat, maaperä, yläpohja, alapohja), ilmanvaihdon lämmitystehontarve, käyttöveden lämmitys. Lämmitysjärjestelmät; kattilalaitokset (öljy, maakaasu, kiinteä polttoaine), kaukolämpö (kuluttajalaitteet), lämpöpumppu (maa- ja poistoilmalämpöpumput), aurinkoenergiajärjestelmät, sähkölämmitys.

222 222 Energiatekniikka Kustannusvertailu. Lämmönjakojärjestelmät; vesiradiaattorilämmitys, lattialämmitys, ilmalämmitys, säteilylämmittimet. Energiankulutuksen laskentamenetelmät. Luentoja 21 h, harjoituksia 7 h, 14 h Cad-opetusta, itseopiskelua ja kotitehtäviä, 3. periodi. Luentoja 21 h, harjoituksia 7 h, 14 h Cad-opetusta, itseopiskelua ja kotitehtäviä 4. periodi. Laskennallinen ohjattu harjoitustyö. Tutustumiskäyntejä. 2 välikoetta tai tentti. Esitiedot tai Teknillinen termodynamiikka kuunneltuna Tietokonepohjaisen teknisen suunnittelun dokumentointi kuunneltuna. Kirjallisuus Reijo Kohonen: Rakennusten lämmitystekniikka. Suomen Rakentamismääräyskokoelma C1-C6, D1-D6, E1-E RAKENNUSTEN LVI-TEKNIIKAN SYVENTÄVÄ OPINTOJAKSO 3 ov 4. vuosi Advanced Energy Technology for Building, Byggnaders VVS-teknik, fördjupade studier, Energietechnik in Gebäuden, Vertiefungskurs, Cours avancé de génie climatique Opettaja Erikoisopettaja, TkL Veikko Tuutti Vastuuhenkilö Professori, TkT Esa Marttila Antaa valmiudet tarkastella rakennusta lämpöteknisenä kokonaisuutena järjestelmämitoituksen, laiteteknisen optimoinnin sekä ympäristövaikutusten kannalta. Rakennuksen lämpötase. Transienttilämmönsiirto rakenteissa. Kylmäsillat. Ilmavirtaukset rakenteissa ja rakennuksissa. Huonekohtaiset säätö- ja seurantajärjestelmät. Lämmöntalteenottojärjestelmien energiataloudellinen optimointi. LVI-laitteiden meluntorjunta. Kosteuden energiatekniset vaikutukset rakenteissa. Integroidut rakennejärjestelmät. Rakennuksen lämpödynamiikka. Rakennusten energia-analyysiohjelmat. Jaksottainen lämmitys. Jäähdytystarpeen laskeminen. Rakennusten jäähdytysratkaisut. Lämmityksen aiheuttamat ympäristöön kohdistuvat vaikutukset. Järjestelmien energiataloudellinen optimointi. Luentoja 21 h, harjoituksia 21 h. 3. periodi. Laskennallinen ohjattu harjoitustyö/seminaarityö. Esitiedot Lämmönsiirto IA tai Lämmönsiirto IB kuunneltuna Rakennusten LVI-tekniikan perusopintojakso kuunneltuna Ilmanvaihto- ja ilmastointitekniikka kuunneltuna. Kirjallisuus K. I. Kimura: Scientific Basis of Air Conditioning. Luentomoniste LVI-TEKNIIKAN HARJOITUSTYÖKURSSI 3 ov 4. vuosi Heating, Pluming and Air Conditioning; Assignments, Övningskurs i VVS-teknik, Heizungs-, Wasser- und Klimatechnik mit Praktikum, Chauffage, tuyauteries et air conditionné; exercices Opettaja Vastuuhenkilö Erikoisopettaja, TkL Veikko Tuutti Professori, TkT Esa Marttila Antaa käytännön valmiudet projektin johtoon, LVI-suunnitteluun ja työn toteutuksen johtoon. Rakentamismääräykset. Lait, asetukset sekä viranomaisten ja rakennuttajien antamat suunnitteluohjeet. Rakennushankkeen läpivienti ja projektityöskentely. Suunnitteluasiakirjat; piirustukset, työselvitys, käyttö- ja huoltosuunnitelmat. LVIlaitoksen vastaanottometodiikka sekä vastaanottomittaukset ja käyttöönotto. Lämmitys- ja ilmastointijärjestelmien ja komponenttien valinta mitoitustietojen perusteella. Rakennusten vesi- ja viemärilaitteet. Sprinkler-järjestelmät. Säätöja ohjauskaaviot. LVI-alan mittaustekniikka.

223 Energiatekniikka 223 Luentoja 10 h, harjoituksia 14 h, suunnitteluharjoitusten ohjelmatyöt 14 h, 1. periodi. Harjoitustyö, 2. periodi. Esitiedot Ilmanvaihto- ja ilmastointitekniikka kuunneltuna Rakennusten LVI-tekniikan perusopintojakso kuunneltuna. Kirjallisuus Suomen Rakentamismääräyskokoelma C1-C6, D1-D6, E1-E7

224 224 Ympäristötekniikka E. Ympäristötekniikan koulutusohjelma Koulutusohjelman tavoitteet Ympäristötekniikan koulutusohjelman tavoitteena on tuottaa laaja-alaisen ympäristöosaamisen hallitsevia diplomi-insinöörejä. Opiskelija voi yhdistää kolmen yliopiston opintojaksoja Lappeenrannassa, Kuopiossa ja Joensuussa. sisältää tekniikan lisäksi ympäristöterveyttä, ympäristöjuridiikkaa ja ympäristönsuojelua. Tekniikan opinnot painottuvat päästöjen hallintaan ja hillintään. Ympäristötekniikan koulutusohjelma tarjoaa kattavat tiedot elinkaariarvioinnista luonnonvarojen käytöstä ja niiden jalostuksesta eri tuotteiksi ja palveluiksi energian tuotannosta ja siirrosta talotekniikasta ja rakentamisen ympäristövaikutuksista kiinteiden, nestemäisten ja kaasumaisten päästöjen puhdistusmenetelmistä ympäristöasioiden hallinnasta ja johtamisesta päästöjen niin ekologisista kuin biologisistakin vaikutuksista yrityksen toiminnan kannalta keskeisestä lainsäädännöstä Ympäristöasioiden hallinta on arkipäivää kaikilla eri tuotannon ja palveluiden aloilla. Ympäristötekniikan diplomi-insinöörin työnantajana voi toimia mikä tahansa yritys. Koulutusohjelman rakenne Koulutusohjelman rakenne on tehty joustavaksi, ja opiskelija voi muokata opintokokonaisuuden itselleen sopivaksi. Opiskelija valitsee toisen opintovuoden helmikuussa yhden tai kaksi syventymiskohdetta. Lisäksi opiskelija voi sisällyttää tutkintoonsa valmiiksi suunniteltuja erikoistumisopintoja.