MIELENTERVEYSTYÖNTEKIJÖIDEN OSAAMISEN KEHITTYMINEN JA TYÖRASITUKEN LIEVENTYMINEN -HANKE Loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MIELENTERVEYSTYÖNTEKIJÖIDEN OSAAMISEN KEHITTYMINEN JA TYÖRASITUKEN LIEVENTYMINEN -HANKE 1.1.2005-31.12.2007. Loppuraportti"

Transkriptio

1 MIELENTERVEYSTYÖNTEKIJÖIDEN OSAAMISEN KEHITTYMINEN JA TYÖRASITUKEN LIEVENTYMINEN -HANKE Loppuraportti

2 Julkaisija: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL Kainuu Puh Faksi Kannen kuva: Jussi Pietikäinen ISSN

3 MIELENTERVEYSTYÖNTEKIJÖIDEN OSAAMISEN KEHITTYMINEN JA TYÖRASITUKEN LIEVENTYMINEN -HANKE Loppuraportti Kesäkuu 2008 Laatijat: Marja-Leena Leinonen Marjo Pietikäinen Kainuun maakunta -kuntayhtymä 2008 D:18

4

5 Sisällys 1 Johdanto Tausta Historia Tarpeenmukainen hoito Tapauskohtainen työryhmätyö Kainuun malli, hallintokokeilu Palvelurakenne Johtamisjärjestelmä hoitoprosessin tukena Henkilöstön osaamisen kehittäminen Hankesuunnitelma Hankkeen organisaatio Hankkeen toteutus Prosessiluonteiset koulutukset Asiantuntijaseminaarit Työnohjaukset Seutukunnalliset työnohjaukset Esimiesten työnohjaukset Hankkeen arviointia Tavoitteiden toteutuminen Jatkosuunnitelmat Pohdinta...22 Liite 1 Liite 2

6

7 1 Johdanto Vuoden 2005 alusta perustettiin Kainuun maakunta -kuntayhtymä, jossa sosiaali- ja terveyspalvelut yhdistettiin samaan organisaatioon koko Kainuussa. Aikuisten mielenterveyspalvelut ja riippuvuuksien hoito oli aikaisemmin järjestetty jokaisessa kunnassa omalla tavallaan. Lisäksi palveluja sai sairaanhoitopiiristä erikoissairaanhoidosta. Palvelut olivat osittain päällekkäisiä. Hallintokokeilu antoi mahdollisuuden yhdistää palvelut yhteiseen organisaatioon, poistaa päällekkäisyyksiä ja näin tehostaa toimintaa. Lisäksi se antoi mahdollisuuden yhdenmukaistaa asiakkaiden saamaa palvelua asuinpaikasta riippumatta. Aikuisten mielenterveyspalveluissa tehtiin kahden vuoden aikana suunnitelma organisaatiosta, joka tukee jo pitkään valtakunnallisesti ja myös Kainuussa tutkitun toimintamallin toteutumista käytännössä. Toimintamalli perustuu tapauskohtaiseen työryhmätyöskentelyyn ja tarpeenmukaiseen hoitoon. Asiakaslähtöisyys, liikkuvuus ja lähipalvelut olivat keskeisiä arvoja toimintaa suunniteltaessa. Maakuntakokeilu muutti organisaatiorakenteita ja se on vaikuttanut yhteistyösuhteisiin eri vastuualueilla terveydenhoidon ja sosiaalitoimen eri toimipisteiden välillä. Yhteistyösuhteet oli luotava uudelleen. Alkuun muutoksen myllerryksessä jokainen joutui itse selkiyttämään omaa organisaatiotaan ja vastuitaan, joka johti siihen että toiminnan rajoja kiristettiin. Ajan myötä tilanne on tasoittunut ja yhteiset koulutukset ovat auttaneet yhteistyösuhteiden parantumista. Organisaation muutos ja toimintamallin kehittäminen asettivat uusia haasteita henkilökunnan osaamiselle niin perustehtävässä kuin johtamisessa. Tapauskohtaisessa työryhmätyöskentelyssä korostuu työntekijöiden vankka ammattitaito, joka mahdollistaa moniammatillisen yhteistyön. Työuran aikana hankitun osaamisen siirtyminen nuoremmille työntekijöille on syytä turvata osaamisen ja hiljaisen tiedon siirtymisen varmistamisella. Mielenterveyspotilaiden hoidossa korostuu työkokemuksen mukanaan tuoma tieto. Muutokset ovat vaikeita ja henkilöstön jaksaminen on silloin tiukalla. Tällä hankkeella on pyritty vastaamaan näihin haasteisiin. 1

8 2. Tausta 2.1. Historia Mielisairaanhoitopiirin perustamisesta vuodesta 1972 alkaen Kainuun mielenterveystyön organisaatiolle on ollut ominaista pieni koko ja toimiminen yhtenä kokonaisuutena. Mielisairaanhoitopiiri yhdistettiin vuonna 1981 Kainuun sairaanhoito- ja erityishuoltopiiriin. Mielenterveystyö sulautettiin hallinnollisesti muuhun erikoissairaanhoitoon vuonna Kuntien mielenterveysyksiköt kuuluivat kuitenkin hallinnollisesti yhteen psykiatrisen sairaalan kanssa aina vuoteen 1993, jonka jälkeen mielenterveysyksiköt siirtyivät Kajaanin kaupunkia ja Vuolijoen kuntaa lukuun ottamatta terveyskeskusten yhteyteen. Viimemainittujen kuntien osalta kunnallistaminen toteutettiin myöhemmin vuonna Salmijärven sairaalan toiminta siirtyi Kainuun keskussairaalan ja Kuusanmäen palvelukeskuksen tiloihin vv Tuolloin käytössä olevien aikuispsykiatristen sairaansijojen määrä väheni 100:sta 86:een. Nuorisopsykiatrinen osasto aloitti toimintansa vuoden 2001 alussa. Tuolloin aikuispsykiatristen sairaansijojen määrä laski edelleen 86:sta 76:een. Hallintokokeilun alkaessa Kainuussa lasten- ja nuorisopsykiatria siirtyivät perhepalveluiden vastuualueelle. Aikuispsykiatrian sairaalahoitopaikkojen määrä laski 66:een kahden akuuttiosaston yhdistyessä v Tällöin henkilöstöresursseja siirrettiin avohoitoon. Vuolijoen kunta yhdistyi Kajaanin kaupunkiin vuoden 2007 alusta. 2

9 Kainuu on asukasluvultaan maan pienimpiä sairaanhoitopiirejä. Vuoden 2006 lopussa Kainuussa oli noin asukasta. Piiriin kuuluu kymmenen kuntaa (Vaala vain sosiaalityön osalta). Asukasluvultaan suurin kunta on Kajaani (38100 henkeä eli yli 40 % koko alueen väestöstä). Myös Kuhmon, Sotkamon ja Suomussalmen väkiluvut olivat vuoden 2006 lopussa noin henkeä, mutta muut kunnat ovat suhteellisen pieniä. Kainuussa on suhteellisen paljon sairastavuutta. Vain Kajaanissa oli vuoden 2000 lopussa sairastavuuden yleisindeksi maan keskiarvon tuntumassa (99), mutta ikävakioinnin jälkeen se nousi sielläkin muutaman yksikön verran. Väestöltään Kainuun selvästi sairain kunta on Puolanka. Sen vakioimaton indeksiluu oli 172 ja ikävakioinnin jälkeen luku oli maan suurimpia. Myös Ristijärvellä, Hyrynsalmella ja Paltamossa vakioimattomat indeksiluvut olivat suhteellisen suuret. Mielenterveyden häiriöiden esiintyvyydestä ei Kainuussa ole olemassa varsinaista epidemiologiseen tutkimukseen perustuvaa kokonaiskuvaa. Kainuun sairaanhoitopiiri osallistui valtakunnalliseen pitkäaikaispotilaiden hoidon ja kuntoutuksen kehittämishankkeeseen, jonka pohjalta tiedetään Kainuussa olevan noin 1000 skitsofreniaa sairastavaa pitkäaikaispotilasta asukasta kohden. Luku on sama kuin valtakunnassa keskimäärin. Maakunnan itsemurhaluvut ovat jo vuosia olleet korkeat ja viisivuotisajanjaksoin seurattuna Kainuussa tehdään itsemurhaa vuodessa, kun koko maassa vastaava luku on (Saari 2002). Kainuun psykiatriassa on jo 1980-luvulta ollut johdonmukainen koulutuspolitiikka. Salmijärven sairaalan saneerauksen jälkeen alkoi aktiivinen työyksikköjen kehittäminen koulutuksen ja koulutuksellisten työnohjausten avulla. Perheterapiakoulutuksia on järjestetty paikallisesti jo 1980 luvun lopulta lähtien ja verkosto- ja perhekeskeisiä prosessikoulutuksia sen jälkeen useita, joista osa yli organisaatiorajojen. Yhteistyössä STAKES:in kanssa on järjestetty Kainuussa varhaisen puuttumisen teemalla muun muassa verkostokonsulttikoulutus, läheisneuvonpidon koollekutsujakoulutus ja toimiva lapsi & perhe -koulutus. 2.2 Tarpeenmukainen hoito Skitsofrenian tutkimuksen, hoidon ja kuntoutuksen valtakunnallisen kehittämisohjelman 3

10 (Valtakunnallinen Skitsofreniaprojekti vv ) toinen päähanke, uusien skitsofreniapotilaiden projekti (ns. USP projekti) tuotti uusien skitsofreniapotilaiden hoitomallin, jonka keskeisiä periaatteita ovat: - Varhainen perhekeskeinen interventio välittömästi potilaan tultua hoitoon. - Ryhmätyöskentely potilaan, hänen perheensä ja muun sosiaalisen verkostonsa kanssa heti hoitoprosessin alusta lähtien ja koko hoitoprosessin ajan. - Hoidon psykologisen jatkuvuuden takaaminen ja erilaisten hoitomenetelmien jatkuva integroiminen yhteen koko hoitoprosessin ajan. Moniammatillisten psykoosityöryhmien toiminta. Hoitomallissa pyritään eri hoitomuotojen joustavaa integroituun soveltamiseen kunkin potilaan ja hänen lähimmän sosiaalisen verkostonsa muuttuvat tarpeet huomioon ottaen. Alun perin Yrjö Alasen työtovereineen kehittämää hoitomallia on sovellettu Kainuussa psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa 80-luvun loppupuolelta lähtien. Mallia on kehitetty vastaamaan erityisesti Kainuun olosuhteita ja hoitomallin sovellutuksista on Kainuussa tehty myös aktiivista tutkimustyötä (Mauno Saari, 2002). Tarpeen mukaisen hoidon hoitomalli on valtakunnallisesti kattavimmin tutkittu hoitomalli ja sen sovellutuksista on olemassa useita julkaisuja. USP - projektin loppuraportissa suositeltiin perustettavaksi psykoosityöryhmiä sairaanhoitopiireihin. Näiden ryhmien tehtävänä olisi vastata skitsofreniaan ja muihin psykooseihin sairastuneiden potilaiden laaja-alaisesta alkuvaiheen selvittelystä ja hoidosta. Myöhemmin USP - projektin suosituksia psykoosityöryhmien toiminnan suhteen on täydennetty akuutin psykoosin integroidun hoidon projektin eli niin sanotun API projektin aikana tehtyjen havaintojen pohjalta. API projektissa nousi esiin keskeisimpänä huoli psykoosityöryhmien pitkäjänteisestä työskentelyedellytysten turvaamisesta. Tämä edellyttää erityisesti sitä, että psykoosityöryhmillä tulisi olla hallinnon ristiriidaton tuki toiminalleen. Toiseksi API projektissa nousi esiin projektin kuluessa psykoosityöryhmien toiminnassa tapahtunut muutos erillisistä psykoosityöryhmistä kohti käytäntöä, jossa psykoosityöryhmän toiminnan periaatteita pyritän soveltamaan kaikkien työryhmien toimintaan sekä avo- että sairaalahoidossa. Kainuussa on asetettu tavoitteeksi pyrkimys juuri tähän viimemainittuun työskentelytapaan ns. tapauskohtaiseen työryhmätyöskentelyyn. 4

11 2.3 Tapauskohtainen työryhmätyö Tapauskohtainen työryhmätyöskentely on moniammatillista yhteistyötä. Skitsofreniaprojekti, API -projekti sekä eri tutkijat korostavat yhteistyötä psykiatrisen potilaan, hänen läheistensä ja asiantuntijoiden välillä sekä eri ammattiryhmien kesken. Moniammatillisen yhteistyön tarvetta ovat lisänneet muun muassa asiakkaiden kasvanut tietoisuus oikeuksistaan palveluiden laatuun, työtehtävien monimutkaistuminen, asiakkaiden ongelmien ja tiedon määrän kasvaminen ja sosiaali- ja terveysalojen verkottuminen. Tämä on vaikuttanut siihen, että moniammatillista työryhmä- ja verkostotyöskentelyä on kehitetty voimakkaasti 1990-luvulla. Työntekijät muodostavat tapauskohtaisia työryhmiä, joilla on yhteiset päämäärät, ja jotka ovat vastuussa työn tuloksista ja toimintojen suunnittelusta. Työryhmät pyrkivät työskentelemään yli sektorirajojen yhteistyössä asiakkaan tilanteen edellyttämien yhteistyökumppaneiden ns. verkostojen kanssa. Tapauskohtainen työryhmä hoitaa potilasta ja vastaa hänen hoidostaan. Työryhmään voi liittyä osastolta potilaalle nimetty omahoitaja, joka voi kytkeytyä potilaan hoitoon mukaan ennen kuin potilas sisään kirjoitetaan sairaalaan. Tällöin hoitaja on mukana avohoidossa potilaan hoitokokouksissa. Mahdollisesti hoitaja voi liittyä potilaan hoitoon mukaan tiiviimmin pitkänkin ajan kuluttua myös silloin, kun potilas on ollut avohoidossa. Tämä tarkoittaa sitä, että potilaan hoidossa toteutuu jatkuvuuden ja ajallisen liikkuvuuden periaatteet: potilaan hoito alkaa osastolla jo ennen varsinaista sisään kirjoitusta ja mahdollisesti jatkuu uloskirjoituksen jälkeen. Tämä työskentelymuoto edellyttää asiantuntijuuden horisontaalisen, rajoja ylittävän näkökulman nostamista yhdeksi tärkeäksi kehittämisen perustaksi. Horisontaalinen tiimi- ja verkostoasiantuntijuus mahdollistaa yhteistyön toteutumisen. Se edellyttää toteutuakseen selkeän ja asiantuntevan hallinnollisen järjestelmän ja sen ristiriidattoman tuen. Kainuussa kehitetty tarpeenmukaisen hoidon hoitomalli, jossa tapauskohtainen työryhmätyö on oleellinen osa hoitomallia, on esitetty alla olevassa kuviossa (Heikkinen 2003). 5

12 T A P A U S K O H T A I N E N T Y Ö R Y H M Ä Laaja perhe- ja verkostokeskeinen alkuselvittely avohoidossa Perhekeskeinen kriisi-interventio - toistuvat hoitokokoukset avohoidossa OSASTOHOITO HOITOYHTEISÖ Hoitokokous Hoitokokous Hoitokokous E I H O I T O A Omahoitaja/vastuuhoitaja Toiminnallinen kuntoutus PSYKOTERAPIAT Perheterapia, Pariterapia, Yksilöterapia, Ryhmäterapia. Kuvio 1. Tarpeenmukaisen hoidon hoitomallin Kainuulainen sovellutus (Alanen 1993, Saari 2002, Heikkinen 2003) 6

13 3 Kainuun malli, hallintokokeilu 3.1 Palvelurakenne Aikuisten mielenterveyspalveluissa sekä riippuvuuksien hoitopalveluissa lähi-, seudulliset ja maakunnalliset palvelut muodostavat yhtenäisen saumattoman kokonaisuuden. Tapauskohtaisen työryhmätyöskentelyn mahdollisuuksien parantamiseksi aikuisten mielenterveyspalvelut on jaettu kolmeen toiminnallisesti yhtenäiseen seudulliseen sektoriin: Kajaanin-seutu, Sotkamo-Kuhmo-seutu ja Ylä-Kainuun seutu. Tämä sektorijako mahdollistaa aiempaa tehokkaammin työryhmien sitoutumisen tapauskohtaiseen, jatkuvaan hoitovastuuseen. Palvelut tuotetaan valtaosin lähipalveluina avohoitopainotteisesti. Palveluiden järjestämisen toiminnallinen kokonaisuus on ohjannut organisaatiorakenteen muotoutumista. Kaikessa toiminnassa tavoitellaan joustavaa tapauskohtaista yhteistyötä. Pääosin palvelut pyritään tuottamaan asiakkaan lähiympäristössä yhteistyössä asiakkaan ja hänen lähimmän sosiaalisen verkostonsa kanssa. Tässä työssä pyritään hyödyntämään maksimaalisesti käytettävissä oleva vertaistuki. Organisaatiomallissa on pyritty sellaisiin rakenteisiin, jotka mahdollistavat maksimaalisen henkilöstön liikkuvuuden tapauskohtaisesti asiakkaan tarpeiden mukaisesti hoitojärjestelmän eri tasoilla. Mielenterveystyön ja riippuvuuksien hoitopalvelut muodostavat SOTE- toimialaan kuuluvan oman yhtenäisen tulosalueensa. Jokaisella seudullisella alueella on mielenterveysyksiköitä, jotka toimivat kiinteässä yhteistyössä niin sosiaali- ja terveydenhuollon kuin muidenkin yhteistyötahojen kanssa. Palvelut muodostuvat päivystys- ja psykoosityöryhmätyöskentelystä sekä akuutti ja kuntoutustyöstä. Mielenterveyspalvelut järjestetään pääsääntöisesti seudullisina lähipalveluina. Päivystys- ja psykoosityöryhmien jäsenet vastaavat asiakkaiden hoidontarpeen selvittelystä yhteistyössä asiakkaan lähiverkoston, perusterveydenhuollon työntekijöiden ja seudun muiden toimijoiden sekä seudullisen alueen mielenterveystyöntekijöiden kanssa. Päivystys- ja psykoosityöryhmät vastaavat uusien psykoosipotilaiden hoidoista. Seudullisen alueen työntekijät ovat sekä avohoidon että osastojen työntekijöitä. Maakunnallisilla palveluilla tarkoitetaan keskitettyjä palveluja, joita ei ole tarkoituksenmukaista tai ei pystytä tuottamaan seudullisina lähipalveluina. 7

14 Maakunnallisina palveluina tuotetaan: - psykiatrinen akuuttipotilaiden ja vaikeahoitoisten kuntoutuspotilaiden osastohoito - varusmies- ja yleissairaalapsykiatria - työkyvyn arviointi ja kuntoutustutkimukset (pääpaino työterveyshuollossa ja kuntoutustutkimusyksikössä, jotka hankkivat palvelut esim. ostopalveluna) - työnohjaus, koulutus, konsultit Psykiatrinen osastohoito toteutetaan osittain maakunnallisena ja osittain seudullisena palveluna. Jokaisella seudulliselle alueelle on nimetty psykiatriset osastot, jotka vastaavat alueensa potilaiden osastohoidosta. Toiminnan tavoitteena on arvioida kaikkien kuntoutuspotilaiden hoidontarve ja järjestää hoito ensisijaisesti seudullisina lähipalveluina, seudullisten alueiden mielenterveyspotilaiden kuntoutuskodeissa. Psykiatriset akuuttipotilaat pyritään hoitamaan yhteistyössä terveyskeskusten vastaanottojen ja vuodeosastojen kanssa. Maakuntakokeilun aikana sairaalan käyttö on laskenut 6141 hoitopäivällä vuodesta 2004 vuoteen Akuuttiosaston hoitopäivät ovat laskeneet yli 40 % ja kuntoutusosastojen hoitopäivät noin 10 %. Sairaalahoidon tarpeen vähetessä yhdistettiin kaksi akuuttihoidon osastoa yhdeksi maakunnalliseksi osastoksi, jolloin sairaansijat vähenivät 10:llä. Jäljellä on 20 akuuttiosaston hoitopaikkaa. Taulukko 1. Aikuispsykiatrian sairaalahoitopäivät Maakunnan ulkopuolisia palveluja ovat: - mielentilatutkimukset - valtion mielisairaalat - mielenterveystyötä tekevän henkilökunnan avo- ja laitoshoito 8

15 3.2 Johtamisjärjestelmä hoitoprosessin tukena Johtamisen tulee tukea suunniteltua toimintaa, joka perustuu tarpeenmukaisen hoidon periaatteille ja työskentelyssä korostuu tapauskohtainen työryhmätyöskentely yli yksikkökohtaisten rajojen. Työntekijöiden joustavuus ja liikkuvuus mahdollistavat vaikeiden mielenterveyshäiriöstä kärsivän potilaan hoidon. Aikuisten mielenterveystyön ja riippuvuuksien hoitopalvelut muodostavat SOTE- toimialaan kuuluvan oman yhtenäisen vastuualueensa Kainuussa. Vastuualue muodostuu kolmesta eri seudusta sekä maakunnallisesta riippuvuuksien hoidosta. Kajaanin seutu I sisältää Kajaanin kaupungin sekä Paltamon ja Ristijärven kunnat. Sotkamo-Kuhmo seutu II sisältää Kuhmon kaupungin sekä Sotkamon kunnan. Ylä-Kainuun seutu III sisältää Hyrynsalmen, Suomussalmen sekä Puolangan kunnat. Seudullisesti toiminta on jaettu akuuttihoitoon, johon kuuluu avohoito, psykoosi- ja päivystysryhmät ja osastohoito sekä kuntouttavaan hoitoon johon kuuluvat kuntouttavat osastot, kuntouttavan asumispalvelun kuntoutuskodit, kotikuntoutus ja muu kuntouttava avohoito. ORGANISAATIOKAAVIO 9

16 Palveluiden järjestämisen toiminnallinen kokonaisuus on ohjannut uuden organisaatiorakenteen sekä johtamisjärjestelmän muotoutumista. Vastuualueellamme on siirrytty yksikkökohtaisesta johtamisesta seutukunnalliseen johtamiseen. Tämä tarkoittaa sitä, että seutukunnallisesti henkilöstö sekä sairaalassa että avohoidossa on saman johdon alainen. Organisaatiomallissa on pyritty sellaisiin rakenteisiin, jotka mahdollistavat maksimaalisen henkilöstön liikkuvuuden tapauskohtaisesti asiakkaan tarpeiden mukaisesti hoitojärjestelmän eri tasoilla. Laajennettu johtoryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa. Johtoryhmän jäseninä toimivat vastuualueen päällikkö, seudullisten tulosyksiköiden päälliköt, riippuvuuksienhoidon tulosyksikön päällikkö ja hänen varansa, koordinoivat osastonhoitajat ja heidän varansa, sosiaalityöntekijöiden, psykologien ja henkilöstön edustajat. Vastuualueen johtoryhmä (vastuualueen päällikkö, tulosyksiköiden päälliköt ja henkilöstön edustaja) kokoontuu joka viikko. Johdon tueksi on suunniteltu omaa konsultaatiota ja työnohjausta, jotta uuden toiminnan johtaminen onnistuu parhaalla mahdollisella tavalla. Ammattiryhmäkohtaiset kokoukset on jätetty pois. On tietoisesti valittu moniammatillinen esimiestoiminta. Tämä tukee moniammatillista yhteistyötä. Jokaisella seudullisella alueella pidetään joka toinen kuukausi työkokous. Suunnittelupäiviä pidetään kaksi kertaa vuodessa akuutti ja psykoosityöryhmän kesken, kuntoutusyksiköiden kesken sekä pienemmissä toimintayksiköissä kuten osastoilla. Koulutukselliset työnohjaukset tukevat toiminnan asiakaslähtöistä suunnittelua ja arviointia. Koulutuksellisiin työnohjauksiin osallistutaan seudullisesti siten, että Kajaanin seudun akuuttityöntekijät (Kajaani, Ristijärvi, Paltamo, Vuolijoki) osallistuvat samaan koulutukselliseen työnohjaustilanteeseen. Kuntoutustyöntekijät osallistuvat vastaavasti omaan. Kolmen seudun päivystys- ja psykoosityöryhmät osallistuvat omaan koulutukselliseen työnohjaukseen. Näin integroidaan kolmen seudun toimintaa yhteen. Kahden seudun akuuttityöntekijät osallistuvat yhteiseen koulutukselliseen työnohjaukseen (Ylä-Kainuu ja Sotkamo- Kuhmo-seutu), samoin kuntoutustyöntekijät. 10

17 3.3 Henkilöstön osaamisen kehittäminen Aikuisten mielenterveyspalveluiden ja riippuvuuksien hoidon vastuualueella on 168,8 vakinaista työntekijää. Hoitajien osuus on suurin ja heidän lisäkseen vastuualueella työskentelee lääkäreitä, ohjaajia, psykologeja, sosiaaliterapeutteja ja psykoterapeutteja. Lisäksi vastuualueella on pitkäaikaisia sijaisia, joiden osaamisen kehittämisestä on huolehdittava. Osaamisen johtaminen ja kehittäminen on yksi keskeisistä organisaation menestystekijöistä. Vastuualueella/työyksiköissä on kartoitettava mitä osaamista tarvitaan ja kenellä sitä pitäisi olla sekä luotava edellytyksiä osaamisen kehittymiselle suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti vastuualueen strategian suuntaisesti. Vastuualue tarvitsee työntekijöitä, joilla on ajantasainen ammattiosaaminen. Asiantuntijaksi kehitytään jatkuvan osaamisen kehittämisen myötä. Osaaminen varmistaa laadukkaan hoidon. Osaamisen avulla voidaan edistää työssä jaksamista, sillä osaamisen puute on yhteydessä stressiin ja työuupumukseen yhtä lailla kuin töiden määrä. Yhteiset koulutukset ja työnohjaukset luovat yhteisöllisyyttä, joka tukee työyhteisöjen innokkuutta, aktiivisuutta ja motivaatiota. Osaamisen kehittymiseen vaikuttaa sisäisten ja ulkoisten koulutusten sekä työnohjauksen lisäksi esimerkiksi arvokeskustelu, uusien työntekijöiden perehdytys, yhteiset palaverit ja työkokoukset, kehityskeskustelut, erilaiset kehittämistehtävät ja opiskelijoiden ohjattu harjoittelu. Kainuun alueella henkilöstön kehittämissuunnitelmissa on jo aikaisemmin ollut painopiste pitkäaikaisissa prosessiluonteisissa koulutuksissa, mutta Maakunta -kuntayhtymän tuoman muutosprosessin aikana sitä on vielä tehostettu. Henkilöstön osaamisen kartoituksen tehtävänä on saada esille kehittämistarpeet. Tämän jälkeen voidaan tehdä laaja-alaiset koulutussuunnitelmat, jotka tukevat vastuualueen strategiaa ja toimintamallia. Pitkään suunniteltu tarpeenmukaisen hoidon psykoterapiakoulutus aloitettiin Kajaanissa vuoden 2005 syksyllä yhteistyössä Kajaanin ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän yliopiston kanssa. Kokonaisuus sisältää perhe-, yksilö- ja ryhmäterapian koulutusryhmät. Koulutusryhmillä on ollut yhteisiä koulutuspäiviä tarpeenmukaisen hoidon ja eri hoitomuotojen integraation teemoilla. 11

18 4 Hankesuunnitelma Aikuisten mielenterveystyön ja riippuvuuksien hoitopalveluiden järjestämisen pääpaino on vaikeiden mielenterveyshäiriöiden hoidossa, jotta tavoitteena oleva sairaalakeskeisyyden muuttuminen avohoitopainotteisuudeksi toteutuu. Palvelut tuotetaan valtaosin seudullisesti avohoitopainotteisina lähipalveluina yhteistyössä asiakkaan ja hänen lähimmän sosiaalisen verkostonsa kanssa. Työskentelyssä korostuu työntekijöiden vankka ammattitaito, joka mahdollistaa moniammatillisen yhteistyön ja tapauskohtaisen työryhmätyöskentelyn. Kaikessa toiminnassa pyritään ottamaan huomioon ennaltaehkäisevä näkökulma ja tavoitellaan joustavaa tapauskohtaista yhteistyötä. Seudullisesti järjestettävää mielenterveys- ja riippuvuuksienhoitopalveluja tukevat myös seudullisesti järjestettävät akuutti- ja kuntoutustyöntekijöiden sekä kolmen päivystys- ja psykoosityöryhmien yhteiset koulutukselliset työnohjaukset. Työnohjausten lisäksi työntekijöiden osaamisen vahventamiseksi järjestetään psykiatrista peruskoulutusta. Ikääntyvien työntekijöiden taitojen ja ominaisuuksien hyödyntäminen vaatii toiminnan ja työjärjestelyjen, johtamisen ja yhteistyön sekä yhteisten arvojen kehittämistä ikääntyvien työkykyä ylläpitäviksi. Myös yhteistyötä ja yhteisesti sovittua työnjakoa tulee vahventaa. Hoitoon pääsyn turvaaminen mahdollistuu, kun hoidon tarpeen arvioinnin tekee ammattitaitoinen henkilökunta. Lääkäripulasta johtuen hoitotyöntekijöiden vastuu on lisääntynyt ja samalla heidän osaamisen vaatimustaso on kasvanut. Henkilökunnan vankka ammattitaito ja työssä jaksaminen mahdollistavat joustavan ja liikkuvan työskentelyn, joka on edellytys mielenterveyspalveluiden toteutumiselle lähipalveluina. Ammattitaitoinen henkilökunta mahdollistaa myös konsultaatiot ja työnohjaukset terveyskeskusten muulle henkilökunnalle. Erikoissairaanhoito ja terveyskeskusten mielenterveysyksiköt ovat yhdentyneet yhdeksi kokonaisuudeksi. Koulutuksellisissa työnohjauksissa suunnitellaan ja arvioidaan seudullisten päivystys-, akuutti- ja kuntoutusmielenterveyspalvelujen toteutumista. Osaava, ammattitaitoinen henkilökunta turvaa mielenterveyspalvelut. Erityisesti lääkäripulasta johtuva osaamisen lisävaatimus kohdentuu hoitohenkilökuntaan. Mielenterveyspalvelujen vastuualueen työntekijöistä yli 80 % on hoitohenkilökuntaa. Hoitohenkilökunnasta noin puolella on koulutason tutkinto, osalla on pelkästään ohjaajakoulutus. 12

19 Hankkeen tavoitteet: 1. Työntekijöiden ammatillisen osaamisen ja psyykkisen kestävyyden lisääntyminen sekä yksilöllisen ja laaja-alaisen psykiatrisen ammattitaidon kehittäminen. Työntekijöiden ammattitaidon lisääntyminen turvaa asiakkaiden oikea-aikaisen hoidon tarpeen arvioimisen ja tarpeen mukaisen psykiatrisen hoidon (=hoitoon pääsyn turvaaminen) 2. Moniammatillisen esimiestyöskentelyn ja uusien johtamistapojen vahvistaminen, yksikkökohtaisesta esimiestyöskentelystä seutukuntatyöskentelyyn (= vahvistaa avohoitopainotteisten mielenterveyspalvelujen kehittymistä seudullisesti) 3. Työnjaon kehittyminen. (= vaikeiden mielenterveydenhäiriöiden hoitojen ja psykoterapiapalvelujen yhteensovittaminen huomioiden ennalta ehkäisevä mielenterveystyö ja sairaalapainotteisuuden purkaminen, niukkenevat resurssit ja henkilökunnan jaksaminen.) 4. Työrasituksen vähentyminen.(= turvataan henkilöstön saatavuus ja työssä pysyminen) 5. Työuran aikana hankitun osaamisen siirtyminen nuoremmille työntekijöille (= turvataan osaaminen ja hiljaisen tiedon siirtyminen. Mielenterveyspotilaiden hoidossa korostuu työkokemuksen tuoma tieto) Yhteiset arviointikeskustelut toteutetaan koulutuksellisissa työnohjauksissa. Työntekijät arvioivat tapahtuneita muutoksia ja omaa osaamistaan yhdessä. Esimiehet arvioivat omaa esimiestyöskentelyään ja tehtyjen muutosten soveltuvuutta käytäntöön. Vastuualueella toteutetaan uutta johtamisjärjestelmää, jossa painopistealueena on seutukunta ei yksikkö. 13

20 5 Hankkeen organisaatio Hankkeen vastuuhenkilönä toimi alkaen tulosyksikön päällikkö Arja Heikkinen. Vastuuhenkilö vaihtui Arja Heikkisen siirtyessä muihin tehtäviin ja vastuu siirtyi kehittämispäällikkö Marita Pikkaraiselle. Yhteyshenkilö Aikuisten mielenterveys- ja riippuvuuksien hoitopalveluiden osalta oli tämän jälkeen Kajaanin seudun tulosyksikön päällikkö Marja-Leena Leinonen. Hankkeessa vakituisena työntekijänä oli kouluttaja/työnohjaaja, vaativan erityistason psykoterapeutti Jussi Pietikäinen. Hänen työaikansa vuonna 2006 oli 50 %. Vuonna 2007 työaika oli 70 %. Hän veti prosessiluonteiset koulutukset molempina vuosina kolmelle erilliselle ryhmälle. Lisäksi hankkeeseen kuului vastuualueen työntekijöille järjestetyt seutukunnalliset koulutukselliset työnohjaukset sekä esimiesten työnohjaukset. Työnohjaajina toimivat psykologi, vaativan erityistason perheterapeutti Kauko Haarakangas, osastonhoitaja, vaativan erityistason perheterapeutti Riitta Södervall, osastonhoitaja, vaativan erityistason perheterapeutti, erityistason yksilöterapeutti ja työnohjaaja Irene Aalto ja dosentti Irma Kiikkala. Loppuaikana myös professori Jukka Aaltonen, joka on lisäksi ollut suunnittelemassa pitkäjänteisesti vastuualueen koulutusohjelmaa. Hankkeen ohjausryhmänä toimi vastuualueen johtoryhmä täydennettynä koordinoivilla osastonhoitajilla. 14

21 6 Hankkeen toteutus 6.1 Prosessiluonteiset koulutukset Hankkeen aikana järjestettiin kaksi työnohjauksellista koulutusta. Molemmissa koulutuksissa osallistujat jaettiin kolmeen eri ryhmään. Kuhunkin ryhmään on kuulunut sekä avo-, että sairaalahoidon työntekijöitä siten että ryhmässä oli opiskelijaa. Yhteensä koulutettiin näin 68 työntekijää. Ensimmäinen koulutus toteutettiin Koulutuksessa oli keskeisenä aiheena perhe- ja verkostotyön kehittäminen. Osallistujina oli kuntoutustyöntekijöitä seutukunnittain edustettuina, hoitohenkilökuntaa ja ohjaajia. Tämä koulutus suunnattiin ensisijaisesti kuntouttavaan työhön, esimerkiksi kaikkien viiden kuntoutuskodin henkilökunta miltei kokonaisuudessa osallistuivat koulutukseen. Koulutukseen pääseminen varmistettiin työvuorosuunnittelun avulla. Lisäksi koulutettavia oli osastoilta ja avohoidosta. Toinen koulutus järjestettiin Tässä koulutuksessa kehittämiskohteina olivat perhe- ja verkostotyön lisäksi myös hoitokokoustyöskentelyn kehittäminen. Osallistujina oli sekä akuutti-, että kuntoutustyöntekijöitä (hoitohenkilökuntaa ja ohjaajia) sekä sairaalasta että avohoidosta. Koulutusten sisältö suunniteltiin niin, että ne vastaavat psykoterapeuttiset valmiudet (30 op) opintokokonaisuutta (liite 1: todistuspohjat ja koulutussisältö). Molemmissa koulutuksissa on keskusteltu yhdessä toimintaan liittyvistä asioista ja opeteltu avointa dialogia työyhteisössä ja hoitokokouksissa. Työnjakoasioista on keskusteltu yhdessä tavoitteena sairaalapainotteisuuden muuttuminen avohoitopainotteisuudeksi. Kouluttaja on omannut pitkän työkokemuksen ja vankan psykiatrisen ja psykoterapeuttisen koulutuksen. Työuran aikana hankittua osaamista on siirretty yhteisen keskustelun kautta nuoremmille työntekijöille sekä kouluttajalta että pitkäaikaisilta työntekijöiltä. Yhteisissä keskusteluissa vastuuta työn tekemisestä ja työnjakoon liittyvistä asioista on siirretty kaikille työntekijöille ja se on vähentänyt näin yksilöllistä työrasitusta niin työntekijöiltä kuin esimiehiltäkin. Tätä koulutusta on tukenut toisaalla muu psykiatrinen koulutus vastuualueen kaikille työntekijöille. 15

22 Koulutuspäivien runkona oli a) teorialäksyjen/kotitehtävien käsittely, b) ajankohtaisten asioiden työnohjauksellinen käsittely ja c) suorat asiakastyönohjaukset (tapaamisilla oli pääsääntöisesti mukana työntekijöiden mukaan kutsumina asiakas ja myös hänen lähiverkostoaan). Molemmissa koulutuksissa järjestettiin kaikille kolmelle ryhmälle kaksi yhteistä koulutuspäivää. Yhteisten päivien tarkoituksena oli mm. tukea verkottumista ryhmien välillä. Ensimmäiseen koulutukseen liittyen järjestettiin syksyllä 2006 opintokäynti Kostamukseen, Venäjälle. Opintomatkalle osallistui myös vastuualueen esimiehiä. 6.2 Asiantuntijaseminaarit Erillisiä asiantuntijaseminaareja järjestettiin hankkeen aikana tavoitteena vahvistaa tapauskohtaisen työryhmätyöskentelyn ja tarpeenmukaisen hoitomallin osaamista. Lisäksi ne auttoivat työskentelytavan tutuksi tekemisessä yhteistyökumppaneille. Seminaareja oli kaiken kaikkiaan yksitoista kahden ja puolen vuoden aikana. Seminaarien sisältö vaihteli. Aiheina olivat muun muassa psykiatrinen peruskoulutus, avoin dialogi ja verkostotyö, tarpeenmukainen hoitomalli, traumat, päihteet sekä muita erityiskysymyksiä (liite 2 koulutuksista). Kouluttajina olivat eri puolilta maata asiantuntijoita jakamaan omaa erityisosaamistaan. Hankeen avulla pystyttiin järjestämään seminaarit paikallisesti, mikä mahdollisti jokseenkin suuren joukon vastuualueen työntekijöiden ja muidenkin Kainuun alueella työskentelevien osallistumisen koulutuksiin. Tässä mittakaavassa osallistuminen muualla maassa toteutettaviin koulutuksiin ei olisi missään olosuhteissa ollut mahdollista. Osallistujina seminaareissa oli aikuisten mielenterveyspalveluiden ja riippuvuuksien hoidon vastuualueen työntekijöiden lisäksi työntekijöitä muilta vastuualueilta (terveyskeskus, neuvolat yms.), yksityisistä palvelukodeista, päivähoidosta, maahanmuuttopalveluista, seurakunnalta sekä kolmannelta sektorilta (potilasjärjestöt). Osallistujamäärät vaihtelivat eri koulutusten kiinnostavuuden ja aiheen mukaan välillä. 6.3 Työnohjaukset Seutukunnalliset työnohjaukset Yhteisiin koulutuksellisiin työnohjauksiin osallistuivat työntekijät seutukunnittain jaettuna päivystys- ja psykoosityöryhmä-, akuutti- ja kuntoutustyöntekijöihin. Esimerkiksi akuuttityöntekijöiden työnohjaukseen osallistuivat sekä avohoidon että osaston työntekijät. Koulutuksellisissa työnohjauksissa keskusteltiin yhdessä toimintaan liittyvistä asioista ja opetel- 16

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja

Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja Lyhyt historia Muurolan keuhkotautiparantola 1920 -luvulla Parantolan pihalla

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT 27.2.2017 Helena Saari Perhekeskusvastaava 27.2.2017 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS Kainuun sijainti ja väkiluku kunnittain Ivalo 625 km Kainuu

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento Psykiatrian toiminnan muutoksia Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento 14.11.2013 Tausta -asiakirjoja Kansallinen Mieli 2009-suunnitelma PPSHP:n strategia ja omistajastrategia 2009 PPSHP:n pohjoisen

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Koulutuspäivä Liikkuvat työryhmät mielenterveystyössä 27.3.2007 Vaasa, Jarkko Pirttiperä (Pohjanmaa hanke) KUNTOUTUKSEN KÄSITE Kuntoutus = jonkun selkeästi

Lisätiedot

Sote valmistelu Kanta-Hämeessä

Sote valmistelu Kanta-Hämeessä Sote valmistelu Kanta-Hämeessä Marjo Lindgren 14.9.2015 Hämeen parasta kehittämistä! Mikä Sote III- hanke? Jatkoa edellisten valtakunnallisten sotekierrosten valmistelulle Kanta-Hämeen yhteinen tavoite

Lisätiedot

Kainuun perhekeskukset kokoavat lapsiperheiden palvelut. Perhekeskus tiimivastaavat Terttu Karppinen Helena Saari 13.12.2012

Kainuun perhekeskukset kokoavat lapsiperheiden palvelut. Perhekeskus tiimivastaavat Terttu Karppinen Helena Saari 13.12.2012 Kainuun perhekeskukset kokoavat lapsiperheiden palvelut Perhekeskus tiimivastaavat Terttu Karppinen Helena Saari 13.12.2012 PERHEKESKUSTEN PERUSAJATUKSET Luodaan koko perheen hyvinvointia tukevien seudullisten

Lisätiedot

Uusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö

Uusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö Uusia eväitä metsämiehen reppuun Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö Miehet huolehtivat itsestään ja terveydestään heikommin kuin naiset ja terveydenhuollon palveluihin hakeutumisen kynnys on korkeampi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden perustehtävä, asiakaslähtöisyys ja tarpeenmukaisuus

Sosiaali- ja terveyspalveluiden perustehtävä, asiakaslähtöisyys ja tarpeenmukaisuus Sosiaali- ja terveyspalveluiden perustehtävä, asiakaslähtöisyys ja tarpeenmukaisuus Palvelujärjestelmä -seminaari 27.5.09 TP 270509 1 Soten toiminta-ajatus Sosiaali- ja terveystoimi edistää yhdessä kainuulaisten

Lisätiedot

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I HYKS Nuorisopsykiatria Helsinkiläisiä nuoria on vuoden 2014 aikana tutkittu ja hoidettu HYKS Nuorisopsykiatrian Avohoidon, Osastohoidon ja Erityispalvelujen klinikassa. Organisaatio on sama, mutta yksikkömuutosten

Lisätiedot

SUOMEN AVOHOITOISIN MIELENTERVEYSPALVELUJEN TUOTTAJA

SUOMEN AVOHOITOISIN MIELENTERVEYSPALVELUJEN TUOTTAJA SUOMEN AVOHOITOISIN MIELENTERVEYSPALVELUJEN TUOTTAJA PALVELUJA HAJAUTETUSTI LÄHELLÄ PALVELUJEN KÄYTTÄJIEN KOTIPAIKKAA Juha Koivu toimialajohtaja, VSSHP Psykiatria EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT PSYKIATRIAN

Lisätiedot

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon Hyvästi jää, on vaikeaa nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa, kun kevät saapuu nauraen - Arto Sotavalta - -toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon 9.4.2015 KKE - ohjausryhmä SAATTAEN - hankkeen yhteiset

Lisätiedot

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS LAPE - lastensuojelun oppimisverkosto 12.9.2016, Kuopio Helena Saari Perhekeskusvastaava Tarja Juppi Lapsiperheiden sosiaalipalvelujen vs.vastuualuepäällikkö 16.9.2016 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Koulupsykologipalvelut Kainuun soten alueella

Koulupsykologipalvelut Kainuun soten alueella Koulupsykologipalvelut Kainuun soten alueella Kainuun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutuminen -seminaari 4.6.2015 / Markku Herrala / perheneuvolan päällikkö Lainsäädäntötaustaa Koulupsykologipalvelujen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

Kaikki alkaa oikeastaan ovesta

Kaikki alkaa oikeastaan ovesta Kaikki alkaa oikeastaan ovesta Psykiatrian palvelutoiminnan muutos laitospaikoista avohoitoon 7.4.2016 Mielen terveyttä asiakas vai potilas terveydenhuollossa Hyvinkään sairaanhoitoalueen alueellinen koulutus

Lisätiedot

Mielenterveys-, päihde- ja aikuisten sosiaalipalvelujen yhteiset asiakkaat - Palvelujen porrastus kärkihankkeena Keski-Uudellamaalla

Mielenterveys-, päihde- ja aikuisten sosiaalipalvelujen yhteiset asiakkaat - Palvelujen porrastus kärkihankkeena Keski-Uudellamaalla Mielenterveys-, päihde- ja aikuisten sosiaalipalvelujen yhteiset asiakkaat - Palvelujen porrastus kärkihankkeena Keski-Uudellamaalla SOTE ja HUS Psykiatria 8.9.2016 Tiina Salminen palvelualuejohtaja Järvenpään

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa

Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa Henkilöstön joustava liikkuvuus - valtakunnalliset koulutuspäivät 11. 12.11.2015. Rosqvist Eerika, koulutussuunnittelija, sh, TtT

Lisätiedot

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Anne Kanerva Kliinisen hoitotyön asiantuntija, TtM Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, psykiatrian toimialue Asiakaslähtöisyys Asiakas ainoa

Lisätiedot

Asiakasläht. htöisyyden. sektorilla Eija Tolonen vanhuspalvelujohtaja, YTM Kainuun maakunta kuntayhtymä

Asiakasläht. htöisyyden. sektorilla Eija Tolonen vanhuspalvelujohtaja, YTM Kainuun maakunta kuntayhtymä Asiakasläht htöisyyden näkökulmia kulmia julkisella sektorilla 7.6.2012 Eija Tolonen vanhuspalvelujohtaja, YTM Kainuun maakunta kuntayhtymä Ivalo 625 km Kainuun sijainti ja väkiluku kunnittain 2011 Kainuu

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät. Kokkola Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät. Kokkola Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Kokkola 15.11.2010 Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL 1 Vaikuttavan päihdehoidon perusperiaatteet Hoidon täytyy olla tarvittaessa nopeasti saatavilla Hoidon täytyy keskittyä

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Sote-uudistuksesta Mikä uudessa sote-mallissa on sosiaalihuollon näkökulmasta hyvää? Järjestämisvastuu

Lisätiedot

Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU

Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU KESKI-SUOMEN SOTE 2020-HANKKEEN TAVOITTEET Kokonaistavoite: Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen tavoite

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Tähän tarvittaessa otsikko 1 Äänekosken kaupungille hyväksyttiin v. 2009 mielenterveystyön kokonaissuunnitelma ja päihdestrategia > voimassaoloaika päättyi

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 10.2.2011 Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Mielenterveyshankkeiden tilannekatsaus ja jatkosuunnitelmat

Mielenterveyshankkeiden tilannekatsaus ja jatkosuunnitelmat Mielenterveyshankkeiden tilannekatsaus ja jatkosuunnitelmat Johtavien lääkäreiden Pohtimolampiseminaari 8.6.2007 Jorma Posio 1 Hankkeet ja hankkeiden hierarkia ja toiminnan painopisteet Strategiat Koulutus

Lisätiedot

Sosiaalipalvelujen valvonta Kainuussa vanhuspalvelujohtaja Eija Tolonen. Eija Tolonen 7.12.2010 1

Sosiaalipalvelujen valvonta Kainuussa vanhuspalvelujohtaja Eija Tolonen. Eija Tolonen 7.12.2010 1 Sosiaalipalvelujen valvonta Kainuussa vanhuspalvelujohtaja Eija Tolonen Eija Tolonen 7.12.2010 1 Ivalo 625 km Kainuun väkiluku v. 2009 Kainuu 83160 henkilöä Oulu 181 km SUOMUSSALMI PUOLANKA 9435 3183 HYRYNSALMI

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

Organisaation haasteet mielenterveystyössä Länsi-Pohjan Sairaanhoitopiirissä. Neuvottelupäivät Rovaniemi, Sinettä

Organisaation haasteet mielenterveystyössä Länsi-Pohjan Sairaanhoitopiirissä. Neuvottelupäivät Rovaniemi, Sinettä Organisaation haasteet mielenterveystyössä Länsi-Pohjan Sairaanhoitopiirissä Neuvottelupäivät Rovaniemi, Sinettä 7.6.2012 Sisältö Palvelujärjestelmän kehittyminen ja tämän hetken tilanne ja haasteet Länsi-Pohjan

Lisätiedot

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki 19.9.20139 Jukka Mattila, Timo Keistinen, Anne Nordblad, Riitta-Maija Jouttimäki, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET Kuntalaisaloite asumispalveluiden järjestämiseksi tamperelaisille kehitysvammaisille - Tarja Viitapohja ym. (Dno TRE: 4108/05.01.05/2016)

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava. 5.6.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava. 5.6.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava PERHEKESKUKSET KAINUUSSA Ristijärven perheasema Suomussalmen perhekeskus Paltamon perheasema Puolanka Suomussalmi Hyrynsalmen perheasema

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Valtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi

Valtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi Sosiaali- ja terveyslautakunta 264 24.08.2011 Sosiaali- ja terveyslautakunta 107 21.03.2012 Maakuntahallitus I 69 16.04.2012 Valtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi 699/18/180/2011 STLTK

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

Hankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli. Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari 10.3.2008 Arja-Tuulikki Wilén

Hankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli. Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari 10.3.2008 Arja-Tuulikki Wilén Hankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari 10.3.2008 Arja-Tuulikki Wilén Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke 2.06-31.3.08

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS Silja Ässämäki 11.12.2013 Kaste-hankesuunnitelma 2014-2016 Keski-Suomen SOTE 2020 Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukonsepti Hakijana

Lisätiedot

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja Ilkka Luoma yhdessä johtoryhmän kanssa TOIMINTA-AJATUS: Sosiaali- ja terveydenhuollon syvään toiminnalliseen

Lisätiedot

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli noudattaa magneettisairaalaviitekehystä. 58 mm HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli on ensimmäinen kokonaisvaltainen kuvaus

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Säännökset hoitopaikan valintaoikeudesta sisältyvät terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Jyväskylän yhteistoiminta alueen ja Keski Suomen seututerveyskeskuksen aikuispsykiatrian avohoidon toimintamalli 2011

Jyväskylän yhteistoiminta alueen ja Keski Suomen seututerveyskeskuksen aikuispsykiatrian avohoidon toimintamalli 2011 1 Keski Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylän terveydenhuollon yhteistoimintaalueen, Keski Suomen seututerveyskeskuksen ja Keski Suomen sairaanhoitopiirin aikuispsykiatrian avohoidon yhdistämistä valmisteleva

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017 Raisio KASVUN PAIKKA TULEVIEN VUOSIEN HENKILÖSTÖHALLINNOLLISIA HAASTEITA Niukat taloudelliset resurssit Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön saatavuus ja

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

LAPSI-, NUORISO- JA PERHESOSIAALITYÖN ERIKOISALAN KOULUTUS

LAPSI-, NUORISO- JA PERHESOSIAALITYÖN ERIKOISALAN KOULUTUS LAPSI-, NUORISO- JA PERHESOSIAALITYÖN ERIKOISALAN KOULUTUS JA LASTENSUOJELUPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Lastensuojelun kehittämisverkosto 17.8.2016 Merja Anis UUDET SOSIAALITYÖN ERIKOISTUMISKOULUTUKSET ALKAMASSA

Lisätiedot

Veijo Nevalainen Mielenterveystyön ylilääkäri Imatra. Väkivallaton mielenterveystyö

Veijo Nevalainen Mielenterveystyön ylilääkäri Imatra. Väkivallaton mielenterveystyö Veijo Nevalainen Mielenterveystyön ylilääkäri Imatra Väkivallaton mielenterveystyö Väkivallaton mielenterveystyö Potilaiden turvallisuus Väkivallaton mielenterveystyö Hoidon pakkokeinot Henkilökunnan turvallisuus

Lisätiedot

2016 PUOLIVUOTISRAPORTTI

2016 PUOLIVUOTISRAPORTTI 2016 PUOLIVUOTISRAPORTTI 2 Sisällysluettelo 1. Yleistä... 3 2. Talousarvion toteutuminen... 3 2.1 Nuva-kuntayhtymä... 3 2.2 Sosiaali ja terveyspalvelujen talouden toteutuminen 1.1. 30.6.2016... 6 3. Toiminnan

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS SUUNNITELMAN PERUSTEET Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Psykiatriset kriisipotilaat terveyskeskussairaalan suojassa

Psykiatriset kriisipotilaat terveyskeskussairaalan suojassa Työssä raportti JAANA RAJAKANGAS psykiatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Lempäälän terveyskeskus, psykiatrian yksikkö TAINA HELLSTEN LT, geriatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Lempäälän terveyskeskus

Lisätiedot

Satu Auvinen Kuntoutusylilääkäri Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

Satu Auvinen Kuntoutusylilääkäri Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Maakunnallinen Kuntoutuksen Toimintaohjelma terveydenhuollon ja sosiaalitoimen kuntoutusyhteistyön päivitys 2020 luvulle SAIRAANHOITOPIIRIN STRATEGINEN PROJEKTI 2016-2017 Satu Auvinen Kuntoutusylilääkäri

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen. Työryhmien seminaari Frami

Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen. Työryhmien seminaari Frami Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen Työryhmien seminaari 29.4.2016 Frami Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma lopullinen hankeohjelma julkaistu 14.4. 2016 Maakuntakohtaiset

Lisätiedot

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA 1 Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA Ryhmätyöt Teema 1: Sosiaalityön ja perhetyön yhteistyön

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Päihde ja mielenterveystyö Kaarinan peruspalveluissa ja miksi sitä kannattaa tehdä

Päihde ja mielenterveystyö Kaarinan peruspalveluissa ja miksi sitä kannattaa tehdä Päihde ja mielenterveystyö Kaarinan peruspalveluissa ja miksi sitä kannattaa tehdä Yhteistyö sosiaali ja terveystoimen eri toimijoiden välillä, tiimityö, verkostoitumisen tuottama hyöty ja jaksaminen työssä

Lisätiedot

Valtuustoaloite: Kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen

Valtuustoaloite: Kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen Maakuntavaltuusto 114 28.09.2009 Sosiaali- ja terveyslautakunta 297 04.11.2009 Sosiaali- ja terveyslautakunta 358 16.12.2009 Sosiaali- ja terveyslautakunta 166 16.06.2010 Valtuustoaloite: Kuntouttavan

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström

ETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström ETELÄ-SAVON SOTE Pertunmaa 19.2.2016 Hans Gärdström 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 2 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 3 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 4

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Jorma Posio

Jorma Posio Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)

Lisätiedot