MIELENTERVEYSTYÖNTEKIJÖIDEN OSAAMISEN KEHITTYMINEN JA TYÖRASITUKEN LIEVENTYMINEN -HANKE Loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MIELENTERVEYSTYÖNTEKIJÖIDEN OSAAMISEN KEHITTYMINEN JA TYÖRASITUKEN LIEVENTYMINEN -HANKE 1.1.2005-31.12.2007. Loppuraportti"

Transkriptio

1 MIELENTERVEYSTYÖNTEKIJÖIDEN OSAAMISEN KEHITTYMINEN JA TYÖRASITUKEN LIEVENTYMINEN -HANKE Loppuraportti

2 Julkaisija: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL Kainuu Puh Faksi Kannen kuva: Jussi Pietikäinen ISSN

3 MIELENTERVEYSTYÖNTEKIJÖIDEN OSAAMISEN KEHITTYMINEN JA TYÖRASITUKEN LIEVENTYMINEN -HANKE Loppuraportti Kesäkuu 2008 Laatijat: Marja-Leena Leinonen Marjo Pietikäinen Kainuun maakunta -kuntayhtymä 2008 D:18

4

5 Sisällys 1 Johdanto Tausta Historia Tarpeenmukainen hoito Tapauskohtainen työryhmätyö Kainuun malli, hallintokokeilu Palvelurakenne Johtamisjärjestelmä hoitoprosessin tukena Henkilöstön osaamisen kehittäminen Hankesuunnitelma Hankkeen organisaatio Hankkeen toteutus Prosessiluonteiset koulutukset Asiantuntijaseminaarit Työnohjaukset Seutukunnalliset työnohjaukset Esimiesten työnohjaukset Hankkeen arviointia Tavoitteiden toteutuminen Jatkosuunnitelmat Pohdinta...22 Liite 1 Liite 2

6

7 1 Johdanto Vuoden 2005 alusta perustettiin Kainuun maakunta -kuntayhtymä, jossa sosiaali- ja terveyspalvelut yhdistettiin samaan organisaatioon koko Kainuussa. Aikuisten mielenterveyspalvelut ja riippuvuuksien hoito oli aikaisemmin järjestetty jokaisessa kunnassa omalla tavallaan. Lisäksi palveluja sai sairaanhoitopiiristä erikoissairaanhoidosta. Palvelut olivat osittain päällekkäisiä. Hallintokokeilu antoi mahdollisuuden yhdistää palvelut yhteiseen organisaatioon, poistaa päällekkäisyyksiä ja näin tehostaa toimintaa. Lisäksi se antoi mahdollisuuden yhdenmukaistaa asiakkaiden saamaa palvelua asuinpaikasta riippumatta. Aikuisten mielenterveyspalveluissa tehtiin kahden vuoden aikana suunnitelma organisaatiosta, joka tukee jo pitkään valtakunnallisesti ja myös Kainuussa tutkitun toimintamallin toteutumista käytännössä. Toimintamalli perustuu tapauskohtaiseen työryhmätyöskentelyyn ja tarpeenmukaiseen hoitoon. Asiakaslähtöisyys, liikkuvuus ja lähipalvelut olivat keskeisiä arvoja toimintaa suunniteltaessa. Maakuntakokeilu muutti organisaatiorakenteita ja se on vaikuttanut yhteistyösuhteisiin eri vastuualueilla terveydenhoidon ja sosiaalitoimen eri toimipisteiden välillä. Yhteistyösuhteet oli luotava uudelleen. Alkuun muutoksen myllerryksessä jokainen joutui itse selkiyttämään omaa organisaatiotaan ja vastuitaan, joka johti siihen että toiminnan rajoja kiristettiin. Ajan myötä tilanne on tasoittunut ja yhteiset koulutukset ovat auttaneet yhteistyösuhteiden parantumista. Organisaation muutos ja toimintamallin kehittäminen asettivat uusia haasteita henkilökunnan osaamiselle niin perustehtävässä kuin johtamisessa. Tapauskohtaisessa työryhmätyöskentelyssä korostuu työntekijöiden vankka ammattitaito, joka mahdollistaa moniammatillisen yhteistyön. Työuran aikana hankitun osaamisen siirtyminen nuoremmille työntekijöille on syytä turvata osaamisen ja hiljaisen tiedon siirtymisen varmistamisella. Mielenterveyspotilaiden hoidossa korostuu työkokemuksen mukanaan tuoma tieto. Muutokset ovat vaikeita ja henkilöstön jaksaminen on silloin tiukalla. Tällä hankkeella on pyritty vastaamaan näihin haasteisiin. 1

8 2. Tausta 2.1. Historia Mielisairaanhoitopiirin perustamisesta vuodesta 1972 alkaen Kainuun mielenterveystyön organisaatiolle on ollut ominaista pieni koko ja toimiminen yhtenä kokonaisuutena. Mielisairaanhoitopiiri yhdistettiin vuonna 1981 Kainuun sairaanhoito- ja erityishuoltopiiriin. Mielenterveystyö sulautettiin hallinnollisesti muuhun erikoissairaanhoitoon vuonna Kuntien mielenterveysyksiköt kuuluivat kuitenkin hallinnollisesti yhteen psykiatrisen sairaalan kanssa aina vuoteen 1993, jonka jälkeen mielenterveysyksiköt siirtyivät Kajaanin kaupunkia ja Vuolijoen kuntaa lukuun ottamatta terveyskeskusten yhteyteen. Viimemainittujen kuntien osalta kunnallistaminen toteutettiin myöhemmin vuonna Salmijärven sairaalan toiminta siirtyi Kainuun keskussairaalan ja Kuusanmäen palvelukeskuksen tiloihin vv Tuolloin käytössä olevien aikuispsykiatristen sairaansijojen määrä väheni 100:sta 86:een. Nuorisopsykiatrinen osasto aloitti toimintansa vuoden 2001 alussa. Tuolloin aikuispsykiatristen sairaansijojen määrä laski edelleen 86:sta 76:een. Hallintokokeilun alkaessa Kainuussa lasten- ja nuorisopsykiatria siirtyivät perhepalveluiden vastuualueelle. Aikuispsykiatrian sairaalahoitopaikkojen määrä laski 66:een kahden akuuttiosaston yhdistyessä v Tällöin henkilöstöresursseja siirrettiin avohoitoon. Vuolijoen kunta yhdistyi Kajaanin kaupunkiin vuoden 2007 alusta. 2

9 Kainuu on asukasluvultaan maan pienimpiä sairaanhoitopiirejä. Vuoden 2006 lopussa Kainuussa oli noin asukasta. Piiriin kuuluu kymmenen kuntaa (Vaala vain sosiaalityön osalta). Asukasluvultaan suurin kunta on Kajaani (38100 henkeä eli yli 40 % koko alueen väestöstä). Myös Kuhmon, Sotkamon ja Suomussalmen väkiluvut olivat vuoden 2006 lopussa noin henkeä, mutta muut kunnat ovat suhteellisen pieniä. Kainuussa on suhteellisen paljon sairastavuutta. Vain Kajaanissa oli vuoden 2000 lopussa sairastavuuden yleisindeksi maan keskiarvon tuntumassa (99), mutta ikävakioinnin jälkeen se nousi sielläkin muutaman yksikön verran. Väestöltään Kainuun selvästi sairain kunta on Puolanka. Sen vakioimaton indeksiluu oli 172 ja ikävakioinnin jälkeen luku oli maan suurimpia. Myös Ristijärvellä, Hyrynsalmella ja Paltamossa vakioimattomat indeksiluvut olivat suhteellisen suuret. Mielenterveyden häiriöiden esiintyvyydestä ei Kainuussa ole olemassa varsinaista epidemiologiseen tutkimukseen perustuvaa kokonaiskuvaa. Kainuun sairaanhoitopiiri osallistui valtakunnalliseen pitkäaikaispotilaiden hoidon ja kuntoutuksen kehittämishankkeeseen, jonka pohjalta tiedetään Kainuussa olevan noin 1000 skitsofreniaa sairastavaa pitkäaikaispotilasta asukasta kohden. Luku on sama kuin valtakunnassa keskimäärin. Maakunnan itsemurhaluvut ovat jo vuosia olleet korkeat ja viisivuotisajanjaksoin seurattuna Kainuussa tehdään itsemurhaa vuodessa, kun koko maassa vastaava luku on (Saari 2002). Kainuun psykiatriassa on jo 1980-luvulta ollut johdonmukainen koulutuspolitiikka. Salmijärven sairaalan saneerauksen jälkeen alkoi aktiivinen työyksikköjen kehittäminen koulutuksen ja koulutuksellisten työnohjausten avulla. Perheterapiakoulutuksia on järjestetty paikallisesti jo 1980 luvun lopulta lähtien ja verkosto- ja perhekeskeisiä prosessikoulutuksia sen jälkeen useita, joista osa yli organisaatiorajojen. Yhteistyössä STAKES:in kanssa on järjestetty Kainuussa varhaisen puuttumisen teemalla muun muassa verkostokonsulttikoulutus, läheisneuvonpidon koollekutsujakoulutus ja toimiva lapsi & perhe -koulutus. 2.2 Tarpeenmukainen hoito Skitsofrenian tutkimuksen, hoidon ja kuntoutuksen valtakunnallisen kehittämisohjelman 3

10 (Valtakunnallinen Skitsofreniaprojekti vv ) toinen päähanke, uusien skitsofreniapotilaiden projekti (ns. USP projekti) tuotti uusien skitsofreniapotilaiden hoitomallin, jonka keskeisiä periaatteita ovat: - Varhainen perhekeskeinen interventio välittömästi potilaan tultua hoitoon. - Ryhmätyöskentely potilaan, hänen perheensä ja muun sosiaalisen verkostonsa kanssa heti hoitoprosessin alusta lähtien ja koko hoitoprosessin ajan. - Hoidon psykologisen jatkuvuuden takaaminen ja erilaisten hoitomenetelmien jatkuva integroiminen yhteen koko hoitoprosessin ajan. Moniammatillisten psykoosityöryhmien toiminta. Hoitomallissa pyritään eri hoitomuotojen joustavaa integroituun soveltamiseen kunkin potilaan ja hänen lähimmän sosiaalisen verkostonsa muuttuvat tarpeet huomioon ottaen. Alun perin Yrjö Alasen työtovereineen kehittämää hoitomallia on sovellettu Kainuussa psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa 80-luvun loppupuolelta lähtien. Mallia on kehitetty vastaamaan erityisesti Kainuun olosuhteita ja hoitomallin sovellutuksista on Kainuussa tehty myös aktiivista tutkimustyötä (Mauno Saari, 2002). Tarpeen mukaisen hoidon hoitomalli on valtakunnallisesti kattavimmin tutkittu hoitomalli ja sen sovellutuksista on olemassa useita julkaisuja. USP - projektin loppuraportissa suositeltiin perustettavaksi psykoosityöryhmiä sairaanhoitopiireihin. Näiden ryhmien tehtävänä olisi vastata skitsofreniaan ja muihin psykooseihin sairastuneiden potilaiden laaja-alaisesta alkuvaiheen selvittelystä ja hoidosta. Myöhemmin USP - projektin suosituksia psykoosityöryhmien toiminnan suhteen on täydennetty akuutin psykoosin integroidun hoidon projektin eli niin sanotun API projektin aikana tehtyjen havaintojen pohjalta. API projektissa nousi esiin keskeisimpänä huoli psykoosityöryhmien pitkäjänteisestä työskentelyedellytysten turvaamisesta. Tämä edellyttää erityisesti sitä, että psykoosityöryhmillä tulisi olla hallinnon ristiriidaton tuki toiminalleen. Toiseksi API projektissa nousi esiin projektin kuluessa psykoosityöryhmien toiminnassa tapahtunut muutos erillisistä psykoosityöryhmistä kohti käytäntöä, jossa psykoosityöryhmän toiminnan periaatteita pyritän soveltamaan kaikkien työryhmien toimintaan sekä avo- että sairaalahoidossa. Kainuussa on asetettu tavoitteeksi pyrkimys juuri tähän viimemainittuun työskentelytapaan ns. tapauskohtaiseen työryhmätyöskentelyyn. 4

11 2.3 Tapauskohtainen työryhmätyö Tapauskohtainen työryhmätyöskentely on moniammatillista yhteistyötä. Skitsofreniaprojekti, API -projekti sekä eri tutkijat korostavat yhteistyötä psykiatrisen potilaan, hänen läheistensä ja asiantuntijoiden välillä sekä eri ammattiryhmien kesken. Moniammatillisen yhteistyön tarvetta ovat lisänneet muun muassa asiakkaiden kasvanut tietoisuus oikeuksistaan palveluiden laatuun, työtehtävien monimutkaistuminen, asiakkaiden ongelmien ja tiedon määrän kasvaminen ja sosiaali- ja terveysalojen verkottuminen. Tämä on vaikuttanut siihen, että moniammatillista työryhmä- ja verkostotyöskentelyä on kehitetty voimakkaasti 1990-luvulla. Työntekijät muodostavat tapauskohtaisia työryhmiä, joilla on yhteiset päämäärät, ja jotka ovat vastuussa työn tuloksista ja toimintojen suunnittelusta. Työryhmät pyrkivät työskentelemään yli sektorirajojen yhteistyössä asiakkaan tilanteen edellyttämien yhteistyökumppaneiden ns. verkostojen kanssa. Tapauskohtainen työryhmä hoitaa potilasta ja vastaa hänen hoidostaan. Työryhmään voi liittyä osastolta potilaalle nimetty omahoitaja, joka voi kytkeytyä potilaan hoitoon mukaan ennen kuin potilas sisään kirjoitetaan sairaalaan. Tällöin hoitaja on mukana avohoidossa potilaan hoitokokouksissa. Mahdollisesti hoitaja voi liittyä potilaan hoitoon mukaan tiiviimmin pitkänkin ajan kuluttua myös silloin, kun potilas on ollut avohoidossa. Tämä tarkoittaa sitä, että potilaan hoidossa toteutuu jatkuvuuden ja ajallisen liikkuvuuden periaatteet: potilaan hoito alkaa osastolla jo ennen varsinaista sisään kirjoitusta ja mahdollisesti jatkuu uloskirjoituksen jälkeen. Tämä työskentelymuoto edellyttää asiantuntijuuden horisontaalisen, rajoja ylittävän näkökulman nostamista yhdeksi tärkeäksi kehittämisen perustaksi. Horisontaalinen tiimi- ja verkostoasiantuntijuus mahdollistaa yhteistyön toteutumisen. Se edellyttää toteutuakseen selkeän ja asiantuntevan hallinnollisen järjestelmän ja sen ristiriidattoman tuen. Kainuussa kehitetty tarpeenmukaisen hoidon hoitomalli, jossa tapauskohtainen työryhmätyö on oleellinen osa hoitomallia, on esitetty alla olevassa kuviossa (Heikkinen 2003). 5

12 T A P A U S K O H T A I N E N T Y Ö R Y H M Ä Laaja perhe- ja verkostokeskeinen alkuselvittely avohoidossa Perhekeskeinen kriisi-interventio - toistuvat hoitokokoukset avohoidossa OSASTOHOITO HOITOYHTEISÖ Hoitokokous Hoitokokous Hoitokokous E I H O I T O A Omahoitaja/vastuuhoitaja Toiminnallinen kuntoutus PSYKOTERAPIAT Perheterapia, Pariterapia, Yksilöterapia, Ryhmäterapia. Kuvio 1. Tarpeenmukaisen hoidon hoitomallin Kainuulainen sovellutus (Alanen 1993, Saari 2002, Heikkinen 2003) 6

13 3 Kainuun malli, hallintokokeilu 3.1 Palvelurakenne Aikuisten mielenterveyspalveluissa sekä riippuvuuksien hoitopalveluissa lähi-, seudulliset ja maakunnalliset palvelut muodostavat yhtenäisen saumattoman kokonaisuuden. Tapauskohtaisen työryhmätyöskentelyn mahdollisuuksien parantamiseksi aikuisten mielenterveyspalvelut on jaettu kolmeen toiminnallisesti yhtenäiseen seudulliseen sektoriin: Kajaanin-seutu, Sotkamo-Kuhmo-seutu ja Ylä-Kainuun seutu. Tämä sektorijako mahdollistaa aiempaa tehokkaammin työryhmien sitoutumisen tapauskohtaiseen, jatkuvaan hoitovastuuseen. Palvelut tuotetaan valtaosin lähipalveluina avohoitopainotteisesti. Palveluiden järjestämisen toiminnallinen kokonaisuus on ohjannut organisaatiorakenteen muotoutumista. Kaikessa toiminnassa tavoitellaan joustavaa tapauskohtaista yhteistyötä. Pääosin palvelut pyritään tuottamaan asiakkaan lähiympäristössä yhteistyössä asiakkaan ja hänen lähimmän sosiaalisen verkostonsa kanssa. Tässä työssä pyritään hyödyntämään maksimaalisesti käytettävissä oleva vertaistuki. Organisaatiomallissa on pyritty sellaisiin rakenteisiin, jotka mahdollistavat maksimaalisen henkilöstön liikkuvuuden tapauskohtaisesti asiakkaan tarpeiden mukaisesti hoitojärjestelmän eri tasoilla. Mielenterveystyön ja riippuvuuksien hoitopalvelut muodostavat SOTE- toimialaan kuuluvan oman yhtenäisen tulosalueensa. Jokaisella seudullisella alueella on mielenterveysyksiköitä, jotka toimivat kiinteässä yhteistyössä niin sosiaali- ja terveydenhuollon kuin muidenkin yhteistyötahojen kanssa. Palvelut muodostuvat päivystys- ja psykoosityöryhmätyöskentelystä sekä akuutti ja kuntoutustyöstä. Mielenterveyspalvelut järjestetään pääsääntöisesti seudullisina lähipalveluina. Päivystys- ja psykoosityöryhmien jäsenet vastaavat asiakkaiden hoidontarpeen selvittelystä yhteistyössä asiakkaan lähiverkoston, perusterveydenhuollon työntekijöiden ja seudun muiden toimijoiden sekä seudullisen alueen mielenterveystyöntekijöiden kanssa. Päivystys- ja psykoosityöryhmät vastaavat uusien psykoosipotilaiden hoidoista. Seudullisen alueen työntekijät ovat sekä avohoidon että osastojen työntekijöitä. Maakunnallisilla palveluilla tarkoitetaan keskitettyjä palveluja, joita ei ole tarkoituksenmukaista tai ei pystytä tuottamaan seudullisina lähipalveluina. 7

14 Maakunnallisina palveluina tuotetaan: - psykiatrinen akuuttipotilaiden ja vaikeahoitoisten kuntoutuspotilaiden osastohoito - varusmies- ja yleissairaalapsykiatria - työkyvyn arviointi ja kuntoutustutkimukset (pääpaino työterveyshuollossa ja kuntoutustutkimusyksikössä, jotka hankkivat palvelut esim. ostopalveluna) - työnohjaus, koulutus, konsultit Psykiatrinen osastohoito toteutetaan osittain maakunnallisena ja osittain seudullisena palveluna. Jokaisella seudulliselle alueelle on nimetty psykiatriset osastot, jotka vastaavat alueensa potilaiden osastohoidosta. Toiminnan tavoitteena on arvioida kaikkien kuntoutuspotilaiden hoidontarve ja järjestää hoito ensisijaisesti seudullisina lähipalveluina, seudullisten alueiden mielenterveyspotilaiden kuntoutuskodeissa. Psykiatriset akuuttipotilaat pyritään hoitamaan yhteistyössä terveyskeskusten vastaanottojen ja vuodeosastojen kanssa. Maakuntakokeilun aikana sairaalan käyttö on laskenut 6141 hoitopäivällä vuodesta 2004 vuoteen Akuuttiosaston hoitopäivät ovat laskeneet yli 40 % ja kuntoutusosastojen hoitopäivät noin 10 %. Sairaalahoidon tarpeen vähetessä yhdistettiin kaksi akuuttihoidon osastoa yhdeksi maakunnalliseksi osastoksi, jolloin sairaansijat vähenivät 10:llä. Jäljellä on 20 akuuttiosaston hoitopaikkaa. Taulukko 1. Aikuispsykiatrian sairaalahoitopäivät Maakunnan ulkopuolisia palveluja ovat: - mielentilatutkimukset - valtion mielisairaalat - mielenterveystyötä tekevän henkilökunnan avo- ja laitoshoito 8

15 3.2 Johtamisjärjestelmä hoitoprosessin tukena Johtamisen tulee tukea suunniteltua toimintaa, joka perustuu tarpeenmukaisen hoidon periaatteille ja työskentelyssä korostuu tapauskohtainen työryhmätyöskentely yli yksikkökohtaisten rajojen. Työntekijöiden joustavuus ja liikkuvuus mahdollistavat vaikeiden mielenterveyshäiriöstä kärsivän potilaan hoidon. Aikuisten mielenterveystyön ja riippuvuuksien hoitopalvelut muodostavat SOTE- toimialaan kuuluvan oman yhtenäisen vastuualueensa Kainuussa. Vastuualue muodostuu kolmesta eri seudusta sekä maakunnallisesta riippuvuuksien hoidosta. Kajaanin seutu I sisältää Kajaanin kaupungin sekä Paltamon ja Ristijärven kunnat. Sotkamo-Kuhmo seutu II sisältää Kuhmon kaupungin sekä Sotkamon kunnan. Ylä-Kainuun seutu III sisältää Hyrynsalmen, Suomussalmen sekä Puolangan kunnat. Seudullisesti toiminta on jaettu akuuttihoitoon, johon kuuluu avohoito, psykoosi- ja päivystysryhmät ja osastohoito sekä kuntouttavaan hoitoon johon kuuluvat kuntouttavat osastot, kuntouttavan asumispalvelun kuntoutuskodit, kotikuntoutus ja muu kuntouttava avohoito. ORGANISAATIOKAAVIO 9

16 Palveluiden järjestämisen toiminnallinen kokonaisuus on ohjannut uuden organisaatiorakenteen sekä johtamisjärjestelmän muotoutumista. Vastuualueellamme on siirrytty yksikkökohtaisesta johtamisesta seutukunnalliseen johtamiseen. Tämä tarkoittaa sitä, että seutukunnallisesti henkilöstö sekä sairaalassa että avohoidossa on saman johdon alainen. Organisaatiomallissa on pyritty sellaisiin rakenteisiin, jotka mahdollistavat maksimaalisen henkilöstön liikkuvuuden tapauskohtaisesti asiakkaan tarpeiden mukaisesti hoitojärjestelmän eri tasoilla. Laajennettu johtoryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa. Johtoryhmän jäseninä toimivat vastuualueen päällikkö, seudullisten tulosyksiköiden päälliköt, riippuvuuksienhoidon tulosyksikön päällikkö ja hänen varansa, koordinoivat osastonhoitajat ja heidän varansa, sosiaalityöntekijöiden, psykologien ja henkilöstön edustajat. Vastuualueen johtoryhmä (vastuualueen päällikkö, tulosyksiköiden päälliköt ja henkilöstön edustaja) kokoontuu joka viikko. Johdon tueksi on suunniteltu omaa konsultaatiota ja työnohjausta, jotta uuden toiminnan johtaminen onnistuu parhaalla mahdollisella tavalla. Ammattiryhmäkohtaiset kokoukset on jätetty pois. On tietoisesti valittu moniammatillinen esimiestoiminta. Tämä tukee moniammatillista yhteistyötä. Jokaisella seudullisella alueella pidetään joka toinen kuukausi työkokous. Suunnittelupäiviä pidetään kaksi kertaa vuodessa akuutti ja psykoosityöryhmän kesken, kuntoutusyksiköiden kesken sekä pienemmissä toimintayksiköissä kuten osastoilla. Koulutukselliset työnohjaukset tukevat toiminnan asiakaslähtöistä suunnittelua ja arviointia. Koulutuksellisiin työnohjauksiin osallistutaan seudullisesti siten, että Kajaanin seudun akuuttityöntekijät (Kajaani, Ristijärvi, Paltamo, Vuolijoki) osallistuvat samaan koulutukselliseen työnohjaustilanteeseen. Kuntoutustyöntekijät osallistuvat vastaavasti omaan. Kolmen seudun päivystys- ja psykoosityöryhmät osallistuvat omaan koulutukselliseen työnohjaukseen. Näin integroidaan kolmen seudun toimintaa yhteen. Kahden seudun akuuttityöntekijät osallistuvat yhteiseen koulutukselliseen työnohjaukseen (Ylä-Kainuu ja Sotkamo- Kuhmo-seutu), samoin kuntoutustyöntekijät. 10

17 3.3 Henkilöstön osaamisen kehittäminen Aikuisten mielenterveyspalveluiden ja riippuvuuksien hoidon vastuualueella on 168,8 vakinaista työntekijää. Hoitajien osuus on suurin ja heidän lisäkseen vastuualueella työskentelee lääkäreitä, ohjaajia, psykologeja, sosiaaliterapeutteja ja psykoterapeutteja. Lisäksi vastuualueella on pitkäaikaisia sijaisia, joiden osaamisen kehittämisestä on huolehdittava. Osaamisen johtaminen ja kehittäminen on yksi keskeisistä organisaation menestystekijöistä. Vastuualueella/työyksiköissä on kartoitettava mitä osaamista tarvitaan ja kenellä sitä pitäisi olla sekä luotava edellytyksiä osaamisen kehittymiselle suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti vastuualueen strategian suuntaisesti. Vastuualue tarvitsee työntekijöitä, joilla on ajantasainen ammattiosaaminen. Asiantuntijaksi kehitytään jatkuvan osaamisen kehittämisen myötä. Osaaminen varmistaa laadukkaan hoidon. Osaamisen avulla voidaan edistää työssä jaksamista, sillä osaamisen puute on yhteydessä stressiin ja työuupumukseen yhtä lailla kuin töiden määrä. Yhteiset koulutukset ja työnohjaukset luovat yhteisöllisyyttä, joka tukee työyhteisöjen innokkuutta, aktiivisuutta ja motivaatiota. Osaamisen kehittymiseen vaikuttaa sisäisten ja ulkoisten koulutusten sekä työnohjauksen lisäksi esimerkiksi arvokeskustelu, uusien työntekijöiden perehdytys, yhteiset palaverit ja työkokoukset, kehityskeskustelut, erilaiset kehittämistehtävät ja opiskelijoiden ohjattu harjoittelu. Kainuun alueella henkilöstön kehittämissuunnitelmissa on jo aikaisemmin ollut painopiste pitkäaikaisissa prosessiluonteisissa koulutuksissa, mutta Maakunta -kuntayhtymän tuoman muutosprosessin aikana sitä on vielä tehostettu. Henkilöstön osaamisen kartoituksen tehtävänä on saada esille kehittämistarpeet. Tämän jälkeen voidaan tehdä laaja-alaiset koulutussuunnitelmat, jotka tukevat vastuualueen strategiaa ja toimintamallia. Pitkään suunniteltu tarpeenmukaisen hoidon psykoterapiakoulutus aloitettiin Kajaanissa vuoden 2005 syksyllä yhteistyössä Kajaanin ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän yliopiston kanssa. Kokonaisuus sisältää perhe-, yksilö- ja ryhmäterapian koulutusryhmät. Koulutusryhmillä on ollut yhteisiä koulutuspäiviä tarpeenmukaisen hoidon ja eri hoitomuotojen integraation teemoilla. 11

18 4 Hankesuunnitelma Aikuisten mielenterveystyön ja riippuvuuksien hoitopalveluiden järjestämisen pääpaino on vaikeiden mielenterveyshäiriöiden hoidossa, jotta tavoitteena oleva sairaalakeskeisyyden muuttuminen avohoitopainotteisuudeksi toteutuu. Palvelut tuotetaan valtaosin seudullisesti avohoitopainotteisina lähipalveluina yhteistyössä asiakkaan ja hänen lähimmän sosiaalisen verkostonsa kanssa. Työskentelyssä korostuu työntekijöiden vankka ammattitaito, joka mahdollistaa moniammatillisen yhteistyön ja tapauskohtaisen työryhmätyöskentelyn. Kaikessa toiminnassa pyritään ottamaan huomioon ennaltaehkäisevä näkökulma ja tavoitellaan joustavaa tapauskohtaista yhteistyötä. Seudullisesti järjestettävää mielenterveys- ja riippuvuuksienhoitopalveluja tukevat myös seudullisesti järjestettävät akuutti- ja kuntoutustyöntekijöiden sekä kolmen päivystys- ja psykoosityöryhmien yhteiset koulutukselliset työnohjaukset. Työnohjausten lisäksi työntekijöiden osaamisen vahventamiseksi järjestetään psykiatrista peruskoulutusta. Ikääntyvien työntekijöiden taitojen ja ominaisuuksien hyödyntäminen vaatii toiminnan ja työjärjestelyjen, johtamisen ja yhteistyön sekä yhteisten arvojen kehittämistä ikääntyvien työkykyä ylläpitäviksi. Myös yhteistyötä ja yhteisesti sovittua työnjakoa tulee vahventaa. Hoitoon pääsyn turvaaminen mahdollistuu, kun hoidon tarpeen arvioinnin tekee ammattitaitoinen henkilökunta. Lääkäripulasta johtuen hoitotyöntekijöiden vastuu on lisääntynyt ja samalla heidän osaamisen vaatimustaso on kasvanut. Henkilökunnan vankka ammattitaito ja työssä jaksaminen mahdollistavat joustavan ja liikkuvan työskentelyn, joka on edellytys mielenterveyspalveluiden toteutumiselle lähipalveluina. Ammattitaitoinen henkilökunta mahdollistaa myös konsultaatiot ja työnohjaukset terveyskeskusten muulle henkilökunnalle. Erikoissairaanhoito ja terveyskeskusten mielenterveysyksiköt ovat yhdentyneet yhdeksi kokonaisuudeksi. Koulutuksellisissa työnohjauksissa suunnitellaan ja arvioidaan seudullisten päivystys-, akuutti- ja kuntoutusmielenterveyspalvelujen toteutumista. Osaava, ammattitaitoinen henkilökunta turvaa mielenterveyspalvelut. Erityisesti lääkäripulasta johtuva osaamisen lisävaatimus kohdentuu hoitohenkilökuntaan. Mielenterveyspalvelujen vastuualueen työntekijöistä yli 80 % on hoitohenkilökuntaa. Hoitohenkilökunnasta noin puolella on koulutason tutkinto, osalla on pelkästään ohjaajakoulutus. 12

19 Hankkeen tavoitteet: 1. Työntekijöiden ammatillisen osaamisen ja psyykkisen kestävyyden lisääntyminen sekä yksilöllisen ja laaja-alaisen psykiatrisen ammattitaidon kehittäminen. Työntekijöiden ammattitaidon lisääntyminen turvaa asiakkaiden oikea-aikaisen hoidon tarpeen arvioimisen ja tarpeen mukaisen psykiatrisen hoidon (=hoitoon pääsyn turvaaminen) 2. Moniammatillisen esimiestyöskentelyn ja uusien johtamistapojen vahvistaminen, yksikkökohtaisesta esimiestyöskentelystä seutukuntatyöskentelyyn (= vahvistaa avohoitopainotteisten mielenterveyspalvelujen kehittymistä seudullisesti) 3. Työnjaon kehittyminen. (= vaikeiden mielenterveydenhäiriöiden hoitojen ja psykoterapiapalvelujen yhteensovittaminen huomioiden ennalta ehkäisevä mielenterveystyö ja sairaalapainotteisuuden purkaminen, niukkenevat resurssit ja henkilökunnan jaksaminen.) 4. Työrasituksen vähentyminen.(= turvataan henkilöstön saatavuus ja työssä pysyminen) 5. Työuran aikana hankitun osaamisen siirtyminen nuoremmille työntekijöille (= turvataan osaaminen ja hiljaisen tiedon siirtyminen. Mielenterveyspotilaiden hoidossa korostuu työkokemuksen tuoma tieto) Yhteiset arviointikeskustelut toteutetaan koulutuksellisissa työnohjauksissa. Työntekijät arvioivat tapahtuneita muutoksia ja omaa osaamistaan yhdessä. Esimiehet arvioivat omaa esimiestyöskentelyään ja tehtyjen muutosten soveltuvuutta käytäntöön. Vastuualueella toteutetaan uutta johtamisjärjestelmää, jossa painopistealueena on seutukunta ei yksikkö. 13

20 5 Hankkeen organisaatio Hankkeen vastuuhenkilönä toimi alkaen tulosyksikön päällikkö Arja Heikkinen. Vastuuhenkilö vaihtui Arja Heikkisen siirtyessä muihin tehtäviin ja vastuu siirtyi kehittämispäällikkö Marita Pikkaraiselle. Yhteyshenkilö Aikuisten mielenterveys- ja riippuvuuksien hoitopalveluiden osalta oli tämän jälkeen Kajaanin seudun tulosyksikön päällikkö Marja-Leena Leinonen. Hankkeessa vakituisena työntekijänä oli kouluttaja/työnohjaaja, vaativan erityistason psykoterapeutti Jussi Pietikäinen. Hänen työaikansa vuonna 2006 oli 50 %. Vuonna 2007 työaika oli 70 %. Hän veti prosessiluonteiset koulutukset molempina vuosina kolmelle erilliselle ryhmälle. Lisäksi hankkeeseen kuului vastuualueen työntekijöille järjestetyt seutukunnalliset koulutukselliset työnohjaukset sekä esimiesten työnohjaukset. Työnohjaajina toimivat psykologi, vaativan erityistason perheterapeutti Kauko Haarakangas, osastonhoitaja, vaativan erityistason perheterapeutti Riitta Södervall, osastonhoitaja, vaativan erityistason perheterapeutti, erityistason yksilöterapeutti ja työnohjaaja Irene Aalto ja dosentti Irma Kiikkala. Loppuaikana myös professori Jukka Aaltonen, joka on lisäksi ollut suunnittelemassa pitkäjänteisesti vastuualueen koulutusohjelmaa. Hankkeen ohjausryhmänä toimi vastuualueen johtoryhmä täydennettynä koordinoivilla osastonhoitajilla. 14

21 6 Hankkeen toteutus 6.1 Prosessiluonteiset koulutukset Hankkeen aikana järjestettiin kaksi työnohjauksellista koulutusta. Molemmissa koulutuksissa osallistujat jaettiin kolmeen eri ryhmään. Kuhunkin ryhmään on kuulunut sekä avo-, että sairaalahoidon työntekijöitä siten että ryhmässä oli opiskelijaa. Yhteensä koulutettiin näin 68 työntekijää. Ensimmäinen koulutus toteutettiin Koulutuksessa oli keskeisenä aiheena perhe- ja verkostotyön kehittäminen. Osallistujina oli kuntoutustyöntekijöitä seutukunnittain edustettuina, hoitohenkilökuntaa ja ohjaajia. Tämä koulutus suunnattiin ensisijaisesti kuntouttavaan työhön, esimerkiksi kaikkien viiden kuntoutuskodin henkilökunta miltei kokonaisuudessa osallistuivat koulutukseen. Koulutukseen pääseminen varmistettiin työvuorosuunnittelun avulla. Lisäksi koulutettavia oli osastoilta ja avohoidosta. Toinen koulutus järjestettiin Tässä koulutuksessa kehittämiskohteina olivat perhe- ja verkostotyön lisäksi myös hoitokokoustyöskentelyn kehittäminen. Osallistujina oli sekä akuutti-, että kuntoutustyöntekijöitä (hoitohenkilökuntaa ja ohjaajia) sekä sairaalasta että avohoidosta. Koulutusten sisältö suunniteltiin niin, että ne vastaavat psykoterapeuttiset valmiudet (30 op) opintokokonaisuutta (liite 1: todistuspohjat ja koulutussisältö). Molemmissa koulutuksissa on keskusteltu yhdessä toimintaan liittyvistä asioista ja opeteltu avointa dialogia työyhteisössä ja hoitokokouksissa. Työnjakoasioista on keskusteltu yhdessä tavoitteena sairaalapainotteisuuden muuttuminen avohoitopainotteisuudeksi. Kouluttaja on omannut pitkän työkokemuksen ja vankan psykiatrisen ja psykoterapeuttisen koulutuksen. Työuran aikana hankittua osaamista on siirretty yhteisen keskustelun kautta nuoremmille työntekijöille sekä kouluttajalta että pitkäaikaisilta työntekijöiltä. Yhteisissä keskusteluissa vastuuta työn tekemisestä ja työnjakoon liittyvistä asioista on siirretty kaikille työntekijöille ja se on vähentänyt näin yksilöllistä työrasitusta niin työntekijöiltä kuin esimiehiltäkin. Tätä koulutusta on tukenut toisaalla muu psykiatrinen koulutus vastuualueen kaikille työntekijöille. 15

22 Koulutuspäivien runkona oli a) teorialäksyjen/kotitehtävien käsittely, b) ajankohtaisten asioiden työnohjauksellinen käsittely ja c) suorat asiakastyönohjaukset (tapaamisilla oli pääsääntöisesti mukana työntekijöiden mukaan kutsumina asiakas ja myös hänen lähiverkostoaan). Molemmissa koulutuksissa järjestettiin kaikille kolmelle ryhmälle kaksi yhteistä koulutuspäivää. Yhteisten päivien tarkoituksena oli mm. tukea verkottumista ryhmien välillä. Ensimmäiseen koulutukseen liittyen järjestettiin syksyllä 2006 opintokäynti Kostamukseen, Venäjälle. Opintomatkalle osallistui myös vastuualueen esimiehiä. 6.2 Asiantuntijaseminaarit Erillisiä asiantuntijaseminaareja järjestettiin hankkeen aikana tavoitteena vahvistaa tapauskohtaisen työryhmätyöskentelyn ja tarpeenmukaisen hoitomallin osaamista. Lisäksi ne auttoivat työskentelytavan tutuksi tekemisessä yhteistyökumppaneille. Seminaareja oli kaiken kaikkiaan yksitoista kahden ja puolen vuoden aikana. Seminaarien sisältö vaihteli. Aiheina olivat muun muassa psykiatrinen peruskoulutus, avoin dialogi ja verkostotyö, tarpeenmukainen hoitomalli, traumat, päihteet sekä muita erityiskysymyksiä (liite 2 koulutuksista). Kouluttajina olivat eri puolilta maata asiantuntijoita jakamaan omaa erityisosaamistaan. Hankeen avulla pystyttiin järjestämään seminaarit paikallisesti, mikä mahdollisti jokseenkin suuren joukon vastuualueen työntekijöiden ja muidenkin Kainuun alueella työskentelevien osallistumisen koulutuksiin. Tässä mittakaavassa osallistuminen muualla maassa toteutettaviin koulutuksiin ei olisi missään olosuhteissa ollut mahdollista. Osallistujina seminaareissa oli aikuisten mielenterveyspalveluiden ja riippuvuuksien hoidon vastuualueen työntekijöiden lisäksi työntekijöitä muilta vastuualueilta (terveyskeskus, neuvolat yms.), yksityisistä palvelukodeista, päivähoidosta, maahanmuuttopalveluista, seurakunnalta sekä kolmannelta sektorilta (potilasjärjestöt). Osallistujamäärät vaihtelivat eri koulutusten kiinnostavuuden ja aiheen mukaan välillä. 6.3 Työnohjaukset Seutukunnalliset työnohjaukset Yhteisiin koulutuksellisiin työnohjauksiin osallistuivat työntekijät seutukunnittain jaettuna päivystys- ja psykoosityöryhmä-, akuutti- ja kuntoutustyöntekijöihin. Esimerkiksi akuuttityöntekijöiden työnohjaukseen osallistuivat sekä avohoidon että osaston työntekijät. Koulutuksellisissa työnohjauksissa keskusteltiin yhdessä toimintaan liittyvistä asioista ja opetel- 16

MIELENTERVEYSPALVELUIDEN JA RIIPPUVUUKSIEN HOITOPALVELUIDEN MAAKUNNALLINEN MALLI -HANKE 1.1.2005-31.12.2007. Loppuraportti

MIELENTERVEYSPALVELUIDEN JA RIIPPUVUUKSIEN HOITOPALVELUIDEN MAAKUNNALLINEN MALLI -HANKE 1.1.2005-31.12.2007. Loppuraportti MIELENTERVEYSPALVELUIDEN JA RIIPPUVUUKSIEN HOITOPALVELUIDEN MAAKUNNALLINEN MALLI -HANKE 1.1.2005-31.12.2007 Loppuraportti Julkaisija: Kainuun maakunta -kuntayhtymä Sosiaali- ja terveystoimi PL 400 87070

Lisätiedot

Tietoteknologian käytön edistäminen sosiaali- ja terveydenhuollossa Sosiaalihuollon palvelujen ja kehittämistyön kokoaminen seudullisesti

Tietoteknologian käytön edistäminen sosiaali- ja terveydenhuollossa Sosiaalihuollon palvelujen ja kehittämistyön kokoaminen seudullisesti Hakemus saapunut Liite nro Diaarinro Hakemuksen vastaanottaja: ETELÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS ITÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS LAPIN LÄÄNINHALLITUS LÄNSI-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS OULUN LÄÄNINHALLITUS Hakija Vastuuhenkilön

Lisätiedot

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento Psykiatrian toiminnan muutoksia Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento 14.11.2013 Tausta -asiakirjoja Kansallinen Mieli 2009-suunnitelma PPSHP:n strategia ja omistajastrategia 2009 PPSHP:n pohjoisen

Lisätiedot

Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja

Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja Lyhyt historia Muurolan keuhkotautiparantola 1920 -luvulla Parantolan pihalla

Lisätiedot

Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena. Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani

Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena. Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani TUKEVA Kainuun osahanke Maarit Rusanen Sirpa Huusko Kristiina

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

SUOMEN AVOHOITOISIN MIELENTERVEYSPALVELUJEN TUOTTAJA

SUOMEN AVOHOITOISIN MIELENTERVEYSPALVELUJEN TUOTTAJA SUOMEN AVOHOITOISIN MIELENTERVEYSPALVELUJEN TUOTTAJA PALVELUJA HAJAUTETUSTI LÄHELLÄ PALVELUJEN KÄYTTÄJIEN KOTIPAIKKAA Juha Koivu toimialajohtaja, VSSHP Psykiatria EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT PSYKIATRIAN

Lisätiedot

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Työelämän kehittämisohjelma Tykes projektikoordinaattori Irmeli Leino, Turun amk osastonhoitaja/suunnittelija Pekka Makkonen, VSSHP, psykiatrian tulosalue

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

Kainuun perhekeskukset kokoavat lapsiperheiden palvelut. Perhekeskus tiimivastaavat Terttu Karppinen Helena Saari 13.12.2012

Kainuun perhekeskukset kokoavat lapsiperheiden palvelut. Perhekeskus tiimivastaavat Terttu Karppinen Helena Saari 13.12.2012 Kainuun perhekeskukset kokoavat lapsiperheiden palvelut Perhekeskus tiimivastaavat Terttu Karppinen Helena Saari 13.12.2012 PERHEKESKUSTEN PERUSAJATUKSET Luodaan koko perheen hyvinvointia tukevien seudullisten

Lisätiedot

Suomen nuorisopsykiatrinen yhdistys ry:n lausunto luonnoksesta ohjeeksi terveyden- ja sairaanhoidon arvonlisäverotuksesta

Suomen nuorisopsykiatrinen yhdistys ry:n lausunto luonnoksesta ohjeeksi terveyden- ja sairaanhoidon arvonlisäverotuksesta Verohallinto PL 325, 00052 VERO 14.11. 2013 Verohallinnon yritysverotuksen ohjaus- ja kehittämisyksikkö kati.tamminen@vero.fi Suomen nuorisopsykiatrinen yhdistys ry:n lausunto luonnoksesta ohjeeksi terveyden-

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Asko Keski-Nisula Hyvä mehtäkaveri työryhmän jäsen Kainuun alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja 22.1.2015 A s k o K e

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I HYKS Nuorisopsykiatria Helsinkiläisiä nuoria on vuoden 2014 aikana tutkittu ja hoidettu HYKS Nuorisopsykiatrian Avohoidon, Osastohoidon ja Erityispalvelujen klinikassa. Organisaatio on sama, mutta yksikkömuutosten

Lisätiedot

Uusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö

Uusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö Uusia eväitä metsämiehen reppuun Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö Miehet huolehtivat itsestään ja terveydestään heikommin kuin naiset ja terveydenhuollon palveluihin hakeutumisen kynnys on korkeampi

Lisätiedot

Lakkautettava virka/työsuhteen tehtävänimike. 1.1.2009 lähihoitaja 1.1.2009. 1.1.2009 lähihoitaja

Lakkautettava virka/työsuhteen tehtävänimike. 1.1.2009 lähihoitaja 1.1.2009. 1.1.2009 lähihoitaja Toimiala Sosiaali- ja terveystoimiala Tulosalue Sote:n yhteiset palvelut, Terveyden- ja sairaudenhoitopalvelut, Perhepalvelut sekä Vanhuspalvelut Tulosalueen esitys Vastuualue Tulosyksikkö Viran-/toimenhaltijan

Lisätiedot

Ajankohtaista HUS psykiatriassa

Ajankohtaista HUS psykiatriassa Ajankohtaista HUS psykiatriassa Omaistoiminnan neuvottelukuntien kehittämispäivät, 30.10.2014 Matti Holi Toimialajohtaja, HYKS Psykiatria Rakenneuudistus: Viimeisten vuosien muutosprosessi, joka on kulminoitumassa

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Erityistyöllistämisen verkostoseminaari 10.4.2014 Hämeenlinna. Kunnan työllistämispalveluista Sosiaalityön johtaja Anna Roinevirta Janakkala

Erityistyöllistämisen verkostoseminaari 10.4.2014 Hämeenlinna. Kunnan työllistämispalveluista Sosiaalityön johtaja Anna Roinevirta Janakkala Erityistyöllistämisen verkostoseminaari 10.4.2014 Hämeenlinna Kunnan työllistämispalveluista Sosiaalityön johtaja Anna Roinevirta Janakkala Kuntakokemuksia hankkeesta Rakenteelliset muutokset - Tiimikäytännöt

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET Merja Karinen lakimies 06052015 OIKEUS SOSIAALITURVAAN JA TERVEYSPALVELUIHIN Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

Kokemuksia yhteisistä rakennemuutoksista PPSHP - Oulun kaupunki

Kokemuksia yhteisistä rakennemuutoksista PPSHP - Oulun kaupunki Kokemuksia yhteisistä rakennemuutoksista PPSHP - Oulun kaupunki Sirkku Pikkujämsä terveysjohtaja Oulun kaupunki PPSHP:n ja kuntien seminaari 26.3.2015 Tulevaisuuden palvelurakenne? Kaksiportainen palvelukokonaisuus

Lisätiedot

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

PSYKIATRIAN KOULUTUSOHJELMA LOKIKIRJA

PSYKIATRIAN KOULUTUSOHJELMA LOKIKIRJA PSYKIATRIAN KOULUTUSOHJELMA LOKIKIRJA 0 ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI Kotiosoite Puhelinnumero Syntymäaika Ylioppilas LL-tutkinnon suoritusaika ja -paikka KOULUTUSPAIKAT Tampere Vastuuhenkilö Seinäjoki Vastuuhenkilö

Lisätiedot

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY PSYKIATRIA: Mielenterveystoimisto; aikuistenlasten ja nuorten vastaanotto, syömishäiriöpoliklinikka, sivuvastaanotto Uudessakaarlepyyssä Päiväosasto ja yöpymismoduli Psykiatrinen

Lisätiedot

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kouvola Ermo Haavisto Johtajaylilääkäri Carea Kati Myllymäki

Lisätiedot

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Timo Aronkytö Terveyspalvelujen johtaja 1 Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mikä Vantaata vaivaa? Vantaalaisen hyvä mieli

Lisätiedot

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Anne Kanerva Kliinisen hoitotyön asiantuntija, TtM Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, psykiatrian toimialue Asiakaslähtöisyys Asiakas ainoa

Lisätiedot

ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN?

ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN? ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN? SOSIAALIPALVELUIDEN MAHDOLLISUUDET SOTE- UUDISTUKSESSA SOSIAALITYÖN JA YLEENSÄ SOSIAALIPALVELUIDEN SUURIMPANA

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Matti Kaivosoja. LT, ylilääkäri, psykiatrian tulosaluejohtaja K-PSHP apulaisopettaja, Turun yliopisto, lastenpsykiatria

Matti Kaivosoja. LT, ylilääkäri, psykiatrian tulosaluejohtaja K-PSHP apulaisopettaja, Turun yliopisto, lastenpsykiatria Matti Kaivosoja LT, ylilääkäri, psykiatrian tulosaluejohtaja K-PSHP apulaisopettaja, Turun yliopisto, lastenpsykiatria Matti Kaivosoja - Sairaalapäivät 2010 1 Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Lisätiedot

Jyväskylän yhteistoiminta alueen ja Keski Suomen seututerveyskeskuksen aikuispsykiatrian avohoidon toimintamalli 2011

Jyväskylän yhteistoiminta alueen ja Keski Suomen seututerveyskeskuksen aikuispsykiatrian avohoidon toimintamalli 2011 1 Keski Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylän terveydenhuollon yhteistoimintaalueen, Keski Suomen seututerveyskeskuksen ja Keski Suomen sairaanhoitopiirin aikuispsykiatrian avohoidon yhdistämistä valmisteleva

Lisätiedot

Henkilöstö kuuluu henkilöstöhallinnollisesti joko Kuopion kaupungin tai Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alaisuuteen.

Henkilöstö kuuluu henkilöstöhallinnollisesti joko Kuopion kaupungin tai Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alaisuuteen. KUOPION PSYKIATRIAN KESKUKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 1 Toimintasäännön tarkoitus Kuopion psykiatrian keskus (KPK) on perustettu Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ja Kuopion kaupungin välisellä sopimuksella.

Lisätiedot

Mielenterveyshankkeiden tilannekatsaus ja jatkosuunnitelmat

Mielenterveyshankkeiden tilannekatsaus ja jatkosuunnitelmat Mielenterveyshankkeiden tilannekatsaus ja jatkosuunnitelmat Johtavien lääkäreiden Pohtimolampiseminaari 8.6.2007 Jorma Posio 1 Hankkeet ja hankkeiden hierarkia ja toiminnan painopisteet Strategiat Koulutus

Lisätiedot

Valtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi

Valtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi Sosiaali- ja terveyslautakunta 264 24.08.2011 Sosiaali- ja terveyslautakunta 107 21.03.2012 Maakuntahallitus I 69 16.04.2012 Valtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi 699/18/180/2011 STLTK

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Tanja Tiainen Aluepäällikkö 11.2.2014

Tanja Tiainen Aluepäällikkö 11.2.2014 Tanja Tiainen Aluepäällikkö 11.2.2014 Hoidon haasteet Alueelliset erot hoidon määrässä ja laadussa suuria Tiukat diagnoosikriteerit >hoitoon pääsyn kriteerit Diagnoosien eriarvoisuus Aikuisten hoitoon

Lisätiedot

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa Hannele Peräkoski, Taina Heikkinen Projektityöntekijä Sairaanhoitaja Tikkurilan sosiaali ja terveyskeskus 27.3.2007 TOIMINTA ALUEEN HENKILÖSTÖ

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

Sosiaalipalvelujen valvonta Kainuussa vanhuspalvelujohtaja Eija Tolonen. Eija Tolonen 7.12.2010 1

Sosiaalipalvelujen valvonta Kainuussa vanhuspalvelujohtaja Eija Tolonen. Eija Tolonen 7.12.2010 1 Sosiaalipalvelujen valvonta Kainuussa vanhuspalvelujohtaja Eija Tolonen Eija Tolonen 7.12.2010 1 Ivalo 625 km Kainuun väkiluku v. 2009 Kainuu 83160 henkilöä Oulu 181 km SUOMUSSALMI PUOLANKA 9435 3183 HYRYNSALMI

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Tähän tarvittaessa otsikko 1 Äänekosken kaupungille hyväksyttiin v. 2009 mielenterveystyön kokonaissuunnitelma ja päihdestrategia > voimassaoloaika päättyi

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

Lakkautettava virka/työsuhteen tehtävänimike 1.7.2008. ari (000318) 1.7.2008

Lakkautettava virka/työsuhteen tehtävänimike 1.7.2008. ari (000318) 1.7.2008 Toimiala Tulosalue Sosiaali- ja terveystoimiala Terveyden- sairaudenhoitopalvelut sekä Vanhuspalvelut Tulosalueen esitys 1. Vastuualue Tulosyksikkö Viran-/toimenhaltijan nimi Operatiivine n Osasto 7 Ohtonen

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen. Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015

Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen. Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015 Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015 Yhteisvoimin kotona - hanke Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden

Lisätiedot

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava. 5.6.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava. 5.6.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava PERHEKESKUKSET KAINUUSSA Ristijärven perheasema Suomussalmen perhekeskus Paltamon perheasema Puolanka Suomussalmi Hyrynsalmen perheasema

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011

Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011 Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011 MITEN PAIKALLISTA MUISTITYÖTÄ VOI KEHITTÄÄ? Varsinais-Suomen MuistiLuotsi - toiminnan tuloksia Minna Rosendahl ja Sanna

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen strategia. Opla 48 10.05.2006

Varhaiskasvatuksen strategia. Opla 48 10.05.2006 Varhaiskasvatuksen strategia Opla 48 10.05.2006 Visio 2013 Lohjan varhaiskasvatus tarjoaa 2800 lapselle perheen tarpeisiin vastaavat alueelliset ja laadukkaat peruspalvelut. Palvelutoimintaa toteuttaa

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 1 Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 2 Ihminen on sosiaalisen verkostoon uppoutunut psykobiologinen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaat ovat tyytyväisiä

Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaat ovat tyytyväisiä Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaat ovat tyytyväisiä Kainuun maakunta -kuntayhtymän sosiaali- ja terveystoimialan asiakastyytyväisyys on edelleen parantunut. Tyytyväisyyttä on seurattu kahden vuoden

Lisätiedot

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Anri Viskari-Lojamo (sosionomi YAMK) Johtava sosiaaliohjaaja Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Perhe- ja sosiaalipalvelut / Nuorten palvelut ja

Lisätiedot

Emme ole yksin. Harriet Finne-Soveri. Geriatrian dosentti Ikäihmisten palvelut, THL

Emme ole yksin. Harriet Finne-Soveri. Geriatrian dosentti Ikäihmisten palvelut, THL Emme ole yksin Harriet Finne-Soveri Geriatrian dosentti Ikäihmisten palvelut, THL Tervetuloa 23. kansalliseen RAI seminaariin Tervetuloa Hoitajat, lääkärit, geronomit, sosionomit, fysio-ja toimintaterapeutit,

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Akaa kaupunki ja Sirkka Rousu/Pystymetsä Oy 2015 1 Tarve FAKTAT

Lisätiedot

OYS PSYKIATRIA toiminut jo vuodesta 1925

OYS PSYKIATRIA toiminut jo vuodesta 1925 OYS PSYKIATRIA toiminut jo vuodesta 1925 Tutkimustuloksia Kotimaisen ja kansainvälisen tutkimuksen perusteella tiedetään, että arvioon ja hoitoon pääsy tapahtuu liian hitaasti. Varhainen hoidon aloitus

Lisätiedot

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk.

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk. AURA Kela käynnisti työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen 2007, tavoitteena oli tuolloin kehittää kuntoutusta työn ja työelämän muuttuneisiin tarpeisiin sekä edistää yhteistyötahojen entistä parempaa verkostoitumista

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Taustaa hankkeelle Yhdistyksen jäsenten kokemusten perusteella

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

ARVO. Järvenpää 2.12.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta

ARVO. Järvenpää 2.12.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta ARVO Järvenpää 2.12.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta Asiakas/ kumppanuus ja toimintaympäristö Ryhmä 1 ja 5 (opponoi) Kasvatuskumppanuuden toteutuminen vauvasta

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

Outi Maria Hietanen (o.s. Kemppainen) Psykologian lisensiaatti Tampereen yliopisto 22.8.2007

Outi Maria Hietanen (o.s. Kemppainen) Psykologian lisensiaatti Tampereen yliopisto 22.8.2007 ANSIOLUETTELO 16.8.2015 HENKILÖTIEDOT Nimi Outi Maria Hietanen (o.s. Kemppainen) KOULUTUS Psykologian lisensiaatti Tampereen yliopisto 22.8.2007 Psykologian maisteri Jyväskylän yliopisto 28.1.1999 Sivuaineet:

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Psykodraamaa ja toiminnallista työotetta koulutusta kohtaamiseen

Psykodraamaa ja toiminnallista työotetta koulutusta kohtaamiseen Psykodraamaa ja toiminnallista työotetta koulutusta kohtaamiseen Sininen Kolmio Oy järjestää psyko-ja sosiodraamamenetelmien koulutusta vuonna 2013-14. Koulutuskokonaisuus käsittää 1. Perusvalmiudet psyko-

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi muodostivat Paras-hankkeen mukaisen yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 Kunnat siirsivät sosiaali- ja terveyspalveluiden (pl.

Lisätiedot

Hankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli. Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari 10.3.2008 Arja-Tuulikki Wilén

Hankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli. Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari 10.3.2008 Arja-Tuulikki Wilén Hankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari 10.3.2008 Arja-Tuulikki Wilén Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke 2.06-31.3.08

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

Päihde ja mielenterveystyö Kaarinan peruspalveluissa ja miksi sitä kannattaa tehdä

Päihde ja mielenterveystyö Kaarinan peruspalveluissa ja miksi sitä kannattaa tehdä Päihde ja mielenterveystyö Kaarinan peruspalveluissa ja miksi sitä kannattaa tehdä Yhteistyö sosiaali ja terveystoimen eri toimijoiden välillä, tiimityö, verkostoitumisen tuottama hyöty ja jaksaminen työssä

Lisätiedot

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA Perusturvalautakunta 28.4.2015 ( 39): Riihimäen seudun terveyskeskuksen yhtymähallitus

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Psykiatriset kriisipotilaat terveyskeskussairaalan suojassa

Psykiatriset kriisipotilaat terveyskeskussairaalan suojassa Työssä raportti JAANA RAJAKANGAS psykiatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Lempäälän terveyskeskus, psykiatrian yksikkö TAINA HELLSTEN LT, geriatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Lempäälän terveyskeskus

Lisätiedot

SAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA

SAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA SAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA Työnjakohankkeen päätösseminaari Levi 16.10.2009 Tuula Ylisaukko oja Taustaa Pellon kunnassa on käynnistetty vuonna

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijaryhmän alustavia kokemuksia osallistumisesta mielenterveyspalvelujen suunnitteluun ja arviointiin

Kokemusasiantuntijaryhmän alustavia kokemuksia osallistumisesta mielenterveyspalvelujen suunnitteluun ja arviointiin Kokemusasiantuntijaryhmän alustavia kokemuksia osallistumisesta mielenterveyspalvelujen suunnitteluun ja arviointiin 20.5.2011 Vva ry Osallisuusryhmän verkostotapaaminen Pop Valo hankkeen kokemusasiantuntija

Lisätiedot

Olkkari. Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke

Olkkari. Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke Olkkari Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke Mikä hanke? Hyvinvoiva lapsi ja nuori -hanke on lastensuojelun ennaltaehkäisevä hanke nopea reagointi Palvelutarpeet

Lisätiedot

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA 1 Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA Ryhmätyöt Teema 1: Sosiaalityön ja perhetyön yhteistyön

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT 19.5.2009 Eeva-Liisa Putkinen Työhyvinvointiyksikkö Henkilöstö- ja lakiasiain osasto Tekijöitä, jotka vaikuttavat työkykyyn Vaikutusmahdollisuus omaan työhön

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot