Otsikko Sivu. 108 Kokouksen järjestäytyminen Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava; Suunnitteluperiaatteiden hyväksyminen

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA 8/ Maakuntahallitus AIKA klo 08:30-09:35 PAIKKA Uudenmaan liitto, Esterinportti 2 B KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 108 Kokouksen järjestäytyminen Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava; Suunnitteluperiaatteiden hyväksyminen 110 Maakuntahallituksen päätösvallan delegointi sekä toimivaltuuksien enimmäismäärien vahvistaminen Uudenmaan liiton hallintosäännön ja aluekehityslainsäädännön 2014 pohjalta; asiat tai asiaryhmät, joihin maakuntahallitus ei käytä otto-oikeuttaan 111 Greater Helsinki Promotion Ltd Oy:n (GHP) uudelleenorganisoinnin valmisteluvaiheen rahoitus 112 Osaamiskeskusohjelmaraha: Vuoden 2013 kuntavastinrahan säästyneen osan käytöstä päättäminen 113 Lausunto Espoon kaupungille Keran osayleiskaavan luonnosvaihtoehdoista 114 Lausunto Korkeimmalle hallinto-oikeudelle; aluekehittämisen vastuualueen johtajan viran täyttäminen, virkaa hakeneen henkilön valitus 115 Lausunto Korkeimmalle hallinto-oikeudelle; aluekehittämisen vastuualueen johtajan viran täyttäminen, kuntalaisen valitus 116 Lausunto Korkeimmalle hallinto-oikeudelle; aluekehittämisen vastuualueen johtajan viran haettavaksi julistaminen, kuntalaisen valitus 117 Uusimaa-ohjelman toimeenpanosuunnitelman valmistelutilanne; tiedoksi Osavuosikatsaus 2/ Culminatum Innovation Oy Ltd:n taloudellinen katsaus; tiedoksi Metropolihallinnon jatkovalmistelu; tiedoksi Johtajien antamat lausunnot 49

2 PÖYTÄKIRJA 8/ Johtajien päätökset Valmistuneita julkaisuja Kokousaikataulu tiedoksi 52

3 PÖYTÄKIRJA 8/ OSALLISTUJAT Nimi Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Ansalehto-Salmi Irja Jäsen Blomqvist Thomas Jäsen saapui klo :n 108 kohdalla Enroth Matti Jäsen Herttuainen Auli Jäsen Jalonen Jaakko Jäsen pöytäkirjantarkastaja Karimäki Johanna Jäsen pöytäkirjantarkastaja Krohn Minerva Jäsen Mäkelä Outi Puheenjohtaja Raatikainen Mika Jäsen Sainio Jari II varapuheenjohtaja Salonen Pasi I varapuheenjohtaja Taipale Kaarin Jäsen Niiranen Matti Varajäsen Heinäluoma Eero Mv:n pj. poistui klo 8.50 :n 108 kohdalla Savolainen Ossi Maakuntajohtaja, esittelijä Eskelinen Juha Johtaja Murto-Laitinen Riitta Johtaja Mikkola Jaakko Johtaja Kanerva Inka Kehittämisjohtaja Autioniemi Paula Hallinto- ja talousjoht. siht. Elo Seija Tiedottaja POISSA Karhuvaara Arja Jäsen ilmoittanut esteestä Markkula Markku Jäsen ilmoittanut esteestä Juurikkala Timo Mv:n I vpj. Hakola Juha Mv:n II vpj. ilmoittanut esteestä

4 PÖYTÄKIRJA 8/ ALLEKIRJOITUKSET Outi Mäkelä Puheenjohtaja Paula Autioniemi Sihteeri KÄSITELLYT ASIAT PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS / 2014 / 2014 Jaakko Jalonen Johanna Karimäki PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ

5 PÖYTÄKIRJA 8/ Maakuntahallitus Kokouksen järjestäytyminen MHS 108 Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää todeta kokouksen laillisesti kokoonkutsutuksi ja pää tös valtaiseksi valitsee kaksi pöytäkirjan tarkastajaa (Jaakko Jalonen ja Johanna Karimäki). Todettiin kokous laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Valittiin pöytäkirjantarkastajiksi Jaakko Jalonen ja Johanna Karimäki. Merkittiin pöytäkirjaan selostettavina asioina: 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet; johtaja Riitta Murto-Laitinen ja kaavoituspäällikkö Ilona Mansikka Toimeenpanosuunnitelman käsittelyn muuttuneet käytännöt; johtaja Juha Eskelinen ja vs. kehittämispäällikkö Ulla-Mari Karhu Culminatum Innovation Oy Ltd:n taloudellinen katsaus; maakuntajohtaja Ossi Savolainen.

6 PÖYTÄKIRJA 8/ Maakuntahallitus Maakuntahallitus Maakuntahallitus Maakuntahallitus Maakuntahallitus Maakuntahallitus Maakuntahallitus Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava; Suunnitteluperiaatteiden hyväksyminen 176/05.00/2013 MHS Uudenmaan maakuntavaltuusto hyväksyi Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan maaliskuussa 2013 ja se on tällä hetkellä ympäristöministeriössä vahvistettavana. 2. vaihemaakuntakaavasta saadussa palautteessa sekä kuntien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa käydyissä keskusteluissa on noussut esiin tarve täydentää Uudenmaan maakuntakaavoissa esitettyjä ratkaisuja erityisesti kilpailukykyyn liittyvien kysymysten sekä viherrakenteen osalta. Myös ympäristöministeriö on Uudenmaan maakuntakaavan vahvistamispäätöksessä esittämissään jatkosuunnitteluohjeissa korostanut maakunnallisten luontoarvojen huomioon ottamista seuraavilla maakuntakaavakierroksilla. Uudenmaan liitto on käytyjen keskustelujen pohjalta valmistellut syksyn 2013 aikana uuden maakuntakaavakierroksen käynnistämistä. 4. vaihemaakuntakaava on tarkoitus laatia käynnistyneen valtuustokauden aikana siten, että maakuntavaltuusto voisi sen hyväksyä joulukuussa Kaavatyö käynnistetään hyväksymällä osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) sekä kuuluttamalla kaavatyön vireille tulosta. Lisäksi OAS lähetetään jäsenkunnille ja muille sidosryhmille tiedoksi ja kommentteja varten. Kommentit tuodaan maakuntahallitukselle tiedoksi ja näiden perusteella OAS:ia voidaan vielä tarkistaa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan myös myöhemmin kaavaprosessin aikana täydentää ja täsmentää ja siihen tehtävät oleelliset muutokset tuodaan maakuntahallituksen käsittelyyn. OAS on maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukainen suunnitelma kaavan osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä vaikutusten arvioinnista. Siinä kerrotaan mm. kaava-alue, käsiteltävät aihealueet, kaavan laadinnan tavoitteet, arvioitavat kaavan vaikutukset sekä kaavan laadinta-aikataulu ja keskeiset käsittely- ja osallistumisvaiheet. Suunnitelma täydentyy ja tarkentuu kaavaprosessin aikana. Laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma on liitteenä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaan uusi maakuntakaava laaditaan koko maakunnan alueelle vaihemaakuntakaavana ja sen aikatähtäin on vuodessa Kaavan päätavoitteena on luoda edellytyksiä kestävälle, kilpailukykyiselle ja hyvinvoivalle Uudellemaalle. 4. vaihemaakuntakaavassa käsiteltäviksi aihealueiksi on käytyjen keskustelujen pohjalta nostettu elinkeinot, logistiikka, tuulivoima, viherrakenne ja kulttuuriympäristöt. Esillä on ollut myös vapaa-ajan asumiseen ja palveluihin liittyvien kysymysten tarkastelu, mutta kaavan laadinnan aikataulusta ja käytettävissä olevista resursseista johtuen tämän aihealueen käsittely on tarkoituksenmukaista siirtää seuraaville kaavakierroksille.

7 PÖYTÄKIRJA 8/ vaihemaakuntakaava täydentää ja tarkistaa hyväksyttyjä maakuntakaavoja. Lisäksi jatketaan voimassa olevien Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntakaavojen yhdenmukaistamista niiden aihealueiden osalta, joita kaavassa käsitellään. Kaavaprosessin aikana saattaa nousta esiin vielä muitakin aihekokonaisuuksia, joita on tarpeen käsitellä. Kaavan lopullinen sisältö muotoutuu viimeistään kaavaehdotuksen valmistelun yhteydessä. Kaavan ehdotettu sisältö toteuttaa hyvin laadittua Uusimaa-ohjelmaa ja siinä esitettyjä strategisia tavoitteita. Maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämä aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu käytiin Ympäristöministeriön ja muiden viranomaisten mielestä laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli kattava ja selkeästi esitetty. Neuvottelussa esiin nousseet tarkennukset ja täydennykset on pääsääntöisesti otettu huomioon osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa viimeisteltäessä. Mkj:n ehdotus: Maakuntahallitus päättää käynnistää Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan laadinnan, hyväksyä osallistumis- ja arviointisuunnitelman, ilmoittaa vaihekaavan vireille tulosta sekä lähettää suunnitelman kunnille ja sidosryhmille tiedoksi ja kommentoitavaksi. esittää maakuntavaltuustolle, että maakuntavaltuusto merkitsee tiedoksi Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavatyön käynnistymisen. Kaavatyön sisältö ja 4. vaihemaakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma esitellään valtuutetuille maakuntavaltuuston kokouksessa Valmistelija: Liitteet: Käsittely: Riitta Murto-Laitinen Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava, Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Keskustelun aikana maakuntajohtaja ehdotti, että osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan tehdään seuraavat korjaukset (muutokset kursiivilla): 2.1 Kaavaprosessin ja valmistelun periaatteet (s. 11, 1 kpl) viimeiseksi kohdaksi lisätään: Maakuntakaavan valmistelu toteutetaan kiinteässä synergiassa Uusimaa-ohjelman toteuttamisen kanssa Kaavan päätavoitteet (s. 11, 1 kpl) viimeiseksi lauseeksi lisätään: Tämä edellyttää, että maakuntakaavan valmistelussa läpäisevänä tavoitteena on edistää innovatiivisuutta Uudellamaalla sekä innovaatiorakenteen uudistamista. 3. Kaavan sisällön (s. 13) ensimmäinen teema muutetaan muotoon Elinkeinot ja innovaatiotoiminta; tämä muutos huomioidaan tarpeen mukaan koko asiakirjassa mm. otsikointi ja ko. teeman selitetekstit 3.1. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta (s. 14, 3 kpl) viimeiseksi lauseeksi lisätään: Lisäksi selvitetään mahdollisuutta edistää kaavaratkaisulla innovaatiotoimintaa koko Uudellamaalla Viherrakenne (s. 17, 1 kpl) kolmanneksi lauseeksi lisätään: Tarkastelussa ovat mukana sekä maa- että merialueet.

8 PÖYTÄKIRJA 8/ Viherrakenne (s. 17, 3 kpl) ensimmäinen lause: Tällä kaavakierroksella tavoitteena on käsitellä Uudenmaan viherrakenne yhdenmukaisella tavalla koko suunnittelualueella kattaen sekä maa- että merialueet. Mkj:n muutettu ehdotus: Maakuntahallitus päättää käynnistää Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan laadinnan, hyväksyä osallistumis- ja arviointisuunnitelman edellä mainituilla korjauksilla ilmoittaa vaihekaavan vireille tulosta sekä lähettää suunnitelman kunnille ja sidosryhmille tiedoksi ja kommentoitavaksi. esittää maakuntavaltuustolle, että maakuntavaltuusto merkitsee tiedoksi Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavatyön käynnistymisen. Maakuntahallitus hyväksyi maakuntajohtajan kokouksessa muutetun ehdotuksen. MHS Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Määräajan puitteissa saatiin yhteensä 63 kpl palautteita, joista 12 jäsenkunnilta. Lisäksi moni jäsenkunnista ilmoitti, että ne pitävät osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa hyvänä ja etteivät anna virallista lausuntoa. Muilta sidosryhmiltä saatiin palautetta 39 kpl ja yksityisiltä henkilöiltä 12 kpl. Palautetta saatiin kohtuullisen tasaisesti kaikista kaavan teemoista. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on palautteiden mukaan pidetty kaiken kaikkiaan melko hyvänä ja kattavana, eikä suuria muutostarpeita suunnitelmaan ole esitetty. Jäsenkunnista Raasepori ja Sipoo toivoivat, että kaavan teemoihin sisällytettäisiin siinä alku vaiheessa mukana olleet vapaa-ajan asuminen ja palvelut. Maakuntahallitus päätti kuitenkin kokouksessaan , että tiukasta aikataulusta ja käytettävissä olevista resursseista johtuen kyseistä teemaa ei sisällytetä maakuntakaavaan. Tätä aihealuetta tullaan kuitenkin käsittelemään lähinnä vapaa-ajan palveluiden osalta virkistysteemaan liittyen siinä laajuudessa kuin kaavan ratkaisut sitä edellyttävät. Eräät KUUMA-kunnat ovat lausunnoissaan nostaneet esiin laadittavana olevan Helsingin seudun yhteisen maankäyttösuunnitelman edellyttämät muutostarpeet hyväksyttyyn Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavaan, erityisesti eräiden asemanseutujen kehittämisalueiden osalta (mm. Palopuro ja Ristikytö). Koska kunnilla on tarve edellä mainittujen alueiden osalta edetä yleiskaavoitukseen, on perusteltua tarkastella näitä alueita tällä maakuntakaavakierroksella. Sen sijaan muita laajempia tarkistuksia aiempiin kaavaratkaisuihin ei ole tarkoituksenmukaista tehdä, elleivät ne liity 4. vaihemaakuntakaavassa käsiteltäviin aihekokonaisuuksiin. Erityisesti luontojärjestöt ovat esittäneet että hiljaisia alueita tulisi käsitellä 4. vaihemaakuntakaavassa. Uudenmaan liitto on aikaisemmin kartoittanut entisen Uudenmaan alueelta hiljaiset alueet Uudenmaan maakuntakaavaa laadittaessa. Tämä selvitys päivitetään koko Uudenmaan osalta, ja aineistoa hyödynnetään kaavaratkaisua laadittaessa ja vaikutuksia arvioitaessa. Omana teemanaan tai merkintöinä ei hiljaisia alueita ole kuitenkaan tarkoituksena sisällyttää maakuntakaavaan.

9 PÖYTÄKIRJA 8/ Yksittäiset kansalaiset ovat olleet huolissaan viheralueiden säilymisestä sekä tuulivoimatuotantoon soveltuvien alueiden sisällyttämisestä maakuntakaavaan. Erityisesti palaute on kohdistunut Helsingissä sijaitseviin luontoalueisiin ja Inkoo-Raaseporin merialueella sijaitsevaan, voimassaolevassa maakuntakaavassa esitettyyn tuulivoima-alueeseen. Lisäksi palautteessa on tuotu esiin tarve käsitellä uusiutuvia energiavaroja laajemminkin. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on kuitenkin pitäydytty ainoastaan tuulivoimassa sen edellyttämien laajojen aluevarausten vuoksi, muuten uusiutuvia energiavarojen tullaan käsittelemään Uusimaa-ohjelman mukaisessa hankkeessa tiekartta kohti hiilineutraalia Uuttamaata. Eräät jäsenkunnat ovat pitäneet hyvänä tavoitetta entistä strategisemmasta maakuntakaavasta, kun sen sijaan ympäristö- ja luontojärjestöt toivovat yksityiskohtaisempia kaavamerkintöjä. Uudenmaan liiton strategian mukaan tavoitteena on kehittää maakuntakaavaa strategisempaan suuntaan, mutta tietyt aluevarausmerkinnät mm. suojelualueet edellyttävät todennäköisesti yksityiskohtaisempaa merkintätapaa. Kommentteja esitettiin myös vaikutustenarvioinnin tarkkuuteen ja arvioitaviin vaikutuksiin liittyen. Vaikutusten arviointi täsmentyy kaavaprosessin aikana Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitettyyn nähden. Tähän asti järjestettyä vuorovaikutusta pidettiin avoimena ja viestintää onnistuneena. Lisäksi kuntien palautteessa pidettiin onnistuneena aiempaan kaavaan liittynyttä vuorovaikutusta kunnan viranhaltijoiden ja luottamusmiesten kanssa. Osallistumista ja yhteistyötä toivottiin jatkettavan ja annettiin ehdotuksia asiantuntijaryhmien laajentamisesta. Osallistumista vaikeuttavana seikkana pidettiin maakuntakaavojen laadintaa vaiheittain, koska sen pelättiin heikentävän osallisten kykyä hahmottaa kokonaisuus. Mkj:n ehdotus: Maakuntahallitus päättää merkitä tiedoksi 4. vaihemaakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saadun palautteen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään siten, että 4. vaihemaakuntakaavan yhteydessä arvioidaan Helsingin seudun yhteisen maankäyttösuunnitelman aiheuttamat muutostarpeet suhteessa 2. vaihemaakuntakaavaan erityisesti asemanseutujen osalta ja huomioidaan ne tämän 4. vaihemaakuntakaavan valmistelussa. Hiljaisia alueita ei käsitellä 4. vaihemaakuntakaavassa omana aihealueenaan, mutta hiljaisista alueista laadittavan selvityksen tulokset otetaan huomioon kaavaratkaisuja tehtäessä ja vaikutuksia arvioitaessa. Lisäksi maakuntahallitus oikeuttaa Uudenmaan liiton toimiston tekemään teknisluontoisia täydennyksiä ja lisäyksiä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan palautteen pohjalta. Valmistelija: Liite: Riitta Murto-Laitinen Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saadun palautteen yhteenveto

10 PÖYTÄKIRJA 8/ Käsittely: Mkj:n muutettu ehdotus: MHS Maakuntajohtaja muutti kokouksessa päätösehdotustaan. Päätösehdotuksen kolmas kappale muutetaan kuulumaan seuraavasti: "Hiljaisia alueita selvitetään osana 4. vaihemaakuntakaavan valmistelua. Mahdollisesta kaavakäsittelystä päätetään myöhemmin kaavaluonnosta tai -ehdotusta käsiteltäessä." Muutoin pohjaehdotus pysyy samana. Maakuntahallitus hyväksyi maakuntajohtajan kokouksessa muutetun ehdotuksen. Suomi on sitoutunut lisäämään uusiutuvia energiamuotoja osana kansainvälisiä ilmastosopimuksia. Esimerkiksi tuulivoiman lisäämiseksi Suomi on asettanut kansallisessa ilmasto- ja energiastrategiassa tavoitteeksi 6 TWh tuulivoimaa vuonna 2020 ja 9 TWh vuonna Vuoden 2013 lopussa Suomessa oli asennettua tuulivoimakapasiteettia yhteensä 448 MW. Myös Uudellamaalla pyritään edistämään uusiutuvia energiamuotoja ja Uusimaa-ohjelmassa on kirjattuna tavoite olla Hiilineutraali maakunta vuonna Tuulivoimaa on päätetty käsitellä osana Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavaa paitsi kansainvälisten, kansallisten ja maakunnallisten ilmastotavoitteiden, myös aikaisempien maakuntakaavojen palautteen pohjalta. Lähtökohtaisesti on ollut tiedossa, että Uudeltamaalta on haastavaa löytää tuulivoimarakentamiseen soveltuvia maakunnallisesti merkittäviä alueita. Ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaan maakunnalliseksi tuulivoima-alueeksi katsotaan 8-10 tuulivoimalan kokonaisuus. Tuulivoimalat ovat isoja rakennelmia, jotka vaativat ympärilleen paljon tilaa niin teknistaloudellisten tekijöiden, kuin voimaloiden aiheuttamien vaikutusten vuoksi. Esimerkiksi meluvaikutusten vuoksi asutukseen ja loma-asutukseen on rajattu kilometrin suojavyöhyke. Myös eri viranomaisten tuulivoimaloiden sijoittamista koskevat ohjeistukset rajaavat tuulivoima-alueita esimerkiksi suhteessa liikenneväyliin, meriväyliin, lentoestealueisiin ja tutkiin. Uudenmaan liitossa on käynnissä tuulivoimaselvitys, jossa tarkastellaan tuulivoimarakentamisen mahdollisuuksia Uudenmaan maa- ja merialueilla, kun otetaan huomioon kaikki tuulivoimarakentamista koskevat reunaehdot. Selvityksen ensimmäisessä vaiheessa potentiaalisia tuulivoima-alueita kartoitettiin paikkatietomenetelmien avulla. Paikkatietoanalyyseilla Uudeltamaalta löydettiin muutamia maakunnallisia tuulivoimalle soveltuvia alueita etenkin mereltä. Näitä alueita on tarkennettu kevään 2014 alussa mm. asiantuntijaryhmien ja sidosryhmien, kuten Liikenneviraston ja Pääesikunnan kanssa käydyn vuorovaikutuksen kautta. Selvitysten tarkentuessa on ilmennyt, että suurimpaan osaan potentiaalisista merialueista kohdistuu tekijöitä, jotka eivät mahdollista tuulivoimarakentamista. Selvityksen aikana on kartoitettu myös löytyykö maisemaltaan jo muuttuneilta alueilta, kuten tie-, satama- ja teollisuusalueilta soveltuvia tuulivoima-alueita. Näiltä alueilta löytyvä potentiaali on todettu merkitykseltään paikalliseksi, jota ei ohjata maakuntakaavalla. Tällä hetkellä Uudeltamaalta on tunnistettu yhdeksän aluetta, joihin voidaan kohdistaa tarkempia aluekohtaisia selvityksiä. Näistä alueista kaksi sijaitsee

11 PÖYTÄKIRJA 8/ merellä ja seitsemän maalla. Tarkempia tuulivoimaselvityksiä tullaan tekemään vuoden 2014 aikana. Selvitykset tullaan teettämään konsultilla, joka valitaan kilpailutuksen kautta. Mikäli tarkempien selvitysten kautta todetaan, että Uudeltamaalta löytyy maakunnallisesti merkittäviä tuulivoima-alueita, on nämä alueet mahdollista ottaa mukaan kaavaluonnokseen. Mkj:n ehdotus: Valmistelija: Maakuntahallitus merkitsee tiedoksi Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa käsiteltävän tuulivoimateeman valmistelutilanteen. Riitta Murto-Laitinen , Tanja Lamminmäki Maakuntahallitus hyväksyi ehdotuksen. MHS Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan logistiikan teemaa on työstetty laajassa sidosryhmäyhteistyössä. Työtä on ohjannut asiantuntijaryhmä, johon on kutsuttu kuntien, valtion ja elinkeinoelämän edustajia. Asiantuntijaryhmälle, kuntien asiantuntijoille sekä alan toimijoille on järjestetty työpajoja, joissa he ovat tuoneet oman asiantuntemuksensa suunnitteluprosessiin. Lisäksi suunnittelutyössä on ollut mukana pienryhmä, johon ovat kuuluneet professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillisestä yliopistosta, johtaja Jorma Härkönen LIMOWA ry:stä, kansainvälisen logistiikan asiantuntija Ulla Tapaninen Helsingin kaupungilta ja toimitusjohtaja Pekka Aaltonen logistiikan yritysten liitosta. Työssä on hyödynnetty aiemmin ja osittain samanaikaisesti laadittuja selvityksiä, joista Uudenmaan liitto on osallistunut LIMOWA ry:n tekemään Etelä-Suomen logistiikka-alueselvitykseen (ESLogC) sekä Liikenneviraston Satamien takamaat -selvitykseen. Muita hyödynnettyjä töitä ovat olleet mm. Liikenneviraston ja Trafin teettämät skenaariotarkastelut eri kuljetusmuotojen tulevaisuudesta. Lisäksi työtä on tehty tiiviissä yhteistyössä Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnittelun (HLJ2015) kanssa. Logistiikan kehityksestä on laadittu neljä teoreettista skenaariota, jotka vastaavat erilaisiin tulevaisuuden toimintaympäristöihin. Kaikissa skenaarioissa oletetaan, että logistiikan siirtyminen pääkaupunkiseudun ytimestä ulospäin jatkuu ja samalla yritykset keskittävät logistiikan toimintojaan valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Lisäksi lähtökohtana on ollut, että alueella pyritään aktiivisesti hyötymään Venäjän suunnan tavaravirroista. Ensimmäinen skenaario jatkaa nykyistä kehitystä, jossa logistiikkakeskuksia sijoittuu eri puolille Uuttamaata pääosin nykyisten logistiikkakeskusten läheisyyteen. Toisessa skenaariossa on painotettu teollisuuden kuljetusvirtoja ja uusien logistiikkakeskusten painopiste on Kehä V vyöhykkeellä. Kolmannessa skenaariossa lähtökohtana ovat kulutustavaravirrat ja uudet logistiikan toiminnot sijoittuvat lähelle pääkaupunkiseutua. Merkittäviä keskittymiä sijoittuisi tässä skenaariossa mm. Vuosaaren sataman läheisyyteen ja Helsinki-Vantaan lentoaseman pohjoispuolelle. Neljännessä skenaariossa kaikki merkittävät logistiikkakeskukset sijoittuisivat suuriin keskittymiin siten, että niihin on mahdollista toteuttaa raideliikenteen yhteys.

12 PÖYTÄKIRJA 8/ Vaikutusten arvioinnissa on todettu, että logistiikkakeskusten keskittäminen tuottaa synergiaetuja. Toiminnoilla on kuitenkin hyvin erilaisia tarpeita, joiden tehokkaan toiminnan varmistamiseksi logistiikka-alueille tulee mahdollistaa erilaisia sijainteja. Uudenmaan sisäisen jakeluliikenteen kannalta lähellä pääkaupunkiseutua sijaitsevat keskukset ovat tehokkaimpia, mutta valtakunnallisen toiminnan näkökulmasta on hyödyllisempää sijoittua hiukan kauemmas kustannuksiltaan edullisemmalle ja ruuhkattomalle alueelle. Liian voimakas raideliikenteen varrelle keskittäminen muodostaa suuren riskin tehottomasta järjestelmästä, jos raideliikenne ei saakaan sille tavoiteltua roolia. Raideliikenteelle on kuitenkin syytä luoda edellytyksiä ja varautua raideliikenteellä hoidettaviin runkokuljetuksiin. Kehityskuvaluonnoksessa teollisuuden ja kulutustavaroiden logistiikka on erotettu toisistaan. Lisäksi on tunnistettu pääkaupunkiseudun citylogistiikan tarpeita, mutta niitä ei ole nostettu esiin maakuntatasolle tehdyssä kehityskuvassa. Teollisuuden logistiikan keskeisin sijoittumisvyöhyke on Kehä V varrella Nurmijärven, Hyvinkään ja Mäntsälän alueella. Kulutustavaroiden logistiikan kannalta paremmat alueet sijaitsevat lähempänä pääkaupunkiseutua ja Lahdenväylän varrella. Toimijoita eniten kiinnostanut alue on ollut lentoaseman ympäristö, ja siellä suurin kasvu on mahdollista sijoittaa kentän pohjoispuolelle ns. Focus alueelle. Logistiikan kehityskuvaluonnoksesta kerätään palautetta kevään aikana mm. kuntien asiantuntijoiden työpajassa sekä kuntapäättäjien seutuseminaareissa. Palautteen pohjalta tehdään valinnat, mitä asioita kehityskuvasta viedään kaavaluonnokseen. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus merkitsee tiedoksi Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa käsiteltävän logistiikkateeman valmistelutilanteen. Valmistelija: Erkki Vähätörmä Merkittiin tiedoksi. MHS Elinkeinojen kaavateemassa selvitetään kuinka maakuntakaavan keinoin voidaan parantaa elinkeinojen ja innovaatiotoiminnan toimintaedellytyksiä Uudellamaalla. Elinkeinotoiminnoilla tarkoitetaan elinkeinojen, työpaikkojen ja yritysten muodostamaa kokonaisuutta. Tarkastelussa ovat mukana sekä yksityiset että julkiset työpaikat. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta kytkeytyvät useisiin muihin kaavan teemoihin, erityisesti logistiikkaan. Vaihemaakuntakaavan elinkeinojen ja innovaatiotoiminnan teemaa on työstetty laajassa sidosryhmäyhteistyössä. Työtä on ohjannut asiantuntijaryhmä, johon on kutsuttu kuntien, valtion ja elinkeinoelämän edustajia. Asiantuntijaryhmälle, kuntien asiantuntijoille sekä alan toimijoille on järjestetty työpajoja, joissa he ovat tuoneet oman asiantuntemuksensa suunnitteluprosessiin. Lisäksi suunnittelutyön yhteydessä on valmistumassa kaksi taustaselvitystä elinkeinojen nykytilasta, sijoittumistekijöistä ja tulevaisuudennäkymistä sekä innovaatiotoiminnasta. Kehityskuvatyössä on hahmotettu nykyhetken ja tulevaisuuden elinkeinorakennetta Uudellamaalla ja siihen vaikuttavia ulkoisia

13 PÖYTÄKIRJA 8/ toimintaympäristön muutoksia, sekä koottu toimenpidesuosituksia erilaisiin talouden skenaarioihin varautuen. Lisäksi on kartoitettu yritysten sijoittumisedellytyksiä ja pohdittu, miten näitä parhaiten voitaisiin tukea maakuntakaavan keinoin. Selvitysten päätulokset, elinkeinojen tarkentuneet tavoitteet maakuntakaavoitukselle sekä tulevaisuuden tahtotila esitetään kesän aikana viimeisteltävässä kehityskuvassa. Kehityskuvaluonnoksesta kerätään palautetta loppukevään aikana mm. kuntien asiantuntijoiden työpajassa sekä kuntapäättäjien seutuseminaareissa. Palautteen pohjalta tehdään valinnat, mitä asioita kehityskuvasta viedään kaavaluonnokseen. Uudenmaan sijainti kansainvälisten itä-länsi ja pohjois-eteläsuuntaisten kehityskäytävien risteyksessä sekä Aasian lentojen solmukohdassa nähdään potentiaalina, jota on hyödynnettävä. Nykyinen ja jo aiemmissa maakuntakaavoissa osoitettu infra kuten uudet nopeat radat itään ja länteen sekä mahdollinen tunneliyhteys Eurooppaan Viron kautta tukevat osaltaan elinkeinojen sijoittumista ja kehitystä. Liike-elämän ja hallinnon palvelut sekä yleisesti toimistotyöpaikat ja innovaatiotoiminnot keskittyvät alueen keskuksiin, hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle, lähinnä Helsingin seudun monipuoliseen ytimeen ja kehittyviin seutukeskuksiin. Lähipalvelut kuten kauppa ja muut kotitalouksien palvelut sijoittuvat lähelle asukkaita, kaikkiin alueen keskustoihin tukemaan monikeskuksista aluerakennetta. Tilaa vievälle tuotannolle ja logistiikalle tulee varata riittävät kehitysmahdollisuudet keskustojen ulkopuolella, hyvien liikenneyhteyksien varrella. Työpaikkojen tulisi sijoittua työvoiman saavutettaviin hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella. Tavoitteena on monitoimintainen kaupunkirakenne, jossa asuminen, työpaikat ja palvelut sekoittuvat. Vakiintuneiden tuotannon alueiden kehittymisedellytykset tulee turvata ja mahdollistaa myös uusien sijoittuminen Uudellemaalle. Uudenmaan vetovoimatekijöiden hyödyntäminen matkailussa tuo potentiaalia alalle näitä ovat mm. luonto, vesistöt ja kulttuuriympäristöt. Kansainvälinen saavutettavuus on matkailun ja vapaa-ajan palveluiden kasvulle oleellista - lentoaseman vahvistuva rooli Aasian liikenteessä, Pietarin junayhteys sekä Tallinnan ja Tukholman laivayhteydet kytkevät Uudenmaan suurkaupunkiverkostoon. Uudellamaalla on kansainvälisesti hyvä vetovoima, jota tukevat hyvä elinympäristö, mm. joukkoliikenteen kehittäminen ja muu perusrakenne. Tärkeitä elinkeinojen sijoittumistekijöitä ovat saavutettavuus, joukkoliikenteen läheisyys sekä tiivis rakenne ja palvelut, joita kaikkia voidaan tukea maakuntakaavoituksella. Aluesuunnittelulla vaikutetaan kilpailukykyyn ja tuottavuuteen fyysisen ympäristön ja palveluverkon toimivuuden kautta. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus merkitsee tiedoksi Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa käsiteltävän elinkeinojen ja innovaatiotoiminnan teeman valmistelutilanteen. Valmistelija: Sanna Jylhä Merkittiin tiedoksi.

14 PÖYTÄKIRJA 8/ MHS Viherrakenne Viherrakenne on keskeinen teema valmisteilla olevassa Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa. Viherrakenne kytkeytyy myös muihin kaavan teemoihin. Viherrakenteella tarkoitetaan kasvullisten alueiden ja niiden välisten viheryhteyksien muodostamaa verkostoa, joka on osa yhdyskuntarakennetta. Uudenmaan voimassa olevissa maakuntakaavoissa viherrakenteeseen liittyviä merkintöjä ovat Natura-, luonnonsuojelu- ja virkistysalueet sekä viheryhteystarvetta osoittavat merkinnät. Mukana on myös eri tavoin määriteltyjä maa- ja metsätalousvaltaisia alueita. Viherrakennetta tukevia ominaisuusmerkintöjä on osoitettu mm. pohjavesialueille ja arvokkaille geologisille muodostumille. Viherrakenteen ominaisuuksia ja arvoja on otettu huomioon myös muissa merkinnöissä ja niiden suunnittelumääräyksissä. Viherrakenteen teemassa tarkoituksena on voimassa olevissa maakuntakaavoissa osoitetun viherrakenteen ajantasaistaminen ja osin myös sen kokonaisuuden käsittelyn yhdenmukaistaminen ja uudistaminen. Tällä pyritään tukemaan viherrakenteen arvojen ja käyttömahdollisuuksien säilymistä sekä vastaamaan viherrakenteen eri käyttötarpeisiin. Maankäytön suunnitteluun kohdistuu koko Uudenmaan alueella poikkeuksellisen kovat vaatimukset johtuen metropolialueen voimakkaasta rakentamistarpeesta väestön ja yritystoiminnan kasvaessa. Uudellamaalla on myös paljon monille lajeille ainutlaatuisia elinympäristöjä johtuen eteläisestä sijainnista, vaihtelevasta maaperästä sekä laajasta, pienipiirteisestä saaristosta. Kasvava väestölle on tarjottava virkistysmahdollisuuksia. Maaseudun elinkeinot ovat muutoksessa muun muassa biotalouden ja hyvinvointipalvelujen aloilla. Viherrakennetta kehittämällä voidaan vastata näihin tarpeisiin. Näkökulmina ovat ihmisen luonnosta saamat hyödyt (ekosysteemipalvelut) ja toisaalta luonnon itseisarvo. Uudenmaan liitossa on käynnissä viherrakenteen kokonaisuutta varten useita selvityksiä. Maakuntakaavoituksen kehittämiseen tässä aiheessa on saatu ympäristöministeriöltä rahoitusta. Selvityksissä hyödynnetään uusia paikkatietomenetelmiä yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen ja Helsingin yliopiston kanssa. Luontoselvityksiä täydennetään maastokartoituksilla tarpeen mukaan. Muutoin selvitykset tehdään liiton omien asiantuntijoiden työnä sekä pääkaupunkiseudun viherkehän osalta myös maisema-arkkitehtuurin diplomityön yhteydessä. Työssä hyödynnetään aiemmin Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liitoissa laadittuja selvityksiä. Viherrakenteen teemaa työstetään laajassa sidosryhmäyhteistyössä. Työtä seuraa ja tukee asiantuntijaryhmä, johon on kutsuttu muun muassa kuntien, valtion, elinkeinoelämän ja järjestöjen edustajia. Asiantuntijaryhmälle, kuntien asiantuntijoille sekä muille alan toimijoille on järjestetty työpajoja, joissa he ovat tuoneet oman asiantuntemuksensa suunnitteluprosessiin. Viherrakenteen tulevaisuuden suunnasta on laadittu kehityskuvaluonnos, jossa yhdistyvät monet eri näkökulmat. Kehityskuvatyössä on hahmotettu nykyhetken viherrakennetta Uudellamaalla ja siihen vaikuttavia muutosvoimia sekä asetettu tavoitteita pitkän aikavälin kehitykselle. Viherrakenteen kehityskuvaluonnoksesta on kerätty palautetta kevään ja kesän aikana mm. kuntien asiantuntijoiden työpajassa sekä kuntapäättäjien

15 PÖYTÄKIRJA 8/ seutuseminaareissa. Kehityskuvan tavoitteita toteutetaan eri tavoin ja niistä vain osa liittyy maakuntakaavaan ja sen tavoitteisiin. Kulttuuriympäristö Kulttuuriympäristöt käsittävät rakennusperinnön, maisema-alueet sekä muinaisjäännökset. Maankäyttö- ja rakennuslaki ja sen pohjalta laaditut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä tuore valtakunnallinen kulttuuriympäristöstrategia asettavat velvoitteita kulttuuriympäristöjen huomioimiseen alueiden käytön suunnittelussa. Maakuntakaava on hyvä kaavataso esittää kulttuuriympäristöt kokonaisuutena. Kulttuuriympäristö-teema liittyy suoraan tai välillisesti myös kaikkiin 4. vaihemaakuntakaavan teemoihin. 4. vaihemaakuntakaavassa tullaan esittämään valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut ympäristöt (RKY 2009-kohteet), valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja rakennusperintö sekä viimeisin tieto muinaisjäännöksistä. Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt (rakennetut ympäristöt ja maisema-alueet) tuodaan kaavaan valtioneuvoston päätöksien mukaisina. Tällä hetkellä valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ovat vuodelta 1995; ympäristöministeriön toimesta maisema-alueita tarkistetaan kaikissa maakunnissa. Jos valtioneuvosto tekee päätöksen maisema-aluetarkistuksista kaavaehdotukseen mennessä, osoitetaan maisema-alueet 4. vaihemaakuntakaavassa valtioneuvoston päätöksen mukaisesti. Maakunnallisesti merkittävistä kulttuuriympäristöistä on tehty selvitys (Missä maat on mainiommat, 2012) jo 2. vaihemaakuntakaavan yhteydessä Uudenmaan liitossa. Selvitys toimii perustana alue- ja kohdevalinnoille sekä teeman käsittelylle. Selvitys tehtiin laajassa vuorovaikutuksessa kuntien ja muiden kulttuuriympäristöjen asiantuntijoiden ja viranomaisten kanssa. Lisäselvityksiä on tehty kesän 2014 aikana kulttuurihistoriallisista arvokkaista teistä ja reiteistä sekä maisemahäiriöistä. Ennen kaavaehdotusta tullaan vielä tekemään tarkistuksia rannikon ja saariston kulttuuriympäristökohteista sekä päivityksiä Missä maat ovat mainiommat-selvitykseen. 4. vaihemaakuntakaavassa yhtenäistetään kulttuuriympäristöä koskevat kaavamerkinnät- ja määräykset koko Uudenmaan alueella. Nyt merkintöjä ja määräyksiä on Uudenmaan kokonaismaakuntakaavasta, 2. vaihemaakuntakaavasta sekä Itä-Uudenmaan maakuntakaavasta. Kulttuuriympäristöjä ja niiden merkitystä maankäytön suunnittelussa ja Uudenmaan kehityksessä on käsitelty kuntien työpajoissa, seutuseminaareissa sekä teeman asiantuntijaryhmän kokouksissa. Saadun palautteen perusteella on korostunut, että teemaa kannattaa käsitellä Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa ja kulttuuriympäristöjen tunnettavuutta lisätä, jotta kunnilla ja suunnittelijoilla on tarpeelliset tiedot alueiden kulttuuriarvoista ja niiden huomioimisesta esimerkiksi kaavoituksessa. Lisäksi tavoitteena on, että kulttuuriympäristöt ymmärretään maakunnan identiteetti- ja kilpailutekijänä sekä voimavarana. Alueita tulee voida kehittää kulttuuriympäristöjen arvot huomioon ottaen. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus merkitsee tiedoksi Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa käsiteltävien viherrakenteen ja kulttuuriympäristöjen teemojen valmistelutilanteen.

16 PÖYTÄKIRJA 8/ Valmistelija: MHS 109 Lasse Rekola (viherrakenne) Kristiina Rinkinen (kulttuuriympäristöt) Merkittiin tiedoksi. Maakuntakaavan suunnitteluperiaatteet ovat sanallinen kuvaus niistä periaatteista, joiden perusteella kaavaluonnosta valmistellaan. Suunnitteluperiaatteet on muodostettu kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden ja suunnitelmasta saadun palautteen pohjalta. Kaavan päätavoitteina ovat kestävä kilpailukyky ja hyvinvointi. Kaavan aihealueiksi on valittu viisi teemaa, joista kustakin on esitetty omat tavoitteensa ja suunnitteluperiaatteensa. Kaavan teemoja ovat elinkeinot ja innovaatiotoiminta, logistiikka, tuulivoima, viherrakenne ja kulttuuriympäristöt. Suunnitteluperiaatteiden lähtökohtina ovat lisäksi olleet Uusimaa-ohjelma, laaditut kehityskuvat ja taustaselvitykset sekä niihin liittynyt vuorovaikutus keväällä Suunnitteluperiaatteiden valmistelun taustalla ovat olleet myös valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä erilaiset kaavan aihepiireihin liittyvät strategiat ja selvitykset. Esityslistan liitteenä on esitys suunnitteluperiaatteiksi. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus hyväksyy 4. vaihemaakuntakaavaan laaditut suunnitteluperiaatteet. Valmistelija: Liitteet: Ilona Mansikka Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet Maakuntahallitus hyväksyi ehdotuksen.

17 PÖYTÄKIRJA 8/ Maakuntahallitus Maakuntahallituksen päätösvallan delegointi sekä toimivaltuuksien enimmäismäärien vahvistaminen Uudenmaan liiton hallintosäännön ja aluekehityslainsäädännön 2014 pohjalta; asiat tai asiaryhmät, joihin maakuntahallitus ei käytä otto-oikeuttaan 263/ /2010 MHS 110 Maakuntavaltuuston hyväksymä Uudenmaan liiton hallintosääntö on astunut voimaan lukien. Myös liiton toiminnan kannalta keskeinen hankerahoituslainsäädäntö on astunut voimaan uudistetussa muodossaan keväällä Maakuntajohtajan ehdotus: Edellisen kerran maakuntahallitus on tarkistanut delegointiin ja toimivaltuuksiin liittyviä säännöksiä maaliskuussa Tämän vuoksi on tarpeen määritellä uudelleen missä asioissa maakuntahallitus päättää siirtää päätösvaltaansa edelleen viranhaltijoille tarkistaa viranhaltijoiden rahoituksen myöntämiseen liittyvän päätösvallan enimmäismääriä määritellä ne asiat tai asiaryhmät, joihin maakuntahallitus ei käytä otto-oikeuttaan. Hallintosäännön mukaan maakuntahallituksella on oikeus delegoida 4 mom. 2 kohtien 5, 6, 9, 10, 11 ja 16 sisältämää toimivaltaa alaiselleen viranomaiselle. Hallintosäännön :ien 7-9 mukaan johtavilla viranhaltijoilla on oikeus päättää suunnittelu-, hankinta- ym sopimuksista hyväksytyn talousarvion ja maakuntahallituksen vahvistamien enimmäismäärien rajoissa. Enimmäismäärät olivat vuoden 2008 päätöksen mukaisesti maakuntajohtaja hallinto- ja talousjohtaja Hallintosäännön 28 mukaan maakuntahallitusen alaisen viranomaisen on ilmoitettava maakuntahallituskselle tekemistään päätöksistä lukuun ottamatta sellaisia asioita tai asiaryhmiä, joista maakuntahallitus on päättänyt, ettei se käytä otto-oikeuttaan. Hallintosäännön 7 :n mukaisesti maakuntajohtaja antaa muut kuin hallintosäännön :n 4 tarkoitetut liitolta pyydetyt lausunnot ja tätä hallintosäännön kohtaa esitetään sovellettavaksi siten, että maakuntahallitus antaa aina lausunnot asioista, jotka omaavat taloudellisesti tai periaatteellisesti olennaista merkitystä maakunnan kehittämisen tai maakunnan liiton toiminnan kannalta. Maakuntahallitus päättää delegoida päätösvaltaansa, vahvistaa eräiden toimivaltuuksien enimmäismäärät sekä päättää ne asiat tai asiaryhmät, joihin se ei käytä otto-oikeuttaan seuraavalla tavalla: 1. Maakuntahallituksen hallintosäännön mukaisen toimivallan edelleen siirtäminen

18 PÖYTÄKIRJA 8/ Hallintosääntö 4 mom. 2 kohta 5 Maakuntajohtaja hyväksyy sähköisesti EURA-järjestelmässä EU:n rakennerahastohankkeen rahoituspäätöksen sen jälkeen, kun se rahoittava liitto, jonka viitteellisestä rahoituskehyksestä hanke on tarkoitus rahoittaa, on tehnyt päätöksen rahoituksen kohdentamisesta hankkeelle tekee EU-rakennerahastohankkeiden muutospäätökset hanketta rahoittavan liiton kustannusraamien puitteissa; tekee merkittävät kustannus- ja sisältömuutokset rahoittavan liiton kuulemisen jälkeen tekee päätöksen rahoituksen eväämisestä, jos tuen katsotaan olevan EUtai kansallisen lainsäädännön vastainen Hallinto- ja talousjohtaja tekee Etelä-Suomen alueen EU-rakennerahastovarojen maksatuspäätökset Aluesuunnittelun vastuualueen johtaja päättääetelä-suomen alueen EU-rakennerahastovarojen korjaavista toimenpiteistä, jos toimenpiteen rahallinen arvo on enintään euroa Hallintosääntö 4 mom. 2 kohta 6 Maakuntajohtaja päättää maakunnan kehittämisrahan ja Uudenmaan liiton viitteelliseen rahoituskehykseen sisältyvien EU-rakennerahastovarojen myöntämisestä, kun anottu määrä on enintään euroa tai vähemmän eivätkä hankkeen arvioidut kokonaiskustannukset ylitä euroa päättää kaikista kertakorvauksena myönnettävistä varoista, kun anottu määrä on enintään euroa tai vähemmän, eikä julkisen rahoituksen osuus ylitä euroa päättää hankkeiden kustannusten muutospäätöksistä Uudenmaan liiton rahoitusosuuksia muuttamatta ja hankkeiden vähäisistä sisältömuutoksista Hallinto- ja talousjohtaja tekee maakunnan kehittämisrahan sekä Uudenmaan liiton viitteelliseen rahoituskehykseen sisältyvien EU-rakennerahastovarojen maksatuspäätökset Aluesuunnittelun vastuualueen johtaja päättää korjaavista toimenpiteistä, jos toimenpiteen rahallinen arvo on enintään euroa. Hallintosääntö 4 mom. 2 kohdat 10 ja 11 Aluesuunnittelun vastuualueen johtaja Liikennejärjestelmän suunnittelu ja laaja-alaiset luonnonvaroja ja ympäristöä koskeva suunnittelu vastaa valtion, Helsingin seudun ja muiden kunnallisten viranomaisten välisestä yhteistyöstä sekä siihen liittyvän suunnittelun sovittamisesta yhteen maakunnan liitossa tapahtuvan suunnittelun kanssa vastaa yhteydenpidosta muiden tahojen kuten koulutus-, tutkimus- ja elinkeinoelämän edustajien kanssa, joita suunnittelu koskee päättää suunnitelmien ja suunnitteluprosessien tarkemmasta sisällöstä,

19 PÖYTÄKIRJA 8/ toimeenpanosta ja yksityiskohtaisista aikatauluista. Hallintosääntö 4 mom. 2 kohta 16 Aluesuunnittelun vastuualueen johtaja antaa lausunnot asioissa, joihin voidaan muodostaa kanta maakuntakaavojen perusteella, kun kaava, suunnitelma tai hanke on vahvistetun tai maakuntavaltuuston hyväksymän maakuntakaavan mukainen. 2. Hallintosäännön mukaisista suunnittelu-, hankinta ym. sopimusten enimmäismääristä päättäminen Maakuntajohtaja Hallinto- ja talousjohtaja, oman vastuualueen osalta Aluesuunnittelun ja aluekehittämisen vastuualueiden johtajat, omien vastuualueiden osalta Lausunnot Maakuntahallitus antaa aina lausunnot asioista, jotka omaavat taloudellisesti tai periaatteellisesti olennaista merkitystä maakunnan kehittämisen tai maakunnan liiton toiminnan kannalta. 4. Otto-oikeus Asiat tai asiaryhmät, joissa maakuntahallitus ei käytä otto-oikeuttaan: sellaiset päätökset tai lausunnot, jossa viranomaisella ei lakiin, asetukseen tai kunnalliseen virka- tai työ-ehtosopimukseen perustuen ole harkintavaltaa henkilöstöä koskevat päätökset hankkeiden rahoitus- ja maksatuspäätökset Päätökset, joihin maakuntahallituksella, maakuntahallituksen puheenjohtajalla ja maakuntajohtajalla hallintosäännön 27 mukaisesti on otto-oikeus ja jotka on sille ilmoitettava, voidaan panna heti täytäntöön vain, jos asian kiireellisyys sitä vaatii ja täytäntöönpanon viivästyminen voi aiheuttaa liitolle olennaista vahinkoa. Täytäntöönpanosta on tehtävä välittömästi ilmoitus otto-oikeuteen oikeutetulle toimielimelle. Valmistelija: Oheismateriaali: Tero Suursalmi , Paula Autioniemi Uudenmaan liiton hallintosääntö Maakuntahallitus hyväksyi ehdotuksen.

20 PÖYTÄKIRJA 8/ Maakuntahallitus Maakuntahallitus Maakuntahallitus Maakuntahallitus Maakuntahallitus Greater Helsinki Promotion Ltd Oy:n (GHP) uudelleenorganisoinnin valmisteluvaiheen rahoitus 146/ /2009 MHS Maakuntahallitus on päättänyt hyväksyä Pääkaupunkiseudun markkinointi Oy-nimi sen yhtiön osakassopimuksen. Yhtiön nimi on myöhemmin muutettu Greater Helsinki Promotion Ldt Oy:si. Uudenmaan liitto on yhtiön osakkaana 10 prosentin omistusosuudella. Osakassopimuksen muutos on hyväksytty maakuntahallituksessa Tässä sopimuksessa Uudenmaan liitto on sitoutunut euron rahoituk seen vuonna Samalla on sovittu, että vuoden2010 jälkeen myönnettäväs tä kokonaisrahoituksesta ja sen myöntämisen perusteista sovitaan myöhemmin erikseen. Hyväksyttävänä olevien sopimusluonnosten mukaan yhtiön toimintaa ohjataan toistaiseksi voimassa olevalla osakassopimuksella ja kolmeksi vuodeksi ker rallaan tehtävällä rahoituksen runkosopimuk sella. Runkosopimuksen liite, jos sa määritellään tarkemmin yhtiön toimintaa, hyväksytään vuodeksi kerrallaan. Liitteen mukaisena Uudenmaan liiton maksuosuus vuonna 2011 on peruspalvelujen osalta euroa (+ alv) sekä vuonna 2011 toteutettavien ohjelmien osalta euroa (+ alv). Yhteensä liiton vuoden 2011 maksuosuus on euroa ( + alv). Mkj:n varamiehen ehdotus: Liitteet: Maakuntahallitus päättää hyväksyä liitteenä olevan Greater Helsinki Promotion Ltd Oy-nimisen yh tiön osakassopimuksen, runkosopimuksen vuosiksi sekä vuotta 2011 koskevan sopimus liitteen. Sopimus tulee voimaan sillä edellytyksellä, että muut sopimuskumppanit hyväksyvät edellä mainitut sopimukset. Osakassopimus koskien Greater Helsinki Promoti on Ltd Oy- nimisen yhtiön hallintoa Runkosopimus koskien Greater Helsinki Promotion Ltd Oy-nimisen yhtiön tehtäviä, raportointia ja rahoitusta vuosina Sopimusliite vuosi 2011 Merkittiin, että Ossi Savolainen poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätök senteon ajaksi. Hyväksyttiin esityksen mukaan.

21 PÖYTÄKIRJA 8/ MHS Runkosopimuksen liite, jossa määritellään tarkemmin yhtiön toi mintaa, hyväksytään vuodeksi kerrallaan. Vuoden 2012 sopimusliitteen mukaan Uudenmaan liiton maksuosuus pysyy vuoden 2011 tasolla. Peruspalvelujen kustannukset ovat eu roa (+ alv) se kä to teu tetta vien ohjelmien kustannukset euroa (+ alv). Yhteensä lii ton vuo den 2012 mak su osuus on euroa ( + alv). Maksuosuus sisältyy vuoden 2012 talousarvioon. Mkj:n varamiehen ehdotus: Maakuntahallitus päättää hyväksyä liitteenä olevan Greater Helsinki Promotion Ltd Oy:n vuotta 2012 kos ke van so pi mus liit teen. Valmistelija: Liitteet: Paula Autioniemi Sopimusliite, vuosi 2012 Täytäntöönpano: Greater Helsinki Promotion Ltd Oy Taloushallinto Merkittiin, että Ossi Savolainen poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Maakuntahallitus hyväksyi ehdotuksen. MHS Runkosopimuksen liite, jossa määritellään tarkemmin yhtiön toimintaa, hyväksytään vuodeksi kerrallaan. Vuoden 2013 sopimusliitteen mukaan Uudenmaan liiton maksuosuus pysyy vuoden 2012 tasolla. Liiton maksuosuus on euroa (+ alv), joka on 10 % Greater Helsinki Promotion Ltd Oy:n palveluiden kokonaisbudjetista. Maksuosuus sisältyy vuoden 2013 talousarvioon. Mkj:n varamiehen ehdotus: Valmistelija: Liitteet: Maakuntahallitus päättää hyväksyä liitteenä olevan Greater Helsinki Promotion Ltd Oy:n vuotta 2013 koskevan sopimusliiteen. Paula Autioniemi Sopimusliite, vuosi 2013

22 PÖYTÄKIRJA 8/ Maakuntahallitus hyväksyi ehdotuksen. Merkittiin, että Ossi Savolainen poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. MHS Greater Helsinki Promotion Ltd Oy:n (GHP) päätehtävänä on tuottaa omistajilleen ulkomaisten yritysten ja investointien hakemiseen liittyviä palveluita. Yhtiö on voittoa tuottamaton ja saa pääosan rahoituksestaan omistajiltaan. Yhtiön osakassopimuksen mukaan Uudenmaan liiton omistusosuus yhtiössä on 10 %. Osakassopimuksen mukaan yhtiön omistajilleen tuottamista markkinointipalveluista ja niihin liittyvästä rahoituksesta sovitaan erikseen laadittavassa runkosopimuksessa. Yhtiön tehtäviä, raportointia ja rahoitusta koskeva runkosopimusluonnon on esityslistan liitteenä. Runkosopimuksen liite, jossa määritellään tarkemmin yhtiön toimintaa, hyväksytään vuodeksi kerrallaan. Vuoden 2014 sopimusliitteen mukaan Uudenmaan liiton maksuosuus on euroa (+ alv), joka on 10 % GHP:n palveluiden kokonaisbudjetista. Maksuosuus sisältyy vuoden 2014 talousarvioon. Mkj:n varamiehen ehdotus: Maakuntahallitus päättää hyväksyä liitteenä olevan Greater Helsinki Promotion Ltd Oy:n runkosopimuksen vuosille sekä hyväksyä vuotta 2014 koskevan sopimusliitteen. Runkosopimus hyväksytään edellyttäen, että muut sopimusosakkaat sitoutuvat runkosopimuksen mukaiseen rahoitukseen. Valmistelija: Liite: Oheismateriaali: Täytäntöönpano: Paula Autioniemi Greater Helsinki Promotion Ltd Oy:n runkosopimusluonnos vuosille Greater Helsinki Promotion Ltd Oy:n runkosopimusluonnoksen sopimusliite vuodelle 2014 Greater Helsinki Promotion Ltd Oy Maakuntahallitus hyväksyi ehdotuksen. Merkittiin, että Ossi Savolainen esteellisenä poistui kokouksesta asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi.

23 PÖYTÄKIRJA 8/ MHS 111 Greater Helsinki Promotion Ltd Oy:n (GHP) toimintaa on alettu organisoida uudelleen. Pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajat ovat päättäneet toukokuussa 2014, että yhtiön toiminta uudistetaan vastaamaan metropolialueen kilpailukykystrategian tavoitteita. Uudistuneen yhtiön tehtävänä on kehittää pääkaupunkiseutua kansainvälisesti kiinnostavana ja houkuttelevana liiketoiminta- ja innovaatioympäristönä. Uudistamisen käytännön toimenpiteet toteutetaan syksyn 2014 aikana siten, että uudistunut yhtiö voi aloittaa uuden liiketoimintansa vuoden 2015 alussa. Yhtiön uudelleenorganisoinnin valmisteluvaiheen kustannukset ovat yhteensä euroa, joka jakautuu rahoittajien kesken seuraavasti: Rahoittaja Osuus (%) Määrä ( ) Helsingin kaupunki Espoon kaupunki 23, Vantaan kaupunki Kauniaisten kaupunki 1, Uudenmaan liitto Yhteensä Kustannukset aiheutuvat henkilöstö- ja matkakuluista, asiantuntijapalveluiden muutosprosessin toteuttamisesta sekä yhtiön brändin ja viestinnän uudistamisesta. Samalla Uudenmaan liiton rahoitusosuuden esitetään jatkossa olevan 11 % kun se aikaisemmin on ollut 10 %. Runkosopimuksen muutos tai uusi runkosopimus valmistellaan vuoden 2015 aikana, kun kaikista uudelleenorganisointiin liittyvistä yksityiskohdista on sovittu. Maakuntajohtajan varamiehen ehdotus: Maakuntahallitus päättää hyväksyä Greater Helsinki Promotion Ltd Oy:n uudelleenorganisoinnista aiheutuvan valmisteluvaiheen euron lisärahoituksen vuonna 2014 edellyttäen, että kaikki sopimusosakkaat sitoutuvat rahoitukseen esitetyn kustannusjaon mukaisesti Uudenmaan liiton rahoitusosuuden muutoksen yhtiössä jatkossa 11 %:iin. Valmistelija: Oheismateriaali: Täytäntöönpano: Paula Autioniemi Accelerate Helsinki Metropolitan; Valmisteluvaiheen tehtävät, kustannukset ja rahoitus -diasarja Greater Helsinki Promotion Ltd Oy Maakuntahallitus hyväksyi ehdotuksen. Merkittiin, että Ossi Savolainen esteellisenä poistui kokouksesta asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi.

24 PÖYTÄKIRJA 8/ Maakuntahallitus Maakuntahallitus Osaamiskeskusohjelmaraha: Vuoden 2013 kuntavastinrahan säästyneen osan käytöstä päättäminen 243/ /2012 MHS Hankkeen kuvaus: Osaamiskeskusohjelmakausi toteutetaan valtakunnallisena klusteriohjelmana. Mukana on 13 kansallista klusteria ja niiden alla 21 osaamiskeskusta. Culminatum Innovation Oy Ltd vastaa osaamiskeskusohjelman alueellisesta koordinaatiosta ja toteutuksesta Uudellamaalla. Uudenmaan osaamiskeskuksen tärkeimmät yhteiset toimenpiteet ovat yritysyhteistyön rakentaminen muun sidosryhmäyhteistyön toteuttaminen kansainvälistyminen uusien avausten toteuttaminen Uudenmaan osaamisalojen yhteisten kehittämistoimenpiteiden toteutus Edellä mainittujen toimenpiteiden lisäksi osaamiskeskus panostaa tehostetusti kansalliseen yhteistyöhön muiden osaamiskeskusten kanssa. Uudellamaalla toimii 2013 yhdeksän osaamisalaa Asumisen osaamisklusteri (toteuttaja Culminatum Innovation Oy Ltd) Digibusiness klusteri (toteuttaja Culminatum Innovation Oy Ltd) Elintarvikekehityksen klusteri (toteuttaja Helsinki Businessa and Sciece Park Ltd Oy, Helsinki) HealthBio - Terveyden bioklusteri (toteuttaja Culminatum Innovation Oy Ltd) Hyvinvointiklusteri (toteuttaja Culminatum Innovation Oy Ltd) Jokapaikan tietotekniikkaklusteri (toteuttajina Posintra Oy:n sähköisen talotekniikan keskus, Porvoo sekä Culminatum Innovation Oy Ltd) Matkailun ja elämystuotannon klusteri (toteuttaja Culminatum Innovation Oy Ltd) Nanoteknologian klusteri (toteuttaja Culminatum Innovation Oy Ltd) Ympäristötekniikan klusteri (toteuttaja GreenNet Finland ry, Vantaa) Vuosi 2013 on osaamiskeskusohjelman viimeinen toteutusvuosi, jona toiminta saatetaan hvyin päätökseen. Osaamisalojen tuloksia hyödynnetään tulevissa ohjelmissa. Mkj:n varamiehen ehdotus: Culminatum Innovation Oy Ltd:lle myönnetään Uudenmaan osaamiskeskus hankkeen toteuttamiseen maakunnan kehittämisrahaa euroa, kuitenkin yhteensä enintään 50 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Hyväksyttäviä kustannuksia ovat kustannusarviossa esitetyt palkka- ja niihin liittyvät lakisääteiset kustannukset, matkakustannukset, ostopalvelut,