Otsikko Sivu. 93 Kokouksen järjestäytyminen 5

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA 7/ Maakuntahallitus AIKA klo 08:30-10:25 PAIKKA Uudenmaan liitto, Esterinportti 2 B KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 93 Kokouksen järjestäytyminen 5 94 Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava; Viherrakenteen ja kulttuuriympäristöjen kaavateemojen tilannekatsaukset 95 Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi; selvitystarpeiden täsmentäminen, kilpailun edistäminen, TIVA siirtymäsäännöksen pidentäminen sekä kunnan maapolitiikka 96 Lausunto Keski-Uudenmaan kaupungin kuntaliitosselvityksen MALY-työryhmän loppuraportista 97 Sopimus Euroopan unionin rakennerahastojen välittävän toimielimen tehtävien ja eräiden muiden tehtävien hoidosta Etelä-Suomen maakuntien liitoissa ohjelmakaudella Twisted Films Oy:n oikaisuvaatimus; Uudenmaan matkailun teemoitetut markkinointivideot 99 Flatlight Films Oy:n oikaisuvaatimus; Uudenmaan matkailun teemoitetut markkinointivideot Hallitusohjelmatavoitteet 2015; lähetekeskustelu Maakuntakaavojen toteuttamisen edistäminen; Seurannan ja raportoinnin esittely 102 Uusmaalaisten pk-yritysten etablointi Venäjälle -hankkeen tulokset; tiedoksi Östersundomin alueen maakuntakaavoitustilanne; tiedoksi Länsi-Pommerin maakunnan ja Uudenmaan liiton yhteistyösopimus; tiedoksi Johtajien antamat lausunnot 40

2 PÖYTÄKIRJA 7/ Johtajien päätökset Kokousaikataulu tiedoksi 43

3 PÖYTÄKIRJA 7/ OSALLISTUJAT Nimi Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Ansalehto-Salmi Irja Jäsen Enroth Matti Jäsen pöytäkirjantarkastaja, saapui klo 8.35 :n 93 aikana Herttuainen Auli Jäsen pöytäkirjantarkastaja Karhuvaara Arja Jäsen poistui klo 9.50 :n 93 aikana Karimäki Johanna Jäsen Krohn Minerva Jäsen Markkula Markku Jäsen Mäkelä Outi Puheenjohtaja Raatikainen Mika Jäsen Sainio Jari II varapuheenjohtaja saapui klo 8.45 ja poistui klo 9.45 :n 93 aikana Salonen Pasi I varapuheenjohtaja Taipale Kaarin Jäsen Heijnsbroek-Wirén Mia Varajäsen saapui klo 8.45 :n 93 aikana Heinäluoma Eero Mv:n pj. Juurikkala Timo Mv:n I vpj. poistui klo :n 93 aikana Hakola Juha Mv:n II vpj. poistui klo 9.40 :n 93 aikana Savolainen Ossi Maakuntajohtaja, esittelijä Eskelinen Juha Johtaja Murto-Laitinen Riitta Johtaja Mikkola Jaakko Johtaja Kanerva Inka Kehittämisjohtaja Autioniemi Paula Hallinto- ja talousjoht. siht. Elo Seija Tiedottaja POISSA Blomqvist Thomas Jäsen ilmoittanut esteestä Jalonen Jaakko Jäsen

4 PÖYTÄKIRJA 7/ ALLEKIRJOITUKSET Outi Mäkelä Puheenjohtaja Paula Autioniemi Sihteeri KÄSITELLYT ASIAT PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS / 2014 / 2014 Matti Enroth Auli Herttuainen PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ

5 PÖYTÄKIRJA 7/ Maakuntahallitus Kokouksen järjestäytyminen MHS 93 Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää todeta kokouksen laillisesti kokoonkutsutuksi ja pää tös valtaiseksi valitsee kaksi pöytäkirjan tarkastajaa (Matti Enroth ja Auli Herttuainen). Todettiin kokous laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Valittiin pöytäkirjantarkastajiksi Matti Enroth ja Auli Herttuainen. Merkittiin pöytäkirjaan selostettavina asioina: Venäjä etabloituminen -hankkeen tuloksien esittely ( 102); Senior Advisor, Director Jukka Hellberg Heforus Oy, toimitusjohtaja Jarkko Järvitalo Lago Kapital Oy, Marketing Director Ville Iivonen, Look Industries sekä kehittämisjohtaja Jarmo Nironen Viherrakenne ja kulttuuriympäristöt kaavateemojen esittely ( 94); ympäristöasiantuntija Lasse Rekola ja maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maakuntakaavan seurantajärjestelmän esittely ( 101); kehittämispäällikkö Sirkku Huisko, suunnittelija Jouni Suominen ja erityisasiantuntija Hannele Selin MYR:n Brysselin Älykkään erikoistuminen -seminaarin tulokset; maakuntahallituksen jäsen Markku Markkula Uudenmaan liiton tavoitteet hallitusohjelmaan 2015 ( 100); maakuntajohtaja Ossi Savolainen.

6 PÖYTÄKIRJA 7/ Maakuntahallitus Maakuntahallitus Maakuntahallitus Maakuntahallitus Maakuntahallitus Maakuntahallitus Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava; Viherrakenteen ja kulttuuriympäristöjen kaavateemojen tilannekatsaukset 176/05.00/2013 MHS Uudenmaan maakuntavaltuusto hyväksyi Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan maaliskuussa 2013 ja se on tällä hetkellä ympäristöministeriössä vahvistettavana. 2. vaihemaakuntakaavasta saadussa palautteessa sekä kuntien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa käydyissä keskusteluissa on noussut esiin tarve täydentää Uudenmaan maakuntakaavoissa esitettyjä ratkaisuja erityisesti kilpailukykyyn liittyvien kysymysten sekä viherrakenteen osalta. Myös ympäristöministeriö on Uudenmaan maakuntakaavan vahvistamispäätöksessä esittämissään jatkosuunnitteluohjeissa korostanut maakunnallisten luontoarvojen huomioon ottamista seuraavilla maakuntakaavakierroksilla. Uudenmaan liitto on käytyjen keskustelujen pohjalta valmistellut syksyn 2013 aikana uuden maakuntakaavakierroksen käynnistämistä. 4. vaihemaakuntakaava on tarkoitus laatia käynnistyneen valtuustokauden aikana siten, että maakuntavaltuusto voisi sen hyväksyä joulukuussa Kaavatyö käynnistetään hyväksymällä osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) sekä kuuluttamalla kaavatyön vireille tulosta. Lisäksi OAS lähetetään jäsenkunnille ja muille sidosryhmille tiedoksi ja kommentteja varten. Kommentit tuodaan maakuntahallitukselle tiedoksi ja näiden perusteella OAS:ia voidaan vielä tarkistaa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan myös myöhemmin kaavaprosessin aikana täydentää ja täsmentää ja siihen tehtävät oleelliset muutokset tuodaan maakuntahallituksen käsittelyyn. OAS on maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukainen suunnitelma kaavan osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä vaikutusten arvioinnista. Siinä kerrotaan mm. kaava-alue, käsiteltävät aihealueet, kaavan laadinnan tavoitteet, arvioitavat kaavan vaikutukset sekä kaavan laadinta-aikataulu ja keskeiset käsittely- ja osallistumisvaiheet. Suunnitelma täydentyy ja tarkentuu kaavaprosessin aikana. Laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma on liitteenä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaan uusi maakuntakaava laaditaan koko maakunnan alueelle vaihemaakuntakaavana ja sen aikatähtäin on vuodessa Kaavan päätavoitteena on luoda edellytyksiä kestävälle, kilpailukykyiselle ja hyvinvoivalle Uudellemaalle. 4. vaihemaakuntakaavassa käsiteltäviksi aihealueiksi on käytyjen keskustelujen pohjalta nostettu elinkeinot, logistiikka, tuulivoima, viherrakenne ja kulttuuriympäristöt. Esillä on ollut myös vapaa-ajan asumiseen ja palveluihin liittyvien kysymysten tarkastelu, mutta kaavan laadinnan aikataulusta ja käytettävissä olevista resursseista johtuen tämän aihealueen käsittely on tarkoituksenmukaista siirtää seuraaville kaavakierroksille.

7 PÖYTÄKIRJA 7/ vaihemaakuntakaava täydentää ja tarkistaa hyväksyttyjä maakuntakaavoja. Lisäksi jatketaan voimassa olevien Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntakaavojen yhdenmukaistamista niiden aihealueiden osalta, joita kaavassa käsitellään. Kaavaprosessin aikana saattaa nousta esiin vielä muitakin aihekokonaisuuksia, joita on tarpeen käsitellä. Kaavan lopullinen sisältö muotoutuu viimeistään kaavaehdotuksen valmistelun yhteydessä. Kaavan ehdotettu sisältö toteuttaa hyvin laadittua Uusimaa-ohjelmaa ja siinä esitettyjä strategisia tavoitteita. Maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämä aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu käytiin Ympäristöministeriön ja muiden viranomaisten mielestä laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli kattava ja selkeästi esitetty. Neuvottelussa esiin nousseet tarkennukset ja täydennykset on pääsääntöisesti otettu huomioon osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa viimeisteltäessä. Mkj:n ehdotus: Maakuntahallitus päättää käynnistää Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan laadinnan, hyväksyä osallistumis- ja arviointisuunnitelman, ilmoittaa vaihekaavan vireille tulosta sekä lähettää suunnitelman kunnille ja sidosryhmille tiedoksi ja kommentoitavaksi. esittää maakuntavaltuustolle, että maakuntavaltuusto merkitsee tiedoksi Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavatyön käynnistymisen. Kaavatyön sisältö ja 4. vaihemaakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma esitellään valtuutetuille maakuntavaltuuston kokouksessa Valmistelija: Liitteet: Käsittely: Riitta Murto-Laitinen Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava, Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Keskustelun aikana maakuntajohtaja ehdotti, että osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan tehdään seuraavat korjaukset (muutokset kursiivilla): 2.1 Kaavaprosessin ja valmistelun periaatteet (s. 11, 1 kpl) viimeiseksi kohdaksi lisätään: Maakuntakaavan valmistelu toteutetaan kiinteässä synergiassa Uusimaa-ohjelman toteuttamisen kanssa Kaavan päätavoitteet (s. 11, 1 kpl) viimeiseksi lauseeksi lisätään: Tämä edellyttää, että maakuntakaavan valmistelussa läpäisevänä tavoitteena on edistää innovatiivisuutta Uudellamaalla sekä innovaatiorakenteen uudistamista. 3. Kaavan sisällön (s. 13) ensimmäinen teema muutetaan muotoon Elinkeinot ja innovaatiotoiminta; tämä muutos huomioidaan tarpeen mukaan koko asiakirjassa mm. otsikointi ja ko. teeman selitetekstit 3.1. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta (s. 14, 3 kpl) viimeiseksi lauseeksi lisätään: Lisäksi selvitetään mahdollisuutta edistää kaavaratkaisulla innovaatiotoimintaa koko Uudellamaalla Viherrakenne (s. 17, 1 kpl) kolmanneksi lauseeksi lisätään: Tarkastelussa ovat mukana sekä maa- että merialueet.

8 PÖYTÄKIRJA 7/ Viherrakenne (s. 17, 3 kpl) ensimmäinen lause: Tällä kaavakierroksella tavoitteena on käsitellä Uudenmaan viherrakenne yhdenmukaisella tavalla koko suunnittelualueella kattaen sekä maa- että merialueet. Mkj:n muutettu ehdotus: Maakuntahallitus päättää käynnistää Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan laadinnan, hyväksyä osallistumis- ja arviointisuunnitelman edellä mainituilla korjauksilla ilmoittaa vaihekaavan vireille tulosta sekä lähettää suunnitelman kunnille ja sidosryhmille tiedoksi ja kommentoitavaksi. esittää maakuntavaltuustolle, että maakuntavaltuusto merkitsee tiedoksi Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavatyön käynnistymisen. Maakuntahallitus hyväksyi maakuntajohtajan kokouksessa muutetun ehdotuksen. MHS Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Määräajan puitteissa saatiin yhteensä 63 kpl palautteita, joista 12 jäsenkunnilta. Lisäksi moni jäsenkunnista ilmoitti, että ne pitävät osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa hyvänä ja etteivät anna virallista lausuntoa. Muilta sidosryhmiltä saatiin palautetta 39 kpl ja yksityisiltä henkilöiltä 12 kpl. Palautetta saatiin kohtuullisen tasaisesti kaikista kaavan teemoista. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on palautteiden mukaan pidetty kaiken kaikkiaan melko hyvänä ja kattavana, eikä suuria muutostarpeita suunnitelmaan ole esitetty. Jäsenkunnista Raasepori ja Sipoo toivoivat, että kaavan teemoihin sisällytettäisiin siinä alku vaiheessa mukana olleet vapaa-ajan asuminen ja palvelut. Maakuntahallitus päätti kuitenkin kokouksessaan , että tiukasta aikataulusta ja käytettävissä olevista resursseista johtuen kyseistä teemaa ei sisällytetä maakuntakaavaan. Tätä aihealuetta tullaan kuitenkin käsittelemään lähinnä vapaa-ajan palveluiden osalta virkistysteemaan liittyen siinä laajuudessa kuin kaavan ratkaisut sitä edellyttävät. Eräät KUUMA-kunnat ovat lausunnoissaan nostaneet esiin laadittavana olevan Helsingin seudun yhteisen maankäyttösuunnitelman edellyttämät muutostarpeet hyväksyttyyn Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavaan, erityisesti eräiden asemanseutujen kehittämisalueiden osalta (mm. Palopuro ja Ristikytö). Koska kunnilla on tarve edellä mainittujen alueiden osalta edetä yleiskaavoitukseen, on perusteltua tarkastella näitä alueita tällä maakuntakaavakierroksella. Sen sijaan muita laajempia tarkistuksia aiempiin kaavaratkaisuihin ei ole tarkoituksenmukaista tehdä, elleivät ne liity 4. vaihemaakuntakaavassa käsiteltäviin aihekokonaisuuksiin. Erityisesti luontojärjestöt ovat esittäneet että hiljaisia alueita tulisi käsitellä 4. vaihemaakuntakaavassa. Uudenmaan liitto on aikaisemmin kartoittanut entisen Uudenmaan alueelta hiljaiset alueet Uudenmaan maakuntakaavaa laadittaessa. Tämä selvitys päivitetään koko Uudenmaan osalta, ja aineistoa hyödynnetään kaavaratkaisua laadittaessa ja vaikutuksia arvioitaessa. Omana teemanaan tai merkintöinä ei hiljaisia alueita ole kuitenkaan tarkoituksena sisällyttää maakuntakaavaan.

9 PÖYTÄKIRJA 7/ Yksittäiset kansalaiset ovat olleet huolissaan viheralueiden säilymisestä sekä tuulivoimatuotantoon soveltuvien alueiden sisällyttämisestä maakuntakaavaan. Erityisesti palaute on kohdistunut Helsingissä sijaitseviin luontoalueisiin ja Inkoo-Raaseporin merialueella sijaitsevaan, voimassaolevassa maakuntakaavassa esitettyyn tuulivoima-alueeseen. Lisäksi palautteessa on tuotu esiin tarve käsitellä uusiutuvia energiavaroja laajemminkin. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on kuitenkin pitäydytty ainoastaan tuulivoimassa sen edellyttämien laajojen aluevarausten vuoksi, muuten uusiutuvia energiavarojen tullaan käsittelemään Uusimaa-ohjelman mukaisessa hankkeessa tiekartta kohti hiilineutraalia Uuttamaata. Eräät jäsenkunnat ovat pitäneet hyvänä tavoitetta entistä strategisemmasta maakuntakaavasta, kun sen sijaan ympäristö- ja luontojärjestöt toivovat yksityiskohtaisempia kaavamerkintöjä. Uudenmaan liiton strategian mukaan tavoitteena on kehittää maakuntakaavaa strategisempaan suuntaan, mutta tietyt aluevarausmerkinnät mm. suojelualueet edellyttävät todennäköisesti yksityiskohtaisempaa merkintätapaa. Kommentteja esitettiin myös vaikutustenarvioinnin tarkkuuteen ja arvioitaviin vaikutuksiin liittyen. Vaikutusten arviointi täsmentyy kaavaprosessin aikana Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitettyyn nähden. Tähän asti järjestettyä vuorovaikutusta pidettiin avoimena ja viestintää onnistuneena. Lisäksi kuntien palautteessa pidettiin onnistuneena aiempaan kaavaan liittynyttä vuorovaikutusta kunnan viranhaltijoiden ja luottamusmiesten kanssa. Osallistumista ja yhteistyötä toivottiin jatkettavan ja annettiin ehdotuksia asiantuntijaryhmien laajentamisesta. Osallistumista vaikeuttavana seikkana pidettiin maakuntakaavojen laadintaa vaiheittain, koska sen pelättiin heikentävän osallisten kykyä hahmottaa kokonaisuus. Mkj:n ehdotus: Maakuntahallitus päättää merkitä tiedoksi 4. vaihemaakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saadun palautteen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään siten, että 4. vaihemaakuntakaavan yhteydessä arvioidaan Helsingin seudun yhteisen maankäyttösuunnitelman aiheuttamat muutostarpeet suhteessa 2. vaihemaakuntakaavaan erityisesti asemanseutujen osalta ja huomioidaan ne tämän 4. vaihemaakuntakaavan valmistelussa. Hiljaisia alueita ei käsitellä 4. vaihemaakuntakaavassa omana aihealueenaan, mutta hiljaisista alueista laadittavan selvityksen tulokset otetaan huomioon kaavaratkaisuja tehtäessä ja vaikutuksia arvioitaessa. Lisäksi maakuntahallitus oikeuttaa Uudenmaan liiton toimiston tekemään teknisluontoisia täydennyksiä ja lisäyksiä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan palautteen pohjalta. Valmistelija: Liite: Riitta Murto-Laitinen Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saadun palautteen yhteenveto

10 PÖYTÄKIRJA 7/ Käsittely: Mkj:n muutettu ehdotus: Maakuntajohtaja muutti kokouksessa päätösehdotustaan. Päätösehdotuksen kolmas kappale muutetaan kuulumaan seuraavasti: "Hiljaisia alueita selvitetään osana 4. vaihemaakuntakaavan valmistelua. Mahdollisesta kaavakäsittelystä päätetään myöhemmin kaavaluonnosta tai -ehdotusta käsiteltäessä." Muutoin pohjaehdotus pysyy samana. Maakuntahallitus hyväksyi maakuntajohtajan kokouksessa muutetun ehdotuksen. MHS Suomi on sitoutunut lisäämään uusiutuvia energiamuotoja osana kansainvälisiä ilmastosopimuksia. Esimerkiksi tuulivoiman lisäämiseksi Suomi on asettanut kansallisessa ilmasto- ja energiastrategiassa tavoitteeksi 6 TWh tuulivoimaa vuonna 2020 ja 9 TWh vuonna Vuoden 2013 lopussa Suomessa oli asennettua tuulivoimakapasiteettia yhteensä 448 MW. Myös Uudellamaalla pyritään edistämään uusiutuvia energiamuotoja ja Uusimaa-ohjelmassa on kirjattuna tavoite olla Hiilineutraali maakunta vuonna Tuulivoimaa on päätetty käsitellä osana Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavaa paitsi kansainvälisten, kansallisten ja maakunnallisten ilmastotavoitteiden, myös aikaisempien maakuntakaavojen palautteen pohjalta. Lähtökohtaisesti on ollut tiedossa, että Uudeltamaalta on haastavaa löytää tuulivoimarakentamiseen soveltuvia maakunnallisesti merkittäviä alueita. Ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaan maakunnalliseksi tuulivoima-alueeksi katsotaan 8-10 tuulivoimalan kokonaisuus. Tuulivoimalat ovat isoja rakennelmia, jotka vaativat ympärilleen paljon tilaa niin teknistaloudellisten tekijöiden, kuin voimaloiden aiheuttamien vaikutusten vuoksi. Esimerkiksi meluvaikutusten vuoksi asutukseen ja loma-asutukseen on rajattu kilometrin suojavyöhyke. Myös eri viranomaisten tuulivoimaloiden sijoittamista koskevat ohjeistukset rajaavat tuulivoima-alueita esimerkiksi suhteessa liikenneväyliin, meriväyliin, lentoestealueisiin ja tutkiin. Uudenmaan liitossa on käynnissä tuulivoimaselvitys, jossa tarkastellaan tuulivoimarakentamisen mahdollisuuksia Uudenmaan maa- ja merialueilla, kun otetaan huomioon kaikki tuulivoimarakentamista koskevat reunaehdot. Selvityksen ensimmäisessä vaiheessa potentiaalisia tuulivoima-alueita kartoitettiin paikkatietomenetelmien avulla. Paikkatietoanalyyseilla Uudeltamaalta löydettiin muutamia maakunnallisia tuulivoimalle soveltuvia alueita etenkin mereltä. Näitä alueita on tarkennettu kevään 2014 alussa mm. asiantuntijaryhmien ja sidosryhmien, kuten Liikenneviraston ja Pääesikunnan kanssa käydyn vuorovaikutuksen kautta. Selvitysten tarkentuessa on ilmennyt, että suurimpaan osaan potentiaalisista merialueista kohdistuu tekijöitä, jotka eivät mahdollista tuulivoimarakentamista. Selvityksen aikana on kartoitettu myös löytyykö maisemaltaan jo muuttuneilta alueilta, kuten tie-, satama- ja teollisuusalueilta soveltuvia tuulivoima-alueita. Näiltä alueilta löytyvä potentiaali on todettu merkitykseltään paikalliseksi, jota ei ohjata maakuntakaavalla.

11 PÖYTÄKIRJA 7/ Tällä hetkellä Uudeltamaalta on tunnistettu yhdeksän aluetta, joihin voidaan kohdistaa tarkempia aluekohtaisia selvityksiä. Näistä alueista kaksi sijaitsee merellä ja seitsemän maalla. Tarkempia tuulivoimaselvityksiä tullaan tekemään vuoden 2014 aikana. Selvitykset tullaan teettämään konsultilla, joka valitaan kilpailutuksen kautta. Mikäli tarkempien selvitysten kautta todetaan, että Uudeltamaalta löytyy maakunnallisesti merkittäviä tuulivoima-alueita, on nämä alueet mahdollista ottaa mukaan kaavaluonnokseen. Mkj:n ehdotus: Valmistelija: MHS Maakuntahallitus merkitsee tiedoksi Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa käsiteltävän tuulivoimateeman valmistelutilanteen. Riitta Murto-Laitinen , Tanja Lamminmäki Maakuntahallitus hyväksyi ehdotuksen. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan logistiikan teemaa on työstetty laajassa sidosryhmäyhteistyössä. Työtä on ohjannut asiantuntijaryhmä, johon on kutsuttu kuntien, valtion ja elinkeinoelämän edustajia. Asiantuntijaryhmälle, kuntien asiantuntijoille sekä alan toimijoille on järjestetty työpajoja, joissa he ovat tuoneet oman asiantuntemuksensa suunnitteluprosessiin. Lisäksi suunnittelutyössä on ollut mukana pienryhmä, johon ovat kuuluneet professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillisestä yliopistosta, johtaja Jorma Härkönen LIMOWA ry:stä, kansainvälisen logistiikan asiantuntija Ulla Tapaninen Helsingin kaupungilta ja toimitusjohtaja Pekka Aaltonen logistiikan yritysten liitosta. Työssä on hyödynnetty aiemmin ja osittain samanaikaisesti laadittuja selvityksiä, joista Uudenmaan liitto on osallistunut LIMOWA ry:n tekemään Etelä-Suomen logistiikka-alueselvitykseen (ESLogC) sekä Liikenneviraston Satamien takamaat -selvitykseen. Muita hyödynnettyjä töitä ovat olleet mm. Liikenneviraston ja Trafin teettämät skenaariotarkastelut eri kuljetusmuotojen tulevaisuudesta. Lisäksi työtä on tehty tiiviissä yhteistyössä Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnittelun (HLJ2015) kanssa. Logistiikan kehityksestä on laadittu neljä teoreettista skenaariota, jotka vastaavat erilaisiin tulevaisuuden toimintaympäristöihin. Kaikissa skenaarioissa oletetaan, että logistiikan siirtyminen pääkaupunkiseudun ytimestä ulospäin jatkuu ja samalla yritykset keskittävät logistiikan toimintojaan valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Lisäksi lähtökohtana on ollut, että alueella pyritään aktiivisesti hyötymään Venäjän suunnan tavaravirroista. Ensimmäinen skenaario jatkaa nykyistä kehitystä, jossa logistiikkakeskuksia sijoittuu eri puolille Uuttamaata pääosin nykyisten logistiikkakeskusten läheisyyteen. Toisessa skenaariossa on painotettu teollisuuden kuljetusvirtoja ja uusien logistiikkakeskusten painopiste on Kehä V vyöhykkeellä. Kolmannessa skenaariossa lähtökohtana ovat kulutustavaravirrat ja uudet logistiikan toiminnot sijoittuvat lähelle pääkaupunkiseutua. Merkittäviä keskittymiä sijoittuisi tässä skenaariossa mm. Vuosaaren sataman läheisyyteen ja Helsinki-Vantaan lentoaseman pohjoispuolelle. Neljännessä skenaariossa kaikki merkittävät logistiikkakeskukset sijoittuisivat suuriin keskittymiin siten, että niihin on mahdollista toteuttaa raideliikenteen yhteys.

12 PÖYTÄKIRJA 7/ Vaikutusten arvioinnissa on todettu, että logistiikkakeskusten keskittäminen tuottaa synergiaetuja. Toiminnoilla on kuitenkin hyvin erilaisia tarpeita, joiden tehokkaan toiminnan varmistamiseksi logistiikka-alueille tulee mahdollistaa erilaisia sijainteja. Uudenmaan sisäisen jakeluliikenteen kannalta lähellä pääkaupunkiseutua sijaitsevat keskukset ovat tehokkaimpia, mutta valtakunnallisen toiminnan näkökulmasta on hyödyllisempää sijoittua hiukan kauemmas kustannuksiltaan edullisemmalle ja ruuhkattomalle alueelle. Liian voimakas raideliikenteen varrelle keskittäminen muodostaa suuren riskin tehottomasta järjestelmästä, jos raideliikenne ei saakaan sille tavoiteltua roolia. Raideliikenteelle on kuitenkin syytä luoda edellytyksiä ja varautua raideliikenteellä hoidettaviin runkokuljetuksiin. Kehityskuvaluonnoksessa teollisuuden ja kulutustavaroiden logistiikka on erotettu toisistaan. Lisäksi on tunnistettu pääkaupunkiseudun citylogistiikan tarpeita, mutta niitä ei ole nostettu esiin maakuntatasolle tehdyssä kehityskuvassa. Teollisuuden logistiikan keskeisin sijoittumisvyöhyke on Kehä V varrella Nurmijärven, Hyvinkään ja Mäntsälän alueella. Kulutustavaroiden logistiikan kannalta paremmat alueet sijaitsevat lähempänä pääkaupunkiseutua ja Lahdenväylän varrella. Toimijoita eniten kiinnostanut alue on ollut lentoaseman ympäristö, ja siellä suurin kasvu on mahdollista sijoittaa kentän pohjoispuolelle ns. Focus alueelle. Logistiikan kehityskuvaluonnoksesta kerätään palautetta kevään aikana mm. kuntien asiantuntijoiden työpajassa sekä kuntapäättäjien seutuseminaareissa. Palautteen pohjalta tehdään valinnat, mitä asioita kehityskuvasta viedään kaavaluonnokseen. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus merkitsee tiedoksi Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa käsiteltävän logistiikkateeman valmistelutilanteen. Valmistelija: MHS Erkki Vähätörmä Merkittiin tiedoksi. Elinkeinojen kaavateemassa selvitetään kuinka maakuntakaavan keinoin voidaan parantaa elinkeinojen ja innovaatiotoiminnan toimintaedellytyksiä Uudellamaalla. Elinkeinotoiminnoilla tarkoitetaan elinkeinojen, työpaikkojen ja yritysten muodostamaa kokonaisuutta. Tarkastelussa ovat mukana sekä yksityiset että julkiset työpaikat. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta kytkeytyvät useisiin muihin kaavan teemoihin, erityisesti logistiikkaan. Vaihemaakuntakaavan elinkeinojen ja innovaatiotoiminnan teemaa on työstetty laajassa sidosryhmäyhteistyössä. Työtä on ohjannut asiantuntijaryhmä, johon on kutsuttu kuntien, valtion ja elinkeinoelämän edustajia. Asiantuntijaryhmälle, kuntien asiantuntijoille sekä alan toimijoille on järjestetty työpajoja, joissa he ovat tuoneet oman asiantuntemuksensa suunnitteluprosessiin. Lisäksi suunnittelutyön yhteydessä on valmistumassa kaksi taustaselvitystä elinkeinojen nykytilasta, sijoittumistekijöistä ja tulevaisuudennäkymistä sekä innovaatiotoiminnasta. Kehityskuvatyössä on hahmotettu nykyhetken ja tulevaisuuden elinkeinorakennetta Uudellamaalla ja siihen vaikuttavia ulkoisia

13 PÖYTÄKIRJA 7/ toimintaympäristön muutoksia, sekä koottu toimenpidesuosituksia erilaisiin talouden skenaarioihin varautuen. Lisäksi on kartoitettu yritysten sijoittumisedellytyksiä ja pohdittu, miten näitä parhaiten voitaisiin tukea maakuntakaavan keinoin. Selvitysten päätulokset, elinkeinojen tarkentuneet tavoitteet maakuntakaavoitukselle sekä tulevaisuuden tahtotila esitetään kesän aikana viimeisteltävässä kehityskuvassa. Kehityskuvaluonnoksesta kerätään palautetta loppukevään aikana mm. kuntien asiantuntijoiden työpajassa sekä kuntapäättäjien seutuseminaareissa. Palautteen pohjalta tehdään valinnat, mitä asioita kehityskuvasta viedään kaavaluonnokseen. Uudenmaan sijainti kansainvälisten itä-länsi ja pohjois-eteläsuuntaisten kehityskäytävien risteyksessä sekä Aasian lentojen solmukohdassa nähdään potentiaalina, jota on hyödynnettävä. Nykyinen ja jo aiemmissa maakuntakaavoissa osoitettu infra kuten uudet nopeat radat itään ja länteen sekä mahdollinen tunneliyhteys Eurooppaan Viron kautta tukevat osaltaan elinkeinojen sijoittumista ja kehitystä. Liike-elämän ja hallinnon palvelut sekä yleisesti toimistotyöpaikat ja innovaatiotoiminnot keskittyvät alueen keskuksiin, hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle, lähinnä Helsingin seudun monipuoliseen ytimeen ja kehittyviin seutukeskuksiin. Lähipalvelut kuten kauppa ja muut kotitalouksien palvelut sijoittuvat lähelle asukkaita, kaikkiin alueen keskustoihin tukemaan monikeskuksista aluerakennetta. Tilaa vievälle tuotannolle ja logistiikalle tulee varata riittävät kehitysmahdollisuudet keskustojen ulkopuolella, hyvien liikenneyhteyksien varrella. Työpaikkojen tulisi sijoittua työvoiman saavutettaviin hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella. Tavoitteena on monitoimintainen kaupunkirakenne, jossa asuminen, työpaikat ja palvelut sekoittuvat. Vakiintuneiden tuotannon alueiden kehittymisedellytykset tulee turvata ja mahdollistaa myös uusien sijoittuminen Uudellemaalle. Uudenmaan vetovoimatekijöiden hyödyntäminen matkailussa tuo potentiaalia alalle näitä ovat mm. luonto, vesistöt ja kulttuuriympäristöt. Kansainvälinen saavutettavuus on matkailun ja vapaa-ajan palveluiden kasvulle oleellista - lentoaseman vahvistuva rooli Aasian liikenteessä, Pietarin junayhteys sekä Tallinnan ja Tukholman laivayhteydet kytkevät Uudenmaan suurkaupunkiverkostoon. Uudellamaalla on kansainvälisesti hyvä vetovoima, jota tukevat hyvä elinympäristö, mm. joukkoliikenteen kehittäminen ja muu perusrakenne. Tärkeitä elinkeinojen sijoittumistekijöitä ovat saavutettavuus, joukkoliikenteen läheisyys sekä tiivis rakenne ja palvelut, joita kaikkia voidaan tukea maakuntakaavoituksella. Aluesuunnittelulla vaikutetaan kilpailukykyyn ja tuottavuuteen fyysisen ympäristön ja palveluverkon toimivuuden kautta. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus merkitsee tiedoksi Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa käsiteltävän elinkeinojen ja innovaatiotoiminnan teeman valmistelutilanteen. Valmistelija: Sanna Jylhä Merkittiin tiedoksi.

14 PÖYTÄKIRJA 7/ MHS 94 Viherrakenne Viherrakenne on keskeinen teema valmisteilla olevassa Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa. Viherrakenne kytkeytyy myös muihin kaavan teemoihin. Viherrakenteella tarkoitetaan kasvullisten alueiden ja niiden välisten viheryhteyksien muodostamaa verkostoa, joka on osa yhdyskuntarakennetta. Uudenmaan voimassa olevissa maakuntakaavoissa viherrakenteeseen liittyviä merkintöjä ovat Natura-, luonnonsuojelu- ja virkistysalueet sekä viheryhteystarvetta osoittavat merkinnät. Mukana on myös eri tavoin määriteltyjä maa- ja metsätalousvaltaisia alueita. Viherrakennetta tukevia ominaisuusmerkintöjä on osoitettu mm. pohjavesialueille ja arvokkaille geologisille muodostumille. Viherrakenteen ominaisuuksia ja arvoja on otettu huomioon myös muissa merkinnöissä ja niiden suunnittelumääräyksissä. Viherrakenteen teemassa tarkoituksena on voimassa olevissa maakuntakaavoissa osoitetun viherrakenteen ajantasaistaminen ja osin myös sen kokonaisuuden käsittelyn yhdenmukaistaminen ja uudistaminen. Tällä pyritään tukemaan viherrakenteen arvojen ja käyttömahdollisuuksien säilymistä sekä vastaamaan viherrakenteen eri käyttötarpeisiin. Maankäytön suunnitteluun kohdistuu koko Uudenmaan alueella poikkeuksellisen kovat vaatimukset johtuen metropolialueen voimakkaasta rakentamistarpeesta väestön ja yritystoiminnan kasvaessa. Uudellamaalla on myös paljon monille lajeille ainutlaatuisia elinympäristöjä johtuen eteläisestä sijainnista, vaihtelevasta maaperästä sekä laajasta, pienipiirteisestä saaristosta. Kasvava väestölle on tarjottava virkistysmahdollisuuksia. Maaseudun elinkeinot ovat muutoksessa muun muassa biotalouden ja hyvinvointipalvelujen aloilla. Viherrakennetta kehittämällä voidaan vastata näihin tarpeisiin. Näkökulmina ovat ihmisen luonnosta saamat hyödyt (ekosysteemipalvelut) ja toisaalta luonnon itseisarvo. Uudenmaan liitossa on käynnissä viherrakenteen kokonaisuutta varten useita selvityksiä. Maakuntakaavoituksen kehittämiseen tässä aiheessa on saatu ympäristöministeriöltä rahoitusta. Selvityksissä hyödynnetään uusia paikkatietomenetelmiä yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen ja Helsingin yliopiston kanssa. Luontoselvityksiä täydennetään maastokartoituksilla tarpeen mukaan. Muutoin selvitykset tehdään liiton omien asiantuntijoiden työnä sekä pääkaupunkiseudun viherkehän osalta myös maisema-arkkitehtuurin diplomityön yhteydessä. Työssä hyödynnetään aiemmin Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liitoissa laadittuja selvityksiä. Viherrakenteen teemaa työstetään laajassa sidosryhmäyhteistyössä. Työtä seuraa ja tukee asiantuntijaryhmä, johon on kutsuttu muun muassa kuntien, valtion, elinkeinoelämän ja järjestöjen edustajia. Asiantuntijaryhmälle, kuntien asiantuntijoille sekä muille alan toimijoille on järjestetty työpajoja, joissa he ovat tuoneet oman asiantuntemuksensa suunnitteluprosessiin. Viherrakenteen tulevaisuuden suunnasta on laadittu kehityskuvaluonnos, jossa yhdistyvät monet eri näkökulmat. Kehityskuvatyössä on hahmotettu nykyhetken viherrakennetta Uudellamaalla ja siihen vaikuttavia muutosvoimia sekä asetettu tavoitteita pitkän aikavälin kehitykselle. Viherrakenteen kehityskuvaluonnoksesta on kerätty palautetta kevään ja kesän aikana mm. kuntien asiantuntijoiden työpajassa sekä kuntapäättäjien seutuseminaareissa. Kehityskuvan tavoitteita toteutetaan eri tavoin ja niistä

15 PÖYTÄKIRJA 7/ vain osa liittyy maakuntakaavaan ja sen tavoitteisiin. Kulttuuriympäristö Kulttuuriympäristöt käsittävät rakennusperinnön, maisema-alueet sekä muinaisjäännökset. Maankäyttö- ja rakennuslaki ja sen pohjalta laaditut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä tuore valtakunnallinen kulttuuriympäristöstrategia asettavat velvoitteita kulttuuriympäristöjen huomioimiseen alueiden käytön suunnittelussa. Maakuntakaava on hyvä kaavataso esittää kulttuuriympäristöt kokonaisuutena. Kulttuuriympäristö-teema liittyy suoraan tai välillisesti myös kaikkiin 4. vaihemaakuntakaavan teemoihin. 4. vaihemaakuntakaavassa tullaan esittämään valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut ympäristöt (RKY 2009-kohteet), valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja rakennusperintö sekä viimeisin tieto muinaisjäännöksistä. Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt (rakennetut ympäristöt ja maisema-alueet) tuodaan kaavaan valtioneuvoston päätöksien mukaisina. Tällä hetkellä valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ovat vuodelta 1995; ympäristöministeriön toimesta maisema-alueita tarkistetaan kaikissa maakunnissa. Jos valtioneuvosto tekee päätöksen maisema-aluetarkistuksista kaavaehdotukseen mennessä, osoitetaan maisema-alueet 4. vaihemaakuntakaavassa valtioneuvoston päätöksen mukaisesti. Maakunnallisesti merkittävistä kulttuuriympäristöistä on tehty selvitys (Missä maat on mainiommat, 2012) jo 2. vaihemaakuntakaavan yhteydessä Uudenmaan liitossa. Selvitys toimii perustana alue- ja kohdevalinnoille sekä teeman käsittelylle. Selvitys tehtiin laajassa vuorovaikutuksessa kuntien ja muiden kulttuuriympäristöjen asiantuntijoiden ja viranomaisten kanssa. Lisäselvityksiä on tehty kesän 2014 aikana kulttuurihistoriallisista arvokkaista teistä ja reiteistä sekä maisemahäiriöistä. Ennen kaavaehdotusta tullaan vielä tekemään tarkistuksia rannikon ja saariston kulttuuriympäristökohteista sekä päivityksiä Missä maat ovat mainiommat-selvitykseen. 4. vaihemaakuntakaavassa yhtenäistetään kulttuuriympäristöä koskevat kaavamerkinnät- ja määräykset koko Uudenmaan alueella. Nyt merkintöjä ja määräyksiä on Uudenmaan kokonaismaakuntakaavasta, 2. vaihemaakuntakaavasta sekä Itä-Uudenmaan maakuntakaavasta. Kulttuuriympäristöjä ja niiden merkitystä maankäytön suunnittelussa ja Uudenmaan kehityksessä on käsitelty kuntien työpajoissa, seutuseminaareissa sekä teeman asiantuntijaryhmän kokouksissa. Saadun palautteen perusteella on korostunut, että teemaa kannattaa käsitellä Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa ja kulttuuriympäristöjen tunnettavuutta lisätä, jotta kunnilla ja suunnittelijoilla on tarpeelliset tiedot alueiden kulttuuriarvoista ja niiden huomioimisesta esimerkiksi kaavoituksessa. Lisäksi tavoitteena on, että kulttuuriympäristöt ymmärretään maakunnan identiteetti- ja kilpailutekijänä sekä voimavarana. Alueita tulee voida kehittää kulttuuriympäristöjen arvot huomioon ottaen. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus merkitsee tiedoksi Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa käsiteltävien viherrakenteen ja kulttuuriympäristöjen teemojen valmistelutilanteen.

16 PÖYTÄKIRJA 7/ Valmistelija: Lasse Rekola (viherrakenne) Kristiina Rinkinen (kulttuuriympäristöt) Merkittiin tiedoksi.

17 PÖYTÄKIRJA 7/ Maakuntahallitus Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi; selvitystarpeiden täsmentäminen, kilpailun edistäminen, TIVA siirtymäsäännöksen pidentäminen sekä kunnan maapolitiikka 236/ /2014 MHS 95 Esitysluonnos liittyy hallituksen hyväksymän rakennepoliittisen ohjelman täytäntöönpanoon, jonka mukaan on tärkeää luoda rakenteet, jotka edistävät uuden yritystoiminnan syntyä ja tukevat kasvua. Esityksen tarkoituksena on sisällyttää maankäyttö- ja rakennuslakiin (MRL) kunnan maapolitiikkaa sekä elinkeinoelämän kilpailun kehittämistä tukevat säännökset. Vaatimusta kaavan perustumisesta riittäviin selvityksiin täsmennetään niin, että selvitysvelvollisuus kohdistuu kaavan merkittäviin vaikutuksiin. Muutoksenhaussa kunnan rakennusvalvontaviranomaisen hallintopakkoasiaa koskevassa asiassa ehdotetaan otettavaksi käyttöön valituslupa korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Lisäksi esityksessä ehdotetaan pidennettäväksi paljon tilaa vaativan erikoiskaupan (TIVA -kaupan) siirtymäaikaa, jonka jälkeen se tulisi vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevan sääntelyn piiriin. Esittelijän ehdotus lausunnoksi: Esitysluonnoksessa kilpailun edistämisen näkökulma esitetään lisättäväksi MRL 5 :n mukaisiin alueidenkäytön suunnittelun tavoitteisiin sekä maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 :n vaikutusten selvittämisluetteloon. Kaavojen vaikutusten arviointia MRL 9 :ässä selkiytetään vaikutusten selvitysvelvollisuuden kohdistumisen osalta. Kunnan tehtäviin MRL 20 :ään ehdotetaan täydennettävän kuuluvaksi maapolitiikan harjoittaminen. Kilpailun edistämisen näkökulma sisällytetään asemakaavan laatimisharkintaa koskevaan MRL 51 :ään. Muutoksenhakuun kunnan rakennusvalvontaviranomaisen hallintopakkoasiaa koskevassa asiassa ehdotetaan MRL 190 :ässä otettavaksi käyttöön valituslupa korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Selvitysten ja vaikutusten arvioinnin riittävyys kaavaa laadittaessa Uudenmaan liitto pitää tärkeänä, että lakia tarkistetaan selvitysten riittävyyden osalta. Kokemukset MRL:n voimassaoloajalta ovat osoittaneet, että kaavoitukselta vaaditaan usein suunnittelutasoon ja suunnitelmien aikajänteeseen nähden tarpeettoman perusteellisia selvityksiä ja vaikutusten arviointeja. Lain hyvä tarkoitus suunnittelun laadun parantamiseen kääntyy itseään vastaan, jos kaavoituksen resursseja ja aikaa tuhlataan siihen, että valitusten pelossa tehdään selvityksiä varmuuden vuoksi eikä tarpeeseen perustuen. Näin kuitenkin usein käy, sillä selvitysten riittämättömyyteen vetoaminen on osoittautunut muutoksenhakuperusteena varmimmaksi. Selvityksissä ja vaikutusten arvioinnissa tulee kiinnittää huomiota niiden parempaan kohdentamiseen ja rajaamiseen, olennaisten vaikutusten tunnistamiseen sekä erityisesti niiden ajoittumiseen suhteessa kaavan arvioituun toteutumisajankohtaan, joka voi maakuntakaavoituksessa olla jopa vuosikymmenten päässä.

18 PÖYTÄKIRJA 7/ Täsmennyksiä voidaan tarvita maankäyttö- ja rakennuslain lisäksi muuallekin erityislainsäädäntöön. Olennaista on kuitenkin tulkinta selvitysten riittävyydestä, jonka tulee muuttua sekä kaavaohjauksessa että oikeuskäytännöissä. Kilpailun edistäminen kaavoituksessa Uudenmaan liiton näkemyksen mukaan kilpailun edistämisen huomioiminen MRL:ssa on tärkeää. Lainmuutoksen soveltamisessa on olennaista huomioida erilaiset suunnitte-utilanteet sekä eri kaavatasojen erilaiset ohjausvaikutukset. Kun esityksen mukaan kilpailun toteutumisen kannalta keskeistä on riittävä ja kysyntää vastaava tonttitarjonta kunnassa, on hyvä, että lainmuutos painottaa maakuntakaavaa yksityiskohtaisempaa kaavoitusta. Maakuntakaavoituksen tehtävä yleispiirteisenä ja pitkän aikavälin suunnitelmana on turvata ennen kaikkea alue- ja yhdyskuntarakenteelliset edellytykset eli maankäytön ja liikenteen yhteensovittaminen. Kilpailuun liittyvät kysymykset, kuten riittävä ja tarpeiden mukainen tonttitarjonta, ratkaistaan suurelta osin kuntakaavoituksessa. Lausunnolla olevassa luonnoksessa hallituksen esitykseksi todetaan, että kaavoituksen kilpailuvaikutukset ovat selvitettävissä osin jo nykyisillä selvityksillä eikä kirjaaminen menettelysäännöksiin siten lisää merkittävästi kaavoja koskevien taustaselvitysten määrää. Uudenmaan liitto painottaa, että selvitysten ja arviointien riittävyydestä pitää voida nykyistä paremmin varmistua jo kaavan laatimisen aikana, jotta vältytään liian yksityiskohtaisilta selvityksiltä ja myöhemmin kaavojen voimaantulon pitkittymisiltä valitusten vuoksi. Kilpailun edistämisen velvoite ei saa muodostaa uutta, epämääräiseksi jäävää selvitysvelvoitetta. Lakiehdotuksen jatkovalmistelussa tulee vielä kuvata ja ohjeistaa, millä tavoin kilpailun edistäminen voidaan kaavaa valmisteltaessa osoittaa eri kaavatasoilla. Näin vähennetään riskiä, että velvoite synnyttäisi uuden kaavoitusta hidastavan muutoksenhakuperusteen. Kilpailu ja vähittäiskauppa Kilpailun toimivuuden kannalta on syytä tarkastella uudelleen 2011 lainvalmistelutöiden (HE 309/2010) kautta vähittäiskauppaan sovellettavaa vaatimusta osoittaa maakuntakaavojen keskustatoimintojen alueille enimmäismitoitus. Tarvittaessa keskustojen enimmäismitoitusvaatimuksesta tulisi luopua kokonaan. On hyvä, että lausunnolla olevassa luonnoksessa korostetaan, että vuoden 2011 vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevaa lainmuutoksen vaikutuksia ja toimivuutta seurataan jatkuvasti ja toimenpiteisiin ryhdytään, mikäli ongelmat korostuvat tai lakimuutoksen tavoitteet eivät toteudu käytäntöjen vakiintuessa. Uudenmaan liitto korostaa, että maakuntatasolla erityisen tärkeää on turvata keskustojen elinvoima. Maakuntatasolla kilpailun toimivuuden turvaaminen tarkoittaa myös sitä, että ei rajoiteta pienten keskustojen mahdollisuuksia kilpailla suurempien keskustojen kanssa elinkeinoelämän ja erityisesti vähittäiskaupan alueellisessa keskittymisessä. TIVA -siirtymäsäännöksen pidentäminen Tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa koskevan siirtymäsäännöksen soveltaminen on ollut ongelmallista. Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupat olisivat tulossa vähittäiskaupan suuryksikköjä koskevan sääntelyn piiriin siirtymäkauden jälkeen 15. huhtikuuta 2015 alkaen. Esitysluonnoksen mukaan siirtymäaikaa kuitenkin nyt pidennettäisiin kahdella vuodella eli 15.

19 PÖYTÄKIRJA 7/ huhtikuuta 2017 saakka. Uudenmaan liitto puoltaa siirtymäsäännöksen pidentämistä, mutta esittää samalla tarvetta aikaisempaa selkeämmälle ohjeistukselle TIVA kaupan siirtymäsäännöksen soveltamisesta kaavoituksessa oikeusvaikutuksen ymmärtämiseksi sekä tulkintaongelmien välttämiseksi. Kunnan maapolitiikka Maankäyttö- ja rakennuslakiin esitetään lisättäväksi säännös kunnan maapolitiikan hoidosta. Laissa on jo vastaavat säädökset kunnan kaavoitusvelvollisuudesta sekä rakennusvalvonnasta. Uudella säädöksellä halutaan edistää kasvuseutujen tonttitarjontaa sekä asuntorakentamisen ja kaupan kilpailua. Ehdotuksessa ei ole kysymys uudesta velvoitteesta vaan tehtävästä, jota kunnat jo nykyisellään hoitavat. Maapolitiikan välineet ovat jo nyt kuntien käsissä ja on tärkeää, että kukin voi jatkossakin harkita keinovalikoiman käyttöä omista lähtökohdistaan. Selvityksen mukaan Uudenmaan kunnat käyttävätkin maapolitiikan välineitä varsin aktiivisesti. Lakiin kirjaaminen selkiyttää oikeudellista perustaa ja maapolitiikka voi saada paremmin ansaitsemaansa painoarvoa osana tontti- ja asuntotuotannon kokonaisuutta. Parhaimmillaan se aktivoi kuntia toimenpiteissään asuntotuotannon edistämiseksi. Maapolitiikan hoidolla on keskeinen vaikutus paitsi rakentamisen toteutumiseen myös kiinteistöjen hintakehitykseen, joten toimintatavoilla on myös seudullista vaikutusta. Liitto kannattaa muutosesitystä. Se ei rajoita mahdollisuutta hakea seudun kuntien kesken asuntotuotantoa sekä kilpailua edistäviä yhteisiä maapolitiikan linjauksia vapaaehtoiseen yhteistyöhön perustuen. Lausunnolla oleva aineisto on luettavissa ympäristöministeriön internet-sivuilla osoitteessa /2014 Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää antaa edellä esitetyn ehdotuksen mukaisen lausunnon. Valmistelija: Täytäntöönpano: Käsittely: Maakuntajohtajan muutettu ehdotus: Sanna Jylhä , Kristiina Rinkinen Ympäristöministeriö Maakuntajohtaja muutti kokouksessa päätösehdotustaan. Lausuntoehdotuksen TIVA -siirtymäsäännöksen pidentäminen -kohdan toinen kappale muutetaan kuulumaan seuraavasti: "Uudenmaan liitto puoltaa siirtymäsäännöksen pidentämistä, jotta kunnat saavat voimassa olevat kaavansa ajan tasalle. Siirtymäsäännös ei kuitenkaan saa aiheuttaa uusien yhdyskuntarakennetta hajauttavien hankkeiden syntymistä. Uudenmaan liiton

20 PÖYTÄKIRJA 7/ mielestä tarvitaan aiempaa selkeämpi ohjeistus TIVA-kaupan siirtymäsäännöksen soveltamisesta kaavoituksessa oikeusvaikutuksen ymmärtämiseksi sekä tulkintaongelmien välttämiseksi." Muutoin pohjaehdotus pysyy samana. Maakuntahallitus hyväksyi maakuntajohtajan kokouksessa muutetun ehdotuksen.

21 PÖYTÄKIRJA 7/ Maakuntahallitus Lausunto Keski-Uudenmaan kaupungin kuntaliitosselvityksen MALY-työryhmän loppuraportista 238/ /2014 MHS 96 Osana Keski-Uudenmaan kuntien kuntaliitosselvitystä on kesäkuussa 2014 valmistunut MALY työryhmän raportti. Raportissa tarkastellaan maankäyttöön, asumiseen, liikenteeseen ja ympäristöön liittyvien kunnan perustehtävien järjestämistä mahdollisessa uudessa Keski-Uudenmaan kaupungissa. Tarkastelussa mukana olevat kunnat ovat Järvenpää, Kerava, Tuusula, Nurmijärvi, Hyvinkää, Mäntsälä, Sipoo ja Pornainen. Työryhmän tehtävänä on ollut pohtia aluerakennetta osana Helsingin seutua, uuden kaupungin imagoa ja profilointia MALY-asioissa, monikeskuksisen kunnan tasapainoisen rakenteen kehittämistä kaupunkistrategian ja hallintokuntien tarpeiden pohjalta (ml. palveluverkko), työpaikkaomavaraisuuden parantamista sekä prosessiohjatun toimintatavan ja organisaation rakentamista. Työryhmä on em. tehtävänantojen pohjalta pohtinut uuden kaupungin imagoa ja visiota, sekä laatinut kaupunkirakennekartan älykkään rakenteen kriteereineen sekä maankäytön ohjausprosessin kuvauksineen. Loppuraportissa on myös kattavasti pohdittu Keski-Uudenmaan kaupungin suhdetta mahdolliseen metropolihallintoon ja tunnistettu useita rajapintoja. Työryhmä on tunnistanut useita sidosryhmiä, joita kuntaliitos ja erityisesti MALY -tehtävien järjestäminen voisivat kiinnostaa ja päättänyt kysyä yhteistyökumppaneiden mielipidettä selvityksestä, erityisesti yhdyskuntarakenteen kartasta ja kriteereistä, tulevan päätöksenteon tueksi. Oheinen lausunto koskee nimenomaisesti MALY tehtävistä laadittua raporttia, ei koko kuntaliitosselvitystä. Älykäs verkostomainen kaupunki Uuden Keski-Uudenmaan kaupungin visio on olla älykäs verkostomainen kaupunki. Kaupunki muodostuu vahvojen keskusten verkostosta jossa monikeskuksisuus on mahdollisuus ja kilpailukyky luo pohjaa taloudelle ja palveluille. Hallintomalli perustuu kunnanosahallintoon, ensimmäisenä Suomessa. Visioon pohjautuen työryhmä on määritellyt älykkään yhdyskuntarakenteen kriteerit ja ehdotuksen kaupungin aluerakenteeksi. Kriteerejä on määritelty kuusi: Kriteeri 1: Uusi maankäyttö täydentää ensisijaisesti olemassa olevaa kaupunkirakennetta ja hyödyntää uuden kaupungin avaamat mahdollisuudet. Samalla huolehditaan, että nykyisin jo rakentunut verkostomainen kaupunki säilyy moni-ilmeisenä. Kriteeri 2: Uusi asuminen sijoitetaan kaupunkiin siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin saavutettavissa erilaisia verkkoja pitkin. Sähköisiä palveluja kehitetään voimakkaasti. Keskeiset palvelupisteet luokitellaan saavutettavuustavoitteen mukaisesti kaupunkipalveluihin, citypalveluihin ja cityalueen lähipalveluihin. Kriteeri 3: Kaupungin työpaikkaintensiiviset alueet suunnitellaan hyvin saavutettaviksi sekä sijoitetaan logistiikka ja varastoalueet liikenteellisesti

22 PÖYTÄKIRJA 7/ Esittelijän ehdotus lausunnoksi: toimiville alueille. Kriteeri 4: Maankäytön sijoittamisella tuetaan keskuksien kehittymistä ja huolehditaan, että kaupungin eri osien omailmeisyys, ympäristön luomat edellytykset, paikan henki ja historia huomioidaan osana kaupunkirakennetta. Kriteeri 5: Kaupunki tarjoaa asumismahdollisuuksia urbaaneista keskustoista maaseudulle huolehtien, että kaupungissa on erilaisia asumisympäristöjä. Kriteeri 6: Poikittaisia yhteyksiä kehittämällä parannetaan verkostomaisen kaupungin toimivuutta. Kaupunkirakenteen kehityskuva 2035 noudattaa raportin mukaan aiemman KUUMA kehityskuvan (2011) sekä vireillä olevien Helsingin seudun yhteisen maankäyttösuunnitelman (MASU) ja Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan peruslinjauksia. Taajamarakenne pohjautuu 2. vaihemaakuntakaavan mahdollistamaan tulevaisuuden taajamarakenteeseen asemanseudut huomioiden osoittaen kuitenkin muutamia edullisia kasvukohteita lisää. Tällaisia kasvukohteita ovat Purola, Haarajoki, Noppo, Nuppulinnan, Arola ja Martinkylä. MALY työryhmä arvioi itse, että uuden kaupungin muodostaminen vapauttaa ja nostaa pidemmällä tähtäimellä kehittämisen keskiöön rajavyöhykkeitä, kuten Ristikytö, Purola, Haarajoki, Noppo ja Talma-Martinkylä. Rakenteen tarkasteleminen yhden kunnan sisällä mahdollistaa yhdyskuntarakenteen ja joukkoliikenteen kehittämisen taloudellisuuden ja ekotehokkuuden näkökulmista menettämättä saavutettavuusmukavuutta väestön valtaosan näkökulmasta. Joukkoliikenteen järjestäminen nähdään jatkossa HSL:n tehtävänä, joko erillisenä kuntayhtymänä tai osana metropolihallintoa. Myös maapolitiikan käytäntöjen yhtenäistäminen ja niiden tehokas hyödyntäminen sekä koko kaupungin kattava yleiskaava ovat uuden kaupungin mahdollisuus. Investointien keskitys ja systemaattinen aluekehitys Helsingin seudun maankäytön suunnitelmien pohjalta, metropolihallinnon kanssa tasavertainen toiminta, alueen kilpailukyvyn turvaaminen seudulla sekä osaamisen ja henkilöstön saannin turvaaminen ovat ryhmän näkökulmasta uuden kaupungin potentiaalisia hyötyjä. Keski-Uudenmaan kuntaliitosselvityksen MALY työryhmän esitys MALY tehtävien järjestämisestä ja uuden kaupungin kehityskuva ja kriteerit ovat samansuuntaisia aikaisemman ja käynnissä olevan maakunnallisen suunnittelun ja maakunnallisten tavoitteiden kanssa. Muun muassa uuden kaupungin yleiskaavalla ja yhtenäisellä maapolitiikalla voidaan maakunnallisesti merkittäviä aluesuunnittelun tavoitteita viedä tehokkaasti käytäntöön. Kehityskuva tarjoaa myös uusia maankäyttöä koskevia avauksia pohdittavaksi maakuntakaavaprosessissa. Mikäli uusi Keski-Uudenmaan kaupunki perustetaan, se mahdollistaa alueiden toteuttamisen keskinäisen ajoittamisen ja kytkemisen liikenneverkon kehittämiseen nykyistä paremmin. Tämän kautta Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa esitetty taajamarakenteen vaiheittainen toteuttaminen voisi tarkentua, ja toteutua tarkoituksenmukaisesti hyvin merkittävällä osalla Uuttamaata ja Helsingin seutua. MAL toimenpiteiden tarkoituksenmukaisen toteuttamisen varmistaminen on merkittävä osa myös käynnissä olevaa metropolihallinnon valmistelua.

23 PÖYTÄKIRJA 7/ MALY työryhmän ehdotus Keski-Uudenmaan kaupungin MALY tehtävien järjestämiseksi on Uudenmaan liiton näkemyksen mukaisesti hyvä. Ehdotus järkeistää kunnan sisäistä MALY tehtävien valmistelua muuttamatta kunnan suhdetta maakunnan liittoon. Parhaimmillaan ehdotus vahvistaa maakuntakaavan toteutumista ja helpottaa suunnitteluprosessia. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää antaa edellä esitetyn ehdotuksen mukaisen lausunnon. Valmistelija: Täytäntöönpano: Sirkku Huisko Järvenpään kaupunki Maakuntahallitus hyväksyi ehdotuksen.

24 PÖYTÄKIRJA 7/ Maakuntahallitus Sopimus Euroopan unionin rakennerahastojen välittävän toimielimen tehtävien ja eräiden muiden tehtävien hoidosta Etelä-Suomen maakuntien liitoissa ohjelmakaudella / /2013 MHS 97 EU:n uusi rakennerahastokausi on alkanut Suomessa ohjelmakaudella toteutetaan valtakunnallista monirahastoista (EAKR+ESR) Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmaa. Kansallisesti rakennerahastotoimintaa säätelevät tammikuussa 2014 voimaan tulleet laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (7/2014) ja laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta (8/2014). Tarkemmin asiasta säädetään toukokuussa 2014 voimaan tulleissa valtioneuvoston asetuksissa alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (356/2014) ja alueiden kehittämisestä ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta (357/2014). Rakennerahastojen hallinnointilain (7/2014) 11 :n mukaan rakennerahasto-ohjelman rahoittajaviranomaisia eli välittäviä toimielimiä ovat TEM, STM, maakuntien liitot, ELY-keskukset ja Innovaatiorahoituskeskus Tekes ja välittävän toimielimen tehtäviksi määritellään rakennerahastojen hallinnointiasetuksen (356/2014) 17 :ssä 1. tuen myöntämis- ja maksatuspäätökset 2. sääntöjenvastaisten menojen johdosta tehtävät aiheettomasti maksetun tuen takaisinperinnät ja muut korjaavat toimenpiteet 3. tiedotus ja viestintä yleisölle, hakijoille, potentiaalisille tuensaajille ja tuensaajille toimialueellaan hallintoviranomaisen viestintästrategian mukaisesti 4. hankkeiden seuranta 5. tuensaajille maksettujen menojen hallinnolliset ja paikan päällä tehtävät varmennukset 6. tuensaajille maksettujen menojen lainmukaisuuden vahvistaminen todentamisviranomaiselle kerran vuodessa ja 7. hallintoviranomaisen avustaminen seurantakomiteatyössä ja ohjelman täytäntöönpanokertomuksen laatimisessa komissiolle. Hallinnointiasetuksen 19 :n mukaan nämä tehtävät kootaan Etelä-Suomen maakunnan liitoista (eli Etelä-Karjalan, Hämeen, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Varsinais-Suomen liitoista) Uudenmaan liittoon, joka toimii Etelä-Suomessa ns. koordinoivana maakunnan liittona rakennerahastoasioissa. Hankkeiden rahoittamiseen ja valintaan liittyvä päätösvalta säilyy kuitenkin kullakin maakunnalla itsellään: rakennerahastojen hallinnointilain 27 :n mukaan maakunnan yhteistyöryhmä voi antaa rahoittajaa sitovan lausunnon rahoitettavasta hankkeesta ja rahoittava viranomainen voi poiketa yhteistyöryhmän rahoittamista puoltavasta lausunnosta vain laillisuus- tai ohjelmanmukaisuusperusteella. Tehtävien kokoamisen ja rahoitettavien hankkeiden valintaan liittyvän maakunnallisen päätösvallan yhteensovittaminen edellyttää tiivistä yhteistyötä koordinoivan liiton ja muiden Etelä-Suomen liittojen kesken. Yhteistyöstä on tarpeen sopia yksityiskohtaisesti ja siksi Etelä-Suomen maakuntien kesken on tarpeen solmia sopimus Euroopan unionin rakennerahastojen välittävän