Espoon kaupunki Pöytäkirja 106. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Sivu 1 / / / Lausunnon antaminen Uudenmaan liitolle Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavaluonnoksesta Valmistelijat / lisätiedot: Ritva Helminen-Halkola, puh Mirkka Katajamäki, puh Niina Laasonen, puh Sanna Jaatinen, puh Tanja Hämäläinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus antaa seuraavan lausunnon Uudenmaan liitolle Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavaluonnoksesta Elinkeinot ja innovaatiotoiminta Vahvistetuissa Uudenmaan maakuntakaavoissa esitettyyn elinkeinotoimintaa ohjaavaan kaavaratkaisuun esitetään muutoksia vain logistiikan osalta. Elinkeinotoimintaa ohjaavat ratkaisut, kuten 2. vaihemaakuntakaavan taajamatoimintojen alueet ja kaupan sijoittumista ohjaavat merkinnät mahdollistavat elinkeino- ja innovaatiotoimintojen sekä paikallisesti merkittävien logistiikkatoimintojen sijoittumisen ja kehittämisen Espoossa. Logistiikka Logistiikan kannalta merkittäviä tieyhteyksiä Espoossa ovat maakuntakaavaluonnoksessa Turunväylä ja Kehä III. Turunväylän kaistalisäykset samoin kuin Kehä III:n kaksiajorataistaminen Muuralasta länteen ovat erittäin tarpeellisia parantamistoimenpiteitä. Tuulivoima Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on tärkeää, että Uudellamaalla edistetään uusiutuvien energianlähteiden, kuten tuulivoiman, käyttöä alueen toiminnot, ympäristöarvot ja muut rajoittavat tekijät huomioiden. Uudenmaan 4. Vaihemaakuntakaavaluonnosta varten on tehty useita tuulivoimaselvityksiä. Myös teollisuudella näyttää olleen vaikutusmahdollisuus tuulivoiman aluevarauksiin, sillä selvityksen ensimmäistä osaa (2013) kommentoineeseen asiantuntijaryhmään on kuulunut Energiateollisuus ry ja Suomen Tuulivoimayhdistys ry. Espoon kannalta valitettavia ovat tuulivoimaselvityksen osassa 2 (2014) Puolustusvoimilta ja Liikennevirastolta saadut kommentit, joiden perusteella lähes kaikki Espoon merialueet on todettu tuulivoimalle soveltumattomiksi niiden nykyisen käyttötarkoituksen vuoksi.

2 Kaupunginhallitus Sivu 2 / 2 Maakuntakaavassa tulisi huomioida mahdolliset muutokset maankäytössä ja mahdollistaa näiden alueiden hyödyntäminen tuulivoimantuotantoon, mikäli kuntakaavoituksessa todetaan tarve niiden käyttötarkoituksen muuttamiseen. Puolustusvoimilta ja Liikennevirastolta saatujen kommenttien jälkeen Espoon merialueelle jäi kaksi pienempää tuulivoimalle suotuisaa aluetta (5,3 km2 ja 1,9 km2), jotka on selvityksen mukaan suljettu pois kustannustehottomina ilman tarkempaa kohdekohtaista tarkastelua. Maakuntakaavassa tulisi huomioida, että tulevaisuudessa energianhintojen nousu, ilmastonmuutos ja tekniikan kehitys voi muuttaa myös näiden alueiden hyödyntämisen kustannustehokkaaksi. Samoin tuulivoimalle varatuissa alueissa tulisi huomioida Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueen tuulivoimaesiselvityksen (2010) mukaisesti alueiden rakennustiheys siten, että yksittäinen rakennus ei aiheuta kohtuuttoman suurta alueiden poissulkeutumista. Tällaisella tarkastelumenetelmällä esimerkiksi Espoon pohjoisosissa voisi olla enemmän tuulivoimapotentiaalia ja myös Ämmässuon alue voitaisiin laskea maakunnallisesti merkittäväksi kohteeksi. Uudenmaan 4. Vaihemaakuntakaavaluonnoksen kaavaselostuksessa on annettu kunnille liikkumavaraa pienempien tuulivoimapuistojen osalta, sillä alle 10 kappaleen tuulivoimapuistoa ei kaavaselostuksen mukaan tarvitse merkintää maakuntakaavaan. Maakuntakaavassa voitaisiin kehottaa vielä enemmän näiden alueiden tuulivoimatuotantopotentiaalin selvittämiseen. Viherrakenne Espoon virkistysalueita ja viheryhteystarpeita koskeva palaute on otettu osin huomioon kaavaluonnoksessa. Keskuspuiston ja Lommilan virkistysalueiden rajauksia on tarkistettu paremmin nykytilaa vastaaviksi ja Kaupunginkallioon on tuotu uutena viheryhteystarve. Bodominjärven eteläpäästä on myös poistettu virkistysaluemerkintä palautteemme mukaisesti. Valkoisen alueen sijaan esitimme järven eteläpäähän viheryhteystarve-merkintää, sillä alueella sijaitsee Oittaan ulkoilualue, jota voidaan pitää seudullisena virkistyspalvelujen alueena. Merkintä tulisi siten lisätä maakuntakaavaehdotukseen liiton virkistysalueselvityksen yhteydessä antamamme palautteen mukaisesti. Esitimme myös, että Espoonkartanon viheryhteystarve-merkintää olisi tarkoituksenmukaista jatkaa Kirkkonummen rajalle ja yhdistää siten Espoon alueet Kirkkonummen maakunnallisiin virkistysalueisiin ja - verkostoon. Loojärven pohjoispuolella sijaitseva maakuntakaavan ulkoilureitti ei tuo riittävästi esiin yhteyden ekologista merkitystä. Kirkkonummen maankäytön kehityskuva työssä on esitetty vastaavasti viheryhteystarve-merkintä Lapinkylästä Espoon suuntaan. Saariston virkistysalueita koskevat muutokset ovat antamamme palautteen mukaisia. Kuitenkin Stora Herrön eteläosan virkistysaluemerkintää olisi supistettava siten, että vanhasta kalastajatilasta loma-asuntokäyttöön muutettu alue saaren lounaisosassa jäisi virkistysalueen ulkopuolelle. Alueella on yhdeksän loma-asuntoa, osa viime vuosisadan alusta. Yksi niistä on rakennettu 2000-luvulla.

3 Kaupunginhallitus Sivu 3 / 3 Saariston ja rannikon suhdetta seudulliseen viherrakenteeseen ja niiden kytkeytyminen toiminnallisesti yhteen on tuotu esiin Uudenmaan viherrakenteen kehityskuvassa sekä Pääkaupunkiseudun viherkehäliitekartassa Espoon osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheessa antaman lausunnon mukaisesti. On myös tarkoituksenmukaista, että toimintojen tarkempaan suunnitteluun on tuotu lisää liikkumavaraa. Saaristovyöhykkeen suunnittelumääräyksen tarkistaminen siten, että se sallii monipuolisemman rakentamisen kuin ainoastaan loma-asunnot, on tarkoituksenmukainen etenkin ulkosaariston mantereen puoleisilla osilla. Määräys mahdollistaa matkailutoimintojen kehittämisen. Luo-merkintä on otettu uutena koko Uudenmaan maakuntakaavaan ja Espoon alueelle on osoitettu luo-rajauksia maakuntakaavan valkoisille alueille. Kaavaselostuksen mukaan ne perustuvat Zonation-analyysiin ja rajauksien perustelut tullaan esittämään kaavaehdotuksessa. Aluekohtaiset perustelut olisivat kuitenkin olleet tarpeen jo kaavaluonnoksesta lausuttaessa. Ilman aluekohtaisia tietoja rajauksien perusteita ja suhdetta muihin analyysin osoittamiin alueisiin tai muihin viherrakenteen kaavamerkintöihin on vaikea arvioida. Täsmentämistä vaatisi se, mitä sellaisia luontoarvoja luo-alueilla tulee säilyttää, mitä nykyisillä viheryhteystarve- ja virkistysalueilla ei turvata ja miten luo-alueet suhteutuvat viheryhteystarve-merkintöihin ekologisen verkoston osana tai virkistysalueisiin, joilla myös ympäristöarvot on turvattava. Tulkinnanvaraiseksi myös jää mitä tarkoittaa monenlainen alueidenkäyttö erityisesti valkoisille alueille sijoittuvien luo-alueiden osalta ja mitä merkintä käytännössä tarkoittaa alueiden mahdollisia tulevia maankäytönmuutostarpeita ajatellen. Kaavamääräyksen sisältöä tulisi tarkentaa mm. säilytettävien arvojen osalta ja merkinnälle tulisi esittää yksiselitteiset soveltamisohjeet kuntakaavoitukselle. Kaavaluonnoksessa esitetyt luo-alueiden rajaukset sijaitse vat pääosin maakuntakaavan virkistys- tai suojelualueiden yhteydessä, mikä korostaa viheralueiden yhtenäisyyttä ja vaikuttaa siten perustellulta. Kuitenkin kaavaluonnoksen Velskolaan sijoittuva luo-aluerajaus tulisi rajata uudestaan. Velskolan asemakaava-alue sijoittuu osin esitetylle luo-alueelle (Espoon kaavoituskatsaus 2014). Asemakaavassa pyrkimyksenä on kehittää leirikeskuksen aluetta ja ympäröiviä yleiskaavan kyläalueita. Alueen kehittämistä ei tulisi tarpeettomasti vaikeuttaa maakuntakaavamerkinnöillä, joten luo-alue tulisi rajata asemakaavaalueen ulkopuolelle. Kaavaselostuksessa on tuotu esiin tarve rajauksien mahdolliseen tarkistamiseen kaavan ehdotusvaiheessa. Mahdolliset tarkistukset tulisi tehdä yhteistyössä kuntien kanssa ennen kaavaehdotuksen lausuntokierrosta. Espoon alueelta on Zonation menetelmällä löydetty huomattavan paljon uusia ns. luontoarvoltaan arvokkaita alueita, joista osa sijaitsee kaupunkirakenteellisesti keskeisillä kehittämisalueilla, mm. Länsimetron jatkeen asemien vaikutusalueilla ja joiden maankäytön suunnittelu on käynnistynyt tai käynnistymässä Espoossa. Ko. alueiden maankäytön jatkosuunnittelua ei tule maakuntakaavassa hankaloittaa rajaamalla niitä rakentamisen ulkopuolelle.

4 Kaupunginhallitus Sivu 4 / 4 Vaihemaakuntakaavan valmistelun yhteydessä on tuotettu mittava määrä selvityksiä seudun viherrakenteesta. Ne tuovat uutta näkökulmaa ja tietoa paitsi maakunta- myös kuntakaavoitukseen. Tietojen soveltamista kuntatasolle hyödyttäisi aineistojen avaaminen kuntien käyttöön. Toivottavasti liitolta löytyisi jatkossa resursseja tällaiseen yhteistyöhön. Kulttuuriympäristöt 4. vaihemaakuntakaavan kulttuuriympäristöjä koskeva kaavaratkaisu luo edellytyksiä kulttuuriympäristöjen kannalta tärkeiden alueiden säilymiselle ja huomioimiselle kuntakaavoituksessa. Kaavamerkinnät edellyttävät kulttuuriympäristöjen ominaispiirteiden tunnistamisen, huomioimisen sekä sovittamisen yhteen muun maankäytön kanssa. Maakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen osoittaminen kaavakartalla selkeyttää niiden ohjausvaikutusta. Maakuntakaavan mittakaava ja suunnittelutaso antavat hyvät lähtökohdat käsitellä kulttuuriympäristöjä laajoina kokonaisuuksina. Kaavaselostuksessa on avattu merkintöjen ohjausvaikutusta, maakunnallisten selvitysten yleispiirteisyyttä ja mittakaavaa sekä tiivistyvien alueiden näkökulmien ja arvojen yhteensovittamistarvetta, mikä toteutuu yksityiskohtaisempien kaavojen ja suunnitelmien kautta. 2. ja 4. vaihemaakuntakaavan valmistelun yhteydessä laaditut selvitykset auttavat kuntakaavoitusta tunnistamaan kulttuuriympäristöalueiden ja - kohteiden ominaispiirteitä ja arvoja. Saariston ja rannikon alueen tarkistusinventointitarve on tunnistettu ja on tärkeää, että mahdolliset muutokset saadaan kaavaprosessin aikana täydennettyä. Kaava-aineistosta käy hyvin ilmi tavoite kehittää kulttuuriympäristöjä osana uutta elinympäristöä ja elinkeinojen kehittämistä. Kulttuuriympäristöjen kehittäminen on sisällytetty myös maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö-merkinnän suunnittelumääräykseen, mikä antaa painoarvoa kehittämisnäkökulman välittymiselle kuntakaavoitukseen. Käsittely Puheenjohtaja Lahtisen kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen: Logistiikka-kohdan loppuun: Maakuntakaavassa on ratkaistava korvaava kenttä Malmin lentokentälle, mikäli se muutetaan taajamatoimintojen alueeksi. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu ehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 8 äänellä 6 ääntä vastaan ja 1 ollessa poissa hyväksyneen puheenjohtaja lisäysehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä.

5 Kaupunginhallitus Sivu 5 / 5 Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus antaa seuraavan lausunnon Uudenmaan liitolle Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavaluonnoksesta Elinkeinot ja innovaatiotoiminta Vahvistetuissa Uudenmaan maakuntakaavoissa esitettyyn elinkeinotoimintaa ohjaavaan kaavaratkaisuun esitetään muutoksia vain logistiikan osalta. Elinkeinotoimintaa ohjaavat ratkaisut, kuten 2. vaihemaakuntakaavan taajamatoimintojen alueet ja kaupan sijoittumista ohjaavat merkinnät mahdollistavat elinkeino- ja innovaatiotoimintojen sekä paikallisesti merkittävien logistiikkatoimintojen sijoittumisen ja kehittämisen Espoossa. Logistiikka Logistiikan kannalta merkittäviä tieyhteyksiä Espoossa ovat maakuntakaavaluonnoksessa Turunväylä ja Kehä III. Turunväylän kaistalisäykset samoin kuin Kehä III:n kaksiajorataistaminen Muuralasta länteen ovat erittäin tarpeellisia parantamistoimenpiteitä. Maakuntakaavassa on ratkaistava korvaava kenttä Malmin lentokentälle, mikäli se muutetaan taajamatoimintojen alueeksi. Tuulivoima Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on tärkeää, että Uudellamaalla edistetään uusiutuvien energianlähteiden, kuten tuulivoiman, käyttöä alueen toiminnot, ympäristöarvot ja muut rajoittavat tekijät huomioiden. Uudenmaan 4. Vaihemaakuntakaavaluonnosta varten on tehty useita tuulivoimaselvityksiä. Myös teollisuudella näyttää olleen vaikutusmahdollisuus tuulivoiman aluevarauksiin, sillä selvityksen ensimmäistä osaa (2013) kommentoineeseen asiantuntijaryhmään on kuulunut Energiateollisuus ry ja Suomen Tuulivoimayhdistys ry. Espoon kannalta valitettavia ovat tuulivoimaselvityksen osassa 2 (2014) Puolustusvoimilta ja Liikennevirastolta saadut kommentit, joiden perusteella lähes kaikki Espoon merialueet on todettu tuulivoimalle soveltumattomiksi niiden nykyisen käyttötarkoituksen vuoksi. Maakuntakaavassa tulisi huomioida mahdolliset muutokset maankäytössä ja mahdollistaa näiden alueiden hyödyntäminen tuulivoimantuotantoon, mikäli kuntakaavoituksessa todetaan tarve niiden käyttötarkoituksen muuttamiseen. Puolustusvoimilta ja Liikennevirastolta saatujen kommenttien jälkeen Espoon merialueelle jäi kaksi pienempää tuulivoimalle suotuisaa aluetta (5,3 km2 ja 1,9 km2), jotka on selvityksen mukaan suljettu pois kustannustehottomina ilman tarkempaa kohdekohtaista tarkastelua. Maakuntakaavassa tulisi huomioida, että tulevaisuudessa energianhintojen nousu, ilmastonmuutos ja tekniikan kehitys voi muuttaa myös näiden alueiden hyödyntämisen kustannustehokkaaksi. Samoin tuulivoimalle varatuissa alueissa tulisi huomioida Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueen tuulivoimaesiselvityksen (2010) mukaisesti alueiden rakennustiheys siten,

6 Kaupunginhallitus Sivu 6 / 6 että yksittäinen rakennus ei aiheuta kohtuuttoman suurta alueiden poissulkeutumista. Tällaisella tarkastelumenetelmällä esimerkiksi Espoon pohjoisosissa voisi olla enemmän tuulivoimapotentiaalia ja myös Ämmässuon alue voitaisiin laskea maakunnallisesti merkittäväksi kohteeksi. Uudenmaan 4. Vaihemaakuntakaavaluonnoksen kaavaselostuksessa on annettu kunnille liikkumavaraa pienempien tuulivoimapuistojen osalta, sillä alle 10 kappaleen tuulivoimapuistoa ei kaavaselostuksen mukaan tarvitse merkintää maakuntakaavaan. Maakuntakaavassa voitaisiin kehottaa vielä enemmän näiden alueiden tuulivoimatuotantopotentiaalin selvittämiseen. Viherrakenne Espoon virkistysalueita ja viheryhteystarpeita koskeva palaute on otettu osin huomioon kaavaluonnoksessa. Keskuspuiston ja Lommilan virkistysalueiden rajauksia on tarkistettu paremmin nykytilaa vastaaviksi ja Kaupunginkallioon on tuotu uutena viheryhteystarve. Bodominjärven eteläpäästä on myös poistettu virkistysaluemerkintä palautteemme mukaisesti. Valkoisen alueen sijaan esitimme järven eteläpäähän viheryhteystarve-merkintää, sillä alueella sijaitsee Oittaan ulkoilualue, jota voidaan pitää seudullisena virkistyspalvelujen alueena. Merkintä tulisi siten lisätä maakuntakaavaehdotukseen liiton virkistysalueselvityksen yhteydessä antamamme palautteen mukaisesti. Esitimme myös, että Espoonkartanon viheryhteystarve-merkintää olisi tarkoituksenmukaista jatkaa Kirkkonummen rajalle ja yhdistää siten Espoon alueet Kirkkonummen maakunnallisiin virkistysalueisiin ja - verkostoon. Loojärven pohjoispuolella sijaitseva maakuntakaavan ulkoilureitti ei tuo riittävästi esiin yhteyden ekologista merkitystä. Kirkkonummen maankäytön kehityskuva työssä on esitetty vastaavasti viheryhteystarve-merkintä Lapinkylästä Espoon suuntaan. Saariston virkistysalueita koskevat muutokset ovat antamamme palautteen mukaisia. Kuitenkin Stora Herrön eteläosan virkistysaluemerkintää olisi supistettava siten, että vanhasta kalastajatilasta loma-asuntokäyttöön muutettu alue saaren lounaisosassa jäisi virkistysalueen ulkopuolelle. Alueella on yhdeksän loma-asuntoa, osa viime vuosisadan alusta. Yksi niistä on rakennettu 2000-luvulla. Saariston ja rannikon suhdetta seudulliseen viherrakenteeseen ja niiden kytkeytyminen toiminnallisesti yhteen on tuotu esiin Uudenmaan viherrakenteen kehityskuvassa sekä Pääkaupunkiseudun viherkehäliitekartassa Espoon osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheessa antaman lausunnon mukaisesti. On myös tarkoituksenmukaista, että toimintojen tarkempaan suunnitteluun on tuotu lisää liikkumavaraa. Saaristovyöhykkeen suunnittelumääräyksen tarkistaminen siten, että se sallii monipuolisemman rakentamisen kuin ainoastaan loma-asunnot, on tarkoituksenmukainen etenkin ulkosaariston mantereen puoleisilla osilla. Määräys mahdollistaa matkailutoimintojen kehittämisen. Luo-merkintä on otettu uutena koko Uudenmaan maakuntakaavaan ja Espoon alueelle on osoitettu luo-rajauksia maakuntakaavan valkoisille

7 Kaupunginhallitus Sivu 7 / 7 alueille. Kaavaselostuksen mukaan ne perustuvat Zonation-analyysiin ja rajauksien perustelut tullaan esittämään kaavaehdotuksessa. Aluekohtaiset perustelut olisivat kuitenkin olleet tarpeen jo kaavaluonnoksesta lausuttaessa. Ilman aluekohtaisia tietoja rajauksien perusteita ja suhdetta muihin analyysin osoittamiin alueisiin tai muihin viherrakenteen kaavamerkintöihin on vaikea arvioida. Täsmentämistä vaatisi se, mitä sellaisia luontoarvoja luo-alueilla tulee säilyttää, mitä nykyisillä viheryhteystarve- ja virkistysalueilla ei turvata ja miten luo-alueet suhteutuvat viheryhteystarve-merkintöihin ekologisen verkoston osana tai virkistysalueisiin, joilla myös ympäristöarvot on turvattava. Tulkinnanvaraiseksi myös jää mitä tarkoittaa monenlainen alueidenkäyttö erityisesti valkoisille alueille sijoittuvien luo-alueiden osalta ja mitä merkintä käytännössä tarkoittaa alueiden mahdollisia tulevia maankäytönmuutostarpeita ajatellen. Kaavamääräyksen sisältöä tulisi tarkentaa mm. säilytettävien arvojen osalta ja merkinnälle tulisi esittää yksiselitteiset soveltamisohjeet kuntakaavoitukselle. Kaavaluonnoksessa esitetyt luo-alueiden rajaukset sijaitse vat pääosin maakuntakaavan virkistys- tai suojelualueiden yhteydessä, mikä korostaa viheralueiden yhtenäisyyttä ja vaikuttaa siten perustellulta. Kuitenkin kaavaluonnoksen Velskolaan sijoittuva luo-aluerajaus tulisi rajata uudestaan. Velskolan asemakaava-alue sijoittuu osin esitetylle luo-alueelle (Espoon kaavoituskatsaus 2014). Asemakaavassa pyrkimyksenä on kehittää leirikeskuksen aluetta ja ympäröiviä yleiskaavan kyläalueita. Alueen kehittämistä ei tulisi tarpeettomasti vaikeuttaa maakuntakaavamerkinnöillä, joten luo-alue tulisi rajata asemakaavaalueen ulkopuolelle. Kaavaselostuksessa on tuotu esiin tarve rajauksien mahdolliseen tarkistamiseen kaavan ehdotusvaiheessa. Mahdolliset tarkistukset tulisi tehdä yhteistyössä kuntien kanssa ennen kaavaehdotuksen lausuntokierrosta. Espoon alueelta on Zonation menetelmällä löydetty huomattavan paljon uusia ns. luontoarvoltaan arvokkaita alueita, joista osa sijaitsee kaupunkirakenteellisesti keskeisillä kehittämisalueilla, mm. Länsimetron jatkeen asemien vaikutusalueilla ja joiden maankäytön suunnittelu on käynnistynyt tai käynnistymässä Espoossa. Ko. alueiden maankäytön jatkosuunnittelua ei tule maakuntakaavassa hankaloittaa rajaamalla niitä rakentamisen ulkopuolelle. Vaihemaakuntakaavan valmistelun yhteydessä on tuotettu mittava määrä selvityksiä seudun viherrakenteesta. Ne tuovat uutta näkökulmaa ja tietoa paitsi maakunta- myös kuntakaavoitukseen. Tietojen soveltamista kuntatasolle hyödyttäisi aineistojen avaaminen kuntien käyttöön. Toivottavasti liitolta löytyisi jatkossa resursseja tällaiseen yhteistyöhön. Kulttuuriympäristöt 4. vaihemaakuntakaavan kulttuuriympäristöjä koskeva kaavaratkaisu luo edellytyksiä kulttuuriympäristöjen kannalta tärkeiden alueiden säilymiselle ja huomioimiselle kuntakaavoituksessa. Kaavamerkinnät edellyttävät kulttuuriympäristöjen ominaispiirteiden tunnistamisen, huomioimisen sekä sovittamisen yhteen muun maankäytön kanssa. Maakunnallisesti

8 Kaupunginhallitus Sivu 8 / 8 merkittävien kulttuuriympäristöjen osoittaminen kaavakartalla selkeyttää niiden ohjausvaikutusta. Maakuntakaavan mittakaava ja suunnittelutaso antavat hyvät lähtökohdat käsitellä kulttuuriympäristöjä laajoina kokonaisuuksina. Kaavaselostuksessa on avattu merkintöjen ohjausvaikutusta, maakunnallisten selvitysten yleispiirteisyyttä ja mittakaavaa sekä tiivistyvien alueiden näkökulmien ja arvojen yhteensovittamistarvetta, mikä toteutuu yksityiskohtaisempien kaavojen ja suunnitelmien kautta. 2. ja 4. vaihemaakuntakaavan valmistelun yhteydessä laaditut selvitykset auttavat kuntakaavoitusta tunnistamaan kulttuuriympäristöalueiden ja - kohteiden ominaispiirteitä ja arvoja. Saariston ja rannikon alueen tarkistusinventointitarve on tunnistettu ja on tärkeää, että mahdolliset muutokset saadaan kaavaprosessin aikana täydennettyä. Kaava-aineistosta käy hyvin ilmi tavoite kehittää kulttuuriympäristöjä osana uutta elinympäristöä ja elinkeinojen kehittämistä. Kulttuuriympäristöjen kehittäminen on sisällytetty myös maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö-merkinnän suunnittelumääräykseen, mikä antaa painoarvoa kehittämisnäkökulman välittymiselle kuntakaavoitukseen. Liite 13 Äänestyslistat 106 Selostus Maakuntahallitus päätti kokouksessaan Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksen nähtäville asettamisesta ja lausunnoille lähettämisestä. 4. vaihemaakuntakaavassa käsitellään viittä teemaa: elinkeinoja ja innovaatiotoimintaa, logistiikkaa, tuulivoimaa, viherrakennetta sekä kulttuuriympäristöjä. Kaava laaditaan koko Uudenmaan maakunnan alueelle lukuun ottamatta Östersundomin aluetta. Luonnos on nähtävillä jäsenkunnissa sekä Uudenmaan liiton toimistolla ja karttapalvelussa Lausuntoaikaa 4. vaihemaakuntakaavan luonnokseen on saakka. Elinkeinojen ja innovaatiotoimintojen osalta on kaavaluonnoksen pohjaksi kartoitettu elinkeinojen ja innovaatioiden kehitystarpeita ja toimintaedellytyksiä. Kaavaluonnoksen valmistelussa on todettu, että jo vahvistetut maakuntakaavat vastaavat hyvin kehityskuvien ja taustaselvitysten esiin nostamiin tarpeisiin ja uuteen tietoon. Selvitykset osoittavat, että nykyiset maakuntakaavat sisältävät tarpeellisessa määrin asunto- ja työpaikka-alueita ja tehdyt ratkaisut turvaavat elinkeinojen ja innovaatiotoiminnan kehittämisedellytykset. Myöskään kaupan ratkaisun avaamiseen mitoituksen osalta ei uusimpien selvitysten mukaan ole tarvetta. Lähtökohtana 4. vaihemaakuntakaavassa siis on, että vahvistetuissa maakuntakaavoissa ratkaistuja taajama- tai työpaikkaalueita, lukuun ottamatta logistiikka-alueita, ei ole tarkoituksenmukaista avata tarkasteluun tällä kaavakierroksella.

9 Kaupunginhallitus Sivu 9 / 9 Vahvistettu 2. vaihemaakuntakaava mahdollistaa logistiikan kannalta keskeisimmät ratkaisut. 4. vaihemaakuntakaavassa ratkaisua täsmennetään osoittamalla tärkeimmät logistiikkakeskusten ja niihin kytkeytyvien toimintojen sijoittumisalueet omalla merkinnällä. Näiden alueiden lisäksi logistiikkaa voi sijoittua voimassa olevien kaavojen taajama- ja työpaikka-alueille. Kaavassa määritellään myös maakunnallisesti merkittävät satamat ja niihin johtavat laivaväylät. Voimassa olevassa maakuntakaavassa osoitettu Helsinki-Vantaan lentoaseman liikennealue mahdollistaa sen kehittämisen. Vahvistettujen maakuntakaavojen liikenneyhteydet palvelevat jo osaltaan logistiikkaa. Näiden lisäksi kaavassa selvitetään uutta logistista poikittaisyhteyttä Keski- Uudellemaalle. Tallinnan tunneli osoitetaan ohjeellisen liikennetunnelin merkinnällä. Tuulivoiman osalta on selvitetty potentiaalisia tuulivoima-alueita maa- ja merialueilta. Tuulivoimalle soveltuvien, maakunnallisen kokoluokan tuulivoima-alueiden kartoittamisessa otettiin huomioon maisema-, melu- ja luontoseikkojen lisäksi vaikutuksia alue- ja yhdyskuntarakenteeseen ja ihmisten elinympäristöön sekä vertailtiin teknistaloudellisia vaikutuksia. Uudeltamaalta löydettiin viisi potentiaalista tuulivoima-aluetta, jotka on mahdollista ottaa mukaan kaavaluonnokseen. Alueista kaksi sijaitsee merellä ja kolme mantereella. Maakuntakaavassa määritellään vain suuret, maakunnallisesti merkittävät tuulivoima-alueet. Näillä tarkoitetaan kymmenen tai useamman tuulivoimalan kokonaisuuksia. Pienempien tuulivoima-alueiden paikat suunnitellaan kuntien kaavoituksessa. 4. vaihemaakuntakaavassa viherrakennetta tarkastellaan kokonaisuutena ja määritellään sen sisältö ja laajuus maakuntatasolla. Viherrakenteen kaavaratkaisu muodostuu luonnonsuojelualueista ja muista luontoarvoista, laajoista yhtenäisistä metsäalueista ja viheryhteystarpeista sekä virkistysalueista ja reiteistä. Lisäksi viherrakenteen yhteydessä on käsitelty myös saaristovyöhykkeisiin liittyvää kaavaratkaisua. Arvokkaat luonnonympäristöt 4. vaihemaakuntakaavassa muodostuvat mm. luonnonsuojelualueista, Natura 2000-verkoston alueista ja luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeistä alueista eli luo-alueista. Luo-alue ominaisuusmerkintä on Uudenmaan maakuntakaavoissa uusi, vastaavaa merkintää ei aikaisemmissa kaavoissa ole näin laajasti käytetty. Luo-alue-merkinnällä on osoitettu selvitysten perusteella alueita, joilla on tunnistettu maakunnallisia luontoarvoja. Nämä alueet eivät ole suojelualueita, mutta niiden käytössä ja suunnittelussa maakunnalliset luontoarvot tulee ottaa huomioon. Lisäksi luontoarvojen turvaamiseen käytetään muiden maankäyttömuotojen suunnittelumääräyksiä. Virkistysalueiden suunnittelussa lähtökohtana on voimassa olevien maakuntakaavojen virkistysalueverkosto, jota on päivitetty uusimman tiedon pohjalta yhteistyössä kuntien kanssa. Virkistysalueiden lisäksi kaavassa osoitetaan ohjeelliset ulkoilureitit. Kulttuuriympäristöillä tarkoitetaan rakennusperintöä ja maisema-alueita sekä muinaisjäännöksiä. 4. vaihemaakuntakaavassa osoitetaan valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut ympäristöt (RKY kohteet),

10 Kaupunginhallitus Sivu 10 / 10 valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, maakunnallisesti ja useamman kuin yhden kunnan kannalta merkittävät maisema-alueet ja rakennetun kulttuuriympäristön alueet sekä liitekartalla viimeisin tieto muinaisjäännöksistä. 2.vaihemaakuntakaavassa maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt esitettiin kaavan liiteaineistossa. Valtakunnallisesti merkittävät ja arvokkaat kulttuuriympäristöt ja maisemat osoitetaan maakuntakaavassa valtakunnallisten inventointien perusteella. Museoviraston laatima inventointi Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) on otettu valtioneuvoston päätöksellä ( ) maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta. RKY -kohteita Espoossa ovat mm. Suuri Rantatie (Kuninkaantie), Otaniemen kampusalue ja pääkaupunkiseudun I maailmansodan linnoitteet. Espoossa ei ole vuoden 1992 selvityksen eikä päivitysinventoinnin 2013 mukaisia vltakunnallisesti arvokkaita maisemaalueita. Maakunnalliset ja useamman kuin yhden kunnan kannalta merkittävät maisema-alueet ja rakennetun kulttuuriympäristön alueet osoitetaan kaavassa Missä maat on mainioimmat -selvityksen (2012) perusteella. Lisäksi tausta-aineistoksi ja kaavaratkaisun tueksi maakuntaliitto on laatinut Tien päällä - Uudenmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät tiet ja reitit ja Häiriöitä aiheuttavat muutokset maisemassa -selvitys maisemahäiriöistä - selvitykset. Maakuntaliitto tulee vielä kesällä 2015 laatimaan tarkistusinventointeja saariston ja rannikon kulttuuriympäristöistä. Osoitetut alueet ovat maakunnan parhaiten säilyneitä merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä ja maisemia. Kulttuuriympäristöt voivat toimia myös osana ekologista ja ekosysteemipalveluiden verkostoa. Kulttuuriympäristöt esitetään pääosin alueellisilla ominaisuusmerkinnöillä. Ominaisuusmerkintä voi olla päällekkäinen muiden kaavamerkintöjen kanssa. Aluevarausmerkintä osoittaa pääasiallisen maankäytön. Kaavamerkinnät edellyttävät kulttuuriympäristöjen ominaispiirteiden tunnistamisen, huomioimisen sekä sovittamisen yhteen muun maankäytön kanssa. Kaava-aineistosta käy ilmi myös tavoite kehittää kulttuuriympäristöjä osana uutta elinympäristöä ja osana elinkeinojen kehittämistä. Kulttuuriympäristö voi luoda alueelle vahvan identiteetin ja imagon, jota voidaan hyödyntää mm. alueen markkinoinnissa ja matkailussa. Alueilla, joilla on yhdyskuntarakenteen tiivistämis- tai rakentamispaineita, on alueen kehittämisnäkökulman ja kulttuuriympäristöjen ominaispiirteiden yhteensovittaminen erityisen tärkeää. Kaavaluonnoksessa käsitellään lisäksi Malmin lentokentän muuttamista taajamatoimintojen alueeksi sekä pääradan uusia asemanseutuja, Tuusulan Ristikytöä ja Hyvinkään Palopuroa, jotka osoitetaan tiivistyväksi taajamatoimintojen alueeksi. Aineisto on Uudenmaan liiton verkkosivuilla

11 Kaupunginhallitus Sivu 11 / 11 Tiedoksi

12 Kaupunginhallitus Sivu 12 / 12