Otsikko Sivu. 125 Kokouksen järjestäytyminen Eron myöntäminen maakuntahallituksen varajäsenyydestä (Tarja Tenkula) ja uuden varajäsenen valinta

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA 9/ Maakuntahallitus AIKA klo 08:30-09:25 PAIKKA Uudenmaan liitto, Esterinportti 2 B KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 125 Kokouksen järjestäytyminen Eron myöntäminen maakuntahallituksen varajäsenyydestä (Tarja Tenkula) ja uuden varajäsenen valinta 127 Eron myöntäminen kielellisten palveluiden toimikunnan jäsenyydestä (Britta Lindblom) ja uuden jäsenen valinta 128 Uusi varajäsen maakuntavaltuustoon (Johanna Jurvan tilalle Juha Juntunen) 129 Uusi varajäsen maakuntavaltuustoon (Tarja Tenkulan tilalle Maija Anttila) 130 Uusi varajäsen maakuntavaltuustoon (Sari Saarisen tilalle Annastiina Jäppinen) 131 Uusi jäsen maakunnan yhteistyöryhmään (uusi jäsen Tarja Tenkulan tilalle) sekä 1. varapuheenjohtajan valinta 132 Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava; kehityskuva- ja lähtökohtaraportit tiedoksi 133 Etelä-Suomen rakennerahasto-ohjelman syksyn 2014 EAKR-haun yhteenveto; tiedoksi 134 Uusimaa-ohjelman toimeenpanosuunnitelman valmistelutilanne; tiedoksi Metropolihallinnon valmistelun tilannekatsaus; tiedoksi Johtajien antamat lausunnot Johtajien päätökset Valmistuneita julkaisuja Kokousaikataulu tiedoksi 31

2 PÖYTÄKIRJA 9/ OSALLISTUJAT Nimi Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Ansalehto-Salmi Irja Jäsen Blomqvist Thomas Jäsen Enroth Matti Jäsen Herttuainen Auli Jäsen Jalonen Jaakko Jäsen Karhuvaara Arja Jäsen Karimäki Johanna Jäsen saapui klo 9.00 :n 125 kohdalla Krohn Minerva Jäsen Mäkelä Outi Puheenjohtaja Raatikainen Mika Jäsen Sainio Jari II varapuheenjohtaja Salonen Pasi I varapuheenjohtaja Taipale Kaarin Jäsen Koivuniemi Petri Varajäsen Heinäluoma Eero Mv:n pj. saapui klo 8.40 :n 125 kohdalla Juurikkala Timo Mv:n I vpj. Hakola Juha Mv:n II vpj. Savolainen Ossi Maakuntajohtaja, esittelijä Eskelinen Juha Johtaja Murto-Laitinen Riitta Johtaja Mikkola Jaakko Johtaja Autioniemi Paula Hallinto- ja talousjoht. siht. Elo Seija Tiedottaja POISSA Markkula Markku Jäsen Kanerva Inka Kehittämisjohtaja

3 PÖYTÄKIRJA 9/ ALLEKIRJOITUKSET Outi Mäkelä Puheenjohtaja Paula Autioniemi Sihteeri KÄSITELLYT ASIAT PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS / 2014 / 2014 Arja Karhuvaara Minerva Krohn PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ

4 PÖYTÄKIRJA 9/ Maakuntahallitus Kokouksen järjestäytyminen MHS Maakuntahallitus päättää todeta kokouksen laillisesti kokoonkutsutuksi ja pää tös valtaiseksi valitsee kaksi pöytäkirjan tarkastajaa (Arja Karhuvaara ja Minerva Krohn). Todettiin kokous laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Valittiin pöytäkirjantarkastajiksi Arja Karhuvaara ja Minerva Krohn. Merkittiin pöytäkirjaan selostettavina asioina: GHP:n toiminnan laajentaminen ja uudelleen organisointi; toimitusjohtaja Marja-Liisa Niinikoski Etelä-Suomen rakennerahasto-ohjelman syksyn 2014 EAKR-haun yhteenveto; ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uusimaa-ohjelman toimeenpanosuunnitelman valmistelutilanne; johtaja Juha Eskelinen Uudenmaan liiton toiminta- ja taloussuunnitelman valmistelutilanne; maakuntajohtaja Ossi Savolainen.

5 PÖYTÄKIRJA 9/ Maakuntahallitus Eron myöntäminen maakuntahallituksen varajäsenyydestä (Tarja Tenkula) ja uuden varajäsenen valinta MHS Maakuntahallituksen varajäsen Tarja Tenkula (sd, Helsinki) on pyytänyt eroa maakuntahallituksen varajäsenyydestä. Uudenmaan liiton perussopimuksen 17 3 momentin mukaan maakuntahallitukseen valitaan kuusi (6) jäsentä jäsenkunnasta, jonka väkiluku on yli henkeä, viisi (5) jäsentä jäsenkunnasta, jonka väkiluku on yli , neljä (4) jäsentä jäsenkunnasta, jonka väkiluku on yli , kolme (3) jäsentä jäsenkunnasta, jonka väkiluku on yli , kaksi (2) jäsentä jäsenkunnasta, jonka väkiluku on yli ja yksi (1) jäsen jäsenkunnasta. jonka väkiluku on yli Niistä kunnista, joiden väkiluku on alle henkeä, valitaan maakuntahallitukseen yhteensä viisi (5) jäsentä kuitenkin siten, ettei samasta kunnasta voi olla kahta jäsentä. Maakuntahallituksen kokoonpano on sovitettava sellaiseksi, että se vastaa jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta kuntayhtymän alueella kunnallisvaalilaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Maakuntavaltuuston tulee valita toimikauden loppuajaksi uusi varajäsen maakuntahallitukseen. Maakuntahallitus esittää maakuntavaltuustolle, että Tarja Tenkulalle myönnetään ero maakuntahallituksen varajäsenyydestä maakuntahallitukseen valitaan uusi varajäsen. Paula Autioniemi Maakuntahallitus hyväksyi ehdotuksen.

6 PÖYTÄKIRJA 9/ Maakuntahallitus Eron myöntäminen kielellisten palveluiden toimikunnan jäsenyydestä (Britta Lindblom) ja uuden jäsenen valinta 225/ /2013 MHS Uudenmaan liiton perussopimuksen 11 mukaan kielellisten palveluiden kehittämistä varten on toimikunta, johon maakuntavaltuusto valitsee jäsenet. Kielellisten palveluiden toimikunnan jäsen Britta Lindblom (sd.) on pyytänyt eroa toimikunnan jäsenyydestä. Maakuntavaltuuston tulee valita toimikauden loppuajaksi uusi jäsen kielellisten palveluiden toimikuntaan. Maakuntahallitus esittää maakuntavaltuustolle, että Britta Lindblomille myönnetään ero kielellisten palveluiden toimikunnan jäsenen tehtävästä kielellisten palveluiden toimikuntaan valitaan uusi jäsen. Paula Autioniemi Maakuntahallitus hyväksyi ehdotuksen.

7 PÖYTÄKIRJA 9/ Maakuntahallitus Uusi varajäsen maakuntavaltuustoon (Johanna Jurvan tilalle Juha Juntunen) 224/ /2013 MHS Perussopimuksen 12 :n mukaan maakuntavaltuuston jäsenten tulee olla jäsenkuntien valtuutettuja. Mikäli maakuntavaltuuston jäsen tai varajäsen menettää vaalikelpoisuutensa tai hänellä muusta syystä on peruste erota kesken toimikauden, päättää jäsenen edustama kunta eron myöntämisestä ja uuden jäsenen tai varajäsenen valitsemisesta jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Kunnan valitseman jäsenen tai varajäsenen tulee edustaa samaa ryhmää kuin jäsen, jolle ero on myönnetty. Vantaan kaupunginhallitus on päättänyt myöntää Johanna Jurvalle (ps.) eron Uudenmaan maakuntavaltuuston varajäsenyydestä lukien. Samalla kaupunginhallitus on päättänyt valita Uudenmaan maakuntavaltuuston jäsen Juha Simosen henkilökohtaiseksi varajäseneksi Juha Juntusen jäljellä olevaksi ajaksi toimikaudesta Maakuntahallitus esittää maakuntavaltuustolle, että valtuusto merkitsee tiedoksi maakuntavaltuuston jäsen Juha Simosen uuden varajäsenen Juha Juntusen. Paula Autioniemi Maakuntahallitus hyväksyi ehdotuksen.

8 PÖYTÄKIRJA 9/ Maakuntahallitus Uusi varajäsen maakuntavaltuustoon (Tarja Tenkulan tilalle Maija Anttila) 224/ /2013 MHS Perussopimuksen 12 :n mukaan maakuntavaltuuston jäsenten tulee olla jäsenkuntien valtuutettuja. Mikäli maakuntavaltuuston jäsen tai varajäsen menettää vaalikelpoisuutensa tai hänellä muusta syystä on peruste erota kesken toimikauden, päättää jäsenen edustama kunta eron myöntämisestä ja uuden jäsenen tai varajäsenen valitsemisesta jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Kunnan valitseman jäsenen tai varajäsenen tulee edustaa samaa ryhmää kuin jäsen, jolle ero on myönnetty. Helsingin kaupunginhallitus on päättänyt myöntää Tarja Tenkulalle (sd.) eron Uudenmaan maakuntavaltuuston varajäsenyydestä lukien. Samalla kaupunginhallitus on päättänyt valita Uudenmaan maakuntavaltuuston jäsen Ville Jalovaaran henkilökohtaiseksi varajäseneksi Maija Anttilan jäljellä olevaksi ajaksi toimikaudesta Maakuntahallitus esittää maakuntavaltuustolle, että valtuusto merkitsee tiedoksi maakuntavaltuuston jäsen Ville Jalovaaran uuden varajäsenen Maija Anttilan. Paula Autioniemi Maakuntahallitus hyväksyi ehdotuksen.

9 PÖYTÄKIRJA 9/ Maakuntahallitus Uusi varajäsen maakuntavaltuustoon (Sari Saarisen tilalle Annastiina Jäppinen) 224/ /2013 MHS Perussopimuksen 12 :n mukaan maakuntavaltuuston jäsenten tulee olla jäsenkuntien valtuutettuja. Mikäli maakuntavaltuuston jäsen tai varajäsen menettää vaalikelpoisuutensa tai hänellä muusta syystä on peruste erota kesken toimikauden, päättää jäsenen edustama kunta eron myöntämisestä ja uuden jäsenen tai varajäsenen valitsemisesta jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Kunnan valitseman jäsenen tai varajäsenen tulee edustaa samaa ryhmää kuin jäsen, jolle ero on myönnetty. Pukkilan valtuusto on päättänyt myöntää Sari Saariselle (kok.) eron Uudenmaan maakuntavaltuuston varajäsenyydestä lukien. Samalla kunnanvaltuusto on päättänyt valita Uudenmaan maakuntavaltuuston jäsen Linda Kallaksen henkilökohtaiseksi varajäseneksi Annastiina Jäppisen jäljellä olevaksi ajaksi toimikaudesta Maakuntahallitus esittää maakuntavaltuustolle, että valtuusto merkitsee tiedoksi maakuntavaltuuston jäsen Linda Kallaksen uuden varajäsenen Annastiina Jäppisen. Paula Autioniemi Maakuntahallitus hyväksyi ehdotuksen.

10 PÖYTÄKIRJA 9/ Maakuntahallitus Uusi jäsen maakunnan yhteistyöryhmään (uusi jäsen Tarja Tenkulan tilalle) sekä 1. varapuheenjohtajan valinta 20/ /2014 MHS Tarja Tenkula on pyytänyt eroa Uudenmaan maakunnan yhteistyöryhmän jäsenyydestä. Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) on kuntien, valtion sekä työmarkkina- ja elinkeinojärjestöjen yhteistyöelin, jonka tehtävänä on yhteensovittaa alueellisia kehittämistoimia. Maakunnan yhteistyöryhmän kokoonpanosta ja tehtävistä säädetään laissa alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (7/2014, ). Laki tuli voimaan Yhteistyöryhmässä on oltava kattavasti edustettuna 1. alueen kunnat ja maakunnan liitto 2. ohjelmia rahoittavat valtion viranomaiset ja muut tehtävien kannalta merkittävät valtionhallintoon kuuluvat organisaatiot ja 3. alueen kehittämisen kannalta keskeiset tahot kuten työmarkkina- ja elinkeinojärjestöt ja muut kansalaisyhteiskuntaa edustavat järjestöt. Maakuntahallitus on nimennyt maakunnan yhteistyöryhmään alueen kuntia ja maakunnan liittoa edustavat jäsenet. Heidän toimikautensa on maakunnan liiton valtuuston toimikausi. Tarja Tenkulan varajäseneksi on nimetty Kaarin Taipale. Lain alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista 24 mukaan maakunnan liiton hallitus nimeää yhteistyöryhmän puheenjohtajan sekä varapuheenjohtajat. Tenkula on toiminut maakuntahallituksen nimeämänä maakunnan yhteistyöryhmän 1. varapuheenjohtajana. Maakuntahallitus nimeää uuden jäsenen Tarja Tenkulan tilalle maakunnan yhteistyöryhmään maakunnan yhteistyöryhmälle 1. varapuheenjohtajan. Paula Autioniemi Päätettiin jättää asia pöydälle.

11 PÖYTÄKIRJA 9/ Maakuntahallitus Maakuntahallitus Maakuntahallitus Maakuntahallitus Maakuntahallitus Maakuntahallitus Maakuntahallitus Maakuntahallitus Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava; kehityskuva- ja lähtökohtaraportit tiedoksi 176/05.00/2013 MHS Uudenmaan maakuntavaltuusto hyväksyi Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan maaliskuussa 2013 ja se on tällä hetkellä ympäristöministeriössä vahvistettavana. 2. vaihemaakuntakaavasta saadussa palautteessa sekä kuntien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa käydyissä keskusteluissa on noussut esiin tarve täydentää Uudenmaan maakuntakaavoissa esitettyjä ratkaisuja erityisesti kilpailukykyyn liittyvien kysymysten sekä viherrakenteen osalta. Myös ympäristöministeriö on Uudenmaan maakuntakaavan vahvistamispäätöksessä esittämissään jatkosuunnitteluohjeissa korostanut maakunnallisten luontoarvojen huomioon ottamista seuraavilla maakuntakaavakierroksilla. Uudenmaan liitto on käytyjen keskustelujen pohjalta valmistellut syksyn 2013 aikana uuden maakuntakaavakierroksen käynnistämistä. 4. vaihemaakuntakaava on tarkoitus laatia käynnistyneen valtuustokauden aikana siten, että maakuntavaltuusto voisi sen hyväksyä joulukuussa Kaavatyö käynnistetään hyväksymällä osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) sekä kuuluttamalla kaavatyön vireille tulosta. Lisäksi OAS lähetetään jäsenkunnille ja muille sidosryhmille tiedoksi ja kommentteja varten. Kommentit tuodaan maakuntahallitukselle tiedoksi ja näiden perusteella OAS:ia voidaan vielä tarkistaa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan myös myöhemmin kaavaprosessin aikana täydentää ja täsmentää ja siihen tehtävät oleelliset muutokset tuodaan maakuntahallituksen käsittelyyn. OAS on maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukainen suunnitelma kaavan osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä vaikutusten arvioinnista. Siinä kerrotaan mm. kaava-alue, käsiteltävät aihealueet, kaavan laadinnan tavoitteet, arvioitavat kaavan vaikutukset sekä kaavan laadinta-aikataulu ja keskeiset käsittely- ja osallistumisvaiheet. Suunnitelma täydentyy ja tarkentuu kaavaprosessin aikana. Laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma on liitteenä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaan uusi maakuntakaava laaditaan koko maakunnan alueelle vaihemaakuntakaavana ja sen aikatähtäin on vuodessa Kaavan päätavoitteena on luoda edellytyksiä kestävälle, kilpailukykyiselle ja hyvinvoivalle Uudellemaalle. 4. vaihemaakuntakaavassa käsiteltäviksi aihealueiksi on käytyjen keskustelujen pohjalta nostettu elinkeinot, logistiikka, tuulivoima, viherrakenne ja kulttuuriympäristöt. Esillä on ollut myös vapaa-ajan asumiseen ja palveluihin liittyvien kysymysten tarkastelu, mutta kaavan laadinnan aikataulusta ja käytettävissä olevista resursseista johtuen tämän aihealueen käsittely on tarkoituksenmukaista siirtää seuraaville kaavakierroksille.

12 PÖYTÄKIRJA 9/ vaihemaakuntakaava täydentää ja tarkistaa hyväksyttyjä maakuntakaavoja. Lisäksi jatketaan voimassa olevien Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntakaavojen yhdenmukaistamista niiden aihealueiden osalta, joita kaavassa käsitellään. Kaavaprosessin aikana saattaa nousta esiin vielä muitakin aihekokonaisuuksia, joita on tarpeen käsitellä. Kaavan lopullinen sisältö muotoutuu viimeistään kaavaehdotuksen valmistelun yhteydessä. Kaavan ehdotettu sisältö toteuttaa hyvin laadittua Uusimaa-ohjelmaa ja siinä esitettyjä strategisia tavoitteita. Maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämä aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu käytiin Ympäristöministeriön ja muiden viranomaisten mielestä laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli kattava ja selkeästi esitetty. Neuvottelussa esiin nousseet tarkennukset ja täydennykset on pääsääntöisesti otettu huomioon osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa viimeisteltäessä. Mkj:n ehdotus: Maakuntahallitus päättää käynnistää Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan laadinnan, hyväksyä osallistumis- ja arviointisuunnitelman, ilmoittaa vaihekaavan vireille tulosta sekä lähettää suunnitelman kunnille ja sidosryhmille tiedoksi ja kommentoitavaksi. esittää maakuntavaltuustolle, että maakuntavaltuusto merkitsee tiedoksi Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavatyön käynnistymisen. Kaavatyön sisältö ja 4. vaihemaakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma esitellään valtuutetuille maakuntavaltuuston kokouksessa Liitteet: Käsittely: Riitta Murto-Laitinen Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava, Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Keskustelun aikana maakuntajohtaja ehdotti, että osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan tehdään seuraavat korjaukset (muutokset kursiivilla): 2.1 Kaavaprosessin ja valmistelun periaatteet (s. 11, 1 kpl) viimeiseksi kohdaksi lisätään: Maakuntakaavan valmistelu toteutetaan kiinteässä synergiassa Uusimaa-ohjelman toteuttamisen kanssa Kaavan päätavoitteet (s. 11, 1 kpl) viimeiseksi lauseeksi lisätään: Tämä edellyttää, että maakuntakaavan valmistelussa läpäisevänä tavoitteena on edistää innovatiivisuutta Uudellamaalla sekä innovaatiorakenteen uudistamista. 3. Kaavan sisällön (s. 13) ensimmäinen teema muutetaan muotoon Elinkeinot ja innovaatiotoiminta; tämä muutos huomioidaan tarpeen mukaan koko asiakirjassa mm. otsikointi ja ko. teeman selitetekstit 3.1. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta (s. 14, 3 kpl) viimeiseksi lauseeksi lisätään: Lisäksi selvitetään mahdollisuutta edistää kaavaratkaisulla innovaatiotoimintaa koko Uudellamaalla Viherrakenne (s. 17, 1 kpl) kolmanneksi lauseeksi lisätään: Tarkastelussa ovat mukana sekä maa- että merialueet.

13 PÖYTÄKIRJA 9/ Viherrakenne (s. 17, 3 kpl) ensimmäinen lause: Tällä kaavakierroksella tavoitteena on käsitellä Uudenmaan viherrakenne yhdenmukaisella tavalla koko suunnittelualueella kattaen sekä maa- että merialueet. Mkj:n muutettu ehdotus: Maakuntahallitus päättää käynnistää Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan laadinnan, hyväksyä osallistumis- ja arviointisuunnitelman edellä mainituilla korjauksilla ilmoittaa vaihekaavan vireille tulosta sekä lähettää suunnitelman kunnille ja sidosryhmille tiedoksi ja kommentoitavaksi. esittää maakuntavaltuustolle, että maakuntavaltuusto merkitsee tiedoksi Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavatyön käynnistymisen. Maakuntahallitus hyväksyi maakuntajohtajan kokouksessa muutetun ehdotuksen. MHS Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Määräajan puitteissa saatiin yhteensä 63 kpl palautteita, joista 12 jäsenkunnilta. Lisäksi moni jäsenkunnista ilmoitti, että ne pitävät osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa hyvänä ja etteivät anna virallista lausuntoa. Muilta sidosryhmiltä saatiin palautetta 39 kpl ja yksityisiltä henkilöiltä 12 kpl. Palautetta saatiin kohtuullisen tasaisesti kaikista kaavan teemoista. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on palautteiden mukaan pidetty kaiken kaikkiaan melko hyvänä ja kattavana, eikä suuria muutostarpeita suunnitelmaan ole esitetty. Jäsenkunnista Raasepori ja Sipoo toivoivat, että kaavan teemoihin sisällytettäisiin siinä alku vaiheessa mukana olleet vapaa-ajan asuminen ja palvelut. Maakuntahallitus päätti kuitenkin kokouksessaan , että tiukasta aikataulusta ja käytettävissä olevista resursseista johtuen kyseistä teemaa ei sisällytetä maakuntakaavaan. Tätä aihealuetta tullaan kuitenkin käsittelemään lähinnä vapaa-ajan palveluiden osalta virkistysteemaan liittyen siinä laajuudessa kuin kaavan ratkaisut sitä edellyttävät. Eräät KUUMA-kunnat ovat lausunnoissaan nostaneet esiin laadittavana olevan Helsingin seudun yhteisen maankäyttösuunnitelman edellyttämät muutostarpeet hyväksyttyyn Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavaan, erityisesti eräiden asemanseutujen kehittämisalueiden osalta (mm. Palopuro ja Ristikytö). Koska kunnilla on tarve edellä mainittujen alueiden osalta edetä yleiskaavoitukseen, on perusteltua tarkastella näitä alueita tällä maakuntakaavakierroksella. Sen sijaan muita laajempia tarkistuksia aiempiin kaavaratkaisuihin ei ole tarkoituksenmukaista tehdä, elleivät ne liity 4. vaihemaakuntakaavassa käsiteltäviin aihekokonaisuuksiin. Erityisesti luontojärjestöt ovat esittäneet että hiljaisia alueita tulisi käsitellä 4. vaihemaakuntakaavassa. Uudenmaan liitto on aikaisemmin kartoittanut entisen Uudenmaan alueelta hiljaiset alueet Uudenmaan maakuntakaavaa laadittaessa. Tämä selvitys päivitetään koko Uudenmaan osalta, ja aineistoa hyödynnetään kaavaratkaisua laadittaessa ja vaikutuksia arvioitaessa. Omana teemanaan tai merkintöinä ei hiljaisia alueita ole kuitenkaan tarkoituksena sisällyttää maakuntakaavaan.

14 PÖYTÄKIRJA 9/ Yksittäiset kansalaiset ovat olleet huolissaan viheralueiden säilymisestä sekä tuulivoimatuotantoon soveltuvien alueiden sisällyttämisestä maakuntakaavaan. Erityisesti palaute on kohdistunut Helsingissä sijaitseviin luontoalueisiin ja Inkoo-Raaseporin merialueella sijaitsevaan, voimassaolevassa maakuntakaavassa esitettyyn tuulivoima-alueeseen. Lisäksi palautteessa on tuotu esiin tarve käsitellä uusiutuvia energiavaroja laajemminkin. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on kuitenkin pitäydytty ainoastaan tuulivoimassa sen edellyttämien laajojen aluevarausten vuoksi, muuten uusiutuvia energiavarojen tullaan käsittelemään Uusimaa-ohjelman mukaisessa hankkeessa tiekartta kohti hiilineutraalia Uuttamaata. Eräät jäsenkunnat ovat pitäneet hyvänä tavoitetta entistä strategisemmasta maakuntakaavasta, kun sen sijaan ympäristö- ja luontojärjestöt toivovat yksityiskohtaisempia kaavamerkintöjä. Uudenmaan liiton strategian mukaan tavoitteena on kehittää maakuntakaavaa strategisempaan suuntaan, mutta tietyt aluevarausmerkinnät mm. suojelualueet edellyttävät todennäköisesti yksityiskohtaisempaa merkintätapaa. Kommentteja esitettiin myös vaikutustenarvioinnin tarkkuuteen ja arvioitaviin vaikutuksiin liittyen. Vaikutusten arviointi täsmentyy kaavaprosessin aikana Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitettyyn nähden. Tähän asti järjestettyä vuorovaikutusta pidettiin avoimena ja viestintää onnistuneena. Lisäksi kuntien palautteessa pidettiin onnistuneena aiempaan kaavaan liittynyttä vuorovaikutusta kunnan viranhaltijoiden ja luottamusmiesten kanssa. Osallistumista ja yhteistyötä toivottiin jatkettavan ja annettiin ehdotuksia asiantuntijaryhmien laajentamisesta. Osallistumista vaikeuttavana seikkana pidettiin maakuntakaavojen laadintaa vaiheittain, koska sen pelättiin heikentävän osallisten kykyä hahmottaa kokonaisuus. Mkj:n ehdotus: Maakuntahallitus päättää merkitä tiedoksi 4. vaihemaakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saadun palautteen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään siten, että 4. vaihemaakuntakaavan yhteydessä arvioidaan Helsingin seudun yhteisen maankäyttösuunnitelman aiheuttamat muutostarpeet suhteessa 2. vaihemaakuntakaavaan erityisesti asemanseutujen osalta ja huomioidaan ne tämän 4. vaihemaakuntakaavan valmistelussa. Hiljaisia alueita ei käsitellä 4. vaihemaakuntakaavassa omana aihealueenaan, mutta hiljaisista alueista laadittavan selvityksen tulokset otetaan huomioon kaavaratkaisuja tehtäessä ja vaikutuksia arvioitaessa. Lisäksi maakuntahallitus oikeuttaa Uudenmaan liiton toimiston tekemään teknisluontoisia täydennyksiä ja lisäyksiä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan palautteen pohjalta. Liite: Käsittely: Riitta Murto-Laitinen Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saadun palautteen yhteenveto Maakuntajohtaja muutti kokouksessa päätösehdotustaan.

15 PÖYTÄKIRJA 9/ Mkj:n muutettu ehdotus: Päätösehdotuksen kolmas kappale muutetaan kuulumaan seuraavasti: "Hiljaisia alueita selvitetään osana 4. vaihemaakuntakaavan valmistelua. Mahdollisesta kaavakäsittelystä päätetään myöhemmin kaavaluonnosta tai -ehdotusta käsiteltäessä." Muutoin pohjaehdotus pysyy samana. Maakuntahallitus hyväksyi maakuntajohtajan kokouksessa muutetun ehdotuksen. MHS Suomi on sitoutunut lisäämään uusiutuvia energiamuotoja osana kansainvälisiä ilmastosopimuksia. Esimerkiksi tuulivoiman lisäämiseksi Suomi on asettanut kansallisessa ilmasto- ja energiastrategiassa tavoitteeksi 6 TWh tuulivoimaa vuonna 2020 ja 9 TWh vuonna Vuoden 2013 lopussa Suomessa oli asennettua tuulivoimakapasiteettia yhteensä 448 MW. Myös Uudellamaalla pyritään edistämään uusiutuvia energiamuotoja ja Uusimaa-ohjelmassa on kirjattuna tavoite olla Hiilineutraali maakunta vuonna Tuulivoimaa on päätetty käsitellä osana Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavaa paitsi kansainvälisten, kansallisten ja maakunnallisten ilmastotavoitteiden, myös aikaisempien maakuntakaavojen palautteen pohjalta. Lähtökohtaisesti on ollut tiedossa, että Uudeltamaalta on haastavaa löytää tuulivoimarakentamiseen soveltuvia maakunnallisesti merkittäviä alueita. Ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaan maakunnalliseksi tuulivoima-alueeksi katsotaan 8-10 tuulivoimalan kokonaisuus. Tuulivoimalat ovat isoja rakennelmia, jotka vaativat ympärilleen paljon tilaa niin teknistaloudellisten tekijöiden, kuin voimaloiden aiheuttamien vaikutusten vuoksi. Esimerkiksi meluvaikutusten vuoksi asutukseen ja loma-asutukseen on rajattu kilometrin suojavyöhyke. Myös eri viranomaisten tuulivoimaloiden sijoittamista koskevat ohjeistukset rajaavat tuulivoima-alueita esimerkiksi suhteessa liikenneväyliin, meriväyliin, lentoestealueisiin ja tutkiin. Uudenmaan liitossa on käynnissä tuulivoimaselvitys, jossa tarkastellaan tuulivoimarakentamisen mahdollisuuksia Uudenmaan maa- ja merialueilla, kun otetaan huomioon kaikki tuulivoimarakentamista koskevat reunaehdot. Selvityksen ensimmäisessä vaiheessa potentiaalisia tuulivoima-alueita kartoitettiin paikkatietomenetelmien avulla. Paikkatietoanalyyseilla Uudeltamaalta löydettiin muutamia maakunnallisia tuulivoimalle soveltuvia alueita etenkin mereltä. Näitä alueita on tarkennettu kevään 2014 alussa mm. asiantuntijaryhmien ja sidosryhmien, kuten Liikenneviraston ja Pääesikunnan kanssa käydyn vuorovaikutuksen kautta. Selvitysten tarkentuessa on ilmennyt, että suurimpaan osaan potentiaalisista merialueista kohdistuu tekijöitä, jotka eivät mahdollista tuulivoimarakentamista. Selvityksen aikana on kartoitettu myös löytyykö maisemaltaan jo muuttuneilta alueilta, kuten tie-, satama- ja teollisuusalueilta soveltuvia tuulivoima-alueita. Näiltä alueilta löytyvä potentiaali on todettu merkitykseltään paikalliseksi, jota ei ohjata maakuntakaavalla. Tällä hetkellä Uudeltamaalta on tunnistettu yhdeksän aluetta, joihin voidaan kohdistaa tarkempia aluekohtaisia selvityksiä. Näistä alueista kaksi sijaitsee

16 PÖYTÄKIRJA 9/ merellä ja seitsemän maalla. Tarkempia tuulivoimaselvityksiä tullaan tekemään vuoden 2014 aikana. Selvitykset tullaan teettämään konsultilla, joka valitaan kilpailutuksen kautta. Mikäli tarkempien selvitysten kautta todetaan, että Uudeltamaalta löytyy maakunnallisesti merkittäviä tuulivoima-alueita, on nämä alueet mahdollista ottaa mukaan kaavaluonnokseen. Mkj:n ehdotus: Maakuntahallitus merkitsee tiedoksi Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa käsiteltävän tuulivoimateeman valmistelutilanteen. Riitta Murto-Laitinen , Tanja Lamminmäki Maakuntahallitus hyväksyi ehdotuksen. MHS Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan logistiikan teemaa on työstetty laajassa sidosryhmäyhteistyössä. Työtä on ohjannut asiantuntijaryhmä, johon on kutsuttu kuntien, valtion ja elinkeinoelämän edustajia. Asiantuntijaryhmälle, kuntien asiantuntijoille sekä alan toimijoille on järjestetty työpajoja, joissa he ovat tuoneet oman asiantuntemuksensa suunnitteluprosessiin. Lisäksi suunnittelutyössä on ollut mukana pienryhmä, johon ovat kuuluneet professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillisestä yliopistosta, johtaja Jorma Härkönen LIMOWA ry:stä, kansainvälisen logistiikan asiantuntija Ulla Tapaninen Helsingin kaupungilta ja toimitusjohtaja Pekka Aaltonen logistiikan yritysten liitosta. Työssä on hyödynnetty aiemmin ja osittain samanaikaisesti laadittuja selvityksiä, joista Uudenmaan liitto on osallistunut LIMOWA ry:n tekemään Etelä-Suomen logistiikka-alueselvitykseen (ESLogC) sekä Liikenneviraston Satamien takamaat -selvitykseen. Muita hyödynnettyjä töitä ovat olleet mm. Liikenneviraston ja Trafin teettämät skenaariotarkastelut eri kuljetusmuotojen tulevaisuudesta. Lisäksi työtä on tehty tiiviissä yhteistyössä Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnittelun (HLJ2015) kanssa. Logistiikan kehityksestä on laadittu neljä teoreettista skenaariota, jotka vastaavat erilaisiin tulevaisuuden toimintaympäristöihin. Kaikissa skenaarioissa oletetaan, että logistiikan siirtyminen pääkaupunkiseudun ytimestä ulospäin jatkuu ja samalla yritykset keskittävät logistiikan toimintojaan valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Lisäksi lähtökohtana on ollut, että alueella pyritään aktiivisesti hyötymään Venäjän suunnan tavaravirroista. Ensimmäinen skenaario jatkaa nykyistä kehitystä, jossa logistiikkakeskuksia sijoittuu eri puolille Uuttamaata pääosin nykyisten logistiikkakeskusten läheisyyteen. Toisessa skenaariossa on painotettu teollisuuden kuljetusvirtoja ja uusien logistiikkakeskusten painopiste on Kehä V vyöhykkeellä. Kolmannessa skenaariossa lähtökohtana ovat kulutustavaravirrat ja uudet logistiikan toiminnot sijoittuvat lähelle pääkaupunkiseutua. Merkittäviä keskittymiä sijoittuisi tässä skenaariossa mm. Vuosaaren sataman läheisyyteen ja Helsinki-Vantaan lentoaseman pohjoispuolelle. Neljännessä skenaariossa kaikki merkittävät logistiikkakeskukset sijoittuisivat suuriin keskittymiin siten, että niihin on mahdollista toteuttaa raideliikenteen yhteys.

17 PÖYTÄKIRJA 9/ Vaikutusten arvioinnissa on todettu, että logistiikkakeskusten keskittäminen tuottaa synergiaetuja. Toiminnoilla on kuitenkin hyvin erilaisia tarpeita, joiden tehokkaan toiminnan varmistamiseksi logistiikka-alueille tulee mahdollistaa erilaisia sijainteja. Uudenmaan sisäisen jakeluliikenteen kannalta lähellä pääkaupunkiseutua sijaitsevat keskukset ovat tehokkaimpia, mutta valtakunnallisen toiminnan näkökulmasta on hyödyllisempää sijoittua hiukan kauemmas kustannuksiltaan edullisemmalle ja ruuhkattomalle alueelle. Liian voimakas raideliikenteen varrelle keskittäminen muodostaa suuren riskin tehottomasta järjestelmästä, jos raideliikenne ei saakaan sille tavoiteltua roolia. Raideliikenteelle on kuitenkin syytä luoda edellytyksiä ja varautua raideliikenteellä hoidettaviin runkokuljetuksiin. Kehityskuvaluonnoksessa teollisuuden ja kulutustavaroiden logistiikka on erotettu toisistaan. Lisäksi on tunnistettu pääkaupunkiseudun citylogistiikan tarpeita, mutta niitä ei ole nostettu esiin maakuntatasolle tehdyssä kehityskuvassa. Teollisuuden logistiikan keskeisin sijoittumisvyöhyke on Kehä V varrella Nurmijärven, Hyvinkään ja Mäntsälän alueella. Kulutustavaroiden logistiikan kannalta paremmat alueet sijaitsevat lähempänä pääkaupunkiseutua ja Lahdenväylän varrella. Toimijoita eniten kiinnostanut alue on ollut lentoaseman ympäristö, ja siellä suurin kasvu on mahdollista sijoittaa kentän pohjoispuolelle ns. Focus alueelle. Logistiikan kehityskuvaluonnoksesta kerätään palautetta kevään aikana mm. kuntien asiantuntijoiden työpajassa sekä kuntapäättäjien seutuseminaareissa. Palautteen pohjalta tehdään valinnat, mitä asioita kehityskuvasta viedään kaavaluonnokseen. Maakuntahallitus merkitsee tiedoksi Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa käsiteltävän logistiikkateeman valmistelutilanteen. Erkki Vähätörmä Merkittiin tiedoksi. MHS Elinkeinojen kaavateemassa selvitetään kuinka maakuntakaavan keinoin voidaan parantaa elinkeinojen ja innovaatiotoiminnan toimintaedellytyksiä Uudellamaalla. Elinkeinotoiminnoilla tarkoitetaan elinkeinojen, työpaikkojen ja yritysten muodostamaa kokonaisuutta. Tarkastelussa ovat mukana sekä yksityiset että julkiset työpaikat. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta kytkeytyvät useisiin muihin kaavan teemoihin, erityisesti logistiikkaan. Vaihemaakuntakaavan elinkeinojen ja innovaatiotoiminnan teemaa on työstetty laajassa sidosryhmäyhteistyössä. Työtä on ohjannut asiantuntijaryhmä, johon on kutsuttu kuntien, valtion ja elinkeinoelämän edustajia. Asiantuntijaryhmälle, kuntien asiantuntijoille sekä alan toimijoille on järjestetty työpajoja, joissa he ovat tuoneet oman asiantuntemuksensa suunnitteluprosessiin. Lisäksi suunnittelutyön yhteydessä on valmistumassa kaksi taustaselvitystä elinkeinojen nykytilasta, sijoittumistekijöistä ja tulevaisuudennäkymistä sekä innovaatiotoiminnasta. Kehityskuvatyössä on hahmotettu nykyhetken ja tulevaisuuden elinkeinorakennetta Uudellamaalla ja siihen vaikuttavia ulkoisia

18 PÖYTÄKIRJA 9/ toimintaympäristön muutoksia, sekä koottu toimenpidesuosituksia erilaisiin talouden skenaarioihin varautuen. Lisäksi on kartoitettu yritysten sijoittumisedellytyksiä ja pohdittu, miten näitä parhaiten voitaisiin tukea maakuntakaavan keinoin. Selvitysten päätulokset, elinkeinojen tarkentuneet tavoitteet maakuntakaavoitukselle sekä tulevaisuuden tahtotila esitetään kesän aikana viimeisteltävässä kehityskuvassa. Kehityskuvaluonnoksesta kerätään palautetta loppukevään aikana mm. kuntien asiantuntijoiden työpajassa sekä kuntapäättäjien seutuseminaareissa. Palautteen pohjalta tehdään valinnat, mitä asioita kehityskuvasta viedään kaavaluonnokseen. Uudenmaan sijainti kansainvälisten itä-länsi ja pohjois-eteläsuuntaisten kehityskäytävien risteyksessä sekä Aasian lentojen solmukohdassa nähdään potentiaalina, jota on hyödynnettävä. Nykyinen ja jo aiemmissa maakuntakaavoissa osoitettu infra kuten uudet nopeat radat itään ja länteen sekä mahdollinen tunneliyhteys Eurooppaan Viron kautta tukevat osaltaan elinkeinojen sijoittumista ja kehitystä. Liike-elämän ja hallinnon palvelut sekä yleisesti toimistotyöpaikat ja innovaatiotoiminnot keskittyvät alueen keskuksiin, hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle, lähinnä Helsingin seudun monipuoliseen ytimeen ja kehittyviin seutukeskuksiin. Lähipalvelut kuten kauppa ja muut kotitalouksien palvelut sijoittuvat lähelle asukkaita, kaikkiin alueen keskustoihin tukemaan monikeskuksista aluerakennetta. Tilaa vievälle tuotannolle ja logistiikalle tulee varata riittävät kehitysmahdollisuudet keskustojen ulkopuolella, hyvien liikenneyhteyksien varrella. Työpaikkojen tulisi sijoittua työvoiman saavutettaviin hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella. Tavoitteena on monitoimintainen kaupunkirakenne, jossa asuminen, työpaikat ja palvelut sekoittuvat. Vakiintuneiden tuotannon alueiden kehittymisedellytykset tulee turvata ja mahdollistaa myös uusien sijoittuminen Uudellemaalle. Uudenmaan vetovoimatekijöiden hyödyntäminen matkailussa tuo potentiaalia alalle näitä ovat mm. luonto, vesistöt ja kulttuuriympäristöt. Kansainvälinen saavutettavuus on matkailun ja vapaa-ajan palveluiden kasvulle oleellista - lentoaseman vahvistuva rooli Aasian liikenteessä, Pietarin junayhteys sekä Tallinnan ja Tukholman laivayhteydet kytkevät Uudenmaan suurkaupunkiverkostoon. Uudellamaalla on kansainvälisesti hyvä vetovoima, jota tukevat hyvä elinympäristö, mm. joukkoliikenteen kehittäminen ja muu perusrakenne. Tärkeitä elinkeinojen sijoittumistekijöitä ovat saavutettavuus, joukkoliikenteen läheisyys sekä tiivis rakenne ja palvelut, joita kaikkia voidaan tukea maakuntakaavoituksella. Aluesuunnittelulla vaikutetaan kilpailukykyyn ja tuottavuuteen fyysisen ympäristön ja palveluverkon toimivuuden kautta. Maakuntahallitus merkitsee tiedoksi Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa käsiteltävän elinkeinojen ja innovaatiotoiminnan teeman valmistelutilanteen. Sanna Jylhä Merkittiin tiedoksi.

19 PÖYTÄKIRJA 9/ MHS Viherrakenne Viherrakenne on keskeinen teema valmisteilla olevassa Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa. Viherrakenne kytkeytyy myös muihin kaavan teemoihin. Viherrakenteella tarkoitetaan kasvullisten alueiden ja niiden välisten viheryhteyksien muodostamaa verkostoa, joka on osa yhdyskuntarakennetta. Uudenmaan voimassa olevissa maakuntakaavoissa viherrakenteeseen liittyviä merkintöjä ovat Natura-, luonnonsuojelu- ja virkistysalueet sekä viheryhteystarvetta osoittavat merkinnät. Mukana on myös eri tavoin määriteltyjä maa- ja metsätalousvaltaisia alueita. Viherrakennetta tukevia ominaisuusmerkintöjä on osoitettu mm. pohjavesialueille ja arvokkaille geologisille muodostumille. Viherrakenteen ominaisuuksia ja arvoja on otettu huomioon myös muissa merkinnöissä ja niiden suunnittelumääräyksissä. Viherrakenteen teemassa tarkoituksena on voimassa olevissa maakuntakaavoissa osoitetun viherrakenteen ajantasaistaminen ja osin myös sen kokonaisuuden käsittelyn yhdenmukaistaminen ja uudistaminen. Tällä pyritään tukemaan viherrakenteen arvojen ja käyttömahdollisuuksien säilymistä sekä vastaamaan viherrakenteen eri käyttötarpeisiin. Maankäytön suunnitteluun kohdistuu koko Uudenmaan alueella poikkeuksellisen kovat vaatimukset johtuen metropolialueen voimakkaasta rakentamistarpeesta väestön ja yritystoiminnan kasvaessa. Uudellamaalla on myös paljon monille lajeille ainutlaatuisia elinympäristöjä johtuen eteläisestä sijainnista, vaihtelevasta maaperästä sekä laajasta, pienipiirteisestä saaristosta. Kasvava väestölle on tarjottava virkistysmahdollisuuksia. Maaseudun elinkeinot ovat muutoksessa muun muassa biotalouden ja hyvinvointipalvelujen aloilla. Viherrakennetta kehittämällä voidaan vastata näihin tarpeisiin. Näkökulmina ovat ihmisen luonnosta saamat hyödyt (ekosysteemipalvelut) ja toisaalta luonnon itseisarvo. Uudenmaan liitossa on käynnissä viherrakenteen kokonaisuutta varten useita selvityksiä. Maakuntakaavoituksen kehittämiseen tässä aiheessa on saatu ympäristöministeriöltä rahoitusta. Selvityksissä hyödynnetään uusia paikkatietomenetelmiä yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen ja Helsingin yliopiston kanssa. Luontoselvityksiä täydennetään maastokartoituksilla tarpeen mukaan. Muutoin selvitykset tehdään liiton omien asiantuntijoiden työnä sekä pääkaupunkiseudun viherkehän osalta myös maisema-arkkitehtuurin diplomityön yhteydessä. Työssä hyödynnetään aiemmin Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liitoissa laadittuja selvityksiä. Viherrakenteen teemaa työstetään laajassa sidosryhmäyhteistyössä. Työtä seuraa ja tukee asiantuntijaryhmä, johon on kutsuttu muun muassa kuntien, valtion, elinkeinoelämän ja järjestöjen edustajia. Asiantuntijaryhmälle, kuntien asiantuntijoille sekä muille alan toimijoille on järjestetty työpajoja, joissa he ovat tuoneet oman asiantuntemuksensa suunnitteluprosessiin. Viherrakenteen tulevaisuuden suunnasta on laadittu kehityskuvaluonnos, jossa yhdistyvät monet eri näkökulmat. Kehityskuvatyössä on hahmotettu nykyhetken viherrakennetta Uudellamaalla ja siihen vaikuttavia muutosvoimia sekä asetettu tavoitteita pitkän aikavälin kehitykselle. Viherrakenteen kehityskuvaluonnoksesta on kerätty palautetta kevään ja kesän aikana mm. kuntien asiantuntijoiden työpajassa sekä kuntapäättäjien

20 PÖYTÄKIRJA 9/ seutuseminaareissa. Kehityskuvan tavoitteita toteutetaan eri tavoin ja niistä vain osa liittyy maakuntakaavaan ja sen tavoitteisiin. Kulttuuriympäristö Kulttuuriympäristöt käsittävät rakennusperinnön, maisema-alueet sekä muinaisjäännökset. Maankäyttö- ja rakennuslaki ja sen pohjalta laaditut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä tuore valtakunnallinen kulttuuriympäristöstrategia asettavat velvoitteita kulttuuriympäristöjen huomioimiseen alueiden käytön suunnittelussa. Maakuntakaava on hyvä kaavataso esittää kulttuuriympäristöt kokonaisuutena. Kulttuuriympäristö-teema liittyy suoraan tai välillisesti myös kaikkiin 4. vaihemaakuntakaavan teemoihin. 4. vaihemaakuntakaavassa tullaan esittämään valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut ympäristöt (RKY 2009-kohteet), valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja rakennusperintö sekä viimeisin tieto muinaisjäännöksistä. Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt (rakennetut ympäristöt ja maisema-alueet) tuodaan kaavaan valtioneuvoston päätöksien mukaisina. Tällä hetkellä valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ovat vuodelta 1995; ympäristöministeriön toimesta maisema-alueita tarkistetaan kaikissa maakunnissa. Jos valtioneuvosto tekee päätöksen maisema-aluetarkistuksista kaavaehdotukseen mennessä, osoitetaan maisema-alueet 4. vaihemaakuntakaavassa valtioneuvoston päätöksen mukaisesti. Maakunnallisesti merkittävistä kulttuuriympäristöistä on tehty selvitys (Missä maat on mainiommat, 2012) jo 2. vaihemaakuntakaavan yhteydessä Uudenmaan liitossa. Selvitys toimii perustana alue- ja kohdevalinnoille sekä teeman käsittelylle. Selvitys tehtiin laajassa vuorovaikutuksessa kuntien ja muiden kulttuuriympäristöjen asiantuntijoiden ja viranomaisten kanssa. Lisäselvityksiä on tehty kesän 2014 aikana kulttuurihistoriallisista arvokkaista teistä ja reiteistä sekä maisemahäiriöistä. Ennen kaavaehdotusta tullaan vielä tekemään tarkistuksia rannikon ja saariston kulttuuriympäristökohteista sekä päivityksiä Missä maat ovat mainiommat-selvitykseen. 4. vaihemaakuntakaavassa yhtenäistetään kulttuuriympäristöä koskevat kaavamerkinnät- ja määräykset koko Uudenmaan alueella. Nyt merkintöjä ja määräyksiä on Uudenmaan kokonaismaakuntakaavasta, 2. vaihemaakuntakaavasta sekä Itä-Uudenmaan maakuntakaavasta. Kulttuuriympäristöjä ja niiden merkitystä maankäytön suunnittelussa ja Uudenmaan kehityksessä on käsitelty kuntien työpajoissa, seutuseminaareissa sekä teeman asiantuntijaryhmän kokouksissa. Saadun palautteen perusteella on korostunut, että teemaa kannattaa käsitellä Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa ja kulttuuriympäristöjen tunnettavuutta lisätä, jotta kunnilla ja suunnittelijoilla on tarpeelliset tiedot alueiden kulttuuriarvoista ja niiden huomioimisesta esimerkiksi kaavoituksessa. Lisäksi tavoitteena on, että kulttuuriympäristöt ymmärretään maakunnan identiteetti- ja kilpailutekijänä sekä voimavarana. Alueita tulee voida kehittää kulttuuriympäristöjen arvot huomioon ottaen. Maakuntahallitus merkitsee tiedoksi Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa käsiteltävien viherrakenteen ja kulttuuriympäristöjen teemojen valmistelutilanteen.

21 PÖYTÄKIRJA 9/ Lasse Rekola (viherrakenne) Kristiina Rinkinen (kulttuuriympäristöt) Merkittiin tiedoksi. MHS Maakuntakaavan suunnitteluperiaatteet ovat sanallinen kuvaus niistä periaatteista, joiden perusteella kaavaluonnosta valmistellaan. Suunnitteluperiaatteet on muodostettu kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden ja suunnitelmasta saadun palautteen pohjalta. Kaavan päätavoitteina ovat kestävä kilpailukyky ja hyvinvointi. Kaavan aihealueiksi on valittu viisi teemaa, joista kustakin on esitetty omat tavoitteensa ja suunnitteluperiaatteensa. Kaavan teemoja ovat elinkeinot ja innovaatiotoiminta, logistiikka, tuulivoima, viherrakenne ja kulttuuriympäristöt. Suunnitteluperiaatteiden lähtökohtina ovat lisäksi olleet Uusimaa-ohjelma, laaditut kehityskuvat ja taustaselvitykset sekä niihin liittynyt vuorovaikutus keväällä Suunnitteluperiaatteiden valmistelun taustalla ovat olleet myös valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä erilaiset kaavan aihepiireihin liittyvät strategiat ja selvitykset. Esityslistan liitteenä on esitys suunnitteluperiaatteiksi. Maakuntahallitus hyväksyy 4. vaihemaakuntakaavaan laaditut suunnitteluperiaatteet. Liitteet: MHS Ilona Mansikka Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet Maakuntahallitus hyväksyi ehdotuksen. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan pohjaksi laaditut kehityskuva- ja lähtökohtaraportit ovat valmistuneet ja ne saatetaan maakuntahallitukselle tiedoksi. Raportit ovat luettavissa Päättärissä viimeistään pe Raportit viimeistellään syksyn 2014 aikana ja siinä yhteydessä niihin voidaan tehdä vielä teknisluontoisia korjauksia. Kehityskuvat muodostavat pohjan maakuntakaavalle Maakuntahallitus käynnisti Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan laadinnan marraskuussa Kaavan päätavoitteena on luoda edellytyksiä kestävälle, kilpailukykyiselle ja hyvinvoivalle Uudellemaalle. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava kattaa koko Uudenmaan maakunnan alueen lukuun ottamatta valtuuston 2. vaihemaakuntakaavasta hyväksymättä

22 PÖYTÄKIRJA 9/ jättämää aluetta, ja sen aikatähtäin on vuodessa Kaava täydentää ja tarkistaa jo voimassa olevia maakuntakaavoja ja siitä on tarkoitus tehdä entistä strategisempi. Kaavan keskeisin sisältö muodostuu viidestä teemasta: elinkeinot ja innovaatiotoiminta logistiikka tuulivoima viherrakenne kulttuuriympäristöt Kaavan teemoista on koottu laaja taustaselvitysaineisto ja lähtökohtaraportit. Joistakin teemoista on lisäksi laadittu kehityskuva, jossa kuvataan teeman nykytilaa, kehittämistavoitteita ja tulevaisuuden näkymiä sekä visioidaan miltä maakunta voisi teeman osalta näyttää vuonna Nämä valmisteluaineistot muodostavat pohjan kaavaluonnokselle. Kehityskuvia on valmisteltu laajassa vuorovaikutuksessa. Kehityskuvat tullaan julkaisemaan kaavaluonnoksen oheismateriaalina, mutta niistä ei pyydetä lausuntoa eikä osallisten kommentteja. Maakuntahallitus merkitsee tiedoksi Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan kehityskuva- ja lähtökohtaraportit. Ilona Mansikka Merkittiin tiedoksi. Oheismateriaali Elinkeinojen ja innovaatiotoiminnan kehityskuva, Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava Kulttuuriperintö maakunnan voimavarana - lähtökohtia kulttuuriympäristöjen käsittelyyn maakuntakaavassa, Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava Logistiikan kehityskuva, Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava Lähtökohtia tuulivoiman käsittelyyn maakuntakaavassa, Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava Viherrakenteen kehityskuva, Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava

23 PÖYTÄKIRJA 9/ Maakuntahallitus Etelä-Suomen rakennerahasto-ohjelman syksyn 2014 EAKR-haun yhteenveto; tiedoksi 151/ /2014 MHS Etelä-Suomen maakunnan liittojen EAKR-haku päättyi Uudenmaan liittoon saapui yhteensä 158 hakemusta. Näistä 31 on sellaisia, joissa hankkeen päähakija on Uudeltamaalta. Lisäksi uusimaalaisia toimijoita on mukana yhteishankkeissa yhdessä muiden maakuntien toimijoiden kanssa. Uudellamaalla on vuonna 2014 käytettävissä noin 1,4 miljoonaa euroa EAKRja valtion rahoitusta. Merkitään tiedoksi. Mari Kuparinen Merkittiin tiedoksi. Oheismateriaali Etelä-Suomen rakannerahasto-ohjelma, hakukierroksella saapuneet hakemukset

24 PÖYTÄKIRJA 9/ Maakuntahallitus Maakuntahallitus Uusimaa-ohjelman toimeenpanosuunnitelman valmistelutilanne; tiedoksi 249/ /2014 MHS Merkitään tiedoksi. Uusimaa-ohjelman toimeenpanosuunnitelman laadinta on käynnissä uuden, alueiden kehittämisestä ja rakennerahastojen hallinnoinnista annetun lain (7/2014) ja sen perusteella annetun valtioneuvoston asetuksen 12 ja 13 :n mukaisesti. Toimeenpanosuunnitelma sisältää keskeisiä Uusimaa-ohjelmaa toteuttavia hanke- ja toimenpide-esityksiä sekä kuvaukset niitä koskevista yhteistyöohjelmista. Toimeenpanosuunnitelmaan sisältyy lisäksi kannanotto rakennerahasto-ohjelman valtakunnallisiin teemoihin kuuluvista hankehauista ja -suunnitelmista ja alueen osallistumisesta niihin, sekä painopisteet, joihin kansallista ja EU: rahoitusta kohdennetaan. Lisäksi suunnitelmassa kuvataan Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueen hankkeet ja aloitteet. Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) ohjeen mukaisesti toimeenpanosuunnitelma tulee palauttaa TEM:iin Työlle on haettu lisäaikaa saakka. Toimeenpanosuunnitelman laadinta tapahtuu päivittämällä Uusimaa-ohjelman toimeenpanosuunnitelma Asiakirja valmistellaan Uudenmaan liiton ja ELY-keskuksen asiantuntijoiden voimin. Lisäksi on sovittu alueellisia tapaamisia. Maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyy toimeenpanosuunnitelman Oheismateriaali: MHS Ulla-Mari Karhu Uusimaa-ohjelman toimeenpanosuunnitelma Valtakunnallisten teemojen toimenpidekokonaisuuksien kuvaukset Merkittiin tiedoksi. Toimeenpanosuunnitelman laadinta on tehty päivittämällä Uusimaa-ohjelman toimeenpanosuunnitelma Asiakirja on valmisteltu Uudenmaan liiton ja ELY-keskuksen asiantuntijoiden voimin. Lisäksi on kuultu seutujen toimijoita. Ehdotus Uusimaa-ohjelman toimeenpanosuunnitelmaksi toimitetaan maakuntahallituksen jäsenille luettavaksi viikon 41 aikana. Maakuntahallitus keskustelee ja evästää toimeenpanosuunnitelmasta. Uuden

25 PÖYTÄKIRJA 9/ Merkitään tiedoksi. aluekehittämislain mukaisesti maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyy toimeenpanosuunnitelman lopullisesti kokouksessaan Ulla-Mari Karhu Merkittiin tiedoksi. Oheismateriaali Luonnos Uusimaa-ohjelman toimeenpanosuunnitelmaksi sekä siihen liittyvät rahoitustaulukot; MHS

26 PÖYTÄKIRJA 9/ Maakuntahallitus Maakuntahallitus Metropolihallinnon valmistelun tilannekatsaus; tiedoksi 328/ /2013 MHS Hallituksen budjettiriihen päätös metropolihallinnosta Hallitus teki budjettiriihessä metropolihallinnon jatkovalmistelusta seuraavat linjaukset: Perustetaan metropolihallinto erityisesti maankäytön, asumisen ja liiken-teen ongelmien ratkaisemiseksi metropolialueella. Hallituksen esitys anne-taan eduskunnalle Metropolihallinto käynnistyy vuoden 2017 kuntavaalien yhteydessä. Metropolihallintoalue muodostetaan metropolialueen MAL-sopimuskuntien varaan, jolloin metropolihallinnossa ovat mukana Hel-sinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Sipoo, Kerava, Tuusula, Järvenpää, Kirkkonummi, Vihti, Nurmijärvi, Mäntsälä, Hyvinkää, Pornainen. Näiden lisäksi Porvoo ja Lohja voivat halutessaan liittyä metropolihallintoon. Valtiovallan pyrkimyksenä on, että Uudenmaan liitto voi jatkaa toimintaansa. Metropolihallinnolle tulee maankäyttöön, liikenteeseen ja asumiseen liittyviä tehtäviä. Metropolihallinnon tehtäviksi tulee metropolikaavan (maakuntakaavan, yleiskaavan ja tarvittaessa jatkovalmistelussa päätettävällä tavalla osayleiskaavan) laatiminen ja sen toimeenpanon varmistaminen (asemakaavaohjelmilla ja muilla riittävillä toimilla) sekä seuraavat seudulliset julkisoikeudelliset tehtävät: julkisen liikenteen suunnittelu ja hoitaminen (HSL), HSY:n ympäristöasiat ja Uudenmaan liitolta siirtyviä tehtäviä. Toimivan asuntopolitiikan toteutuminen varmistetaan lainvalmistelun jatkotyössä. Metropolihallinnon muut mahdolliset tehtävät sovitaan valmistelutyön edetessä. Metropolihallinnolle turvataan kunnista riippumaton rahoitusratkaisu nykyisten kuntayhtymien tuloilla, valtionosuuksilla ja valmistelussa tarkentuvalla rahoitusratkaisulla. Metropolihallinnolle ei tule omaa verotusoikeutta. Lähtökohtana on, että metropolialueen asukkaiden kokonaisveroaste ei saa nousta nykyisestä. Metropolihallinnolle tulee vaaleilla valittava valtuusto, jonka vaalitavassa huomioidaan alueellinen ja puoluepoliittinen edustavuus. 2. Valtiovarainministeriön tietopyyntö metropolihallintoa koskevan rahoitustarpeen arvioinnin toteuttamiseksi Valtiovarainministeriöstä tuleen tietopyynnön tarkoituksena on saada käsitystä metropolihallinnon rahoitustarpeesta sen tehtävien perusteella ja metropolihallinnolle siirrettävien tehtävien vaikutuksista kuntien ja valtion talouteen. Metropolihallinnon tehtävien määrittely ei vielä ole yksityiskohtaista, joten arvioiden tekeminenkin on tässä vaiheessa vaikeaa. Lainsäädännön aikataulun vuoksi rahoitustarpeen ja taloudellisten