Kuopion ev.lut. seurakuntayhtymä TALOUSARVIO Toiminta- ja taloussuunnitelma

Transkriptio

1 Kuopion ev.lut. seurakuntayhtymä LOUSARVIO 2016 Toiminta- ja taloussuunnitelma

2 ykn Kannen kuvat: Kuopion seurakuntien viestintä

3 Sisällys 1. YLEISPERUSTELUT KUOPION SEURAKUNYHTYMÄN LOUDELLINEN TILANNE SUUNNITTELU- JA LASKENJÄRJESTELMÄ JA LOUSARVION RAKENNE VEROTULOT KUSNNUSTEN KOHDENMINEN ULUKOT JA KUVIOT KÄYTTÖLOUSOSA HALLINTO SEURAKUNTIEN TOIMIN TUOMIOKIRKKOSEURAKUN ALAVAN SEURAKUN KALLAVEDEN SEURAKUN MÄNNISTÖN SEURAKUN PUIJON SEURAKUN JÄRVI-KUOPION SEURAKUN YHTEISET SEURAKUNNALLISET TEHTÄVÄT HAUUSTOIMI KIINTEISTÖTOIMI HENKILÖSTÖSUUNNITELMA VUOSILLE HENKILÖSTÖSUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT VUONNA 2016 TOTEUTETVAT HENKILÖSTÖJÄRJESTELYT HENKILÖSTÖJÄRJESTELYT INVESTOINTIOSA INVESTOINTIRPEET INVESTOINTIEN RAHOITUS JA TOTEUTMINEN TULOSLASKELMAT RAHOITUSLASKELMA SISÄISET ERÄT LOUSSUUNNITELMA RAHOITUSSUUNNITELMA LIITTEET Liite 1 Avustukset lähetysjärjestöille Liite 2 Verotuloilla katettavat nettokulut seurakuntalaista kohden v Liite 3 Nettokustannukset työaloittain v

4 1. YLEISPERUSTELUT Yhdysvalloissa kokonaistuotanto kasvoi vuonna ,4 prosenttia, EU-maissa 1,2 prosenttia ja koko OECD-alueella 1,6 prosenttia. Muun muassa Yhdysvalloissa, Saksassa ja Ruotsissa kokonaistuotanto on jo ohittanut vuoden 2008 alun tason. Koko euroalueella keskimäärin ja Suomessa tuo taso on edelleen saavuttamatta. Koko maailman kokonaistuotannon kasvun on arvioitu vuonna 2015 hidastuvan hieman vuoden ,4 prosentista 3,2 prosenttiin. Vuonna 2016 kasvun ennustetaan nopeutuvan 3,6 prosenttiin. Yhdysvallat on molempina vuosina kasvun veturi. Euroopassa Saksan kysynnän voimistumisen on arvioitu tukevan elpymistä. Yhdysvalloissa kasvu on jatkunut vahvana. Kiinassa sen sijaan erityisesti teollisuustuotannon nousu on selvästi hidastunut. Yhdysvaltojen bruttokansantuotteen arvioidaan kasvavan 2,6 prosenttia vuonna 2015 ja 2,7 prosenttia vuonna Kasvu pohjautuu kotimaiseen kysyntään, joka on ollut kuitenkin jonkin verran odotettua vaimeampaa. Koko EU-alueen bruttokansantuotteen on arvioitu nousevan 1,6 prosenttia kuluvana vuonna ja 1,8 prosenttia vuonna Öljyn hinnan voimakas lasku elvyttää energiaa paljon käyttäviä ja sitä tuovia talouksia. Venäjällä kokonaistuotannon on arvioitu supistuvan 4 prosenttia vuonna 2015 ja 2 prosentilla vuonna Venäjän heikko kehitys aiheutuu matalasta energian hinnasta, Ukrainan kriisin vuoksi asetetuista pakotteista ja talouden uudistumisvauhdin hitaudesta. Kiinan bruttokansantuotteen ennakoidaan lisääntyvän lähivuosina 6 7 prosenttia, mikä on aiempaa selvästi vähemmän. Rahoitusmarkkinoiden epävarmuus, pyrkimys voimakkaasti kasvaneen velkaantumisen hillitsemiseen ja edellisen elvytyksen jäljiltä syntynyt talouden suuri ylikapasiteetti jarruttavat edelleen tuotannon kasvua. Maailmantalouden kasvun vahvistumisen odotetaan jatkuvan, jos rahoitusmarkkinoiden luottamus säilyy ja kriisimaiden vajeet kyetään saattamaan kestävälle uralle. Finanssipolitiikka säilyy edelleen tiukkana useassa maassa. Euroalueen kokonaistuotanto kasvoi vuonna ,9 prosentilla edellisestä vuodesta. Alueen kokonaistuotannon edelliseen neljännekseen verrattu kasvu lähes pysähtyi vuoden 2014 toisella neljänneksellä. Tähän vaikutti heikko taloustilanne alueen suurissa maissa Saksassa, Ranskassa ja Italiassa. Kuluvan vuoden alkupuoliskolla kasvu kvartaalista toiseen on ollut 0,4 0,5 prosenttia. Elpyminen on vasta alussa ja sen jatkuminen riippuu keskeisesti yritysten ja kotitalouksien luottamuksen kehityksestä. Jyrkästi alentunut öljyn hinta tukee energiaa tuovien eurotalouksien kasvua. Heikentynyt euron kurssi puolestaan vahvistaa niiden vientiä. Eurotalouksien välillä on kasvueroja myös kuluvana vuonna. Italiassa kokonaistuotannon on arvioitu kasvavan 0,5 prosenttia. Ranskassa, Ranskassa, Alankomaissa ja Belgiassa kasvun on arvioitu olevan runsaan prosentin. Saksassa bruttokansantuotteen on ennustettu kohoavan 2 prosentilla ja Espanjassa 3 prosentilla. Ripeintä kokonaistuotannon nousua 3,5 prosenttia ennakoidaan Irlannille, joka on toipunut omasta kriisistään vauhdilla. Myös Kreikan akuutti rahoituskriisi on tällä hetkellä saatu rauhoitettua ja sen vaikutukset muualle euroalueelle ovat jääneet vähäisiksi. Suuri julkinen velka tekee kuitenkin monen EU-maan talouden haavoittuvaksi. Euroalueen bruttokansantuotteen on arvioitu kasvavan 1,5 prosentilla vuonna Kasvun on ennustettu nopeutuvan 1,8 prosenttiin vuonna 2016 ja 1,9 prosenttiin vuonna Suomen kokonaistuotanto on supistunut jo neljä vuotta peräkkäin. Vuonna 2014 kokonaistuotanto supistui uusimpien tilastotietojen mukaan 0,4 prosenttia. Vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä bruttokansantuote pysyi viime vuoden viimeisen neljänneksen tasolla. ja kasvoi toisella neljänneksellä 0,2 prosenttia ensimmäisestä neljänneksestä. Edelliseen vuoteen verrattuna kasvulukemiin vaikutti negatiivisesti Venäjän viennin arvon väheneminen kolmanneksella edellisvuodesta. Palvelujen vienti sen sijaan on kasvanut ja yksityinen kulutus lisääntynyt hieman. Kulutuksen kasvua tukivat matala inflaatio ja pankkien kanssa sovitut asuntolainojen lyhennysvapaat. Työttömyysasteen nousu ja kuluttajien heikohko luottamus vaikuttivat negatiiviseen suuntaan. Investointien alamäki jatkui edelleen. Kone- ja laiteinvestoinnit kuitenkin kasvoivat vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä ja kuluttajahinnat alenivat hieman. Maamme kokonaistuotannon arvioidaan kasvavan 0,2 prosenttia kuluvana vuonna. Vuoden jälkipuoliskolla viennin arvioidaan hieman virkistyvän euroalueen elpymisen ja öljynjalostuksen normalisoitumisen myötä. Työllisyyden heikkeneminen jarruttaa loppuvuonna yksityisen kulutuksen kasvua. Vuonna 2016 bruttokansantuotteen on arvioitu kasvavan 1 prosentin. Vuoden 2017 bruttokansantuotteen kasvuksi on ennakoitu 1,3 prosenttia.. Kasvu nojaa edelleen vientiin ja investointeihin. Kasvuennusteiden toteutuminen edellyttää maltillisten palkkasopimusten jatkumista, kilpailukyvyn kohentumista sekä vientimarkkinoiden elpymistä odotetulla tavalla. Suomen työttömyyden lisääntyminen on ollut useita vuosia suhteellisen maltillista, jos sitä verrataan bruttokansantuotteen jyrkkään alenemiseen. Tämä johtuu siitä, että tuotannon supistuminen on tapahtunut merkittävältä osin korkean tuottavuuden vientialoilla ja siitä, että työikäisen väestön määrä on vähentynyt ikääntymisen vuoksi. Viime aikoina myös kotimainen kysyntä on heikentynyt, jolloin mm. kauppa on vähentänyt työvoimaa. Samaan aikaan työvoiman tarjonta on kasvanut tuntuvasti 7

5 työvoiman ulkopuolella olleiden siirtyessä työmarkkinoille. Nämä tekijät ovat kasvattaneet työttömyysastetta kuluvana vuonna. Vuonna 2015 työttömyysasteen on arvioitu kohoavan prosenttiyksiköllä viimevuotisesta 9,6 prosenttiin. Vuonna 2016 työttömyysasteen on arvioitu alenevan hivenen 9,5 prosenttiin ja säilyvän samalla tasolla myös vuonna Vuoden 2015 ensimmäisellä puoliskolla kuluttajahinnat laskivat hieman edellisvuotisesta. Koko vuoden 2015 inflaatioksi on ennustettu 0,1 prosenttia. Kansainvälinen inflaatio on heikentynyt öljyn hinnan jyrkän alenemisen myötä. Nimellisen ansiotason on arvioitu kohoavan n. 1 prosentin vuonna Vuonna 2016 kuluttajahintojen on arvioitu kohoavan 0,7 prosenttia. Inflaatiota kiihdyttävät oletettu maltillinen öljyn hinnan nousu ja maailmantalouden kasvun vahvistuminen, joka puolestaan voimistaa kansainvälistä inflaatiota. Vuonna 2017 kuluttajahintojen on ennustettu nousevan 1,4 prosenttia. Tällöin myös korkotason on arvioitu jo olevan nousussa, mikä osaltaan kiihdyttää inflaatiota. Seurakuntien tuloista verotulojen osuus on noin 80 prosenttia ja toimintatuotot noin 14 prosenttia. Loppuosa tuloista on muun muassa avustuksia ja muita, lähinnä satunnaisia tuottoja. Vuonna 2014 seurakuntien saama verotulojen määrä väheni 1,0 prosenttia. Vuonna 2014 seurakunnille kertyi verotuloja yhteensä miljoonaa euroa. Tämä oli 1,0 prosenttia vähemmän kuin vuonna Seurakuntatalouksista noin viidenneksellä eli 56:lla oli negatiivisen vuosikate vuonna Näissä seurakuntatalouksissa menot olivat tuloja suuremmat. Tilikauden tulos oli negatiivinen 112 seurakunnalla, mikä merkitsee 38 prosenttia seurakuntatalouksista. Verotuksen rakenteelliset muutokset ja voimakas maansisäinen muuttoliike ovat merkinneet vääjäämättä seurakuntien eriarvoistumista. Tämä on johtanut Kirkon keskusrahaston avustusjärjestelmän ja yhteisöveron tuoton jakoperusteiden uudelleen arviointiin. Kirkollisverotulojen on arvioitu vuonna 2015 pienenevän vuoden 2014 tasolta 1 prosentilla ja vähenevän vuonna 2016 keskimäärin 1,5 prosentilla kaikissa seurakunnissa. Verotulojen kehitys kuitenkin vaihtelee seurakunnittain erittäin paljon johtuen mm. paikkakunnan elinkeinorakenteesta, jäsenmäärän kehityksestä ja työttömyysasteesta. Keskeisin uhkatekijä seurakuntien taloudelle näyttäisi edelleen olevan kirkosta eroaminen KUOPION SEURAKUNYHTYMÄN LOUDELLINEN TILANNE Seurakuntayhtymän tilinpäätökset ovat vuodesta 2005 lähtien vuoteen 2011 olleet ylijäämäisiä. Vuoden 2012 tilinpäätös oli euroa alijäämäinen. Vuosien 2013 ja 2014 tilinpäätökset olivat taas selkeästi ylijäämäisiä. Ylijäämää kertyi vuonna 2013 peräti 2,2 miljoonaa euroa. Vuosikate oli 2,3 miljoonaa euroa ja se kattoi poistot. Vastaavasti vuonna 2014 ylijäämää kertyi 1,8 miljoonaa euroa ja vuosikate oli 2,2 miljoonaa euroa. Seurakuntayhtymän taloudellinen tilanne on parantunut huomattavasti erityisesti vuodesta 2006 lähtien johtuen poikkeuksellisen pitkästä ja positiivisesta suhdannekehityksestä sekä määrätietoisesti toteutetuista talouden tasapainottamistoimenpiteistä, joilla mm. henkilöstömäärää on pyritty vähentämään luonnollisen poistuman kautta ja luopumaan vähäisellä käytöllä olevista kiinteistöistä. Seurakuntayhtymän henkilöstömäärää on vähennetty vuodesta 2006 lähtien vuoden 2015 loppuun lähes 40:lla. Taloudellisen tilanteen paraneminen näkyy rahoitusvarallisuuden lisääntymisenä ja siitä johtuvana parantuneena maksuvalmiutena. Keskeinen merkitys maksuvalmiuden paranemisessa viime vuosien aikana on ollut kiinteistöjen myynnistä saaduilla satunnaisilla tuotoilla sekä sillä, että peruskorjausinvestointeja on lykätty. Huolimatta parantuneesta taloustilanteesta, seurakuntayhtymän taloudessa on edelleen olemassa merkittävä rakenteellinen epätasapaino. Yleisesti tasapainoisen talouden tunnusmerkkinä pidetään sitä, että vuosikate kattaa vuotuiset poistot. Vuosina vuosikate on ollut poistoja suurempi kahdeksana vuonna. Vuoden 2015 tilinpäätösennusteen mukaan verotulot tulevat pienenemään edellisestä vuodesta. Yhtenä syynä supistuvaan talouteen on myös se, että vuosina on toteutettu mittavat lähes 8 miljoona euron peruskorjausinvestoinnit. Käytännössä talouden epätasapaino on johtanut siihen, että seurakuntayhtymä on pystynyt kyllä kattamaan vuotuiset toimintakulunsa vuotuisilla tuloilla, mutta tarpeellisiin investointeihin ei jää vuotuista rahoitusta. Tästä syystä investointeja on jouduttu lykkäämän useita kertoja. Vuonna 2015 on toteutettu Alavan kirkon peruskorjaus, Tuomiokirkon peruskorjaus ja Nilsiän kirkon sähköremontti. Näiden ja muiden kuluvalla vuosikymmenellä tiedossa olevien investointien toteuttaminen merkitsee vuosikatteen pienenemistä ja poistojen määrän kasvua. Suunniteltujen investointien rahoittaminen ilman kassakriisiä edellyttää samanaikaisesti käyttötalousmenojen radikaalia leikkaamista tai suunnitelluista in- 8

6 vestoinneista luopumista. Käyttötalousmenojen leikkaamistarpeeksi vuositasolla on arvioitu neljä miljoonaa euroa vuoteen 2022 mennessä. Käytännössä tämä edellyttää edelleen luopumista useista käytössä olevista kiinteistöistä ja henkilöstömäärän supistamista pahimmassa tapauksessa lähes kolmasosalla nykyisestä. Henkilöstömäärän vähennystä on tarkoitus hoitaa niin pitkälle kuin suinkin mahdollista luonnollista poistumaa hyväksikäyttäen. Seurakuntayhtymän talouden keskeiset ongelmat ovat kirkosta eroaminen ja jatkuvasti suurentuva kiinteistöjen peruskorjausvelka. Seurakuntayhtymällä ei ole taloudellisia resursseja ylläpitää jatkossa kaikkia olemassa olevia kiinteistöjä. Tilannetta heikentävät omalta osaltaan vuoden 2011 alusta toteutuneet seurakuntaliitokset ja vuoden 2013 alusta toteutunut Nilsiän seurakuntaliitos sekä vuoden 2015 alusta toteutunut Maaningan seurakunnan liittyminen Kuopion seurakuntayhtymään. Nämä liitokset lisäsivät ja lisäävät merkittävällä tavalla seurakuntayhtymän kiinteistökantaa. Tällä hetkellä lähes joka neljäs verotuksella koottava euro menee kiinteistöjen ylläpitoon. Seurakuntayhtymässä tulee jatkaa ja tarvittaessa nopeuttaa hyväksyttyjen kiinteistö- ja henkilöstöstrategioiden toteuttamista uusien säästökohteiden löytämiseksi SUUNNITTELU- JA LASKENJÄRJESTELMÄ JA LOUSARVION RAKENNE Kirkkojärjestyksen 15 luvun 2 :n mukaan yhteisen kirkkovaltuuston on hyväksyttävä talousarvion hyväksymisen yhteydessä myös kolmea vuotta koskeva toiminta- ja taloussuunnitelma. Talousarviovuosi on toiminta- ja taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Toiminta- ja taloussuunnitelmassa hyväksytään myös seurakunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio on laadittava siten, että edellytykset seurakunnan tehtävien hoitamiselle turvataan. Seurakunnissa on käytössä ns. rullaava suunnittelukäytäntö, jossa suunnittelujakson ensimmäisen vuoden siirtyessä talousarviovuodeksi suunnitelmaan lisätään yksi vuosi. Talousarviossa on käyttötalousosa, tuloslaskelmaosa, investointiosa ja rahoitusosa. Tuloslaskelmaosassa ja rahoitusosassa seurakunnan taloutta tarkastellaan kokonaistalouden näkökulmasta ja käyttötalous- ja investointiosassa toiminnanohjauksen näkökulmasta. Seurakuntien kirjanpidossa noudatetaan soveltuvin osin kirjanpitolain ja -asetuksen säännöksiä. Kirkkojärjestys on kuitenkin ensisijainen seurakuntien kirjanpidon ja laskentatoimen normilähde. Vuotuiseen talousarvioon liitetään kahta seuraavaa vuotta koskeva toiminta- ja taloussuunnitelma. Yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyy eri toimintayksiköille toiminnalliset tavoitteet samalla kun se myöntää niille näiden tavoitteiden toteuttamiseen tarvittavat määrärahat. Toimivan seurantajärjestelmän puuttuminen on ollut seurakuntasuunnittelun yksi keskeisimmistä ongelmista. Toimintakertomus on osa seurakunnan tilinpäätöstä. Tavoitteena on kehittää toimintakertomusta seurannan välineenä. Toimintakertomuksessa on tarkoitus seurata erityisesti toiminnallisten tavoitteiden toteutumista. Tavoitteena on myös kehittää mittareita ja tunnuslukuja, joiden avulla voitaisiin mitata ja arvioida toimintaa. Tarkoituksena on kehittää suunnittelujärjestelmästä ns. "rullaava" järjestelmä. Toiminta- ja taloussuunnitelman ensimmäisen vuoden siirtyessä vuotuisen talousarviosuunnittelun piiriin suunnitelmaan lisätään yksi vuosi. Muutos on omiaan tuomaan suunnitteluun lisää johdonmukaisuutta ja pitkäjänteisyyttä samalla kun se mahdollistaa olosuhteitten olennaisesti muuttuessa vahvistettujen suunnitelmien ja tavoitteiden tarkistamisen. Talousarvio ja toiminta- ja taloussuunnitelma ovat luonteeltaan lyhyen aikavälin operationaalista suunnittelua. Seurakunnissa tarvitaan kuitenkin myös pitemmän aikavälin suunnittelua, jossa pohditaan esim vuoden perspektiivillä seurakunnan kehittämistä, toiminnan visioita, strategioita ja painopistealueita. Tällainen strategiaprosessi käynnistettiin seurakuntayhtymässä ensi kertaa vuoden 2005 keväällä. Seurakuntayhtymän strategia vahvistettiin syksyllä Strategian ohjausryhmän loppuraportti hyväksyttiin yhteisessä kirkkoneuvostossa Yhteinen kirkkovaltuusto käsitteli loppuraporttia Strategiaprosessiin sisältyy henkilöstöstrategia ja kiinteistöstrategia, joiden tavoitteena on vähentää seurakuntayhtymän toimintakuluja. Nämä strategiat on tarkoitus tarkistaa vuosittain. Vuonna 2010 hyväksyttiin seurakuntayhtymän toiminnallinen strategia, jossa on hahmoteltu seurakunnallisen toiminnan painopisteitä tuleville vuosille. Toiminnallista strategiaa on päivitetty kuluvan vuoden aikana seurakunta- ja toimintayksikkökohtaisesti. Lisäksi seurakuntayhtymässä on valmistunut rakenneselvitys. Rakenneselvitys ei ole edennyt, koska on katsottu tarkoituksenmukaiseksi odottaa kokonaiskirkon rakenneselvityksen valmistumista ennen mahdollisia jatkotoimenpiteitä. Kirkolliskokous ei hyväksynyt rakenneuudistusta eikä sen tulevaisuudesta ole tässä vaiheessa tietoa. Paikallisseurakunnat ovat toiminnallisesti itsenäisiä. Paikallisseurakuntien osalta toiminnalliset tavoitteet vahvistaa kunkin seurakunnan seurakuntaneuvosto. Myös paikallisseurakuntien toiminnalliset tavoitteet on haluttu saattaa yhteisen kirkkovaltuuston tietoon ja käsittelyyn samassa yhteydessä kuin talousarviomäärärahat. 9

7 Käyttötalousosa Yhteisen kirkkoneuvoston antaman vuoden 2016 talousarvion laadintaohjeen ja talousarviokehyksen mukaan talousarvio on rakennettu niin, että henkilöstömenojen on arvioitu kasvavan 1,0 prosenttia vuonna 2016 vuoden 2015 maaliskuun lopun maksupalkkojen tasosta. Tästä noususta HAVA:n vaikutusta on 0,5 prosenttia. Lisäksi talousarviossa on pyritty arvioimaan mahdollisimman realistisesti muiden menojen kasvu. Muiden toimintakulujen osalta lähtökohtana on ollut säilyttää ne vuoden 2015 talousarvion tasolla. Vuoden 2016 talousarvion käyttötalousosa on laadittu seurakuntaneuvostojen, yhteisten työalojen johtokuntien ja yksittäisten viranhaltijoiden tekemien esitysten perusteella. Yhteinen kirkkoneuvosto on vahvistanut kaikille toimintayksiköille vuoteen 2022 ulottuvan säästövelvoitteen talouden tasapainottamiseksi. Suunniteltujen investointien toteuttaminen edellyttää säästövelvoitteiden toteuttamista esitetyllä tavalla. Vuoden 2016 talousarvion toimintamenojen loppusumma on euroa, mikä on euroa eli 0,1 % prosenttia suurempi kuin vastaava luku vuoden 2015 talousarviossa. Toimintatuloja on arvioitu kertyvän vuonna 2016 yhteensä euroa, mikä on euroa eli 2,8 prosenttia enemmän kuin vuoden 2015 talousarviossa. Kirkkohallituksen ohjeen mukaisesti yhteisvastuukeräyksen tuotot ja kulut on sisällytetty talousarvioon. Yhteisvastuukeräyksen tuottoja on arvioitu kertyvän Kuopiossa yhteensä euroa, josta summasta 90 % tilitetään eteenpäin annettuina avustuksina valtakunnalliseen yhteisvastuukeräykseen. Lisäksi talousarvioon on otettu kirkkohallituksen ohjeen mukaan näkyviin testamenttirahastojen tuotot ja kulut. Niillä ei ole kustannusvaikutusta seurakunnan talousarviossa esitettyyn toiminnan tulokseen. Käyttötalousosaan sisältyvät Hallinnon, Seurakunnallisen toiminnan, Yhteisten seurakunnallisten tehtävien, Hautaustoimen ja Kiinteistötoimen tulot ja menot. Nämä ns. toimintatuotot ja toimintakulut pääluokittain on esitetty taulukossa sivulla 9. Toimintatuottoja on arvioitu kertyvän vuonna 2016 yhteensä euroa. Korvauksia muilta seurakunnilta ja muilta yhteistyökumppaneilta on arvioitu kertyvän euroa. Erilaisista toiminnoista perittäviä maksuja on arvioitu kertyvän euroa. Tällaisia maksuja ovat mm. virastotuotot, erilaiset seurakuntatoiminnasta perittävät maksut ja hautaustoimen maksut sekä keittiötoiminnan ruokamaksut. Vuokratuottojen määräksi vuonna 2016 on arvioitu euroa. Myyntituottoja on arvioitu kertyvän euroa, metsätalouden tuloja euroa, tukia ja avustuksia euroa sekä kolehti- ja keräystuottoja euroa. Toimintakulujen suurin yksittäinen menoerä on henkilöstömenot, joiden loppusumma on euroa, mikä on 1,3 prosenttia vähemmän kuin vuoden 2015 talousarviossa. Talousarviossa on varauduttu HAVA:n (harkinnanvarainen henkilökohtainen palkanlisä) maksamiseen vuoden 2016 alusta. Palveluiden ostoon vuonna 2016 on ehdotettu varattavaksi euroa, mikä on euroa eli 1,o prosenttia vähemmän kuin vuonna Vuokramenojen loppusummaksi vuonna 2016 on arvioitu euroa, mikä on euroa eli 14,7 prosenttia enemmän kuin vuonna Erilaisiin tarvikehankintoihin on ehdotettu varattavaksi euroa, mikä on euroa eli 5,8 prosenttia enemmän kuin vuonna Avustuksiin on esitetty varattavaksi euroa, mikä on euroa eli 3,7 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Muihin toimintakuluihin on varattu euroa, mikä on 4,2 prosenttia edellisvuotista enemmän. Talousarviossa on varauduttu ylimääräisen eläkerahastomaksun maksamiseen. Maksun suuruus määräytyy suhteellisena osuutena kirkollisveron tuotosta. Kirkolliskokoukselle on tehty esitys maksunvahvistamiseksi 4 prosentiksi vuonna 2016 vuonna 2013 maksuunpannun kirkollisveron tuotosta. Euromääräisesti maksun suuruus on euroa Tuloslaskelmaosa Talousarvion tuloslaskelmaosa osoittaa, mikä on seurakunnan toiminnan taloudellinen tulos ja miten se muodostuu. Tuloslaskelman keskeisiä tunnuslukuja ovat toimintakate ja vuosikate. Toimintakate on yleensä aina miinusmerkkinen ja osoittaa, paljonko seurakunnan menoista jää katettavaksi verotuloilla. Vuosikate osoittaa, paljonko seurakunnalle jää vuotuista tulorahoitusta käytettäväksi investointeihin, poistoihin ja lainanlyhennyksiin. Vuoden 2016 talousarvion toimintakate on euroa, mikä on 0,4 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vuosikatteen suuruudeksi on arvioitu euroa. Tilikauden tulos on arvioitu euroa alijäämäiseksi. 10

8 Rahoituslaskelmaosa Rahoituslaskelma osoittaa, kuinka seurakunta rahoittaa kokonaismenonsa eli paljonko seurakunta tarvitsee vuotuisen tulorahoituksen lisäksi pääomarahoitusta investointeihin ja lainanlyhennyksiin ja miten rahoitustarve katetaan tai kuinka suuri on rahoitusjäämä ja mihin se käytetään. Rahoituslaskelma osoittaa, ettei vuotuinen tulorahoitus vuosikate ja satunnaiset tuotot riitä kattamaan vuodelle 2016 suunniteltuja 2,3 milj. euron investointeja vaan rahoitukseen joudutaan käyttämään n. 1,9 milj. euroa aikaisempien vuosien ylijäämiä, mikäli investoinnit toteutetaan suunnitellulla tavalla Investointiosa Investointiosaan sisältyvät talousarviovuoden käyttöomaisuusinvestoinnit hankekohtaisesti. Investointiosaan sisältyvät vain sellaiset rakennushankkeet ja laite- ja kalustohankinnat, joiden kustannusarvio on yli euroa ja jotka aktivoidaan taseeseen poistolaskentaa varten. Investointimenojen loppusummaksi on esitetty vuoden 2016 talousarviossa euroa. Tarkempi erittely investoinneista on esitetty jäljempänä investointiosassa VEROTULOT Vuoden 2016 talousarviossa kirkollisverotuloprosentti on 1,5. Kirkollisverotulojen on arvioitu vuonna 2015 pienevän 1,5 prosentilla vuoden 2014 tilinpäätökseen (Kuopio + Maaninka) verrattuna ja vuonna 2016 pienenevän edelleen 1,5 prosenttia. Yhteisöveron tuoton on arvioitu vuonna 2015 pienenevän 7 prosenttia. Vuonna 2016 yhteisövero poistuu ja korvautuu valtionosuudella, jonka arvioidaan olevan 18,7 prosenttia suurempi kuin yhteisöveron tuotto vuoden 2014 tilinpäätöksessä. Vuoden 2015 talousarvioon verrattuna kirkollisverotulojen arvioidaan laskevan 3,1 prosenttia ja valtionosuuden olevan 14,0 prosenttia yhteisöverotuloja suuremman. Verotulojen ja valtionosuuden yhteismäärän arvioidaan olevan 1,5 prosenttia pienemmän kuin talousarviossa Verotuloja ja valtionosuutta on arvioitu kertyvän vuonna 2016 yhteensä euroa. Tästä ansio- ja pääomaverotulojen osuudeksi on arvioitu euroa ja valtionosuuden euroa KUSNNUSTEN KOHDENMINEN Kirkkohallituksen antamien ohjeiden mukaan seurakuntien laskentatoimessa otettiin vuoden 2004 alusta käyttöön kustannuslaskenta. Kustannuslaskennan tarkoituksena on saada ajan tasalla olevaa todellista tietoa siitä, mihin seurakunnat varojaan käyttävät ja mitkä ovat eri työalojen todelliset kustannukset. Osana kustannusten kohdentamista on palkkakustannukset budjetoitu niille tehtäväalueille (talousarvion kustannuspaikoille), joille ne aiheuttamisperiaatteen mukaan kuuluvat. Palkkakustannusten kohdentaminen on toteutettu siten, että jokainen työntekijä on arvioinut oman työaikansa käytön eri tehtäviin ja palkkamenot on näiden arvioiden perusteella otettu asianomaisille tehtäväalueille (talousarvion kustannuspaikoille). Kiinteistötoimen menot on jaettu eri tehtäväalueille sisäisinä vuokrina ja poistot sekä sisäiset korot kohdistettu niin ikään eri tehtäväalueille. Seurakuntien ja leirikeskusten keittiöiden tarjoiluista syntyvät menot kohdistetaan sisäisinä tarjoilumenoina niitä käyttäville tehtäväalueille. Kustannuslaskennan viimeisenä vaiheena hallinnon kulut sekä verotuskulut ja keskusrahastomaksut on vyörytetty eri tehtäväalueille. Palkkamenojen kohdentamista ja poistoja lukuun ottamatta on kysymys ns. sisäisistä eristä, jotka näkyvät talousarviossa sekä sisäisinä menoina että sisäisinä tuloina. Kustannusten kohdentaminen helpottaa oikean tiedon saantia eri toimintojen kustannuksista. Tätä tietoa voidaan käyttää hyväksi sekä seurakuntien omaa toimintaa suunniteltaessa että laajemmin koko kirkon edunvalvonnassa esim. neuvoteltaessa valtiovallan kanssa. 11

9 1.5. ULUKOT JA KUVIOT KÄYTTÖLOUDEN TULOT JA MENOT PÄÄLUOKITIN v (EUR) Ulkoinen Hallinto Seurakuntien toiminta Yhteiset srktehtävät Hautaustoimi Kiinteistötoimi 2016 YH- TEENSÄ 2015 Muutos % Toimintatulot Korvaukset ,7 % Myyntituotot ,2 % Maksutuotot ,5 % Vuokratuotot ,7 % Metsätalous ,0 % Kolehdit, keräykset, lahj ,9 % Tuet ja avustukset ,6 % Toimintatulot yht ,9 % Toimintamenot Henkilöstökulut ,3 % Palvelujen ostot ,5 % Vuokrat ,7 % Aineet, tarvikkeet ja tav ,2 % Annetut avustukset ,7 % Muut toimintakulut ,2 % Toimintamenot yht ,3 % Toimintakate *) ,4 % %-osuus 15,9 % 39,7 % 14,5 % 7,0 % 23,0 % 100,0 % *) = verovaroilla katettavat nettokulut 12

10 TOIMINTULOT PÄÄLUOKITIN v (EUR) Tulot pääluokittain ,6 % ,7 % ,3 % ,3 % ,1 % Hallinto Seurakuntien toiminta Yhteiset srktehtävät Hautaustoimi Kiinteistötoimi TOIMINTULOT TULOLAJEITIN v (EUR) ,5 % Tulot tulolajeittain ,4 % ,8 % ,6 % ,0 % ,0 % ,7 % Korvaukset Myyntituotot Maksutuotot Vuokratuotot Metsätalous Kolehdit, keräykset, lahj. Tuet ja avustukset 13

11 TOIMINMENOT PÄÄLUOKITIN v Toimintamenot pääluokittain 34,6 % ,8% ,0 % ,9 % ,7 % Hallinto Seurakuntien toiminta Yhteiset srktehtävät Hautaustoimi Kiinteistötoimi TOIMINMENOT MENOLAJEITIN v (EUR) ,0% Toimintamenot lajeittain ,4 % ,4 % ,9 % ,9 % ,4 % Henkilöstökulut Palvelujen ostot Vuokrat Aineet, tarvikkeet ja tav. Annetut avustukset Muut toimintakulut 14

12 2. KÄYTTÖLOUSOSA 2.1. HALLINTO Tähän kohtaan sisältyvät seurakuntayhtymän hallinnon menot ja tulot. Pääluokkaan sisältyvät kirkollisten vaalien, yhteisen kirkkovaltuuston, yhteisen kirkkoneuvoston, tilintarkastuksen ja valvonnan, taloushallinnon, keskusrekisterin, tietohallinnon, henkilöstöhallinnon sekä muun yleishallinnon tulot ja menot. Hallinnon talousarviomenojen loppusumma on euroa, mikä on 0,4 prosenttia vähemmän kuin vuonna Hallinnon pääluokkaan on budjetoitu myös seurakunnallisen toiminnan ja yhteisten seurakunnallisten tehtävien henkilöstömenoja kustannuslaskennallisista syistä kohtaan muu yleishallinto, siltä osin kuin paikallisseurakunnissa ja yhteisillä työaloilla on yleishallintoon liittyviä tehtäviä. Hallinnon toimintatuloiksi on arvioitu euroa, mikä on 1,3 prosenttia enemmän kuin vuoden 2015 talousarviossa HALLINTOELIMET Tähän kohtaan sisältyvät kirkollisten vaalien, yhteisen kirkkovaltuuston, tilintarkastuksen ja valvonnan sekä yhteisen kirkkoneuvoston toiminnasta aiheutuvat kulut. Muiden hallintoelinten kuten seurakuntaneuvostojen, niiden alaisten johtokuntien sekä yhteisten työalojen johtokuntien menot sisältyvät ao. toimintayksikön menoihin. Toimintasuunnitelma ja tavoitteet 1. Virallisten kokousten lisäksi järjestetään luottamushenkilöille seminaari- ja keskustelutilaisuuksia seurakuntayhtymän strategian toteuttamisesta, talouden tasapainottamisesta ja rakenneselvityksestä sekä tarvittaessa muista ajankohtaisista aiheista. 2. Luottamushenkilöiden osallistumismahdollisuuksia asioiden valmisteluun parannetaan. Vuoden 2016 talousarvion perustelut - Kuopion seurakuntayhtymässä ei makseta kokouspalkkioita. Kokouspalkkiokäytännöstä luovuttiin 1990-luvun alussa. - Tilintarkastukseen ja valvontaan on varattu euroa. - Yhteisen kirkkoneuvoston käyttövarausmäärärahaksi on varattu euroa. Määrärahaa voidaan käyttää yhteisen kirkkoneuvoston päätöksellä vuoden aikana yllättäviin, ennalta arvaamattomiin tarpeisiin. Toimintaa kuvaavat tilastot/tunnusluvut TS 2017 TS 2018 Kirkkovaltuuston kokoukset, kpl Kirkkoneuvoston kokoukset, kpl Nettokulut, euroa/srk:n jäsen 4,00 2,85 2,90 2,90 HALLINTOELIMET TS 2017 TS 2018 TOIMINTUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Annetut avustukset Muut toimintakulut TOIMINKULUT TOIMINKATE

13 LOUSHALLINTO Toiminta-ajatus Kuopiossa tehtävän seurakuntatyön tukeminen tuottamalla taloudellisesti ja tehokkaasti laadullisesti korkeatasoisia talous- ja henkilöstöhallinnon palveluja omille toimintayksiköille. Toiminnalliset tavoitteet seurakuntayhtymän talous- ja henkilöstöhallinnon laadukas, joustava ja ajallaan tapahtuva hoito 2. hallintoviraston sisäisen yhteistoiminnan ja työnjaon edelleen kehittäminen tukemalla henkilöstön ammattitaidon ylläpitoa, jaksamista ja tiimityöskentelyä sekä muuta yhteistoimintaa järjestämällä työyhteisökoulutusta 3. Hallintoviraston työprosessien ja henkilökunnan tehtäväkuvien tarkistaminen KIPA:aan liittymisen seurauksena. Erillisprojektit Hallintoviraston henkilökunnan työhyvinvoinnin parantamine kehittämällä työyhteisötaitoja. Toimintaa kuvaavat tilastot/tunnusluvut Tunnusluku Yks Arvio 2015 Arvio 2016 Arvio 2016 Arvio 2017 Taloustapahtumien lkm Taloustapahtumien lkm/työntekijä/vuosi Taloushallinnon nettomenojen osuus käyttötaloudesta Talous- ja henkilöstöhallinnon henkilöresurssit Taloushallinnon nettokulut/srk:n jäsen vientien lkm kpl % 4,7 4,3 4,3 4,3 htv eur 10,60 9,50 9,50 9,50 Taloushallinto TS 2017 TS 2018 Korvaukset TOIMINTUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Vuokrat Aineet, tarvikkeet ja tavarat TOIMINKULUT TOIMINKATE

14 TIETOHALLINTO Toiminta-ajatus Seurakuntayhtymä hankkii it-palvelut Itä-Suomen IT-aluekeskukselta. Yhtymä on it-aluekeskuksen isäntäseurakunta. Tietohallinnon toiminta-ajatuksena on järjestää it-palveluita henkilöstön käyttöön rationalisoidakseen toimistorutiineja ja toiminnanohjausta. Toiminnalliset tavoitteet palveluluettelon ajantasaistaminen ja palveluluettelon aktiivinen käyttö - uuden tietoliikennejärjestelmän käyttöönottaminen jatkuu - uusien tietoturvamääräysten jalkauttaminen ja käyttöön ottaminen - viestintäjärjestelmän käyttöön ottamattomien toimintojen käyttöön ottaminen (SharePoint, OneDrive pilvipalvelu, Lync verkkokokous) Muutokset toiminnallisiin tavoitteisiin suunnitelmakaudella Levyjärjestelmän osittainen uusinta vuonna 2017 (leasing) Toimintaa kuvaavat tilastot/tunnusluvut Tunnusluku Yks Arvio 2016 Arvio 2017 Arvio 2018 Käyttäjiä henk Työasemia kpl TIETOHALLINTO TS 2017 TS 2018 Korvaukset TOIMINTUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Vuokrat Aineet, tarvikkeet ja tavarat TOIMINKULUT TOIMINKATE

15 KESKUSREKISTERI JA KIRKONKIRJOJENPITO Toiminta-ajatus Keskusrekisteri vastaa seurakuntayhtymän seurakuntien kirkonkirjoista ja jäsenrekisterin ylläpitämiseen ja käyttöön liittyvistä tehtävistä. Seurakunnat osallistuvat maan virallisen väestötietojärjestelmän ylläpitämiseen lakisääteisesti määrätyllä tavalla. Viranomaistehtäviä ovat mm. avioliiton esteiden tutkinta, vihkimistietojen rekisteröinti ja lapsen nimen ensirekisteröinti kasteen yhteydessä sekä kirkkoon liittymiseen ja kirkosta eroamiseen liittyvät tehtävät. Merkittävä osa keskusrekisterin toimintaa kirkonkirjojen ylläpitämisen ohella on antaa ajantasaisia todistuksia jäsenluettelosta ja perhe- ja sukuselvityksiä arkistoon siirretyistä perhelehdistä ja kirkonkirjoista. Sukuselvitysten ohella annetaan myös maksullisia todistuksia sukututkijoille. Yhtymän seurakuntia ja muita toimintayksiköitä keskusrekisteri palvelee valmistamalla jäsenistä erilaisia luetteloita ja tilastoja, postittamalla onnittelukortit 50 ja 60 vuotta täyttäville seurakuntien jäsenille, kirjeet seurakuntiin muuttaville ja kirkosta eronneille, hoitamalla yhteisiä tarviketilauksia ja tuottamalla tietoa koko yhtymän talouden ja toiminnan suunnitteluun. Toiminnalliset tavoitteet 2016 Keskusrekisteri palvelee entiseen tapaan asiakkaita ja yhtymän toimintayksiköitä tuottamalla laadukkaita väestökirjanpidon palveluita ylläpitämällä jäsenrekisteriä ja hoitamalla laissa määrätyt viranomaistehtävät. Henkilökuntaa koulutetaan tarpeen mukaan Kirjurin uusien toiminnallisuuksien käyttöön, ja uusia toiminnallisuuksia hyödynnetään työtehtävien hoidossa. Toimenkuvia ja toimintatapoja arvioidaan ja muutetaan henkilöstövaihdosten seurauksena. Työyhteisön hyvinvointia seurataan. Työhyvinvointia pidetään yllä mm. tarjoamalla kaikille mahdollisuus osallistua yhtymän virkistyspäiviin, seuraamalla työmääriä ja tarvittaessa muuttamalla työnkuvia. Erillisprojektit Digitointiprojekti on tarkoitus saada päätökseen vuoden 2016 loppuun mennessä. KESKUSREKISTERI+ KIRKONKIR- JOJENPITO TS 2017 TS 2018 Korvaukset Maksutuotot TOIMINTUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Vuokrat Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut TOIMINKULUT TOIMINKATE

16 HENKILÖSTÖHALLINTO Toiminta-ajatus Toiminta-ajatuksena on tukea Kuopion ev.lut. seurakuntayhtymän toimintaa tuottamalla laadukkaita henkilöstöhallinnon palveluita työyksiköille. Toiminnan tavoitteena on työhönsä sitoutunut, osaava ja motivoitunut henkilökunta. Toiminnalliset tavoitteet Henkilöstön korkean ammattitaidon ja hyvän työkyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen. - Joustavien yhteistyömallien kehittäminen yli seurakunta- ja työmuotorajojen. - Työtilojen, työvälineiden ja yleisten työolojen seuranta ja kehittäminen siten, että työympäristö on mahdollisimman terveellinen ja turvallinen. - Harkinnanvaraisen palkanosan käytön kehittäminen. - Työntekijöiden hengellisen elämän, työssä jaksamisen ja yleisen työhyvinvoinnin tukeminen mm. mentoroinnin, työnohjauksen ja koulutuksen keinoin. Muutokset toiminnallisiin tavoitteisiin suunnitelmakaudella Varautuminen toimintayksiköiden säästövelvoitteiden mahdollisesti aiheuttamiin muutoksiin henkilöstön asemassa. Vuoden 2016 talousarvion perustelut Työpaikkaruokailuun on varattu euroa, työterveyshuollon järjestämiseen euroa ja henkilöstökoulutukseen euroa. Henkilökunnan virkistystoimintaan on varattu euroa. Harkinnanvaraisen palkanosan käyttöön on varattu euroa. Toimintaa kuvaavat tilastot/tunnusluvut Tunnusluku Yks Arvio 2016 Arvio 2017 Arvio 2018 Työntekijöitä Henkilöstöhallinto TS 2017 TS 2018 Korvaukset Tuet ja avustukset TOIMINTUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat TOIMINKULUT TOIMINKATE

17 MUU YLEISHALLINTO Tähän kohtaan sisältyvät kirkkoherrojen ja muiden johtavien viranhaltijoiden hallinnollisista tehtävistä aiheutuvat henkilöstömenot, seurakuntien sihteerien palkkakulut sekä hallinnon kehittämisprojektien menot. Muuhun yleishallintoon kirjataan myös yhteiskäytössä olevien toimisto- ja kopiokoneiden leasingmaksut ja niihin liittyvät tarvikeostot. Muu yleishallinto TS 2017 TS 2018 Korvaukset TOIMINTUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Vuokrat Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut TOIMINKULUT TOIMINKATE

18 Kuopion ev.lut. seurakuntayhtymä (Kuopion ev.lut. seurakuntayhtymä) Hallinto (ulk+sis), :16:01 LOUSARVIO (ulkoinen+sisäinen) (EUR) TP Muutos- % Kirkolliset vaalit TOIMINTUOTOT % Henkilöstökulut % Palvelujen ostot % Vuokrat % Aineet, tarvikkeet ja tavarat % Muut toimintakulut % TOIMINKULUT % TOIMINKATE, ULKOINEN % TOIMINMENOT, SISÄINEN % TOIMINKATE, ULKOINEN+SISÄINEN % Vyörytystulot/-menot % TYÖALAKATE % Yhteinen kirkkovaltuusto TOIMINTUOTOT % Palvelujen ostot % Aineet, tarvikkeet ja tavarat % Muut toimintakulut % TOIMINKULUT % TOIMINKATE, ULKOINEN % TOIMINMENOT, SISÄINEN % TOIMINKATE, ULKOINEN+SISÄINEN % Vyörytystulot/-menot % TYÖALAKATE % Yhteinen kirkkoneuvosto Korvaukset % Kolehdit, keräykset ja lahjoitusvarat % TOIMINTUOTOT % Henkilöstökulut % Palvelujen ostot % Vuokrat % Aineet, tarvikkeet ja tavarat % Annetut avustukset % Muut toimintakulut % TOIMINKULUT % TOIMINKATE, ULKOINEN % TOIMINMENOT, SISÄINEN % TOIMINKATE, ULKOINEN+SISÄINEN % Vyörytystulot/-menot % TYÖALAKATE Tilintarkastus TOIMINTUOTOT % Henkilöstökulut % Palvelujen ostot % Aineet, tarvikkeet ja tavarat % TOIMINKULUT % TOIMINKATE, ULKOINEN % TOIMINMENOT, SISÄINEN % TOIMINKATE, ULKOINEN+SISÄINEN % Vyörytystulot/-menot % TYÖALAKATE

19 Kuopion ev.lut. seurakuntayhtymä Hallinto (ulk+sis), :16:01 sivu 2 (EUR) TP Muutos- % Itä-Suomen It-aluekeskus, II Korvaukset % Tuet ja avustukset % TOIMINTUOTOT % Henkilöstökulut % Palvelujen ostot % Vuokrat % Aineet, tarvikkeet ja tavarat % Muut toimintakulut % TOIMINKULUT % TOIMINKATE, ULKOINEN TOIMINKATE, ULKOINEN+SISÄINEN TYÖALAKATE Tietohallinto Korvaukset % TOIMINTUOTOT % Palvelujen ostot % Aineet, tarvikkeet ja tavarat % TOIMINKULUT % TOIMINKATE, ULKOINEN % TOIMINMENOT, SISÄINEN % TOIMINKATE, ULKOINEN+SISÄINEN % Vyörytystulot/-menot % TYÖALAKATE % Henkilöstöhallinto Korvaukset % Tuet ja avustukset % TOIMINTUOTOT % Henkilöstökulut % Palvelujen ostot % Aineet, tarvikkeet ja tavarat % TOIMINKULUT % TOIMINKATE, ULKOINEN % TOIMINMENOT, SISÄINEN % TOIMINKATE, ULKOINEN+SISÄINEN % Vyörytystulot/-menot % TYÖALAKATE Kirkonkirjojenpito Korvaukset % Maksutuotot % TOIMINTUOTOT % Henkilöstökulut % Palvelujen ostot % Vuokrat % Aineet, tarvikkeet ja tavarat % Muut toimintakulut % TOIMINKULUT % TOIMINKATE, ULKOINEN % TOIMINMENOT, SISÄINEN % TOIMINKATE, ULKOINEN+SISÄINEN % Poistot ja arvonalentumiset % Sisäiset korkomenot % TYÖALAKATE % Keskusrekisteri TOIMINTUOTOT % 22

20 Kuopion ev.lut. seurakuntayhtymä Hallinto (ulk+sis), :16:01 sivu 3 (EUR) TP Muutos- % Henkilöstökulut % Palvelujen ostot % Vuokrat % Aineet, tarvikkeet ja tavarat % TOIMINKULUT % TOIMINKATE, ULKOINEN % TOIMINMENOT, SISÄINEN % TOIMINKATE, ULKOINEN+SISÄINEN % Vyörytystulot/-menot % TYÖALAKATE Muu yleishallinto Korvaukset % Tuet ja avustukset % TOIMINTUOTOT % Henkilöstökulut % Palvelujen ostot % Vuokrat % Aineet, tarvikkeet ja tavarat % Muut toimintakulut % TOIMINKULUT % TOIMINKATE, ULKOINEN % TOIMINTULOT, SISÄINEN % TOIMINMENOT, SISÄINEN % TOIMINKATE, ULKOINEN+SISÄINEN % Poistot ja arvonalentumiset % Sisäiset korkomenot % Vyörytystulot/-menot % TYÖALAKATE Taloushallinto Korvaukset % TOIMINTUOTOT % Henkilöstökulut % Palvelujen ostot % Vuokrat % Aineet, tarvikkeet ja tavarat % TOIMINKULUT % TOIMINKATE, ULKOINEN % TOIMINMENOT, SISÄINEN % TOIMINKATE, ULKOINEN+SISÄINEN % Vyörytystulot/-menot % TYÖALAKATE HALLINTO YHTEENSÄ Korvaukset % Maksutuotot % Kolehdit, keräykset ja lahjoitusvarat % Tuet ja avustukset % TOIMINTUOTOT % Henkilöstökulut % Palvelujen ostot % Vuokrat % Aineet, tarvikkeet ja tavarat % Annetut avustukset % Muut toimintakulut % TOIMINKULUT % TOIMINKATE, ULKOINEN % TOIMINTULOT, SISÄINEN % TOIMINMENOT, SISÄINEN % 23

21 Kuopion ev.lut. seurakuntayhtymä Hallinto (ulk+sis), :16:01 sivu 4 (EUR) TP Muutos- % TOIMINKATE, ULKOINEN+SISÄINEN % Poistot ja arvonalentumiset % Sisäiset korkomenot % Vyörytystulot/-menot % TYÖALAKATE % 24

22 2.2. SEURAKUNTIEN TOIMIN Tähän pääluokkaan sisältyvät paikallisseurakuntien tulot ja menot. KIPAn järjestelmän takia kaikki yhteisen seurakuntatyön tulot ja menot on aikaisemmista vuosista poiketen sisällytetty Yhteiset seurakunnalliset tehtävät otsikon alle. Seurakuntien toiminnan menojen loppusumma on euroa, mikä on 1,3 prosenttia enemmän kuin vuonna Toimintatuloja seurakunnallisesta toiminnasta on arvioitu vuonna 2016 kertyvän euroa mikä on 12,6 prosenttia enemmän kuin vuoden 2015 talousarviossa TUOMIOKIRKKOSEURAKUN Toiminta-ajatus Tuomiokirkkoseurakunnan toiminnan tarkoituksena on kutsua ihmisiä rukoukseen, luoda heille mahdollisuuksia uskossa kasvamiseen ja keskinäisen yhteyden kokemiseen sekä varustaa heitä huolehtimaan lähimmäisistä ja luomakunnasta. Toiminnalliset tavoitteet Tuomiokirkon 200-vuotisjuhlien tapahtumien laadukas toteuttaminen. Muutokset toiminnallisiin tavoitteisiin suunnitelmakaudella Vuosi 2017 on reformaation juhlavuosi, joka tulee huomioida seurakunnan toiminnassa. Erillisprojektit Reformaation juhlavuoden tapahtumat Mm. rakkauden ateria-ooppera. -Kamarikuoron 40-vuotisjuhlakonsertti toukokuussa 2017 ja ulkomaanmatka kesäkuussa Kirkkokuoron osallistuminen valtakunnallisiin kirkkomusiikkijuhliin Helsingissä toukokuussa Vuoden 2016 talousarvion perustelut Talousarvio on laadittu hallinnon antamien ohjeiden mukaisesti. Tuomiokirkon 200-vuotisjuhlaan on varattu :n erillismääräraha. Seurakuntaneuvoston käyttövaroihin on varattu määräraha Riemufestarien järjestelyihin. Yleisen seurakuntatyön kustannuspaikalle on varattu määräraha työntekijöiden virkistysmatkaan toukokuussa Raami on ylitetty :lla Aholansaaren leiririppikoulun, leirin yövalvojan palkkion sekä kerhonohjaaja - ja isospalkkioiden sivukulujen vuoksi. Toimintaa kuvaavat tilastot/tunnusluvut Tunnusluku Yks Tot Tot Pääjumalanpalvelukset Muut jumalanpalvelukset Raamattuopetustilaisuudet Arvio 2016 tilaisuudet/osallistujat 83/ / tilaisuudet/osallistujat 154/ / tilaisuudet/osallistujat 34/555 28/ Seurat/hartaudet tilaisuudet/osallistujat 34/640 49/ Musiikkitilaisuudet tilaisuudet/osallistujat 92/ / Perhekerhot ryhmä/osallistujat 1/701 1/ Varhaisnuorten ryhmät tilaisuudet/osallistujat 8/45 12/80 12 Nuortenillat tilaisuudet/osallistujat 36/578 35/ Arvio Diakoniatyön asiakaskontaktit

23 TUOMIOKIRKKOSEURAKUN TS 2017 TS 2018 Korvaukset Maksutuotot Vuokratuotot Kolehdit, keräykset ja lahjoitusvarat TOIMINTUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Vuokrat Aineet, tarvikkeet ja tavarat Annetut avustukset Muut toimintakulut TOIMINKULUT TOIMINKATE ALAVAN SEURAKUN Toiminta-ajatus Kohtaamisen kirkko on Alavan seurakunnassa suunnattu kohti jokaista seurakuntalaista. Jokainen jäsen on ainutlaatuinen ja korvaamaton. Kaikki Alavan seurakunnan jäsenet ovat seurakunta yhdessä. Pyrimme kohtaamaan jäsenemme niin, että seurakuntalaisia kutsutaan Jumalan yhteyteen ja rohkaistaan välittämään lähimmäisistä ja luomakunnasta. Toiminnalliset tavoitteet Hengellinen elämän vahvistaminen - tuetaan seurakuntalaisia hengellisen elämän harjoittamisessa niin kodeissa kuin monipuolisen ja laaja-alaisen jumalanpalveluselämän kautta eri toiminnoissa 2. Vahvistamme kirkon jäsenyyttä -kohtaamme seurakuntalaisia niin, että kohtaamisista välittyy seurakunnan sanoma. Jumala toimii kohtaamisten kautta. Kohtaamiset synnyttävät ja ylläpitävät ihmisten suhdetta seurakuntaan ja vahvistavat sitä. 3. Vapaaehtoistyön vahvistaminen - pyrimme vahvistamaan seurakuntalaisuutta ja kutsumme seurakuntalaisia elämään kirkon jäsenyyttä osallisuudessa yhteiseen seurakuntatyöhön 4. Heikompien huomioiminen ja kohtaaminen - Seurakunnan tulee tunnistaa ihmisten tarpeet kaikilla tasoilla ja reagoida niihin. Seurakunnan auttamistoiminnan esillä pitäminen tukee ihmisten mahdollisuuksia osallistua toimintaan ja sitoutumista kirkkoon. 5. Viestinnän kehittäminen - Jokainen seurakunnan työntekijä, luottamushenkilö ja vapaaehtoinen on viestijä, joka vie viestiä seurakunnan sanomasta ja olemuksesta. Kohtaamisen kirkko Alavan seurakunnassa on viestinnässään lähettäjänsä asialla. Erillisprojektit Kuukausittain (kuukauden toinen su klo 18.00) toteutettava Gospel-messu 2. Avoin kerhotoiminta yhteistyössä kaupungin kanssa (Lehtoniemi) 3. Kasvatustyön uuden koulutusmallin ROK-mallin toteuttaminen 4. Maahanmuuttajien kartoittaminen ja kohtaaminen seurakunnan alueella 5. Diakonisen perhetyön kehittäminen 6. Sähköpostikirjeen kehittäminen ja Alavan seurakunnan facebook-sivujen rakentaminen 26