Nuorten itsenäistyminen

Transkriptio

1

2 Terve-Sos 2013 Nuorten itsenäistyminen Anssi Kemppi, järjestöpäällikkö Invalidiliitto ry Invalidiliitto Anssi Kemppi 2

3 Suomessa on tällä hetkellä noin vuotiasta nuorta, jolla ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa. Toisen asteen tutkinnon puute on merkittävin yksittäinen tekijä työmarkkinoilta ja yhteiskunnasta syrjäytymisessä ilman toisen asteen tutkintoa olevia nuoria on noin , joista täysintilastojen ulkopuolisia kadonneita on noin (syrjäytyneiden kova ydin ) (yhteiskuntatakuutyöryhmän raportti ) Invalidiliitto i 3

4 hallitusohjelma Toteutetaan nuorten yhteiskuntatakuu niin, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Hallitus käynnistää TEM:n, OKM:n ja STM:n yhteisen hankkeen, jossa valmistellaan ja toteutetaan tarvittavat toimenpiteet yhteiskuntatakuun toteuttamiseksi vuoteen 2013 mennessä Invalidiliitto 4

5 : Haasteita riittää sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä koulutuspaikkojen riittämättömyys koulutuksen kohtaanto-ongelmat oppilashuollon, opinto-ohjauksen ja urasuunnittelutuen riittämättömyys puutteet viranomaisten vastuiden määrittelyssä. Invalidiliitto 5

6 Etsivän työn resurssit? Työpajat ei säilytyspaikkoja vaan eteenpäin, avoimille työmarkkinoille tähtävää toimintaa Itsenäistyminen edellyttää asuntoa! Syrjäytyminen miesten hommaa!!: vuotiaita pelkän perusasteen varassa olevia nuoria on noin ; heistä miehiä on Invalidiliitto 6

7 Nuoruutta on monta lajia Erityisen haastavaa itsenäisen elämän aloittaminen on vamman/pitkäaikaisen sairauden kanssa! Vammaisten nuorten heikko työllisyysaste Vammais- ja pitkäaikaissairaiden kanssa tehtävään nuorisotyöhön liittyy sosiaalisen vahvistamisen/syrjäytymisen ehkäisemisen haasteita, joihin perinteisen nuorisopolitiikan keinoin ei ole kyetty vastaamaan Invalidiliitto 7

8 Vammaiset työmarkkinoilla Suurin osa työttömistä ja vammaisista kokee, että heidän osaamisensa menee hukkaan ilman työtä. Työttömyyspäivärahalla/ eläkkeellä eläminen on suurimmalle osalle työttömistä ja vammaisista stressaavaa ja sen koetaan rajoittavan liikaa tekemisen vapautta (erityisryhmien työkyky työttömät ja vammaiset, PTT 2010) Invalidiliitto 8

9 Vammaiset työmarkkinoilla Vammaisista hieman yli kolmasosalla on erinomainen tai hyvä työkyky. Lähes puolet vammaisista on halukkaita ja kykeneviä tekemään työtä ja heistä noin puolet haluaisi säännöllisen kokoaikaisen työn. noin kolmannes on työskennellyt viimeisen kahden vuoden aikana Työhön haluavista vammaisista hieman yli kaksi viidesosaa uskoo omiin työllistymismahdollisuuksiinsa. Lähde: erityisryhmien työkyky työttömät ja vammaiset, PTT 2010 Invalidiliitto 9

10 Ei unohdeta: Kaikilla nuorilla ei edellytyksiä työllistyä (erityisoppilaitosten tehtävät) Arvokas syrjäytymistä ehkäisevä tavoite myös valmentaminen ja kuntouttaminen jo itsenäiseen elämään Invalidiliitto 10

11 Antoisaa seminaaria! Invalidiliitto 11

12 Starttivalmennuksen ABC Mitä on starttivalmennus? TERVE - SOS TURKU Janne Rinne

13 Työpajatoiminnan historiaa pähkinänkuoressa 1983 Ensimmäiset työpajat perustetaan 1990 luvun alku toiminta laajenee Massatyöttömyys / Lama Tukityöllistämisen, oppisopimuskoulutuksen sekä työpajaohjauksen yhdistäminen Toiminnassa koulutettuja nuoria ja ohjaamisesta vastasi tietyn ammattialan osaajat

14 Työpajatoiminnan historiaa pähkinänkuoressa 1995 Olemassaolon oikeus Nuorten hätäaputyöllistäminen Keskeinen työvoimapolitiikan nuoriin suuntaama toimi ja EU yhteistyön tuomat mahdollisuudet Sisältöjen kehittyminen Sosiaali- ja kasvatusala korostuu valmentajissa Asiakasryhmä laajenee Pajakoulut, valmennuksellisuus Pajojen arjessa paljon muutakin sisältöä kuin työtehtävien suorittaminen

15 Työpajatoiminnan historiaa pähkinänkuoressa 2000 luku Toiminnan ammatillistuminen Sosiaalinen työllistäminen, sekä työ- ja yksilövalmennus yhdistettynä tilaaja-tuottajatoimintatapaan 2000-luvun alussa ensimmäisiä versioita starttivalmennuksesta Toiminta kuitenkin hyvin erilaista alueista riippuen Ei vielä yhteneväistä linjaa toiminnan sisällöissä ja kehittämisessä

16 Työpajatoiminnan historiaa pähkinänkuoressa 2010 Toiminnan uusimmat suunnat Opinnollistaminen (oppilaitosyhteistyö) Arviointi-, laatu- ja tiedonkeräämisjärjestelmät Työvalmennuksen edelleenkehittäminen kohti ammattityötä (välityömarkkinat) Matalimman kynnyksen valmennuspalveluiden tarve lisääntyy (starttivalmennus)

17 Valmennusmuotoja työpajalla Työvalmennus Yksilövalmennus Palveluohjaus Ryhmävalmennus Työhönvalmennus Starttivalmennus

18 Taustaa Kaikkien palveluiden ulkopuolelle jää vuosittain arviolta noin nuorta Nuorten haasteena on usein: ulkopuolisuuden kokeminen, taitamattomuus sosiaalisissa kontakteissa, puutteelliset elämänhallintatiedot/-taidot, perheen sisäiset ongelmat, päihdeongelmat, talousongelmat, mahdollinen rikostausta, mielenterveysongelmat, asunnottomuus, hyvien mallien puute (periytyvä elämänhallinta ja työttömyys), itsetunnon ja itsetuntemuksen vajavaisuus ja koulutuksen puute

19 Kohderyhmä nuoret, jotka tarvitsevat tukea päästäkseen työllistymiseen, koulutukseen ja oman elämän itsenäiseen hallintaan johtavalle väylälle Huomioitavaa on myös, että starttivalmennuksellisia tarpeita löytyy myös työpajakentän muista ikäryhmistä, yli 29 vuotiaista aina 65 vuotiaisiin saakka

20 Mikä starttivalmennus ja miksi? Matalimman kynnyksen työpajapalvelu Nuorten todellisen tilanteen tunnistava ja siihen reagoiva oikea-aikainen toimintamuoto, joka on kestoltaan riittävä ja tavoitteiltaan realistinen

21 Sijoittuminen valmennuksen tasoille

22 Keskeisiä määritteitä starttivalmennukselle Pienryhmätoimintaa Toiminta ei ole suunnattu kaikille työttömille Kohderyhmä valikoituu tarpeesta palveluun Pelkästään työttömyys ei ole riittävä peruste osallistumiselle Yksilö- ja/tai ryhmävalmennusta, ryhmäkoko pieni

23 Keskeisiä määritteitä starttivalmennukselle Valmentajanäkökulmasta työparitoimintaa Minimiresurssina kaksi työntekijää Voi tapahtua yksiköissä tai seinättömästi valmentautujan arkiympäristössä Etsivä nuorisotyö läheisenä yhteistyökumppanina Verkostotyö eri toimijoiden ja sidosryhmien välillä paikallisesti viritetty huipputasolle ja prosessi siinä mallinnettu tarkasti

24 Työpajojen yleisimpiä verkostotoimijoita RISE PÄIHDE KUNT

25 Keskeisiä määritteitä starttivalmennukselle Työvalmennuksen rooli erittäin pieni, eikä sisällä tuotannollisia tavoitteita Työtehtävät kokeiluluonteisia ja osana muuttuvaa viikko-ohjelmaa Ei sisällä suoranaista työvoimapoliittista tavoitetta Tarkoitus sitouttaa henkilöitä yhteiskuntaan ja myöhemmin tavoiteltuun palveluun

26 Keskeisiä määritteitä starttivalmennukselle Valmennussopimukset erityisesti suunniteltu starttivalmennukseen, ei ensisijaisesti työvoimahallinnon sopimuksia Starttivalmennuksessa ei pidä sortua pakkosijoittamisen kulttuuriin Sijoittumisen tulee perustua pääsääntöisesti valmentautujien halujen ja kykyjen perusteella tai valmentajien dokumentoitujen havaintojen pohjalta esim. erilaisiin terveydenhuollon- tai päihdepalveluihin

27 Keskeisiä määritteitä starttivalmennukselle Starttivalmennuksesta vastaavan henkilöstön ammattitaito ja erityisosaaminen tulee olla riittävän korkeatasoista Henkilöstön tulee kyetä toimimaan erilaisten diagnostisista sairauksista tai häiriöistä kärsivien henkilöiden parissa Huom! Valmentajat eivät tee diagnooseja, vaan toimivat niistä tiedettäessä niiden vaatimalla tavalla

28 Starttivalmennuksen ja työpajalla tapahtuvan valmennuksen yhtäläisyyksiä ja eroja Valmennuksellisissa menetelmissä samoja sisältöjä Merkittävin ero niiden painopisteissä Toiminnallisissa sisällöissä voi olla paljon samoja elementtejä Toiminnallisuudessakin erot ovat painopisteissä Toiminnan ei tulisi leimaantua sisällön mukaan (puupaja, metallipaja, mediapaja jne..) Henkilöt vaativat usein niin yksilöllistä ohjausta juuri elämänhallinnan ympärillä, että heidän on mahdotonta kokoontua yhden teeman ympärille (esim. puutyöt tms.) HUOM! Toimintaa ei pidä sekoittaa oppilaitosten ammattistarttijaksoihin!

29 Valmennuksen tuloksiako? KIITOS!

30 ASUMISEN ROOLI NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYSSÄ TERVE-SOS Annastiina Jansén Nuorisoasuntoliitto ry // 30

31 Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisyhanke Osa hallituksen Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaa (Paavo2) Aiesopimuskaupungit: Helsinki, Espoo, Vantaa, Lahti, Oulu, Tampere, Turku, Jyväskylä, Kuopio, Joensuu, Pori Pohjana Nuorten tuetun asumisen kansallinen hanke ( ) Raha-automaattiyhdistys rahoittaa, Ympäristöministeriö hallinnoi, Nuorisoasuntoliitto koordinoi Kohderyhmä alle 30-vuotiaat Tavoitteena 500 nuorelle asumispalveluita ja 600 nuorisoasuntoa lisää Kumppanit: Valtakunnallinen työpajayhdistys ry, Mielenterveyden keskusliitto ry, EHYT ry, Sininauhaliitto, Sininauhasäätiö, Rikosseuraamuslaitos ja Näytön paikka ry Nuorisoasuntoliitto ry // 31

32 Asunto ensin periaate USA:sta lähtöisin ja Euroopassa viime vuosina vahvasti noussut ideologia Asunto on yksilön perusoikeus ja lähtökohta kuntoutumiselle Oikeus asumiseen riippumatta sosiaalisista ongelmista tai asumishistoriasta Asuminen turvataan tarvittaessa tukipalveluin Vrt. nykyjärjestelmä, jossa yksilön tulee ikään kuin ansaita oikeus omaan kotiin (motivoituneet vs. palveluihin sitoutumattomat) Tuonut lisää mm. päihteiden käytön sallivia asuntoloita ja asuntoloita muutettu asumisyksiköiksi Nuorisoasuntoliitto ry // 32

33 Nuorten asunnottomuus 2012 (Asunnottomat 2012, Selvityksiä 1/2013, ARA) Alle 25-vuotiaita asunnottomia n , joista yli 60 % pkseudulla Kaikista asunnottomista joka neljäs on alle 25-vuotias Pitkäaikaisasunnottomia* nuoria on jo lähes 400 Nuorten asunnottomuus lisääntyi vuoden aikana 45,4 % (vrt. yksinäisten asunnottomien vuosimuutos +3,6 %) Muita maahanmuuttajat, perheet, naiset Tilastot tavoittavat vain osan nuorista asunnottomista! Pahinta oli olla täysin riippuvainen muiden menoista. *ARAn määritelmän mukaan: pitkäaikaisasunnoton on henkilö, jonka asunnottomuus on pitkittynyt tai uhkaa pitkittyä sosiaalisten tai terveydellisten syiden vuoksi yli vuoden mittaiseksi tai asunnottomuutta on esiintynyt toistuvasti viimeisen kolmen vuoden aikana. 33

34 Nuoret alle 25-vuotiaat asunnottomat ( ) Nuorisoasuntoliitto ry // 34

35 Nuorten asunnottomuuteen johtavia syitä Työttömyys Velkaantuminen ja luottotietojen menetys Rästien tai häiriöiden takia saatu häätö Elämänhallinnan puutteet Sosiaalisista instituutioista syrjäytyminen Nuorten avio- tai avoerot Erilaiset nivelvaiheet Vanhempien avioerot tai kestämätön kotitilanne Uusioperheet Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen puute Ennakkoluulot Nuorisoasuntoliitto ry // 35

36 Nuorten asunnottomuuden erityispiirteitä Koko elämäni oli putkikassissa. Kavereiden luona majailua, ei näy tilastoissa Yleensä lyhytaikaista Itsenäistymisvaiheessa Tulee yllätyksenä nuorelle Riskitekijä nuoren hyvinvoinnille ja itsenäistymiselle Vakava uhka nuoren opiskelulle ja työssäkäynnille vrt. nuorisotakuun tavoitteet! Nuorisoasuntoliitto ry // 36

37 Nuorten asumisen turvaaminen 1. ASUNNOT: Lisätään kohtuuhintaisten pienten vuokraasuntojen määrää ja saatavuutta 2. TUKI: Tarjotaan nuorelle tarvittaessa tukea asumiseen ja arjen hallintaan Nuorisoasuntoliitto ry // 37

38 Kohtuuhintaiset asunnot Kohtuuhintaisten asuntojen tarjonnalla vaikutetaan nuorten elämän ohella myös koulutus- ja työmarkkinoiden toimivuuteen. Valtaosalla nuorista ensimmäinen asunto on vuokra-asunto. Nuoret yliedustettuina kaupunkien ARA-vuokra-asunnonhakijoina*. Alle 25-vuotiaiden osuus hakijoista on noin kolmannes (n. 32 %). Pk-seudulla ARA-asuntoa haki alle 25-vuotiasta. Asunnon sai heistä Suomessa yhteensä n nuorisoasuntoa *(ARA:n asuntomarkkinakatsaus 1/2013) 38

39 Nuoret asunnonhakijoina Vakiintumaton elämäntilanne: muutokset opinnoissa, työelämässä, ihmissuhteissa -> vaikutukset asumistarpeeseen Pienet ja vaihtelevat tulot Nuorisoasuntoliiton asunnonhakujärjestelmän (5/2013) mukaan yli 60 % hakijoista ilmoittaa tuloikseen alle /kk (ja heistä lähes 36% alle 500 /kk) Maksuhäiriömerkinnät ja vuokrarästit Vuonna 2011 uusia maksuhäiriömerkintöjä saaneita alle 30 -vuotiaita henkilöitä (kaikki ikäryhmät ) -> vuokrarästeistä johtuvia maksuhäiriömerkintöjä n (kaikki ikäryhmät n ). (Lähde Suomen Asiakastieto) Nuorisoasuntoliitto ry // 39

40 Tukea asumiseen ja arjen hallintaan Nuoret erilaisissa elämäntilanteissa, tiedot ja taidot vaihtelevat Erilaisia asumista tukevia työmuotoja: Asumisneuvonta (asukasperehdytys, nopea rästi- ja häiriöpuuttuminen) Asumisohjaus (yksilöllistä ohjausta asumisasioiden hoitamisessa, esim. vuokranmaksun suunnitelmallinen hoitaminen, asunnon kunnosta huolehtiminen) Tuettu asuminen (yksilöllisesti räätälöityä asumisen ja arjenhallinnan tukea) Muita: Starttivalmennus, Etsivä nuorisotyö, Sosiaalityö, Talous- ja velkaneuvonta Nuorisoasuntoliitto ry // 40

41 Kaikkien itsenäistyvien nuorten asumisvalmiuksien vahvistaminen Peruskoulun opintosuunnitelmiin asumisen, arjen taitojen ja oman talouden harjoittelua Asumisen kurssit itsenäistyville nuorille Esim. toisen asteen oppilaitoksissa, varuskunnissa, työpajoilla, nuorten neuvontapisteissä yms. Nuorille suunnattua materiaalia asumisesta netissä Mahdollisuus kysyä ja saada tietoa asunnon hausta sekä asumiseen liittyvistä asioista Nuorisoasuntoliitto ry // 41

42 Yhteenvetoa: Miten turvataan nuorten asuminen ja ehkäistään syrjäytymistä? Huolehditaan aina, että nuoren asuminen on turvallisella pohjalla Reagoidaan nopeasti nuoren tilanteeseen, ei odoteta Tehdään aidosti monialaista yhteistyötä Lisätään hajautettua asumista -> ei leimaa nuorta Kytketään nuorten hyvinvointia ja asumista edistävät hankkeet osaksi nuorisotakuuta Varmistetaan, että kunnista löytyy nuorten ohjaus- ja palveluverkosto (Nuorisolaki), jossa myös asuminen on huomioitu Nuorisoasuntoliitto ry // 42

43 KIITOS! Ekan viikon mä nukuin lattialla. Ei mulla ollut huonekaluja, mutta mä nukuin paremmin kuin koskaan. Mä olin vaan niin onnellinen, että mulla oli oma koti Nuorisoasuntoliitto ry // 43

44 Käytännön kokemuksia monialaisesta viranomaisyhteistyöstä haastavien nuorten kohdalla TERVE-SOS Nuorten itsenäistyminen Ulla Nord

45 Vamos palvelukokonaisuus Vamos käynnistyi kesäkuussa 2008 etsivän nuorisotyön hankkeena Matalan kynnyksen palvelukokonaisuus lähti kehittymään etsivän työn huomaamasta tarpeesta Tunnistimme palvelujärjestelmän aukkoja, joita lähdimme kehittämään yhteistyössä eri hallintokuntien ja järjestöjen kanssa Tavoitteena on tarjota nuorelle kaikki alkuvaiheen palvelut saman katon alta

46 Paljon tukea tarvitsevat tarvitsevat nuoret Ongelmia yleensä ovat syrjäytyminen, päihdeongelmat, rikollisuus, talousongelmat, asunnottomuus ja edellämainittujen yhdistelmät Kohderyhmä on jo varhaisissa vaiheissa alkanut jäämään vaille apua ja huolenpitoa Tuki ei ole missään vaiheessa riittänyt. Ongelmina on myös usein lastensuojelun jälkihuollon riittämättömyys 46

47 VAMOS-PALVELUKOKONAISUUS VAMOS on vuotiaille nuorille suunnattu palvelukokonaisuus, joka toimii Helsingissä ja Espoossa Toiminnan tarkoituksena on vahvistaa nuoren omia voimavaroja ja vahvuuksia sekä tukea nuorta kiinnittymään yksilöllisesti arvioituun ja suunniteltuun jatkopolkuun Nuorille tarjotaan suunnitelmallista pienin askelin etenevää palveluja uraohjausta sekä alkuvaiheen valmennusta. Nuoren työ- ja toimintakykyä tukeva palvelukokonaisuus tarjoaa joustavan ja katkeamattoman palvelun nuorelle, jonka keskiössä on nuori itse aktiivisena toimijana Päätavoite on löytää nuorelle tie koulutukseen tai työelämään

48 VAMOS-PALVELUKOKONAISUUS Toiminnan periaatteina ovat matala kynnys, vapaaehtoisuus, aito kohtaaminen ja maksuttomuus sekä nuoren aktiivinen toimijuus. Toiminta lähtee aina liikkeelle nuoren omista tarpeista ja toiveista. Palvelukokonaisuuteen kuuluu etsivä nuorisotyö, toimintakeskus, starttivalmennus, kuntouttava työtoiminta, valmentava koulutus sekä työhön ja koulutukseen ohjaavat ESR-hankkeet (Helsinki ja Espoo) Helsingin kaupungin terveyskeskus tuottaa sairaanhoitajan ja lääkärin palvelut ja sosiaalivirasto sosiaalityön palvelut

49 49

50 Mallin menestystekijät Nuori saa kiinnittyä palveluun ja saa oman vastuutyöntekijän, jonka kanssa saadaan palvelut ja tuet käyttöön, palvelujen toimivuus ja käytettävyys varmistetaan, kokonaisvaltainen tuki varmistaa että nuorella on mahdollisuus hyötyä palvelusta malli rakentaa nuoren kanssa polun, jolla yhdistyvät eri palvelut, etuudet, toimintamahdollisuudet Yli hallintokuntien rajojen ylittyvä työote palvelujen integrointi, johtaminen, Miten asiakas kohdataan ja mitä kieltä puhutaan ja miten asiakkaaseen kiinnitytään? Riippumatta asiakkaan statuksesta, tukimuodosta tai asiakkuudesta eri tahoilla, nuorelle voidaan joustavasti yhdistellä uusilla tavoilla kuntoutusta, opiskelua, työkokeilua, palkkatyötä, Ymmärtää laaja-alaisesti nuoren toimintavalmiuksien kehittäminen ja poistaa kaikki esteet

51 Mallin menestystekijät Hyvässä verkostoyhteistyössä luodaan katkeamaton ja jatkuva palveluketju, jossa nuoren on mahdollisuus siirtyä palvelusta toiseen tuen ja avun tarpeensa mukaisesti, huomioiden palvelun kiireellisyys, oikea-aikaisuus, oikea kohdentaminen, vaikuttavuus ja tehokkuus Aito yhteistyö, sovitaan kuka tekee ja mitä tekee Jokaisella toimijalla tulisi olla sama focus. Ajatella nuoren parasta ja ottaa myös hänet osalliseksi ei vain lait ja asetukset tai annetut toimintaohjeet

52 Kuka ottaa kopin? VAMOKSEN TAPA OTTAA KOPPI JA EDETÄ. Ulla Nord

53 Tunnetko Kallen tarinan? Kalle on helsinkiläinen nuori, jolla on elämänsä aikana ollut toista sataa ammattilaisikontaktia sosiaali- ja terveydenhoidossa. Siitä huolimatta hän on yksinäinen, hyödytön, osaton ja hampaaton. Kallen kohdalla systeemi ei ole toiminut. Eikä satojen muiden kallejen. Lue juttu Kallesta MTV3:n uutisten verkkosivuilta tästä

54 VAMOKSEN HAVAINTO VAMOS INTENSIIVINEN vs. HOITOHISTORIA MUUT VAMOS-NUORET 54

55 VAMOKSEN HAVAINTO VAMOS INTENSIIVINEN vs. HOITOHISTORIA MUUT VAMOS-NUORET HEIDÄN HYVINVOINTISTATUKSENSA EI POIKKEA! 55

56 EI-TOIVOTUN ASIAKKAAN SYNDROOMA 56

57 Asenteet haastavasti käyttäytyviin nuoriin Onko mielestämme kyseessä ongelmanuori vai nuori, jolla on ongelma

58 Luukulta toiselle? Sosiaalipalveluiden hahmottaminen on nuorelle vaikeaa Viranomaisten ymmärtäminen on taitolaji

59 Luukulta toiselle? Ammattilaisuudesta ei tarvitse luopua. Mutta ammattilaisuus tulee mieltää toisin. Postmodernissa yhteiskunnassa palvelut tulee muotoilla nuorten tarpeisiin ja elämäntilanteisiin sopiviksi

60 MATALA KYNNYS Kaikkia ihmisiä ei auteta toimistoista Kynnyksettömyys eli palvelu ei aseta asiakkaalle mitään ehtoja Viedään apu ja tuki sinne, missä nuoret oikeasti ovat Palveluhybridi, joista saman katon alta hallintokuniten rajat ylittäen - saa erilaisia palveluja

61 KOHTAAMINEN JA AIKA Riittävä aika luottamuksen ja motivaation rakentamiseen Puhutaan asiakkaan ymmärtämää kieltä Asiantuntijapalveluja mutta luovutaan asiantuntijavallasta Hyvän kohtaamisen taustalla: kuulluksi tuleminen, joustavuus, arvostava suhtautuminen

62 ASENTEET Yhteisen asiakastyön esteet ovat ihmisten pään sisällä. Puretaan ne tahdolla ja johtamisella. Rakennetaan palvelut ihmisen tarpeiden mukaisesti, ei ihmisiä palvelujen mukaan Ennen kuin muutamme asenteitamme ja toimintatapojamme, emme voi tietää, puuttuuko meiltä resursseja

63 VAMOS PERIAATTEITA JOKAISELLA NUORELLA ON VOIMAVAROJA VAPAAEHTOISUUS Nuorella syntyy itsellään motivaatio ja halu muutokseen. Oppimisesta tulee hauskaa. KIINNITTYMINEN Jokaiselle nuorelle nimetään oma työntekijä, johon nuori voi kiinnittyä. SITOUTUMINEN Nuoren rinnalla kuljetaan niin pitkään, että nuori saa tarvitsemansa palvelut ja osaa käyttää niitä itsenäisesti. NUORI ON ASIANTUNTIJA Nuorta kuullaan ja annetaan aikaa luotetaan nuoressa tapahtuvaan muutokseen. TOIMINNALLISUUS Nuori saa omat taidot ja kyvyt käyttöönsä riippuvuudet vaihtuvat tekemiseksi, oppimiseksi, työksi. LUOTTAMUS Nuori uskaltaa suuntautua tulevaisuuteen ja saa kiinni omista intresseistään. 63

64 Ammattilaiset Millaista on uusi ammattilaisuus? Mitä onnistuminen vaatii työntekijöiltä? Mitä asiakastyössä on tarpeen muistaa, ymmärtää, oivaltaa, uskaltaa? 1. Näe asiakkaat kyvykkäinä ja opi heiltä. 2. Saat olla persoonallinen, empaattinen ja välittävä, vaikka olet huippuammattilainen. 3. Ajattele monialaisesti: sosiaalinen, terveydellinen, henkinen ja hengellinen ovat saman ihmisen eri puolia. 4. Uskalla ottaa riskejä ja kohdata epäonnistumiset myös muiden

65 Johtajat Miten uutta toimintamallia johdetaan? Millainen johtajuus tukee työntekijöitä auttamisen uuden ihmiskuvan toteutumisessa? 1. Johda kuuntelemalla ja keskustelemalla. 2. Johda työntekijän potentiaalia. 3. Rakenna yhteisöä. 4. Osoita suunta, työntekijät löytävät reitit. Luo mieluummin verkostoja kuin hierarkioita. 5. Kokeile itsekin muiden kanssa ja opi siitä

66 Toimijat Millaisia kumppanuuksia uusi toimintamalli tarvitsee? Ketkä voivat olla toimijoita? 1. Kuka tahansa voi olla konseptissa mukana. 2. Onko mukana elämän koko kirjo: viranomaiset, kolmas sektori, yksityiset aktivistit, vapaaehtoistyöntekijät? 3. Luo joustavia kumppanuuksia. 4. Ota mukaan kumppaneita, jotka toimivat aidosta yhteistyöhalusta ja ottavat vastuuta

67 Kiitos! Jokaiselle ihmisarvoinen huominen Ulla Nord