Potilashoidon vuosikertomus 2015 Lasten ja nuorten klinikka

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Potilashoidon vuosikertomus 2015 Lasten ja nuorten klinikka"

Transkriptio

1 Potilashoidon vuosikertomus 2015 Lasten ja nuorten klinikka

2 Lasten ja nuorten klinikka Lasten ja nuorten klinikka vastaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä lasten erikoissairaanhoidosta. Turun kantasairaalaan on keskitetty kaikki vuodeosastotoiminta ja avohoidon erikoispoliklinikat. Salon ja Loimaan aluesairaaloissa, Tyks Vakka-Suomen sairaalassa ja Turunmaan sairaalassa on lasten avohoidon poliklinikka. Salon aluesairaalassa hoidettiin joulukuuhun 2015 asti synnytyksiä ja sairaalassa oli myös lasten vuodeosasto. Turun kaupungilla on oma lasten ja nuorten erikoissairaanhoidon poliklinikka. Lasten ja nuorten klinikan yhteydessä on vanhempien käytössä 4 majoitushuonetta. Vuonna 2015 näissä huoneissa yövyttiin 1022 yötä. Lisäksi klinikan käytössä on Sundellin säätiön rahoittama huoneisto, jossa yövyttiin 123 yötä. Vanhempien huoneet ovat tärkeitä kaikille vanhemmille mutta erityisesti Vaasasta, Satakunnasta tai Ahvenanmaalta tulevien potilaiden perheille. 1. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Lasten ja nuorten klinikan strategia noudattaa sairaanhoitopiirin strategiaa. Alueen väestölle tarjotaan laadukasta erikoissairaanhoitoa. Henkilöstöön ja osaamiseen panostaminen ovat keskeisiä laatutekijöitä. Ajantasainen hoito edellyttää kansainvälisen tason tutkimusta, joka on klinikassa vilkasta. Lapsen sairaalassaoloa pyritään minimoimaan ja hoitoa suunnataan mahdollisimman paljon avohoitopainotteiseksi. Avohoidon toimintaa on tehostanut mm. päiväsairaalatoiminta, jonka vaikutuksesta vuodeosastopäivien määrä väheni ja vastaavasti avohoito lisääntyi. Avohoitokäyntien määrä kasvoi 2582 käyntiä yli suunnitellun. Sairaalahoito keskittyi yhä vaativampiin potilaisiin. Kaikista hoitopäivistä 46 % oli teho-hoitoa, tehovalvontaa tai vaativaa syöpähoitoa. Sekä oman sairaanhoitopiirin alueen, että ulkokunnista tulevien potilaiden määrät kasvoivat (liitetaulukko 1). Vaikeasti sairaiden lasten hoitoja ostettiin muista SH-piireistä 2.8 M :lla, valtaosa oli ostoja Hyksistä. Yksi vastasyntynyt hoidettiin ECMO:ssa (keinohapetus) Tukholmassa. Helsingissä tehtiin alueemme lapsille 18 sydänleikkausta ja 14 muuta sydäntoimenpidettä, 1 sydämen siirto ja 1 munuaisen siirtoa, 3 dialyysiä, 3 kantasolusiirtoa ja 8 lasta oli epilepsiakirurgian arviossa/ hoidossa. Toiminnan sujuvoittamista toteutettiin osastojen toimintoja yhdistämällä lomakausina ja lisäämällä hoitohenkilöstön sisäistä liikkuvuutta eri osastoryhmien välillä. Lisäksi tehostettiin päiväsairaalatoiminnan ja leikkaussalitoiminnan prosesseja. Potilashoidon tunnusluvut Keskeiset Lasten ja nuorten klinikan toimintaluvut vuodelta 2015 on esitetty taulukossa 1. Avohoitotoiminnan kasvu selittyy lähisairaaloiden liittymisellä Yksi sairaalaan. Muilta osin myös toiminnan muutoksesta, sisältäen myös päiväsairaalakäynnit sekä tartuntalain mukaiset avohoitojaksot. Avohoitotoiminnan kasvu selittyy osin myös kirjaamistavan tarkentumisesta organisaatiomuutoksen jälkeen. TAULUKKO 1. LASTEN JA NUORTEN KLINIKAN TOIMINNAN TUNNUSLUVUT VASTUU- ALUEITTAIN VUONNA Lasten ja nuorten klinikka Avohoito Hoitojaksot Hoitopäivät Hoitoaika 2015* 2015* 2015* 2015* Lasten ja nuorten sairaanhoito ,8 2,5 Vastasyntyneen sairaanhoito ,4 8,7 Lasten ja nuorten veri- ja syöpäsairauksien hoito ,3 3,9 Lasten ja nuorten kirurgia ,1 2,4 Lasten neurologia ,4 3,1 Yhteensä ,7 4.3 * alkaen Loimaan aluesairaala, Salon aluesairaala ja Vakka-Suomen sairaala liittyivät Tyksiin. 2

3 Lähetteitä saapui 5881 (5277 kappaletta vuonna ), joista päivystyslähetteitä oli 1613 (1 814 vuonna ). Lisäksi Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen kautta saapui 768 potilasta (703 vuonna ). Leikkaukset ja toimenpiteet Tavallisimmat leikkaustoimenpideryhmät on esitetty taulukossa 2. Kaikkiaan leikkauksiksi tai pientoimenpiteiksi luokiteltavia toimenpiteitä tehtiin 3113 (3109 vuonna ), joista päiväkirurgiana 300 (343 vuonna ) toimenpidettä. TAULUKKO 2. YLEISIMMÄT TOIMENPIDERYHMÄT LASTEN JA NUORTEN KLINIKALLA VUONNA 2015 JA VERTAILUNA VASTAAVAT LUVUT VUODELTA Koodi Leikkaus tai toimenpideryhmä 2015 TNX Tuki- ja liikuntaelinten pientoimenpiteet XKD Virtsaputken diagnostiset toimenpiteet TPH Laskimoiden pientoimenpiteet UJD Ruuansulatuskanavan yläosan tähystykset TAB Aivoselkäydinnesteen punktiot TNE Lantion alueen pientoimenpiteet NCJ Kyynärnivelen ja -varren leikkaukset TJD Mahan alueen pientoimenpiteet NAG Selkärangan luudutusleikkaus JAB Nivustyrän leikkaus Tutkimukset TAULUKKO 3. YLEISIMMÄT TAUTI- JA ELINKOHTAISE DIAGNOSTISET KUVANTAMIS- TUTKIMUSTEN RYHMÄT LASTEN JA NUORTEN KLINIKALLA VUOSINA koodi Diagnostinen ryhmä GD1 Keuhkojen diagnostinen radiologia AA1 Pään ja kallon diagnostinen radiologia XG4 Hengityksen diagnostiset tutkimukset JN3 Vatsan diagnostinen radiologia NG1 Polven diagnostinen radiologia NA7 Selkärangan diagnostinen radiologia ND1 Ranteen diagnostinen radiologia NH1 Nilkan diagnostinen radiologia NK6 Luuston diagnostinen radiologia NF1 Lonkan diagnostinen radiologia Hoitoon pääsy Hoitotakuun toteutumista seurataan THL:n ohjeistuksen mukaisesti. Taulukossa 4 on esitetty lähetteiden käsittelyn toteutuminen. Keskimäärin lähetteet käsiteltiin seuraavana päivänä, lähetteistä 0,4 % odotti yli 21 vrk käsittelyä ja vuoden 2015 aikana 14 lähetteen osalta hoitotakuu jäi toteutumatta. TAULUKKO 4. LÄHETTEIDEN KÄSITTELYN TOTEUTUMINEN LASTEN JA NUORTEN KLINIKALLA VUONNA Erikoisalat VSSHP Käsitellyt lähetteet joista lähetteen käsittely 0-3 vrk 4-21 vrk yli 21 vrk yli 21 vrk % Aika lähetteen saapumisesta käsittelyyn vrk mediaani Lastentaudit yhteensä ,4 1 Lastenkirurgia yhteensä ,3 1 Lastenneurolgia yhteensä ,6 1 Yhteensä ,4 3

4 Poikkileikkaustilanne (taulukko 5) osoittaa, että hoidon tarpeen arviointia odottavien keskimääräinen odotusaika oli noin kuukausi lastentaudeille, 24 vuorokautta lastenkirurgiaan ja 23 vuorokautta lasten neurologialle. Lastentaudeille hoitoon pääsy (taulukko 6.) kesti keskimäärin kolme viikkoa ja kaksi viikkoa kirurgiaan, mutta noin 6 viikkoa lastenneurologialle. TAULUKKO 5. LASTEN JA NUORTEN KLINIKALLA HOIDON TARPEEN ARVIOINTIA DOTTANEET Erikoisalat VSSHP Käyntiä joista odottaneet 1-60 vrk vrk yli 90 vrk yli 90 vrk% Aika lähetteen saapumisesta hoidon tarpeen arviointiin vrk mediaani Lasten ja nuorten sairaanhoito Lasten ja nuorten kirurgia ,3 24 Lasten neurologia Yhteensä ,8 TAULUKKO 6. LASTEN JA NUORTEN KLINIKALLA HOITOON ODOTTANEET Hoitoa odottavien joista odottaneet 1-90 vrk vrk vrk yli 180 vrk Yli 180 vrk % Aika hoidon tarpeen arvioinnista hoitoon vrk mediaani Erikoisalat VSSHP Lasten ja nuorten sairaanhoito Lastenkirurgia Lasten neurologia Yhteensä

5 2. ASIAKASTULOKSET Potilaspalautteiden keskiarvo (asteikolla 1-5) oli vuonna ,6. Taulukossa 7 on kyselyn tulokset sairaanhoitopiirien viiteen yhteiseen kysymykseen vuosina TAULUKKO 7. POTILASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET SAIRAANHOITOPIIRIEN YHTEISIIN VIITEEN KYSYMYKSEEN VUOSINA LASTEN JA NUORTEN KLINI- KALLA. 2015* Kysymys n ka. 4&5 (%) n ka. 4&5 (%) 1. Saamani hoito tai palvelu oli hyvää. 80 4, , Henkilökunta kohteli minua hyvin. 83 4, , Saamani tieto tutkimuksesta ja hoidosta oli ymmärrettävää. 4. Hoitoani koskevat päätökset tehtiin yhdessä kanssani. 5. Koin oloni turvalliseksi hoidon tai tutkimuksen aikana. 82 4, , , , , ,6 92 * alkaen Loimaan aluesairaala, Salon aluesairaala ja Vakka-Suomen sairaala liittyivät Tyksiin. Vuoden 2015 luvuissa ei ole mukana lähisairaaloita. n:vastanneet ka :vastausten keskiarvo 4&5: osuus vastanneista, jotka antoivat arvosanan 4 tai 5 Tavoitteena on potilastyytyväisyyden taso, jossa 90 % vastanneista antaa arvosanan 4 tai 5 (asteikolla 5 = täysin samaa mieltä, 1 = täysin eri mieltä). Vihreällä on merkitty tavoitetason ylittävät tulokset ja punaisella ne, joissa tavoitetasoa ei saavutettu. Palautetta kerättiin lasten veri- ja syöpäsairauksien osastolla myös HappyOrNot palautejärjestelmän kautta. 3. LAADUNHALLINTA JA POTILASTURVALLISUUS Laadunhallinta Laatu ei ole irrallinen osa toimintaa, vaan arjen työkalu, ja laadun parantaminen kuuluu jokaisen työntekijän tehtäviin. Työntekijä varmistaa laadun omalla osaamisellaan ja osaamisen jatkuvana parantamisena, jotta potilaat, asiakkaat ja perheet saavat parhaan mahdollisemman hoidon ja ohjeistuksen. Toiminta suunnitellaan ja toteutetaan siten, että kaikki osapuolet, potilas, vanhemmat ja henkilökunta tiedostavat ja tietävät mitä ollaan tekemässä ja miksi. Toiminnan toteutuminen on todennettavissa ennalta määritetyillä mittareilla. Potilaan ja vanhempien ääni on tärkein mittari (kts. asiakastulokset). Laatua rakennetaan monin tavoin. Käytössä ovat EFQM -malli ja lean -ajattelu. Toimintaa johdetaan selkeästi ja suunnitelmallisesti. Johtaminen on läpinäkyvää ja lähellä toimintaa kaikilla johtamisen tasoilla. Johtajat vastaavat toiminnastaan ja omasta osaamisestaan samoin kuin muukin henkilökunta. Osaamista kehitetään sekä yksilön, että tiimien tasolla ja asioita pyritään tekemään entistä paremmin. Muutoksia ennakoidaan olemalla askeleen edellä ja toimintaa pyritään sopeuttamaan löytämällä järkevämpiä työtapoja ja olemalla avoimia uusille ideoille (kts. tutkimus ja kehittämistyö). 5

6 Kirjallisia ohjeita, oppaita ja tarkastuslistoja on laajasti käytössä. Näitä tuotetaan ja päivitetään säännönmukaisesti oikeudenmukaisen ja tasalaatuisen hoidon varmistamiseksi. Osaamista arvioidaan moniammatillisilla simulaatiotapahtumilla ja vertailemalla toimintaa muihin yliopistosairaaloihin kansallisesti ja kansainvälisesti. Tiiviisti yhteistyötä tehdään perusterveydenhoidon, sosiaalihuollon, kuntapäättäjien ja ministeriöiden kanssa. Klinikalla on laajat yhteydet kansainvälisiin asiantuntijajärjestöihin ja tutkijaryhmät ovat aktiivisia. Kansainväliset kontaktit, tutkijayhteistyö ja tulosten vertailut nostavat hoidon laatua ja ajantasaisuutta. Potilasturvallisuus ja sairaalahygienia Toimialueella tehtiin vuonna 2015 yhteensä 348 HaiPro-ilmoitusta. Suurin osa ilmoituksista koski lääke- ja nestehoitoa (n= 158). Ilmoittajista 90 % oli sairaanhoitajia ja 3 % lääkäreitä. Ilmoituksista läheltä piti -tilanteita oli 33% ja tapahtui potilaille -tilanteita 67 %. Haittaa potilaalle arvioitiin tapahtuneen 112 ilmoituksessa, joista vakavia haittatapahtumia oli 14. Suurimpina yksittäisenä tapahtuman syntyyn myötävaikuttavina tekijöinä nähtiin tiedonkulun ja koulutuksen puute sekä toimintatavat. Kaikki HaiPro -ilmoitukset käsiteltiin säännöllisesti ja henkilökuntaa kannustettiin tekemään niitä. Ilmoituksiin reagoitiin niiden luonteen perusteella mm. järjestämällä lisäkoulutusta. Potilasturvallisuuden koordinoinnista vastaa lasten ja nuorten klinikan potilasturvallisuusvastaava. Potilasturvallisuutta käsitellään toimialueen johtoryhmässä säännöllisesti ja toimialueen klinikkakokouksessa. Vuonna 2015 INTO (infektioturvallisuus) -verkkokoulutuksen oli suorittanut 97 % henkilöstöstä. Jokaisella potilaalla on tunnistusranneke käytössä (pikkukeskosilla ranneke on nilkassa). Taulukkoon 8.on koottu keskeiset potilasturvallisuusmenettelyt Lasten ja nuorten klinikalla vuonna TAULUKKO 8. POTILASTURVALLISUUDEN VARMISTAMISEKSI KÄYTÖSSÄ OLEVIEN MENETTELYTAPOJEN TOTEUTUMINEN LASTEN JA NUORTEN KLINIKALLA VUONNA Potilasturvallisuuden käsittely johtoryhmässä säännöllisesti (x/vuodessa) 3 Potilasturvallisuustyöryhmä toiminnassa (kyllä/ei) Työryhmän kokoontuminen (x/vuodessa) HaiPro-ilmoitusten pohjalta tehtyjen kehittämistoimenpiteiden lukumäärä 15 Potilaan tunnistaminen: Tunnistusranneke käytössä Suullinen tunnistaminen käytössä ISBAR raportoinnin tarkistuslista käytössä Muut käytössä olevat tarkistuslistat (esim.kotiuttaminen, potilaspaikan valmistelu, vuoron vaihdon tarkistuslista, kirjaamisen mallikorttit, omahoitajan työkalupakki) Infektioiden torjunnan INTO verkkokurssin mennessä suorittaneiden osuus % henkilöstöstä Käsihuuhdekulutus (l/1000 hoitopäivää) Kyllä Sairaalahygienia toteutui hyvin. Henkilöstön influenssarokotuskattavuus oli 100 %. 4 Kyllä Kyllä Kyllä 5 osastolla >20 97 % Hoitoon liittyvät infektiot/100 hoitojaksoa 8,

7 4. TOIMINNAN TULOKSET Lasten ja nuorten sairaanhoito (TO8A) Lasten ja nuorten sairaanhoidon vastuualue vastaa 0-16(18)-vuotiaiden lasten ja nuorten erikoissairaanhoitoa vaativasta poliklinikka- ja vuodeosastotoiminnasta VSSHP:n alueella. Vastuualueella on lasten ja nuorten vuodeosasto, infektioosasto, päiväsairaala, päivystyspoliklinikka ja lasten ja nuorten teho-osasto sekä kaikkien lastentautien suppeiden erikoisalojen poliklinikat (n=15). Toimintaamme on Tyks:n kantasairaalassa, Loimaalla, Salossa ja Vakka- Suomen lähisairaaloissa. Vastuualueen endokrinologit vastaavat koko maan vastasyntyneiden aineenvaihduntaseulontatulosten tulkinnasta ja hoidon suunnittelusta. Taulukossa 9 on esitetty lääkäri- ja hoitajavastaanottojen käyntimäärät vuosina TAULUKKO 9. LASTEN JA NUORTEN SAIRAANHOIDON VASTUUALUEEN LÄÄKÄRI- JA HOITAJAVASTAANOTTOJEN KÄYNTIMÄÄRÄT VUOSINA Käyntimäärät Lääkärivastaanotto Käyntimäärät Hoitajavastaanotto Poliklinikka Reumasairaudet Suolistosairaudet Elinsiirto Munuaissairaudet Endokrinologia Aineenvaihduntasairaudet Sydänsairaudet Astma Diabetes Opetuspoliklinikka Infektiosairaudet Tubintorjunta Kystinen fibroosi Immuunipuutos Sosiaalipediatria Päivystys Vakka-Suomi Salo Loimaa Lasten ja nuorten päivystyspoliklinikka (UC3) hoitaa lasten ja nuorten erikoissairaanhoitoa tarvitsevia päivystyspotilaita. Päivystyspoliklinikka antaa ympärivuorokautista puhelinneuvontaa sekä perheille että terveydenhuollon ammattilaisille Lasten ja nuorten osasto (UB5) hoitaa sekä pediatrisia että neurologisia lapsia. Yleisimpiä potilasryhmiä ovat lapsuusiän diabetesta, sidekudos-, maksa-, sydän-, munuais- tai virtsaelinsairauksia sairastavat lapset ja nuoret. Osasto vastaa myös kroonisesti sairaiden potilaiden hoidosta sekä neurologisten potilaiden kuntouttavasta hoidosta. Osaston yhteydessä toimii diabetespoliklinikka. Diabetespoliklinikka vastaa yhteistyössä osaston kanssa diabetekseen sairastuneiden lasten ja perheiden sekä päiväkotien ja koulujen henkilöstön diabeteskoulutuksesta. Lasten ja nuorten päiväsairaala (UC6) on eri erikoisalojen yhteistyöhön pohjautuva hoitoyksikkö, jossa hoidetaan potilaita kaikilta erikoisaloilta. Päiväsairaalassa annetaan erilaisia lääkeinfuusioita mm. reuma-, immuunipuutos- ja suolistotauteja sairastaville lapsille ja nuorille, tehdään kasvuhormoni- ja muita hormonitoiminnan tutkimuksia. Päiväsairaala vastaa anestesiassa suoritettavista magneettitutkimuksista sekä erilaisista altistuksista ja siedätyksistä. Päiväsairaalassa on mahdollisuus käyttää ilokaasua pientoimenpiteissä. Sen käyttöä on hyödynnetty erityisesti reumalasten nivelpistoksissa, i.v. kanyloinneissa sekä veri- ja selkäydinnestenäytteiden ottamisessa pistoskammoisilta lapsilta. Päiväsairaalaan kuuluu 10 suppean erikoisalan ajanvarauspoliklinikkaa. Lasten ja nuorten teho-osasto (UC8) hoitaa tehohoitoa ja tehostettua valvontaa vaativat alle 18-vuotiaat potilaat. Suurimmat potilasryhmät ovat kirurgiset traumaja leikkauspotilaat, vaikeita infektioita sairastavat potilaat ja kouristuspotilaat. Lasten ja nuorten teho-osaston elvytysryhmä vastaa U-sairaalan elvytyksistä. Lasten ja nuorten infektio-osasto (UC9) hoitaa erilaisia infektiotauteja. Tyypillisimpiä potilasryhmiä ovat ylähengitystieinfektiot, keuhkokuumeet, vatsataudit, obstruktiiviset bronkiitit, gastroenteriitit ja erilaiset kuumeiset infektiot kuten hankalat pneumoniat ja virtsatieinfektiot. Osasto vastaa VSSHP:n alueella 16-vuotiaiden tuberkuloosiseulonnoista ja hoidosta. Salon sairaalassa toimii ajanvarauspoliklinikka ja lasten neurologianpoliklinikka sekä vielä vuoden 2015 ajan 8-paikkainen vuodeosasto. Kokonaisuudessaan Salossa valmistauduttiin syksyn 2015 aikana tulevaan toiminnanmuutokseen, joka perustui Salon synnytysten lopettamiseen. Tämän myötä myös lastenosaston toiminta Salossa lopetettiin Salossa käynnistyi syrjäytymisen ehkäisyyn 7

8 tähtäävä avopediatrinen pilotti syksyllä Loimaan ja Vakka-Suomen yksiköissä ajanvarauspoliklinikka toiminta on jatkunut ennallaan. Erikoissairaanhoidon potilasluokittelujärjestelmän perusteella lasten ja nuorten sairaanhoidon vastuualueen (TO8A) kymmenen kalleinta DRG-ryhmää on esitetty liitetaulukossa 2. Vastasyntyneiden sairaanhoito (TO8B) Vastasyntyneiden sairaanhoidon vastuualue vastaa kaikkien Tyksissä syntyneiden vauvojen sairauksien seulonnasta ja hoidosta sekä tehohoidosta. Vastasyntyneiden teho-osastolla (UA9) on 10 tehohoitopaikkaa ja 8 tehovalvontapaikkaa. Kaikista potilaspaikoista on monitorivalvontayhteys. Monitorien hälytykset yhdistyvät hoitajien kannettaviin puhelimiin lisäten potilasturvallisuutta. Synnytykset lopetettiin Salon aluesairaalassa , jonka jälkeen kaikki synnytykset Varsinais-Suomessa keskittyivät Tyks kantasairaalaan. Osa vastasyntyneiden sairauksista ovat syntymän jälkeiseen aikaan liittyviä ja ohimeneviä, osa pitkäaikaisia synnynnäisiä sairauksia. Merkittävä potilasryhmä ovat pikkukeskoset (alle 1500 g tai alle 32 raskausviikkoa). Tyksiin keskitetään Satakunnan, Vaasan ja Ahvenanmaa alueen synnyttäjät, joilla on riski synnyttää pikkukeskonen tai kirurgista hoitoa vaativa vauva. KAAVIO 1. SAIRAALAHOITOPÄIVÄT ENNEN KOTIUTUMISTA (MEDIAANI) TYKSISSÄ JA KAIKISSA VERMONT OXFORD SEURANNAN KESKOLOISSA. Hoitotuloksia seurataan osana kansainvälistä vertailutietokantaa (Vermont-Oxford Network), jossa noin tuhannen sairaalan tietoja verrataan alle 1500 g painoisena tai alle 30 raskausviikolla syntyneiden keskosten osalta. Sairaalat ovat pääosin USA:sta ja muista kehittyneistä maista. Tyks on ollut vertailussa mukana jo 16 vuoden ajan. Kaavioissa 1-3 esitetään yhteenveto sairaalahoitopäivistä, kuolleisuudesta ja keskosuuteen liittyvistä diagnooseista Tyksin ja muiden vertailussa mukana olevien sairaaloiden osalta. Kaavioihin on koottu tiedot raskausviikoilla syntyneistä sekä kaikista keskosista erikseen, koska raskausviikoilla syntyneet ovat suurin pikkukeskosten ryhmä. Kaaviosta 1 voidaan todeta, että Tyksin hoito on tehokasta, hoitopäiviä ennen kotiutusta on keskimäärin 9 vähemmän kuin vertailuryhmässä. Tyksissä kuolleisuus on noin 40 % pienempi kuin vertailuryhmässä (kaavio 2) ja riski kuolemaan tai merkittävään diagnoosiin noin 40 % alhaisempi kuin vertailuryhmässä (kaavio 3). 8

9 KAAVIO 2. KUOLLEISUUS TYKSISSÄ JA KAIKISSA VERMONT OXFORD SEURANNAN KESKOLOISSA Erikoissairaanhoidon potilasluokittelujärjestelmän perusteella Vastasyntyneiden vastuualueen kymmenen kalleinta DRG-ryhmää on esitetty liitetaulukossa 3. Lasten ja nuorten veri- ja syöpäsairauksien hoito (TO8C) Lasten ja nuorten veri- ja syöpäsairauksien vastuualue hoitaa lasten ja nuorten pahanlaatuiset veri- ja kasvaintaudit, sekä vaativat hyvänlaatuiset veri- ja kasvaintautitapaukset. Syövistä suurimmat ryhmät ovat akuutti leukemia ja aivokasvaimet. Vastuualue hoitaa autologiset kantasolujensiirrot. Maahanmuuttajien myötä hoitoon on tullut uusia tautiryhmiä ja vuotosairauksien hoidossa on otettu käyttöön entistä yksilöllisempiä hoitotapoja. Syöpäpotilaita ja vaikeaa veritautia sairastaneita potilaita seurataan vastuualueella aikuisikään saakka, vähintään viisi vuotta hoitojen päättymisestä. Saattohoitoa toteutetaan sairaalassa ja kotikäynnein. Uusia vakavaa veri- tai syöpätautia sairastavia potilaita tulee hoitoon noin 30 vuosittain. Hoito suunnitellaan kansainvälisten hoito-ohjelmien mukaisesti ja potilaat rekisteröidään näihin ohjelmiin. Kantasolujensiirtotoimintaa valvotaan FIMEAn toimesta. Laadunvarmistuskäynnit toteutetaan 2 vuoden välein. Laatujärjestelmämme uudistettiin vuonna KAAVIO 3. KUOLLEISUUS TAI KESKOSUUTEEN LIITTYVÄ MERKITTÄVÄ DIAGNOOSI TYKSISSÄ JA KAIKISSA VERMONT OXFORD SEURANNAN KESKOLOISSA. Hoitotuloksia seurataan vuosittain Pohjoismaiden tasolla. Leukemiaa tai kiinteitä syöpiä sairastavista potilaista laaditaan eloonjäämisennustekäyrät maittain. Kansainväliset syöpärekisterit analysoivat viiden vuoden välein eri maiden hoitotuloksia. Tyksissä on aloitettu hoitotulosten analysointi ja vertailu pohjoismaisiin lukuihin, koska suomalaisia tietoja ei eri yliopistosairaaloiden tuloksista ole käytettävissä. ALL eli akuutti lymfoblastileukemia on yksi yleisimmistä lasten syöpätaudeista. Tyks:ssä noudatetaan Pohjoismaista hoito-ohjelmaa. Hoitotulokset ovat olleet keskimääräisen tason yläpuolella. Vuosina diagnosoiduista lapsista kahden vuoden selviämisprosentti oli 91 % ja viiden vuoden 84 %. Vuodesta 2008 käyttöönotetulla hoito-ohjelmalla hoidettujen luvut olivat 95 % molemmissa aikapisteissä (Pohjoismaat 91%). Harvinaisemman eli akuutin myeloisen leukemian (AML) osalta viiden vuoden selviämisennuste on 1990-luvun 50 prosentista noussut vuoden 2004 jälkeen 94 % tasolle, kun se Pohjoismaissa on ollut keskimäärin 70 %. Pohjoismaissa non-hodgkin lymfooman 5-vuoden eloonjäämisennuste on vuosina hoidetuilla 85 % ja meillä vastaava luku on tällä hetkellä 100 %. 9

10 Syövän ja veritautien hoito kestää lapsilla vuosia ja on avohoitopainotteista. Potilaat käyvät 3 12 tuntia kestävillä hoitojaksoilla osastohoidon sijaan. Puhelinneuvonta on keskeinen kasvava työmuoto vastuualueella. Erikoissairaanhoidon potilasluokittelujärjestelmän perusteella Lasten ja nuorten veri- ja syöpäsairauksien vastuualueen kymmenen kalleinta DRG-ryhmää on esitetty liitetaulukossa 4. Lasten ja nuorten kirurgia (TO8D) Lasten ja nuorten kirurgian vastuualueella on vastuu lastenkirurgian eri alojen (esim. ortopedia, virtsa- ja sukupuolielin ja gastrointestinaali kirurgia) hoidon järjestämisestä. Velvoitteena on myös päivystysaikainen tarkka diagnostiikka ja tarvittaessa myös hoidon järjestäminen lapsen tai nuoren sitä tarvitessa. Murtumakirurgiset toimenpiteet suoritetaan nk. liikennevalomallilla ajoittamalla ja jos mahdollista, leikkaustoimenpide tehdään virka-aikana, jolloin saavutetaan paras leikkaustulos optimaalisella henkilöstöresurssilla. Vuonna 2015 vastuualueen yleisin toimenpide oli nivustyrän sulku sekä päivystystoimenpiteenä umpilisäkkeen poisto. Yleisimmät toimenpiteet lukumäärineen on lueteltu liitetaulukossa 5. Kaikkien selkäleikkaukseen tulevien lasten ja nuorten tiedot (kliiniset havainnot, elämänlaatu, radiologiset muuttujat, perioperatiiviset tiedot ja komplikaatiot) kerätään lasten selkärekisteriin. Tämä mahdollistaa aktiivisen tutkimuksen ja toiminnan laadunvarmistamisen. Vastuualueelle hankitun kuvantamiseen tarkoitetun O-kaaren käyttö navigaatiolaitteen avulla on vakiintunut selkäleikkausten teossa ja lisännyt selkeästi potilasturvallisuutta vaikeimmissa selkätoimenpiteissä (esim. nikamanpoisto). Vastuualue on profiloitunut valtakunnallisesti lastenortopedian osaamisen huippuyksiköksi ja Suomessa leikattavista vaikeista lasten selkäleikkauksista tehdään 65 % Turussa. Vuonna 2015 vastuualueella julkaistiin 13 tieteellistä artikkelia. Vastuualueella on vetovastuu kansallisessa The Finnish Paediatric Orthopaedic Study Groupissa. Erikoissairaanhoidon potilasluokittelujärjestelmän perusteella lasten ja nuorten kirurgisen vastuualueen kymmenen kalleinta DRG-ryhmää on esitetty liitetaulukossa 6. Lasten neurologia (TO8E) Lastenneurologian vastuualueella diagnosoidaan ja hoidetaan sekä synnynnäisiä, kehityksellisiä että äkillisiä keskus- ja ääreishermoston sekä lihaksiston sairauksia. Tyypillisiä diagnoosiryhmiä ovat CP-vamma ja muut liikuntavammaa aiheuttavat sairaudet, älyllisen kehityksen ja oppimisen ongelmat, kommunikaatio- ja kontaktihäiriöt, epilepsiat, muut kohtaukselliset tilat ja aivovammojen jälkitilat. Myös etenevät aivosairaudet ja lihassairaudet kuuluvat lastenneurologian alaan ja suuri osa potilaista sairastaakin ns. harvinaissairautta. Lastenneurologian vastuualueen toimipisteitä ovat lastenneurologian päiväosasto (UC11), poliklinikka (UC12) ja Salon lastenneurologian poliklinikka. Toimipisteistä on lääkärien, hoitajien ja moniammatillisen kuntoutustyöryhmän erityistyöntekijöiden (kuten puhe- fysio- ja toimintaterapeutin, psykologin ja kuntoutusohjaajan) polikliinisiä vastaanottoja. Tämän lisäksi vastuualueen henkilökunta toimii virka-aikana lasten ja nuorten klinikan muilla vastuualueilla konsulttina ja vastaa esimerkiksi lasten akuutista sairaalassa tapahtuvasta varhaiskuntoutuksesta. Lastenneurologinen päivystyksellinen ja suunniteltu vuodeosastohoito tapahtuu lasten ja nuorten vuodeosastolla (UB5), jossa neurologisten lapsipotilaiden hoidossa on mukana lastenneurologi-konsultti. Kuntoutus on osa lastenneurologista hoitoa ja osa vastuualueen potilaskäynneistä onkin ns. kehitys- ja kuntoutusarvioon tähtääviä moniammatillisia tutkimusjaksoja, joiden aikana laaditaan potilaalle yksilöllinen jatko- ja kuntoutussuunnitelma. Lastenneurologi hoitajatyöryhmä osallistuu myös aktiivisesti lasten ja nuorten toimialueen kipukuntoutustyöryhmän toimintaan. Vuonna 2015 vastuualueemme kehittämiskohteita on ollut autististen lasten varhaiskuntous, lasten kipukuntoutus, lasten epilepsian ensitiedon ja vertaistuen projekti sekä yli toimialuerajojen tapahtuvan yhteistyön kehittäminen, mm. psykiatrian toimialueen kanssa. Erikoissairaanhoidon potilasluokittelujärjestelmän perusteella lasten ja nuorten neurologisen vastuualueen kymmenen kalleinta DRG -ryhmää on esitetty liitetaulukossa 7. 10

11 DIPP The Finnish Diabetes Prediction and Prevention -tutkimus ja kansainvälinen The Environmental Determinants of Diabetes in the Young -tutkimus (TEDDY) ovat tuottaneet uutta tietoa tyypin 1 diabeteksen geneettisistä ja ympäristöperäisistä yhteyksistä ja sairauden kehittymisestä lapsilla ja nuorilla. Kansainvälisen TrialNet -tutkimusverkoston puitteissa on tehty diabeteksen ehkäisytutkimusta suun kautta annosteltavalla insuliniilla ja abatacept-lääkkeellä. Tutkimuksista julkaistiin 15 alkuperäisjulkaisua kansainvälisissä tiedelehdissä. Vuonna 2015 tutkimukseen osallistui 2716 lasta ja tutkimuskäyntejä kertyi kaikkiaan 4616, joista suurimpaan osaan liittyi tutkimushoitajakäynti (4149) ja laboratoriokäynti (4593). FINADO -tutkimus (Finnish Adoption Study). Tutkimus selvittää ulkomailta Suomeen adoptoitujen lasten fyysistä ja psyykkistä terveyttä, hyvinvointia ja sopeutumista uuteen kotimaahan. Erityisenä painopistealueena on lapsuusiän stressin vaikutus myöhempään sopeutumiseen. Tutkimus- ja kehitystyö Hoidon laatua seurataan ja kehitetään tutkimustyön avulla. Tyksin lasten ja nuorten klinikka ja lastentautien oppiaine ovat tunnettuja johtamistaan suurista seurantatutkimuksista (endokrinologia/ diabetestutkimus, keskoslapset) sekä allergian, liikalihavuuden ja sepelvaltimotaudin riskien interventiotutkimuksista. Merkittäviä tutkimusaiheita ovat lisääntymisterveys, syöpätutkimus, suolistoimmunologian, infektiotautien ja rokotuksin torjuttavien tautien tutkimushankkeet. Tutkimustyö on aktiivista ja klinikassa oli v käynnissä 83 tutkimusprojektia. Lisäksi EVO-rahoitusta oli myönnetty M 60 tutkijalle. Ulkopuolisella rahoituksella klinikassa toimi yli 60 tutkijaa eripituisia jaksoja. Klinikka on erittäin suosittu erikoistumiskoulutuspaikka. Lastentautien opetuksesta voi lukea tästä linkistä. CP-HANKE Tyksin lastenneurologian yksikkö on ollut mukana kansallisessa CP -hankkeessa vuodesta 2008 lähtien ja varhaisen kuntoutuksen ja perheiden auttamiseksi on kehitetty systemaattinen toimintamalli. Finnish Paediatric Orthopaedic Study Group muodostaa alan kansallisen tutkimusverkoston. Olemme vahvasti verkostoituneet sekä valtakunnallisesti että kansainvälisesti. Koordinoimme kaikissa yliopistosairaaloissa tehtävää randomisoitua lasten luukystatutkimusta, olemme vetovastuussa Lasten sarkoomien kirurgisen hoidon valtakunnallisesta seurantatutkimuksesta sekä raaja/selkä epämuodostumien riskitekijätutkimuksessa yhteistyössä Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Osallistumme kahden kansainvälisen tutkimusryhmän toimintaan yhtenä referenssikeskuksena (Pediatric Cervical Spine Study Group ja Growing Spine Study Group), joiden toiminnan myötä on jo syntynyt useampi alkuperäisartikkeli alan johtaviin julkaisusarjoihin. HINKUYSKÄTUTKIMUS. Rokotuksista huolimatta hinkuyskää esiintyy runsaasti Euroopassa aiheuttaen pienten lasten kuolleisuutta. Tautia aiheuttavat bakteerit ovat muuttuneet ja rokotusten aiheuttama suoja on vain lyhytaikainen. Tässä tutkimusprojektissa on 35 vuoden aikana kehitetty taudin diagnostiikka ja Suomen tehostusrokotusohjelmaa niin, että taudin esiintyvyys maassamme on nyt Euroopan alhaisimpia. Projekti koordinoi useita EU-tason tutkimusyhteistyöhankkeita ja tutkii uusilla DNA-tekniikoilla erityisesti bakteereiden muuntumista ja immuniteetin kehittymistä.. HKA Hyvän kasvun avaimet on laaja, monitieteinen seurantatutkimus lasten ja heidän perheidensä hyvinvoinnista. Tutkimushanke kokoaa yhteen moniin elämänalueisiin liittyviä teemoja lasten kasvusta ja kehityksestä terveydellisiin, psykososiaalisiin, taloudellisiin ja kulttuuritekijöihin saakka. 11

12 LASTENASIAINTALO Sosiaali- ja terveysministeriö, sisäasiainministeriö ja oikeusministeriö ovat käynnistäneet laajassa yhteistyössä toteutettavan Lastenasiaintalohankkeen. Kyseessä on lapsilähtöisesti tuotettu poikkihallinnollinen erityispalvelu alle 18-vuotiaille lapsille ja nuorille. Lastenasiaintalo -hankkeen kehittämistyö käynnistettiin vuonna Turun yliopistollisen keskussairaalan Lasten ja nuorten klinikalla eri viranomaisten yhteistyönä toteutettavana uudenlaisena toimintamallina. Tavoitteena on luoda viranomaisille yhteistoiminnalliset puitteet väkivaltaa kokevan lapsen elinolojen turvaamiseksi, lapseen kohdistuvan rikosepäilyn selvittämiseksi sekä lapsen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. LASTEN HENGITYSTIEINFEKTIOT JA NIIDEN KOKONAISVAIKUTUS YHTEIS- KUNNASSA Tavoitteena on selvittää lasten hengitystieinfektioiden esiintyvyyttä, aiheuttajia, diagnostiikkaa, hoitoa ja ehkäisymahdollisuuksia sekä näiden infektioiden ja niihin liittyvien komplikaatioiden aiheuttamaa kokonaistautitaakkaa yhteiskunnassa. Projektin erityisenä tavoitteena on tuottaa tietoa, jota voidaan soveltaa suoraan jokapäiväisessä potilastyössä ja joka osaltaan pystyy ohjaamaan myös terveyspoliittista päätöksentekoa. NAMI-TUTKIMUS Tutkimuksen kohteena ovat neonatologia, immunologia, suoliston mikrobisto ja allergia. Tavoitteena on allergian ja lihavuuden ehkäisyyn liittyvien ravintokomponenttien tunnistaminen, karakterisointi ja toimintamekanismien selvittäminen, joita sovelletaan elintarvikekehitykseen ja ravitsemuskasvatukseen ja - hoitoon. Tutkimusohjelman tarkoituksena on edistää suoliston puolustusmekanismien kypsymistä allergista reaktiotapaa tai immunologista tulehdusreaktiota vastaan. Probiooteilla pyritään vaikuttamaan suoliston limakalvon suojaan, limakalvon kypsymiseen ja suuntaamaan vastasyntyneiden allergista reaktiotapaa suosiva immunologinen tasapaino normaaliksi.turun yliopistossa ja Tyksin lastenklinikassa on tutkittu ravitsemuksen ja maitohappobakteerien merkitystä lasten allergian ehkäisyssä jo vuodesta Tärkeää tietoa ravitsemuksen merkityksestä elimistön suojatekijänä on jo saatu, mutta tutkimukset jatkuvat täsmällisten hoitosuositusten rakentamiseksi. PIPARI Tutkimus on Turun yliopistollisen keskussairaalan lastenklinikalla vuonna 2001 käynnistetty pitkittäisseurantatutkimus, jossa seurataan 477 lapsen (232 pikkukeskosta, 246 täysiaikaista verrokkilasta) kehitystä syntymästä kouluikään. Riskilasten kehitysseuranta on tärkeää, jotta pienten keskoslasten perheille voitaisiin antaa luotettavaa tietoa lapsen selviytymisestä varhaislapsuudessa ja kouluiässä. Tutkimus on myös yhteiskunnallisesti tärkeää: tarvitaan riittävän suuriin potilasaineistoihin ja pitkäaikaisseurantaan perustuvia tutkimuksia, jotta yhteiskunnan käytössä olevat resurssit osattaisiin hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla. STEP eli Selviytyjien Terveys ja Elämänlaatu Paremmaksi -hankkeessa kehitetään uutta toimintamallia lapsena ja nuorena syövän sairastaneiden myöhäisvaikutusseurannan järjestämiseksi. Vuonna 2015 aikuistuneet lapsisyöpäpotilaat liitettiin hankkeeseen mukaan. Myöhäisvaikutuspoliklinikkatoiminta on alkanut ja hankkeeseen sisältyy mm. kustannusvaikuttavuuden analysointi. Yhteistyökumppaneita ovat Syöpäjärjestöt, Tyksin erva-alueen syöpäkeskushanke ja Turun ammattikorkeakoulu. Hankkeessa kehitetään henkilöstön osaamista ja tuetaan potilaan osallistumista mm. uusilla teknologisilla ratkaisuilla (e-health). Kehitettävät toiminta- ja koulutusmallit tarjotaan valtakunnalliseen käyttöön. STRIP SepelvaltimoTaudin Riskitekijöiden InterventioProjekti (STRIP) on maailmassa ainutlaatuinen, sydänterveyden edistämiseen jo varhaislapsuudesta lähtien tähtäävä tutkimus. STRIP-tutkimus alkoi jo vuonna 1990, jolloin tutkimukseen tuli mukaan noin tuhat seitsemän kuukauden ikäistä lasta perheineen. Tutkimus on osoittanut, että vauvaiässä aloitetulla, toistetulla ravitsemus- ja muulla elämäntapaneuvonnalla voidaan vaikuttaa sydänterveyden riskitekijöihin, mm. ravinnon rasvan laatuun sekä veren kolesterolipitoisuuteen, verenpaineeseen ja insuliiniherkkyyteen. Sydänterveyden kannalta myönteisten tekijöiden kasautuminen on myös yleisempää neuvontaa saaneilla nuorilla. SUOMIT Tutkii suoliston ja mikrobiston yhteisvaikutusta keliakiassa ja tulehduksellisissa suolistosairauksissa (IBD). Tavoitteena on selvittää niitä tekijöitä, jotka keliakiassa gluteenin lisäksi vaikuttavat tulehduksen syntyyn ja IBD:ssä aiheuttavat ja ylläpitävät tulehdusreaktiota. Syöpäjärjestöt, Tyksin erva-alueen syöpäkeskushanke ja Turun ammattikorkeakoulu. Hankkeessa kehitetään henkilöstön osaamista ja tuetaan potilaan osallistumista mm. uusilla teknologisilla ratkaisuilla (e-health). Kehitettävät toiminta- ja koulutusmallit tarjotaan valtakunnalliseen käyttöön. VINKU Tavoitteena on selvittää lasten uloshengitysvaikeutta pahentavia ympäristöön ja perimään liittyviä tekijöitä ja etsiä keinoja astman kehittymisen estämiseksi. Erityinen painopiste on selvittää hengitysteiden virusinfektioihin ja allergiaan liittyviä mekanismeja. VVM Vanhemmat Vahvasti Mukaan (VVM) on vastasyntyneiden teho-osastolla kehitetty koulutusmalli, joka edistää perhekeskeisiä hoitokäytäntöjä vastasyntyneiden tehohoidossa. Vastasyntyneelle vauvalle vanhempien tarjoama läheisyys ja hoiva sekä orastava suhde heihin ovat elintärkeitä. Ne muodostavat vauvan kannalta 12

13 keskeisen ja korvaamattoman kasvu- ja kehitysympäristön. Tyksin keskolassa on kehitetty toimiva VVM-koulutusmalli ja yksikkö toimii nyt myös kansallisena koulutusyksikkönä, joka on jo kouluttanut monia vastasyntyneiden tehohoidon yksiköitä. Toimialueella käynnistettiin vuonna 2015 moniammatillinen diabetes-projekti, jonka tavoitteena on yhtenäistää hoitokäytäntöjä ja parantaa diabetespotilaiden hoitotasapainoa. Vuodeosasto ja diabetespoliklinikka yhdessä pyrkivät toimimaan diabetes-osaamiskeskuksena koko lasten ja nuorten klinikalla ja laajemminkin (Turun kaupunki: poliklinikat, päiväkodit, koulut). Epilepsiahoidon kehittämistä tukeva- hanke toteutettiin ulkopuolisella projektirahoituksella (sh Heljä Salminen ja Kristiina Nokelainen sekä yl Haataja).Projekti sisälsi epilepsiaan sairastuneiden lasten, nuorten ja heidän vanhempiensa hoidonohjauksen ja hoitoprosessin kehittämisen ja kuvaamisen. Projektin tavoitteena oli selkeyttää Tyksin lasten- ja nuortenklinikalla epilepsiaan sairastuneen lapsen hoidonohjausta ja ensitiedon antamisen käytäntöjä. Projektissa syntyi kaksi käsikirjaa, Epilepsian ensitietopaketti ja Hoidonohjauksen käsikirja koko toimialueen henkilökunnan käyttöön. Projektin tavoitteena oli myös lasten vanhempien ja epilepsiaan sairastuneiden nuorten vertaistuen mahdollistaminen. Vertaistuen löytämiseksi järjestettiin vanhempien vertaistuki-iltoja ja nuorten oma vertaistukipäivä. Neurologian vastuualueella moniammattillisen kuntoutustutkimustyöryhmän aikatauluja kehitettiin edelleen vuonna Strukturoiduilla aikatauluilla on pystytty nopeuttamaan tutkimuksiin pääsyä ja vuonna 2015 on pysytty hoitotakuun asettamissa rajoissa. Lasten teho-osastolla aloitettiin vuonna 2015 kolme pilottitutkimusta. Loppuunsaatetuista ensimmäisessä seurattiin Plasmalyte Glucos 50 mg/ml-ylläpitonesteen soveltuvuutta ylläpitonesteenä yli 1 kk:n ikäisille lapsipotilaille. Tämän pilottitutkimuksen myötä koko lasten ja nuorten klinikassa, vastasyntyneiden teho-osastoa lukuun ottamatta, siirryttään vuoden 2016 alussa lapsille turvallisempaan ylläpitonesteeseen. Toisessa pilotissa kehitimme käytössämme olevaa diabeettisen ketoasidoosi-lapsen hoitoprotokollaa edelleen helppokäyttöisemmäksi ja turvallisemmaksi. Vielä käynnissä oleva pilotointi liittyy vaikean, tehohoitoisen astmapotilaan hoitoon. Pilotointi jatkuu vuoden 2016 ajan. Tulevaan T3-sairaalaan sijoittuvan lasten yhteispäivystykseen siirtyminen aloitettiin hankesuunnittelulla, jossa ensimmäisessä vaiheessa päivystyspoliklinikan puhelinneuvontaa kehitetään ja hoidonarviointi- luokitusjärjestelmä otetaan käyttöön vuoden 2016 aikana. Toimialueen elektiivisten poliklinikoiden vastaanottoresursseihin avattiin loppuvuodesta etävastaanottomahdollisuus, joka toimii videopuheluvälitteisenä vastaanottona. Etävastaanottotoimintaa kokeiltiin muutamia kertoja loppuvuodesta. Toimintamallin laajentamista erva-alueen muihin sairaaloihin (SATSHP, VSHP) suunnitellaan vuoden 2016 aikana. Lasten sydänpoliklinikka on panostanut vuoden aikana yhteistyöhön aikuisten puolen kanssa helpottaakseen nuorten siirtymistä lasten puolelta aikuisten puolelle. Hoitotyön alalla on useita kehitysprojekteja. KiKe-hanke on yhtenäistänyt kirjaamiskäytäntöjä päivittäisen ja polikliinisen kirjaamisenosalta. Kirjaamiskäytäntöjen yksinkertaistettiin vuoden 2015 aikana ja siihen käytettävä aika lyhentyi. Hoitohenkilökunnan liikkuvuutta toimialueen sisällä on kehitetty edelleen ja se oli keskeinen osa lasten ja nuortenklinikan toimintakulttuuria vuoden 2015 aikana. Toimialueen yksiköissä käynnistettiin STEPPI-hanke loppuvuodesta. Vaikuttavan perushoidon kehittämishanke pyrkii perushoidon laadun varmistamiseen. Toimialueella otettiin käyttöön sähköinen perehdytyssovellus. Syksyllä 2015 perehdytyssovellukseen lisättiin yksikkökohtaiset laitepassit. Laitepassien täyttäminen aloitettiin loppuvuodesta. HoiVa-potilas hankkeessa kehitettiin pitkäaikaispotilaiden hoidon koordinointia ja hoitokäytäntöjen yhtenäistämistä. Vuonna 2015 lasten ja nuorten klinikalla valmistui 4 väitöskirjaa ja 137 julkaisua. Vuoden 2015 aikana lasten teho-osastolla on kehitetty koko lasten ja nuortenklinikkaa oskeva, tekstiviestipohjainen suuronnettomuus-hälytysjärjestelmä Elisa dialocin kautta. Järjestelmän käyttökoulutus alkaa vuonna

14 Laatupoikkeamat Hoidon poikkeamia seurataan sairaalainfektiorekisterillä ja eräiden yleisten laatuindikaattoreiden avulla. Hoitoon liittyvät infektiot Hoitoon liittyvien infektioiden määrää ja tyyppejä seurataan SAI-rekisterin avulla. Lasten ja nuorten klinikalta ilmoitettiin SAI-rekisteriin vuonna 2015 yhteensä 422 infektiota (398 vuonna ). Vuonna 2015 infektioiden ilmaantuvuus oli 23,8 infektiota 1000 hoitopäivää kohden. Yleisin infektioluokka Lasten ja nuorten klinikalla vuonna 2015 olivat sepsisluokan infektiot, joita oli 164 infektiota eli 38,86 % kaikista ilmoitetuista infektioista (139 vuonna ja 163 vuonna 2013). Veriviljelypositiivisia sepsiksiä oli 42 (21 vuonna ) ja kliinisiä sepsiksiä 122 (118 vuonna ). Sepsiksistä valta-osa oli vastasyntyneillä. Vastasyntyneiden teho-osastolla käynnistettiin systemaattinen, tehostettu infektioiden torjuntaohjelma tämän johdosta. Pinnallisia leikkausinfektioita oli 25 ja syviä 1 potilaalla. Kahdella lapsella oli kirurgisessa hoidossa sepsis. Teho-osastolla sairaalassa saadut hengitystieinfektioita ja sepsiksiä oli vähemmän kuin vuonna. Muut laatuindikaattorit Potilasvakuutuksen selvitys- ja vastinepyynnöt: 11 kpl Hoidon haittavaikutusdiagnoosien lukumäärä: 0,4 % hoitojaksoista (vakioimaton) 30 vrk:n aikana alkuperäisen leikkauksen jälkeen komplikaation vuoksi tehdyt uusintaleikkaukset: 0,1 % leikkaushoitojaksoista Vuodeosastolle päivystyksenä tulleet 30 vrk:n sisällä edellisestä hoitojaksosta: 7,9 % hoitojaksoista (vakioimaton) Hoitojaksokuolleisuus: 0,3 % hoitojaksoista (vakioimaton) 14

15 LIITETAULUKKO 1. TYKSIN LASTEN JA NUORTEN KLINIKAN ULKOKUNTAPOTILAIDEN HOITOPÄIVÄT SAIRAANHOITOPIIREITTÄIN AHV EKSHP EPSHP ESSHP HUS ISSHP 11 7 KHSHP KPSHP 8 10 KSSHP KYMSHP LPSHP LSHP PHSHP PKSHP PPSHP PSHP PSSHP SATSHP VSHP Muut shp:t yhteensä

16 LIITETAULUKKO 2. LASTEN JA NUORTEN SAIRAANHOIDON VASTUUALUEEN (TO8A) KYMMENEN KALLEINTA DRG-RYHMÄÄ VUONNA Kustannuspaikka DRG DRG selite 2015 Hoitotapahtuma* 2015 Hoito-tapahtuma* TO8A 908O Tuki- ja liikuntaelinten sairaus, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä TO8A 910O Endokriininen sairaus, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä TO8A 906O Ruuansulatuskanavan sairaus, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä TO8A 904O Keuhkosairaus, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä TO8A 905O Sydän- ja verisuonisairaus, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä TO8A 901O Neurologinen sairaus, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä TO8A 903O Suun, korvan, nenän tai kurkun sairaus, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä TO8A 923O Muu tai määrittämätön ongelma, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä TO8A 483 Henkitorviavanteen vaativa tehostettu hoito tai tehohoito TO8A 098B Obstruktiivinen hengitystieinfektio tai astma, ei komplisoitunut TO8A Vastuualue kaikki yhteensä LIITETAULUKKO 3.VASTASYNTYNEIDEN SAIRAANHOITO VASTUUALUEEN KYMMENEN KALLEINTA DRG-RYHMÄÄ VUONNA Kustannuspaikka DRG DRG selite 2015 Hoitotapahtuma* 2015 Hoitotapahtuma* TO8B 386N Vastasyntynyt, syntymäpaino alle 1000 g TO8B 387N Vastasyntynyt, syntymäpaino g TO8B 388B Vastasyntynyt, syntymäpaino g, ei useiden elinjärjestelmien ongelmia TO8B 390 Vastasyntynyt, syntymäpaino 2500 g tai enemmän, muu merkittävä ongelma TO8B 388C Keskosen vakava hengitysongelma TO8B 915O Vastasyntyneen lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä TO8B 483 Henkitorviavanteen vaativa tehostettu hoito tai tehohoito TO8B 389B Vastasyntynyt, syntymäpaino 2500 g tai enemmän, useiden elinjärjestelmien ongelmia TO8B 388A Vastasyntynyt, syntymäpaino g, useiden elinjärjestelmien ongelmia TO8B 389A Vastasyntynyt, syntymäpaino g, laaja leikkaus TO8B Vastuualue kaikki yhteensä

17 LIITETAULUKKO 4. LASTEN JA NUORTEN VERI- JA SYÖPÄSAIRAUKSIEN HOIDON VASTUUALUEEN KYMMENEN KALLEINTA DRG-RYHMÄÄ VUONNA Kustannuspaikka DRG DRG selite 2015 hoitotapahtuma* 2015 Hoitotapahtuma* TO8C 405 Akuutin leukemian konservatiivinen hoito TO8C 917O Pahanlaatuisen sairauden lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä TO8C 916O Hematologia, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä TO8C 9010 Neurologinen sairaus, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä TO8C 001D Kallonsisäinen aivo-selkäydinnestekierron toimenpide TO8C 483 Henkitorviavanteen vaativa tehostettu hoito tai tehohoito TO8C 011F Keskushermoston kasvain, ei komplisoitunut TO8C 301F Endokriininen sairaus, muu ei komplisoitunut TO8C 817O Pahanlaatuinen sairaus, pientoimenpide TO8C 401 Lymfooman tai kroonisen leukemian operatiivinen hoito, komplisoitunut TO8C Vastuualue kaikki yhteensä

18 LIITETAULUKKO 5. TAVALLISIMMAT LASTENKIRURGISET LEIKKAUKSET JA TÄHYSTYKSET TYKSISSÄ VUOSINA Toimenpide Tyrän/vesikiveksen korjaus Umpilisäkkeen poisto Piilokiveksen hoito Akuutti kivesvaiva Luunyhdistysmateriaalin poisto Olkaluunmurtuman piikitys Kyynärvarrenmurtuman piikitys Virtsarakon tähystys Shunttitoimenpide Ympärileikkaus Rintarangan luudutus Rannemurtuman piikitys Kyynärvarrenmurtuman korjaus Kyynärvarrenmurtuman TEN Laaja kipsaus Rannemurtuman korjaus Ihomuutoksen poisto pää Napatyrän korjaus Mahalaukun tähystys Paksunsuolen tähystys

19 LIITETAULUKKO 6. LASTEN JA NUORTEN KIRURGISEN VASTUUALUEEN KYMMENEN KALLEINTA DRG-RYHMÄÄ VUONNA DRG DRG selite 2015 Hoitotapahtuma* 2015 Hoitotapahtuma* TO8D 908O Tuki- ja liikuntaelinten sairaus, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä TO8D 215B Muu selkänikamien yhdistäminen, ei komplisoitunut TO8D 389B Vastasyntynyt, syntymäpaino 2500 g tai enemmän, useiden elinjärjestelmien ongelmia TO8D 220 Säären, nilkan tai olkavarren leikkaus, lapsi TO8D 923O Muu tai määrittämätön ongelma, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä TO8D 212 Lonkan tai reiden muu leikkaus, lapsi TO8D 214B Muu selkänikamien yhdistäminen, komplisoitunut TO8D 167 Umpilisäkkeen poisto, ei komplisoitunut TO8D 482 Henkitorviavanteen vaativa kasvojen, suun tai kaulan sairauden hoito TO8D 340O Kivesleikkaus, ei pahanlaatuista sairautta, lyhyt hoito TO8D Vastuualue kaikki yhteensä LIITETAULUKKO 7. LASTENNEUROLOGIAN VASTUUALUEEN KYMMENEN KALLEINTA DRG-RYHMÄÄ VUONNA Kustannuspaikka Kustannuspaikka DRG DRG selite 2015 Hoitotapahtuma* 2015 Hoitotapahtuma* TO8E 919O Lasten neurologinen ongelma, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä TO8E 901O Neurologinen sairaus, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä TO8E 923O Muu tai määrittämätön ongelma, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä TO8E 910O Endokriininen sairaus, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä TO8E 908O Tuki- ja liikuntaelinten sairaus, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä TO8E 902O Silmäsairaus, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä TO8E 903O Suun, korvan, nenän tai kurkun sairaus, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä TO8E 905O Sydän- ja verisuonisairaus, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä TO8E 999O Lyhyt hoito ilman diagnoosia TO8E 906O Ruuansulatuskanavan sairaus, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä TO8E Vastuualue kaikki yhteensä * Vuodeosastohoitojakso tai avohoitokäyn 19

Potilashoidon vuosikertomus 2015 Turunmaan sairaala

Potilashoidon vuosikertomus 2015 Turunmaan sairaala Potilashoidon vuosikertomus 2015 Turunmaan sairaala Turunmaan sairaala (TMS) Sairaala on toiminut sairaanhoitopiirin liikelaitoksena vuoden 2006 alusta alkaen. Se tarjoaa erikoissairaanhoidon palveluita

Lisätiedot

Potilashoidon vuosikertomus 2015 Naistenklinikka

Potilashoidon vuosikertomus 2015 Naistenklinikka Potilashoidon vuosikertomus 2015 Naistenklinikka Naistenklinikka 1. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Naistenklinikka vastaa synnytysten ja naistentautien hoidosta VSSHP:n alueella. Erityisvastuualueeseen kuuluvat

Lisätiedot

Potilashoidon vuosikertomus 2014 Lasten ja nuorten klinikka

Potilashoidon vuosikertomus 2014 Lasten ja nuorten klinikka Potilashoidon vuosikertomus 2014 Lasten ja nuorten klinikka 6.3.8. Lasten ja nuorten klinikka Lasten ja nuorten klinikka vastaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä lasten erikoissairaanhoidosta. Salon

Lisätiedot

6.3.4. Neurotoimialue

6.3.4. Neurotoimialue 6.3.4. Neurotoimialue TAULUKO 6.3.4.2. NEUROTOIMIALUEEN TUNNUSLUVUT VASTUUALUEITTAIN VUONNA 2013. Neurotoimialue muodostettiin yhdistämällä kolme erikoisalaa (neurologia, neurokirurgia ja verisuonikirurgia),

Lisätiedot

Lasten sairaanhoito nyt ja tulevaisuudessa. Heikki Lukkarinen, ylilääkäri, toimialuejohtaja

Lasten sairaanhoito nyt ja tulevaisuudessa. Heikki Lukkarinen, ylilääkäri, toimialuejohtaja Lasten sairaanhoito nyt ja tulevaisuudessa Heikki Lukkarinen, ylilääkäri, toimialuejohtaja Lasten ja nuorten klinikka tänään Tarjoamme palveluita viidellä eri vastuualueella: Lasten ja nuorten veri- ja

Lisätiedot

6.3.2. Sydänkeskus KAAVIO 6.3.2.1. SYDÄMEN VARJOAINEKUVAUKSET TYKSISSÄ VUOSINA 2011 2013.

6.3.2. Sydänkeskus KAAVIO 6.3.2.1. SYDÄMEN VARJOAINEKUVAUKSET TYKSISSÄ VUOSINA 2011 2013. 6.3.2. Sydänkeskus Sydänkeskus muutti keväällä 2013 uusiin yhtenäisiin tiloihin T-sairaalaan. Toimialue muodostettiin Tyksin kardiologisesta toiminnasta sekä sydän- ja rintaelinkirurgiasta. Uusi organisaatiomalli

Lisätiedot

6.3.8. Lasten ja nuorten klinikka

6.3.8. Lasten ja nuorten klinikka 6.3.8. Lasten ja nuorten klinikka Lasten ja nuorten klinikka (aikaisemmin Lastenklinikka) on Tyksin toimialue 8. Klinikka vastaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä Tyksissä lasten erikoissairaanhoidosta.

Lisätiedot

6.3.7. Naistenklinikka

6.3.7. Naistenklinikka TAULUKO 6.3.7.1. NAISTENKLINIKALLE SAAPUNEET LÄHETTEET VASTUUALUEITTAIN VUONNA 2013. Toimintaluvut vastuualueittain vuodelta 2013 on kuvattu taulukossa 6.3.7.2. TAULUKKO 6.3.7.2. NAISTENKLINIKAN TOIMINTALUVUT

Lisätiedot

6.3.1. Tules (tuki- ja liikuntaelinsairaudet)

6.3.1. Tules (tuki- ja liikuntaelinsairaudet) 6.3.1. Tules (tuki- ja liikuntaelinsairaudet) TAULUKKO 6.3.1.2. TULES-TOIMINNAN TUNNUSLUVUT VASTUUALUEITTAIN VUONNA 2013. Organisaatiouudistuksen yhteydessä tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoidossa tehtiin

Lisätiedot

CASE II: Mitä opittiin lastentautien Tyks Tays tuottavuusvertailusta

CASE II: Mitä opittiin lastentautien Tyks Tays tuottavuusvertailusta CASE II: Mitä opittiin lastentautien Tyks Tays tuottavuusvertailusta Lääk. yo., tekn. yo. (Aalto yliopisto) Susanna Siitonen Toimialuejohtaja Jussi Mertsola, Tyks Tuottavuus Suomen Lastenklinikoilla 2011

Lisätiedot

Potilashoidon vuosikertomus 2014 Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka

Potilashoidon vuosikertomus 2014 Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka Potilashoidon vuosikertomus Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka TAULUKKO 6.3.3.1. VATSAELINKIRURGIAN JA UROLOGIAN KLINIKAN TOIMINNAN TUNNUSLUVUT VASTUUALUEITTAIN VUONNA. Erikoisalan koodi ja nimi

Lisätiedot

Potilashoidon vuosikertomus 2016 Turunmaan sairaala

Potilashoidon vuosikertomus 2016 Turunmaan sairaala Potilashoidon vuosikertomus 2016 Turunmaan sairaala Turunmaan sairaala (TMS) Sairaala on toiminut sairaanhoitopiirin liikelaitoksena vuoden 2006 alusta alkaen. Se tarjoaa erikoissairaanhoidon palveluita

Lisätiedot

Potilashoidon vuosikertomus 2015 Operatiivinen toiminta ja syöpätaudit

Potilashoidon vuosikertomus 2015 Operatiivinen toiminta ja syöpätaudit Potilashoidon vuosikertomus 2015 Operatiivinen toiminta ja syöpätaudit Operatiivinen toiminta ja syöpätaudit 1.TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN TO6 Operatiivinen toiminta ja syöpätaudit -toimialue kattaa korva-,

Lisätiedot

Potilashoidon vuosikertomus 2014 Neurotoimialue

Potilashoidon vuosikertomus 2014 Neurotoimialue Potilashoidon vuosikertomus 2014 Neurotoimialue 6.3.4. Neurotoimialue 1. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Neurotoimialueella yhdistyy aikuisten neurologisten potilaiden diagnostiikka, ja kuntoutus. Toiminta on

Lisätiedot

Potilashoidon vuosikertomus 2015 Neurotoimialue

Potilashoidon vuosikertomus 2015 Neurotoimialue Potilashoidon vuosikertomus 2015 Neurotoimialue Neurotoimialue 1. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Neurotoimialueella yhdistyy aikuisten neuroalojen potilaiden diagnostiikka ja hoito sekä lääkinnällinen kuntoutus.

Lisätiedot

Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys

Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys Kaikki tiet johtavat päivystykseen.. Päivystys osana kokonaisuutta Lääketieteen

Lisätiedot

Potilashoidon vuosikertomus 2015 Psykiatrian tulosalue

Potilashoidon vuosikertomus 2015 Psykiatrian tulosalue Potilashoidon vuosikertomus 2015 Psykiatrian tulosalue 1 Psykiatrinen hoito Psykiatrian tulosalue tuottaa lastenpsykiatrian, nuorisopsykiatrian ja aikuispsykiatrian palveluja hajautetusti lähellä palvelujen

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Tyks-Sapa-liikelaitos

Tyks-Sapa-liikelaitos Tuottavuutta osakeyhtiöillä ja liikelaitoksilla Tyks-Sapa-liikelaitos O-P Lehtonen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri O-P Lehtonen 1.4.2004-31.12.2008 TYKSLABliikelaitoksen toimitusjohtaja 1.4.2007-31.12.2008

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

Potilashoidon vuosikertomus 2015 Sydänkeskus. Potilashoidon vuosikertomus 2015 Tules (Tuki- ja liikuntaelinsairaudet)

Potilashoidon vuosikertomus 2015 Sydänkeskus. Potilashoidon vuosikertomus 2015 Tules (Tuki- ja liikuntaelinsairaudet) Potilashoidon vuosikertomus 2015 Sydänkeskus Potilashoidon vuosikertomus 2015 Tules (Tuki- ja liikuntaelinsairaudet) Tules (tuki- ja liikuntaelinsairaudet) 1. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Yksisairaalamuutoksen

Lisätiedot

HUKKA II - mistä kyse. Riikka Maijala, TtM, YTM, suunnittelija, VSSHP Kehittämispalvelut -yksikkö riikka.maijala@tyks.fi, p.

HUKKA II - mistä kyse. Riikka Maijala, TtM, YTM, suunnittelija, VSSHP Kehittämispalvelut -yksikkö riikka.maijala@tyks.fi, p. HUKKA II - mistä kyse Riikka Maijala, TtM, YTM, suunnittelija, VSSHP Kehittämispalvelut -yksikkö riikka.maijala@tyks.fi, p. 050 3639 761 Lean terveydenhuollossa Mikrotaso: käytännön toiminnassa tapahtuva

Lisätiedot

Ketjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri

Ketjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Ketjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Päiväys 19.11.2014 Merita Kautonen /SA-T merita.kautonen@hameenlinna.fi 2(6) Sisällys HÄMEENLINNAN YKSIKKÖ 1 Ensiapu... 3 2 Ihosairaudet...

Lisätiedot

6.3.5. Medisiininen toimialue

6.3.5. Medisiininen toimialue 6.3.5. Medisiininen toimialue Medisiinisen toimialueen tavoitteena on tarjota mahdollisimman hyvää potilashoitoa turvallisessa ympäristössä parhaiden asiantuntijoiden antamana. Samalla pyrimme turvaamaan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 1 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Annettu päivänä kuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Lasten ja nuorten klinikka TO 8. Jussi Mertsola Toimialuejohtaja, professori

Lasten ja nuorten klinikka TO 8. Jussi Mertsola Toimialuejohtaja, professori Lasten ja nuorten klinikka TO 8 Jussi Mertsola Toimialuejohtaja, professori Lasten ja nuorten klinikka Henkilökuntaa 298 Hoitohenkilöstö 250, erik.lääk. 37 5 vastuualuetta - Lasten ja nuorten sair.hoito

Lisätiedot

Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit

Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit Leena Setälä, paj KYS Kliiniset hoitopalvelut Sairaanhoitopiirien vertailussa PSSHP:n toimintakulut

Lisätiedot

kertomus 2 Hematologi Aino Lepän

kertomus 2 Hematologi Aino Lepän Toiminta015 kertomus 2 skus e k ä p ö y S S HYK a Hematologi talo Aino Lepän SISÄLLYS Toiminta 2 Toiminnan tulokset 5 Laadunhallinta ja potilasturvallisuus 7 Kehittämisprojektit 8 Käynnissä olevat tutkimukset

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä LUONNOS 19.5.2016 Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Potilashoidon vuosikertomus 2014 Tules (tuki- ja liikuntaelinsairaudet)

Potilashoidon vuosikertomus 2014 Tules (tuki- ja liikuntaelinsairaudet) Potilashoidon vuosikertomus 2014 Tules (tuki- ja liikuntaelinsairaudet) 6.3.1. Tules (tuki- ja liikuntaelinsairaudet) 1. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Tuki- ja liikuntaelinsairauksien toimialueen toiminta

Lisätiedot

Auditoinnin tulokset TAYS Ervaalueelta

Auditoinnin tulokset TAYS Ervaalueelta Auditoinnin tulokset TAYS Ervaalueelta (2013) Kansallinen DRG keskus Kristiina Kahur, MD MPH Johtava konsultti DRG -käyttäjäpäivät Tampere 12.12.2013 Esityksessä käsitellään Auditoinnin taustaa Auditointimenetelmää

Lisätiedot

Euroopan prevalenssitutkimus 2011/2012

Euroopan prevalenssitutkimus 2011/2012 Euroopan prevalenssitutkimus 2011/2012 Tommi Kärki Tartuntatautien torjuntayksikkö Sairaalainfektio-ohjelma SIRO 12.3.2013 Tommi Kärki 1 Prevalenssitutkimusten taustaa Suomessa Ensimmäinen Suomessa tehty

Lisätiedot

Kohti maakunnallista lasten ja nuorten kokonaiskuntoutumista

Kohti maakunnallista lasten ja nuorten kokonaiskuntoutumista Kohti maakunnallista lasten ja nuorten kokonaiskuntoutumista 19.5.2017 Kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskus LL Harri Arikka Lastenneurologian erikoislääkäri vs. vastuualuejohtaja VSSHP Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Yhteistyöseminaari TK:n johtavat viranhaltijat ja Ppshp

Yhteistyöseminaari TK:n johtavat viranhaltijat ja Ppshp Yhteistyöseminaari TK:n johtavat viranhaltijat ja Ppshp Ajatuksia strategiasta ja hoidonporrastuksesta 08.10.2009 Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS Keskitymme Vaikeat pitkäaikaissairaudet

Lisätiedot

Toiminnan ja talouden ennusteita kliinisissä hoitopalveluissa vuonna 2016. Leena Setälä, paj 23.2.2016

Toiminnan ja talouden ennusteita kliinisissä hoitopalveluissa vuonna 2016. Leena Setälä, paj 23.2.2016 Toiminnan ja talouden ennusteita kliinisissä hoitopalveluissa vuonna 2016 Leena Setälä, paj 23.2.2016 Esityksen sisältö palvelujen kysynnän kehitys ja ennuste sen muutoksista 2016 tuotannon tarpeet, hoitotakuutilanne

Lisätiedot

Satasairaalan toiminta: eilen tänään huomenna. Ermo Haavisto, sairaanhoitopiirin johtaja

Satasairaalan toiminta: eilen tänään huomenna. Ermo Haavisto, sairaanhoitopiirin johtaja Satasairaalan toiminta: eilen tänään huomenna Ermo Haavisto, sairaanhoitopiirin johtaja Lähetteet Toimialue 2015 2016 2017 2018 Ensihoito ja päivystys 9 024 9 528 9 602 9 284 Konservatiivinen 12 792 12

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10

Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10 Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10 Sijainti: TYKS Kantasairaala Kiinamyllynkatu 4-8, Turku Rakennus 3 (U-sairaala 10. krs. käynti osastolle kanttiinin puoleisilla hisseillä ja poliklinikalle

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm lkm

Lisätiedot

Toiminta- kertomus 2015. Lasten kotisairaanhoito Anu Usvasalo

Toiminta- kertomus 2015. Lasten kotisairaanhoito Anu Usvasalo Toiminta- kertomus 2015 Lasten kotisairaanhoito Anu Usvasalo Sisällysluettelo Yksikön esittely... 1 Lasten kotisairaanhoito... 2 Erityistarpeisten lasten hoitoringit... 2 Akuuttikotisairaala... 3 Potilasturvallisuus

Lisätiedot

Poliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa, Uusikaupunki)

Poliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa, Uusikaupunki) Osastot AVH-valvonta Tyks kuntoutusosasto neurokirurgian osasto neurologian osasto Poliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa,

Lisätiedot

Operatiivisen hoidon tulosalue kir.yl/ taj. Kyösti Haataja

Operatiivisen hoidon tulosalue kir.yl/ taj. Kyösti Haataja Operatiivisen hoidon tulosalue kir.yl/ taj. Kyösti Haataja TULOSYKSIKÖT MEDISIININEN HOITO sisätaudit ja ihotaudit OPERATIIVINEN HOITO SAIRAANHOID.PALVELUT kirurgia patologia keuhkosairaudet neurologia

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

ATK sote-integraatiossa Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin kannalta

ATK sote-integraatiossa Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin kannalta ATK sote-integraatiossa Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin kannalta O-P Lehtonen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriä VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin perustehtävä

Lisätiedot

MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA?

MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA? MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA? JUKKA-PEKKA MECKLIN Ylilääkäri, professori Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 17.10.2008 KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI Sitra, Helsinki Työnjaon ohjeistus STM

Lisätiedot

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I HYKS Nuorisopsykiatria Helsinkiläisiä nuoria on vuoden 2014 aikana tutkittu ja hoidettu HYKS Nuorisopsykiatrian Avohoidon, Osastohoidon ja Erityispalvelujen klinikassa. Organisaatio on sama, mutta yksikkömuutosten

Lisätiedot

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 31.8.2011 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jokilaakson sairaala, Jämsä Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet Keskimääräinen

Lisätiedot

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 31.12.2011 Sairaanhoitopiirin nimi: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet Keskimääräinen

Lisätiedot

Hoitotyön katsaus. Hallituksen seminaari 26.-27.2.2015. Merja Miettinen hallintoylihoitaja Kirsi Leivonen pa-ylihoitaja Arja Sistonen pa-ylihoitaja

Hoitotyön katsaus. Hallituksen seminaari 26.-27.2.2015. Merja Miettinen hallintoylihoitaja Kirsi Leivonen pa-ylihoitaja Arja Sistonen pa-ylihoitaja Hoitotyön katsaus Hallituksen seminaari 26.-27.2.2015 Merja Miettinen hallintoylihoitaja Kirsi Leivonen pa-ylihoitaja Arja Sistonen pa-ylihoitaja 16.2.2015 1 Esityksen sisältö Hoitotyön palveluyksikön

Lisätiedot

HOIDON SAATAVUUDEN EROT JA KEINOT NIIDEN POISTAMISEKSI HUS:SSA PETRI BONO VS. JOHTAJAYLILÄÄKÄRI HUS VALTUUSTON SEMINAARI

HOIDON SAATAVUUDEN EROT JA KEINOT NIIDEN POISTAMISEKSI HUS:SSA PETRI BONO VS. JOHTAJAYLILÄÄKÄRI HUS VALTUUSTON SEMINAARI HOIDON SAATAVUUDEN EROT JA KEINOT NIIDEN POISTAMISEKSI HUS:SSA PETRI BONO VS. JOHTAJAYLILÄÄKÄRI HUS VALTUUSTON SEMINAARI 7.5.2018 MIKSI HUS SAIRAANHOIDON ORGANISAATIOTA JA JOHTAMISTA ON SYYTÄ KEHITTÄÄ?

Lisätiedot

6.3.10. Totek (toimenpidepalvelut, tehohoito ja kivunhoito)

6.3.10. Totek (toimenpidepalvelut, tehohoito ja kivunhoito) 6.3.10. Totek (toimenpidepalvelut, tehohoito ja kivunhoito) TAULUKKO 6.3.10.2. TEHO-OSASTON TOIMINTALUVUT VUOSINA 2011 2013. Totek tuottaa Tyksin toimialueille leikkaussalipalvelut ja tehohoitopalvelun.

Lisätiedot

Potilashoidon vuosikertomus 2014 Sydänkeskus

Potilashoidon vuosikertomus 2014 Sydänkeskus Potilashoidon vuosikertomus Sydänkeskus 6.3.2 Sydänkeskus Sydänkeskus muutti keväällä uusiin yhtenäisiin tiloihin T-sairaalaan. Toimialue muodostettiin Tyksin kardiologisesta toiminnasta sekä sydän- ja

Lisätiedot

Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen

Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen Benchmarking kustannusyhteyshenkilöiden työkokous Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki 5.5.2010 20.5.2010 Pirjo Häkkinen 1 Jatkotoimenpiteet Kustannustietojen

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsyn seuranta. Ohjeet 30.04.2010 tiedonkeruuseen 14.04.2010

Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsyn seuranta. Ohjeet 30.04.2010 tiedonkeruuseen 14.04.2010 Sairaanhoitopiirit Perusterveydenhuollon erikoissairaanhoitoyksiköt Arvoisa vastaanottaja, Hoitoonpääsyn toteutumisesta ja alueellisesta yhteistyöstä annetun valtioneuvoston asetuksen (1019/2004) 6 :n

Lisätiedot

VASTASYNTYNEIDEN HARVINAISTEN SYNNYNNÄISTEN AINEENVAIHDUNTA- SAIRAUKSIEN SEULONTA

VASTASYNTYNEIDEN HARVINAISTEN SYNNYNNÄISTEN AINEENVAIHDUNTA- SAIRAUKSIEN SEULONTA VASTASYNTYNEIDEN HARVINAISTEN SYNNYNNÄISTEN AINEENVAIHDUNTA- SAIRAUKSIEN SEULONTA Synnynnäiset aineenvaihduntasairaudet Harvinaisia, periytyviä sairauksia Esiintyvyys < 1:2000 Oireet ilmenevät yleensä

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1 Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1 Poikkileikkauspäivä: 1.12.2018 Sairaanhoitopiirin nimi: PHSHP Perusterveydenhuollon erikoissairaanhoidon yksikön nimi: Heinolan tk 90615

Lisätiedot

Muutokset ja toiminnan rajaukset Kainuun soten palvelupisteissä kesällä 2015

Muutokset ja toiminnan rajaukset Kainuun soten palvelupisteissä kesällä 2015 Hallitus 91 06.05.2015 Muutokset ja toiminnan rajaukset Kainuun soten palvelupisteissä kesällä 2015 H 91 1. Terveyden ja sairaudenhoitopalvelut Aikuisten mielenterveyspalveluiden ja riippuvuuksien hoito:

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI TIIVISTÄ TIETOA KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Keski-Suomen sairaanhoitopiiri tuottaa jäsenkuntiensa tarvitsemia erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystyksen sekä eräitä sosiaalihuollon palveluja

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm lkm

Lisätiedot

Potilashoidon vuosikertomus 2015 Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka

Potilashoidon vuosikertomus 2015 Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka Potilashoidon vuosikertomus 2015 Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka 1. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikan toiminta käsittää

Lisätiedot

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä Päivystysasetus Hyvä Timo, missä mennään? VS: PäivystysasetusKeistinen Timo (STM) [timo.keistinen@stm.fi]lähetetty:18. elokuuta 2014 22:42 Vastaanottaja:Kataja

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot)

Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Sairaaloiden tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari Kuopio 8.11.2013 Pirjo Häkkinen 8.11.2013 Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

K-HKS PÄIVYSTYKSEN NÄKÖKULMASTA. Veli-Pekka Rautava

K-HKS PÄIVYSTYKSEN NÄKÖKULMASTA. Veli-Pekka Rautava K-HKS PÄIVYSTYKSEN NÄKÖKULMASTA Veli-Pekka Rautava 15.2.2016 K-HKS LUKUINA VUONNA 2014 Poliklinikkakäyntejä 240 275 (suunnite 217 870) Hoitopäivät 99 808 Hoitojaksot 25 644 Leikkaus- ja muut toimenpiteet

Lisätiedot

THL:n tuottavuusseuranta 2013

THL:n tuottavuusseuranta 2013 THL:n tuottavuusseuranta 2013 Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Tuottavuusseminaari 3.2.2015, HUS 3.2.2015 Pirjo Häkkinen/Tuottavuusseminaari/ HUS 1 Tuottavuus Tuottavuus = Tuotokset Panokset 3.2.2015

Lisätiedot

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO?

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? Tarja Kvist, Yliopistotutkija, TtT Itä-Suomen yliopisto Hoitotieteen laitos 8.4.2011 IHMISLÄHHEENE HOETO on: koko henkilökunnan antamaa hoitoa moniammatillista, kokonaisvaltaista,

Lisätiedot

KANSALLINEN HOITOTYÖN HANKE

KANSALLINEN HOITOTYÖN HANKE ydintiedot sähköisessä potilaskertomuksessa KANSALLINEN HOITOTYÖN HANKE VSSHP, Tietojenkäsittelypalvelut Projektijohtaja Kaarina Tanttu, HTL, TtM kaarina.tanttu@tyks.fi puh. 040 7406613 www.vsshp.fi ->

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1 Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1 Poikkileikkauspäivä: 31.8.2017 KOUVOLAN PSYKIATRIAN POLIKLINIKKA JA POHJOIS-KYMEN SAIRAALA Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen

Lisätiedot

Tutkimus ja opetus sotessa

Tutkimus ja opetus sotessa Tutkimus ja opetus sotessa Palvelualuejohtaja, tutkimusjohtaja Esko Vanninen 12.5.2017 1 Tutkimus ja opetus on keskeinen osa KYSin toimintaa Perustuu terveydenhuoltolakiin ja valtion suoraan rahoitukseen

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen SISÄTAUDIT YHTEENSÄ 487 468 17 2 0,4 30 10 Sisätaudit 13 9 3 1 7,7 10 10A Sisätautien

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Kuopio 7.9.2010 Johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / sosiaali- ja terveysosasto / terveyspalveluryhmä Esityksen sisältö Kunta- ja palvelurakenneuudistus

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm lkm

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm lkm

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1 Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1 Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm

Lisätiedot

Somaattinen erikoissairaanhoito 2006

Somaattinen erikoissairaanhoito 2006 Terveys 2008 Hälsa Health Tilastotiedote Statistikmeddelande 7/2008 Somaattinen erikoissairaanhoito 2006 15.2.2008 Specialiserad somatisk vård 2006 Simo Pelanteri +358 9 3967 2356 S-posti: etunimi.sukunimi@stakes.fi

Lisätiedot

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 31.8.2012 Jokilaakson sairaala Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet Keskimääräinen odottavien 1-90 vrk 91-180 vrk yli

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1 Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1 Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm lkm

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1 Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1 Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1 Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1 Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1 Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1 Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1 Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1 Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1 Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1 1) Hoitoa odottavien poimintaan otetaan mukaan poikkileikkauspäivänä (30.4, 31.8. ja 31.12.) vuodeosastohoitoa, päiväkirurgiaa ja 2) Hoidon

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm lkm

Lisätiedot

Mitä maksaa ja kuka maksaa? Yliopistosairaalan rooli

Mitä maksaa ja kuka maksaa? Yliopistosairaalan rooli Mitä maksaa ja kuka maksaa? Yliopistosairaalan rooli Heikki Miettinen 25.10.2018 1 Yliopistosairaalan rooli? Lääketieteen ja hoitotyön perusopetus Erikoislääkärikoulutus Muu akateeminen koulutus (esim

Lisätiedot

Koodikirjaamisen auditoinnin tulokset KYS Erva-alueelta (2014)

Koodikirjaamisen auditoinnin tulokset KYS Erva-alueelta (2014) Koodikirjaamisen auditoinnin tulokset KYS Erva-alueelta (2014) Kansallinen DRG-keskus Esityksen sisältö Auditoinnin tausta ja tarkoitus Auditointimenetelmä Yleiset havainnot kirjaamisesta (pää- ja sivudiagnoosit,

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm lkm

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1 Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1 Poikkileikkauspäivä: 30.4.2017 Perusterveydenhuollon erikoissairaanhoidon yksikön nimi: Kouvolan psykiatrian poliklinikka ja Pohjois-Kymen

Lisätiedot

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:

Lisätiedot

Erikoisalaraportti TYKS. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt. 019 Aura

Erikoisalaraportti TYKS. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt. 019 Aura 019 Aura raportti Kustannukset: Avohoidon kustannukset (euroa) Vuodeosastohoidon kustannukset (euroa) Yhteensä (euroa) 2012 2012 2012 KH KALLIIN HOIDON HYV. 0,00 0,00 0,00 10 SISÄTAUDIT 7 383,55 1 190,62-100,00

Lisätiedot

Lastentautien tulevaisuuden näkymät. Pekka Lahdenne, osastonylilääkäri HYKS, Naisten- ja lastentautien tulosyksikkö 9.4.2013

Lastentautien tulevaisuuden näkymät. Pekka Lahdenne, osastonylilääkäri HYKS, Naisten- ja lastentautien tulosyksikkö 9.4.2013 Lastentautien tulevaisuuden näkymät Pekka Lahdenne, osastonylilääkäri HYKS, Naisten- ja lastentautien tulosyksikkö 9.4.2013 HYKS Lastenklinikka toiminnallisesti Maan ainoa täyden palvelun lastensairaala

Lisätiedot

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 31.12.2011 Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet Keskimääräinen odottavien 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk

Lisätiedot

VUOSINA 2007-2012 SAAPUNEET POTILASVAHINKOILMOITUKSET

VUOSINA 2007-2012 SAAPUNEET POTILASVAHINKOILMOITUKSET VUOSINA 2007-2012 SAAPUNEET POTILASVAHINKOILMOITUKSET 9000 8000 VAHINKOILMOITUSTEN LUKUMÄÄRÄ 7000 6000 5000 4000 3000 7957 7971 7271 7328 7734 7772 2000 1000 0 ILMOITUSVUOSI VUOSINA 2007-2012 RATKAISTUT

Lisätiedot

Hyvän kasvun avaimet: Seurantatutkimus Turun seudun lasten ja nuorten hyvinvoinnista seurantatutkimus

Hyvän kasvun avaimet: Seurantatutkimus Turun seudun lasten ja nuorten hyvinvoinnista seurantatutkimus Lue täyttöohjeet ennen rekisteriselosteen täyttämistä. Käytä tarvittaessa liitettä. TIETEELLISEN TUTKIMUKSEN REKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/1999) 10 ja 14 Laatimispäivä 25.1.2007, päiv 8.1.2014,

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Sairaanhoitopiirin valtuusto 8.6.2015 Juha Jääskeläinen Henkilöstöjohtaja Henkilöstökertomus 2014 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän 17. henkilöstökertomus henkilöstökertomuksen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Tiedonkulun ja tiedon hallinnan edistäminen HaiProlla Tyksin kirurgian poliklinikalla

Tiedonkulun ja tiedon hallinnan edistäminen HaiProlla Tyksin kirurgian poliklinikalla Tiedonkulun ja tiedon hallinnan edistäminen HaiProlla Tyksin kirurgian poliklinikalla VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOIJAVERKOSTON SEMINAARI Työpaja 3 Sisätaudit ja Kirurgia 28.10 Vaasa, Hotelli Silveria Mervi

Lisätiedot

Vaikuttava muutos. Luonnos Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin strategiaksi vuosille 2017 2018

Vaikuttava muutos. Luonnos Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin strategiaksi vuosille 2017 2018 Vaikuttava muutos Luonnos Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin strategiaksi vuosille 2017 2018 Yhdessä kohti asiakaslähtöistä palvelua Yhteinen tehtävämme: tuottaa laadukkaita, tehokkaita ja asiakaslähtöisiä

Lisätiedot