Liitetaulukko 1. Kirjallisuuskatsauksen taustalla olevat peräaukon sulkijalihaksen repeämien riskitekijöihin liittyvät tutkimukset (n=24)
|
|
- Eeva-Kaarina Hakola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Klein MC, Janssen AP, McWilliams L, Kaczorowski J. & Johnson B (1) Korrelatiivinen, sekundaarianalyysi RCTtutkimuksen aineistosta. Sairaalan rekisterit, haastattelut, kyselyt, elektromyografinen perineometria (EMG) Vaginan (sulcus tears = syvä repeämä vaginan seinämässä, mutta ei ole 3. tai 4. en repeämä) ja välilihan repeämien riskitekijät ja tekijät, jotka vaikuttavat lantionpohjan vahvuuteen. N=459 ensisynnyttäjää Vaginan repeämien ja 3. ja 4. en repeämien riskitekijät ovat erilaiset. Vaginan repeämiä ennustivat äidin työttömyys (äidin ravitsemus?) ja lyhyt ponnistusvaihe. 3. ja 4. en repeämiä saaneet naiset synnyttivät muita enemmän litotomia-asennossa, heillä oli suuremmat lapset, heille tehtiin episiotomioita enemmän (mediaalinen) ja heillä oli useimmin pihtisynnytys. Episiotomia oli yhteydessä heillä pihtisynnytykseen. Vaginan repeämien determinantit olivat olemassa siis jo raskausaikana, mutta 3. ja 4. en repeämät olivat enemmänkin yhteydessä synnytyksen hoitamiseen. Paljon liikuntaa harrastavilla (yli 3 kertaa viikossa rasittavaa liikuntaa) oli muita useammin koskemattoman väliliha eikä episiotomiariski heillä kasvanut. Liikunnan harrastaminen ei kuitenkaan suojannut 3. ja 4. en repeämiltä. C (b) 1 Zetterström J, López A, Anzén B, Norman M, Holmström B & Mellgren A (3) Kuvaileva määrällinen, kysely (itse kehitetty mittari) ennen ja jälkeen synnytyksen anaaliinkontinenssin oireista Peräaukon sulkijalihaksen repeämän riskitekijät ja repeäminen korjaustulokset oireiden perusteella arvioituna. N=845 alatiesynnyttänyttä naista tulojärjestyksessä (n =51 peräaukon sulkijalihaksen repeämä, n=791 ei ole peräaukon sulkijalihaksen repeämää) Peräaukon sulkijalihaksen repeämä todettiin 6 % :lla naisista. Repeämät olivat yhteydessä seuraaviin tekijöihin: ensisynnyttävyys, ylikaikaisuus, kohdun painaminen, mediaalinen episiotomia ja lapsen suuri syntymäpaino, Naisista 54 %, joiden peräaukon sulkijalihasrepeämä oli korjattu, kärsi uloste- tai kaasuinkontinenssista tai molemmista 5 kuukauden jälkeen synnytyksestä ja 41% vielä 9 kuukauden jälkeenkin. Useimmat oireista olivat kuitenkin satunnaisia ja lieviä. C (b) Samuelsson E, Ladfors L, Wennerholm UB, Gåreberg B, Nyberg K. & Hagberg H (4) Prospektiivinen kohorttitutkimus. Synnytyskertomukset ( ) Synnytyksen aikaisten välilihan 3. ja 4. en repeämien riskitekijöiden arviointi, N=2883 ensi- ja uudelleen synnyttäjää 3. ja 4. en repeämiä lisäsivät ensisynnyttäneisyys, lapsen syntymä paino >4kg, välilihan tukemisen puuttuminen, riittämätön näkyvyys välilihaan, turvotus välilihassa, synnytyksen pitkittyminen (toisen vaiheen) ja ponnistamisen pitkittyminen >30 min, oksitosiinin käyttö, episiotomia, imukuppisynnytys ja epiduraalipuudutus. Muista riippumattomasti yhteydessä repeämiin olivat välilihan turvotus, välilihan tukeminen, lapsen paino, synnyttäneisyys, lyhyt ponnistusvaihe ja riittämätön näkyvyys välilihaan. Välilihan tukemisella oli voimakas vaikutus 3. ja 4. en repeämien vähentymiseen. Ensisynnyttäjillä repeämiä lisäsivät voimakkaimmin riittämätön näkyvyys perineumiin ja lapsen suuri koko verrattuna uudelleen synnyttäjiin. Yhteyttä synnytysasentojen ja repeämien välillä ei löydetty. C (b)
2 2 Angioli R, Gómez-Marin O, Canturaria G. & O`Sullivan MJ (5) Bodner-Adler B, Bodner K, Kaider A, Wagenbichler P, Leodolter S, Husslein P. & Mayerhofer K (6) Parnell C, Langhoff-Roos J. & Møller H (7) Eason E, Laberecque M, Marcoux S. & Mondor M (8) Kohorttitutkimus (yliopistollisen sairaalan synnytysrekisteri ) monikeskustutkimus tapausverrokkitutkimus. Strukturoitu, itse kehitetty mittari synnytyksen jälkeen kätilöille Kuvaileva määrällinen tutkimus. Itsekehitetty mittari 3 kk synnytyksen jälkeen. 3. ja 4. en välilihan repeämiin yhteydessä olevat tekijät, N= synnytystä, n= alatiesynntystä 3. en välilihan repeämien riskitekijät alatiesynnytyksessä, eri episiotomiatyyppien suhde repeämien ilmaantumiseen. N=1118 alatiesynnyttänyttä naista (normaali, yksisikiöinen raskaus, pää tarjoutuvana, säännöllinen 1. ja 2. vaihe, h yli 37) Synnytyksen toisen vaiheen hoidon ja synnytystekniikan vaikutus peräaukon sulkijalihaksen repeämien esiintymiseen. N=254 ensisynnyttäjää, alatiesynnytys Ilma- ja ulosteinkontinenssin yleisuus ja syyt. N=949 naista, jotka osallistuivat RCTtutkimukseen 1. synnytyksen, joissa ei tullut repeämää tai oli 1. tai 2. en repeämä; 2. synnytykset, joissa tuli 3. tai 4. en välilihan repeämä Mediolateraalinen ja mediaalinen episiotomia n=90 osittainen tai totaali peräaukon sulkijalihaksen repeämä (tapaus), n=164 (verrokki), jossa neljä alaryhmää: eiinstrumentaalisynn ytys, ei episiotomiaa; eiinstrumentaalisynn ytys, on episiotomia; imukuppisynnytys, ei episiotomiaa; imukuppisynnytys, on episiotomia Vakaviin repeämiin yhteydessä olevat tekijät: episiotomia ja erityisesti mediaalinen episiotomia, instrumentaalinen synnytys ja erityisesti pihtisynnytys, etninen tausta (mustaihoisilla oli enemmän repeämiä), ensisynnyttäneisyys, lapsen syntymäpaino yli 4kg, äidin ikä (yli 41 v. ). Iäkkäät ensisynnyttäjät ovat vaikeiden repeämien riskiryhmä. Mediaalista episiotomiaa sekä pihti- ja imukuppisynnytystä tulisi välttää. Naisista 21,7 %:lle tehtiin episiotomia (47,5% mediolateraalinen, 52,5% mediaalinen). 3.en välilihan repeämiä ilmaantui 3,3%:lle. 3. en repeämien riskitekijöitä olivat ensisynnyttäjyys, mediaalinen episiotomia, pihtisynnytys, sikiön pään suuri läpimitta, pitkittynyt synnytyksen toinen vaihe ja oksitosiinin käyttö. Peräaukon sulkijalihaksen repeämien insidenssi oli 8,4%. 20,9 % heistä, jotka synnyttivät imukupilla oli peräaukon sulkijalihaksen repeämä (neljä kertaa korkeampi luku kuin ei-imukupilla synnyttäneillä. 6,4%:lla oli repeämä, joille tehtiin vain mediolateraalinen episiotomia. Peräaukon sulkijalihaksen repeämän riskitekijöitä olivat: äidin ikä, lapsen syntymäpaino, hartiadystokia, välilihan turvotus. Ei-instrumentaalissa alatiesynnytyksissä perineumin venyttäminen oli eduksi repeämän ehkäisemisessä. Imukuppisynnytys puoli-istuvassa asennossa oli yhteydessä lisääntyneeseen repeämäriskiin, kun taas perineumin tarkkailu/huomion kiinnittäminen siihen imukuppivedon aikana vähensi repeämäriskiä. Sfinkterirepeämä oli voimakkaasti ja muista riippumattomasti yhteydessä ensimmäiseen synnytykseen, mediaaliseen episiotomiaan, pihti- ja imukuppisynnytykseen.
3 Gupta N, Kiran TU, Mulik V, Bethel J. & Bhak K (9) Kuvaileva määrälllinen tutkimus. Äitiyshuollon tietokannan tiedot ( ) Sfinkterirepeämän riskitekijät. N= alateitse ensimmäistä kertaa synnyttäneet naiset, n=122 ensisynnyttäjää, joille tuli synnytyksessä sfinkterirepeämä Aineistossa sfinkterirepeämien osuus oli 0,8 %. Riskitekijöitä olivat: yliaikaisuus (erityisesti h 40), sikiön makrosomia (erityisesti > 4000 g) yhdessä synnytyksen käynnistämisen kanssa, spinaalipuudutus, avustettu alatiesynnytys (erityisesti pihtien käyttö) ja lääkärijohtoinen synnytyksen hoito (sekoittava tekijä: ovat usein toimenpidesynnytyksiä). Muista riippumattomia riskitekijöitä olivat sikiön makrosomia ja lääkärijohtoinen synnytyksen hoito. Yhdessä esiintyessään ne muodostivat 4-kertaisen riskin sfinkterirepeämälle. Sheiner E, Levy A, Walfisch A, Hallak M. & Maxor M (10) tapausverrokkitutkimus (yliopistollisen sairaalan perinataalitilasto ) 3. en välilihan repeämien riskitekijät; N=73 naista, joilla on 3. en välilihan repeämä; N= naista, joilla ei ko. repeämää Vertiailu: 3. en välilihan repeämä synnytyksen jälkeen sekä ei ko. repeämää Merkittävimmät 3. en repeämien riskitekijät olivat ensisynnyttäjyys, imukuppi-, pihtisynnytys ja lapsen suuri koko (yli 4 kg). Yhdistetyn riskin muodostivat intsrumentaalinen synnytys ja isokokoinen lapsi. (yli 4kg). Mediolateraalinen episiotomia ei osoittautunut itsenäiseksi repeämien riskitekijäksi. 3 McLeod NL, Gilmour T, Joseph KS, Farrell SA. & Luther ER (11) andolu V, Chatwani A, Harmanli O, Floro C, Gaughan JP. & Hernandez E (13) kohorttitutkimus. Nova Scotia Atlee Perinatal atabase ( ) Kuvaileva määrällinen tutkimus. Pennsylvania Healthcare Cost Containment Council (PHC4) tiedot ( ) Sfinkterirepeämän itsenäiset riskitekijät ja repeämien trendi 10 vuoden aikana. N= ensi jauudelleen synnyttäjää, joilla yksisikiöinen raskaus, elävä sikiö 500 g. Vaikeiden välilihan repeäminen määrä sekä vaikutettavissa olevat riskitekijöiden, kuten instrumentaalisen synnytyksen ja episiotomian rooli repeämien synnyssä. N= synnytystä n= synnytystä, joissa oli 3. ja 4. en repeämä Naisista 3,6 % oli 3. tai 4. en repeämä. Episiotomia tehtiin 47,5%:ssa, joista 85 % oli mediolateraalisia ja 15% mediaalisia. Riskitekijöitä: ensisynnyttäjyys ja toisen vaiheen kesto yli 120 min tai enemmän. Synnytyksen toisen vaiheen kesto alle 20 min oli repeämältä suojaava tekijä. Sikiön virhetarjonta ja poikkitila olivat repeämäriskejä. Synnytyslääkäri (verrattuna yleislääkäriin) ja sikiön ahdinko lisäsivät riskiä repeämälle. Epiduraali- ja spinaalipuudutuksella oli lievät repeämiltä suojaava vaikutus. Erityyppiset instrumentaaliset synnytyksen lisäsivät riskiä, erityisesti pihtisynnytys, joka seurasi epäonnistunutta imukuppiyritystä. Episiotomia, erit. mediaalinen lisäsi riskiä repeämille. Repeämäriski lisääntyi progressiivisesti lapsen painon lisääntyessä. Repeämät olivat lisääntyneet 10 vuoden aikana huolimatta episiotomiamäärän ja pihtisynnytysten määrän laskusta. Imukuppisynnytykset ja synnytykset, joissa toinen vaihe oli pidempi kuin 2 h lisääntyivät. Repeämäriski kaksinkertaistui 10 vuoden aikana. Tärkeää on tunnistaa ne synnyttäjät, joille kasaantuu useita repeämän riskitekijöitä. Kaiken kaikkiaan episotomiaprosentti oli 7,5%. Pihtisynnytyksissä repeämäriski oli kohonnut selvästi verrattuna synnytyksiin, joissa ei käytetty pihtejä. Repeämäriski oli selvästi vähempi pihtisynnytyksissä ilman episiotomiaa verrattuna pihtisynnytyksiin, joissa oli tehty episiotomia. Imukuppisynnytyksen seurauksena syntyi vähemmän repeämiä. Episiotomia synnytyksissä, joissa ei käytetty pihtejä eikä imukuppia, ei lisännyt 3. ja 4. en repeämäriskiä (episiotomia suojaavana tekijänä).
4 Andrews V, Sultan AH, Thakar R. & Jones WP (14) Prospektiivinen kohorttitutkimus ( ) Tunnistaa vaikean välilihan repeämän riskitekijöitä, n=241 ensisynnyttäjää, n=59 naista, joilla sfinkterirepeämä Pihtisynnytyksissä repeämäriski oli kohonnut selvästi verrattuna synnytyksiin, joissa ei käytetty pihtejä. Repeämäriski oli selvästi vähempi pihtisynnytyksissä ilman episiotomiaa verrattuna pihtisynnytyksiin, joissa oli tehty episiotomia. Imukuppisynnytyksen seurauksena syntyi vähemmän repeämiä. Episiotomia synnytyksissä, joissa ei käytetty pihtejä tai imukuppia, ei lisännyt 3. ja 4. en repeämäriskiä (episiotomia suojaavana tekijänä). 4 Aukee P, Sundström H. & Kairaluoma M (15) Christianson LM, Bovberg VE, Mc avitt EC. & Hullfish KL (16) Simhan HN, Krohn MA. & Heine P (16) Simhan HN, Krohn MA. & Heine P (17), vertaileva tutkimus (synnytysrekisteri ja proktologian tietokanta) tapausverrokkitutkimus (rekisteri University of Virginia Health System ) kohorttitutkimus. Sairaalan perinataali tietokanta ( ) 3. en ja täydellisen 3. tai 4. en välilihan repeämien riskitekijät alatiesynnytyksessä. N=53 naista, joilla oli sfinkterirepeämä ; N=9178 naista, joilla ei ollut ko. repeämää Sfinkterirepeämän riskitekijät alatiesynnytyksessä. N=2078 tapausta/alatiesyn-nytystä 3. ja 4. en välilihan repeämän riskitekijät ja synnytystä hoitavan henkilön kokemuksen vaikutus riskiin. N= alatiesynnyttänyttä naista (yksisikiöinen raskaus, ei aiempaa keisarileikkausta) R1: n=91 (suurempi kuin 2.en repeämä) R2: n= 176 (2. en tai sitä pienempi repeämä) Kaikilla synnyttäjillä 3. en välilihan repeämät olivat yhteydessä yli h 42 raskauteen, ensisynnyttäjyyteen, synnytyksen toisen vaiheen pitkittymiseen (yli 2 h), lapsen suureen kokoon (yli 4 kg), parietaaliseen tarjontaan ja imukuppisynnytykseen. Ensisynnyttäjillä riskitekijöitä olivat yli h 42 raskauden kesto, synnytyksen käynnistys, lapsen paino yli 4 kg ja imukuppisynnytys. Täydellinen 3. ja 4. en repeämän riskejä olivat ensisynnyttäjyys, lapsen paino yli 4 kg, parietaali tarjonta ja imukuppisynnytys. Mediolateraalinen episiotomia suojaa 3. ja 4. en repeämiltä ensisynnyttäjiä erityisesti, jos käytetään imukuppia. Pihtynnytys on erittäin merkittävästi yhteydessä vaikeisiin välilihan repeämiin verrattuna ei-instrumentaaliseen synnytykseen. Ensisynnyttäjyys on välilihan repeämän riskitekijä verrattuna uudelleen synnyttäjiin. Synnyttäneisyys ei kuitenkaan vähentänyt pihtisynnytyksen ja vaikeiden repeäminen yhteyttä. Lapsen paino (>4kg) ja mediaalinen episiotomia olivat myös repeämien riskitekijöitä. Välilihan 3. ja 4. en repeämien kokonaisprosentti oli 8,9 %. Riskitekijöitä: lapsen syntymäpaino yli 4kg, mediaalinen episiotomia, operatiivinen alatiesynnytys. Uudelleen synnyttäjyys suojasi repeämiltä. Epiduraalianestesia tai synnytystähoitavan henkilön kokemus eivät vaikuttaneet riskiin. C(a) Albers LL, Migliaccio L, Bedrick EJ, Teaf. & Peralta P (18) Korrelatiivinen tutkimus (RCT-tutkimuksen sekundaari analyysi) Epiduraalipuudutuksen (jatkuva epiduraali) vaikutus ompelua vaativiin välilihan repeämiin. N=1176 naista, joilla spontaani alatiesynnytys ilman episiotomiaa Epiduraalipuudutus Ommeltavaa repeämää ennustivat: ensisynnyttäjyys, eilatinalaisamerikkalainen vaan valkoihoinen, synnytyksen ponnistusvaiheen pitkittyminen (aktiivinen ponnistaminen yli 2,5h ensisynnyttäjät, yli 1h uudelleen synnyttäjät), lapsen syntymäpaino yli 4kg. Epiduraalipuudutus ei ennustanut ommeltavaa traumaa.
5 Lowder JL, Burrows LJ, Krohn MA, & Weber AM (19) kohorttitutkimus ( synnytysrekisterin tiedot), korrelatiivinen tutkimus, välilihan repeämät luokiteltiin IC 9/10 mukaan. Sfinkterirepeämien vertailu kolmessa ryhmässä. N= naista (yksi, elävä sikiö, h 37, sikiö pitkittäisasennossa); n= naista alatiesynnytyksen jälkeen, n=1432 naista alatiesynnytys keisarileikkauksen jälkeen, n=6068 naista toisen alatiesynnytyksen jälkeen Ensimmäisen alatiesynnytyksen sekä alatiesynnytyksen keisarileikkauksen jälkeen sfinkterirepeämän riskitekijöitä olivat pihtisynnytys, mediaalinen episiotomia, lapsen paino 3,5 kg, pitkittynyt toinen vaihe ( 2 h) ja imukuppisynnytys. Toisen alatiesynnytyksen jälkeen riskitekijöitä olivat mediaalinen episiotomia, pihtisynnytys. Toistuvan peräaukon sulkijalihaksen repeämän riskitekijät: mediaalinen episiotomia, avosuinen tarjonta, hartiadystokia ja lapsen paino 3,5 kg. Naisilla, joilla on aiempi sfinkterirepeämä, on kolmekertaisesti lisääntynyt riski saada uusi repeämä verrattuna naisiin, joilla ei ole aiempaa repeämää. Useiden riskitekijöiden kasaantuminen on merkittävää. 5 Minaglia SM, Özel B, Gatto NM, Korst L, Mishell R. & Miller A (20) udding TC, Vaizey CJ & Kamm AM (21) Räisänen SH, Vehviläinen- Julkunen K, Gissler M. & Heinonen S (22) Kohorttitutkimus (synnytysrekisterin tiedot ) Systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Tiedonhaut MELINE, Cochrane, suositukset: NICE (UK), Royal College of Obstetricians and Gynaecologists (UK), American College of Obstetrics and Gynecologists rekisteritutkimus ( THL:n Lisääntymisterveysrekisteri) Sfinkterirepeämien määrä ja tunnistaa repeämään liittyviä tekijjöitä. N= naista, n=1703 naista, joille tuli sfinkterirepeämä Yleiskuva välilihann repeämistä, niiden esiintyvydestä, riskitekijöistä ja hoidosta. N=451 tutkimusta Peräaukon sulkijalihaksen repeämän riskitekijät. N= naista, joilla yksisikiöinen raskaus ja alatiesynnytys n=2315 ensisynnyttäjää, joilla peräaukon sulkijalihaksen repeämä, n=543 uudelleen synnyttäjää, joilla oli peräaukon sulkijalihaksen repeämä Episiotomia, imukuppisynnytys, ja pihtisynnytys olivat yhteydessä lisääntyneeseen peräaukon sulkijalihaksen repeämän riskiin. Välilihan repeämien riskitekijät: pihti- ja imukuppisynnytys, pitkittynyt ponnistusvaihe, lapsen paino yli 4kg, avosuinen tarjonta ja episiotomia. Lisääntyneeseen repeämäriskiin liittynevät: ensimmäinen synnytys, synnytyksen käynnistys, epiduraalipuudutus, aikainen ponnistaminen ja lapsen pään syntymisen kontrollointi synnytyksen aikana. Lateraalinen episiotomia vähensi peräaukon sulkijalihaksen repeämän todennäköisyyttä ensisynnyttäjillä, mutta ei uudelleen synnyttäjillä. Peräaukon sulkijalihaksen repeämän riskitekijät ensisynnyttäjillä: pihtisynnytys, lapsen paino 4 kg, imukuppisynnytys, avonainen tarjonta, pitkittynyt aktiivinen vaihe synnytyksen ponnistusvaiheessa. Episiotomia oli yhteydessä vähempään repeämäriskiin imukuppisynnytyksissä. Uudelleen synnyttäjällä peräaukon sulkijalihasrepeämän riskitekijät: pihtisynnytys, pitkittynyt aktiivinen vaihe ponnistusvaiheessa, sikiön paino 4 kg ja imukuppisynnytys. Suositellaan episiotomian rajoitettua käyttöä, koska tarvitaan 900 episiotomiaa estämään yksi peräaukon sulkijalihaksen repeämä ensisynnyttäjillä. Imukuppisynnytyksissä episiotomian rutiinikäyttöä harkittava. B
6 Räisänen SH, Vehviläinen- Julkunen K, Gissler M. & Heinonen, S (23) rekisteritutkimus ( THL:n Lisääntymisterveysrekisteri) Sfinkterirepeämien trendi na alatiesynnyttäneillä naisilla sekä populaatiossa tapahtuneiden muutoksien ja interventioiden vaikutus repeämien määrään. N= naista (n= ensisynnyttäjää, n= uudelleensynnyttäjää). Naisista 0,6 %:lle tuli peräaukon sulkijalihaksen repeämä (n=2849). Repeäminen määrä kasvoi 0,2 %:sta 0,9%:iiin en aikana. Määrän kasvua ei pystytty selittämään populaatiossa tapahtuvilla muutoksilla (ilmeisesti kyse hoitokäytänteistä). Vain imukuppisynnytys selitti 9% kasvusta. Episiotomian rooli muuttui repeämiltä suojaavasta tekijästä niitä aiheuttavaksi tekijäksi. 6 Eskandar O. & Shet (24) Tapaus-verrokkitutkimus, sairaalan synnytystietokanta ( ) Sfinkterirepeämän riskitekijät. N=3038 alatiesynnytystä n= 2978 alatiesynnytystä (verrokki), n=36 synnytystä, jossa ilmaantui 3. tai 4. en repeämä (tapaus) Avosuinen tarjonta, ensisynnyttäjyys, lapsen paino yli 4 kg ovat sfinkterirepeämän riskitekijöitä. Mediolateraalinen episiotomia oli ensisynnyttäjiä sfinkterirepeämältä suojaava tekijä, mutta ei kovin tehokas (90 episiotomiaa, niin vältetään 1 repeämä). Ensisynnyttäjyys yhdistettynä avosuiseen tarjontaan sekä instrumentaalinen synnytys yhdistettynä avosuiseen tarjontaan ovat merkittäviä sfinkterirepeämien riskitekijöitä. Ensisynnyttäjyys on riski vaikeille repeämille erityisesti, jos lapsen paino on arvioitu yli 4kg ja instrumentaalinen synnytys tulee kyseeseen avosuisen tarjonnan takia. Baghestan E, Irgens LM, Børdahl PE. & Rasmussen S (87) Kohorttitutkimus. The Medical Birth Registry of Norway ( ) Sfinkterirepeämän riskitekijät ja repeämien tendessi. N= alatiesynnytystä, joissa yksisikiöinen raskaus, pää on tarjoutuvana osana, sikiön koko on 500g Sfinkterirepeämien esiintyvyys kasvoi 0,5% :sta (1967) 4,1%:iin (2004). Riskitekijöitä olivat: imukuppi- ja pihtisynnytys, aiempi keisarileikkaus, ensisynnyttäjyys, äidin ikä >30 vuotta, mediolateraalinen episiotomia, tyyppi 1 M, gestaatio M, synnytyksen käynnistys prostaglandiinilla, suuri synnytysyksikkö, sikiön koko >3,5kg, pään ympärysmitta 35 cm, afrikkalainen tai aasialainen etninen tausta. Mediolateraalinen episiotomia oli suojaava tekijä ensisynnyttäjien pihti- ja imukuppisynnytyksessä, mutta ei spontaanissa alatiesynnytyksessä. Uudelleen synnyttäjillä episiotomia oli riskitekijä spontaanissa alatiesynnytyksessä eikä se ollut suojaava tekijä instrumentaalisissa synnytyksissä. Revicky V, Nirmal, Mukhopadhya y S, Morris EP. & Nieto JJ (88) poikkileikkaustutkimus. The Norfolk and Norwich University Hospital - synnytysrekisteri Peräaukon sulkijalihasrepeämän riskitekijät ja mediolateraalisen episiotomian vaikutus repeämi6en ehkäisemisessä. N= synnytystä Peräaukon sulkijalihasrepeämiä esiintyi 3,2 %. Repeämäriskiä suurensivat: ensisynnyttäjyys, imukuppi- ja pihtisynnytys, lapsen suuri koko ja hartiadystokia. Mediolateraalinen episiotomia oli repeämiltä suojaava tekijä, mutta sen varmistamiseksi tarvitaan kokeellista tutkimusta.
Liitetaulukko 5. Kirjallisuuskatsauksen taustalla olevat ponnistamiseen liittyvät tutkimukset (n=16)
Fitzpatrick M, Harkin R, McQuillan K, O`rien C, O`Connell PR. & O`Herlihy C. 2002 (25) Prospektiivinen RCT-tutkimus, kysely suolen toiminnasta, ulosteinkontinenssin pisteytys, anaalinen paineenmittaus,
LisätiedotSUOMEN KÄTILÖLIITTO FINLANDS BARNMORSKEFÖRBUND RY TIIVISTELMÄ
TIIVISTELMÄ SYNNYTTÄJÄN HOITO PONNISTUSVAIHEESSA - hoitotyön suositus välilihan repeämien ehkäisemiseksi (14.3.2011) Peräaukon sulkijalihaksen repeämän riskitekijöiden huomiointi Kätilön tulisi tietää
LisätiedotLiitetaulukko 2. Kirjallisuuskatsauksen taustalla olevat välilihan leikkaukseen liittyvät tutkimukset (n=16)
rink Henriksen T, ek Moller K, Hedegaad M, & Secher NS. 1992 (57) Kvasikokeellinen tutkimus Episiotomian vaikutus välilihaan kätilöiden asennoituessa eri tavoin n leikkaamiseen. N=2188 spontaania alatiesynnytystä,
LisätiedotAlatiesynnytyksiin liittyvän repeämäriskin vähentäminen on mahdollista
Sari Räisänen, Katariina Laine, Maija-Riitta Jouhki, Katri Vehviläinen-Julkunen, Mika Gissler ja Seppo Heinonen KATSAUS Alatiesynnytyksiin liittyvän repeämäriskin vähentäminen on mahdollista Peräaukon
LisätiedotOPTIMAALINEN SYNNYTYSTAPA
OPTIMAALINEN SYNNYTYSTAPA Nanneli Pallasmaa Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, perinatologi Kätilöpäivät 2015, Helsinki 5.-6.5.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ Ajatuksia ja näkökulmia liittyen eri synnytystapoihin
LisätiedotLL Tuija Hautakangas Tammikuun kihlaus 29.1.2016
LL Tuija Hautakangas Tammikuun kihlaus 29.1.2016 Perätila ja -tarjonta 3-4 % täysaikaisista sikiöistä KSKS v. 2015 17 perätilan ulosauttoa Perätarjonnan syyt Ei selkeää syytä Laskeutumista estävät syyt
LisätiedotLT Kirsi Rinne KYS, Naistenklinikka
LT Kirsi Rinne KYS, Naistenklinikka Episiotomia Kuvannut ensimmäisenä Sir Fielding Ould v. 1742 -yleisin naisille tehtävä kirurginen toimenpide -tarkoituksena lyhentää synnytyksen II vaiheen kulkua -estää
LisätiedotSYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA
SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA Pilottitutkimuksen tuloksia Anne Kantanen, Klö, TtM, TtT-opisk., Itä-Suomen yo Tarja Kvist, TtT, Itä-Suomen yo Seppo Heinonen, LT, HUS Hannele
LisätiedotSYNNYTTÄJÄN HOITO PONNISTUSVAIHEESSA HOITOTYÖN SUOSITUS VÄLILIHAN REPEÄMIEN EHKÄISE- MISEKSI
SUOMEN KÄTILÖLIITTO - FINLANDS BARNMORSKEFÖRBUND RY SYNNYTTÄJÄN HOITO PONNISTUSVAIHEESSA HOITOTYÖN SUOSITUS VÄLILIHAN REPEÄMIEN EHKÄISE- MISEKSI SYNNYTTÄJÄN HOITO PONNISTUSVAIHEESSA - hoitotyön suositus
LisätiedotPonnistusvaiheen hoito Naistenklinikalla
Ponnistusvaiheen hoito Naistenklinikalla Emilia Hovinmaa, LK Naistentautien ja synnytysten osasto Kliininen laitos Helsinki 23.5.2019 Tutkielma emilia.hovinmaa@gmail.com Ohjaaja: Dos, erikoislääkäri Leena
LisätiedotSynnyttäjät ja synnytystoimenpiteet sairaaloittain 2010 2011 Föderskor och förlossningsingrepp per sjukhus 2010 2011
Terveys 2012 Hälsa Health TILASTORAPORTTI STATISTIkRAPPORT STATISTIcal report Synnyttäjät ja synnytystoimenpiteet sairaaloittain 2010 2011 Föderskor och förlossningsingrepp per sjukhus 2010 2011 Eija Vuori
LisätiedotSikiön perätarjonta elektiivinen keisarileikkaus vai alatiesynnytys? Jukka Uotila, Risto Tuimala, Heini Huhtala ja Pertti Kirkinen
Alkuperäistutkimus Sikiön perätarjonta elektiivinen keisarileikkaus vai alatiesynnytys? Jukka Uotila, Risto Tuimala, Heini Huhtala ja Pertti Kirkinen Analysoimme TAYS:n täysiaikaiset yksisikiöiset perätarjontasynnytykset
LisätiedotSYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN
SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYKSEN VAIHEET 1. Avautumisvaihe Pisin vaihe Alkaa säännöllisistä ja kohdunsuuta avaavista supistuksista Voit olla kotona niin kauan kuin pärjäät supistuskivun
LisätiedotSukupuolielämä synnytyksen jälkeen
Johanna Larinen & Essi Spata Sukupuolielämä synnytyksen jälkeen Kirjallisuuskatsaus Metropolia Ammattikorkeakoulu Kätilö, Terveydenhoitaja Hoitotyön koulutusohjelma Opinnäytetyö 8.4.2011 Tiivistelmä Tekijät
LisätiedotIMUKUPPISYNNYTYSTEN HYVÄ HOITOTULOS TAMPEREEN YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA VUOSINA
IMUKUPPISYNNYTYSTEN HYVÄ HOITOTULOS TAMPEREEN YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA VUOSINA 2007 2008 Saara Lyytinen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos Toukokuu 2011
LisätiedotLaskeumakirurgia ja raskaus. LL Kirsi Rinne GKS 25.9.08
Laskeumakirurgia ja raskaus LL Kirsi Rinne GKS 25.9.08 Laskeumat ja raskaus raskaus ja synnytys tärkeimmät syyt gynekologiseen laskeumaan pudendalishermovaurio, lihaksen vai faskian kompressio, venyttyminen
LisätiedotSYNNYTYSPELKO TAUSTATIEDOT JA HOIDON TULOKSET
SYNNYTYSPELKO TAUSTATIEDOT JA HOIDON TULOKSET Veera Karvonen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen Yliopisto Lääketieteen yksikkö Elokuu 2015 Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö KARVONEN
LisätiedotMaahanmuuttajan. Johanna Tapper Osastonlääkäri Kätilöopiston sairaala
Maahanmuuttajan vulvaongelmat Johanna Tapper Osastonlääkäri Kätilöopiston sairaala WHO:n arvio 100-140 miljoonaa ympärileikattua naista 2 miljoonaa tyttöä tai naista leikataan vuosittain kehittyneissä
LisätiedotSYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN
SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYKSEN VAIHEET 1. Avautumisvaihe Pisin vaihe Alkaa säännöllisistä ja kohdunsuuta avaavista supistuksista Voit olla kotona niin kauan kuin pärjäät supistuskivun
LisätiedotSynnytyksen suunnittelu Isä mukana synnytyksessä Normaali synnytys Synnytyksen käynnistyminen... 3
FISC K5 SYNNYTYS Sisällysluettelo Synnytyksen suunnittelu... 3 Isä mukana synnytyksessä... 3 Normaali synnytys... 3 Synnytyksen käynnistyminen... 3 Sairaalassa tarvittavat varusteet... 4 Milloin sairaalaan?...
LisätiedotKivunlievitys ja muita synnytystoimenpiteitä sairaaloittain Smärtlindring och andra ingrepp vid förlossning efter sjukhus
Tilastotiedote Statistikmeddelande 27/2006 Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland 21.12.2006 Terveys 2006 Hälsa Health Kivunlievitys ja muita synnytystoimenpiteitä
LisätiedotKÄTILÖIDEN KÄSITYKSIÄ PONNISTUSVAIHEEN HOIDOSTA NORMAALISSA ALATIESYNNYTYKSESSÄ
KÄTILÖIDEN KÄSITYKSIÄ PONNISTUSVAIHEEN HOIDOSTA NORMAALISSA ALATIESYNNYTYKSESSÄ Karoliina Parkkonen Maiju Virta Opinnäytetyö Maaliskuu 2011 Hoitotyö Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI
LisätiedotSynnytyksen käynnistäminen
Synnytyksen käynnistäminen Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Synnytys on täysiaikainen, jos se käynnistyy raskausviikoilla 37 42. Vasta kun laskettu aika on ylittynyt 14 vrk eli raskausviikkoja
LisätiedotHätäsektio. Petri Volmanen LL anestesiaerikoislääkäri Lapin keskussairaala
Hätäsektio Petri Volmanen LL anestesiaerikoislääkäri Lapin keskussairaala Esimerkkitapaus Kaivola, Lehtonen SLL2002; 57:76- Mikä on hätäsektio? lukuisia termejä käytetty kuvaamaan sektiota, joka ei ole
LisätiedotEnglish summary. Tarja Mietola-Koivisto
SYNNYTYKSEN PONNISTUSVAIHEEN HOIDON KÄYTÄNNÖT YHTEYS ENSISYNNYTTÄJÄN VÄLILIHAN KUNTOON SYNNYTYKSEN JÄLKEEN, SYNNYTYSKOKEMUKSEEN, KIPUUN JA SEKSUAALITERVEYTEEN English summary Tarja Mietola-Koivisto TURUN
LisätiedotKeski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt
Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355 Synnyttänyt Synnyttänyt Sairaalasta kotiutuessasi ota itse yhteyttä oman neuvolan terveydenhoitajaan/ kätilöön
LisätiedotSynnyttäjät ja synnytystoimenpiteet sairaaloittain 2012 2013 Föderskor och förlossningsingrepp per sjukhus 2012 2013
Terveys 2014 Hälsa Health TILASTORAPORTTI StatistikRAPPORT Statistical report Synnyttäjät ja synnytystoimenpiteet sairaaloittain 2012 2013 Föderskor och förlossningsingrepp per sjukhus 2012 2013 Eija Vuori
LisätiedotAluevarausmerkinnät: T/kem Maakuntakaava
kk mk mv se jl ma ge pv nat luo un kp me va sv rr rr A AA C P TP T TT T/kem V R RA RM L LM LL LS E ET EN EJ EO EK EP S SL SM SR M MT MU MY W c ca km at p t t/ kem mo vt/kt/st vt/kt st yt tv /k /v ab/12
LisätiedotHyvä Syntymä. Lehtori, Metropolia AMK
Hyvä Syntymä Eija Raussi-Lehto Vieraileva tutkija, THL Lehtori, Metropolia AMK Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma 2014-2020 Edistä, ehkäise, vaikuta Tavoitteena edistää seksuaalija lisääntymisterveyttä:
LisätiedotSAIRAALASSA TAPAHTUVA SYNNYTYSVALMENNUS
Timlin Johanna & Ukskoski Saara SAIRAALASSA TAPAHTUVA SYNNYTYSVALMENNUS Systemaattinen kirjallisuuskatsaus ensisynnyttäjäperheiden kokemuksista ja odotuksista Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU
LisätiedotKoulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: dosentti Jukka Uotila Valtakunnallinen koordinaattori: dosentti Jukka Uotila
TAMPEREEN YLIOPISTO - LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ NAISTENTAUDIT JA SYNNYTYKSET PERINATOLOGIA Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: dosentti Jukka Uotila Valtakunnallinen koordinaattori: dosentti Jukka
LisätiedotMatalan riskin synnytykset Haikaramalli Aulikki Saari-Kemppainen, ayl HYKS Jorvin sairaala
Matalan riskin synnytykset Haikaramalli Aulikki Saari-Kemppainen, ayl HYKS Jorvin sairaala 9.11.2016 Esityksen kulku taustaa tavoitteet kriteerit riskiarvio synnytyksen eteneminen synnytyksen hoidosta
LisätiedotKohtukirurgia ja synnytys. Jukka Uotila TAYS naistenklinikka 26.9.2003
Kohtukirurgia ja synnytys Jukka Uotila TAYS naistenklinikka 26.9.2003 Arpi kohdussa Istukan muodostuminen? verenkierto istukan toiminnanvajaus placenta accreta Kohdun repeämän riski? raskauden seuranta,
LisätiedotPlease note! This is a self-archived version of the original article.
Please note! This is a self-archived version of the original article. Huom! Tämä on rinnakkaistallenne. To cite this Article / Käytä viittauksessa alkuperäistä lähdettä: Kukko, S-K. (2017). Näkökulmia
LisätiedotPotilas- Eri ikäiset, kaltoinkohtel ua kokeneet lapset. Kuuden vuoden aikana kaikki lasten. radiologia, 2 lastenlääkäriä, 2 sosiaalityöntekijää
Lasten tunnistamisen tehokkaat menetelmät sosiaali- ja terveydenhuollossa - hoitosuositus Liite 3 Suosituksen perustana olevat tutkimukset Näytön vahvuus (levels of evidence) = menetelmällinen laatu +
LisätiedotUSKALLANKO SYNNYTTÄÄ
Kainuun sosiaali- ja 28.11.2016 terveydenhuollon kuntayhtymä Naistentaudit ja synnytys USKALLANKO SYNNYTTÄÄ Kainuun keskussairaalan synnytysosasto Pelkopoliklinikka Raskaus ja synnytys on yksi elämää perinpohjaisesti
LisätiedotSynnytysvalmennus, Oulun yliopistollinen sairaala
Synnytysvalmennus, Oulun yliopistollinen sairaala Synnyttäjän hoitopolkuun liittyvät yksiköt Oulun yliopistollisessa sairaalassa Äitiyspoliklinikka Osasto 11A, raskaana olevien vuodeosasto Synnytysosasto
LisätiedotPeräaukon sulkijalihaksen repeämä synnytyksessä
Näin hoidan PETRI AITOLA JA JUKKA UOTILA Peräaukon sulkijalihaksen repeämä synnytyksessä Alatiesynnytykseen liittyy maassamme 0,2 0,4 %:n riski saada peräaukon sulkijalihaksen täydellinen repeämä. Tietyt
LisätiedotSynnytystapa ja synnytyksen jälkeinen seksuaaliterveys. Tarja Mietola-Koivisto kätilö, TtT
Synnytystapa ja synnytyksen jälkeinen seksuaaliterveys Tarja Mietola-Koivisto kätilö, TtT 13.3.2018 Synnytys on erittäin merkityksellinen ja ainutlaatuinen kokemus naisen elämässä ja siihen liittyy erilaisia
LisätiedotVoisiko metformiini korvata osittain insuliinin raskausdiabeteksen hoidossa?
Voisiko metformiini korvata osittain insuliinin raskausdiabeteksen hoidossa? 1.2.2011 Kristiina Tertti Naistentautien ja synnytysten el TYKS, Nkl Taustaa tutkimukselle Raskausdiabeteksen hoidon kulmakivi
LisätiedotO PA S L E H T I N E N
O PA S L E H T I N E N SYNNYTYKSEEN VALMISTAUTUVILLE SISÄLTÖ LUKIJALLE...3 SYNNYTYKSEN KÄYNNISTYMINEN...4 SYNNYTYKSEN VAIHEET...5 SYNNYTYSKIPU JA KIVUN LIEVITTÄMINEN... 10 Hoidolliset kivunlievitysmenetelmät...
LisätiedotDRG ryhmittelijän muutokset 2014
DRG ryhmittelijän muutokset 2014 DRG -käyttäjäpäivät 13.12.2013 Minna-Liisa Sjöblom 13.12.2013 Page 1 Poistuneet ryhmät Uudet ryhmät Muutokset: mistä ryhmistä hoitojaksot siirtyneet mihin ryhmiin hoitojaksot
LisätiedotMASUSTA MAAILMAAN. synnytysvalmennus
MASUSTA MAAILMAAN synnytysvalmennus Yleisiä asioita Synnytys-, anestesia- ja lastenlääkäri päivystävät aina sairaalassa Synnytyssaleja kuusi, tarkkailuhuoneita kaksi Synnytyksiä noin 1400 Opetussairaala;
LisätiedotVälilihan repeämän ehkäiseminen ponnistusvaiheessa - kätilötyön suositus
Välilihan repeämän ehkäiseminen ponnistusvaiheessa - kätilötyön suositus 8.3.2018 1 Suomen Kätilöliitto Finlands Barnmorskeförbund ry www.suomenkatiloliitto.fi Suosituksen työryhmä ja kirjoittajat: Sari
LisätiedotSynnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Asiantuntija, KM, Kätilö, Seksuaalipedagogi (NACS)
Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin Katriina Bildjuschkin Asiantuntija, KM, Kätilö, Seksuaalipedagogi (NACS) Seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut lisääntymisterveyttä edistävä neuvonta ja
LisätiedotSYNNYTYSTAPA TOISESSA RASKAUDESSA ENSISYNNYTYKSEN OLTUA KEISARILEIKKAUS
SYNNYTYSTAPA TOISESSA RASKAUDESSA ENSISYNNYTYKSEN OLTUA KEISARILEIKKAUS Alaraudanjoki, Emmariikka Syventävien opintojen tutkielma Naistentautien klinikka Oulun Yliopisto 8/2017 Liisa Laatio LT ja Hilkka
LisätiedotSynnytysvuotojen embolisaatiohoidot. Hannu Manninen KYS Kliininen radiologia
Synnytysvuotojen embolisaatiohoidot Hannu Manninen KYS Kliininen radiologia Obsteriset embolisaatiot Tekniikka: potilasesimerkkejä Tulokset, komplikaatiot Säderasitus Embolisaatiot ja myöhemmät raskaudet
LisätiedotKoulutoimen henkilöstörakenne
Koulutoimen henkilöstörakenne 11.11.2016 Virka/toimi Toimen/viran nimike Toimisto V 1 koulutusjohtaja T 2 toimistosihteeri T 3 toimistosihteeri V0033 4 koulukuraattori T 5 koulupsykologi Yhtenäiskoulu,
LisätiedotKäytetyistä lääkkeistä vain harvojen tiedetään olevan
ANNA-MARIA LAHESMAA-KORPINEN FT Projektipäällikkö, THL LÄÄKEHOITO JA RASKAUS -HANKE RASKAUDENAIKAINEN lääkkeiden käyttö Suomessa Raskaudenaikainen lääkkeiden käyttö on Suomessa yleistä. Vuosina Suomessa
LisätiedotRaskaudet ja synnytykset Suomessa ja Virossa
Mika Gissler, Eija Raussi-Lehto, Ly Kalam-Salminen ja Elina Hemminki ALKUPERÄISTUTKIMUS Raskaudet ja synnytykset Suomessa ja ssa 1997 2011 JOHDANTO. Raskauksien ja synnytysten hoitokäytännöt ja vastasyntyneiden
LisätiedotSynnytykset ja keskeytykset tilastojen valossa Mika Gissler
Synnytykset ja keskeytykset tilastojen valossa Mika Gissler THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos HYTE Hyvinvoinnin ja terveyden tietovarannot -yksikkö THL:n lisääntymisaineistot Raskaudenkeskeyttämis-
LisätiedotSYNNYTYKSEN KÄYNNISTÄMISEN VAIKUTUS OPERATIIVISIIN SYNNYTYKSIIN JA VASTASYNTYNEEN KUNTOISUUTEEN TAYS:SSA VUOSINA 1998 1999 JA VUOSINA 2004 2005
SYNNYTYKSEN KÄYNNISTÄMISEN VAIKUTUS OPERATIIVISIIN SYNNYTYKSIIN JA VASTASYNTYNEEN KUNTOISUUTEEN TAYS:SSA VUOSINA 1998 1999 JA VUOSINA 2004 2005 LK Päivi Myllykangas Syventävien opintojen kirjallinen työ
LisätiedotLaskeuman etiologiasta. LT Pia Heinonen Tyks, Naistenklinikka
Laskeuman etiologiasta LT Pia Heinonen Tyks, Naistenklinikka Sidonnaisuudet Teollisuuden järjestämät koulutustilaisuudet: Olympus, Astellas Laskeuman etiologia Monitekijäinen Eri tekijöiden yhteisvaikutus
LisätiedotSynnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö
Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut lisääntymisterveyttä
LisätiedotTAPAUS-VERROKKITUTKIMUS
TAPAUS-VERROKKI TUTKIMUKSEN TYYPIT JA TULOSTEN ANALYYSI Simo Näyhä Jari Jokelainen Kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitoksen jatkokoulutusmeeting.3.4.2007 TAPAUS-VERROKKITUTKIMUS Idea Tutkimusryhmät
LisätiedotTutkimusasetelmat. - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla
Tutkimusasetelmat - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla Jotta kokonaisuus ei unohdu Tulisi osata Tutkimusasetelmat Otoskoko,
LisätiedotOECD:n terveydenhuollon laatuindikaattorit Suomessa
OECD:n terveydenhuollon Suomessa 2011 2012 Päivi Hämäläinen, Jouni Rasilainen & Mika Gissler 26.9.2017 1 OECD:n terveydenhuollon Suomen terveydenhuolto näyttää selviytyvän hyvin tai kohtalaisesti, kun
LisätiedotKÄTILÖIDEN KÄSITYKSIÄ
KÄTILÖIDEN KÄSITYKSIÄ Synnytyksestä ja synnyttäjistä v i i s a a t v a l i n n a t v i i s a s v a n h e m m u u s v i i s a a t v a i m o t v i r k e ä t v a u v a t Seurantatutkimus ViVa-hankkeen aikana
LisätiedotPostpartum hysterektomia miksi, milloin, miten?
Postpartum hysterektomia miksi, milloin, miten? Jyrki Jalkanen GKS 10 v. 23.9.2010 Helsinki Mikä? Yleensä Joko alatiesynnytyksen tai kesirinleikkauksen yhteydessä tai puerperiumissa tehtävä kohdun poisto
LisätiedotPlease note! This is a self-archived version of the original article.
Please note! This is a self-archived version of the original article. Huom! Tämä on rinnakkaistallenne. To cite this Article / Käytä viittauksessa alkuperäistä lähdettä: Kukko, S-K. & Stenfors, P. (2017).
LisätiedotPerinataalitilasto synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet 2016
1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Osuus kaikista synnyttäjistä, % 37 2017 31.10.2017 Perinataalitilasto synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet
LisätiedotYLIAIKAINEN RASKAUS TAUSTATEKIJÄT, HOITOKÄYTÄNTÖ JA ENNUSTE
YLIAIKAINEN RASKAUS TAUSTATEKIJÄT, HOITOKÄYTÄNTÖ JA ENNUSTE Antti Romppainen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Joulukuu 2017 Tampereen yliopisto
LisätiedotLantionpohjan lihasharjoittelu raskauden aikana
Lantionpohjan lihasharjoittelu raskauden aikana Tammikuun kihlaus 27.1.2017 Ft, TtM-opiskelija Elina Anttonen Keski-Suomen keskussairaala Lantionpohjan lihasten toiminta ja raskauden aiheuttamat muutokset
LisätiedotSuomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes
LisätiedotSuositeltavat käytänteet synnyttäneen äidin episiotomiahaavan hoitoon
Suositeltavat käytänteet synnyttäneen äidin episiotomiahaavan hoitoon Törrönen, Tuulikki Valmi, Tuire Vuorialho, Marleena 211 Tikkurila Laurea-ammattikorkeakoulu Tikkurila Suositeltavat käytänteet synnyttäneen
LisätiedotHARTIADYSTOKIA TAMPEREEN YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA
HARTIADYSTOKIA TAMPEREEN YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA Jukka Parantainen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Perinatologian tutkimusryhmä Joulukuu 2012 Tampereen
Lisätiedot5 RASKAUDENILMOITUSLOMAKE
5 RASKAUDENILMOITUSLOMAKE RO-GNE: RASKAUDEN ILMOITUSLOMAKE ILMOITTAJAN TIEDOT Ensimmäinen Seuranta Ilmoittajan nimi: Tyyppi: Lääkäri (erikoisala) Farmaseutti/proviisori Kuluttaja Muu (mikä) Yhteydenotto-osoite:
LisätiedotVUOTOKYSELYLOMAKE. (Potilas tai hoitava lääkäri täyttää) sivu 1/7. POTILASTIEDOT Pvm. Nimi* Henkilötunnus/syntymäaika*
(Potilas tai hoitava lääkäri täyttää) sivu 1/7 POTILASTIEDOT Pvm Nimi* Henkilötunnus/syntymäaika* Onko sinulla vuoto-oireita, jotka häiritsevät normaalielämää tai ovat vaatineet lääkärin arviota? Minkä
LisätiedotNAISENERGIAA LÄÄKKEIDEN JA TEKNOLOGIAN RINNALLE Aktiivinen synnytys -päivä 21.10.2006
NAISENERGIAA LÄÄKKEIDEN JA TEKNOLOGIAN RINNALLE Aktiivinen synnytys -päivä 21.10.2006 Johanna Saari Opinnäytetyö Joulukuu 2008 Sosiaali- ja terveysala SISÄLTÖ 1 1 OPINNÄYTETYÖN TAUSTAA... 4 2 TOIMINNALLINEN
LisätiedotOlkapään sairauksien kuntoutus
Hyvinvointia työstä Olkapään sairauksien kuntoutus Esa-Pekka Takala Dos., ylilääkäri 16.2.2016 Työterveyslaitos E-P Takala:Olkapään sairauksien kuntous www.ttl.fi 2 Esa-Pekka Takala Sidonnaisuudet LKT,
LisätiedotRyhmä 11-02 Tuotekoodi: 1115-11-08 Helsinki 1015. EXIDE-akut Tekniset tiedot
Ryhmä 11-02 Tuotekoodi: 1115-11-08 Helsinki 1015 EXIDE-akut Tekniset tiedot Hakemisto Sivu Käynnistysakut 38-100Ah... 3-4 Käynnistysakut 100-235Ah... 5 Marine & Multifit... 6 MC Akut... 8-10 Tekniset kaaviot...11
LisätiedotSohvi Hienonen VESISYNNYTYS SYNNYTYKSEN HOIDOSSA - ESISELVITYS JA HOITO-OHJEISTUKSEN LAATIMINEN SATAKUNNAN KESKUSSAIRAALALLE
Sohvi Hienonen VESISYNNYTYS SYNNYTYKSEN HOIDOSSA - ESISELVITYS JA HOITO-OHJEISTUKSEN LAATIMINEN SATAKUNNAN KESKUSSAIRAALALLE Terveyden edistämisen koulutusohjelma (YAMK) 2018 VESISYNNYTYS SYNNYTYKSEN HOIDOSSA
LisätiedotHIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka
HIV-potilaan raskauden seuranta Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka Naistenklinikan HIVpoliklinikka raskauden seuranta tapahtuu keskitetysti NKL:n äitiyspoliklinikalla erikoislääkäri Marja Kaijomaa
LisätiedotKymsote Perhevalmennus 2019
Kymsote Perhevalmennus 2019 Sairaalassa liikkuminen Arkipäivinä klo 7-15 synnytyssaliin saapuminen äitiyspoliklinikan kautta. Äitiyspoliklinikalle 1.kerroksen kautta röntgenin ja laboratorion välistä,
LisätiedotKEINOALKUISTEN RASKAUKSIEN PERINATOLOGINEN ENNUSTE TAYS:SSA VUOSINA 2004 2005
KEINOALKUISTEN RASKAUKSIEN PERINATOLOGINEN ENNUSTE TAYS:SSA VUOSINA 2004 2005 LK Riikka Ejsted Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Naistentauti- ja synnytysoppi
LisätiedotProscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen
LisätiedotFINRISKI terveystutkimuksen mukaan
Lihavuus ja raskaus Tammikuun kihlaus 27.01.2017 el Jenni Metsälä Taulukko 1. Lihavuuden luokitus painoindeksin (BMI, kg/m 2) perusteella. Normaalipaino Liikapaino (ylipaino) Lihavuus Vaikea lihavuus Sairaalloinen
LisätiedotKäsivarsi- ja hartiaortoosit. www.camp.fi
www.camp.fi Kyynär- ja kantapääsuoja Heelbo Elastinen sukka, jonka geelilevy suojaa kyynärpään ihoa ja ehkäisee hankaumien syntymistä. Tuotenro. Väri Koko Mitta Pakkaus 53600 Keltainen Small 15-20 cm Pari
LisätiedotPerätarjonnassa olevan sikiön synnytystavasta
Katsaus Mitä kerron synnyttäjälle, jonka sikiö on perätilassa? Kirsi Kuismanen, Jukka Uotila, ja Pertti Kirkinen Monissa maissa suositellaan laajan monikeskustutkimuksen perusteella perätarjontaisen sikiön
LisätiedotLastesi syntymä lähestyy
Lastesi syntymä lähestyy Tämän esitteen tarkoituksena on valmistaa ja antaa tietoa teille tulevaan synnytykseen. Tuleva synnytys herättää varmasti monenlaisia ajatuksia ja tunteita. Synnytys valmistaa
LisätiedotLASTEN JA AIKUISTEN NORMAALI JA KOMPLISOITUNUT SURU
LASTEN JA AIKUISTEN NORMAALI JA KOMPLISOITUNUT SURU Tampere, 12.4.2013 Atle Dyregrov, FT Johtaja, Kriisipsykologian keskus Fortunen 7, 5013 Bergen, Norja atle@krisepsyk.no www.krisepsyk.no www.childrenandwar.org
LisätiedotSynnytysosasto G1. www.eksote.fi
Synnytysosasto G1 www.eksote.fi Synnytysosasto sijaitsee sairaalan 1. kerroksessa G-siivessä. Synnyttäjät tulevat kaikkina vuorokaudenaikoina synnytysosastolle sairaalan pääovesta. Ovi on lukittuna klo
LisätiedotSynnytystapahtuma tulevaa elämää ohjaamassa: Synnytyksen yhteys vanhemmuuteen ja parisuhteeseen. Psykologian Pro gradu -tutkielma
Synnytystapahtuma tulevaa elämää ohjaamassa: Synnytyksen yhteys vanhemmuuteen ja parisuhteeseen Psykologian Pro gradu -tutkielma TAMPEREEN YLIOPISTO Psykologian laitos MÄNNISTÖ, VIRPI & SILLANPÄÄ, KATI:
LisätiedotKohtuval)moembolisaa)on myöhäisvaikutukset. Ka) Tihtonen, LT TAYS
Kohtuval)moembolisaa)on myöhäisvaikutukset Ka) Tihtonen, LT TAYS embolisaa)oita PPH:n hoidossa 1979 alkaen Brown et al. 1979 pitkäaikaistutkimuksia julkaistu 2000- luvulta alkaen tutkimuskohor)t 1995-2006
LisätiedotRaskauden ja synnytyksen vaikutus lantionpohjan toimintahäiriöihin
Pauliina Aukee ja Kati Tihtonen KATSAUS Raskauden ja synnytyksen vaikutus lantionpohjan toimintahäiriöihin Raskaus ja alatiesynnytys vaikuttavat lantionpohjan toimintaan mekaanisen paineen ja kudosvaurioiden
LisätiedotRaskauden ehkäisy synnytyksen jälkeen Katja Hämeenoja, ylilääkäri Lapin keskussairaala
Raskauden ehkäisy synnytyksen jälkeen 3.5.2017 Katja Hämeenoja, ylilääkäri Lapin keskussairaala Miksi tärkeä asia? Vuonna 2015 Suomessa tehtiin 9441 raskaudenkeskeytystä, mikä on pienin määrä vuonna 1970
LisätiedotSynnytyksestä toipuminen sulkijalihasvaurion jälkeen
Synnytyksestä toipuminen sulkijalihasvaurion jälkeen Tämä fysiatrian yksikön potilasopas on tarkoitettu alatiesynnytyksessä peräaukon sulkijalihasvaurion saaneille äideille ja heidän kumppaneilleen. Oppaassa
LisätiedotTerveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa
Terveys- ja hyvinvointivaikutukset seurantatutkimuksen (29 212) valossa -kokeilun arviointitutkimuksen päätösseminaari 26.11.213 Seurantatutkimus 29 212: Tavoite: kokeilun vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin
LisätiedotRaskausdiabeetikon hyvä hoito avain tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn
Raskausdiabeetikon hyvä hoito avain tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn Sari 15.3.2019 Synnyttäjien painoindeksi (BMI) 25 29,9 kg/m 2 ja 30 kg/m 2 ikäryhmittäin 2017 THL perinataalitilasto 2017 Alle 20 vuotiaat
LisätiedotSynnytysvalmennus, Oulun yliopistollinen sairaala
Synnytysvalmennus, Oulun yliopistollinen sairaala Synnyttäjän hoitopolkuun liittyviä yksiköitä Oulun yliopistollisessa sairaalassa Äitiyspoliklinikka Osasto 11A Raskaana olevien ja naistentautipotilaiden
LisätiedotPerinataalitilasto synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet 2017
% osuus kaikista synnytyksistä 38 2018 31.10.2018 Perinataalitilasto synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet 2017 Päälöydökset Syntyneiden lasten määrän väheneminen jatkui vuonna 2017. Synnyttäjien
LisätiedotVAUVA TULEE PERHEESEEN
VAUVA TULEE PERHEESEEN 1 LUKIJALLE Tämä opas kertoo raskaudesta ja synnytyksestä. Teksti on helposti ymmärrettävää suomen kieltä. Oppaan lopussa on hyödyllisiä yhteystietoja. Sieltä saat halutessasi lisätietoa.
LisätiedotLapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa
Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Reija Paananen, FT, tutkija Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys yksikkö, THL Oulu (Paananen & Gissler: Kansallinen syntymäkohortti 1987
LisätiedotSähköinen synnytyspalaute
Sähköinen synnytyspalaute Päivi Heiskanen, kätilk tilö Kuopion yliopistollinen sairaala Miten tieto ennen neuvoloihin? Äitien mukana äitiyskortti täydennettynä v. 2002 alk. Haikarasta kooste, synnytyskertomus
LisätiedotIKÄÄNTYVÄ VANHEMMUUS SYNTYVYYDEN LASKUN TAUSTALLA SYITÄ JA SEURAUKSIA
IKÄÄNTYVÄ VANHEMMUUS SYNTYVYYDEN LASKUN TAUSTALLA SYITÄ JA SEURAUKSIA Tutkimuspäällikkö Reija Klemetti, THL 30.10.2018 Ikääntyvä vanhemmuus / Reija Klemetti 1 KAIKKIEN SYNNYTTÄJIEN JA ENSISYNNYTTÄJIEN
LisätiedotResiduan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen
Residuan diagnostiikka ja hoito GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Aiheita O Synnytyksen jälkeinen O Mitä jos istukasta puuttuu pala? O Keskeytyksen ja keskenmenon lääkkeellisen hoidon jälkeinen residua
LisätiedotKÄTILÖN TYÖKOKEMUKSEN VAIKUTUS SYNNYTYKSEN LOPPUTULOKSEEN
KÄTILÖN TYÖKOKEMUKSEN VAIKUTUS SYNNYTYKSEN LOPPUTULOKSEEN Sofia Kauppila Kandidaatin tutkielma Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö Hoitotieteen koulutusohjelma Oulun Yliopisto Kevät
Lisätiedot