LSSAVI/185/04.08/2012

Transkriptio

1 Ylä-Satakunnan ympäristöyhdistys 0.43 Pj. Markku Saarinen Vuorikuja Parkano markku.saarinen@metla.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL Vaasa kirjaamo.lansi@avi.fi Muistutus Kekkilä Oy:n Parkanon Sarkinnevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista, laajennusalueen ympäristölupaa sekä toiminnan aloittamislupaa koskien Dnro LSSAVI/85/04.08/22 Ylä-Satakunnan ympäristöyhdistys esittää, että Kekkilä Oy:n ympäristöluvan ehtoja tarkistetaan ja muutetaan jäljempänä perustellulla ja esitetyllä tavalla eikä laajennusalueelle myönnetä ympäristö- eikä toiminnanaloittamislupaa. VESISTÖN TILATAVOITTEET Kokemäenjoen Saaristomeren Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa Vuorijärven ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi. Vesienhoidon ympäristötavoitteena, että vesien tilan heikkeneminen vesienhoitoalueella estetään. Pirkanmaan turvevaihekaavan taustaselvityksessä todetaan, että Vuorijärven valuma-alueella on kohtalaisen paljon turvetuotantoa. Vuorijärveä kuormittavat myös Ristinevan- Latikkanevan turpeenotto sekä pienemmille alueille luvitettu/myönnetty turpeennosto-oikeus. Vuorijärvi (MRh) on luokiteltu ekologisen tilan luokkaan tyydyttävä. Järvellä on toteutettu ja suunniteltu kunnostustoimenpiteitä, joita ovat umpeutuneiden alueiden ruoppaus, vesikasvien niitto ja tehokalastus. Näitä toimenpiteitä on myös suoritettu Vuorijärven kalastuskunnan ja kesäasukkaiden voimin. Vesienhoidon toimenpideohjelmassa Vuorijoen valuma-alueelle on kohdistettu maa- ja metsätalouden lisätoimenpiteitä. Yhdessä muun Majajärven-Hanhijärven- Vuorijärven valuma-alueita kuormittavan turvetuotannon kanssa Sarkinnevan turvetuotantoalueen vuodesta 946 alkanut ja vuoteen 2020 jatkuva yli 60 vuotta jatkuva yhtäkestoinen kuormitus rasittaa alueen latvavesistöä kohtuuttomasti ja pitoisuuslisäykset ylläpitävät ja kerryttävät kuormitusta edelleen. Järvet ovat matalia ja osittain umpeenkasvaneita sekä edelleen mataloituvia. Niiden rantaviiva on muuttunut. Veden runsas humuspitoisuus, sameus, lima- ja sinilevät sekä haju haittaavat merkittävästi virkistyskäyttöä ja vaikeuttavat kalastusta.

2 SARKINNEVAN KOSTEIKON PUHIDTUSPROSENTTI S 2 Vuorijärvi kärsii talviaikaisesta hapettomuudesta, mutta myös kesäaikaisen kuormituksen kasvu näkyy happitilanteen edelleen heikkenemisenä. Pohjanläheisemmissä vesikerroksissa näkyvät sisäisen kuormituksen merkit. Sekä kokonaisfosforin että kokonaistypen pitoisuuksian 20 vuoden pitkäaikaistarkastelu osoittaa määrien kasvua. Mataloitumisesta ja pohjanläheisen kerroksen tilasta kertoo osittain se, että myös näytteenottosyvyydet ovat madaltuneet 20 vuoden aikana. POHJAVESIALUEET Parkanon kaupungin päävedenottamo sijaitsee I-luokan pohjavesialueella Vuorijärvellä. Pohjaveteen suotuu humusta ja raakaveden rauta-ja mangaanipitoisuuksissa näkyy myös turvetuotannon haitalliset vaikutukset. Metallit aiheuttavat haittaa vedenjakeluun ja lisäävät humuspitoisuuden kasvun ohella kustannuksia. Vuorijärveen purkautuu myös pohjavettä. Pohjaveden humuspitoisuuden kasvu heikentää omalta osaltaan veden laatua. VESIENSUOJELURAKENTEIDEN TOIMINTA Sarkinnevan kosteikon vedenlaadun vaihtelut ovat Vapo Oy:n kuormitustarkkailun ja Pöyryn kuormitusraportoinnista 2 ja velvoitetarkkailusta saatavien tietojen perusteella suuria. Kuormitusraportoinnissa vesiensuojelun tehoa kuvataan reduktioprosentein. Tarkastelemme alla olevassa tekstissä ainekertymiä, reduktioiden vaihteluvälejä ja ilmenevää satunnaisuutta. Kuvassa Sarkinnevan laskuojan kosteikon keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho 3 % on kuvattu punaisella viivalla. Kuvaajasta on luettavissa että kiintoainereduktiot ylittivät 7 kertaa 3% rajan ja alittivat sen 2 kertaa. Reduktioprosentti jäi kokonaan negatiiviseksi 9 / 9 mittauksesta. Perättäisissäkin mittauksissa esiintyy suurta vaihtelua. Suurimmat vaihteluvälit löytyvät 9. ja 2. ja tehdyistä mittauksista, jolloin positiivisen ja negatiivisen reduktioprosentin ero kasvaa 400 %:iin. 00,00 50,00 0,00-50,00-00, , , , , , , , , ,84.8-8, , , , , , , ,00-50,00-200,00 Sarkinnevan kosteikon kiintoainereduktiot 2-250,00-300,00-350,00-400,00 Sarkinneva Kiintoaine reduktiot Näitä negatiivisia reduktioita ei ole vuoden 2 raportoinnissa, koska hydrologinen vuosi on päättynyt lokakuun lopussa NÄYTTEENOTTOPÄIVÄMÄÄRÄT , ,00

3 Puhdistusprosentti Sarkinnevan virtaamamittaukset on tehty hetkittäisiin virtaamatietoihin perustuen. Virtaaman ja kiintoainereduktion välillä ei näy kiinteätä yhteyttä (kuva 2), vaan puhdistusprosentti vaihtelee satunnaisesti virtaamasta riippumatta. Eri tutkimustuloksista kuitenkin tiedetään, että suurten virtaamien aikana kiintoainekuormitus kasvaa ja että suuret virtaamapiikit tuottavat myös suuren kiintoainekuormituksen. Satunnainen virtaamamittaus ei tuota luotettavaa tietoa ainekertymistä, jotka kuitenkin ovat oleellisia purkuvesistön kannalta. Kuva 2 Sarkinnevan kosteikon virtaamat ja kiintoaineen reduktiot ,50 65,7 2,50 20,00-4,44-25,00 76,92 36,84 50,00 Puhdistusprosentti vaihtelee satunnaisesti virtaamasta riippumatta. 60,00 4,82 22,86-8,33-5,7-35,9-23,2-6,36-60,00-32,37-340,00 Virtaama Puhdistusprosentti Nämä negatiiviset reduktiot eivät ole mukana vuoden 2 raportoinnissa, koska hydrologinen vuosi on päättynyt 3. Vaihteluvälejä tarkastelemalla voidaan päätyä tarkempaan analyysiin siitä miten vesiensuojelurakenne toimii, mutta jos luotettavuutta heikentää lisäksi virtaamamittauksesta aiheutuva vääristyminen, ei luotettavaa kuvaa voida mitenkään saada. Reduktion todellisen määrän määrittämiseksi pitäisi lisäksi pystyä arvioimaan se viipymä, jonka puhdistettava purkuvesi vesiensuojelurakenteessa viipyy, jotta tulevan ja lähtevän veden laadun eroja voitaisiin luotettavasti tarkastella. Sarkinnevan kosteikko (kuva 3) luovutti fosforia 4 /25 mittauskertaa. Fosforin puhdistusprosentti oli negatiivinen aina 350 % saakka, joten fosforin määrä purkuvesistöön on lisääntynyt. Myös typen osalta ( kuva 4) lähes 30% tarkastelluista arvoista oli negatiivisia. Tiedossa ei ole miten tai millaisin vaihteluvälein rakenteet toimivat silloin, kun niitä eniten tarvitaan eli suurten virtaamien ja valumien sekä rankkasateitten aikaan. Eri tutkimustuloksiin perustuen voidaan kuitenkin todeta, että kuormittavat purkuvedet monesti joko ohjautuvat eri syistä rakenteiden ohi tai rakenteita ei pystytä käyttämään. Lisäksi kuormituspiikkien aikana jo laskeutunut aines lähtee uudelleen liikkeelle. Sarkinnevan kosteikon toimintavarmuus näyttää erityisen epävarmalta vaihteluvälejä tarkasteltaessa. Riski sille, että kertyvät ainemäärät voivat kasvaa suuriksi todentuu, kun rakennetta tutkitaan siten, että nähdään miten monta kertaa ja miten suuresti toimintavarmuus on heitellyt.

4 Kuva ,2,34,3,6 3 5,8 0,742 8,7,68,7 3,5 3,5 2,63,5 5,80 8,7 7, 5 2,6 2, Sarkinnevan kosteikon virtaamat ja fosforin puhdistusprosentti Virtaama , 2,3 4,3,6 3 5,8 0,7 2 8,7,6 8,7 3,5 3,5 2,6 3,5 5,8 0 8,7 7, 5 2,6 2,8 Puhdistusprosentti Kuva Sarkinnevan kosteikon virtaamat ja typen puhdistusprosentti 2-8, 3 2 2,3 4,3,63 5, , ,7,6 8,7 9 3,5 3,5 2,63,5 5,80 8, , 2,6 2, Virtaama , 2,3 4,3,6 3 5,8 0,7 2 8,7,6 8,7 3,5 3,5 2,6 3,5 5,8 0 8,7 7, 5 2,6 2,8 Puhdistusprosentti

5 Sarkinnevan pintavalutuskentän virtaamat ja kiintoaineen keskimääräinen puhdistusprosentti 86%:n saavutettiin tai ylitettiin 4 kertaa ja alitettiin 6 kertaa vuoden 2 ja sitä seuraavan elokuun loppuun mennessä (kuva 5). Näin ollen kuormitusraporteissa (Pöyry 2) esiintyvä keskimääräinen puhdistusprosentti antaa väärän kuvan siitä, mitä todellisuudessa tapahtuu. Virtaamaluvut ovat epävarmalla pohjalla kautta linjan. Esimerkiksi vuodenvaihteessa 2-22 kirjatut luvut ovat hämmästyttävän pieniä siihen nähden, että tuolloin mitattiin vesistöissä suuria virtaamia yleisesti. Kuva ,9 90,9 80, ,92 76,25 46 Sarkinnevan pvk:n virtaamat ja kiintoaineen 92,86 9,30 puhdistusprosentti 2-75,00 8,88 8,54 75,7 76,92 7,437,05 68,29 63,64 60,94 56,67 54,00 Vapon kuormitusraportti 2: Keskimääräinen puhdistusteho 86 % 39,3 80,00,70 5 3,8 0,29 0,63 0,630,47 0,25 0,39 3, 7, 2,2,6 0,82 2,6 0,82,9 0,78,3 3,4 5, Virtaama ,8 0,3 0,6 0,6 0,5 0,3 0,4 3, 2, 2,6 0,8 2,6 0,8,9 7, 0,8,3 3,4 5,8,3 Puhdistusprosentti 80, 94, 56, 90, 76, 92, 75, 9, 8, 7, 63, 7, 8, 60, 75, 54, 68, 76,, 56, 39, 80,,3 Sarkinnevan pintavalutuskentältä purkautuvan veden pitoisuudet olivat typen 25% korkeampi sekä kemiallisen hapenkulutuksen osalta 40 % korkeammat kuin pysyviltä asemilta 2. Kuvassa 6 näkyy bruttokuormituksen vaihtelu ajanjaksolla, johon on mahtunut 22 näytettä Vapon kuormitusarvion mukaan bruttokuormitus Sarkinnevalta on vuonna g/ha /d. Tämän arvon ylitti 6/22 näytteestä. Tätä taustaa vasten Kekkilä Oy:n hakemuksessaan antama arvio humuskuormituksen suuruudesta on liian pieni. Lisäksi hakemuksessa olisi syytä todeta että rakenteet eivät ole toimineet oletetulla tavalla ja siitä syystä niiden tehostamiseksi on tehty sitova ja tilannetta oleellisesti parantava toteuttamissuunnitelma.

6 Kuva Sarkinnevan pvk:n CODMn kuormitus g/ha/d CODMn kuormitus g/ha/d Pintavalutuskentän toimintavarmuus perustuu paitsi kontaktiin turpeen ja kasvillisuuden kanssa myös oikovirtausten estämiseen. Kentän tulisi asemoitua niin, että purkuvesien virtaussuunta kentällä kulkee aiempaan metsäojitukseen nähden poikittaissuunnassa. Kentän vaaitus tulisi tapahtua niin, että vesi virtaa tasaisesti koko kentälle. Havaintojemme mukaan rakentamisessa tehdään usein virheitä. Hakija on todennäköisesti tietoinen vesienpuhdistusjärjestelmien toimimattomuudesta ja pyrkii hakemaan uudenlaista ehtoa luvitukseen ehdottamalla että lähtevän veden pitoisuus voisi olla enintään nelinkertainen Vuorijärven keskimääräiseen vedenlaatuun verrattuna ja vielä vuosittain vaihdellen. Ylä-Satakunnan ympäristöyhdistys ei pysty ottamaan tällä hetkellä kantaa siihen, millaiseen arviointiin ehdotettu käytäntö voisi johtaa, mutta toteaa että esimerkiksi kemiallisen hapankulutuksen ja fosforin määrät voisivat luvallisesti lähennellä niitä maksimiarvoja, joita kentiltä nyt on satunnaiseen mittaukseen perustuen lähtenyt. Tämä johtaisi Vuorijärven ja muiden vesistöjen tilan lailliseen lisäkuormittamiseen ja hyväksyttäisi sen, että kuormitetun vesistön tilan heikkeneminen antaisi mahdollisuuden entistä suurempaan kuormitukseen. Ympäristöyhdistys on hakijan kanssa samaa mieltä siltä osin, että kuormittavien aineiden kokonaismäärä ratkaisee. Edellytämme kuitenkin, että kuormittavien aineiden kokonaismäärän arviointia ja seurantaa parannetaan jatkuvatoimisillan mittareilla, luotettavalla näytteenotolla, nopeasti reagoivalla poikkeustilanteiden

7 näytteenotolla ja huolellisella ekologisella arvioinnilla, jossa otetaan purkuvesistön kokonaiskuormitus huomioon. Purkuvesiä ei ole tarkoitettu yksinomaan turpeennoston käyttöön. YHTEENVETO MUISTUTUKSESTA Edellytämme, että vesiensuojelua edellytetään tehostettavaksi ympäristölupaa tarkistettaessa. Kosteikon toimivuus tulee arvioida uudelleen. Uudelle lisäalueella ja turpeennostolle ei tule myöntää lupaa, sillä nykyinen turpeennosto kuormittaa purkuvesistöjä jo tällä hetkellä kohtuuttomasti. Toiminnanaloittamislupa tulee evätä. Virkistyskäytön haitat, veden likaantuminen, leväisyys, limaisuus ja hajuhaitat tulee tunnustaa. Kalastolle ja veden ekologialle aiheutuvat haitat näkyvät tilanteen heikkenemisenä ja eliörakenteen vinoutumana. Kunnostustyöllä ei ole ollut tarkoitus tehdä tilaa uudelle turpeennostolle vaan parantaa järven tilaa. Vuosittaiset korvussummat ovat kustannustasoon verrattuna niin pieniä, että niillä ei pystytä tekemään mitään korjaavia toimenpiteitä tai edes seuramaan yksittäisellä rinnakkaisella ja vuosittaisella näytteenotolla sitä, mitä vesistössä tapahtuu. Vakuusmaksu on mitätön. Lisääntyvä turpeenotto alueella johtaa väistämättä kiinteistöjen arvonlaskuun ja niiden vuokraamisen vaikeutumiseen. Edellytämme, että korvausummat suhteutetaan tämän hetkiseen kustannustasoon. Edellytämme myös että käynnissä oleva turpeennosto on vastuullista myös toimintakulttuuriltaan. Kunnostustoimenpiteet tulee suorittaa niin, että ne eivät aiheuta kuormituspiikkejä. Turvetta ei tule nostaa tuulisella säällä. Tuulipussi sijaitsee tällä hetkellä siten, että kaikkia alueelle eri ilmansuunnista puhaltavia tuulia tuskin tulee huomioiduksi. Tuulen mukana turpeennoston haitat leviävät havaittavasti ja haitallisesti myös Kovesjärven alueelle. Käyttöpäiväkirjoista ei löydy ongelmajätekirjanpitoa eikä ongelmajätteitä ole toimitettu asiaankuuluvasti ongelmajätekeskukseen Riihimäelle. Sarkinnevan vanhemmilla alueilla on runsaasti muovijätettä ja roskaa sekä entisillä lohkoilla että niiden reunoilla. Turpeennostoalueilla ei luvulla ole toimintapäiviä kertynyt hakemuksen osoittamalla tavalla ainakaan Parkanon seudulla. Keskiarvot turvesoilla ovat useina kesinä jääneet alle 20 toimintapäivään turpeennostokaudella. Näin ollen myöskään työllistävyys ei ole sitä luokkaa kuin hakemuksissa annetaan ymmärtää. Lisäksi työ on usein matalapalkkaista ja jaksottaista urakointia. Sen sijaan alueet kuormittavat silloinkin kun niillä ei ole toimintaa. Turpeennosto on ympäristölle monihaitallista ja yhteiskunnalle kallista erilaisine tukineen. Sosiaalista lupaa turvetuotannolle ei tule hakea virheellisin perustein. Lupaehdoissa tulee vaatia jatkuvatoimisin mittarein suoritettavaa kuormituksen seurantaa, mittareiden säännöllistä huoltoa ja toimintakunnon ylläpitoa rankkasade- ja tulva-aikojen kuormituksen oikeamääräistä arviointia humus- ravinne ja kiintoainekuormituksen oikeaa arviointia

8 turvelaadun kuormituksen määritystä ja vesienkäsittelyn ketjutusta tarvittaessa kemiallisin menetelmin kivennäismaahan ulottuvien ojitusten kieltämistä vesien tilan biologista seurantaa jätteenkäsittelyn tehostamista ja ongelmajätteiden oikeaa käsittelyä käyttötarkkailun oikeaa raportointia ja vastuullisuutta urakoitsijien harjoittaman toimintakulttuurin seurantaa ja heille annettavan ohjeistuksen ja koulutuksen noudattamisen seurantaa Kekkilä Oy:n osallistumista järvien tilan kunnostamiseen Lopuksi Lisäksi katsomme, että avoimesti toimiva nykyaikainen yhteiskunta mahdollistaa ympäristölupahakemusten asettamisen asianosaisten nähtäville tietoverkkoon, niin että niiden sisältöön ja liitteisiin voi yhdenvertaisesti tutustua etäisyyksistä, virastojen aukioloajoista ja osallisten ehtivyydestä riippumatta. Ylä-Satakunnan ympäristöyhdistys ry:n hallituksen valtuuttamina Markku Saarinen Arja Pihlaja Puheenjohtaja Sihteeri Vuorikuja 3 Ailinkuja 6, Parkano Parkano