EUROOPAN PARLAMENTTI

Transkriptio

1 EUROOPAN PARLAMENTTI Kulttuuri-, nuoriso-, koulutus-, tiedonvälitys- ja urheiluvaliokunta 18. syyskuuta 2001 LAUSUNTO kulttuuri-, nuoriso-, koulutus-, tiedonvälitys- ja urheiluvaliokunnalta työllisyys- ja sosiaalivaliokunnalle Lukutaidottomuus ja sosiaalinen syrjäytyminen (2001/2340(INI)) Valmistelija: Eurig Wyn AD\ doc PE

2 PE /7 AD\ doc

3 ASIAN KÄSITTELY Kulttuuri-, nuoriso-, koulutus-, tiedonvälitys- ja urheiluvaliokunta nimitti 6. maaliskuuta 2001 pitämässään kokouksessa valmistelijaksi Eurig Wynin. Valiokunta käsitteli lausuntoluonnosta 4. ja 18. syyskuuta 2001 pitämissään kokouksissa. Viimeksi mainitussa kokouksessa valiokunta hyväksyi seuraavat johtopäätökset yksimielisesti. Äänestyksessä olivat läsnä seuraavat jäsenet: Giuseppe Gargani (puheenjohtaja), Eurig Wyn (valmistelija), Pedro Aparicio Sánchez, Marielle de Sarnez, Robert J.E. Evans (Lissy Grönerin puolesta), Cristina Gutiérrez Cortines (Christopher Heaton-Harrisin puolesta), Thomas Mann (Ruth Hieronymin puolesta työjärjestyksen 153 artiklan 2 kohdan mukaisesti), Maria Martens, Pietro-Paolo Mennea, Barbara O'Toole, Doris Pack, Roy Perry, Mónica Ridruejo, The Earl of Stockton (Theresa Zabellin puolesta), Kathleen Van Brempt, Luckas Vander Taelen ja Sabine Zissener. AD\ doc 3/7 PE

4 LYHYET PERUSTELUT 1. "Tietoon perustuvan talouden" uudessa uljaassa maailmassa luku- ja laskutaito ovat arvossaan. Kehittyneissä yhteiskunnissa lukutaidottomuus puolestaan liitetään läheisesti "sosiaaliseen syrjäytymiseen" häpeään, köyhyyteen ja sosiaaliseen liikkumattomuuteen. Lukutaidottomat joutuvat perinteisesti halpa-arvoisiin töihin; he myös päätyvät vankilaan luku- ja kirjoitustaitoisia useammin. Mitä Euroopan unioni voisi ja mitä sen tulisi tehdä lukutaidottomuuden vähentämiseksi minimiin Euroopassa? 2. Mistä ongelmassa on kyse? Vielä jokin aika sitten oletettiin yleisesti, että kehittyneillä mailla ei ollut lukutaidottomuusongelmaa niiden pitkäaikaisen yleisen ja pakollisen oppivelvollisuuden ansiosta. Tämä olettamus oli virheellinen. Vaikka varsinaisesti lukutaidottomia on Euroopassa vain vähän, huolestuttavan suurella osalla joidenkin rikkaimpien maiden väestöstä on kehno lukutaito he ovat "toiminnallisesti lukutaidottomia". On syntynyt myös uusi ongelma: monet maahanmuuttajat ja turvapaikanhakijat, jotka osaavat lukea ja kirjoittaa omalla äidinkielellään, ovat usein toiminnallisesti lukutaidottomia vastaanottavan maan pääkielellä. Tämä on sikäli merkittävää, että lukutaidon aste vaikuttaa maan työvoiman taitoprofiiliin ja joustavuuteen, työllisyyteen, koulutusmahdollisuuksiin ja tuloihin. Se vaikuttaa myös siihen, miten hyvin kansalaiset kykenevät osallistumaan asuinmaansa kulttuurielämään, kansalaisyhteiskuntaan ja poliittiseen elämään. Yksittäisillä kansalaisilla hyvä lukutaito yhdistetään aktiiviseen osallistumiseen työelämään, pienempään työttömyysriskiin ja suurempaan todennäköisyyteen saada toimihenkilön paikka, jossa tarvitaan erityistaitoja. Hyvä lukutaito yhdistetään myös parempaan terveyteen ja pitempään elinajanodotteeseen. 3. Kuinka laaja ongelma on? OECD:n kesäkuussa 2000 julkaisemassa raportissa "Lukutaito tiedon aikakaudella" pyrittiin mittaamaan aikuisten lukutaidon astetta 20 maassa. Raportti, joka pohjautuu vuosina tehtyihin kansainvälisiin vertaileviin tutkimuksiin, sisältää vuotiaiden haastatteluja. Raportissa lukutaito määritellään seuraavasti: "kyky ymmärtää ja hyödyntää painettua tietoa jokapäiväisessä toiminnassa kotona, työpaikalla ja yhteisössä, saavuttaa asettamansa tavoitteet ja kehittää tietämystään ja mahdollisuuksiaan". 4. Tutkimuksessa, johon raportti perustuu, tarkasteltiin kolmea eri aluetta: tekstilukutaito (sanomalehtiin sisältyvän tavanomaisen tiedon ymmärtäminen) asiakirjojen lukutaito (asiakirjojen, kuten palkkakuittien tai karttojen ymmärtäminen) määrällinen lukutaito (kyky päätellä ilmoituksesta, kuinka paljon lainasta maksetaan korkoa) Määriteltiin viisi lukutaidon astetta tasosta 1 ("erittäin huono lukutaito") tasoon 5 ("erittäin hyvät tiedonkäsittelytaidot"). Tasoa 3 pidettiin lukutaidon vähimmäisasteena, joka tarvitaan monimutkaisen ja kehittyneen yhteiskunnan jokapäiväisessä elämässä ja työelämässä selviytymiseen. PE /7 AD\ doc

5 5. Lukutaidon liigataulukko: Tutkimuksissa havaittiin seuraava lukutaidon hierarkia: Ruotsi, Tanska, Norja, Tšekin tasavalta, Saksa, Alankomaat, Suomi, Belgia (Flanderi), Kanada, Australia, Yhdysvallat, Uusi-Seelanti, Yhdistynyt kuningaskunta, Unkari, Irlanti, Slovenia, Puola, Portugali, Chile. (Ranska vetäytyi tutkimuksesta vuonna 1995.) Minkään maan hallituksella ei kuitenkaan ole varaa omahyväisyyteen. Seuraavissa maissa yli 15 prosenttia väestöstä saavutti vain tason 1 tekstilukutaitokokeessa: Belgia (Flanderi), Irlanti, Portugali ja Yhdistynyt kuningaskunta. Jopa parhaat testitulokset saavuttaneessa maassa (Ruotsi) kahdeksalla prosentilla aikuisväestöstä oli pahoja lukutaidon puutteita jokapäiväisessä elämässä ja työpaikalla. OECD:n raportissa todetaan lopuksi, että kaikissa tutkimukseen osallistuneissa maissa ja alueissa ainakin yksi neljästä aikuisesta ei saavuttanut tasoa 3, joka oli lukutaidon toivottu vähimmäistaso. Huono lukutaito on syvälle juurtunut ongelma; sen poistaminen on hallitusten tärkeimpiä haasteita. 6. Kokopäiväinen koulutus: Lukutaidon ja hankitun koulutuksen yhteys ei ole suoraviivainen. Monilla aikuisilla on hyvä lukutaito vähäisestä koulutuksesta huolimatta, ja vastaavasti joillakin korkeasti kouluttautuneilla on huono lukutaito. Tästä huolimatta (ja kuten odotettua) OECD:n tutkimuksessa havaittiin, että tärkein lukutaidon astetta ennustava tekijä on koulutuksen taso. Keskimäärin voidaan todeta, että mitä pidempi kokopäiväinen koulutus, sitä parempi lukutaito. Iän ja lukutaidon negatiivinen korrelaatio puolestaan heijastaa sitä, että testatut iäkkäämmät henkilöt olivat saaneet vähemmän kokopäiväistä koulutusta kuin nuoremmat koehenkilöt. Laadukas kokopäiväinen koulutus kohentaa ilmiselvästi koko väestön lukutaitoa. OECD:n ja muiden kantaa ottaneiden tahojen mukaan olisi ennen kaikkea keskityttävä entistä laadukkaamman opetuksen tarjoamiseen kouluikäisen väestön akateemisesti heikoimmalle neljännekselle ja henkilöille, joilla on erityisiä koulutustarpeita. 7. Kokopäiväisen koulutuksen jälkeen: Kokopäiväinen koulutus ei kuitenkaan yksinään takaa aikuisten koulutuksen hyvää tasoa kokopäiväisen koulutuksen päättämisen jälkeen. OECD toteaa, että koulutuksen päättäneillä neljä tekijää vaikuttaa hyvän lukutaidon saavuttamiseen ja ylläpitämiseen: koulutetussa työssä olevan väestön suuri osuus lukutaitoa edellyttävät ja palkitsevat työorganisaation toiminnalliset ja ammatilliset rakenteet ja muodot osallistuminen muodollisiin aikuisopintoihin ja -koulutukseen lukutaidon hyödyntäminen kotona. Tämä korostaa työpaikoille niin yksityisen kuin julkisenkin sektorin työnantajien rooli lukutaidon edistämisessä ja palkitsemisessa on merkittävä ja koteihin esimerkiksi koko perheen oppimisohjelmien muodossa suunnattujen toimintalinjojen merkitystä. 8. Mitä Eurooppa voi ja mitä sen tulisi tehdä? EY:n perustamissopimuksen 149 artiklan 1 kohdassa todetaan, että yhteisö pitää täysin arvossa "jäsenvaltioiden vastuuta opetuksen sisällöstä ja koulutusjärjestelmän järjestämisestä sekä niiden sivistyksellistä ja kielellistä monimuotoisuutta". Lisäksi koulutukseen Euroopan tasolla ohjatut varat ovat niukat tarkasteltaessa talousarviota kokonaisuutena. Yhteisön tulisi AD\ doc 5/7 PE

6 toimia vain aloilla, joilla voidaan todistetusti saavuttaa riittävää "eurooppalaista lisäarvoa". Kun otetaan huomioon nämä rajoitteet, tämän valiokunnan toimivallan piiriin kuuluu kolme aluetta, joilla on olemassa oikeusperusta toimenpiteitä varten ja joilla yhteisö voi tehokkaasti vaikuttaa lukutaidon kohentamiseen Euroopassa: Kerätään tietoja siitä, miten jäsenvaltiot aikovat panna täytäntöön Lissabonin koulutusalaa koskevat päätelmät ja rohkaista parhaiden käytänteiden levittämistä. Avustetaan jäsenvaltioita (avoimen koordinointimenetelmän avulla) panemaan täytäntöön pitkän aikavälin työohjelma "oppimistason nostaminen Euroopassa parantamalla opettajien ja kouluttajien koulutuksen laatua sekä lisäämällä erityisesti luku- ja kirjoitustaitoa sekä laskutaitoa", kuten komission raportti "Koulutusjärjestelmien konkreettiset tulevaisuuden tavoitteet" 1 edellyttää. Tuetaan lukutaidon kehittämistä ja ylläpitämistä esimerkiksi Sokrates-ohjelman (Grundtvig-aikuiskoulutustoimi), sekä Leonardo- ja Nuoriso-ohjelmien kautta samoin kuin rakennerahastoista tuettujen hankkeiden kautta. JOHTOPÄÄTÖKSET Kulttuuri-, nuoriso-, koulutus-, tiedonvälitys- ja urheiluvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa työllisyys- ja sosiaalivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat osat päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy: 1. panee merkille, että vaikka täydellinen lukutaidottomuus on suhteellisen harvinainen ilmiö Euroopassa, kaikissa Euroopan maissa ainakin yhdellä aikuisella neljästä ei ole riittävää lukutaitoa, joka tarvitaan selviämiseen monimutkaisen, kehittyneen yhteiskunnan jokapäiväisessä elämässä ja työelämässä; 2. uskoo, että jos Lissabonissa asetettu tavoite tehdä Euroopasta "maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietopohjainen talous, joka kykenee ylläpitämään kestävää talouskasvua, luomaan uusia ja parempia työpaikkoja ja lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta" halutaan saavuttaa, eurooppalaisten lukutaitoa on kehitettävä myös edistämällä kansalaisten tiedostavampaa poliittista osallistumista ja mahdollisuuksia tuntea paremmin oikeutensa ja käyttää niitä; 3. vaatii, että jäsenvaltiot kantavat niille perussopimuksissa annetun vastuunsa koulutusjärjestelmien sisällöstä ja järjestämisestä; 4. katsoo, että on otettava huomioon Nizzan huippukokouksessa hyväksytyt suuntaviivat, jotka koskevat köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumisen yhteisiä tavoitteita, on edistettävä työelämään osallistumista ja resurssien, oikeuksien, omaisuuden ja palveluiden tuomista kaikkien ulottuville sekä torjuttava syrjäytymisriskiä toimimalla eniten vaarassa olevien ihmisryhmien puolesta; 5. panee tyytyväisenä merkille Tukholman huippukokoukseen laaditun komission raportin 1 Komission raportti "Koulutusjärjestelmien konkreettiset tulevaisuuden tavoitteet", KOM(2001) 59 lopull. PE /7 AD\ doc

7 "Koulutusjärjestelmien konkreettiset tulevaisuuden tavoitteet"; uskoo, että yhteisön toimielimillä on tärkeä tehtävä avustaa jäsenvaltioita panemaan täytäntöön työohjelma "oppimistason nostaminen Euroopassa parantamalla opettajien ja kouluttajien koulutuksen laatua sekä lisäämällä erityisesti luku- ja kirjoitustaitoa sekä laskutaitoa"; 6. kehottaa komissiota tukemaan lukutaidon kehittämistä ja ylläpitoa esimerkiksi Sokrates-, Leonardo- ja Nuoriso-ohjelmien kautta samoin kuin rakennerahastoista tuettujen hankkeiden kautta; 7. kehottaa komissiota sisällyttämään lukutaitoa edistäviä hankkeita kirjojen tai lukemisen eurooppalaiseen teemavuoteen; 8. kehottaa jäsenvaltioita tunnustamaan, että maahanmuuttajilla, turvapaikanhakijoilla ja tekniikan kehityksen vuoksi työmarkkinoiden ulkopuolelle joutuneilla aikuisilla on erityisiä ongelmia, ja ryhtymään toimiin heidän lukutaitonsa kehittämiseksi koordinoimalla omia aloitteitaan uskonnollisten tai maallisten vapaaehtoisjärjestöjen, ammattiliittojen ja yrittäjäyhdistysten tekemien aloitteiden kanssa. AD\ doc 7/7 PE