EUROOPAN PARLAMENTTI

Transkriptio

1 EUROOPAN PARLAMENTTI Kulttuuri-, nuoriso-, koulutus-, tiedonvälitys- ja urheiluvaliokunta 2001/2336(COS) 30. toukokuuta 2001 LAUSUNTO kulttuuri-, nuoriso-, koulutus-, tiedonvälitys- ja urheiluvaliokunnalta teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille innovaatioista osaamiselle rakentuvassa taloudessa (KOM(2000) 567 C5-0740/ /2336(COS)) Valmistelija: Myrsini Zorba AD\ doc PE

2 PE /7 AD\ doc

3 ASIAN KÄSITTELY Kulttuuri-, nuoriso-, koulutus-, tiedonvälitys- ja urheiluvaliokunta nimitti 25. tammikuuta 2001 pitämässään kokouksessa valmistelijaksi Myrsini Zorban. Valiokunta käsitteli lausuntoluonnosta 25. huhtikuuta ja 29. toukokuuta 2001 pitämissään kokouksissa. Viimeksi mainitussa kokouksessa valiokunta hyväksyi seuraavat johtopäätökset yksimielisesti. Äänestyksessä olivat läsnä seuraavat jäsenet: Vasco Graça Moura (puheenjohtajana), Ulpu Iivari (varapuheenjohtaja), Giorgio Ruffolo (varapuheenjohtaja), Myrsini Zorba (valmistelija), Ole Andreasen, Geneviève Fraisse, Othmar Karas (varajäsen), Lucio Manisco, Barbara O'Toole, Marieke Sanders-ten Holte ja Eurig Wyn. AD\ doc 3/7 PE

4 LYHYET PERUSTELUT Muutoksille avoin yhteiskuntamalli, jota eurooppalainen yhteiskuntamalli on, tarvitsee innovaatioita ei pelkästään osaamiselle rakentuvan talouden vuoksi, vaan myös osaamiseen ja kulttuuriin perustuvan yhteiskunnan vuoksi. Missä määrin innovaatiopolitiikka koskee kulttuuri-, nuoriso-, koulutus-, tiedonvälitys- ja urheiluvaliokuntaa? Miksi valiokunta antaa lausunnon komission tiedonannosta "Innovaatiot osaamiselle rakentuvassa taloudessa"? Tähän voidaan todeta, että innovaatiot eivät ole yksinomaan taloudellisia ja yrityksiin liittyviä tekijöitä, vaan myös koulutukseen ja kulttuuriin liittyviä tekijöitä. Tiedonannossa käsitellään talouteen ja yritysmaailmaan liittyviä kysymyksiä, mutta myös järjestelmällistä suunnittelua, jonka perusteella innovaatiot ovat koulutuksen, tutkimuksen, julkisen hallinnon ja kansalaisten vastavuoroisen ja monitahoisen vuorovaikutuksen tulos. Monet asiantuntijat ja tutkijat toteavat, että innovaatioprosessit edellyttävät dynaamista ja muutoksille avointa yhteiskuntamallia ja että ne voivat kehittyä asianmukaisesti ainoastaan tämän mallin pohjalta. Innovaatiot eivät itse asiassa ole riippuvaisia teknologisista tekijöistä, vaan myös organisatorisista tekijöistä. Uudet innovaatiot ja keksinnöt sekä tieteelliset sovellukset syntyvät etenkin suotuisassa ympäristössä. Valmistelija katsoo, että kulttuuri-, nuoriso-, koulutus-, tiedonvälitys- ja urheiluvaliokunnan tehtävä on edistää innovaatioita koskevaa lähestymistapaa, jossa erilaiset sosiaaliset tekijät (instituutiot, yritykset, koulut ja yliopistot sekä joukkoviestimet) ovat vuorovaikutuksessa keskenään, jotta innovaatioista voitaisiin tehdä kansalaisten yhteistä perintöä ja jotta yhteiskuntaa voidaan auttaa toimimaan ennakoivasti yhteiskunnallisten ja kulttuuristen murrosten välttämiseksi. Lyhyesti sanottuna Eurooppa tarvitsee sellaista innovaatioita koskevaa lähestymistapaa, joka on kokonaisuudessaan yhteiskunnan välittömässä käytössä. Tarvitaan humanistinen eurooppalainen lähestymistapa, mutta sen modernissa muodossa, joka yhdistää ja luo kiinteitä ja uusia tieteen ja luovuuden, koulutuksen, teknologian ja yritysten dynaamisuuden välisiä siltoja. Euroopassa viime vuosina tapahtunut todellinen edistys innovaatioiden alalla ei ole vastannut odotuksia. Maapallon muiden vahvojen alueiden (USA, Japani) kilpailukyvyn kannalta Euroopassa voidaan todeta kahdenlaisia ongelmia: toisaalta teknologisten innovaatioprosessien nopeutuminen, joita valitettavasti jarruttavat monet rakenteelliset tekijät, toisaalta voidaan todeta innovaatioita koskevien lisä- ja tukitoimien lisääntynyt tarve etenkin vähemmän kilpailluilla yhteiskuntasektoreilla. Tätä kaksoisvaatimusta koskevan poliittisen vastauksen on oltava tasapainoinen. On erityisen tärkeää säätää toimista koko Euroopassa, joiden pohjalta on mahdollista yhdistää uuden talouden kehitys osaamiseen perustuvaan yhteiskuntamalliin ja asianmukaisiin koulutusjärjestelmiin. Tämä merkitsisi sellaisia toimia, joilla helpotetaan järjestelmällistä ja jäsenneltyä vuoropuhelua tieteellisen tutkimuksen, yliopistojen, yritysten ja laitosten välillä, jotta voidaan luoda suotuisampi ilmapiiri ja tehdä innovaatioista hyödyllisiä kaikille kansalaisille. PE /7 AD\ doc

5 Tässä vuoropuhelussa olisi otettava huomioon, että innovaatiot ovat ennen kaikkea synteesiin ja rakenteeseen perustuva prosessi. Kullakin yhteiskuntasektorilla olisi kehitettävä uudistamishalua ja edistettävä omiin erityisiin tarpeisiin perustuvaa innovaatiota koskevaa lähestymistapaa. Tähän tarvittaisiin yhteyksiä uusiin tekniikoihin ja tieteisiin, joiden avulla ongelmat voidaan ratkaista parhaalla mahdollisella tavalla. Etenkin koulutuksessa innovaatioita koskevalla lähestymistavalla on pyrittävä lisäämään oppilaiden tietoisuutta ja luomaan välttämätön ihmiskunnan pääoman perusta. Toisaalta yritysmaailman on toimittava tiiviimmässä yhteistyössä koulujen ja yliopistojen kanssa uusien innovaatioita suosivien synergioiden ja kannustimien tunnistamiseksi tukeutumalla laatuyritysten käsitteeseen yleisen edun nimissä. Eurooppalaisia koulutusjärjestelmiä on kehitettävä uutta tasapainoa silmällä pitäen, jossa otetaan huomioon ja asetetaan vastakkain klassinen ja tieteellinen koulutus ja edistetään lähestymistapaa, jossa keskitytään enemmän oppilaiden luovuuteen, eurooppalaisten kulttuurien monimuotoisuuteen sekä taloudellisten ja sosiaalisten ilmiöiden monimutkaiseen luonteeseen. Panos, jonka nuoret voivat antaa eurooppalaiselle yhteiskunnalle innovaatioiden alalla on erittäin tärkeä. On kuitenkin toimittava niin, että nuoria ei pidetä yksinomaan tiettyjen oppien vastaanottajina, vaan myös innovatiivisten prosessien aktiivisina osallistujina koulumaailmassa, sosiaalipolitiikan hallinnossa sekä yritysten ja laitosten välisissä suhteissa. Nuorten olisi itse oltava Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden rahoittamien hankkeiden edistäjiä. Innovaatiokulttuuria on syytä levittää kaikilla tasoilla Euroopassa, jotta yhteiskunnasta voitaisiin tehdä dynaamisempi ja näin ollen vahvistaa eurooppalaisen yhteiskunnan demokraattista ja moniarvoista mallia. Tällä hetkellä tutkijat ja asiantuntijat ovat vakuuttuneita siitä, että edistyksen käsite ei ole lineaarinen eikä yksisuuntainen ja tästä syystä kaikkien osallistuminen on tarpeen. JOHTOPÄÄTÖKSET Kulttuuri-, nuoriso-, koulutus-, tiedonvälitys- ja urheiluvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat osat päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy: 1. katsoo, että saavutetusta edistymisestä huolimatta Euroopassa on vielä nykyäänkin puutetta innovaatioista viisi vuotta innovaatioita koskevan vihreän kirjan julkaisemisen jälkeen ja että eurooppalaisen innovaatiojärjestelmän edistäminen edellyttää entistä määrätietoisempia toimia; 2. painottaa innovaatioiden merkitystä uuden talouden kehitykselle ja siirtymiselle tietoon pohjautuvasta taloudesta tietoyhteiskuntaan osana eurooppalaisen sosiaalisen ja kulttuurisen mallin ajanmukaistamista; AD\ doc 5/7 PE

6 3. uskoo, että jos halutaan taata innovaatioiden tuottavuus yrityksille ja yhteiskunnalle, on ennen kaikkea varmistettava innovaatioita hyödyntävä ajatusmaailma, joka pohjautuu parhaisiin yhteyskäytänteisiin ja vapaaseen vuoropuheluun tutkimuksen, yritysten, hallitusten ja kansalaisten välillä eikä vain ahtaasti rajattuun kulkuun uudesta tiedosta uuteen tuotteeseen; 4. katsoo, että innovaatioiden kannalta merkittävä tekijä on ihmispääoman muokkaaminen; katsoo, että näin ollen koulutuksen tulee olla tiiviissä yhteydessä innovaatioiden kanssa ja sitä tulee pitää välttämättömänä kasvualustana; katsoo, että tätä tarkoitusta varten ratkaisevassa asemassa on tieteiden opetus, jota on tuettava sekä perusopetuksessa että keskiasteen opetuksessa yhdistettynä tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävään oppimiseen; 5. uskoo, että korkea-asteen koulutuksessa innovaatioiden kannalta on tärkeää soveltaa eri tieteenalojen välisiä ohjelmia; innovaatioita tulee lähestyä nykyaikaisesti lujalta tieteelliseltä ja kulttuuriselta pohjalta, jossa kohtaavat tasapainoisesti eksaktit ja teoreettiset tieteet; katsoo, että innovaatioiden levittämistä suosii sosiaalisten ja kulttuuristen tarpeiden muuntaminen uusien tuotteiden ja innovatiivisten palvelujen sovelluksiksi yhdistelmä, joka voi syntyä vain poikkitieteellisestä sekä eri tieteenalojen ja tiedemiesryhmien välisestä yhteistyöstä; 6. katsoo, että nuorten tulee toimia yleisesti ottaen osana koulutusta mutta myös sen ulkopuolella innovaatioiden vastaanottajien lisäksi niiden levittäjinä ja tukijoina, minkä vuoksi heille on tarjottava tarvittavat välineet uusien ja innovatiivisten ajatusten kehittämiseksi, jotta he kykenevät hankkimaan ennalta määritettyjen kehysten ulkopuolella vapaita ja näin ollen omaperäisiä ja uudistavia kokemuksia; 7. katsoo, että koulujen, yliopistojen ja ammatillisten oppilaitosten ajanmukaistaminen sekä tutkimussäätiöiden, yliopistojen ja tieteellisten arkistojen yhdistäminen internetin kautta on välttämätön ennakkoehto sen varmistamiseksi, että keskiasteen ja korkeamman asteen koulutus vastaa edellä esitettyjä tarpeita; 8. katsoo, että työskentely ulkomaisessa yliopistossa ja tutkimusryhmän jäsenenä pitäisi tunnustaa yhdeksi meriitiksi tutkimustyössä; 9. korostaa tarvetta vahvistaa kansalaisten suhdetta innovaatioiden käyttöön ja soveltamiseen kaikille kansalaisille sopivien tasapainoisten ja hyödyllisten ratkaisujen löytämiseksi sekä taloudellisen ja demokraattisen vakauden vahvistamiseksi eurooppalaisissa yhteiskunnissa; katsoo, että niissä vallitsee voimakkaita ominaispiirteitä, jotka edistävät suurten eroavaisuuksien syntymistä uusien tekniikoiden ja innovaatioiden käyttömahdollisuuksissa ja käytössä: suuri teknologisesti lukutaidottomien määrä, monikulttuurisuus, ikääntyneiden osuuden kasvu, heikommassa asemassa olevat ryhmät; katsoo, että tavoitteena tulee olla, että jokainen kansalainen kykenee elämään ja työskentelemään tietoyhteiskunnassa sekä hyödyntämään kaikkein edistyksellisimpiä innovaatioita; PE /7 AD\ doc

7 10. katsoo, että tutkimus sisältää innovaatiokapasiteettia ja että näin ollen on ryhdyttävä toimiin uusia hankkeita kehittävien tutkijoiden ja stipendiaattien vaihtojen tukemiseksi sekä ulkomaisten opiskelijoiden sisällyttämiseksi tutkimusryhmiin; 11. katsoo, että on ratkaistava olemassa olevat ongelmat ja joudutettava yhteisön patenttijärjestelmän käyttöönottoa korostaen lisäksi henkisen omaisuuden kunnioittamisen ja suojelun merkitystä; 12. katsoo, että ansioluetteloa arvioitaessa tai urakehityskriteerejä tarkasteltaessa on otettava huomioon mobiliteetti ja tunnustettava ulkomaista koulutusta tai työkokemusta omaavien meriitit ja kielitaito; 13. ehdottaa, että jäsenvaltioiden ja Euroopan komission toimiin sisällytetään innovaatioita rohkaisevia toimia kaikilla koulutuksen asteilla; 14. ehdottaa, että innovaatioita mittaaviin indekseihin lisätään tieto- ja viestintätekniikoita hyödyntävään oppimiseen sekä koulutuksen ja innovaatioiden suhteeseen liittyviä indeksejä. AD\ doc 7/7 PE