Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen ohjaavina asiakirjoina toimivat Kankaanpään kaupungin Varhaiskasvatussuunnitelma ja Esiopetussuunnitelma.

Transkriptio

1 SIVISTYSKESKUS LASTEN PÄIVÄHOITO Yleiskuvaus toiminnasta Lasten päivähoidon tarkoituksena on tukea päivähoidossa olevien lasten koteja näiden kasvatustehtävässä sekä yhdessä kotien kanssa edistää lapsen persoonallisuuden tasapainoista kehitystä. Päivähoidon tulee tarjota lapselle jatkuvat, turvalliset ja lämpimät ihmissuhteet, lapsen kehitystä monipuolisesti tukevaa toimintaa sekä suotuisa kasvuympäristö. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen ohjaavina asiakirjoina toimivat Kankaanpään kaupungin Varhaiskasvatussuunnitelma ja Esiopetussuunnitelma. Päivähoitoa toteutettiin päiväkoti-, ryhmäperhepäiväkoti- ja perhepäivähoitona. Päiväkoteja oli yhteensä 6: Impivaara, Jalava, Luoma, Niinisalo, Petäjäinen ja Torikatu. Hallinnollisesti Päiväkoti Jalavan alaisuudessa toimi Myllymäen ryhmä, Kivenkatu 2:ssa. Ryhmäperhepäiväkoteja oli yhteensä 3: Pikku-Reima, Reimankallio ja Venesjärvi. Venesjärvellä toimi kaksi erillistä yksikköä. Venesjärven ryhmäperhepäivähoitoryhmät siirtyivät väistötiloihin samaan pihapiiriin rakennettuun tilaelementtirakennukseen Samalla ryhmät yhdistettiin päiväkotiryhmäksi. Perhepäivähoitajia oli työssä ( ) yhteensä 24. Perhepäivähoidon varahoito järjestettiin Päiväkoti Petäjäisen varahoitoryhmässä. Esiopetusta annettiin kaikissa päiväkodeissa sekä Venesjärven ryhmäperhepäiväkodissa. Esiopetuskuljetukset järjestettiin koululaiskuljetusten yhteydessä. Kerhotoimintaa järjestettiin Päiväkoti Jalavassa 4 krt/vko. Toimitilat, ruokahuollon palvelut sekä päiväkotien siivous tilattiin tekniseltä toimelta sekä tukipalveluyksiköltä. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Erityistä tukea tarvitseville varhaiskasvatuksen piirissä oleville lapsille laaditaan henkilökohtainen toiminta- ja kuntoutussuunnitelma. Toiminta- ja kuntoutussuunnitelma lomakkeisto uudistettiin syksyllä Uudistettu lomakkeisto otettiin käytöön Esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelma päivitettiin vastaamaan voimaantullutta Oppilashuoltolakia. Esiopetuksen opetussuunnitelmatyö aloitettiin syksyllä Varhaiskasvatuksen asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin sähköisenä kyselynä Päivähoitoa järjestettiin kysynnän ja hoitopaikkaresurssien mukaisesti. Päivähoito oli laadullisesti ja sisällöllisesti tasalaatuista ja taloudellista. Vertikal Oy:n tekemän selvityksen mukaisesti päivähoitoa tuotettiin kustannustehokkaasti. Henkilöstöä käytettiin erittäin joustavasti ja tehokkaasti. Päivähoitotoimintaa supistettiin koulujen loma-aikoina ja kiertävien sijaisten työpanosta käytettiin hyvin tehokkaasti. Vuorohoitoa toteutettiin Päiväkoti Petäjäisessä aamu-, ilta-, viikonloppu- ja yöhoitona. Varhaiskasvatuksen kehittämistyöryhmä perustettiin ja ryhmä kokoontui vuoden aikana yhteensä 4 kertaa. Työryhmä tilasi Varhaiskasvatuksen kehittämissuunnitelman laadintaa tukevan selvityksen Vertikal Oy:ltä. Vertikal Oy / Simo Pokki esitteli selvityksen työryhmälle Työryhmä jatkaa työtä kehittämissuunnitelman laadinnalla.

2 Päivähoidon mobiilijärjestelmä otettiin käyttöön ja henkilöstö koulutettiin järjestelmän käyttöön. Mobiilijärjestelmä on käytössä sekä perhepäivähoidossa että ryhmäperhepäivähoidossa ja päiväkodeissa. Henkilöstö sai Titania-työvuorosuunnitteluohjelman käyttöönottokoulutuksen ja ohjelma otettiin päiväkodeissa käyttöön marraskuussa Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa toimi yksi kiertävä erityislastentarhanopettaja. Kelto toimii varhaiserityiskasvatuksen asiantuntijana erityistä tukea tarvitsevien lasten varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen valmistelu-, suunnittelu- ja konsultointitehtävissä alkaen erityispäiväkodissa toimivan erityislastentarhanopettajan tehtäväkuvaa muutettiin ns. resurssierityislastentarhanopettajan tehtäväkuvaksi erityispäivähoidon yksikössä. Perheiden tukimuotona toimi moniammatillinen Posan kokoama lapsiperhetiimi, johon päivähoidon piirissä olevia, tukea tarvitsevia perheitä ohjattiin. Moniammatillinen varhaiskasvatustyöryhmä kokoontui vuoden aikana kolme kertaa. Lastensuojeluyhteistyötä kehitettiin uusien yhteistyömuotojen ja palaverikäytäntöjen kautta. Päivähoidossa tehtiin 5-vuotiaiden KEHU-arviointi kaikille päiväkodeissa oleville 5-vuotiaille lapsille. Kaikille päivähoidossa oleville lapsille laadittiin lapsen henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma ja esiopetuksessa oleville lapsille henkilökohtainen esiopetussuunnitelma. Erityistä tukea tarvitseville lapsille laadittiin henkilökohtainen toiminta- ja kuntoutussuunnitelma. Esiopetuksessa on käytössä kolmiportaisen tuen malli (yleinen, tehostettu, erityinen). Päivähoidon henkilöstölle järjestettiin täydennyskoulutusta yhteisenä koulutuksena paikallisesti sekä yksittäisille työntekijöille koulutustarpeen mukaisesti. Talouden toteutuminen Tulosalueen tulot ylittyivät arvioidusta n euroa ja menot alittuivat arviosta n euroa, jolloin nettomenojen alitus oli n euroa toteutumaprosentin ollessa 97,1 % (tilanne ). SIVISTYSTOIMEN HALLINTO Yleiskuvaus toiminnasta Sivistystoimi sisältää lasten päivähoito-, opetus-, kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelut. Sivistyslautakunta vastaa koulutus- ja päivähoitopalveluista. Palvelut muodostavat yhteensä neljä tulosaluetta, joita ovat sivistystoimen hallinto sekä varsinaisesta opetuksesta vastaavat perusopetuksen ja toisen asteen tulosalueet sekä lasten päivähoito. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta vastaa nimensä mukaisesti kulttuuri- ja vapaa-ajanpalveluista. Lautakunnan alaisuudessa on kulttuuripalveluiden ja vapaa-ajanpalveluiden tulosalue. Esittelijänä lautakuntien kokouksissa toimii sivistysjohtaja. Hallinnon tarkoituksena on palvella sivistystointa luomalla mahdollisimman hyvät toimintaedellytykset sen hoitamiselle ja kehittämiselle.

3 Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Sivistyskeskuksessa on kertomusvuonna saatu valmiiksi opetustoimen laatukäsikirja, jonka perustana on OKM:n perusopetukselle määrittelemät laatukriteerit. Vuoden loppuun mennessä se saatiin valmiiksi, kolme laatukorttia otettiin arviointisuunnitelman mukaisesti tarkasteluun lukuvuonna (taloudelliset resurssit, arviointi sekä osallisuus ja vaikuttaminen). Sivistystoimen opetushenkilöstön täydennyskoulutusta on pystytty tarjoamaan Osaava Pohjois- Satakunta hankkeen avulla seutukunnallisesti. Hanke päättyi kertomusvuonna, mutta valtionavustusta Osaava Pohjois-Satakunta 5 hankkeelle on haettu. Kuntien koko henkilökuntaa koskeva seutukunnallinen täydennyskoulutusta ei ole aloitettu, pitkälti johtuen tarpeen vähäisyydestä sekä kuntien taloudellisista resursseista. Sivistyskeskuksessa on kertomusvuonna käynnissä useita kehittämishankkeita, ne liittyvät mm. koulujen tietotekniikkaan, opetusryhmien pienentämiseen ja kerhotoimintaan. Kertomusvuonna sivistystoimessa merkittävin investointihanke Keskustan koulun peruskorjauksen ensimmäinen vaihe on käynnissä, valmistuminen on viivästynyt parilla kuukaudella. Liikuntakeskuksen peruskorjauksen suunnittelua on jatkettu ja aloitettu kirjaston peruskorjauksen suunnittelu. Venesjärven osalta jouduttiin lasten päivähoito siirtämään sisäilmaongelmien vuoksi väliaikaisesti väistötiloihin myös Niinisalon koulua on korjattu. Koululaiskuljetusten suunnittelun ja toteutuksen sujuvuuden varmistamiseksi on päätetty aikaistaa lukujärjestysten tekoa ja tarkistusajankohtia. Koulukuljetustyöryhmä on käynyt syksyllä tutustumassa muiden kuntien koulukuljetusjärjestelyihin. Kankaanpään kaupungin taloudellinen tilanne on edelleen asettanut sivistyskeskukselle kertomusvuonna paljon haasteita, kuntalaisille on kuitenkin edelleen pystytty tarjoamaan laadukkaat ja monipuoliset palvelut. Talouden toteutuminen Tulosalueen tulot alittuivat arvioidusta n euroa ja menot alittuivat arviosta n euroa, jolloin nettomenojen alitus oli n euroa toteutumaprosentin ollessa 98,2%. PERUSOPETUS Yleiskuvaus toiminnasta ja toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Kankaanpään kaupungin perusopetuksessa on viisi kyläkoulua, kaksi sekä yleisopetusta että luokkamuotoista erityisopetusta antavaa keskustan alueen koulua ja yläkoulu Pohjanlinnan koulu. Luokkamuotoista erityisopetusta järjestetään seutukunnallisesti. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan kaikilla perusopetuksen kouluilla. Perusopetuksessa toimii yhteensä noin 100 opettajaa (luokanopettajat, aineenopettajat, erityis- ja erityisluokanopettajat) sekä 38 koulunkäynninohjaajaa/koulunkäyntiavustajaa. Koulunkäynninohjaajista 10 toimii henkilökohtaisena avustajana ja näistä kahdeksan avustajan palkkakustannukset laskutetaan sopimuskunnilta. Perusopetuksen opettajakunta on lähes 100 % pätevyysvaatimukset täyttävää. Perusopetuksen oppilasmäärä syyslukukauden 2015 alussa oli 1107 oppilasta (edellisvuodesta - 64 opp.).

4 Syksyllä 2011 alkaneen ja vuonna 2015 päättyneen Kankaanpään koulutoimen organisoiman Osaava Pohjois-Satakunta hankkeen avulla täydennyskoulutettiin Kankaanpään ja naapurikuntien opetushenkilöstöä. Vuoden 2015 koulutuksien pääpaino oli vuoden 2016 opetussuunnitelmauudistukseen valmistautumisessa luvun alussa säästötoimina lakkautettu perusopetuksen kerhotoiminta on saatu vuoden 2015 aikana uudelleen viriämään Opetusministeriön Kerho- hankkeen rahoituksella. Kerhoja järjestettiin sekä kyläkouluissa että keskustan alueen kouluissa. Oppilaiden omaa toimintaa koulun kehittämisessä sekä omien toimintamahdollisuuksien lisäämisessä ohjataan ja kehitetään mm. oppilaskuntatoiminnan avulla ja osallistumalla nuorisovaltuuston toimintaan. Perusopetuslain muutosten myötä oppilaskunta on käynnissä jokaisessa Kankaanpään koulussa. Perusopetuksen oppilashuollon yhtenäistämiseksi laaditun käsikirjan toimintamuotoja vakiinnutettiin yhteistyössä alueen muiden kuntien kanssa mm. yhteisen seudullisen oppilashuoltoryhmän avulla. Uuden oppilas ja opiskelijahuoltolain edellyttämiä muutoksia vakiinnutettiin koulujen toimintaan. Vuoden 2014 syksyllä aloittaneen koulupsykologin palvelut on havaittu tarpeellisiksi. Perusopetuksen kaikki koulut ovat mukana koulukiusaamisen ehkäisemiseen vaikuttavassa KIVA-koulu toiminnassa. Vuoden 2015 aikana vakiinnutettiin erilaisia joustavia opetusmuotoja ryhmäkokojen pienentämiseen saadun valtionavustuksen avulla (mm. resurssiopettajatoiminta, samanaikaisopetus sekä Keskustan koululla aloitettu muuttuvien ryhmien opetuskokeilu ). Kangasmetsän koululla jatkettiin edellisenä vuotena aloitettua Liikkuva koulu- toimintaa, jonka tavoitteena on mm. pidennetyn välitunnin ja koulutettujen oppilas- ja opettajaohjaajien avulla monipuolistaa ja lisätä välituntiliikkumista. Koulutoimen laatutyöryhmän tekemän laatukäsikirjan mukaisesti jatkettiin opetustoiminnan arviointia. Laatutyöryhmä tuottaa tietoa perusopetuksen rakenteellisesta ja toiminnallisesta laadusta valtakunnallisten laatukriteerien ja laatukorttien avulla. Pohjanlinnan koulun oppilaat osallistuivat kansallisiin kokeisiin, joissa Pohjanlinnan koulun menestys on toistuvasti ollut kansallista keskiarvoa parempaa. Päättötodistuksen sai 99,8 % 9. luokan oppilaista. Koulu toimii hyvin toimivissa ja peruskorjatuissa tiloissa. Lukuvuoden aikana kiinnitettiin erityisesti huomiota arjen turvallisuuteen; turvallisuusasiakirjat päivitettiin vastaamaan muuttuneita opetustiloja, lisäksi pidettiin harjoituksia ja osallistuttiin turvallisuuskoulutukseen. Uuden teknologian käyttökoulutukset jatkuivat. Lukuvuoden painopisteenä oli ympäristö ja kestävä kehitys, tähän liittyen toteutettiin oppiaineiden yhteiset teemapäivät. Opetushenkilöstö osallistui uuteen opetussuunnitelmaan liittyvään koulutukseen ja opetussuunnitelmatyötä tehtiin koko henkilöstön voimin. Keskustan koulun peruskorjaus käynnistyi syksyllä Suunnitelman mukaisesti Keskustan koulun peruskorjaus toteutetaan vaiheittain vuosina Vuoden 2015 aikana osa Keskustan koulun oppilaista opiskeli väistötiloissa Lyseolla. Kyläkoulujen (Venesjärvi, Niinisalo, Lauri) rakennusteknisen kunnon arvioimiseksi tehtiin kuntotutkimukset, joita käytetään hyväksi koulujen kunnostamiseksi. Osa alakouluista on rakennettu vuosikymmeniä sitten senaikaisen koulun vaatimuksiin eikä tilojen nykykunto vastaa kaikilta osin nykyajan opetuksen tarpeita. Perusopetuksen koulujen esitystekniikan täydentämisessä edetään tvt-työryhmän suunnitelman mukaisesti. Kaikissa keskeisissä opetustiloissa on esitysteknisenä varustuksena vähintään tietokone, dokumenttikamera sekä dataprojektori, Pohjanlinnan ja Kangasmetsän kouluissa lisäksi ns. älytaulut. Oppilaiden käyttöön on hankittu kaikille kouluille joko tabletteja, kannettavia tietokoneita tai hybridilaitteita. Perusopetuksen talouden toteutuminen Tulosalueen tulot ovat alittuneet arvioidusta n euroa ja menot alittuneet n euroa, nettomenojen ylitys on n euroa. Toteutumisprosentti on 101,6 % (tilanne ). Tulosalueen tulojen alittuminen arvioidusta johtuu sisäisiin myyntituloihin kirjatusta kiertävien opettajien myyntitulosta, kirjanpidossa on siirrytty kuitenkin kirjaamaan menot suoraan

5 kustannuspaikoille, jolloin niitä ei enää tulouteta. TOISEN ASTEEN OPETUS Yleiskuva toiminnasta Kankaanpään Yhteislyseo Vuonna 2015 Yhteislyseossa opiskeli 241 opiskelijaa, joista luonnontieteellisessä opetuksessa 68 ja yhdistelmäopinnoissa 50 opiskelijaa. Opettajia oli 21, vakinaisen viranhaltijoita oli 15. Lukion opetusvälineet, kalusto ja tilat ovat ajanmukaiset. Opetuksen ja hallinnon välineistöä sekä atklaitteistoa ja ohjelmistoja on päivitetty ja ajanmukaistettu. Ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoiden kannettavat tietokoneen toimivat Chromiun käyttöjärjestelmällä. Etäopetuksessa käytetään Adobe Connect etäopetusjärjestelmä. Sopivilla ohjelmistovalinnoilla on voitu säästää niin käyttö- kuin laitteistokustannuksissakin. Honkajoen lukio Honkajoen lukio siirtyi Kankaanpään kaupungin alaisuuteen. Honkajoen lukion opiskelijoiden määrä on kasvanut yhdistämisen jälkeen merkittävästi. Syyslukukauden 2015 aikana Honkajoen lukiossa oli 72 opiskelijaa. Honkajoen lukion opettajista yksi toimi Kankaanpään kaupungin palveluksessa ja 12 Honkajoen kunnan palveluksessa. Kaikki mainitut opettajat ovat yhteisiä Honkajoen yhteiskoulun kanssa. Nuorisoikäluokat ovat jatkossakin aiempaa pienempiä, toisaalta valtioneuvoston hyväksymässä Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa asetetaan lukioiden valtionosuuteen selkeä säästämistavoite. Honkajoen ja Kankaanpään lukioyhteistyö mahdollistaa kustannustehokkaan ja laadukkaan lukiokoulutuksen alueen opiskelijoille. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Ammattitaitoinen henkilökunta tukee erinomaisesti koulun tavoitteiden saavuttamista. Toisen asteen opetuksellinen yhteistyö alueellamme on erittäin laajaa. Seutukunnallinen kurssitarjotin on käytössä lyhyiden kielten opinnoissa ja kiertotuntikaaviot ja koulupäivät on pääosin yhtenäistetty. Lyhyiden kielten tarjonta on saatu tiivistettyä kahdelle tarjotinriville, tämä helpottaa opetustarjonnan suunnittelua ja mahdollistaa opiskelijoille suuren valinnaisuuden. Opiskelupaikkoja on ollut riittävästi; kaikki lukioon hakeutuneet ja keskiarvorajan ylittäneet nuoret ovat saaneet opiskelupaikan. Alueen ikäluokkien pieneneminen on ilmeisesti pysyvää, joten myös Yhteislyseon toiminta on sopeutettava aiempaa pienempiin ikäluokkiin. Opetus on pysynyt laadukkaana ja monipuolisena. Koulutus antaa opiskelijoille hyvät valmiudet menestyä niin ylioppilaskirjoituksissa kuin jatko-opiskelupaikkojen haussakin. Yhdistelmäopintojen suorittajien määrä näyttäisi vakiintuvan 60 opiskelijan tasolle. Ylioppilaskirjoitusten sähköistämiseen on varauduttu kehittämällä koulun tietoverkkoa sekä hankkimalla opiskelukäyttöön kannettavia tietokoneita. Vuonna 2015 toteutettiin kokeen käytännön toteuttamiseen vaadittavat sähkö- ja tietoverkkohankinnat.

6 Kansainvälinen yhteistyö on perinteisesti vahvinta Saksan suuntaan. Ystävyyskoulusta Wolnzahista kävi vieraita kevätlukukaudella Kankaanpäässä ja Kankaanpään Yhteislyseon opiskelijat vierailivat Wolnzahissa syyslukukaudella. Oppilaskunta toimii vireästi oleellisena osana oppilaitostamme. Oppilaskunta on osallistunut opintomatkojen kustannuksiin ja järjestänyt opiskelijoille erilaisia tilaisuuksia. Vuosittaiset vanhojen tanssit ovat koululle merkittävä tapahtuma. Myös vanhojen tanssit edistävät Kankaanpään oppilaitosten yhteistyötä, sillä tanssipari haetaan usein toisesta oppilaitoksesta. Vanhaintanssipäivänä nuoret ovat huomion keskiössä ja oppivat samalla vanhojen tapojen merkityksen. Haluamme jatkossakin edistää tällaista tapakasvatusta. Syyslukukauden 2015 aikana Yhteislyseossa aloitettiin uuden työ uuden opetussuunnitelman laatimiseksi. Opetussuunnitelmien perusteet valmistuivat marraskuussa 2015 ja uudet opetussuunnitelmat tulee ottaa käyttöön tuolloin aloittavan ikäluokan osalta. Opetussuunnitelma laaditaan yhteistyössä oppilaskunnan kanssa; myös huoltajille tarjotaan mahdollisuus lausua mielipiteensä uudesta opetussuunnitelmasta. Syyslukukaudella 2015 Yhteislyseo haki jatko-aikaa Luonnontieteellisen linjan erityistehtävälle; kevään 2016 aikana tullevat haettavaksi niin sanotut kokeilulukioluvat; kokeilu mahdollistanee myös muiden linjojen esimerkiksi yrittäjyyskasvatuslinjan kokeilun. Talouden toteutuminen Tulosalueen tulot ylittyivät arvioidusta n euroa ja menot alittuivat n euroa, jolloin nettomenojen alitus oli n euroa toteumaprosentin ollessa 96,7 % (tilanne ).