KOULUKATU 13, CITYKORTTELI ASEMAKAAVAMUUTOS JA TONTTIJAKO

Transkriptio

1 ASEMAKAAVASELOSTUS KOULUKATU 13, CITYKORTTELI ASEMAKAAVAMUUTOS JA TONTTIJAKO

2 2/ Koulukatu 13, Citykortteli, asemakaavamuutos ja tonttijako LA ASEMAKAAVASELOSTUS Dnro 870/ /2013 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI KOULUKATU 13, CITYKORTTELI, ASEMAKAAVAMUUTOS JA TONTTIJAKO ASEMAKAAVAN SELOSTUS, JOKA KOSKEE ELOKUUN 14. PÄIVÄNÄ 2013 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVAKARTTAA 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan ja tonttijaon muutos Muodostuu Kaavanlaatija 2 Keskus, kortteli 7 tontti 30 sekä osa katualuetta 2 Keskus, kortteli 7 tontit 32 ja 33 sekä osa katualuetta Kaupunginarkkitehti vt Erkki Jouhki puh sähköposti muotoa: etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Kaavoitusarkkitehti Maarit Pimiä puh sähköposti muotoa: etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Vireille tulo Hyväksytty KV Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos on ollut nähtävillä

3 Koulukatu 13, Citykortteli, asemakaavamuutos ja tonttijako / Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Lappeenrannan ydinkeskustassa ns. Citykorttelissa, joka sijoittuu vanhan linja-autoaseman parkkipaikan ja tulevan Marian aukion pohjoispuolelle. Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa Koulukadun pohjoisreunaan, etelässä Citykäytävään ja sen eteläpuoliseen pysäköintialueeseen. Lännessä alue rajautuu korttelin tontteihin 28 ja 29 sekä idässä tonttiin 31. Suunnittelualueen pinta-ala on n. 0,28 ha. Sijainti ja aluerajaus on esitetty alla olevalla kartalla. Suunnittelualueen sijainti. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi Koulukatu 13, Citykortteli: asemakaavan ja tonttijaon muutos Suunnittelun tavoitteena on mahdollistaa asuin-, liike- ja toimistorakennuksen rakentaminen korttelin pohjoislaidalle. Korttelissa sallitaan myös ravintola- ja majoitustoiminta. Lisäksi kaavamuutoksella mahdollistetaan Valtakadun puoleisen olemassa olevan rakennuksen korottaminen sekä maanalaisten pysäköintitilojen rakentaminen alueelle. Suunnittelussa pyritään huomioimaan alueen kaupunkikuvallinen merkitys Lappeenrannan kaupunkikeskustassa. Ote ortoilmakuvasta vuodelta 2011.

4 4/ Koulukatu 13, Citykortteli, asemakaavamuutos ja tonttijako 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Selostuksen sisällysluettelo Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava ja asemakaavan muutos Asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö ja maisema Rakennettu ympäristö Kiinteät muinaisjäännökset ja rakennuskulttuuri Väestö ja työpaikat Ympäristökuormitus Maanomistus Suunnittelutilanne ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun tausta ja tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Suunnitteluvaiheet Asemakaavan tavoitteet Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Palvelut Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Korttelialueet Muut alueet Yhdyskuntatekninen huolto ja väestönsuojelu Ympäristön häiriötekijät Kaavamerkinnät ja määräykset Nimistö Tonttijako... 26

5 Koulukatu 13, Citykortteli, asemakaavamuutos ja tonttijako /41 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Vaikutukset yhdyskuntatalouteen Liikenteelliset vaikutukset Sosiaaliset vaikutukset Kulttuuriset vaikutukset Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen Seudullisten suunnitelmien toteutuminen Kaupungin tavoitteiden toteutuminen ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttaminen ja ajoitus Kaavan hyväksyminen Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Havainnepiirros ja periaateleikkaus (Arkkitehtitoimisto Timo Vuori Oy) 3. 3D-havainnekuvia (Arkkitehtitoimisto Timo Vuori Oy) 4. MRA 30 :n kuulemisessa saadut lausunnot ja mielipiteet a. Luettelo osallisista, joita on kuultu kirjeitse. b. MRA 30 :n kuulemisessa ( ) saadut lausunnot ja mielipiteet c. Kaavanlaatijan vastineet MRA 30 :n kuulemisessa saatuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin. d. Kaavaluonnos e. MRA 27 :n kuulemisessa saadut lausunnot ja kaavanlaatijan vastineet. (lisätään kuulemisen jälkeen) 5. Asemakaavan seurantalomakkeet 6. Tonttikartta 7. Kaavamuutoshakemus 8. Meluselvitys asemakaavamuutosta varten (Ramboll, 2013) 9. Asemakaavakartta Alueelta laaditut 3D-havainnekuvat ovat viitteellisiä eli esim. niissä esitetty rakennusten ulkoasu ja arkkitehtuuri voi muuttua hankkeen arkkitehtisuunnittelun edetessä. Havainnekuvat ovat Arkkitehtitoimisto Timo Vuori Oy:n laatimia. 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 1. Tapanaisen talon rakennushistoriaselvitys (Pöyry Finland Oy, 2010) 2. Etelä-Karjalan vaihekaava I, kaupallisia selvityksiä. (Tutkimus- ja analysointikeskus TAK, 10/2012 ja Tuomas Santasalo Oy, )

6 6/ Koulukatu 13, Citykortteli, asemakaavamuutos ja tonttijako 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavamuutoksen laatiminen on käynnistynyt kevään 2013 aikana. Suunnittelun aluksi on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Kaavan vireille tulosta ilmoitettiin kuuluttamalla asemakaavaluonnoksen ja osallistumisja arviointisuunnitelman (OAS:n) nähtävillä olosta lehtikuulutuksella Etelä-Saimaassa sekä henkilökohtaisilla kirjeillä osallisille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavaluonnos ja muu suunnitelmaa havainnollistava materiaali ovat olleet nähtävillä välisenä aikana. Nähtävillä oloaikana kaavasta pyydettiin lausunnot suunnittelussa osallisena olevilta viranomaisilta ja kaupungin hallintokunnilta. Myös muilla osallisilla oli mahdollisuus antaa kaavasta mielipide. Kaavaluonnosta on tarkistettu saatujen mielipiteiden ja lausuntojen perusteella ja on laadittu asemakaavaehdotus. Kaavaehdotus käsitellään ja hyväksytään teknisessä lautakunnassa sekä kaupunginhallituksessa. Kaupunginhallitus asettaa kaavaehdotuksen nähtäville MRA 27 :n mukaisesti 30 päiväksi. Kuulemisen jälkeen asemakaavaa voidaan tarkistaa saatujen muistutusten ja lausuntojen perusteella. Tämän jälkeen asemakaava viedään kaupunginhallituksen ja -valtuuston käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi. Asemakaava on laadittu Lappeenrannan kaupungin teknisen toimen kaavoituksessa. Kaupunkiorganisaatiosta työhön ovat osallistuneet lisäksi mm. kadut ja ympäristö, kiinteistö- ja mittaustoimi sekä rakennusvalvonta. 2.2 Asemakaava ja asemakaavan muutos Asemakaavalla on muutettu voimassa olevan asemakaavan liike- ja toimistorakennusten korttelialue (K) ja osa Koulukadun katualueesta AL -korttelialueeksi Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. AL -aluevarausta on laajennettu Koulukadun katualueelle siten, että korttelialue ulottuu samaan linjaan ns. postitalon tontin pohjoisreunan kanssa. AL -korttelialueelle saa sijoittaa myös majoitus- ja ravintolatiloja. Kaavassa alueelle on osoitettu kaksi tonttia, joista eteläisimmällä sijaitsee alueella jo olemassa oleva asuinja liikerakennus. AL-korttelialueen rakennusoikeus on yhteensä 6350 k-m 2. AL-korttelialue on jaettu kahteen tonttiin. Olemassa olevan asuin- ja liikerakennuksen rakennusoikeus on 2700 k-m 2 ja uuden tontin rakennusoikeus 3650 k-m Asemakaavan toteuttaminen Aloitteen asemakaavan muuttamisesta on tehnyt Lappeenrannan Liiketalo Oy. Lappeenrannan kaupunki on päättänyt käynnistää asemakaavamuutoksen laatimisen alueelle. Asemakaavan hyväksymisen yhteydessä hyväksytään myös kaupungin ja maanomistajan välinen maankäyttösopimus. Asemakaavan saatua lainvoiman kaavan toteuttaminen on alueen omistajan Lappeenrannan Liiketalo Oy:n päätettävissä. Tavoitteena on, että uudisrakennuksen rakentaminen Kauppakadun varteen voi alkaa loppusyksystä 2013.

7 Koulukatu 13, Citykortteli, asemakaavamuutos ja tonttijako /41 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualueella sijaitsee kerrostalo, joka on Citykäytävän puolelta kolmikerroksinen ja korttelin tasoerosta johtuen Koulukadun pihan puolelta nelikerroksinen. Rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa on erilaisia liiketiloja. Citykäytävällä rakennuksessa toimii neljä myymälä- ja liiketilaa. Osa liiketiloista on läpitalon huoneistoja ja ne sijaitsevat sekä Citykäytävän katutasossa että Koulukadun puoleisessa kellarikerroksessa. Kahdessa ylimmässä kerroksessa on asuinhuoneistoja. Niiden päällä on vielä ullakkokerros, jonka ikkunat avautuvat Valtakadun puolelle. Liiketalo Pankkitalo ns. Tapanaisen talo Suunnittelualue sijaitsee keskeisellä paikalla Lappeenrannan kävelykeskustan läheisyydessä. Citykorttelin itäreunalla sijaitsee ns. Tapanaisen talo, josta osa on tuhoutunut tulipalossa vuosia sitten. Suunnittelualueen pohjoispuolella on Koulukatu, joka toimii nykyisin joukkoliikennekatuna. Suunnittelualueen pohjoisosa on pysäköintialuetta. Korttelin viereisillä tonteilla on myös liike- ja asuinrakennuksia. Alueen eteläpuolella on ns. Citykäytävä ja ns. vanhan linja-autoaseman pysäköintialue. Valtakadun toisella puolella sijaitsee Lappeen kirkko (v. 1792), Keskuspuisto ja kellotapuli (v.1856). Lappeen kirkko, kellotapuli ja vanha hautausmaa sekä sankarihautausmaa muodostavat valtakunnallisesti merkittävän rakennetun ympäristön. Sekä kirkko että kellotapuli on suojeltu kirkkolailla. Koulutalo Matkatalo Keskustalo

8 8/ Koulukatu 13, Citykortteli, asemakaavamuutos ja tonttijako Luonnonympäristö ja maisema Suunnittelualue on rakennettua kaupunkiympäristöä. Alueen kadut, kevyen liikenteen kulkureitit, piha- ja pysäköintialueet on asfaltoituja. Alueella voi esiintyä kaupunkiympäristössä viihtyvää pihakasvillisuutta ja eläimistöä. Suunnittelualueella Kauppakadun reunassa kasvaa kolme lehmusta rivissä ja pysäköintialueen reunassa useamman lehmuksen muodostama puukujanne. Suunnittelualueen eteläpuolella, pysäköintialueen reunassa kasvaa myös lehmuksia, jotka eivät kuulu kaava-alueeseen. Suunnittelualue on maaperältään hiekkaa. Alue sijaitsee ensimmäisen Salpausselän reunamuodostelman päällä ja sen rinteessä. Alue on rakennettua rinnemaastoa. Alueen maastonmuodot laskevat kohti pohjoista ja Saimaata. Lappeen kirkko on maanpinnantasossa n. 100 metriä meren pinnan yläpuolella, Valtakadun pysäköintialue/ Citykäytävä n. +99,2 m mpy ja Koulukatu n. + 95,5 m mpy. Korkeuseroa korttelin eteläja pohjoisosan välillä on noin neljä metriä Rakennettu ympäristö Kaavamuutosalueella oleva Lappeenrannan Liiketalo Oy:n kolmikerroksinen liike-, toimisto- ja asuinrakennus on valmistunut vuonna Rakennus on arkkitehti Per Björkvallin suunnittelema. Rakennuksessa on teräsbetoninen runko ja julkisivut ovat pääosin rapattuja. Naapuritontilla (tontti 31) sijaitseva Lappeenrannan Keskustalo Oy:n liike-, toimisto- ja asuinrakennus on valmistunut vuonna Rakennuksessa on kolme kerrosta, ullakko ja osittain maanpäällinen kellarikerros. Rakennuksen runko on teräsbetonia ja julkisivut on päällystetty vaalealla rakennuslevyllä. Suunnittelualue sijaitsee keskeisellä paikalla Lappeenrannan kävelykeskustan läheisyydessä. Ns. Citykorttelin nykyinen rakennuskanta on syntynyt useiden vuosikymmenten kuluessa. Suunnittelualueen itäpuolella sijaitsee korttelin vanhin osa, ns. Tapanaisen talo, joka on vuodelta Tontin toinen rakennus tuhoutui tulipalossa vuosia sitten. Suunnittelualueen lounaispuolella sijaitseva Matkatalo eli vanhan linja-autoaseman ensimmäinen vaihe on valmistunut 1932 ja rakennusta on korotettu Rakennusta kiertävät parvekkeet on rakennettu vuonna Suunnittelualueen länsipuolella olevat Koulutalo ja Pankkitalo ovat korttelin uusimpia rakennuksia. Ns. Koulutalon tontilla sijaitsee nelikerroksinen liike- ja toimistorakennus, jonka on suunnitellut arkkitehti Kaarlo Pinomaa. Rakennus on valmistunut vuonna Rakennuksen julkisivumateriaalina on käytetty marmoria ja keraamista laattaa. Länsiseinällä on ollut vuodesta 1965 Raimo Utriaisen reliefi. Viereisellä tontilla nro 29 sijaitsee ns. Pankkitalo sekä liikerakennus, jossa toimii mm. Suomalainen kirjakauppa. Korttelin luoteiskulmauksessa sijaitseva pankki, liike- ja toimistorakennus on kolmikerroksinen. Rakennus on entinen Postipankin konttori, nykyisin tiloissa toimii Danske Bank. Rakennuksen julkisivumateriaalina on käytetty luonnonkiveä ja teräsohutlevykasetteja.

9 Koulukatu 13, Citykortteli, asemakaavamuutos ja tonttijako /41 ns. Tapanaisentalo Koulutalo Matkatalo Keskustalo Liiketalo Pankkitalo Ote viistoilmakuvasta vuodelta Liikerakennus, jossa toimii nykyisin mm. kirjakauppa, on kaksikerroksinen. Rakennus on arkkitehtien Kai Blomstedtin ja B. Stenbäckin suunnittelema ja se on valmistunut vuonna Rakennus on entinen Lappeenrannan rautakaupan siipirakennus. Rakennuksen julkisivumateriaalina on käytetty profiilipeltiä ja teräsohutlevykasetteja. Suunnittelualueen eteläpuolella on ns. vanhan linja-autoaseman pysäköintialue. Valtakadun toisella puolella sijaitsee Lappeen Marian kirkko, Keskuspuisto ja kellotapuli. Lappeen kirkko on valtakunnallisesti merkittävä rakennetun ympäristön kohde. Sekä kirkko että kellotapuli on suojeltu kirkkolailla. Lappeen kirkko on maamme ainoa 1700-luvulta säilynyt kaksoisristikirkko eli kahtamoinen. Kirkonrakentaja Juhana Salosen johdolla rakennettu kirkko vihittiin sisustuksen valmistuttua vuonna Uusgoottilainen kellotapuli, jonka korkea ensimmäinen kerros on tiiltä, on vuodelta 1856 (E.B. Lohrmann 1852). Nykyistä kirkkorakennusta on korjattu ja uudistettu useita kertoja vuosisatojen kuluessa. Kirkon eteläpuolella olevan Keskuspuiston alueella on vanha hautausmaa 1700-luvulta sekä Helsingin Hietaniemen jälkeen maamme suurin sodissa ja kaatuneiden sankarihautausmaa. Suunnittelualueen pohjoisosassa on Koulukatu, joka toimii nykyisin joukkoliikennekatuna. Tontin pohjoisosa on pysäköintialuetta. Citykorttelin pohjoispuolella, Koulukadun pohjoisreunalla olevassa korttelissa sijaitsevat Lappeenrannan seurakuntayhtymän seurakuntakeskus sekä liike-, toimisto- ja asuinrakennuksia.

10 10/ Koulukatu 13, Citykortteli, asemakaavamuutos ja tonttijako Yhdyskuntatekniikka. Alla olevassa kartassa on esitetty alueella olemassa olevat vesijohdot, sadevesi- ja jätevesiviemärit. Toisessa kartassa on esitetty alueella olevat johtoja kaapelivaraukset. Koulukadulla kulkee lisäksi kaukolämpöverkoston linja. Pääosa alueen johtovarauksista sijoittuu Koulukadun pohjoisreunalle. Tontin alueella on sähköverkon tontti- ja kiinteistöjohtoja, joiden uusi, tarkempi sijainti suunnitellaan uudisrakennusvaiheessa. Yläkuvassa: Alueella olemassa olevat vesijohdot, sadevesi- ja jätevesiviemärit. - vesijohto (sininen) - sadevesi (vihreä) - jätevesi (punainen) Keskimmäisessä kartassa on esitetty alueella olemassa olevat johto- ja kaapelivaraukset ja alimmaisessa kartassa kaukolämpöverkosto.

11 11/41 Koulukatu 13, Citykortteli, asemakaavamuutos ja tonttijako Kiinteät muinaisjäännökset ja rakennuskulttuuri Varsinaisella suunnittelualueella ei ole rakennuskulttuurikohteita tai tiedossa olevia muinaisjäännöksiä. Suunnittelualueen kaakkoispuolella sijaitsee vuonna 1792 valmistunut Lappeen Marian kirkko. Kirkko on Suomessa ainut luvulta säilynyt kahtamoinen. Kirkko ja vuonna 1856 valmistunut kellotapuli on suojeltu kirkkolailla. Lappeen Marian kirkko on valtakunnallisesti merkittävä rakennetun kulttuuriympäristön kohde. Samaan kokonaisuuteen kuuluvat myös kellotapuli, vanha hautausmaa sekä sankarihautausmaa Väestö ja työpaikat Suunnittelualue sijaitsee Lappeenrannan kaupungin ydinkeskustassa. Lähiympäristössä toimii runsaasti erilaisia liike- ja palveluyrityksiä. Kaavamuutosalueella olemassa olevassa asuin- ja liikerakennuksessa on asuntoja kahdessa ylimmässä kerroksessa ja alemmissa kerroksissa liike- ja toimistotiloja. Myös osa asuinhuoneistoista on toimisto- tai liikehuoneistokäytössä. Rakennuksen Citykäytävän tasossa toimii useita liiketiloja mm. kenkäkauppa, silmälasimyymälä ja puhelinmyymälä Ympäristökuormitus Näkymä Citykäytävältä. Suunnittelualue sijaitsee kaupungin ydinkeskustassa. Alueen pohjoispuolella kulkee Koulukatu, joka toimii nykyään joukkoliikennekatuna. Eteläpuolella alue rajautuu pysäköintialueeseen, jonka etelälaidalla on Valtakatu. Suunnittelualueen kohdalla Valtakatu on kaksisuuntainen ja sen reunoilla kulkee polkupyöräkaistat. Katuliikenteen aiheuttama melu kantautuu suunnittelualueelle. Keskusta-alueella tehtyjen meluselvitysten perusteella Citykorttelin eteläpuolella päiväaikainen melutaso ulkona on noin dba ja Koulukadun nykyisten rakennusten takana dba. Yöaikana melutasot ovat eteläpuolella n dba ja pohjoispuolella n dba. Suunnittelualueelle on laadittu meluselvitys (Ramboll 2013), joka on selostuksen liitteenä 8. Melumallinnus, nykyinen liikenne päivisin (Ramboll)

12 12/ Koulukatu 13, Citykortteli, asemakaavamuutos ja tonttijako Varsinaisella suunnittelualueella ei sijaitse sellaisia toimintoja, jotka aiheuttaisivat melua, pölyä tai tärinää. Keskustaajaman yleiskaavassa 2020 suunnittelualueelle on merkitty Puhdistettava/kunnostettava maa-alue. Alueen maaperän pilaantuneisuus on tutkittava asemakaavoituksen yhteydessä ja kunnostettava ennen rakentamiseen ryhtymistä. Kohdemerkintä perustuu SAMASE-kartoitukseen. ELY-keskuksen MATTI-rekisterin perusteella korttelialueella on sijainnut pesula Maanomistus Suunnittelualue on pääosin Lappeenrannan Liiketalo Oy:n omistuksessa. Lappeenrannan kaupunki omistaa alueen katu- ja puistoalueet sekä viereisen Valtakadun varren pysäköintialueen. (kartan vihreät alueet). 3.2 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Etelä-Karjalan maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja Ympäristöministeriö on vahvistanut sen Maakuntakaava on laadittu koko Etelä- Karjalan maakunnan alueelle kokonaiskaavana. Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Maakuntakaavassa suunnittelualue on keskustatoimintojen alueetta (C). Merkinnällä osoitetaan keskustahakuisten kaupan, palvelujen, hallinnon, asumisen ja muiden toimintojen yleispiirteinen sijainti. Merkinnän osoittamalle alueelle voidaan sijoittaa vähittäiskaupan suuryksiköitä tai vaikutuksiltaan niihin verrattavia kaupallisia palveluita. Keskustatoimintojen alue sisältää tarvittavat liikennealueet, puistot sekä viheralueet ja -vyöhykkeet. Lisäksi suunnittelualue kuuluu kasvukeskusalueen laatukäytävä -vyöhykkeeseen (lk). Merkinnällä osoitetaan Etelä-Karjalan keskeinen työssäkäynti- ja kasvukeskusalue. Laatukäytävä on kasvukeskusalueen yhdyskuntarakennetta kokoava vyöhyke ja maakunnan painopistealue. Alueilla, joilla on aluevarausmerkinnällä osoitettu käyttötarkoitus, päämaankäyttömuodon määrittelee aluevarausmerkintä tai laatukäytävän sisällä oleva pienempi kehittämiskohdemerkintä. Keskusta-alue on osoitettu (kk) kaupunkirakenteen kehittämisen kohde -alueena. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on huolehdittava siitä, että kohdealueelle sijoittuvat toiminnat ja alueen maankäytön ratkaisut eheyttävät kaupunki-/taajamarakennetta ja ne antavat hyvät mahdollisuudet kevyen liikenteen sekä joukkoliikenteen kehittämiseen ja lähipalveluiden toteutumiseen. Yhdyskuntarakenteen eheyttämistä suunniteltaessa on turvattava riittävät lähivirkistysalueet.

13 13/41 Koulukatu 13, Citykortteli, asemakaavamuutos ja tonttijako Kaava-alueen viereinen Lappeen kirkko on maakuntakaavassa osoitettu valtakunnallisesti merkittävänä kulttuurihistoriallisena ympäristönä (ma/kv). Parhaillaan ollaan laatimassa Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaavaa, jossa tarkastellaan erityisesti kaupan, matkailun, elinkeinojen ja liikenteen tarvitsemia aluevarauksia. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä välisen ajan. Kaavaehdotus on tarkoitus saada nähtäville syys- lokakuussa 2013 ja vahvistamiskäsittelyyn mahdollisesti vuoden 2014 alkupuolella. Vaihemaakuntakaavaluonnoksessa suunnittelualue on osoitettu keskustatoimintojen alueena (C). Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Keskustaajaman yleiskaava, joka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa ja yleiskaavan tarkistukset ja Yleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu keskustatoimintojen alueena (C). Alue varataan toimisto-, myymälä- ja palvelutiloille, keskusta-alueelle soveltuville teollisuustiloille ja asunnoille. Suunnittelualueelle laadittu Ydinkeskustan osayleiskaava 2020 on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Kaava on laadittu oikeusvaikutuksettomana (MRL 45 ). Ydinkeskustan yleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu keskustatoimintojen alueena (C). Alue varataan Lappeenrannan kaupunkiseutua palveleville keskustatoiminnoille, kuten kaupalle, julkisille ja yksityisille palveluille ja hallinnolle, keskustaan soveltuvalle asumiselle ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomille työpaikkatoiminnoille. Ydinkeskustan osayleiskaavassa Citykortteli on osoitettu viisikerroksisena. Kaavaselostuksen mukaan tehokkuusluvusta voidaan perustellusti poiketa, jos suunnitelmalla voidaan osoittaa, että pihatilat, pysäköinti ja kaupunkikuvalliset asiat voidaan ratkaista ympäristön kannalta hyvin. Rakennusoikeus on ilmoitettu tehokkuuslukuna, joka Citykortteliin on merkitty e=2,0. Citykorttelin alue on yleiskaavassa merkitty alueeksi, missä keskustatoimintojen alueen kaupunkikuvan eheyttämistarve /alueen tiivistämistarve (sininen katkoviiva). Kaavamuutosalueen vieressä sijaitseva Tapanaisen talo on kaavassa osoitettu rakennuksena, jonka suojelu tulee selvittää asemakaavoituksen yhteydessä. Lisäksi kortteliin on osoitettu yleinen tai yksityinen pysäköintilaitos (LPY) sekä merkintä Puhdistettava/kunnostettava maa-alue. Alueen maaperän pilaantuneisuus on tutkittava asemakaavoituksen yhteydessä ja kunnostettava ennen rakentamiseen ryhtymistä. Kohde merkintä perustuu SAMASE-kartoitukseen. Oleksi on kaavassa osoitettu kävelykatuna kehitettävänä alueena ja Valtakatu kävelypainotteisena katuna kehitettävänä alueena. Marian aukio on osoitettu merkinnällä katuaukio /tori. Lisäksi kaavassa on esitetty kevyen liikenteen reittejä (palloviiva).

14 14/ Koulukatu 13, Citykortteli, asemakaavamuutos ja tonttijako Ydinkeskustan yleiskaavassa on annettu asemakaavamuutosten laatimista ohjaavia erityismääräyksiä: Rakennusoikeuden määräytyminen. Rakennusoikeus määritellään kullekin korttelialueelle erikseen pitäen lähtökohtana toiminnan edellyttämiä tarpeita, rakennusoikeuden sopeutumista koko keskustan kokonaistarpeeseen sekä kauniin kaupunkikuvan luomista. Erityisistä toiminnallisista ja kaupunkikuvallisista syistä voidaan asemakaavoittaa yleiskaavamääräyksenä esitettyjä korkeampia korttelitehokkuuksia, mikäli pihatilat, asukkaiden oleskelualueet, autopaikoitus ja muut toiminnot ja ympäristön kannalta keskeiset vaatimukset voidaan osoittaa toteutettaviksi. Kaupunkikuvan eheyttäminen. Kaava-alueen tarkemmassa suunnittelussa pyritään eheyttämään kaupunkikuvaa ja vahvistamaan alueen kulttuuriarvoja. Kulttuuriympäristön kannalta arvokkaiden alueiden lähiympäristössä on erityisesti huomioitava uudisrakentamisen sopeuttaminen kaupunkikuvallisesti merkittäviin rakennuksiin. Havainnollistaminen. Asemakaavamuutosten yhteydessä on esitettävä havainnollisesti muutoksen kaupunkikuvalliset vaikutukset käyttäen apuna esimerkiksi 3D-mallinnusta. Lappeenrannan keskusta-alueelle ollaan laatimassa keskustaajaman osayleiskaavaa Kaavanlaatimisprosessi on vasta alkuvaiheessa. Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa kaupunginvaltuuston hyväksymä asemakaava, jonka sisäministeriö on vahvistanut Asemakaavassa suunnittelualue on osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueena (K). Kortteliin on osoitettu merkintä ma maanalainen tila. Rakennusala on osoitettu osittain yhden kerroksen (I) ja osittain kellari ja kolme kerrosta korkuisena (1/1 III). Rakennuksen eteläreunan maksimiräystäskorkeus on määrätty tasoon 102,50 m. Tontin rakennusoikeus on 2175 k-m 2. Ns. Citykäytävä on kaavassa osoitettu yleiselle jalankululle varattuna alueen osana. Suunnittelualueen eteläpuolelle on osoitettu autopaikkojen korttelialue (LP) ja itäkulmaan tori/aukio. Rakennusjärjestys Lappeenrannan kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan Lähiympäristön asemakaavat ovat hyvin eri-ikäisiä: kaavat ovat pääosin 1970, 80- ja 90-luvuilta. Citykorttelin itäpäähän on juuri laadittu ns. Tapanaisen talon tontille asemakaavamuutos, joka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Asemakaava ei ole kuitenkaan saanut lainvoimaa, koska siitä valitettiin Kouvolan hallinto-oikeuteen.

15 15/41 Koulukatu 13, Citykortteli, asemakaavamuutos ja tonttijako Muut suunnitelmat, selvitykset ja päätökset Citykorttelin kehittämisestä on järjestetty vuonna 2011 arkkitehtuurikilpailu. Kutsukilpailulla haettiin Citykortteliin kaupunkikuvallisesti kestävää ratkaisua korttelin massoitteluun, liittymiseen julkiseen tilaan, katunäkymiin ja Marian aukiolle sekä katualueille. Kutsukilpailun voitti ehdotus Askel tekijöinään JKMM arkkitehdit Oy. Alueen kiinteistönomistajien kesken on solmittu yhteistoimintasopimus, jossa on sovittu päälinjat korttelin kehittämisestä. Alueen suunnittelu on edennyt yksittäisten asemakaavamuutosten pohjalta. Tavoitteena on tehdä korttelista vetovoimainen liike- ja asuinkortteli. Suunnittelualueen korttelin tontille 26 on laadittu Tapanaisen talon rakennushistoriaselvitys (Pöyry Finland Oy, 2010). Selvityksessä on sivuttu myös koko korttelin rakentumista. Tontin muutostöiden alustava luonnossuunnittelu on käynnissä (Arkkitehtitoimisto Timo Vuori Oy). Suunnittelun yhteydessä on tutkittu mm. erilaisia toteutusratkaisuja asuin- ja liikerakennuksen toteuttamiseksi. Pohjakartta Asemakaavan pohjakarttana on käytetty kaupungin laatimaa numeerista asemakaavan pohjakarttaa. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Suunnittelun tausta ja tarve Lappeenrannan kaupunki on päättänyt laatia asemakaavan muutoksen suunnittelualueelle. Asemakaavaa on valmisteltu uudisrakennushankkeen luonnossuunnitelmien pohjalta yhteistyössä alueen toteuttajan ja maanomistajien kanssa. Suunnittelun tavoitteena on mahdollistaa asuin-, liike- ja toimistorakennuksen rakentaminen korttelin pohjoislaidalle. Asemakaavamuutos on osa Citykorttelin kehittämishanketta. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavamuutoksen laatiminen on käynnistetty vuoden 2013 alussa alueen maanomistajan Lappeenrannan Liiketalo Oy:n aloitteesta. Lappeenrannan kaupunki on päättänyt käynnistää asemakaavamuutoksen laatimisen alueelle. Citykorttelin kehittäminen ja siihen liittyvät asemakaavamuutokset ovat mukana Lappeenrannan kaavoituskatsauksessa vuosille Kaavoitusohjelma on hyväksytty teknisessä lautakunnassa ja kaupunginhallituksessa Osallistuminen ja yhteistyö Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyä sekä vaikutusarviointia varten on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), jossa on myös lueteltu kaavatyössä osallisena olevat tärkeimmät maanomistajat, viranomaiset ja muut tahot (liite 1). Kaavoituksen vireille tulosta sekä kaikista merkittävistä kuulemis- ja päätöksentekovaiheista ilmoitetaan kaupungin ilmoitustaululla sekä kaupungin virallisessa ilmoituslehdessä Etelä-Saimaassa. Lähialueen asukkaita ja maanomistajia informoidaan henkilökohtaisilla kirjeillä tärkeimmistä suunnitteluvaiheista. Kaava-aineistot pidetään nähtävillä Lappeenrannan kaupungin teknisen toimen kaavoituksessa osoitteessa Villimiehenkatu 1 (3. kerros) ja kaupungin kaavoituksen internetsivulla Asemakaavaluonnos on ollut nähtävillä

16 16/ Koulukatu 13, Citykortteli, asemakaavamuutos ja tonttijako Viranomaisyhteistyö. Asemakaavaluonnoksesta on pyydetty lausunnot osallisena olevilta viranomaisilta, jotka on lueteltu OAS:ssa. Asemakaavasta on järjestetty maankäyttöja rakennuslain mukainen viranomaisneuvottelu (MRL 66, MRA 26 ). 4.4 Suunnitteluvaiheet Asemakaavamuutoksen laatiminen on käynnistynyt kevättalvella Suunnittelun aluksi on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu kuuluttamalla asemakaavaluonnoksen ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS:n) nähtävillä olosta lehtikuulutuksella sekä henkilökohtaisilla kirjeillä osallisille. OAS pidetään MRL:n 62 :n ja 63 :n mukaisesti nähtävillä alkaen kaavaprosessin ajan. Asemakaavaluonnos, osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä suunnitelmaa havainnollistavia kuvia pidettiin MRA 30 :n mukaisesti kommentoitavana Nähtävilläoloaikana kaavasta pyydettiin lausunnot suunnittelussa osallisena olevilta viranomaisilta ja kaupungin hallintokunnilta. Myös muilla osallisilla oli mahdollisuus antaa kaavasta mielipide. Kaavaluonnoksesta annettiin 11 lausuntoa ja 1 mielipide. Yhteenveto lausunnoista ja mielipiteistä sekä kaavanlaatijan vastineet ovat selostuksen liitteenä 4C. Kaavaluonnosta on tarkistettu saatujen mielipiteiden ja lausuntojen perusteella ja on laadittu kaavaehdotus. Kaavaehdotus käsitellään ja hyväksytään teknisessä lautakunnassa sekä kaupunginhallituksessa, jonka jälkeen se pidetään MRA 27 :n mukaisesti nähtävillä 30 päivän ajan. Tämän jälkeen kaava viedään kaupunginhallituksen ja - valtuuston käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi. Asemakaava on laadittu Lappeenrannan kaupungin teknisen toimen kaavoituksessa. 4.5 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan suunnittelun tavoitteena on mahdollistaa asuin-, liike- ja toimistorakennuksen rakentaminen korttelin pohjoislaidalle. Kaavalla mahdollistetaan myös olemassa olevan asuinkerrostalon korottaminen ja maanalaisten pysäköintitilojen rakentaminen. Lappeenrannan kaupungin tavoitteena on kehittää kaupungin ydinkeskustassa sijaitsevaa Citykorttelia. Tavoitteena on lisätä alueen vetovoimaisuutta ja kehittää alueen liikeja yritystoiminnan mahdollisuuksia keskusta-alueella. Lisäksi tavoitteena on parantaa keskusta-alueen pysäköintijärjestelyjä osana kaava-alueen viereen suunniteltua pysäköintilaitosta. Tavoitteena on myös täydentää olemassa olevaa kaupunkirakennetta ja tarjota uusia asuntoja kaupungin keskustassa, hyvien kevyen liikenteen yhteyksien sekä joukkoliikenneyhteyksien äärellä. Kaupunkikuvallisena tavoitteena on kehittää olemassa olevaa keskustakorttelia kaupunkimaisemmaksi ja toimivammaksi kokonaisuudeksi. Tavoitteena on kehittää alueesta lähiympäristöineen yleisilmeeltään ja arkkitehtuuriltaan korkealaatuinen kokonaisuus. Lappeenrannan kaupungin ilmasto-ohjelman tavoitteena on mm. keskustan tiivistäminen ja olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyödyntäminen ja täydentäminen, uusien kauppakeskusten ja vapaa-ajan keskusten sijoittaminen keskustoihin ja joukkoliikenteellä saavutettavaksi. Lisäksi tavoitteena on kevyenliikenteen väylien parantaminen ja keskustan kehittäminen (kävelypainotteisuus) ja palveluiden lisääminen Citykorttelin kiinteistönomistajien tavoitteena on tehdä korttelista vetovoimainen liike- ja asuinkortteli. Kiinteistönomistajien kesken on solmittu yhteistoimintasopimus, jossa on sovittu päälinjat korttelin kehittämisestä. Kortteliin on tavoitteena rakentaa uusia, houkuttelevia liiketiloja sekä asuntoja hyvälle paikalle, aivan kaupungin ydinkeskustaan.

17 17/41 Koulukatu 13, Citykortteli, asemakaavamuutos ja tonttijako Osallisten tavoitteet. Alueen asukkaiden näkökulmasta tavoitteena on kehittää Lappeenrannan ydinkeskustan palveluita ja viihtyisyyttä. Asukkaiden kannalta tärkeitä ovat myös alueen sijainti joukkoliikenneyhteyksien äärellä sekä sujuvat kevyen liikenteen yhteydet. Seudulliset tavoitteet. Etelä-Karjalan maakuntakaavan tavoitteena on kehittää keskustatoimintojen alueetta. Maakuntakaavan suunnittelumääräyksen mukaan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota alueen viihtyisyyteen, omaleimaisuuteen ja kaupunkikuvan tasapainoisuuteen sekä huolehdittava eri liikennemuotojen järjestelyjen tarkoituksenmukaisuudesta ja häiriöttömyydestä. Aluetta suunniteltaessa on varauduttava riittävään ja monipuoliseen keskustatoimintaa tukevaan asunto-, työpaikka- ja keskustapalvelujen tarjontaan sekä keskustojen lähikauppojen säilymiseen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa erityistä huomiota tulee kiinnittää maisema- ja kulttuuriarvojen sekä rakennushistoriallisten ominaispiirteiden säilyttämiseen ja vapaa-ajan palvelujen sekä virkistysarvojen turvaamiseen. Erityisesti jalankulun ja kevyen liikenteen verkostoa sekä joukkoliikenteen laatua ja sujuvuutta tulee kehittää. Maakuntakaavassa keskusta-alue on osoitettu kaupunkirakenteen kehittämisen kohdealueena. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on huolehdittava siitä, että kohdealueelle sijoittuvat toiminnot ja alueen maankäytön ratkaisut eheyttävät kaupunkirakennetta ja ne antavat hyvät mahdollisuudet kevyen liikenteen sekä joukkoliikenteen kehittämiseen ja lähipalveluiden toteutumiseen. Yhdyskuntarakenteen eheyttämistä suunniteltaessa on turvattava riittävät lähivirkistysalueet. 4.6 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Asemakaavamuutoksella pyritän osaltaan kehittämään Citykorttelia ja mahdollistamaan sen rakentaminen yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Suunnittelun yhteydessä on tutkittu erilaisia vaihtoehtoja alueen toteuttamistavasta. Tavoitteena on ollut sijoittaa kahteen ensimmäiseen Koulukadun katutason kerrokseen liike- ja palvelutiloja. Asuinkerrokset sijoittuvat kolmannesta kerroksesta ylöspäin. Suunnittelussa on pyritty siihen, että Koulukadun varteen tulevat uudet rakennushankkeet muodostaisivat yhtenäisen kokonaisuuden ja mm. rakennusten julkisivuun kiinteästi liittyvät julkisen liikenteen katokset olisivat yhtenäisiä sekä Koulukatu 13:sta että 15:sta tonttien osalta.

18 18/ Koulukatu 13, Citykortteli, asemakaavamuutos ja tonttijako Näkymiä kaavamuutosalueelle Citykäytävältä sekä olevan rakennuksen takapihalta, Koulukadun puolelta.

19 19/41 Koulukatu 13, Citykortteli, asemakaavamuutos ja tonttijako ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Asemakaavamuutoksessa liike- ja toimistorakennusten korttelialue (K) on osoitettu asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueena (AL). AL -korttelialueelle saa sijoittaa myös majoitus- ja ravintolatiloja. Alueen pohjoisosa on katualuetta. Kortteliin on osoitettu kaksi tonttia, joista pohjoisimmalle sijoittuu uusi asuin- ja liikerakennus ja eteläisimmällä sijaitsee jo olemassa oleva rakennus. Asemakaavan suunnittelun tavoitteena on mahdollistaa asuin-, liike- ja toimistorakennuksen rakentaminen korttelin pohjoislaidalle. Kaavalla mahdollistetaan myös olemassa olevan asuinkerrostalon korottaminen sekä maanalaisten pysäköintitilojen rakentaminen Mitoitus Asemakaava-alueen kokonaispinta-ala on 0,28 ha, josta korttelialueita on n. 0,20 ha. Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue (AL) 0,20 ha, kerrosala 6350 k-m 2. Katualuetta 0,08 ha. Asemakaavoituksen seurantalomake on kaavaselostuksen liitteenä 5. Voimassa olevan asemakaavan mukainen rakennusoikeus korttelialueella on 2175 k-m 2. Asemakaavamuutoksella alueen rakennusoikeutta on lisätty 4175 k-m 2 :llä. Koko ALkorttelialueen rakennusoikeus on yhteensä 6350 k-m 2. AL-alue on asemakaavamuutoksessa jaettu kahteen tonttiin. Olemassa olevan asuin- ja liikerakennuksen (tontti 32) rakennusoikeus on 2700 k-m 2 ja uuden tontin (tontti 33) rakennusoikeus 3650 k-m 2. Asemakaavassa autopaikkoja on määrätty toteutettavaksi liike- ja toimistotiloille 1ap/60 krs-m2, majoitus- ja ravintolatiloille 1ap/90 krs-m2 ja asunnoille 1ap/75 krs-m2. Autopaikkavaatimukset koskevat uutta rakentamista. Olemassa olevan rakennuksen osalta kaavassa määrätään, että vanhan rakennuksen autopaikkavelvoite tontilla 32 on 20 autopaikkaa Palvelut Asemakaavamuutoksen myötä toteutuvat uudet liiketilat luovat mahdollisuuden yhä monipuolisempiin palveluihin aivan kaupungin ydinkeskustassa. Citykorttelin kehittäminen parantaa osaltaan Lappeenrannan keskusta-alueen kaupallisia palveluita ja vahvistaa keskustan kaupallista tarjontaa. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Vanhan liikekeskuksen uudistaminen ja sen yhdistäminen uuteen laajennusosaan tulee uudistamaan kaupungin ydinkeskustan keskeistä aluetta. Kaavamuutos on osa Citykorttelin kehittämishanketta, joka etenee tontti kerrallaan. Suunnittelussa pyritään kuitenkin yhtenäiseen kokonaisuuteen, jossa liiketilat sijaitsevat rakennusten alakerroksissa ja asunnot ylemmissä kerroksissa. Asemakaavassa on annettu tarkempia määräyksiä mm. rakennusten julkisivuista. Kaavamuutos liittyy suunnittelualueen viereen sijoittuvan Marian aukion kokonaisuuteen. Marian aukiota on suunniteltu tarkemmin alueelle aikaisemmin laaditun asemakaavan yhteydessä. Alueen tarkempi toteutussuunnittelu on käynnissä.

20 20/ Koulukatu 13, Citykortteli, asemakaavamuutos ja tonttijako 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue (AL) Asemakaavamuutoksessa liike- ja toimistorakennusten korttelialue (K) on osoitettu asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueena (AL). AL -korttelialueelle saa sijoittaa myös majoitus- ja ravintolatiloja. Alueen pohjoisosa on katualuetta. Kortteliin on osoitettu kaksi tonttia, joista pohjoisimmalle sijoittuu uusi asuin- ja liikerakennus ja eteläisemmällä sijaitsee jo olemassa oleva asuin- ja liikerakennus. Kaavamuutoksella osa Koulukadun katualueesta on liitetty kortteliin. AL -aluevarausta on laajennettu Koulukadun katualueelle siten, että korttelialue ulottuu samaan linjaan korttelissa aikaisemmin asemakaavoitetun ns. Tapanaisen talon tontin pohjoisreunan sekä viereisen ns. Postitalon tontin kanssa. Näin mahdollistetaan uudisrakennuksen rakentaminen Koulukadun varteen. Muutoin kortteli olisi ollut liian kapea asuinrakentamista varten olemassa olevan asunrakennuksen rajoittaessa alueen toteuttamista. Korttelin rakennusoikeus on ilmoitettu tonttikohtaisesti. Tontin 32 rakennusoikeus on 2700 k-m 2 ja tontin 33 rakennusoikeus 3650 k-m 2. Korttelialueen kokonaisrakennusoikeus on 6350 k-m2. Rakennusoikeutta on nostettu kaavamuutoksessa 4175 k-m 2 :llä. Olemassa olevan liike- ja asuinrakennuksen rakennusoikeutta on lisätty 525 k-m 2. Korttelin rakennusala kattaa lähes koko korttelin. Rakennusala on jaettu pienempiin osaalueisiin kerroskorkeuden mukaisesti. Asemakaavalla mahdollistetaan tontilla 32 olemassa olevan rakennuksen korottaminen. Kaavamuutoksella ullakkotaso voidaan muuttaa kerrokseksi ja rakentaa vielä yksi kerros lisää (1/1 k V). Lisäksi vanhan rakennuksen alla on kellarikerros, joka avautuu Koulukadun puolelle. Korttelin pohjoisreunaan saa rakentaa viisi kerrosta Koulukadun tasosta ylöspäin ja ullakkokerroksen (V u ¾). Korkeampien rakennusten välinen alue on osoitettu rakennettavaksi kaksikerroksisena (II). Matalan osan katolle tulee rakentaa viherpiha (vp). Koko korttelialueelle saa rakentaa kaksi maanalaista kerrosta (map2). Tontin 33 Koulukadun puoleiseen luoteiskulmaan kaavassa on osoitettu rakennukseen jätettävä kulkuaukko, joka on varattu tontille 33 ajoa varten. Aukon minimileveys on oltava 3,5 m ja minimikorkeus 3,2 m. Korttelin keskiosa on osoitettu kerroskorkeudeltaan kaksikerroksisena. Tavoitteena on, että kahteen alimpaan, koko korttelin kattavaan kerrokseen sijoittuu liiketiloja. Ylemmät kerrokset on tarkoitettu asumiseen. Asemakaavassa on määrätty, että AL-korttelin tontin 33 kaksi alinta kerrosta katutasosta lukien tulee olla liike- tai toimistotiloja. Alimpaan katukerrokseen tulee kuitenkin sijoittaa vain liiketiloja. Näiden kahden alimman katutasokerroksen julkisivut tulee toteuttaa laadukkaasti, liiketilarakentamiseen sopivin materiaalein. Julkisivut tulee olla pääosin ikkunapintaa ja pintamateriaaleiltaan muusta julkisivusta erottuvat. Näkymä Koulukadun puolelta.

21 21/41 Koulukatu 13, Citykortteli, asemakaavamuutos ja tonttijako Rakennusten korkeus on porrastettu siten, että rakennusmassojen väliin jäisi mahdollisimman väljä ja valoisa sisäpiha. Rakennusmassan sisäänvedoilla on haluttu vaikuttaa myös katualueen kaupunkikuvaan. Koulukadun varressa rakennusala on porrastettu siten, että katutasossa rakennusmassaa vedetään sisäänpäin vähintäänkin 1,5 metriä. Lisäksi kerroksesta 3 ylöspäin rakennus voidaan rakentaa 1,5 metriä leveänä ulokkeena korttelialueen pohjoispuolelle Koulukadun päälle. Kaavamerkinnällä map2 asemakaavassa on mahdollistettu maanalaisen pysäköinnin, varasto- ja väestönsuojatilojen rakentaminen kahteen kerrokseen. Kellarikerroksen läpiajot ja kulkuyhteydet korttelin muille tonteille on turvattava ja sovittava rasitesopimuksilla. Kaava-alue sijaitsee lll-luokan pohjavesialueella (muu pohjavesialue). Maanalaisten paikoitustilojen suunnittelussa tulee huomioida ja selvittää rakentamisen vaikutukset pohjaveden pinnan tasoon sekä tarvittaessa vaikutukset pohjaveden virtaussuuntiin. Korttelin eteläosassa oleva Citykäytävä on kaavassa merkitty Yleiselle jalankululle varattuna alueen osana, joka voidaan kattaa riittävästi valoa läpäisevällä katteella ja joka saadaan rakentaa asemakaavassa osoitetun kerrosalan lisäksi. Citykäytävä on lisäksi merkitty valokatteisena, yksi kerroksisena alueena/ alueen osana. Kaavamerkinnällä on haluttu mahdollistaa Citykäytävän kattaminen ja toteuttaminen haluttaessa sisätilana. Asuinkerrosten katujulkisivujen tulee umpiosiltaan olla yhtenäistä, saumatonta kiviaineista pintaa. Rakennusten Koulukadun puoleisten parvekkeiden tulee olla sisäänvedettyjä tai ns. ranskalaisia parvekkeita. Parvekkeiden tulee olla kaikilla julkisivuilla lasitettuja. Koulukadun puoleiselle julkisivulle on rakennettava yhtenäinen, vähintään 3 metriä syvä katos/ katettu tila rakennusten koko julkisivun pituudelle. Katosta/ katettua tilaa saa käyttää linja-autoliikenteen odotustilana ja pysäkkinä. Katoksen tulee olla teräsrakenteinen ja katemateriaalina on käytettävä valoa läpäisevää materiaalia. Molemmilla tonteilla tulee käyttää samaa katostyyppiä, joka on hyväksytettävä kaupungilla. Katoksen alikulkukorkeuden tulee olla vähintään 3,2 metriä. Asemakaavassa on määrätty rakennusten ääneneritysvaatimuksista siten, että Koulukadun puoleisilla sivuilla rakennuksen ulkoseinien, ikkunoiden ja ilmanvaihtoaukkojen sekä muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 35 dba. Uudisrakennuksille on varattava vähintään 5-10 m 2 rakennettua tai istutettavaa oleskelualuetta asuinhuoneistoa kohti. Kaavamerkinnällä vp on osoitettu alueet, johon oleskelualueet tulee sijoittaa Rakennusala, jolle saa sijoittaa viherpihan. Uudisrakennuksille on

22 22/ Koulukatu 13, Citykortteli, asemakaavamuutos ja tonttijako varattava vähintään 5-10 m 2 rakennettua tai istutettavaa oleskelualuetta asuinhuoneistoa kohti. Viherpiha tulee toteuttaa rakennettuna oleskelualueena, jossa tulee olla myös istutuksia. Uuden asuinrakennuksen ulko-oleskelualueet sijoittuvat viherpihalle. Alueesta tulee rakentaa viihtyisä. Kortteliin on rakennettava autopaikkoja liike- ja toimistotiloille 1ap/60 krs-m 2, majoitus- ja ravintolatiloille 1ap/90 krs-m 2 sekä asunnoille 1ap/75 krs-m 2. Jos autopaikkoja sijoitetaan nimeämättöminä läheiseen yleiseen pysäköintilaitokseen, voidaan niiden määrästä siltä osin vähentää 30%. Tontin 32 vanhan rakennuksen autopaikkavelvoitteeksi on kaavassa osoitettu 20 autopaikkaa. Kaavamääräyksen mukaan autopaikkojen lukumäärää määritettäessä kunkin porrashuoneen 15 k-m 2 ylittävää osaa ei tarvitse ottaa huomioon mitoituksessa. Polkupyörien paikoitukseen on varattava riittävästi tilaa tonttikohtaisesti. Paloteknisiä ratkaisuja suunniteltaessa on korttelin tontteja käsiteltävä yhtenä kokonaisuutena riittävän turvallisuustason saavuttamiseksi Muut alueet Katualueet Asemakaavassa suunnittelualueen pohjoisosa on Koulukadun katualuetta. Asemakaavamuutoksella katualuetta on kavennettu. Katualueen eteläreuna on liitetty osaksi Citykorttelin tonttia 33. Sama muutos koskee koko Citykorttelin aluetta ja muutos toteutetaan kunkin erillisen asemakaavamuutoksen yhteydessä. Ko. muutoksesta on sovittu yhteisesti koko korttelin alueella. Eli muodos- Periaatepiirros Koulukadun toteuttamisesta. tettavan korttelialueen pohjoisreuna mukailee kortteliin aikaisemmin laaditun ns. Tapanaisen tontin asemakaavan korttelialueen sekä viereisen Postitalon tontin linjausta.. Muutoksen jälkeen Koulukadun katualueen leveys on 20 metriä. Katualueelle laadittujen tarkempien periaatesuunnitelmien mukaan alueelle sijoitetaan kaksi ajokaistaa, molemminpuoliset 3,5 metriä leveät kevyen liikenteen väylät sekä joukkoliikenteen vaatimat pysäkkirakenteet. Tarkoituksena on, että joukkoliikennepysäkit sijoittuvat kiinteästi uudisrakennuksen Kauppakadun puoleiselle julkisivulle rakennettaviin kiinteisiin katoksiin, jotka ovat osa rakennuksen julkisivua. Joukkoliikennepysäkit sijoittuvat sekä Koulukatu 13 että Koulukatu 15 kiinteistöjen eteen. Kaavassa on mahdollistettu rakennuksen rakentaminen ulokkeellisena. Korttelialueen pohjoisreuna on merkitty kaavamerkinnällä u Katualueen osa, jolle saa rakentaa viereisellä korttelialueella sijaitsevaan rakennukseen liittyvän ulokkeen. Ulokkeen kohdalla vapaa korkeus katutason jalankulkua varten on oltava vähintään 3,2 metriä. Merkintä mahdollistaa rakentamisen katualueen yläpuolelle kerroksiin 3-5, kun kävelytasoon jätetään avoin jalankulkuyhteys. Ulokkeen leveys voi olla maksimissaan 1,5 metriä. Ulokkeen alaista tilaa voidaan käyttää joukkoliikenteen odotustilana. Koulukadun katualue sekä AL-korttelialue on kaavassa osoitettu merkinnällä map2 Maanalainen tila, johon saa sijoittaa autojen säilytyspaikan kahteen kerrokseen sekä varasto- ja väestönsuojatiloja. Kellarikerroksen läpiajot ja kulkuyhteydet korttelin muille ton-

23 23/41 Koulukatu 13, Citykortteli, asemakaavamuutos ja tonttijako teille on turvattava ja sovittava rasitesopimuksilla. Kaava-alue sijaitsee lll-luokan pohjavesialueella (muu pohjavesialue). Maanalaisten paikoitustilojen suunnittelussa tulee huomioida ja selvittää rakentamisen vaikutukset pohjaveden pinnan tasoon sekä tarvittaessa vaikutukset pohjaveden virtaussuuntiin. Korttelin luoteiskulmaan on osoitettu Rakennukseen jätettävä kulkuaukko, joka on varattu tontille 33 ajoa varten. Aukon minimileveys on 3,5 m ja minimikorkeus 3,2 m. Kulkuyhteys mahdollistaa korttelin tontin 33 sisäisen liikenteen liittymismahdollisuuden Koulukadulta. Muu osa Koulukadun varresta on kaavassa merkitty Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. Näin on haluttu ohjata ajoneuvoliittymän sijainti lähelle jo olemassa olevaa liittymää ja samalla on minimoitu liittymien määrää. Näin on pyritty lisäämään Koulukadun liikenneturvallisuutta ohjaamalla huoltoliittymän sijainti liikenneturvallisuudenkannalta parhaimpaan paikkaan. Suunnittelualue sijaitsee hyvien kevyen liikenteen yhteyksien sekä joukkoliikenneyhteyksien äärellä. Suunnittelualueen eteläpuolella olevalla Valtakadulla kulkee keskustan pääreittinä toimivat polkupyöräkaistat. Suunnittelualueen pohjoispuolella oleva Koulukatu toimii joukkoliikennekatuna ja keskusta alueen pääpysäkit sijaitsevat sen varressa osittain suunnittelualueen kohdalla Yhdyskuntatekninen huolto ja väestönsuojelu Asemakaavamuutoksen yhteydessä on tarkistettu yhdyskuntateknisen huollon verkostojen tarvitsemat varaukset. Tarvittavat kunnallistekniset varaukset on esitetty kaavakartalla merkinnällä Johtoa varten varattu alueen osa. Varaukset sijoittuvat Koulukadun katualueelle. AL-korttelialueelle saa rakentaa kiinteistökohtaisia muuntamoita. Muuntamo (4 x 5m) voidaan sijoittaa rakennuksen sisälle. Tarkemman suunnittelun yhteydessä tulee huomioida muuntamon tarvitsemat johtorasitteet. AL-korttelialue sekä Koulukadun katualue on kaavassa osoitettu merkinnällä map2 Maanalainen tila, johon saa sijoittaa autojen säilytyspaikan kahteen kerrokseen sekä varasto- ja väestönsuojatiloja. Merkinnällä mahdollistetaan nykyisistä suunnitelmistakin poikkeavien pysäköinnin, väestönsuojatilojen ja huoltoyhteyksien rakentaminen. Tarkemmat suunnitelmat maanalaisten tilojen toteuttamisesta esitetään rakennuslupavaiheessa. Kaavassa on myös määrätty, että Polkupyörien paikoitukseen on varattava riittävästi tilaa tonttikohtaisesti. Paloteknisiä ratkaisuja suunniteltaessa on korttelin tontteja käsiteltävä yhtenä kokonaisuutena riittävän turvallisuustason saavuttamiseksi. Tarkemmat suunnitelmat liiketilojen ja asuinhuoneistojen väestönsuojelun toteuttamisesta esitetään rakennuslupavaiheessa. Kaava-alue sijaitsee lll-luokan pohjavesialueella (muu pohjavesialue). Kaavassa on määrätty, että Maanalaisten paikoitustilojen suunnittelussa tulee huomioida ja selvittää rakentamisen vaikutukset pohjaveden pinnan tasoon sekä tarvittaessa vaikutukset pohjaveden virtaussuuntiin. 5.4 Ympäristön häiriötekijät Asemakaavamuutoksen mahdollistama lisärakentaminen ei lisää merkittävästi ympäristön häiriötekijöitä. Alueen käyttötarkoitus säilyy nykytilanteen mukaisena asuin-, liike- ja toimistorakentamisena eikä alueelle olla sijoittamassa ympäristöhäiriöitä aiheuttavaa toimintaa (melu, tärinä, pölyvaikutus). Kortteli sijaitsee kaupungin ydinkeskustassa, vilkkaasti liikennöityjen katujen välissä. Asemakaavamuutoksen mahdollistama lisärakentaminen ei aiheuta merkittäviä muutoksia verrattuna alueen nykyiseen toimintaan ja kohteen sijaintiin ydinkeskustassa. Uuden asuinrakentamisen aiheuttama liikennevaikutus on varsin pieni verrattu alueella jo olemassa oleviin liikennemääriin. Liiketilojen pysä-

24 24/ Koulukatu 13, Citykortteli, asemakaavamuutos ja tonttijako köinti järjestetään korttelin viereen rakennettavaan pysäköintilaitokseen. Tilojen toteutus ei ole kuitenkaan riippuvainen ko. pysäköintilaitoksen toteutuksesta. Tonttien omat pysäköintipaikat pyritään ratkaisemaan tonttikohtaisesti. Alueella jonkin verran lisääntyvä liikenne aiheuttaa melua ja ilman saastevaikutuksia, mutta asemakaavan mukainen muutos tulee olemaan vähäinen verrattuna nykyiseen tilanteeseen ja keskusta-alueen nykyiseen liikenteeseen ja toimintoihin. Liikenteen aiheuttamia häiriötekijöitä on pyritty minimoimaan hankkeen suunnittelun yhteydessä ja ne on pyritty huomioimaan myös kaavaa laadittaessa mm. rakenteellisen melunsuojausmääräyksen avulla. Kaavassa on määrätty, että Rakennusten Koulukadun puoleisilla sivuilla rakennuksen ulkoseinien, ikkunoiden ja ilmanvaihtoaukkojen sekä muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 35 dba. Lisäksi kaavassa on sallittu asumista Koulukadun varteen tulevaan uudisrakennukseen vasta kolmannesta kerroksesta ylöspäin. Korttelialueelle on ELY-keskuksen MATTI-rekisteriin merkitty entinen pesula. Kaavamääräyksen mukaisesti Korttelissa 7 harjoitettu toiminta on saattanut aiheuttaa maaperän pilaantumista. Ennen rakentamiseen ryhtymistä tulee alueen maaperä tutkia ja tarvittaessa kunnostaa ympäristölupaviranomaisten hyväksymällä tavalla.

25 25/41 Koulukatu 13, Citykortteli, asemakaavamuutos ja tonttijako Kaavamerkinnät ja määräykset Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Osa-alueen raja. Ohjeellinen osa-alueen raja. Sitovan tonttijaon mukaisen tontin raja ja numero. Kaupungin- tai kunnanosan numero. Kaupungin- tai kunnanosan nimi. Korttelin numero. Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi. Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Alleviivattu luku osoittaa ehdottomasti käytettävän rakennusoikeuden, rakennuksen korkeuden, kattokaltevuuden tai muun määräyksen. Murtoluku roomalaisen numeron edessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa kellarikerroksessa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen edellisen kerroksen alasta saa ullakon tasolla käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. Rakennusala. Maanalainen tila, johon saa sijoittaa autojen säilytyspaikan kahteen kerrokseen sekä varasto- ja väestönsuojatiloja. Kellarikerroksen läpiajot ja kulkuyhteydet korttelin muille tonteille on turvattava ja sovittava rasitesopimuksilla. Uloke. Ohjeellinen rakennusala, jolle saa rakentaa valokatteen. Yleiselle jalankululle varattu alueen osa, joka voidaan kattaa riittävästi valoa läpäisevällä katteella ja joka saadaan rakentaa asemakaavassa osoitetun kerrosalan lisäksi. Rakennusala, jolle saa sijoittaa viherpihan. Uudisrakennuksille on varattava vähintään 5-10 m 2 rakennettua tai istutettavaa oleskelualuetta asuinhuoneistoa kohti. Viherpiha tulee toteuttaa rakennettuna oleskelualueena, jossa tulee olla myös istutuksia. Rakennukseen jätettävä kulkuaukko, joka on varattu tontille 33 ajoa varten. Aukon minimileveys on 3,5 m ja minimikorkeus 3,2 m. Katu. Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. Johtoa varten varattu alueen osa. YLEISET MÄÄRÄYKSET: AL -korttelialueelle saa sijoittaa myös majoitus- ja ravintolatiloja. AL-korttelin tontin 33 kaksi alinta kerrosta katutasosta lukien tulee olla liike- tai toimistotiloja. Alimpaan katukerrokseen tulee kuitenkin sijoittaa vain liiketiloja. Näiden kahden alimman katutasokerroksen julkisivut tulee toteuttaa laadukkaasti, liiketila-

26 26/ Koulukatu 13, Citykortteli, asemakaavamuutos ja tonttijako rakentamiseen sopivin materiaalein. Julkisivut tulee olla pääosin ikkunapintaa ja pintamateriaaleiltaan muusta julkisivusta erottuvat. Asuinkerrosten katujulkisivujen tulee umpiosiltaan olla yhtenäistä, saumatonta kiviaineista pintaa. Rakennusten Koulukadun puoleisten parvekkeiden tulee olla sisäänvedettyjä tai ns. ranskalaisia parvekkeita. Parvekkeiden tulee olla kaikilla julkisivuilla lasitettuja. Koulukadun puoleiselle julkisivulle on rakennettava yhtenäinen, vähintään 3 metriä syvä katos/ katettu tila rakennusten koko julkisivun pituudelle. Katosta/ katettua tilaa saa käyttää linja-autoliikenteen odotustilana ja pysäkkinä. Katoksen tulee olla teräsrakenteinen ja katemateriaalina on käytettävä valoa läpäisevää materiaalia. Molemmilla Koulukadun puoleisilla tonteilla (tontit 33 ja 35) tulee käyttää samaa katostyyppiä, joka on hyväksytettävä kaupungilla. Katoksen alikulkukorkeuden tulee olla vähintään 3,2 metriä. Rakennusten Koulukadun puoleisilla sivuilla rakennuksen ulkoseinien, ikkunoiden ja muiden ulkoseinien, ikkunoiden ja ilmanvaihtoaukkojen sekä muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 35 dba. Kaava-alueella oleva tonttijako on sitova. Polkupyörien paikoitukseen on varattava riittävästi tilaa tonttikohtaisesti. AUTOPAIKAT: o 1. Liike- ja toimistotilat 1ap/60 krs-m2. o 2. Majoitus- ja ravintolatilat 1ap/90 krs-m2. o 3. Asunnot 1ap/75 krs-m2. Jos autopaikkoja sijoitetaan nimeämättöminä läheiseen yleiseen pysäköintilaitokseen, voidaan niiden määrästä siltä osin vähentää 30%. Vanhan rakennuksen autopaikkavelvoite tontilla 32 on 20 autopaikkaa. Autopaikkojen lukumäärää määritettäessä kunkin porrashuoneen 15 k-m2 ylittävää osaa ei tarvitse ottaa huomioon. Paloteknisiä ratkaisuja suunniteltaessa on korttelin tontteja käsiteltävä yhtenä kokonaisuutena riittävän turvallisuustason saavuttamiseksi. AL-korttelialueelle saa rakentaa kiinteistökohtaisia muuntamoita. Muuntamo (4 x 5m) voidaan sijoittaa rakennuksen sisälle. Tarkemman suunnittelun yhteydessä tulee huomioida muuntamon tarvitsemat johtorasitteet. Korttelissa 7 harjoitettu toiminta on saattanut aiheuttaa maaperän pilaantumista. Ennen rakentamiseen ryhtymistä tulee alueen maaperä tutkia ja tarvittaessa kunnostaa ympäristölupaviranomaisten hyväksymällä tavalla. Kaava-alue sijaitsee lll-luokan pohjavesialueella (muu pohjavesialue). Maanalaisten paikoitustilojen suunnittelussa tulee huomioida ja selvittää rakentamisen vaikutukset pohjaveden pinnan tasoon sekä tarvittaessa vaikutukset pohjaveden virtaussuuntiin. 5.6 Nimistö Asemakaavamuutoksella ei ole vaikusta alueen nimistöön. 5.7 Tonttijako Kaava-alueella oleva tonttijako on sitova. Asemakaavamuutoksessa korttelialue on jaettu kahdeksi tontiksi, tontit 32 ja 33.

27 27/41 Koulukatu 13, Citykortteli, asemakaavamuutos ja tonttijako ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET 6.1 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavamuutos koskee olemassa olevaa Citykorttelia ja jo pääosin rakennettua kaupunkiympäristöä. Suunnittelualueeseen ei kuulu varsinaisia luonto- tai viheralueita. Kaavaalueella kasvaa kuusi lehmusta katupuina. Alueella voi esiintyä muitakin kaupunkiympäristössä tavanomaisia kasvi- ja eläinlajeja. Korttelin muutostöiden myötä osa kadunvarsipuista jää korttelialueelle sijoittuvan rakentamisen alle. Rakennustöiden valmistuttua katualueen viheristutuksia tullaan uusimaan katu- ja viherrakentamisen yhteydessä. Kaavamuutoksen mukaisen rakentamisen toteuttaminen aiheuttaa maaperän kaivamista uusien maanalaisten pysäköintitilojen, uudisrakennuksen sekä katualueelle sijoittuvien kunnallisteknisten linjojen rakentamisen osalta. Muutoin rakentamisen yhteydessä ei muuteta alueen maa- tai kallioperää tai vaikuteta pohjaveteen. Kaava-alue sijaitsee lllluokan pohjavesialueella (muu pohjavesialue). Kaavamääräyksen mukaan maanalaisten paikoitustilojen suunnittelussa tulee huomioida ja selvittää rakentamisen vaikutukset pohjaveden pinnan tasoon sekä tarvittaessa vaikutukset pohjaveden virtaussuuntiin Kaavamuutoksen mahdollistaman rakentamisen toteuttaminen poistaa Koulukadun varressa kasvavat kolme lehmusta. Kaavamuutoksella ei ole muita negatiivisia vaikutuksia luontokohteisiin, luonnonympäristöön eikä sen monimuotoisuuteen tai viheryhteyksiin. 6.2 Vaikutukset yhdyskuntatalouteen Aluetaloudelliset vaikutukset Asemakaavamuutoksen mahdollistama tontin kehittäminen lisää ydinkeskustan elinvoimaisuutta ja vetovoimaa. Laajentuvat liiketilat mahdollistavat uusien yritysten tai olemassa olevien yritysten laajentumisen alueella. Liiketilat sijaitsevat keskeisellä paikalla aivan kaupungin ydinkeskustassa. Lappeenranta on rajakaupunki, jonka kasvua Venäjältä Suomeen suuntautuva ostosmatkailu tukee. Laadittujen kaupallisten selvitysten mukaan Lappeenrannan tax free - kauppa jatkaa yhä edelleen kasvua. Kehitysnäkymiä tukevat kaupallisten selvitysten ennusteet. Ostosmatkailun positiivinen kehitys tukee osaltaan myös kaupungin keskustan elinvoimaisuutta ja heijastelee siten koko keskusta-alueen kehittymiseen ja myös koko alueen taloudelliseen menestykseen. Etelä-Karjalan alueelle laadittujen kaupallisten selvitysten perusteella (Etelä-Karjalan vaihekaava I, kaupallisia selvityksiä: Tutkimus- ja analysointikeskus TAK, 10/2012 ja Tuomas Santasalo Oy, ) kaupallisten palvelujen kysyntää Lappeenrannassa lisää voimakkaasti venäläisten ostosmatkailu, jonka odotetaan vähintään kolminkertaistuvan Lappeenrannan seudulla vuoteen 2025 mennessä. Kaupallisten palvelujen lisätilantarpeen arvioidaan olevan Lappeenrannassa kaikkiaan noin kerrosneliömetriä. Citykorttelin kehittäminen, vaikkakin tontti kerrallaan, tukee keskustan elinvoimaisuutta ja lisää sen vetovoimaa niin paikallisten kuin matkailijoidenkin kannalta. Venäläisten ostosmatkailulla on merkittävä vaikutus Lappeenrannan kaupallisten palveluiden monipuolisuuteen ja kannattavuuteen. Vuoden 2012 aikana tax free myynti kasvoi Lappeenrannassa yli 20 prosenttia. Vuonna 2012 Lappeenrannan tax free myynti oli yhteensä 94 miljoonaa euroa ja Lappeenranta oli Helsingin jälkeen Suomen toiseksi vilkkain tax free myyntikaupunki. Lappeenrannan osuus koko maan tax free -myynnistä on noin 30 prosenttia (lähde Global Blue Finland:n selvitys, YLE Etelä-Karjala ). Kasvun ennustetaan jatkuvan ja esimerkiksi veroton myynti tammikuussa 2013 oli Lappeenrannassa lähes 8,8 miljoonaa euroa. Kasvua vuoden 2012 tammikuusta oli 12 %. Kevään 2013

28 28/ Koulukatu 13, Citykortteli, asemakaavamuutos ja tonttijako tax free myyntitilastoissa Lappeenranta oli ohittanut jo Helsingin. Verottomasta kaupasta on tänä vuonna 28,4 prosenttia tehty Lappeenrannassa. Kesäkuussa osuus ylitti jo 30%. (YLE Etelä-Karjala). Vaikutukset infraverkon toteutuskustannuksiin Olemassa olevan keskustakorttelin kehittäminen ja uusien tilojen liittäminen yhteen vanhojen liiketilojen kanssa on järkevää myös yhdyskuntataloudellisesti. Toimintojen ja palveluiden keskittäminen olemassa olevaan liikekeskukseen sitä kehittämällä ja laajentamalla, parantaa olemassa olevan infran, pysäköintitilojen ja katuverkon hyödyntämistä, mikä on yhdyskuntataloudellisesti edullista. Myös alueelle sijoittuvat uudet asunnot tukevat keskusta-alueen kehittymistä ja elinvoimaisuutta sekä tehostavat olemassa olevan infran hyödyntämistä. Korttelin uudisrakennuksen rakentaminen aiheuttaa joitakin olemassa olevien kaapeleiden siirtoja ja aluevarausten muutoksia. Uudisrakennuksen rakentaminen ei aiheuta katualueelle sijoittuvien vesi-, viemäri- tai kaukolämpölinjojen siirtoja. Jos maanalaiset pysäköintitilat toteutetaan kaavan mahdollistamassa laajuudessa, aiheuttaa se myös kunnallisteknisten linjojen siirtoja. Muutostöiden kustannuksista, kuten rakennushankkeen kaikista muistakin kustannuksista, vastaa alueen toteuttaja. 6.3 Liikenteelliset vaikutukset Liikenneverkko. Suunnittelualue sijoittuu olemassa olevaan katuverkkoon. Asemakaavamuutoksella osa Kauppakadun katualueesta liitetään korttelialueeseen. Koulukatu säilyy keskusta-alueen joukkoliikennekatuna, jolla sijaitsevat keskusta-alueen pääpysäkit. Kaavamuutoksen mahdollistama ajoliittymä tontille 33 ei merkittävästi vaikuta alueen liikenneverkon toimivuuteen. Asemakaavan sallima liittymä sijaitsee olemassa olevan tonttiliittymän vieressä. Citykortteli sijaitsee Lappeenrannan ydinkeskustassa hyvien kevyen liikenteen yhteyksien sekä joukkoliikenneyhteyksien äärellä. Citykorttelin kehittäminen tukee keskustan elinvoimaisuutta ja samalla lisää osaltaan joukkoliikenneyhteyksien käyttöä ja tarvetta. Kaavamuutoksessa olemassa oleva ns. Citykäytävä on osoitettu yleiselle jalankululle varattuna alueen osana, joka voidaan kattaa riittävästi valoa läpäisevällä katteella ja joka saadaan rakentaa asemakaavassa osoitetun kerrosalan lisäksi. Kaavamerkinnällä turvataan keskusta-alueella olemassa olevan, tärkeän kevyen liikenteen kulkureitin säilyminen jatkossakin ja mahdollistetaan tarvittaessa sen kattaminen. Asemakaavassa on määrätty, että polkupyörien paikoitukseen on varattava riittävästi tilaa tonttikohtaisesti. Kaavamääräyksellä on haluttu osaltaan edistää polkupyörällä liikkumisen edellytyksiä alueella. Asemakaavamuutoksella mahdollistetaan Koulukadun varren olemassa olevan jalkakäytävän leventäminen. Asemakaavamuutoksen mukaisesti korttelin kaksi alinta kerrosta tulee toteuttaa sisäänvedettyinä. Näin mahdollistetaan Kauppakadun varren eteläpuolisen jalkakäytävän ja oleskelualueen leventäminen korttelin puolelle. Kaavan mukaan Koulukadun puoleiselle julkisivulle on rakennettava yhtenäinen, vähintään 3 metriä syvä katos/katettu tila rakennusten koko julkisivun pituudelle. Katosta/ katettua tilaa saa käyttää linja-autoliikenteen odotustilana ja pysäkkinä. Pysäköinti ja huoltoajo. Asemakaavamuutoksella mahdollistetaan pysäköintitilojen rakentaminen kahteen maanalaiseen kerrokseen. Pysäköintitilat tulevat näillä näkymin asuin-, liike- ja toimistorakennusten omaan käyttöön. Kaava mahdollistaa myös uusien pysäköintitilojen rakentamisen alueelle. Pysäköintitilojen suunnittelussa on otettava huomioon kaava-alueen sijainti lll-luokan pohjavesialueella (muu pohjavesialue). Asemakaavassa on määrätty, että maanalaisten paikoitustilojen suunnittelussa tulee huomi-

29 29/41 Koulukatu 13, Citykortteli, asemakaavamuutos ja tonttijako oida ja selvittää rakentamisen vaikutukset pohjaveden pinnan tasoon sekä tarvittaessa vaikutukset pohjaveden virtaussuuntiin. Ajoyhteys tontille 33 on kaavassa osoitettu tontin luoteiskulmasta, olemassa olevan liittymän vierestä. Ajoyhteyttä voidaan käyttää myös tontin pysäköintitiloihin kulkemiseen. Liikennemäärät, liikenteen toimivuus ja liikenneturvallisuus Suunnittelualue sijaitsee vilkkaasti liikennöidyn Koulukadun varrella. Lappeenrannan kaupungin liikennelaskentojen mukaan viereisen Koulunkadun liikenne Citykorttelin kohdalla on nykytilanteessa noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikenne-ennusteessa vuodelle 2030 on arvioitu, että liikennemäärä lisääntyy ajoneuvoon vuorokaudessa. Asemakaavaratkaisun mukaisen rakentamisen toteuttaminen ei yksinään merkittävästi vaikuta alueen liikennemääriin, liikenteen toimivuuteen tai liikenneturvallisuuteen. Yhdessä koko keskusta-alueen muuttuvan maankäytön kanssa, vaikutus on merkittävämpi. Asemakaavalla on pyritty vaikuttamaan alueen liikenneverkon toimivuuteen ja turvallisuuteen osoittamalla Koulukadun puoleinen korttelialueen reuna lähes koko matkalta merkinnällä Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. Ajoyhteys kortteliin on mahdollistettu korttelin luoteiskulmasta, olemassa olevan liittymän vierestä. Näin on pyritty minimoimaan liittymien määrää ja osoittamaan ne liikenneverkon toimivuuden ja turvallisuuden kannalta parhaaseen mahdolliseen paikkaan. Vaikutukset liikennemeluun. Alueen lisärakentaminen tulee osaltaan lisäämään alueen liikennemääriä ja siten myös liikennemelua jonkin verran. Alueelle laadittujen melumallinnusten perusteella muutos ei ole kuitenkaan merkittävä. Alueelle on tehty melumallinnus nykyisellä ja ennustetilanteen liikennemäärillä (Ramboll, 2013). Asumisen ohjaavat melun keskiäänitason tulisi olla päivällä ulkona enintään 55 db ja yöllä 50 db. Rajaarvot asunnossa, sisätiloissa ovat päivällä enintään 35 db ja yöllä 30 db. Alueelle laadittujen meluselvitysten mukaan ennustetilanteessa vuonna 2030 Koulukadun äänitaso Koulukadun puolella on db. Jotta sisätilojen päiväohjearvo 35 db saavutetaan, tulee julkisivun kokonaisääneneristävyyden olla Koulukadun puoleisella julkisivulla vähintään 29 db. Lisäksi kyseisille julkisivuille mahdollisesti rakennettavat parvekkeet tulee lasittaa, jotta äänitasot parvekkeilla saadaan ulko-oleskelualueilta edellytettävien ohjearvojen tasolle. Ote melumallinnuksesta (Ramboll 2013). Kuvassa on esitetty julkisivulle kohdistuva suurimmat päiväajan äänitasot ennustevuonna Rakenteellisella ääneneristävyydellä minimoidaan sisätilojen äänimäärää. Kaavassa on määrätty, että Rakennusten Koulukadun puoleisilla sivuilla rakennuksen ulkoseinien, ikkunoiden ja ilmanvaihtoaukkojen sekä muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 35 dba. Kaavamääräys on tiukempi kuin mitä melumallinnuksen johtopäätöksissä on esitetty.

30 30/ Koulukatu 13, Citykortteli, asemakaavamuutos ja tonttijako Lentoliikenne. Citykorttelin muutostöillä ei ole vaikutusta lentoliikenteeseen. Alue ei sijaitse Lappeenrannan lentokentän lentoestepinta-alueella. 6.4 Sosiaaliset vaikutukset Vaikutukset palveluiden saatavuuteen Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa Citykorttelin kehittäminen myös liike- ja kauppakeskuksena, joka palvelee monipuolisesti niin paikallisia ihmisiä kuin matkailijoitakin. Asemakaavamuutos mahdollistaa lisäliiketilojen rakentamisen, mikä mahdollistaa toimintojen ja palveluiden monipuolistumisen. Citykorttelin uudistaminen tukee osaltaan Lappeenrannan kaupungin keskustan elinvoimaisuutta ja se heijastuu koko keskusta-alueen kehittämiseen ja palveluiden paranemiseen. Asemakaavamuutoksen toteuttaminen tulee parantamaan alueen palvelutarjontaa ja palveluiden saatavuutta huomattavasti. Erittäin positiivista on myös palveluiden lisääntyminen kaupungin ydinkeskustan alueella. Hanke tukee koko keskusta-alueen kehittämistä. Citykortteliin sijoittuvat liiketilat ja palvelut ovat hyvin saavutettavissa. Alue on hyvin saavutettavissa niin jalkaisin, polkupyörällä, autolla kuin julkisella joukkoliikenteelläkin. Liikekeskus sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella erityisesti joukkoliikenteen kannalta, koska Citykorttelin uudisrakennus sijoittuu joukkoliikennekatuna toimivan Kauppakadun varteen. Asemakaavan mukainen Citykorttelin kehittäminen parantaa myös alueen lähiasukkaiden palveluiden saatavuutta ja lisää niiden monipuolisuutta. Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Citykorttelin kehittäminen toimivammaksi ja monipuolisemmaksi palvelukokonaisuudeksi lisää yleensäkin ihmisten viihtyisyyttä alueella. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa korttelista muodostuu yhtenäinen kokonaisuus. Citykorttelin kehittyminen tulee parantamaan myös koko alueen ympäristön tasoa ja laatua ja parantaa näin myös alueen elinympäristön laatua. Lisäksi on odotettavissa, että koko Citykorttelin kehittäminen etenee, kun alueen yksi tontti lähtee toteutumaan ja se heijastelee positiivisesti myös laajemmalle alueelle ympäristössään. Kun uudisrakennusta rakennetaan tai mahdollisesti tehdään vanhan rakennuksen korotusta, aiheuttaa tilojen rakentaminen hetkellisiä, rakentamisaikaisia vaikutuksia mm. melua, mahdollisesti pölyä ja liikenteen lisääntymistä alueella. Rakentaminen voi vähentää myös lähialueen viihtyisyyttä. Viereisen korttelin uudisrakentaminen tulee aiheuttamaan alueella rakentamisen aikaisia häiriöitä olemassa olevien rakennusten asukkaille ja toimijoille. Tämä vähentää lähialueen viihtyisyyttä rakentamisvaiheen aikana. Nämä vaikutukset ovat kuitenkin väliaikaisia ja ne loppuvat rakennusten valmistuttua. Rakentamisen aikaisia haittavaikutuksia pyritään vähentämään yhteistyössä rakentajan, urakoitsijan ja kaupungin ympäristötoimen kanssa. Niihin ei voida vaikuttaa kuitenkaan asemakaavalla. Keskusta-alueella tehtyjen melumallinnusten perusteella kaavamuutosalueella sisäpihalla päivämelutason vaatimus 55 db täyttyy. Myös yöajan ohjearvo 50 db alittuu koko alueella. Kaavassa on kuitenkin määrätty, että Rakennusten Koulukadun puoleisilla sivuilla rakennuksen ulkoseinien, ikkunoiden ja ilmanvaihtoaukkojen sekä muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 35 dba. Lisäksi kaavassa on määrätty, että Parvekkeiden tulee olla kaikilla julkisivuilla lasitettuja. Näin on pyritty minimoimaan melun aiheuttamat haittatekijät.

31 31/41 Koulukatu 13, Citykortteli, asemakaavamuutos ja tonttijako Vaikutukset kevyen liikenteen yhteyksiin Asemakaava-alue sijoittuu Lappeenrannan keskustaan ja se on hyvin kevyen liikenteen saavutettavissa sekä keskustasta päin kuljettaessa, että myös muista suunnista. Kaavamuutoksella turvataan koko alueelle tärkeän kevyenliikenteen yhteyden säilyminen Citykorttelin eteläpuolella. Kaavassa Citykäytävä on osoitettu Yleiselle jalankululle varattuna alueen osana, joka voidaan kattaa riittävästi valoa läpäisevällä katteella ja joka saadaan rakentaa asemakaavassa osoitetun kerrosalan lisäksi. Kaavamääräys mahdollistaa kulkuyhteyden kattamisen, mutta ei velvoita tekemään sitä. Muut sosiaaliset ja viihtyisyysvaikutukset Citykorttelin kehittäminen, sen toimintojen lisääminen ja niiden monipuolistaminen muodostavat mielenkiintoisen kokonaisuuden myös sosiaalisen ympäristön ja kaupunkikulttuurin kannalta. Kaavamuutos liittyy koko Citykorttelin kehittämiseen ja toteuttamiseen. 6.5 Kulttuuriset vaikutukset Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Citykorttelin kehittämis- ja uudisrakennushanke tiivistää osaltaan alueen kaupunkirakennetta. Alueen tehokkaampi hyödyntäminen on myös yhdyskuntataloudellisesti järkevää. Koko kaupungin yhdyskuntarakenteen kannalta hanke on hyvä: asuin-, liike- ja toimistorakennus sijaitsee kaupungin ydinkeskustassa, hyvien liikenneyhteyksien äärellä. Kaupungin keskustan kehittäminen ja sen tiivistäminen on myös Lappeenrannan kaupungin ilmasto-ohjelman tavoitteiden mukaista. Kaavahankkeella ei hajauteta olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta vaan sillä tiivistetään olemassa olevaa rakennetta ja samalla hyödynnetään olemassa olevaa infraverkkoa tehokkaammin. Vaikutukset rakennuksiin ja rakenteisiin sekä yhdyskuntateknisen huollon verkostoihin Asemakaavamuutoksella alueen rakennusoikeutta on lisätty 4175 k-m 2 :llä. Koko ALkorttelialueen rakennusoikeus on yhteensä 6350 k-m 2. Olemassa olevan asuin- ja liikerakennuksen (tontti 32) rakennusoikeus on 2700 k-m 2 ja uuden tontin (tontti 33) rakennusoikeus 3650 k-m 2. Lisärakennusoikeus mahdollistaa vanhan rakennuksen korottamisen ja uudisrakennuksen rakentamisen. Uudisrakennuksen rakentaminen hyvälle paikalle aivan kaupungin ydinkeskustaan on järkevää myös yhdyskuntataloudellisesti. Toimintojen ja palveluiden keskittäminen olemassa olevaan keskustakortteliin sitä kehittämällä ja laajentamalla, parantaa olemassa olevan infran, pysäköintitilojen ja katuverkon hyödyntämistä. Korttelin uudisrakennuksen rakentaminen aiheuttaa joitakin olemassa olevien kaapeleiden siirtoja ja aluevarausten muutoksia. Uudisrakennuksen rakentaminen ei aiheuta katualueelle sijoittuvien vesi-, viemäri- tai kaukolämpölinjojen siirtoja. Jos maanalaiset pysäköintitilat toteutetaan kaavan mahdollistamassa laajuudessa, aiheuttaa se myös kunnallisteknisten linjojen siirtoja. Vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön ja kiinteisiin muinaisjäännöksiin Varsinaisella suunnittelualueella ei ole tiedossa olevia kiinteitä muinaisjäännöksiä tai rakennuskulttuurikohteita. Alueella ei ole erityisiä rakennetun ympäristön arvoja. Voidaan todetakin, että alueen uudistaminen ja uuden rakentaminen tulee parantamaan osaltaan keskusta-alueen ilmettä ja toimivuutta erityisesti Koulukadun puolella. Suunnittelualueen eteläpuolella sijaitsee valtakunnallisesti merkittävä Lappeen kirkko. Kaavamuutoksella ei ole kuitenkaan suoranaisia vaikutuksia kirkon arvoon.

32 32/ Koulukatu 13, Citykortteli, asemakaavamuutos ja tonttijako Asemakaavamuutoksen mahdollistama olemassa olevan asuin- ja liikerakennuksen korottaminen vaikuttaa jonkin verran alueen kaupunkikuvaan. Olemassa olevan asuinrakennuksen korottaminen nykyisestä kerroskorkeudesta kerroksella ei katsota olevan kuitenkaan merkittävää kaupunkikuvaa vähentävää vaikutusta eikä sen arvioida vähentävän Lappeen kirkon kulttuurihistoriallista arvoa ympäristössään. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön, kaupunkikuvaan ja maisemaan Citykorttelin kehittäminen kokonaisuudessaan parantaa keskeisen kaupunkialueen kaupunkikuvaa ja taajamarakennetta. Kaavamuutos mahdollistaa uudisrakennuksen rakentamisen Koulukadun puolelle sekä olemassa olevan asuin- ja liiketalon korotuksen. Asemakaavamuutoksen mahdollistama vanhan asuin- ja liikerakennuksen korottaminen mahdollistaa ullakkotilan korvaamisen kerroksella sekä lisäksi yhden uuden kerroksen rakentamisen. Tarkastellessa rakennuksen hahmoa ja massaa Keskuspuiston suunnasta, rakennuksen korkeus rakennuksen eteläjulkisivulla kasvaa yhden kerroksen verran. Koulukadun puolelle asemakaavamuutos mahdollistaa rakentamaan asuin- ja liikerakennuksen, jossa on viisi kerrosta ja ullakkokerros. Rakennuksen kaksi alinta kerrosta tulee toteuttaa sisäänvedettyinä, jotta katualueelle jää väljyyttä. Kolmannesta kerroksesta viidenteen rakennuksen saa toteuttaa ulokkeellisena. Ullakkokerros tulee toteuttaa sisäänvedettynä. Nykyisen takapihanomaisen pysäköintialueen muuttuminen rakennetuksi ympäristöksi on kaupunkikuvallisesti positiivinen muutos. Koulukadun varren rakentamishanke eheyttää alueen korttelirakennetta ja kaupunkikuvaa. Lappeen kirkko on keskeinen osa keskustan kaupunkimaisemaa. Kaavamuutoksen mukaisilla muutoksilla ei tulisi olla heikentävää vaikutusta alueen maisemaan, rakennettuun ympäristöön tai kaupunkikuvaan. Kaavamuutoksen tavoitteena on ollut kehittää Citykorttia kaupunkimaisemmaksi, kaupunkikuvaa parantavaksi kokonaisuudeksi. Koko alueen suunnittelussa mukana olleen Marian aukio rakentamisella jätetään tarvittavaa väljyyttä arvokkaan Lappeen kirkon ympärille.

33 33/41 Koulukatu 13, Citykortteli, asemakaavamuutos ja tonttijako Lappeenrannan kaupunkikuvassa Citykortteli ja kaavamuutosalue hahmottuu selkeimmin Kirkkopuiston suunnasta sekä kaukomaisemassa Saimaalta ja Linnoituksesta katsottuna. Citykorttelin suunnitteluun liittyen on laadittu valokuvasovitteita korttelin näkymisestä mm. Saimaalta ja Linnoituksestä päin katsottuna. Lappeenrannan kaupungin keskustan siluetti on hyvin vaihteleva ja mielenkiintoinen. Yllättävät vanhat rakennukset korostuvat katselukulmasta riippuen. Kokonaisuutta tarkastellessa voidaankin todeta, että kaavamuutoksen mukainen rakentamisen toteuttaminen täydentää hyvin olemassa olevaa rakennetta. Valokuvasovite Saimaalta (Arkkitehtitoimisto Timo Vuori Oy). Lähimaisemassa jalankulkija hahmottaa rakennusten alakerrokset ja katutilan, jossa kulkee. Rakennusten ylemmät kerrokset eivät hahmotu kulkijalle esimerkiksi Citykäytävää kuljettaessa. Pääosin alueella kulkijat havannoivat rakennuksia osana jalankulkuympäristöään. Kaavassa onkin annettu rakentamista ohjaavia määräyksiä uudisrakennuksen julkisivuja koskien. Lisäksi rakennusalan rajauksilla ja kerroskorkeuksilla on ohjattu rakennuksen katutilan muodostamista Koulukadun puolella. Kun tavoitellaan hyvää lopputulosta, tulisikin koko kokonaisuus suunnitella ja toteuttaa viimeistellysti ja jalankulkijan näkymät ja kulkuympäristö huomioiden. Asemakaavamuutoksen vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja kaupunkimaisemaan ovat kokonaisuutena positiivisia. Hankkeen toteutuminen tulee osaltaan parantamaan alueen kaupunkikuvaa ja eheyttämään sitä. Korttelin pohjoisosan rakentaminen eheyttää merkittävästi myös Lappeenrannan kaupunkirakennetta. Suunnittelualueen eteläpuolella sijaitsee valtakunnallisesti merkittävä Lappeen kirkko. Kaavamuutoksella ei ole kuitenkaan suoranaisia vaikutuksia kirkon arvoon.

34 34/ Koulukatu 13, Citykortteli, asemakaavamuutos ja tonttijako Asemakaavamuutoksen mahdollistama olemassa olevan asuin- ja liikerakennuksen korottaminen vaikuttaa kuitenkin jonkin verran alueen kaupunkikuvaan. Olemassa olevan asuinrakennuksen korottaminen nykyisestä räystäskorosta kerroksella ei katsota olevan kuitenkaan merkittävää kaupunkikuvan arvoja heikentävää vaikutusta eikä sen arvioida vähentävän Lappeen kirkon arvoa ympäristössään. Suunnittelualue sijaitsee kuitenkin aivan kaupungin ydinkeskustassa, missä rakentamisen tulisi olla kaupunkimaisempaa, tiiviimpää ja korkeampaa. Kokonaisuutta tarkasteltaessa nyt mahdollisesti korotettava, jo olemassa oleva rakennus sijaitsee kauempana kirkosta kuin moni muu, kirkon välittömässä lähiympäristössä oleva, korkeampi rakennus. Maastoleikkaus, jossa näkyy Citykorttelin kaavamuutosalueen suhde Lappeen kirkkoon. Leikkaus on tehty tontin 31 kohdalta (Arkkitehtitoimisto Mikko Heikkilä Sito Oy) Lappeenrannan keskusta-alueen maastonmuodoista johtuen Lappeen kirkko sijaitsee korkeammalla kuin esim. Citykortteli. Leikkauskuvasta on hahmotettavissa mille korkeustasolle Citykorttelin tonteille 30 ja 31 suunnitellut rakennushankkeet likimäärin sijoittuvat.

35 35/41 Koulukatu 13, Citykortteli, asemakaavamuutos ja tonttijako Valokuvasovitteessa on esitetty Koulukadun varren uudisrakentaminen. (Arkkitehtitoimisto Timo Vuori Oy)

36 36/ Koulukatu 13, Citykortteli, asemakaavamuutos ja tonttijako 6.6 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) tehtävänä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tavoitteista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä kuntien kaavoituksessa. Toimiva aluerakenne Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Asemakaavamuutoksella mahdollistetaan olemassa olevan, Lappeenrannan keskustassa sijaitsevan Citykorttelin kehittäminen ja uudistaminen. Asemakaavalla vahvistetaan keskusta-alueen kaupallisia palveluita sekä asumista. Asemakaavaratkaisu edistää olemassa olevien rakenteiden: rakennusten, kunnallistekniikan ja katuverkon hyödyntämistä. Kaavaratkaisu mahdollistaa myös olemassa olevan Citykorttelin ja sen ympäristön laadun ja toimivuuden parantamisen. Olemassa olevan liikekeskuksen tilojen laajentuminen mahdollistaa uusien yritysten ja palveluiden sijoittumisen ja lisää osaltaan myös elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksia, kilpailukykyä ja vahvistaa keskustapalvelujen asemaa. Myös keskusta-alueella lisääntyvä asuminen tukee elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksia. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua. Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan. Citykorttelin kehittäminen eheyttää ja tiivistää olemassa olevaa kaupunkirakennetta. Asemakaavaratkaisu edistää olemassa olevien yhdyskuntarakenteiden: rakennusten, kunnallistekniikan ja tieverkon hyödyntämistä. Kaavaratkaisu mahdollistaa myös olemassa olevan korttelin ja sen ympäristön laadun ja toimivuuden parantamisen. Alueen palvelut ja työpaikat ovat hyvin saavutettavissa. Suunnittelualue sijaitsee aivan ydinkeskustassa, hyvien liikenneyhteyksien äärellä. Alue on myös hyvin kevyen liikenteen saavutettavissa. Asemakaavassa on kaavamääräyksin osoitettu olemassa oleva kevyen liikenteen yhteys. Asemakaavassa on pyritty huomioimaan alueen liikenneturvallisuus ja viereisen, Koulukadun asema kaupungin joukkoliikennekatuna mm. rajoittamalla liittymien määrää korttelin ja Koulukadun välillä. Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Runsaasti henkilöliikennettä aiheuttavat elinkeinoelämän toiminnot suunnataan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään tai muutoin hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Citykortteli sijaitsee kaupungin ydinkeskustassa, yhdyskuntarakenteen sisällä ja se on hyvin saavutettavissa sekä kevyen liikenteen, joukkoliikenteen että autoliikenteen kan-

37 37/41 Koulukatu 13, Citykortteli, asemakaavamuutos ja tonttijako nalta. Kaavassa mahdollistetaan olemassa olevan korttelin uudistaminen ja uusien toimintojen sijoittuminen sinne. Alueelle pystytään sijoittamaan asumisen lisäksi lisää palveluita, liiketiloja ja erilaisia yrityksiä. Näin parannetaan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä alueella. Alueen lisääntynyt asuntomäärä lisää alueen elinvoimaisuutta ja tuo yrityksille lisää asiakkaita. Kaupunkiseutuja kehitetään tasapainoisina kokonaisuuksina siten, että tukeudutaan olemassa oleviin keskuksiin. Keskuksia ja erityisesti niiden keskusta-alueita kehitetään monipuolisina palvelujen, asumisen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueina. Asemakaavaratkaisu tukee olemassa olevan liikekeskuksen kehittämistä aivan Lappeenrannan ydinkeskustassa ja alueen kehittymistä erityisesti asumisen, palvelujen, työpaikkojen ja vapaa-ajan vietto kohteena. Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen. Alueidenkäytön suunnittelussa olemassa olevat tai odotettavissa olevat ympäristöhaitat ja poikkeukselliset luonnonolot tunnistetaan ja niiden vaikutuksia ehkäistään. Alueidenkäytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. Kaavamuutoksessa on pyritty huomioimaan ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäiseminen ja olemassa olevien haittojen poistamineen. Kaavamuutos koskee olemassa olevan keskustan korttelialueen yhden tontin kehittämistä. Kaavaratkaisu on Lappeenrannan kaupungin ilmasto-ohjelman mukainen. Kaavaratkaisussa tiivistetään keskustaa ja kehitetään olemassa olevaa liikekeskusta yhä monipuolisemmaksi ja tukeudutaan alueen olemassa olevaan joukkoliikenteeseen. Kaavaratkaisulla mahdollistetaan myös olemassa olevan kaupunkirakenteen tiivistäminen. Erityistavoitteet. Alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä sekä luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Taajamia kehitettäessä on huolehdittava siitä, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia. Alueidenkäytössä on varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä edistettävä verkostojen jatkuvuutta, turvallisuutta ja laatua. Kaavaratkaisu perustuu olemassa olevan korttelialueen ja sen rakennuskannan hyödyntämiseen ja kehittämiseen. Kaavamuutoksen taajamakuvalliset vaikutukset ovat merkittäviä erityisesti Citykorttelin Koulukadun varrella. Asemakaavan mahdollistama liike- ja asuinrakennuksen rakentaminen Koulukadun puolelle rajaa korttelia ja parantaa alueen kaupunkikuvaa. Nykyinen takapihanomainen huolto- ja pysäköintipiha poistuu rakentamisen myötä ja korttelista muodostuu yhtenäinen, kaupunkimainen kokonaisuus. Tämä edellyttää myös naapuritonttien kaavamuutosten etenemistä ja sen mukanaan tuomaa alueen rakentumista yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Kaavaratkaisulla ei ole vaikutusta viheralueisiin. Asemakaavassa on pyritty huomioimaan kevyen liikenteen kulkuyhteydet ja niiden toimivuus ja turvallisuus siltä osin, kun ne sisältyvät asemakaavaan. Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Uusia asuinalueita tai muita melulle herkkiä toimintoja ei tule sijoittaa melualueille varmistamatta riittävää meluntorjuntaa. Alueelle suunniteltu toiminta ei sisällä sellaisia toiminoja, jotka aiheuttaisivat keskustaalueen normaalikäytöstä poikkeavaa melua, tärinää tai ilman epäpuhtauksia. Liike- ja asuinrakennus sijaitsee Lappeenrannan keskusta-alueen pääväylän, Koulukadun, varrella. Alueella esiintyy liikenteen aiheuttamaa melua, tärinää ja ilman epäpuhtauksia.

38 38/ Koulukatu 13, Citykortteli, asemakaavamuutos ja tonttijako Alueen kehittäminen voi lisätä jossakin määrin liikennettä lähialueen pysäköintilaitoksiin, mutta lisäyksen ei ole katsottu olevan merkittävä verrattaessa nykyiseen tilanteeseen. Kaavamuutoksella ei lisätä alueen yleisiä pysäköintipaikkoja. Suunnittelualueelle on tehty melumallinnus, jonka perusteella kaavassa on annettu määräyksiä rakennusten julkisivujen toteuttamista ja julkisivujen materiaalien ääneneristävyydestä. Kaavassa on määrätty, että Rakennusten Koulukadun puoleisilla sivuilla rakennuksen ulkoseinien, ikkunoiden ja ilmanvaihtoaukkojen sekä muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 35 dba. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Erityistavoitteet. Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Varsinaisella asemakaavamuutosalueella ei ole kansallisen kulttuuriympäristön tai rakennusperinnön kohteita eikä myöskään arvokkaita luontokohteita. Asemakaava-alueen eteläpuolella, toisella puolella Valtakatua sijaitsee valtakunnallisesti merkittävä rakennetun ympäristön kohde Lappeen kirkko. Asemakaavamuutoksella ei ole suoranaisia vaikutuksia kirkon rakennetun ympäristön arvojen säilymiseen. Marian aukion puolella asemakaavamuutoksella mahdollistetaan Citykäytävän kattaminen ja olemassa olevan asuin- ja liikerakennuksen korottaminen. Muutosten ei katsota kuitenkaan olevan merkittäviä huomioiden olevan rakennuksen korkeus, sijainti ja muoto, lähiympäristön rakentamisen korkeus sekä suhde Lappeen kirkkoon.

39 39/41 Koulukatu 13, Citykortteli, asemakaavamuutos ja tonttijako Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Liikennejärjestelmiä suunnitellaan ja kehitetään kokonaisuuksina, jotka käsittävät eri liikennemuodot ja palvelevat sekä asutusta että elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Liikennejärjestelmä ja alueidenkäyttö sovitetaan yhteen siten, että vähennetään henkilöautoliikenteen tarvetta ja parannetaan ympäristöä vähän kuormittavien liikennemuotojen käyttöedellytyksiä. Erityistä huomiota kiinnitetään lisäksi liikenneturvallisuuden parantamiseen. Tarvittaviin liikenneyhteyksiin varaudutaan kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia pääliikenneyhteyksiä ja verkostoja. Suunnittelualue tukeutuu olemassa olevaan liikenneverkkoon. Asemakaavassa on pyritty turvaamaan Lappeenrannan keskusta-alueen läpikulkevan ja liikenteellisesti tärkeän väylän, Koulukadun turvallisuus ja liikenteellisesti sujuva kulkuyhteys sekä kadun asema joukkoliikennekatuna. Asemakaavassa on rajoitettu liittymistä Koulukadulta korttelialueelle merkitsemällä pääosa korttelialueesta liittymäkiellolla. Ajoneuvoliittymä kortteliin ajoa varten on kaavassa osoitettu olemassa olevan liittymän viereen, korttelialueen länsireunaan. Citykortteli sijoittuu Lappeenrannan ydinkeskustaan ja se on hyvin kevyen liikenteen ja joukkoliikenteellä saavutettavissa. Asemakaavalla ei muuteta alueella jo olemassa olevia kevyen liikenteen yhteyksiä. Kaavamerkinnöillä on turvattu korttelin eteläosan läpi kulkevan Citykäytävän jalankulkuyhteyden olemassa olo. Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Kaavaratkaisulla ei ole vaikutusta energiahuollon päälinjoihin. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Alueidenkäytöllä edistetään rannikkoalueen, Lapin tunturialueiden ja Vuoksen vesistöalueen säilymistä luonto- ja kulttuuriarvojen kannalta erityisen merkittävinä aluekokonaisuuksina. Samalla varmistetaan, että asumisen ja elinkeinotoiminnan harjoittamisen edellytykset säilyvät. Vuoksen vesistöalueella ohjataan matkailua, vesistöjen virkistyskäyttöä ja vesiliikennettä sekä rakentamista ja muuta maankäyttöä siten, että järviluonnon, maiseman ja kulttuuriperinnön erityispiirteet säilyvät. Suunnittelualue kuuluu Vuoksen vesistöalueeseen. Kaava-alue sijaitsee kaupungin ydinkeskustassa eikä sillä ole vaikutusta Vuoksen vesistöalueen erityisiin arvoihin. 6.7 Seudullisten suunnitelmien toteutuminen Maakuntakaavassa suunnittelualue on keskustatoimintojen alueetta (C). Merkinnällä on osoitettu keskustahakuisten kaupan, palvelujen, hallinnon, asumisen ja muiden toimintojen yleispiirteinen sijainti. Merkinnän osoittamalle alueelle voidaan sijoittaa vähittäiskaupan suuryksiköitä tai vaikutuksiltaan niihin verrattavia kaupallisia palveluita. Maakuntakaavan suunnittelumääräyksen mukaan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota alueen viihtyisyyteen, omaleimaisuuteen ja kaupunkikuvan tasapainoisuuteen sekä huolehdittava eri liikennemuotojen järjestelyjen tarkoituksenmukaisuudesta ja häiriöttömyydestä. Aluetta suunniteltaessa on varauduttava riittävään ja monipuoliseen keskustatoimintaa tukevaan asunto-, työpaikka- ja keskustapalvelujen tarjontaan sekä keskustojen lähikauppojen säilymiseen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa erityistä huomiota tulee kiinnittää maisema- ja kulttuuriarvojen sekä rakennushistoriallisten ominaispiirteiden säilyttämiseen ja vapaa-ajan palvelujen sekä virkistysarvojen turvaamiseen. Erityisesti jalankulun ja kevyen liikenteen verkostoa sekä joukkoliikenteen laatua ja sujuvuutta tulee kehittää.

40 40/ Koulukatu 13, Citykortteli, asemakaavamuutos ja tonttijako Asemakaavamuutos on maakuntakaavan tavoitteiden mukainen. Se vahvistaa sekä kaupallisten palveluiden että asumisen sijoittumista Lappeenrannan kaupungin keskustaan. Asemakaavamuutoksella turvataan osaltaan Lappeenrannan kaupunkikeskustan kehittyminen ja tuetaan keskusta-alueen asemaa kaupallisten palveluiden keskittymänä. Kaavaratkaisulla tuetaan myös jalankulun ja pyöräilyn sekä joukkoliikenteen kehittämistä ja lähipalveluiden säilymistä keskustassa. Asemakaavassa osoitetaan jalankulun yhteys korttelin eteläpuolitse (ns. Citykäytävä). Citykortteli sijaitsee toimivien joukkoliikenneyhteyksien vieressä. Korttelin toiminnan kehittäminen vahvistaa osaltaan joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä alueella. Asemakaavalla turvataan osaltaan alueen hyvä saavutettavuus. Maakuntakaavassa suunnittelualue sijoittuu laatukäytävä-vyöhykkeelle (lk). Laatukäytävän yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee edistää elinympäristöjen toimivuutta ja taloudellisuutta hyödyntämällä ja eheyttämällä olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta sekä turvata toimivat ja turvalliset liikenneväylät ja -yhteydet. Asemakaavamuutosalue sijoittuu olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen, jota kaavalla on pyritty eheyttämään. Mahdollistamalla uudisrakennuksen rakentaminen Kauppakadun reunaan täydennetään olemassa olevan keskustakorttelin rakennetta ja rajataan katutilaa. Kaavassa on turvattu toimivat ja turvalliset liikenneväylät ja kevyen liikenteen yhteydet. Kaava-alue sijoittuu joukkoliikennekatuna toimivan Kauppakadun viereen. Asemakaavassa on annettu määräyksiä linja-autojen pysäkkien odottelualueiden muodostamisesta liike- ja asuinrakennuksen yhteyteen ulokkeen alle ja tilan kattamisesta. Maakuntakaavassa keskusta-alue on osoitettu (kk) kaupunkirakenteen kehittämisen kohdealueena. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on huolehdittava siitä, että kohdealueelle sijoittuvat toiminnat ja alueen maankäytön ratkaisut eheyttävät kaupunkirakennetta ja ne antavat hyvät mahdollisuudet kevyen liikenteen sekä joukkoliikenteen kehittämiseen ja lähipalveluiden toteutumiseen. Yhdyskuntarakenteen eheyttämistä suunniteltaessa on turvattava riittävät lähivirkistysalueet. Kaavaratkaisulla hyödynnetään ja eheytetään sekä olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta että kaupunkirakennetta. Asemakaavaratkaisulla on pyritty edistämään kevyen liikenteen yhteyksiä sekä joukkoliikenteen toimivuutta alueella. Asemakaavalla on pyritty myös turvaamaan kaupungin liikenneverkon kannalta tärkeän Koulukadun toimivuus ja turvallisuus liikenneväylänä. Etelä-Karjalan maakuntaohjelman tärkein strateginen päämäärä on saada alueelle menestyvää yritystoimintaa ja uusia työpaikkoja. Citykorttelin kehittäminen tukee myös Etelä-Karjalan maakuntaohjelman tavoitetta yritystoiminnan kehittämisestä ja uusista työpaikoista. Kaava mahdollistaa koko kerrosalan käyttämisen liike- ja toimistotiloille. Todennäköisin ratkaisu on, että liiketilat sijoittuvat kahteen alimpaan katukerrokseen, Etelä-Karjalan maakuntaohjelman mukaan kaupan luonteen määrittelyssä on otettava huomioon kaupunkiseudun palvelurakenteen tasapainoinen kehittäminen ja Venäjältä suuntautuvaan ostovoimaan vastaaminen niin, etteivät tehtävät toimenpiteet heikennä palvelujen saatavuutta keskustoissa ja seudun muissa osissa. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon erityisesti kaupan kytkeytyminen yhdyskuntarakenteeseen sekä alueen sisäisiin liikennejärjestelyihin ja niiden liittymiseen pääväyliin. Asemakaavamuutos tukee näiden maakuntaohjelman tavoitteiden toteutumista: suunnitellut liiketilat sijaitsevat aivan Lappeenrannan ydinkeskustassa, joten se lisää palveluiden saatavuutta kaupungin keskusta-alueella. Liiketilojen kehittäminen osaltaan vastaa Venäjältä suuntautuvan ostovoiman tarpeisiin. Uudet liiketilat kytkeytyvät kiinteästi ole-

41 41/41 Koulukatu 13, Citykortteli, asemakaavamuutos ja tonttijako massa olevaan yhdyskuntarakenteeseen ja alueella jo olemassa olevaan liikenneverkkoon. Kauppakeskus sijaitsee joukkoliikenteen käyttämisen kannalta keskeisesti. 6.8 Kaupungin tavoitteiden toteutuminen Asemakaavamuutoksen mahdollistama Citykorttelin kehittäminen tontin 30 osalta tukee palveluiden ja kaupan sekä asumisen sijoittumista Lappeenrannan ydinkeskustan alueelle. Keskustan tiivistäminen on kaupungin ilmasto-ohjelman tavoitteiden mukaista. Ilmasto-ohjelman tavoitteena on uusien kauppakeskusten ja vapaa-ajan keskusten sijoittaminen keskustoihin ja joukkoliikenteellä saavutettavaksi. Keskustan kehittäminen tukee osaltaan myös keskustan elinympäristön laadun paranemista. Kaavaratkaisulla hyödynnetään ja täydennetään olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta, lisätään keskusta-alueen palveluita ja asumista sekä kehitetään keskusta-aluetta. Kaavamuutoksella osaltaan parannetaan alueen kevyen liikenteen yhteyksiä, kävelypainotteisia alueita sekä joukkoliikenteen toimimismahdollisuuksia. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen hillitsee osaltaan myös ilmastonmuutosta. 7 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN 7.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavamuutoksen liitteenä on alueen havainnepiirros sekä rakentamisen toteuttamista havainnollistavia näkymäkuvia. Havainnekuva on uudisrakentamishanketta suunnittelevan Arkkitehtitoimisto Timo Vuori Oy:n tekemiä. Alueelta laaditut 3D-havainnekuvat ovat viitteellisiä eli esim. niissä esitetty rakennusten ulkoasu ja arkkitehtuuri voivat muuttua hankkeen arkkitehtisuunnittelun edetessä. 7.2 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavamuutoksen saatua lainvoiman asemakaavan mukaisen rakentamisen toteuttamien on kiinteistön omistajien päätettävissä. 7.3 Kaavan hyväksyminen Asemakaavan hyväksyy MRL 52 :n mukaisesti Lappeenrannan kaupunginvaltuusto. Lappeenrannassa Maarit Pimiä kaavoitusarkkitehti Erkki Jouhki kaupunginarkkitehti vt