ASEMAKAAVASELOSTUS CITYKORTTELI, TONTTI 29 ASEMAKAAVAMUUTOS

Transkriptio

1 ASEMAKAAVASELOSTUS CITYKORTTELI, TONTTI 29 ASEMAKAAVAMUUTOS , päivitetty

2 2/ , päivitetty Citykortteli, tontti ASEMAKAAVASELOSTUS 29, asemakaavamuutos Dnro 718/ /2013 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI CITYKORTTELI, TONTTI 29, ASEMAKAAVAMUUTOS ASEMAKAAVAN SELOSTUS, JOKA KOSKEE PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVAKARTTAA, päivitetty PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos 2 Keskus, kortteli 7 tontti 29 sekä osa katualuetta Muodostuu Kaavanlaatija 2 Keskus, kortteli 7 tontti 29 sekä maanalaista pysäköintitilaa Kaupunginarkkitehti Maarit Pimiä puh sähköposti muotoa: etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Asemakaava-arkkitehti Matti Veijovuori puh sähköposti muotoa: etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Vireille tulo Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos ovat olleet nähtävillä Hyväksytty KV Tekninen toimi Kaavoitus PL 38, Lappeenranta Villimiehenkatu 1 puh. (05) 6161 kirjaamo@lappeenranta.fi

3 3/40 Citykortteli, tontti 29, asemakaavamuutos , päivitetty Kaava-alueen sijainti Asemakaavamuutos koskee ns. Citykorttelin luoteiskulman tonttia 29 sekä osaa sen pohjoispuolella olevasta Koulukadusta, jonka alle suunnitellaan maanalaista pysäköintitilaa. Suunnittelu koskee ns. pankkitalon tonttia. Alue sijaitsee Lappeenrannan ydinkeskustassa, Koulukadun eteläpuolella. Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa Koulukatuun, idässä tontteihin 32 ja 33, etelässä tonttiin 36 ja lännessä Kauppakadun katkaisevaan Oleksin kävelykatuun. Suunnittelualueen pinta-ala on n. 0,23 ha. Suunnittelualueen sijainti ja aluerajaus on esitetty alla olevalla kartalla. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi Citykortteli, tontti 29 ja osa katualuetta Suunnittelun tavoitteena on mahdollistaa asuin-, liike- ja toimistorakennuksen sekä maanalaisten pysäköintitilojen rakentaminen. Suunnittelussa pyritään huomioimaan alueen kaupunkikuvallinen merkitys Lappeenrannan kaupunkikeskustassa. Asemakaavamuutos on osa Citykorttelin kehittämishanketta. Lappeenrannan kaupungin tavoitteena on kehittää ydinkeskustassa keskeistä Citykorttelia ja Marian aukiota sekä rakentaa ne korkeatasoiseksi asuin- ja liikepaikaksi sekä oleskelualueeksi. Suunnittelualueen sijainti.

4 4/ , päivitetty Citykortteli, tontti 29, asemakaavamuutos 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Selostuksen sisällysluettelo Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Luettelo muista kaavamuutosaluetta koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava ja asemakaavan muutos Asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus... 7 TONTILLA 29 ON KAKSI LIIKERAKENNUSTA VALOKUVA Rakennettu ympäristö Kiinteät muinaisjäännökset ja rakennuskulttuuri Väestö ja työpaikat Ympäristökuormitus Maanomistus Suunnittelutilanne ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun tausta ja tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Suunnitteluvaiheet Asemakaavan tavoitteet Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Palvelut Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Korttelialueet Muut alueet Yhdyskuntatekninen huolto ja väestönsuojelu Ympäristön häiriötekijät Kaavamerkinnät ja määräykset Nimistö Tonttijako...24

5 5/40 Citykortteli, tontti 29, asemakaavamuutos , päivitetty ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Vaikutukset yhdyskuntatalouteen Liikenteelliset vaikutukset Sosiaaliset vaikutukset Kulttuuriset vaikutukset Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen Seudullisten suunnitelmien toteutuminen Kaupungin tavoitteiden toteutuminen ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttaminen ja ajoitus Kaavan hyväksyminen Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Havainnepiirros 3. 3D-havainnekuvia (Arkkitehtitoimisto Havas & Rosberg Oy) 4. MRA 30 :n kuulemisessa saadut lausunnot ja mielipiteet a. Luettelo osallisista, joita on kuultu kirjeitse. b. MRA 30 :n kuulemisessa ( ) saadut lausunnot ja mielipiteet c. Kaavanlaatijan vastineet MRA 30 :n kuulemisessa saatuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin. d. Asemakaavaluonnoskartta e.mra 27 :n kuulemisessa saatu lausunto ja muistutus sekä kaavanlaatijan vastine 5. Asemakaavan seurantalomakkeet 6. Viranomaispalaverin muistio 7. Asemakaavamuutoshakemus 8. Meluselvitys asemakaavamuutosta varten (Ramboll Oy, 2013) 9. Tiivistelmä Citykorttelin suunnitteluvaiheista 10. Asemakaavakartta , päivitetty Alueelta laaditut 3D-havainnekuvat ovat viitteellisiä eli esim. niissä esitetty rakennusten ulkoasu ja arkkitehtuuri voi muuttua hankkeen arkkitehtisuunnittelun edetessä. Havainnekuvat ovat Arkkitehtitoimisto Havas & Rosberg Oy:n laatimia. 1.6 Luettelo muista kaavamuutosaluetta koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Rakennettu Lappeenranta, Kaija Kiiveri-Hakkarainen, Lappeenrannan keskustan osayleiskaavan rakennetun kulttuuriympäristön selvitys; Tmi Lauri Putkonen Lappeenranta. Keskustaajaman osayleiskaava-alueen muinaisjäännösten täydennysinventointi Mikroliitti Oy. Lappeenranta. Keskustaajaman osayleiskaava-alueen historiallisen ajan muinaisjäännösten inventointi Mikroliitti Oy.

6 6/ , päivitetty Citykortteli, tontti 29, asemakaavamuutos 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavamuutoksen laatiminen on käynnistynyt syksyn 2013 aikana. Suunnittelun aluksi on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Kaavan vireille tulosta ilmoitettiin kuuluttamalla asemakaavaluonnoksen ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS:n) nähtävillä olosta lehtikuulutuksella Etelä-Saimaassa sekä henkilökohtaisilla kirjeillä osallisille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavaluonnos ja muu suunnitelmaa havainnollistava materiaali ovat olleet nähtävillä välisenä aikana. Asemakaavaluonnosta esiteltiin asukastilaisuudessa Nähtävillä oloaikana päivätystä asemakaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot suunnittelussa osallisena olevilta viranomaisilta ja kaupungin hallintokunnilta. Myös muilla osallisilla oli mahdollisuus antaa kaavasta mielipide. Asemakaavaluonnoksesta saatiin 10 lausuntoa ja 2 mielipidettä, joihin laaditut vastineet ovat asemakaavaselostuksen liitteenä. Kaavaluonnosta on tarkistettu saatujen mielipiteiden ja lausuntojen perusteella. Tämän jälkeen on laadittu asemakaavaehdotus. Kaavaehdotus käsitellään teknisessä lautakunnassa Tämän jälkeen asemakaavaehdotus käsitellään ja hyväksytään kaupunginhallituksessa. Kaupunginhallitus asettaa kaavaehdotuksen nähtäville MRA 27 :n mukaisesti 30 päiväksi. Kuulemisen jälkeen asemakaavaa tarvittaessa tarkistetaan saatujen lausuntojen ja muistutusten perusteella. Tämän jälkeen asemakaava viedään kaupunginhallituksen ja - valtuuston käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi. Asemakaava on laadittu Lappeenrannan kaupungin teknisen toimen kaavoituksessa. Kaupunkiorganisaatiosta työhön ovat osallistuneet lisäksi mm. kadut ja ympäristö, kiinteistö- ja mittaustoimi sekä rakennusvalvonta. 2.2 Asemakaava ja asemakaavan muutos Asemakaavalla on muutettu voimassa olevan asemakaavan liike- ja toimistorakennusten korttelialue (K) AL- korttelialueeksi Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. AL -korttelialueelle saa sijoittaa myös majoitus-, palvelu-, ravintola- ja palveluasumisen tiloja. Kaavassa korttelialue on osoitettu yhtenä tonttina. AL-korttelialueen rakennusoikeus on yhteensä 6000 k-m 2. Alueelle saa rakentaa enintään viidestä kahdeksaan kerrosta korkeita rakennuksia (V-VIII). 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Aloitteen asemakaavan muuttamisesta on tehnyt Kiinteistö Oy Ecume. Lappeenrannan kaupunki on päättänyt käynnistää asemakaavamuutoksen laatimisen alueelle. Asemakaavasta tehdään maankäyttösopimus ennen kaavan hyväksymistä. Asemakaavan saatua lainvoiman kaavan toteuttaminen on alueen omistajan päätettävissä.

7 7/40 Citykortteli, tontti 29, asemakaavamuutos , päivitetty LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Citykortteli on perinteisesti Lappeenrannan keskustan merkittävin liikekortteli, jonka kehittäminen on viime vuosina muokannut kaupungin keskustan liike-elämää ja liikennettä voimakkaasti. Tapanaisen talon purkamisesta alkanut korttelin uudistaminen on vielä käynnissä ns. Koulutalon ja Matkatalon uudisrakentamisen osalta. Viereistä Marianaukiota viimeistellään tulevana kesänä. Etelä-Karjalan Osuuspankin uusi toimitalo aukion laidalla on jo avattu ja vanhan, perinteiden keskustakorttelin elämä alkaa palata Citylle. Suunnittelualue sijaitsee keskeisellä paikalla Lappeenrannan kävelykatu Oleksin varrella. Osoitteessa Kauppakatu 32 sijaitsee nyt kaavamuutoksen kohteena oleva Sammon pankkitalona tunnettu pankki-ja liikekiinteistö, jonka laajennus ja saneeraus kävelykatu Oleksin varrella valmistui 1988 Ark Idea Oy:n suunnitelmien pohjalta. Samaan kiinteistöön kuuluu entisen Lappeenrannan Rautakaupan myymäläsiipi, joka on rakennettu 1964 arkkitehtien Kai Blomstedt ja B.Stenbäckin suunnittelemana. Nykyisin tontilla sijaitsee kaksi liikerakennusta, joissa toimivat tällä hetkellä mm. Danske Bank, City-Apteekki ja kultasepänliikkeitä. Suunnittelualueen pohjoispuolella on Koulukatu, jonka pankkitaloon nähden vastakkaisella puolella sijaitsee seurakuntakeskus ja Raatihuoneen kortteli. Korttelin 29 viereisillä tonteilla on myös liike- ja asuinrakennuksia. Suunnittelualueen eteläpuolella on ns. Citykäytävä, joka liittyy itäpuolella olevaan juuri valmistuneeseen Marian aukioon. Citykäytävän eteläpuolelle rakennetaan parhaillaan 6-8 kerroksista asuin- ja liikerakennusta Luonnonympäristö ja maisema Tontilla 29 on kaksi liikerakennusta. Valokuva Suunnittelualue on rakennettua kaupunkiympäristöä. Alueen kadut, kevyen liikenteen kulkureitit, piha- ja pysäköintialueet on asfaltoituja tai kivettyjä. Alueella voi esiintyä kaupunkiympäristössä viihtyvää pihakasvillisuutta ja eläimistöä. Kaavamuutosalueella kasvaa mm. lehmuksia katupuina.

8 8/ , päivitetty Citykortteli, tontti 29, asemakaavamuutos Suunnittelualue sijaitsee 1. Salpausselän reunamuodostelman päällä ja sen rinteessä. Alueen maaperä on hiekkaa ja alue on rakennettua rinnemaastoa. Citykorttelin maasto laskee kohti pohjoista ja Saimaata. Lappeen kirkko on maanpinnantasossa n mpy, Valtakadun pysäköintialue/ Citykäytävä n. +99,2 mpy ja Koulukatu n. + 95,5 mpy. Korkeusero Citykorttelin etelä- ja pohjoisosan välillä on n. neljä metriä. Varsinainen kaavamuutosalue on varsin tasainen. Maasto nousee Valtakadun puistokäytäviltä tasosta +100 mpy Sankarihaudoille mentäessä korkeustasoon +106 metriä Rakennettu ympäristö Suunnittelualue sijaitsee ns. Citykorttelissa Lappeenrannan kävelykadun Oleksin reunalla. Citykorttelin nykyinen rakennuskanta on syntynyt useiden vuosikymmenten kuluessa. Korttelissa on meneillään rakennuskannan voimakas uusiutuminen. Citykorttelin Kauppakadun puoleisessa kulmassa sijainneet Koulutalo ja sen itäpuoleinen Matkatalo on purettu ja paikalle kohoaa uusi asuin- ja liikerakennus. Citykorttelin keskiosassa, Citykäytävän varrella sijaitsevat vuonna 1954 valmistunut Lappeenrannan Liiketalo Oy:n ja vuonna 1964 valmistunut Lappeenrannan Keskustalo Oy:n kolmikerroksiset liike-, toimisto- ja asuinrakennukset. Liiketalo on arkkitehti Per Björkvallin suunnittelema. Rakennuksessa on teräsbetoninen runko ja julkisivut ovat pääosin rapattuja. Keskustalossa on kolme kerrosta, ullakko ja osittain maanpäällinen kellarikerros. Rakennuksen runko on teräsbetonia ja julkisivut on päällystetty vaalealla rakennuslevyllä.

9 9/40 Citykortteli, tontti 29, asemakaavamuutos , päivitetty Suunnittelualueen pohjoispuolella oleva Seurakuntakeskus sijaitsee osoitteessa Koulukatu 10. Lappeenrannan seurakunta rakennutti vuonna 1978 Raatihuoneen naapuriin uuden seurakuntakeskuksen Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen-Komosen (Mikko Heikkinen, Markku Komonen, Jarmo Tiirikainen) suunnitelman mukaan. Harmaata kivimateriaalia oleva rakennus on pyritty mittakaavaltaan sopeuttamaan viereiseen KOP:n pankkitaloon ja Raatihuoneen valtakunnallisesti merkittävään ympäristöön. Kulmittain pankkitaloon nähden sijaitsee entinen 1972 valmistunut Sokos-tavaratalo, jossa toimii nykyään kauppakeskus Armada. Pankkitalon tonttia vastapäätä Oleksin puolella osoitteessa Kauppakatu 33 sijaitseva, arkkitehti Reino Ahjopalon 1954 suunnittelema liike- ja asuinrakennus edustaa 1950-luvun modernismia. Liiketilat kahdessa kerroksessa sijaitsevat koilliskulmasta pyöristetyssä, nauhaikkunoiden täyttämässä tasakattoisessa osassa. Rakennuksen pulpettikattoinen, rapattu keskiosa on kolmikerroksinen. Koulukadun puoleisella pohjoissivulla ylimmässä kerroksessa on kolmiomainen erkkeri. Rakennus jatkuu Koulukadulla yksikerroksisella liikehuoneistolla. Oleksin lounaiskulmassa sijainneen vanhan apteekkitalon tilalle osoitteeseen Kauppakatu 35 valmistui Arkkitehdit Ky Gullichsen-Kairamo-Vormalan suunnittelema Säästöpankin pankkitalo Valkoisessa, sileäksi rapatussa rakennuksessa on pääsisäänkäynti nurkasta ja sen päällä, katolla, kohoaa moderni kellotorni. Viistoilmakuva kesältä 2016 lounaasta Citykortteliin.

10 10/ , päivitetty Citykortteli, tontti 29, asemakaavamuutos Yhdyskuntatekniikka Seuraavissa kartoissa on esitetty alueella olemassa olevat vesijohdot, sadevesi- ja jätevesiviemärit, kaukolämpöverkosto sekä johto- ja kaapelivaraukset. Pääosa alueen johtovarauksista sijoittuu Kauppakadulle ja kävelykatu Oleksille. Alueella olemassa olevat vesijohdot, sadevesi- ja jätevesiviemärit. - vesijohto (sininen) - sadevesi (vihreä) - jätevesi (punainen) Kaukolämpöverkosto. Johto- ja kaapelivaraukset.

11 11/40 Citykortteli, tontti 29, asemakaavamuutos , päivitetty Kiinteät muinaisjäännökset ja rakennuskulttuuri Varsinaisella suunnittelualueella ei ole rakennuskulttuurikohteita tai tiedossa olevia muinaisjäännöksiä. Suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitsee valtakunnallisesti merkittävään rakennetun kulttuuriympäristön aluekokonaisuuteen kuuluva Raatihuone (Lappeenrannan raatihuone ja kauppiastalot). Raatihuone on 1820-luvulta. Samassa korttelissa sijaitsee myös paikallisesti merkittävät pankkitalo ja Rikkihappotehtaan pääkonttori. Uudisrakentaminen ei sijoitu välittömästi Raatihuoneen viereen vaan Raatihuoneen korttelissa sijaitseva seurakunnan toimistorakennus rajaa korttelin Kauppakadusta. tontti 29 Viistoilmakuva kesältä 2016 koillisesta Citykortteliin. Kuvassa oikealla Raatihuone ja vasemmalla, Citykorttelin toisella puolella Lappeen Marian kirkko. Suunnittelualueen kaakkoispuolella sijaitsee vuonna 1792 valmistunut Lappeen Marian kirkko. Kirkko on Suomessa ainut 1700-luvulta säilynyt kahtamoinen. Kirkko ja vuonna 1856 valmistunut kellotapuli on suojeltu kirkkolailla. Lappeen Marian kirkko on valtakunnallisesti merkittävä rakennetun kulttuuriympäristön kohde. Samaan kokonaisuuteen kuuluvat myös kellotapuli, vanha hautausmaa sekä sankarihautausmaa Väestö ja työpaikat Suunnittelualue sijaitsee Lappeenrannan kaupungin ydinkeskustassa. Lähiympäristössä toimii runsaasti erilaisia liike- ja palveluyrityksiä. Kaavamuutosalueella olemassa olevissa liikerakennuksissa toimii mm. pankki, apteekki ja kultaliikkeitä.

12 12/ , päivitetty Citykortteli, tontti 29, asemakaavamuutos Ympäristökuormitus Suunnittelualue sijaitsee kaupungin ydinkeskustassa, Citykorttelissa. Citykorttelin pohjoispuolella kulkee Koulukatu, joka toimii nykyään joukkoliikenteen pääreittinä. Eteläpuolella kortteli rajautuu Valtakatuun ja Marian aukioon. Valtakadulla kulkee pyöräilyn pääreitti. Katuliikenteen aiheuttama melu kantautuu suunnittelualueelle. Keskusta-alueella tehtyjen meluselvitysten (Ramboll, 2013) perusteella Citykorttelin eteläpuolella päiväaikainen melutaso ulkona on noin dba ja Citykäytävällä dba. Yöaikana melutasot ovat eteläpuolella n dba ja Citykäytävällä alle 45 dba. Suunnittelualueelle on laadittu meluselvitys (Ramboll 2013), joka on selostuksen liitteenä 9. Tontti 29 Melumallinnus, nykyinen liikenne päivisin (Ramboll). Varsinaisella suunnittelualueella ei sijaitse sellaisia toimintoja, jotka aiheuttaisivat melua, pölyä tai tärinää Maanomistus Suunnittelualueen tontti 29 on Kiinteistö Oy Ecumen omistuksessa. Lappeenrannan kaupunki omistaa ympäröivät katualueet. Oheiseen karttaan vihreällä merkityt alueet omistaa Lappeenrannan kaupunki ja valkoisella merkityt yksityiset maanomistajat tai muut toimijat.

13 13/40 Citykortteli, tontti 29, asemakaavamuutos , päivitetty Suunnittelutilanne Maakuntakaava Etelä-Karjalassa on voimassa ympäristöministeriön vahvistama Etelä-Karjalan maakuntakaava ja vahvistettu Etelä-Karjalan 1.vaihemaakuntakaava. Maakuntakaavassa suunnittelualue on keskustatoimintojen alueetta (C). Vaihemaakuntakaavan C-aluevaraus korvaa maakuntakaavan merkinnät. Suunnittelualue Vaihemaakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu keskustatoimintojen alueena (C). Merkinnällä osoitetaan keskustahakuisten kaupan, palvelujen, hallinnon, Suunnittelualue asumisen ja muiden toimintojen yleispiirteinen Ote maakuntakaavayhdistelmästä. sijainti. Keskustatoimintojen alue sisältää tarvittavat liikennealueet, puistot sekä viheralueet ja -vyöhykkeet. Suunnittelumääräyksen mukaan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota alueen viihtyisyyteen, omaleimaisuuteen ja kaupunkikuvan tasapainoisuuteen sekä huolehdittava eri liikennemuotojen järjestelyjen tarkoituksenmukaisuudesta ja häiriöttömyydestä. Aluetta suunniteltaessa on varauduttava riittävään ja monipuoliseen keskustatoimintaa tukevaan asunto-, työpaikka- ja keskustapalvelujen tarjontaan sekä keskustojen lähikauppojen säilymiseen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota laadukkaaseen viherrakentamiseen ja viihtyisiin puistomaisiin alueisiin sekä maisema-arvojen ja kulttuuriympäristön ominaispiirteiden säilyttämiseen. Erityisesti jalankulun ja kevyen liikenteen verkostoa sekä joukkoliikenteen laatua ja sujuvuutta tulee kehittää. Alueelle voidaan sijoittaa merkitykseltään seudullisia vähittäiskaupan suuryksiköitä tai niihin vaikutuksiltaan verrattavia kaupallisia palveluita. Aluetta suunniteltaessa on varauduttava riittävään palvelutarjontaan. Vähittäiskaupan suuryksiköiden koko on mitoitettava ja niiden toteutus ajoitettava yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa siten, ettei niillä ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia muiden keskusta-alueiden kaupallisiin palveluihin. Suuryksikön toteuttaminen tulee kytkeä ajallisesti ympäröivien taajamatoimintojen toteuttamiseen. Lappeenrannan ja Imatrankoski Mansikkalan keskustaa, Vuoksenniskan eikä Joutsenon keskustaa enimmäismitoiteta 1. vaihemaakuntakaavalla. Merkitykseltään seudullisella vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan myös useasta myymälästä koostuvaa vähittäiskaupan aluetta, joka on vaikutuksiltaan verrattavissa merkitykseltään seudulliseen vähittäiskaupan suuryksikköön. Vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus on osoitettu taulukossa, joka on C-aluetta koskevien suunnittelumääräysten lopussa. Suunnittelualue kuuluu kasvukeskusalueen laatukäytävä -vyöhykkeeseen (lk). Merkinnällä osoitetaan Etelä-Karjalan keskeinen työssäkäynti- ja kasvukeskusalue. Laatukäytävä on kasvukeskusalueen yhdyskuntarakennetta kokoava vyöhyke ja maakunnan pai-

14 14/ , päivitetty Citykortteli, tontti 29, asemakaavamuutos nopistealue. Alueilla, joilla on aluevarausmerkinnällä osoitettu käyttötarkoitus, päämaankäyttömuodon määrittelee aluevarausmerkintä tai laatukäytävän sisällä oleva pienempi kehittämiskohdemerkintä. Keskusta-alue on osoitettu kaupunkirakenteen kehittämisen kohde alueena (kk). Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on huolehdittava siitä, että kohdealueelle sijoittuvat toiminnat ja alueen maankäytön ratkaisut eheyttävät kaupunki-/taajamarakennetta ja ne antavat hyvät mahdollisuudet kevyen liikenteen sekä joukkoliikenteen kehittämiseen ja lähipalveluiden toteutumiseen. Yhdyskuntarakenteen eheyttämistä suunniteltaessa on turvattava riittävät lähivirkistysalueet. Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Keskustaajaman yleiskaava, joka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa ja yleiskaavan tarkistukset ja Yleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu keskustatoimintojen alueena (C). Alue varataan toimisto-, myymälä- ja palvelutiloille, keskusta-alueelle soveltuville teollisuustiloille ja asunnoille. Suunnittelualueelle laadittu Ydinkeskustan osayleiskaava 2020 on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Kaava on laadittu oikeusvaikutuksettomana (MRL 45 ). Ydinkeskustan yleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu keskustatoimintojen alueena (C). Alue varataan Lappeenrannan kaupunkiseutua palveleville keskustatoiminnoille, kuten kaupalle, julkisille ja yksityisille palveluille ja hallinnolle, keskustaan soveltuvalle asumiselle ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomille työpaikkatoiminnoille. Ydinkeskustan osayleiskaavassa Citykortteli on osoitettu viisikerroksisena. Kaavaselostuksen mukaan tehokkuusluvusta voidaan perustellusti poiketa, jos suunnitelmalla voidaan osoittaa, että pihatilat, pysäköinti ja kaupunkikuvalliset asiat voidaan ratkaista ympäristön kannalta hyvin. Rakennusoikeus on ilmoitettu tehokkuuslukuna, joka Citykortteliin on merkitty e=2,0. Citykorttelin alue on yleiskaavassa merkitty alueeksi, missä on keskustatoimintojen alueen kaupunkikuvan eheyttämistarve /alueen tiivistämistarve (sininen katkoviiva). Oleksi on kaavassa osoitettu kävelykatuna kehitettävänä alueena (ruutukuvioinen alue) ja Valtakatu kävelypainotteisena katuna kehitettävänä alueena. Marianaukio on osoitettu merkinnällä katuaukio/tori (tiheä ruudutus). Lappeenrannan keskusta-alueelle laaditaan keskustaajaman osayleiskaavaa Kaavaluonnos on ollut nähtävillä Luonnosvaiheen korjausten jäl-

15 15/40 Citykortteli, tontti 29, asemakaavamuutos , päivitetty keen tekninen lautakunta on käsitellyt kaavaehdotuksen luonnosta ja kaupunginhallitus hyväksynyt kaavaehdotuksen nähtäville laitettavaksi Osayleiskaavaehdotus on ollut nähtävillä Osayleiskaavaehdotuksessa suunnittelualue varataan keskustatoimintojen alueeksi (C-1), jolla kaupalliset ja julkiset palvelut sekä kulttuuripalvelut painottuvat. Alueelle saa sijoittaa keskustaan soveltuvaa asumista sekä hallinto-, toimisto-, palvelu- ja myymälätiloja. Aluetta suunniteltaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota julkisen liikenteen, jalankulun ja pyöräilyn toimivuuteen sekä pysäköinti- ja huoltoliikenteen järjestelyihin. Suunnittelussa tulee pyrkiä eheyttämään kaupunkikuvaa. Kaupunkikuvallisesti merkittävät ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset tulee ottaa erityisesti huomioon uudisrakentamisen suunnittelussa. Tavoiteltava rakentamisen tehokkuus vaihtelee välillä e=2 ja e=4. Asemakaava Suunnittelualueen tontilla 29 on voimassa ympäristöministeriön vahvistama asemakaava. Kävelykatu Oleksilla ja Koulukadulla on voimassa vahvistettu asemakaava. Asemakaavassa tontti 29 on osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueena (K). Asemakaavassa tontti 28 on osoitettu asuinja liikerakennusten korttelialueena (AL). Suunnittelualueeseen rajautuva tontin 28 asemakaava on hyväksytty Citykorttelin itäpäädyn asemakaavat ovat vahvistuneet vuoden 2013 aikana. Suunnittelualueen koillispuolelle tonteille on hyväksytty asemakaavat vuoden 2013 lopulla. Asemakaavoissa tontit on osoitettu asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueina (AL). AL-korttelialueelle saa sijoittaa myös majoitus- ja ravintolatiloja. Asemakaavat mahdollistavat rakentamisen Koulukadun ja Valtakadun varteen, Marianaukion puoleisten rakennusten korottamisen sekä maanalaisten pysäköintitilojen rakentamisen. Suunnittelualueen pohjoispuolinen seurakuntayhtymän omistuksessa oleva tontti on osoitettu yleisten rakennusten korttelialueena (Y).

16 16/ , päivitetty Citykortteli, tontti 29, asemakaavamuutos Rakennusjärjestys Lappeenrannan kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan Muut suunnitelmat, selvitykset ja päätökset Citykorttelin kehittämisestä on järjestetty vuonna 2011 arkkitehtuurikilpailu. Kutsukilpailulla haettiin Citykortteliin kaupunkikuvallisesti kestävää ratkaisua korttelin massoitteluun, liittymiseen julkiseen tilaan, katunäkymiin ja Marianaukiolle sekä katualueille. Kutsukilpailun voitti ehdotus Askel tekijöinään JKMM arkkitehdit Oy. Alueen kiinteistönomistajien kesken on solmittu yhteistoimintasopimus, jossa on sovittu päälinjat korttelin kehittämisestä. Alueen suunnittelu on edennyt yksittäisten asemakaavamuutosten pohjalta. Tavoitteena on tehdä korttelista vetovoimainen liike- ja asuntokortteli. Pohjakartta Asemakaavan pohjakarttana on käytetty kaupungin laatimaa numeerista asemakaavan pohjakarttaa. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Suunnittelun tausta ja tarve Lappeenrannan kaupunki on päättänyt laatia asemakaavan muutoksen suunnittelualueelle. Asemakaavaa on valmisteltu uudisrakennushankkeen luonnossuunnitelmien pohjalta yhteistyössä alueen toteuttajan ja maanomistajien kanssa. Suunnittelun tavoitteena on mahdollistaa asuin-, liike- ja toimistorakennuksen rakentaminen kaavamuutosalueelle. Asemakaavamuutos on osa Citykorttelin kehittämishanketta. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavamuutoksen laatiminen on käynnistetty syksyllä 2013 alueen maanomistajien Kiinteistö Oy Ecumen aloitteesta. Lappeenrannan kaupunki on päättänyt käynnistää asemakaavamuutoksen laatimisen alueelle. Citykorttelin kehittäminen ja siihen liittyvät asemakaavamuutokset ovat olleet mukana Lappeenrannan kaavoituskatsauksissa vuosille Kaavoitusohjelmat on hyväksytty teknisessä lautakunnassa ja kaupunginhallituksessa. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyä sekä vaikutusarviointia varten on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), jossa on myös lueteltu kaavatyössä osallisena olevat tärkeimmät maanomistajat, viranomaiset ja muut tahot (liite 1). Kaavoituksen vireille tulosta sekä kaikista merkittävistä kuulemis- ja päätöksentekovaiheista ilmoitetaan kaupungin ilmoitustaululla sekä kaupungin virallisessa ilmoituslehdessä Etelä-Saimaassa. Lähialueen asukkaita ja maanomistajia informoidaan henkilökohtaisilla kirjeillä tärkeimmistä suunnitteluvaiheista.

17 17/40 Citykortteli, tontti 29, asemakaavamuutos , päivitetty Kaava-aineistot pidetään nähtävillä Lappeenrannan kaupungin teknisen toimen kaavoituksessa osoitteessa Villimiehenkatu 1 (3. kerros) ja kaupungin kaavoituksen internet-sivulla Asemakaavaluonnos on ollut nähtävillä Asemakaavaa esiteltiin asukastilaisuudessa Viranomaisyhteistyö. Asemakaavaluonnoksesta on pyydetty lausunnot osallisena olevilta viranomaisilta, jotka on lueteltu OAS:ssa. Asemakaavasta on järjestetty maankäyttö- ja rakennuslain mukainen viranomaisneuvottelu (MRL 66, MRA 26 ). 4.4 Suunnitteluvaiheet Asemakaavamuutoksen laatiminen käynnistyi syksyllä Suunnittelun aluksi laadittiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Kaavan vireilletulosta sekä asemakaavaluonnoksen ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS:n) nähtävillä olosta on kuulutettu lehtikuulutuksella sekä henkilökohtaisilla kirjeillä osallisille. OAS on pidetty MRL:n 62 :n ja 63 :n mukaisesti nähtävillä alkaen kaavaprosessin ajan. Asemakaavaluonnos, osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä suunnitelmaa havainnollistavia kuvia pidettiin MRA 30 :n mukaisesti kommentoitavana Asemakaavaa esiteltiin asukastilaisuudessa Nähtävilläoloaikana kaavasta pyydettiin lausunnot suunnittelussa osallisena olevilta viranomaisilta ja kaupungin hallintokunnilta. Myös muilla osallisilla oli mahdollisuus antaa kaavasta mielipide. Kaavaluonnoksesta annettiin 10 lausuntoa ja 2 mielipidettä. Yhteenveto lausunnoista ja mielipiteistä sekä kaavanlaatijan vastineet ovat selostuksen liitteenä 4C. Kaavaluonnosta on tarkistettu saatujen mielipiteiden ja lausuntojen perusteella ja on laadittu kaavaehdotus. Kaavaehdotus käsitellään teknisessä lautakunnassa Tämän jälkeen se menee kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi, jonka jälkeen se asetetaan MRA 27 :n mukaisesti nähtävillä 30 päivän ajaksi. Tämän jälkeen kaavaa voidaan tarvittaessa tarkistaa ja se viedään kaupunginhallituksen ja -valtuuston käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi. Asemakaava on laadittu Lappeenrannan kaupungin teknisen toimen kaavoituksessa yhteistyössä mm. kadut ja ympäristö -toimialan kanssa. 4.5 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan suunnittelun tavoitteena on mahdollistaa asuin-, liike- ja toimistorakennuksen rakentaminen Citykorttelin etelälaidalle. Kaavalla mahdollistetaan myös maanalaisten pysäköintitilojen rakentaminen. Lappeenrannan kaupungin tavoitteena on kehittää kaupungin ydinkeskustassa sijaitsevaa Citykorttelia. Tavoitteena on lisätä alueen vetovoimaisuutta ja kehittää alueen liike- ja yritystoiminnan mahdollisuuksia keskusta-alueella. Lisäksi tavoitteena on parantaa keskusta-alueen pysäköintijärjestelyjä. Tavoitteena on myös täydentää olemassa olevaa kaupunkirakennetta ja tarjota uusia asuntoja kaupungin keskustassa, hyvien kevyen liikenteen yhteyksien sekä joukkoliikenneyhteyksien äärellä. Kaupunkikuvallisena tavoitteena on kehittää olemassa olevaa keskustakorttelia kaupunkimaisemmaksi ja toimivammaksi kokonaisuudeksi. Tavoitteena on kehittää alueesta lähiympäristöineen yleisilmeeltään ja arkkitehtuuriltaan korkealaatuinen kokonaisuus. Lappeenrannan kaupungin strategian tavoitteena on mm. keskustan tiivistäminen ja olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyödyntäminen ja täydentäminen ja joukkoliikenteen

18 18/ , päivitetty Citykortteli, tontti 29, asemakaavamuutos toimintaedellytysten turvaaminen. Lisäksi tavoitteena on kevyenliikenteen väylien parantaminen ja keskustan kehittäminen (kävelypainotteisuus) ja palveluiden lisääminen. Citykorttelin kiinteistönomistajien tavoitteena on tehdä korttelista vetovoimainen liike- ja asuinkortteli. Kiinteistönomistajien kesken on solmittu yhteistoimintasopimus, jossa on sovittu päälinjat korttelin kehittämisestä. Kortteliin on tavoitteena rakentaa uusia, houkuttelevia liiketiloja sekä asuntoja hyvälle paikalle, aivan kaupungin ydinkeskustaan. Osallisten tavoitteet. Alueen asukkaiden näkökulmasta tavoitteena on kehittää Lappeenrannan ydinkeskustan palveluita ja viihtyisyyttä. Asukkaiden kannalta tärkeitä ovat myös alueen sijainti joukkoliikenneyhteyksien äärellä sekä sujuvat ja turvalliset kevyen liikenteen yhteydet. Seudulliset tavoitteet. Etelä-Karjalan maakuntakaavan tavoitteena on kehittää keskustatoimintojen alueetta. Maakuntakaavan suunnittelumääräyksen mukaan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota alueen viihtyisyyteen, omaleimaisuuteen ja kaupunkikuvan tasapainoisuuteen sekä huolehdittava eri liikennemuotojen järjestelyjen tarkoituksenmukaisuudesta ja häiriöttömyydestä. Aluetta suunniteltaessa on varauduttava riittävään ja monipuoliseen keskustatoimintaa tukevaan asunto-, työpaikkaja keskustapalvelujen tarjontaan sekä keskustojen lähikauppojen säilymiseen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa erityistä huomiota tulee kiinnittää maisema- ja kulttuuriarvojen sekä rakennushistoriallisten ominaispiirteiden säilyttämiseen ja vapaa-ajan palvelujen sekä virkistysarvojen turvaamiseen. Erityisesti jalankulun ja kevyen liikenteen verkostoa sekä joukkoliikenteen laatua ja sujuvuutta tulee kehittää. Maakuntakaavassa keskusta-alue on osoitettu kaupunkirakenteen kehittämisen kohdealueena. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on huolehdittava siitä, että kohdealueelle sijoittuvat toiminnot ja alueen maankäytön ratkaisut eheyttävät kaupunkirakennetta ja ne antavat hyvät mahdollisuudet kevyen liikenteen sekä joukkoliikenteen kehittämiseen ja lähipalveluiden toteutumiseen. Yhdyskuntarakenteen eheyttämistä suunniteltaessa on turvattava riittävät lähivirkistysalueet. 4.6 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Asemakaavamuutoksella pyritän osaltaan kehittämään Citykorttelia ja mahdollistamaan sen rakentaminen yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Suunnittelun yhteydessä on tutkittu erilaisia vaihtoehtoja alueen toteuttamistavasta. Tavoitteena on ollut sijoittaa kahteen ensimmäiseen Koulukadun katutason kerrokseen liike- ja palvelutiloja. Asuin- ja toimistokerrokset sijoittuvat kolmannesta kerroksesta ylöspäin. Suunnittelussa on pyritty siihen, että Citykortteliin tulevat uudet rakennushankkeet muodostaisivat yhtenäisen kokonaisuuden. Kaavaselostuksen liitteenä 10 on yhteenveto Citykorttelin suunnittelun vaiheista.

19 19/40 Citykortteli, tontti 29, asemakaavamuutos , päivitetty ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Asemakaavamuutoksessa suunnittelualue on osoitettu asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueena (AL). AL -korttelialueelle saa sijoittaa myös majoitus-, palvelu-, ravintola- ja palveluasumisen tiloja. Kortteliin on osoitettu yksi tontti. Kaavalla mahdollistetaan myös maanalaisten pysäköintitilojen rakentaminen korttelialueen sekä Koulukadun alle Mitoitus Asemakaava-alueen kokonaispinta-ala on 0,28 ha, josta korttelialueita on n. 0,16 ha. Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue (AL) 0,16 ha, kerrosala 6000 k-m 2. Katualuetta 0,074 ha. Asemakaavoituksen seurantalomake on kaavaselostuksen liitteenä 5. Voimassa olevan asemakaavan mukainen rakennusoikeus korttelialueella on 2900 k-m 2. Asemakaavamuutoksella alueen rakennusoikeutta on lisätty 3100 k-m 2 :llä. Koko ALkorttelialueen rakennusoikeus on yhteensä 6000 k-m 2. Asemakaavassa autopaikkoja on määrätty toteutettavaksi liike- ja toimistotiloille 1ap/60 krs-m2, majoitus- ja ravintolatiloille 1ap/90 krs-m 2, asunnoille 1ap/75 krs-m 2 ja vanhusten palveluasunnoille 1 ap/180 kerros-m Palvelut Asemakaavamuutoksen myötä toteutuvat uudet liiketilat luovat mahdollisuuden yhä monipuolisempiin palveluihin aivan kaupungin ydinkeskustassa. Citykorttelin kehittäminen parantaa osaltaan Lappeenrannan keskusta-alueen kaupallisia palveluita ja vahvistaa keskustan kaupallista tarjontaa. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Vanhan liikekeskuksen uudistaminen ja sen yhdistäminen uuteen laajennusosaan tulee uudistamaan kaupungin ydinkeskustan keskeistä aluetta. Kaavamuutos on osa Citykorttelin kehittämishanketta, joka etenee tontti kerrallaan. Suunnittelussa pyritään kuitenkin yhtenäiseen kokonaisuuteen, jossa liiketilat sijaitsevat rakennusten alakerroksissa ja asunnot ylemmissä kerroksissa. Asemakaavassa on annettu tarkempia määräyksiä mm. rakennusten julkisivuista. Kaavamuutos liittyy suunnittelualueen viereen sijoittuvan Marianaukion kokonaisuuteen. Marianaukiota on suunniteltu tarkemmin alueelle aikaisemmin laaditun asemakaavan yhteydessä. Marianaukion rakentaminen on pääosin valmistunut. Korttelin uudisrakennuksia rakennetaan parhaillaan.

20 20/ , päivitetty Citykortteli, tontti 29, asemakaavamuutos 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue (AL) Asemakaavamuutoksessa suunnittelualue on osoitettu asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueena (AL). AL -korttelialueelle saa sijoittaa myös majoitus-, palvelu-, ravintola- ja palveluasumisen tiloja. Kaavamuutosalue on osoitettu yhtenä tonttina olemassa olevan tilanteen mukaisesti. AL-korttelialueen rakennusoikeus on yhteensä 6000 k-m 2. Olemassa olevan liike- ja asuinrakennuksen rakennusoikeutta on lisätty 3100 k-m 2. Korttelin rakennusala kattaa lähes koko korttelin. Rakennusala on jaettu pienempiin osaalueisiin kerrosluvun mukaisesti. Kerrosluku vaihtelee kahdesta viiteen/kuuteen/kahdeksaan kerrokseen. Korttelin Oleksin ja Citykäytävän puoleiset reuna-alueet sekä korttelin itäosa on osoitettu rakennettavaksi kaksikerroksisena (II). Matalan osan katolle tulee rakentaa viherpiha (vp-1). Koko korttelialueelle sekä osalle Koulukadusta saa rakentaa enintään kolme maanalaista kerrosta (map3). Tavoitteena on, että kahteen alimpaan, koko korttelin kattavaan kerrokseen sijoittuu pääosin liiketiloja. Ylemmät kerrokset on tarkoitettu asumiseen ja mm. toimistokäyttöön. Asemakaavassa on määrätty, että AL-korttelin tontin 29 kaksi alinta kerrosta katutasosta lukien tulee olla liike-, toimisto- ja palvelutiloja. Alimpaan katukerrokseen katujulkisivuille tulee sijoittaa vain liiketiloja. Julkisivut tulee toteuttaa laadukkaasti, liiketilarakentamiseen sopivin materiaalein. Julkisivujen tulee olla pääosin lasia sekä muusta julkisivusta erottuvat. Korttelialueen koilliskulmaan on merkitty rakennusala, jolle saa sijoittaa pysäköintilaitoksen sekä kerrosten poistumistienä käytettävän portaan ja hissin (po). Porrashuoneen julkisivut tulee toteuttaa pääosin lasisena. Porrashuoneen ulkoasussa tulee kiinnittää huomiota läpinäkyvyyteen ja sen sopivuuteen viereisen Marian aukion kokonaisuuteen. Porrashuonetta ei lasketa kerrosalaan. Citykäytävä on kaavassa merkitty yleiselle jalankululle varattuna alueen osana. Citykäytävän puolelle sijoittuvat parvekkeet on asemakaavassa osoitettu merkinnällä (par). Merkintä osoittaa, että rakennusalan ulkopuolelle saadaan rakentaa ulokerakenteisia parvekkeita enintään 2,5 metrin etäisyydelle rakennusalanrajasta. Parvekkeet saa rakentaa rakennuksen kerroksiin 3-6. Korttelialueen kaksikerroksisten rakennusmassojen päälle on osoitettu rakennusala, jolle saa sijoittaa viherpihan (vp-1). Rakennusala, jolle saa sijoittaa viherpihan. Uudisrakennuksille on varattava vähintään 5-10 m 2 rakennettua tai istutettavaa oleskelualuetta asuinhuoneistoa kohti. Viherpiha tulee toteuttaa rakennettuna oleskelualueena, jossa tulee olla myös istutuksia. Rakennuksen katolle sijoitettava viherpiha on suojattava liikenteen melulta vähintään 1,2 metriä korkealla rakenteella. Melusuojaus tulee toteuttaa yhtenäisenä seinäpintana, joka liittyy saumattomasti alakerran julkisivuun. Uuden asuinrakennuksen ulko-oleskelualueet sijoittuvat viherpihalle. Alueesta tulee rakentaa viihtyisä. Kaavamerkinnällä map-3 asemakaavassa on mahdollistettu maanalaisen pysäköinnin, varasto- ja väestönsuojatilojen rakentaminen kolmeen kerrokseen. Korttelin 7 tontille 29 ei saa järjestää ajoneuvoliittymää Oleksilta. Käytännössä ajoyhteydet tontille ja sen maanalaisiin pysäköintikerroksiin järjestetään tontilla olemassa olevan ajoyhteyden kautta, joka on osoitettu myös asemakaavassa. Muilta osin Koulukatu on osoitettu liittymäkieltomerkinnällä. Lisäksi kaavassa on määrätty, että Korttelin 7 tontille 29 ei saa järjestää ajoneuvoliittymää Oleksilta.

21 21/40 Citykortteli, tontti 29, asemakaavamuutos , päivitetty Kaava-alue sijaitsee lll-luokan pohjavesialueella (muu pohjavesialue). Maanalaisten paikoitustilojen suunnittelussa tulee huomioida ja selvittää rakentamisen vaikutukset pohjaveden pinnan tasoon sekä tarvittaessa vaikutukset pohjaveden virtaussuuntiin. Asuinkerrosten katujulkisivujen tulee umpiosiltaan olla yhtenäistä, saumatonta kiviaineista pintaa. Rakennuksen Oleksin ja Koulukadun puoleisten parvekkeiden tulee olla sisäänvedettyjä tai ns. ranskalaisia parvekkeita. Parvekkeiden tulee olla kaikilla julkisivuilla lasitettuja. Parvekkeiden melutaso ei saa ylittää VnP 993/92 melutason ohjearvoja. Ohjearvojen mukaisesti äänieristettyjä, lasitettuja parvekkeita ei lasketa kerrosalaan eikä väestönsuojamitoitukseen. AL-korttelialueelle tulee varata liikennemelulta suojattu oleskelu- ja leikkipiha siten, että melutaso ei ylitä valtioneuvoston asettamia ohjearvoja (VnP993/92). AL-korttelialueelle saa rakentaa kiinteistökohtaisia muuntamoita. Muuntamo (4x5m) voidaan sijoittaa rakennuksen sisälle. Tarkemman suunnittelun yhteydessä tulee huomioida muuntamon johtorasitteet. Kortteliin on rakennettava autopaikkoja liike- ja toimistotiloille 1ap/60 krs-m2, majoitus- ja ravintolatiloille 1ap/90 krs-m2, asunnoille 1ap/75 krs-m2 sekä vanhusten palveluasunnoille 1 ap/180 krs-m2. Jos autopaikkoja sijoitetaan nimeämättöminä läheiseen yleiseen pysäköintilaitokseen, voidaan niiden määrästä siltä osin vähentää 30%. Kaavamääräyksen mukaan autopaikkojen lukumäärää määritettäessä kunkin porrashuoneen 15 k-m2 ylittävää osaa ei tarvitse ottaa huomioon mitoituksessa. Polkupyörien paikoitukseen on varattava riittävästi tilaa tonttikohtaisesti. Paloteknisiä ratkaisuja suunniteltaessa on korttelin tontteja käsiteltävä yhtenä kokonaisuutena riittävän turvallisuustason saavuttamiseksi Muut alueet Katualue Asemakaavassa suunnittelualueen pohjoisosassa oleva Koulukatu on osoitettu katualueena. Katualueen osalle on osoitettu varaus maanalaiselle pysäköinnille (map-3) Maanalainen tila, johon saa sijoittaa autojen säilytyspaikan kolmeen kerrokseen sekä varastoja väestönsuojatiloja Yhdyskuntatekninen huolto ja väestönsuojelu Asemakaavamuutoksen yhteydessä on tarkistettu yhdyskuntateknisen huollon verkostojen tarvitsemat varaukset. Asemakaavassa on määrätty, että AL-korttelialueelle saa rakentaa kiinteistökohtaisia muuntamoita. Muuntamo (4 x 5m) voidaan sijoittaa rakennuksen sisälle. Tarkemman suunnittelun yhteydessä tulee huomioida muuntamon tarvitsemat johtorasitteet. AL-korttelialue sekä Koulukatu on kaavassa osoitettu merkinnällä map-3 Maanalainen tila, johon saa sijoittaa autojen säilytyspaikan kahteen kerrokseen sekä varasto- ja väestönsuojatiloja. Merkinnällä mahdollistetaan nykyisistä suunnitelmistakin poikkeavien pysäköinnin, väestönsuojatilojen ja huoltoyhteyksien rakentaminen. Tarkemmat suunnitelmat maanalaisten tilojen toteuttamisesta esitetään rakennuslupavaiheessa. Kaava-alue sijaitsee lll-luokan pohjavesialueella (muu pohjavesialue). Kaavassa on määrätty, että Maanalaisten paikoitustilojen suunnittelussa tulee huomioida ja selvittää rakentamisen vaikutukset pohjaveden pinnan tasoon sekä tarvittaessa vaikutukset pohjaveden virtaussuuntiin.

22 22/ , päivitetty Citykortteli, tontti 29, asemakaavamuutos Paloteknisiä ratkaisuja suunniteltaessa on korttelin tontteja käsiteltävä yhtenä kokonaisuutena riittävän turvallisuustason saavuttamiseksi. Tarkemmat suunnitelmat liiketilojen ja asuinhuoneistojen väestönsuojelun toteuttamisesta esitetään rakennuslupavaiheessa. 5.4 Ympäristön häiriötekijät Asemakaavamuutoksen mahdollistama lisärakentaminen ei lisää merkittävästi ympäristön häiriötekijöitä. Alueen käyttötarkoitus säilyy nykytilanteen mukaisena asuin-, liike- ja toimistorakentamisena eikä alueelle olla sijoittamassa ympäristöhäiriöitä aiheuttavaa toimintaa (melu, tärinä, pölyvaikutus). Kortteli sijaitsee kaupungin ydinkeskustassa, vilkkaasti liikennöityjen katujen välissä. Asemakaavamuutoksen mahdollistama lisärakentaminen ei aiheuta merkittäviä muutoksia verrattuna alueen nykyiseen toimintaan ja kohteen sijaintiin ydinkeskustassa. Uuden asuinrakentamisen aiheuttama liikennevaikutus on varsin pieni verrattu alueella jo olemassa oleviin liikennemääriin. Liike-, asuin- ja toimistotilojen pysäköinti järjestetään korttelin alle ja viereen rakennettavaan pysäköintilaitokseen. Tonttien omat pysäköintipaikat tultaneen ratkaisemaan tonttikohtaisesti. Alueella jonkin verran lisääntyvä liikenne aiheuttaa melua ja ilman saastevaikutuksia, mutta asemakaavan mukainen muutos tulee olemaan vähäinen verrattuna nykyiseen tilanteeseen ja keskusta-alueen nykyiseen liikenteeseen ja toimintoihin. Liikenteen aiheuttamia häiriötekijöitä on pyritty minimoimaan hankkeen suunnittelun yhteydessä ja myös kaavaa laadittaessa mm. rakenteellisen melunsuojausmääräyksen avulla. Kaavassa on määrätty, että parvekkeet tule lasittaa. Lisäksi kaavassa on sallittu asumista vasta rakennuksen kolmannesta kerroksesta ylöspäin.

23 23/40 Citykortteli, tontti 29, asemakaavamuutos , päivitetty Kaavamerkinnät ja määräykset Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Osa-alueen raja. Kaupungin- tai kunnanosan numero. Kaupungin- tai kunnanosan nimi. Korttelin numero. Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi. Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Rakennusala. Parvekkeen rakennusala. Maanalainen tila, johon saa sijoittaa autojen säilytyspaikan kolmeen kerrokseen sekä varasto- ja väestönsuojatiloja. Rakennusala, jolle saa sijoittaa viherpihan. Uudisrakennuksille on varattava vähintään 5-10 m2 rakennettua tai istutettavaa oleskelualuetta asuinhuoneistoa kohti. Viherpiha tulee toteuttaa rakennettuna oleskelualueena, jossa tulee olla myös istutuksia. Rakennuksen katolle sijoitettava viherpiha on suojattava liikenteen melulta vähintään 1,2 metriä korkealla rakenteella. Melusuojaus tulee toteuttaa yhtenäisenä seinäpintana, joka liittyy saumattomasti alakerran julkisivuun. Katu. Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. Ajoyhteys. Johtoa varten varattu alueen osa. Säilytettävä/istutettava puurivi. YLEISET MÄÄRÄYKSET AL -korttelialueelle saa sijoittaa myös majoitus-, palvelu-, ravintola- ja palveluasumisen tiloja. AL-korttelin tontin 29 kaksi alinta kerrosta katutasosta lukien tulee olla liike-, toimisto- ja palvelutiloja. Alimpaan katukerrokseen katujulkisivuille tulee sijoittaa vain liiketiloja. Julkisivut tulee toteuttaa laadukkaasti, liiketilarakentamiseen sopivin materiaalein. Julkisivujen tulee olla pääosin lasia sekä muusta julkisivusta erottuvat. Asuinkerrosten katujulkisivujen tulee umpiosiltaan olla yhtenäistä, saumatonta kiviaineista pintaa. Rakennuksen Oleksin ja Koulukadun puoleisten parvekkeiden tulee olla sisäänvedettyjä tai ns. ranskalaisia parvekkeita. Parvekkeiden tulee olla kaikilla julkisivuilla lasitettuja. Parvekkeiden melutaso ei saa ylittää VnP 993/92 melutason ohjearvoja. Ohjearvojen mukaisesti äänieristettyjä, lasitettuja parvekkeita ei lasketa kerrosalaan eikä väestönsuojamitoitukseen. AL-korttelialueelle tulee varata liikennemelulta suojattu oleskelu- ja leikkipiha siten, että melutaso ei ylitä valtioneuvoston asettamia ohjearvoja (VnP993/92). Polkupyörien paikoitukseen on varattava riittävästi tilaa tonttikohtaisesti. AL-korttelialueelle saa rakentaa kiinteistökohtaisia muuntamoita. Muuntamo (4x5m) voidaan sijoittaa rakennuksen sisälle. Tarkemman suunnittelun yhteydessä tulee huomioida muuntamon johtorasitteet.

24 24/ , päivitetty Citykortteli, tontti 29, asemakaavamuutos Kaava-alue sijaitsee lll-luokan pohjavesialueella (muu pohjavesialue). Maanalaisten paikoitustilojen suunnittelussa tulee huomioida ja selvittää rakentamisen vaikutukset pohjaveden pinnan tasoon sekä tarvittaessa vaikutukset pohjaveden virtaussuuntiin. Korttelin 7 tontille 29 ei saa järjestää ajoneuvoliittymää Oleksilta. Koulukadun katualueella tulee maanalaiset tilat ja niihin liittyvät rakenteet sijoittaa tason +95,00 alapuolelle. AUTOPAIKAT: 1. Liike- ja toimistotilat 1ap/60 kerros-m2. 2. Majoitus- ja ravintolatilat 1ap/90 kerros-m2. 3. Asunnot 1ap/75 kerros-m2. 4. Vanhusten palveluasunnot 1 ap/180 kerros-m2. Jos autopaikkoja sijoitetaan nimeämättöminä läheiseen yleiseen pysäköintilaitokseen, voidaan niiden määrästä siltä osin vähentää 30%. Autopaikkojen lukumäärää määriteltäessä kunkin porrashuoneen 15 k-m2 ylittävää osaa ei tarvitse ottaa huomioon. Paloteknisiä ratkaisuja suunniteltaessa on korttelin tontteja käsiteltävä yhtenä kokonaisuutena riittävän turvallisuustason saavuttamiseksi. Kaava-alueella oleva tonttijako on sitova. 5.6 Nimistö Asemakaavamuutoksella ei ole vaikusta alueen nimistöön. 5.7 Tonttijako Kaava-alueella oleva tonttijako on sitova.

25 25/40 Citykortteli, tontti 29, asemakaavamuutos , päivitetty ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET 6.1 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavamuutos koskee olemassa olevaa Citykorttelin tonttia ja rakennettua kaupunkiympäristöä. Suunnittelualueeseen ei kuulu varsinaisia luontoalueita. Kaava-alueeseen kuuluva tontti 29 on kokonaisuudessaan rakennettua aluetta. Tontilla sijaitsee kaksi liikerakennusta eikä sillä ole ollenkaan piha-aluetta. Suunnittelualueeseen kuuluu maanalainen pysäköintihalli sekä kaksi- ja kolmikerroksiset rakennukset. Kaava-alueeseen kuuluvalla Koulukadun katualueella kasvaa katupuina kolme lehmusta. Korttelin muutostöiden myötä kadunvarsipuut joudutaan siirtämään rakentamisen ajaksi, mutta asemakaava velvoittaa siirtämään/ istuttamaan paikalle uudet puut rakentamisen valmistuttua. Alueella voi esiintyä kaupunkiympäristössä tavanomaisia kasvi- ja eläinlajeja esim. kaupunkiympäristössä tyypillisiä lintuja (esim. pulut). Kaavamuutoksen mukaisen rakentamisen toteuttaminen aiheuttaa maaperän kaivamista uusien maanalaisten pysäköintitilojen, uudisrakennuksen sekä katualueelle sijoittuvien kunnallisteknisten linjojen rakentamisen osalta. Muutoin rakentamisen yhteydessä ei muuteta alueen maa- tai kallioperää tai vaikuteta pohjaveteen. Kaava-alue sijaitsee lllluokan pohjavesialueella (muu pohjavesialue). Kaavamääräyksen mukaan maanalaisten paikoitustilojen suunnittelussa tulee huomioida ja selvittää rakentamisen vaikutukset pohjaveden pinnan tasoon sekä tarvittaessa vaikutukset pohjaveden virtaussuuntiin. Kaavamuutoksella ei ole vaikutuksia luontokohteisiin, luonnonympäristöön eikä sen monimuotoisuuteen tai viheryhteyksiin. 6.2 Vaikutukset yhdyskuntatalouteen Aluetaloudelliset vaikutukset Asemakaavamuutoksen mahdollistama tontin kehittäminen tukee keskustan elinvoimaisuutta ja lisää sen vetovoimaa niin paikallisten kuin matkailijoidenkin kannalta. Uudistuvat liiketilat mahdollistavat yritysten toimintaedellytysten jatkumisen ja parantamisen alueella. Citykorttelin liiketilat sijaitsevat keskeisellä paikalla aivan kaupungin ydinkeskustassa. Lappeenranta on rajakaupunki, jonka kasvua Venäjältä Suomeen suuntautuva ostosmatkailu tukee. Ostosmatkailun jatkuminen tukee osaltaan myös kaupungin keskustan elinvoimaisuutta ja heijastelee siten koko keskusta-alueen kehittymiseen ja myös koko alueen taloudelliseen menestykseen. Vaikutukset infraverkon toteutuskustannuksiin Olemassa olevan keskustakorttelin kehittäminen on järkevää myös yhdyskuntataloudellisesti. Toimintojen ja palveluiden keskittäminen olemassa olevaan liikekeskukseen sitä kehittämällä ja laajentamalla, parantaa olemassa olevan infran, pysäköintitilojen ja katuverkon hyödyntämistä, mikä on yhdyskuntataloudellisesti edullista. Myös alueelle sijoittuvat uudet asunnot tukevat keskusta-alueen kehittymistä ja elinvoimaisuutta sekä tehostavat olemassa olevan infran hyödyntämistä. Tontin uudisrakentaminen ei aiheuta olemassa olevien kaapeleiden siirtoja ja aluevarausten muutoksia. Uudisrakennuksen rakentaminen ei aiheuta katualueelle sijoittuvien vesi-, viemäri- tai kaukolämpölinjojen siirtoja. Jos maanalaiset pysäköintitilat toteutetaan kaavan mahdollistamassa laajuudessa, aiheuttaa se kunnallisteknisten linjojen siirtoja Koulukadun osalla. Muutostöiden kustannuksista, kuten rakennushankkeen kaikista muistakin kustannuksista, vastaa alueen toteuttaja.

26 26/ , päivitetty Citykortteli, tontti 29, asemakaavamuutos 6.1 Liikenteelliset vaikutukset Liikenneverkko. Suunnittelualue sijoittuu olemassa olevaan katuverkkoon. Citykortteli sijaitsee Lappeenrannan ydinkeskustassa hyvien kevyen liikenteen yhteyksien sekä joukkoliikenneyhteyksien äärellä. Citykorttelin kehittäminen tukee keskustan elinvoimaisuutta ja samalla lisää osaltaan joukkoliikenneyhteyksien käyttöä ja tarvetta. Asemakaavassa on määrätty, että polkupyörien paikoitukseen on varattava riittävästi tilaa tonttikohtaisesti. Kaavamääräyksellä on haluttu osaltaan edistää polkupyörällä liikkumisen edellytyksiä alueella. Suunnittelualue sijaitsee hyvien kevyen liikenteen yhteyksien sekä joukkoliikenneyhteyksien äärellä. Suunnittelualueen eteläpuolella Valtakadulla kulkee keskustan pääreittinä toimivat polkupyöräkaistat. Citykorttelin pohjoispuolella oleva Koulukatu toimii joukkoliikenteen pääreittinä ja keskusta-alueen pääpysäkit sijaitsevat sen varressa. Pysäköinti ja huoltoajo. Asemakaavamuutoksella mahdollistetaan pysäköintitilojen rakentaminen kolmeen maanalaiseen kerrokseen sekä AL-korttelialueen että Koulukadun alle. Pysäköintitilat tulevat näillä näkymin asuin-, liike- ja toimistorakennusten omaan käyttöön. Ajoyhteys pysäköintitiloihin on osoitettu asemakaavassa samasta kohdasta kuin nykyisin Koulukadulta. Pysäköintitilojen suunnittelussa on otettava huomioon kaava-alueen sijainti lll-luokan pohjavesialueella (muu pohjavesialue). Asemakaavassa on määrätty, että maanalaisten paikoitustilojen suunnittelussa tulee huomioida ja selvittää rakentamisen vaikutukset pohjaveden pinnan tasoon sekä tarvittaessa vaikutukset pohjaveden virtaussuuntiin. Liikennemäärät, liikenteen toimivuus ja liikenneturvallisuus Suunnittelualue sijaitsee Koulukadun varrella. Citykorttelin kohdalla ajoneuvoliikenne Koulukadulla on kaksisuuntainen. Tontin 29 länsipuolella on kävelykatuna toteutettu Oleksi ja eteläpuolella Citykäytävä. Lappeenrannan kaupungin liikennelaskentojen mukaan viereisen Koulukadun liikenne Citykorttelin kohdalla on nykytilanteessa noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikenneennusteessa vuodelle 2030 on arvioitu, että liikennejärjestelyjen säilyessä nykyisellään, Koulukadunkadun liikennemäärä lisääntyy ajoneuvoon vuorokaudessa. Asemakaavaratkaisun mukaisen asuin- ja liikerakentamisen toteuttaminen ei yksinään merkittävästi vaikuta alueen liikennemääriin, liikenteen toimivuuteen tai liikenneturvallisuuteen. Yhdessä koko keskusta-alueen muuttuvan maankäytön kanssa vaikutus on merkittävämpi. Asemakaavalla on pyritty vaikuttamaan alueen liikenneverkon toimivuuteen ja turvallisuuteen osoittamalla Koulukadun puoleinen osa tontista liittymäkieltomerkinnällä lukuun ottamassa olemassa olevaa ajoyhteyttä kiinteistön pysäköintihalliin. Lisäksi asemakaavassa on määrätty, että Korttelin 7 tontille 29 ei saa järjestää ajoneuvoliittymää Oleksilta. Näin on pyritty minimoimaan Citykorttelin liittymien määrää ja osoittamaan ne liikenneverkon toimivuuden ja turvallisuuden kannalta parhaaseen mahdolliseen paikkaan.

27 27/40 Citykortteli, tontti 29, asemakaavamuutos , päivitetty Vaikutukset liikennemeluun. Citykorttelin lisärakentaminen tulee osaltaan lisäämään alueen liikennemääriä ja siten myös liikennemelua jonkin verran. Alueelle laadittujen melumallinnusten perusteella muutos ei ole kuitenkaan merkittävä. Alueen lisääntynyt liikenne sijoittuu pääosin korttelin pysäköintitiloihin, joihin kuljetaan Kirkkokadun rampin kautta ja jo olemassa olevan ajoyhteyden kautta oman tontin osalta. Alueelle on tehty melumallinnus nykyisellä ja ennustetilanteen liikennemäärillä (Ramboll, 2013). Asumista ohjaava melun keskiäänitason tulisi olla päivällä ulkona enintään 55 db ja yöllä 50 db. Raja-arvot asunnossa, sisätiloissa ovat päivällä enintään 35 db ja yöllä 30 db. Alueelle laadittujen meluselvitysten mukaan ennustetilanteessa vuonna 2030 Koulukadun maksimi keskiäänitaso julkisivulla on db. Jotta sisätilojen päiväohjearvo 35 db saavutetaan, tulee julkisivun kokonaisääneneristävyyden olla Koulukadun puoleisella julkisivulla vähintään 27/28 db. Tämä vaatimus saavutetaan normaaleilla rakenteilla eli erillistä rakenteiden ääneneristävyyttä määräystä ei ko. kaavamuutosalueella tarvita. Asemakaavassa on kuitenkin määrätty, että parvekkeiden tulee olla kaikilla julkisivuilla lasitettuja. Parvekkeiden melutaso ei saa ylittää VnP 993/92 melutason ohjearvoja. Parvekkeiden lasitusta edellytetään, jotta äänitasot parvekkeilla saadaan ulko-oleskelualueilta edellytettävien ohjearvojen tasolle. Lentoliikenne. Citykorttelin muutostöillä ei ole vaikutusta lentoliikenteeseen. Alue ei sijaitse Lappeenrannan lentokentän lentoestepinta-alueella. 6.2 Sosiaaliset vaikutukset Ote melumallinnuksesta (Ramboll 2013). Kuvassa on esitetty julkisivulle kohdistuva suurimmat päiväajan äänitasot ennustevuonna Vaikutukset palveluiden saatavuuteen Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa Citykorttelin kehittäminen myös liikeja kauppakeskuksena, joka palvelee monipuolisesti niin paikallisia ihmisiä kuin matkailijoitakin. Asemakaavamuutoksessa sallitaan asuin-, liike- ja toimistotilojen sekä majoitus-, palvelu-, ravintola- ja palveluasumisen tilojen rakentaminen alueelle, mikä mahdollistaa toimintojen ja palveluiden monipuolistumisen. Citykorttelin uudistaminen tukee osaltaan Lappeenrannan kaupungin keskustan elinvoimaisuutta ja se heijastuu koko keskusta-alueen kehittämiseen ja palveluiden paranemiseen. Asemakaavamuutoksen toteuttaminen tulee parantamaan alueen palvelutarjontaa ja palveluiden saatavuutta. Positiivista on myös monipuolisten palveluiden toteuttamismahdollisuuksien lisääntyminen kaupungin ydinkeskustan alueella. Hanke tukee koko keskustaalueen kehittämistä. Citykortteliin sijoittuvat liiketilat ja palvelut ovat hyvin saavutettavissa niin jalkaisin, polkupyörällä, autolla kuin julkisella joukkoliikenteelläkin. Liikekeskus sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella erityisesti joukkoliikenteen kannalta, koska Citykortteli sijoittuu joukkoliikenteen pääreittinä toimivan Koulukadun varteen.

28 28/ , päivitetty Citykortteli, tontti 29, asemakaavamuutos Myös asumisen kannalta kaavamuutosalueen sijainti on keskeinen. Asunnot sijaitsevat palveluiden äärellä, lähellä joukkoliikenneyhteyksiä aivan kaupungin ydinkeskustassa. Asemakaavan mukainen Citykorttelin kehittäminen parantaa myös alueen lähiasukkaiden palveluiden saatavuutta ja lisää niiden monipuolisuutta. Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Citykorttelin kehittäminen toimivammaksi ja monipuolisemmaksi palvelukokonaisuudeksi lisää yleensäkin ihmisten viihtyisyyttä alueella. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa korttelista muodostuu yhtenäinen kokonaisuus. Citykorttelin kehittyminen tulee parantamaan myös koko alueen ympäristön tasoa ja laatua ja parantaa näin myös alueen elinympäristön laatua. Lisäksi on jo havaittavissa, että koko Citykorttelin kehittäminen etenee, kun alueen yksi tontti on lähtenyt toteutumaan ja se heijastelee positiivisesti myös laajemmalle alueelle ympäristössään. Kun uudisrakennusta rakennetaan ja vanhoja puretaan, aiheuttavat nämä työt hetkellisiä, rakentamisaikaisia vaikutuksia mm. melua, mahdollisesti pölyä ja liikenteen lisääntymistä alueella. Rakentaminen voi vähentää myös lähialueen viihtyisyyttä väliaikaisesti. Viereisen korttelin ja tontin uudisrakentaminen tulee aiheuttamaan alueella rakentamisen aikaisia häiriöitä olemassa olevien rakennusten asukkaille ja toimijoille. Nämä vaikutukset ovat kuitenkin väliaikaisia ja ne loppuvat rakennusten valmistuttua. Rakentamisen aikaisia haittavaikutuksia pyritään vähentämään yhteistyössä rakentajan, urakoitsijan ja kaupungin ympäristötoimen kanssa. Niihin ei voida suoranaisesti vaikuttaa kuitenkaan asemakaavalla. Asemakaavassa on määrätty, että Parvekkeiden tulee olla kaikilla julkisivuilla lasitettuja. Parvekkeiden melutaso ei saa ylittää VnP 993/92 melutason ohjearvoja. Näin on pyritty minimoimaan melun aiheuttamat haittatekijät. Vaikutukset kevyen liikenteen yhteyksiin Asemakaava-alue sijoittuu Lappeenrannan keskustaan ja se on hyvin kevyen liikenteen saavutettavissa sekä keskustasta päin kuljettaessa, että myös muista suunnista. Asemakaavalla ei ole vaikutuksia kevyen liikenteen yhteyksiin. Muut sosiaaliset ja viihtyisyysvaikutukset Citykorttelin kehittäminen, sen toimintojen lisääminen ja niiden monipuolistaminen muodostavat mielenkiintoisen kokonaisuuden myös sosiaalisen ympäristön ja kaupunkikulttuurin kannalta. Kaavamuutos liittyy koko Citykorttelin kehittämiseen ja toteuttamiseen. 6.3 Kulttuuriset vaikutukset Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Citykorttelin kehittämis- ja uudisrakennushanke tiivistää osaltaan alueen kaupunkirakennetta. Alueen tehokkaampi hyödyntäminen on myös yhdyskuntataloudellisesti järkevää. Koko kaupungin yhdyskuntarakenteen kannalta hanke on hyvä: asuin-, liike- ja toimistorakennus sijaitsee kaupungin ydinkeskustassa, hyvien liikenneyhteyksien äärellä. Kaupungin keskustan kehittäminen ja sen tiivistäminen on myös Lappeenrannan kaupungin ilmasto-ohjelman tavoitteiden mukaista. Kaavahankkeella ei hajauteta olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta vaan sillä tiivistetään olemassa olevaa rakennetta ja samalla hyödynnetään olemassa olevaa infraverkkoa tehokkaammin.

29 29/40 Citykortteli, tontti 29, asemakaavamuutos , päivitetty Vaikutukset rakennuksiin ja rakenteisiin sekä yhdyskuntateknisen huollon verkostoihin Asemakaavamuutoksella alueen rakennusoikeutta on lisätty 2900 k-m2:llä. Koko ALkorttelialueen rakennusoikeus on yhteensä 6000 k-m 2. Lisärakennusoikeus mahdollistaa uudisrakennuksen rakentamisen alueelle ja alueella olemassa olevien rakennusten purkamisen. Uudisrakennuksen rakentaminen hyvälle paikalle aivan kaupungin ydinkeskustaan on järkevää myös yhdyskuntataloudellisesti. Toimintojen ja palveluiden keskittäminen olemassa olevaan keskustakortteliin sitä kehittämällä ja laajentamalla, parantaa olemassa olevan infran, pysäköintitilojen ja katuverkon hyödyntämistä. Uudisrakennuksen rakentaminen ei aiheuta katualueelle sijoittuvien vesi-, viemäri- tai kaukolämpölinjojen siirtoja. Jos maanalaiset pysäköintitilat toteutetaan kaavan mahdollistamassa laajuudessa, tulee se aiheuttamaan myös kunnallisteknisten linjojen siirtoja. Vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön ja kiinteisiin muinaisjäännöksiin Suunnittelualueen kaakkoispuolella, Citykorttelin toisella laidalla sijaitsee valtakunnallisesti merkittävä Lappeen kirkko. Kaavamuutoksella ei ole kuitenkaan suoranaisia vaikutuksia kirkon arvoon. Valtakunnallisesti merkittävään aluerajaukseen sisältyy myös Citykorttelin eteläpuolella oleva puistoalue. Kaavamuutosalueen pohjoispuolella olevassa korttelissa sijaitsee valtakunnallisesti merkittävään aluekokonaisuuteen kuuluva Raatihuone (Lappeenrannan raatihuone ja kauppiastalot). Samassa korttelissa sijaitsee myös paikallisesti merkittävät Kop:n pankkitalo ja Rikkihappotehtaan pääkonttori. Uudisrakentaminen ei sijoitu välittömästi Raatihuoneen viereen vaan Raatihuoneen korttelissa sijaitseva seurakunnan toimistorakennus rajaa korttelin Kauppakadusta.

30 30/ , päivitetty Citykortteli, tontti 29, asemakaavamuutos Varsinaisella uusirakentamisalueella sijaitsevat liikerakennukset eivät ole rakennushistoriallisesti tai kulttuurihistoriallisesti merkittäviä. Asemakaavamuutos mahdollistaa olemassa olevien rakennusten purkamisen ja uudisrakennuksen rakentamisen. Kumpaakaan rakennusta ei ole mainittu eikä arvotettu 2011 vahvistetun Etelä-Karjalan maakuntakaavan kulttuuriympäristöjen ja kulttuurimaisemien luettelossa. Etelä-Karjalan museon rakennuskulttuurikohteiden tietokannassa molemmat rakennukset on arvotettu paikallisesti arvokkaiksi. Tontin rakennukset ovat mainittu Etelä-Karjalan museon 2006 julkaisemassa Rakennettu Lappeenranta -selvityksessä. Asemakaavamuutoksen mahdollistama uudisrakentaminen vaikuttaa alueen kaupunkikuvaan. Uudisrakentamisen ei arvioida kuitenkaan vähentävän Lappeen kirkon tai Raatihuoneen kulttuurihistoriallista arvoa ympäristössään. Rakennetun kulttuuriympäristön kohteet ovat osa kerroksellista kaupunkikuvaa ja kaupunkirakennetta. Molempien rakennusten lähiympäristöön sijoittuvat jo nykyisin tiiviisti ja kaupunkimaisesti rakennettuja kortteleita. Asemakaavamuutoksella ei ole vaikutuksia kiinteisiin muinaisjäännöksiin.

31 31/40 Citykortteli, tontti 29, asemakaavamuutos , päivitetty Vaikutukset rakennettuun ympäristöön, kaupunkikuvaan ja maisemaan Kaavamuutos mahdollistaa olemassa olevien rakennusten purkamisen ja uudisrakennuksen rakentamisen. Citykorttelin kehittäminen kokonaisuudessaan parantaa keskeisen kaupunkialueen kaupunkikuvaa ja taajamarakennetta. Alueen rakentamishankkeet eheyttävät alueen korttelirakennetta. Kaupungin ydinkeskustasta on rakentumassa tiiviimpi ja kaupunkimaisempi kokonaisuus. Varsinaisella uusirakentamisalueella sijaitsevilla liikerakennuksilla ei ole suojeluarvoa. Rakentuva Citykortteli on keskeinen osa keskustan kaupunkimaisemaa. Kaavamuutoksen mukaisilla muutoksilla ei tule olemaan heikentävää vaikutusta alueen maisemaan, rakennettuun ympäristöön tai kaupunkikuvaan. Kaavamuutoksen tavoitteena on ollut kehittää Citykorttelia kaupunkimaisemmaksi, kaupunkikuvaa parantavaksi kokonaisuudeksi. Valokuvasovite Saimaalta Citykortteliin. (Arkkitehtitoimisto Havas & Rosberg Oy). Valokuvattu

32 32/ , päivitetty Citykortteli, tontti 29, asemakaavamuutos Lappeenrannan kaupunkikuvassa Citykortteli ja kaavamuutosalue hahmottuu selkeimmin Koulukadun suunnasta sekä kaukomaisemassa Saimaalta ja Linnoituksesta katsottuna. Citykorttelin suunnitteluun liittyen on laadittu valokuvasovitteita korttelin näkymisestä mm. Saimaalta ja Linnoituksesta päin katsottuna. Lappeenrannan kaupungin keskustan siluetti on hyvin vaihteleva ja mielenkiintoinen. Yllättävät vanhat rakennukset korostuvat katselukulmasta riippuen. Kokonaisuutta tarkastellessa voidaankin todeta, että kaavamuutoksen mukaisen rakentamisen toteuttaminen täydentää olemassa olevaa rakennetta. Kaupungin monimuotoinen ja vaihteleva siluetti sallii myös rakenteen täydentymistä ja muuttumista. Valokuvasovite Linnoituksesta (Arkkitehtitoimisto Havas & Rosberg Oy). Kuvattu Suunnittelualueen pohjoispuolisen korttelin pohjoisosassa sijaitsee valtakunnallisesti merkittävä rakennetun kulttuuriympäristön alue, Lappeenrannan raatihuone ja kauppiastalot. Asemakaavamuutoksella ei ole suoranaisia vaikutuksia kulttuuriympäristökokonaisuuden arvoon. Raatihuone sijoittuu korttelin toiselle laidalle, ei uudisrakennuksen välittömään läheisyyteen. Lappeenrannan seurakunnan toimistorakennus sekä Raatihuoneen puisto sijoittuvat Raatihuoneen ja Citykorttelin väliin ja katkaisee suoran näköyhteyden. Lähimaisemassa jalankulkija hahmottaa uudisrakennuksen alakerrokset ja katutilan, jossa kulkee. Rakennusten ylemmät kerrokset eivät hahmotu kulkijalle esimerkiksi Citykäytävää kuljettaessa. Pääosin alueella kulkijat havainnoivat rakennuksia osana jalankul-

33 33/40 Citykortteli, tontti 29, asemakaavamuutos , päivitetty kuympäristöään. Kaavassa onkin annettu rakentamista ohjaavia määräyksiä uudisrakennuksen julkisivuja koskien. Lisäksi rakennusalan rajauksilla ja kerroskorkeuksilla on ohjattu rakennuksen katutilan muodostamista erityisesti Oleksin ja Marian aukion puolella. Kun tavoitellaan hyvää lopputulosta, tulisikin koko kokonaisuus suunnitella ja toteuttaa viimeistellysti ja jalankulkijan näkymät ja kulkuympäristö huomioiden. Valokuvasovite (Arkkitehtitoimisto Havas & Rosberg Oy). Kuvattu Asemakaavamuutoksen mahdollistama uudisrakennuksen rakentaminen vaikuttaa merkittävästi alueen kaupunkikuvaan. Rakentamisella ei katsota olevan kuitenkaan merkittävää kaupunkikuvan arvoja heikentävää vaikutusta eikä sen arvioida vähentävän Lappeen kirkon tai Raatihuoneen arvoa ympäristössään. Asemakaavamuutoksen vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja kaupunkimaisemaan ovat kokonaisuutena positiivisia. Hankkeen toteutuminen tulee osaltaan parantamaan alueen kaupunkikuvaa ja eheyttämään sitä. Suunnittelualue sijaitsee aivan kaupungin ydinkeskustassa, missä rakentamisen tulee olla kaupunkimaisempaa, tiiviimpää ja korkeampaa.

34 34/ , päivitetty Citykortteli, tontti 29, asemakaavamuutos 6.4 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) tehtävänä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tavoitteista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä kuntien kaavoituksessa. Toimiva aluerakenne Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Asemakaavamuutoksella mahdollistetaan olemassa olevan, Lappeenrannan keskustassa sijaitsevan Citykorttelin kehittäminen ja uudistaminen. Asemakaavalla vahvistetaan keskusta-alueen kaupallisia palveluita sekä asumista. Asemakaavaratkaisu edistää olemassa olevien rakenteiden: rakennusten, kunnallistekniikan ja katuverkon hyödyntämistä. Kaavaratkaisu mahdollistaa myös olemassa olevan Citykorttelin ja sen ympäristön laadun ja toimivuuden parantamisen. Olemassa olevan liikekeskuksen tilojen laajentuminen mahdollistaa uusien yritysten ja palveluiden sijoittumisen ja lisää osaltaan myös elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksia, kilpailukykyä ja vahvistaa keskustapalvelujen asemaa. Myös keskusta-alueella lisääntyvä asuminen tukee elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksia. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua. Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan. Citykorttelin kehittäminen eheyttää ja tiivistää olemassa olevaa kaupunkirakennetta. Asemakaavaratkaisu edistää olemassa olevien yhdyskuntarakenteiden: rakennusten, kunnallistekniikan ja tieverkon hyödyntämistä. Kaavaratkaisu mahdollistaa myös olemassa olevan korttelin ja sen ympäristön laadun ja toimivuuden parantamisen. Alueen palvelut ja työpaikat ovat hyvin saavutettavissa. Suunnittelualue sijaitsee aivan ydinkeskustassa, hyvien liikenneyhteyksien äärellä. Alue on myös hyvin kevyen liikenteen saavutettavissa. Asemakaavassa on kaavamääräyksin osoitettu olemassa oleva kevyen liikenteen yhteys. Asemakaavassa on pyritty huomioimaan myös alueen liikenneturvallisuus. Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Runsaasti henkilöliikennettä aiheuttavat elinkeinoelämän toiminnot suunnataan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään tai muutoin hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle.

35 35/40 Citykortteli, tontti 29, asemakaavamuutos , päivitetty Citykortteli sijaitsee kaupungin ydinkeskustassa, yhdyskuntarakenteen sisällä ja se on hyvin saavutettavissa sekä kevyen liikenteen, joukkoliikenteen että autoliikenteen kannalta. Kaavassa mahdollistetaan olemassa olevan korttelin uudistaminen ja uusien toimintojen sijoittuminen sinne. Alueelle pystytään sijoittamaan asumisen lisäksi lisää palveluita, liiketiloja ja erilaisia yrityksiä. Näin parannetaan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä alueella. Alueen lisääntynyt asuntomäärä lisää alueen elinvoimaisuutta ja tuo yrityksille lisää asiakkaita. Kaupunkiseutuja kehitetään tasapainoisina kokonaisuuksina siten, että tukeudutaan olemassa oleviin keskuksiin. Keskuksia ja erityisesti niiden keskusta-alueita kehitetään monipuolisina palvelujen, asumisen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueina. Asemakaavaratkaisu tukee olemassa olevan liikekeskuksen kehittämistä aivan Lappeenrannan ydinkeskustassa ja alueen kehittymistä erityisesti asumisen, palvelujen, työpaikkojen ja vapaa-ajanviettokohteena. Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen. Alueidenkäytön suunnittelussa olemassa olevat tai odotettavissa olevat ympäristöhaitat ja poikkeukselliset luonnonolot tunnistetaan ja niiden vaikutuksia ehkäistään. Alueidenkäytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. Kaavamuutoksessa on pyritty huomioimaan ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäiseminen ja olemassa olevien haittojen poistamineen. Kaavamuutos koskee olemassa olevan keskustan korttelialueen kahden tontin kehittämistä. Kaavaratkaisu on Lappeenrannan kaupungin ilmasto-ohjelman mukainen. Kaavaratkaisussa tiivistetään keskustaa ja kehitetään olemassa olevaa liikekeskusta yhä monipuolisemmaksi ja tukeudutaan alueen olemassa olevaan joukkoliikenteeseen. Kaavaratkaisulla mahdollistetaan myös olemassa olevan kaupunkirakenteen tiivistäminen. Erityistavoitteet. Alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä sekä luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Taajamia kehitettäessä on huolehdittava siitä, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia. Alueidenkäytössä on varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä edistettävä verkostojen jatkuvuutta, turvallisuutta ja laatua. Kaavaratkaisu perustuu olemassa olevan korttelialueen kehittämiseen. Kaavamuutoksen taajamakuvalliset vaikutukset ovat merkittäviä. Asemakaavan mahdollistama liike- ja asuinrakennuksen rakentaminen Valtakadun reunaan rajaa korttelia ja muuttaa alueen kaupunkikuvaa kaupunkimaiseksi. Tämä edellyttää myös naapuritonttien kaavamuutosten etenemistä ja sen mukanaan tuomaa alueen rakentumista yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Asemakaavassa on pyritty huomioimaan kevyen liikenteen kulkuyhteydet ja niiden toimivuus ja turvallisuus siltä osin, kun ne sisältyvät asemakaavaan. Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Uusia asuinalueita tai muita melulle herkkiä toimintoja ei tule sijoittaa melualueille varmistamatta riittävää meluntorjuntaa.

36 36/ , päivitetty Citykortteli, tontti 29, asemakaavamuutos Alueelle suunniteltu toiminta ei sisällä sellaisia toimintoja, jotka aiheuttaisivat keskustaalueen normaalikäytöstä poikkeavaa melua, tärinää tai ilman epäpuhtauksia. Liike- ja asuinrakennus sijaitsee Lappeenrannan keskusta-alueen pääkadun varrella. Alueella esiintyy liikenteen aiheuttamaa melua, tärinää ja ilman epäpuhtauksia. Alueen kehittäminen voi lisätä jossakin määrin liikennettä lähialueen pysäköintilaitoksiin, mutta lisäyksen ei ole katsottu olevan merkittävä verrattaessa nykyiseen tilanteeseen. Kaavamuutoksella ei lisätä alueen yleisiä pysäköintipaikkoja. Suunnittelualueelle on tehty melumallinnus, jonka perusteella kaavassa on annettu määräyksiä mm. rakennusten julkisivujen toteuttamista, parvekkeiden ääneneristävyydestä sekä viherpihojen melunsuojauksesta. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Erityistavoitteet. Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Varsinaisella uudisrakentamisalueella ei ole kansallisen kulttuuriympäristön tai rakennusperinnön kohteita eikä myöskään arvokkaita luontokohteita. Kaavamuutosalueen pohjoispuolella sijaitsevassa korttelissa oleva Raatihuone sisältyy valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön aluerajaukseen. Asemakaavamuutosalueen kaakkoispuolella, toisella puolella Citykorttelia ja Marian aukiota sijaitsee valtakunnallisesti merkittävä rakennetun ympäristön kohde Lappeen kirkko. Asemakaavamuutoksella ei ole suoranaisia vaikutuksia Raatihuoneen tai Lappeen kirkon rakennetun kulttuuriympäristön arvojen säilymiseen.