KALASTUSMATKAILU LAUKAAN KUUSAANKOSKELLA SEKÄ MUUALLA KESKI-SUOMESSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KALASTUSMATKAILU LAUKAAN KUUSAANKOSKELLA SEKÄ MUUALLA KESKI-SUOMESSA"

Transkriptio

1 KALASTUSMATKAILU LAUKAAN KUUSAANKOSKELLA SEKÄ MUUALLA KESKI-SUOMESSA Anna Nurmi Opinnäytetyö Lokakuu 2004 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Tekijä(t) Julkaisun laji Opinnäytetyö NURMI, Anna Sivumäärä 61 Luottamuksellisuus Julkaisun kieli Suomi Salainen saakka Työn nimi KALASTUSMATKAILU LAUKAAN KUUSAANKOSKELLA SEKÄ MUUALLA KESKI- SUOMESSA Koulutusohjelma Matkailualan koulutusohjelma Työn ohjaaja ASUNTA, Jorma Toimeksiantaja(t) FISU Kalastusmatkailuhanke Tiivistelmä Työn tarkoituksena oli saada käsitys Keski-Suomen kalastusmatkailusta ja sen markkinoinnista. Tavoitteena oli myös tehdä eräänlainen pohjakartoitus Kuusaankosken tilanteesta FISU Kalastusmatkailuhankkeelle. Kartoituksen tarkoitus oli antaa tietoa kosken asiakaskunnasta sekä siitä, miten kalastajat ovat hyödyntäneet Kuusaankoskea. Työ tehtiin FISU Kalastusmatkailuhankeen toimeksiannosta. Tietoa kerättiin haastattelemalla seitsemää eri toimijaa matkailualalla sekä tutkimalla vuosien 2001 ja 2003 kalastuslupamerkintöjä Kuusaankoskelle. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluna maalishuhtikuussa Haastatteluissa käy ilmi, että varsinaisia kalastusmatkailijoita on vielä toistaiseksi vähän Keski- Suomessa. Tällä hetkellä kalastus kiinnostaa hyvin monenlaisia ihmisiä. Kalastusmatkat ovat hyvin erilaisia ja usein asiakkaille räätälöidään kalastusmatkapaketteja. Markkinoinnissa tärkeiksi tekijöiksi nousevat yhteistyö matkailun toimijoiden välillä sekä markkinointikanavat. Kuusaankoskella 12 tunnin kalastusluvat ovat kasvattaneet suosiotaan ja ulkomaalaisten kävijöiden määrä koskella on lisääntynyt. Kalastusmatkailutuotteita kehitetään tällä hetkellä monella paikkakunnalla, minkä takia työkin on ajankohtainen. Työn toivon auttavan kalastusmatkailuhankkeen vaikutusten mittaamisessa hankkeen päätyttyä. Avainsanat (asiasanat) kalastus, kalastusmatkailu, matkailukalastus, markkinointi, matkailumarkkinointi Muut tiedot

3 JYVÄSKYLÄ POLYTECHNIC DESCRIPTION School of Tourism and Services Management Author(s) NURMI, Anna Type of Publication Bachelor s thesis Pages 61 Confidential Language Finnish Title Until FISHING TOURISM AT KUUSAANKOSKI RAPIDS IN LAUKAA AND ELSEWHERE IN CENTRAL FINLAND Degree Programme Degree Programme in Tourism Tutor ASUNTA, Jorma Assigned by Fishing tourism project FISU Abstract The purpose of this bachelor s thesis was to form a picture of fishing tourism in Central Finland. The aim was as well to create a charting for the Kuusaankoski rapids, for the fishing tourism project, FISU The charting was to be indicating the type of customers and usage of the Kuusaankoski rapids. The thesis was assigned by the fishing tourism project FISU Information was collected by interviewing people in tourism sector and by analyzing the fishing licenses of years 2001 and 2003 for the Kuusaankoski rapids. The interviews revealed that there are for the moment few actual fishing tourists who come to Central Finland only for fishing. The current customers are diverse and they belong to many different customer groups. The fishing trips made vary, and often they are tailor made planned to the customer. Important factors in marketing are cooperation and choosing the right marketing channels for the tourism product. For the Kuusaankoski rapids there are changes seen in the types of fishing licenses bought. Fishing licenses for 12 hours have increased their popularity. The number of foreign visitors at the rapids has also increased from the year 2001 to year A lot of effort is put into planning and developing fishing tourism products, wherefore this subject is contemporary. This bachelor s thesis can be used when measuring the impacts of the fishing tourism project FISU Keywords fishing, fishing tourism, marketing, tourism marketing

4 1 SISÄLTÖ 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT Tärkeät käsitteet FISU Kalastusmatkailuhanke Tavoitteet Aineisto ja menetelmät Tulosten luotettavuus VIRKISTYSKALASTUS JA MATKAILU Virkistyskalastus Suomessa Vesiympäristö Kalastusluvat Kalastusalueet ja osakaskunnat Kalastus ja matkailu Suomi kalastuskohteena MATKAILUMARKKINOINTI Matkailumarkkinoinnin tehtävät Matkailutuote ja matkailupalvelu Hinnoittelu Markkinointiviestintä Kuluttajakäyttäytyminen Segmentointi KANSAINVÄLISILLE VESILLE Markkinoille hakeutuminen Markkinoinnin ympäristötekijät Jakelukanavat Kalastuspalveluiden markkinointi ulkomaille TULOKSET TEEMAHAASTATTELUSTA Suomen vetovoimatekijät kalastuskohteena Kalastusmatkat ja kohderyhmät Asiakkaat Tarjottavat oheispalvelut Markkinointi...38

5 2 5.6 Talvikalastus Mielipiteitä kalastusmatkailuhankkeesta Yhteenveto teemahaastattelusta KUUSAANKOSKI Kalastuslupamerkinnät Käyttöasteet :n ja 12 tunnin kalastusluvat Eri kalastuslupatyypit Ulkomaalaiset kävijät Kalastusoppaat POHDINTA...54 LÄHTEET...57 LIITE 1. Teemahaastattelun runko...59 LIITE 2. Lista teemahaastatteluun osallistujista...61 KUVIO 1. Käyttöasteet KUVIO 2. Käyttöasteet KUVIO 3. 24:n tunnin kalastuslupien sijoittuminen kuukausittain...48 KUVIO tunnin kalastuslupien sijoittuminen kuukausittain...49 KUVIO 5. Yrityslupien ajankohdat KUVIO 6. Yrityslupien ajankohdat KUVIO 7. Ulkomaalaisten asiakkaiden käyntien ajankohdat...53

6 3 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT Luonnossa liikkuminen ja erilaisiin luontoaktiviteetteihin osallistuminen on yhä suositumpaa matkailijoiden keskuudessa. Kalastusmatkailua ja muita luontoon liittyviä aktiviteetteja kehitetään juuri nyt monella paikkakunnalla Suomessa. Keski- Suomessa yhtenä kalastusmatkailun kehittäjänä on FISU Kalastusmatkailuhanke, joka on ollut myös tämän työn toimeksiantajana. Kalastusmatkailu on suhteellisen uusi osa-alue matkailussa vaikka kalastusta on harjoitettu pitkään. Matkailussa keskitytään yhä enemmän kalastajien palvelemiseen ja palvelujen kehittämiseen. Erilaisia kalastustuotteita kehitetään myös jatkuvasti. Asiakkaiden erilaisuus lisää tämän matkailun osa-alueen kiinnostavuutta, mutta on haastavaa myös matkailualan toimijoille. Kalastavia asiakkaita saattaa olla vaikeaa tavoittaa ja heillä voi olla monenlaisia mieltymyksiä ja kiinnostuksen kohteita. Sopivia palveluita on vaikeaa suunnitella, ellei kalastustuotteita tarjoava yritys tiedä oman asiakaskuntansa erikoispiirteitä. Palvelujen kehittäminen ja tehostaminen näkyvät varsinkin kalastuspalveluiden ulkomaanmarkkinoinnissa. Myös kalastuskohteista tiedottaminen on tärkeää markkinoitaessa ulkomaille. Yhteistyöllä matkailualan eri toimijoiden välillä niin kotikuin ulkomaassa voidaan saavuttaa hyviä tuloksia. Tämän työn tarkoitus on selvittää Keski-Suomen kalastusmatkailua ja markkinointia. Työssä keskitytään kalastaviin asiakkaisiin ja ulkomaan markkinointiin. Työn tavoitteena on myös tehdä pohjakartoitus Kuusaankosken tilanteesta käynnissä olevalle FISU Kalastusmatkailuhankkeelle. Työssä edetään yleiseltä tasolta konkreettiseen esimerkkiin, joka käsittelee Kuusaankoskea. 1.1 Tärkeät käsitteet Suomessa ja ulkomailla on erittäin paljon käsitteitä, joita käytetään kuvailemaan matkailun eri osa-alueita. Se, mitä käsitteillä kulloinkin tarkoitetaan, vaihtelee paljon asiayhteyden mukaan. Yhtenäistä käytäntöä ei käsitteistä ole vielä syntynyt.

7 4 Esimerkiksi matkailukalastus ja kalastusmatkailu ovat käsitteitä, jotka herättävät usein ihmetystä. Jorma Hemmi kirjoitta kirjassaan Ympäristö ja luontomatkailu seuraavaa: Kalastusmatkailu on matkustamista ja viipymistä vakinaisen asuinpaikkakunnan ulkopuolella, minkä tarkoituksena on kalastuksen harrastaminen ja siitä saatava virkistys. Käsite pitää sisällään toiminnallisen motiivin, kalastuksen sekä matkailullisen osan. (Hemmi 1995, 256.) Kalastusmatkailussa matkailija matkustaa kalastaakseen, kun taas matkailukalastuksessa matkan motiivina on matkailu ja matkailukalastajat harrastavat kalastusta muun lomailun ohessa. Kalastusmatkailu ja matkailukalastus ovat osa virkistyskalastusta, jolla tarkoitetaan kaikkea sitä kalastusta, jossa ei pääasiallisesti tavoitella taloudellista hyötyä. (Kirjavainen 1997, 16.; Hemmi 1995, 256.) Matkailukalastus ja kalastusmatkailu voidaan yhdistää moneen eri matkailun osaalueeseen. Joidenkin matkailualan edustajien mielestä kalastus on osa luontomatkailua, kun taas toisten mielestä kalastus sotii luontomatkailun periaatteita vastaan. Esimerkiksi Jorma Hemmi (Hemmi 1995, 158.) kirjoittaa kirjassaan Ympäristö ja Luontomatkailu seuraavaa: Luontomatkailu on luonnonympäristössä tapahtuvaa matkailua, joka pyrkii noudattamaan kestävän kehityksen mukaisen matkailun periaatteita mm. siten, että luonnon kantokyky ei matkailukohteessa ylity eikä biodiversiteetti taannu. (Hemmi 1995, 158.) Luontomatkailijan matka kohdistuu Hemmin (1995) mukaan luonnonvaraisille alueille, joissa on mahdollisuus opiskella luontoa, ihailla maisemia, eläimiä ym. Luontomatkailu pyrkii myös erottumaan massaturismista vähemmillä ympäristövaikutuksilla sekä vähemmän ympäristöä rasittavalla infrastruktuurilla. (Hemmi 1995, 150.)

8 5 Kalastus on saanut kritiikkiä luontomatkailussa siitä, että kalastaessa ihminen vaikuttaa luontoon, eikä luonto itsessään ole tärkein matkan motiivi. Mielestäni kalastus sopii kaikille osa-alueille hieman eri tavalla riippuen siitä, miten se halutaan ymmärtää. Kalastus voi olla omaehtoista harrastamista tai siitä voidaan kehittää ohjelmapalvelunumero. Tärkeintä on kuitenkin ymmärtää asiakkaiden tarpeet, odotukset ja näkemykset kalastuksesta. Tulen työssäni käyttämään käsitteitä virkistyskalastus, kalastusmatkailu sekä matkailukalastus. Virkistyskalastukseen kuuluu sekä matkailukalastus että kalastusmatkailu. On erittäin tärkeää erottaa matkailukalastajat kalastusmatkailijoista, kun suunnittelee valmiita tuotteita ja palveluita sekä markkinointia. Molemmissa kalastusryhmissä on kuitenkin yhtä suurta potentiaalia matkailussa niin ulkomailla kuin kotimaassakin. 1.2 FISU Kalastusmatkailuhanke Työn toimeksiantaja on FISU Kalastusmatkailuhanke. Hanke on jatkoa Keski-Suomen Kalastusmatkailuhankkeelle, joka oli ensimmäinen kalastusmatkailun kehittämismalli, jossa oli matkailullinen työskentelytapa. Hankkeen avulla muodostettiin Keski-Suomen alueelta lähes 30 yrityksestä koostuva verkosto, joka esiteltiin kotimaisille ja ulkomaisille markkinoille FISU- tuotemerkillä. Tämän hankkeen tavoitteena oli konkreettinen kaupan käynnistäminen. (FISU Kalastusmatkailuhanke, 2002.) FISU Kalastusmatkailuhanke on tuotekehitys- ja markkinointihanke. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on kehittää asiakaslähtöisesti keskisuomalaista kalastusmatkailua sekä markkinoida kalastustarjontaa tarkasti valituille markkinoille. Hanke pyrkii tekemään Keski-Suomesta tunnetun järvikalastusalueen ja järvitaimenen koskikalastuskohteen. Hankkeen tarkoituksena on keskittyä segmenttipohjaiseen markkinointiin ja tuotteistamiseen. Hankkeen hallinnoija on Induser Oy ja kohderyhmänä ovat matkailuyritykset. Hanke aloitti toimintansa ja päättyi (FISU kalastusmatkailuhanke, 2002.)

9 6 1.3 Tavoitteet Työn tavoitteena on saada käsitys kalastusmatkailusta ja sen markkinoinnista Keski- Suomessa. Tietoa pyritään saamaan myös kalastusmatkailijoista, jotta saataisiin jonkinlainen kuva kalastuspalveluiden asiakkaista. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi työtä varten on haastateltu matkailun toimijoita, sekä perehdytty alaan liittyviin erikoistekijöihin. Opinnäytetyön toisena tavoitteena on selvittää Kuusaankosken käyttöä sekä kävijämääriä vuosina 2001 ja Opinnäytetyö tulee olemaan eräänlainen pohjakartoitus Kuusaankosken tilanteesta käynnissä olevalle FISU Kalastusmatkailuhankkeelle. Selvitykseni antaa viitteitä siitä, miten kalastajat mahdollisesti hyödyntävät koskea ja mitkä ajankohdat houkuttelevat kalastajia koskelle. Kalastusmatkailuhankkeen päätyttyä voidaan siis tarkastella kosken kävijämääriä ja kosken käyttöä uudestaan ja verrata niitä tuloksiin, joita nyt esiintyy selvityksessäni. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on tarkasteltu kalastuslupamerkintöjä kyseisiltä vuosilta. 1.4 Aineisto ja menetelmät Opinnäytetyössä käytettiin sekä laadullista että määrällistä tutkimusmenetelmää. Kuusaankoskea koskeva materiaali saatiin Varjolan tilalta, joka myy kalastuslupia Kuusaankoskelle. Kalastuslupamerkinnät olivat käsinkirjoitettuja merkintöjä vuoden jokaiselle päivälle. Opinnäytetyötä varten käytössä olivat vuosien 2001 ja 2003 kalastuslupamerkinnät. Kalastuslupamerkinnöistä ilmenneet tiedot syötettiin tietokoneelle ja analysoitiin SPSS -ohjelman avulla. Opinnäytetyön laadullisessa osiossa haluttiin saada käsitys kalastusmatkailusta ja sen markkinoinnista. Esille toivottiin tulevan eri näkökulmia kalastusmatkailusta Keski- Suomessa. Tutkimusmenetelmänä käytettiin haastattelua. Haastattelumuotona käytettiin teemahaastattelua eli puolistrukturoitua haastattelua, jossa edetään tiettyjen keskeisten, etukäteen valittujen teemojen mukaan. Haastattelumenetelmän katsottiin olevan tähän työhön sopiva, koska kysymyksiin haluttiin mahdollisimman laajat vastaukset. (Tuomi & Sarajärvi 2002, 76.)

10 7 Haastattelussa käytettiin puolistrukturoitua haastattelulomaketta (Liite 1), mikä tarkoittaa sitä, että kysymykset ovat kaikille samat ja haastateltavat saavat itse muotoilla vastauksensa (Eskola & Suoranta 1998, 87). Haastatteluihin valittiin harkinnanvaraisesti eri toimijoita, joista suurin osa toimii Jyväskylän lähialueilla. Haastateltaviin otettiin yhteyttä suoraan. Haastateltavien joukossa oli kolme incoming-matkatoimistoa, kaksi kalastusopasta sekä kaksi yrittäjää, joiden toiminta painottuu kalastukseen. Haastattelut tehtiin maalishuhtikuussa 2004 ja kaiken kaikkiaan haastatteluita on seitsemän. Kaikki paitsi yksi haastattelu tehtiin henkilökohtaisesti. Yksi haastateltava pyysi saada osallistua vastaamalla kirjallisesti ja koska kysymyksessä oli puolistrukturoitu kyselylomake, hyväksyttiin tämä vastaus myös. Haastattelut kestivät 15 minuutista tuntiin. Haastattelut tehtiin suurimmaksi osaksi haastateltavan työpisteellä tai sovittiin paikka tapaamiselle niiden kanssa, jotka toimivat kauempaa. Haastattelun aikana tehtiin muistiinpanoja haastattelulomakkeeseen, joka kirjoitettiin puhtaaksi koneelle. Haastattelussa ilmenneet asiat jaoteltiin teemoittain analysointia varten. Aineistosta etsittiin yhdentyviä mielipiteitä sekä eroavaisuuksia. Tulosten raportoinnissa käytettiin haastateltavista nimekettä H1 ja H2 jne. Sukupuolta tai toimijoiden työnkuvaa ei ole kerrottu, jotta haastateltavien tunnistaminen ei olisi mahdollista. 1.5 Tulosten luotettavuus Tässä opinnäytetyössä luotettavuuteen pyritään, varsinkin laadulliselle osiolle, kuvaamalla tutkimuksen eri vaiheet mahdollisimman tarkkaan, jotta lukija pystyisi itse arvioimaan työn luotettavuutta. Työssä tuodaan esille myös ongelmakohtia, jotka esiintyivät tutkimuksessa. Käsinkirjoitetuissa kalastuslupamerkinnöissä saattaa olla virheellistä tietoa ja on myös mahdollista, että merkinnät tulkitaan väärin. Tuloksia tarkasteltaessa on siis otettava huomioon, että tulokset ovat suuntaa antavia. Esimerkiksi ryhmien koot eivät olleet

11 8 analysointivaiheessa tiedossa, joten asiakasmäärät saattavat olla hieman liian suuria. Tämän vuoksi tutkimuksen luotettavuus hieman kärsii, mutta tutkimus on silti hyvin paljon suuntaa antava. Kalastuslupamerkintöjä voidaan käyttää vertailun kohteena myöhemmässä vaiheessa, jotta nähdään, mihin suuntaan kävijämäärät ja kosken käyttö ovat mahdollisesti muuttuneet. Haastatteluaineisto on kerätty puolueettomasti. Tiedonantajien lausunnot on kerätty lomakkeisiin ja kirjoitettu puhtaaksi eräänlaisiksi haastattelumuistioiksi. Lomakkeet ja muistiot säilytetään yhdessä muun aineiston kanssa. Nauhuria ei ole käytetty, koska haluttiin välttää siitä mahdollisesti aiheutuvaa jäykkää, kuulustelumaista tunnelmaa. Aineiston koko on opinnäytetyöhön sopiva. Kahden vuoden kalastuslupamerkinnät sekä teemahaastattelut täydentävät toisiaan, ja työssä voidaan edetä yleiseltä tasolta konkreettiseen Kuusaankoski esimerkkiin. Myös se, että haastateltavat olivat eri puolilta Jyväskylän lähialueita, on rajoittanut aineiston keruuta. 2 VIRKISTYSKALASTUS JA MATKAILU 2.1 Virkistyskalastus Suomessa Virkistyskalastus on yksi yleisimmistä luontoon liittyvistä harrastuksista Suomessa. Virkistyskalastusta voidaan harrastaa monin erin tavoin, eri ympäristöissä ja ympäri vuoden, mikä tekee virkistyskalastuksesta erittäin monipuolisen harrastuksen. Virkistyskalastajien määrä on Suomessa pysynyt korkeana, noin 40 % käy kalassa vähintään kerran vuodessa. Aktiivisia kalastuksen harrastajia on noin Virkistyskalastus on taloudellisesti varsinkin maaseudun sivuelinkeinotoiminnassa potentiaalinen sektori. (Muje 2000, 1; Vapaa-ajan kalastus tänään 2004.) Virkistyskalastuksen taloudellinen merkitys muodostuu pääasiassa kalastukseen liittyvien palvelujen kysynnästä. Alan välittömät ja välilliset vaikutukset työllisyyteen ja tuloihin ovat merkittävät. Esimerkiksi kalastusluvista saatavat tulot ovat vain noin 10 % vapaa-ajankalastuksen tuomista tuloista. Monet matkailuyritykset tarjoavat kalastuspalveluita, joille kalastajat eivät välttämättä ole tärkein kohderyhmä.

12 9 Kalastajien käyntien ajankohdat ajoittuvat usein myös hiljaisemmille ajoille, mm. kevääseen ja syksyyn ja pidentää näin monen yrityksen toimintakautta. (Virkistyskalastus Suomessa nyt ja tulevaisuudessa 2001, 33, 36.) Kalastusharrastuksen alussa virkistyskalastajaksi kasvetaan yleensä perheen yhteisen harrastuksen myötä. Kalastuksen harrastaminen ja tärkeys vaihtelevat sukupuolen ja iän mukaan. Virkistyskalastajat pysyvät yleensä uskollisina harrastukselleen, vain harvat uskovat lopettavansa kokonaan kalastamisen. (Toivonen, Mikkola, Salmi ja Salmi 2003, 25.) Mikkolan ja Yrjölän (2000) Vapaa-ajan kalastuksen teematutkimuksen mukaan suomalainen virkistyskalastus on korostetusti sisävesikalastusta, sillä yli 85 % tutkimukseen osallistujista ilmoitti järvet, joet, lammet tai purot pääasiallisiksi kalastuskohteikseen. Kodin lähellä sijaitsevat kalastusalueet ovat myös suosittuja. Samaisessa tutkimuksessa käy ilmi myös, että suurin osa virkistyskalastajista on miehiä ja että kalastuksen kiinnostus kasvaa iän karttuessa. Myös naiskalastajien osuus on suurin vuotiaiden keskuudessa. Naiskalastajien kohdalla ilmiötä voidaan osaksi selittää esim. perheen huolehtimisen liittyvien velvoitteiden helpottumisella ja vapaa-ajan lisääntymisellä. (Mikkola & Yrjölä 2000, ) Kalastus on myös Euroopassa suosittu vapaa-ajan harrastus. On vaikeaa arvioida, kuinka paljon kalastuksen harrastajia yhteensä on, mutta arvio on noin 25 miljoonaa. Keski-Euroopan kalastus on suurelta osin urheilukalastusta, sillä verkkoja ja rysiä eivät kalastukseen saa käyttää muut kuin ammattikalastajat. Euroopan eri maissa kalastuslupakäytännöt ja kalastusta koskevat säädökset vaihtelevat suuresti. (Kirjavainen 1997, ) Virkistyskalastuksen pyyntitapoja voivat olla kiinteät pyydykset, kuten esim. verkot tai katiskat. Pyyntitavat voivat myös olla ns. aktiivisia pyyntitapoja. Aktiivisiksi pyyntitavoiksi luetaan onginta, pilkintä sekä viehekalastus, joka tapahtuu joko heittouistimella vetouistimella tai perholla. (Hemmi 1995, 256.)

13 Vesiympäristö Suomen vesistöjen tila on muuttunut viime vuosikymmenien aikana. Taajamien ja teollisuuden jätevedet, vesistöjen voimataloudellinen rakentaminen, säännöstely sekä rantojen rakentaminen ovat muuttaneet vesistöjä ja veden laatua. Nykyään vesistöt ovat sekä likaantumassa että puhdistumassa. Kaikkien likaisimpien vesien tila paranee puhdistustoimenpiteiden myötä, kun taas samalla puhtaat vedet rehevöityvät. Monet yksittäiset päästönlähteet on saatu kuriin, kun taas rehevöityminen yleistyy varsinkin maatalouden kuormittamilla alueilla. (Virkistyskalastus Suomessa nyt ja tulevaisuudessa 2001, 11.) Kalavesiä hoidetaan kalojen istutuksilla, vesistöjen kunnostuksilla sekä kalastuksen järjestelyillä. Vesien kunnostuksesta vastaa Maa- ja metsätalousministeriö ja Suomen Ympäristökeskus. Alueellisella tasolla toimivat Työvoima- ja elinkeinokeskukset (TEkeskukset) ja ympäristökeskukset neuvonta-, asiantuntija-, suunnittelu-, valvonta-, rahoitus- ym. tehtävissä. Yleisenä periaatteena kalakantojen hoidossa on, että kalastus perustuu luontaisesti lisääntyviin kalakantoihin, joiden ylikalastus pyritään estämään kalastuksen säätelyllä. Matkailukalastuskohteissa säätelykeinoina on käytetty esim. rauhoitusaikoja ja kalastaja- tai saalismääräkiintiöitä. (Virkistyskalastus Suomessa nyt ja tulevaisuudessa 2001, ) 2.3 Kalastusluvat Suomessa kalan tai ravun pyyntiä harjoittavan henkilön tulee suorittaa valtiolle kalastuksenhoitomaksu. Kalastuksenhoitomaksu nousi vuodesta 2004 lähtien ja on nyt 20 euroa kalenterivuodelta, tai kuusi euroa seitsemän vuorokauden kalastusjaksolta. Kalastuksenhoitomaksua ei kuitenkaan tarvitse maksaa alle 18 vuotiaan eikä 65 vuotta täyttäneen. Maksua ei myöskään tarvitse suorittaa, jos harjoittaa vain onkimista tai pilkkimistä. (Kalastusluvat 2004.) Maksamalla läänikohtaisen viehekalastusmaksun saa harjoittaa viehekalastusta. Vuonna 2004 läänikohtainen viehekalastusmaksu on 27 euroa kalenterivuodelta/ lääni tai kuusi euroa seitsemän vuorokauden ajalta. Maksamalla läänikohtaisen viehekalastusmaksun saa harjoittaa viehekalastusta yhdellä vavalla. Maksu voidaan

14 11 suorittaa maa- ja metsätalousministeriön tilille tai maksaa Internetin kautta. Maksukuittia on pidettävä mukana kalastettaessa. Läänikohtaisen viehekalastusmaksun voi suorittaa useampaan lääniin. Viehekalastuslupa ei kuitenkaan ole voimassa Ahvenanmaan alueella. (Kalastusluvat 2004.) Pilkkiminen ja onkiminen ovat maksuttomia yleiskalastusoikeuksia, joihin ei tarvitse lupaa. Onkiminen ja pilkkiminen on kuitenkin kiellettyä lohi- ja siikapitoisten vesistöjen virtapaikoissa tai vesialueilla, joissa kalastus on muun säännöksen mukaan kiellettyä. (Kalamiehen abc.) Kalastuksenhoitomaksuilla rahoitetaan eri kalastusalan järjestöjen ja kalastusalueiden toimintaa sekä kalatalouden edistämishankkeita. TE- keskukset rahoittavat vesistöjen kunnostuksia sekä ohjaavat ja valvovat kalastusalueiden toimintaa. TE- keskukset rajoittavat onkimista, pilkkimistä ja läänikohtaisen viehekortin perusteella tapahtuvaa kalastusta. (Kalatalouspalvelut 2004.) 2.4 Kalastusalueet ja osakaskunnat Kalastusalue on lakisääteinen yhteistyöelin, joka edistää toimialueensa kalataloutta. Kalastusalueeseen voi kuulua yhden tai useamman kunnan alueella olevia vesiä, jotka muodostavat yhtenäisen alueen. Kalastusalueen jäseniä ovat osakaskunnat, vesialueen omistajat, ammattikalastajien järjestöt sekä virkistyskalastajien järjestöt. Suomessa on tällä hetkellä 226 kalastusaluetta. (Suomen kalastusalueet 2004.) Ylintä päätösvaltaa kalastusalueella käyttää kalastusalueen kokous ja hallintotehtäviä hoitaa kokouksen valitsema hallitus. Asioiden hoitamisesta kalastusalueella vastaa isännöitsijä. Kalastusalueelle tehdään oma hoito- ja käyttösuunnitelma ja sovitaan yhdessä periaatteet joiden mukaan kalavesiä hoidetaan ja käytetään. Kalatalousviranomainen jakaa tietyn osan kalastuksenhoitomaksuvaroista yleisavustuksena kalastusalueille. (Suomen kalastusalueet 2004) Useille kiinteistöille yhteisesti kuuluvat kalavesien osakkaat muodostavat osakaskunnan, jonka tehtävänä on järjestää vesialueellaan kalastus osakkaille ja ulkopuolisille sekä huolehtia kalakannan hoidosta. Osakaskunta valvoo myös vesistön

15 12 käyttöön koskevissa asioissa osakkaiden etua, päättää edustajastaan kalastusalueen kokoukseen, järjestää kalastuksen valvonnan ja kerää tietoja kalastuksesta. (Virkistyskalastus Suomessa nyt ja tulevaisuudessa 2001, 19.) Erityiskalastuskohteena pidetään kalastuskohdetta, jossa ei saa harjoittaa maksullisten tai maksuttomien yleisoikeuksien perusteella onkimista, pilkkimistä tai viehekalastusta. Kohteet ovat yleensä esim. lohi ja siikapitoisiksi luokiteltuja virtavesiä. Yleensä erityiskalastuskohteissa kalastoa hoidetaan istutuksin ja tavallisimmat saaliit ovat kirjolohi, taimen ja harjus. Erityiskalastuskohteisiin myydään yleensä omia kalastuslupia. (Virkistyskalastus Suomessa nyt ja tulevaisuudessa 2001, ) Erityiskalastuskohteissa kalastettaessa voi törmätä käsitteeseen rauhoitusaika, joka tarkoittaa että määrätyllä ajanjaksolla on tietyn kalalajin pyydystäminen kiellettyä. Kalastuksessa on myös määrätty tiettyjen kalalajien osalta alamitat, joita pienemmät kalat on vapautettava. Alamitoilla suojeltuja lajeja ovat merilohi, meritaimen, järvilohi, järvitaimen, nieriä, kuha sekä harjus. (Mikkola & Yrjölä 2000, 91.) 2.5 Kalastus ja matkailu Varsinaisen kalastusmatkailun kehittäminen alkoi Suomessa 1980-luvulla. Kehittäminen vahvistui Suomen liittyessä Euroopan Unioniin vuonna 1995, jolloin hanketoiminta piristyi. Tällöin tuli mahdolliseksi rahoittaa eri hankkeita EU: n rakennerahastoista. Hankkeita oli luvun loppupuolella monessa maakunnassa. Suurimmissa osissa maakuntia hankkeet ovat olleet tuotteistamiseen ja kalastuspalveluiden markkinointiin liittyviä hankkeita. Näiden avulla kala- ja matkailualan yhteistyö on lisääntynyt, joka näkyy mm. palveluiden kehittymisessä. (Virkistyskalastus Suomessa nyt ja tulevaisuudessa 2001, ) Suomen luonto-ohjelmapalveluiden tarjonta on kehittynyt merkittävästi. Kehitys voi olla osaksi hankkeiden ansiota, mutta myös luontomatkailun yleinen kasvu lisää halua kehittää palveluita. Aivan viime vuosina on esim. kalastusoppaita tullut lisää ja kalastusmatkailuyrityksille on luotu oma sertifiointijärjestelmä.

16 13 Virkistyskalastajia on paljon sekä Suomessa että ulkomailla. Suuressa joukossa on monenlaisia kalastajia, joten kiinnostusta on erilaisiin kalastustapoihin ja erilaisiin kalastuspalveluihin. Matkailuyrittäjälle on haastavaa löytää nämä erilaiset kiinnostuksen kohteet ja mahdollisesti kasvattaa niiden avulla markkinoita. Kalastusmatka voidaan toteuttaa monella eri tavalla. Jotkut matkaajat tarvitsevat majoitusta ja suosivat hotellipalveluja, kun taas toiset suosivat leirialueita. Kalastusmatka voi myös pitää sisällään vain lupien oston kohteessa ja matkustuksen kohteeseen. Toisaalta sellaisia matkailijoita, jotka viipyvät kalastusmatkallaan kauan tarvitsevat laajempia ja monipuolisempia palveluita kuin yhden päivän matkalla olevat. Lisää haastetta palvelujen suunnitteluun tuovat ulkomaalaiset matkailijat, jotka tarvitsevat erilaisia palveluita kuin suomalaiset matkaajat. Ulkomaalaisille on tärkeää esim. lupien hankinta, majoituksen järjestäminen, opastus, mahdollisuus vuokrata venettä sekä kalastustarvikkeita kohteessa. (Havu 1998, ) Kalastuspalveluita, ja näin ollen myös asiakkaita, voidaan Kirjavaisen (1997) mukaan jakaa kolmeen eri kategoriaan: peruspalvelut, kalastustuotteet ja kalastuspalvelut, jotka ovat suunnatut kalastusmatkailijoille. Peruspalveluiden kohderyhmä ovat lapsiperheet, ryhmät ja yksittäiset matkailijat. Tämän palvelun tarkoituksena on järjestää asiakkaiden omatoiminen kalastusmahdollisuus mahdollisimman helpoksi. Asiakkailla on mahdollisuus saada käyttöönsä kalastusvälineitä, vene, pelastusliivit ym. (Kirjavainen 1997, 22.) Kalastustuotteiden kohderyhmät ovat ryhmät, yritykset, leirikoulut ym. Tuotteet voivat olla esim. kalastusleiri, kalastusristeily, ravustusretket ym. Tämä kalastuspalvelu voidaan laskea ohjelmapalveluksi jonka yleensä vetää opas. Kalastusmatkailijoille suunnattujen kalastuspalveluiden kohderyhmänä ovat kalastuksen harrastajat kotimaassa ja ulkomailla. Nämä asiakkaat ovat vaativia ja tulevat yrityksen asiakkaaksi sen kalastuksellisten ominaisuuksien ansiosta. (Kirjavainen 1997, 22.) Kalastuspalveluiden kehittyminen on viime vuosina ollut nopeaa. Kalastuskohteiden tehokas markkinointi edellyttää kuitenkin vielä entistä selvempiä kalastuksen järjestelyitä ja varausjärjestelmiä. Esimerkiksi koskikohteiden ulkomaanmarkkinointi on hankalaa, jollei kohteissa ole ennalta varattavia kalastuslupia. Myös kalastusinformaation lisääminen tuotteissa olisi kehitettävä asia kalastuspalveluiden

17 14 markkinoinnissa. Kalastuspalveluiden ongelmiksi on myös nähty laadukkaiden tuotteiden vähäisyys, useiden tuotteiden lyhyt sesonki, istutustoiminnan varassa olevat kalastuskohteet sekä tuotteiden suunnittelu ilman markkinointistrategiaa. (Virkistyskalastus Suomessa nyt ja tulevaisuudessa 2001, ) 2.6 Suomi kalastuskohteena Suomen matkailulliset vetovoimatekijät liittyvät tiiviisti luontoon ja antaa näin ollen hyvät mahdollisuudet erikoistuneelle kesä- ja talvimatkailulle. Erikoistuneet matkat voivat olla esim. veneily, erilaiset retkeilymuodot, urheilukalastus, hiihto, marjastus tai sienestys. Lisäksi Suomen vetovoimatekijöihin voidaan lisätä tila, koska kaupungistumisen myötä ihmiset tulevat kaipaamaan tilaa ja sen kysynnän voidaan olettaa kasvavan. (Vuoristo 2002, ) Tarkasteltaessa Suomen kalastuksellisia vahvuuksia voidaan todeta, että ne ovat puhtaat ja melko pienen kalastuspaineen alla olevat kalavedet. Puhdas luonto, luontaiset kalakannat sekä mahdollisuus monipuoliseen ja suhteelliseen vapaaseen kalastukseen ovat myös kalastuksen vahvuustekijöitä. Hyvät opaspalvelut ovat kilpailuvaltti varsinkin ulkomaisilla markkinoilla. Suomen kalastusmatkailun heikkouksiin voidaan luetella kalastusmahdollisuuksien heikko tunnettuus, alkuperäisten ja luontaisten lisääntyvien lohikalakantojen vähäinen määrä. Kieliongelmien pelko, korkea hintataso, sekä pitkät etäisyydet Keski-Euroopasta voidaan myös katsoa olevan heikkouksia Suomen kalastusmatkailulle. (Virkistyskalastus Suomessa nyt ja tulevaisuudessa 2001, 39) Kalakannat ovat Suomessa kuitenkin kokonaisuutena ottaen hyvässä kunnossa ja kalastusmahdollisuuksia on runsaasti. Vaikka heikkouksiin voidaan myös luetella ne seikat, että kesäkausi on lyhyt ja vedet ovat monta kuukautta jäässä, niin toisaalta taas esim. pilkkiminen on kalastusmuoto jota monessa maassa ei voi harjoittaa lainkaan. Talvikalastus voidaankin katsoa yhdeksi mahdollisuudeksi Suomen kalastusmatkailun kannalta. (Havu 1998, )

18 15 3 MATKAILUMARKKINOINTI Markkinointi on tuotantoon ja kauppaan liittyvää toimintaa, jolla selvitetään kuluttajien tarpeet, tiedotetaan erilaisista hyödykkeistä ja toimitetaan asiakkaalle heidän tarpeitaan vastaavia tuotteita tai palveluita. Kuluttajien tarpeet selvitetään markkinatutkimuksin ja analyysein. Matkailumarkkinointi on matkailupalvelujen tuotantoa sekä kauppaa edistävää toimintaa. Matkailumarkkinoinnissa käytetään yleensä kahta käsitettä; matkailupalvelut sekä matkailutuotteet. (Vuoristo 2002, 168.) 3.1 Matkailumarkkinoinnin tehtävät Matkailumarkkinoinnin tehtäviä ovat matkailijoiden tarpeisiin vastaaminen, matkailukysynnän tyydyttäminen sekä uusien tarpeiden herättäminen. Matkailumarkkinoinnin päätöksenteon perustana on asiakaskeskeisyyden, asiakastyytyväisyyden ja pitkäaikaisten asiakassuhteiden rakentaminen sekä matkailijan kuluttajakäyttäytymisen ymmärtäminen. Matkailuyritys asettaa toiminnalleen tavoitteita ja tekee päätöksiä, jotka käytännössä ovat yrityksen kilpailukeinoja. Matkailumarkkinoinnissa keskeisiä kilpailukeinoja ovat tuote, hinta, saatavuus ja viestintä. (Albanese & Boedeker 2002, 126.) Matkailumarkkinoinnin tehtävien hoitamiseksi tarvitaan markkinoinnin suunnittelua, organisointia ja markkinointitutkimuksia. Markkinoinnin suunnittelu lähtee usein liikkeelle markkinatutkimuksesta, jolla tunnistetaan asiakkaiden matkailutarpeet. Matkailutarpeiden tunnistamisen jälkeen voidaan analysoida markkinointimahdollisuudet ja valita kohdemarkkinat eli segmentit. Seuraavaksi suunnitellaan tuotteita tai palveluja asiakkaiden tarpeisiin ja varmistetaan palvelun saatavuus. Lopuksi tiedotetaan asiakkaita palveluista. (Vuoristo 2002, ) Yritykselle on tärkeää markkinoiden segmentointi, esteiden ja uhkien määritys, tavoitteiden määritys, tavoitteiden muodostaminen ja markkinointiresurssien kohdentaminen. Matkailijasegmentit voidaan määrittää tilanteen ja tavoitteiden mukaan. Esteiden ja uhkien määrityksessä otetaan huomioon taloudelliset, poliittiset, sotilaalliset sekä kulttuurilliset olot. Hallinnollisilla ja teknologisilla tekijöillä sekä

19 16 tietenkin kilpailutilanteella on myös suuri merkitys esteisiin ja uhkiin joita matkailupalvelulla tai tuotteella voi olla. (Vuoristo 2002, ) Markkinointiresurssit kohdennetaan ns. markkinoitimixin avulla. Markkinointimixiin kuuluvat neljä P:tä, eli: product (tuote) place (paikka) promotion (edistäminen) price (hinta). Markkinointimix perustuu näiden neljän osan ympärille niin, että yrityksen jokaiselle kohderyhmälle löytyy sopiva markkinointimix. Jokaista eri osaa varten tehdään markkinointipäätöksiä. Eri markkinat tarvitsevat erilaisia markkinointimixejä ja päätöksissä tulisi ottaa huomioon myös se, missä vaiheessa elinkaartaan tuote on. (Vellas & Bécherel 1999, 98.) Edellä mainitussa neljän P: n ensimmäisessä osassa tuotteeseen liitetään vetovoimatekijät, attraktiot ja yrityksen ilmapiiri, palvelut, laitteet sekä palvelupaketin monipuolisuus. Paikalla tarkoitetaan maantieteellistä käsitettä, johon kuuluvat sijainti, saavutettavuus ja mukavuudet. Myös jakelu voidaan yhdistää tähän markkinointimixin osaan. Edistämisessä käytetään erilaisia viestinnän keinoja, esim. mainontaa tai henkilökohtaista myyntityötä. Hintaa voidaan säädellä hieman kilpailun mukaan ja hinta on myös tärkeä kilpailukeino. (Vuoristo 2002, ) 3.2 Matkailutuote ja matkailupalvelu Matkailutuotteesta voidaan löytää monta eri lähestymistapaa. Matkailualalla käytetään ehkä useimmiten matkailijakeskeistä lähestymistapaa. Tässä lähestymistavassa matkailutuote on laaja-alainen kokonaisuus, johon kuuluu fyysinen matkailutuote, palvelut, vieraanvaraisuus, matkailijan vapaa valinta ja mukanaolo. Palveluita voidaan kuitenkin tarkastella myös omana alueenaan. Yksittäinen matka on periaatteessa sarja peräkkäisiä palvelutapahtumia. Palvelujen luonne vaihtelee tilanteen ja matkan vaiheen mukaan. Palvelutapahtumista ei mikään osa saisi pettää, jotta asiakkaalle jäisi myönteinen kuva matkasta. (Vuoristo 2002, 169, 170.)

20 17 Matkailupalvelut koostuvat hyvin erilaisista osista, jotka yhdessä muodostavat kokonaisuuden. Jokainen osa vaatii matkailuyrityksiltä erityisosaamista, koska jokaisella palvelulla on oma erityispiirteensä. Palveluita voidaan jakaa kuten tuotteitakin erilaisiin osiin, mikä auttaa hahmottamaan palveluprosessia ja palvelun suunnittelua. Palveluita jaetaan usein ydinpalveluihin, peruspalveluihin sekä laajennettuun palvelupakettiin. Peruspalvelupaketilla tarkoitetaan sellaista palvelua, jonka avulla yritys voi tyydyttää asiakkaidensa tarpeita. Se kertoo mitä asiakkaan on saatava tai mitä yrityksen on tarjottava asiakkaalle. Peruspalvelupaketti koostuu kolmesta eri elementistä; ydinpalvelusta, avustavasta palvelusta sekä tukipalvelusta. (Grönroos 1998, 119.) Ydinpalvelu vastaa kysymykseen miksi yritys on markkinoilla. Hotellille tämä syy voisi olla majoitus ja lentoyhtiölle kuljetus. Avustavien palvelujen on tarkoitus helpottaa ydinpalvelun käyttöä. Esimerkkinä tällaisesta voidaan mainita hotellissa vastaanotto. Tukipalvelujen tarkoitus on luoda parempi mielikuva yrityksestä ja sen tarjoamista palveluista, jotta peruspalvelupaketti olisi houkuttelevampi. (Grönroos 1998, ) Peruspalvelupaketti ei vastaa täysin sitä palvelutuotetta, jonka asiakkaat lopulta näkevät. Tämän vuoksi peruspalvelupaketista on kehitetty kattavampi, laajennetun palvelutarjonnan malli. Laajennetussa palvelupaketissa otetaan huomioon matkailun peruspalvelupaketin hyvä saavutettavuus, hyvin toimivat vuorovaikutussuhteet asiakkaiden ja organisaation kanssa sekä asiakkaan osallistuminen palvelutapahtumaan. Laajennettu palvelutarjontamalli tuo esille asiakkaiden näkemyksiä, jotka ovat erittäin tärkeitä tietoja yrityksille. (Grönroos 1998, ) Laajennetussa palvelupaketissa esiintyvä termi saavutettavuus tarkoittaa kaikkia sellaisia mahdollisuuksia ja keinoja, joiden kautta asiakkaat voivat kokea saavansa hyvää palvelua sekä varatessaan että ostaessaan matkailupalveluita. Palveluorganisaation vuorovaikutus tarkoittaa vuorovaikutusta asiakkaan ja työntekijän välillä, mutta sisältää myös muut toiminnot jotka auttavat asiakaspalvelua, esim. järjestelmien toimivuus ym. Asiakkaan osallistumien laajennetun palvelupakettiin tarkoittaa sitä, että asiakkaalla on vaikutusta saamansa palveluun. Jos asiakas ei pysty

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Lapissa Poroeno 2001 5.12.2007 SVK / Petter Nissén 25.10.2007 2 Vapaa-ajankalastajat Suomessa n. 1,93 milj. vapaa-ajankalastajaa

Lisätiedot

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014 Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Kysely toteutettiin syksyn 2014 aikana Kohderyhmänä olivat aktiiviset vapakalastuksen harrastajat Metsähallituksen

Lisätiedot

Kalastus Selkämeren kansallispuistossa WWW.ERÄLUVAT.FI. 2013 Eräluvat

Kalastus Selkämeren kansallispuistossa WWW.ERÄLUVAT.FI. 2013 Eräluvat Kalastus Selkämeren kansallispuistossa WWW.ERÄLUVAT.FI 1 2 Kalastuksenhoitomaksu Kalastuksenhoitomaksu on valtion veroluontoinen maksu. Se pitää suorittaa, jos on 18-64 -vuotias ja harrastaa muuta kalastusta

Lisätiedot

Matkailun tuotteistustyöpaja. Storia-hanke Isto Vanhamäki 10.9.2013, Kouvola

Matkailun tuotteistustyöpaja. Storia-hanke Isto Vanhamäki 10.9.2013, Kouvola Matkailun tuotteistustyöpaja Storia-hanke Isto Vanhamäki 10.9.2013, Kouvola 1. Työpaja 10.9.2013 Asiakasymmärrys ja tuotteistaminen asiakasryhmien mukaan Mitkä ovat asiakasryhmämme? Miten asiakasryhmät

Lisätiedot

VASTUULLINEN VESIENOMISTUS

VASTUULLINEN VESIENOMISTUS VASTUULLINEN VESIENOMISTUS Vastuullinen vesienomistus Vastuullinen vesienomistus tarkoittaa, että vesialueen omistaja tiedostaa omaisuutensa arvon ja ymmärtää siitä huolehtimisen tärkeyden. Vesialueomistamiseen

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 Lain tavoitteet Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen

Lisätiedot

Virkistyskalastajien harrastajaprofiilit

Virkistyskalastajien harrastajaprofiilit Virkistyskalastajien harrastajaprofiilit Luontomatkailusymposiumi Rokua 19.-20.4.2005 Marjo Neuvonen, Tuija Sievänen & Eija Pouta Kalastukseen osallistuminen 46% osallistuu (miehistä 59%, naisista 33%)

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet. Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015

UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet. Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015 UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015 Kalastuslain valmistelun vaiheet Työryhmävalmistelu käyntiin 2008 Ensimmäinen luonnos julkistettiin

Lisätiedot

Kyse on kalastuskohteista ja paikoista, Ei rajoista tai hallinnasta

Kyse on kalastuskohteista ja paikoista, Ei rajoista tai hallinnasta Kalastusmatkailun merkitys ja tulevaisuus Kyse on kalastuskohteista ja paikoista, Ei rajoista tai hallinnasta Kalastuslain 2012 - - 2014 henki ratkaisee Vaikuttavuusulottuvuudet 1. Taloudelliset 2. Tiedolliset

Lisätiedot

Hannu Piirainen Haaga Perho. 13.8.2010 Kuusamo 1

Hannu Piirainen Haaga Perho. 13.8.2010 Kuusamo 1 Hannu Piirainen Haaga Perho 13.8.2010 Kuusamo 1 Markkinatutkimus kalastusmatkailusta Toteutusaika syyskuu 2009 tammikuu 2010 Toimeksiantajat: Etelä ja Itä Suomen kalatalousryhmät Tiedon lähteet Matkanjärjestäjät

Lisätiedot

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen Matkailu ja lentoliikenne Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen AIHEET - rajausta - Kuopio-Tahko alueen tilanne - ajatuksia, vastausten alkuja RAJAUSTA Matkailu, kuten myös lentomatkailu, jakaantuu karkeasti

Lisätiedot

Yritysyhteenliittymän markkinointi

Yritysyhteenliittymän markkinointi Yritysyhteenliittymän markkinointi Hankintayksikön markkinakartoitus l. RFI Toimittajat voivat markkinoida tuotteitaan ja palveluitaan hankintayksikölle kuten muillekin potentiaalisille asiakkaille - aktiiviset

Lisätiedot

Asiakasmarkkinoinnin määritelmä

Asiakasmarkkinoinnin määritelmä Asiakasmarkkinoinnin määritelmä Markkinointi on asiakaslähtöinen ajattelu- ja toimintatapa, jonka avulla luodaan yrityksille kilpailuetua, tuodaan hyödykkeet markkinoille ostohalua synnyttäen ja rakennetaan

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM Hankkeen tausta Voimassa oleva kalastuslaki on pääosin valmisteltu1970-luvulla

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA. Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA. Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Hankkeen tausta Voimassa oleva

Lisätiedot

Miksi yhteinen vesialue?

Miksi yhteinen vesialue? Miksi yhteinen vesialue? Paimelanlahden ja Vähäselän alueen keskustelutilaisuudet 25. ja 26.3.2015 Ilkka Vesikko Miksi yhteinen vesialue? Kalastuksen järjestäminen Lupien myynti ja hinnoittelu Yhteiset

Lisätiedot

KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KEMIJÄRVEN OSAKASKUNNAN VESILLÄ 2012

KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KEMIJÄRVEN OSAKASKUNNAN VESILLÄ 2012 Kemijärven osakaskunta TIEDOTE Vapaudenkatu 6 98100 Kemijärvi puh.0400-39985 9.1.2012 KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KEMIJÄRVEN OSAKASKUNNAN VESILLÄ 2012 KALASTUSLUPIEN HINNAT Maksuluokka Voimassaolo Hinta

Lisätiedot

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Lohi palaa kotiin seminaari 27.11.2014 Heikki Laitala Virkistyskalastuskohteet Lappi Yli-Kemi Metsähallituksen Lapin virkistyskalastuskohteille myydään

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle

Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle Imatra 14.1.2014 Virve Obolgogiani Mimino Oy Tavoitteena matkailutuotteen myynti venäläiselle asiakkaalle Miten asiakas

Lisätiedot

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT Markkinointi on Asiakaslähtöistä ajattelu Tuote-, hinta-, jakelutie- ja viestintäratkaisujen tekemistä ja toimenpiteiden toteuttamista mahdollisimman hyvän taloudellisen

Lisätiedot

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä?

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1..2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Matkailu ja kotiseututyö & museot alueen kulttuuri kiinnostaa aina matkailijoita

Lisätiedot

Katsaus Suomen kalastuslakiin ja asetukseen sekä yhteisaluelakiin

Katsaus Suomen kalastuslakiin ja asetukseen sekä yhteisaluelakiin Katsaus Suomen kalastuslakiin ja asetukseen sekä yhteisaluelakiin 1 Vuoden 1983 alussa otettiin käyttöön uudistettu kalastuslaki luotiin paikallistasolle kalastusaluejärjestelmä Yhteisaluelain, kalastuslain

Lisätiedot

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa.

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa. Sisältöä ja ilmettä markkinointikanaviin: mitä, miksi ja kenelle. Internetmarkkinointiseminaari osa 2, Tupaswilla, Laukaa, 19.11.2012. Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa

Lisätiedot

Kalastusalueen vedet

Kalastusalueen vedet Kalakannat, kalastus ja kalastuksen säätely Paatsjoen vesistössä 17231 Km 2, josta vettä 2148 Km 2 eli 12,5% Kalastusalueen vedet Kalastusalueen vesipinta-ala on 2148 km 2, josta valtio omistaa 92 %, vesiähallinnoi

Lisätiedot

Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen?

Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Teemu Ulvi Suomen ympäristökeskus 25.3.2015 Kalliolan koulu 26.3.2015 Paimelan koulu Vesialueen omistajan oikeudet Oikeus päättää omaisuutensa käytöstä Voi

Lisätiedot

Tulevaisuuden suuntaviivat sisävesikalataloudessa. Järvitaimenkannat kasvuun Keski- Suomessa 12.6.2014 Matti Sipponen

Tulevaisuuden suuntaviivat sisävesikalataloudessa. Järvitaimenkannat kasvuun Keski- Suomessa 12.6.2014 Matti Sipponen Tulevaisuuden suuntaviivat sisävesikalataloudessa Järvitaimenkannat kasvuun Keski- Suomessa 12.6.2014 Matti Sipponen Kalataloushallinnon strategia Toiminta-ajatus Strategiset päämäärät Kalataloushallinto

Lisätiedot

*************************************************************************************************************************

************************************************************************************************************************* Osakaskunnat Kalastusta koskeva lainsäädäntö muuttui vuoden 2001 alussa siten, että kalastuskunnat muuttuivat yhteisen vesialueen osakaskunniksi. Mikäli yhteisen vesialueen osakkaat olivat järjestäytyneet

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI. Eduskunnan hyväksymä 13.3.2015 Voimaan 1.1.2016

UUSI KALASTUSLAKI. Eduskunnan hyväksymä 13.3.2015 Voimaan 1.1.2016 UUSI KALASTUSLAKI Eduskunnan hyväksymä 13.3.2015 Voimaan 1.1.2016 Valmistelun vaiheet Ensimmäinen luonnos uudesta kalastuslaista julkistettiin joulukuussa 2013 Lausuntokierros talvella 2014, annettiin

Lisätiedot

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN VIRKISTYSKALASTUKSELLISEN KÄYTÖN KEHITTÄMINEN ESISUUNNITELMA 3/2014 *Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala *Suunnittelija, kalastusmestari Matti Hiltunen Tavoite

Lisätiedot

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä Matti Kotakorpi Vesiensuojelusuunnittelija LSYP Keskustelutilaisuus Paimelan koulu 18.9.2014 Esityksen sisältö Osakaskunnan ja kalastusalueen

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista

Lisätiedot

Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi.

Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi. Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi. 1 Kalastonhoitomaksu 2016 Vuoden 2016 alusta alkaen 18 64-vuotiaat kalastajat maksavat

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

Metsään mieltymään! Matkailijoiden matkustusmotiiveissa luonto keskeinen Toivotaan miellyttäviä maisemia ja luontokokemuksia (Metla 2010)

Metsään mieltymään! Matkailijoiden matkustusmotiiveissa luonto keskeinen Toivotaan miellyttäviä maisemia ja luontokokemuksia (Metla 2010) METSÄ HYVINVOINTI- MATKAILUN KOHTEENA Arja Kinnunen Metsään mieltymään! Matkailijoiden matkustusmotiiveissa luonto keskeinen Toivotaan miellyttäviä maisemia ja luontokokemuksia (Metla 2010) Luonto voi

Lisätiedot

1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26

1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26 SISÄLTÖ 1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26 2. WELLNESS TAPA AJATELLA, ELÄÄ JA MATKUSTAA 39 Wellness terveysmatkailun

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta

Lisätiedot

Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Jari Setälä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily Viking Grace 6.2.2013 Esityksen rakenne Mitä kestävyydellä tarkoitetaan?

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 LAIN TAVOITTEET Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus

Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus VERKOSTO JA HANKETAPAAMINEN 14. 15.4.2011 Verkatehdas Hämeenlinna Maaseudun kehittämistä verkostoilla ja valtakunnallisilla hankkeilla Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus Asiakkaan

Lisätiedot

Palvelujen esittely. Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012

Palvelujen esittely. Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012 Palvelujen esittely Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012 Tradella Oy Communicon Oy PL 248, 80101 Joensuu Puh. 050 5172 976 info@tradella.fi Puh. 044 271 8451 info@communicon.fi Y-tunnus 2342 155-3, kotipaikka

Lisätiedot

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Hyvinvointimatkailun kehittämisstrategia 2014-2018 Otteita tutkimuksesta Suomi hyvinvointimatkailun kohdemaana (Itä-Suomen yliopisto) Liisa Renfors 04.12.2014 Haikon

Lisätiedot

Markkinointipsykologia

Markkinointipsykologia Markkinointipsykologia Sisällysluettelo ESIPUHE 1. MARKKINOINNIN PSYKOLOGISET PERUSTAT 1.1. Miksi-mitä-miten-malli 1.2. Markkinointipsykologiasta psykologiseen markkinointiin 2. IHMINEN MARKKINOILLA 2.1.

Lisätiedot

Kalaveden osakaskuntien yhdistymismahdollisuuksista

Kalaveden osakaskuntien yhdistymismahdollisuuksista Kalaveden osakaskuntien yhdistymismahdollisuuksista Kiinteistörakenteen eheyttäminenhanke 18.9.2014 Pekka Vilska, TkT Tmi maanmittaustieto Pekka Vilska, Valokuva: Vähäselkä 26.7.2014 /Pekka Vilska Esityksen

Lisätiedot

Kalastusmatkailun merkitys Suomessa

Kalastusmatkailun merkitys Suomessa Kalastusmatkailun merkitys Suomessa Päivi Eskelinen ja Anna-Liisa Toivonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalastuslain kokonaisuudistus kuulemistilaisuus Kuopio 19.5.2010 Kalastusmatkailuyritysten

Lisätiedot

Leena Erola, 26.1.2016

Leena Erola, 26.1.2016 Leena Erola, 26.1.2016 Sisältö Liikeidea ja sen merkitys markkinoinnin päätöksiin Mitä markkinointi on? Markkinoinnin kilpailukeinot Mainonnan ABC Liikeidea Mitä? Kenelle? Miten? = näkemys ja päätös siitä,

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

Katsauksia tuloksiin 30.10.2014

Katsauksia tuloksiin 30.10.2014 20 Katsauksia tuloksiin 30.10.20 Sisältö 1 Laskettelijasegmentit ja harrastajamäärät 2 Mielipiteet lajista ja hiihtokeskusten toiminnasta 3 Hiihtokeskusten palvelut ja niiden käyttö 4 Tiedotus 5 Toiveita

Lisätiedot

Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi.

Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi. Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi. 1 Kalastonhoitomaksu 2016 Vuoden 2016 alusta alkaen 18 64-vuotiaat kalastajat maksavat

Lisätiedot

Virkistyskäytön arvottaminen, erityisesti kalastus- ja metsästysharrastukset, ympäristön laatu. Eija Pouta

Virkistyskäytön arvottaminen, erityisesti kalastus- ja metsästysharrastukset, ympäristön laatu. Eija Pouta Virkistyskäytön arvottaminen, erityisesti kalastus- ja metsästysharrastukset, ympäristön laatu Eija Pouta Tarjolla tänään Miksi virkistyskäyttöä tulee arvottaa? Mistä virkistyskäytön arvo muodostuu? Kuinka

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014. Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014. Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014 Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen 3.11.2014 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät

Lisätiedot

Kalastuslain uudistamisen keskeiset kysymykset Ylä-Lapissa

Kalastuslain uudistamisen keskeiset kysymykset Ylä-Lapissa Kalastuslain uudistamisen keskeiset kysymykset Ylä-Lapissa Mika Laakkonen, ylitarkastaja Metsähallitus, luontopalvelut Uuden kalastuslain tavoite Uuden kalastuslain 1 (lain tavoite), yksi esitetyistä luonnoksista:

Lisätiedot

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? 24.3.2015 KOKEMÄKI Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä Heikki Holsti Selvityksen tavoitteet Kalastajille kohdistetun

Lisätiedot

Nonprofit-organisaation markkinointi. Dosentti Pirjo Vuokko

Nonprofit-organisaation markkinointi. Dosentti Pirjo Vuokko Nonprofit-organisaation markkinointi Dosentti Pirjo Vuokko Markkinoinnin lähtökohdat Markkinoinnin lähtökohdat Peruskysymys: Mitä me haluamme olla ja kenelle? Miten tämä saavutetaan? Tärkeää: Kohderyhmälähtöisyys

Lisätiedot

Kalastus Taivalkoskella - 2014

Kalastus Taivalkoskella - 2014 Tutustu www.visittaivalkoski.fi ja Iijoen kalastussivustoon: www.iijoki.fi Kalastusluvat/Yhteystiedot Kalastuskausi Hoitomaksu Metsähallituksen viehekalastuslupa Hinta 7 / viikko 24 / kalenterivuosi Se

Lisätiedot

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Seitsemisen Luontokeskus 18.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen

Lisätiedot

Kuinka hallita rapuistutuksia Rapukantojen hoidon ja käytön ohjaaminen. Liisa Tapanen Jyväskylän yliopisto

Kuinka hallita rapuistutuksia Rapukantojen hoidon ja käytön ohjaaminen. Liisa Tapanen Jyväskylän yliopisto Kuinka hallita rapuistutuksia Rapukantojen hoidon ja käytön ohjaaminen Liisa Tapanen Jyväskylän yliopisto Teemahaastattelu Puolistrukturoitu haastattelumenetelmä, lomakehaastattelun ja avoimen haastattelun

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

KYLIEN TARINAT EUROIKSI! 2.11.2012. www.matkailukonsultit.fi

KYLIEN TARINAT EUROIKSI! 2.11.2012. www.matkailukonsultit.fi KYLIEN TARINAT EUROIKSI! 2.11.2012 www.matkailukonsultit.fi Suomen Matkailukonsultit Oy Mäntyharjunkatu 4, 70820 Kuopio puh. 050-9178 688 info@matkailukonsultit.fi www.matkailukonsultit.fi Jouni Ortju

Lisätiedot

Oivalluskysymykset lähiluomuyrittäjälle

Oivalluskysymykset lähiluomuyrittäjälle HELSINGIN YLIOPISTO RURALIA-INSTITUUTTI Oivalluskysymykset lähiluomuyrittäjälle KASVOT LUOMULLE 1. Perustiedot (lyhyesti ja ytimekkäästi) Mitä yritys myy? Mikä on pääkohderyhmä? Kenelle myydään? Miten

Lisätiedot

Yrittäjäkoulutus. Markkinoinnin kilpailukeinot

Yrittäjäkoulutus. Markkinoinnin kilpailukeinot 1 Yrittäjäkoulutus Markkinoinnin kilpailukeinot Mitä markkinointi on? 2 Laajasti ottaen markkinointi kattaa kaikki liiketoiminnan osa-alueet. Väljästi tulkittuna se tarkoittaa sitä, että kaikki yrittäjän

Lisätiedot

15.5.2012. www.jarvilohi.fi 15.5.2012

15.5.2012. www.jarvilohi.fi 15.5.2012 15.5.2012 15.5.2012 Hankkeen yleistavoite Hankkeen yleistavoitteena on Saimaan arvokkaiden lohikalakantojen perinnöllisen monimuotoisuuden säilyttäminen ja kantojen tilan paraneminen kestävää kalastusta

Lisätiedot

Matkailijat Kalassa luvat kunnossa

Matkailijat Kalassa luvat kunnossa Matkailijat Kalassa luvat kunnossa Suomen kalastuslupajärjestelmä Kalojen alamitat ja rauhoitusajat Usein kysyttyä Neuvontajärjestöjen ja viranomaisten yhteystiedot SUOMEN VAPAA-AJANKALASTAJIEN KESKUSJÄRJESTÖ

Lisätiedot

MIEHET TAVARATALON ASIAKKAINA

MIEHET TAVARATALON ASIAKKAINA MIEHETTAVARATALONASIAKKAINA AnttilaOy:nvalikoimankehittäminen HeliHeikkinen Opinnäytetyö Huhtikuu2011 Vaatetusalankoulutusohjelma Kulttuuriala OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Julkaisunlaji Opinnäytetyö Päivämäärä

Lisätiedot

Mitä markkinointi on?

Mitä markkinointi on? Mitä markkinointi on? ASIAKAS Markkinoinnin tehtävä on luoda tarvittava yritystunnettuus, hyvä maine, rakentaa asiakasta houkutteleva tarjonta, varmistaa saatavuus ja pohjustaa siten myyntityötä Tavoitteena

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

Suomalaisen Työn Liitto, Joulututkimus 2013, tekijä: Kopla Helsinki

Suomalaisen Työn Liitto, Joulututkimus 2013, tekijä: Kopla Helsinki Joulututkimus Metodit Kopla Juttutuvat (ryhmäkeskustelu verkossa) 1 kpl Otos n=10 20-65-vuotiaita ympäri Suomea Keskustelun kesto oli 1,5 tuntia per ryhmä. Osallistujat osallistuivat keskusteluun omalta

Lisätiedot

MATKAILUTUOTE JA MATKAILUN TUOTEKEHITYS & MYYNNIN EDISTÄMINEN TUOTTEISTAMINEN & KANSAINVÄLISET VERKOSTOT

MATKAILUTUOTE JA MATKAILUN TUOTEKEHITYS & MYYNNIN EDISTÄMINEN TUOTTEISTAMINEN & KANSAINVÄLISET VERKOSTOT MATKAILUTUOTE JA MATKAILUN TUOTEKEHITYS & MYYNNIN EDISTÄMINEN TUOTTEISTAMINEN & KANSAINVÄLISET VERKOSTOT MATKAILUSSA 4 TÄRKEINTÄ? YHTÄ PITÄÄ LISÄTÄ YHTÄ PITÄÄ VÄHENTÄÄ YHDEN PITÄÄ OLLA KUNNOSSA TÄRKEINTÄ

Lisätiedot

Tiedontuotanto kalastusmatkailusta - kyselytutkimuksen tuloksia

Tiedontuotanto kalastusmatkailusta - kyselytutkimuksen tuloksia Tiedontuotanto kalastusmatkailusta - kyselytutkimuksen tuloksia Anna-Liisa Toivonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Tavoitteena tilastotietoa kalastusmatkailusta rajausongelma kehikko-ongelma ei

Lisätiedot

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Orilammin lomakeskus 19.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen

Lisätiedot

MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu

MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu K-S MATKAILUN KEHITTÄMISEN TAVOITTEET VUODELLE 2013 alueellisen matkailutulon kasvattaminen 5% vuodessa

Lisätiedot

Stopover Finland HELI MENDE

Stopover Finland HELI MENDE Stopover Finland Matkailun tiekartta 2015-2025 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun - strategiset projektit eli ns. kärkihankkeet käyntiin Matkailun strategisen ohjelman valmistelu

Lisätiedot

KIRJASTO & MARKKINOINTI. Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto

KIRJASTO & MARKKINOINTI. Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto KIRJASTO & MARKKINOINTI Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto 26.3.2015 OHJELMA & TAVOITE Lyhyt esittely - mitä markkinointi on Miten markkinointi eroaa viestinnästä? Esimerkkejä

Lisätiedot

Hevospalveluiden tuotteistaminen ja asiakaslähtöinen markkinointi Susanna Lahnamäki

Hevospalveluiden tuotteistaminen ja asiakaslähtöinen markkinointi Susanna Lahnamäki Hevospalveluiden tuotteistaminen ja asiakaslähtöinen markkinointi Susanna Lahnamäki Tällä mennään Tuotteistaminen & asiakaslähtöinen markkinointi Vähän teoriaa, enemmän käytäntöä. http://www.youtube.com/watch?v=uk0zrvzvtb4

Lisätiedot

Uuden kalastuslainsäädännön jalkauttaminen

Uuden kalastuslainsäädännön jalkauttaminen Uuden kalastuslainsäädännön jalkauttaminen Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto Kalastusaluepäivä Jämsä 18.11.2015 Yleiskalastusoikeudet Nykyinen kalastuksenhoitomaksu (24 ) ja läänikohtainen

Lisätiedot

Merellinen saaristo kansainvälisesti tunnetuksi miksi?

Merellinen saaristo kansainvälisesti tunnetuksi miksi? Merellinen saaristo kansainvälisesti tunnetuksi miksi? Suomen saariston ainutlaatuisuus ja mahdollisuudet Mm. heikko saavutettavuus ja pirstaleinen yrittäjäkenttä alueen matkailullinen kehittymättömyys

Lisätiedot

Kalastusmatkailun lainalaisuudet

Kalastusmatkailun lainalaisuudet Kalastusmatkailun lainalaisuudet Kalastusmatkailuyrittäjyyden mahdollisuudet infotilaisuus Porosalmi 10.4.2014 Jorma Tiitinen Kalatalouspäällikkö, FT Etelä-Savon ELY-keskus, Jorma Tiitinen 10.4.2014 Kalastusmatkailun

Lisätiedot

Kalastuslain ja hallinnon uudistus. Hämeen ELY-keskus

Kalastuslain ja hallinnon uudistus. Hämeen ELY-keskus Kalastuslain ja hallinnon uudistus Hämeen ELY-keskus Uuden lain tavoitteet Kalavaroja hyödynnetään ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävästi Elinkeinojen ja virkistyskäytön avulla syntyy

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

Otavamedian miestenlehtien lukijaprofiilit 2014

Otavamedian miestenlehtien lukijaprofiilit 2014 Otavamedian miestenlehtien lukijaprofiilit Miestenlehdet 508 000 lukijaa 338 000 lukijaa 252 000 lukijaa 154 000 lukijaa 126 000 lukijaa 88 000 lukijaa 84 000 lukijaa 62 000 lukijaa Lukijamäärät KMT S13/K,

Lisätiedot

POHJANLAHDEN RANTATIE -TAVARAMERKIN HAKEMUSLOMAKE

POHJANLAHDEN RANTATIE -TAVARAMERKIN HAKEMUSLOMAKE POHJANLAHDEN RANTATIE -TAVARAMERKIN HAKEMUSLOMAKE Tällä lomakkeella yrittäjä voi Pohjanlahden Rantatien tavaramerkin käyttöoikeutta. Hakemuslomake sisältää kysymyksiä tuotteen, palvelun tai kohteen laadusta,

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

5. Harjoitus Myynti, markkinointi ja asiakkaan kohtaaminen. TU-A1100 Tuotantotalous 1

5. Harjoitus Myynti, markkinointi ja asiakkaan kohtaaminen. TU-A1100 Tuotantotalous 1 5. Harjoitus Myynti, markkinointi ja asiakkaan kohtaaminen TU-A1100 Tuotantotalous 1 Harjoitusty ö Harjoitusten sisältö 6. Analyysit ja tulevaisuus 5. Myynti, markkinointi ja asiakkaan kohtaaminen 4.

Lisätiedot

Ajatuksia hinnoittelusta. Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin.

Ajatuksia hinnoittelusta. Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin. Ajatuksia hinnoittelusta Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin. Hinnoittelu Yritystoiminnan tavoitteena on aina kannattava liiketoiminta ja asiakastyytyväisyys. Hinta

Lisätiedot

Tuo$eiste$ujen palveluiden myyn3 ja markkinoin3

Tuo$eiste$ujen palveluiden myyn3 ja markkinoin3 Tuo$eiste$ujen palveluiden myyn3 ja markkinoin3 Kimmo Levä Pääsihteeri Auttaa museoita menestymään MUSEOPALVELUJEN SEGMENTOINTI MUSEOPALVELUJEN SEGMENTIT Yhteiskunnalliset palvelut julkiselle sektorille

Lisätiedot

Kalatalouden rahoituksen käyttö:

Kalatalouden rahoituksen käyttö: Työvoima- ja elinkeinokeskus Kalatalouden rahoituksen käyttö: kalatalouden edistämisen rahoittaminen Mari Nykänen, Keski-Suomen TE-keskus 3.3.2009 Kalastuslain uudistamishankkeen rahoitusjaoston kokous

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille

Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille Ashley Selby, Leena Petäjistö, Tuija Sievänen & Marjo Neuvonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Metla/TUK seminaari 3.9.2010 1 Suojelualueet

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Senior Tourism Consultant Sanna Tuononen 1.5.2013 31.10.2013 31.10.2013 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat

Lisätiedot

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Teemat Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Hyvinvointi, liikunta ja rauha Elävät ruukkimiljööt Tarinat ja kulttuuri Ruoka Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Monipuolinen Monipuolinen Markkinointi

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa seminaari 31.3.2016 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto Satakunta luontomatkailun

Lisätiedot

Järvitaimenseminaari. Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito. Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus

Järvitaimenseminaari. Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito. Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus Järvitaimenseminaari Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus MMM:n strategiaperusta Uusiutuvien luonnovarojen käyttö on kestävää ja tuottaa lisäarvoa. Luonnonvaroja

Lisätiedot

Alustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu

Alustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu Alustava liiketoimintasuunnitelma Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu 15.1.2013/LTPT1013 22.4.2013/EO1213 HM Miksi alustava LTS? Jäsennetään ja selvennetään aiotun yritystoiminnan kannattavuutta

Lisätiedot