Sisältö. 5 Muut toimijat... 35

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisältö. 5 Muut toimijat... 35"

Transkriptio

1 Ohjelma maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseksi Päivitys

2 Sisältö 1 Kotouttamisohjelman lähtökohdat Porvoolaiset maahanmuuttajat Uusi laki kotoutumisen edistämisestä voimaan Valtion kotouttamisohjelma Yhdenvertaisuuslaki (2004/21) Kotouttamistyön käsitteitä Päivittämistyöryhmän kokoonpano ja työtavat Porvoon tavoitteet ja kehittämiskohteet kotouttamistyössä Kotouttamistyö Porvoossa Alkuvaiheen ohjaus, neuvonta ja alkukartoitus Meeting Point Maahanmuuttajapalvelut Tulkkaus- ja käännöspalvelut Peruspalveluilla tuetaan kotoutumista Asuminen Terveyspalvelut Mielenterveyspalvelut Varhaiskasvatus ja esiopetus lasten kototutumisen edistäjänä Perusopetus vähentää eriarvoisuutta, kehittää erilaisuuden hyväksymistä ja yksilöiden yhdenvertaista kohtelua Sosiaali- ja perhepalvelut Kulttuuri ja vapaa-ajan palvelut Työ ja koulutus Maahanmuuttajat työmarkkinoille Aikuiskoulutus tarjoaa ensimmäiset askeleet kotoutumiseen ja työelämään Kaupungin työllisyyspalvelut kuntouttaa pitkään työttöminä olleita työelämään ja oman arjen hallintaan Muut toimijat... 35

3 5.1 Kolmas sektori Seurakunnat ja muut uskonnolliset yhteisöt tukevat kotoutumista Poliisi Porvoolaisten maahanmuuttajien näkökulma Miten jatkossa? Konkreettisia toimenpiteitä... 40

4 1 Kotouttamisohjelman lähtökohdat 1.1 Porvoolaiset maahanmuuttajat Suomeen ulkomailta suuntautunut muutto on viime vuosina monipuolistunut ja kasvanut huomattavasti. Monikulttuurisuus ja -kielisyys tulevat koko ajan enemmän ja enemmän osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Näin on myös Porvoossa. Suurin osa muuttajista tulee avioliiton tai koko ajan kansainvälistyvän työvoiman liikkuvuuden myötä. Suurin maahanmuuttajaryhmä ovat Venäjän ja entisen Neuvostoliiton sekä Viron kansalaiset, joihin sisältyvät myös inkerinsuomalaiset paluumuuttajat perheineen. Porvoo on vastaanottanut pakolaisia vuodesta 1988 lähtien n henkilöä vuosittain. Pakolaistaustaisen väestön osuus Porvoon maahanmuuttajista tällä hetkellä on arviolta yksi kolmasosa Väestörekisteriin ulkomaan kansalaisiksi merkittyjen henkilöiden lisäksi Porvoossa asuu arviolta n. 400 Suomen kansalaisuuden saanutta, maahanmuuttajataustaista henkilöä. Kansalaisuutta voi hakea kuuden vuoden / pakolaiset neljän vuoden yhtäjaksoisen maassa-asumisen jälkeen. PORVOON KOKO VÄESTÖ ASUKASTA Ulkomaan kansalaiset 3,5% SUOMEN KANSALAISET, ASUKASTA ULKOMAAN KANSALAISET, ASUKASTA Suomen kansalaiset 96,5 % 4

5 SUURIMMAT ULKOMAAN KANSALAISUUSRYHMÄT PORVOOSSA Viro 387 Venäjä 190 Vietnam 119 Ruotsi 110 Thaimaa 83 Myanmar 68 Irak 48 Kongo 47 ent. Serbia ja Montenegro 39 Saksa 38 Iso-Britannia 35 Iran 27 Norja 22 Bosnia- Hertsegovina 22 Puola 22 Yhdysvallat 21 Romania 20 Serbia 20 Jugoslavia 19 Nepal 18 Turkki 16 Muut 71 eri maata yhteensä Ei Kansalaisuutta/tuntematon Ulkomaalaiset yhteensä ULKOMAALAISTA 92 ERI MAASTA Turkki Nepal Jugoslavia Serbia Romania Yhdysvallat Puola Bosnia- Hertsegovina Norja Iran Iso-Britannia Saksa ent. Serbia ja Montenegro Kongo Irak Myanmar Thaimaa Ruotsi Vietnam Venäjä Viro Uusi laki kotoutumisen edistämisestä voimaan Uuden kotoutumislain lähtökohtana on vastata maahanmuutossa viimeisten 20 vuoden aikana tapahtuneisiin muutoksiin. Laissa huomioidaan kaikki eri syistä Suomeen muuttavat henkilöt. Maahanmuuttajat ovat heterogeeninen ryhmä ja erilaisten maahanmuuttajaryhmien kotoutumiseen liittyvät valmiudet ja palvelutarpeet poikkeavat toisistaan hyvin paljon. Pakolaiset tarvitsevat laaja-alaista tukea kotoutumiseensa, kun taas erimittaisin työsopimuksin ja opiskelijoiksi tulevat tarvitsevat lähinnä neuvontaa ja ohjausta kaupungin peruspalvelujen käyttöön. Laissa korostetaan palvelujen järjestämistä tarvelähtöisesti, ei maahantulon syyhyn perustuen: Kunnalla on yleis- ja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien kotouttamisen kehittämisestä sekä sen suunnittelusta ja seurannasta paikallistasolla. Kunnan on huolehdittava siitä, että kunnan palvelut soveltuvat myös maahanmuuttajille. Lisäksi kunnan on huolehdittava siitä, että maahanmuuttajille tässä laissa tarkoitetut toimenpiteet ja palvelut järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan 5

6 sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Kunnan on huolehdittava oman henkilöstönsä osaamisen kehittämisestä kotouttamisessa. Maahanmuuttajille tarkoitettuja toimenpiteitä ja palveluja voidaan järjestää myös kuntien välisenä yhteistyönä. (Laki kotoutumisen edistämiseksi 1386/ ) Lakiuudistuksen tavoitteet: - Kotoutumisen kaksisuuntaisuuden edistäminen. Kotoutuminen edellyttää maahanmuuttajien ja kantaväestön vuorovaikutusta ja yhteistä toimintaa. - Kotoutumistoimenpiteiden vaikuttavuuden lisääminen ja niiden seurannan parantaminen - Alkuvaiheen ohjauksen parantaminen. Maahantulon alkuvaiheessa on tärkeää saada tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta, oikeuksista ja velvollisuuksista sekä neuvontaa kielikoulutus- ja työnhakuvaiheissa. - Haavoittuviin ryhmiin kuuluvien syrjäytymisen ehkäiseminen. Haavoittuviin ryhmiin kuuluvat esimerkiksi vammaiset, vanhukset ja vaikeassa tilanteessa elävät naiset ja lapset. - Maahanmuuttajien osallisuuden lisääminen - Pakolaisten hallitun kuntiin sijoittamisen vahvistaminen. Kotoutumista edistäviä toimenpiteitä ja palveluja järjestetään osana kunnallisia peruspalveluja ja työ- ja elinkeinohallinnon palveluja sekä muina kotoutumista edistävinä toimenpiteinä. 1.3 Valtion kotouttamisohjelma Kesällä 2012 ensimmäistä kertaa vahvistettu Valtion kotouttamisohjelma sisältää kotouttamisen tavoitteet ja toimenpiteet sekä painopistealueet kuluvalle hallituskaudelle. Ohjelman yleisenä tavoitteena on maahanmuuttajien osallisuuden tukeminen kaikilla yhteiskunnan alueilla: poliittisella, sosiaalisella ja taloudellisella sekä kulttuurielämässä. Samalla vahvistetaan eri väestöryhmien vuorovaikutusta ja hyviä etnisiä suhteita. Ohjelman tavoitteet ja toimenpiteet tähtäävät yhdenvertaisuuteen, syrjimättömyyteen ja rasismin ehkäisyyn sekä myönteisen asenneilmapiirin edistämiseen koko yhteiskunnassa. Onnistunut kotouttamispolitiikka edellyttää kaikkien hallinnonalojen sitoutumista ohjelman tavoitteisiin. Kotouttamisohjelmaan on kirjattu useita käytännön toimenpiteitä, joilla tavoitteisiin pyritään. Ohjelman erityisiä painopistealueita ovat maahanmuuttajien työllisyyden edistäminen ja maahanmuuttajalasten ja nuorten sekä perheiden ja naisten tukeminen. Työllistymistä edistetään etenkin työhallinnon palveluita ja kotoutumiskoulutusta kehittämällä. Maahanmuuttajan asettuminen kuntalaiseksi on kotoutumisen tärkeä perusta. Siksi maahanmuuttajapalveluita tuetaan kehittämällä varhaiskasvatusta, koulutusta sekä sosiaali- ja terveyspalveluita. Maahanmuuttajanuorille ja lapsille halutaan varmistaa riittävät kieli- ja opiskeluvalmiudet sekä koulutuspolkujen sujuvuus. Myös asunto-, liikunta ja kulttuuripalveluilla edistetään arkeen kotoutumista. Myös kansalaisyhteiskunnan ja järjestöjen kytkeminen mukaan kotouttamistyöhön on ohjelman tärkeä lähtökohta. 6

7 (www.tem.fi/kotouttaminen-> Valtioneuvoston periaatepäätös valtion kotouttamisohjelmaksi vuosille ) 1.4 Yhdenvertaisuuslaki (2004/21) Yhdenvertaisuuslain tarkoituksena on edistää ja turvata yhdenvertaisuuden toteutumista sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeussuojaa. Yhdenvertaisuuslaissa kielletyt syrjintäperusteet ovat ikä, etninen tai kansallinen alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto, vakaumus, mielipide, terveydentila, vammaisuus, sukupuolinen suuntautuminen tai muu henkilöön liittyvä syy. Etnisen alkuperän perusteella syrjinnän vaarassa ovat erityisesti etniset vähemmistöt, joita Suomessa ovat mm. romanit, juutalaiset, tataarit, vanhan venäläisyhteisön edustajat ja maahanmuuttajataustaiset henkilöt sekä Suomen alkuperäiskansa saamelaiset. Viranomaisen tulee kaikessa toiminnassaan edistää yhdenvertaisuutta tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti sekä vakiinnuttaa sellaiset hallinto- ja toimintatavat, joilla varmistetaan yhdenvertaisuuden edistäminen asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Viranomaisten tulee erityisesti muuttaa niitä olosuhteita, jotka estävät yhdenvertaisuuden toteutumista. Yhdenvertaisuuden kehittäminen viranomaistoiminnassa on yksilön, kunkin viranomaisen ja koko yhteiskunnan etu. Se on keskeinen lähtökohta kehitettäessä palveluja eri käyttäjäryhmien tarpeita vastaaviksi. (TM 1100/009/2004) Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa viranomaisia laatimaan yhdenvertaisuussuunnitelman etnisen yhdenvertaisuuden edistämiseksi toiminnassaan ja etniseen alkuperään perustuvan syrjinnän estämiseksi. Yhdenvertaisuussuunnitelma voidaan myös liittää osaksi muuta suunnitelmaa, kuten esim. osaksi kunnan kotouttamisohjelmaa 1.5 Kotouttamistyön käsitteitä Laissa kotoutumisen edistäminen (1386/2010) määrittelyn mukaisesti maahanmuuttaja on Suomeen muuttanut henkilö, joka oleskelee maassa muuta kuin matkailua tai siihen verrattavaa lyhytaikaista oleskelua varten myönnetyllä luvalla, tai jonka oleskeluoikeus on rekisteröity tai jolle on myönnetty oleskelukortti. 7

8 kotoutumisella tarkoitetaan maahanmuuttajan ja yhteiskunnan vuorovaikutteista kehitystä, jonka tavoitteena on, että maahanmuuttaja saa yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja samalla, kun tuetaan hänen mahdollisuuksiaan oman kielen ja kulttuurin ylläpitämiseen. kotouttamisella tarkoitetaan kotoutumisen monialaista edistämistä ja tukemista viranomaisten ja muiden tahojen toimenpiteillä ja palveluilla (monialainen yhteistyö). erityisiä toimenpiteitä tarvitsevalla tarkoitetaan maahanmuuttajaa, joka tarvitsee tehostettuja kotouttamistoimenpiteitä erityisesti luku- ja kirjoitustaidottomuuden, iän, perhetilanteen, alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vamman tai muun vastaavan syyn perusteella 1.6 Päivittämistyöryhmän kokoonpano ja työtavat Syksyllä 2011 nimitettiin työryhmä päivittämään Porvoon Kotouttamisohjelmaa vuodelta 2006 vastaamaan uuden lain velvoitteita: Kunnan tai useamman kunnan yhdessä on Laadittava kotoutumisen edistämiseksi ja monialaisen yhteistyön vahvistamiseksi kotouttamisohjelma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja jota tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Ohjelma otetaan huomioon kuntalain (365/1995) 65 mukaista talousarviota ja suunnitelmaa laadittaessa. (Laki kotoutumisen edistämiseksi 1386/ ). Työryhmän jäseninä ovat toimineet Sirkka Valta, maahanmuuttajatyön päällikkö (pj), Maria Andersson sosiaali- ja perhepalveluiden johtaja, Mervi Makkonen sosiaali- ja perhepalveluiden suunnittelija (sij. Jenny Arponen alkaen) (siht.), Leila Nyberg, varhaiskasvatuspalvelujen johtaja, Pertti Jääskä, kansalaisopiston rehtori/ kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelujen edustaja, Auli Soinio perusopetuksen edustajana, Amani Abdelkhalig Bakri maahanmuuttajajäsenenä sekä Noona Heikkilä, osastonhoitaja, terveyspalveluiden edustajana saakka ja Ulf Backman, asuntopäällikkö. Työryhmä on kokoontunut 12 kertaa. Kunkin palvelukokonaisuuden edustajat ovat päivittäneet tekstinsä ja ovat olleet kutsuttuina mukana kokouksessa keskustelemassa oman osionsa ollessa esillä. Maahanmuuttaja-asiakkaille on järjestetty kuulemistilaisuuksia varhaiskasvatus- peruskoulun palveluista Peipon koulussa , Edupolissa sekä sosiaali- ja terveyspalveluista opiskelijan tekemänä haastatteluna ajalla Kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluista on 8

9 saatu asiakkaiden palautetta haastattelemalla kansalaisopiston mini-peruskoulun oppilaita sekä SPR:n Juttukolossa käyneitä maahanmuuttajia. Yhteenveto kuulemistilaisuuksista esitetään päivityksen lopussa ennen kehittämistoimenpiteitä. 1.6 Porvoon tavoitteet ja kehittämiskohteet kotouttamistyössä Kotouttamisohjelman tavoitteena on edistää myönteistä vuorovaikutusta eri väestöryhmien välillä, lisätä maahanmuuttajien, järjestöjen ja viranomaisten välistä vuoropuhelua sekä turvata maahanmuuttajien tasavertainen osallistuminen yhteiskunnan toimintaan. Perustetaan monialainen maahanmuuttotoimikunta, jossa edustajat (yhdys- ja vastuuhenkilöt) keskeisiltä hallinnonaloilta. Toimikunta kokoontuu 1-2 kertaa vuodessa. Sen tehtävänä on seurata ja koota yhteen kotouttamisohjelman tavoitteiden toteutumista ja kehittämistarpeita. Toimikunnan jäseniksi kutsutaan maahanmuuttajien edustajia. Kutsutaan 1-2 kertaa vuodessa koolle käytännön kotoutumistyötä tekevien viranomaisten, uskonnollisten yhteisöjen, järjestöjen ja vapaaehtoistyöntekijöiden foorumi, jossa päivitetään ja koordinoidaan käytännön yhteistyötä sekä kehitetään yhteisvoimin kunnassa olemassa olevaa monikulttuurista toimintaa. Tuetaan maahanmuuttajien yhdistystoimintaa sekä ns. kolmannen sektorin järjestämää toimintaa maahanmuuttajille. Parannetaan tiedottamista maahanmuuttajia koskevista asioista. Sähköisellä tiedottamisella vastataan aiempaa paremmin muunkielisten kaupunkilaisten tarpeisiin ->kaupungin omien internet-sivujen tietosisältöä maahanmuuttajille, niiden selkeyttä, ymmärrettävyyttä ja muunkielistä tarjontaa kehitetään. Kartoitetaan erityisryhmien kuten ikääntyvien maahanmuuttajien, kotiäitien ja syrjäytymisvaarassa olevien maahanmuuttajanuorten tilannetta ja kohdennetaan heille erityisiä tukimuotoja tarpeen mukaan. Henkilöstön osaamista monikulttuurisuudessa ylläpidetään ja kehitetään monipuolisen koulutuksen avulla. 9

10 2 Kotouttamistyö Porvoossa 2.1 Alkuvaiheen ohjaus, neuvonta ja alkukartoitus Lain mukaan Porvooseen muuttava maahanmuuttaja saa perustietoaineiston suomalaisesta yhteiskunnasta saadessaan oleskeluluvan tai rekisteröidessään oleskeluoikeutensa poliisilla tai rekisteröidessään kotikunta- ja henkilötietojaan maistraatissa. Nämä viranomaiset antavat asiakkaalle Sisäasiainministeriön tuottaman Perustietoa Suomesta -oppaan, jota on saatavissa useilla eri kielillä. Tätä opasta jaetaan myös kaupungin Kompassi-neuvontapalveluista. Poliisi ja maistraatti voivat tarvittaessa ohjata maahanmuuttajan Kompassiin, josta saa ohjausta Porvoon palvelujärjestelmästä ja kotoutumista edistävistä toimenpiteistä. Henkilökohtaista ohjausta ja uuden lain mukaista alkukartoitusta tarvitsevat henkilöt ohjautuvat joko maahanmuuttaja- tai Työ- ja Elinkeinotoimiston palveluihin. Maahanmuuttajapalveluissa on mahdollista saada omankielistä neuvontaa arabian, englannin, kinyaruandan ja burman kielillä sekä myös muilla kielillä tarpeen mukaan. 2.2 Meeting Point Kansalaisopiston Meeting Point toimii käytännössä useimpien juuri maahan tulleiden kohtaamisja opiskelupaikkana. Kaikki maahanmuuttajat maahantulon perusteesta riippumatta saavat siellä suomenkielen opetusta sekä voivat osallistua muuhun kotouttavaan toimintaan (käsitöitä, liikuntaa, retkiä lähiympäristöön jne.). Meeting Pointin yhteydessä toimii maahanmuuttajapalvelujen sosiaalityöntekijän ohjaus- ja neuvontapäivystys kerran viikossa. 2.3 Maahanmuuttajapalvelut Maahanmuuttajapalvelujen tehtävänä on kuntaan sijoitettavien tai itsenäisesti muuttavien pakolaisten ja paluumuuttajien vastaanotto, perehdytys yhteiskuntaan, sosiaalityö ja kotoutumisen edistäminen yhteistyössä asiakkaiden, viranomaisten ja järjestöjen kanssa. Lisäksi annetaan ohjausta ja neuvontaa myös muille maahanmuuttajille, viranomaisille ja yksityisille henkilöille maahanmuuttoon liittyvissä asioissa. Toimiston henkilökuntaan kuuluu maahanmuuttajatyön päällikkö, sosiaalityöntekijä, perhetyöntekijä ja etuuskäsittelijä-toimistotyöntekijä sekä maahanmuuttajataustaisia tulkkeja ja kulttuuriavustajia. Pakolaiset ja paluumuuttajat ovat maahanmuuttajapalvelujen asiakkaina pääsääntöisesti 3 vuotta maahanmuutosta lukien. 10

11 Pakolaisten alkuvastaanottoon sisältyy: - ensiasunnon järjestäminen - pakolaisten vastaanottaminen ja uuteen asuntoon saattaminen - moniammatillinen yhteistyö, kotikäynnit, toimistotapaamiset - Ryhmämuotoiset informaatiotilaisuudet mm. sosiaali- ja terveydenhuollon, työvoimatoimiston, Kelan ja vapaa-ajan palveluista - Informaatio oikeuksista ja velvollisuuksista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista Perhetyö - asunnon tarkistaminen ja välttämättömin peruskalustus - tiedottaminen tulossa olevista uusista pakolaisista / paluumuuttajista terveydenhuoltoon, koulutoimeen, päiväkoteihin jne. - kotikäynnit, perehdytys lähiympäristöön, kauppoihin, terveyspalveluihin jne. - Opastaminen kerrostalossa asumiseen, kodinkoneiden, pesutuvan käyttöön, järjestyssääntöihin jne. liittyvissä asioissa - ohjaaminen terveystarkastuksiin, akuuttien sairauksien hoidon järjestäminen - asiakirjojen ja todistusten läpikäyminen, käännättäminen ja rekisteröitymisessä kunnan asukkaaksi sekä mahd. poliisin luona asioimisessa (oleskelulupa- ja passiasiat) avustaminen - Tutustuminen päiväkoteihin, kouluihin ja muihin tarvittaviin palveluihin yhdessä asiakasperheen kanssa - Neuvontaa, opastusta ja ohjausta, keskustelua Sosiaalityö kolmen vuoden ajan maahantulosta - Elämäntilanteen ja palvelujen tarpeen kartoittaminen. Ohjaaminen tarvittavien palvelujen piiriin. - Toimeentuloturvasta huolehtiminen: sosiaaliturvan kokonaisuuden selittäminen, KELA:n myöntämien etuuksien vireillepaneminen ja toimeentulotukipäätösten tekeminen yhteistyössä etuuskäsittelijän kanssa - Työikäisten ohjaaminen työvoimatoimiston asiakkaaksi ja kotoutumissuunnitelmien laatiminen yhteistyössä asiakkaan ja työvoimaneuvojan kanssa - Kotoutumissuunnitelmien laatiminen myös työvoiman ulkopuolelle jääville, kotiäideille ja ikääntyneille sekä lapsille ja nuorille tarpeen mukaan - Yhteistyö päivähoidon, koulujen, aikuiskouluttajien ja muiden viranomaisten kanssa 11

12 - Pakolaisten elämänvaiheiden ja mahdollisten traumaattisten kokemusten kartoitus, hoidon tarpeen arviointi ja hoitoon ohjaus yhteistyössä psykologin kanssa - Psykososiaalinen tuki ja erilaisten kriisitilanteiden selvittely - Ohjausta, neuvontaa, keskustelua - Avustaminen pakolaisten perheenyhdistämishakemusten vireille saamiseksi, selvitysten ja lausuntojen antaminen prosessin eri vaiheissa - Yhteistyö järjestöjen, yhdistysten ja seurakunnan kanssa erilaisen toiminnan, juhlien ja ystävätoiminnan tiimoilta - Maahanmuuttajayhteisöjen tukeminen (taloudellinen tuki yhteisten tilaisuuksien/juhlien tms. järjestämiseen, tiedottaminen ja motivoiminen erilaiseen toimintaan, resurssihenkilöiden käyttäminen kulttuuriavustajina jne.) 2.4 Tulkkaus- ja käännöspalvelut Kotouttamisen yhtenä tavoitteena on suomen ja /tai ruotsin kielen vähittäinen oppiminen, mutta käytännössä sekä maahanmuuttaja että hänen asioitaan hoitava viranomainen tarvitsevat usein vuosien ajan tulkkaus- ja käännöspalveluja asioinnin onnistumisen ja asiakkaan oikeusturvan turvaamiseksi tilanteessa, jossa asiakkaalla ja viranomaisella ei ole yhteistä kieltä tai maahanmuuttajan kielitaito ei ole riittävä. Tulkki- ja käännöspalveluja on käytettävä erityisesti silloin, kun viranomaisessa on päätettävä maahanmuuttajan tai turvapaikanhakijan oikeuksista, etuuksista tai velvollisuuksista tai kun asian selvittäminen muutoin sitä vaatii. Säännöksiä kielipalvelujen järjestämisestä löytyy laista maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta, hallintomenettely- ja hallintolainkäyttölaista sekä potilaslaista. Viranomaisen velvollisuus tulkkauksen järjestämisessä ja sen kustantamisesta on rajattu asioihin, jotka voivat tulla vireille viranomaisen aloitteesta. Erityisestä syystä viranomainen voi huolehtia tulkitsemisesta ja kääntämisestä myös asiakkaan aloitteesta vireille tulevassa asiassa. Valtio korvaa kunnille pakolaisten vastaanoton piiriin kuuluvan pakolaisen ja hänen perheenjäsenensä sosiaali- ja terveydenhuollossa, kotoutumissuunnitelman laatimisessa ja kotoutumista edistävien lähiympäristön ja yhteiskunnan tarjoamien palvelujen käyttöön ohjaamisessa syntyneet tulkkaus- ja käännöskustannukset ilman aikarajaa. Suomen kansalaisuuden saamisen jälkeen em. kustannuksia ei enää korvata. Maahanmuuttajapalvelut on laatinut ohjeistuksen erilaisesta kulttuurista tulevan asiakkaan kohtaamisesta ja tulkkipalvelujen käyttämisestä ja se jaettu kaikkiin kaupungin toimipisteisiin. Porvoossa tavoitteena on rohkaista viranomaisia tulkkien käyttämiseen, jotta maahanmuuttajien asioiminen eri kaupungin viranomaisissa sujuisi joustavasti ja tasavertaisesti kielellisistä ongelmista riippumatta. Lisäksi käännätetään tiedotteita ja esitteitä tai käytetään olemassa olevaa käännätettyä materiaalia asioimisen tukena 12

13 3 Peruspalveluilla tuetaan kotoutumista 3.1 Asuminen Tavoitteet Asukasvalinnassa tavoitteena on maahanmuuttajien sijoittuminen tasapuolisesti kaupungin eri alueille ja näin estää maahanmuuttajien alueellista segregoitumista. Maahanmuuttajien määrän tai etnisen eriytymisen sijaan on enemmän syytä huolestua mahdollisesta valtakulttuurista syrjäytymisestä. Kaupunginosissa ja taloyhtiöissä kotoutumista edistetään mm. kannustamalla aktiiviseen asukastoimintaan ja lisäämällä asukkaiden välistä vuorovaikutusta. Tavoitteena on myös, että maahanmuuttajat oppivat hallitsemaan maamme asumissääntöjä ja käytäntöjä. Vuokra-asuntojen jakoperusteet Valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon piirissä olevien arava- ja korkotukiasuntojen asukasvalinnassa valintaperusteina ovat asunnontarve, varallisuus ja tulot (aravarajoituslaki 1190/1993, vanha korkotukilaki 867/1980 ja uusi korkotukilaki 604/2001). Porvoossa mainittujen rajoitusten alaisten vuokratalojen asukasvalinnoissa on käytössä Porvoon kaupungin asuntoyksikön suorittama ennakkovalvonta. Maahanmuuttajat saavat asuntohallinnon palveluja samojen periaatteiden mukaan kuin muutkin asunnon tarvitsijat. Asuntojen tarve ja tarjonta Maahanmuuttajien asumiseen pyritään löytämään ratkaisuja myös muualta kuin kaupungin omasta asuntotuotannosta. Tavoitteena on maahanmuuttajien asumisen järjestäminen mahdollisimman monipuolisesti myös yksityisillä ja yleishyödyllisillä asuntomarkkinoilla. Ensimmäisenä asuntona Porvooseen sijoittuvalle pakolaiselle (noin 25-30/vuosi) pyritään osoittamaan valtakunnallisen Y-säätiön tarjoamia vuokra-asuntoja. Säätiön ja Porvoon kaupungin yhteistyön piirissä on 28 asuntoa eri puolilla kaupunkia. Tällä tavalla pyritään sosiaalisesti tasapainoisiin asuntoalueisiin ja talojen asukasrakenteessa monipuolisuuteen. Mahdollisten paluumuuttajien (noin 10-15/vuosi) asuttamiskanava on yleishyödyllisten asunnonomistajien kautta. Yleishyödyllisten vuokratalojen asukasvaihtuvuus on noin 19 %. Asuntoja vapautuu eniten juuri niiltä alueilta, joilla jo asuu keskimääräistä enemmän maahanmuuttajia. 13

14 Asuinalueiden eriytyminen on voimistumassa ja esimerkiksi Gammelbackan alueella vieraskielisten määrä on kasvanut nopeasti. Maahanmuuttajien asumisen keskittymien syntyminen pienituloisille ja heikomman statuksen omaaville vuokra-asuntovaltaisille alueille yhdessä alhaisen koulutustason kanssa saattaa nostaa riskiä huono-osaisuuden kasautumisesta tietyille alueille, joka taas saattaa vahvistaa segregaation kierrettä. Asuinalueiden eriytymiskehitystä tulee ehkäistä niin asunto- ja kaavoituspolitiikan keinoin kuin erilaisilla lähiö- ja aluekehitysprojekteilla sekä asuntokantaa monipuolistamalla. Asuinalueiden eriytymiskehityksen ja asumiskeskittymien muodostumisen hillitsemiseksi on tärkeää, että asumistuen saajia ei jatkossakaan ohjata pelkästään valtion tukemiin vuokra-asuntoihin. Suurimmat yleishyödylliset arava- ja korkotukiasuntojen omistajat Porvoossa ovat Porvoon A- asunnot Oy Borgå A - bostäder Ab VVO, Kiint. Oy Peiponaho sekä SATO. Näistä mainituista uustuotantoa ovat 2000-luvulla harjoittaneet vain kaupungin tytäryhtiöt Porvoon A-asunnot Oy Borgå A-bostäder Ab ja Kiint. Oy Peiponaho. Toimenpide-ehdotukset - Porvoon kaupunki jatkaa yhteistyötä Y-säätiön kanssa asuntojen hankkimiseksi (5-10 asuntoa/vuosi) pakolaisille ja varaa tarvittaessa kaupungin talousarvioon omapääomaavustuksen. - Pakolaisten ensimmäiset asunnot osoitetaan pääsääntöisesti Y-säätiön asuntokannasta - Laaditaan useammalla eri kielellä Porvoon oma asumisopas, johon osallistuvat kaupungissa toimivat yleishyödylliset vuokra-asuntoyhtiöt. - Maahanmuuttajien asumisessa huolehditaan kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen riittävästä tarjonnasta ja tasapainoisesta sekä kattavasta seudullisesta jakautumisesta. 3.2 Terveyspalvelut Yhdenvertainen terveydenhuolto tarkoittaa sitä, että asiakkaan saamaan hoitoon ja asiakaspalveluun eivät vaikuta asiakkaan ikä, asuinpaikka, sosiaalinen asema, äidinkieli, sukupuoli, etninen tausta, kulttuuri tai vakaumus. Terveyskeskuksella on kaksi terveydenhoitajaa, joille maahanmuuttajapalvelut ilmoittaa sen kautta saapuvat maahanmuuttajat. Yhdyshenkilöt koordinoivat maahanmuuttajien terveystarkastuksiin liittyviä asioita. He kirjaavat uusien maahanmuuttajien tiedot sairaskertomusjärjestelmään ja tekevät lähetteet laboratorioon ja röntgeniin. Yhdyshenkilöt ilmoittavat asiakkaan tulosta hänen omalle terveysasemalle. Terveysaseman sairaanhoitaja/ terveydenhoitaja kutsuu asiakkaan terveystarkastukseen mahdollisimman pian. 14

15 Terveystarkastus Terveystarkastus tehdään kaikille Porvoon alueelle sijoitettaville kiintiöpakolaisille ja turvapaikan saaneille. Sellaisille turvapaikanhakijoille, joille ei ole vielä myönnetty oleskelulupaa ja joilla ei ole vielä vakituista asuntoa Porvoossa annetaan vain ensiapuluontoinen hoito. Poikkeuksena ovat odottavat äidit, jotka ohjataan äitiysneuvolaan, alle kouluikäiset lapset, jotka ohjataan lastenneuvolaan ja koululaiset kouluterveydenhuoltoon. Porvooseen saapuu maahanmuuttajia myös muun menettelyn kautta. Tähän ryhmään kuuluvat paluumuuttajat, perheenyhdistämisen ja avioliiton kautta maahan tulleet. Mikäli maahanmuuttaja tulee selkeästi erilaisista olosuhteista kuin Suomen kaltaisesta hyvinvointivaltiosta tehdään terveystarkastus samaan tapaan kuin pakolaisille ja turvapaikan saaneille. Aikuisten terveystarkastukset tehdään terveysasemilla, lasten neuvoloissa ja kouluikäisten kouluissa. Terveystarkastuksessa on myös tulkki mukana. Terveystarkastuksessa kartoitetaan asiakkaan elämän vaiheita, sosiaalisia taustatietoja, yleistä terveydentilaa, mahdollisia sairauksia ja käytössä olevia lääkkeitä sekä aikaisempia rokotuksia. Laboratorio- ja röntgentulokset käydään asiakkaan kanssa läpi. Saatujen tietojen perusteella tehdään asiakkaalle hoitosuunnitelma; rokotukset sekä tarvittaessa ohjataan asiakas lääkärin vastaanotolle. Terveystarkastuksen yhteydessä tiedotetaan myös muista Porvoon terveyspalveluista. Kiintiöpakolaisille, turvapaikan saaneille ja muille maahanmuuttajille tarjotaan mahdollisuus saada suomalaisen käytännön mukainen rokotussuoja. Turvapaikanhakijoille rokotuksia ei anneta paitsi turvapaikkaa hakevien lasten ja raskaana olevien kohdalla tehdään poikkeus; heillä on mahdollisuus saada suomalaisen käytännön mukainen rokotussuoja. Alkutarkastuksen jälkeen maahanmuuttajat saavat samanlaiset terveydenhuollon ja suun terveydenhuollon palvelut kuin muu väestö. Asiakaspalvelun arvolähtökohdat Sosiaali- ja terveystoimen Terveyspalveluyksikön arvoihin kuuluvat mm. asukas- ja asiakaslähtöisyys, oikeudenmukaisuus ja arkielämän arvostus. - Asukas- ja asiakaslähtöisyydellä tarkoitetaan mm: - Ihmisarvon kunnioittamista - Hyvää vuorovaikutusta - Inhimillistä kohtelua hoidossa - Rehellisyyttä - Luottamusta hoidon laatuun ja yksityisyyden suojaan - Tiedonsaantia siten, että asiakas/potilas ymmärtää asian - Itsemääräämisoikeuden kunnioittamista hoidossa - Hyvää yhteistyötä omaisten ja läheisten kanssa 15

16 - Asiakkaan/potilaan oman kokemuksen kunnioittamista hoidossa ja ratkaisun hakemista ilman johdattelua, painostusta ja pakkoa. Arkielämän arvostuksella ymmärretään sitä, että Ihmiset vaikuttavat itse omilla päätöksillään ja toiminnallaan terveyteen. Terveyspalveluissa tuetaan itsehoitoa ja terveellisten elämäntapojen toteutumista sekä terveellisen ympäristön rakentamista. 3.3 Mielenterveyspalvelut Pakolaisille ja muille maahanmuuttajille on yhteistä muuttaminen omalta kotiseudulta uuteen ja vieraaseen kieli- ja kulttuuriympäristöön. Muutto ja siihen liittyvät menetykset (sukulaiset, ystävät, työ, asema yhteisössä, taloudelliset menetykset) on usein niin suuri elämänmuutos, että se koetaan kriisinä, joka lisää riskiä psyykkisten vaikeuksien ja ongelmien ilmaantumiseen. Maahanmuuttajilla ilmenee usein erilaisia psyykkisen tasapainon häiriöitä kuten ahdistusta, masennusta, eristäytyneisyyden ja vieraantuneisuuden tunteita, epävarmuutta omasta identiteetistä sekä psykosomaattisia oireita. Lisäksi pakolaisilla saattaa olla takanaan useita vaikeita kokemuksia, muun muassa vainoa ja tilanteita, joissa he ovat olleet välittömässä hengenvaarassa. Pakolaisista %:lla on arvioitu olevan kidutuskokemuksia. Traumaattiset kokemukset vaikeuttavat maahanmuuttajan selviytymistä uudessa kotimaassaan ja heijastuvat usein koko perheen hyvinvointiin. Porvoossa maahanmuuttajien mielenterveyspalvelut hoidetaan pääsääntöisesti normaalipalvelujen puitteissa. Mielenterveyden ongelmat havaitaan usein peruspalveluissa kuten äitiys- ja lastenneuvoloissa, koulujen terveydenhuollossa, aikuiskoulutuksen kursseilla ja sosiaalityöntekijöiden vastaanotoilla. Kaikkien näiden tahojen työnkuvaan kuuluu luonnollisena osana yhteistyö sekä tuen ja keskusteluavun tarjoaminen asiakkaalle. Tarvittaessa asiakkaat ohjataan varaamaan aika perusterveydenhuollosta, omalta terveysasemalta, jossa lääkäri arvioi potilaan hoidon tarpeen. Lievemmät psyykkiset häiriöt hoidetaan perusterveydenhuollossa (lääkärit, terveyskeskuspsykologi). Psykiatrian palvelut ovat erikoissairaanhoitoa, jonne ohjataan keskivaikeista tai vaikeista psyykkisistä ongelmista kärsivät, psykiatrisen lääkärinja terapiahoidon tarpeessa olevat asiakkaat. Erityispalveluina on käytettävissä Suomen mielenterveysseuran SOS-keskuksen Ulkomaalaisten kriisipalvelut Helsingissä. Resursseja varsinaiseen asiakastyöhön on rajoitetusti, mutta keskus tarjoaa työnohjausta, konsultaatiota, koulutusta ja yhteistyötä maahanmuuttajatyöhön liittyvissä kysymyksissä. Kidutettujen kuntoutuskeskus Helsingissä on erikoissairaanhoitotasoinen poliklinikka, joka arvioi, hoitaa ja kuntouttaa kotimaissaan kidutuksen vuoksi traumatisoituneita pakolaisia ja turvapaikan hakijoita sekä heidän lähiomaisiaan. Kidutettujen kuntoutuskeskus toimii valtakunnallisena osaamiskeskuksena muille kidutettuja hoitaville tahoille: se kouluttaa, konsultoi ja ohjaa terveydenhuollon ammattilaisia, viranomaisia sekä vapaaehtois- ja kansalaisjärjestöjä. 16

17 3.4 Varhaiskasvatus ja esiopetus lasten kototutumisen edistäjänä Tavoitteet: Varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen on vakiintunut työmuoto, jossa kaikki suomi toisena kielenä lapset osallistuvat systemaattiseen ja suunnitelmalliseen S2 opetukseen pienryhmässä vähintään kerran viikossa. Työntekijän kulttuurinen herkkyys ja hyväksyvä asenne monikulttuurisuuteen näkyy arjessa onnistuneena kasvatuskumppanuutena monikulttuuristen perheiden kanssa. Henkilöstön monikulttuurisuuskoulutuksia järjestetään vuosittain Maahanmuuttajataustaisten lasten varhaiskasvatusta ja esiopetusta ohjaavat periaatteet ja tavoitteet Porvoon varhaiskasvatusta ohjaavat Porvoon kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma (2011), yksikkökohtaiset ja lapsikohtaiset varhaiskasvatussuunnitelmat. Esiopetusta ohjaavat Porvoon kaupungin Esiopetussuunnitelma (2011), yksikkö ja lapsikohtaiset esiopetussuunnitelmat. Monikulttuurinen toimintaohjelma Porvoon kaupungin varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa valmistui keväällä Toimintaohjelma on toimintamalli ja käsikirja, jonka lähtökohtana on porvoolainen varhaiskasvatus ja porvoolaiset toimintamallit. Käsikirja tukee varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen henkilöstöä monikulttuurisessa kasvatuksessa. Toimintaohjelman sisältönä ovat kasvatuskumppanuuden rakentaminen, suomi toisena kielenä suunnitelma sekä monikulttuurinen yhteistyöverkosto. Porvoon kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmassa todetaan, että maahanmuuttajataustaisen lapsen kotoutumisen prosessi alkaa usein päivähoidossa ja luottamuksellinen sekä vastavuoroinen yhteistyö luo kasvatuskumppanuutta monikulttuurisen perheen kanssa. Työntekijän kulttuurinen herkkyys ja hyväksyvä asenne monikulttuuristen perheiden rinnalla on tärkeää. Maahanmuuttajataustaisella lapsella tarkoitetaan lasta, jonka ensikieli on muu kuin suomi, ruotsi, saame, romani, tai viittomakieli tai joka käyttää muuta kuin edellä mainittuja kieliä perhepiirissään ja jonka molemmat vanhemmat/huoltajat tai toinen vanhemmista/ huoltajista on maahanmuuttaja. Porvoon kaupungissa kaikille maahanmuuttajataustaisille lapsille laaditaan yhdessä vanhempien kanssa varhaiskasvatussuunnitelman tai lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman liitteeksi suomen kielen tukemisen suunnitelma. Tulkkipalveluita käytetään aina tarpeen vaatiessa yhteistyöpalavereissa vanhempien kanssa. Porvoon kaupungin esiopetussuunnitelman mukaan esiopetusikäisen maahanmuuttajataustaisen lapsen opetus järjestetään muun esiopetuksen yhteydessä. Opetus toteutetaan maahanmuuttajataustaisen lapsen tausta huomioon ottaen esiopetuksen yleisten kasvatus- ja oppimistavoitteiden mukaisesti. Ryhmässä tapahtuvan toiminnan lisäksi lapsella on oikeus saada ohjausta suomen kielen harjoitteluun pienryhmätilanteissa sekä luonnollisissa vuorovaikutustilanteissa aikuisten ja toisten lasten kanssa. Opetuksella tuetaan suomen tai ruotsin kielen ja mikäli mahdollista, lapsen 17

18 oman äidinkielen kehittymistä. Lapsen identiteetin rakentamiselle on merkityksellistä, että myös hänen kulttuuriinsa kuuluvia asioita arvostetaan ja että ne näkyvät esiopetuksen arjessa. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen tavoitteena on tukea lapsen kotoutumista ja eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten valmiuksia oppia suomea tai ruotsia. Oppiminen tapahtuu luonnollisissa tilanteissa toisten lasten kanssa. Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa perehdytään lapsen omaan kulttuuriin ja historiaan. Vastuu lapsen oman äidinkielen ja kulttuurin säilymisestä on perheillä. Monikulttuurisuustoiminta varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa Nykytila: Porvoon kaupungin varhaiskasvatuksessa on keväällä 2012 maahanmuuttajataustaisia lapsia noin 110, joista esiopetuksessa on noin 25 lasta. Eniten maahanmuuttajataustaisia lapsia on Gammelbackan ja Mäntykummun sekä Näsin päiväkodeissa. Porvoon kaupungin varhaiserityiskasvatuksen tulosyksikössä toimii vakinaisena suomi toisena kielenä -lastentarhanopettaja, jonka yhtenä työtehtävänä on ollut käynnistää tehostettu suomi toisena kielenä -opetus päiväkoti- ja esiopetusryhmissä. Tavoitteena on ollut vakiinnuttaa toimiva työmuoto esiopetusryhmien lastentarhanopettajien ja S2-lastentarhanopettajan välille niin, että lapset voivat osallistua tehostettuun S2-opetukseen pienryhmässä kerran viikossa joko S2- lastentarhanopettajan tai oman lastentarhanopettajan ohjaamana. Jokaiseen päiväkotiin on nimetty S2-vastaava, joka osallistuu tapaamisiin ja toimii omassa yksikössään tiedonvälittäjänä ja S2- opetukseen liittyvän keskustelun ylläpitäjänä. Porvoon kaupungin puheterapeuttien kanssa on yhteistyössä laadittu maahanmuuttajataustaisen lapsen suomen kielen tukemisen polku. Ideana on, että lapsen kielenkehittymistä tuetaan systemaattisesti, aina kouluikään asti. Kielen tukemisen polussa suomenkielen taitojen kehittymistä seurataan erilaisin kartoituksin. Yli 3-vuotiaille ja yhden vuoden päivähoidossa olleille lapsille tehdään KETTU- testi, jonka avulla kartoitetaan kielitaidon eri osa-alueita. Viisi vuotta täyttäneille tehdään Repun Takanasa- kartoitus, jolla arvioidaan puheen tuottoa ja ymmärtämistä. Tärkeänä työmuotona päiväkoteihin on vakiintunut kielikonsultaatio, joissa kartoitetaan kaikkien 5- vuotta täyttävien eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten suomen kielen taito. Tulosten perusteella lapselle tehdään jatkosuunnitelma, josta ilmenevät suomi toisena kielenä -opetuksen tai puheterapian tarve ja niiden järjestäminen. Konsultaatioon osallistuvat lastentarhanopettaja, kiertävä erityislastentarhanopettaja, puheterapeutti ja suomi toisena kielenä -lastentarhanopettaja. Lisäksi varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa lapsen kielenkehittymisen seurannassa ja arvioinnissa on otettu käyttöön pienten kielireppu, jonka pohjana on Eurooppalaisen viitekehyksen mukainen kielitaidon tasojen kuvausasteikko. Maahanmuuttajataustaisille lapsille järjestetään mahdollisuuksien mukaan myös oman äidinkielen opetusta, jos päiväkodissa tai lähipäiväkodeissa on neljä samaa kieltä puhuvaa lasta. Tällä hetkellä opetusta järjestetään albanian, vietnamin ja arabian kielissä. 18

19 Monikulttuurisen työn kehittäminen Porvoon varhaiskasvatuspalveluissa Suomi toisena kielenä toiminta vakiinnutetaan osaksi henkilöstön päivittäistä toimintaa niissä ryhmissä, joissa on eri kieli- ja kulttuuritaustaisia lapsia. Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen tukeminen tulee olla suunnitelmallisesti huomioitu. Varhaiskasvatuksen henkilökunnan riittävä koulutus monikulttuuriseen kohtaamiseen on myös jatkuva kehittämisen asia. S2-lastentarhanopettajan työtä tulee kehittää aikaisempaa enemmän ryhmän henkilökuntaa konsultoivaan ja ohjaavaan suuntaan. Moniammatillinen yhteistyö ja verkostoituminen S2-opetuksen eri toimijoiden kanssa nähdään tärkeänä ja tarpeellisena tulevaisuudessakin. Päiväkodeissa työskentelevien oman äidinkielen (kotikielen) opettajien työn koordinointia tulee edelleen kehittää yhteistyössä maahanmuuttajapalveluiden ja koulutuspalveluiden kanssa. Vuosina Porvoossa on tavoitteena kehittää maahanmuuttajataustaisten lasten valmistavaa esiopetusta varhaiskasvatuspalveluiden ja koulutustoimen yhteistyönä. 3.5 Perusopetus vähentää eriarvoisuutta, kehittää erilaisuuden hyväksymistä ja yksilöiden yhdenvertaista kohtelua Koulujen toiminnassa korostuu osallisuus, hyvinvointi, turvallisuus, suvaitsevaisuus ja toisten kunnioittaminen. Koulukiusaamista ja syrjintää ehkäistään. Porvoon kaupungin suomenkielisten koulutuspalveluissa on 278 maahanmuuttajataustaista perusopetuksen oppilasta ja tämän lisäksi esiopetuksen piirissä on 23 oppilasta. Prosentuaalisesti tämä vastaa yhteensä noin 7.5 % koko suomenkielisten perusopetuksen koulujen oppilaista. Ruotsinkielisessä perusopetuksessa on noin 15 maahanmuuttajataustaista oppilasta, joka on hieman alle 1 % ruotsinkielisten perusopetuksen koulujen oppilaista. Perusopetukseen valmistava opetus ja nivelvaiheen tuki Porvoon kaupungissa järjestetään valmistavaa opetusta alakouluikäisille oppilaille Peipon koulussa ja yläkouluikäisille Pääskytien koulussa. Valmistavassa opetuksessa oppilaat ovat iältään, taidoiltaan ja koulunkäyntihistorialtaan hyvin erilaisia. Tästä syystä opetus järjestetään pienryhmässä, jonka enimmäiskoko on 10 oppilasta. Oppilaat opiskelevat valmistavassa opetuksessa yleensä noin vuoden ajan. Valmistavan opetuksen aikana oppilaat integroidaan yleisopetuksen ryhmiin soveltuvissa aineissa, mm. matematiikassa, englannissa ja taito- ja taideaineissa. Valmistavan opetuksen jälkeen oppilailla on mahdollisuus tarvittaessa jatkaa opiskelua tuetusti nivelluokassa Peipon tai Pääskytien koulussa. Nivelvaiheen tuen jälkeen oppilas siirtyy oman lähikoulunsa oppilaaksi. Nivelvaiheen opetukselle tulee varata riittävät resurssit, ja sen toiminta ja asema osana oppimisen ja koulunkäynnin tukea tulee vakinaistaa. 19

20 Ruotsinkielisessä koulutoimessa maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opetus on keskittynyt Saxbyn kouluun. Oppilaita on myös muissa kouluissa. Maahanmuuttajaoppilaita tuetaan ylimääräisin tuntiresurssein ja/tai neuvontapalveluin, kunnes he voivat siirtyä perusopetukseen. Suomi toisena kielenä -opetus Oppilaalle, jonka suomen kielen taito ei ole äidinkielisen veroinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla, opetetaan suomi äidinkielenä -oppimäärän sijasta suomea toisena kielenä. Opetuksen järjestäjä huolehtii siitä, että kaikilla suomi toisena kielenä -opetukseen oikeutetuilla oppilailla on mahdollisuus saada sitä. Opetusta voidaan antaa erillisissä ryhmissä tai äidinkielen ja kirjallisuuden tunneilla eriytetysti. Jos koulussa on vähintään neljä suomi toisena kielenä -oppimäärää opiskelevaa oppilasta, annetaan opetusta erillisessä ryhmässä. Suomi toisena kielenä -opetuksen tavoitteena on aina oppilaan suomen kielen taidon kehittäminen. Opetuksen suunnittelussa, tavoitteiden asettelussa ja arvioinnissa käytetään apuna kielitaidon tasojen kuvausasteikkoa. Suomi toisena kielenä -oppimäärää opiskeleville oppilaille pyritään laatimaan oppimissuunnitelma. Koulujen oppikirjaja oppimateriaalimäärärahoissa suomi toisena kielenä -opetus huomioidaan kuten muutkin oppiaineet. Linnankosken lukion aikuislinja on lukuvuodesta alkaen järjestänyt vuosittain kolme lukion suomi toisena kielenä -kurssia. Kurssit ovat olleet avoimia lukio-opiskelijoiden lisäksi muille keskiasteen opiskelijoille sekä aikuisopiskelijoille. Jatkossa kurssimäärää pyritään kasvattamaan tai kursseja vaihtelemaan vuosittain niin, että opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa useampia suomi toisena kielenä -kursseja. Maahanmuuttajataustaisen oppilaan oman äidinkielen opetus Oman äidinkielen opetusta annetaan lukuvuonna albanian, arabian, burman, venäjän ja vietnamin kielissä. Keväällä 2010 tehdyn selvityksen perusteella oman äidinkielen opetusta on järkeistetty muodostamalla eri koulujen yhteisiä ryhmiä. Opetusryhmät ovat useissa tapauksissa suuria ja oppilaat iältään ja kielitaidoltaan hyvin heterogeenisia. Monet oppilaat, mm. virolaiset, kongolaiset, thaimaalaiset ja kurdit, jäävät edelleen ilman oman äidinkielen opetusta. Opetuksen tarve eri kouluissa on hyvä selvittää vuosittain. Pieniä ryhmiä voidaan yhdistää, mutta vastaavasti on syytä jakaa suuria ryhmiä pienemmiksi. Oman äidinkielen opetuksessa siirrytään menettelyyn, jossa huoltaja hakee lapselleen paikkaa oman äidinkielen opetusryhmässä ja sitoutuu siihen, että lapsi käy opetuksessa koko lukuvuoden ajan. Laaditut kielikohtaiset opetussuunnitelmat otetaan käyttöön, ja opetussuunnitelmatyötä jatketaan niiden kielien osalta, joissa kielikohtaista opetussuunnitelmaa ei vielä ole. Opettajien rekrytoinnissa kiinnitetään huomiota opettajan pätevyyteen sekä tehtävään sopivuuteen. Oman äidinkielen opettajilla tulee olla mahdollisuus osallistua täydennyskoulutukseen. Pienryhmäisten uskontojen opetus Evankelis-luterilaisen uskonnon lisäksi useat koulut järjestävät ortodoksiuskonnon opetusta. Roomalaiskatolisen uskonnon opetusta järjestetään Huhtisen, Peipon, Linnajoen ja Pääskytien kouluissa. Kevätkummun koulu järjestää islamin opetusta. Pienryhmäisten uskontojen opetus toteutetaan opetuksen järjestäjää velvoittavan lainsäädännön ja ohjeistuksen mukaisesti. 20

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ 24.5.2013 Maahanmuuttotoimisto 1 Maahanmuuttoon liittyviä käsitteitä Maahanmuuttaja - Suomeen muuttanut henkilö, joka oleskelee maassa muuta

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Maahanmuuttajapalvelut. Pakolaistaustaisten asiakkaiden vastaanotto ja palvelut 16.6.2014 Elina Hienola

Maahanmuuttajapalvelut. Pakolaistaustaisten asiakkaiden vastaanotto ja palvelut 16.6.2014 Elina Hienola Maahanmuuttajapalvelut Pakolaistaustaisten asiakkaiden vastaanotto ja palvelut 16.6.2014 Elina Hienola 17.6.2014 Pakolaisen polku - UNHCR:n rooli UNHCR YK:n pakolaisasiain päävaltuutettu. Vastaa pakolaisten

Lisätiedot

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön 3.5.2016 oikeus- ja työministeri Jari Lindström opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Vieraskielinen ja venäjänkielinen väestö Eksoten alueen kunnissa 31.12.2010

Vieraskielinen ja venäjänkielinen väestö Eksoten alueen kunnissa 31.12.2010 Vieraskielinen ja venäjänkielinen väestö Eksoten alueen kunnissa 31.12.2010 Äidinkieli, vieraskieliset yhteensä, venäjä 31.12.2010 Äidinkieli, vieraskieliset yhteensä, venäjä 31.12.2010 sosiaali- ja terveyspiiri

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti Monikulttuurinen työ/ Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti E N E M M Ä N O S A A M I S T A 04/03/15 1 Mikä Mosaiikki on? Mosaiikki projektia rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto / Uudenmaan ELY-keskus sekä

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt. Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut

Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt. Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut Maahanmuuttotilanne Jyväskylässä Ulkomaalaistaustaisia asukkaita Jyväskylässä

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA

MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA Leena Nissilä Osaamisen ja sivistyksen asialla MAAHANMUUTTAJAT SUOMESSA Ulkomaan kansalaisia 121 739 2,3 % väestöstä Pakolaisia vastaanotettu vuodesta 1973 yht. 27

Lisätiedot

Juuret ja Siivet Kainuussa

Juuret ja Siivet Kainuussa Juuret ja Siivet Kainuussa Maahanmuuttajat aktiiviseksi osaksi kainuulaista yhteiskuntaa 2008-2012 Kainuun Nuotta ry 19.-20.5.2011 Anneli Vatula Kansainvälistyvä Kainuu Kuva: Vuokko Moilanen 2010 Toimintaympäristö

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärven kuntasuunnitelma: uusi, ennakkoluuloton ja elinvoimainen Pudasjärvi Maahanmuutto yksi Pudasjärven elinvoimatekijä

Lisätiedot

KUINKA KUNTAPAIKKOJEN MÄÄRÄN NOSTAMINEN VAIKUTTAA PORVOON KAUPUNGIN PALVELUIHIN?

KUINKA KUNTAPAIKKOJEN MÄÄRÄN NOSTAMINEN VAIKUTTAA PORVOON KAUPUNGIN PALVELUIHIN? KUINKA KUNTAPAIKKOJEN MÄÄRÄN NOSTAMINEN VAIKUTTAA PORVOON KAUPUNGIN PALVELUIHIN? KAUPUNGINVALTUUSTON PÄÄTÖS 26.5.2016 Kuntapaikkojen tarve on suuri, jopa kriittinen alaikäisten turvapaikanhakijoiden osalta.

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Anita Salonen Hämeen ELY-keskus Hämeen ELY-keskus 20.4.2016 1 Maahanmuutto Maahantulosyiden perusteella: Työperusteiset muuttajat Perheperusteiset muuttajat

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

MONIKULTTUURISUUSTAITOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2010 Punkalaidun

MONIKULTTUURISUUSTAITOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2010 Punkalaidun MONIKULTTUURISUUSTAITOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2010 Punkalaidun 1. JOHDANTO 1.1. Taustaa Punkalaitumen kunnassa on n. 3300 asukasta. Esi- ja perusopetusikäisiä on 357, joista maahanmuuttajataustaisia

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö 1 Ketä ovat suomalaiset? Suomen kansalaisuus voi perustua kansalaisuuslain mukaan vanhemman

Lisätiedot

PALAPELI2 - kotoutumiskoulutusta ja ohjauspalveluja maahanmuuttajille 1.8.2008 31.10.2011

PALAPELI2 - kotoutumiskoulutusta ja ohjauspalveluja maahanmuuttajille 1.8.2008 31.10.2011 PALAPELI2 - kotoutumiskoulutusta ja ohjauspalveluja maahanmuuttajille 1.8.2008 31.10.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Alkuvaiheen suomen kielen ja kotoutumista edistävän opetuksen kehittäminen

Lisätiedot

1. Yleistä. 1.1. Kouluyhteisöjen monikulttuurisuustaitojen kehittämisohjelma Porvoossa

1. Yleistä. 1.1. Kouluyhteisöjen monikulttuurisuustaitojen kehittämisohjelma Porvoossa MONIKULTTUURISUUSTAITOJEN KEHITTÄMIS- SUUNNITELMA Porvoon suomenkieliset koulutuspalvelut 1.1.2012 Sisältö 1. Yleistä... 3 1.1. Kouluyhteisöjen monikulttuurisuustaitojen kehittämisohjelma Porvoossa...

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Yksin tullut aikuinen maahanmuuttaja

Yksin tullut aikuinen maahanmuuttaja Yksin tullut aikuinen maahanmuuttaja Tässä prosessissa kuvataan maahanmuuttoyksikön moniammatillista työskentelyä ja resurssien tarkoituksenmukaista käyttöä. Prosessi on kuvattu Helsingin kaupungin maahanmuuttoyksikössä

Lisätiedot

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista Kaupunginhallitus 110 14.03.2016 Kaupunginvaltuusto 35 29.03.2016 Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista 1204/00.02.04.00/2015 KH 110 Valmistelija/lisätiedot:

Lisätiedot

MONIKULTTUURISUUSTAITOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

MONIKULTTUURISUUSTAITOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA MONIKULTTUURISUUSTAITOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2009 Kouvola 1 Sisällys Johdanto... 3 1. Arvopohja... 5 2. Opetuksen järjestäminen... 7 2.1. Kouvolan kaupungin opetustoimen tilastoja... 7 2.2. Valmistava

Lisätiedot

Monikulttuurisuustaitojen kehittämissuunnitelma

Monikulttuurisuustaitojen kehittämissuunnitelma Monikulttuurisuustaitojen kehittämissuunnitelma Porvoon suomenkielinen koulutustoimi 12.5.2009 Sisällys 1. Yleistä 1.1. Kouluyhteisöjen monikulttuurisuustaitojen kehittämisohjelma 1.2. Arvopohja 1.3. Monikulttuurisuuteen

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Osallisena Suomessa Pudasjärvi Kuntamarkkinat 12.9.2012 Virpi Harilahti-Juola Pudasjärven kuntasuunnitelma uusi ja elinvoimainen Pudasjärvi Maahanmuutto yksi Pudasjärven

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

MITEN VALTION KOTOUTTAMISPOLITIIKKA VOI TUKEA LAPSIA JA NUORIA? Projektikoordinaattori Said Aden työ- ja elinkeinoministeriö

MITEN VALTION KOTOUTTAMISPOLITIIKKA VOI TUKEA LAPSIA JA NUORIA? Projektikoordinaattori Said Aden työ- ja elinkeinoministeriö MITEN VALTION KOTOUTTAMISPOLITIIKKA VOI TUKEA LAPSIA JA NUORIA? Projektikoordinaattori Said Aden työ- ja elinkeinoministeriö Muutokset pähkinänkuoressa 1. Soveltamisala koskee kaikkia maahanmuuttajia Yksilölliset

Lisätiedot

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor MAAHANMUUTTAJAT UUDESSA OULUSSA 2011 Vieraskieliset - suomalaisia, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame 5 013 henkilöä Ulkomaalaiset henkilöt, joilla

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Maahanmuuttaja on yksilö! lähtömaa etninen ryhmä perhetausta, perhetilanne ikä (Suomeen tultaessa, nyt) maaseutu

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

Uusi kotoutumislaki ja Osallisena Suomessa-hanke

Uusi kotoutumislaki ja Osallisena Suomessa-hanke Uusi kotoutumislaki ja Osallisena Suomessa-hanke Kuntamarkkinat 14.9.2011 Ylitarkastaja Peter Kariuki 14.9.2011 14.9.2011 Maahanmuuton Suomen kartta Ulkomaalaisten osuus (%) kunnan asukasluvusta 31.12.2009

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39. 39 Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukeminen varhaiskasvatuksessa

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39. 39 Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukeminen varhaiskasvatuksessa 11.11.2014 Sivu 1 / 1 4579/12.01.00/2014 39 Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukeminen varhaiskasvatuksessa Valmistelijat / lisätiedot: Virpi Mattila, puh. 09 816 23022 Elina Pulli,

Lisätiedot

PALOMA- projekti 2013-2015

PALOMA- projekti 2013-2015 Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin

Lisätiedot

Kotoutumislaki (1386/2010) uudistuu 1.9.2011 alkaen. Kotoutumislain toimeenpano Lahti 23.3.2011

Kotoutumislaki (1386/2010) uudistuu 1.9.2011 alkaen. Kotoutumislain toimeenpano Lahti 23.3.2011 Kotoutumislaki (1386/2010) uudistuu 1.9.2011 alkaen Kotoutumislain toimeenpano Lahti 23.3.2011 30.3.2011 Taustaa Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta (493/1999)

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

MONIKULTTUURISUUSTAITOJEN KEHITTÄMINEN KOKKOLASSA 2007-2008

MONIKULTTUURISUUSTAITOJEN KEHITTÄMINEN KOKKOLASSA 2007-2008 MONIKULTTUURISUUSTAITOJEN KEHITTÄMINEN KOKKOLASSA 2007-2008 ( 2007 Ohjausryhmä (syyskuussa - 9 henkilöä (sivistystoimi, perusturva), sivistysjohtajan valtuuttama - yhteyshenkilö koordinoi - kokoontuu 1/kk

Lisätiedot

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Esimerkkejä Vaasa: Nivelluokat Jyväskylä: JOPO mmt oppilaille Kontiolahti: Jatkoluokat MOKU 18.9.2009 Vaasan nivelluokat 1 Nivelluokat

Lisätiedot

Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa

Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa Riitta Topelius Kehittämispäällikkö Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi -seminaari Kuntamarkkinat 12.9.2012 27.9.2012 1 Ylä-Savo 27.9.2012 2 Väestö ja työpaikat Iisalmi noin

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ X:n elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja [kunta/kaupunki] (jäljempänä kunta/kaupunki) sopivat kotoutumisen edistämisestä

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Varhaiskasvatus ja perusopetus 3. Jokainen suomi toisena kielenä -oppija saa S2-opetusta omassa päiväkodissa ja - koulussa.

Varhaiskasvatus ja perusopetus 3. Jokainen suomi toisena kielenä -oppija saa S2-opetusta omassa päiväkodissa ja - koulussa. Monikulttuurisuusohjelman seuranta 2013 2016 (yhdenmukainen numerointi/väliotsikot Tavoite Mittari Työ- ja elinkeinotoimisto 1. Puolitetaan maahanmuuttajien työttömyys vuoden 2011 tasosta (36 %) 18 prosenttiin

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI. Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI. Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUS- SUUNNITELMA Sisällys 1. Valmistavan

Lisätiedot

Maahanmuuton aiheuttamat kokonaiskustannukset Oulun kaupungille, valtuustoaloite. Dno OUKA: 1411 /020/2010

Maahanmuuton aiheuttamat kokonaiskustannukset Oulun kaupungille, valtuustoaloite. Dno OUKA: 1411 /020/2010 Maahanmuuton aiheuttamat kokonaiskustannukset Oulun kaupungille, valtuustoaloite Dno OUKA: 1411 /020/2010 Valtuutettu Olli Immonen on kaupunginvaltuuston kokouksessa 15.3.2010 jättänyt seuraavan valtuustoaloitteen:

Lisätiedot

MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016

MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016 MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016 MIKSI TÄLLAINEN HANKE TAMPEREELLE JA PIRKANMAALLE? Tampereen suurimmat ulkomaalaistaustaiset ryhmät ovat venäläiset (1052) ja virolaiset (820).

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Varhaiskasvatus ja opetus Terhi Päivärinta Johtaja, opetus ja kulttuuri Kuntatalo 4.2.2015 Nykyinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa

Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa 29.3.2010 SM:n maahanmuutto-osaston organisaatiorakenne OSASTOPÄÄLLIKKÖ Muuttoliike - laillinen maahanmuutto

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano. ROMPO yleisesitys 2010

Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano. ROMPO yleisesitys 2010 Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano ROMPO yleisesitys 2010 Romanipoliittisen ohjelman valmistelu Laajapohjainen työryhmä Työryhmän toimikausi 1.1.2009-30.9.2009 Romaniväestön kuulemistilaisuudet

Lisätiedot

Laki ja asetus maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta (1999/494 ja 1999/511 muutoksineen)

Laki ja asetus maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta (1999/494 ja 1999/511 muutoksineen) 1. JOHDANTO 1.1. Kotouttamisohjelman lähtökohdat Hallituksen maahanmuuttopoliittinen ohjelma Hallitus hyväksyi uuden maahanmuuttopoliittisen ohjelman 19.10.2006. Sen yleisenä tavoitteena on määritellä

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Monikulttuurisuusohjelman arviointi 2014. Tiedonantotilaisuus kaupunginvaltuustolle 26.10.2015 Pirkko Melville (ja Elina Hienola)

Monikulttuurisuusohjelman arviointi 2014. Tiedonantotilaisuus kaupunginvaltuustolle 26.10.2015 Pirkko Melville (ja Elina Hienola) Monikulttuurisuusohjelman arviointi 2014 Tiedonantotilaisuus kaupunginvaltuustolle 26.10.2015 Pirkko Melville (ja Elina Hienola) Taustaa Toimeksianto työryhmälle 12/2012 Luonnos valmiina 5/2013 Valtuuston

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANA JÄRVENPÄÄSSÄ. Kotouttamisohjelma 2012-2013

MAAHANMUUTTAJANA JÄRVENPÄÄSSÄ. Kotouttamisohjelma 2012-2013 MAAHANMUUTTAJANA JÄRVENPÄÄSSÄ Kotouttamisohjelma 2012-2013 Kaupunginvaltuusto 7.5.2012 29 1 Johdanto... 3 2 Maahanmuuttajat Järvenpäässä... 5 3 Kotouttamistyön käsitteitä... 6 4 Kotouttamisohjelman 2012-2013

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

saataviin tietoihin v. 2009-2010.

saataviin tietoihin v. 2009-2010. Taustaa Tiedot perustuvat keväällä 2009 tekemääni kyselyyn silloisten Oulun ja Lapin läänien kuntien sosiaalitoimiin sekä työn kautta saamaani tietoon mm. asiakaskontaktien pohjalta ja Vähemmistövaltuutetun

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Maahanmuuttajien sosiaali- ja terveyspalvelut. Viveca Arrhenius Kuntatalo Helsinki 3.2.2012

Maahanmuuttajien sosiaali- ja terveyspalvelut. Viveca Arrhenius Kuntatalo Helsinki 3.2.2012 Maahanmuuttajien sosiaali- ja terveyspalvelut Viveca Arrhenius Kuntatalo Helsinki 3.2.2012 Maahanmuuton tilannekuva (1) Ennätysmäärä kansainvälistä suojelua hakevia; 32 400 saapui 2015 Valtaosa Irakista

Lisätiedot

Maahanmuuttajien turvallisuuden edistäminen

Maahanmuuttajien turvallisuuden edistäminen Maahanmuuttajien turvallisuuden edistäminen Valtakunnalliset sisäisen turvallisuuden päivät Mikkeli 6.9.2013 Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen perusteet 1.1 Peruopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat ja laajuus Maahanmuuttajien valmistava opetus on tarkoitettu jokaiselle

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ KASELY 1306/05.13.05/2013 SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Luumäen kunta (jäljempänä kunta)

Lisätiedot

Osallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki

Osallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki Osallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki 24.5.2012 Elina Mäntylä ja Riina Humalajoki 1 Yhteishankinta (kaupunki + ELY) Osallisena

Lisätiedot

Kotoutumiskoulutuksen tulevaisuudennäkymiä

Kotoutumiskoulutuksen tulevaisuudennäkymiä Kotoutumiskoulutuksen tulevaisuudennäkymiä Mikä muuttuu kansanopistojen maahanmuuttajakoulutuksessa? Seurakuntaopisto, Järvenpää 24.5.2012 Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) Alkuvaiheeseen johdonmukainen

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Sopimus SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja Kauhavan kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

MONIKULTTUURISUUSTAITOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA IISALMI

MONIKULTTUURISUUSTAITOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA IISALMI MONIKULTTUURISUUSTAITOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA IISALMI 2007 2008 SISÄLLYS 1. Arvopohja... 3 2. Opetuksen järjestäminen koulussa / kunnassa... 3 3. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisen oppilaan ja vanhempien

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja kunta/kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain 2 :n 2 ja 3 momentissa

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille VUOSAAREN LUKIO_MAAHANMUUTTAJIEN VALMISTAVA KOULUTUS Lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille alkamassa Vuosaaren lukion yhteydessä on syksyllä 2011 alkamassa lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille.

Lisätiedot

Studia Generalia Murikassa 12.11.2015

Studia Generalia Murikassa 12.11.2015 Studia Generalia Murikassa 12.11.2015 Työelämän kansanopisto Nuoret turvapaikan hakijat kansanopistossa Sivistystyön Vapaus ja Vastuu Pirkanmaa Studia Generalia Murikka 12.11.2015 1 Vapaa sivistystyö Suomessa

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Osaava maahanmuuttaja ohjausta maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseen 20.11.2015 Turku, Turun yliopisto & NVL Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen

Lisätiedot

Maahanmuuttajien palvelut Espoon työ- ja elinkeinotoimistossa

Maahanmuuttajien palvelut Espoon työ- ja elinkeinotoimistossa Maahanmuuttajien palvelut Espoon työ- ja elinkeinotoimistossa Espoon TE-toimiston maahanmuuttajapalvelut yksikkö Palvelee työnhakija-asiakkaita, jotka maahanmuuttajuutensa vuoksi tarvitsevat erityispalvelua

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013

SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013 SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Vasta kuntaan tulleiden maahanmuuttajien ohjauksen ja kotouttamisen järjestäminen ja kehittäminen.

Lisätiedot