Sisältö. 5 Muut toimijat... 35

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisältö. 5 Muut toimijat... 35"

Transkriptio

1 Ohjelma maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseksi Päivitys

2 Sisältö 1 Kotouttamisohjelman lähtökohdat Porvoolaiset maahanmuuttajat Uusi laki kotoutumisen edistämisestä voimaan Valtion kotouttamisohjelma Yhdenvertaisuuslaki (2004/21) Kotouttamistyön käsitteitä Päivittämistyöryhmän kokoonpano ja työtavat Porvoon tavoitteet ja kehittämiskohteet kotouttamistyössä Kotouttamistyö Porvoossa Alkuvaiheen ohjaus, neuvonta ja alkukartoitus Meeting Point Maahanmuuttajapalvelut Tulkkaus- ja käännöspalvelut Peruspalveluilla tuetaan kotoutumista Asuminen Terveyspalvelut Mielenterveyspalvelut Varhaiskasvatus ja esiopetus lasten kototutumisen edistäjänä Perusopetus vähentää eriarvoisuutta, kehittää erilaisuuden hyväksymistä ja yksilöiden yhdenvertaista kohtelua Sosiaali- ja perhepalvelut Kulttuuri ja vapaa-ajan palvelut Työ ja koulutus Maahanmuuttajat työmarkkinoille Aikuiskoulutus tarjoaa ensimmäiset askeleet kotoutumiseen ja työelämään Kaupungin työllisyyspalvelut kuntouttaa pitkään työttöminä olleita työelämään ja oman arjen hallintaan Muut toimijat... 35

3 5.1 Kolmas sektori Seurakunnat ja muut uskonnolliset yhteisöt tukevat kotoutumista Poliisi Porvoolaisten maahanmuuttajien näkökulma Miten jatkossa? Konkreettisia toimenpiteitä... 40

4 1 Kotouttamisohjelman lähtökohdat 1.1 Porvoolaiset maahanmuuttajat Suomeen ulkomailta suuntautunut muutto on viime vuosina monipuolistunut ja kasvanut huomattavasti. Monikulttuurisuus ja -kielisyys tulevat koko ajan enemmän ja enemmän osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Näin on myös Porvoossa. Suurin osa muuttajista tulee avioliiton tai koko ajan kansainvälistyvän työvoiman liikkuvuuden myötä. Suurin maahanmuuttajaryhmä ovat Venäjän ja entisen Neuvostoliiton sekä Viron kansalaiset, joihin sisältyvät myös inkerinsuomalaiset paluumuuttajat perheineen. Porvoo on vastaanottanut pakolaisia vuodesta 1988 lähtien n henkilöä vuosittain. Pakolaistaustaisen väestön osuus Porvoon maahanmuuttajista tällä hetkellä on arviolta yksi kolmasosa Väestörekisteriin ulkomaan kansalaisiksi merkittyjen henkilöiden lisäksi Porvoossa asuu arviolta n. 400 Suomen kansalaisuuden saanutta, maahanmuuttajataustaista henkilöä. Kansalaisuutta voi hakea kuuden vuoden / pakolaiset neljän vuoden yhtäjaksoisen maassa-asumisen jälkeen. PORVOON KOKO VÄESTÖ ASUKASTA Ulkomaan kansalaiset 3,5% SUOMEN KANSALAISET, ASUKASTA ULKOMAAN KANSALAISET, ASUKASTA Suomen kansalaiset 96,5 % 4

5 SUURIMMAT ULKOMAAN KANSALAISUUSRYHMÄT PORVOOSSA Viro 387 Venäjä 190 Vietnam 119 Ruotsi 110 Thaimaa 83 Myanmar 68 Irak 48 Kongo 47 ent. Serbia ja Montenegro 39 Saksa 38 Iso-Britannia 35 Iran 27 Norja 22 Bosnia- Hertsegovina 22 Puola 22 Yhdysvallat 21 Romania 20 Serbia 20 Jugoslavia 19 Nepal 18 Turkki 16 Muut 71 eri maata yhteensä Ei Kansalaisuutta/tuntematon Ulkomaalaiset yhteensä ULKOMAALAISTA 92 ERI MAASTA Turkki Nepal Jugoslavia Serbia Romania Yhdysvallat Puola Bosnia- Hertsegovina Norja Iran Iso-Britannia Saksa ent. Serbia ja Montenegro Kongo Irak Myanmar Thaimaa Ruotsi Vietnam Venäjä Viro Uusi laki kotoutumisen edistämisestä voimaan Uuden kotoutumislain lähtökohtana on vastata maahanmuutossa viimeisten 20 vuoden aikana tapahtuneisiin muutoksiin. Laissa huomioidaan kaikki eri syistä Suomeen muuttavat henkilöt. Maahanmuuttajat ovat heterogeeninen ryhmä ja erilaisten maahanmuuttajaryhmien kotoutumiseen liittyvät valmiudet ja palvelutarpeet poikkeavat toisistaan hyvin paljon. Pakolaiset tarvitsevat laaja-alaista tukea kotoutumiseensa, kun taas erimittaisin työsopimuksin ja opiskelijoiksi tulevat tarvitsevat lähinnä neuvontaa ja ohjausta kaupungin peruspalvelujen käyttöön. Laissa korostetaan palvelujen järjestämistä tarvelähtöisesti, ei maahantulon syyhyn perustuen: Kunnalla on yleis- ja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien kotouttamisen kehittämisestä sekä sen suunnittelusta ja seurannasta paikallistasolla. Kunnan on huolehdittava siitä, että kunnan palvelut soveltuvat myös maahanmuuttajille. Lisäksi kunnan on huolehdittava siitä, että maahanmuuttajille tässä laissa tarkoitetut toimenpiteet ja palvelut järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan 5

6 sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Kunnan on huolehdittava oman henkilöstönsä osaamisen kehittämisestä kotouttamisessa. Maahanmuuttajille tarkoitettuja toimenpiteitä ja palveluja voidaan järjestää myös kuntien välisenä yhteistyönä. (Laki kotoutumisen edistämiseksi 1386/ ) Lakiuudistuksen tavoitteet: - Kotoutumisen kaksisuuntaisuuden edistäminen. Kotoutuminen edellyttää maahanmuuttajien ja kantaväestön vuorovaikutusta ja yhteistä toimintaa. - Kotoutumistoimenpiteiden vaikuttavuuden lisääminen ja niiden seurannan parantaminen - Alkuvaiheen ohjauksen parantaminen. Maahantulon alkuvaiheessa on tärkeää saada tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta, oikeuksista ja velvollisuuksista sekä neuvontaa kielikoulutus- ja työnhakuvaiheissa. - Haavoittuviin ryhmiin kuuluvien syrjäytymisen ehkäiseminen. Haavoittuviin ryhmiin kuuluvat esimerkiksi vammaiset, vanhukset ja vaikeassa tilanteessa elävät naiset ja lapset. - Maahanmuuttajien osallisuuden lisääminen - Pakolaisten hallitun kuntiin sijoittamisen vahvistaminen. Kotoutumista edistäviä toimenpiteitä ja palveluja järjestetään osana kunnallisia peruspalveluja ja työ- ja elinkeinohallinnon palveluja sekä muina kotoutumista edistävinä toimenpiteinä. 1.3 Valtion kotouttamisohjelma Kesällä 2012 ensimmäistä kertaa vahvistettu Valtion kotouttamisohjelma sisältää kotouttamisen tavoitteet ja toimenpiteet sekä painopistealueet kuluvalle hallituskaudelle. Ohjelman yleisenä tavoitteena on maahanmuuttajien osallisuuden tukeminen kaikilla yhteiskunnan alueilla: poliittisella, sosiaalisella ja taloudellisella sekä kulttuurielämässä. Samalla vahvistetaan eri väestöryhmien vuorovaikutusta ja hyviä etnisiä suhteita. Ohjelman tavoitteet ja toimenpiteet tähtäävät yhdenvertaisuuteen, syrjimättömyyteen ja rasismin ehkäisyyn sekä myönteisen asenneilmapiirin edistämiseen koko yhteiskunnassa. Onnistunut kotouttamispolitiikka edellyttää kaikkien hallinnonalojen sitoutumista ohjelman tavoitteisiin. Kotouttamisohjelmaan on kirjattu useita käytännön toimenpiteitä, joilla tavoitteisiin pyritään. Ohjelman erityisiä painopistealueita ovat maahanmuuttajien työllisyyden edistäminen ja maahanmuuttajalasten ja nuorten sekä perheiden ja naisten tukeminen. Työllistymistä edistetään etenkin työhallinnon palveluita ja kotoutumiskoulutusta kehittämällä. Maahanmuuttajan asettuminen kuntalaiseksi on kotoutumisen tärkeä perusta. Siksi maahanmuuttajapalveluita tuetaan kehittämällä varhaiskasvatusta, koulutusta sekä sosiaali- ja terveyspalveluita. Maahanmuuttajanuorille ja lapsille halutaan varmistaa riittävät kieli- ja opiskeluvalmiudet sekä koulutuspolkujen sujuvuus. Myös asunto-, liikunta ja kulttuuripalveluilla edistetään arkeen kotoutumista. Myös kansalaisyhteiskunnan ja järjestöjen kytkeminen mukaan kotouttamistyöhön on ohjelman tärkeä lähtökohta. 6

7 (www.tem.fi/kotouttaminen-> Valtioneuvoston periaatepäätös valtion kotouttamisohjelmaksi vuosille ) 1.4 Yhdenvertaisuuslaki (2004/21) Yhdenvertaisuuslain tarkoituksena on edistää ja turvata yhdenvertaisuuden toteutumista sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeussuojaa. Yhdenvertaisuuslaissa kielletyt syrjintäperusteet ovat ikä, etninen tai kansallinen alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto, vakaumus, mielipide, terveydentila, vammaisuus, sukupuolinen suuntautuminen tai muu henkilöön liittyvä syy. Etnisen alkuperän perusteella syrjinnän vaarassa ovat erityisesti etniset vähemmistöt, joita Suomessa ovat mm. romanit, juutalaiset, tataarit, vanhan venäläisyhteisön edustajat ja maahanmuuttajataustaiset henkilöt sekä Suomen alkuperäiskansa saamelaiset. Viranomaisen tulee kaikessa toiminnassaan edistää yhdenvertaisuutta tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti sekä vakiinnuttaa sellaiset hallinto- ja toimintatavat, joilla varmistetaan yhdenvertaisuuden edistäminen asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Viranomaisten tulee erityisesti muuttaa niitä olosuhteita, jotka estävät yhdenvertaisuuden toteutumista. Yhdenvertaisuuden kehittäminen viranomaistoiminnassa on yksilön, kunkin viranomaisen ja koko yhteiskunnan etu. Se on keskeinen lähtökohta kehitettäessä palveluja eri käyttäjäryhmien tarpeita vastaaviksi. (TM 1100/009/2004) Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa viranomaisia laatimaan yhdenvertaisuussuunnitelman etnisen yhdenvertaisuuden edistämiseksi toiminnassaan ja etniseen alkuperään perustuvan syrjinnän estämiseksi. Yhdenvertaisuussuunnitelma voidaan myös liittää osaksi muuta suunnitelmaa, kuten esim. osaksi kunnan kotouttamisohjelmaa 1.5 Kotouttamistyön käsitteitä Laissa kotoutumisen edistäminen (1386/2010) määrittelyn mukaisesti maahanmuuttaja on Suomeen muuttanut henkilö, joka oleskelee maassa muuta kuin matkailua tai siihen verrattavaa lyhytaikaista oleskelua varten myönnetyllä luvalla, tai jonka oleskeluoikeus on rekisteröity tai jolle on myönnetty oleskelukortti. 7

8 kotoutumisella tarkoitetaan maahanmuuttajan ja yhteiskunnan vuorovaikutteista kehitystä, jonka tavoitteena on, että maahanmuuttaja saa yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja samalla, kun tuetaan hänen mahdollisuuksiaan oman kielen ja kulttuurin ylläpitämiseen. kotouttamisella tarkoitetaan kotoutumisen monialaista edistämistä ja tukemista viranomaisten ja muiden tahojen toimenpiteillä ja palveluilla (monialainen yhteistyö). erityisiä toimenpiteitä tarvitsevalla tarkoitetaan maahanmuuttajaa, joka tarvitsee tehostettuja kotouttamistoimenpiteitä erityisesti luku- ja kirjoitustaidottomuuden, iän, perhetilanteen, alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vamman tai muun vastaavan syyn perusteella 1.6 Päivittämistyöryhmän kokoonpano ja työtavat Syksyllä 2011 nimitettiin työryhmä päivittämään Porvoon Kotouttamisohjelmaa vuodelta 2006 vastaamaan uuden lain velvoitteita: Kunnan tai useamman kunnan yhdessä on Laadittava kotoutumisen edistämiseksi ja monialaisen yhteistyön vahvistamiseksi kotouttamisohjelma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja jota tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Ohjelma otetaan huomioon kuntalain (365/1995) 65 mukaista talousarviota ja suunnitelmaa laadittaessa. (Laki kotoutumisen edistämiseksi 1386/ ). Työryhmän jäseninä ovat toimineet Sirkka Valta, maahanmuuttajatyön päällikkö (pj), Maria Andersson sosiaali- ja perhepalveluiden johtaja, Mervi Makkonen sosiaali- ja perhepalveluiden suunnittelija (sij. Jenny Arponen alkaen) (siht.), Leila Nyberg, varhaiskasvatuspalvelujen johtaja, Pertti Jääskä, kansalaisopiston rehtori/ kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelujen edustaja, Auli Soinio perusopetuksen edustajana, Amani Abdelkhalig Bakri maahanmuuttajajäsenenä sekä Noona Heikkilä, osastonhoitaja, terveyspalveluiden edustajana saakka ja Ulf Backman, asuntopäällikkö. Työryhmä on kokoontunut 12 kertaa. Kunkin palvelukokonaisuuden edustajat ovat päivittäneet tekstinsä ja ovat olleet kutsuttuina mukana kokouksessa keskustelemassa oman osionsa ollessa esillä. Maahanmuuttaja-asiakkaille on järjestetty kuulemistilaisuuksia varhaiskasvatus- peruskoulun palveluista Peipon koulussa , Edupolissa sekä sosiaali- ja terveyspalveluista opiskelijan tekemänä haastatteluna ajalla Kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluista on 8

9 saatu asiakkaiden palautetta haastattelemalla kansalaisopiston mini-peruskoulun oppilaita sekä SPR:n Juttukolossa käyneitä maahanmuuttajia. Yhteenveto kuulemistilaisuuksista esitetään päivityksen lopussa ennen kehittämistoimenpiteitä. 1.6 Porvoon tavoitteet ja kehittämiskohteet kotouttamistyössä Kotouttamisohjelman tavoitteena on edistää myönteistä vuorovaikutusta eri väestöryhmien välillä, lisätä maahanmuuttajien, järjestöjen ja viranomaisten välistä vuoropuhelua sekä turvata maahanmuuttajien tasavertainen osallistuminen yhteiskunnan toimintaan. Perustetaan monialainen maahanmuuttotoimikunta, jossa edustajat (yhdys- ja vastuuhenkilöt) keskeisiltä hallinnonaloilta. Toimikunta kokoontuu 1-2 kertaa vuodessa. Sen tehtävänä on seurata ja koota yhteen kotouttamisohjelman tavoitteiden toteutumista ja kehittämistarpeita. Toimikunnan jäseniksi kutsutaan maahanmuuttajien edustajia. Kutsutaan 1-2 kertaa vuodessa koolle käytännön kotoutumistyötä tekevien viranomaisten, uskonnollisten yhteisöjen, järjestöjen ja vapaaehtoistyöntekijöiden foorumi, jossa päivitetään ja koordinoidaan käytännön yhteistyötä sekä kehitetään yhteisvoimin kunnassa olemassa olevaa monikulttuurista toimintaa. Tuetaan maahanmuuttajien yhdistystoimintaa sekä ns. kolmannen sektorin järjestämää toimintaa maahanmuuttajille. Parannetaan tiedottamista maahanmuuttajia koskevista asioista. Sähköisellä tiedottamisella vastataan aiempaa paremmin muunkielisten kaupunkilaisten tarpeisiin ->kaupungin omien internet-sivujen tietosisältöä maahanmuuttajille, niiden selkeyttä, ymmärrettävyyttä ja muunkielistä tarjontaa kehitetään. Kartoitetaan erityisryhmien kuten ikääntyvien maahanmuuttajien, kotiäitien ja syrjäytymisvaarassa olevien maahanmuuttajanuorten tilannetta ja kohdennetaan heille erityisiä tukimuotoja tarpeen mukaan. Henkilöstön osaamista monikulttuurisuudessa ylläpidetään ja kehitetään monipuolisen koulutuksen avulla. 9

10 2 Kotouttamistyö Porvoossa 2.1 Alkuvaiheen ohjaus, neuvonta ja alkukartoitus Lain mukaan Porvooseen muuttava maahanmuuttaja saa perustietoaineiston suomalaisesta yhteiskunnasta saadessaan oleskeluluvan tai rekisteröidessään oleskeluoikeutensa poliisilla tai rekisteröidessään kotikunta- ja henkilötietojaan maistraatissa. Nämä viranomaiset antavat asiakkaalle Sisäasiainministeriön tuottaman Perustietoa Suomesta -oppaan, jota on saatavissa useilla eri kielillä. Tätä opasta jaetaan myös kaupungin Kompassi-neuvontapalveluista. Poliisi ja maistraatti voivat tarvittaessa ohjata maahanmuuttajan Kompassiin, josta saa ohjausta Porvoon palvelujärjestelmästä ja kotoutumista edistävistä toimenpiteistä. Henkilökohtaista ohjausta ja uuden lain mukaista alkukartoitusta tarvitsevat henkilöt ohjautuvat joko maahanmuuttaja- tai Työ- ja Elinkeinotoimiston palveluihin. Maahanmuuttajapalveluissa on mahdollista saada omankielistä neuvontaa arabian, englannin, kinyaruandan ja burman kielillä sekä myös muilla kielillä tarpeen mukaan. 2.2 Meeting Point Kansalaisopiston Meeting Point toimii käytännössä useimpien juuri maahan tulleiden kohtaamisja opiskelupaikkana. Kaikki maahanmuuttajat maahantulon perusteesta riippumatta saavat siellä suomenkielen opetusta sekä voivat osallistua muuhun kotouttavaan toimintaan (käsitöitä, liikuntaa, retkiä lähiympäristöön jne.). Meeting Pointin yhteydessä toimii maahanmuuttajapalvelujen sosiaalityöntekijän ohjaus- ja neuvontapäivystys kerran viikossa. 2.3 Maahanmuuttajapalvelut Maahanmuuttajapalvelujen tehtävänä on kuntaan sijoitettavien tai itsenäisesti muuttavien pakolaisten ja paluumuuttajien vastaanotto, perehdytys yhteiskuntaan, sosiaalityö ja kotoutumisen edistäminen yhteistyössä asiakkaiden, viranomaisten ja järjestöjen kanssa. Lisäksi annetaan ohjausta ja neuvontaa myös muille maahanmuuttajille, viranomaisille ja yksityisille henkilöille maahanmuuttoon liittyvissä asioissa. Toimiston henkilökuntaan kuuluu maahanmuuttajatyön päällikkö, sosiaalityöntekijä, perhetyöntekijä ja etuuskäsittelijä-toimistotyöntekijä sekä maahanmuuttajataustaisia tulkkeja ja kulttuuriavustajia. Pakolaiset ja paluumuuttajat ovat maahanmuuttajapalvelujen asiakkaina pääsääntöisesti 3 vuotta maahanmuutosta lukien. 10

11 Pakolaisten alkuvastaanottoon sisältyy: - ensiasunnon järjestäminen - pakolaisten vastaanottaminen ja uuteen asuntoon saattaminen - moniammatillinen yhteistyö, kotikäynnit, toimistotapaamiset - Ryhmämuotoiset informaatiotilaisuudet mm. sosiaali- ja terveydenhuollon, työvoimatoimiston, Kelan ja vapaa-ajan palveluista - Informaatio oikeuksista ja velvollisuuksista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista Perhetyö - asunnon tarkistaminen ja välttämättömin peruskalustus - tiedottaminen tulossa olevista uusista pakolaisista / paluumuuttajista terveydenhuoltoon, koulutoimeen, päiväkoteihin jne. - kotikäynnit, perehdytys lähiympäristöön, kauppoihin, terveyspalveluihin jne. - Opastaminen kerrostalossa asumiseen, kodinkoneiden, pesutuvan käyttöön, järjestyssääntöihin jne. liittyvissä asioissa - ohjaaminen terveystarkastuksiin, akuuttien sairauksien hoidon järjestäminen - asiakirjojen ja todistusten läpikäyminen, käännättäminen ja rekisteröitymisessä kunnan asukkaaksi sekä mahd. poliisin luona asioimisessa (oleskelulupa- ja passiasiat) avustaminen - Tutustuminen päiväkoteihin, kouluihin ja muihin tarvittaviin palveluihin yhdessä asiakasperheen kanssa - Neuvontaa, opastusta ja ohjausta, keskustelua Sosiaalityö kolmen vuoden ajan maahantulosta - Elämäntilanteen ja palvelujen tarpeen kartoittaminen. Ohjaaminen tarvittavien palvelujen piiriin. - Toimeentuloturvasta huolehtiminen: sosiaaliturvan kokonaisuuden selittäminen, KELA:n myöntämien etuuksien vireillepaneminen ja toimeentulotukipäätösten tekeminen yhteistyössä etuuskäsittelijän kanssa - Työikäisten ohjaaminen työvoimatoimiston asiakkaaksi ja kotoutumissuunnitelmien laatiminen yhteistyössä asiakkaan ja työvoimaneuvojan kanssa - Kotoutumissuunnitelmien laatiminen myös työvoiman ulkopuolelle jääville, kotiäideille ja ikääntyneille sekä lapsille ja nuorille tarpeen mukaan - Yhteistyö päivähoidon, koulujen, aikuiskouluttajien ja muiden viranomaisten kanssa 11

12 - Pakolaisten elämänvaiheiden ja mahdollisten traumaattisten kokemusten kartoitus, hoidon tarpeen arviointi ja hoitoon ohjaus yhteistyössä psykologin kanssa - Psykososiaalinen tuki ja erilaisten kriisitilanteiden selvittely - Ohjausta, neuvontaa, keskustelua - Avustaminen pakolaisten perheenyhdistämishakemusten vireille saamiseksi, selvitysten ja lausuntojen antaminen prosessin eri vaiheissa - Yhteistyö järjestöjen, yhdistysten ja seurakunnan kanssa erilaisen toiminnan, juhlien ja ystävätoiminnan tiimoilta - Maahanmuuttajayhteisöjen tukeminen (taloudellinen tuki yhteisten tilaisuuksien/juhlien tms. järjestämiseen, tiedottaminen ja motivoiminen erilaiseen toimintaan, resurssihenkilöiden käyttäminen kulttuuriavustajina jne.) 2.4 Tulkkaus- ja käännöspalvelut Kotouttamisen yhtenä tavoitteena on suomen ja /tai ruotsin kielen vähittäinen oppiminen, mutta käytännössä sekä maahanmuuttaja että hänen asioitaan hoitava viranomainen tarvitsevat usein vuosien ajan tulkkaus- ja käännöspalveluja asioinnin onnistumisen ja asiakkaan oikeusturvan turvaamiseksi tilanteessa, jossa asiakkaalla ja viranomaisella ei ole yhteistä kieltä tai maahanmuuttajan kielitaito ei ole riittävä. Tulkki- ja käännöspalveluja on käytettävä erityisesti silloin, kun viranomaisessa on päätettävä maahanmuuttajan tai turvapaikanhakijan oikeuksista, etuuksista tai velvollisuuksista tai kun asian selvittäminen muutoin sitä vaatii. Säännöksiä kielipalvelujen järjestämisestä löytyy laista maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta, hallintomenettely- ja hallintolainkäyttölaista sekä potilaslaista. Viranomaisen velvollisuus tulkkauksen järjestämisessä ja sen kustantamisesta on rajattu asioihin, jotka voivat tulla vireille viranomaisen aloitteesta. Erityisestä syystä viranomainen voi huolehtia tulkitsemisesta ja kääntämisestä myös asiakkaan aloitteesta vireille tulevassa asiassa. Valtio korvaa kunnille pakolaisten vastaanoton piiriin kuuluvan pakolaisen ja hänen perheenjäsenensä sosiaali- ja terveydenhuollossa, kotoutumissuunnitelman laatimisessa ja kotoutumista edistävien lähiympäristön ja yhteiskunnan tarjoamien palvelujen käyttöön ohjaamisessa syntyneet tulkkaus- ja käännöskustannukset ilman aikarajaa. Suomen kansalaisuuden saamisen jälkeen em. kustannuksia ei enää korvata. Maahanmuuttajapalvelut on laatinut ohjeistuksen erilaisesta kulttuurista tulevan asiakkaan kohtaamisesta ja tulkkipalvelujen käyttämisestä ja se jaettu kaikkiin kaupungin toimipisteisiin. Porvoossa tavoitteena on rohkaista viranomaisia tulkkien käyttämiseen, jotta maahanmuuttajien asioiminen eri kaupungin viranomaisissa sujuisi joustavasti ja tasavertaisesti kielellisistä ongelmista riippumatta. Lisäksi käännätetään tiedotteita ja esitteitä tai käytetään olemassa olevaa käännätettyä materiaalia asioimisen tukena 12

13 3 Peruspalveluilla tuetaan kotoutumista 3.1 Asuminen Tavoitteet Asukasvalinnassa tavoitteena on maahanmuuttajien sijoittuminen tasapuolisesti kaupungin eri alueille ja näin estää maahanmuuttajien alueellista segregoitumista. Maahanmuuttajien määrän tai etnisen eriytymisen sijaan on enemmän syytä huolestua mahdollisesta valtakulttuurista syrjäytymisestä. Kaupunginosissa ja taloyhtiöissä kotoutumista edistetään mm. kannustamalla aktiiviseen asukastoimintaan ja lisäämällä asukkaiden välistä vuorovaikutusta. Tavoitteena on myös, että maahanmuuttajat oppivat hallitsemaan maamme asumissääntöjä ja käytäntöjä. Vuokra-asuntojen jakoperusteet Valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon piirissä olevien arava- ja korkotukiasuntojen asukasvalinnassa valintaperusteina ovat asunnontarve, varallisuus ja tulot (aravarajoituslaki 1190/1993, vanha korkotukilaki 867/1980 ja uusi korkotukilaki 604/2001). Porvoossa mainittujen rajoitusten alaisten vuokratalojen asukasvalinnoissa on käytössä Porvoon kaupungin asuntoyksikön suorittama ennakkovalvonta. Maahanmuuttajat saavat asuntohallinnon palveluja samojen periaatteiden mukaan kuin muutkin asunnon tarvitsijat. Asuntojen tarve ja tarjonta Maahanmuuttajien asumiseen pyritään löytämään ratkaisuja myös muualta kuin kaupungin omasta asuntotuotannosta. Tavoitteena on maahanmuuttajien asumisen järjestäminen mahdollisimman monipuolisesti myös yksityisillä ja yleishyödyllisillä asuntomarkkinoilla. Ensimmäisenä asuntona Porvooseen sijoittuvalle pakolaiselle (noin 25-30/vuosi) pyritään osoittamaan valtakunnallisen Y-säätiön tarjoamia vuokra-asuntoja. Säätiön ja Porvoon kaupungin yhteistyön piirissä on 28 asuntoa eri puolilla kaupunkia. Tällä tavalla pyritään sosiaalisesti tasapainoisiin asuntoalueisiin ja talojen asukasrakenteessa monipuolisuuteen. Mahdollisten paluumuuttajien (noin 10-15/vuosi) asuttamiskanava on yleishyödyllisten asunnonomistajien kautta. Yleishyödyllisten vuokratalojen asukasvaihtuvuus on noin 19 %. Asuntoja vapautuu eniten juuri niiltä alueilta, joilla jo asuu keskimääräistä enemmän maahanmuuttajia. 13

14 Asuinalueiden eriytyminen on voimistumassa ja esimerkiksi Gammelbackan alueella vieraskielisten määrä on kasvanut nopeasti. Maahanmuuttajien asumisen keskittymien syntyminen pienituloisille ja heikomman statuksen omaaville vuokra-asuntovaltaisille alueille yhdessä alhaisen koulutustason kanssa saattaa nostaa riskiä huono-osaisuuden kasautumisesta tietyille alueille, joka taas saattaa vahvistaa segregaation kierrettä. Asuinalueiden eriytymiskehitystä tulee ehkäistä niin asunto- ja kaavoituspolitiikan keinoin kuin erilaisilla lähiö- ja aluekehitysprojekteilla sekä asuntokantaa monipuolistamalla. Asuinalueiden eriytymiskehityksen ja asumiskeskittymien muodostumisen hillitsemiseksi on tärkeää, että asumistuen saajia ei jatkossakaan ohjata pelkästään valtion tukemiin vuokra-asuntoihin. Suurimmat yleishyödylliset arava- ja korkotukiasuntojen omistajat Porvoossa ovat Porvoon A- asunnot Oy Borgå A - bostäder Ab VVO, Kiint. Oy Peiponaho sekä SATO. Näistä mainituista uustuotantoa ovat 2000-luvulla harjoittaneet vain kaupungin tytäryhtiöt Porvoon A-asunnot Oy Borgå A-bostäder Ab ja Kiint. Oy Peiponaho. Toimenpide-ehdotukset - Porvoon kaupunki jatkaa yhteistyötä Y-säätiön kanssa asuntojen hankkimiseksi (5-10 asuntoa/vuosi) pakolaisille ja varaa tarvittaessa kaupungin talousarvioon omapääomaavustuksen. - Pakolaisten ensimmäiset asunnot osoitetaan pääsääntöisesti Y-säätiön asuntokannasta - Laaditaan useammalla eri kielellä Porvoon oma asumisopas, johon osallistuvat kaupungissa toimivat yleishyödylliset vuokra-asuntoyhtiöt. - Maahanmuuttajien asumisessa huolehditaan kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen riittävästä tarjonnasta ja tasapainoisesta sekä kattavasta seudullisesta jakautumisesta. 3.2 Terveyspalvelut Yhdenvertainen terveydenhuolto tarkoittaa sitä, että asiakkaan saamaan hoitoon ja asiakaspalveluun eivät vaikuta asiakkaan ikä, asuinpaikka, sosiaalinen asema, äidinkieli, sukupuoli, etninen tausta, kulttuuri tai vakaumus. Terveyskeskuksella on kaksi terveydenhoitajaa, joille maahanmuuttajapalvelut ilmoittaa sen kautta saapuvat maahanmuuttajat. Yhdyshenkilöt koordinoivat maahanmuuttajien terveystarkastuksiin liittyviä asioita. He kirjaavat uusien maahanmuuttajien tiedot sairaskertomusjärjestelmään ja tekevät lähetteet laboratorioon ja röntgeniin. Yhdyshenkilöt ilmoittavat asiakkaan tulosta hänen omalle terveysasemalle. Terveysaseman sairaanhoitaja/ terveydenhoitaja kutsuu asiakkaan terveystarkastukseen mahdollisimman pian. 14

15 Terveystarkastus Terveystarkastus tehdään kaikille Porvoon alueelle sijoitettaville kiintiöpakolaisille ja turvapaikan saaneille. Sellaisille turvapaikanhakijoille, joille ei ole vielä myönnetty oleskelulupaa ja joilla ei ole vielä vakituista asuntoa Porvoossa annetaan vain ensiapuluontoinen hoito. Poikkeuksena ovat odottavat äidit, jotka ohjataan äitiysneuvolaan, alle kouluikäiset lapset, jotka ohjataan lastenneuvolaan ja koululaiset kouluterveydenhuoltoon. Porvooseen saapuu maahanmuuttajia myös muun menettelyn kautta. Tähän ryhmään kuuluvat paluumuuttajat, perheenyhdistämisen ja avioliiton kautta maahan tulleet. Mikäli maahanmuuttaja tulee selkeästi erilaisista olosuhteista kuin Suomen kaltaisesta hyvinvointivaltiosta tehdään terveystarkastus samaan tapaan kuin pakolaisille ja turvapaikan saaneille. Aikuisten terveystarkastukset tehdään terveysasemilla, lasten neuvoloissa ja kouluikäisten kouluissa. Terveystarkastuksessa on myös tulkki mukana. Terveystarkastuksessa kartoitetaan asiakkaan elämän vaiheita, sosiaalisia taustatietoja, yleistä terveydentilaa, mahdollisia sairauksia ja käytössä olevia lääkkeitä sekä aikaisempia rokotuksia. Laboratorio- ja röntgentulokset käydään asiakkaan kanssa läpi. Saatujen tietojen perusteella tehdään asiakkaalle hoitosuunnitelma; rokotukset sekä tarvittaessa ohjataan asiakas lääkärin vastaanotolle. Terveystarkastuksen yhteydessä tiedotetaan myös muista Porvoon terveyspalveluista. Kiintiöpakolaisille, turvapaikan saaneille ja muille maahanmuuttajille tarjotaan mahdollisuus saada suomalaisen käytännön mukainen rokotussuoja. Turvapaikanhakijoille rokotuksia ei anneta paitsi turvapaikkaa hakevien lasten ja raskaana olevien kohdalla tehdään poikkeus; heillä on mahdollisuus saada suomalaisen käytännön mukainen rokotussuoja. Alkutarkastuksen jälkeen maahanmuuttajat saavat samanlaiset terveydenhuollon ja suun terveydenhuollon palvelut kuin muu väestö. Asiakaspalvelun arvolähtökohdat Sosiaali- ja terveystoimen Terveyspalveluyksikön arvoihin kuuluvat mm. asukas- ja asiakaslähtöisyys, oikeudenmukaisuus ja arkielämän arvostus. - Asukas- ja asiakaslähtöisyydellä tarkoitetaan mm: - Ihmisarvon kunnioittamista - Hyvää vuorovaikutusta - Inhimillistä kohtelua hoidossa - Rehellisyyttä - Luottamusta hoidon laatuun ja yksityisyyden suojaan - Tiedonsaantia siten, että asiakas/potilas ymmärtää asian - Itsemääräämisoikeuden kunnioittamista hoidossa - Hyvää yhteistyötä omaisten ja läheisten kanssa 15

16 - Asiakkaan/potilaan oman kokemuksen kunnioittamista hoidossa ja ratkaisun hakemista ilman johdattelua, painostusta ja pakkoa. Arkielämän arvostuksella ymmärretään sitä, että Ihmiset vaikuttavat itse omilla päätöksillään ja toiminnallaan terveyteen. Terveyspalveluissa tuetaan itsehoitoa ja terveellisten elämäntapojen toteutumista sekä terveellisen ympäristön rakentamista. 3.3 Mielenterveyspalvelut Pakolaisille ja muille maahanmuuttajille on yhteistä muuttaminen omalta kotiseudulta uuteen ja vieraaseen kieli- ja kulttuuriympäristöön. Muutto ja siihen liittyvät menetykset (sukulaiset, ystävät, työ, asema yhteisössä, taloudelliset menetykset) on usein niin suuri elämänmuutos, että se koetaan kriisinä, joka lisää riskiä psyykkisten vaikeuksien ja ongelmien ilmaantumiseen. Maahanmuuttajilla ilmenee usein erilaisia psyykkisen tasapainon häiriöitä kuten ahdistusta, masennusta, eristäytyneisyyden ja vieraantuneisuuden tunteita, epävarmuutta omasta identiteetistä sekä psykosomaattisia oireita. Lisäksi pakolaisilla saattaa olla takanaan useita vaikeita kokemuksia, muun muassa vainoa ja tilanteita, joissa he ovat olleet välittömässä hengenvaarassa. Pakolaisista %:lla on arvioitu olevan kidutuskokemuksia. Traumaattiset kokemukset vaikeuttavat maahanmuuttajan selviytymistä uudessa kotimaassaan ja heijastuvat usein koko perheen hyvinvointiin. Porvoossa maahanmuuttajien mielenterveyspalvelut hoidetaan pääsääntöisesti normaalipalvelujen puitteissa. Mielenterveyden ongelmat havaitaan usein peruspalveluissa kuten äitiys- ja lastenneuvoloissa, koulujen terveydenhuollossa, aikuiskoulutuksen kursseilla ja sosiaalityöntekijöiden vastaanotoilla. Kaikkien näiden tahojen työnkuvaan kuuluu luonnollisena osana yhteistyö sekä tuen ja keskusteluavun tarjoaminen asiakkaalle. Tarvittaessa asiakkaat ohjataan varaamaan aika perusterveydenhuollosta, omalta terveysasemalta, jossa lääkäri arvioi potilaan hoidon tarpeen. Lievemmät psyykkiset häiriöt hoidetaan perusterveydenhuollossa (lääkärit, terveyskeskuspsykologi). Psykiatrian palvelut ovat erikoissairaanhoitoa, jonne ohjataan keskivaikeista tai vaikeista psyykkisistä ongelmista kärsivät, psykiatrisen lääkärinja terapiahoidon tarpeessa olevat asiakkaat. Erityispalveluina on käytettävissä Suomen mielenterveysseuran SOS-keskuksen Ulkomaalaisten kriisipalvelut Helsingissä. Resursseja varsinaiseen asiakastyöhön on rajoitetusti, mutta keskus tarjoaa työnohjausta, konsultaatiota, koulutusta ja yhteistyötä maahanmuuttajatyöhön liittyvissä kysymyksissä. Kidutettujen kuntoutuskeskus Helsingissä on erikoissairaanhoitotasoinen poliklinikka, joka arvioi, hoitaa ja kuntouttaa kotimaissaan kidutuksen vuoksi traumatisoituneita pakolaisia ja turvapaikan hakijoita sekä heidän lähiomaisiaan. Kidutettujen kuntoutuskeskus toimii valtakunnallisena osaamiskeskuksena muille kidutettuja hoitaville tahoille: se kouluttaa, konsultoi ja ohjaa terveydenhuollon ammattilaisia, viranomaisia sekä vapaaehtois- ja kansalaisjärjestöjä. 16

17 3.4 Varhaiskasvatus ja esiopetus lasten kototutumisen edistäjänä Tavoitteet: Varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen on vakiintunut työmuoto, jossa kaikki suomi toisena kielenä lapset osallistuvat systemaattiseen ja suunnitelmalliseen S2 opetukseen pienryhmässä vähintään kerran viikossa. Työntekijän kulttuurinen herkkyys ja hyväksyvä asenne monikulttuurisuuteen näkyy arjessa onnistuneena kasvatuskumppanuutena monikulttuuristen perheiden kanssa. Henkilöstön monikulttuurisuuskoulutuksia järjestetään vuosittain Maahanmuuttajataustaisten lasten varhaiskasvatusta ja esiopetusta ohjaavat periaatteet ja tavoitteet Porvoon varhaiskasvatusta ohjaavat Porvoon kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma (2011), yksikkökohtaiset ja lapsikohtaiset varhaiskasvatussuunnitelmat. Esiopetusta ohjaavat Porvoon kaupungin Esiopetussuunnitelma (2011), yksikkö ja lapsikohtaiset esiopetussuunnitelmat. Monikulttuurinen toimintaohjelma Porvoon kaupungin varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa valmistui keväällä Toimintaohjelma on toimintamalli ja käsikirja, jonka lähtökohtana on porvoolainen varhaiskasvatus ja porvoolaiset toimintamallit. Käsikirja tukee varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen henkilöstöä monikulttuurisessa kasvatuksessa. Toimintaohjelman sisältönä ovat kasvatuskumppanuuden rakentaminen, suomi toisena kielenä suunnitelma sekä monikulttuurinen yhteistyöverkosto. Porvoon kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmassa todetaan, että maahanmuuttajataustaisen lapsen kotoutumisen prosessi alkaa usein päivähoidossa ja luottamuksellinen sekä vastavuoroinen yhteistyö luo kasvatuskumppanuutta monikulttuurisen perheen kanssa. Työntekijän kulttuurinen herkkyys ja hyväksyvä asenne monikulttuuristen perheiden rinnalla on tärkeää. Maahanmuuttajataustaisella lapsella tarkoitetaan lasta, jonka ensikieli on muu kuin suomi, ruotsi, saame, romani, tai viittomakieli tai joka käyttää muuta kuin edellä mainittuja kieliä perhepiirissään ja jonka molemmat vanhemmat/huoltajat tai toinen vanhemmista/ huoltajista on maahanmuuttaja. Porvoon kaupungissa kaikille maahanmuuttajataustaisille lapsille laaditaan yhdessä vanhempien kanssa varhaiskasvatussuunnitelman tai lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman liitteeksi suomen kielen tukemisen suunnitelma. Tulkkipalveluita käytetään aina tarpeen vaatiessa yhteistyöpalavereissa vanhempien kanssa. Porvoon kaupungin esiopetussuunnitelman mukaan esiopetusikäisen maahanmuuttajataustaisen lapsen opetus järjestetään muun esiopetuksen yhteydessä. Opetus toteutetaan maahanmuuttajataustaisen lapsen tausta huomioon ottaen esiopetuksen yleisten kasvatus- ja oppimistavoitteiden mukaisesti. Ryhmässä tapahtuvan toiminnan lisäksi lapsella on oikeus saada ohjausta suomen kielen harjoitteluun pienryhmätilanteissa sekä luonnollisissa vuorovaikutustilanteissa aikuisten ja toisten lasten kanssa. Opetuksella tuetaan suomen tai ruotsin kielen ja mikäli mahdollista, lapsen 17

18 oman äidinkielen kehittymistä. Lapsen identiteetin rakentamiselle on merkityksellistä, että myös hänen kulttuuriinsa kuuluvia asioita arvostetaan ja että ne näkyvät esiopetuksen arjessa. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen tavoitteena on tukea lapsen kotoutumista ja eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten valmiuksia oppia suomea tai ruotsia. Oppiminen tapahtuu luonnollisissa tilanteissa toisten lasten kanssa. Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa perehdytään lapsen omaan kulttuuriin ja historiaan. Vastuu lapsen oman äidinkielen ja kulttuurin säilymisestä on perheillä. Monikulttuurisuustoiminta varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa Nykytila: Porvoon kaupungin varhaiskasvatuksessa on keväällä 2012 maahanmuuttajataustaisia lapsia noin 110, joista esiopetuksessa on noin 25 lasta. Eniten maahanmuuttajataustaisia lapsia on Gammelbackan ja Mäntykummun sekä Näsin päiväkodeissa. Porvoon kaupungin varhaiserityiskasvatuksen tulosyksikössä toimii vakinaisena suomi toisena kielenä -lastentarhanopettaja, jonka yhtenä työtehtävänä on ollut käynnistää tehostettu suomi toisena kielenä -opetus päiväkoti- ja esiopetusryhmissä. Tavoitteena on ollut vakiinnuttaa toimiva työmuoto esiopetusryhmien lastentarhanopettajien ja S2-lastentarhanopettajan välille niin, että lapset voivat osallistua tehostettuun S2-opetukseen pienryhmässä kerran viikossa joko S2- lastentarhanopettajan tai oman lastentarhanopettajan ohjaamana. Jokaiseen päiväkotiin on nimetty S2-vastaava, joka osallistuu tapaamisiin ja toimii omassa yksikössään tiedonvälittäjänä ja S2- opetukseen liittyvän keskustelun ylläpitäjänä. Porvoon kaupungin puheterapeuttien kanssa on yhteistyössä laadittu maahanmuuttajataustaisen lapsen suomen kielen tukemisen polku. Ideana on, että lapsen kielenkehittymistä tuetaan systemaattisesti, aina kouluikään asti. Kielen tukemisen polussa suomenkielen taitojen kehittymistä seurataan erilaisin kartoituksin. Yli 3-vuotiaille ja yhden vuoden päivähoidossa olleille lapsille tehdään KETTU- testi, jonka avulla kartoitetaan kielitaidon eri osa-alueita. Viisi vuotta täyttäneille tehdään Repun Takanasa- kartoitus, jolla arvioidaan puheen tuottoa ja ymmärtämistä. Tärkeänä työmuotona päiväkoteihin on vakiintunut kielikonsultaatio, joissa kartoitetaan kaikkien 5- vuotta täyttävien eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten suomen kielen taito. Tulosten perusteella lapselle tehdään jatkosuunnitelma, josta ilmenevät suomi toisena kielenä -opetuksen tai puheterapian tarve ja niiden järjestäminen. Konsultaatioon osallistuvat lastentarhanopettaja, kiertävä erityislastentarhanopettaja, puheterapeutti ja suomi toisena kielenä -lastentarhanopettaja. Lisäksi varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa lapsen kielenkehittymisen seurannassa ja arvioinnissa on otettu käyttöön pienten kielireppu, jonka pohjana on Eurooppalaisen viitekehyksen mukainen kielitaidon tasojen kuvausasteikko. Maahanmuuttajataustaisille lapsille järjestetään mahdollisuuksien mukaan myös oman äidinkielen opetusta, jos päiväkodissa tai lähipäiväkodeissa on neljä samaa kieltä puhuvaa lasta. Tällä hetkellä opetusta järjestetään albanian, vietnamin ja arabian kielissä. 18

19 Monikulttuurisen työn kehittäminen Porvoon varhaiskasvatuspalveluissa Suomi toisena kielenä toiminta vakiinnutetaan osaksi henkilöstön päivittäistä toimintaa niissä ryhmissä, joissa on eri kieli- ja kulttuuritaustaisia lapsia. Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen tukeminen tulee olla suunnitelmallisesti huomioitu. Varhaiskasvatuksen henkilökunnan riittävä koulutus monikulttuuriseen kohtaamiseen on myös jatkuva kehittämisen asia. S2-lastentarhanopettajan työtä tulee kehittää aikaisempaa enemmän ryhmän henkilökuntaa konsultoivaan ja ohjaavaan suuntaan. Moniammatillinen yhteistyö ja verkostoituminen S2-opetuksen eri toimijoiden kanssa nähdään tärkeänä ja tarpeellisena tulevaisuudessakin. Päiväkodeissa työskentelevien oman äidinkielen (kotikielen) opettajien työn koordinointia tulee edelleen kehittää yhteistyössä maahanmuuttajapalveluiden ja koulutuspalveluiden kanssa. Vuosina Porvoossa on tavoitteena kehittää maahanmuuttajataustaisten lasten valmistavaa esiopetusta varhaiskasvatuspalveluiden ja koulutustoimen yhteistyönä. 3.5 Perusopetus vähentää eriarvoisuutta, kehittää erilaisuuden hyväksymistä ja yksilöiden yhdenvertaista kohtelua Koulujen toiminnassa korostuu osallisuus, hyvinvointi, turvallisuus, suvaitsevaisuus ja toisten kunnioittaminen. Koulukiusaamista ja syrjintää ehkäistään. Porvoon kaupungin suomenkielisten koulutuspalveluissa on 278 maahanmuuttajataustaista perusopetuksen oppilasta ja tämän lisäksi esiopetuksen piirissä on 23 oppilasta. Prosentuaalisesti tämä vastaa yhteensä noin 7.5 % koko suomenkielisten perusopetuksen koulujen oppilaista. Ruotsinkielisessä perusopetuksessa on noin 15 maahanmuuttajataustaista oppilasta, joka on hieman alle 1 % ruotsinkielisten perusopetuksen koulujen oppilaista. Perusopetukseen valmistava opetus ja nivelvaiheen tuki Porvoon kaupungissa järjestetään valmistavaa opetusta alakouluikäisille oppilaille Peipon koulussa ja yläkouluikäisille Pääskytien koulussa. Valmistavassa opetuksessa oppilaat ovat iältään, taidoiltaan ja koulunkäyntihistorialtaan hyvin erilaisia. Tästä syystä opetus järjestetään pienryhmässä, jonka enimmäiskoko on 10 oppilasta. Oppilaat opiskelevat valmistavassa opetuksessa yleensä noin vuoden ajan. Valmistavan opetuksen aikana oppilaat integroidaan yleisopetuksen ryhmiin soveltuvissa aineissa, mm. matematiikassa, englannissa ja taito- ja taideaineissa. Valmistavan opetuksen jälkeen oppilailla on mahdollisuus tarvittaessa jatkaa opiskelua tuetusti nivelluokassa Peipon tai Pääskytien koulussa. Nivelvaiheen tuen jälkeen oppilas siirtyy oman lähikoulunsa oppilaaksi. Nivelvaiheen opetukselle tulee varata riittävät resurssit, ja sen toiminta ja asema osana oppimisen ja koulunkäynnin tukea tulee vakinaistaa. 19

20 Ruotsinkielisessä koulutoimessa maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opetus on keskittynyt Saxbyn kouluun. Oppilaita on myös muissa kouluissa. Maahanmuuttajaoppilaita tuetaan ylimääräisin tuntiresurssein ja/tai neuvontapalveluin, kunnes he voivat siirtyä perusopetukseen. Suomi toisena kielenä -opetus Oppilaalle, jonka suomen kielen taito ei ole äidinkielisen veroinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla, opetetaan suomi äidinkielenä -oppimäärän sijasta suomea toisena kielenä. Opetuksen järjestäjä huolehtii siitä, että kaikilla suomi toisena kielenä -opetukseen oikeutetuilla oppilailla on mahdollisuus saada sitä. Opetusta voidaan antaa erillisissä ryhmissä tai äidinkielen ja kirjallisuuden tunneilla eriytetysti. Jos koulussa on vähintään neljä suomi toisena kielenä -oppimäärää opiskelevaa oppilasta, annetaan opetusta erillisessä ryhmässä. Suomi toisena kielenä -opetuksen tavoitteena on aina oppilaan suomen kielen taidon kehittäminen. Opetuksen suunnittelussa, tavoitteiden asettelussa ja arvioinnissa käytetään apuna kielitaidon tasojen kuvausasteikkoa. Suomi toisena kielenä -oppimäärää opiskeleville oppilaille pyritään laatimaan oppimissuunnitelma. Koulujen oppikirjaja oppimateriaalimäärärahoissa suomi toisena kielenä -opetus huomioidaan kuten muutkin oppiaineet. Linnankosken lukion aikuislinja on lukuvuodesta alkaen järjestänyt vuosittain kolme lukion suomi toisena kielenä -kurssia. Kurssit ovat olleet avoimia lukio-opiskelijoiden lisäksi muille keskiasteen opiskelijoille sekä aikuisopiskelijoille. Jatkossa kurssimäärää pyritään kasvattamaan tai kursseja vaihtelemaan vuosittain niin, että opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa useampia suomi toisena kielenä -kursseja. Maahanmuuttajataustaisen oppilaan oman äidinkielen opetus Oman äidinkielen opetusta annetaan lukuvuonna albanian, arabian, burman, venäjän ja vietnamin kielissä. Keväällä 2010 tehdyn selvityksen perusteella oman äidinkielen opetusta on järkeistetty muodostamalla eri koulujen yhteisiä ryhmiä. Opetusryhmät ovat useissa tapauksissa suuria ja oppilaat iältään ja kielitaidoltaan hyvin heterogeenisia. Monet oppilaat, mm. virolaiset, kongolaiset, thaimaalaiset ja kurdit, jäävät edelleen ilman oman äidinkielen opetusta. Opetuksen tarve eri kouluissa on hyvä selvittää vuosittain. Pieniä ryhmiä voidaan yhdistää, mutta vastaavasti on syytä jakaa suuria ryhmiä pienemmiksi. Oman äidinkielen opetuksessa siirrytään menettelyyn, jossa huoltaja hakee lapselleen paikkaa oman äidinkielen opetusryhmässä ja sitoutuu siihen, että lapsi käy opetuksessa koko lukuvuoden ajan. Laaditut kielikohtaiset opetussuunnitelmat otetaan käyttöön, ja opetussuunnitelmatyötä jatketaan niiden kielien osalta, joissa kielikohtaista opetussuunnitelmaa ei vielä ole. Opettajien rekrytoinnissa kiinnitetään huomiota opettajan pätevyyteen sekä tehtävään sopivuuteen. Oman äidinkielen opettajilla tulee olla mahdollisuus osallistua täydennyskoulutukseen. Pienryhmäisten uskontojen opetus Evankelis-luterilaisen uskonnon lisäksi useat koulut järjestävät ortodoksiuskonnon opetusta. Roomalaiskatolisen uskonnon opetusta järjestetään Huhtisen, Peipon, Linnajoen ja Pääskytien kouluissa. Kevätkummun koulu järjestää islamin opetusta. Pienryhmäisten uskontojen opetus toteutetaan opetuksen järjestäjää velvoittavan lainsäädännön ja ohjeistuksen mukaisesti. 20

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut Organisaatiokaavio (toiminnot) Maahanmuuttajapalvelut InEspoo Monikulttuurinen neuvonta

Lisätiedot

Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010)

Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010) Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010) Luetaan yhdessä-verkosto 15.10.2011 Maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman 26.10.2011 Muutokset pähkinänkuoressa: 1. Soveltamisala koskee kaikkia maahanmuuttajia

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Valtuutettu Mika Koiviston ym. valtuutettujen aloite seudullisen kotouttamisohjelman kustannusseurannasta

Valtuutettu Mika Koiviston ym. valtuutettujen aloite seudullisen kotouttamisohjelman kustannusseurannasta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginvaltuusto 106 10.6.2013 Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 220 6.11.2013 Kaupunginhallitus 412 18.11.2013 Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 62

Lisätiedot

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 1(6) Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 2(6) Sisällys 1. Yleistä 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tilat ja ympäristö 4. Asiakkaat 5. Palvelut - sosiaalipalvelut

Lisätiedot

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori Kotouttamisen ABC Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet 11.5.2016 Aluekoordinaattori Seinäjoki Kotona Suomessa -hanke Käsitteet käyttöön Maahanmuuttaja

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

PALAPELI2-PROJEKTI Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille

PALAPELI2-PROJEKTI Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille PALAPELI2-PROJEKTI 1.8.2008-31.12.2012 Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille Palapeli2-projektin tavoite saada hyvin ja tehokkaasti alkuun maahanmuuttajan kotoutumisja

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2017-2019 VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO 1 LÄHTÖKOHDAT Tämä suunnitelma on osa Vieremän kunnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Tasa-arvoa

Lisätiedot

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön 3.5.2016 oikeus- ja työministeri Jari Lindström opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

OKM:n työryhmän maahanmuuttoa koskevat pääehdotukset Johtaja Kirsi Kangaspunta

OKM:n työryhmän maahanmuuttoa koskevat pääehdotukset Johtaja Kirsi Kangaspunta OKM:n työryhmän maahanmuuttoa koskevat pääehdotukset 4.2.2016 Johtaja Kirsi Kangaspunta Vuonna 2015 Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden ikäjakauma 0-5 vuotiaat (7%) 6-15 vuotiaat (10 %) 16-18 vuotiaat

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ Sivistyslautakunta 49 12.05.2016 Kaupunginhallitus 258 05.09.2016 VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ 108/40.400/2016 SIVLK 12.05.2016 49 Valmistelu ja lisätiedot:

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti Monikulttuurinen työ/ Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti E N E M M Ä N O S A A M I S T A 04/03/15 1 Mikä Mosaiikki on? Mosaiikki projektia rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto / Uudenmaan ELY-keskus sekä

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Pudasjärveläisiä ratkaisuja maahanmuuttajien koulutuskysymyksiin Lappi kodiksi

Lisätiedot

Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt. Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut

Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt. Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut Maahanmuuttotilanne Jyväskylässä Ulkomaalaistaustaisia asukkaita Jyväskylässä

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Tästä on kyse perusopetuslaissa (628/1998,

Lisätiedot

Valtion I kotouttamisohjelma

Valtion I kotouttamisohjelma Valtion I kotouttamisohjelma 7.6.2012 Lähtökohdat Maahanmuutto Suomeen kasvaa ja monipuolistuu: Nyt 170 000 ulkomaan kansalaista Vuonna 2020 Jo 330 000 ulkomaan kansalaista Yli puolet kaikista maahanmuuttajista

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ LUONNOS SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja Salon kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Ajankohtaista kotimaan kotouttamispolitiikassa

Ajankohtaista kotimaan kotouttamispolitiikassa Ajankohtaista kotimaan kotouttamispolitiikassa Ylitarkastaja Tiina Pesonen SM/MMO/Kotouttamisyksikkö Oulu 18.3.2010 18.3.2010 Kotouttamislain kokonaisuudistus - soveltamisala Soveltamisala koskisi kaikkia

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2016-2019 SISÄLTÖ 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma ja sen tarkoitus 2. Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen koulu

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki Maahanmuuttajaoppilaan kohtaaminen Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu 2 00530 Helsinki 09-7747 7705 leena.nissila@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla

Lisätiedot

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista Kaupunginhallitus 110 14.03.2016 Kaupunginvaltuusto 35 29.03.2016 Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista 1204/00.02.04.00/2015 KH 110 Valmistelija/lisätiedot:

Lisätiedot

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Anita Salonen Hämeen ELY-keskus Hämeen ELY-keskus 20.4.2016 1 Maahanmuutto Maahantulosyiden perusteella: Työperusteiset muuttajat Perheperusteiset muuttajat

Lisätiedot

KUINKA KUNTAPAIKKOJEN MÄÄRÄN NOSTAMINEN VAIKUTTAA PORVOON KAUPUNGIN PALVELUIHIN?

KUINKA KUNTAPAIKKOJEN MÄÄRÄN NOSTAMINEN VAIKUTTAA PORVOON KAUPUNGIN PALVELUIHIN? KUINKA KUNTAPAIKKOJEN MÄÄRÄN NOSTAMINEN VAIKUTTAA PORVOON KAUPUNGIN PALVELUIHIN? KAUPUNGINVALTUUSTON PÄÄTÖS 26.5.2016 Kuntapaikkojen tarve on suuri, jopa kriittinen alaikäisten turvapaikanhakijoiden osalta.

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor MAAHANMUUTTAJAT UUDESSA OULUSSA 2011 Vieraskieliset - suomalaisia, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame 5 013 henkilöä Ulkomaalaiset henkilöt, joilla

Lisätiedot

Perhetukea maahanmuuttajille

Perhetukea maahanmuuttajille Perhetukea maahanmuuttajille Startti Perhetyö Maahanmuuttajille Startti Maahanmuuttajapalvelut tarjoavat ammatillista tukea haastavissa tilanteissa oleville maahanmuuttajataustaisille perheille. Myös toisen

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Uusi kotoutumislaki ja Osallisena Suomessa-hanke

Uusi kotoutumislaki ja Osallisena Suomessa-hanke Uusi kotoutumislaki ja Osallisena Suomessa-hanke Kuntamarkkinat 14.9.2011 Ylitarkastaja Peter Kariuki 14.9.2011 14.9.2011 Maahanmuuton Suomen kartta Ulkomaalaisten osuus (%) kunnan asukasluvusta 31.12.2009

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Maahanmuuttaja on yksilö! lähtömaa etninen ryhmä perhetausta, perhetilanne ikä (Suomeen tultaessa, nyt) maaseutu

Lisätiedot

MONIKULTTUURISUUSTAITOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

MONIKULTTUURISUUSTAITOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA MONIKULTTUURISUUSTAITOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2009 Kouvola 1 Sisällys Johdanto... 3 1. Arvopohja... 5 2. Opetuksen järjestäminen... 7 2.1. Kouvolan kaupungin opetustoimen tilastoja... 7 2.2. Valmistava

Lisätiedot

3.3 Yhteistyö esiopetuksen aikana ja siirtymävaiheissa

3.3 Yhteistyö esiopetuksen aikana ja siirtymävaiheissa 3.3 Yhteistyö esiopetuksen aikana ja siirtymävaiheissa Yhteistyön tavoitteina on, että esiopetus, muu varhaiskasvatus ja perusopetus muodostavat johdonmukaisen, lapsen kasvua ja oppimista tukevan jatkumon.

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ X:n elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja [kunta/kaupunki] (jäljempänä kunta/kaupunki) sopivat kotoutumisen edistämisestä

Lisätiedot

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Monikulttuurisuustaitojen kehittämissuunnitelma

Monikulttuurisuustaitojen kehittämissuunnitelma Monikulttuurisuustaitojen kehittämissuunnitelma Porvoon suomenkielinen koulutustoimi 12.5.2009 Sisällys 1. Yleistä 1.1. Kouluyhteisöjen monikulttuurisuustaitojen kehittämisohjelma 1.2. Arvopohja 1.3. Monikulttuurisuuteen

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja Pöytyän kunta (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä verkostoyhteistyön onnistumisen edellytykset Kotoutumislain näkökulma

Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä verkostoyhteistyön onnistumisen edellytykset Kotoutumislain näkökulma Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä verkostoyhteistyön onnistumisen edellytykset Kotoutumislain näkökulma Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä 30.1.2013 Turun kristillinen opisto Laki kotoutumisen edistämisestä

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa 12.10.2011 Pyhäntä 18.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetus FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Väestötilastoja *Ulkomaiden kansalaisia 183 133 henkilöä eli 3,4 prosenttia väestöstä. *Suurimmat

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI. Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI. Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUS- SUUNNITELMA Sisällys 1. Valmistavan

Lisätiedot

Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina

Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina 36 Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina 2008-2012 Korvaus 2012 2011 2010 2009 2008 Laskennallinen 649 645 816 519 841 709 630 813 480 158 korvaus Toimeentulotuki 522 620 917

Lisätiedot

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto 25.08.2016 Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto Päiväkodissamme noudatetaan Siilinjärven kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelmaa. Yhteisöllisen oppilashuollon tarkoituksena on luoda

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Mynämäen kunta SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä

Lisätiedot

Oppilashuolto Koulussa

Oppilashuolto Koulussa 1.8. 2014 Oppilashuolto Koulussa Keskeistä uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa Kokoaa yhteen oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset, jotka aiemmin olleet hajallaan lainsäädännössä. Korostetaan

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen perusteet 1.1 Peruopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat ja laajuus Maahanmuuttajien valmistava opetus on tarkoitettu jokaiselle

Lisätiedot

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi. Pornaisten kunnan kotouttamisohjelma

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi. Pornaisten kunnan kotouttamisohjelma Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Pornaisten kunnan kotouttamisohjelma 2016 2019 1 1. JOHDANTO Syyskuussa 2011 astui voimaan laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010). Lain lähtökohtana on vastata maahanmuutossa

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

Alaikäisten ilman huoltajaa tulleiden kotouttaminen

Alaikäisten ilman huoltajaa tulleiden kotouttaminen Alaikäisten ilman huoltajaa tulleiden kotouttaminen 10.12.2015 Yksin tulleet alaikäiset Suomessa 2006-2015 Yksintulleiden turvapaikanhakijalasten määrä on kasvanut voimakkaasti tänä vuonna 2006 2007 2008

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Maahanmuuttajien sosiaali- ja terveyspalvelut. Viveca Arrhenius Kuntatalo Helsinki 3.2.2012

Maahanmuuttajien sosiaali- ja terveyspalvelut. Viveca Arrhenius Kuntatalo Helsinki 3.2.2012 Maahanmuuttajien sosiaali- ja terveyspalvelut Viveca Arrhenius Kuntatalo Helsinki 3.2.2012 Maahanmuuton tilannekuva (1) Ennätysmäärä kansainvälistä suojelua hakevia; 32 400 saapui 2015 Valtaosa Irakista

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

Studia Generalia Murikassa 12.11.2015

Studia Generalia Murikassa 12.11.2015 Studia Generalia Murikassa 12.11.2015 Työelämän kansanopisto Nuoret turvapaikan hakijat kansanopistossa Sivistystyön Vapaus ja Vastuu Pirkanmaa Studia Generalia Murikka 12.11.2015 1 Vapaa sivistystyö Suomessa

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Seuraneuvottelukunta. I Love Sport Oulu hanke

Seuraneuvottelukunta. I Love Sport Oulu hanke 12.12.2011 Seuraneuvottelukunta I Love Sport Oulu hanke Taustaa Suomen ulkomaalaisväestö on viimeisten vuosikymmenien aikana moninkertaistunut. Myös Oulussa maahanmuuttajien määrä on tasaisesti kasvanut.

Lisätiedot

ENNAKKOARVIOINTI (Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi, IVA) pakolaisten vastaanottoon liittyvästä kiintiöstä

ENNAKKOARVIOINTI (Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi, IVA) pakolaisten vastaanottoon liittyvästä kiintiöstä ENNAKKOARVIOINTI (Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi, IVA) pakolaisten vastaanottoon liittyvästä kiintiöstä Asia: Pakolaisten vastaanottoa koskevan sopimuksen tekeminen ELY-keskuksen kanssa Päätöksentekijä:

Lisätiedot

saataviin tietoihin v. 2009-2010.

saataviin tietoihin v. 2009-2010. Taustaa Tiedot perustuvat keväällä 2009 tekemääni kyselyyn silloisten Oulun ja Lapin läänien kuntien sosiaalitoimiin sekä työn kautta saamaani tietoon mm. asiakaskontaktien pohjalta ja Vähemmistövaltuutetun

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Sopimus SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja Kauhavan kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan

Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan Kainuun polku Esikotoutus, kotouttaminen ja kotoutuminen -seminaari 1.12.2016 Pasi Saukkonen Muuttoliike Eurooppaan ja Euroopassa Eurooppa

Lisätiedot

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014 Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut Annukka Muuri 18.11.2014 Maahanmuuttajataustaiset oppilaat Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on kasvanut seitsemässä vuodessa noin

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS Etelä-Savo xxpv xxkk 2014 SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja :n kunta/kaupunki (jäljempänä kunta)

Lisätiedot