KEHITYSMAIDEN EPÄOIKEUTETTU VELKA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KEHITYSMAIDEN EPÄOIKEUTETTU VELKA"

Transkriptio

1 Kehitysmaiden velkakriisissä on kyse politiikasta, ei hyväntekeväisyydestä. Suuri osa köyhimpien maiden ulkoisesta velasta on luonteeltaan epäoikeutettua, koska velka on syntynyt esimerkiksi diktaattorien tietoisesta rahoittamisesta. Tässä kirjassa kysytään, miten epäoikeutettuihin velkoihin tulisi suhtautua. Kirjassa esitellään kansalaisyhteiskunnan piiristä nousseita ajatuksia velkasovittelumekanismin luomisesta, velkojen mitätöinnistä, velanmaksusta kieltäytymisestä ja vastuullisen lainaamispolitiikan luomisesta. Kirja on tulosta NIGDin ja Attacin kehitysmaiden velkakriisin ratkaisua käsittelevän hankkeen toisesta vaiheesta. Se sopii kenelle tahansa aiheesta kiinnostuneelle. Kirjan kirjoittajia ovat Charles Mutasa, Sushovan Dhar, Beverly Keene, Natalia Ablova, Patrick Bond, Yash Tandon, Joseph Hanlon, Saul Banda, Lidy Nacpil, Gail Hurley, Oscar Ugarteche, sekä nimettömänä kirjoittava entinen Sambian Jubilee-järjestön koordinaattori. Kaikki kirjoittajat ovat velkaliikkeen pitkäaikaisia toimijoita. KEHITYSMAIDEN EPÄOIKEUTETTU VELKA - MITÄ SILLE PITÄISI TEHDÄ toim. Teppo Eskelinen NIGD keskustelupaperi 7/2008

2 NIGD, Network Institute for global democratisation Attac ry ISSN ISBN Kannen suunnittelu ja taitto: Herkko Eskelinen Painopaikka: Picaset Oy, 2009 Ulkoministeriön kehitysyhteistyöosasto on tukenut tämän julkaisun tekemistä. 3

3 Sisällys Esipuhe Teppo Eskelinen 5 I Velkasovittelu 9 Velkasovittelun on pysyttävä asialistalla Charles Mutasa 11 Kommentti Charles Mutasan artikkeliin Natalia Ablova 29 Kommentti Charles Mutasan artikkeliin Patrick Bond 32 II Velkojen mitätöinti 37 Kolmannen maailman velkojen mitätöinti - tämän hetken välitön tarve Sushovan Dhar 38 Kommentti Sushovan Dharin artikkeliin Joseph Hanlon 63 Kommentti Sushovan Dharin artekkliin Yash Tandon 65 III Velanmaksusta kieltäytyminen 68 Maksaa vai kieltäytyä, siinä todellinen kysymys Beverly Keene 69 Kommentti Beverly Keenen artikkeliin Saul Banda 95 Kommentti Beverly Keenen artikkeliin Lidy Nacpil 98 IV Vastuullinen lainaaminen 103 Ehdotuksia uusiksi lainauskäytännöiksi - Etelän näkökulma Entinen Sambian Jubilee-kampanjan koordinaattori 104 Kommentti entisen Sambian Jubilee-kampanjan koordinaattorin artikkeliin Oscar Ugarteche 120 Kommentti entisen Sambian Jubilee-kampanjan koordinaattorin artikkeliin Gail Hurley 124 Kirjoittajat 128 4

4 Esipuhe Tämä julkaisu on NIGDin ja Attacin kehitysmaiden velkaongelmaa koskevan dialogiprojektin toisen osan tulos. Ensimmäinen osa toteutettiin vuonna 2006, ja sen lopuksi julkaistiin keskustelupaperi Kehitysmaiden velkaliikkeen seuraavat askeleet. Kun projektia aloitettiin vuonna 2006, perustava ajatuksemme oli että kansainvälisen velkaliikkeen suunnasta ja tavoitteista tarvitaan parempaa analyysia ja keskustelua. Vaikka velkakriisin ratkaisusta on käyty paljon teknisiä keskusteluja läpi vuosien, itse velkaliikkeen tilaa käsittelevää keskustelua on ollut vähemmän. Tämä olisi tärkeää, koska vuosituhannen vaihteessa huipentuneen Jubileekampanjan jälkeen liike on menettänyt poliittista voimaansa. Erityisesti se on fragmentoitunut. Tämä on huolestuttavaa sinänsä, koska velkahelpotusten historia osoittaa, että jokainen edistysaskel on syntynyt vasta kansalaisyhteiskunnan voimakkaan kampanjoinnin myötä. Ratkaisua eivät tuota parhaat teoreettiset mallit, vaan kansalaisyhteiskunnan voimakas painostus. Tämä huomio mielessämme käynnistimme kansainvälisen keskustelun kampanjan tilasta ja tavoitteista. Pyrimme osoittamaan ja ylittämään ristiriitoja tuomalla erilaiset kansalaisyhteiskunnan piiristä nousseet ideat päivänvaloon. 5

5 Projektin ensimmäisessä vaiheessa tuli varsin selväksi, että kansalaisyhteiskunnassa vallitsee voimakas yksimielisyys siitä, että merkittävä osa kehitysmaiden nykyisestä velasta on epäoikeutettua. Toisin sanoen se on syntynyt epäoikeudenmukaisella tavalla, eikä ole hyödyttänyt velkaa ottavan maan kansalaisia. Epäoikeutettu velka voi olla tulosta diktaattorien rahoittamisesta, vääristellyistä projekteista, virheellisistä politiikkasuosituksista tai vastaavista. Tällaiset velat tulisi jo kansainvälisten ennakkotapausten perusteella mitätöidä. Kyse ei siis ensi sijassa ole hyväntekeväisyydestä, kestävän velkatason löytämisestä tai edes kehitystarpeiden toteuttamiseen tarvittavista resursseista, vaan oikeudenmukaisuudesta. Epäoikeutettua velkaa ei tarvitse eikä pidä maksaa. Tämä teema toistuukin kaikissa tämän julkaisun artikkeleissa. Erimielisyyksiä on kuitenkin siitä, miten epäoikeutettuun velkaan tulisi suhtautua. Toisten mielestä Etelän maiden velka tulisi mitätöidä kokonaisuudessaan. Toiset kannattavat kansainvälisen velkasovittelumekanismin luomista. Myös siitä mahdollisuudesta on keskusteltu, että Etelän maat yksinkertaisesti kieltäytyisivät velkojensa maksusta, halusivat velkojat mitätöidä niitä tai eivät. Kansainvälisen velkaliikkeen keskeiset kysymykset ovatkin, miten epäoikeutetun velan teema saataisiin esiin, kun velkojat harvoja poikkeuksia lukuunottamatta ovat haluttomia keskustelemaan asiasta, ja toisaalta, mikä on paras keino tämän tekemiseksi. Tämä julkaisu käsittelee näitä teemoja. Epäoikeutetun velan nostaminen esiin on erityisen tärkeää siitäkin syystä, että kehitysmaiden velkatilanteesta vallitsee paljon epäselvyyttä. Erityisesti vuoden 2005 G8-kokouksen jälkeen rikkaat teollisuusmaat onnistuivat antamaan sen kuvan, että tuolloin käynnistetty MDRI-ohjelma olisi ratkaissut kehitysmaiden velkakriisin. Ele pystyttiin myös markkinoimaan hyväntahtoisuutena. Kyse oli kuitenkin velkojen mitätöinnistä hyvin rajalliselle joukolle kehitysmaita, ja helpotukset koskivat vain kolmen rahoituslaitoksen saatavia. Velkojen alkuperäinen oikeutus 6

6 ei noussut lainkaan esille, ja joka tapauksessa kaikki mitätöintejä saaneet maat ovat jo käyneet läpi niille taloudellisesti vahingollisen Maailmanpankin HIPC-ohjelman. Jo summista puhuttaessa voidaan huomata, että jo yksistään ilmeisimpien epäoikeutettujen velkojen eli ns diktaattorivelkojen, joita nyt peritään demokraattisilta hallinnoilta, summa on edelleen 4-5 kertaa suurempi kuin koko maailman kehitysapu. Velkaongelma ja erityisesti siihen liittyvä valta ja talouspoliittinen pakottaminen eivät ole kadonneet mihinkään. Taistelu aidosta poliittisesta itsemääräämisoikeudesta jatkuu, eikä rahoittajien koherenssi-innostus aina suinkaan helpota asiaa. Maailmanpoliittinen tilanne on kuitenkin muuttunut nopeasti. Useat Etelän maat ovat olleet aloitteellisia paremman rahoitusarkkitehtuurin luomisessa ja velkojen oikeutuksen tutkimisessa. Etelän Pankin perustaminen voi parhaimmillaan muuttaa olennaisesti rahoituksen logiikkaa ja ehtoja Latinalaisessa Amerikassa, ja Ecuadorin käynnistämä velkojen auditointi näyttää esimerkkiä muille maille. Samaan aikaan finanssikriisi on synnyttänyt tietoisuutta siitä, että sääntelemättömät rahoitusmarkkinat eivät johda lainkaan toivottuihin tuloksiin. Tämä voi synnyttää uutta poliittista tilaa myös velkaongelman kestävän ratkaisun kehittämiselle, kun maailman rahoitusarkkitehtuuria joudutaan pohtimaan uudelleen. Myös uusien rahoittajien, kuten Kiinan, nousu kehitysmaiden rahoitusmarkkinoille on muuttanut kansainvälistä tilannetta. Toisaalta Kiina aiheuttaa riskiä uusien epäoikeutettujen velkojen kasaantumisesta esimerkiksi Sudania rahoittamalla, toisaalta uusi rahoituskanava vähentää Maailmanpankin saneluvaltaa kehitysmaiden talouspolitiikkaan. Velkaliikkeelle tilanne on kiinnostava. Tämä julkaisu on rakennettu keskustelupaperiksi sanan varsinaisessa merkityksessä. Jokainen luku koostuu varsinaisesta artikkelista ja kahdesta kommentista artikkeliin. Tällä rakenteella on tarkoitus avata nimenomaan katsantokantojen eroavuuksia ja toisaalta yksimielisyyksiä. Kaikki kirjoittajat ovat pitkän linjan velkakampanjoitsijoita, eri mantereilta, erilaisissa tilanteissa olevista maista, ja erilaisista järjestöistä. Pääpaino on pidetty Etelän 7

7 äänten kuulemisessa, erityisesti koska velkaliikkeen pitkäaikainen ongelma on ollut Pohjoisen liikkeiden näkemysten kuuluminen voimakkaammin kuin varsinaisten asianosaisten. Tämän julkaisun neljä lukua käsittelevät velkasovittelua, velkojen mitätöintiä, velanmaksusta kieltäytymistä ja tulevaisuuden vastuullisen lainaamispolitiikan luomista. Ensimmäisessä luvussa Charles Mutasa puolustaa kampanjaa kansainvälisen velkasovittelumekanismin luomiseksi. Mutasan mukaan tarvittaisiin puolueeton elin, jolla olisi valta päättää siitä, mitkä velat ovat oikeutettuja ja mitkä eivät. Näin päästäisiin eroon nykyisestä hankalasta tilanteesta, jossa esimerkiksi Maailmanpankilla on sekä velkojan että velkahelpotusohjelmien toteuttajan rooli. Tämä intressiristiriita on osoittautunut pahaksi esteeksi epäoikeutetusta velasta puhumiselle. Sushovan Dhar analysoi velan historiaa, ja päätyy siihen että merkittävä osa velkataakkaa on syntynyt ideologisista syistä, eräänlaisena jälkikoloniaalisena kolonialismin jatkumona. Dharin mukaan Etelän velka on epäoikeutettua useistakin eri syistä, ja tästä syystä olisi luontevista mitätöidä se kokonaan. Erityisesti Dhar asettautuu vastustamaan nykypoliitiikkaa, jossa kaikkiin velkahelpotuksiin kytkeytyy talouspoliittisia ehtoja, mikä on syvästi epäoikeudenmukaista velan syntyhistorian huomioiden. Dharin mukaan kyse ei ole siitä, että pitäisi etsiä hyviä ehdollisuuksia, vaan siitä että Etelän maat tarvitsevat aitoa poliittista itsemääräämisoikeutta ja liikkumatilaa. Hänen mukaansa tulisi ensi sijassa kysyä, millä perustein ehdollisuuksia on oikeutettua asettaa, eikä niinkään, millaiset ehdollisuudet ovat hyviä. Beverly Keene tutkii asiaa varsin samoista lähtökohdista, mutta ottaen lähtökohdaksi velanmaksusta kieltäytymisen. Kyse ei siis ole velkojien, vaan velallisten päätöksestä. Tämä vahvistaisi Keenen mukaan Etelän maiden demokraattisia prosesseja ja valtaa kansainvälisellä areenalla. Kyse on ennen kaikkea valtasuhteista, ja siitä, onko Etelä valmis vaatimaan talouspoliittista valtaa. Vaikka 8

8 velanmaksusta kieltäytymisestä keskustellaan useissa maissa, ne myös pelkäävät että tämä johtaisi kostotoimenpiteisiin ja täten taloudellisiin vaikeuksiin. Keene peräänkuuluttaakin Etelän maiden koordinoitua toimintaa. Entinen Sambian Jubileen koordinaattori, joka ei halua esiintyä nimellään tässä julkaisussa, kirjoittaa vastuullisen lainaamisen periaatteista. Näkökulma eroaa Keenen tekstistä kohtuullisen paljon. Kirjoituksessa painotetaan, että köyhät maat tarvitsevat joka tapauksessa ulkoista rahoitusta. Olennaista tässä tilanteessa onkin, että lainojen tulisi perustua aitoon tarpeeseen ja vastaanottavan maan selkeään kehitysstrategiaan. Olisi jo merkittävä muutos nykytilanteeseen, jos lainaaminen perustuisi aina lainaajan tarpeeseen eikä lainoittajan innokkaisiin projektisuunnitelmiin tai liiallisiin rahavarantoihin. NIGD ja Attac toivovat, että tämä julkaisu opettaa lukijallaan paitsi perustietoa kehitysmaiden velkakriisin nykytilasta, myös erilaisista ajatuksista joita kampanjan puitteissa on maailmalla syntynyt. Ennen kaikkea julkaisu on kutsu mukaan toimintaan. Suomi ei ole syrjässä epäoikeutettujen velkojen velkojien joukosta, vaan tämän joukon tiivis jäsen. Helsingissä, Teppo Eskelinen 9

9 1. Velkasovittelu Suomennokset Henri Purje 10

10 Velkasovittelun on pysyttävä asialistalla Charles Mutasa Kiinan, Intian ja muiden uusian lainanantajien nousu globaalille näyttämölle on lisännyt tarvetta luoda kansainväliset puitteet velkakysymyksen sekä lainanantaja- ja vastaanottajamaiden epätasaisten valtasuhteiden ratkaisemiseksi. Jo kertyneiden ja tulevaisuudessa kertyvien velkojen tunnistamiseksi, jäljittämiseksi ja selvittämiseksi tarvitaan oikeudenmukainen ja läpinäkyvä toimintakehys. G8-ryhmän julistuksiin ja muihin lainanantajamaiden aloitteisiin, kuten raskaasti velkaantuneiden kehitysmaiden (HIPC-maiden) velanhelpotusohjelmaan tai monenväliseen velkahelpotusaloitteeseen (Multilateral Debt Relief Initiatiative, MDRI) luottaminen ei riitä. Velkaongelman ratkaiseminen kestävällä tavalla pitäisi olla kansainvälisen asialistan kärjessä, tarkastelipa asiaa kansainvälisen oikeuden, ihmisoikeuksien, talouden ja yhteiskunnan vakauden tai kehitysmahdollisuuksien näkökulmasta. Nykyjärjestelmä, jossa lainanantajilla on sekä asianomistajan, tuomarin että valamiehistön rooli, tulisi pikaisesti uudistaa. Monen kehitysmaan velat ovat osittain siirtomaakauden perintöä ja niiden tarkoituksena on vahvistaa globaalin pohjoisen ylivaltaa etelään nähden. Toisin kuin asia on tapana esittää, veloissa ei suinkaan ole kyse vain taloudesta ja rahoituksesta. Ne ovat ennen kaikkea poliittinen ja yhteiskunnallinen kysymys. Alkuperänsä, käyttötapojensa ja vaikutustensa perusteella arvioiden etelän velat ovat sietämättömiä, laittomia ja moraalittomia. Niinpä köyhien maiden velkojen mitätöinti ei yksistään ole tyydyttävä ratkaisu taustalla vaikuttaneisiin epäreiluihin rakenteisiin, valtasuhteisiin ja ehtoihin on myös puututtava. Edelleen on aiheellista tarkastella YK:n alaisuudessa toimivan oikeudenmukaisen ja läpinäkyvän velansovittelumekanismin tarvetta ja perusteluita. Se voisi tuoda pysyvän ratkaisun ongelmaan, joka estää kehitysmaita nousemaan köyhyyden ja alikehityksen ikeestä. 11

11 Miksi velkasovittelua tarvitaan juuri nyt? MDRI-aloitteesta huolimatta miltei puolet Saharan eteläpuolisen Afrikan väestöstä elää alle dollarilla päivässä (siis määritelmällisesti äärimmäisessä köyhyydessä) ja kaksi kolmasosaa alle kahdella dollarilla päivässä. Kysymys kuuluu: miksi köyhyysongelma on niin sitkeä? Valtion velkaantumisen ja siitä aiheutuvien kriisien eettistä ulottuvuutta sekä oikeudenmukaista sovittelumekanismia käsittelevää kirjallisuutta on olemassa jonkin verran. Barry Hermanin mukaan oleellista on miettiä, ovatko myönnetyt velkahelpotukset riittävän suuria, jotta velallismaa pystyy saavuttamaan talouskasvua, luomaan työpaikkoja, lyhentämään jäljelle jäävää velkaansa ja vähentämään köyhyyttä. Juuri köyhyys on ydinkysymys; velkasovittelun lisäksi kauppa- ja kehityspolitiikkaan on kiinnitettävä erityishuomiota, esimerkiksi Tee köyhyydestä historiaa -tyylisten kampanjoiden avulla. Ulkomainen velka vaikeuttaa köyhyyden kitkemistä. Bretton woods -järjestöjä ja G8-ryhmää, jotka ovat usein omaksuneet kansainvälisen sovittelijan roolin ja määränneet, kuinka paljon velkahelpotuksia, uutta rahoitusta ja politiikkamuutoksia maa tarvitsee velkakriisin voittaakseen, on laajalti arvosteltu velkojen mitätöintitarpeen järjestelmällisestä aliarvioinnista. Vuoden 2005 Skotlannin G8-huippukokouksen yhteydessä kansalaisjärjestöt totesivatkin, että kansalaiset ovat karjuneet ja G8 kuiskannut. Vertauskuva heijastaa sitä pettymystä, jota he tunsivat G8:aa ja sen köyhyyden vähentämisen kannalta riittämättömiä velkahelpotussuunnitelmia kohtaan. Liiallinen optimismi on seurausta etelän oloja tuskin lainkaan tuntevien virkamiesten heikosta neuvonannosta sekä puolueettoman velkojen arviointimekanismin puutteesta. Asioita pahentaa harhakäsitys, että kansainväliset rahoituslaitokset osaisivat neuvoa etelän valtioita välttämään rahoituskriisejä ja ylläpitämään kestävää velkatasoa ilman minkäänlaista yhteisymmärrystä siitä, millä indikaattoreilla tällainen taso mää- 12

12 ritellään. Se mitä valtioiden velkoihin liittyvästä rahoitusarkkitehtuurista puuttuu, on tehokas ja tasapuolinen maailmanlaajuinen koordinaatiomekanismi, joka kokoaisi kaikki relevantit osapuolet yhteen ja pystyisi tuottamaan sopimuksia lyhyessä ajassa. Asianajaja ja taloustieteilijä Kunibert Raffer katsoo, että vuoden 1970 jälkeen velkakriisiiin ajautuneet etelän valtiot ovat maksaneet kohtuuttoman suuren hinnan maksukyvyttömyydestään suhteessa velkojiinsa. Taakka on ollut selvästi raskaampi kuin vuotta 1970 edeltäneen sadan vuoden aikana. Raffer syyttää tästä valtavaa taloudellista eriarvoisuutta velallisten kehitysmaiden ja niiden useiden eri velkojien välillä. Reilu ja läpinäkyvä sovittelumekanismi korjaisi tilanteen. Kansainvälisten rahoituslaitosten ongelma on, että ne haluavat saada takaisinmaksun vääränlaisista politiikkasuosituksistaan, joiden seurausta velkakriisit ovat. Lainanantajan vastuun tunnustaminen ja sovittelumekanismin luominen eivät olekaan tärkeitä ainoastaan kansainvälisten finanssisuhteiden oikaisemiseksi, vaan ne johtavat myös parempiin aloitteisiin ja kestäviin ratkaisuihin velkakriisien ratkaisemiseksi. Nousevat luotonantajamaat ja velkasovittelu Goldman Sachs arvioi vuonna 2003, että nopeasti kasvavat maat Brasilia, Intia, Kiina ja Venäjä (niin sanotut BRIC-maat) jättävän tämän hetken johtavat talousmahdit varjoonsa vuoteen 2050 mennessä. Niiden kehitysapua on vaikea arvioida, sillä taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD ei kokoa tilastoja muista kuin jäsenmaistaan. Kenties eniten huomiota ovat herättäneet Kiinan toimet Afrikassa. Tämä johtunee Kiinan sijoitusten mittakaavasta (se on tuplannut apunsa Afrikkaan, tarjonnut viisi miljardia suosituimmusperiaatteen mukaisia lainoja ja vientiluottoja, perustanut viiden miljardin dollarin suuruisen Kiina Afrikkakehitysrahaston yksityisten sijoitusten edistämiseksi ja mitätöinyt kaikki kahdenväliset lainansa), sijoitusten kohteista (infrastruktuuri, suuret patohankkeet, luonnonvarateollisuus), joistakin sijoi- 13

13 tusten kohdemaista (Sudan ja Angola) ja siitä, että Kiina ei ole suostunut sisällyttämään hankkeisiinsa Maailmanpankin lainoille tyypillisiä ehtoja. Maailmanpankin pelätessä Kiinan sijoitusten vievän pohjaa sen omalta toiminnalta alueella ja mahdollisesti pohjustavan seuraavaa velkakriisiä, kehitysasiantuntijat ovat arvostelleet Kiinan käytäntöä sitoa apu kiinalaisten tuotteiden ja palveluiden ostamiseen. Ympäristön ja ihmisoikeuksien puolustajillakin on omat huolenaiheensa. Lisäksi on epäselvää, kuinka Kiinan kaltaiset uudet toimijat sopivat muiden kahdenvälisten avunantajien etenkin OECD:n kehitysapukomitean DAC:n jäsenten joukkoon. Velka-aktivistien näkökulmasta huolestuttavinta on Kiinan salaileva toimintatapa ja pelko Maailmanpankin ja IMF:n myötävaikutuksella syntyneen velkaongelman uusiutumisesta. Holtitonta lainanottoa ja vastuutonta lainanantoa rajoittavan, läpinäkyvän ja oikeudenmukaisen välitysmekanismin tarve on erityisen suuri Kiinan ja muiden kehitysmaiden välillä. Epäoikeutetut ja sietämättömät velat ja velkasovittelu Vaikka epäoikeutetun velan (illegitimate debt) käsite on yleistynyt kansalaisjärjestöjen piirissä, sitä ei (vielä) käytetä virallisissa yhteyksissä. Oikeudenmukainen ja läpinäkyvä sovittelumekanismi todennäköisesti auttaisi epäoikeutettujen velkojen käsittelyä. Epäoikeutettuihin ja sietämättömiin velkoihin (odious debts) luetaan esimerkiksi korruption kautta sovitut lainat, kiskurikorkoiset lainat ja jotkut kohtuuttomien rakennesopeutusohjelmien myötä syntyneet velat. Tästä näkökulmasta on oikeutettua, että köyhiä etelän maita ei pakotettaisi maksamaan takaisin sellaisia niiden hallitusten ottamia lainoja, joiden antajat tiesivät lainojen olevan laittomia. Zai- 14

14 ren (nykyinen Kongon demokraattinen tasavalta) Mobutu Sese Sekon, Indonesian Suharton ja Filippiinien Marcosin vain muutamia mainitakseni korruptoituneille hallinnoille lainaa myöntäneiden tulisi kantaa vastuu oman miehensä rahoittamisesta kyseisten maiden kokonaisedun vastaisesti kylmän sodan aikana tai muulloin. Termi epäoikeutetut velat on oikeudessa esiintynyt vain käsitettä teoretisoineen Aleksander Sacksin jutuissa. Joseph Hanlon puolestaan on määritellyt epäoikeutetut velat näin: Lainoja pidetään epäoikeutettuina, jos ne ovat lainvastaisia, epäoikeudenmukaisia, sääntöjen vastaisia, tai paheksuttavia tai jos ne rajoittavat valtioiden politiikkaa. Hanlon tyypittelee epäoikeutetut velat neljään kategoriaan: tuomittavat lainat, tuomittavat lainaehdot, asiattomat lainat ja asiattomat lainaehdot. Tuomittavat lainoilla tai ehdoilla hän viittaa tapauksiin, joissa lainanantaja on syyllistynyt väärinkäytöksiin tai jotka ovat lainanottajamaan kansallisen lainsäädännön vastaisia tai räikeän epäoikeudenmukaisia. Tällaisia ovat korruptiotapaukset, huonot politiikkaohjeet, ympäristöä vahingoittavat hankkeet ja pääomapako. Asiattomat lainat tai ehdot ovat sellaisia, joissa lainanantaja ei ole noudattanut riittävää harkintaa ja tarkkavaisuutta ja on myöntänyt olosuhteet huomioiden epäasiallisen lainan. Tällaiseksi Hanlon lukee esimerkiksi lainan myöntämisen (kansallisen) lain vastaisesti liian suurella korolla tai kulutuksen lainoittamisen. Epäoikeutetun velan doktriini Pariisilaisen oikeustieteen professorin Aleksander Sacksin luvulla muotoileman epäoikeutetun velan doktriinin (Doctrine of Illegitimate Debt) merkitys on yleisesti tunnustettu. Sacks katsoi, että jos despoottinen valta ottaa velkaa oman asemansa pönkittämiseksi pikemmin kuin valtion edun edistämiseksi, itseään vastaan taistelevan väestön alistamiseksi tai alueidensa kolonisoimi- 15

15 seksi hallitsevan kansan edustajilla --- tällaiset velat ovat alkuperäiskansan näkökulmasta sietämättömiä. Tällainen velka ei ole kansan vaan sen hankkineen hallituksen yksityisellä vastuulla. Hallituksen kaatuessa velat kaatuvat sen myötä. Latinalaisen Amerikan parlamentti kehitti epäoikeutetun velan syitä koskevat lainopilliset perusteet. Niihin lukeutuivat velan alkuperä (kansallinen rikos- ja siviililainsäädäntö määrittelee, liittyykö tapaukseen petos tai väärinkäytöksiä), korkojen yksipuolinen ja kohtuuton nostaminen velanantajan toimesta, niin sanotun Bradyn suunnitelman sopimukset, jotka pakottivat velallismaiden hallitukset neuvottelemaan laittomia lainoja uudelleen ja maksamaan korkoa koron päälle sekä tapaukset, joissa valtion neuvottelijat ovat sopimusten allekirjoittamisen jälkeen siirtyneet työskentelemään lainoista hyötyviin yrityksiin. Laittomat velat ovat siis velkoja, jotka ovat syntyneet velanantajien ja -ottajien laittoman toiminnan seurauksena. Näitä ovat: Sietämättömät velat tai itsevaltaisen hallituksen vahvistamiseksi ja sitä vastustavan väestön sortamiseksi käytetyt velat korruptoituneiden toimijoiden varastamat lainat Laittomiin tarkoitusperiin otetut velat: velat projekteihin, joita ei toteutettu tai jotka eivät ole hyödyttäneet kansaa kuten oli tarkoitus velat projekteihin, jotka olivat haitallisia vastaanottajayhteisölle tai ympäristölle velat rikollisiin tarkoituksiin Laittomia ehtoja sisältävät velat: velat, joiden korot ovat kiskuritasoa velat, joita ei ole mahdollista maksaa takaisin lainanottajasta 16

16 riippumattomien ulkoisten tekijöiden vuoksi (esimerkiksi kun pohjoiset velanantajat yksipuolisesti nostavat korkoja tai kun raaka-aineiden hinnat laskevat reilusti) yksityiset velat, jotka on muutettu julkisiksi painostuksen myötä lainanantajien etujen pelastamiseksi Näin määriteltynä epäoikeutetut velat käsittävät sietämättömät velat, korruptiolainat, kiskurikorkoiset lainat ja jotkin epäreilujen rakennesopeutusehtojen myötä syntyneet velat. McGillin yliopiston oikeusoppineet jatkoivat Alexander Sacksin työtä ja kansainvälisiin käytäntöihin (ennakkotapaukset), yleissopimuksiin (kuten vuoden 1983 valtioseuraantoa omaisuuskysymyksissä koskeva Wienin yleissopimus), oikeustieteen perusperiaatteisiin (esimerkiksi epäoikeutettu rikastuminen, valtaoikeuksien väärinkäyttö ja toimijoiden velvoitteet) ja aiempiin päätöksiin nojaten täydensivät hänen työtään lainopillisella, taloudellisella ja poliittisella analyysillä. Tästä syntyi 2000-luvun sietämättömien velkojen doktriini. McGillin tutkijoiden mukaan velkaa voidaan pitää sietämättömänä kolmen ehdon täyttyessä: 1) velalla ei ole kansan hyväksyntää, 2) lainarahat on hankittu ja käytetty kansan etujen vastaisesti ja 3) lainanantaja on ollut näistä asianhaaroista tietoinen. Sietämättömän velan doktriini asettaa moraalisuusvaatimuksia kansainvälisille rahoituslaitoksille ja lisää niiden vastuuta myöntämiensä lainojen käyttötavoista. Monet kansalaisjärjestöt uskovat pystyvänsä laittomat velat haastamalla myötävaikuttamaan julkista lainaamista viimeiset 50 vuotta leimanneen ja kolmannen maailman taloudellista, poliittista ja sosiaalista kehitystä vahingoittaneen moraalikadon eliminoimiseen sekä velkaneuvotteluiden valtatasapainon siirtymiseen kansalaisten eduksi. Lainanantajat lainaisivat tällöin vain hallituksille, joilla on todellinen eikä vain näennäinen auktoriteetti, ja valvoisivat, että rahat käytetään legitiimeihin tarkoituksiin. Tämä olisi merkittävä askel kohti vastuullista julkista tilinpitoa, jota etelän valtioiden kansalaiset ovat pitkään vaatineet. Lainanantajien olisi ennen luoton myöntämistä pakko vaatia todisteita siitä, että velanottajamaan kansa on tietoinen hallituksensa lainasuunnitelmista ja hyväksyy ne. 17

17 Yleisimmissä sanakirjoissa epäoikeutettuihin velkoihin luetaan kahdenlaisia velkoja. a) Laittomat velat, eli lain tai lainsäädännön periaatteiden vastaiset tai mitättömiksi julistetut velat. Tällaisia ovat kansallisia tai kansainvälisiä lakeja rikkovat velat esimerkiksi kansainvälisten rahoituslaitosten säädösten vastaiset lainat ja yleismaailmallisesti hyväksyttyjä oikeusperiaatteita noudattamattomat velat, etenkin sellaiset, joiden takaisinmaksu rikkoo ihmisoikeuksia. Myös Jeffrey Wintersin rikollisiksi veloiksi kutsumat velat ovat epäoikeutettuja. Näillä Winters tarkoittaa sellaisia luottoja, joita kansainväliset rahoituslaitokset myönsivät korruptoituneille hallituksille, kuten Suhartolle, tietäen, että suuri osa rahoista kavallettaisiin. b) Velat, jotka ovat muodollisesti laillisia, mutta rikkovat yleisesti vakiintuneita normeja. Tällaisten velkojen maksamista ei voi vaatia tai edes odottaa lainan lyhentämistä pidettäisiin epäloogisena, ellei velallinen olisi globaalin etelän valtio. Myös sietämättömät velat luetaan laittomiksi. Tosin siitä, kumpaan yllämainituista kategorioista ne paremmin sopivat, voidaan väitellä. Sietämättömien velkojen doktriinin kehitys kansainvälisen oikeuden piirissä kuten myös sen viimeaikainen tunnustaminen ja vahvistaminen Irakin tapauksessa näyttäisivät puolustavan a- kategorian mukaista tulkintaa. Mitä olemme oppineet? Epäoikeutettujen velkojen käsitteen selventämiseksi ja käytön edistämiseksi tehdyistä ponnistuksista on opittu monia asioita, joita on mahdollista hyödyntää tulevissa kampanjoissa. Luettelen seuraavassa joitain niistä. Epäoikeutetun velan käsitettä on nostettu esiin menneistä pikem- 18

18 min kuin nykyisistä keskusjohtoisista ja tuhlailevista hallituksista puhuttaessa. Siitä ei vallitse yhteisymmärrystä, kuinka käsitettä tulisi soveltavaa tämänhetkisiin hallituksiin. Epäoikeutettuihin velkoihin ei ole lainkaan viitattu kansainvälisissä yhteyksissä, kuten YK:ssa tai kansainvälisissä rahoituslaitoksissa. Sanaa sietämätön (odious) ei edes löydy Pariisin klubin kotisivuilta. Vaikuttaakin siltä, että käsitteen ovat omaksuneet vain kansalaisjärjestöt ja muutamat hallitukset (jotka yleensä pyrkivät sen avulla edistämään poliittisia tavoitteitaan) sen sijaan, että sitä olisi alettu soveltaa pragmaattisesti ja teknisesti koko maailmankylässämme. Kiistellyt Saddam Husseinin aikaiset Irakin velat ovat havainnollistava esimerkki tästä. Vaikka sietämättömien velkojen doktriini on saanut odottamatonta tukea Yhdysvaltain hallitukselta Irakin velkojen yhteydessä, käsitteelle ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää. Kansalaisjärjestöt suosivat niin sanotussa Tinoco-jutussa käytettyä laajaa tulkintaa, joka yleisesti hyväksytyksi tullessaan mahdollistaisi käsitteen soveltamisen suureen osaan valtioiden veloista. Kyseinen Royal Bank of Canada -nimisen yksityisen pankin Costa Rican väistyvälle diktaattorille, presidentti Frederico Tinocolle myöntämä laina on yksi niistä tapauksista, joihin Sacks viittasi doktriiniaan muotoillessaan. Costa Rican uusi hallitus haastoi velan Yhdysvaltain korkeimmassa oikeudessa oikeusministeri Taftin toimiessa sovittelijana. Vuonna 1923 antamassaan päätöksessä Taft totesi velkajärjestelyiden olevan täynnä säännönvastaisuuksia. Hänen mukaansa lainat oli lisäksi myönnetty aikana, jolloin Tinocon hallinto oli menettänyt kannatuksensa ja sen syrjäyttämiseen tähtäävä poliittis-sotilaallinen liike vahvistui. Selvisi, että lainarahoja oli ohjattu Tinocon lähestyvän ulkomaanmatkan kulujen kattamiseen tai tämän diplomaatiksi nimittämän veljensä palkan ja menojen maksuun. Taft katsoi, ettei pankki voinut vaatia velan takaisinmaksua pelkkien transaktioteknisten ja muotoseikkojen nojalla, vaan sen oli todistettava uskoneensa va- 19

19 rojen päätyvän Costa Rican hallituksen asiallisiin ja legitiimeihin käyttötarkoituksiin Tinocon alaisuudessa. Esitetyn todistusaineiston perusteella Taft tulkitsi pankin tienneen, että rahat menisivät väistyvän presidentin F. Tinocon henkilökohtaisten kulujen kattamiseen hänen paettuaan vieraaseen maahan. Niinpä pankki ei voisi vaatia hallitukselta takaisinmaksua. Sama päti Tinocon veljelle ohjattuihin rahoihin. Taftin päätös oli, että Royal Bank of Canadan ei voi katsoa antaneet vakuutuksia siitä, että maksut oli osoitettu hallituksen legitiimeistä toimista aiheutuviin kuluihin. Pankin vaade kumotaan. Tapauksen viesti korruptoituneiden diktaattoreiden ottamien velkojen suhteen on selvä. Tulkinta pätee myös rikollisiin velkoihin. 1. Sietämättömien velkojen käsite havainnollistaa myös lainantajien yli- ja mielivaltaa. Ainoa poikkeus sääntöön on Norjan päätös kantaa vastuu 1970-luvun vientiluottokampanjastaan. Yhdysvallat on ajanut käsitettä kaksi kertaa: vapauttaakseen Kuuban espanjalaisista siirtomaa-ajan veloista ja Irakin Saddam Husseinin ottamista lainoista. Molemmissa tapauksissa amerikkalaisen omien intressien vaikutus oli selvä. Huomionarvoista on, että sietämättömistä veloista ei ole puhuttu Somozan ja Mobutun kaltaisten diktaattorien tai Chilen ja Argentiinan sotilashallintojen kohdalla ne kaikki nauttivat vahvaa Yhdysvaltain tukea. Niillä kaikilla oli myös huomattavia amerikkalaisluotottajia, toisin kuin Kuuban ja Irakin tapauksissa. 2. Nykyiset sietämättömistä veloista käytävät keskustelut, kuten myös hankala kysymys niiden määrittelyistä, olisi pitkälti voitu välttää, mikäli oikeusvaltioperiaatetta ei olisi sivuutettu valtioiden välisen lainaamisen kohdalla. 3. Epäoikeutettujen velkojen mitätöimisestä ei ole olemassa yhtään viimeaikaista esimerkkitapausta. Irakin velkojen mitätöinti ja 20

20 Yhdysvaltain päätös olla soveltamatta samaa käytäntöä muihin köyhiin ja lainahelpotuksia tarvitseviin maihin on johtanut siihen, että (laittomien) sietämättömien velkojen käsite on edelleen kiistanalainen: Oikeusjutun pohjaaminen velkojen sietämättömyyteen on riskialtista. Virallisesti Irakinkaan velkoja ei mitätöity sen vuoksi. Yhdysvaltain kongressin tutkimuspalvelun kongressille tekemässä, Yhdysvaltain Italian-suurlähetystön verkkosivulta löytyvässä raportissa ei mainita sietämättömyyttä syyksi amerikkalaisten ponnistuksiin Irakin velkahelpotusten puolesta. Käsite mainitaan raportissa seuraavalla tavalla: Sietämättömän velan doktriinin kannattajat katsovat, että osa Irakin veloista olisi mahdollista luokitella epäoikeutetuiksi kansainvälisen lain nojalla, koska ne kertyivät Husseinin hallinnon aikana, ja voitaisiin siten mitätöidä. 'Sietämättömän' velan käsite ei ole vakiintunut kansainvälisessä oikeudessa. On syytä huomauttaa, että samaisen raportin alaviitteissä siteerataan vaateita Irakin ehtojen soveltamiseksi muihin velallismaihin. Yhdysvaltain hallinnon alkuperäistä mielipidettä sietämättömistä veloista ei mainita lainkaan. Siten raportin jatko ei yllätä: Vaikka tällainen komissio voisi lisätä lopullisen velkojen uudelleenjärjestelysuunnitelman legitimiteettiä, jotkut uskovat, ettei Irak aio hakea velkojen mitätöintiä sietämättömyyden nojalla. Lisäksi Yhdysvaltain hallitus on tehnyt selväksi aikomuksensa järjestellä Irakin lainat Pariisin klubin prosessien puitteissa sekä samanaikaisissa neuvotteluissa klubiin kuulumattomien Lähi-idän ja Aasian maiden sekä Irakin yksityisten velkojien kanssa. Samassa lähteessä todetaan tosin myös, että öljy- ja kaasuvarantojensa vuoksi Irak ei täytä Pariisin klubin tavanomaisia velkasovitteluehtoja. Kysymystä laittomista veloista voi hyvin havainnollistaa muutaman kiistattoman tapauksen avulla. Tällaisia ovat esimerkiksi 21

21 Marcosin hallinto Filippiineillä, Kongon demokraattinen tasavalta Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja Argentiina Latinalaisessa Amerikassa. Laittomuuteen yhdistetään usein: -Köyhien maiden vastuuton lainanotto ja rahoittajien holtiton lainaaminen. -Lainananto ja -otto, jonka tarkoitus on ylläpitää välejä tiettyjen hallitusten ja niiden velkojamaiden ja -instituutioiden välillä. -Rahoitusinstituutioiden huonot politiikkaneuvot, joilla on katastrofaalisia seurauksia lainanottajamaassa. Monien pahasti velkaantuneiden köyhien maiden velat, joista valtaosa on lainattu valtioilta tai kansainvälisiltä järjestöiltä, ovat velkojien päätösten ja valvonnan seurausta. Yleinen käytäntö pistää lainanottajamaat maksamaan lainoittajiensa virheistä on erityisen epäoikeudenmukaista tällaisissa tapauksissa. -Myös länsimaisten rahoituslaitosten kanssa vehkeilleet korruptoituneet johtajat, jotka ovat kavaltaneet valtion varoja (vrt. Nigeria) sopivat tähän kategoriaan. 1. Uskottavien lainanhoitoinstanssien puute on vaikeuttanut tarkkojen lukujen ja kehityskulkujen selvittämistä velkaongelmasta kärsivissä köyhissä maissa. Monet maat eivät ole pitäneet kunnollisia tilastoja, eivätkä kaikki edes edes tiedä tarkalleen, kuinka paljon ovat velkaa. Joissakin tapauksissa velkojat kertovat velallisille niiden lainojen määrän. Tällöin legitiimien ja laittomien velkojen eritteleminen ei voi olla helppoa. 2. Monien kehitysmaiden hallitukset eivät ole liittyneet velkasovittelukampanjaan, kuten ne eivät ole puhuneet avoimesti edeltäjiensä tai kollegoidensa huonosta hallinnostakaan. Totuus- ja sovittelukomissiolta saatujen tietojen mukaan edes Etelä-Afrikka 22

22 ei ollut halukas käyttämään termiä laittomat tai sietämättömät velat tai hakemaan hyvityksiä tai korvauksia apartheid-hallinnon kaatumisen jälkeen. Tämä voi olla osoitus siitä, että Etelä-Afrikan hallituksen olisi erittäin vaikeaa perustaa juttunsa tämän konseptin varaan. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö velka-aktiivien tulisi edelleen kampanjoida velkojen sietämättömiksi määrittelemisen puolesta. 3. Sietämättömien ja laittomien velkojen käsitteiden soveltaminen vaikuttaa olevan helpompaa historiallisissa yhteyksissä kuin tämän hetkistä tai tulevaa tilannetta käsiteltäessä. Tulevaisuuden näkymät Velkakampanjalle löytyy kannatusta, kuten Norjan hallituksen viime vuosien toimet osoittavat, vaikka oikeudenmukaisten oikeusprosessien kannatus velkojamaiden keskuudessa onkin edelleen valitettavan vähäistä. Niin sanottu Krugerin esitys velkojen uudelleenjärjestelymekanismista Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n puitteissa on todiste siitä, että laittomien velkojen ongelma tunnustetaan. Muita rohkaisevia esimerkkejä ovat Nigerian parlamentin maan presidentille esittämä vaade kieltäytyä maksamasta osaa valtion veloista tavoite, joka lopulta toteutui ennenkuulumattoman Pariisin klubin päätöksen myötä ja Argentiinan päätös mitätöidä yksipuolisesti huomattava osa veloistaan. Nämä tapaukset osoittavat, että myös velallismaiden toimintamahdollisuudet ovat jossain määrin kasvaneet. Kansalaisjärjestöjen on sekä tehtävä yhteistyötä hallitusten kanssa että painostettava niitä laittomien velkojen peruuttamiseksi. Oikeusperiaatetta pohjoisen ja etelän välisissä suhteissa edistänyt Helsinki-prosessi korosti tämän toiminnan merkitystä. Monia globaalihallinnan kysymyksiä käsitellyt prosessi kiinnitti huomiota myös valtioiden velkoihin sekä oikeudenmukaisen ja läpinäkyvän sovittelumekanismin tarpeeseen. 23

23 Latinalaisen Amerikan maiden, Italian ja Saksan kansanedustuslaitokset ovat tukeneet laittomien velkojen ratkaisua sekä velkasovittelua ja muita vastaavia aloitteita etenkin vararikkoon ajautuneiden velallismaiden kohdalla. Italian parlamentti hyväksyi kesällä 2000 kansainvälisiä velkoja koskevan lain, jonka seitsemännessä artiklassa esitettiin, että Kansainvälinen tuomioistuin ICJ loisi johdonmukaisia käytäntöjä kehitysmaiden velkojen järjestämiseksi sekä kehittäisi yleisen oikeusperiaate- ja ihmisoikeusviitekehyksen velkakysymysten käsittelyyn. Latinalaisen Amerikan kansanedustajat allekirjoittivat kolmannen maailman velkojen sovittelumekanismia vaativan Montevideon julistuksen Uruguayn parlamentissa järjestetyssä konferenssissa vuonna AKT-maiden ja EU:n parlamenttien välinen kokous puolestaan vaati vuonna 2000, että sellaisten valtioiden, joiden velat estävät niitä tarjoamasta välttämättömiä sosiaalipalveluita, (epäoikeutettuja) velkoja uudelleenjärjestelevän tai mitätöivän kansainvälisen velkasovitteluelin perustamista tulisi harkita. Kansalaisjärjestöt etenkin Afrikassa ja Aasiassa voivat myötävaikuttaa siihen, että niiden oman maan kansanedustajat allekirjoittavat Montevideon julistuksen tai noudattavat sen mallia tehdessään oman julistuksensa Afrikan tilanteen huomioimiseksi nykyistä paremmin. Hallitustenvälisten foorumien solidaarisuuden hyväksikäyttö: Brittiläinen kansainyhteisö on vastannut vaatimuksiin ja perustanut HIPC-ministerifoorumin, jossa IMF:n, Maailmanpankin, Pariisin klubin ja YK:n edustajat voivat keskustella köyhimpien maiden valtiovarainministerien ja kansalaisjärjestöjen kanssa tavoista keventää näiden maiden velkataakkaa. Tämä ja muut yhtä laajat liittymät on mahdollista käyttää hyväksi laittomien velkojen ongelman ratkaisemiseksi. Kansainyhteisö on sikäli hyvä foorumi laittomien velkojen käsittelyyn, että monet Afrikan, Aasian ja Latinalaisen Amerikan maat ovat sen jäseniä. Vaatimukset asian jatkokäsittelystä pitäisi osoit- 24

24 taa kansainyhteisön sihteeristölle. Myös joku velallismaista voisi ottaa kysymyksen esiin. YK:n vuosituhatkampanja: YK on vuosikymmenien ajan puoltanut velanhoidon uudistamista. Mikäli kahdeksas vuosituhattavoite tähtää kehitysmaiden velkaongelman ratkaisuun, sitä pitäisi käyttää hyväksi kampanjoinnissa laittomien velkojen peruuttamiseksi. YK:n edellinen pääsihteeri Kofi Annan antoi keskustelulle pontta In Larger Freedom -raportillaan, jossa hän ehdotti kestävän velan määrittelemistä sellaiseksi velkatasoksi, joka ei estä velallismaita saavuttamasta vuosituhattavoitteita vuoteen 2015 mennessä. Kehitysrahoituksen uudistusprosessi (Financing for development) ja siihen liittyvät eri toimijoita yhteen tuovat laajat kokoukset ovat vieneet keskustelua eteenpäin. Esitys velkajärjestelyitä edistävän laajapohjaisen työryhmän perustamiseksi sai mittavaa kannatusta Geneven loppukokouksessa. Osanottajat tukivat ehdotuksia toimintaohjeiden luomisesta velallis- ja lainanantajamaille, laittomien ja sietämättömien velkojen käsitteiden operationalisoinnista sekä sovittelu- tai välityspalveluiden tarjoamisesta kiistatapauksissa. Onkin mahdollista, että kehitysrahoituksen uudistusprosessi onnistuu saamaan kysymyksen laittomista veloista kansainväliselle agendalle YK:n kautta. Monenvälinen velkahelpoitusaloite MDRI voi myös avittaa laittomien velkojen peruuttamiseen tähtäävää kampanjaa. Ehkä kansalaisyhteiskunnan olisi painostettava G8-maita tiukemmin ja vaadittava laittomien ja sietämättömien velkojen mitätöintiä, vaikka kyseessä eivät olisikaan köyhimmät HIPC-maat. Ehdotuksia 1. On luotava etelän ja pohjoisen yhteenliittymä, jossa on mukana etelän velallismaiden ja niiden väestön syrjinnän lopettamiseen valmiita hallituksia, kansainvälisiä järjestöjä, parlamentaarikkoja, 25

25 virkamiehiä, kansalaisjärjestöjä ja kansalaisyhteiskunnan edustajia yleensä, kuten myös yksitysiä lainanantajia, jotka haluavat palauttaa velan ahdistamien etelän maiden taloudellisen toimintakyvyn tai puuttua liian monen ihmisen turhaan kärsimykseen. 2. Velallismaita on rohkaistava vaatimaan laittomien velkojen mitätöintiä. Monet hallitukset ovat erittäin tukalassa asemassa, joten ne tarvitsevat tukea sekä vahvistuksia siitä, ettei vaatimus velkojen peruuttamisesta johda välittömiin vastatoimiin velkojien puolelta. Ymmärrettävästi monien velallismaiden riippuvuus lainanantajien hyvästä tahdosta (tai mielivallasta) estää niitä puhumasta asioista niiden oikeilla nimillä. Afrikan unionin kaltaisia organisaatioita, jotka eivät itse ole velallisen asemassa, tulisi painostaa nostamaan velkakysymys esiin niin YK:ssa kuin G8-ryhmän kanssa. 3. Dokumentointi ja kampanjointi: Kansalaisjärjestöjen on otettava vetovastuu laittomien velkojen määrittelyssä ja tuotettava aineistoa menneistä ja nykyisistä tapauksista. Senegalin presidentti Abdoulaye Wade totesi Afrikan unionin asiantuntijoiden valmistelevassa kokouksessa vuonna 2005, että Afrikan velkakriisin kestävän ratkaisun on perustuttava kunnolliseen tilintarkastukseen, jotta tiedetään, kuinka paljon lainoja on maksettava takaisin. Wade siis lähti ajatuksesta, että oikeutetut velat on hoidettava. Tätä voi pitää selvänä kannustuksena puuttua laittomiin ja sellaisiin velkoihin, jotka eivät olisi edes mahdollisia pohjoisessa, jossa velkaosapuolten välillä sovelletaan lainopillisia perusperiaatteita. Koska Norjan hallitus on ilmoittanut tukevansa laittomien velkojen sovittelua, siltä voisi tiedustella rahoitusta vaatimattomien dokumentointikustannusten kattamiseen. 4. Mekanismi laittomien velkojen määrittelyyn. Norjan hallitus toteaa aloitteessaan tukevansa laittomia velkoja käsittelevän kansainvälisen velkasovitteluoikeuden perustamista. YK:ta on sen mukaan painostettava laatimaan kriteerit laittomille veloille, jotka on mitätöitävä. Tätä työtä tukemaan tulisi perustaa esimerkiksi YK:n alainen oikeus tai muu vastaava toimielin, johon valittaisiin 26

26 arvovaltaisia edustajia sekä velallis- että velanantajamaista ja jolla olisi tukenaan YK:n sihteeristö. Norjan hallituksen tavoitteet ovat täysin selvät, ja sen valmius ulottaa oikeusperiaate pohjoisen ja etelän välisiin suhteisiin on kunnioitettava. Norja ei ole kuitenkaan ensimmäinen luotonantajavaltio, joka puhuu reilun ja läpinäkyvän velkasovittelun puolesta: Sveitsi yritti huomiota herättämättä edistää vastaavaa aloitetta 1990-luvulla, mutta hanke tyssäsi, kun yksikään toinen velkojamaa ei osoittanut kiinnostusta sitä kohtaan. Johtopäätöksiä Kestämättömien velkojen aiheuttamat ongelmat monenvälisessä velkahelpotusaloitteessa MDRI:ssä mukana olleissa valtioissa, monien Afrikan maiden holtiton lainanotto Kiinalta etelä eteläyhteistyön nimissä, korppikotkarahastot sekä Bretton Woods -instituutioiden havainnollistama vallan epätasapaino etelän ja pohjoisen välillä viestivät kaikki oikeudenmukaisen ja läpinäkyvän velkasovittelumekanismin tarpeesta. Ei voi sanoa, että kaikki laittomien velkojen peruuttamista ajavat kampanjat olisivat järkeviä, mutta näinhän sen pitää ollakin. Kansalaisyhteiskunnan kampanjat ovat kuitenkin historiallisesti parantaneet huomattavasti monien asioiden tilaa. Vaatimukset, joita joskus pidettiin mahdottomina ja typerinä, kuten esimerkiksi orjakaupan lopettaminen tai Yhdysvaltojen mustien rotusyrjinnän päättäminen 1900-luvulla, ovat muuttuneet todeksi aktiivisten ihmisten toiminnan seurauksena. Jubilee kampanjan käynnistyessä Britanniassa monet epäilivät, kiinnostuisivatko ihmiset niinkin monimutkaisesta asiasta kuin kansainväliset velat. Kampanja osoitti, että tämän hetkisten rakenteiden epäoikeudenmukaisuudesta kuultuaan velkojamaiden kansalaiset ovat huomattavasti kriittisempiä vallitsevien käytäntöjen suhteen kuin heidän hallituksensa. Niinpä on oikeu- 27

27 28 tettua, loogista ja inhimillistä päätellä kansalaisjärjestöillä olevan sekä oikeus että valta tehdä ymmärrettäväksi sellainen, jota hallituksemme eivät näytä ymmärtävän. Oikeudenmukainen ja kunnollinen ratkaisu velkaongelmaan saavutetaan ainoastaan julkisen painostuksen ja lobbaamisen avulla. Kansalaisjärjestöt eivät ole yksin. Monet kansanedustajat, poliitikot, tutkijat ja yksityiset lainanantajat ovat valmiita tukemaan niiden vaatimuksia.

28 Kommentti Charles Mutasan artikkeliin Natalia Ablova Charles Mutasan pääargumentti, että lainanantajamaiden rooli on erittäin ongelmallinen, pitää paikkansa. Tämän hetkisissä velkojenvähennykseen tähtäävissä järjestelyissä eturistiriitaa ei edes voi välttää. Eturististiriitojen ehkäiseminen on rikos- ja siviilioikeuden perusperiaate: tuomari ei saa olla käsittelemänsä oikeusjutun osapuoli eikä oikeusavustaja rikoksen uhri. Sääntö ei kuitenkaan päde monenkeskisiin rahoituslaitoksiin, jotka ovat sekä asianosaisia että arvioitsijoita ja joiden johtokunnat toimivat ylimpänä tuomarina. Yleisesti tiedetään rahoituslaitosten johtokuntien vuosien mittaan hyväksyneen koko joukon projekteja, joita nykytiedon valossa pidetään käytännössä rikoksina niistä kärsineitä yhteisöjä kohtaan. Mutasa korostaa siirtomaataustan merkitystä kehitysmaiden velkojen syntyyn. Väite saattaa pitää paikkansa. Kuitenkin monet rahoituslaitokset sovelsivat samoja ohjelmia myös Itä-Euroopassa, Venäjällä, Kaukasuksella ja Keski-Aasiassa, joista ainakin osan voi lukea kuuluvan globaaliin pohjoiseen. Käsittämättömän ylimielisesti ja röyhkeästi nämä instituutiot ajoivat käytäntöjä, jotka eivät toimi, ja projekteja, joista on pääasiasiassa haittaa siis toistivat muualla jo 1960-luvulta asti epäonnistuneita suunnitelmia näissäkin maailman kolkissa. Niinpä ongelma on pikemmin instituutioissa itsessään ja niiden politiikoissa kuin pelkissä (jälki)kolonialistisissa valtarakenteissa. Kansainvälisten rahoituslaitosten on tunnustettava vastuunsa projektiensa välittömistä ja välillisistä yhteiskunnallisista ja ympäristövaikutuksista. Yksinomaan hallitusten kanssa toimivien ja kansalaiset sivuuttavien rahoituslaitosten ja niiden yritysmaailmaa edustavien kehitysyhteistyökumppaneiden olisi ymmärrettävä, että todellisuudelle sokeana, kuurona ja turtana ne voivat vain hävitä tässä niin sanotussa kehitysbisneksessä. Rahoituslai- 29

29 tokset ovat väittäneet edustavansa asiantuntijuuden, teknologian ja pääoman uljasta ristisiitosta, mutta niiden edistyksellisistä suunnitelmista on unohtunut menestyksekkään kehityksen tärkein osatekijä: ihmiset. Suurvaltojen ja rikkaiden demokratioiden olisi aika lopettaa diktaattorien taloudellinen tukeminen milloin minkäkin tekosyyn varjolla. Mikäli se jatkuu, näyttävästi mainostettuja YK:n vuosituhattavoitteita ei ikinä saavuteta. Korruptoituneita johtajia ei pitäisi palkita valtavilla lainoilla, joiden takaisinmaksusta eivät vastaa he itse vaan heidän maidensa köyhät kansalaiset samaan aikaan, kun kansalaisjärjestöt pyrkivät epätoivoisesti parantamaan tilannetta ja muuttamaan kehitysajattelua. Länsimaisten hallitusten yleinen vastaus syytöksiin on, että ne eivät pysty kontrolloimaan suuryrityksiä, mutta että toisaalta mittavista investoinneista on paljon hyötyä kehitysmaille ja että kaupan ja liiketoiminnan vapauttaminen auttaa oikeusvaltioperiaatteen toteuttamisessa. Tällainen vastuun välttely on tuomittava. Korruptoituneissa maissa bisnes on menestyksestä ja turvallista ainoastaan sellaisille yrityksille, jotka hylkäävät oikeusperiaatteet ja ovat siten samalla aaltopituudella laista viisveisaavien hallitsijoiden kanssa. Mutasan kuvailemat prosessit muistuttavat Kirgisian tämän hetkistä tilannetta. Velkataakka, korruptio ja huono hallinto johtivat vaikeaan vallanvaihtoon ja väistyneen presidentin maastapakoon vuonna Uudet vallanpitäjät liehittelevät kuitenkin taas Maailmanpankkia ja muita monenkeskisiä rahoittajia samalla, kun he kiroavat edellisen hallituksen jättämää velkaperintöä. Joukko kirgisialaisia kansalaisjärjestöjä alkoi maaliskuussa 2008 dokumentoida epäoikeudenmukaisia velkoja ja julkaista niistä listaa. Ensimmäisenä listalle pääsi Aasian kehityspankin ADB: n epäonnistunut sanitaatio- ja vesiprojekti. Projektiin liittyvistä asiakirjoista kävi ilmi, että useita ADB:n sääntöjä ja Kirgisian lain pykäliä oli rikottu. Kirgisialaiset kansalaisjärjestöt jatkavat projektin ja ADB:n parannusehdotusten valvontaa lopullisena tavoittee- 30

30 naan saada hankkeeseen liittyvät lainat tunnustettua epäoikeudenmukaisiksi. Mikäli velkojen epäoikeudenmukaisuuden määrittelevä kansainvälinen elin saadaan perustettua, sen toimivaltuuksiin pitäisi sisältyä kaikkien oleellisten velkakäytäntöjen tutkiminen, velkahelpotusohjelmat (HIPC-ohjelmaa ei tule pitää varsinaisena velkahelpotuksena) sekä mahdollisuus puuttua lainaehtoihin. Mutasan mukaan nyt tarvitaan oikeudenmukaista ja läpinäkyvää velkasovittelumekanismia. Mutta maailman tapahtumien perusteella näyttää siltä, ettei mikään sovittelujärjestely voi toimia kauaa (tai lainkaan), jos sen vetovastuu annetaan jollekin keskeisistä toimijoista (YK, OECD jne.). YK ei enää kykene takaamaan oikeudenmukaisuutta. Tämän todetakseen tarvitsee vain katsoa ihmisoikeussopimuksien toteutumista ja miettiä, kuinka olematon YK:n sanktioiden vaikutus useimpiin sortohallituksiin on. Samalla lukemattomien ihmisten toiveet ja odotukset valuvat hukkaan. 31

31 Kommentti Charles Mutasan artikkeliin Patrick Bond Charles Mutasan analyysi on tervetullut, etenkin sietämättömien velkojen osalta. Vaatimukset niiden kumoamiseksi saattavat kuitenkin vaatia voimakkaampaa lähestymistapaa. Vain muutamat valtiot ovat suostuneet kyseenalaistamaan diktaattoreilta periytyneet velat, joista lukujen apartheid-lainat ovat kenties tunnetuin tapaus. Tämän vuoksi on tärkeää nostaa esiin ainakin yksi esimerkki kansalaisyhteiskunnan kamppailusta tiukkalinjaista hallitusta vastaan apartheid-ajan voittojen ja etujen palauttaminen joka antaa merkityksen Mutasan toiveikkuudelle: "Ei voi sanoa, että kaikki epäoikeutettujen velkojen peruuttamista ajavat kampanjat olisivat järkeviä, mutta näinhän sen pitää ollakin. Kansalaisyhteiskunnan kampanjat ovat kuitenkin historiallisesti parantaneet huomattavasti monien asioiden tilaa. Vaatimukset, joita joskus pidettiin mahdottomina ja typerinä, kuten esimerkiksi orjakaupan lopettaminen tai Yhdysvaltojen mustien rotusyrjinnän päättäminen 1900-luvulla, ovat muuttuneet todeksi aktiivisten ihmisten toiminnan seurauksena." Vaatimukset orjuuden, siirtomaavallan ja rotusorron epäoikeudenmukaisuuksien korvaamisesta saivat pitkän liikehdinnän jälkeen muotonsa Afrikan yhtenäisyysjärjestön OAU:n vuoden 1993 Abujan julistuksessa ja kansalaisyhteiskunnan osalta Durbanin vuoden 2001 rasisminvastaisessa maailmankonferenssissa. Jälkimmäisessä näkemykset jakaantuivat sen suhteen, pitäisikö entisten siirtomaavaltojen maksaa korvauksia vuosisatojen ajan kestäneestä ryöstelystä, joka yhä näkyy epätasa-arvona taloudessa, yhteiskunnissa ja valtioiden välisissä valtasuhteissa, kuten monet kansalaisjärjestöt ja jotkut Afrikan valtiot vaativat. EU: n pääneuvottelija, Belgian silloinen ulkoministeri Louis Michel oi- 32

Attac: G8-sopimus ei innostanut WSF:ssä

Attac: G8-sopimus ei innostanut WSF:ssä Attacin velkakampanjan tuottama tausta-artikkeli helmikuussa 2006. Kirjoittaja Hanna Kuusela on Attacin varapuheenjohtaja. Attac: G8-sopimus ei innostanut WSF:ssä Kansainvälisessä velkaliikkeessä ollaan

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Tarkistus. Luke Ming Flanagan GUE/NGL-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Tarkistus. Luke Ming Flanagan GUE/NGL-ryhmän puolesta 24.4.2017 A8-0160/11 11 16 kohta 16. tähdentää, että rahoitustuki vaikeuksissa oleville jäsenvaltioille annettiin lainoina, joita varten otettiin lainaa pääomamarkkinoilta käyttäen vakuutena unionin talousarviota;

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 16.12.2014 C(2014) 9950 final Komission ilmoitus annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta FI FI Komission ohjeet

Lisätiedot

Euroopan investointipankki lyhyesti

Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan unionin rahoituslaitoksena tarjoamme rahoitusta ja asiantuntemusta terveen liiketoiminnan edellytykset täyttäviin kestävällä tavalla toteutettaviin investointihankkeisiin,

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

NIGD, Network Institute for Global Democratization www.nigd.org nigd@nigd.org

NIGD, Network Institute for Global Democratization www.nigd.org nigd@nigd.org 1 2 NIGD, Network Institute for Global Democratization www.nigd.org nigd@nigd.org Attac ry. www.attac.fi attac@attac.fi ISSN: 1458-7823 ISBN-13: 978-952-5455-12-0 Kannen suunnittelu ja taitto: Herkko Eskelinen

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI

HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen selvitysosiin ehdotetaan, että Eduskunta

Lisätiedot

Raha ja velka. Mundus Socialis 16.7.2010. Patrizio Lainà pate.laina@gmail.com

Raha ja velka. Mundus Socialis 16.7.2010. Patrizio Lainà pate.laina@gmail.com Raha ja velka Mundus Socialis 16.7.2010 Patrizio Lainà pate.laina@gmail.com Mitä raha on? Rahan tehtävät Perinteisesti Vaihdon väline Arvon mitta Arvon säilyttäjä Vai? Vaihdon kohde Arvon heiluttaja Ihmisarvon

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Kansainvälinen velkasovittelu

Kansainvälinen velkasovittelu kepan taustaselvitykset n:o 24 kepa s working papers n:o 24 Kansainvälinen velkasovittelu Analyysi eri toteutustavoista Teppo Eskelinen (2008) YTL Teppo Eskelinen viimeistelee väitöskirjaansa globaalista

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 20.9.2013 COM(2013) 639 final 2013/0313 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston

Lisätiedot

KIIREELLINEN PÄÄTÖSLAUSELMA

KIIREELLINEN PÄÄTÖSLAUSELMA EU:N JA LATINALAISEN AMERIKAN PARLAMENTAARINEN EDUSTAJAKOKOUS KIIREELLINEN PÄÄTÖSLAUSELMA EU:n ja Latinalaisen Amerikan kanta ilmastoon ja ilmastonmuutokseen liittyviin aiheisiin Pariisin huippukokouksessa

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0249/13. Tarkistus. Liadh Ní Riada, Xabier Benito Ziluaga GUE/NGL-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0249/13. Tarkistus. Liadh Ní Riada, Xabier Benito Ziluaga GUE/NGL-ryhmän puolesta 3.7.2017 A8-0249/13 13 Liadh Ní Riada, Xabier Benito Ziluaga 1 kohta 1. palauttaa mieliin vahvistaneensa 15. maaliskuuta 2017 antamassaan päätöslauselmassa, että kestävä kasvu, ihmisarvoiset, laadukkaat

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0056/1. Tarkistus. William (The Earl of) Dartmouth EFDD-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0056/1. Tarkistus. William (The Earl of) Dartmouth EFDD-ryhmän puolesta 20.3.2015 A8-0056/1 1 William (The Earl of) Dartmouth 1 a artikla (uusi) 1 a artikla Edellä todetusta huolimatta Ukrainalle ei tulisi myöntää makrotaloudellista rahoitusapua ennen kuin tulitauko on ollut

Lisätiedot

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA

EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA CRI(98)29 Version finnoise Finnish version EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA YLEISTÄ POLITIIKKAA KOSKEVA SUOSITUS NRO 3: ROMANEIHIN KOHDISTUVAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN

Lisätiedot

Asiakokonaisuus on esillä Genevessä TRIPS-neuvoston kokouksessa 15.-16.10.2015, missä asiasta odotetaan TRIPS-neuvoston päätöstä.

Asiakokonaisuus on esillä Genevessä TRIPS-neuvoston kokouksessa 15.-16.10.2015, missä asiasta odotetaan TRIPS-neuvoston päätöstä. Ulkoasiainministeriö PERUSMUISTIO UM201501182 TUO10 Seppänen Erkki(UM) 30.09.2015 Asia Komission päätösesitys Maailman kauppajärjestön TRIPSneuvostossa ja yleisneuvostossa Euroopan unionin puolesta esitettävästä

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 30.11.2009 KOM(2009)194 lopullinen/2 2009/0060 (COD) CORRIGENDUM Annule et remplace le document COM(2009)194 final du 21.04.2009 Concerne la version originale FR et

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0048/7. Tarkistus. Marco Zanni, Stanisław Żółtek, André Elissen ENF-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0048/7. Tarkistus. Marco Zanni, Stanisław Żółtek, André Elissen ENF-ryhmän puolesta 8.3.2018 A8-0048/7 7 Marco Zanni, Stanisław Żółtek, André Elissen Johdanto-osan B kappale B. ottaa huomioon, että vuosien 2014 2020 monivuotinen rahoituskehys osoittautui nopeasti riittämättömäksi pyrittäessä

Lisätiedot

Euroopan investointipankki lyhyesti

Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan unionin pankkina me tarjoamme rahoitusta ja asiantuntemusta taloudellisesti järkevällä ja kestävällä tavalla toteutettaviin investointihankkeisiin, jotka kohdistuvat

Lisätiedot

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2015 (OR. fr) 14098/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

GLOBALISAATIO A R K - C T U L E V A I S U U D E N S U U N N I T T E L U R Y H M Ä

GLOBALISAATIO A R K - C T U L E V A I S U U D E N S U U N N I T T E L U R Y H M Ä GLOBALISAATIO ARK-C5005 TULEVAISUUDEN SUUNNITTELU RYHMÄ 1 1.3.2017 GLOBALISAATIO "maapalloistuminen tai maailmanlaajuistuminen" ihmisten ja alueiden jatkuvaa maailmanlaajuista yhtenäistymistä kansainvälisen

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0238/1. Tarkistus. Klaus Buchner Verts/ALE-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0238/1. Tarkistus. Klaus Buchner Verts/ALE-ryhmän puolesta 2.9.2015 A8-0238/1 1 1 kohta 1. suhtautuu myönteisesti joulukuussa 2013 pidettyyn yhdeksänteen WTO:n ministerikokoukseen, jossa 160 WTO:n jäsentä kävi neuvotteluja kaupan helpottamista koskevasta sopimuksesta;

Lisätiedot

LIITTEET. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

LIITTEET. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 21.2.2014 COM(2014) 96 final ANNEES 1 to 2 LIITTEET asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Lisätiedot

Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan v. 2015 valintakokeen arvosteluperusteet

Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan v. 2015 valintakokeen arvosteluperusteet Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan v. 2015 valintakokeen arvosteluperusteet Tehtävä 1 Aluehallintovirasto voi toimittaa työpaikalla työsuojelutarkastuksen omaaloitteisesti tai työpaikalta tulleen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Vetoomusvaliokunta 2009 7.3.2008 ILMOITUS JÄSENILLE Aihe: Vetoomus nro 849/2004, Bernard Ross, Yhdistyneen kuningaskunnan kansalainen, verotuksesta Ruotsissa ja pääoman vapaasta

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

KOMISSIO ASETUS (EY) No...

KOMISSIO ASETUS (EY) No... KOMISSIO ASETUS (EY) No... Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien teräsköysien ja -kaapeleiden tuonnissa neuvoston asetuksella (EY) N:o 1796/1999 käyttöön otettujen polkumyyntitoimenpiteiden mahdollista

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 3.12.2012 COM(2012) 682 final 2012/0321 (NLE) C7-0421/12 Ehdotus NEUVOSTON ASETUS eurooppalaiseen tutkimusinfrastruktuurikonsortioon (ERIC) sovellettavasta yhteisön oikeudellisesta

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 12.11.2014 2014/0124(COD) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta työllisyyden

Lisätiedot

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Johdanto Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto linjasi joulukuussa 2007, että TYY tulee näyttämään mallia YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamisessa. Poliittisessa

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM2015-00160. VVE Laitinen Kaisa (LVM) 24.06.2015. Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Liikenne- ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM2015-00160. VVE Laitinen Kaisa (LVM) 24.06.2015. Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Liikenne ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM201500160 VVE Laitinen Kaisa (LVM) 24.06.2015 Asia Ehdotus neuvoston päätökseksi Kansainvälisen televiestintäliiton (ITU) maailman radioviestintäkonferenssissa

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Osuuskunnan sulautuminen ja. Vesihuoltolaitosten yhdistyminen VT Anne Kontkanen Pellervo-Seura ry

Osuuskunnan sulautuminen ja. Vesihuoltolaitosten yhdistyminen VT Anne Kontkanen Pellervo-Seura ry Osuuskunnan sulautuminen ja osuuskunnan purkaminen Vesihuoltolaitosten yhdistyminen VT Anne Kontkanen Pellervo-Seura ry Osuuskunnan sulautuminen Osuuskunta voi sulautua toiseen osuuskuntaan siten, että

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/0197(COD) ulkoasiainvaliokunnalta. kansainvälisen kaupan valiokunnalle

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/0197(COD) ulkoasiainvaliokunnalta. kansainvälisen kaupan valiokunnalle EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Ulkoasiainvaliokunta 14.1.2015 2014/0197(COD) LAUSUNTOLUONNOS ulkoasiainvaliokunnalta kansainvälisen kaupan valiokunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

Kansanedustajat, syksy 2015

Kansanedustajat, syksy 2015 Kansanedustajat, syksy 215 1. Puolue 1 2 4 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen kansanpuolue Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät 4 2. Vastaajan sukupuoli 1 2 Nainen

Lisätiedot

9.12.2011. www.kepa.fi

9.12.2011. www.kepa.fi 9.12.2011 www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö. Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää tai niitä seuraavaa järjestöä.

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.5.2016 COM(2016) 302 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Filippiinien tasavallan hallituksen välisen tiettyjä lentoliikenteen

Lisätiedot

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti Lausuntoluonnos Frank Engel (PE602.

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti Lausuntoluonnos Frank Engel (PE602. Euroopan parlamentti 2014-2019 Kehitysvaliokunta 2017/2036(INI) 26.4.2017 TARKISTUKSET 1-22 Frank Engel (PE602.777v01-00) Neuvoston päätös poliittista vuoropuhelua ja yhteistyötä koskevan Euroopan unionin

Lisätiedot

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 2008/0255(COD) 3.2.2010 TARKISTUKSET 4-9 Lausuntoluonnos Jorgo Chatzimarkakis (PE430.863v01-00) ihmisille ja eläimille tarkoitettuja

Lisätiedot

KANSALAISUUSYKSIKÖN TILASTOKATSAUS, VUOSI 2012. 1. Kansalaisuusyksikön tehtävistä

KANSALAISUUSYKSIKÖN TILASTOKATSAUS, VUOSI 2012. 1. Kansalaisuusyksikön tehtävistä TILASTOKATSAUS 2012/2 Kansalaisuusyksikkö 24.1.2013 KANSALAISUUSYKSIKÖN TILASTOKATSAUS, VUOSI 2012 1. Kansalaisuusyksikön tehtävistä Kansalaisuusyksikön tehtävänä on Suomen kansalaisuuden saamista, säilyttämistä,

Lisätiedot

PUBLIC LIMITE FI EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 24. tammikuuta 2012 (26.01) (OR. en) 15915/11 LIMITE PV CONS 64 ECOFIN 704

PUBLIC LIMITE FI EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 24. tammikuuta 2012 (26.01) (OR. en) 15915/11 LIMITE PV CONS 64 ECOFIN 704 Conseil UE EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 24. tammikuuta 2012 (26.01) (OR. en) 15915/11 LIMITE PUBLIC PV CONS 64 ECOFIN 704 EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI Asia: Euroopan unionin neuvoston ylimääräinen istunto

Lisätiedot

Mitä Venäjälle kuuluu?-

Mitä Venäjälle kuuluu?- Mitä Venäjälle kuuluu?- Kypsyneen Putinismin aikakausi 03.06.2013 Journalistiseminaari, Oulu Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS Hanna Smith Aleksanteri Instituutti, Helsingin yliopisto Putinismin

Lisätiedot

Finnpartnershipin ja Finnfundin pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus cleantech-alueella

Finnpartnershipin ja Finnfundin pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus cleantech-alueella Finnpartnershipin ja Finnfundin pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus cleantech-alueella Finnpartnershipin ja Finnfundin kohdemaat 2 Finnpartnership lyhyesti Ulkoasiainministeriön rahoittama liikekumppanuusohjelma

Lisätiedot

OECD 2OO4 TUKEVA POHJA PÄÄTÖKSENTEOLLE JA VÄLINE GLOBALISAATIOKEHITYKSEN ANALYYSIIN JA HALLINTAAN JORMA JULIN 5.5.2004 OECD! 30 JÄSENTÄ - SLOVAKIA HYVÄKSYTTIIN VIIMEISENÄ JOULUKUUSSA 2000! LÄHES PARIKYMMENTÄ

Lisätiedot

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Istuntoasiakirja 20.6.2013 B7-****/2013 PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS suullisesti vastattavan kysymyksen B7-****/2013 johdosta työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan mukaisesti EU:n

Lisätiedot

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0029(COD) Mietintöluonnos Hannu Takkula (PE585.

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0029(COD) Mietintöluonnos Hannu Takkula (PE585. Euroopan parlamentti 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2016/0029(COD) 19.9.2016 TARKISTUKSET 15-26 Mietintöluonnos Hannu Takkula (PE585.811v02-00) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston

Lisätiedot

Ohjeita omaan lisävarallisuuteen liittyen

Ohjeita omaan lisävarallisuuteen liittyen EIOPABoS14/167 FI Ohjeita omaan lisävarallisuuteen liittyen EIOPA Westhafen Tower, Westhafenplatz 1 60327 Frankfurt Germany Tel. + 49 6995111920; Fax. + 49 6995111919; email: info@eiopa.europa.eu site:

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON SELVITYKSESTÄ EUROOPAN KOMISSION EHDOTUKSIIN TALOUS- JA RAHALIITON KEHITTÄMISEKSI

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON SELVITYKSESTÄ EUROOPAN KOMISSION EHDOTUKSIIN TALOUS- JA RAHALIITON KEHITTÄMISEKSI LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON SELVITYKSESTÄ EUROOPAN KOMISSION EHDOTUKSIIN TALOUS- JA RAHALIITON KEHITTÄMISEKSI Timo Miettinen, FT Eurooppa-tutkimuksen keskus Helsingin yliopisto Presentation Name / Firstname

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.2015 COM(2015) 117 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Jäsenvaltioiden myöntämät rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista

Lisätiedot

HE 217/2008 vp. kansanedustajain eläkelakia ja valtion eläkelakia. kuitenkin valita koko edustajantoimensa keslamenttivaaleissa,

HE 217/2008 vp. kansanedustajain eläkelakia ja valtion eläkelakia. kuitenkin valita koko edustajantoimensa keslamenttivaaleissa, HE 217/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Suomesta Euroopan parlamenttiin valitun edustajan palkkiosta ja eläkkeestä annetun lain kumoamisesta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

Lisätiedot

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Ennustamisen vaikeus Maailma Eurooppa Suomi Talouden näkymät; 2008, 2009, 2010,

Lisätiedot

VARAINHOITOASETUKSEN 179 ARTIKLAN 3 KOHDAN MUKAISESTI LAADITTU LAUSUNTO (KIINTEISTÖPOLITIIKKA)

VARAINHOITOASETUKSEN 179 ARTIKLAN 3 KOHDAN MUKAISESTI LAADITTU LAUSUNTO (KIINTEISTÖPOLITIIKKA) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Budjettivaliokunta 14.12.2011 VARAINHOITOASETUKSEN 179 ARTIKLAN 3 KOHDAN MUKAISESTI LAADITTU LAUSUNTO (KIINTEISTÖPOLITIIKKA) Brysselissä sijaitsevaa MONTOYER 70 -rakennusta

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 21.9.2016 JOIN(2016) 43 final 2016/0298 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS poliittista vuoropuhelua ja yhteistyötä

Lisätiedot

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja.

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja. 07.06.2016 Eduskunnan talousvaliokunnalle Kuten eduskunnan puhemiesneuvostolle lähettämässämme kirjeessä totesimme, kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa tähtää

Lisätiedot

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä Euroopan tilintarkastustuomioistuin on Euroopan unionin toimielin, joka perussopimuksen mukaan perustettiin huolehtimaan unionin varojen tarkastamisesta.

Lisätiedot

Alustus KHI Forumissa. 21.08.2010 Veikko Saksi

Alustus KHI Forumissa. 21.08.2010 Veikko Saksi Alustus KHI Forumissa 21.08.2010 Veikko Saksi Vaikeneminen on vallankäytön väline Avoimuus on muodikas asia Relevantti tieto usein vain vallankäyttäjillä Venäjä-kriittisyydestä tehdään farsseja Tabuista

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0278/2. Tarkistus. Christel Schaldemose ja muita

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0278/2. Tarkistus. Christel Schaldemose ja muita 6.4.2016 A8-0278/2 2 Johdanto-osan A kappale A. katsoo, että sisämarkkinat ovat keskeinen unionin talouskasvua ja työpaikkojen luomista elvyttävä väline; A. katsoo, että sisämarkkinat ovat keskeinen unionin

Lisätiedot

A. Huutokaupat ovat tärkeitä ainakin kolmesta syystä. 1. Valtava määrä taloudellisia transaktioita tapahtuu huutokauppojen välityksellä.

A. Huutokaupat ovat tärkeitä ainakin kolmesta syystä. 1. Valtava määrä taloudellisia transaktioita tapahtuu huutokauppojen välityksellä. HUUTOKAUPOISTA A. Huutokaupat ovat tärkeitä ainakin kolmesta syystä 1. Valtava määrä taloudellisia transaktioita tapahtuu huutokauppojen välityksellä. 2. Huutokauppapelejä voidaan käyttää taloustieteen

Lisätiedot

Liikenne- ja matkailuvaliokunta MIETINTÖLUONNOS

Liikenne- ja matkailuvaliokunta MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 18.2.2013 2012/2296(INI) MIETINTÖLUONNOS kevyiden yksityisajoneuvojen tiemaksu- ja vinjettijärjestelmää Euroopassa koskevasta strategiasta

Lisätiedot

Globaalin kehityksen epävarmuus

Globaalin kehityksen epävarmuus Globaalin kehityksen epävarmuus Metsäalan tulevaisuusseminaari, 1.11.2007 Jukka Pirttilä Tutkimuskoordinaattori Palkansaajien tutkimuslaitos Puheen rakenne Kyse talouden globalisaatiosta: kansallisten

Lisätiedot

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Yritykset & ihmisoikeudet 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Valtioneuvosto, yhteiskuntavastuu ja ihmisoikeudet mistä on kyse? Valtioneuvoston yhteiskuntavastuupolitiikan isoimpia kysymyksiä tällä hetkellä

Lisätiedot

FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT)

FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT) 1. Likvidit varat 1.1. Yleiset huomautukset FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT) 1. Tämä on yhteenvetotaulukko, johon kootaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 412 artiklan

Lisätiedot

YRITYSSANEERAUS -MITÄ SE VELKOJALLE TARKOITTAA? Iiro Hollmén Asianajaja, varatuomari

YRITYSSANEERAUS -MITÄ SE VELKOJALLE TARKOITTAA? Iiro Hollmén Asianajaja, varatuomari YRITYSSANEERAUS -MITÄ SE VELKOJALLE TARKOITTAA? Iiro Hollmén Asianajaja, varatuomari Velkojan etujen tehokas valvonta Tarkista saatavan peruste, määrä ja korko Onko kyseessä saneerausvelka? Onko kyseessä

Lisätiedot

EETTISET OHJEET MUNKSJÖ OYJ (YRITYSTUNNUS 2480661-5) Hyväksytty hallituksen kokouksessa 13. toukokuuta 2013

EETTISET OHJEET MUNKSJÖ OYJ (YRITYSTUNNUS 2480661-5) Hyväksytty hallituksen kokouksessa 13. toukokuuta 2013 EETTISET OHJEET MUNKSJÖ OYJ (YRITYSTUNNUS 2480661-5) Hyväksytty hallituksen kokouksessa 13. toukokuuta 2013 Tekijä: Åsa Fredriksson Laadittu: 24. helmikuuta 2013 Tarkistettu: 10. syyskuuta 2014 Versio:

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN SELVITYS LIITTYEN SUOMEN SCHIPPERKEKERHO RY:N SYYSKOKOUKSEEN 11.11.2006

PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN SELVITYS LIITTYEN SUOMEN SCHIPPERKEKERHO RY:N SYYSKOKOUKSEEN 11.11.2006 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN SELVITYS LIITTYEN SUOMEN SCHIPPERKEKERHO RY:N SYYSKOKOUKSEEN 11.11.2006 Kuten jo 8.12.2006 Suomen Schipperkekerho ry:n hallitukselle sekä yhdistyksen syyskokouksen 11.11.2006 puheenjohtajalle

Lisätiedot

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. lokakuuta 2009 (5.0) (OR. en) 4299/09 ADD AGRILEG 82 DENLEG 93 LISÄYS I/A-KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Lähettäjä: Eläinlääkintäasiantuntijoiden työryhmä (kansanterveys)

Lisätiedot

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille www.kehys.fi EU:n budjetti 2007-2013 Viisi päälohkoa: Yhteensä 974,7 miljardia 1. Kestävä kasvu 433,0 miljardia 2. Luonnonvarojen kestävä kehitys ja suojelu

Lisätiedot

Oikeudelliset kysymykset. Tuottajan etiikka - essee. Ulla Viskari-Perttu

Oikeudelliset kysymykset. Tuottajan etiikka - essee. Ulla Viskari-Perttu Oikeudelliset kysymykset Tuottajan etiikka - essee Ulla Viskari-Perttu Oikeudelliset kysymykset 1/2 Lehtori Juha Iso-Aho Humanistinen ammattikorkeakoulu 2 TUOTTAJAN ETIIKKA Mitä eettisyys merkitsee kulttuurituotannossa?

Lisätiedot

Rahatalous kriisissä. Lauri Holappa Helsingin suomenkielinen työväenopisto 13.9.2011 8.11.2011

Rahatalous kriisissä. Lauri Holappa Helsingin suomenkielinen työväenopisto 13.9.2011 8.11.2011 Rahatalous kriisissä Lauri Holappa Helsingin suomenkielinen työväenopisto 13.9.2011 8.11.2011 YleisAetoa Luennoitsija tavoitecavissa osoiceesta lauri.holappa@helsinki.fi Luennot Aistaisin kello 18.30 20.00

Lisätiedot

SOPIMUSPUOLTEN YHTEISET JULISTUKSET YHTEINEN JULISTUS EUROOPAN UNIONIN JA EUROOPAN TALOUSALUEEN SAMANAIKAISESTA LAAJENTUMISESTA

SOPIMUSPUOLTEN YHTEISET JULISTUKSET YHTEINEN JULISTUS EUROOPAN UNIONIN JA EUROOPAN TALOUSALUEEN SAMANAIKAISESTA LAAJENTUMISESTA SOPIMUSPUOLTEN YHTEISET JULISTUKSET YHTEINEN JULISTUS EUROOPAN UNIONIN JA EUROOPAN TALOUSALUEEN SAMANAIKAISESTA LAAJENTUMISESTA Sopimuspuolet korostavat olevan tärkeää, että nykyiset sopimuspuolet ja uudet

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 23.2.2009 KOM(2009)81 lopullinen 2009/0023 (CNS) C6-0101/09 Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS elatusvelvoitteisiin sovellettavaa lakia koskevan pöytäkirjan tekemisestä Euroopan

Lisätiedot

Vahantajoen vesihuolto-osuuskunnan tilannekatsaus ja toimenpiteet

Vahantajoen vesihuolto-osuuskunnan tilannekatsaus ja toimenpiteet Kaupunginhallitus 428 17.11.2014 Kaupunginhallitus 32 26.01.2015 Kaupunginhallitus 126 30.03.2015 Vahantajoen vesihuolto-osuuskunnan tilannekatsaus ja toimenpiteet 849/72.722/2012 KAUPHALL 17.11.2014 428

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.6.2015 COM(2015) 291 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen (ETS 196) lisäpöytäkirjan

Lisätiedot

Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi

Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi 1. Mitä Robert sanoi, ymmärrykseni mukaan 2. Kommenttieni tausta, osin samanlaisessa

Lisätiedot

2. Kestävän kehityksen lähtökohtana kumppanimaiden omistajuus

2. Kestävän kehityksen lähtökohtana kumppanimaiden omistajuus Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry Hyväksytty hallituksen kokouksessa 15.12.2008 KEPAN LINJAUS KEHITYSYHTEISTYÖN LAADUSTA 1. Johdanto Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry haluaa vaikuttaa köyhdyttäviä

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 08.04.2005 KOM(2005)131 lopullinen 2005/0031(CNS) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisön sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välillä niistä perusteista

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. kesäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. kesäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. kesäkuuta 2015 (OR. en) 10044/15 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 10. kesäkuuta 2015 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: FSTR 34 FC 36 REGIO 48 SOC 419 EMPL 273 RECH 198 ERAC

Lisätiedot

Palkanoikaisuvaatimus, Aro Jenni

Palkanoikaisuvaatimus, Aro Jenni Kunnanhallitus 102 08.04.2013 Kunnanhallitus 73 03.03.2014 Palkanoikaisuvaatimus, Jenni Aro 116/01.02.01/2013 Kunnanhallitus 08.04.2013 102 Palkanoikaisuvaatimus, Aro Jenni Erityisluokanopettaja Jenni

Lisätiedot

Lähentyminen Yhteisestä käytännöstä usein kysytyt kysymykset Lähentymisohjelma 3. Erottamiskyky:

Lähentyminen Yhteisestä käytännöstä usein kysytyt kysymykset Lähentymisohjelma 3. Erottamiskyky: FI FI Lähentyminen Yhteisestä käytännöstä usein kysytyt kysymykset Lähentymisohjelma 3. Erottamiskyky: kuvailevia/erottamiskyvyttömiä sanoja sisältävät kuviomerkit A. YHTEINEN KÄYTÄNTÖ 1. Mitkä virastot

Lisätiedot

Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista

Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista Author : albert John Maynard Keynes luonnehti eräässä kirjoituksessaan 1930-luvun lamaa nykyajan suurimmaksi sellaiseksi katastrofiksi,

Lisätiedot

Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että

Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että Brysselissä, 30. tammikuuta 2002 Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että Budjettikomissaari Michaele Schreyer totesi Tänään hyväksymässään ilmoituksessa komissio esittelee yleistä

Lisätiedot

+ 3 2 5 } {{ } + 2 2 2 5 2. 2 kertaa jotain

+ 3 2 5 } {{ } + 2 2 2 5 2. 2 kertaa jotain Jaollisuustestejä (matematiikan mestariluokka, 7.11.2009, ohjattujen harjoitusten lopputuloslappu) Huom! Nämä eivät tietenkään ole ainoita jaollisuussääntöjä; ovatpahan vain hyödyllisiä ja ainakin osittain

Lisätiedot

Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla

Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla Pikokaasu loppuseminaari 13 kesäkuuta 2013 Tatu Lyytinen VTT Teknologian Tutkimuskeskus 2 Tatu Lyytinen

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta 2007/0094(COD) 18.3.2008 LAUSUNTOLUONNOS maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnalta kansalaisvapauksien sekä oikeus-

Lisätiedot

23. Yhteisvaluutta-alueet ja Euroopan rahaliitto (Mankiw&Taylor, Ch 38)

23. Yhteisvaluutta-alueet ja Euroopan rahaliitto (Mankiw&Taylor, Ch 38) 23. Yhteisvaluutta-alueet ja Euroopan rahaliitto (Mankiw&Taylor, Ch 38) 1. Euron synty 2. Yhteisvaluutan hyödyt ja kustannukset 3. Onko EU optimaalinen yhteisvaluutta-alue? 4. Yhteisvaluutta-alueet ja

Lisätiedot

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu 1 Suomen Pakolaisapu Työtä uutta alkua varten Suomen Pakolaisapu tukee pakolaisia ja maahanmuuttajia toimimaan aktiivisesti yhteiskunnassa

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin perustamisesta

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin perustamisesta FI FI FI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.5.2010 KOM(2010) 2010 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin perustamisesta FI FI Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin

Lisätiedot