Attac: G8-sopimus ei innostanut WSF:ssä

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Attac: G8-sopimus ei innostanut WSF:ssä"

Transkriptio

1 Attacin velkakampanjan tuottama tausta-artikkeli helmikuussa Kirjoittaja Hanna Kuusela on Attacin varapuheenjohtaja. Attac: G8-sopimus ei innostanut WSF:ssä Kansainvälisessä velkaliikkeessä ollaan yksimielisiä ainakin yhdestä asiasta: G8-maiden kesällä 2005 lupaamat velkahelpotukset eivät ole riittäviä. Ne eivät ole riittäviä moraalisesti, eivätkä ne ole riittäviä seurauksiltaan. Näistä kysymyksistä keskusteltiin runsaasti Malin pääkaupungissa Bamakossa pidetyssä Maailman sosiaalifoorumissa. Tammikuun lopulla pidetyn foorumin yhdeksi pääteemaksi muotoutui juuri velkaongelma, oltiinhan Afrikassa - velkakurimuksen ytimessä. Bamakossa G8-maiden suitsutettujen velkahelpotusten riittämättömyys kävi selväksi. Syksyllä julkaistujen kommentaarien tavoin foorumin tilaisuuksissa puhuttiin paljon niistä veloista, jotka eivät lukeudu helpotusohjelman piiriin. Esimerkiksi Afrikassa G8-sopimuksen helpotukset koskevat vain prosenttia kehitysmaiden veloista. Maita sopimukseen olisi myös toivottu lisää, esimerkiksi Haiti ja Nepal ovat osoituksia valtioista, joiden jääminen sopimuksen ulkopuolelle on tuntunut väärältä. Bamakon sosiaalifoorumissa aiheesta kampanjoivat näyttävästi mauritanialaiset, jotka jäivät viime hetkellä helpotusten ulkopuolelle, koska Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ei pitänyt maata vielä valmiina helpotuksiin. IMF:n mukaan maan makrotaloudellinen tilanne ei ole tarpeeksi hyvä, eikä maan julkisten varojen hallinnointi ole valuuttarahaston mieleen. Näin ollen IMF vaatii Mauritaniaa käymään läpi talousuudistusten ohjelman, jota valuuttarahasto valvoo ja tarkkailee. Mauritanialaisten mukaan IMF:n päätös on kuitenkin epäoikeudenmukainen. Mauritaniassa vaihtui valta vuoden 2005 syksyllä, eikä kansainvälinen yhteisö ole ollut varma, kuinka suhtautua tapahtuneeseen. Mauritanialaisten itsensä mielestä vallanvaihto oli toivottu tapaus 21 vuoden epäoikeudenmukaisen hallinnon jälkeen, ja uuden hallinnon uskotaan ratkaisevan myös taloudellisia ongelmia. Tässä tilanteessa velkahelpotukset olisivat olleet tervetullut apu. Koko G8-sopimuksen sisältöön ollaan oltu tyytymättömiä, mutta samalla velkaliikettä mietityttää vielä Maailmanpankin tulevat siirrot. Maailmanpankki ei vielä ole armahtanut osuuttaan sopimuksesta ja sen odotetaan tekevän päätöksensä maaliskuussa. Todennäköistä on, että velat armahdetaan 17 maalta, mutta samalla julistetaan joukko tiukennettuja ehtoja sopimuksen ulkopuolelle jääville maille. Tämä tarkoittaisi monille maille käskyä noudattaa tiukasti ehdollistamisohjelmia ja sitä, että seuraavia neuvotteluja helpotuksista voisi olla luvassa aikaisintaan vuonna Liian hitaasti ja liian hellästi Keskustelu G8-sopimuksen sisällöstä käy edelleen kiivaana, mutta samalla monet etelän järjestöt ovat sitä mieltä, että velkaongelmaa ei lainkaan ratkaista helpotuksin. Päinvastoin helpotukset antavat muille lainojille vain lisää liikkumatilaa, ne ovat nöyryyttäviä ja lähinnä julkisuustemppuja. Nämä järjestöt ja verkostot - kuten esimerkiksi Jubilee South - vaativat

2 velkojen täydellistä ja ei-ehdollista mitätöintiä pitkälti siksi, että se nähdään ainoana moraalisesti oikeana tekona. Bamakossa ehdotettiin myös sitä, että nyt helpotuksia saavien maiden pitäisi jatkossa kieltäytyä kaikista sellaisista kansainvälisten rahoituslaitosten sopimuksista, jotka sisältävät ehdollistavia osuuksia. Foorumin isäntämaan Malin esimerkki kuvaa hyvin Afrikan köyhimpien maiden tyytymättömyyttä pieniin ja asteittaisiin helpotuksiin. Malin hallitus on lyhentänyt lainojaan ja maksanut niiden korkoja kuuliaisesti. Viime vuonna maa kulutti noin 109 miljoonaa dollaria velanmaksuun. "Koulutukseen ja terveydenhuoltoon käytettävät varat eivät käsitä läheskään puolta tästä summasta, vaikka nämä sektorit ovat elintärkeitä mille tahansa valtiolle", sanoi Diarra Sekou afrikkalaisen velkakoalition (CAD-Mali) malilainen edustaja. Mali on tietysti vain yksi esimerkki niistä Afrikan valtioista, joiden kansalaiset ovat tyytymättömiä velkakriisin ratkaisemisen hitauteen. Jubilee Southin kansainvälinen koordinaattori, filippiiniläinen Lidy Nacpil kuitenkin muistutti Bamakossa, että velkaongelman ratkaisemiseksi ei ole oikoteitä. "Meidän on rakennettava ja vahvistettava velkaliikettämme", hän totesi. Suurin huoli kansainvälisessä velkaliikkeessä lienee tällä hetkellä se, että erilaiset reaktiot G8-sopimukseen ja samankaltaisiin helpotuksiin hajottavat liikettä sisältä käsin. Eurodadin koordinaattori Alex Wilks varoittikin tästä sisäisestä hajaannuksesta, jonka ei saa antaa liikaa vaikuttaa. Esimerkiksi Euroopassa ja myös Suomessa kannatusta saava velkasovittelujärjestelmä ei ole kaikkien etelän järjestöjen mieleen. Järjestelmän kannattajien mukaan velkasovittelumekanismi tarjoisi kuitenkin ainoan kestävän tavan ratkaista myös mahdolliset tulevat velkakriisit ja -kiistat. Sovittelumekanismin avulla voitaisiin myös asettaa kyseenalaiseksi rahoituslaitosten nykyiset lainaamiskäytännöt. Samalla mahdolliset mitätöintiprosessit saataisiin demokratisoitua, eivätkä kriisin ratkaisuyritykset enää perustuisi lähinnä taloudellisten hyöty- ja haittanäkökulmien punnitsemiseen. Suomessa etenkin Attac kannattaa puolueettoman sovittelumekanismin luomista. Myös omia päättäjiä valvottava G8-sopimuksen arvostelu ei kuitenkaan riitä afrikkalaisille aktivisteille. Velkojatahojen kritisoinnin lisäksi afrikkalaiset ovat huolissaan myös omien hallitustensa riittämättömästä tahdosta ratkaista ongelmia. Diarra Sekou arvosteli Malin poliitikkoja siitä, etteivät he ole koskaan varsinaisesti vaatineet velkojen mitätöintiä. "En ole koskaan nähnyt parlamentaarikkojemme tuominneen velallisuuttamme. En ole koskaan kuullut yhdenkään parlamentaarikon sanovan 'tämä velka ei ole hyväksi kansalle'", Sekou totesi. Samalla Sekou muistutti korruptio-ongelman ja velkakysymyksen yhteenkietoutuneisuudesta. "Jos taistelet vain velkaa vastaan ratkaisematta korruptio-ongelmaa ja valvomatta varojen käyttöä, et vielä pääse pitkälle", hän sanoi. Myöskään hallitusten asenne helpotusten jälkeen ei tyydytä kaikkia kansalaisia. Malilaisen velka-aktivistin Aminata Touré Barryn (CAD Mali) mukaan kansalaisyhteiskunnan on nyt myös keskityttävä valvomaan sitä, mihin velkahelpotuksista "yli jääneet" rahat sijoitetaan. Hänen mukaansa kansalaisyhteiskunnan on selvitettävä, miten velkahelpotukset heijastuvat maiden

3 tämänvuotisiin budjetteihin. Myös gambialainen Lamin Nyangado oli samaa mieltä: "Kansalaisten on varmistettava, että raha, joka on tähän saakka mennyt velkojen maksuun, käytetään jatkossa palvelujen ja elinolosuhteiden parantamiseen."

Euro vai ei? Eurokriisi ja Suomen vaihtoehdot. Toimittanut Simo Grönroos

Euro vai ei? Eurokriisi ja Suomen vaihtoehdot. Toimittanut Simo Grönroos Euro vai ei? Eurokriisi ja Suomen vaihtoehdot Toimittanut Simo Grönroos 1 Sisällysluettelo Esipuhe................................................ 5 Esko Seppänen: Kriisin kyydillä liittovaltioon...................

Lisätiedot

Bo Rönngren, Malte Segerdahl ja Martin Viredius Työllä on hintansa

Bo Rönngren, Malte Segerdahl ja Martin Viredius Työllä on hintansa Bo Rönngren, Malte Segerdahl ja Martin Viredius Työllä on hintansa Sosiaalisen polkumyynnin torjunta kuljetusalalla POHJOISMAINEN KULJETUSTYÖVÄEN FEDERAATIO 2008 Kirjoittajat: Bo Rönngren, Malte Segerdahl

Lisätiedot

99 KYSYMYSTÄ JA VASTAUSTA ILO 169 SOPIMUKSESTA

99 KYSYMYSTÄ JA VASTAUSTA ILO 169 SOPIMUKSESTA 99 KYSYMYSTÄ JA VASTAUSTA ILO 169 SOPIMUKSESTA Vähemmistövaltuutettu 2014 Vähemmistövaltuutettu taitto: Kopijyvä Oy, 2014 2 Sisällys Vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet'n alkusanat...9 I. Yleistä tietoa

Lisätiedot

Kirjallisuuden vaihto hankintatapana

Kirjallisuuden vaihto hankintatapana Tieteellisen kirjallisuuden vaihtokeskus - Georg Strien Kirjallisuuden vaihto hankintatapana Tieteellisen kirjallisuuden vaihdolla on pitkä perinne, vanhimmat viitteet löytyvät vuodesta 1694 Ranskasta.

Lisätiedot

K IRJA VEDESTÄ. ANJA PORTIN (toim.)

K IRJA VEDESTÄ. ANJA PORTIN (toim.) K IRJA VEDESTÄ ANJA PORTIN (toim.) Tekstit: kirjoittajat Kuvat: valokuvaajat Suomennokset: englannista Olli-Pekka Haavisto (s. 29, 49, 65 ja 87), portugalista Anne Johansson (s. 81), indonesiasta Anu

Lisätiedot

KALEVI SORSA -SÄÄTIÖ. Antti Kaihovaara (toim.)

KALEVI SORSA -SÄÄTIÖ. Antti Kaihovaara (toim.) KALEVI SORSA -SÄÄTIÖ Antti Kaihovaara (toim.) ANTTI KAIHOVAARA (TOIM.) JAKOLINJOJEN SUOMI Antti Kaihovaara (toim.) Jakolinjojen Suomi Kalevi Sorsa -säätiö Kalevi Sorsa -säätiö ja kirjoittaja 2015 Kansi,

Lisätiedot

Aktiivinen kansalaisuus ja avoimet oppimisympäristöt tulevaisuudessa

Aktiivinen kansalaisuus ja avoimet oppimisympäristöt tulevaisuudessa Kirsi Saloniemi Aktiivinen kansalaisuus ja avoimet oppimisympäristöt tulevaisuudessa Aktiivi-hankkeen ennakointiraportti Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja B. Raportit ja selvitykset 3/2011

Lisätiedot

Fredi lauloi joskus 1960-luvulla balladia

Fredi lauloi joskus 1960-luvulla balladia D I S C U S S I O N JUHA RAITIO Balladi eurosta eli Euroopan velkakriisin synty, hoito ja seuraukset Fredi lauloi joskus 1960-luvulla balladia roskisdyykkarista. Kertosäkeen mukaan vaikka paremmaksi kaikki

Lisätiedot

YHDISTYSTOIMINNAN OPAS TYÖMINISTERIÖ

YHDISTYSTOIMINNAN OPAS TYÖMINISTERIÖ Selkokieliversio YHDISTYSTOIMINNAN OPAS TYÖMINISTERIÖ YHDISTYS ON YHTEISTOIMINTAA...2 Yhteinen asia, kaikki mukaan!... 2 Jäseneksi liittyminen...3 Tärkeä tiedonkulku... 4 Ero yhdistyksen jäsenyydestä...

Lisätiedot

Laman opetukset Suomen 1990-luvun kriisin syyt ja seuraukset

Laman opetukset Suomen 1990-luvun kriisin syyt ja seuraukset VATT-JULKAISUJA 27:5 VATT PUBLICATIONS 1990-luvun talouskriisi Suomen Akatemian tutkimusohjelma: Laman opetukset Suomen 1990-luvun kriisin syyt ja seuraukset Jaakko Kiander VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

1 JOHDANTO 1.1 Menestys on aina ansaittava uudestaan 1.2 Millaisia ongelmia Suomella on edessään?

1 JOHDANTO 1.1 Menestys on aina ansaittava uudestaan 1.2 Millaisia ongelmia Suomella on edessään? SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE 1 JOHDANTO 1.1 Menestys on aina ansaittava uudestaan 1.2 Millaisia ongelmia Suomella on edessään? Väestön ikääntyminen Laman opetukset: hyvinvointipalvelut ja talous Globalisaatio

Lisätiedot

Miten vaikutan? Kansalaistoimijan vaikuttamisopas. Anne Ilvonen. OK-opintokeskus

Miten vaikutan? Kansalaistoimijan vaikuttamisopas. Anne Ilvonen. OK-opintokeskus Miten vaikutan? Kansalaistoimijan vaikuttamisopas Anne Ilvonen OK-opintokeskus Sisältö Vaikuttaminen on jokaisen kansalaistaito... 5 1. Mitä vaikuttaminen on?... 6 1.1. Valta... 7 1.2. Osallistuminen...

Lisätiedot

Metsähallituksen ja valtio-omistajan vastuu Ylä-Lapin porotalouden ja metsätalouden välisessä kiistassa

Metsähallituksen ja valtio-omistajan vastuu Ylä-Lapin porotalouden ja metsätalouden välisessä kiistassa Metsätieteen aikakauskirja t u t k i m u s a r t i k k e l i Kaisa Raitio ja Teijo Rytteri Kaisa Raitio Metsähallituksen ja valtio-omistajan vastuu Ylä-Lapin porotalouden ja metsätalouden välisessä kiistassa

Lisätiedot

Miten luen tuloslaskelmaa? 2. Miten tulkitsen tasetta? 5. Taloustieteen tohtori Pekka Aho SBB-Solutions for Business and Brains Oy

Miten luen tuloslaskelmaa? 2. Miten tulkitsen tasetta? 5. Taloustieteen tohtori Pekka Aho SBB-Solutions for Business and Brains Oy Miten luen tuloslaskelmaa? 2 Miten tulkitsen tasetta? 5 SBB - Solutions for Business and Brains Oy Gsm 050-3570 857 Kylänvanhimmankuja 7 00640 Helsinki Email pekka.aho@sbb.fi www.sbb.fi 1 Miten luen tuloslaskelmaa?

Lisätiedot

Ylisääntelyn seuraukset Pykälämyrsky vaikeuttaa yritysten toimintaa

Ylisääntelyn seuraukset Pykälämyrsky vaikeuttaa yritysten toimintaa Ylisääntelyn seuraukset Pykälämyrsky vaikeuttaa yritysten toimintaa Helppo Hallinto Sujuva Suomi -hanke 2013 2014 Sisällysluettelo JOHDANTO... 8 Viisi vaarallista hanketta... 8 Hallinnollisen taakan vähentämisen

Lisätiedot

iii Helsingissä 12.1.2001 Keijo Paunio Hannele Kuusi Tapio Markkanen Matti Sarvas Toomas Kotkas

iii Helsingissä 12.1.2001 Keijo Paunio Hannele Kuusi Tapio Markkanen Matti Sarvas Toomas Kotkas Opetusministeriölle Opetusministeriö antoi 11.4.2000 Tutkimuseettiselle neuvottelukunnalle toimeksiannon selvittää tutkijoiden ja elinkeinoelämän väliseen yhteistyöhön liittyviä eettisiä kysymyksiä ja

Lisätiedot

kepa 20 vuotta historiikki lyhyt oppimäärä

kepa 20 vuotta historiikki lyhyt oppimäärä kirsi salonen juha rekola kepa 20 vuotta historiikki lyhyt oppimäärä kehitysyhteistyön palvelukeskuksen raporttisarja, numero 79. issn 1236-4797 isbn 952-200-012-4 (nid.) isbn 952-200-013-2 (pdf), osoitteessa

Lisätiedot

Pohjolan lapset Nuorilla on väliä!

Pohjolan lapset Nuorilla on väliä! Pohjolan lapset Nuorilla on väliä! Pohjoismainen hyvinvointikeskus Ideavihko Varhainen tuki perheille -projektin tulokset 1 Pohjolan lapset Nuorilla on väliä! Julkaisija: Pohjoismainen hyvinvointikeskus

Lisätiedot

Eero Ojanen. Hyvä päätös? polemia KAKS KUNNALLISALAN KEHITTÄMISSÄÄTIÖ

Eero Ojanen. Hyvä päätös? polemia KAKS KUNNALLISALAN KEHITTÄMISSÄÄTIÖ polemia Eero Ojanen Hyvä päätös? KAKS KUNNALLISALAN KEHITTÄMISSÄÄTIÖ Hyvä päätös? Eero Ojanen Hyvä päätös? Filosofisia näkökulmia päätöksentekoon kaks kunnallisalan kehittämissäätiö HYVÄ PÄÄTÖS? Kieliasun

Lisätiedot

KEN ON MAASSA JÄMÄKIN?

KEN ON MAASSA JÄMÄKIN? KEN ON MAASSA JÄMÄKIN? EVAn Arvo- ja asennetutkimus 2015 Matti Apunen Ilkka Haavisto Johanna Sipola Sarianna Toivonen EVA Raportti 1/2015 ISSN 2342-8082 (painettu) ISSN 2342-8090 (pdf) Kustantaja: Taloustieto

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö ja. kehitysasiat. Köyhyyden torjunta muuttuvassa maailmassa VALOKEILASSA EUROOPAN UNIONIN POLITIIKKA

Kansainvälinen yhteistyö ja. kehitysasiat. Köyhyyden torjunta muuttuvassa maailmassa VALOKEILASSA EUROOPAN UNIONIN POLITIIKKA VALOKEILASSA EUROOPAN UNIONIN POLITIIKKA Kansainvälinen yhteistyö ja Köyhyyden torjunta muuttuvassa maailmassa kehitysasiat Tekniset, taloudelliset ja aineelliset voimavaramme riittävät äärimmäisen köyhyyden

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio yhteisöjen ajalla

Hyvinvointivaltio yhteisöjen ajalla Yksilön ääni Hyvinvointivaltio yhteisöjen ajalla Roope Mokka & Aleksi Neuvonen Sitran raportteja 69 Yksilön ääni Hyvinvointivaltio yhteisöjen ajalla Sitran raportteja 69 Yksilön ääni Hyvinvointivaltio

Lisätiedot

Puheenjohtaja Mirjami Uusitalo: Kiitos toveri Nurmi. Seuraavana Sulo Penttilä SAK, valmistautuu Sirkka Smed VTY.

Puheenjohtaja Mirjami Uusitalo: Kiitos toveri Nurmi. Seuraavana Sulo Penttilä SAK, valmistautuu Sirkka Smed VTY. neilla tai että niiden käsittely tapahtuu suljetussa tilassa, niin että me kaikki olimmepa sitten miehiä tai naisia, raskaana tai emme voimme käydä työssä ilman, että siitä aiheutuu vaaraa meille tai syntymättömille

Lisätiedot

MINKÄ KOKOINEN ON JULKINEN TALOUS?

MINKÄ KOKOINEN ON JULKINEN TALOUS? Olli Savela Yliaktuaari, Tilastokeskus MINKÄ KOKOINEN ON JULKINEN TALOUS? Suomen julkinen sektori on EU-maiden suurimpia, pohjoismaista tasoa. Perinteisesti pohjoismaisessa mallissa julkinen sektori on

Lisätiedot

Keskustelua suomalaisen työelämän luonteesta ja sen muuttumisesta

Keskustelua suomalaisen työelämän luonteesta ja sen muuttumisesta Pekka Ylöstalo Keskustelua suomalaisen työelämän luonteesta ja sen muuttumisesta Eläketurvakeskuksen keskustelualoitteita 2007:4 Pekka Ylöstalo Työministeriö Keskustelua suomalaisen työelämän luonteesta

Lisätiedot

Perustulo kohti toimivaa perusturvaa

Perustulo kohti toimivaa perusturvaa Perustulo kohti toimivaa perusturvaa Pertti Honkanen, Osmo Soininvaara, Ville Ylikahri Pertti Honkanen, Osmo Soininvaara, Ville Ylikahri Perustulo kohti toimivaa perusturvaa HELSINKI 2007 Julkaisija: Vihreä

Lisätiedot

No. 13 29.6.2010 Kunnat ja kilpailu Bo-Erik Ekström Mika Pohjonen Ilkka Haavisto Yhteenveto

No. 13 29.6.2010 Kunnat ja kilpailu Bo-Erik Ekström Mika Pohjonen Ilkka Haavisto Yhteenveto No. 13 29.6.2010 Kunnat ja kilpailu Bo-Erik Ekström Mika Pohjonen Ilkka Haavisto Yhteenveto Pääministeri Mari Kiviniemen hallituksella on lomilta palatessaan edessään liuta keskeneräisiä asioita. Monille

Lisätiedot

Ottaako uusi liikenneministeri mallia Kreikasta? "Liikkumisesta tulossa palvelu"

Ottaako uusi liikenneministeri mallia Kreikasta? Liikkumisesta tulossa palvelu Ottaako uusi liikenneministeri mallia Kreikasta? "Liikkumisesta tulossa palvelu" Ministeri Henna Virkkunen (kok). Martti Kainulainen Julkaistu: 12.6.2014 Suomen ja Kreikan liikenneministerit ja komission

Lisätiedot

Reviisori1/2011. Kaikki irti tiedosta. Virkamatkat fiksuiksi. Liikkumavaraa kehykseen. Vaalirahoituslaki testissä

Reviisori1/2011. Kaikki irti tiedosta. Virkamatkat fiksuiksi. Liikkumavaraa kehykseen. Vaalirahoituslaki testissä Reviisori1/2011 Virkamatkat fiksuiksi Liikkumavaraa kehykseen Vaalirahoituslaki testissä Kaikki irti tiedosta Valtiontalouden tarkastusviraston asiakaslehti Sisältö Reviisori 1/2011 Julkaisija Valtiontalouden

Lisätiedot

Kerro, millainen tai mikä on paras ilmastotai ympäristöteko. Vuoden ilmastoteko - kirjoituskilpailun parhaimmistoa

Kerro, millainen tai mikä on paras ilmastotai ympäristöteko. Vuoden ilmastoteko - kirjoituskilpailun parhaimmistoa Kerro, millainen tai mikä on paras ilmastotai ympäristöteko Vuoden ilmastoteko - kirjoituskilpailun parhaimmistoa Kirjoituskilpailu 7.-10. -luokkalaisille Syksyllä 2011 Energiateollisuus ry ja Motiva käynnistivät

Lisätiedot