Helsinki No YS 1194

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Helsinki Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS 2006 Y No YS 1194 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee IDO Kylpyhuone Oy:n Tammisaaren tehtaan nykyistä toimintaa sekä tehtaan jätevedenpuhdistamon uusimista. LUVAN HAKIJA IDO Kylpyhuone Oy Koivuniemi Tammisaari LAITOS JA SEN SIJAINTI IDO Kylpyhuone Oy saniteettiposliinitehdas Wärtsilänkatu, Koivuniemi Tammisaari Kiinteistörekisteritunnus: Toimialatunnus: Liike ja yhteisötunnus: Ympäristövahinkovakuutus: If Vahinkovakuutusyhtiö Oy, LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti ja 2 momentin kohta 1 Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohdat 3 b ja 8 g TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristönsuojelulaki 31 :n 2 momentin kohta 2 ASIAN VIREILLETULO Hakemus on toimitettu Uudenmaan ympäristökeskukseen MAKSU A AT2163 Asemapäällikönkatu 14 PL 36, Helsinki Vaihde Asiakaspalvelu Stinsgatan 14 PB 36, FI Helsingfors, Finland Växel Kundservice

2 2 (25) TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toimintaa koskevat luvat ja päätökset Alueen kaavoitustilanne Uudenmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen edeltäjä Uudenmaan kalastuspiiri on hyväksynyt kirjeellä No 93/70 Uuk 1991 alueen kala ja kalastustarkkailuohjelman, johon IDO Kylpyhuone Oy osallistuu. Tammisaaren kaupungin ympäristönsuojelulautakunta on myöntänyt tehtaalle ympäristölupamenettelylain mukaisen ympäristöluvan päätöksellä 8/ Länsi Suomen ympäristölupavirasto on muuttanut Länsi Suomen vesioikeuden päätöksen no 93/1990/3 jäteveden johtamista koskevia lupaehtoja päätöksellä 37/2000/3. Uudenmaan ympäristökeskus on hyväksynyt Mustionjoen, Fiskarsinjoen, Pohjanpitäjänlahden ja Tammisaaren merialueen päivitetyn yhteistarkkailuohjelman, johon IDO Kylpyhuone Oy osallistuu. Tammisaaren kaupungin ympäristönsuojelulautakunta on päätöksellä 5/ myöntänyt ympäristöluvan kipsijätteen hyötykäyttöön pengertäytteenä tehtaan pysäköintialueella. Sopimus viemäriin liittymisestä oli osa laajempaa sopimusta, joka tehtiin Tammisaaren kaupungin ja Wärtsilä Oy:n kesken vuonna Tehtaan kemikaaliviranomainen on Turvatekniikan keskus. Tehdas ei sijaitse kaavoitetulla alueella. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Sijainti Ympäristön tila ja laatu IDO Kylpyhuone Oy:n saniteettiposliinitehdas sijaitsee Koivuniemessä, noin 1,5 kilometriä Tammisaaren keskustasta koilliseen. Tehdastontin omistaa IDO Kylpyhuone Oy:n emoyhtiö Sanitec Corporation. Alueen hydrologia, geologia ja ympäristön luonnon tila Lähimmillään noin 100 m tehtaasta kaakkoon sijaitsee vedenhankinnan kannalta tärkeä Björknäsin I luokan pohjavesialue. Pohjavesialueella sijaitseva Björknäsin vedenottamo sijaitsee noin 1 km tehtaasta itään.

3 3 (25) Vesistön tila ja käyttökelpoisuus Ilmanlaatu Tehdas sijaitsee Pohjanpitäjänlahden rannalla. Vesimassojen kerrostuneisuuden, veden hitaan vaihtumisen ja erityisesti ravinnekuormituksen takia lahden syvänteissä on ajoittain huomattavaa happivajausta. Pohjanpitäjänlahti on jonkin verran rehevöitynyt ja sen luontainen kiintoainepitoisuus on kohtalaisen suuri, 2 30 mg/l. Suurimmat kiintoainepitoisuudet esiintyvät avovesikaudella, mikä ainakin osittain johtuu rehevöityneen alueen levätuotannosta. Julkaisun Uudenmaan ja Itä Uudenmaan maakuntien alueen ilmanlaadun bioindikaattoritutkimus vuosina 2004 ja 2005 mukaan Tammisaaren alueella korostuivat alueelliset erot jäkäläkasvillisuuden muutoksissa. Ilman epäpuhtauksien kuormituksen aiheuttamat selvät vauriot ja jäkälälajiston köyhtyminen keskittyvät taajama alueille ja valtatie 25:n varrella sijainneille havaintoaloille. Muilla alueilla jäkäläkasvillisuus vastasi tutkimusalueen taustatasoa. Mäntyjen neulasten typpi ja etenkin rikkipitoisuudet olivat kohonneet neljän vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Pitoisuudet jäivät kuitenkin edelleen alle tutkimusalueen keskimääräisen tason. Neulasten typpipitoisuudet olivat puiden hyvinvoinnin kannalta sopivalla tasolla kahdella näytealalla ja välttäviä muilla näytealoilla. Maaperän tila Tiedossa ei ole tapauksia, jotka olisivat voineet aiheuttaa päästöjä tehdasalueen maaperään. Alueet ja kohteet, joihin toiminnalla voi olla vaikutuksia Tehdasta lähellä olevista rannikon luonnonsuojelualueista Prästviken sijaitsee noin 400 metrin päässä lounaassa ja Dragsvikgård Storholmen noin 1 kilometrin päässä koillisessa. Koko tehtaan viereinen merialue kuuluu Tammisaaren ja Hangon saariston ja Pohjanpitäjänlahden merensuojelualueeseen, joka on Natura 2000 alue. Alueen suojelussa ensisijaisena tavoitteena on merenpohjan, vedenalaisen luonnon ja veden laadun suojelu. Merensuojelualue kuuluu myös Itämeren meriympäristön suojelukomission ehdottamaan Baltic Sea Protection Areas verkostoon ja on ympäristöministeriön vesistöjen erityissuojelutyöryhmän ehdottama erityisiä suojelutoimia edellyttävä merialue. Tehdasta lähin asutus on etelässä noin 300 metrin etäisyydellä. Pohjanpitäjänlahden vastarannalla luoteessa lähin asutus on noin 900 metrin etäisyydellä. Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Noin 450 m tehtaan eteläpuolella sijaitsee Koivuniemen lämpökeskus. Noin 700 m tehtaan eteläpuolelta kulkee valtatie 25. Pohjanpitäjänlahden ravinnekuormituksesta valtaosa tulee Mustionjoen kautta Karjaanjoen vesistöalueelta. Merkittävimpiä ravinnekuormittajia ovat peltoviljelyn lisäksi yhdyskunnat, teollisuus, haja asutus ja luonnonhuuhtouma.

4 4 (25) LAITOKSEN TOIMINTA Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti IDO Kylpyhuone Oy kuuluu Sanitec konserniin, joka on Euroopan suurin saniteettiposliinin valmistaja. IDO Kylpyhuone Oy on ainoa saniteettiposliinin valmistaja Suomessa ja sen omistama Tammisaaren tehdas on aloittanut toimintansa vuonna Tammisaaren tehtaan kappalemääräisesti suurimmat tuoteryhmät ovat wc istuimet ja pesualtaat. Vuonna 2006 posliinituotteita valmistettiin noin kappaletta. Tehdas toimii keskeytymättömässä kolmivuorotyössä ja kesäisin pidetään 3 4 viikon seisokki. Tehtaan henkilökuntamäärä on noin 300. Tuotantoprosessi Tuotannossa käytettävä keraaminen massa valmistetaan liuottamalla savea ja kaoliinia lämpimään veteen sekä lisäämällä liuokseen muut tarvittavat raaka aineet. Seulottu liuos varastoidaan massavarastossa ja pumpataan laadunvarmistuksen jälkeen valimoihin. Kuivatun esineen päälle ruiskutettavan lasitteen valmistusperiaate on samanlainen. Keraaminen massa valetaan muotteihin. Määrätyn ajan kuluttua muoteista poistetaan ylimääräinen massa ja valuseinämä alkaa jähmettyä. Perinteinen penkkivalu vaatii runsaasti käsityötä ja siinä käytetään itse valmistettuja käyttökertaa kestäviä kipsimuotteja. Penkkivalua on suurelta osin syrjäyttämässä täysin automatisoitu painevalu, jossa käytetään ostettuja noin käyttökertaa kestäviä polymeerimuotteja. Valuseinän jähmetyttyä esineet poistetaan muoteista ja kuivataan kosteutta haihduttamalla. Kuivauksen jälkeen tuotteen päälle ruiskutetaan lasitetta. Lasitettua posliinia poltetaan jatkuvatoimisesti noin 90 m pitkissä tunneliuuneissa, joita tehtaalla on käytössä kolme. Tuotteiden polttolämpötila on noin C ja polttoaineena käytetään butaania. Tunneliuuni on jaettu esilämmitysvyöhykkeeseen, polttovyöhykkeeseen ja jäähdytysvyöhykkeeseen. Polttovyöhykkeessä syntyvät kuumat savukaasut imetään uunin alkupään esilämmitysvyöhykkeeseen puhaltimien avulla. Tehtaalla on myös kamariuuni tuotteiden uusintapolttoa varten. Kamariuunissa poltetaan yksi tuote erä kerrallaan poltettavan tavaran vaatimusten mukaan. Kamariuunin syöttö ja purku tehdään kerran vuorokaudessa. Raaka aineet Keraamisen massan pääraaka aineita ovat pegmatiitti (45 %), kaoliini (30 %), savi (20 %) sekä kvartsihiekka (5 %). Lasitteen pääraaka aineita ovat maasälpä, pegmatiitti, kalsiumsilikaatti, dolomiitti ja väripigmentti. Kipsimuottien valmistamiseen käytetään kipsiä. Vuodessa tehtaalla kulutetaan noin t keraamista massaa, t lasitetta ja 500 t kipsiä. Raaka aineet varastoidaan kylmässä sisätilassa betonilattialla. Valmiiden tuotteiden pakkaamiseen kuluu vuosittain noin 290 t pahvia, 60 t muovia ja t puuta.

5 5 (25) Kemikaalit ja polttoaineet Liikenne Tiedot ympäristön ja turvallisuuden kannalta merkittävimmistä tehdasalueella varastoitavista aineista on esitetty seuraavassa taulukossa. Tehtaalla ei käytetä kemikaaleja, jotka olisi mainittu valtioneuvoston asetuksessa (1022/2006) vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista. Kemikaali tai valmiste Luokitus Käyttömäärä vuodessa Maksimi varastomäärä Maasälpä, pegmatiitti, kvartsi Xn t 380 t Natriumkarbonaatti Xn 1 t 3 t Alumiinisulfaatti (saostuskemikaali) Xi 9 t 4 t Butaani F t 49,5 t Propaani F+ pieniä määriä 4,5 t Kevyt polttoöljy Xn, N 10 m 3 3 m 3 Raskas polttoöljy T varapolttoaine 3 x 15 m 3 LUOKITUKSET: F helposti syttyvä F+ erittäin helposti syttyvä O hapettava T myrkyllinen T+ erittäin myrkyllinen E Xn Xi C N räjähtävä haitallinen ärsyttävä syövyttävä ympäristölle vaarallinen Polttouuneissa poltettava butaani varastoidaan ulkona 49,5 tonnin aidatussa säiliössä, joka on varustettu vesivalusuojauksella ja kaasuantureilla. Trukkien polttoaineena käytettävä propaani säilytetään ulkona 4,5 tonnin aidatussa säiliössä. Työkoneiden polttoaineena käytettävä kevyt polttoöljy varastoidaan valuma altaalla varustetussa 3 m 3 :n säiliössä. Tehtaan lämmityksessä on vuonna 2007 siirrytty omista öljykattiloista kaukolämmön käyttöön. Varakattilaksi on jätetty vuonna 1997 rakennettu 6 MW:n raskasöljykattila ja sen käyttöön kolme 15 m 3 :n raskaan polttoöljyn säiliötä. Öljysäiliöiden ympärillä on suojaseinä. Raskasta liikennettä aiheutuu raaka aineiden ja valmiiden tuotteiden kuljetuksista. Tehtaalla käy keskimäärin noin 30 kuorma autoa päivässä. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Prosessijätevedet johdetaan tehtaan oman jätevesipuhdistamon kautta Pohjanpitäjänlahteen 8 m:n syvyyteen. Prosessijäteveden sisältämä kiintoaines on pääosin massan ja lasitteen valmistuksesta peräisin olevaa savea, kaoliinia, hiekkaa ja maasälpää. Puhdistettu prosessijätevesi on happamuudeltaan neutraalia, eikä se sisällä orgaanisia, happea kuluttavia, tai muita vesistön kannalta haitallisia yhdisteitä. Tehtaan vanhassa jätevedenpuhdistamossa prosessijätevesi sekoitetaan saostusaltaissa meriveteen. Länsi Suomen vesioikeus on antamallaan päätöksellä No 93/1990/3 myöntänyt tehtaalle luvan ottaa merivettä Pohjanpitäjänlahdesta. Suolainen merivesi saa prosessiveden kaoliinin saostumaan ja laskeutumaan altaiden pohjaan. Saostumisen tehos

6 6 (25) tamiseksi käytetään saostuskemikaalia. Seuraavassa taulukossa on esitetty tietoja tehtaan vuoden 2005 vedenkulutuksesta ja jätevesien käsittelystä. Veden käyttö ja jätevedet vuonna 2005 Virtaama Kiintoainepitoisuus Kiintoainemäärä Vesijohtovesi m 3 /a tehtaalle Sosiaalijätevesi m 3 /a jätevesiviemäriin Prosessijätevesi m 3 /a mg/l puhdistamolle 155 m 3 /d Merivesi m 3 /a 20 mg/l puhdistamolle 150 m 3 /d Puhdistettu prosessijätevesi mereen m m 3 /d 60 mg/l kg/a 18 kg/d Uusi jätevedenpuhdistamo Tehtaalla otetaan käyttöön uusi jätevedenpuhdistamo vuonna Uudessa puhdistusprosessissa ei käytetä lainkaan merivettä, vaan kiintoaine saostetaan pelkillä saostuskemikaaleilla. Puhdistetun prosessijäteveden kiintoainepitoisuuden arvioidaan olevan alle 30 mg/l, eli alle puolet nykyisestä tasosta. Prosessijätevedet pumpataan vastaanotto ja tasaussäiliöihin, jotka on varustettu sekoittimilla lietteen laskeutumisen estämiseksi. Säiliöt varustetaan jatkuvatoimisilla pinnanmittauksilla. Vesi pumpataan edelleen kaksilinjaiseen prosessikäsittelyyn, jossa annostellaan tyypillisesti alumiinipohjaista saostuskemikaalia. Halutun ph arvon pitämiseksi veteen lisätään tarvittaessa natriumhydroksidia tai soodaa. Kemikaalien lisäyksen ja sekoituksen jälkeen vesi johdetaan ylivuotona hämmennykseen, jossa alkaa hiutaleiden eli flokkien muodostus. Flokkien koon kasvattamiseksi veteen lisätään orgaanista polymeeriä. Oikea ph arvo varmistetaan ph mittarilla. Muodostuneet flokit ja kirkas vesi erotetaan toisistaan selkeyttimissä. Prosessijätevesiin mahdollisesti joutunut öljy voidaan kaapia selkeyttimien rauhoituslieriöiden pinnalta. Selkeyttimien pohjalle laskeutunut sakka sakeutetaan ja kuivataan kammiosuotopuristimessa. Kuiva liete siirretään ruuvikuljettimilla vaihtolavoille. Selkeytynyt vesi johdetaan loppumittauksen kautta mereen. Muut jätevedet Sosiaalijätevesien lisäksi kaupungin jätevesiviemäriin johdetaan öljykattilarakennuksen sekä trukkien ja autojen pesuhallin lattiavedet. Öljykattilarakennuksen lattiaa on korotettu viemärin kohdalta. Pesuhallin vedet johdetaan yksinkertaisen öljynerottimen kautta ja öljynerotin tyhjennetään öljystä säännöllisesti. Öljynerottimessa ei ole hälytintä. Tehdastontin pintavedet johdetaan ojien kautta Pohjanpitäjälahteen. Ojavesistä tutkittiin vuonna 2001 lyijy, kadmium, elohopea, nikkeli, fluori, kloori ja hiilivetypitoisuudet. Mitatut pitoisuudet olivat alhaisia.

7 7 (25) Päästöt ilmaan Seuraavassa taulukossa on esitetty tietoja tehdyistä savukaasumittauksista sekä koko tehdasprosessin (tunneliuunit 1 3, kamariuuni, lasitus ja kuivasilotus) päästöistä ilmaan. Uunien piiput ovat 13 m korkeita. Päästökomponentti Tunneliuunien päästömittaukset 2007 Kamariuunin päästömittaukset 2007 Prosessin keskimääräinen päästö ilmaan Rikkidioksidi, SO mg/mj 2 mg/mj ei arvioitu Typen oksidit, NO 2 :na mg/mj 60 mg/mj 6 t/a Hiukkaset 1 4 mg/m 3 (n) < 2 mg/m 3 (n) 1 t/a Hiilidioksidi, CO 2FOSS t/a Fluorivety, HF 7 14 mg/m 3 (n) 3 mg/m 3 (n) 1,9 t/a Typen oksidit ja hiilidioksidi ovat peräisin butaanin poltosta, fluori ja rikki raaka aineista ja hiukkaset pääosin kuivasilotuksesta. Tehtaalla on vesiverho ja letkusuodattimia tarkastus ja silotustyöpisteissä syntyvälle kvartsia sisältävälle poistoilmalle. Laitokselta ei synny hajupäästöjä. Öljykattilan päästöt on mitattu viimeksi vuonna Typen oksidien pitoisuus oli mg/m 3 (n) ja hiukkaspitoisuus mg/m 3 (n). Melu Melua aiheuttavat lähinnä tehtaan ilmastointi ja hylkyposliinin lastaaminen lavoille. Melua ei ole mitattu tai mallinnettu. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Arvio merkittävimmistä tehtaalla syntyvistä jätteistä ja tiedot niiden käsittelystä on esitetty seuraavassa taulukossa. Ongelmajätteet on merkitty tähdellä *. Jäte ja tunnusnumero Määrä vuodessa Käsittely Prosessijäteveden puhdistamolla syntyvä massaliete (kuiva aine 90%) t (vanha puhdistamo) t Hyödyntäminen teollisuuden raaka aineena Muu liete (kipsiliete kipsimuottien valusta, lasitusliete käsinlasituspaikoilta, savesta sihdattu orgaaninen liete) Käytöstä poistetut kipsimuotit Poltossa käytettävät tuentakappaleet Posliinisirpaleet Teollisuusjäte (jätekipsi, massajätteet) Paperi ja kartonki Pakkausjätteet muovi ja puu , Sekajäte Erilaiset öljyiset jätteet* Lyijyakut* (uusi puhdistamo) 390 t Kaatopaikka 350 t Hyödyntäminen maarakentamisessa 15 t Hyödyntäminen teollisuuden raaka aineena 750 t Hyödyntäminen teollisuuden raaka aineena 250 t Kaatopaikka 80 t Kierrätys 80 t Energiantuotanto 40 t Kaatopaikka 9 t Ongelmajätelaitos 2 t Ongelmajätelaitos

8 8 (25) Toiminnassa syntyvät jätteet lajitellaan ja varastoidaan omiin astioihinsa. Ongelmajätteet pidetään erillään toisistaan ja muista jätteistä. Tehtaalla syntyvistä jätteistä pidetään seurantatilastoa. Siirtyminen penkkivalusta painevaluun on vähentänyt kipsimuottijätteen määrää. Päästöt maaperään (estäminen) Laitoksen normaalista toiminnasta ei synny päästöjä maaperään. PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT) EIPPCB (European Integrated Pollution Prevention and Control Bureau) on julkaissut keramiikkateollisuuden parhaan käyttökelpoisen tekniikan referenssidokumentin. Seuraavissa taulukoissa on esitetty dokumentin mukaiset BAT päästötasot polttouuneille sekä jätevesien puhdistukselle. Päästökomponentti, polttouunien päästöt ilmaan Hiukkaset Fluoridit fluorivetynä, HF Kloridit kloorivetynä, HCl Rikkidioksidi, SO 2 raaka aineen rikkipitoisuus 0,25 % raaka aineen rikkipitoisuus > 0,25 % Päästökomponentti, puhdistetut jätevedet Kiintoaine Orgaaniset halogeeniyhdisteet, AOX Lyijy Sinkki Kadmium BAT päästötaso, vuorokausikeskiarvo 1 20 mg/m 3 (n) 1 10 mg/m 3 (n) 1 30 mg/m 3 (n) < 500 mg/m 3 (n) mg/m 3 (n) BAT päästötaso, kahden tunnin kokoomanäyte 50 mg/l 0,1 mg/l 0,3 mg/l 2,0 mg/l 0,07 mg/l Tammisaaren tehtaan uunien mitatut rikkidioksidi ja hiukkaspitoisuudet ovat erittäin alhaisia ja BAT tason mukaisia. Osa mitatuista fluorivetypitoisuuksista on BAT tasoa korkeampia. Massan valmistuksessa on viime vuosina käytetty vähän fluoria sisältäviä raaka aineita, mikä on vähentänyt fluorivetypäästöjen määrää. Uusi jätevedenpuhdistamo edustaa hakemuksen mukaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Syntyvän jäteveden määrää vähentää kompressorien jäähdytysvesien kierrätys massan valmistukseen. Tehtaan tuotannossa syntyviä sivutuotteita toimitetaan hyödynnettäväksi teollisuuden raaka aineena. IDO Kylpyhuone Oy on mukana Pakkausalan ympäristörekisteri PYR Oy:ssä. Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä IDO Kylpyhuone Oy:llä on sertifioitu standardin ISO mukainen ympäristöasioiden hallintajärjestelmä ja sertifioitu standardin ISO 9001 mukainen laadunhallintajärjestelmä.

9 9 (25) Energiatehokkuus Kuivaamoihin johdettavaa ilmaa lämmitetään tunneliuunien jäähdytysvyöhykkeiden lämmöllä. Painevaluprosessi vähentää energian käyttöä, koska energiaa kuluttavaa kipsimuottien kuivausta ei tarvita. Tehtaalla ei ole tehty erillistä selvitystä energian käytön tehokkuudesta. Kauppa ja teollisuusministeriön tukema energiankatselmus on tehty vuonna TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus pintavesiin Muut selvitykset Puhdistettujen prosessijätevesien johtamisesta Pohjanpitäjänlahteen ei ole hakemuksen mukaan todettu aiheutuvan merkittävää haittaa ja kiintoainepäästöstä aiheutuva haitta ilmenee pienellä alueella purkupaikalla ja sen läheisyydessä. Prosessijätevesi jatkaa saostumistaan suolaisessa merivedessä, eikä jätevesi kuluta happea tai sisällä meriveden laadulle haitallisia aineita. Kiintoainekuormitus vähenee alle puoleen vuonna 2008, kun laitos ottaa käyttöönsä uuden prosessijätevesipuhdistamon. Vuonna 2004 tehdyn selvityksen mukaan tehtaan toiminnalla ei näyttäisi olevan vaikutusta alueen maaperän humuksen happamuuteen, eikä kadmium ja elohopeapitoisuuteen. Sen sijaan tehtaan toiminnalla havaittiin olevan lievä vaikutus humuksen nikkeli, sinkki, lyijy ja liukoisen fluoridin pitoisuuksiin. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö ja päästötarkkailu Tunneliuunien polttimien palamista seurataan ylöslämmityksen aikana kerran tunnissa ja normaalikäytössä kerran vuorokaudessa. Kamariuunin polttimissa on liekinvalvontalaitteet. Tarkastus ja silotustyöpisteiden poistoilmasuodattimien kuntoa seurataan kuukausittain. Tuotanto ja pakkausmääriä, raaka aineiden kulutusta sekä syntyvien jätteiden määrää seurataan kuukausitasolla. Lisäksi seurataan energian, polttoaineiden ja veden kulutusta. Vanhassa jätevedenpuhdistamossa seurataan viikoittain käytetyn meriveden määrää ja suolapitoisuutta, saostuskemikaalin määrää sekä puhdistetun jäteveden määrää ja laatua (ph, kiintoainepitoisuus, lämpötila). Uudessa jätevedenpuhdistamossa puhdistamolle tulevan prosessijäteveden kiintoainepitoisuuden vaihteluja tasataan johtamalla jätevesi tasausaltaiden kautta. Prosessijäteveden ph:ta säädetään jatkuvatoimisen ph mittauksen perusteella. Puhdistetun prosessijäteveden loppumittauksessa mitataan virtaama, ph sekä kiintoainepitoisuus. Mittaustiedot tallennetaan tietokoneelle, josta on haettavissa hetkelliset mittaustulokset sekä pitkän ajan trendit.

10 10 (25) Tunneliuunien 1 3 sekä kamariuunin päästöt ilmaan (NO X, SO 2, CO 2, hiukkaset sekä fluoriyhdisteet) on mitattu joka kolmas vuosi. Laitoksen vaikutusten tarkkailu Raportointi Mustionjoen, Fiskarsinjoen, Pohjanpitäjänlahden ja Tammisaaren merialueen tilaa seurataan yhteistarkkailuna, johon IDO Kylpyhuone Oy on osallistunut. Tehdasta lähin veden laadun havaintopiste (IDO P10, syvyys 6 m) kuvaa lähinnä Pohjanpitäjänlahden eteläosan vedenlaatua. Vedenlaatututkimusten lisäksi tehdään ajoittain laajempi biologinen tutkimus, johon sisältyvät kasviplankton, vesikasvillisuus ja pohjaeläintutkimukset eri puolilta Pohjanpitäjänlahtea. Lisäksi tutkitaan pohjasedimentin raskasmetallipitoisuuksia. IDO Kylpyhuone Oy on osallistunut yhteistarkkailuna suoritettavaan Mustionjoen alajuoksun, Pohjanpitäjänlahden ja Tammisaaren merialueen kala ja kalastustarkkailuun. Tarkkailu on sisältänyt määrävuosin tehtävän kalastustiedustelun ja saaliskirjanpidon. Lisäksi alueen sisäosan kaloille on tehty haju ja makutestejä sekä Koverharin edustalla raskasmetallimäärityksiä. IDO Kylpyhuone Oy on osallistunut joka viides vuosi Tammisaaren kunnan alueella suoritettaviin bioindikaattori ja neulastutkimuksiin. Samassa yhteydessä on tehtaan lähialueella tutkittu maaperän elohopea, lyijy, ja fluoripitoisuus sekä ph ja neulasten fluoripitoisuus. Tehdas toimittaa vuosittain ympäristöviranomaisille edellistä vuotta koskevan raportin tehtaan toiminnasta sekä sen päästöistä ja jätteistä. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Riskiarviointi Vuonna 2005 tehdyn ympäristöriskikartoituksen mukaan merkittävän riskin aiheuttaa prosessiveden pääsy puhdistamattomana Pohjanpitäjänlahteen. Kohtalaisen riskin aiheuttavat tulipalo ja vahingonteko. Toimet onnettomuuksien estämiseksi Jätevesipuhdistamon toimintaa tarkkaillaan säännöllisesti ja puhdistamo on varustettu öljypuomilla. Tehtaalla järjestetään paloharjoituksia ja suoritetaan palotarkastuksia. Uuniosasto, höyrystinkeskukset ja butaanin ulkosäiliö on varustettu kaasunpitoisuuden hälytysantureilla. Tehtaalla järjestetään säännöllisiä vartiointikierroksia. Laitoksella on nimetty turvallisuudesta vastaavat henkilöt.

11 11 (25) Toimet onnettomuus ja häiriötilanteissa Laitoksella on automaattiset palonilmoittimet. Ilmaisimen reagoidessa hälytys siirretään automaattisesti hätäkeskukseen, tehtaan portille ja uuniosastolle. Laitoksella on käytössä automaattiset sammutusjärjestelmät sekä alkusammutuskalustoa. Mahdollisia öljyvahinkoja varten laitoksella on imeytysainetta ja sadevesiviemäreiden kansia. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty , , ja Lupahakemuksesta tiedottaminen Uudenmaan ympäristökeskus on tiedottanut asian vireilletulosta kuuluttamalla lupahakemuksesta ilmoitustaulullaan , Tammisaaren kaupungin ilmoitustaululla ja Pohjan kunnan ilmoitustaululla sekä ilmoittamalla kuulutuksesta Västra Nyland ja Etelä Uusimaa nimisissä sanomalehdissä. Hakemuksesta on erikseen annettu tieto tiedossa oleville asianosaisille. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Lausunnot Ympäristölupahakemusta koskeva tarkastus on suoritettu Tarkastusmuistio No YS 591/ on liitetty asiakirjoihin. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Tammisaaren kaupungin ympäristönsuojelulautakunnalta, Tammisaaren kaupunginhallitukselta, Pohjan kunnan ympäristö ja rakennuslautakunnalta sekä Uudenmaan työvoimaja elinkeinokeskuksen kalatalousyksiköltä. Tammisaaren kaupungin ympäristönsuojelutoimisto ( ) ja Pohjan kunnan ympäristö ja rakennuslautakunta ( ) toteavat samansisältöisesti lausunnoissaan, että on positiivista, että Pohjanpitäjänlahteen johdettavien kiintoaineiden määrä tulee vähenemään ja että tehdas siirtyy kaukolämpöön. IDO Kylpyhuone Oy:n tulee valita raaka aineet niin, että fluorivetypäästöt ilmaan vähenevät. Fluorivety on erittäin myrkyllistä ja tehtaan lähistöllä on todettu fluoripäästöistä johtuneita neulasvahinkoja. Tammisaaren kaupungin ympäristönsuojelutoimisto toteaa lisäksi, että pelastuslaitokselle ja Tammisaaren kaupungin ympäristönsuojelutoimistolle on heti ilmoitettava poikkeuksellisista tilanteista, joilla on merkitystä ihmisten terveydelle tai ympäristölle. Tammisaaren Vedelle on ilmoitettava, jos viemäristöön pääsee viemärijärjestelmää mahdollisesti vaurioittavia kemikaaleja.

12 12 (25) Tammisaaren kaupungin terveystarkastus toteaa päivätyssä lausunnossaan muun muassa, että fluorivety on myrkyllistä ja voi Työterveyslaitoksen OVA ohjeiden (onnettomuuden vaaraa aiheuttavat aineet) mukaan aiheuttaa myös viivästyneitä terveysvaikutuksia. Hakemuksessa ei juuri käsitellä päästöjen mahdollisia terveysvaikutuksia, vaikka niiden on todettu jo aiheuttaneen vaurioita ympäröivään luontoon. Fluorivetypäästöjen mahdolliset terveysvaikutukset tuleekin arvioida tarkemmin ja huomioida ympäristölupaa annettaessa. Uudenmaan TE keskus toteaa päivätyssä lausunnossaan, ettei sillä ole huomautettavaa hakemuksesta. Tammisaaren kaupungin ympäristönsuojelulautakunta toteaa päivätyssä lausunnossaan yhtyvänsä Tammisaaren kaupungin ympäristönsuojelutoimiston lausuntoon. Muistutukset Hakijan kuuleminen ja vastine Hakemuksen johdosta ei annettu muistutuksia. Luvan hakijalle on päivätyllä kirjeellä No YS 590 varattu tilaisuus esittää vastineensa annetuista lausunnoista. IDO Kylpyhuone Oy on ilmoittanut, ettei se anna vastinetta. Yhtiö on päivätyssä lupahakemuksen täydennyksessään todennut, että fluoripäästöt sekoittuvat ilmaan, eikä niistä arvioida olevan vaaraa ihmisille. OVAohjeissa todetaan, että voimassa olevien kriteerien perusteella fluorivetyä ei luokitella ympäristölle vaaralliseksi. Aikaisemmin havaittuja puiden neulasvaurioita tehtaan lähellä ei ole todettu viime vuosina. VIRANOMAISEN RATKAISU Ratkaisu Uudenmaan ympäristökeskus myöntää IDO Kylpyhuone Oy:n Tammisaaren tehtaan edellä esitetyn mukaiselle toiminnalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan seuraavin lupamääräyksin: Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Lausunnoissa esitetyt näkökohdat on otettu huomioon tämän lupapäätöksen määräyksissä ja perusteluissa.

13 13 (25) Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt vesiin ja viemäreihin (YSL 43 ) 1. Prosessijätevedet on puhdistettava tehtaan omassa jätevedenpuhdistamossa, jonka jälkeen ne voidaan johtaa Pohjanpitäjänlahteen. Jätevedenpuhdistamoa on hoidettava huolella puhdistustehon pitämiseksi mahdollisimman hyvänä ja satunnaispäästöjen ehkäisemiseksi. Tehtaan vanhan prosessijätevedenpuhdistamon kautta Pohjanpitäjänlahteen johdettavan jäteveden kiintoainemäärä saa olla enintään 25 kg/d kuukausikeskiarvona laskettuna ja enintään 20 kg/d vuosikeskiarvona laskettuna. Tehtaan uuden prosessijätevedenpuhdistamon kautta Pohjanpitäjänlahteen johdettavan jäteveden kiintoainepitoisuus saa olla enintään 30 mg/l kuukausikeskiarvona. Uuden jätevedenpuhdistamon on oltava käytössä viimeistään Sosiaalijätevedet sekä öljykattilarakennuksen ja trukkien ja autojen pesuhallin lattiavedet on johdettava vesihuoltolaitoksen viemäriin. Trukkien ja autojen pesuhallin lattiavedet on johdettava öljynerotuksen kautta. Öljynerotin on puhdistettava säännöllisesti. Öljykattilarakennus on varustettava hälyttävällä öljynilmaisimella, joka havaitsee mahdolliset öljyvuodot lattialle. Hälytysjärjestelmän toimivuus on testattava vähintään vuoden välein. Öljynerottimen puhdistuksista ja hälyttimien testauksista on pidettävä kirjaa. 3. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä käyttämiensä kemikaalien haittavaikutuksista. Tehtaan jätevedenpuhdistamolle tai vesihuoltolaitoksen viemäriin ei saa johtaa jätevesiä siten, että siitä aiheutuu vauriota viemäriverkolle, haittaa puhdistamon toiminnalle tai puhdistamolietteen hyötykäytölle. Luvan saaja on vastuussa jäteveden johtamisesta mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, haitasta tai muusta edunmenetyksestä. Päästöt ilmaan (YSL 43, VNA 689/2006) 4. Keraamisen massan valmistuksessa on pyrittävä käyttämään mahdollisimman vähän fluoria ja rikkiä sisältäviä raaka aineita. 5. Polttoaineteholtaan 6 MW:n öljykattilan savukaasujen hiukkaspitoisuus saa olla enintään 140 mg/m 3 (n) muunnettuna 3 %:n happipitoisuuteen. Päästöraja arvoa katsotaan kertamittauksissa noudatetun, jos kunkin mittaussarjan tai muiden vastaavien menettelyjen tulokset, jotka lupaviranomainen on hyväksynyt, eivät ylitä raja arvoa. Kattilan käynnistys ja alasajojaksoja sekä häiriötilanteita ei oteta huomioon päästöraja arvon noudattamisen tarkasteluissa.

14 14 (25) 6. Polttoaineena käytettävän raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 1,00 painoprosenttia. Polttoaineena käytettävän kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 0,10 painoprosenttia. Melu ja tärinä (YSL 43, NaapL 17, VNp 993/1992) 7. Laitoksen toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmissä melulle altistuvissa kohteissa päivällä klo 7 22 ekvivalenttimelutasoa L Aeq 55 db eikä yöllä klo 22 7 ekvivalenttimelutasoa L Aeq 50 db. Polttoaineiden, kemikaalien ja raaka aineiden varastointi ja käsittely (YSL 43 ) 8. Polttoaineet, kemikaalit ja raaka aineet on varastoitava ja niitä on käsiteltävä siten, että niistä ei aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa, pilaantumisvaaraa maaperälle tai pintavesille eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Polttoöljysäiliöiden on oltava kaksoisvaipallisia tai varustettuja vähintään 100 % suoja altaalla. Säiliöissä on oltava ylitäytön estolaitteet. Työkoneiden käyttämän kevyen polttoöljyn jakelulaitteen niin sanottu täyttöpistooli on oltava lukittuna, kun alueella ei työskennellä. Kemikaalit on varastoitava kullekin kemikaalityypille tarkoitetussa ja asianmukaisesti merkityssä astiassa laitoksen sisällä tai erillisessä lukittavassa varastossa. Varastointitilan lattia on pinnoitettava varastoitavia kemikaaleja kestävällä pinnoitteella. Nestemäisten kemikaalien astiat on lisäksi sijoitettava suoja altaisiin tai reunakorokkein varustettuun tilaan siten, että suoja altaan tai reunakorokkein varustetun tilan tilavuus vastaa suurimman astian tilavuutta. Varastointitilassa ei saa olla viemäreihin yhteydessä olevia lattiakaivoja. 9. Polttoaineiden ja kemikaalien varastointiin, käsittelyyn ja vuotojen tarkkailuun käytettävien rakenteiden ja laitteiden kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti ja tarvittaessa on ryhdyttävä viipymättä korjaustoimenpiteisiin. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen (YSL 43, JL 6, VNp 659/1996, VNp 101/1997, YMA 1129/2001) 10. Laitoksen toiminnasta muodostuvat jätteet on lajiteltava syntypaikoillaan ja säilytettävä lajiteltuina toisistaan erillään siten, että niistä ei aiheudu roskaantumis tai muuta haittaa ympäristölle. Toiminnassa on pyrittävä siihen, että jätteitä syntyy mahdollisimman vähän. Hyötykäyttöön kelpaavat jätejakeet on ensisijaisesti toimitettava kohteeseen, jossa hyödynnetään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti kohteeseen, jossa hyödynnetään jätteen sisältämä energia. Jätteiden hyödyntämisastetta on seurattava ja siitä on raportoitava vuosiraportoinnin yhteydessä.

15 15 (25) Vain hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet voidaan toimittaa luokituksensa mukaiselle kaatopaikalle tai laitokseen, jolla on ympäristölupa kyseisten jätteiden käsittelyyn. Tavanomaisesta yhdyskuntajätteestä poikkeavan kaatopaikalle toimitettavan jätteen kaatopaikkakelpoisuus on selvitettävä valtioneuvoston kaatopaikoista antaman päätöksen (861/1997) mukaisella perusmäärittelyllä ja sen jälkeen säännöllisesti syntyvän samanlaatuisen jätteen laatu ja kaatopaikkakelpoisuus on varmistettava vähintään kerran vuodessa tehtävin vastaavuustestauksin (laadunvalvontatutkimukset). Jätteen saa antaa kuljetettavaksi vain alueellisen ympäristökeskuksen päätöksellä jätetiedostoon hyväksytylle toiminnanharjoittajalle. 11. Laitoksella syntyvät ongelmajätteet on toimitettava säännöllisesti, mutta kuitenkin vähintään kerran vuodessa, hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa kyseisen jätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty. Ongelmajätteet on pidettävä erillään muista jätteistä. Erilaiset ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan ja ryhmiteltävä ja merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. Ongelmajätteet on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen ongelmajätteen käsittely. Ongelmajätettä luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenevät valtioneuvoston päätöksen 659/1996 mukaiset tiedot ongelmajätteistä. Siirtoasiakirjan on oltava mukana jätteiden siirron aikana ja se on luovutettava jätteiden vastaanottajalle. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet (YSL 43, YSA 30 ) 12. Häiriötilanteet, joissa aiheutuu tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan poikkeuksellisia päästöjä (melupäästöt, päästöt ilmaan, viemäriin, vesistöön tai maaperään), on pyrittävä ehkäisemään. Häiriötilanteissa on viivytyksettä ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin päästöjen estämiseksi, päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Häiriötilanteista on ilmoitettava viivytyksettä Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Tammisaaren kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Merkittävistä polttoaine tai kemikaalivuodoista on välittömästi ilmoitettava pelastuslaitokselle. Jätevesiviemäriin joutuvista poikkeuksellisista päästöistä on välittömästi ilmoitettava vesihuoltolaitokselle. Vahinko ja onnettomuustilanteiden varalle on alueella oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia ja muuta tarvittavaa öljyntorjuntakalustoa helposti saatavilla. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit, polttonesteet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen.

16 16 (25) Muut toimet, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja (YSL 43, JL 19 ) 13. Alueen yleisestä siisteydestä on huolehdittava. Toiminnat on järjestettävä siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pilaantumisvaaraa maaperälle, pohjavesien pilaantumista tai muuta haittaa ympäristölle. Alue, jolla työkoneet ja ajoneuvot liikkuvat sekä alueelle johtavat tiet, on hoidettava siten, että pölyäminen jää mahdollisimman vähäiseksi. 14. Raaka aineiden kuljetus tehtaalle on hoidettava siten, ettei haitallisia määriä materiaalia pääse kuljetusten yhteydessä ympäristöön. Tarvittaessa kuljetuksia on suojattava peitteillä. Toiminnan lopettamiseen liittyvät määräykset (YSL 43, 90 ) 15. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, ilmansuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. Tarkkailu ja raportointimääräykset Tarkkailu (YSL 43, 46, 108, NaapL 17 ) 16. Tehdasprosessin ja vanhan jätevedenpuhdistamon käyttötarkkailu on suoritettava sivulla 9 esitetyllä tavalla. IDO Kylpyhuone Oy:n on toimitettava tehtaan uuden jätevedenpuhdistamon käyttö ja päästötarkkailuohjelma hyväksyttäväksi Uudenmaan ympäristökeskukseen ja tiedoksi Tammisaaren kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kaksi kuukautta ennen jätevedenpuhdistamon käyttöönottoa. Ohjelman on sisällettävä muun muassa tiedot käyttötarkkailusta, puhdistamolla suoritettavista mittauksista ja analyyseista sekä mittalaitteista, niiden laadunvarmennuksesta, kalibroinneista ja huollosta sekä tulosten laskennasta ja raportoinnista. 17. Tehtaan prosessijätevesipäästöjen vaikutuksia Pohjanpitäjänlahden tilaan on tarkkailtava ja tarkkailu voidaan suorittaa ottamalla osaa Mustionjoen, Fiskarsinjoen, Pohjanpitäjänlahden ja Tammisaaren merialueen yhteistarkkailuun. Tarkkailuohjelmaa voidaan tarvittaessa muuttaa Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 18. Tehtaan lähialueen maaperän humuksesta on vuonna 2010 ja sen jälkeen viiden vuoden välein tutkittava vähintään nikkelin, sinkin, lyijyn ja liukoisen fluoridin pitoisuudet sekä ph. Humusnäytteet on pyrittävä ottamaan samoista paikoista kuin aikaisemmissa vastaavissa tutkimuksissa ja tuloksia on verrattava aikaisempiin tuloksiin. Tutkimusraportti voidaan toimittaa kyseisen vuoden vuosiraportoinnin yhteydessä.

17 17 (25) 19. Tehtaan tunneliuunien sekä kamariuunin savukaasujen typen oksidien, hiukkasten ja fluoriyhdisteiden pitoisuudet ja päästöt on mitattava viimeistään vuonna Tämän jälkeen vastaavat mittaukset on suoritettava neljän vuoden välein. Mittausraportissa on esitettävä tiedot prosessista mittausten aikana sekä mittaustulokset yksikössä mg/m 3 (n) kuivaa savukaasua. Lisäksi mittausraportissa on esitettävä mittaustulosten perusteella lasketut tunti ja vuosipäästöt. Mittausraportti on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Tammisaaren kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa mittausten suorittamisesta. 20. Polttoaineteholtaan 6 MW:n öljykattilan savukaasujen typen oksidien ja hiukkasten pitoisuudet ja päästöt on mitattava kun kattilaa käytetään seuraavan kerran, kuitenkin aikaisintaan vuonna Tämän jälkeen typen oksidien ja hiukkasten pitoisuudet ja päästöt on mitattava viiden vuoden välein. Kattilaa ei tarvitse käynnistää pelkästään savukaasumittausten takia. Mittaukset on suoritettava kattilan toimiessa täydellä ja keskimääräisellä käyttöteholla. Mittaustilanteen on vastattava mahdollisimman hyvin normaalia käyttötilannetta muun muassa polttoaineen laadun ja palamisolosuhteiden suhteen. Mittausraportissa on esitettävä tiedot polttoaineen laadusta sekä mittaustulokset yksikössä mg/m 3 (n) kuivaa savukaasua muunnettuna 3 %:n happipitoisuuteen. Lisäksi mittausraportissa on esitettävä mittaustulokset yksikössä mg/mj sisään syötettyä energiayksikköä kohti laskentakaavoineen, yksikössä kg/h ja t/a sekä arvio tulosten luotettavuudesta. Mittausraportti on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Tammisaaren kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa mittausten suorittamisesta. 21. Mittaukset, näytteenotto ja analysointi on suoritettava standardien (CEN, ISO, SFS tai vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti. Tarkkailuohjelmia voidaan tarvittaessa muuttaa Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla, mikäli tarkkailutulokset tai muu perusteltu syy antaa aihetta. Raportointi ja kirjanpito (YSL 46, JL 51, 52 ) 22. Toiminnanharjoittajan on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Tammisaaren kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle edellistä vuotta koskeva raportti, josta käyvät ilmi muun muassa seuraavat tiedot:

18 18 (25) käytetyt polttoaineet ja niiden kulutustiedot (t/a) sekä tehtaalla käytetty energian vuosittainen kokonaismäärä polttoaineittain luokiteltuna prosessin mitatut ja/tai laskennalliset typenoksidi, hiukkas, fluorivety ja hiilidioksidipäästöt (t/a) öljykattilan mitatut ja/tai laskennalliset rikkidioksidi, typenoksidi, hiukkas, ja hiilidioksidipäästöt (t/a) sekä laskennalliset raskasmetallien (nikkeli, vanadiini) päästöt (kg/a) yhteenveto oman jätevedenpuhdistamon kautta Pohjanpitäjänlahteen johdettujen vesien aiheuttamasta kuormituksesta ja vertailu päästöraja arvoon yhteenveto vesihuoltolaitoksen viemäriin johdettujen vesien määrästä päästöjen laskentatavat ja mittausmenetelmät sekä arvio tulosten luotettavuudesta mahdolliset raportit toimintavuoden aikana tehdyistä ympäristön seurantatutkimuksista ympäristönsuojelun kannalta merkittävät häiriötilanteet ja onnettomuudet (syy, kestoaika ja päästö), niistä aiheutuneet seuraamukset ja toimenpiteet, joihin tapahtuman vuoksi on ryhdytty tiedot (laatu, määrä, käsittelytapa, toimituspaikka) muodostuneista jätteistä ja ongelmajätteistä sekä toimintavuoden lopussa varastossa olleet määrät jätteiden hyötykäyttö (laatu, määrät ja toimituspaikat) eri jätejakeiden hyödyntämisasteet sekä arvio hyödyntämisasteiden parantamismahdollisuuksista Raportointi on soveltuvin osin tehtävä sähköisesti sähköisen palvelun tuottajan välityksellä. Laitoksen toiminnasta ja sen valvonnasta sekä toimintaan liittyvistä ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toimenpiteistä on pidettävä käyttöpäiväkirjaa. Siihen on kirjattava edellä esitetyt raportointia varten tarvittavat tiedot. Kirjanpito koskee päästö ja vaikutustarkkailumittauksia, näytteidenottoa ja analysointia, mittalaitteiden laadunvarmennusta ja kalibrointeja sekä myös öljynerotuksen tarkkailua ja tyhjennyksiä. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.

19 19 (25) Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että asetetut lupamääräykset huomioon ottaen laitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Yleiset perustelut Lupamääräyksiä annettaessa on ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöraja arvoja sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lisäksi on tarpeen mukaan otettava huomioon energian käytön tehokkuus sekä varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen. Tehtaalta vesistöön johdettavan kiintoaineen määrä vähenee merkittävästi, kun uusi prosessijätevedenpuhdistamo otetaan käyttöön. Tehtaan päästöjä ilmaan vähentää siirtyminen kaukolämmön käyttöön. Massan valmistuksessa käytetään vähän fluoria sisältäviä raaka aineita, mikä on vähentänyt fluorivetypäästöjen määrää. Fluorivetypäästöjen vähentämismahdollisuuksia selvitetään ympäristölupamääräysten tarkistamisen yhteydessä. Tehtaan tuotannossa syntyviä sivutuotteita toimitetaan hyödynnettäväksi teollisuuden raaka aineina. Tehtaan päästöjä ja vaikutuksia ympäristöön tarkkaillaan säännöllisesti. IDO Kylpyhuone Oy:llä on sertifioidut ympäristö ja laatujärjestelmät. Toimittaessa annettujen lupamääräysten mukaisesti voidaan toiminnan katsoa edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä ja niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä, toimista häiriö ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä, ja muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Prosessijäteveden käsittelyä ja uutta prosessijätevedenpuhdistamoa koskevat määräykset on annettu tehtaan toiminnasta aiheutuvan vesistökuormituksen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. (Määräys 1.)

20 20 (25) Öljynerotusta ja öljynilmaisinta koskevat määräykset on annettu, jotta voitaisiin ehkäistä öljyn pääsy vesihuoltolaitoksen viemäriin. Öljykattilarakennus on tärkeää varustaa öljyhälytyksellä, jotta mahdollinen öljyvuoto havaitaan mahdollisimman nopeasti. Happoja, emäksiä, öljyjä tai muita vaarallisia aineita sisältävien jätevesien johtaminen vesihuoltolaitoksen viemäriin ja edelleen puhdistamolle ilman asianmukaista esikäsittelyä saattaa aiheuttaa vaurioita viemäriverkolle tai haittaa puhdistamon toiminnalle tai puhdistamolietteen hyötykäytölle. (Määräykset 2. ja 3.) Fluorivety on väritön, reaktiivinen, limakalvoja, keuhkoja, ihoa ja silmiä ärsyttävä ja syövyttävä yhdiste. Prosessissa syntyviä fluorivetypäästöjä on syytä ehkäistä käyttämällä mahdollisimman vähän fluoria sisältäviä raaka aineita. Tehtaan fluorivetypäästöt ovat osittain olleet parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista tasoa korkeampia. Uudenmaan ympäristökeskus on määrännyt IDO Kylpyhuone Oy:n toimittamaan ympäristölupamääräysten tarkistamishakemuksen yhteydessä teknistaloudellisen selvityksen mahdollisuuksista vähentää tehtaan fluorivetypäästöjä entisestään. (Määräys 4.) Suomen ympäristökeskuksen julkaiseman pienten polttolaitosten BATraportin 649/2003 mukaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukainen hiukkaspitoisuustaso olemassa olevalle 5 50 MW:n raskasöljykattilalle on mg/m 3 (n). Päästöraja arvoa määrättäessä on otettu huomioon kattilan koko ja sen toiminta varakattilana. (Määräys 5.) Valtioneuvosto on antanut asetuksen raskaan polttoöljyn ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuudesta (689/2006). Asetuksen mukaan Suomessa käytettävän raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 1,00 painoprosenttia ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus enintään 0,10 painoprosenttia. Polttoöljyjen rikkipitoisuutta koskeva määräys on annettu tämän asetuksen noudattamiseksi. (Määräys 6.) Valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista (VNp 993/1992) on asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A painotetun ekvivalenttitason (L Aeq ) päiväohjearvoa (klo 7 22) 55 db eikä yöohjearvoa (klo 22 7) 50 db. Tehtaan toiminnasta aiheutuvia päivä ja yöaikaisia melutasoja on rajoitettu kyseisen valtioneuvoston päätöksen ohjeiden mukaisesti. Ottaen huomioon tehtaan sijainti ja se, ettei melusta ole valitettu, ei tehtaan melua ole tässä vaiheessa tarpeen mitata. Ympäristökeskus voi kuitenkin antaa määräyksiä melun mittaamisesta muun muassa siinä tapauksessa, että tehtaan toiminnassa tai ympäristössä tapahtuu muutoksia, taikka tehtaan melusta valitetaan. (Määräys 7.) Määräykset polttoaineiden, kemikaalien ja raaka aineiden varastoinnista ja käsittelystä on annettu maaperän, pohjaveden ja pintaveden suojelemiseksi. Säännöllinen laitteiden ja rakenteiden toiminnan tarkkailu vuotojen havaitsemiseksi on tarpeen. Erityisen tärkeää on seurata turvallisuuden kannalta oleellisten suojausten kuntotasoa, jotta voidaan ajoissa havaita esimerkiksi alkavat ongelmat. Mikäli rakenteiden tai laitteiden toimintakunnon havaitaan heikentyneen, on asiaan edellytetty puututtavaksi välittömästi. Myös kemikaalien säilytys ja käsittelytilojen, säiliöi

21 21 (25) den ja putkistojen sekä hälyttimien ja ilmaisimien toimivuutta on syytä seurata säännöllisesti. (Määräykset 2., 8. ja 9.) Laitoksen toiminnasta muodostuu jätteitä, jotka varastoidaan jätejakeittain erillisiin varastopaikkoihin jätteen keräilyä ja kuljetusta varten. Jätelain 6 :n mukaan jätteet on kerättävä ja pidettävä toisistaan erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessa kuin se on muun muassa jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti sen sisältämä energia. Laitoksen toiminnasta muodostuvien jätteiden lajittelu ja varastointi jätejakeittain mahdollistaa jätteen sisältämän aineen hyötykäytön. Kaatopaikalle saa toimittaa vain jätettä, jonka kaatopaikkakelpoisuus tunnetaan. Toiminnanharjoittaja vastaa uuden ominaisuuksiltaan tuntemattoman jätelajin kaatopaikkakelpoisuuden selvittämisestä ja sen kustannuksista. Valtioneuvoston päätöksessä (861/1997) kaatopaikoista sekä valtioneuvoston asetuksessa (202/2006) em. päätöksen muuttamisesta määritellään menettelyt ja perusteet jätteen hyväksymisestä kaatopaikalle. Valtioneuvoston päätöksen liitteessä on yksilöity menettelyt jätteen kaatopaikkakelpoisuuden arviointia varten. Menettely on kolmivaiheinen ja siihen kuuluvat perusmäärittely, vastaavuustestaus ja jätteen tarkastus kaatopaikalla. Jätelain 6 :n mukaan jätehuolto on järjestettävä siten, ettei jätteistä tai jätehuollosta aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Erilaatuisia ongelmajätteitä ei saa sekoittaa keskenään eikä muihin jätteisiin tai aineisiin paitsi, jos se on jätteiden hyödyntämisen tai käsittelyn kannalta välttämätöntä ja se voidaan tehdä aiheuttamatta terveydelle tai ympäristölle vaaraa tai haittaa. Jäteasetuksen 6 :n mukaan ongelmajätteen pakkaukseen on merkittävä jätteen ja jätteen haltijan nimi sekä turvallisuuden ja jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeelliset tiedot ja varoitukset. Jätelain 3 :n mukaan ongelmajätteellä tarkoitetaan jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätelain 6 :n nojalla ongelmajätteen tuottaja ja kuljettaja ovat vastuussa siitä, että ongelmajätteet kuljetetaan lain mukaiseen paikkaan. Valtioneuvoston päätöksen öljyjätehuollosta (VNp 101/1997) 2 :n mukaan öljyjäte on pyrittävä hyödyntämään ensisijaisesti uudistamalla ja toissijaisesti energiana. Valtioneuvoston päätöksessä ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (VNp 659/1996) on annettu ongelmajätteiden siirtoa varten laadittavaa siirtoasiakirjaa koskevat määräykset. Siirtoasiakirjamenettelyn avulla voidaan seurata ongelmajätteen kulkua tuottajalta asianmukaiseen hyödyntämis tai käsittelypaikkaan ja helpottaa valvontaa. (Määräykset 10. ja 11.)