Capture-projektin loppuraportti
|
|
- Leo Tikkanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Capture-projektin loppuraportti Alm, Olli & Strömberg, Janne Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto Mikkeli 2013
2 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO Tausta ja tarve Capture-projektin tavoite PROJEKTIN TOTEUTUS Työryhmä ja resurssit Ohjausryhmä ja kumppanit Projektin työvaiheet ja tuotokset PROJEKTIN TULOKSET Määrittelydokumentaatio Yleinen määrittely Capture-järjestelmän osat Vaatimukset Tietomallinnus Toiminnallisuudet ja konfiguraatio Liitynnät Järjestelmän keskeiset prosessit Pilotointi testiarkistolla ja Capture Client-sovelluksella LIITE 1. YRITYSTEN ASIAKIRJAJÄRJESTELMÄT
3 1. JOHDANTO 1.1. Tausta ja tarve Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto on vuodesta 1981 asti toiminut yritysten, liikeelämän järjestöjen sekä liike-elämässä toimineiden yksityishenkilöiden arkisto. Päätehtävämme on elinkeinoelämän pysyvästi säilytettävien asiakirjojen säilyttäminen sekä niihin liittyvä tietopalvelu. Keskusarkiston toimintaa ylläpitää säätiö, jonka jäseninä on keskeisiä liike-elämän, kulttuurin ja opetuksen toimijoita, kuten esimerkiksi Elinkeinoelämän Keskusliitto, Keskuskauppakamari, Suomen Kulttuurirahasto ja Aaltoyliopiston kauppakorkeakoulu. Elka on yli kolmekymmentä vuotta kestäneen toimintansa aikana keskittynyt paperisiin, ja muihin analogisiin, dokumentteihin ja tallenteisiin. Viimeisen kymmenen vuoden aikana olemme myös digitoineet yli kaksikymmentä teratavua aineistoa, lähinnä valokuvia, liikkuvaa kuvaa ja äänitteitä. Tänä päivänä on täysin selvää, että yritysten tuottama aineisto on pääasiassa digitaalisesti syntynyttä ja sellaisena myös säilytettävää. Pysyäkseen edelleen Suomen johtavana yritysarkistona täytyy Elkan luonnollisesti luoda kyky digitaalisen aineiston vastaanottoon sekä digitaaliseen säilyttämiseen Capture-projektin tavoite Capture-projektin tavoitteena oli lähteä suunnittelemaan Elkan tarjoamia palveluita luvun vaatimusten mukaiseksi, ja sen jälkeen suunnitella niiden palveluiden toteuttamiseen parhaiten sopiva uusi tietojärjestelmä. Ensiksi linjasimme, mitä palveluita Elka haluaa tarjota yrityksille ja aineistojen käyttäjille. Sen jälkeen aloimme suunnitella sopivaa työkalua palvelun toteuttamista ajatellen. Capture-projektissa ei rahoitusehtojen takia vielä pyritty varsinaisen tuotantojärjestelmän rakentamiseen, vaan projektissa keskityttiin uuden tietojärjestelmän ja sen vaatimusten suunnitteluun. 3
4 Tekemiemme taustaselvitysten perusteella tiesimme, että yrityksillä on suuri tarve ratkaista digitaalinen pitkäaikainen säilyttäminen. Capture-projektin sekä sitä seuraavan tuotantojärjestelmän hankinnan seurauksena Elka pyrkii vastaamaan tähän tarpeeseen ja tarjoamaan yrityksille digitaalisen säilyttämisen palveluita. Suunnitellulla uudella tietojärjestelmällä hallitaan tulevaisuudessa digitaalisen aineiston lisäksi myös Elkan yli 26 hyllykilometrin paperiarkistojen viite- ja sijaintitiedot. Uuden tietojärjestelmän tavoitteena on nopeuttaa ja tehostaa Elkan paperiarkistojen luettelointi- ja kuvailutyötä. Uudella arkistotietojärjestelmällä tullaan korvaamaan nykyiset erilliset analogisen ja digitaalisen aineiston tietojärjestelmät sekä myös Elkan kirjastotietojärjestelmä. 2. PROJEKTIN TOTEUTUS 2.1. Työryhmä ja resurssit Capture-projektin päätoteuttajana toimi Elka ja apuna uuden tietojärjestelmän vaatimusmäärittelyn teossa toimi osatoteuttajan roolissa Mikkelin ammattikorkeakoulu. Projekti oli kaksivuotinen ( ), ja sen hyväksytty rahoitus oli euroa, josta 70 % myönnettiin Euroopan Aluekehitysrahastosta ja kansallisesta rahoitusosuudesta. Taulukossa 1 on kuvattu hyväksytty projektisuunnitelma sekä toteutuneet kustannukset kustannuslajeittaan. Taulukossa 2 taas on esitetty projektin kirjanpitoon tulleet rahoituserät. Taulukko 1. Hyväksytty projektisuunnitelma ja toteutuneet kustannukset. 4
5 Taulukko 2. Projektin kirjanpitoon tulleet rajoituserät Projektiryhmässä työskentelivät osa-aikaisesti oman työnsä ohessa seuraavat henkilöt: Olli Alm (projektipäällikkö, Elka), Jari Lehtonen (asiakirjahallinnon asiantuntija, Elka), Sirpa Nupponen (taloussihteeri, Elka), Heljä Strömberg (asiakirjahallinnon asiantuntija, Elka), Jussi Juvén (It-asiantuntija, Mamk) sekä Janne Strömberg (It-asiantuntija, Mamk). Voidaan siis todeta, että asiakirjahallinnon ja pitkäaikaisen säilyttämisen asiantuntijuus tuli Elkasta ja digitaalisten tietojärjestelmien osaaminen Mikkelin ammattikorkeakoulusta Ohjausryhmä ja kumppanit Projektin ohjausryhmään saimme mukaan erittäin edustavan joukon ammattilaisia niin kollegoistamme, ohjelmistotuotantoyrityksistä kuin perinteisistä kantaasiakasyrityksistämmekin. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi Principal Consultant Ritva Toivonen Affecto Finland Oyj:stä. Muut ohjausryhmän jäsenet olivat: Jarmo Luoma-aho, arkistonjohtaja, Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto Mårten Stenius, projektipäällikkö, Kansallisarkisto Pentti Hiltunen, ylitarkastaja, Mikkelin maakunta-arkisto Jari Joutsjärvi, tuotepäällikkö, Innofactor Oyj Katariina Ryhänen, tuoteryhmäjohtaja, Kuntien Tiera Oy Tanja Rasila, suunnittelija, Yleisradio Oy Minna Hämäläinen, kehityspäällikkö, Metsäteollisuus ry Osmo Palonen, puheenjohtaja, Liikearkistoyhdistys Paula Siitonen, koulutusjohtaja, Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy 5
6 Markku Aholainen, maakunta-asiamies, Etelä-Savon maakuntaliitto Eveliina Pekkanen, suunnittelija, Etelä-Savon maakuntaliitto Mari Kivinen, ohjelmakoordinaattori, Miktech Oy Olli Alm, projektipäällikkö, Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto (siht.) Ohjausryhmä kokoontui projektin aikana kaikkiaan seitsemän kertaa. Kokoukset olivat luonteeltaan aina hyvin keskustelevia ja sisältöpainotteisia, edustivathan jäsenet alan korkeinta osaamista Suomessa. Kumppaneista täytyy erityisesti mainita vielä Yleisradio, sillä heidän henkilökuntaansa osallistui merkittävällä tavalla pilotointivaiheeseen, luovuttamalla ja siirtämällä projektin käyttöön Yleisradion verkkolevyaineistoa Projektin työvaiheet ja tuotokset Projektilla oli neljä keskeistä työvaihetta, joidenka sisältö ja tuotokset ovat tiivistetysti seuraavat: 1. Palvelukuvaukset Ensimmäisessä vaiheessa tehtiin palvelukuvaukset Elkan nykyisistä ja tulevista palveluista. Palvelukuvaukset toimivat pohjana tietojärjestelmän suunnittelulle. 2. Vaatimusmäärittely Projektin toinen ja selkeästi merkittävin, vaihe oli vaatimusmäärittelyn laatiminen, tai oikeastaan on parempi puhua arkistotietojärjestelmän määrittelydokumentaation luonnista. Tämän keväästä 2011 aina loppusyksyyn 2012 kestäneen vaiheen aikana tehtiin niin yleinen määrittely, vaatimuslistaus, järjestelmän osien hahmottelu, toiminnallisuuksien ja keskeisten prosessien dokumentointi kuin myös konfiguraatiot. Vaatimusmäärittelyn tueksi toteutettiin marras-joulukuussa 2011 yrityksille suunnattu kysely, jossa kysyttiin yritysten omista tietojärjestelmistä sekä heidän toiveistaan ja vaatimuksistaan sähköiselle arkistopalvelulle. Kyselyn tuloksista tarkemmin liitteessä 1. 6
7 3. Mallintaminen Mallintaminen oli vaatimusmäärittelyvaiheen rinnalla toteutettu tietojärjestelmän ja sen sisältämän tiedon abstrakti kuvaus, joka sisältää sekä käsitemallintamisen että tietojärjestelmän tietomallintamisen. Käsitemallin pohjana toimii ICA:n malli, jossa aineisto, toimijat ja toiminta muodostavat kukin oman entiteettinsä, joilla on määriteltyjä suhteita keskenään. Capture-projektin käsitemallissa näihin entiteetteihin lisättiin vielä tapahtuma ja paikka. Tietomallista tehtiin lisäksi niin joustava, että konfiguraatiossa on mahdollista luoda uusia entiteettejä ja niiden välisiä suhteita. 4. Pilotointi Pilotointivaiheessa testasimme erilaisia aineiston vastaanoton, tallentamisen ja luetteloinnin toimintoja. Kaksi pilotointia koski analogisen paperiaineiston luettelointia, yksi digitaalisen aineiston tallentamista selainpohjaisella käyttöliittymällä ja yksi digitaalisen verkkolevyaineiston käsittelyä ja tallentamista Client-sovelluksella. 3. PROJEKTIN TULOKSET 3.1. Määrittelydokumentaatio Projektin tuloksena syntyivät sekä Elkan palveluiden kuvaukset, joissa määriteltiin nykyiset peruspalvelut, että myös tulevia sähköisen arkistoinnin vaatimia palveluita. Tavoitteena oli tuottaa palvelukuvausten lisäksi Elkan tulevan arkistopalvelujärjestelmän toiminnallinen vaatimusmäärittely. Määrittelyssä keskityttiin järjestelmään kohdistuneisiin vaatimuksiin ja toiminnallisiin tarpeisiin yleisellä tasolla. Tarkoitus oli keskittyä vain toimintaan, eikä rajata vielä mitään teknisiä toteutusmalleja tai asettaa teknisiä rajoitteita. Tässä esitellään projektissa syntyneet palvelukuvaukset ja tärkeimmät määrittelydokumentit yleisellä tasolla. 7
8 3.1.1 Yleinen määrittely Yleisen määrittelyn tavoitteena on toimia johdantona dokumentaatiolle. Dokumentaatiossa on käsitelty sovellusalue ja siihen liittyvät tarpeet. Lisäksi käsitellään nykytilannetta, mahdollisia kilpailijoita ja olemassa olevia palveluita. Yleisen määrittelyn tavoitteena oli myös listata Elkan pääprosessit ja niihin liittyvät sidosryhmät. Lisäksi dokumentti sisältää lyhyen listauksen muista määrittelydokumenteista ja niiden tarkoituksista. Kuva 1. Pääprosessit. 8
9 Capture-järjestelmän osat Suunnittelun alkuvaiheessa järjestelmä jaettiin toiminnan kannalta tärkeimpiin kokonaisuuksiin. Tarkoitus oli jakaa määrittelydokumentaatiossa vaatimukset ja toiminnallisuudet näihin kokonaisuuksiin, jotta asiat olisi helpommin hahmotettavissa dokumentaatiossa. Kuvassa 2 esitetyn kokonaisuuden ei ole tarkoitus määritellä järjestelmän arkkitehtuuria vaan nimenomaan auttaa vaatimusten ja toiminnallisuuksien käsittelyssä. Capture-järjestelmä Arkistopalvelu 1. Säilytyspalvelu Fyysinen aineisto Sähköinen aineisto 2. Metatietopalvelu Luokittelu Muunnokset Metatietomallit 11. Rajapinnat & käyttöliittymät 12. Tunnistautuminen 13. Autorisointi 3. Hakupalvelu 4. Raportointipalvelu 7. Migraatiopalvelu 8. Hävityspalvelu 5. Yhteisöpalvelut 9. Käyttäjienhallinta 6. Lisäarvopalvelut 10. Työnkulut 15. Aktiiviarkisto 14. Loki & seuranta Kuva 2. Järjestelmän osat Vaatimukset Vaatimukset on jaoteltu dokumentaatiossa järjestelmän olennaisimpien toimintokokonaisuuksien mukaan. Samoja kokonaisuuksia on käytetty sekä toimintojen ja 9
10 niistä johdettujen prosessien jaottelussa dokumentaatiossa. Vaatimusten eli tarpeiden analysointiin ja keräämiseen käytettiin Elkan tuottamia palvelu- ja prosessikuvauksia. Lisäksi vaatimuksia toiminnoille kerättiin olemassa olevista arkistojärjestelmistä. Vaatimuksissa keskityttiin toiminnallisiin asioihin ja perusprosesseihin. Vaatimuksissa ei otettu varsinaisesti kantaa teknisiin yksityiskohtiin tai käyttöliittymän toteutukseen. Nämä asiat määritellään tarkemmin järjestelmän toteutusvaiheessa. Vaatimusdokumentissa vaatimuksille on annettu yksilöivä tunnus, nimi, lyhyt kuvaus sekä viittaus mahdollisiin liittyviin konfiguraatioihin. Kuva 3. Vaatimusmäärittelylomake Tietomallinnus Capturen tietomallin suunnittelun lähtökohtana oli perinteisestä arkistonmuodostuksesta poikkeava dynaaminen käsitemalli. Aikaisemmassa palvelutuotannossa tulleet haasteet liittyvät usein siihen, että järjestelmän tieto-objektimalli ja käytettävät metatiedot eli attribuutit eivät vastaa tarpeita. Lisäksi suunnittelussa pyrittiin tulevaisuutta varten ottamaan huomioon myös aineistoon liittyvän kontekstin tallentaminen. Tarkoitus on, että järjestelmä ei aseta rajoitteita sille, minkälaisia tieto-objekteja järjestelmään tallennetaan. 10
11 Määrittelyssä on esitelty oletustyypit tieto-objekteille, mutta järjestelmän käyttöönoton jälkeen voidaan lisätä uusia tyypittelyjä. Järjestelmän tietomalli perustuu käytännössä siihen ajatukseen, että on olemassa tietoobjekteja (kuva 6), jotka ilmentävät jotain käsitettä, ja on olemassa attribuutteja (kuva 7), joilla näitä käsitteitä kuvaillaan. Tyypiteltävät tieto-objektit mahdollistavat periaatteessa rajattoman määrän käsitteitä, joita järjestelmään voidaan tallentaa. Tieto-objekteja on Capture-mallissa kolmea eri tyyppiä: aineiston kertymää kuvaavia, kontekstia kuvaavia sekä hallinnollisia objekteja. Hallinnollisiin objekteihin tallennetaan järjestelmän ja objektien käyttöön liittyvää tietoa. Olennainen asia tietomallissa on objektien välisten suhteiden määrittely. Tietomallissa on määritelty valmiiksi järjestelmän käytön kannalta tärkeitä suhdetyyppejä, mutta järjestelmän käyttäjä pystyy myös määrittelemään objektien välille uusia suhdetyyppejä. Kantaobjekti Ajanjakso Kertymä covers ispartof ispartof Toimija;historia Luovutus relation Kertymä agent agent type Tapahtuma relation ispartof Kertymä covers Ajanjakso Kertymä ispartof agent agent Dokumentti covers Toimija;hall into ispartof Toimija;hall into Dokumentti attachment agent instanceof Ilmentymä instanceof classification Liite Ilmentymä Ilmentymä Luokitus Merkintäjärjestelmä Tunniste Merkkijonoarvo Kuva 4. Esimerkki tietomallin käytöstä. 11
12 Metatietomäärittelyn taustana on eri standardien yhdistäminen yhteen listaukseen (kuva 5). Ajatuksena oli, että metatietomallista löytyisi metatietoelementit mahdollisimman monenlaisten aineistojen kuvailuun. Ensisijaisesti kuvailun pitää tukea sähköisten ja analogisten dokumenttiaineistojen kuvailua, mutta myös esineaineistojen ja erilaisten kontekstia kuvaavien objektien kuvailu pitää olla mahdollista. Kuva 5. Capture metatietoelementit. Oletuksena Capturen tietomallissa määritellään tarpeellisimmat tieto-objektit, jotka ovat automaattisesti käytettävissä, kun järjestelmän ottaa käyttöön. Määrittelyssä on esitetty myös oletusattribuutit, joilla näitä objekteja minimissään tulisi kuvailla. 12
13 Kuva 6. Oletustieto-objektit Toiminnallisuudet ja konfiguraatio Määrittelydokumentaatiosta löytyvä toiminnallisuudet-dokumentti avaa sanallisesti keskeisimpiä järjestelmän toiminnan kannalta tärkeitä vaatimuksia. Toiminnallisuudet on jaoteltu dokumenttiin samoihin kokonaisuuksiin kuin vaatimuslistauksessa. Toimintojen sanallisten kuvausten tarkoitus on selittää tarkemmin vaatimusten tavoitteita ja merkityksiä. Konfiguraatioiden (kuva 7) tarkoitus on mahdollistaa yleisimpien eri käyttäjätyyppien tarpeiden aiheuttamien muutosten toteuttamisen ilman ohjelmointityötä. Tarkoitus on, että järjestelmän käyttöönottovaiheessa ja käytön aikana järjestelmän pääkäyttäjä voi tehdä järjestelmän käyttöä parantavia muutoksia ilman syvempää teknistä osaamista. Konfiguraatioilla voidaan vaikuttaa pääasiassa käytettävään tietomalliin, käytettäviin toimintoihin ja ominaisuuksiin sekä ulkoasuun liittyviin asioihin. 13
14 Kuva 7. Konfiguraatiolomake Liitynnät Liitynnät-dokumentissa on kuvattu pääpiirteittään (kuva 8) järjestelmän toteutuksessa huomioon otettavat liityntätyypit. Rajapintojen teknistä määrittelyä ei ole sisällytetty tähän määrittelyyn, koska merkittävimmät kansalliset palvelut, joihin liityntöjä tarvitaan, ovat vielä kehitysvaiheessa. Pääpiirteissään järjestelmään on kahdensuuntaisia liityntöjä aineiston hakuun ja aineiston tallennukseen. Liittyviä järjestelmiä ovat asiakkaiden järjestelmät, joista aineistoa tallennetaan ja joiden kautta arkistoitua aineistoa voidaan hakea. Kansallisia hakuliittymiä varten järjestelmään pitää toteuttaa toteuttavien osapuolien määrittelyjen mukaan hakurajapinnat. Lisäksi järjestelmässä on päivittäistä työtä palvelevia eräajorajapintoja ja Client-rajapinta, joiden avulla aineistoa voidaan tallentaa järjestelmään. 14
15 Asiakasjärjestelmä KDK PAS tms. CAPTURE Käyttöliittymät Client Eräajo Kuva 8. Capture-järjestelmän liitynnät Järjestelmän keskeiset prosessit Vaatimusten ja toimintojen lisäksi määrittelystä löytyy dokumentti, jossa tärkeimmät toiminnot on kuvattu sanallisesti prosesseina. Sanallisessa kuvauksessa on selitetty yleisellä tasolla toiminnon kulku alkupisteestä tavoitteeseen. Kuva 9. Järjestelmän keskeiset prosessit. 15
16 3.2. Pilotointi testiarkistolla ja Capture Client-sovelluksella Pilottien tarkoituksena oli testata aineiston tallennusta, seulontaa ja hallintaa olemassa olevilla työkaluilla ja näin saada uusia vaatimuksia ja tarpeita esille. Arkistopalveluna pilotissa käytettiin Mikkelin ammattikorkeakoulun YKSA3-arkistopalvelun testiympäristöä (kuva 10). Olemassa arkistopalvelua pystyy nyt jo käyttämään sekä sähköisen että analogisen aineiston hallintaa, mutta vapaa tieto-objektien tyypittely ja kontekstin tallennusta tukevat ominaisuudet palvelusta puuttuvat. Palvelu toimi suunnitteluprojektin aikana MAMK:n ja Elkan henkilöstölle yhteisenä toiminto- ja käsitereferenssinä, jonka avulla oli helpompi hahmottaa käytännön tarpeita suunniteltavalle järjestelmälle. Kuva 10. Testiarkisto. Pilotoinnin alkuvaiheessa kävi ilmi, että yksi isoimmista ongelmista asiakastapauksissa ovat vanhat sähköiset aineistot, joita on verkkolevyillä, työasemilla ja erilaisilla siirrettävillä medioilla. Tätä varten alettiin suunnitella työkalua, joka nopeuttaisi ja helpottaisi aineiston käsittelyä, seulontaa ja arkistointia. Suunnittelun tuloksena syntyi ajatus Client-työkalusta (kuva 11), jolla arkistonhoitaja voi käsitellä suuria määriä tiedostoja kerralla. 16
17 Työkalulla on tarkoitus pystyä skannaamaan kansioita erilaisilta medioilta ja listaamaan kaikki löydetyt tiedostot. Tämän jälkeen aineistoa voi ryhmitellä kansioittain, tiedoston koon perusteella, tyypeittäin ja tiedostoformaatin perusteella. Tiedostoja voi kuvailla ryhmissä tai yksitellen, minkä jälkeen tiedostoista tehdään siirtopaketit. Työkalulla voidaan työskennellä yhteydettömästi tai yhteydellisessä tilassa. Yhteydetön työskentely vaatii konfiguraation lataamisen arkistosta etukäteen. Yhteydellinen työskentely vaatii kirjautumisen arkistojärjestelmän tunnuksilla. Client-työkalulla aineistot kuvaillaan, liitetään luokitteluun ja tämän jälkeen siirretään kerralla arkistoon verkon yli. Jos työskentely tapahtuu yhteydettömässä tilassa, tehdään aineiston siirto arkistoon, kun yhteys on seuraavan kerran olemassa. Client-työkalua päästiin testaamaan vasta projektin loppuvaiheessa, koska toteutuksessa esiin nousseet tekniset ongelmat viivästyttivät käyttöönottoa. Työkalun käytöstä saadaan kuitenkin arvokasta tietoa vanhan sähköisen aineiston arkistointiin liittyvistä ongelmista. Client-työkalun testausta testiarkiston kanssa jatketaan vielä projektin päätyttyä. Kuva 11. Capture-client. 17
18 Pilottiin saatujen testiaineistojen perusteella voidaan sanoa, että hyvien työkalujen lisäksi tarvitaan aineiston seulonnassa kuitenkin myös asiantuntemusta aineistosta. Aineistoa tuntemattoman henkilön on vaikea erottaa tiedostomassasta arkistoon kuuluvat ja kuulumattomat tiedostot. Kun aineistoja on tallennettu tietovälineille ilman suunnitelmallisuutta, sisältävät kokonaisuudet usein paljon tiedostoja, jotka eivät varsinaisesti ole yrityksen toiminnasta syntyneitä. Tiedostot saattavat olla eri ohjelmistojen työtiedostoja, henkilökohtaisia aineistoja tai muita sekalaisia aineistoja, jotka eivät varsinaisesti kuulu arkistoon. Seulontatyö vaatii siis yrityksen toiminnan ja aineiston tuntemusta sekä selkeän ohjeistuksen siitä, minkä tyyppiset aineistot kuuluvat arkistoon. Yksi merkittävä vanhan sähköisen aineiston arkistointia hidastava tekijä on vanhat tiedostoformaatit. Jos käsitellään vain tietyn tyyppistä aineistoa, on helppo suunnitella migraatioprosessi aineiston konvertoimiseksi. Mutta kun tarkoitus ei ole rajoittaa aineistolajeja, joita arkistoon voidaan tallentaa, muuttuu migraation suunnittelu monimutkaiseksi. Koska sähköistä aineistoa on useita eri lajeja ja tiedostoformaatit muuttuvat nopealla syklillä, ei arkistojärjestelmää kehittävän organisaation kannata käyttää resursseja konversio-ohjelmistojen toteuttamiseen itse. Tällaisten ohjelmistojen kehittäminen kaikille aineistolajeille vaatisi huomattavia kehityspanostuksia ja erikoisosaamista eri tiedostoformaateista. Migraatiotesteissä yksi tärkeä esille tullut ongelma oli eheyden varmistaminen. Vanhat sähköiset aineistot saattavat sisältää tiedostotyyppejä, joiden tuottamiseen käytettyjä ohjelmistoja ei enää ole käytössä. Tiedostoille voi löytyä konversio-ohjelmistoja, mutta kun konvertoitua tiedostoa ei voida verrata alkuperäiseen, on täysin arvailujen varassa, vastaako tietosisältö ja ulkoasu alkuperäistä. Varsinkin tekstinkäsittelyohjelmistojen tuottamissa tiedostoissa voi asetteluun liittyviä elementtejä hävitä konversiossa, vaikka varsinainen tietosisältö säilyy entisellään. Tämä vaatii periaatteiden määrittämistä arkistointiprosessiin, jossa otetaan kantaa siihen, mitkä ovat migraation onnistumisen vaatimukset. 18
19 YKSA3-testiarkistolla toteutettiin myös kaksi analogisen aineiston pilottia sekä yksi dokumenttienhallintakäyttöä koskeva pilotti. Analogisen aineiston piloteista ensimmäinen koski hyvin vanhan historiallisen aineiston luettelointia ja kuvailua. Testiaineisto oli järjestetty yleisen arkistokaavan (nk. ABC-kaava) mukaisesti, mutta sen luettelointitietoja ei ollut aiemmin syötetty tietokantaan. Toinen analogisen aineiston pilotti taas koski aivan uutta, 2000-luvulla syntynyttä, määräajan säilytettävää aineistoa. Siinä tarkoituksena oli testata erilaisia tapoja luetteloida ja hallita määräajan säilytettävää aineistoa erilaisilla luettelointitarkkuuksilla siten, että tiedon löytymisen mahdollisuus maksimoidaan kuitenkin niin, että aineiston vuosittainen hävittäminenkin sujuu tehokkaasti. Dokumenttienhallintapilotin tarkoitus oli löytää hyviä käytänteitä testiarkiston, Microsoft SharePointin, verkkolevyn ja työasemien hyödyntämisen kesken. Harjoituksen testimateriaalina toimi Capture-projektin tuottama dokumentaatio, jota löytyi hajallaan niin SharePointista, verkkolevyltä kuin myös yksittäisten työntekijöiden työasemilta. Toinen tavoite oli testata YKSA3-testiarkiston konfiguraation soveltuvuutta eri tyylisten dokumenttien arkistointiin. 19
20 LIITE 1. YRITYSTEN ASIAKIRJAJÄRJESTELMÄT 20
21 21
Sähköisen tiedon arkistointi yrityksen näkökulmasta. Janne Strömberg Mikkelin Ammattikorkeakoulu
Sähköisen tiedon arkistointi yrityksen näkökulmasta Janne Strömberg Mikkelin Ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulu toimijana Mikkelin Ammattikorkeakoulu Mikkeli on historiallisen tiedonhallinnan
LisätiedotLiikearkistoyhdistys Teemapäivä 6.6.2012. Sharepoint ja arkistointi - missä mennään juuri nyt. Juha Anttila IITC
Liikearkistoyhdistys Teemapäivä 6.6.2012 Sharepoint ja arkistointi - missä mennään juuri nyt Liikearkistoyhdistys, Teemapäivä 6.6.2012 Ohjelma 12.00 Avaus Osmo Palonen, LAY 12.05 Sähke2 TOS, TOJ ja sertifiointi
LisätiedotCase Honeywell Oy. Suomen XII Liikearkistopäivät, 13.9.2007, Tampere. Jarmo Luoma-aho, Antti Ropponen
Case Honeywell Oy Suomen XII Liikearkistopäivät, 13.9.2007, Tampere Jarmo Luoma-aho, Antti Ropponen 1 Vastaanottaa yritysten asiakirjoja, lähinnä pysyvään säilytykseen Asiakirjoihin liittyvä tutkijapalvelu
LisätiedotVERSIO 1.2. Capture. Projektisuunnitelma
VERSIO 1.2 Capture Projektisuunnitelma Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Capture-projektin tavoitteet... 3 3. Projektin vaiheistus ja henkilöresurssit... 4 4. Vaikutukset ja arviointi... 6 5. Kustannukset ja
LisätiedotElkan Capture-projekti Jarmo Luoma-aho. Liikearkistoyhdistys Sähköinen arkistointi - nytkö totta! 6.6.2012 Kansallisarkisto
Elkan Capture-projekti Jarmo Luoma-aho Liikearkistoyhdistys Sähköinen arkistointi - nytkö totta! 6.6.2012 Kansallisarkisto Suomen Elinkeinoelämän Perustettu 1981 (säätiö 1979) Perustajina keskeisiä elinkeinoelämän,
LisätiedotSähköinen säilyttäminen
Sähköinen säilyttäminen Markus Merenmies / Kansallisarkisto Maanmittauslaitos 6.9.2017 1 Odotuksia esitykselle Viitekehys sähköisele säilyttämiselle mihin tulisi kiinnittää huomiota Sähköinen säilyttäminen
LisätiedotOTM-HANKE. Opintohallinnon tietojärjestelmän modernisointi - tilannekatsaus
OTM-HANKE Opintohallinnon tietojärjestelmän modernisointi - tilannekatsaus Taustaa Aalto-yliopisto, Helsingin yliopiston ja Tampereen yliopiston yhteishanke opintohallinnon tietojärjestelmien modernisoinniksi
LisätiedotTietohallinto Projektipäällikkö Matti Sairanen. Fujitsu Myyntijohtaja Markku Örn
Tietohallinto Projektipäällikkö Matti Sairanen Fujitsu Myyntijohtaja Markku Örn Sähköinen asiakirjahallinta Sähköinen työpöytä Dokumenttienhallinta (kuvatut käsittelyprosessit) Asiahallinta Sähköinen arkisto
LisätiedotSÄHKE- ja Moreqvaikutukset. dokumenttienhallinnan järjestelmäkehitykseen. Juha Syrjälä, Affecto Finland Oy
SÄHKE- ja Moreqvaikutukset asian- ja Ju dokumenttienhallinnan järjestelmäkehitykseen Juha Syrjälä, Affecto Finland Oy Affecto Enterprise Information Management -ratkaisujen edelläkävijä Pohjois- Euroopassa
LisätiedotValtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11.
Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mamk Lähtökohdat ja tausta
LisätiedotTiedonhallinta ja tietopalvelu sähköisessä ympäristössä
Tiedonhallinta ja tietopalvelu sähköisessä ympäristössä Tallennusjärjestelmät & Tiedonhallinta - konferenssi 1.-2.11.2005 Meripuisto, Espoo 2.11.2005 Leena Kononen Tulli -palvelua ja lainvalvontaa 1. Sisämarkkinoiden
LisätiedotArkistoaineistojen sisällönkuvailu
Arkistoaineistojen sisällönkuvailu Suomen yliopistokirjastojen neuvosto Sisällönkuvailuverkoston Sisällönkuvailupäivä 22.11.2013 Kenneth Ahlfors Arkistokuvailu Arkistokuvailun ominaispiirre on, että tietovarannon
LisätiedotArkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14
Arkkitehtuurikuvaus Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy Ryhmä 14 Muutoshistoria Versio Pvm Päivittäjä Muutos 0.4 1.11.2007 Matti Eerola 0.3 18.10.2007 Matti Eerola 0.2
LisätiedotTiedonhallintalakiehdotus - vaikutukset Tommi Oikarinen / valtiovarainministeriö
Tiedonhallintalakiehdotus - vaikutukset 14.9.2018 Tommi Oikarinen / valtiovarainministeriö Tiedonhallintalaki muutos pääpiirteittäin Tiedonhallintalaki (HE-luonnos) Tiedonhallinnan järjestäminen Vastuut,
LisätiedotKanta-palvelujen käyttöönotto sosiaalihuollossa
Kanta-palvelujen käyttöönotto sosiaalihuollossa UNA@Akusti areena Jaakko Penttinen ja Jaana Taina, THL OPER Sisältö Sosiaalihuollon asiakastiedon arkiston käyttöönottojen tilanne Arkiston käyttöönotto
LisätiedotTTA-PASin etenemissuunnitelma ja kustannukset
TTA-PASin etenemissuunnitelma ja kustannukset Saara Värttö, TTA-PAS koordinaattori, saara.vartto@csc.fi Pitkäaikaissäilytyksen keskustelutilaisuus 10.4.2013 Pitkäaikaissäilytys tutkimuksen tarpeisiin TTA-PAS-hankkeella
LisätiedotTuottavatko pilotoinnit tuloksia riittävän nopeasti käytännön hankkeiden kokemuksia
Tuottavatko pilotoinnit tuloksia riittävän nopeasti käytännön hankkeiden kokemuksia Tuottavat ja eivät tuota Tulokset riippuvat niistä tekijöistä, jotka projektia perustettaessa on määritelty ja miten
LisätiedotVerkkopokerijärjestelmä. Loppuraportti Ryhmä Kanat Ohjelmistotuotantoprojekti, syksy 2008
Verkkopokerijärjestelmä Loppuraportti Ryhmä Kanat Ohjelmistotuotantoprojekti, syksy 2008 Projektiryhmä Samuli Aalto-Setälä Jukka Kekälainen Jarno Kyykkä Mika Mielonen Mårten Smeds Otto Waltari Ohjaaja
LisätiedotAvoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4
Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Tämän esityksen sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan
LisätiedotAvoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli
Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli 1.10.2015 Sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan hallitsemat rajapinnat)
LisätiedotSÄHKE2-vaatimusten mukainen hävitysesitys ja sen tietosisältö
04.12.2009 1 (9) SÄHKE2-vaatimusten mukainen hävitysesitys ja sen tietosisältö Määräys 15.2.2010 Ohje 15.2.2010 Sisältö Arkistolaitoksen määräys/ohje SÄHKE2-vaatimusten mukaan toteutettuihin tietojärjestelmiin
LisätiedotSähköisten viranomaisaineistojen arkistoinnin ja säilyttämisen palvelukokonaisuus
Luo / Muokkaa Lähetä Lausunnonantajat Yhteenveto Sähköisten viranomaisaineistojen arkistoinnin ja säilyttämisen palvelukokonaisuus Sähköinen arkistoinnin palvelukokonaisuus Puollatko SAPA-palvelukokonaisuuden
LisätiedotKansallinen ASPAtietojärjestelmä
Kansallinen ASPAtietojärjestelmä Taustoitus Järjestäjien tarve yhteiselle asiakaspalautteen keräämisen järjestelmälle nousi esiin kevään selvityksessä Asiakaspalautetieto on myös osa kansallista sote-tietopohjaa
LisätiedotAHAA-palvelu ja Finnan räätälöinti 11.11.2014
AHAA-palvelu ja Finnan räätälöinti 11.11.2014 MIKÄ ON AAHA? AHAA on arkistoille suunnattu palvelu ja työkalu arkistokuvailun toteuttamiseksi Arkistoille palvelu tarjoaa työkalun aineistojen kuvailuja järjestämisprosessin
LisätiedotKansallinen digitaalinen kirjasto missä mennään? Kristiina Hormia-Poutanen
Kansallinen digitaalinen kirjasto missä mennään? 3.4.2009 Kristiina Hormia-Poutanen Kansallinen digitaalinen kirjasto 2008 2011 Opetusministeriön kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osaston sekä
LisätiedotMuseumPlus RIA - kokoelmahallintajärjestelmä
MuseumPlus RIA - kokoelmahallintajärjestelmä Laatua luettelointiin -webinaari 24.1.2017 Suunnittelija Sampsa Heinonen Pilotoinnin tilanne Pilotointi päättynyt vuodenvaihteessa 2016-2017 MuseumPlusRIA siirretty
Lisätiedot206 Verkkosivun tuottaminen finaalitehtävät
TAITAJA2013 Finaalitehtävä 1 (6) 206 Verkkosivun tuottaminen finaalitehtävät YLEISTÄ -lajin finaalitehtävissä kilpailijat päivittävät ennakkoon julkaistuna finaalitehtävänä olleen Ekoripe tmi luontoyrittäjän
LisätiedotVerkkolaskujen arkistointi
Verkkolaskujen arkistointi Palvelun kuvaus sivu 1/7 Tiedon asiakirjat: tekijänoikeudet Tämän asiakirjan sisältöä tai mitään sen osaa ei saa jäljentää yrityksenne ulkopuolella ilman Tiedolta etukäteen saatua
LisätiedotKieliaineistojen käyttöoikeuksien hallinnan tietojärjestelmä
Kieliaineistojen käyttöoikeuksien hallinnan tietojärjestelmä Omistaja Tyyppi Tiedoston nimi Turvaluokitus Kohderyhmä Turvaluokituskäytäntö --- SE/Pekka Järveläinen Projektisuunnitelma projektisuunnitelma_kielihallinto.doc
LisätiedotSÄHKE2-SERTIFIOINTIKRITEERIT
1 (9) Kansallisarkisto SÄHKE2-SERTIFIOINTIKRITEERIT SÄILYTYSJÄRJESTELMÄ v. 2.0 (23.4.2015) VERSIOHISTORIA Versio Päivämäärä Tekijä Sisältö 1.0 15.3.2012 Mikko Eräkaski yhteensä 37 vaatimusta 1.1 21.5.2013
LisätiedotKansallisarkiston sähköisen säilyttämisen palvelut kuntien teknisen sektorin käyttöön. Markus Merenmies
Kansallisarkiston sähköisen säilyttämisen palvelut kuntien teknisen sektorin käyttöön Markus Merenmies 1 Tiliotteet katoavat verkkopankista parissa vuodessa ja kovalevy vie hajotessaan valokuvat. Verottaja
LisätiedotDigipäivä, Hallintoryhmä. 25.8.2015 Sipoo
Digipäivä, Hallintoryhmä 25.8.2015 Sipoo NURMIJÄRVEN SÄHKÖINEN ASIOINTI 2 Tero Kulha Taustaa Sähköisestä arkistoinnista on puhuttu Nurmijärvellä kauan ja se ollut budjetissakin useampana vuonna. Nyt teema
LisätiedotSolmu ja Siiri ajankohtaista Vapriikin kuva-arkistosta. Riitta Kela 21.11.2011
Solmu ja Siiri ajankohtaista Vapriikin kuva-arkistosta Riitta Kela 21.11.2011 Vapriikin kuva-arkisto- Tampereen museoiden kuvakokoelmat kokoelmissa 1,1 miljoonaa valokuvaa kokoelmien alueellinen rajaus
LisätiedotTOIMIJAREKISTERIN TOTEUTUKSEN JA YLLÄPIDON HANKINTA - HANKINNAN YKSI- LÖINTI HUOM!
TARJOUSPYYNTÖ / LIITE 1 1 (5) TOIMIJAREKISTERIN TOTEUTUKSEN JA YLLÄPIDON HANKINTA - HANKINNAN YKSI- LÖINTI HUOM! Tällä liitteellä yksilöidään hankinnan kohteen ominaisuuksia ja toiminnallisuuksia, jotka
LisätiedotViasys VDC Stream Mallipohjaista projektinhallintaa. Tapani Parmanen ja Mia Rantakari Vianova Systems Finland Oy
Mallipohjaista projektinhallintaa Tapani Parmanen ja Mia Rantakari Vianova Systems Finland Oy Web-pohjainen projektiportaali, mikä tarjoaa tehokkaat työvälineet hankkeen tietojen hallintaan, aineiston
LisätiedotCAMA 2 BASE -projekti
CAMA 2 BASE -projekti SÄHKE -expo 29.11.2012 Maija Pylkkänen DM 1046726 11/2012 Copyright Tekes CAMA 2 BASE Viiden viraston yhteinen projekti (Energiamarkkinavirasto, Metsäntutkimuslaitos, Säteilyturvakeskus,
LisätiedotAluetietojärjestelmien migraatio kansallisten palveluiden käyttöön
Aluetietojärjestelmien migraatio kansallisten palveluiden käyttöön Pegasos - klusteri Terveydenhuollon atk-päivät Turku 29.-30.5.2007 Kuopion kaupunki sosiaali- ja terveyskeskus Juhani Ahola Tietohallintopäällikkö
LisätiedotLUONNOS Valtioneuvoston periaatepäätös asiakirjallisen aineiston digitoinnista ja arkistoinnista vain sähköisenä
Valtioneuvoston periaatepäätös asiakirjallisen aineiston digitoinnista ja arkistoinnista vain sähköisenä JUHTA 7.2.2017 Johtaja Hannu Sirén Huomioon otettavia periaatepäätöksen ulottuvuuksia 1. Sähköinen
LisätiedotSÄHKE2-vaatimusten mukainen hävitysesitys ja sen tietosisältö
1 (8) SÄHKE2-vaatimusten mukainen hävitysesitys ja sen tietosisältö Määräys 15.3.2012 AL 9815/07.01.01.00/2008 Ohje 15.3.2012 AL 9815/07.01.01.00/2008 Sisältö Arkistolaitoksen määräys/ohje SÄHKE2-vaatimusten
LisätiedotJulkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA
Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA Tilanne 2.10.2012 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri on rakenne, jonka
LisätiedotASIAKASLIITTYMÄ. Erikoiskirjastokokous 21.10.2009. Ari Rouvari Kansalliskirjasto
ASIAKASLIITTYMÄ Erikoiskirjastokokous 21.10.2009 Ari Rouvari Kansalliskirjasto AGENDA Mikä asiakasliittymä? Mitä asiakkaille? Mitä kirjastoille, museoille ja arkistoille? Miten? Asiakasliittymän ja yhteisluettelon
LisätiedotPalvelukuvaus v Alkujaan digitaalisen aineiston vastaanoton ja säilyttämisen palvelu
1 (5) Alkujaan digitaalisen aineiston vastaanoton ja säilyttämisen palvelu 1. Yleiskuvaus Kansallisarkiston lakisääteisenä tehtävänä on ottaa vastaan ja säilyttää viranomaisten pysyvästi säilytettävät
LisätiedotLausuntopyyntö julkisen hallinnon tiedonhallinnan sääntelyn kehittämistä selvittäneen työryhmän raportista
Lausunto 01.11.2017 2860/00 04 05/2017 Asia: VM/1709/00.01.00.01/2016 VM098:00/2016 Lausuntopyyntö julkisen hallinnon tiedonhallinnan sääntelyn kehittämistä selvittäneen työryhmän raportista Yleiset kommentit
LisätiedotKempeleen kunta Rakennusvalvonnan paperiarkiston digitoinnin projektisuunnitelma
Kempeleen kunta Rakennusvalvonnan paperiarkiston digitoinnin projektisuunnitelma 4.5.2018 Sisällys 1 Projektin tavoitteet... 3 1.1 Projektin kuvaus ja tavoitteet... 3 1.2 Digitoinnin vaikutukset... 3 1.3
LisätiedotYhteentoimivuusalusta: Miten saadaan ihmiset ja koneet ymmärtämään toisiaan paremmin?
Yhteentoimivuusalusta: Miten saadaan ihmiset ja koneet ymmärtämään toisiaan paremmin? Avoin verkkoalusta ihmisen ja koneen ymmärtämien tietomääritysten tekemiseen Riitta Alkula 20.3.2019 Esityksen sisältö
LisätiedotSOVELLUSALUEEN KUVAUS
Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu SOVELLUSALUEEN KUVAUS LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti Versio: 2.1 Tila: hyväksytty Päivämäärä: 12.12.2000
LisätiedotTOIMINNALLINEN MÄÄRITTELY MS
TOIMINNALLINEN MÄÄRITTELY 11.11.2015 MS YLEISTÄ 1/2 jäsennelty etenee yleiskuvauksesta yksityiskohtiin kieliasultaan selkeä kuvaa myös tulevan järjestelmän ympäristöä tarpeellisella tarkkuudella kuvaa
LisätiedotSähköisten viranomaisaineistojen arkistoinnin ja säilyttämisen palvelukokonaisuus
Luo / Muokkaa Lähetä Lausunnonantajat Yhteenveto Sähköisten viranomaisaineistojen arkistoinnin ja säilyttämisen palvelukokonaisuus Sähköinen arkistoinnin palvelukokonaisuus Puollatko SAPA-palvelukokonaisuuden
LisätiedotOhjelmistojen suunnittelu
Ohjelmistojen suunnittelu 581259 Ohjelmistotuotanto 154 Ohjelmistojen suunnittelu Software design is a creative activity in which you identify software components and their relationships, based on a customer
LisätiedotTOIMITUSSOPIMUS ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ
TOIMITUSSOPIMUS ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ Liite TS2.4 Migraatiovaatimukset 1/10 VERSIOHISTORIA Päivä Versio Kuvaus Tekijä 12.3.15 3.0 Tarjouspyynnön liitteeksi Hanketoimisto 2/10 SISÄLLYS
LisätiedotDatan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014
Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta
LisätiedotProjektin tilannekatsaus
Kuntasektorin yhteinen KA Asianhallinnan viitearkkitehtuuri Projektin tilannekatsaus Heini Holopainen Kuntien Tiera Oy heini.holopainen@tiera.fi Sisältö» Taustaa Mitä tarkoitetaan viitearkkitehtuurilla
LisätiedotOPS editor - Kuali student vertailu ja vertailun tulokset
OPS editor - Kuali student vertailu ja vertailun tulokset 1. Johdanto Katselmuksen ja vertailun tarkoituksena on saada selville (a) vastaako Kuali ja/tai OPS-editori toiminnallisessa ja teknisessä määrittelyssä
LisätiedotDigitoinnin laadun ja taloudellisuuden puolesta!
Digitoinnin laadun ja taloudellisuuden puolesta! Digiwiki seminaari 13.12.2011 21.11.2011 Elina Anttila museo 2015 Museo 2015 Museoiden yhteishanke, vetäjänä Museovirasto yhteistyössä Valtion taidemuseon
LisätiedotKanta-palvelujen käyttöönotto sosiaalihuollossa
Kanta-palvelujen käyttöönotto sosiaalihuollossa Sosiaalihuollon Digisemiaari Sosiaalihuollon tiedonhallinnan kehittäminen Kanta-palvelujen käyttöönotto sosiaalihuollossa tapahtuu Kansahankkeessa Sosiaalihuollon
LisätiedotTekninen alusta. Tavoitteet ja näkökulmia maankäyttöpäätöksiin Jani Kylmäaho, osahankepäällikkö Maanmittauslaitos
Tekninen alusta Tavoitteet ja näkökulmia maankäyttöpäätöksiin 14.12.2017 Jani Kylmäaho, osahankepäällikkö Maanmittauslaitos 1 TA - Tavoitteet tiivistetysti Muiden osahankkeiden käyttötapausten tukeminen
LisätiedotKansallisarkiston päätökset opinnäytteiden pysyvästä säilyttämisestä
Kansallisarkiston päätökset opinnäytteiden pysyvästä säilyttämisestä Kirjastoverkkopäivät 24.10.2017 Opinnäytteiden arkistointi - työpaja Vesa-Matti Ovaska (vesa-matti.ovaska@arkisto.fi) Opinnäytteiden
LisätiedotKansallinen digitaalinen kirjasto
Kansallinen digitaalinen kirjasto - käyttörajoitusten t huomioiminen i i Kansallisen digitaalisen it kirjaston säädöspohjasta yleisesti Ei erillistä säädöspohjaa Tulevaisuuden tarve? Organisatoriset, taloudelliset
LisätiedotARKISTOLAITOS. Asiakirjahallinnon keskeiset standardit. Pekka Henttonen ylitarkastaja.
ARKISTOLAITOS Asiakirjahallinnon keskeiset standardit Pekka Henttonen ylitarkastaja pekka.henttonen@narc.fi TIE- DOSTOT METADATA- ELEMENTIT METADATAN ELINKAARI, TARKOITUS JA KÄYTTÖ JÄRJESTELMIEN TOIMINNALLISUUS
LisätiedotSähköisen arkistoinnin reunaehdot
Sähköisen arkistoinnin reunaehdot Kuntien ja Maanmittauslaitoksen kiinteistötehtävien koulutuspäivä 17.9.2013 Mikko Eräkaski, kehittämispäällikkö Kansallisarkisto Arkistolaitos Mitä tarkoittaa sähköinen
LisätiedotMuseumPlus RIA - kokoelmahallintajärjestelmä taidemuseotyön kehittämisessä
MuseumPlus RIA - kokoelmahallintajärjestelmä taidemuseotyön kehittämisessä Taidemuseopäivät 25.10.2016 Suunnittelija Sampsa Heinonen Pilotoinnin tilanne Pilotointi loppusuoralla Toinen pilottimuseoiden
LisätiedotMaster data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011
Lisätieto 15.2.2011 Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011 Vastaukset täydentävät vaatimusmäärittelyämme lisätietona ja ne tulee ottaa
LisätiedotVAPA. Sähköisen säilyttämisen palvelu [ESITYSAINEISTO] 29.10.2012
VAPA Sähköisen säilyttämisen palvelu [ESITYSAINEISTO] 29.10.2012 Sisältö VAPA kokonaiskuva Siirto- ja säilytyssopimus Aineiston käyttö VAPAsta Milloin VAPA-asiakkaaksi? VAPAn käyttöönotolla kustannussäästöjä
LisätiedotSähköisten viranomaisaineistojen arkistoinnin ja säilyttämisen palvelukokonaisuus
Luo / Muokkaa Lähetä Lausunnonantajat Yhteenveto Sähköisten viranomaisaineistojen arkistoinnin ja säilyttämisen palvelukokonaisuus Sähköinen arkistoinnin palvelukokonaisuus Lausunnonantajia: 1 Puollatko
LisätiedotDigitoinnin työpaja 3a/4 Äänitteiden digitoinnin perusteita
Digitoinnin työpaja 3a/4 Äänitteiden digitoinnin perusteita 15.1.2010 Toni Suutari www.kdk2011.fi Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen ja museoiden sähköisten aineistojen
LisätiedotLuonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi julkisen hallinnon tiedonhallinnasta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
Turun kaupunki Lausunto 01.10.2018 Asia: VM183:00/2017 ja VM/1631/03.01.00/2018 Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi julkisen hallinnon tiedonhallinnasta sekä eräiksi siihen liittyviksi
LisätiedotKansallisgallerian valmistautuminen tiedonsiirtoon Siina Hälikkä
Kansallisgallerian valmistautuminen tiedonsiirtoon 24.1.2017 Siina Hälikkä Pilottiprojekti Kansallisgalleriassa Kaksi tietokantaa: audiovisuaalisten aineistot (Avokaado), taidehistorialliset asiakirja-aineistot
LisätiedotKirjastoverkkopalvelut-TOSU 2012 Kärki- ja kehittämishankkeet. Kristiina Hormia-Poutanen Sektorikokous 17.1.2012
Kirjastoverkkopalvelut-TOSU 2012 Kärki- ja kehittämishankkeet Kristiina Hormia-Poutanen Sektorikokous 17.1.2012 KDK-Asiakasliittymä Konsortion toiminnan kehittäminen OS-ohjelmistoratkaisujen kartoitus,
LisätiedotJärjestelmäriippumattomia siivousohjeita
Järjestelmäriippumattomia siivousohjeita Laatua luettelointiin -webinaari 24.1.2017 Suunnittelija Sampsa Heinonen Mistä metadatan siivouksessa on kyse? Metadatan siivouksessa kyse sen laadun parantamisesta
LisätiedotSosiaalihuollon valtakunnallisten tjpalveluiden. I-vaihe
Sosiaalihuollon valtakunnallisten tjpalveluiden käyttöönotto I-vaihe Tueksi pilottihankkeen suunnitteluun 4.9.2015 THL/OPER-yksikkö 1 Käyttöönoton vaiheistus I vaihe: PDF- tallennus ja tiedon saatavuus
LisätiedotDigi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset
Tekninen määrittely: Editori Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset Sisällysluettelo 1. Johdanto...4 1.1. Tarkoitus ja kattavuus...4 1.2. Tuote ja ympäristö...4 1.3. Määritelmät,
LisätiedotOpetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden rakenteistaminen
Opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden rakenteistaminen Toiminnallinen määrittely: Työsuunnitelma TYÖSUUNNITELMAN TIEDOT Versio 0.1 Laatija Ulla Angervo Laatimispäivämäärä Hyväksyjä Hyväksymispäivämäärä
LisätiedotSopimushallintaa Alfrescolla. Jarmo Sorvari IT-järjestelmäpäällikkö TAMK
Sopimushallintaa Alfrescolla Jarmo Sorvari IT-järjestelmäpäällikkö TAMK TAMK ja PIRAMK yhteen Tilaisuus uudistaa perusinfraa ja arkkitehtuuria Yksi RAKETTI KA-piloteista Uuden IT-infran suunnittelu aiempi
LisätiedotPS-vaiheen edistymisraportti Kuopio
PS-vaiheen edistymisraportti Kuopio Kuopio, PS-vaiheen edistymisraportti, 30.10.2001 Versiohistoria: Versio Pvm Laatija Muutokset 1.0 30.10.2001 Ossi Jokinen Kuopio2001, vain kurssin T-76.115 arvostelun
Lisätiedotehoks: tietomalli ja rajapinta
ehoks: tietomalli ja rajapinta webinaari koulutuksen järjestäjien järjestelmävastaaville ja järjestelmätoimittajille 19.12.2018 Paula Borkowski/Opetushallitus ehoks kokoaa opiskelijan henkilökohtaisen
LisätiedotLiite A. Kantakartan mallinnus tiedonsiirtoa varten
Liite A. Kantakartan mallinnus tiedonsiirtoa varten Versio: 18.10.2011 Julkaistu: 27.10.2011 Voimassaoloaika: Toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 2 1.1 Kantakarttasuosituksen tausta... 2 1.2 Kantakarttasuosituksen
LisätiedotLaatu syntyy tekemällä
Laatu syntyy tekemällä Toimivaa laadunhallintaa Yli 1000 toimitettua järjestelmää Suomessa yli 500 organisaatiota käyttää järjestelmää toimintojensa ohjaamiseen Tuotekehitys jatkunut vuodesta 1994 ja uusi
LisätiedotOhjelmistotekniikan menetelmät, käyttötapauksiin perustuva vaatimusmäärittely
582101 - Ohjelmistotekniikan menetelmät, käyttötapauksiin perustuva vaatimusmäärittely 1 Vaatimukset ja käyttötapaukset Vaiheittainen mallintaminen ja abstraktiotasot Järjestelmän rajaaminen sidosryhmäkaaviolla
LisätiedotASIAKIRJAHALLINNON JA ARKISTOTOIMEN PERUSKURSSI
ASIAKIRJAHALLINNON JA ARKISTOTOIMEN PERUSKURSSI Aika: 5.-8.3.2012 Loppukuulustelu 16.3.2012 klo 9.00 10.30 Paikka: Kansallisarkisto, päätalon luentosali (Rauhankatu 17) Siltavuoren toimipisteen luentosali
LisätiedotSähköisen arkistoinnin ja säilyttämisen palvelukokonaisuus
Sähköisen arkistoinnin ja säilyttämisen palvelukokonaisuus 27.1.2017 Jari Kallela JUHTAi JulkICT prosessikartta 2 Kunnat Skenaario I KDK-PAS-palvelun laajennus Metatiedot metatiedot Valtion viranomaiset
LisätiedotKansallinen digitaalinen kirjasto digitaalisten aineistojen ja palvelujen saatavuus. Kristiina Hormia-Poutanen Kansalliskirjasto
Kansallinen digitaalinen kirjasto digitaalisten aineistojen ja palvelujen saatavuus Kristiina Hormia-Poutanen Kansalliskirjasto Asiakasliittymä kirjastojen, arkistojen ja museoiden keskeisille sähköisille
LisätiedotKansallisarkiston koulutusohjelma 2017
Kansallisarkiston koulutusohjelma 2017 Tenttipäivät Kansallisarkiston asiakirjahallinnon ja arkistotoimen perustutkinnon tenttipäivät 2017 Kansallisarkiston toimipaikoissa: Helsinki (Rauhankatu 17), Hämeenlinna,
LisätiedotKITT2, uusi tieteellisten kirjastojen yhteistilastotietokanta
KITT2, uusi tieteellisten kirjastojen yhteistilastotietokanta Asiantuntijaseminaari Helsinki 26.11.2013 Markku Laitinen, Kansalliskirjasto Tieteellisten kirjastojen yhteistilasto (KITT) KITT = Kirjastotilastotietokanta
LisätiedotPAS-tilanne ja julkaistujen opinnäytteiden pitkäaikaissäilytykseen liittyvä prosessi ja edellytykset
PAS-tilanne ja julkaistujen opinnäytteiden pitkäaikaissäilytykseen liittyvä prosessi ja edellytykset Kirjastoverkkopäivät 24.10.2017 Opinnäytteiden arkistointi työpaja Lassi Lager (lassi.lager@helsinki.fi)
LisätiedotRT tuotetieto. Ota hyöty irti tuotetiedon digitalisaatiosta! RT tuotetiedon ja RT urakoitsijan tuotetiedon lanseeraustilaisuus
RT tuotetieto Ota hyöty irti tuotetiedon digitalisaatiosta! RT tuotetiedon ja RT urakoitsijan tuotetiedon lanseeraustilaisuus 7.6.2017 12.6.2017 1 Ohjelma Tilaisuuden avaus Matti Rautiola, yliasiamies,
LisätiedotKunnan rakennetun ympäristön sähköiset palvelut (KRYSP)
Kunnan rakennetun ympäristön sähköiset palvelut (KRYSP) Hankkeen tavoitteet ja sisältö Kunnan rakennetun ympäristön sähköiset palvelut projektin (KRYSP) tavoitteena on tuottaa sähköinen asiointipalvelukokonaisuus,
LisätiedotSosiaalialan tietoteknologian valtakunnallinen kehittäminen vuoteen 2011 (www.tikesos.fi) Projektipäällikkö Heli Sahala
Sosiaalialan tietoteknologian valtakunnallinen kehittäminen vuoteen 2011 (www.tikesos.fi) Projektipäällikkö Heli Sahala Hankkeen tavoitteita 2004-2007 ja edelleen 2008-2011 kehittää sosiaalialan tietotuotantoa
LisätiedotArkistojen avoimuus ja elinikäinen muisti
www.digitalmikkeli.fi Arkistojen avoimuus ja elinikäinen muisti Lampi Mikko TKI-asiantuntija Mikkelin ammattikorkeakoulu Kuntamarkkinat 2014 Tervetuloa osastollemme 2.12-2.13! 1 www.digitalmikkeli.fi Digitalmikkeli
LisätiedotJärjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services
Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Standardoidutu tapa integroida sovelluksia Internetin kautta avointen protokollien ja rajapintojen avulla. tekniikka mahdollista ITjärjestelmien liittämiseen yrityskumppaneiden
LisätiedotAuditorio Präntöö, Valtion virastotalo, Wolffintie 35, Vaasa
23.5.2011 ASIAKIRJAHALLINNON JA ARKISTOTOIMEN PERUSKURSSI Aika: 28.9. 29.9. ja 12.10. 13.10.2011 Paikka: Luennoitsijat: Auditorio Präntöö, Valtion virastotalo, Wolffintie 35, Vaasa, ylitarkastaja, Kansallisarkisto,
LisätiedotVALDA-tietojärjestelmän j versio 1
VALDA-tietojärjestelmän j versio 1 Mitä palveluita tarjotaan VALDA-tietojärjestelmän ensimmäisestä versiosta? Mitä hyötyä saat tästä organisaatiollesi? IBM, Helsinki 14.5.2009 Hankepäällikkö Toini Salmenkivi
LisätiedotPitkäaikaissäilytyksen toteutuksen erityispiirteet. TTA:n pitkäaikaissäilytyksen keskustelutilaisuus Kimmo Koivunen
Pitkäaikaissäilytyksen toteutuksen erityispiirteet TTA:n pitkäaikaissäilytyksen keskustelutilaisuus 10.4.2013 Kimmo Koivunen Pitkäaikaissäilytyksen määrityksiä Säilyttää digitaaliset aineistot käyttökelpoisina
LisätiedotYhteinen kansallinen koodistopalvelu ( Suomi.fi koodistopalvelu )
Yhteinen kansallinen koodistopalvelu ( Suomi.fi koodistopalvelu ) Miika Alonen miika.alonen@csc.fi Petri Roponen petri.roponen@vrk.fi Kansallinen koodistopalvelutyöpaja Kick off 29.5.2017 Väestörekisterikeskus,
LisätiedotRaporttiarkiston (RATKI) käyttöohjeet Ohjeet
Raporttiarkiston (RATKI) käyttöohjeet Ohjeet 15.11.2012 1.0 Vastuutaho TRAFI Sisällys Raporttiarkiston (RATKI) käyttöohjeet 1 1. Johdanto 3 1.1. Esitiedot 3 1.2. Käyttöoikeudet 3 1.3. Sisäänkirjautuminen
LisätiedotSUOMEN KUNTALIITTO RY
Karttaliittymä Versio: 18.10.2011 Julkaistu: 27.10.2011 Voimassaoloaika: Toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 2 1.1 Suosituksen tausta... 2 1.2 Suosituksen rakenne... 2 2 Soveltamisala... 2 3 Lyhenteet...
LisätiedotMUSEO 2015 MITÄ UUTTA SE TUO KUVA-ARKISTOILLE?
MUSEO 2015 MITÄ UUTTA SE TUO KUVA-ARKISTOILLE? Valtakunnalliset kuva-arkistopäivät 22.11.2011 Leena Furu luettelointikoordinaattori Museo 2015 -hanke Mikä Museo 2015? Valtion taidemuseon, Museoviraston
LisätiedotROTI-järjestelmän ja kehitystavan esittely
ROTI-järjestelmän ja kehitystavan esittely ROTI-projektin tavoitteita Nykyaikaisilla teknologioilla toteutettu opintohallinnon perusjärjestelmä Nykyaikaiset käyttöliittymät Luotettavat ja reaaliaikaiset
LisätiedotMetatiedot lainsäädäntötiedon hallinnassa
Metatiedot lainsäädäntötiedon hallinnassa Antti Lehtinen antleht@cc.jyu.fi Reija Nurmeksela rekorhon@cc.jyu.fi Esityksen tavoite Esitellä RASKE2-projektin loppuraportti Esittää pohdintoja tulevaisuuden
LisätiedotJärjestelmäriippumattomia siivousohjeita
Järjestelmäriippumattomia siivousohjeita Laatua luettelointiin -webinaari 7.9.2017 Suunnittelija Sampsa Heinonen Mistä metadatan siivouksessa on kyse? Metadatan siivouksessa kyse sen laadun parantamisesta
LisätiedotIkivihreä kirjasto loppuraportti määrittelyprojektille
loppuraportti määrittelyprojektille Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy Sähkö ja informaatiotekniikan laitos Versiomuutokset 29.1.2014 viimeisin tilanne tietokantakonversiosta Mirja Loponen 7.2.2014 tarkennettu
Lisätiedot