Vahingonkorvausvelvollisuudelle on kolme oikeudellista perusedellytystä: vastuuperuste, syy-yhteys ja vahinko.
|
|
- Ilmari Kähkönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 OIKEUSTIETEELLINEN ASIANTUNTIJALAUSUNTO saamelaisten kulttuurisen vahingon korvaamisesta Suomen ja Norjan tekemästä Tenojoen kalastussäännöstöstä v tehdyssä sopimuksessa (SopS 94/89) tai siihen liittyvässä kalastussäännössä olevan määräyksen johdosta. OTM Anne Nuorgam on kääntynyt puoleeni ja pyytänyt minua antamaan otsikkoasiassa oikeustieteellisen asiantuntijalausunnon. Lausunnon taustaksi minulle on toimitettu Tenon kalakorvauslakiin liittyvää ja sen mukaisissa menettelyissä syntynyttä aineistoa. 1. Asian tausta Vahingonkorvausvelvollisuudelle on kolme oikeudellista perusedellytystä: vastuuperuste, syy-yhteys ja vahinko. Vahingonkorvauslain ( /412) 2 luvun 1 :n mukaan joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon on velvollinen korvaamaan sen. Tämän ns. tuottamusvastuun lisäksi korvausvelvollisuus voi muodostua ns. tuottamuksettoman vastuun tilanteissa. Tuottamukseton eli ankara vastuu ajankohtaistuu usein tilanteissa, joissa vastuuvelvollisen toiminta on sinänsä sallittua tai jopa edellytettyä mutta joissa vahingonkärsijätahoilla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa vahingon syntymiseen. Vahingonkorvauslaissa selvennettiin mahdollisten vastuuvelvollisten piiriä sisällyttämällä erikseen vahingonkorvauslain 3 lukuun säännökset julkisyhteisön korvausvastuusta julkisen vallan käyttämisestä. Aikaisemman ajattelun mukaan hallitsija ei voinut tehdä mitään väärää ( King can do no wrong ) eikä julkinen valta siksi voinut koskaan joutua korvausvelvolliseksi oikeusalamaisiaan kohtaan. Pohjoismaissa tätä lähtökohtaa alettiin riitauttaa jo 1800-luvun lopusta ja 1900-luvun aikana vastuu julkisen vallan käytöstä muodostui pääsääntöiseksi ja varsin kattavaksi. Tämä on myös vahingonkorvauslain 3 luvun lähtökohta. Vahingonkorvauslain 3 luvun 2 :n mukaan julkisyhteisö on velvollinen korvaamaan julkista valtaa käytettäessä virheen tai laiminlyönnin johdosta aiheutuneen vahingon. Oikeuskäytännössä vastuu julkisen vallan käytöstä on Suomessa ulotettu myös lainsäädäntöön (KKO 2006:71, erityisesti perustelujen kohdat 31-34). Juridisesti on perusteltua julkisyhteisön korvausvastuun muodostumisen mielessä rinnastaa kansalliseen lainsäädäntöön myös Suomen solmimat kansainväliset sopimukset (KKO 2015:14, perustelujen kohdat 19-40, erityisesti kohta 32). Lakien ja Suomen solmimien kansainvälisten sopimusten tulee sisällöltään olla perusoikeuksien mukaisia. Itse asiassa Tenon kalakorvauslain valmisteluvaiheessa rinnastettiin tuon ajan oikeudellista ajattelua vastaten valtiosopimuksesta seuraavat kalastusoikeuden käyttömahdollisuuksien rajoitukset omaisuuden pakkolunastukseen lunastuslain nojalla (Pekka Vihervuoren lausunto s. 2-3). Samaa perusoikeusmerkitystä ei kuitenkaan annettu saamelaisten kulttuurisille oikeuksille, jotka turvataan nyttemmin perustuslain 17.3 :ssä. Vaikka saamelaisten oikeuksiin kiinnitettiinkin huomiota Tenon kalakorvauslakia valmisteltaessa, niiden merkitys rajoittui vain ns. asuinpaikkaedellytyksen laajentavaan tulkintaan asuinkunnasta riippumatta. Sen sijaan Tenon korvauslaissa ei saamelaisten kalastukseen liittyviä oikeuksia nimenomaan kulttuurisina oikeuksina otettu laajemmin huomioon (tarkemmin Martin Scheininin asiantuntijalausunnossa ). Syy-yhteydessä on kysymys siitä vaikutusten ketjusta, jonka kautta vastuutahon toiminta on oikeudellisesti relevantiksi katsotulla tavalla aiheuttanut haitallisiksi koetut seuraukset. Käyttööni
2 2 toimitetun aineiston pohjalta asiassa näyttäisi riidattomalta, että kysymys on nimenomaan kalastusrajoituksista aiheutuneista vahingoista. Vahinko määritetään vertaamalla kahta tapahtumainkulkua toisiinsa (ns. differenssioppi). Todella aiheutunutta tilannetta verrataan siihen, millainen tilanne vallitsisi jos vahinkotekoa ei olisi lainkaan tehty. Saamelaisten kulttuurisen vahingon kannalta kysymys on nykytilanteen vertailusta kulttuurisesta perusoikeudesta nauttimisen näkökulmasta siihen tilanteeseen, jossa saamelaiset kalastusoikeuden haltijat olisivat jos kalastusrajoituksia ei olisi toteutettu. Siten tässä lausunnossa perustellaan sitä, että ja missä määrin kalastusoikeuden rajoitukset loukkaavat perustuslain 17.3 :ssä turvattua saamelaisten kulttuurista perusoikeutta. 2. Kulttuurisen vahingon käsite ja ilmenemistavat Vahingonkorvauslain 5 luvussa on vahingot jaoteltu henkilövahinkoihin, kärsimyskorvaukseen, esinevahinkoihin ja varallisuusvahinkoihin. Korvausvastuun edellytykseksi on oikeuskirjallisuudessa tavanomaisesti asetettu että vahinko on korvattavaa lajia. Vahingonkorvauslain vahinkolajiluokittelua ei kuitenkaan ole perusteltua käyttää erillisenä ja yksistään korvausvastuun rajoittamiseen (samoin Ruotsin vahingonkorvausoikeuden osalta professori Jan Kleineman, Ren förmögenhetsskada 1987 ja ns. puhtaan varallisuusvahingon osalta professori Lena Sisula-Tulokas, Ren ekonomisk skada 2012). Toisaalta on kysymys siitä, että tietyn vahinkolajin korvattavuuden rajoittamiselle on asiallisia syitä kuten korvausvastuun hallitsematon laajentuminen. Toisaalta yhteiskunnan muutokset ja uusien tai entistä vahvemmin oikeudellisesti suojattujen arvojen kehittyminen saavat aikaan sen, että uudentyyppisiä haittoja aletaan korvata vahinkoina (Pauli Ståhlberg Juha Karhu, Suomen vahingonkorvausoikeus 2012). Esimerkkejä tällaisista vahingonkorvauslain vahinkolajiluokitteluun sopimattomista uudentyyppisten haittojen korvaamisesta ovat kilpailuvahinko, kärsimyskorvaus ja ympäristövahinko. Uudentyyppisten haittojen korvaaminen voi perustua erityiseen lakiin kuten kärsimyskorvauksen osalta vahingonkorvauslain 5 luvun uusittuihin säännöksiin ( /509) tai lakiin ympäristövahinkojen korvaamisesta. Uudet vahinkolajit voivat kuitenkin pohjoismaisessa vahingonkorvausoikeudessa alun perin perustua myös oikeuskäytäntöön. Suomessa näin tapahtui kärsimyskorvauksen osalta, joka oikeuskäytännössä alkoi itsenäistyä aikaisemman vahingonkorvauslain edellyttämästä henkilövahinkoyhteydestä (tarkemmin Mika Viljanen, Vahingonkorvauksen määrä 2008). Kuvaavana esimerkkinä on myös Ruotsin korkeimman oikeuden tuomio NJA 1995 s 249, jossa rauhoitettujen eläinten arvona määrättiin korvattavaksi niiden arvo lajistonsa edustajana (ns. ekologinen vahinko luonnon monimuotoisuudelle). Mainittakoon, että Suomessa vastaava rauhoitettujen eläinten arvo määritetään ympäristöministeriön asetuksen pohjalta. Erityisen merkittävä entistä vahvemmin oikeudellisesti suojattujen arvojen kehittymisessä on perusja ihmisoikeuksien vahvistuva asema kaikissa länsimaisissa oikeusjärjestelmissä. Suomessa tämä näkyy toisaalta yleisenä vaatimuksena perusoikeusmyönteisestä laintulkinnasta, ja sen äärimuotona perustuslain 106 :ssä tuomioistuimelle asetettuna velvollisuutena poiketa lain säännöksestä mikäli sen soveltaminen johtaisi ilmeiseen ristiriitaan perusoikeuden kanssa. Toisaalta erityisesti vahingonkorvausoikeudessa on alettu vahvistaa niin lainsäädännössä (vahingonkorvauslain 5 luvun 6 :n 1 momentin 4 kohta) kuin oikeuskäytännössä perus- tai ihmisoikeushaitan kärsineen tahon oikeutta vahingonkorvaukseen (KKO 2013:52, perustelujen kohdat 11-17). Tällainen kansallisen
3 3 vahingonkorvausoikeuden laajentaminen voidaan nähdä eräänä keinona jolla valtio toteuttaa kansainvälisiä ihmisoikeusvelvoitteitaan (KKO 2013:52 perustelujen kohta 14). Kulttuurisen vahingon korvaamisessa lähtökohtana on kulttuurisen perusoikeuden takaaminen. Perusoikeuksien vahingonkorvausoikeudellisen suojan kannalta voidaan tässä osoittaa tietynlainen kehityskulku, jossa vahingonkorvauksella aluksi suojattiin ns. vapausoikeuksia (henkilökohtainen vapaus ja koskemattomuus, omistamisen vapaus), sitten ns. taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä perusoikeuksia (elinkeinovapaus ja sosiaalisia oikeuksia koskeva suoja), sen jälkeen ympäristöperusoikeutta (ympäristövahinkolain mukaiset vahingot, mukaan lukien ns. ekologinen vahinko) ja nyt kulttuurista perusoikeutta. Perustuslain 17.3 :n mukaan saamelaisilla alkuperäiskansana on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Kulttuurisena perusoikeutena perustuslain 17.3 asettaa sekä yksilöllisiä että kollektiivisia oikeuksia. Oikeus nauttia omasta kielestä ja kulttuuristaan on jokaisen saamelaisen yksilöllinen perusoikeus. Samalla säännös edellyttää kollektiivisella tasolla saamelaisten kulttuurisen itsemääräämisoikeuden kunnioittamista, suojaamista ja toteuttamista. Kalastus toimeentulon hankkimisen muotona (livelihood) sisältyy niin yksilölliseen kuin kollektiiviseen kulttuuriseen perusoikeuteen (Martin Scheininin asiantuntijalausunto ). Siten saamelaisalueella tehtävät kalastukseen liittyvät julkisen vallan toimet voivat loukata saamelaisten kulttuurista perusoikeutta. Vastaava näkökohta poronhoidon osalta tuotiin esiin eduskunnassa kansallispuistoja koskevien lakien valmistelussa. Kaivoslain ( /621) 50 :n säännöksen ja vesilain ( /587) 2 luvun 8 :n voidaan myös katsoa ilmentävän tämän perusoikeuden merkitystä. Kulttuurinen vahinko voi ilmetä haittana saamelaisten mahdollisuuksille harjoittaa perinteisiä elinkeinojaan. Perusoikeushaittana tällainen haitta on korvattavaa vahinkona. Tässä lausunnossa kiinnitetään huomio siihen, miten tämä perusoikeushaitta ilmenee yksilöllisenä vahinkona saamelaisille kalastusoikeuden haltijoille. Nämä ilmenemistavat antavat mahdollisuuden määrittää vahingonkorvauksen korvausaiheet, ja tätä kautta suuntaviivat korvauksen määrälle. Tässä lausunnossa ei oteta kantaa kalastusrajoitusten kollektiiviseen perusoikeushaittaan saamelaiskulttuurille. Siinä suhteessa merkitystä saisivat muun muassa ne toimet, joilla saamelaisten omat yhteenliittymät, mukaan lukien saamelaiskäräjät, ovat toimillaan tukeneet kalastukseen yleisesti ja Tenojoen kalastukseen erityisesti liittyviä kulttuurisia ulottuvuuksia. Yhtenä korvausaiheena tässä olisivat kalastusrajoitusten näiden toimien tarpeelle tai tehokkuudelle aiheuttamat kustannukset (analogisesti Ruotsin korkeimman oikeuden ekologisen vahingon määrittämisen kanssa). Yksilöllisenä eli kalastusoikeuden haltijalle aiheutuneena kulttuurisena vahinkona kalastusoikeuden rajoittaminen ilmenee saamelaiskulttuurille ominaisten toimintojen vaikeutumisena tai estymisenä. Vahingonkorvausoikeudellisessa mielessä korvattavuuden piiriin kuuluvat erityisesti konkreettiset ja läheiset haitat. Tällaisia haittoja liittyy muun muassa saamelaiskalastukselle ominaisille ja tyypillisille pyyntimuodoille sekä niihin liittyville yhteisöllisille toiminnoille (Martin Scheininin asiantuntijalausunto s. 3-5). Vahingon muodostumisessa on tärkeää havaita, että yksilöllinenkin kulttuurinen perusoikeus ilmenee myös kulttuurista nauttimisena ryhmän jäsenenä. Tässä mielessä yhteisöllisten toimintojen estyminen on myös yksilöllistä vahinkoa. Harkinnanvaraisempaa on kysymys siitä, missä määrin kalastuselinkeinon harjoittamisen vaikeutumisen johdosta aiheutuneet muut kulttuuriset haitat tulisivat korvattaviksi. Korvattavuuden piiriin tulisi nähdäkseni lukea ainakin sellaiset saamelaiskulttuurista nauttimisen estymiset, jotka johtuvat kalastustulon vähentymisen aiheuttamasta muutosta perinteiseltä kotikiinteistöltä.
4 4 3. Tenon kalakorvauslain (501/91) merkitys kulttuurisen vahingon korvaamiselle Kulttuurisen vahingon korvaaminen perustuu yleiseen vahingonkorvausoikeuteen, muun muassa vahingonkorvauslakiin ja vakiintuneeseen uudempaan oikeuskäytäntöön. Tämä korvausperuste on itsenäinen ja erillinen verrattuna Tenon kalakorvauslakiin. Tenon kalakorvauslaki on yksi mutta vain yksi korvaustapa, jolla valtio julkisen vallan käyttäjänä toteuttaa viime kädessä perustuslain 22 :ään perustuvaa vastuutaan turvata saamelaisten kulttuurisen perusoikeuden toteutuminen korvaamalla Tenon kalastusrajoituksista aiheutuvat haitat saamelaiskulttuurin harjoittamiselle. Korvausten määrittämisen ja maksamisen toimivuuden ja sujuvuuden kannalta on siten perusteltua tässä lausunnossa ottaa kantaa myös siihen, missä määrin Tenon kalakorvauslakia toteutettaessa voidaan ja pitää korvata myös kulttuurisia vahinkoja. Tenon kalakorvauslain mukaan suoritetaan kalastusoikeuden haltijalle täysi korvaus sellaisesta menetyksestä, jonka taustana on kalastusoikeuden estyminen tai huomattava rajoittuminen. Korvausta ei kuitenkaan suoriteta pyydysten rakennetta, käyttöaikaa tai käyttötapaa koskevasta rajoituksesta, jos kalastusoikeuden haltija voi tai on voinut rajoituksesta huolimatta käyttää omaisuutta normaalilla, kohtuullisella ja järkevällä tavalla. Tenon kalakorvauslain mukaan korvattaville vahingoille on asetettu korvauskynnys. Tätä korvauskynnystä on koetettu täsmentää suhteessa lunastuslakiin ja ympäristölainsäädäntöön. On perusteltua, että korvauskynnystä määritettäessä otetaan huomioon myös saamelaisten kulttuurinen perusoikeus, koska velvollisuus perusoikeusmyönteiseen laintulkintaan koskee myös Tenon kalakorvauslakia. Yleisesti kestävin ja yksinkertaisin tapa ottaa huomioon kulttuurinen vahinko olisi käyttää vakioitua korotuskerrointa erilaisiin saalisvähenemiin perustuvien laskelmien määrien suhteen silloin kun vahingonkärsijänä on saamelainen. Kertoimen määrittäminen on luonnollisesti oikeudellista harkintaa, jossa tulee antaa merkitystä aiemmin määritetyille korvausaiheille ja niiden tyypilliselle esiintymiselle vahinkotilanteissa. Ottaen huomioon kansainvälisen alkuperäiskansaoikeuden uudemmat suuntaukset pidän perusteltuna käyttää kerrointa kaksi. Konkreettisesti tämä tarkoittaisi sitä, että erilaisten laskelmien lopputulos kerrottaisiin kahdella tilanteessa, jossa korvaukseen oikeutettu kalastusoikeuden haltija on saamelainen. Konkreettisesti velvollisuus perusoikeusmyönteiseen laintulkintaan (velvollisuudesta tarkemmin esimerkiksi KKO 2015:14 perustelujen kohta 24 ja siinä viitatut lähteet) ilmenee myös monissa kohdin Tenon kalakorvauslain menettelyissä Vetsikon kalakorvaustoimituksessa. Ensinnäkin saamelaisten kalastusoikeuden haltijoiden suhteen ei tulisi lainkaan käyttää tilakohtaista relatiivista haittakynnystä. Tämä vastaa kulttuurisen vahingon osalta ympäristövahinkojen määrittämisessä käytettävää ns. varovaisuusperiaatetta: jos vaikutuksista ei ole varmuutta, oletetaan, että haitallinen vaikutus voi aiheutua. Toiseksi kaikenlaisten saamelaiskulttuurille tyypillisten kalastustapojen rajoittuminen arvioitaisiin aina tilakohtaisesti. Kolmanneksi arvioitaessa perintösaannon ja asuinpaikkarajoituksen merkitystä saamelaiskulttuurin käytännöille annettaisiin tilakohtaisesti ratkaiseva merkitys. Neljänneksi ja vastaten kansainvälisen alkuperäiskansaoikeuden sisältöä kalastushaitat erityisesti rauhoitusaikojen ympäristönäkökohdista pidentymisten (perinteisen kalakannan turvaaminen) johdosta otettaisiin täysimääräisesti huomioon saamelaistilojen osalta. Viidenneksi arvioitaessa tulevien menetysten korvaamista pääomitukseen on liitettävä saamelaiskerroin, jolla päättymättömän vuotuistulon kaavan mukaista summaa korotetaan kulttuurista vahinkoa vastaavasti. Kalastusrajoituksista kalastusoikeuden eli omaisuuden
5 5 käyttämiselle aiheutuvan vahingon tapaan myös kulttuurinen vahinko on ns. jatkuva vahinko. Pääomittaminenhan on yksi keino juuri jatkuvien vahinkojen määrän määrittämiseen. Kuudenneksi patokorvauksen kohdentamisessa tulee käyttää saamelaisten perinnäistä tietoa ja kulttuurisia käytäntöjä muun muassa siinä suhteessa, miten patojen saalis on muodostunut ja miten patokohtainen saalis on jaettu. 4. Johtopäätökset Suomen vahingonkorvausoikeuden mukaan perusoikeuksien loukkauksista aiheutuvat haitat on pääsääntöisesti korvattava vahingonkorvauksena. Suomen perustuslain 17.3 turvaa saamelaisten kulttuurisen perusoikeuden omaan kieleensä ja kulttuuriinsa. Kalastus on yksi saamelaisten perinteisistä elinkeinoista, joiden harjoittaminen on suojattu yhtenä tapana nauttia kulttuurisesta perusoikeudesta. Tenojoen kalastussäännöissä myös saamelaisten mahdollisuuksia harjoittaa kalastusta on estetty tai rajoitettu. Tästä estämisestä tai rajoittamisesta aiheutunut yksilöllinen perusoikeushaitta saamelaiselle kalastusoikeuden haltijalle on korvattava erityisenä kulttuurisena vahinkona. Vaikka kulttuurista vahinkoa ei ole erikseen mainittu Tenon kalakorvauslaissa, se voidaan ja tulee ottaa yhtenä korvattavana vahinkolajina huomioon (samaan tapaan kuin korkeimman oikeuden prejudikaatissa KKO 2013:52 korvattiin vapaudenmenetyksestä aiheutunut kärsimys vaikka vahingonkärsijällä ei ollut vapauden menetyksen korvaamisesta annetun erityislain mukaan oikeutta korvaukseen). Saamelaisen kalastusoikeuden haltijan kulttuurisen vahingon korvausaiheina ovat kalastusrajoituksista aiheutuvat konkreettiset ja välittömät haitat saamelaiskulttuurista nauttimiselle. Näiden määrittäminen erilaisina yksittäisinä kustannuserinä ei ole perusteltuna. Sen sijaan tässä lausunnossa päädytään esittämään kaavamaista kerrointa, jolla kulttuurinen vahinko otetaan systemaattisesti huomioon korvausmääriä määritettäessä. Kertoimeksi esitetään kahta. Jos Tenon kalakorvauslain säännösten katsottaisiin estävän tässä lausunnossa esitettyjen näkökohtien huomioon ottamisen Tenon kalakorvauslain tulkinnassa, toimitusmiesten tulisi perustuslain 106 ja 107 :ien mukaisesti jättää Tenon kalakorvauslain säännös soveltamatta siltä osin kuin se loukkaisi perustuslain 17.3 :ssä turvattua saamelaisten kulttuurista perusoikeutta. Tämä voisi tarkoittaa sitä, että kysymykset kulttuuristen vahinkojen korvaamisesta tulisivat ratkaistaviksi erillisessä prosessissa yleisessä alioikeudessa, mitä ei kuitenkaan asian käsittelyn kesto jo tähän mennessä ja oikeuskanslerin siitä perustuslain 22 :ään nojalla esittämä kannanotto (OKV/1/21/2012) voida pitää perusteltuna vaihtoehtona. Rovaniemi Juha Karhu Velvoiteoikeuden professori Lapin yliopisto
MAANMITTAUSLAITOKSELLE KANNANOTTO. Kohde Vetsikon kalakorvaustoimitus nro 2001-827878
MAANMITTAUSLAITOKSELLE KANNANOTTO Kohde Vetsikon kalakorvaustoimitus nro 2001-827878 Selvityksen esittäjät: 1. Silja Nuorgam, Jokela 1 25:1, Jokela II 25:6, Tievva 23:32, Vuolit Nuorri 23:43 2. Niilo Nuorgam,
LisätiedotKANNANOTTO VETSIKON KALAKORVAUSTOIMITUKSEN KORVAUSPERUSTESUUNNITELMASTA
MAANMITTAUSLAITOKSELLE KANNANOTTO VETSIKON KALAKORVAUSTOIMITUKSEN KORVAUSPERUSTESUUNNITELMASTA Kohde Vetsikon kalakorvaustoimitus nro 2001-827878 Selvityksen esittäjät: 1. Silja Nuorgam, Jokela 1 25:1,
LisätiedotViranomaisen vahingonkorvausvastuu 5.11.2012 Anni Tuomela
Julkisoikeus Valtiotieteellinen tiedekunta Viranomaisen vahingonkorvausvastuu 5.11.2012 Anni Tuomela Viranomaisen vahingonkorvausvastuu Viranomaisen vahingonkorvausvastuusta on erilliset säännökset vahingonkorvauslaissa
LisätiedotVAHINGONKORVAUSOIKEUDEN PERUSONGELMAT. Professori Juha Karhu Lapin yliopisto
VAHINGONKORVAUSOIKEUDEN PERUSONGELMAT Professori Juha Karhu Lapin yliopisto 10.9.2005 Vahinko ja perustellut odotukset perustellut odotukset kaikessa modernissa oikeudessa tärkeitä > luottamuksensuoja
LisätiedotProfessori Juha Karhu on todennut asiantuntijalausunnossaan:
MAANMITTAUSLAITOKSELLE KANNANOTTO VETSIKON KALAKORVAUSTOIMITUKSEN KORVAUSPERUSTESUUNNITELMASTA Kohde Vetsikon kalakorvaustoimitus nro 2001-827878 Selvityksen esittäjät: 1. Inga Kaarina Guttorm, Veahcamuotki
Lisätiedot1. Yhteenveto keskeisistä seikoista Tenon korvauslakitoimituksessa
Sivu 1 / 7 Tenon kiinteistönomistajat ry c/o Veikko Rintamäki Toimitusinsinööri Esko Rantakivi Maanmittauslaitos Ivalo Sähköposti: esko.rantakivi@maanmittauslaitos.fi ASIA: MAANMITTAUSTOIMITUS, TENON KORVAUSTOIMITUS
Lisätiedotvahingonkorvaukset, avustamistyyppiset korvaukset, pakkotoimikorvaukset, vakuutuskorvaukset, rangaistusluonteiset korvaukset
HENKILÖVAHINGOISTA 1. Vahingonkorvausoikeuden perusteet ja henkilövahinko 1.1 Vahingonkorvausoikeuden tehtävät Vahingonkorvausoikeudessa jaetaan vahinkoseurauksia Ennaltaehkäisevä vaikutus Korjaava vaikutus
LisätiedotI Korvausoikeus ja vahingonkorvausoikeus 1
Sisällys Alkusanat v Sisällys vii Lyhenteet xiii I Korvausoikeus ja vahingonkorvausoikeus 1 1. Korvauslähteet ja vahingonkorvauksen asema 1 2. Sopimuksenulkoinen ja sopimusperusteinen korvausvastuu 3 3.
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/5 18.12.2012
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2012 1 (5) 306 Vahingonkorvausvaatimus HEL 2012-014354 T 03 01 00 Päätös päätti, että As Oy Helsingin Professorin aukiolle korvataan kotihoidon hallinnasta kadonneen avaimen
LisätiedotVetsikon kalakorvaustoimitus
Vetsikon kalakorvaustoimitus Tenon kalakorvauslaki (laki 501/91) jos Norjan kanssa Tenojoen kalastussäännöstä v. 1989 tehdyssä sopimuksessa (SopS 94/89) tai siihen liittyvässä kalastussäännössä oleva määräys
LisätiedotKaavojen vaikutukset maaseutuelinkeinoihin ja maanomistajan oikeusturva , Petäjävesi Leena Penttinen Lakimies
Kaavojen vaikutukset maaseutuelinkeinoihin ja maanomistajan oikeusturva 11.11.2015, Petäjävesi Leena Penttinen Lakimies leena.penttinen@mtk.fi Kaavoituksesta Päätösvalta ja vastuu kunnan maankäytöstä ja
LisätiedotMaa Korvausarviointi TkT Juhana Hiironen
Maa-20.2334 Korvausarviointi 15.9.2015 TkT Juhana Hiironen Päivän aikataulu 14:15 14:45 Kertausta lukutehtävän aihepiiristä 14:45 15:15 Ryhmätyö 15:15 15:40 Ryhmätöiden esittely 15:40 15:45 Seuraavaksi
LisätiedotValtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen
Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Korvaus rikoksen uhrille Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen SISÄLLYS Milloin rikoksen uhrille voidaan maksaa korvaus valtion varoista? 3
LisätiedotValtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen
Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Korvaus rikoksen uhrille Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen SISÄLLYS Milloin rikoksen uhrille voidaan maksaa korvaus valtion varoista? 3
LisätiedotTampere Ote viranhaltijapäätöksestä 1 (5) Toimitusjohtaja, Tampereen Tilakeskus Liikelaitos
Tampere Ote viranhaltijapäätöksestä 1 (5) Vahingonkorvausvaatimus tulonmenetyksestä TRE:5380/03.07.01/2017 Lisätietoja päätöksestä Toimitusjohtaja Petri Mölsä, puh. 040 543 4181, etunimi.sukunimi@tampere.fi
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/2013 1 (5) 20 Oikaisuvaatimus vahingonkorvauspäätöksestä HEL 2012-013496 T 03 01 00 Päätös Perustelut päätti hyväksyä kehittämisjohtajan päätöksestä 22.10.2012, 346 tehdyn
LisätiedotKuntien vastuut Juha Lempinen Kehityspäällikkö Väestörekisterikeskus
Kuntien vastuut 7.10.2015 Juha Lempinen Kehityspäällikkö Väestörekisterikeskus VRK:n ja kunnan välinen sopimus rakennustietojen ylläpidosta Väestörekisterikeskus voi sopia kunnan kanssa, että kunta vastaa
LisätiedotVastuuvakuutukset ja kulotus
Vastuuvakuutukset ja kulotus Vakuutukset. Rahastot. Pankki. Pekka Kokko 11.11.2009 Mitä vastuuriskillä tarkoitetaan? Riski siitä, että yritys tai yhteisö joutuu kantamaan seuraamukset toimintansa tuotteensa
LisätiedotToimitusmiehet ovat varanneet asianosaisille mahdollisuuden kirjallisiin kannanottoihin 31.12.2015 asti.
Veikko Rintamäki Seinäjoki Sähköposti: veikko.rintamaki@trailander.com Esko Rantakivi, toimitusinsinööri Maanmittauslaitos Ivalon palvelupiste Kaamostie 6, 99800 Ivalo gsm: +358 400 366641 email: esko.rantakivi@maanmittauslaitos.fi
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (5) Varhaiskasvatusvirasto
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (5) 122 Vahingonkorvausvaatimus leikkipuisto Kotinummen tulipalossa tuhoutuneista vaatteista HEL 2016-010547 T 03 01 00 Päätös Päätöksen perustelut päätti vaatimuksen enemmälti
LisätiedotVastuu. Tekijänoikeudet ammatin opetuksessa Opentekoa.fi
Vastuu Tekijänoikeudet ammatin opetuksessa Opentekoa.fi Avainsanat: hyvitys, korvaus, tekijänoikeusrikkomus, tekijänoikeusrikos, tekijänoikeus, taloudelliset oikeudet, teos, YouTube Vastuu Siviilioikeudellinen
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (5) Varhaiskasvatusvirasto
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (5) 9 Vahingonkorvausvaatimus autolle tapahtuneesta vahingosta HEL 2016-013907 T 03 01 00 Päätös Päätöksen perustelut päätti hylätä ********** vahingonkorvausvaatimuksen
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (5) Kaupunkiympäristölautakunta Asia/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/2019 1 (5) 34 Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristön toimialan hallinto- ja lakipalveluiden hallintopäällikön vahingonkorvauspäätöksestä 18.5.2018 (13 ) (Tapulikaupunki) HEL
Lisätiedot12.4.2004. Kantelu Turun hovioikeuden päätöksestä Nro 588, diaarinumero R 04/152 Virka-aseman väärinkäyttö ym. annettu 26.2.2004
12.4.2004 KORKEIN OIKEUS Asia Kantelu Turun hovioikeuden päätöksestä Nro 588, diaarinumero R 04/152 Virka-aseman väärinkäyttö ym. annettu 26.2.2004 Kantelija YLI-KOVERO RISTO TAPIO Torikatu 27 13130 Hämeenlinna
LisätiedotLausunto Tenon sopimuksen voimaansaattamislain HE:stä (239/2016 vp)
Lausunto Tenon sopimuksen voimaansaattamislain HE:stä (239/2016 vp) Nuorgamin osakaskunta Outakosken osakaskunta Utsjoen kirkonkylän yhteisen veden osakaskunta Veahčaknjárgan osakaskunta Utsjoen kalastusalue
LisätiedotSivu-urakan alistaminen
Sivu-urakan alistaminen Talonrakennusteollisuus ry VT, KTM Yhteisen työmaan sopimussuhteet KÄYTTÄJÄ RAKENNUTTAJA SUUNNITTELIJAT PÄÄURAKOITSIJA URAKKASOPIMUS ALISTUSSOPIMUS ILMANV. SÄHKÖ PUTKI MUUT Talonrakennusteollisuus
LisätiedotNORJAN KANSSA KÄYTÄVÄT TENOJOEN KALASTUSSOPIMUSNEUVOTTELUT. 1. Yhteenveto neuvoteltavien Tenojoen kalastusjärjestelyjen keskeisistä seikoista
Sivu 1 / 6 Tenon kiinteistönomistajat ry c/o Veikko Rintamäki Maa- ja metsätalousministeriö PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Sähköposti: kirjaamo@mmm.fi NORJAN KANSSA KÄYTÄVÄT TENOJOEN KALASTUSSOPIMUSNEUVOTTELUT
LisätiedotPäätös. Laki. vahingonkorvauslain muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 60/2004 vp Hallituksen esitys laiksi vahingonkorvauslain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on vuoden 2003 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä
LisätiedotAnnettu Helsingissä 31. päivänä toukokuuta 1974. Vahingonkorvauslaki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku. Lain soveltamisala.
Annettu Helsingissä 31. päivänä toukokuuta 1974 Vahingonkorvauslaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Lain soveltamisala. Vahingon korvaamiseen on sovellettava tämän lain säännöksiä. Tämä
LisätiedotOHCEJOGA GIELDA UTSJOEN KUNTA
OHCEJOGA GIELDA UTSJOEN KUNTA UTSJOEN KUNNAN ESIINNOSTOJA ESITYKSEEN - VARSINAISET KIRJALLISET LAUSUNNOT JA ASIANTUNTIJALAUSUNTO ON ANNETTU LISÄKSI ERIKSEEN Vaatimukset Lohikantojen suojelu on ensiarvoisen
LisätiedotASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS
ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS Sivu 1/2 TALOYHTIÖ Asunto-osakeyhtiön nimi ja osoite Huoneiston numero OSAKAS Huoneiston osakkeenomistajan nimi ja puhelinnumero
LisätiedotPERUSTUSLAKIVALIOKUNTA. ESITYSLISTA 90/2002 vp. Keskiviikko 23.10.2002 kello 09.00. 1. Nimenhuuto. 2. Päätösvaltaisuus
PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA ESITYSLISTA 90/2002 vp Keskiviikko 23.10.2002 kello 09.00 1. Nimenhuuto 2. Päätösvaltaisuus 3. HE 200/2002 vp laiksi valmiuslain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
LisätiedotKORVAUKSET. m Korvaukset on käsiteltävä viran puolesta m Täyden korvauksen periaate m Käypä hinta ennen lunastusta olleen tilanteen mukaan
KORVAUKSET 33 Maan luovuttamisesta sekä vahingosta, haitasta tai kustannuksista, jotka tähän lakiin perustuvasta toimenpiteestä aiheutuvat kiinteistön omistajalle, tieosakkaalle tai 10 :ssä tarkoitetun
LisätiedotReinboth ja Vuortama antoivat 20.5.1996 Oikeustoimittajat ry:n puolesta vastineen lausunnon ja selvitysten johdosta.
5.9.1996 487/4/96 Oikeustoimittajat ry Journalistiliitto Hietalahdenkatu 2 B 22 00180 HELSINKI P Ä Ä T Ö S 1 KIRJOITUSOikeustoimittajat ry:n puheenjohtaja Susanna Reinboth ja sihteeri Timo Vuortama arvostelevat
LisätiedotValviran asiantuntijan juridinen asema ja vastuu. Valviran asiantuntijasymposium 16.4.2013 Biomedicum Olli Mäenpää, Helsingin yliopisto
Valviran asiantuntijan juridinen asema ja vastuu Valviran asiantuntijasymposium 16.4.2013 Biomedicum Olli Mäenpää, Helsingin yliopisto Valviran asiantuntijat (ValviraL 5 ; ValviraA 8 ) 1. Pysyvät asiantuntijat
LisätiedotLuottamusmies, luottamusvaltuutettu ja Suomen perustuslain 13 :n turvaama yhdistymisvapaus
TAUSTAMUISTIO 1 1 (5) 26.4.2016 Luottamusmies, luottamusvaltuutettu ja Suomen perustuslain 13 :n turvaama yhdistymisvapaus Työntekijöiden edustuksen nykytila Luottamusmies ja luottamusvaltuutettu Luottamusmiehen
LisätiedotEläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä
Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskus (jäljempänä ETK) on perustettu hoitamaan yksityisten eläkelaitosten yhteisiä palvelu-, ohjaus-, rekisteröinti- ja neuvonta-asioita.
LisätiedotTenon sopimus 2016 EDUSKUNNAN MAA- JA METSÄTALOUSVALIOKUNTA TENON KIINTEISTÖNOMISTAJAT RY /11 1
Tenon sopimus 2016 EDUSKUNNAN MAA- JA METSÄTALOUSVALIOKUNTA KUULEMINEN: TENON KIINTEISTÖNOMISTA JAT RY VEIKKO RINTAMÄKI, DI, PUHEENJOHTA JA 29.11.2016 TENON KIINTEISTÖNOMISTAJAT RY. 2016 /11 1 Uusi Tenon
LisätiedotFysioterapeuttien opintopäivät. Mari Aspelund lakimies 16.4.2016
Fysioterapeuttien opintopäivät Mari Aspelund lakimies 16.4.2016 Luennon aiheet Työsuhteen ehdot Mikä on työsopimus Työsopimuksen vähimmäisehdot Työsopimuksen voimassaolo Työaika Vuosiloma Muut työsuhteen
LisätiedotLausunto koskien Verohallinnon ohjetta Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus
1/5 Verohallinto Ylitarkastaja Janne Myllymäki PL 325 0052 VERO janne.myllymaki@vero.fi Lausunto koskien Verohallinnon ohjetta Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus Lausunnonantajasta
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (5) Sosiaali- ja terveysvirasto Talous- ja tukipalvelut Osastopäällikkö
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (5) 361 Vahinkoilmoitus ja korvausvelvollisuudesta vapauttaminen HEL 2013-015275 T 03 01 00 Päätös Päätöksen perustelut -osaston osastopäällikkö päätti merkitä tiedoksi
LisätiedotKysely rehulain ankarasta vastuusta. Evira Hannu Miettinen MMM/ELO
Kysely rehulain ankarasta vastuusta Evira 30.3.2012 Hannu Miettinen MMM/ELO Ankara vastuu? Tuottamuksesta riippumaton vastuu Korvausvastuun syntyminen ilman tahallista tai huolimatonta toimintaa taikka
LisätiedotEV 37/2009 vp HE 233/2008 vp
EDUSKUNNAN VASTAUS 37/2009 vp Hallituksen esitys laiksi oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on vuoden 2008 valtiopäivillä antanut eduskunnalle
LisätiedotTEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2011:7
TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2011:7 Asia Hakija Tekijänoikeus liiketunnukseen X Annettu 9.3.2011 Tiivistelmä Yrityksen liiketunnus ei ollut riittävän itsenäinen ja omaperäinen ollakseen tekijänoikeuslain
LisätiedotValtion varoista maksettava. korvaus rikoksen uhrille. Valtion maksama. korvaus rikoksen uhrille. Ennen vuotta 2006 rikoksella aiheutetut vahingot
Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Valtion maksama korvaus rikoksen uhrille Ennen vuotta 2006 rikoksella aiheutetut vahingot Milloin rikoksen uhrille voidaan suorittaa korvaus valtion
LisätiedotKalakorvaustoimitus. Toimitusinsinööri Esko Rantakivi Maanmittauslaitos Ivalon palvelupiste
Kalakorvaustoimitus Toimitusinsinööri Esko Rantakivi Maanmittauslaitos Ivalon palvelupiste Laki 501/1991 Laki Tenojoen kalastussääntöä koskevan sopimuksen ja kalastussäännön eräiden määräysten aiheuttamien
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sotilasvammalain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sotilasvammalakia siten, että kuntien sosiaalihuoltolain ja kansanterveyslain mukaan sotainvalideille
LisätiedotJuha Lavapuro
Juha Lavapuro 9.2.2017 Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle Hallituksen esitys HE 239/2016 vp eduskunnalle kalastuksesta Tenojoen vesistössä Norjan kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymisestä sekä laeiksi
LisätiedotLupahakemuksen ja Turun hovioikeuden päätös Nro 3190, Dnro U/09/1250 valituksen kohde 22.12.2009
1 Tapio Yli-Kovero Valituslupahakemus ja valitus Torikatu 27 13130 Hämeenlinna 050-61331 10.02.2010 KORKEIMMALLE OIKEUDELLE Lupahakemuksen ja Turun hovioikeuden päätös Nro 3190, Dnro U/09/1250 valituksen
LisätiedotY m p ä r i s t ö v a h i n k o v a s t u u s o p i m u k s e n u l k o p u o l e l l a
Y m p ä r i s t ö v a h i n k o v a s t u u s o p i m u k s e n u l k o p u o l e l l a 22.11.2011 S Y S : n s y y s k o k o u s K a r i M a r t t i n e n P a r t n e r A s i a n a j o t o i m i s t o
LisätiedotTietoa potilasvahingoista ja potilasvakuutusjärjestelmästä. Tausta-aineistoa toimittajille
Tietoa potilasvahingoista ja potilasvakuutusjärjestelmästä Tausta-aineistoa toimittajille Muutama keskeinen termi Yleiskielessä hoitovirhe tarkoittaa kaikkia potilaan hoidossa tapahtuneita virheitä tai
LisätiedotKalastuslain kokonaisuudistus. Kuulemistilaisuus kalastuslain uudistamisen keskeisistä kysymyksistä Ylä-Lapissa
Kuulemistilaisuus kalastuslain uudistamisen keskeisistä kysymyksistä Ylä-Lapissa 24.3.2010 Saariselän Tunturihotelli ry Jouko Ojanperä 1 Kalastuslain kokonaisuudistus Kalastuslainsäädännössä on perinteisesti
LisätiedotHE 141/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kasvinterveyden suojelemisesta annetun lain muuttamisesta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kasvinterveyden suojelemisesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Kasvinterveyden suojelemisesta annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi siten,
LisätiedotTEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1987:13. Tiivistelmä A oli seuramatkoja tuottavan matkatoimiston markkinointisihteerinä työskennellessään
TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1987:13 Asia Hakija Oikeus valokuvaan A Annettu 17.11.1987 Tiivistelmä A oli seuramatkoja tuottavan matkatoimiston markkinointisihteerinä työskennellessään kuvannut omalla
LisätiedotLiite verkkopalveluehtoihin koskien sähköntuotannon verkkopalvelua Tvpe 11. Voimassa 1.7.2011 alkaen
Liite verkkopalveluehtoihin koskien sähköntuotannon verkkopalvelua Tvpe 11 Voimassa 1.7.2011 alkaen Energiateollisuus ry:n suosittelema LIITE VERKKOPALVELUEHTOIHIN KOSKIEN SÄHKÖNTUOTANNON VERKKOPALVELUA
LisätiedotVientisaatavatakuun yleiset ehdot
1 (6) Vientisaatavatakuun yleiset ehdot Viejän ulkomaiselta ostajalta olevien saatavien kattaminen 15.4.2008 Vientisaatavatakuun perusteella viejällä on oikeus saada korvausta Finnveralta takuusopimuksen
Lisätiedot1. Tenojoen laaksojen ulkopuolella asuvien kalastusoikeuden haltijoiden asema
Perustuslakivaliokunta L a u s u n t o Te n o n s o p i m u k s e s t a j a s e n v o i m a a n s a a t t a m i s l a i s t a Te n o n K i i n t e i s t ö n o m i s t a j a t R y 01.12.2016 Ve i k k o
LisätiedotW vastaan Euroopan yhteisöjen komissio
YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (viides jaosto) 21 päivänä toukokuuta 1996 Asia T-148/95 W vastaan Euroopan yhteisöjen komissio Henkilöstö - Pysyvä osittainen työkyvyttömyys -
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 67 08.04.2015. 67 Asianro 722/10.00.02.00/2015
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2015 1 (1) 67 Asianro 722/10.00.02.00/2015 Oikaisuvaatimus / Tontin 297-34-166-5 (Piikatie 6) myynti Tonttipäällikkö Jarkko Meriläinen Tonttipalveluyksikkö Tontin 34-166-5
LisätiedotKalajoen kaupunki on antanut kantelun perusteella asiasta selvityksen.
ANONYMISOITU PÄÄTÖS 17.03.2014 Dnro OKV/734/1/2013 1/6 KANTELU A on 26.4.2013 osoittanut oikeuskanslerille kantelun, jossa hän pyytää tutkimaan Kalajoen kaupungin menettelyn lainmukaisuutta kaupungin osoitettua
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (5) Rakennusvirasto Palveluosasto Palveluosaston lakimies
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (5) n lakimies 219 Takaisinsaantivaatimuksen hylkääminen, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia, autovaurio Rakentajantiellä HEL 2016-004485 T 03 01 00 autovaurio, reunakivi,
LisätiedotKouvolan hovioikeuden tuomio NREP Finland Log 2 Oy:n ja Lappeenrannan kaupungin sekä Lappeenranta Free Zone Oy Ltd:n välisessä riita-asiassa
Kaupunginhallituksen konsernijaosto 28 09.08.2013 Kouvolan hovioikeuden tuomio NREP Finland Log 2 Oy:n ja Lappeenrannan kaupungin sekä Lappeenranta Free Zone Oy Ltd:n välisessä riita-asiassa 530/090/2012
LisätiedotLÄÄKEVAHINKOVAKUUTUS Suomen Keskinäisen Lääkevahinkovakuutusyhtiön (jäljempänä "vakuutusyhtiö") yleiset ehdot (voimassa 1.1.
LÄÄKEVAHINKOVAKUUTUS Suomen Keskinäisen Lääkevahinkovakuutusyhtiön (jäljempänä "vakuutusyhtiö") yleiset ehdot (voimassa 1.1.2012 alkaen) 1. Vakuutuksen tarkoitus 1.1 Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan
LisätiedotLUNASTUSLAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN. Maanmittauspäivät Lsn Jari Salila
LUNASTUSLAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN Maanmittauspäivät 31.5.2017 Lsn Jari Salila 1 Hankkeen tausta Pääministeri Juha Sipilän hallituksen Suomalainen ruoantuotanto kannattavaksi, kauppatase nousuun kärkihankkeen
LisätiedotOSTOLIIKENTEEN EHDOT KOULULAISKULJETUKSET
KOULULAISKULJETUKSET Ostoliikennesopimuksen LIITE OSTOLIIKENTEEN EHDOT KOULULAISKULJETUKSET Nämä ehdot liitetään ostoliikennesopimukseen. Sopimuksessa voidaan poiketa näistä ehdoista. Hoidettaessa sopimussuhteeseen
LisätiedotAsia T-35/01. Shanghai Teraoka Electronic Co. Ltd vastaan Euroopan unionin neuvosto
Asia T-35/01 Shanghai Teraoka Electronic Co. Ltd vastaan Euroopan unionin neuvosto Polkumyynti Lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottaminen Kiinasta peräisin olevat elektroniset vaa'at Markkinatalouden
LisätiedotOSASAIRAUSPÄIVÄRAHA JA TAPATURMAVAKUUTUS
TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 4/2008 Bulevardi 28 00120 Helsinki Puhelin (09) 680 401 20.2.2008 Faksi (09) 604 714 Merja Salonen 1(5) OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA JA TAPATURMAVAKUUTUS Vuoden 2007
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/ TERVEYSLAUTAKUNTA
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 329 VAHINGONKORVAUSVAATIMUS Terke 2010-2214 Esityslistan asia TJA/15 TJA Terveyslautakunta päätti hylätä tämän päätöksen liitteessä mainitun henkilön (jäljempänä
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 1/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ho/
Helsingin kaupunki Esityslista 1/2017 1 (5) 1 Oikaisuvaatimus yleisten töiden lautakunnan päätöksestä 31.5.2016 263 vahingonkorvausasiassa HEL 2016-002212 T 03 01 00 Päätösehdotus Perustelut päättää hylätä
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 13/ TERVEYSLAUTAKUNTA
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 13/2010 1 282 VAHINGONKORVAUSVAATIMUS Terke 2010-1722 Esityslistan asia TJA/7 TJA Terveyslautakunta päätti hylätä tämän päätöksen liitteessä mainitun henkilön (jäljempänä
Lisätiedot- valtion virastot ja laitokset - kuntien virastot ja laitokset sekä luottamuselimet - tuomioistuimet.
VOIKO OIKEUSASIAMIES AUTTAA? 1) Mitä eduskunnan oikeusasiamies tekee? Oikeusasiamies valvoo, että viranomaiset ja virkamiehet noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Lisäksi hän valvoo muita julkista
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun
EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun 1 b :n 4 momentin kumoamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 18.1.2011
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2011 1 38 VAHINGONKORVAUSVAATIMUS Terke 2007-2358 Esityslistan asia TJA/38 TJA Terveyslautakunta päätti, että tämän päätöksen liitteessä mainitun henkilön (jäljempänä potilas)
LisätiedotINFRA ry:n jäsenyritysten vastuuvakuutukset
INFRA ry:n jäsenyritysten vastuuvakuutukset Voimassa 1.10.2012 alkaen Tämän oppaan tarkoitus on antaa tietoa INFRA ry:n jäsenyrityksille tyypillisistä vastuuvahinkoriskeistä ja niihin varautumisesta vastuuvakuutuksilla.
LisätiedotTAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 7/2015 Bulevardi 28 00120 Helsinki 1(3) Puh. 0404 504 244 Faksi 0404 504 246 Teemu Kastula 21.12.
TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 7/2015 Bulevardi 28 00120 Helsinki 1(3) Puh. 0404 504 244 Faksi 0404 504 246 Teemu Kastula 21.12.2015 TYÖTAPATURMA- JA AMMATTITAUTILAKI VOIMAAN 1.1.2016 UUDET
LisätiedotALUSTAVA LUONNOS, EI LAUSUNNOLLA
Maa ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto 6.4.2016 1 Taustamuistio suunnitellusta valtioneuvoston asetuksesta kaupallisen kalastuksen kiintiöjärjestelmästä (asetus tulee lausunnolle syksyllä 2016)
LisätiedotKommenttipuheenvuoro. - Perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen -
Kommenttipuheenvuoro - Perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen - Juha-Pekka Konttinen oikeusasiamiehensihteeri 4.11.2015 Helsinki 9-Nov-15 1 Sosiaalisten perusoikeuksien turvaaminen Perustuslain 19 :n 1
LisätiedotKORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS
KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 9.9.2016 Taltionumero 3790 Diaarinumero 1816/3/15 1 (8) Asia Valittaja Vammaispalvelua koskeva valitus A Päätös, jota valitus koskee Asian aikaisempi käsittely
LisätiedotOlli Mäenpää Perustuslakivaliokunnalle
Olli Mäenpää 8.12.2016 Perustuslakivaliokunnalle Hallituksen esitys kalastuksesta Tenojoen vesistössä Norjan kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymisestä sekä laeiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien
LisätiedotLausunto julkisyhteisön vahingonkorvausvastuun sääntelyä ja sen kehitystarpeita koskevasta selvityksestä.
Vammaisfoorumi ry Handikappforum rf Finnish Disability Forum Lausunto 8.11.2010 OIKEUSMINISTERIÖ oikeusministerio@om.fi Viite: Lausuntopyyntö OM 19/41/2007 Asia: Lausunto julkisyhteisön vahingonkorvausvastuun
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ TERVEYSLAUTAKUNTA
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 71 VAHINGONKORVAUSVAATIMUS NIMEN JULKAISEMISESTA TERVEYSLAUTAKUNNAN ESITYSLISTALLA Terke 2011-22 Esityslistan asia TJA/6 TJA Terveyslautakunta päätti, että tämän
LisätiedotVakuutusoikeus. Vakuutusoikeuden keskeiset lähtökohdat. Vakuutustoiminta
Vakuutusoikeus Vakuutusoikeuden keskeiset lähtökohdat Käsittää sekä yksityisoikeuteen, että julkisoikeuteen kuuluvia säännöksiä. Vakuutussopimuslaki (543/1994) ja erityislait esim. laki oikeusturvavakuutusten
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (6) Varhaiskasvatuslautakunta Vakaj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2014 1 (6) 9 Oikaisuvaatimus vahingonkorvauspäätöksestä HEL 2013-012080 T 03 01 00 Päätös päätti hyväksyä ********** oikaisuvaatimuksen varhaiskasvatusjohtajan päätöksestä
LisätiedotEduskunnalle. LAKIALOITE 2/2002 vp. Laki ympäristövahinkojen korvaamisesta annetun lain 2 :n muuttamisesta. LA 2/2002 vp Sirpa Pietikäinen /kok ym.
LAKIALOITE 2/2002 vp Laki ympäristövahinkojen korvaamisesta annetun lain 2 :n muuttamisesta Eduskunnalle Ydinenergian hyväksikäyttöön liittyy sellaisia vaaratekijöitä, joiden täydellinen hallitseminen
LisätiedotOpen access -julkaiseminen Oikeudellinen tausta ja tekijänoikeudet
Open access -julkaiseminen Oikeudellinen tausta ja tekijänoikeudet Professori Juha Karhu Lapin yliopisto ja Tutkimuseettinen neuvottelukunta 31.8.2005 Open access idea Tutkimus on kenen tahansa luettavissa
LisätiedotVahingonkorvaus. Hankintalain 107 :n perusteella. Janne Penttinen
Vahingonkorvaus Hankintalain 107 :n perusteella Janne Penttinen 040-550 1231 Janne.penttinen@gmx.com Edellytyksiä Koskee kaikkia hankintamenettelyjä Vahingonkorvauksen saaminen ei edellytä tuottamusta
LisätiedotSELVITYS Pakollisen ympäristövakuutusjärjestelmän kehittäminen (SYKE:n raportti 21/2011)
SELVITYS Pakollisen ympäristövakuutusjärjestelmän kehittäminen (SYKE:n raportti 21/2011) Jouko Tuomainen/SYKE VAKUUSRYHMÄ 20.1.2014 Selvityksen tavoitteet Taustaselvitys YM:lle Arviointi ympäristövahinkovakuutusjärjestelmän
LisätiedotKORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS
1 KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 7.6.2011 Taltionumero 1495 Diaarinumero 64/3/11 Asia Valittaja Julkista hankintaa koskeva valitus Hakija Päätös, jota valitus koskee Tarjouspyyntö ja hankintapäätös
Lisätiedot7 r Yijö Mattila, Inarin Manttaalikunnan pj.
MAA- JA METSÄTALOUS MINISTERIO 06. 2013 Inarin Manttaalikunta Yrjö Mattila Haapalaaksontie 2 99800 Ivalo man 20.6.20 13 HARE MMM 922 Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö Kalastus
LisätiedotYmpäristöperusoikeuden evoluutio kirjallisuuden ja KHO:n. Prof. Kai Kokko Syksy 2010 Tentit ja
Ympäristöperusoikeuden evoluutio kirjallisuuden ja KHO:n vuosikirjaratkaisujen valossa Prof. Kai Kokko Syksy 2010 Tentit 5.11.2010 ja 7.1.2011 Kysymykset 1) Miten PeL 20.1 :n ympäristövastuu kohdistuu?
LisätiedotKORVAUS RIKOKSEN UHRILLE. Valtion maksama korvaus rikoksen uhrille
KORVAUS RIKOKSEN UHRILLE Valtion maksama korvaus rikoksen uhrille sisällysluettelo Milloin korvausta voidaan suorittaa valtion varoista? 2 Mitä korvataan? > Henkilövahinko 3 > Esinevahinko ja muu omaisuusvahinko
LisätiedotLAPIN ELY-KESKUKSEN VASTINE VETSIKON KALAKORVAUSTOIMITUKSESSA ANNETTU- JEN LAUSUNTOJEN JOHDOSTA
LAUSUNTO 9.5.2016 Maanmittauslaitos Toimitusinsinööri Esko Rantakivi Ivalon palvelupiste Kaamostie 6 99800 Ivalo LAPIN ELY-KESKUKSEN VASTINE VETSIKON KALAKORVAUSTOIMITUKSESSA ANNETTU- JEN LAUSUNTOJEN JOHDOSTA
LisätiedotHUOLENPITOA HALLITUKSESTA ASIAKASETU 2
HUOLENPITOA HALLITUKSESTA ASIAKASETU 2 Vuosimaksu 145 / yhden vakuutuspaikan yhtiö *) Vastuuvakuutuksen vakuutusmäärä korottuu 200 000 :lla Tukea vahingon rajaamis- ja puolustautumiskustannuksiin Hallitus
LisätiedotVakuutusehto YT308 Kiinteistön hallinnon vastuuvakuutus Voimassa 1.11.2012 alkaen.
TMH 0.2 Vakuutusehto YT308 Kiinteistön hallinnon vastuuvakuutus Voimassa 1.11.2012 alkaen. Sisällysluettelo 1 Korvattavat vahingot, vakuutetut ja voimassaoloalue 1.1 Korvattavat vahingot 1.2 Vakuutetut
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (6) Teknisen palvelun lautakunta Stara/3 03.09.2015
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (6) 139 Oikaisuvaatimuksen hylkääminen, kaupunkitekniikan rakentamisen yksikönjohtajan päätös 5.5.2015 23 HEL 2015-000649 T 03 01 00 Päätös päätti hylätä hakijan
LisätiedotVastuuvakuutukset jätevesiurakoinnissa ja - suunnittelussa
Vastuuvakuutukset jätevesiurakoinnissa ja - suunnittelussa UKK Instituutti 25. 3.2011Tiina Schaarschmidt- Pernaa 25.3.2011 Tiina Schaarschmidt-Pernaa Suunnittelijan ja urakoitsijan vastuu Vastuun perusteet
LisätiedotPaljon palveluita tarvitsevien vammaisten ihmisten sosiaaliset oikeudet seminaari, THL
Paljon palveluita tarvitsevien vammaisten ihmisten sosiaaliset oikeudet seminaari, THL 7.12.2017 Pauli Rautiainen, oikeustieteen professori, Itä-Suomen yliopisto Lähtökohtia 8.12.2017 2 Julkisen vallan
LisätiedotTasa-arvovaltuutettu Lausunto 1 (5)
Tasa-arvovaltuutettu Lausunto 1 (5) Eduskunnan työ- ja tasa-arvovaliokunta (TyV@eduskunta.fi) Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi vuosilomalain, merimiesten vuosilomalain ja sairausvakuutuslain
LisätiedotParkkisakko vai sopimus vai?
Minä ja tiede Parkkisakko vai sopimus vai? Vesa Annola Professori 2016 2 2016 3 2016 4 Korkein oikeus 2010:23 (16.3.2010) 9. Kiinteistön omistajalla ja haltijalla on oikeus määrätä omistamansa tai hallitsemansa
Lisätiedot