Kalakorvaustoimitus. Toimitusinsinööri Esko Rantakivi Maanmittauslaitos Ivalon palvelupiste

Transkriptio

1 Kalakorvaustoimitus Toimitusinsinööri Esko Rantakivi Maanmittauslaitos Ivalon palvelupiste

2 Laki 501/1991 Laki Tenojoen kalastussääntöä koskevan sopimuksen ja kalastussäännön eräiden määräysten aiheuttamien menetysten korvaamisesta. Lain soveltamisala: Seuraavista Norjan kanssa tehdyistä sopimuksista Tenojoen kalastussäännöstä johtuvat menetykset: - v sopimus (SopS 94/1989) (1 1 mom), - v sopimus (SopS 48/1972) ja sen muutokset vuosina 1979 ja 1982 (SopS 20/1979 ja 66 /1982) (1 2 mom).

3 Laki 501/1991 Korvausta suoritetaan, jos kalastussäännöllä estetään tai huomattavasti rajoitetaan kalastusoikeuden haltijaa käyttämästä hänelle kuuluvaa kalastusoikeuden käyttömahdollisuutta. (1 1 mom) Menetyksestä suoritetaan täysi korvaus.(1 1 mom) Korvausta ei kuitenkaan suoriteta pyydysten rakennetta, käyttöaikaa tai käyttötapaa koskevista rajoituksista, jos kalastusoikeuden haltija voi tai on voinut rajoituksesta huolimatta käyttää omaisuuttaan normaalilla, kohtuullisella ja järkevällä tavalla (1 3 mom)

4 Laki 501/1991 Korvaus suoritetaan valtion varoista.(2 ) Korvausvelvollisuus ja korvauksen ja korvauksen määrä ratkaistaan toimituksessa, johon sovelletaan lunastuslakia (603/1977) (2 ) Toimituksessa ei lunasteta mitään, vaan kyse on ainoastaan korvauksen määräämisestä lunastuslain mukaisessa menettelyssä. Toimitusmääräys annettava 6 kuukauden kuluessa tämän lain voimaantulosta ( ) tai Aluetta koskevan vesipiirirajankäyntitoimituksen lainvoimaiseksi tulosta (Utsjoen vesipiirirajankäynti rekisteröity ). (2 ) Toimitusmääräys maanmittausjohtaja Arvo Vitikaiselle ja siirto Esko Rantakivelle.

5 Miksi vasta nyt? Alkuperäinen koko lakia koskeva toimitus on jaettu osiin lunastuslain 20 :n perusteella. Vetsikon toimitus on aloitettu jo vuonna 2001, mutta se keskeytettiin, koska korvauksia ei voida määrätä ennen kuin kaikki erityisperusteiset kalastusoikeudet (erityiset etuudet) myös oman lohkokunnan alueella ovat selvitettyjä ja ovat lainvoimaisia. Samasta syystä ei myöskään Nuorgamin, Kirkonkylän ja Outakosken kalakorvaustoimituksia ole vielä pidetty. Vetsikon oman lohkokunnan alueella lohipatoja koskeva päätös on lainvoimainen ja näiltä osin korvaustoimitus on tarkoitus lopettaa vuosina 2017 tai Verkko-, kulkutus- ja nuottapaikkojen osalta kalakorvaukset voidaan määrätä vasta, kun nämä ja niiden osakasluettelot on vahvistettu.

6 Vesipiirirajankäynti ja osakasluettelot Utsjoen vesipiirirajankäynti, jossa vahvistettiin talojen erityiset etuudet, rekisteröitiin KKO:n tuomion jälkeen. Ns. kalakorvauslain voimaantulosta kulunut tällöin 6 vuotta. Vesipiirirajankäynnissä selvitettiin, millä kokonaisella talolla tai taloilla oli erityisiä etuuksia, mutta ei selvitetty, miten erityinen etuus jakaantuu talojen ja tilojen välillä. Näitä koskeva pilottitoimitus aloitettiin ja lopetettiin KKO kumosi toimituksen muotovirheen takia (hakijoina osakaskunnat, eivätkä yksittäiset tilat). Kumoamisen perusteluissa KKO otti alustavasti kantaa jakaantumisperusteisiin: Jos samassa kohteessa useita taloja, kunkin talon osalta määrätään osuusluvut erikseen, mutta talojen suhdetta ei määrättäisi (?).

7 Vesipiirirajankäynti ja osakasluettelot Toinen erityisten etuuksien osakasluettelotoimitus lopetettiin ja siitä saatiin KKO:n tuomio Tästä tuomiosta saatiin perusteet talojen ja tilojen osuuksien määräytymissuhteille, jolloin tehtiin ja vahvistettiin vesipiirirajankäynnissä vahvistettujen erityisten etuuksien osakasluettelot lohkokunnittain. Näistäkin osaan vielä haettiin valituslupaa KKO:ssa. Viimeinen näistä rekisteröitiin Em. tuomiossa KKO muutti tai tarkensi jakaantumisperusteita: Samasta kohteesta voidaan tehdä yksi yhteinen osakasluettelo, jolloin eri talojen tilat ovat samassa luettelossa. Kalakorvauslain voimaantulosta KKO:n erityisten etuuksien jakaantumisperusteista saatuun tuomioon oli kulunut aikaa 15 vuotta.

8 Oman lohkokunnan alueella olevat erityisperusteiset kalastusoikeudet (erityiset etuudet) Vesipiirirajankäyntitoimituksessa oli selvitetty vain ne erityiset etuudet, jotka kohdistuivat oman lohkokunnan ulkopuolisiin vesialueisiin. Pääsääntöisesti oman lohkokunnan (kylän) aluetta kalastetaan lohkokunnan osakkuuden perusteella, mutta Ylä-Lapissa on katsottu voivan olla erityisiä etuuksia myös oman lohkokunnan alueella. Näitä koskeva toimitus aloitettiin , mutta tämä jäi odottamaan ratkaisua, miten osakkuudet jakaantuvat talojen ja tilojen välillä. Nämä perusteet saatiin em. KKO:n tuomiosta Toimitus on laajuudeltaan vesipiirirajankäyntiä vastaava, koska siinä piti selvittää ja vahvistaa talokirjojen ja ylimuistoisen nautinnan perusteella erityiset etuudet ja sen lisäksi tehdä ja vahvistaa niistä myös osakasluettelot. Toimitukset tehtiin lohkokunnittain (Utsjoella 4 lohkokuntaa). Vetsikon lohkokunnan toimitus on lopetettu , Nuorgam , Kirkonkylä ja Outakoski Kaikista neljästä toimituksesta valitettiin maaoikeuteen ja ensimmäinen ratkaisu saatiin maaoikeudesta

9 Oman lohkokunnan alueella olevat erityiset etuudet Toimitusmiehet olivat toimituksissa katsoneet, että oman lohkokunnan alueella kalastaminen perustuu pääsääntöisesti lohkokunnan osakkuuteen ja katsoivat, että ainoastaan lohipadot on sellainen kalastusmuoto, joka on talokohtainen ja voidaan vahvistaa erityiseksi etuudeksi talolle talokirjojen tai ylimuistoisen nautinnan perusteella. Maaoikeus kuitenkin Vetsikon lohkokuntaa koskevassa tuomiossaan katsoi, että patojen lisäksi kaikki nykyiset kalastusmuodot eli verkko-, kulkutus- ja nuottakalastus voivat olla erityisiä etuuksia oman lohkokunnan alueella. (Vapa- ja viehekalastusta ei MO käsitellyt, koska sitä ei ollut vaadittu valituksessa MO:een, kylläkin vasta MO:ssa).

10 Oman lohkokunnan alueella olevat erityiset etuudet MO palautti Vetsikon toimituksen uuteen käsittelyyn, jossa tulee selvittää ja ratkaista, onko valittajien tiloilla erityiseen etuuteen perustuvia verkko-, kulkutus- tai nuottakalastusoikeuksia oman lohkokunnan alueella. Koska myös muut lohkokunnat (Nuorgam, Kirkonkylä ja Outakoski) on tehty samalla sabluunalla, myös ne oletettavasti palautetaan MO:sta uuteen käsittelyyn. MO:n tuomiosta haettiin valituslupaa KKO:sta, mutta valituslupaa ei myönnetty päätöksellä Koska MO palautti toimituksen vain valittajien osalta, MML esitti toimituksen purkua, jotta uusi käsittely voidaan tehdä verkko-, kulkutus- ja nuottakalastuksen osalta kaikkien eikä vain valittajien tilojen osalta.

11 Oman lohkokunnan alueella olevat erityiset etuudet MO:n tuomio MO:n tuomion haasteeksi muodostui, että uusi käsittely voitiin tehdä vain valittajien tilojen osalta. Kuitenkin erityiset etuudet ovat talokohtaisia ja voidaan vahvistaa talolle talokirjojen tai ylimuistoisen nautinnan perusteella. Uudessa käsittelyssä vahvistettavista verkko- ym kalastuspaikoista jäävät pois kaikki muut paitsi valittajien tilat, vaikka niillä saantokirjojen perusteella olisi osuus erityisiin etuuksiin. Näiden tilojen omistajat ovat tyytyneet toimitusmiesten päätöksiin ja ovat siinä uskossa, että kalastaminen voi näissä paikoissa jatkua osakkuuteen perustuen. Mikäli valittajien tiloille vahvistetaan näihin paikkoihin erityinen etuus, he voivat kieltää muiden kalastuksen. Em. syystä oli tärkeää, että toimitus puretaan KKO:ssa niiltä osin kuin toimituksissa on hylätty verkko-, kulkutus- ja nuottakalastusoikeuksien vahvistaminen. MML esitti KKO:lle toimituksen purkua, jotta uusi käsittely voidaan tehdä verkko-, kulkutus- ja nuottakalastuksen osalta kaikkien talojen eikä vain valittajien tilojen osalta. KKO purki toimituksen päätöksellä verkko-, kulkutus- ja nuottakalastuksen osalta, joten näiden käsittely voidaan aloittaa puhtaalta pöydältä kaikkien tilojen osalta. Koska sama toimitusinsinööri on todennäköisesti jäävi tekemään uudelleen käsittelyn, niin uudeksi toimitusinsinööriksi on määrätty Pasi Rinne. Vetsikon uusi käsittely aloitetaan tänä vuonna.

12

13 1989 Tenon säännön rajoituksia kalastustavat Jokilaaksossa asuvien sallitut pyydykset (3 ): Lohenpyynnissä Potku- ja mertapato Seisova verkko Kulkutusverkko Nuotta sekä Vapa ja viehe Muiden kalalajien pyynnissä Seisova pohjaverkko Vapa ja viehe Nuotta Inarijoen järvilaajentumissa Matinkönkään yläpuolella Kaikki muut pyydykset ja kalastustavat mukaan harrilauta on kielletty

14 1989 Tenon säännön rajoituksia - kalastustavat Muut kuin Tenojoen vesisistön jokilaaksossa vakinaisesti asuvat saavat kalastaa vain vavalla ja vieheellä paitsi perintönä suoraan vakinaiselta asukkaalta kiinteistön saaneet saavat käyttää potku- ja mertapatoa, kulkutusverkkoa sekä käyttää seisovaa verkkoa ja nuottaa(3 )

15 1989 Tenon säännön rajoituksia - rauhoitusajat Vuosirauhoitus (4 ) Kaikkien kalalajien pyynti on sallittu tietyin poikkeuksin Poikkeuksia: Seisovaa verkkoa saa käyttää muun kalan kuin lohen pyyntiin ja , Inarin- ja Skietshamjoessa kuitenkin Kulkuttaminen sallittu Lohinuotan veto sallittu ainoastaan hyväksytyissä ja merkityissä nuottapaikoissa Levajoen suun yläpuolella (eteläpuolella)

16 1989 Tenon säännön rajoituksia - rauhoitusajat Viikkorauhoitus (5 ) Kaikki kalalajit on rauhoitettu muilla pyyntivälineillä kuin vavalla ja vieheellä tapahtuvalta kalastukselta torstaista klo 19 maanantaihin klo 19. Kaikki kalalajit ovat rauhoitettuja vavalla ja vieheellä tapahtuvalta pyynniltä sunnuntaista klo 19 maanantaihin klo19.

17 1989 Tenon säännön rajoituksia pyydysten lukumäärä Minkään tilan osalta ei saa käyttää lohen pyynnissä samanaikaisesti useampaa kuin kahta patoa tai kahta seisovaa verkkoa tai yhtä kumpaakin (11 3 mom.) Patoa saa käyttää vain lailliseen perusteeseen nojautuvissa patopaikoissa (11 2 mom.) Saman tilan osalta saa käyttää samanaikaisesti vain yhtä kulkutusverkkoa (11 4 mom.) Saman tilan osalta saa käyttää muiden kalalajien kuin lohen pyynnissä samanaikaisesti enintään viittä seisovaa verkkoa (11 5mom.)

18 1989 Tenon säännön rajoituksia Syväväylä ja pyydysten väliset etäisyydet sekä kielletyt alueet Padon tai seisovan verkon mikään osa ei saa ulottua syväväylän keskilinja yli. Vähintään ¼ uoman leveydestä tulee olla vapaa Samalla puolella jokea olevat padot eivät miltään osin saa olla 120 m lähempänä toisiaan. Seisova verkko ja pato tai kaksi seisovaa verkkoa eivät saa miltään osin olla 60 m lähempänä toisiaan. Sellaisen sivujoen kohdalla, johon lohi nousee, ei pääjoessa sivujoen puolella syväväylään saa asettaa kudottuja pyydyksiä sivujoen alapuolella 200 m lähemmäksi sivujoen ja pääjoen välistä rajaa (19 )

19 Tärkeimmät muutokset V Määriteltiin paikat, joista kalastus rannalta uistimella on sallittu V Pidennettiin viikkorauhoitus kolmesta neljään vuorokauteen Määrättiin vapa- ja viehekalastukseen 1 vrk:n viikkorauhoitus Kulkutusaikaa lyhennettiin Patoverkon pituutta rajoitettiin Sellaisen veneen käyttö kalastukseen kiellettiin, joka ei kuulu kalastusalueella vakinaisesti asuvalle henkilölle

20 Tärkeimmät muutokset V Rajoitettiin kalastusta sivujokien suun kohdalla V Määräykset kalatautien leviämisen estämiseksi Samanaikaisesti käytettävien kulkutusverkkojen lukumäärä rajoitettiin tilaa kohti yhteen Tarkennukset kalastusvälineiden rakenteen ja käytön osalta