Nro 201/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/147/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 201/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/147/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Kallion louhintaa ja murskausta sekä maa-aineksien vastaanottoa koskeva ympäristölupa ja vesilain mukainen lupa sekä toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Muurame HAKIJA NCC Roads Oy Äyritie 8 C Vantaa TOIMINTA JA SEN SIJAINTI LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Y-tunnus LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, Vaasa Toiminnassa on kyse kallion louhinnasta ja murskauksesta sekä maa-aineksien vastaanotosta. Kiviainesta murskataan maksimissaan tonnia ja keskimäärin tonnia vuodessa. Kiviaineksen kokonaisottomäärän arvioidaan olevan noin tonnia. Maankaatopaikalle vastaanotetaan vuosittain rakentamisessa syntyviä puhtaita ylijäämämaita noin tonnia. Vastaanotettavan ja alueen maisemointiin käytettävän maan kokonaismäärä on noin m 3 eli tonnia. Toimintapaikka sijaitsee Muuramen kunnan Muuramen kylässä Karismäen kallioalueella kiinteistöillä Humiseva , Siltala ja Rättälinmetsä Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 7 c mukaan vähintään 50 päivää kestävään kivenlouhintaan tulee olla ympäristölupa. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 7 e mukaan kiinteä murskaamo tai sellainen tietylle alueelle sijoitettava siirrettävä murskaamo, jonka toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää, tarvitsee ympäristöluvan. Maankaatopaikka on ympäristöluvanvaraista toimintaa ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 13 d mukaan. Asiassa on kyse myös vesilain mukaisen luvan tarpeesta ja edellytyksistä, koska toiminnasta saattaa aiheutua lähikiinteistöjen kaivojen vedenlaadun tai antoisuuden heikkenemistä (vesilaki 264/1961, 1 luku 18 ).

2 2 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA ASIAN VIREILLETULO Aluehallintovirasto on toimivaltainen lupaviranomainen, koska vesilain (264/1961) 1 luvun 18 :n mukaan ilman aluehallintoviraston lupaa ei saa ryhtyä toimenpiteeseen, josta voi aiheutua toisen kiinteistöllä talousveden saannin vaikeutumista. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ratkaisee ympäristönsuojeluasetuksen 7 7 a) kohdan perusteella kivenlouhimon ja 7 7 b) kohdan perusteella murskaamon sekä 7 13 a) kohdan perusteella alle tonnin vuotuiselle jätemäärälle mitoitetun maankaatopaikan ympäristöluvan. Ympäristönsuojelulain 31 :n 3 momentin nojalla aluehallintovirasto ratkaisee 35 :n 4 momentissa tarkoitetun eri toimintojen lupa-asian, jos yhdenkin toiminnan lupa-asian ratkaisu kuuluu sen toimivaltaan. Lupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalla on Muuramen kunnanhallituksen myöntämä maaaineslain mukainen ottamislupa, josta Hämeenlinnan hallinto-oikeus on antanut päätöksen valituksen jälkeen. Toiminnalla on ympäristövahinkovakuutus. Vuonna 2009 vireille tulleen ympäristölupahakemuksen käsittely NCC Roads Oy on hakenut Keski-Suomen ympäristökeskukselta vuonna 2009 ympäristölupaa kallion louhinnalle, louheen murskaukselle ja asfalttiaseman toiminnalle sekä jäteasfaltin käsittelylle ja puhtaiden maamassojen vastaanotolle (Dnro KSU-2009-Y-215). Toiminta suunniteltiin sijoitettavaksi Muuramen kunnan Niittyahon kylälle tiloille Humiseva (9:248) ja Siltala (9:682) sekä määräalalle tilalla Rättälinmetsä (9:725). Nyt vireillä olevan ympäristölupahakemuksen mukaisen toiminta-alueen raja louhinnan osalta on siirtynyt aiempaan lupahakemukseen nähden noin m kauemmaksi lähimmistä mahdollisesti häiriintyvistä kohteista eli kiinteistöistä Niittyaho (7:769) ja Kuusikko (7:761). Keski-Suomen ympäristökeskus on antanut lupahakemuksesta kielteisen päätöksen. Perusteluina ympäristökeskus katsoi, että Ramboll Finland Oy:n laatiman melumallinnuksen mukaan Kuusikko nimisen kiinteistön (7:761) päärakennuksen lounais-länsi-pohjoispuolinen alue on jo yksistään raideliikenteen vuoksi melutason 55 db ylittävällä alueella. Haetun toiminnan seurauksena 55 db melutason ylittävä melualue laajenisi päärakennuksen etelä- ja itäpuolelle. Melusta voisi aiheutua naapuruussuhdelain 17 :n tarkoittamaa kohtuutonta rasitusta. Lisäksi ympäristökeskus katsoi, että kiinteistöt Niittyaho (7:769) ja Kuusikko (7:761) sijaitsevat käytännössä samalla kallioalueella kuin haettu toiminta. Toiminnasta saattaisi aiheutua kiinteistön Niittyaho lähdekaivon

3 ja kiinteistön Kuusikko kallioporakaivon vedentuotannon ja vedenlaadun heikentymistä tai niiden vaaraa. NCC Roads Oy valitti kielteisestä ympäristölupapäätöksestä Vaasan hallintooikeuteen, joka antoi valituksesta kielteisen päätöksen (Nro 11/0057/3, Dnro 00446/10/5109). Perusteluinaan hallinto-oikeus käytti samoja perusteluita, melusta ja tärinästä aiheutuvaa kohtuutonta rasitusta sekä lähdekaivon ja kallioporakaivon vedentuotannon ja vedenlaadun heikentymistä tai niiden vaaraa. Vireillä olevan hakemuksen sijaintipaikan muutos Nyt vireillä olevan ympäristölupahakemuksen mukaisen toiminta-alueen raja louhinnan osalta on siirtynyt aiempaan lupahakemukseen nähden noin metriä kauemmaksi lähimmistä mahdollisesti häiriintyvistä kohteista eli Muuramen kylässä sijaitsevista kiinteistöistä Niittyaho 7:769 ja Kuusikko 7:761. Kaavoitus Hakemuksen mukaan alueella ei ole voimassa olevaa kaavaa tai merkintöjä Keski-Suomen maakuntakaavassa. Ympäristöhallinnon Hertta-tietokannan mukaan seutukaavojen aluevarauksissa alueella on merkintä M eli maa- ja metsävaltainen alue. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Suunniteltu kiviainesten ottoalue sijaitsee Muuramen kunnassa valtatie 9:n itäpuolella noin viisi kilometriä Muuramen keskustasta etelään. Suunnitelma-alue on metsätalouskäytössä. Puusto koostuu pääosin nuoresta taimikosta. Alue on Karismäen kallioalueen pohjois-koillispuoleinen, kallion korkeimman huipun ulkopuolelle jättävä rinne. Paikoin alueella on avokalliota ja jyrkkiäkin rinteitä. Enimmäkseen kallio on kuitenkin hienoainespitoisen moreenin peittämää. Alue on harvaan asuttua. Lähimmät kaksi taloa, Niittyaho 7:769 ja Kuusikko 7:761, sijaitsevat suunnitellun toiminta-alueen pohjoispuolella hieman yli 300 metrin etäisyydellä alueen rajasta. Seuraavaksi lähin asutus on toiminnasta noin metrin päässä etelässä ja kaakossa. Noin kilometrin etäisyydellä suunnitellusta toiminnasta pohjoiseen sijaitseva Muuramenharju on Natura 2000-verkostoon kuuluva alue (FI ). Toiminnan eteläpuolella 2,5 kilometrin päässä sijaitsee lehtojensuojeluohjelmaan kuuluva Punavuoren lehto (LHO090250) ja koillispuolella samoin noin 2,5 kilometrin etäisyydellä on Kustaanvuoren vanhojen metsien suojeluohjelmaan kuuluva alue (AMO090488). Liito-oravakartoituksen yhteydessä alueen pohjoisrajalta tilalta Siltala 9:682 on löydetty liito-oravan pesäpuu. Hakemuksessa on liitteenä selvitys liito-oravan esiintymisestä alueella. Lähin pohjavesialue on noin kilometrin etäisyydellä suunnitellun toiminnan pohjoispuolella sijaitseva Muuratharjun pohjavesialue ( ). 3

4 4 Alueen kallioperä Suunnitelma-alueen sekä lähialueiden kallioperän rakennetutkimukset on tehty GTK:n lentogeofysikaalisen aineiston sekä Maanmittauslaitoksen topografisen aineiston perusteella. Alueen kallioperän laatu on selvitetty alueelle tehdyn käynnin perusteella. Suunnitellun toiminnan tärinävaikutusten arvio perustuu vastaavanlaisen toiminnan muualla tärinämittausten perusteella todettuihin vaikutuksiin sekä suunnitelma-alueen kallio- ja maaperän rakenneominaisuuksista kerättyyn tietoon. Alueen geologia Karismäki on suurelta osin moreenipeitteinen, selvästi ympäröivää maastoa korkeammalle tasolle kohoava kalliomuodostuma. Avokalliota esiintyy lähinnä jyrkimmissä rinneosissa, loivemmat kallion alueet lakiosia myöden ovat maapeitteisiä. Alueen kivilaji on määritetty silmämääräisesti niiltä alueilta, joissa kallio on paljastuneena. Kivilaji on keskikarkeaa granodioriittia, joka on homogeenista, massamaista ja suuntautumatonta. Kivi on Keski-Suomen granitoidikompleksin alueelle tyypillistä kiveä. Rakennusgeologisesti kallio alueella on harvarakoista, sillä paljastumakohdissa ei ole havaittavissa rakotihentymiä tai rikkonaisuusvyöhykkeitä vaan rakoväli on yleisesti jopa useita metrejä. Hankealueen maaperä koostuu pääosin hienoainespitoisista moreeneista, jotka muuttuvat karkeammiksi kallion yläosissa. Lähimmän asutuksen ja hankealueen välillä maaperä muuttuu siten, että Niittyahon talo sijaitsee hietapohjalla ja tilalla Kuusikko sijaitseva talo moreenipohjalla. Tilan Kuusikko ja hankealueen välissä maaperä vaihtelee turpeesta hietaan. Hydrogeologian kannalta alueen maaperä ei ole otollinen pohjaveden muodostumiselle, lähin luokiteltu pohjavesialue onkin noin kilometrin etäisyydellä hankealueesta sijaitseva Muuratharjun pohjavesialue luoteeseen hankealueesta. Hankealue on jyrkkäpiirteinen moreenin peittämä kalliomuodostuma, jossa pintavalunta on runsasta. Läheiset alavat alueet hankealueen ja lähimpien häiriintyvien kiinteistöjen välissä ovat hienoaines- ja humuspitoisten maalajien alueita, joilla pohjaveden muodostuminen ei myöskään ole merkittävää. Pääosa alueen sadannasta kulkeutuukin pintavaluntana kohti alempaa pinnankorkeutta eli itään. Kallioperän ruhjeisuus Alueen kallioperän todettiin alueen kalliopaljastumien perusteella olevan rakennusgeologisesti harvarakoista. Ruhjeiden sijainnit on tulkittu lentogeofysikaalisen aineiston sekä Maanmittauslaitoksen topografisen aineiston perusteella. Kallioperän pääruhjeiden suunnat alueella ovat luode-kaakko. Kallioperän voidaan todeta oleva melko ruhjeista välittömästi hankealueen pohjoispuolella, jossa leikkaavat ruhjeet kohtaavat. Hankealue sijoittuu ruhjetulkinnan perusteella eri kalliolohkolle kuin lähimmät asuinkiinteistöt. Karismäen kalliolohkon sekä kalliolohkon, jolla lähimmät asuinkiinteistöt sijaitsevat, väliin sijoittuu ruhjetulkinnan perusteella lisäksi kaksi kiilamaista kalliolohkoa. Hankealue sekä lähimmät asuinkiinteistöt eivät siten hakemuksen mukaan sijoitu vierekkäisille kalliolohkoille.

5 5 HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Toiminta Kallion louhinta ja murskaus Lupaa haetaan kallion louhinnalle ja murskaukselle toistaiseksi. Hankkeen arvioitu kestoaika on 15 vuotta. Kiviainesta tullaan murskaamaan markkinoiden tarpeesta riippuen 3-4 kuukautta vuodessa keskimäärin tonnia ja maksimissaan tonnia vuodessa. Kiviaineksen kokonaisottomäärä tulee olemaan noin tonnia. Suunnitelma-alue on laajuudeltaan noin 13 hehtaaria. Louhinta Louhinta aloitetaan alueen koilliskulmasta, mistä se etenee kaakon suuntaan, kääntyy luoteeseen ja lopuksi se kääntyy kohti pohjoista. Etenemistavalla pyritään muodostamaan nopeasti toiminnan aloittamisen jälkeen alueen pohjoisrajalle asutuksen suuntaan melusuojaa varastokasoista. Louhinta on vaiheistettu kolmeen vaiheeseen. Vaiheessa I louhitaan tilan Siltala ( ) määräalan kiviainekset kokonaisuudessaan sekä noin 1/3 tilan Humiseva ( ) kiviaineksista oton pohjan tasolle +115 metriä. Vaiheessa II louhinta sijoittuu tilalle Humiseva ( ) käsittäen noin ½ tilalla olevista kallioaineksista. Tässä vaiheessa oton pohjan taso korotetaan tasolle +115,5. Viimeisessä III vaiheessa otetaan loput kalliokiviainekset tilalta Humiseva ( ) sekä edetään tilalle Rättälinmetsä ( ). Vaiheessa oton pohjan tasoksi jätetään +116 metriä. Kun oton pohjan tasoa korotetaan alueen eteläosia kohden mentäessä noin metrillä (+116 m), syntynyt kallistus varmistaa pintavesien pois valumisen eikä pintavesiä keräävää allasta synny. Louhinnassa tullaan huomioimaan myös ottoalueen eteläosaan muodostuva korkea rintaus, joka tullaan louhimaan porrastetusti siten, ettei siitä muodostu pystysuoraa seinämää, jonka maisemointi olisi hankalaa. Louhe varastoidaan penkassa rintauksen vieressä noin kahden viikon tarve kerrallaan. Tuotteiden varastokierto pyritään pitämään mahdollisimman nopeana enintään noin vuoden mittaisena. Murskaus Murskaus tapahtuu siirrettävällä murskauslaitteistolla eikä alueelle pystytetä pysyviä laitteita tai rakenteita. Murskauslaitteisto on tavallisesti kolmivaiheinen ja koostuu esi-, väli- ja jälkimurskaimesta sekä seulastosta. Eri vaiheet on yhdistetty toisiinsa hihnakuljettimilla. Lokotrack-murskaimen käyttöenergia tuotetaan laitteessa kiinteästi olevalla dieselmoottorilla, mutta energiaa voidaan tuottaa myös erillisellä aggregaatilla. Tukitoiminta-alueet Tukitoiminta-alueelle sijoitetaan pysäköinti, työkoneiden tankkaus, öljyjen ja voiteluaineiden varastointi sekä siirrettävät sosiaalitilat.

6 6 Toiminnan ajoittuminen Toiminto Keskimääräinen toiminta-aika (h/a) Päivittäinen toiminta-aika (klo) Viikottainen toiminta-aika Ajallinen vaihtelu toiminnassa Murskaus Poraus Rikotus Räjäyttäminen 0, Kuormaaminen ja kuljetus ma-pe ei arkipyhinä, ma-pe, ei arkipyhinä ma-pe, ei arkipyhinä ma-pe, ei arkipyhinä ma-pe, ei arkipyhinä Ei murskausta välisenä aikana Ei porausta välisenä aikana Ei rikotusta välisenä aikana Ei räjäytyksiä välisenä aikana Kuormausta ja kuljetuksia ympäri vuoden Maa-aineksien vastaanotto ja varastointi Maankaatopaikalle vastaanotetaan vuosittain rakentamisessa syntyviä puhtaita ylijäämämaita noin tonnia. Vastaanotettavan ja alueen maisemointiin käytettävän maan kokonaismäärä on noin m 3 eli tonnia. Maat on tarkoitus sijoittaa alueen pohjoisosaan kasoihin siten, että ne muodostavat meluvallin asutuksen suuntaan. Alueelle saa tuoda pintamaita ilman pilaantuneisuusanalyysiä sellaisista paikoista, jotka aiemmin ovat olleet ihmistoiminnan ulkopuolella. Tällöin on kuitenkin ilmoitettava, mistä maaainekset ovat peräisin. Tuotaessa maa-aineksia alueilta, joilla on ollut jonkinlaista mahdollisesti pilaantuneisuutta aiheuttavaa toimintaa, on maaaineksen tuottajan teetettävä selvitys maiden puhtaudesta. Alueelle otetaan vastaan vain sellaisia maa-aineksia, joissa havaitut pilaantuneisuutta aiheuttavien aineiden pitoisuudet alittavat PIMA-asetuksen kynnysarvot. Pintamaat läjitetään pintamaiden läjitysalueelle. Maita ei käsitellä tai jalosteta muuten. Alueelle otettavissa pintamaissa ei saa olla mukana kantoja tai muuta puuainesta, josta hajoamistuotteena voisi syntyä ravinnepäästöjä. Maa-aineksen seassa olevia kiviä ei voida pitää jätteenä, vaan ne ovat osa maa-aineksia varsinkin silloin kun kyseessä ovat karkeat kivennäismaat. Hakija ei erikseen järjestä kuljetuksia pintamaille, vaan pintamaiden kuljetus alueelle tapahtuu pääasiassa kiviainesnoutojen paluukuormina. Hakijalla ei ole omaa kuljetuskalustoa, vaan kuljetuksista huolehtivat aliurakoitsijat. Maankaatopaikan pinta-ala on noin hehtaari ja mikäli maita läjitetään keskimäärin viiden metrin korkeaksi penkaksi, on alueen maksimitilavuus luiskaukset huomioiden noin m 3. Alueelle vastaanotetaan ainoastaan puhtaita maaaineksia eikä erityisiä kaatopaikkojen suojarakenteita tehdä. Turvallisuussyistä maankaatopaikka luiskataan niin, että luiskan jyrkkyys on 1:3 tai loivempi. Vastaanotetuista maista pidetään kirjanpitoa, josta selviää maiden toimittaja, ylijäämämaan syntypaikka, laatu ja määrä sekä lisäksi onko maista tehty pilaantuneisuusselvitystä ja mahdollisesti tehdyn selvityksen tulokset.

7 Alueelle vastaanotetut maat käytetään maa-ainesten ottamistoiminnan päätyttyä louhoksen maisemointiin levittämällä maa-ainekset louhokseen, joten alueelle ei jää ympäristöstä erottuvaa läjitysaluetta. Ottoalueen maisemointi alkaa sitä mukaa kuin maa-ainesluvan mukaiset otettavat massat on louhittu ja murskattu. Siten maankaatopaikan kautta tulee siirtymään alueelle enemmän maita kuin maankaatopaikan kokonaistilavuuden verran. Maiden levittämisen jälkeen toiminta-alue metsitetään maa-ainesluvan maisemointisuunnitelman mukaisesti. Hakijan toimintajärjestelmään liittyen alueelle tehdään ennen toiminnan aloittamista ympäristöriskianalyysi, turvallisuussuunnitelma ja jätehuoltosuunnitelma. Hakemuksen mukaiseen pienimuotoiseen maankaatopaikkatoimintaan liittyen ei liity erityisiä riskejä, kun otetaan huomioon, että alueelle vastaanotetaan ainoastaan puhtaita maa-aineksia. Hakija on maa-ainesluvassa velvoitettu asettamaan maa-ainesten ottoalueen jälkihoitotöiden vakuudeksi euron vakuus. Koska maankaatopaikalle otetaan vastaan ainoastaan puhtaita maa-aineksia, jotka on tarkoitus käyttää alueen maisemoinnissa, ei hakijan käsityksen mukaan ole tarpeen asettaa maankaatopaikalle erillistä vakuutta. Alueen pintavesien johtaminen ja käsittely Louhosalueen pintavedet johdetaan alueelle tehtävää ojaa myöten ottoalueen ulkopuolella sijaitsevaan laskeutusaltaaseen. Maankaatopaikan pohjoispuolelle kaivetaan niskaoja, jota pitkin maankaatopaikalla syntyvät hulevedet johdetaan laskeutusaltaaseen. Laskeutusaltaasta vedet johdetaan altaan luoteispuolella olevaan metsäojaan. Laskeutusallas mitoitetaan sellaiseksi, että sen tilavuus on riittävän suuri alueella syntyvien hulevesien käsittelyyn. Mitoitusta on vaikea arvioida ennalta, sillä nykytilanteessa alueella ei ole havaittavissa, miten pintavedet liikkuvat alueella. Polttoaineet Alueella käytetään kaksivaippaisia polttoainesäiliöitä. Tankkauksessa käytettävä säiliö on lukittava ja varustettu ylitäytön- ja laponestolla. Voiteluaineet säilytetään valuma-altaallisessa lukittavassa kontissa. Työkoneissa on imeytysainetta mahdollisten öljyvahinkojen varalta. Vedenhankinta ja viemäröinti Pölynsidonnassa käytetään mahdollisuuksien mukaan alueen pintavesiä. Henkilökunnan alueella käyttämä vesi ja tarvittaessa pölynsidontavesi tuodaan toisen toimipisteen vesipisteestä säiliöllä. Tuotannon aikana alueella olevien sosiaalitilojen jätevedet kerätään umpisäiliöön ja toimitetaan jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Itse tuotannossa ei synny jätevesiä. 7

8 8 Energian käyttö ja energiatehokkuus Liikenne Sähkö toimintaan hankitaan aggregaatista. Sähköä kuluu arviolta noin 0,9 GWh/a. Myyntitoiminnasta aiheutuu liikennettä keskimäärin 15 käyntiä arkipäivää kohden. Tuotantojaksoihin liittyen tapahtuu kaluston siirtoa noin 10 kuljetusta ennen ja jälkeen tuotannon. Tuotannon aikana on noin yksi huoltokäynti vuorokaudessa. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Toiminnassa käytetään matalarikkipitoista kevyttä polttoöljyä. Tuotannossa syntyviä hiukkaspäästöjä, lähinnä pölyä, vähennetään kastelulla sekä käyttämällä tarvittaessa katettuja kuljettimia ja pudotuskohtien suojauksia. Poravaunu on varustettu pölynsuodattimilla, joten porauksesta ei aiheudu pölypäästöjä. Melun torjunnassa merkittävin ratkaisu on käyttää louhinnassa poravaunua, jonka melupäästö on alennettu laiteteknisillä ratkaisuilla. Perinteisen poravaunun äänitehotaso on 120 db, mutta vaimennetun poravaunun vain 113 db. Melun leviämistä vähennetään laitoksen, varastokasojen ja pintamaavallien sijoittelulla sekä laitteiden säännöllisellä huollolla. Myös toiminta-ajan rajoittaminen päiväaikaan vähentää melusta ympäristöön aiheutuvia haittoja. Toiminnalla on sertifioitu ympäristöasioiden hallintajärjestelmä ISO YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt ilmaan Toiminnassa syntyviä hiukkaspäästöjä vähennetään pölynsidonnalla ja torjunnalla. Porauskalusto on varustettu pölynsuodattimilla. Aggregaatissa ja työkoneissa käytetään matalarikkipitoista polttoöljyä. Toiminnasta arvioidaan syntyvän ilmapäästöjä seuraavasti: Hiukkaset (sis. pölyn) Typen oksidit (NO x ) Rikkidioksidi (SO 2 ) Hiilidioksidi (CO 2 ) 0,02 t/a 0,25 t/a 0,14 t/a 265,1 t/a Melu ja tärinä Melusta ja tärinästä ei arvioida aiheutuvan kohtuutonta haittaa huomioon ottaen alueen etäisyys lähimpiin häiriintyviin kohteisiin, joihin on matkaa noin 350 metriä. Louhintatärinää tarkkaillaan tarvittaessa tärinämittauksilla louhintojen aikana lähimmissä kiinteistöissä.

9 9 Melu Meluntorjunnan kannalta merkittävin ratkaisu on louhinnassa käytettävä poravaunu, jonka melupäästöä on vähennetty laiteteknisin ratkaisuin. Kun perinteisen poravaunun äänitehotaso on 120 db, on vaimennetun poravaunun äänitehotaso 113 db. Melua vähennetään myös laitoksen, varastokasojen ja maaainesvallien sijoittelulla sekä laitteiden säännöllisellä huollolla. Hakemuksen liitteenä on meluselvitys, jossa on otettu huomioon louhinnan ja murskauksen sekä läheisen rautatien raideliikenteen aiheuttama melu. Lähimmät vakituiset asuintalot sijaitsevat noin 350 ja 400 metrin etäisyydellä ottoalueesta pohjoiseen. Työssä selvitettiin melutasot louhinnan alussa, puolivälissä ja lopussa. Porauskalustona käytettiin vaimennettua poravaunua. Louhinnasta ja murskauksesta aiheutuva päiväajan keskiäänitaso alittaa lähimpien asuintalojen kohdalla kaikissa louhinnan vaiheissa, laskentaepävarmuus huomioiden päiväajan ohjearvon 55 db, melutason ollessa pääsääntöisesti alle 45 db. Raideliikenteen vaikutuksesta Niittyahontien varressa sijaitsevan, rataa lähemmän, asuintalon kohdalla päiväajan keskiäänitaso on laskentaepävarmuus huomioiden päiväajan ohjearvon 55 db tasalla, ollen noin db. Kauempana radasta sijaitsevan asuintalon kohdalla alitetaan päiväajan ohjearvo, melutason ollessa noin db. Louhinnassa syntyvä melu on useimmiten impulssimaista eli iskumaista ylisuurten lohkareiden rikotuksen yhteydessä sekä syötettäessä kiviainesta murskauslaitokseen. Impulssimaisuus pienenee etäisyyden kasvaessa tai mikäli näköyhteys kohteen ja äänilähteen välillä katkeaa. Sekä rikotus että murskaus sijoittuvat lähimpiin asuinkohteisiin nähden louhoksen seinämien tai louhintarintauksen taakse, mikä vähentää niiden aiheuttaman (iskumaisen) melun leviämistä asutuksen suuntaan. Rikotuksen melun kuuluminen ympäristöön riippuu voimakkaasti sen sijainnista louhoksessa. Maiden vastaanottotoiminnan vuoksi alueelle ei tuoda ylimääräisiä työkoneita. Maiden tuonti alueelle tapahtuu tiheimmillään yhtenä paluukuormana kolmen tunnin välein. Hakijan mukaan maiden vastaanotto ei lisää toiminnasta aiheutuvaa melua. Alueelle vastaanotetut maat sijoitetaan siten, että ne voidaan mahdollisimman helposti käyttää toiminnan päätyttyä maisemointiin. Niitä ei toiminnan aikana siirrellä paikasta toiseen. Mikäli maiden varastokasaa tulee toiminnan aikana muotoilla, tehdään se kaivinkoneella, joka on alueella tekemässä pintamaiden poistoa. Kun vastaanotetut maat käytetään maisemointiin, on toiminta alueella jo päättynyt, eikä alueella ole samanaikaisesti kallion porausta tai murskausta. Tärinä Hakemuksen mukaan kallioperän tärinäjohtavuutta sekä tärinän vaikutuksia lähimpiin asuinkiinteistöihin sekä niiden kaivoihin ei voida varmuudella määrittää ilman todellisiin räjäytyksiin perustuvia tärinämittauksia. Louhintatärinän leviämisen arvioinnin kannalta merkittävimpiä asioita ovat maa- ja kallioperän vaihtelu alueella, topografia sekä lisäksi louhoksen rintauksen suunta. Liikkuessaan

10 väliaineesta toiseen tai epäjatkuvuuskohdan yli räjäytyksen aiheuttama seisminen aalto taittuu, heijastuu ja vaimenee. Alueen kallioperän tärinänjohtavuus on tavanomainen. Asuinkiinteistö tilalla Kuusikko on perustettu moreenipohjalle maavaraiselle laatalle ja Niittyaho perusmuurille hietapohjalle. Molemmat asuinkiinteistöt ovat puurakenteisia ja sijaitsevat noin 300 metrin etäisyydellä hankealueesta. Rakenteidensa ja perustamistapansa puolesta niiden alustavat suurimmat heilahdusnopeudet ovat 8 mm/s. Asuinkiinteistöihin kohdistuva tärinä on riippuvainen myös louhoksella käytettävästä momentaanisesta räjähdysainemäärästä. Merkittävää on myös se, että louhosaluetta lähinnä sijaitsevat rakennukset eivät sijaitse louhinnan heittosuuntaan nähden sen takana, vaan edessä. Väliaineen puuttuessa tärinällä ei ole suoraa etenemissuuntaa lähimpiin asuinkiinteistöihin, vaan niihin kohdistuu ainoastaan heijastumisen kautta kulkeutuva tärinä. Koska lähikiinteistöt sijaitsevat noin 300 metrin etäisyydellä hankealueesta, on kiinteistöissä perusteltua suorittaa ennen toiminnan aloittamista katselmukset sekä louhintojen aikaisia tärinämittauksia oikean momentaanisen räjähdysainemäärän määrittämiseksi. Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen 10 Toiminnassa syntyvät jätteet, niiden määrä ja käsittely on esitetty alla. Jätelaji Määrä Käsittely Sekajäte kg/a Kerätään jäteastiaan ja toimitetaan kaatopaikalle Metalliromu kg/a Kerätään erilliselle jätelavalle ja toimitetaan kierrätettäväksi Vaarallinen jäte 100 kg/a Kerätään vaarallisen jätteen konttiin ja toimitetaan loppukäsittelyyn Vaaralliset jätteet varastoidaan lukittavassa valuma-altaallisessa kontissa ja niistä pidetään kirjanpitoa, joka arkistoidaan toimintajärjestelmän mukaisesti. Vaarallisten jätteiden kuljetuksista ja vastaanotosta huolehtii ko. toimintaan erikoistunut yritys. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma Hakemukseen on liitetty päivätty jätehuoltosuunnitelma. Suunnitelman mukaan alue, jolta maa-aineksia otetaan, on laajuudeltaan noin 20 hehtaaria. Alueella on pintamaata arviolta noin m 3. Kaivannaisjätteeksi luokiteltavan pintamaan lisäksi louhinta- ja murskaustoiminnassa syntyy pieni määrä kiviainesta, joka pienen raekokonsa vuoksi on niin sanottua epäkuranttia kiviainesta ja siten kaivannaisjätettä. Pintamaiden poistaminen aloitetaan maan pinnassa olevasta kasvillisuutta sisältävästä kenttäkerroksesta, josta poistetaan muun muassa kannot ja juurakot. Nämä varastoidaan kasoissa ja haketetaan käytettäväksi esimerkiksi energiantuotannossa. Poistettavat pintamaat läjitetään varastokasoihin tuotantoalueen reunaosiin ja niitä hyödynnetään meluntorjunnassa. Meluvalleiksi tarkoitetut läji-

11 tysalueet tulevat sijaitsemaan sijoituspaikassaan toiminnan päättymiseen saakka. Kaikki alueelta kuoritut pintamaat käytetään toiminnan päätteeksi alueen tasaukseen, luiskien muotoiluun ja maisemointiin. Pintaosista kuorittu kenttäkerros pyritään mahdollisuuksien mukaan käyttämään mahdollisimman lyhyen varastointiajan jälkeen maisemointiin. Kaivannaisjätteestä ei katsota aiheutuvan juuri ympäristövaikutuksia. Ympäristövaikutukset liittyvät lähinnä maa-aineksesta sateen tai tuulen aiheuttaman eroosion myötä liikkeelle lähtevään hienoainekseen. Maavallien arvioidaan kasvittuvan siten, ettei niistä enää kolmantena kesänä irtoa merkittävissä määrin hienoainesta. Louhosalueen valumavedet johdetaan ojastoon laskeutusaltaan kautta. Altaan pohjalle kertyvä hienoaines poistetaan säännöllisin väliajoin ja läjitetään pintamaiden seassa läjitysalueille. Alueelta poistettavien pintamaiden vaikutukset veden laatuun alueen ulkopuolella tulevat olemaan suunnitelman mukaan hyvin vähäiset. Pintamaita läjitettäessä huomioidaan, ettei kasoja tehdä liian jyrkin luiskin, jolloin olisi vaarana luiskan murtuminen. Läjityskasojen pysyvyyttä tarkkaillaan silmämääräisesti koko toiminnan ajan. 11 Päästöt vesistöön Mikäli alueella todetaan syntyvän pintavesiä, jotka on käsiteltävä ennen niiden johtamista maastoon, toteutetaan alueelle laskeutusallas, jonka sijainti on esitetty hakemuksen liitteenä olevassa asemapiirroksessa. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Suunniteltu alue ei sijaitse pohjavesialueella tai alueella, jolla olisi runsaasti pintavesiä. Lupahakemuksen liitteenä on selvitys, jonka mukaan toiminnalla ei olisi vaikutusta vesien käyttöön. Tehtyjen selvitysten perusteella tämän kaltaisella kiviainestoiminnalla ei todettuja haitallisia vaikutuksia vesistöihin tai niiden käyttöön, kun toimintaan ei liity vesiseulontaa. Vaikutukset ilman laatuun Kivenmurskauslaitosta ei sijoiteta alueelle kiinteästi eikä se ole jatkuvasti toiminnassa, joten siitä aiheutuva päästö on ajoittaista ja lyhytkestoista. Merkittävin ilmapäästö murskauksesta on pöly. Syntyvä pöly on hakijan mukaan kuitenkin melko karkeaa ja tehtyjen selvitysten perusteella pääosa siitä laskeutuu niin, ettei siitä ole enää yli 300 metrin etäisyydellä merkittävää haittaa. Vaikutukset maaperään ja pohjaveteen Merkittävin toiminnasta aiheutuva vaikutus maaperään liittyy pintamaiden poistoon. Pintamaiden poiston myötä pintamaasta tulee kaivannaisjätedirektiivin

12 mukaista kaivannaisjätettä, josta on tehtävä kaivannaisjätehuoltosuunnitelma. Tehtyjen selvitysten mukaan kallion louhinnan ja murskauksen vaikutukset kalliopohjaveteen ovat hyvin vähäiset ja rajoittuvat toiminta-alueelle. Kallion louhinnalla ja murskauksella ei katsota olevan suoranaisia vaikutuksia pohjaveden laatuun. Toiminnan vaikutuksia pohjaveteen suunnitellaan tarkkailtavan hakemuksen liitteenä olevan tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Hankealueen ja sen lähiympäristön maaperä ei ole pohjaveden muodostumisen kannalta otollista eikä alue ole pohjavesialuetta. Kalliopohjaveden liikkumisen kannalta alueen ruhjeisuus toimii pohjaveden pääasiallisina kulkureitteinä. Moreenialueilla sekä kalliopohjavesialueilla hydraulinen gradientti noudattelee alueen topografiaa, ts. pohjaveden virtaussuunta on ylemmältä korkeustasolta alemmalle tasolle. Pintavesialtaiden korkeuserot määrittelevät myös pohjaveden virtaussuuntia ja hankealueella sekä sen lähistöllä vesi virtaa suuressa mittakaavassa kohti Päijännettä niin maaperässä kuin kallioperässäkin. Päijänteen pinnankorkeus on 78,3 ja Muuratjärven 90,1. Hankealueen läheisen Karisjärven pinnankorkeus on 125,5. Louhintaräjäytykset voivat aiheuttaa ympäröivään kallioon uusia halkeamia (lohkaroituminen) sekä vaikuttaa kallion rakoja avaavasti ja siten lisätä kallioperän ja kalliorakojen vedenjohtavuutta. Lohkaroitumisvyöhykkeen laajuuteen vaikuttavat käytetty louhintamenetelmä ja räjähdysainemäärä. Normaalisti avolouhinnassa räjäytysten vaikutukset ympäröivän kallioperän rakenteeseen rajautuvat louhintakohteen välittömään läheisyyteen eivätkä vaikuta laajemmin kallioperän vedenjohtavuuteen ja kalliopohjaveden virtauksiin. Hakemuksen mukaan hankkeen aiheuttamalla tärinällä tai hankkeella muutenkaan ei voida olettaa olevan vaikutuksia tilalla Kuusikko sijaitsevaan porakaivoon, koska ko. kaivon vesi ei tule hankealueen suunnalta, vaan lännestä/pohjoisesta. Tilan Niittyaho lähdekaivo hyödyntää suunnittelualueen itäpuolisen painannealueen rinteillä muodostuvaa ja alueen maakerrostumiin varastoitunutta pohjavettä. Eteläpuolelle sijoittuvalla kalliolouhinnalla ja louhintaräjäytyksillä ei ole odotettavissa hakijan mukaan vaikutuksia kaivojen vedenantoisuuteen eikä pohjaveden laatuun. Kiviainestuotannon pohjavesivaikutuksia on tarkasteltu toteutuneista kalliokiviaineksen ottokohteista saatujen seurantatulosten perusteella Suomen ympäristökeskuksen selvityksessä Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa (Suomen ympäristö 25/2010). Selvityksen mukaan merkittäviä laadullisia vaikutuksia ei tarkastelluilla kallioalueilla ole havaittu. Vaikutukset yleiseen viihtyisyyteen ja ihmisten terveyteen Suunniteltu toimintapaikka ei sijaitse sellaisella alueella, joka nykyisellään voitaisiin katsoa niin sanotuksi hiljaiseksi alueeksi. Tehdyn melumallinnuksen mukaan toiminnasta ei aiheutuisi lähimmissä häiriintyvissä kohteissa sellaista melua, jossa melun päiväaikaiset ohjearvot ylittyisivät. Toiminnan ei arvioida aiheuttavan viihtyisyyden vähenemistä. Tämän kaltaisella kiviainestoiminnalla ei ole havaittu olevan terveydellisiä vaikutuksia. 12

13 Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin sekä rakennettuun ympäristöön Hakemuksen mukaan alueelta on poistettu puusto metsähakkuun yhteydessä, joten toiminnan vaikutukset alueen luontoon olisivat melko vähäiset. Rakennettu ympäristö sijaitsee etäällä toiminta-alueesta, joten toiminnalla ei katsota olevan vaikutusta siihen. 13 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Toiminnasta pidetään tuotantojaksojen aikana normaalia työmaapäiväkirjaa. Lisäksi työnjohtaja tekee viikoittain alueella niin sanotun murskamittarin, jossa arvioidaan toiminnan tasoa suhteessa vaatimuksiin. Päästö- ja vaikutustarkkailu Toiminnan vaikutuksia pinta- ja pohjaveteen tarkkaillaan hakemuksen liitteenä olevan tarkkailuohjelman mukaisesti. Mikäli edellytetään, voidaan alueella tehdä myös melu- ja tärinämittauksia. Raportointi Toimintaa tarkkaillaan ja siitä raportoidaan lupaviranomaisten edellyttämällä tavalla. Vuosittain tehdään ympäristöluvan mukainen raportointi edellisen vuoden toiminnasta maaliskuun loppuun mennessä ympäristöhallinnon Vahtilomakkeilla. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN TOIMINNAN ALOITTAMINEN Nykyaikaisiin, säännöllisesti huollettuihin laitoksiin liittyy hakemuksen mukaan hyvin vähän riskejä. Henkilövahinkojen estämiseksi alueella toimivien henkilöiden tulee käyttää suojaimia. Heidän tulee myös tuntea turvallisuussäännökset ja noudatta niitä. Murskauslaitosten henkilökunta osallistuu työturvallisuuskoulutukseen työsuhteen alussa. Ympäristöriskeistä suurimpia ovat öljyvuodot. Vuotojen estämiseksi laitteiden säännöllinen huolto ja oikea käyttö on tärkeää. Öljyvuodot pyritään estämään jo ennakolta käyttämällä kaksivaippaisia säiliöitä, kunnostamalla ja huoltamalla laitteisto säännöllisesti sekä tarkkailemaan toimintaa säännöllisesti. Kaikissa työkoneissa on imeytysainetta mahdollisten öljyvuotojen varalta. Tulipalojen varalta on ensisammutuskalustoa saatavilla mahdollisten syttymispaikkojen läheisyydessä. Onnettomuuksista ja häiriötilanteista tehdään vaadittavat ilmoitukset Muuramen kuntaan viranomaisille sekä pelastusviranomaisille. Hakija on hakenut lupaa toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta ja esittänyt vakuudeksi euroa.

14 14 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty , , ja Hakijaa on kehotettu hakemaan hankkeelle myös vesilain mukainen lupa, koska aluehallintovirasto on katsonut maastokäynnin ja Keski-Suomen ELY-keskuksen hakemuksesta antaman lausunnon perusteella, että hankkeelle tulee hakea ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan lisäksi myös vesilain (587/2011) 3 luvun 2 :n 2. ja 3. momenteissa tarkoitettu lupa, sillä hanke saattaa aiheuttaa haittaa tai vahinkoa yksityisille eduille. Läheisillä tiloilla Niittyaho 7:769 ja Kuusikko 7:761 on käytössä olevat talousvesikaivot, joihin suunnitellulla hankkeella voi olla vaikutusta. Hakija on ilmoittanut, ettei pane vireille vesilupahakemusta. Luvanhakija ei näe, että hankkeella olisi vesilain 587/ luvun 2 :n 2. ja 3. momenteissa tarkoitettuja vaikutuksia, sillä: - hanke ei ole vesilain tarkoittama vesitaloushanke (hankealue ei sijoitu pohjavesialueelle eikä pohjaveden muodostumisalueelle, kallion louhinnalla ja murskauksella ei tiedetä olevan vaikutuksia pinta- tai pohjaveteen, vesiympäristöön, vesitalouteen tai vesialueen käyttöön) - hanke ei aiheuta luonnon ja sen toiminnan mahdollista vahingollista muuttumista taikka vesistön tai pohjavesiesiintymän tilan huononemista (lupahakemuksen liitteinä olleet selvitykset ja myöhemmin toimitettu täydennys sekä aiempi empiirinen ja faktinen tieto eivät ole osoittaneet kallion louhinnan ja murskauksen olevan vahingollista vesistölle tai pohjavedelle) - hanke ei melkoisesti vähennä luonnon kauneutta, ympäristön viihtyisyyttä tai kulttuuriarvoja taikka vesistön soveltuvuutta virkistyskäyttöön (hankealue ei ole virkistyskäyttöön soveltuva vesistö, eikä hankealueelta ole edes maisemallista yhteyttä vesistöön, lisäksi hankkeen maisemalliset vaikutukset on arvioitu maa-aineslupa-asiaa ratkaistaessa, joka on Hämeenlinnan hallintooikeuden päätöksellä saanut lainvoiman) Luvanhakija on toimittanut hakemuksen liitteenä selvityksen hankkeen vaikutusalueen talousvesikaivoista, selvityksen pohjavesien kulkeutumisreiteistä hankealueen ja tilan Niittyaho lähdekaivon välisellä alueella ja esityksen kaivojen veden tarkkailusta hankkeen aikana. Mikään hakemuksen liitteenä tai myöhemmin täydennyksenä toimitetuissa selvityksissä ei viittaa siihen, että hankkeella olisi vesilain tarkoittamaa haittaa tai vahinkoa yksityisille eduille. Tällaisiin haitallisiin vaikutuksiin ei myöskään viittaa mikään vastaavanlaisissa hankkeissa aiemmin saatu tarkkailumittauksiin perustuva tieto. Hakija on jo aiemmin lupaprosessin yhteydessä luvannut lähimpien talousvesikaivojen omistajille, että mikäli heidän talousvetensä käyttö hankkeen johdosta estyy, toimittaa NCC Roads Oy heidän käyttöönsä viivytyksettä puhdasta vettä ja kustantaa kiinteistöjen liittymisen kunnan vesijohtoverkkoon.

15 15 Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Muuramen kunnan ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustauluilla Ympäristölupahakemusta koskeva ilmoitus on julkaistu sanomalehti Keskisuomalaisessa. Ympäristölupahakemus ja siihen liittyvät selvitykset ovat olleet kuulutusajan yleisesti nähtävillä Muuramen kunnassa. Lupahakemuksesta on annettu erikseen tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Lausunnot Ympäristölupahakemuksen johdosta on suunnitellulle toiminta-alueelle suoritettu tarkastuskäynti Tarkastuksesta laadittu muistio on liitetty lupahakemusasiakirjoihin. 1) Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ( ): Aiemmin NCC Roads Oy haki Keski-Suomen ympäristökeskukselta vireille tulleella hakemuksella (Dnro KSU-2009-Y-215/111) ympäristölupaa kallion louhinnalle, louheen murskaukselle ja asfalttiaseman toiminnalle sekä jäteasfaltin käsittelylle ja puhtaiden maamassojen vastaanotolle. Toiminta oli suunniteltu sijoitettavaksi Muuramen kunnan Niittyahon kylälle tiloille Humiseva (9:248) ja Siltala (9:682) sekä määräalalle tilalla Rättälinmetsä (9:725). Nyt lausunnolla olevan ympäristölupahakemuksen mukaisen toiminnan toimintaalueen raja louhinnan osalta on siirtynyt aiempaan lupahakemukseen nähden karttatarkastelun perusteella noin m kauemmaksi lähimmistä mahdollisesti häiriintyvistä kohteista, kiinteistöt Niittyaho (7:769) ja Kuusikko (7:761). Keski-suomen ympäristökeskus antoi lupahakemuksesta kielteisen päätöksen. Perusteluina ympäristökeskus katsoi, että Ramboll Finland Oy:n laatiman melumallinnuksen mukaan Kuusikko nimisen kiinteistön (7:761) päärakennuksen lounais-länsi-pohjoispuolinen alue on jo yksistään raideliikenteen vuoksi melutason 55 db ylittävällä alueella. Haetun toiminnan seurauksena 55 db melutason ylittävä melualue laajenisi päärakennuksen etelä- ja itäpuolelle. Melusta voisi aiheutua naapuruussuhdelain 17 :n tarkoittamaa kohtuutonta rasitusta. Lisäksi ympäristökeskus katsoi, että kiinteistöt Niittyaho (7:769) ja Kuusikko (7:761) sijaitsevat käytännössä samalla kallioalueella kuin haettu toiminta. Toiminnasta saattaisi aiheutua kiinteistön Niittyaho lähdekaivon ja kiinteistön Kuusikko kallioporakaivon vedentuotannon ja vedenlaadun heikentymistä tai niiden vaaraa. NCC Roads Oy valitti kielteisestä ympäristölupapäätöksestä Vaasan hallintooikeuteen, joka antoi valituksesta kielteisen päätöksen (Nro 11/0057/3, Dnro 00446/10/5109) tehtyään mm. toiminta-alueelle ja sen ympäristöön katselmuksen. Perusteluinaan hallinto-oikeus käytti samoja perusteluita, melusta ja tärinästä aiheutuvaa kohtuutonta rasitusta sekä lähdekaivon ja kallioporakaivon vedentuotannon ja vedenlaadun heikentymistä tai niiden vaaraa.

16 Nyt lausunnolla olevan ympäristölupahakemuksen ja mm. hakemuksen liitteenä olevan Ramboll Finland Oy:n laatiman meluselvityksen (päivätty ) raideliikenteestä ja hakemuksen mukaisesta toiminnasta aiheutuva melu ei aiheuttaisi kiinteistölle Kuusikko (7:761) asetuksen 93/1992 melun ohjearvoja ylittäviä melutasoja. Tämän osalta luvan myöntämisen edellytykset voisivat täyttyä. Koska suunniteltu toiminta-alue sijaitsee louhinta-alueen rajan vähäisestä siirtämisestä huolimatta edelleen samalla kallioalueella kuin kiinteistöt Niittyaho (7:769) ja Kuusikko (7:761), voi toiminnoista edelleen aiheutua näille kiinteistöille ja niiden asukkaille tärinän johdosta naapuruussuhdelain 17 :ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Ei ole myöskään poissuljettavissa, että alueella tapahtuva toiminta, kuten räjäytystärinä, aiheuttaisi molempien kiinteistöjen kaivojen vedenlaadun tai antoisuuden heikkenemistä. Maankaatopaikkatoiminnan sijoittuminen louhinta-alueen ja häiriintyvien kiinteistöjen välille saattaa heikentää pohjaveden määrää ja laatua etenkin lähdekaivon osalta. Toiminta saattaa siten vaatia vesilain (587/2011) 3 luvun 2 :n 2. ja 3. momenteissa tarkoitettua lupaa, sillä hanke saattaa aiheuttaa haittaa tai vahinkoa yksityisille eduille. Lupa saattaa kuitenkin olla myönnettävissä tällaisen luvan ja sopivien lupamääräysten avulla. Lupaa ei kuitenkaan tarvita, jos hankkeelle saadaan siitä mahdollisesti vahinkoa tai haittaa kärsivien kirjallinen suostumus. YSL 42 :n 1 momentin 3 kohdan mukaan ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa YSL 7-9 :ssä esitettyä kiellettyä seurausta. Keski-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus katsoo edellä esitetyn perusteella, että ympäristöluvan myöntämisen edellytykset eivät kaikilta osin täyty. Mikäli ympäristölupa myönnetään, sitä ei tulisi antaa muutoksenhausta huolimatta (YSL 101 ). 2) Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto ( ) hakijan toimittamasta hakemuksen täydennyksestä, joka koskee hankealueen kallion ja maaperän laatua ja rakennetta: Alueen geologia Hydrogeologian kannalta alueen maaperä ei ole otollinen pohjaveden muodostumiselle, lähin luokiteltu pohjavesialue onkin noin kilometrin etäisyydellä hankealueesta sijaitseva Muuratharjun pohjavesialue luoteeseen hankealueesta. 16 ELY-keskuksen toteamus: Pohjaveden vähäisellä muodostumisella (hanke)alueen tyyppisessä maa- ja kallioperässä tai lähimmän pohjavesialueen etäisyydellä ei ole vaikutusta hankealueen pohjoispuolella olevien kaivojen pohjaveden laatuun ja määrään. Pääosa alueen sadannasta kulkeutuukin pintavaluntana kohti alempaa pinnankorkeutta eli itään. ELY-keskuksen toteamus: Sadanta virtaa pintavaluntana, maapohjavetenä ja mahdollisesti kalliopohjavetenä myös luoteeseen, pohjoiseen ja koilliseen.

17 17 Kallioperän ruhjeisuus Hankealue sekä lähimmät asuinkiinteistöt eivät siten sijoitu vierekkäisille kalliolohkoille. ELY-keskuksen toteamus: Kalliolohkojen kyky estää kalliopohjavesien virtausta riippuu myös niiden syvyysulottuvuudesta. Kallioperän tärinäjohtavuus ELY-keskuksen toteamus: Kallioperän tärinäjohtavuutta sekä tärinän vaikutuksia lähimpiin asuinkiinteistöihin sekä niiden kaivoihin ei voida varmuudella ilman todellisiin räjäytyksiin perustuvaa tärinämittausdataa määrittää. Alueen kallioperän tärinänjohtavuus on tavanomainen. ELY-keskus katsoo, toiminnan tärinävaikutusarviointiin liittyen, että käytettäessä riittävän pieniä panoskokoja tärinävaikutukset voinevat olla hallittavissa niin, ettei asuinkiinteistöille aiheudu vaurioita. Koska lähikiinteistöt sijaitsevat 300 metrin etäisyydellä hankealueesta, on kiinteistöillä perusteltua suorittaa ennen toiminnan aloittamista katselmukset sekä louhintojen aikaisia tärinämittauksia oikean momentaanisen räjähdysainemäärän määrittämiseksi. Kuitenkin voi olla mahdollista, että asianosaiset saattavat tuntea tärinävaikutukset häiritsevinä ja kokea tärinästä naapuruussuhdelain 17 :ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pohjaveden virtausolosuhteet Hankealueen ja sen lähiympäristön maaperä ei ole pohjaveden muodostumisen kannalta otollista eikä alue ole pohjavesialuetta. ELY-keskuksen toteamus: Maaperä saati pohjavesialueen puuttumattomuus eivät ole oleellisia hankealueen pohjoispuolella olevien kaivojen pohjaveden laadun ja määrän kannalta. Kalliopohjaveden liikkumisen kannalta alueen ruhjeisuus toimii pohjaveden pääasiallisina kulkureitteinä. Moreenialueilla sekä kalliopohjavesialueilla hydraulinen gradientti noudattelee alueen topografiaa, ts. pohjaveden virtaussuunta on ylemmältä korkeustasolta alemmalle tasolle. ELY-keskuksen toteamus: NCC:n ruhjekarttaan piirretyn keltaisen ruhjeen kohdalla oleva ja sen suuntainen topografinen painauma hankealueen koilliskulman ulkopuolella saattaa toimia tällaisena maapohjavesien kulkureittinä hankealueen pohjoispuolella oleviin kaivoihin. Pintavesialtaiden korkeuserot määrittelevät myös pohjaveden virtaussuuntia ja hankealueella sekä sen lähistöllä vesi virtaa suuressa mittakaavassa kohti Päijännettä niin maaperässä kuin kallioperässäkin. ELY-keskuksen toteamus: Pohjaveden aluevirtaussuunta ei ole oleellinen hankealueen pohjoispuolella olevien kaivojen pohjaveden laadun ja määrän kannalta. (Lisäksi ylempänä selostuksessa annettiin ymmärtää, että hankealueen

18 sijoittuminen eri kalliolohkolle merkitsisi kalliopohjaveden virtauksen estymistä kalliolohkosta toiseen.) Louhintaräjäytykset voivat aiheuttaa ympäröivään kallioon uusia halkeamia (lohkaroituminen) sekä vaikuttaa kallion rakoja avaavasti ja siten lisätä kallioperän ja kalliorakojen vedenjohtavuutta. ELY-keskuksen toteamus: Tällöin on toisaalta mahdollista, että maa- ja/tai kalliopohjaveden laatu heikkenee. Hankkeen aiheuttamalla tärinällä tai hankkeella muutenkaan ei voida olettaa olevan vaikutuksia tilalla Kuusikko sijaitsevaan porakaivoon, koska ko. kaivon vesi ei tule hankealueen suunnalta, vaan lännestä-pohjoisesta. ELY-keskuksen toteamus: Selostuksesta ei käy ilmi, miten tämä on todennettu. Tilan Niittyaho lähdekaivo hyödyntää suunnittelualueen itäpuolisen painannealueen rinteillä muodostuvaa ja alueen maakerrostumiin varastoitunutta pohjavettä. ELY-keskuksen toteamus: Myös Karismäen pohjois- ja luoteisrinne ovat mahdollinen valuma-alue Niittyahon lähdekaivoon. Eteläpuolelle sijoittuvalla kalliolouhinnalla ja louhintaräjäytyksillä ei ole odotettavissa vaikutuksia kaivojen vedenantoisuuteen eikä pohjaveden laatuun. ELY-keskuksen toteamus: Selostuksesta ei käy ilmi, miten tämä on todennettu. ELY-keskus huomauttaa lisäksi, että hakemuksessa ja nyt jätetyssä hakemuksen täydennyksessä ei ole huomioitu maankaatopaikkatoiminnan mahdollisia vaikutuksia pohjaveden muodostumiseen, pohjaveden virtauksiin eikä pohjaveden määrään ja laatuun. Tämän vuoksi ELY-keskus katsoo edelleenkin, että maankaatopaikkatoiminnan sijoittuminen louhinta-alueen ja häiriintyvien kiinteistöjen välille saattaa heikentää pohjaveden määrää ja laatua etenkin lähdekaivon osalta. Edellä täydennyksen toteamuksiin liittyen ELY-keskus katsoo, että ei ole edelläänkään poissuljettavissa, että alueella tapahtuva toiminta, kuten räjäytystärinä, aiheuttaisi molempien kiinteistöjen kaivojen vedenlaadun tai antoisuuden heikkenemistä. Toiminta saattaa siten vaatia vesilain (587/2011) 3 luvun 2 :n 2. ja 3. momenteissa tarkoitettua lupaa, sillä hanke saattaa aiheuttaa haittaa tai vahinkoa yksityisille eduille. Lupa saattaa kuitenkin olla myönnettävissä tällaisen luvan ja sopivien lupamääräysten avulla. Lupaa ei kuitenkaan tarvita, jos hankkeelle saadaan siitä mahdollisesti vahinkoa tai haittaa kärsivien kirjallinen suostumus. YSL 42 :n 1 momentin 3 kohdan mukaan ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa YSL 7-9 :ssä esitettyä kiellettyä seurausta. 18

19 Keski-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus katsoo edellä esitetyn perusteella, että ympäristöluvan myöntämisen edellytykset eivät kaikilta osin täyty. Mikäli aluehallintovirasto katsoo, että ympäristölupa voidaan myöntää, sitä ei tulisi myöntää muutoksenhausta huolimatta (YSL 101 ). 3) Muuramen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena toimiva teknisten palveluiden lautakunta ( ) sekä Muuramen kunnanhallitus ( ): Lupa on mahdollinen, kun varmistetaan, ettei melutaso ylitä päiväohjearvon rajaa 55 db Niittyahontie 40:ssä olevan asuintalon pihassa. Mikäli se ei muuten onnistu, tulee päivittäistä toiminta-aikaa rajoittaa. Koska murskaamo sijoitetaan alle 500 metrin etäisyydelle häiriintyvistä kohteista, on pölyn joutumista ympäristöön estettävä kastelemalla tai koteloimalla päästölähteet kattavasti ja tiiviisti taikka käyttämällä muuta pölyn torjumisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Varastokasat on tarvittaessa kasteltava ja pölyn leviäminen toiminta-alueen ulkopuolelle estettävä. Murskaamon sijoittuessa alle 500 metrin etäisyydelle häiriintyvistä kohteista, on melua torjuttava koteloinnein, kumituksin ja muilla vastaavilla ääniteknisesti parhailla meluntorjuntatoimilla. Toiminta-alueen siirtokuljetusmatkat on suunniteltava mahdollisimman lyhyiksi ja meluesteet rakennettava melulähteen välittömään läheisyyteen. Päätökseen tulee asettaa määräykset melun ja hengitettävien hiukkasten pitoisuuksien tarkkailusta. Lupaa ei tule myöntää siten, että toiminnan saa aloittaa muutoksenhausta huolimatta. 4) Liikennevirasto ( ): NCC Roads Oy hakee ympäristölupaa kallion louhintaan, kiviaineksen murskaukseen ja pintamaiden vastaanottoon. Toiminta sijoittuu Tampere Jyväskylä -radan läheisyyteen noin ratakilometrivälille radan oikealle puolelle. Ottamistoiminta sijoittuu lähimmillään noin 20 metrin etäisyydelle radasta. Hakijan on arvioitava louhintatöiden vaikutukset rautatien rakenteille ja junaliikenteelle. Louhintatyötä toteuttavien tahojen on itse määriteltävä se, milloin louhintatyöt voivat vaurioittaa radan rakenteita tai laitteita. Alle 100 metrin etäisyydellä rautatiealueesta pitää aina ottaa yhteyttä Liikennevirastoon, koska näin lähellä rautatiealuetta tehtävät louhintatyöt edellyttävät yleensä toimenpiteitä junaliikenteen turvaamiseksi sekä radan rakenteiden ja laitteiden suojaamiseksi. Rautatien läheisyydessä louhittaessa on noudatettava Liikenneviraston louhintaohjetta B 19 Louhintatyöt rautatien läheisyydessä (Helsinki 2007). Rakennuttajan pitää arvioida louhintatöistä syntyvät riskit junaliikenteelle, rautatien rakenteille ja laitteille. Louhintatyötä toteuttavien tahojen on itse määriteltävä se, milloin louhintatyöstä voi olla vaaraa junaliikenteelle tai louhintatyöt voivat vaurioittaa radan rakenteita ja laitteita. Tämä riskien arviointivelvoite koskee rakennuttajaa, suunnittelijaa, päätoteuttajaa ja louhintaurakoitsijaa sekä tarvittaessa muita urakoitsijoita. Työn suunnittelussa tulee varautua siihen, että louhintatyöt voivat edellyttää toimenpiteitä sekä junaliikenteen kulun turvaamiseksi 19

20 että radan rakenteiden ja laitteiden, kuten sähkölaitteiden, suojaamiseksi räjäytystyön ajaksi. Louhintatyötä tilaavat ja toteuttavat tahot ovat vastuussa siitä, että louhintatyöt eivät aiheuta vaaraa junaliikenteelle tai vaurioita rautatietä ja sen laitteita. Tähän liittyvät vastuut ja velvoitteet perustuvat yleiseen lainsäädäntöön, kuten työturvallisuussäädöksiin. Hakija vastaa kaikissa tapauksissa louhinnasta ja murskauksesta Liikennevirastolle ja kolmannelle osapuolelle aiheutuvista vahingoista. Hakijan on huolehdittava siitä, ettei toiminnasta aiheutuva kivipöly tai vastaava hienoaines leviä ratajohtorakenteisiin, kuten eristimiin eikä radan päällysrakenteeseen. Kuljetuksissa on huolehdittava kuljetusten suojaamisesta ja teiden pölynsidonnasta. Lisäksi Liikennevirasto pyytää hakijaa ennen toiminnan aloittamista järjestämään paikalla katselmuksen, jonka yhteydessä Liikenneviraston edustaja ja hakija käyvät läpi toimintaa koskevia kysymyksiä. 20 Muistutukset ja mielipiteet Osaa muistutuksista on lyhennetty. Vaatimuksien tueksi esitettyjen perusteluiden osalta viitataan muistutuksista tarkemmin ilmeneviin perusteisiin. 5) Muistuttaja AA: Muistuttaja pyytää, että kyseinen toiminta kielletään ehdottomasti kyseisellä alueella ja anomus hylätään. Uudessa lupahakemuksessa on vain sanamuoto muuttunut aiempaan hakemukseen nähden, josta on jo kielteinen päätös. Useita satoja ihmisiä käsittävän asutuksen läheisyys on otettava huomioon ja se, että olimme täällä ensin. Pölynsidontaan käytettävä vesi ei toimi talvella, esimerkiksi tuotu tai johdettu vesi jäätyy, moniin eri pisteisiin johdettu vesisuihkutus ei toimi käytännössä, koska jäätyminen aiheuttaa suuria vaikeuksia. Tämä on tullut käytännössä nähtyä ja koettua. Niin sanottu mekaaninen melu ja desibelit ovat varmasti papereissa ok, mutta käytännössä ei. Mekaanisella melulla tarkoitan äänen terävyyttä ja kovuutta jolloin melun kantavuus on useita kilometrejä määrätynlaisella kelillä. Hydraylisen vasaran eli rammerin ja murskauksen ääni kuuluu tälläkin hetkellä Punakankaalta noin 4,5 km päästä. Kuinka se sitten kuuluu anotulta alueelta meille lähiasukkaille. Loma-asutus, Korvenkylä Pitkälänpellon asukkaat ja muut olisi otettava huomioon. Ottoalueen taso ja korkeus asutukseen nähden on huomioitava. Kun kyseinen louhinta on tämän suuntainen, on siinä kallioseinämä aina takana, jolloin äänellä ja melulla on vain yksi suunta eli asutus. Entä meluongelmat, jos murskausta tehdään kahdessa tasossa? Ympäristövaikutuksia selkeästi vähätellään. Esimerkiksi Punakankaalla oli yli 500 metriä asuinrakennukseen, mutta pöly tunkeutui väkisin sisälle. Entä kuinka on otettu huomioon liikenne ja turvallisuus? Yh-