MARJA KANSIKAS. Ohjeita mikrobivaurioituneen rakenteen purkutyöhön

Transkriptio

1 MARJA KANSIKAS Ohjeita mikrobivaurioituneen rakenteen purkutyöhön OPINNÄYTETYÖT, RAKENNUSTERVEYS 2013

2 MARJA KANSIKAS Ohjeita mikrobivaurioituneen rakenteen purkutyöhön Opinnäytetyöt Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate Itä-Suomen yliopisto Kuopio 2013 Aihe alue: Rakennusterveys

3 Itä-Suomen yliopisto, Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate

4 3 TIIVISTELMÄ Vesivahinkojen aiheuttama rakenteen mikrobivaurioituminen on terveydellinen riski, sekä purkutyön tekijälle, että tilaa käyttäville henkilöille. Vaurioitunutta rakennetta purettaessa huonoilla työn aikaisilla suojauksilla lisätään työskentelevän henkilön sairastumisen riskiä. Mikrobien aineenvaihduntatuotteet sekä itse mikrobit, voivat aiheuttaa oireita ja jopa vakavasti sairastuttaa tiloissa asuvan tai purkutyötä tekevän henkilön. Tämä laadittu opas on tarkoitettu Lassila-Tikanoja Oyj Vahinkosaneerauksen purkutyötä tekeville työntekijöille; heidän sekä purkukohteen henkilöiden terveyden ja omaisuuden suojaamiseksi. AVAINSANAT: Vesivahinko, mikrobivaurio, purku- ja korjaustyö, HEPAsuodatin, kohdepoisto, alipaineistus, osastointi ABSTRACT: Microbial damaged structure, caused by water damage, is a health risk for people who is doing demolition work or the people who are using the space. All the workers must wear proper protective gear and clothing during the demolition work of microbial damaged structures because the risk for serious health problem is then high. The metabolism of the microbes and the microbes themselves can cause several symptoms and even serious illness to the both, people who are working, and people who are living in the building during renovation. This guide is meant to be utilized by people who are working for Lassila & Tikanoja Oyj Building Renovation Department and by all the persons who are living in demolition sites. KEYWORDS: water damage, demolition work, microbial damage, HEPA filter, local exhaust ventilation, depressurization, compartmentation

5 4 Esipuhe Kädessäsi oleva opas syntyi Lassila-Tikanoja Oyj:n työntekijöille jotka päivittäin tekevät mikrobivaurioituneiden rakenteiden purkutöitä. Oppaalle havaittiin käytännössä tarvetta, sillä rakennusalan ammattilaisilla todettiin selkeitä puutteita tiedoissa ja taidoissa vesivahingon aiheuttamasta mikrobivaurioitumisen terveysvaikutuksista sekä oman suojautumisen ja ympäristön suojaamisen tärkeydestä. Oppaasta haluttiin laatia lyhyt ja ytimekäs, jotta työntekijät voisivat pitää mukanaan kohteissa ja toimia sen mukaisesti. Kiitän työnantajaani Lassila-Tikanoja Oyj:tä koulutuksen mahdollistamisesta sekä vahinkosaneerauksen Helsingin toimipisteen kaikkia niitä työtovereita ja esimiehiä kärsivällisyydestä, jotka ovat joutuneet kysymyksieni kohteiksi. Erityisen kiitoksen saa kuitenkin äitini, joka uskollisesti hoiti opiskeluaikana syntynyttä poikaani lähipäivien ajan hotellissa mahdollistaen opiskeluni jatkamisen Marja Kansikas

6 5 Sisällysluettelo Sisällysluettelo Johdanto Oppaan käyttötarkoitus Mikrobit Mitä mikrobit ovat? Miksi suojautua ja suojata? Työturvallisuuslaki Henkilökohtaiset suojaimet Hengityssuojain Suojavaatetus Työmenetelmät Osastointi Alipaineistus Vähäiset vauriot Laajat vauriot Läpikulkutilat Irtaimiston suojaus Desinfiointi Siivous Työvälineet Ohje asiakkaille Irtaimiston siirto Kuivaustyö Korjausrakentaminen Irtaimiston käsittely Yhteenveto Työntekijöitä koskevat pääasiat Tilan käyttäjän/asukkaan pääasiat muistilista Lähdeluettelo... 32

7 6 Taulukkoluettelo Taulukko 1 Ohjeellinen opas suojainten käyttöön Kuvaluettelo Kuva 1 Laajaa mikrobivauriota seinälevytyksessä Kuva 2 Lievää mikrobivauriota seinälevyssä Kuva 3 Tuloilmaventtiilin sulkeminen Kuva 4 Poistoilmaventtiili suljetaan muovikalvolla ja teipataan kiinni Kuva 5 Alipaineistajana käytetään HEPAsuodattimella varustettua säädettävää puhallinta Kuva 6 Suojaseinällä toteutettu osastointi Kuva 7 WC tilan osastointi toteutettu oviaukon sulkemisella Kuva 8 Keittiön osittainen purkualue suojattu suojaseinillä Kuva 9 Kulkuaukon sulkeminen suojaseinällä Kuva 10 Kahdella sulkukammiolla varustettu sisäänkäynti vaikeasti vaurioituneessa kohteessa Kuva 11 Läpikulkutilassa toteutettu suojakammio pölyn leviämisen estämiseksi Kuva 12 Irtaimistosuojausta Liiteluettelo Liite 1 Lomakepohja vesivahinkokohteen käyttäjän avuksi purku- ja korjaustyöyrityksen toimijoiden yhteystietoja varten

8 7 Keskeiset lyhenteet ja symbolit Alipaineistus Tila alipaineistetaan poistamalla sieltä jatkuvasti ilmaa alipaineistuslaitteella. HEPA - suodatin Hepa - suodatin on erittäin korkean erotteluasteen omaava suodatin, joka pidättää 99,97 % yli 0,3 μm kokoisista hiukkasista. Kohdepoisto Kohdepoisto on ilman poistamista suoraan epäpuhtauslähteestä, jolloin epäpuhtaudet eivät pääse leviämään työilmaan. Mikrobi Mikrobi on paljain silmin näkymätön eliö. Tällaisia eliöryhmiä ovat mm. bakteerit, sienet ja virukset. Osastointi Osastoinnissa purkukohde eristetään suojaseinillä ja alipaineistamalla se omaksi osastoksi ympäröivästä tilasta.

9 8 1. Johdanto Vesivahinkojen aiheuttama rakenteen mikrobivaurioituminen on terveydellinen ongelma, sekä purkutyön tekijälle, että tilaa käyttäville henkilöille. Aikaa vesivahingon sattumisen ja purkutyön alkamisen välillä saattaa kulua useita päiviä ja joskus jopa viikkoja. Tällöin rakenteiden mikrobivaurioituminen ehtii alkamaan huonoissakin olosuhteissa. Vaurioitunutta rakennetta purettaessa on huonoilla työn aikaisilla suojauksilla vaikutusta tilassa työskentelevän henkilön sairastumiseen suuri vaikutus. Mikrobien aineenvaihduntatuotteet sekä itse mikrobit voivat sairastuttaa vakavasti myös tiloissa asuvan tai muutoin työskentelevän henkilön. Opas on laadittu Ratukorttien 1225-S sekä suosituksia mukaillen sekä kenttätyössä tavattujen ongelmien ratkaisuja hyödyntäen mahdollisimman yksinkertaiseksi luettavaksi oppaaksi. 1.1 Oppaan käyttötarkoitus Tämä laadittu opas on tarkoitettu Lassila-Tikanoja Oyj Vahinkosaneerauksen purkutyötä tekeville työntekijöille. Oppaalle havaittiin käytännössä tarvetta, sillä rakennusalan ammattilaisilla todettiin selkeitä puutteita tiedoissa ja taidoissa vesivahingon aiheuttamasta mikrobivaurioitumisen terveysvaikutuksista sekä oman suojautumisen ja ympäristön suojaamisen tärkeydestä. Monilla työntekijöillä ei ollut aavistustakaan miksi päivän päätteeksi päässä humisee ja nenästä vuotaa verta. Tässä oppaassa tarkoitettua purkutyötä tehdään pääsääntöisesti kodeissa, joissa on tapahtunut vesivahinko. Näissä kohteissa on jo kosteuskartoitus tai vahinkokartoitus suoritettu ja pääsääntöisesti purkutyön jälkeen tapahtuu vielä rakenteiden kuivausta ennen uudelleen rakentamista.

10 9 2 Mikrobit 2.1 Mitä mikrobit ovat? Elinympäristömme on täynnä elämää jota silmä ei erota. Näille mikroskooppisen pienille organismeille käytetään yhteisnimitystä mikrobit. Mikrobeihin luetaan mm. bakteerit, virukset, hiivat ja homeet sekä alkueläimet. Ne ovat vain millimetrin tuhannesosien kokoisia. Kun niitä on runsaasti, miljoonia tai enemmän, ne muodostavat pesäkkeitä, joita voi nähdä paljaalla silmälläkin. Näistä bakteerit ovat yksisoluisia eliöitä, jotka lisääntyvät jakautumalla kahtia. Hiivat ovat yksisoluisia sieniä ja homeet rihmastoja muodostavia sieniä. Koska homeet tarvitsevat happea, ne kasvavat pääasiallisesti tuotteen tai materiaalin pinnassa, mikäli vaurioituminen on tapahtunut vain vähän aikaa sitten. Siitä niiden itiöt ja aineenvaihduntatuotteet leviävät helposti ilmavirtojen mukana kaikkialle ympäristöön. Virukset taas tarvitsevat lisääntyäkseen elävän eliön jonka aineenvaihduntaa ne hyödyntävät. Osa mikrobeista muodostaa säilymismuotoja, itiöitä. Niitä on paljon hankalampi tuhota kuin kasvullisia soluja, sillä ne kestävät epäedullisia ympäristöoloja hyvin. Yhteistä näille kaikille on se, että ne tarvitsevat kosteutta lisääntyäkseen. Rutikuivassakin rakenteessa ne elävät mutta eivät lisäänny. Pitkään jatkunut runsas kosteus rakenteessa luo suotuisat olosuhteet mikrobien lisääntymiselle. Sisätiloissa mikrobien kasvua kiihdyttää ravinteiden saatavuus sekä lämpö. Mikrobit elävät kuitenkin kaikkialla niin rutikuivassa kuin kylmässäkin rakenteessa. Näissä olosuhteissa niiden lisääntyminen on kuitenkin hidasta tai jopa estynyttä. (Seuri M ja Reiman M, 1996) Kosteusvaurioissa mikrobikasvu alkaa, kun rakenteen tasapainokosteus ylittää 80%. Yleisesti voidaan sanoa, että homesienet ja hiivat tarvitsevat vähemmän kosteutta kuin bakteerit. Kosteusvaurion kehittyessä vauriokohtaan ilmaantuu home-, hiiva- ja

11 10 bakteerikasvustoja. Pitkäaikaisen kosteusvaurion seurauksena voi puurakenteissa ilmetä myös sinistymä- ja lahovikoja. Mikrobien itiöt sietävät hyvin myös kuivuutta joten kastuneen rakenteen väliaikainen kuivuminen ei tuhoa mikrobikasvustoa kokonaan. Osa mikrobeista voi jatkaa kasvuaan esim. sisäilman kosteudesta. Kasvusto herää ja jatkaa kasvuaan jos rakenne kostuu uudelleen. (Asumisterveysohje, 2003) Kuva 1. Laajaa mikrobivauriota seinälevytyksessä.

12 11 Kuva 2. Lievää mikrobivauriota seinälevyssä. 2.2 Miksi suojautua ja suojata? Monet mikrobit on todettu terveydelle haitallisiksi. Kostuneissa rakenteissa ja niiden pinnoilla kasvaa mikrobeja: homeita, hiivoja ja bakteereita. Näiden osat ja aineenvaihduntatuotteet voivat aiheuttaa useita eri terveysvaikutuksia, sekä tiloissa oleskeleville, että itse purkutyötä tekevälle. Toistuva altistuminen mikrobeille voi aiheuttaa pysyvää terveyshaittaa, kuten esimerkiksi astmaa tai allergista nuhaa. Purkutyön tekijällä välittömiä terveysvaikutuksia voi olla esimerkiksi nuhaoireet, äänen käheys, yskä ja liman nousu keuhkoista, nenäverenvuoto, väsymys sekä keskittymiskyvyttömyys. Pahoissa vauriokohteissa voi esiintyä hengenahdistusta tai pistävää tunnetta hengittäessä. Lisäksi selittämättömiä päänsärkyjä, kuumeilua sekä pahoinvointia voi esiintyä. Oireet voivat tulla myös jälkikäteen työpäivän päättymisen jälkeen. Altistumisen jatkuessa purkutyökohteesta toiseen voivat nuhaoireet muuttua vaikeasti paraneviksi infektioiksi. Työntekijälle voi ilmaantua

13 12 allergista nuhaa, silmä- ja iho-oireita tai jopa krooninen keuhkoputkentulehdus, astma tai alveoliitti. Pahimmassa altistustapauksissa työntekijä voi joutua siirtymään muuhun työhön tai jopa sairaseläkkeelle (Asumisterveysohje, 2003). Purkutyöt tapahtuvat pääsääntöisesti tiloissa joissa oleskelee tai asuu muita henkilöitä. Kodeissa voi asua pieniä lapsia, allergisia henkilöitä tai muutoin herkistyneitä ja jopa sairaita ihmisiä. Purkutyön aikana sisäilman mikrobipitoisuus vauriokohteissa voi nousta kertaiseksi normaaliin purkutyöhön verrattuna. Heille voi olla suuri terveydellinen merkitys purkutyön aikaisen mikrobialtistumisen poistamisella. Myös taloudelliset merkitykset ovat suuret, jos mikrobeja tai niiden aineenvaihduntatuotteita leviää vaikeasti puhdistettavaan irtaimistoon. Koko omaisuuden menettäminen voi olla yksilön tai perheen kannalta psyykkisesti erittäin kuormittavaa eikä menetyksen arvoa voida mitata rahassa. Yleensä vauriotapauksessa esimerkiksi pehmeitä kalusteita kuten sohvia, nojatuoleja ja sänkyjä joudutaan hävittämään, koska niiden puhdistus on osoittautunut useasti mahdottomaksi. Myös mikrobiperäisen hajun poistaminen irtaimistosta on vaikeaa ja altistuneet henkilöt saattavat joutua hävittämään esimerkiksi kaikki valokuvat, kirjat ja arvopaperit hajun vuoksi. Haju on usein peräisin mikrobien aineenvaihduntatuotteista, joista monet ovat jopa myrkyiksi luettavia aineita. (Rautiala S ym.,1997) 2.3 Työturvallisuuslaki Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tässä tarkoituksessa työnantajan on otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön samoin kuin työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat. Työsuojelulain mukaan työnantajan on hankittava riittävä määrä ja annettava työntekijän käyttöön erikseen säädetyt vaatimukset täyttävät ja tarkoituksenmukaiset henkilösuojaimet, jollei

14 13 tapaturman tai sairastumisen vaaraa voida välttää tai riittävästi rajoittaa työhön tai työolosuhteisiin kohdistuvilla toimenpiteillä. Työnantajan on hankittava ja annettava työntekijän käyttöön apuväline tai muu varuste, silloin kun työn luonne, työolosuhteet tai työn tarkoituksenmukainen suorittaminen sitä edellyttävät ja se on välttämätöntä tapaturman tai sairastumisen vaaran välttämiseksi. Työntekijän on noudatettava työnantajan toimivaltansa mukaisesti antamia määräyksiä ja ohjeita. Työntekijän on muutoinkin noudatettava työnsä ja työolosuhteiden edellyttämää turvallisuuden ja terveellisyyden ylläpitämiseksi tarvittavaa järjestystä ja siisteyttä sekä huolellisuutta ja varovaisuutta. Työntekijän on myös kokemuksensa, työnantajalta saamansa opetuksen ja ohjauksen sekä ammattitaitonsa mukaisesti työssään huolehdittava käytettävissään olevin keinoin niin omasta kuin muiden työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä. Työntekijän tulee huolellisesti ja ohjeiden mukaisesti käyttää ja hoitaa työnantajan hänelle 15 :n mukaisesti antamia henkilönsuojaimia ja muita varusteita. Työntekijän on työssään käytettävä sellaista asianmukaista vaatetusta, josta ei aiheudu tapaturman vaaraa (Työturvallisuuslaki 738/2002). Työsuojelumääräysten lisäksi terveydensuojelulain (763/94) 26 :n mukaan asunnon sisäilman tekijät eivät saa aiheuttaa terveyshaittaa asunnossa oleskeleville henkilöille. Lassila & Tikanoja Oyj:n työturvallisuusmääräykset velvoittavat työntekijää käyttämään työvaatteita sekä turvakenkiä työaika. 2.4 Henkilökohtaiset suojaimet Työnantaja hankkii työntekijöiden tarvitsemat henkilökohtaiset suojaimet. Erikoiskohteisiin hankitaan tarvittaessa työtä vastaavat suojaimet. Kosteusvaurioituneiden rakenteiden purku-, korjaus- ja siivoustöiden aikana ovat mikrobipitoisuudet korkeita, vaikka näkyvää homekasvustoa ei olisikaan

15 14 havaittavissa. Tästä syystä henkilökohtaisten suojainten käyttö on tärkeää kaikissa purkukohteissa. Vähimmäissuojaimet ovat suojakäsineet ja hengityssuojain. Mikäli purkutyön edetessä havaitaan silminnähtävää homekasvustoa, on työ keskeytettävä välittömästi ja henkilökohtaiset suojaimet vaihdettava vastaamaan altistusta. (RT ) Taulukko 1. Ohjeellinen opas suojainten käyttöön. (RT ) Vaurion laajuus Hengityssuojain Suojavaatetus Suojakäsineet Työohjeen mukainen P3 X purkutyö Työohjeesta poikkeava purkutyö, paljastuu homevaurio P3 X X Työohjeessa muistutettu suojaimien käytöstä A2-P3, moottorimaski Viemärivahinko P3 X X X X 2.5 Hengityssuojain Lassila & Tikanoja Oyj Vahinkosaneerauksen toimialajohtajien, työsuojeluorganisaation sekä työterveyshuollon yhteisellä linjauksella työkohteissamme noudatetaan seuraavaa käytäntöä: Hengityssuojaimina käytetään pienissä purkutöissä pääsääntöisesti P3 luokan suojainta. Suojaimet ovat henkilökohtaisia. Suodatinpatruunoita on vaihdettava säännöllisesti valmistajan ohjeiden mukaan. Laajoissa vauriokohteissa sekä kohteissa, joissa havaitaan selvää poikkeavaa hajua, on käytettävä moottorimaskia. Tällöin suodattimena käytetään A2-P3 suodatinta. Suodattimen käyttöaika on 48 tuntia, jonka jälkeen suodatin

16 15 vaihdetaan uuteen. Mikäli moottorimaskia käytettäessä esiintyy hengitysilmassa poikkeavaa hajua, vaihdetaan suodattimet, maski puhdistetaan ja sen tiiveys tarkistetaan. Moottorimaskia käytettäessä on sallittua pitää tauko 45 minuutin välein, mikäli työ on yhtäjaksoista. 2.6 Suojavaatetus Pienissä purkukohteissa suojavaatteina käytetään normaaleja työasuja käsineineen ja jalkineineen. Isoissa vauriokohteissa suojavaatetuksena käytetään työvaatteiden päällä kertakäyttöisiä suoja-asuja (Tyvec) ja jalkasuojia / tai kumisaappaita. Kohteissa joissa on tarvetta käyttää suojakammiota, on suositeltavaa käyttää kahta vaatekertaa, toisessa tehdään työtä ja toisessa liikutaan työkohteen ulkopuolella. Tällöin puhdas vaatekerta säilytetään suojakammion etumaisessa osassa. Purkutyötä tehtävissä vaatteissa ei mennä kotiin, vaan vaihdetaan puhdas vaatekerta. Työvaatteet pestään aina erillään muista vaatteista. (Ratu ) 3 Työmenetelmät 3.1 Osastointi Mikäli purkutyöalue on hyvin pieni, alle 0,5 m 2, voidaan käyttää pölyn leviämisen estämiseksi kohdepoistoa. Kohdepoistona voidaan käyttää HEPAsuodattimella varustettua imuria, mikäli purettavien materiaalien aiheuttama pölymäärä ei ole suuri. Suuremmissa vaurioalueissa on ennen purkutyötä suojattava ympäröivät tilat osastoimalla ja alipaineistamalla ne. Osastoitu tila tulee olla tyhjennetty kaikesta helposti siirrettävästä tavarasta kuten irtohyllyistä, sohvista, pöydistä, tuoleista, verhoista yms. tekstiileistä ja koriste-esineitä. Osastoidun tilan ilmanvaihtokanavat

17 16 suljetaan ja teipataan huolellisesti kiinni. Monesti purkutyö tapahtuu tilassa jonne kuljetaan ns. puhtaiden tilojen kautta. Silloin läpikuljettavien tilojen lattiat on suojattava aaltopahvilla tai muovilla. Tarpeetonta liikkumista tilojen välillä on vältettävä. Läpikuljettavassa tilassa purkujäte on kuljetettava suljetussa säkissä tai kannellisessa astiassa suoraan ulos. Purkujätteet kuljetetaan päivittäin pois kohteesta tai säilytetään kannella varustetulla lavalla tarvittava aika. (Ratu ) Kuva 3. Tuloilmaventtiilin sulkeminen teippaamalla.

18 17 Kuva 4. Poistoilma venttiili suljetaan muovikalvolla ja teipataan kiinni. 3.2 Alipaineistus Alipaineistuksessa käytetään HEPA-suodattimella varustettua alipaineistajaa. Laitteen ilmavirtoja on säädettävä niin, ettei rakennukseen muodostu valtavaa alipainetta ja esim. käännä ilmanvaihtoa niin, että WC tiloista ilma kulkeutuu alipaineistettuun tilaan. Alipaineistajaa ei saa kytkeä ilmanvaihtokanavaan. Alipaineistajan puhallusilma ohjataan sopivasta aukosta esim. ikkunasta ulkoilmaan, niin ettei rakennuksen tuloilmanotto ole lähellä puhallusaukkoa. Poistokanavana käytetään taipuisaa muoviputkea, esimerkiksi muovista haitariletkua tai vähintään 0.10 mm vahvuista muovikalvosukkaa (Ratu 1225-S). Ikkuna-aukko suojataan esim. finnfoamilla ja levytyksellä. Painovoimaisen ilmanvaihdon tiloissa on huomioitava ilman riittävyys alipaineistajalle sekä mahdollinen rakenteiden läpi kulkeva tuloilma. (Ratu )

19 18 Alipaineistus pidetään päällä koko ajan, myös öisin ja viikonloppuisin. Purkutyön päätyttyä alipaineistus jätetään päälle. Alipaineistuksen toimivuus tarkistetaan aina ennen purkutyön aloittamista esim. merkkisavulla tai vastaavalla menetelmällä. Isommissa purkutyökohteissa alipaineistus tarkistetaan päivittäin ja tarkistus merkitään työmaapäiväkirjaan. Talviolosuhteissa on huomioitava kohteen lämmitys alipaineistajan ollessa päällä. Tarvittaessa kohteeseen tuodaan lisälämmitykseen soveltuvia laitteita. (Ratu ) Kuva 5. Alipaineistajana käytetään HEPAsuodattimella varustettua säädettävää puhallinta.

20 Vähäiset vauriot Vähimmillään osastointi tehdään sulkemalla suojamuovilla työkohteena olevan huoneen oviaukko ja asentamalla siihen kulkua helpottava vetoketju. Tämä ei kuitenkaan aina ole mahdollista. Jos esimerkiksi irtaimistoa ei ole voitu siirtää kokonaan tilasta pois, on purkutyön alla olevaan kohteeseen rakennettava suojaseinät käyttäen apuna puuta, teleskooppiaputukia ja suojamuovia. Suojaseiniä rakennettaessa huomioidaan että ne ovat tarpeeksi tukevia kestääkseen koko projektin keston sisältäen purku-, kuivaus- että jälleenrakennustyön. Rakentamisessa on huomioitava asennettavan alipaineistuksen vaikutus seinien kestävyyteen. Mikäli tilassa liikkuu asunnon tai tilan käyttäjät, on tarvittaessa suojaseinät rakennettava käyttäjien mukaiseksi. Suojaseinien teossa käytettävän muovien saumat teipataan huolellisesti. Muovien reunat liimataan tai teipataan kiinni ympäröiviin pintoihin mikäli mahdollista. Tarvittaessa rakennetaan erillinen koppi purkutyökohteen ympärille. Osastoituun tilaan on kuitenkin järjestettävä korvausilman saantireitti alipaineistajaa varten. Tarvittaessa jätetään esim. seinän ja listan väliin ilmarako. Suodattimella varustettua ilmaventtiiliä voidaan käyttää hankalissa rakenteissa. Lopuksi osastoinnin sisään jäävät kalusteet esim. kiinteät kaapistot suojataan suojamuovilla. (Ratu )

21 20 Kuva 6. Suojaseinällä toteutettu osastointi.

22 21 Kuva 7. WC-tilan osastointi toteutettu oviaukon sulkemisella. Kuva 8. Keittiön osittainen purkualue osastoitu suojaseinillä.

23 22 Kuva 9. Kulkuaukon sulkeminen suojaseinällä. 3.4 Laajat vauriot Mikäli mikrobivaurio on laaja ja/tai työohjeessa on maininta mikrobivaurioituneen rakenteen purkuohjeesta (Ratu ), on kohteeseen rakennettava suojaseinien lisäksi myös suojakammio. Tällöin suojaseinät rakennetaan puusta, jotta riittävä tukevuus saavutetaan. Suojakammio rakennetaan varsinaisen purkutyöalueen kulkuaukon eteen ilmasulkutilaksi. Kammio rakennetaan niin suureksi, että siinä on mahdollista pukeutua suojavaatteisiin sekä säilyttää niitä. Vaikeissa vauriokohteissa on syytä rakentaa kaksiosainen suojakammio jolloin ensimmäisessä tulokammiossa säilytetään henkilökohtainen varustus kuten ulkovaatteet, puhelimet ym. Toisessa sulkukammiossa säilytetään työvaatteet ja suojaimet. Toisessa kammiossa myös pukeudutaan suojavaatteisiin ja varusteisiin. Tila varustetaan alipaineistuksella niin, että ilma kulkee puhtaasta tilasta likaiseen tilaan. Tarvittaessa apuna käytetään puhaltimia. Ennen tilan käyttöönottoa on alipaineistus tarkistettava merkkisavua tai vastaavaa menetelmää käyttäen.

24 23 Laajoissa vauriokohteissa purkutyöosasto merkitään purkutyöstä ilmoittavilla teipeillä, kilvillä tai muutoin osoittamalla selkeästi vaarallisesta työstä kertovalla tavalla. Ennen purkutyön aloittamista kohteessa tehdään aloituspalaveri, jossa tarkistetaan alipaineistus, suojaukset, käytettävät suojavarusteet sekä tiedottaminen. Tarkastuksesta kirjoitetaan pöytäkirja, joka liitetään kohteen asiakirjoihin. Muutoin purkamisessa noudatetaan yleensä normaalia käänteistä työjärjestystä. Lisäksi huomioidaan pintamateriaalien uusimisrajat ohjeiden mukaisesti. Kantavat rakenteet tuetaan tarvittaessa ja puretaan suunnitteluohjeiden mukaisesti. Kuva 10. Kahdella sulkukammiolla varustettu sisäänkäynti vaikeasti vaurioituneessa kohteessa.

25 Läpikulkutilat Läpikulkutiloissa on kiinnitettävä erityisesti huomiota suojauksiin. Käytännössä on mahdotonta hallita mikrobipölyn liikkumista käyttäjien mukana, ellei purettavaa kohdetta ympäröidä suojaseinillä. Tällöin on parasta rakentaa liikutettavissa oleva muoviseinäinen koppi. Koppi alipaineistetaan HEPAsuodattimella varustetulla alipaineistajalla ja poistoilma johdetaan muovisukalla lähimmästä mahdollisesta pisteestä ulos. Kopista tuleva purkujäte kuljetetaan suljetuissa säkeissä ulos suoraan ulos roskalavalle. Kopista poistumisen yhteydessä kiinnitetään huomiota työvaatteiden puhdistukseen ennen poistumista. (Ratu ) Koppia ei saa siirtää ennen pölyn poistamista purkualueelta. Tarvittaessa käytetään tilaan ja materiaaleihin sopivalla aineella praimerointia pölyn sitomiseksi, mikäli on tarpeen siirtää koppia välittömästi työn jatkamiseksi. Kuva 11. Läpikulkutilassa toteutettu suojakammio pölyn leviämisen estämiseksi.

26 Irtaimiston suojaus Irtaimisto pääsääntöisesti poistetaan haltijan toimesta purkutyön kohteena olevasta tilasta. Mikäli kuitenkaan jostain syystä ei irtaimistoa voida siirtää esim. kiinteät kalusteet, on se suojattava erityisen huolellisesti. Suojamuovit levitetään irtaimiston päälle niin, että ne peittävät kokonaisuudessa suojattavana olevan kalusteen tai kohdan. Suojamuovin paikoillaan pysymistä varmistetaan teipein. Purkutyön edetessä tarkistetaan suojausten kunto säännöllisesti. Suojaukset irtaimiston päältä puretaan vasta, kun kohde on takaisin rakennettu. Ennen suojausten poistamista ne puhdistetaan irtopölystä imuroimalla ja tarvittaessa nihkeäpyyhitään. Mikäli suojauksien tekemiseen on käytetty remonttisuojaa, jolloin imurointi ja pyyhintä ei ole mahdollista, voidaan käyttää pölyn sidontaa. Tällöin suojamuoveihin sumutetaan pölynsidontaan tarkoitettu praimeri, jolloin pöly jää kiinni suojauksiin. Suojamuovit kääritään varovasti kasaan ja hävitetään kuten purkujäte, kuljetetaan suljetuissa säkeissä pois tilasta. (Ratu ; Rautiala ym., 1997) Kuva 12. Irtaimiston suojausta.

27 Desinfiointi Rakenteet, joissa mikrobivaurioitumista havaitaan, puretaan pääsääntöisesti kokonaisuudessaan pois. Lisäksi vaurioitumatonta rakennetta purkualueen ympäristöstä puretaan vähintään 0,5 m. Mikäli rakenteita ei voida purkaa, on ne hiottava mahdollisimman hyvin puhtaalle rakennepinnalle. Betonirakenteet hiotaan koneellisesti puhtaalle betonipinnalle. Puurakenteet puhdistetaan teräsharjalla tai höyläämällä puhtaalle puupinnalle. (RT ) Avatut ja puhdistetut rakenteet desinfioidaan purkutyön päätteeksi peroksidipohjaisella aineella, mikäli tämä katsotaan ehdottoman tarpeelliseksi. Viemärivahinkojen purkutöissä on toisinaan tarpeellista tehdä desinfiointia jo ennen purkutyön aloittamista sekä työn aikana. Desinfioinnit suoritetaan henkilösuojaimia käyttäen aineen käyttöohjeiden mukaisesti. 3.8 Siivous Purkutyön aikana jätteet kuljetetaan päivittäin ulos. Jätesäkit suljetaan teipein. Purkutyön päätyttyä kohteessa tehdään rakennussiivous. Tällöin kaikki pinnat imuroidaan HEPAsuodattimella varustetulla imurilla. Imuroinnin yhteydessä ei käytetä harjassuulaketta pölyn leviämisen estämiseksi. Tarvittaessa pinnat pyyhitään nihkeäpyyhinnällä ennen kuivaustyön aloittamista. Tällöin huomioidaan myös suojaseinien pyyhkiminen. Jätteet kuljetetaan suljetuissa pusseissa pois työmaalta, mikäli käytössä ei ole kannellista jätelavaa. Alipaineistus jätetään päälle myös kuivaustyön ajaksi. (Ratu ; Rautiala ym., 1997)

28 Työvälineet Vaikeasti mikrobivaurioituneissa kohteissa käytetyt työvälineet tulee puhdistaa ennen niiden käyttöä seuraavassa purkutyökohteessa. Välineet jotka kestävät vesipesun, puhdistetaan mekaanisesti. Sähkötyövälineet tarvittaessa desinfioidaan käyttäen savutusta. Työvälineiden puhdistus tapahtuu hallilla. Runsaasti hajua keränneet työvälineet kuljetetaan suljetussa laatikossa tai säkissä puhdistuspaikalle. Mikrobivaurioituneen rakenteen purkutyössä käytettyjä välineitä ei käytetä ennen puhdistusta normaaleissa vesivahinkokohteissa. Työvaatetus uusitaan tarvittaessa. Suojainten kunto tarkistetaan ja uusitaan tarvittaessa rikkoutuneilta osin. Suodattimet uusitaan aina kohdetta vaihdettaessa, vaikka suodattimen käyttöaika ei olisikaan täyttynyt. Moottorimaskin tiiveys suositellaan tarkistettavan vähintään kerran vuodessa. 4 Ohje asiakkaille 4.1 Irtaimiston siirto Mikrobivaurioituneen rakenteen purkutyön aikana sisäilmaan irtoaa mikrobipitoista pölyä. Sen leviämisen estämiseksi vauriokohteen ympärille rakennetaan suojaseinät sekä tila alipaineistetaan. Ennen työn aloittamista vahinkoalueelta ja sen läheisyydestä on hyvä siirtää irtaimisto pois. Mikäli esim. isoja kiintokalusteita ei voida siirtää, ne suojataan suojamuovein purkualueen sisällä. (Ohje siivoukseen ja irtaimiston puhdistukseen kosteus- ja homevauriokorjausten jälkeen. Työterveyslaitos) Irtaimisto on hyvä puhdistaa mikrobipitoisesta pölystä ennen siirtoa. Erityisen tärkeää irtaimiston puhdistus on silloin, kun siirrytään sijaisasuntoon laajojen

29 28 vaurioiden vuoksi. Mikäli joku henkilöistä oireilee voimakkaasti, on koko irtaimisto syytä puhdistaa ennen niiden sijoittamista toisiin tiloihin. Normaalisti kalusteiden päältä imuroidaan suurin pölykerros pois, jonka jälkeen nihkeäpyyhitään kalusteet ja irtaimisto ennen pakkausta ja siirtoa varastotiloihin. Tekstiilit on hyvä pestä ennen niiden käyttöä väistötiloissa. Irtaimisto on hyvä säilyttää kuivassa ja lämpimässä tilassa. (Ohje siivoukseen ja irtaimiston puhdistukseen kosteus- ja homevauriokorjausten jälkeen. Työterveyslaitos) Kostea ja viileä autotalli ei välttämättä ole irtaimistolle hyvä säilytyspaikka. Mikäli tarvitaan säilytystilaa irtaimistolle, otetaan yhteys työnjohtajiin, jolloin sovitaan, joko irtaimiston säilytyksestä saneerausyrityksen varastolla tai mahdollisesti sopivaan paikkaan toimitetussa kontissa. Jälleenrakentamisen jälkeen korjauksen alla ollut tila siivotaan ns. rakennussiivouksella. Tällöin roskat ja irtopöly poistetaan korjatusta tilasta. 4.2 Kuivaustyö Purkutyön jälkeen mahdollisesti tarvittava rakenteiden kuivaus kestää rakenteista riippuen keskimäärin 4 viikkoa. Hankalissa rakenteissa kuivausaika voi venyä tätäkin pidemmäksi. Kuivausaikana kuivauslaitteet ovat kuivausasentajan valvonnassa. He käyvät tekemässä tarkistusmittauksia säännöllisin väliajoin. Mikäli laitteiden toiminnassa on poikkeamia, esim. sähkökatkoksen jälkeen, tilan käyttäjän tulee ottaa yhteyttä kuivausasentajiin tai vahinkosaneerausyrityksen toimistoon. 4.3 Korjausrakentaminen Vahinkotapahtumissa joissa on vakuutusyhtiö mukana, korjausrakentaminen tapahtuu ns. entiseen tasoon. Kuitenkin vauriokorjauksen yhteydessä on helppo

30 29 tehdä muutostöitä kodissanne, mikäli käyttäjä katsoo sen tarpeelliseksi. Esimerkiksi kylpyhuoneen toiminnallisuus on helposti korjattavissa kun rakenteet ovat avoimet. Normaalisti korjausrakentaminen aloitetaan muutaman päivän kuluessa kuivaustyön päättymisestä, siitä kun rakenteet on tarkistusmitattu ja todettu riittävän kuiviksi. Mikäli tilan käyttäjä haluaa tehdä samalla pintamateriaalien muutoksia, kalusteiden vaihtoa / muutoksia, tulisi hänen ottaa yhteyttä työnjohtajiin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Näin suunnittelutyölle jää mahdollisimman paljon aikaa eikä työn jatkumo keskeydy. Uusien kalusteiden ja erikoisten pintamateriaalien tilaukseen on varattava aikaa. Tilaukset on hyvä tehdä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. 4.4 Irtaimiston käsittely Homepöly ja homeenhaju siirtyvät tiloista toiseen myös ilmavirtojen, ihmisten, huonekalujen, tekstiilien, paperien ja muun irtaimiston sekä siivousvälineiden mukana. Mikäli irtaimistossa on havaittavissa hajua tai niistä aiheutuu käyttäjille oireita, on se syytä puhdistaa erityisen irtaimiston käsittelyohjeen (Ohje siivoukseen ja irtaimiston puhdistukseen kosteus- ja homevauriokorjausten jälkeen. Työterveyslaitos) mukaisesti. Ohje on saatavilla seuraavalta www-sivulta meettomaksi%20siivous%20ja%20irtaimiston%20puhdistus.pdf Työterveyslaitoksen ohjeen mukaisesti tekstiilit puhdistetaan pääsääntöisesti pesemällä ne kolmeen kertaan 60 asteessa. Pesujen välillä on hyvä kuivata tekstiilit kuivausrummussa. Lämpö auttaa hajunpoistossa. Mikäli pesujen jälkeen tekstiilit aiheuttavat oireita, on ne syytä hävittää. Lisäksi voidaan käyttää kemiallista pesua aroille tekstiileille pesulassa. Tällöin on syytä tiedottaa pesulaa homeen hajusta.

31 30 Kiintokalusteet imuroidaan ja nihkeäpyyhitään yleispuhdistusainetta käyttäen. Mikäli pinnoilla on paljon kertynyttä pölyä, nihkeäpyyhintää voi tehostaa esim. Kiilto Visionol pölynsidonta-aineella. Mikäli pehmustetut kalusteet, kuten sohva, haisee voimakkaasti, on syytä miettiä sen korvaamista uudella kalusteella. 5 Yhteenveto 5.1 Työntekijöitä koskevat pääasiat Mikrobivaurioituneen rakenteen purkutöissä on huolehdittava omasta työturvallisuudesta käyttämällä hengityssuojaimia sekä suojavaatetusta. Ympäröivien tilojen ja käyttäjien turvallisuudesta huolehditaan hyvällä pölynhallinnalla; rakentamalla suojaseiniä ja alipaineistamalla purkutyön kohteena olivat tilat. Alipaineistaja varustetaan suodattimella jotta mikrobipitoinen pöly ei leviä rakennuksen ulkopuolelle. Purkutyötä tehdessä valitaan pölyttömin työtapa mikäli mahdollista. Muistilista: purkutyön suunnittelu ja käyttäjien informointi valmistelevat työt: irtaimiston siirto, suojaus sekä ilmanvaihdon tulppaus suojaseinien rakentaminen alipaineistus ja sen toimivuuden tarkistaminen, päällä 24h jätteiden säkitys ja kuljetus päivittäin työkohteesta pois suljetuissa säkeissä/astioissa loppusiivous HEPA-suodattimella varustetulla imurilla. (Ratu )

32 Tilan käyttäjän/asukkaan pääasiat muistilista Mikrobivaurioituneissa rakennuksissa sisäilmaan kulkeutuu homepölyä ja homeiden aineenvaihduntatuotteita, joista osa koetaan hajuina. Homeenhaju ja homepöly kulkeutuvat ilmavirtausten mukana rakenteista ja tiloista toiseen sieltä, mistä ilmakin kulkee. Pöly ja homeenhaju siirtyvät tiloista toiseen myös ihmisten, huonekalujen, tekstiilien, paperien ja muun irtaimiston sekä siivousvälineiden mukana. Vaurioituneesta tilata siirrettävä irtaimisto on puhdistettava huolellisesti ennen varastointia tai väistötilassa käyttöönottoa. Irtaimiston käsittelyyn on saatavilla erillinen ohje työterveyslaitoksen www-sivuilta. Mikäli purkutyön aikana huomataan epäkohtia esim. pölyn hallinnassa, on välittömästi otettava yhteys työnjohtajaan tai työtä tekeviin henkilöihin suojauksien / alipaineistuksen korjaamiseksi. Rakenteiden kuivaus voi viedä aikaa useista kuukausia rakenteista riippuen. Tietoa mahdollisesta kestosta saa kuivausasentajalta. Korjaustöiden aikana on mahdollista tehdä muutoksia kalustuksiin tai pintamateriaaleihin. Ottakaa yhteys työnjohtajiin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa näiden muutosten suunnittelemiseksi jotta korjaustyö sujuisi mahdollisimman joustavasti. Tilojen huolellinen siivous ja irtaimiston puhdistus on remontin viimeinen ja melkeinpä tärkein osa. Tarvittaessa irtaimiston puhdistukseen saatte apua työnjohtajilta erillistyönä.

33 32 6 Lähdeluettelo Ohje siivoukseen ja irtaimiston puhdistukseen kosteus- ja homevauriokorjausten jälkeen. Työterveyslaitos (TTL) maksi%20siivous%20ja%20irtaimiston%20puhdistus.pdf Ratu Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakenteiden purku. Rakennustieto Oy 2001 Ratu 1225-S. Pölyntorjunta rakennustyössä. Rakennustieto Oy RT Rakennuksen kosteus- ja mikrobivauriot Korjausrakentaminen Rautiala S, Pasanen A-L, Nevalainen A, Husman T, Kalliokoski P. Rakennustyöntekijöiden mikrobialtistuminen ja altistumisen vähentäminen rakennusten purku- ja korjaustöissä. Työsuojelujulkaisuja No 4. Sosiaali- ja terveysministeriö, Työsuojeluosasto. Tampere 1997 Seuri M, Reiman M. Rakennusten kosteusvauriot, home ja terveys. Rakennustieto Oy, s Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1. Asumisterveysohje. Oy Edita Ab. Helsinki Työturvallisuuslaki 738/2002.

34 33 Liite 1. Lomakepohja vesivahinkokohteen käyttäjän avuksi purku- ja korjaustyöyrityksen toimijoiden yhteystietoja varten Vastaavien henkilöiden yhteystiedot: Vahinkokartoittaja: Purkutyönjohtaja: Kuivausasentaja: Korjaustyönjohtaja: