NUORET MUKAAN KIRJASTOTOIMINNAN KEHITTÄMISEEN - HANKKEEN LOPPURAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NUORET MUKAAN KIRJASTOTOIMINNAN KEHITTÄMISEEN - HANKKEEN LOPPURAPORTTI"

Transkriptio

1 NUORET MUKAAN KIRJASTOTOIMINNAN KEHITTÄMISEEN - HANKKEEN LOPPURAPORTTI Selene Keränen Projektityöntekijä Kuopion kaupunginkirjasto

2 2 SISÄLTÖ 1 NUORET MUKAAN KIRJASTOTOIMINNAN KEHITTÄMISEEN HANKE HANKKEEN TAUSTAT HANKKEEN TAVOITTEET HANKKEEN TOTEUTUS 4 2 HANKKEEN AIKATAULU 5 3 ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET TAUSTATIEDOT KIRJASTON KÄYTTÖ, AINEISTOT JA PALVELUT KIRJASTON TILAT KIRJASTON TAPAHTUMAT YLEISIÄ KOKEMUKSIA KIRJASTOSTA KIRJASTON EI-KÄYTTÄJÄT YHTEENVETO HUOMIOITA ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYSTÄ 19 4 TEEMAHAASTATTELUT HAASTATTELUJEN TOTEUTUS HAASTATTELUJEN TULOKSET HUOMIOITA TEEMAHAASTATTELUTILANTEISTA JA TOTEUTUKSESTA 24 5 LOPUKSI 26 LIITTEET LIITE 1: HANKEKUVAUS LIITE 2: KYSELYKAAVAKE

3 3 1. NUORET MUKAAN KIRJASTOTOIMINNAN KEHITTÄMISEEN HANKE Nuoret mukaan kirjastotoiminnan kehittämiseen on Kuopion kaupunginkirjaston Pohjois-Savon maakuntakirjaston toteuttama ja Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama hanke. Hankkeen tarkoituksena on ollut tutkia nuorten mielipiteitä kirjastosta ja laatia sähköinen asiakastyytyväisyyskysely kuopiolaisille vuotiaille nuorille. Projektin tutkimuksellinen osa toteutettiin ajalla Hanke jatkuu vielä vuoden 2014 loppuun ja sen tuloksia on tarkoitus esitellä Pohjois-Savon kirjastoille syksyllä 2014 sopivan maakunnallisen koulutuspäivän yhteydessä. Tässä raportissa esitellään hankkeen tähänastinen toteutus sekä asiakastyytyväisyyskyselystä ja sitä täydentävistä teemahaastatteluista saadut tulokset. Hankekuvaus löytyy liitteestä Hankkeen taustat Hankkeen taustalla vaikuttaa nuorten vähenevä kiinnostus lukemiseen. Lukemis- ja ajanviettotapojen muutokset aiheuttavat kirjastoille jatkuvia haasteita niiden suunnitellessa nuorille kohdistettua toimintaa. Kirjastojen määrärahojen jatkuva tiukentuminen myös edellyttää, että hankinnat kohdennetaan aineistoon ja laitteisiin, joilla on todellista kysyntää ja joiden avulla nuoret kokevat kirjastossa käynnin houkuttelevaksi ja kannattavaksi. Tämän projektin avulla Kuopion kaupunginkirjasto halusi kerätä nuorten mielipiteitä ja ajatuksia kirjaston tiloista ja palveluista. Projektin tuloksena saatua palautetta voidaan tulevaisuudessa hyödyntää omien palveluiden suunnitelmallisuuden tehostamisessa, samoin kuin päättäjien kanssa käytävissä kuntapalvelujen kehittämistä koskevissa keskusteluissa. Samalla sen kautta toteutetaan muun muassa nuorisolaissa, kirjastolaissa ja kirjastoa koskevissa toimintastrategioissa linjattuja velvollisuuksia nuorten kuulemiseen heille suunnatun toiminnan suunnittelussa ja yleensä asiakaslähtöisesti suunniteltujen palveluiden tuottamisessa. Kuten hankekuvauksessa sanotaan, Opetusministeriön Kirjastopolitiikka julkaisussa (2009, 14) todetaan, että kirjasto on onnistunut, jos se pystyy muokkaamaan toimintaansa ja palvelujaan nuorten käyttäytymistapojen ja tarpeiden mukaan. Tässä voidaan onnistua, jos kirjastot yhdessä nuorten kanssa ja hyödyntämällä kirjastojen sisältöjen tuntemista löydetään uusia tapoja kehittää erilaisia palveluja. Kuopion kaupunginkirjasto halusi tämän hankkeen kautta selvittää, millaisena alueen nuoret kirjaston nykyisellään kokevat ja hankkeen tulosten avulla taata onnistuneen,

4 4 asiakaslähtöisyyteen perustuvan palvelumuotoilun ja tehokkaan strategia- ja kehittämistyön myös jatkossa. 1.2 Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena oli saada nuorilta kirjaston käyttäjiltä sekä kirjaston ei-käyttäjiltä tietoa ja mielipiteitä heille suunnattujen kirjastopalveluiden koetusta nykytilasta ja kehittämistarpeista. Hankkeen ensisijaisena tavoitteena oli selvittää, millaisena kuopiolaiset vuotiaat nuoret kirjaston kokevat ja millaisena se vastaisi parhaiten heidän tarpeitaan. Nuorilta kerättiin kehitysehdotuksia ja palautetta kirjastolle sekä sähköisen asiakastyytyväisyyskyselyn että sitä täydentävien teemahaastatteluiden kautta. Tavoitteena oli myös lisätä nuorten tietoisuutta kirjaston käytöstä ja palveluista sekä aktivoida nuoria kirjaston käyttäjinä. Pyrkimyksenä oli myös luoda pohjaa uusille kontakteille niin nuorten kuin kirjaston sidosryhmien (opettajat, nuorisotoimi) keskuudessa, joiden kanssa toimintaa on mahdollista jatkossa yhdessä kehittää. Kysely- ja haastattelututkimuksilla kerättyjä tuloksia on tarkoitus käyttää jatkossa hyödyksi suunniteltaessa kirjaston aineistohankintoja, palveluita, tapahtumia ja mahdollisia tilojen muutoksia. 1.3 Hankkeen toteutus Hankkeen toteuttamista varten palkattiin kolmeksi kuukaudeksi projektityöntekijä, joka toteutti hanketta yhdessä lasten- ja nuortenosaston henkilökunnan kanssa. Projektityöntekijän tehtävänä oli suunnitella ja toteuttaa kohderyhmälle käyttäjäkysely. Kysely toteutettiin Surveypalkyselytutkimusohjelmalla, ja siihen oli mahdollisuus vastata välisenä aikana joko sähköisesti tai paperilomakkeella. Kyselyn avulla oli tarkoitus kartoittaa sitä, miten alueen nuoret kirjaston nykyisellään kokevat ja millaisia kehittämisehdotuksia heiltä kirjastolle saataisiin. Kyselylomake oli jaettu kirjaston kokoelmaa, tiloja, tapahtumia ja yleistä kirjastonkäyttöä koskeviin osioihin. Kyselyyn oli mahdollista vastata sähköisesti ja siitä tiedotettiin kirjaston omien tiedotuskanavien (verkkokirjasto, Facebook, ilmoitustaulut) lisäksi muun muassa nuorisotilojen Facebook-sivulla. Tietoa kyselystä jaettiin myös sähköpostilla nuorisotyöntekijöille ja opettajien kautta oppilaitoksiin sekä postittamalla paperimainoksia kirjastoihin, nuorisotiloihin ynnä muihin paikkoihin, joista nuoria ajateltiin tavoitettavan. Kyselystä tulostettiin myös paperiversioita, joita kirjaston asiakkaat ja esimerkiksi opettajat saivat halutessaan käyttää sähköisen kyselyn sijaan.

5 5 Alkuperäisen hankesuunnitelman mukaan nuorista kirjaston käyttäjistä ja ei-käyttäjistä oli tarkoitus myös muodostaa asiakasraati, joka olisi arvioinut kirjaston palveluja, toimintoja ja tiloja oman ikäryhmänsä viitekehyksestä käsin. Lähinnä henkilöstö- ja aikaresurssien puutteesta johtuen paneelin kokoamisen sijaan päädyttiin kokeilemaan nuorille suunnattuja teemahaastatteluja. Haastattelut toteutettiin viikoilla 14 ja 15 kolmessa Kuopion lähikirjastossa sekä pääkirjaston nuorten- ja musiikkiosastoilla. Haastatteluajankohtia mainostettiin samalla tavalla kuin asiakaskyselyä, joskin printtimainonta oli vähäisempää ja keskittyi haastattelupaikkojen lähellä sijaitseviin oppilaitoksiin ja nuorisotaloihin. Teemahaastattelut järjestettiin kyselyn päätyttyä ja niiden kautta oli toiveena saada kerättyä kyselyn vastauksia täydentävää materiaalia. Hankkeen lopuksi järjestetään projektin tuloksia käsittelevä maakunnallinen koulutus, jossa alueen kirjastohenkilöstölle jaetaan projektista kertyneet ideat ja kokemukset sekä annetaan työkaluja nuorille suunnatun toiminnan kehittämiseksi. Näin projektin tuottamat tulokset voidaan hyödyntää laajempana yhteistoimintamallina Pohjois-Savon kirjastoissa. Koulutustilaisuuden ajankohta selviää myöhemmin, mutta ajoittunee syksyyn 2014.

6 6 2 HANKKEEN AIKATAULU Projektityöntekijä työsti projektia välisenä aikana. Projektin lyhyestä kestosta huolimatta toteutus sujui suunnitellussa aikataulussa. Projektin karkea toteutusaikataulu oli seuraava: Kyselyn suunnittelu Markkinointimateriaalin suunnittelu/tulostus Tiedotekirjeet lähetetty sidosryhmille Kyselyn testaaminen Korjaukset ja viimeistely Kyselyn julkaiseminen Kyselyn vastausaika Paperivastausten syöttö kyselyohjelmaan Tulosten analysointi ja raportointi Teemahaastattelut Haastatteluiden suunnittelu, kysymykset Haastatteluiden purku ja raportointi Projektin raportointi ja lopetus

7 7 3 ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Alla on esitetty nuorten asiakastyytyväisyyskyselyssä esiin nousseet keskeiset asiat. Näissä tuloksissa on mukana kaikki vastaajat riippumatta heidän käyttämästään kirjastosta tai siitä, ovatko he ylipäänsä kirjaston käyttäjiä. Raportti on jaoteltu kyselykaavakkeen osioiden mukaisesti taustatietoihin, kirjaston aineiston ja palveluiden käyttöön, kirjaston tiloihin, kirjaston tapahtumiin sekä yleisiin ajatuksiin kirjastosta. Kirjaston ei-käyttäjäksi tunnistautuneiden vastaukset heille soveltuviin kysymyksiin on käsitelty erikseen raportin luvussa 3.6. Kyselykaavake löytyy liitteestä Taustatiedot Taustatietokysymyksinä kysyttiin vastaajan sukupuolta, ikää, onko vastaaja koulussa, töissä tai työtön, sekä mitä kirjastoa, jos mitään, hän yleensä käyttää. Taustatietojen tarkoituksena oli kartoittaa miten hyvin ja monipuolisesti hankkeen kohderyhmään kuuluvia nuoria tavoitettiin. Vastaajien lukumäärä ja ikärakenne Kyselyyn vastasi kaiken kaikkiaan 267 nuorta. Paperilomakkeilla vastauksia saatiin 103 kpl, sähköisiä 164 kpl. Näistä vastauksista 19 hylättiin joko puutteellisina (10 kpl) tai asiattomina (9 kpl). Sähköisesti kyselyyn vastanneet olivat kaikki käyttäneet suoraa vastauslinkkiä. Paperisissa mainoksissa ollut QR-koodi -linkki oli avattu kuusi kertaa, mutta vastausta ei näistä kukaan ollut jättänyt. Ketkä kyselyyn vastasivat? 66 % vastaajista oli naisia, 34 % miehiä. Viisi vastaajaa jätti sukupuolensa ilmoittamatta. Vastaajat edustivat pääosin yläkouluikää, heitä oli 82 % vastaajista. Lukiossa opiskeli 8 %, alakoulussa 5 % ja ammattikoulussa 4 % vastaajista. Yksi prosentti vastaajista oli töissä. Korkeakouluopiskelijoita tai työttömiä nuoria kysely ei tavoittanut. 41 % vastaajista ilmoittivat yleensä käyttävänsä pääkirjastoa. Lähikirjastojen asiakkaista 12 % oli Riistavedeltä, 7 % Karttulan kirjastosta ja 6 % Puijonlaakson kirjastosta. Kurkimäen kirjaston

8 8 asiakkaita oli 4 % vastaajista. Jynkän, Kettulan, kirjastoautojen ja Pyörön asiakkaita oli jokaista 3 %. Kaksi prosenttia vastaajista ilmoitti käyttävänsä Kaavin kirjastoa ja yksi prosentti Juankosken, Nilsiän, Särkiniemen ja Vehmersalmen kirjastoja. Neulamäessä ja Tuusniemessä asioivilta nuorilta ei saatu vastauksia. Kirjaston ei-käyttäjiä oli 13 % kaikista vastaajista Kirjaston käyttö, aineistot ja palvelut Näillä kysymyksillä pyrittiin kartoittamaan vastaajien kirjastonkäyttötapoja: käyntitiheyttä, käyntien tarkoitusta, kirjastonkäynnin esteitä ja verkkokirjaston käyttöä. Vastaajilta toivottiin avokysymyksissä myös kehitysehdotuksia ja palautetta kirjaton kokoelmien ja palveluiden parantamiseksi. Kirjaston ei-käyttäjät ohjattiin siirtymään suoraan tämän osion perässä olleisiin, heille suunnattuihin kysymyksiin. Miten vastaajat kirjastoa käyttävät? Suurin osa vastaajista (36 %) käy kirjastossa vähintään kerran kuukaudessa tai ainakin muutaman kerran vuodessa (35 %). Viikoittain kirjastossa käyt 16 % ja päivittäin kaksi prosenttia vastaajista. Harvemmin kuin muutaman kerran vuodessa ilmoitti käyvänsä 13 % kaikista kysymykseen vastanneista. Kirjastoa käytetään melko monipuolisesti. Lähes kaikki vastaajat olivat vastauksissaan ilmoittaneet asioivansa useammalla kuin yhdellä osastolla. 72 % vastaajista asioi lasten- ja nuortenosastolla, 50 % aikuisten osastolla, 23 % lehtisalissa ja 16 % musiikkiosastolla. Nuoret käyttävät kirjastoa melko perinteisesti. 83 % ilmoitti kirjastokäyntinsä tarkoitukseksi aineiston lainaamisen. Tiloissa myös luetaan (32 %), käytetään tietokonetta (21 %) ja etsitään tietoa (16 %) tai opiskellaan (13%). Kirjaston tiloissa muuten vain aikaansa viettää 17 % ja kavereita tapaa 12 % vastaajista. Suosituin lainattava materiaali on edelleen kirja, niitä lainaa 89 % aineistoa lainaavista nuorista. Seuraavaksi halutuinta materiaalia ovat dvd-elokuvat (32 %), sarjakuvat (23 %), lehdet (19 %) ja nuotit (11 % vastaajista). Kolme prosenttia kirjastonkäyttäjistä ei lainaa mitään aineistoa. Vähiten kiinnostusta vastaajilla kyselyn mukaan on lainata liikuntavälineitä, musiikki-dvd-

9 9 levyjä, e-kirjoja ja CD-ROM-levyjä. Konsolipeleihin kohdistunut alhainen kiinnostus (2%) selittynee osittain sillä, ettei pelitarjontaa ole vielä kovinkaan runsaasti Kuopion kirjastoissa. Avoimissa vastauksissa pelikonsolit ja konsolipelit ovat nousseet useastikin esiin. Perinteinen kirjastomateriaali nousi voimakkaasti esiin myös avoimen kysymyksen Mitä toivoisit että voisit lainata kirjastosta vastauksissa. Kysymykseen toivottiin vastaukseksi aineistossa havaittujen puutteiden lisäksi ihan uusien kirjastoon sopivien aineistoiden ja esineiden ideointia mutta avainsanaksi näissä vastauksissa nousi ENEMMÄN. Kysymykseen oli vastannut 83 nuorta. Eniten mainintoja (46 mainintaa) vastauksissa sai painettu aineisto. Vastaajat toivoivat voivansa lainata enemmän nuorten kirjoja, lehtiä ja sarjakuvia. Osa vastauksista kohdistui tiettyihin nimekkeisiin (Simpsonit, Tex Willer, nimetyt manga-sarjat), osa oli maininnut tietyn genren tai aiheen (mangaa, fantasiakirjallisuutta, keittokirjat). Osa vastauksista viittasi siihen, että enemmän tarkoitti niissä kappalemääriä aineiston saatavuuden parantamiseksi. Uutuuksien parempaa ja nopeampaa saatavuutta on toivottu myös muissa kyselyn osioissa. Muusta materiaalista DVD-elokuvat saivat 12 mainintaa, Playstation-pelit yhdeksän mainintaa ja musiikkiaineisto (CD tai nuotti) seitsemän mainintaa. Pari vastaajaa oli myös toivonut liikuntavälineitä (selättimiä, uusimpia urheiluvälineitä) sekä pihapelejä tai lautapelejä kotiin lainattavaksi. Yksi vastaaja toivoi voivansa lainata kirjastosta vaatteita, toinen laulaja Justin Bieberin. Viisi vastaajaa ilmoitti, että saa jo kirjastosta kaiken mitä tarvitsee, kaksi vastaajaa toivoi voivansa lainata kaikkea hauskaa. Verkkokirjaston käyttö Verkkokirjaston käyttö nuorten keskuudessa on melko vähäistä. Vain vajaa kolmannes vastaajista (29 %) käyttää verkkokirjastoa. Verkkokirjastossa tehdään pääsääntöisesti tiedonhakuja aineistosta (61 %) tai uusitaan lainoja (59 %). Verkkokirjastoa käytetään myös melko ahkerasti kirjastojen aukioloaikojen etsintään (34 %) sekä lukuvinkkien etsimiseen (29 % vastaajista). Verkkokirjaston käyttäjistä 64 % kokee sen helppokäyttöiseksi, 12 % sitä vastoin ei. Avoimissa kehitysehdotuksissa esiin nousee ennen kaikkea toive verkkokirjaston toimimisesta nopeammin (Internet-yhteydet nopeammiksi) ja verkkokirjaston selkeydestä. Yksi vastaaja toivoi paluuta vanhaan (Origon) versioon, jossa oli vähemmän linkkejä ja osioita. Yksi vastaaja kokee

10 10 mobiiliversion myös hieman vaikeaksi käyttää ja yhdellä varauksen tekeminen toiselle paikkakunnalle ei ole onnistunut. Sisällöllisesti verkkokirjastoon toivottiin uusien kirjojen tulemista verkkosivuille ja nuorten kaunokirjallisuuden uutuuksien esittelyä sivustolla. Yksi vastaaja on toivonut sivuille nuorten haastatteluja, juttuja nuorista sekä nuorten omia juttuja, (aineisto)suosituksia sekä jonkinlaista kirjoihin liittyvää kilpailua. Millaisia esteitä kirjastonkäytölle koetaan olevan? Suurin osa vastaajista (64 %) ei koe aineiston löydettävyyttä ongelmana, vaan löytää yleensä haluamansa aineiston helposti hyllyistä. Kymmenen prosenttia vastaajista ei löydä aineistoa ja 26 % oli valinnut vaihtoehdon en osaa sanoa. Tämä voisi viitata joko kirjaston kokoelmien käyttämättömyyteen tai siihen, että kirjasto on jo niin tuttu, ettei asiakas osaa kiinnittää huomiota aineiston löydettävyyteen ahkerasti käyttämästään kirjastosta. Myös henkilökunnalta saatu apu koetaan riittäväksi ja kirjastonkäyttöä tukevaksi. 72 % vastaajista koki saavansa henkilökunnalta riittävästi apua kirjastonkäyttöön. Yhdeksän prosenttia vastasi ei ja 18 % ei osaa sanoa. Kysymys Millaiset asiat vähentävät kirjaston käyttöäsi sisälsi 19 monivalintavaihtoehtoa ja avoimen jokin muu, mikä -vaihtoehdon. Kysymykseen oli mahdollista valita useampia vastausvaihtoehtoja. Vastausten perusteella suurin nuorten kirjastonkäyttöä vähentävä tekijä on aikapula. Vaihtoehdon minulla on liian vähän vapaa-aikaa oli valinnut 41 % vastaajista. 29 % vastaajista puolestaan koki lähimmän kirjaston sijaitsevan liian kaukana ja 26 % vastasi, etteivät kirjaston aukioloajat palvele heidän tarpeitaan. 19 % vastaajista kokee kirjaston tilat epäviihtyisiksi ja 16 % on sitä mieltä, että kirjastossa on liian hiljaista, kun taas ainoastaan yksi prosentti vastaajista kokee kirjaston liian meluisaksi paikaksi.

11 11 Myös kirjaston perustoimintojen järjestelyt koetaan jossakin määrin kirjastonkäyttöä vähentäväksi. 19 % vastaajista kokee laina-ajat liian lyhyiksi, 14 % ei muista palauttaa lainojaan ja 14 % kokee, ettei kirjastosta löydy heille tarpeellista aineistoa. Kuitenkin vain kaksi prosenttia vastaajista ilmoittaa olevansa lainauskiellossa, kolmella prosentilla ei ole kirjastokorttia, ja kirjaston käyttösäännöt kokee vaikeaselkoisiksi ainoastaan kaksi prosenttia vastaajista. Kirjaston henkilökunta ärsyttää vain kahdeksaa prosenttia vastaajista ja saman verran vastaajia ei tiedä mitä kirjastossa voi tehdä. 11 % vastaajista ilmoittaa, ettei mikään vähennä heidän kirjastonkäyttöään. Avoimen vaihtoehdon jokin muu, mikä? oli valinnut 13 % vastaajista (28 kommenttia jätetty). Osa avoimista vastauksista sisälsi omin sanoin ilmaistuna jo vaihtoehdoissa tarjottuja aikapulaan ja kirjaston aukioloaikoihin liittyviä kommentteja. Noin neljännes kommenteista koski palvelun tarvetta. Kommenteissa oli ilmaistu suorasukaisesti, ettei kirjastonkäyttö vastaajaa yksinkertaisesti kiinnosta tai että hänellä ei ole tarvetta käyttää kirjastoa. Saman verran vastaajista oli kokenut henkisiä esteitä kirjaston käytön saavutettavuuteen. En jaksa, ei huvita, laiskuus oli saanut seitsemän mainintaa eri variaationa. Neljä vastaajaa mainitsi kirjaston heille sopimattomat aukioloajat käyttöä vähentäviksi tekijöiksi. Miten kokoelmia ja palveluja voisi parantaa? Kokoelmia ja palvelua koskevan osion päätteeksi vastaajat saivat vielä jättää avoimeen kommenttikenttään parannusehdotuksia kirjaston aineistoa ja palveluita koskien. Kommentteja oli jätetty 76 kappaletta. Kommenteista 29 koski varsinaista kirjastoaineistoa ja toiveet olivat pitkälti samoja kuin mitä vastaajat olivat jo aiemmassa kysymyksessä Mitä toivoisit, että voisit lainata kirjastosta toivoneet. Lisää kirjoja, mangaa, DVD-elokuvia ja yleensä uutta aineistoa toivottiin näissäkin kommenteissa. Kirjaston palveluihin liittyi 26 kommenttia. Niissä toivottiin Playstation3-pelikonsolia, latauspaikkoja kännyköille, nopeampaa uutuuskirjojen hankintaa, enemmän tietokoneita, nopeaa nettiä ja pidempiä laina-aikoja aineistolle. Yksi vastaaja oli toivonut ylipäänsä enemmän kirjastoja ja toinen ehdotti uutena palveluna chat-palvelua läksyjen teon tueksi. Kirjastojen aukiolojen pidentämistä ja viikonlopun aukioloaikoja toivottiin seitsemässä kommentissa. Henkilökuntaa toivottiin kahdessa kommentissa osastoille vapaana kiertelemään

12 12 helpomman lähestyttävyyden vuoksi. Palvelun parantamiseksi heitä myös toivottiin joustamaan työtehtävissä ja palvelemaan asiakkaita niillä tiskeillä, joissa on ruuhkaa. Kirjaston tiloja koskevia kommentteja löytyi myös kahdeksan kappaletta vaikka niitä ei tässä osiossa varsinaisesti ollut tarkoitus käsitellä. Niissä toivottiin löhösohvia, värejä ja yleensä viihtyisämpiä tiloja, samoin kuin nuorten omaa oleskelutilaa ja nuorisokahvilan perustamista kirjaston tiloihin. 3.3 Kirjaston tilat Nuorten näkökulmaa kirjaston tilojen toimivuuteen kysyttiin kahden monivalinta- ja kahden avoimen kysymyksen kautta. Näihin saatujen vastausten perusteella vapaa-ajan vietto kirjaston tiloissa jakoi vastaukset melko tasaisesti vaihtoehtojen välillä: kirjastossa viettää aikaa silloin tällöin 26 %, todella harvoin 38 % ja ei lainkaan 32 % vastaajista. Ainoastaan viisi prosenttia vastaajista viettää aikaa kirjastossa usein. Millaisena nuoret asiakkaat kokevat kirjaston tilat? 44 % kokee käyttämänsä kirjaston tilat viihtyisiksi, 19 % ei ja 37 % ei ole muodostanut asiasta mielipidettä tai ei käytä kirjastoa niin usein, että osaisi vastata kysymykseen. Avoimissa kysymyksissä kysyttiin ensin, miten kirjaston tilojen viihtyvyyttä voisi parantaa. Avoimia kommentteja tähän kysymykseen oli jätetty 96 kappaletta. Näistä 53 koski kirjaston sisustusta. Vastaajat toivoivat erityisesti sohvia, nojatuoleja, säkkituoleja ja ylipäänsä enemmän pehmeitä istuimia. Muutama vastaaja toivoi viihtyvyyden parantamiseksi maalia seiniin, kasveja, verhoja ja modernimpaa ilmettä sekä uusia huonekaluja kirjastoihin. 13 mainintaa koski yleisesti tilan tarvetta. Kirjastojen tilat koetaan liian pieniksi, toivottiin rauhallista lukutilaa ja enemmän lukunurkkauksia sekä sitä, että kaikilla tiloilla olisi kirjastossa omat huoneet. Erilaisia palveluja, kuten juoma-automaatteja, kahvitarjoilua sekä Playstation3- pelikonsolia ja elokuvien katselumahdollista oli tiloihin toivonut myös 13 vastaajaa kommenteissaan. Kommentoijista kahdeksan viihtyisi kirjastossa paremmin, jos siellä olisi enemmän ääniä. Toivottiin musiikkia soimaan, mahdollisuutta puhua puhelimessa ja yleensä äänen

13 13 voimakkuuden nostamista. Yksi kommentoija oli kuvaillut kirjastoa liian hiljaiseksi ja kaavoihin kangistuneeksi. 17 kommentoijaa ei ollut nähnyt mitään keinoa tilojen parantamiseksi, tai eivät osanneet sanoa. Viisi kommentoijaa oli tyytyväisiä tiloihin sellaisena kuin ne nykyisellään ovat. Mitä kirjaston tiloista koetaan puuttuvan? Toinen avoin kysymys koski sitä, mitä nuoret kokevat kirjaston tiloista puuttuvan. Kysymyksellä haettiin ensisijaisesti ideoita uusien tilojen luomiseksi ja etsittiin vastausta siihen, voisiko kirjasto tarjota nuorille jotain sellaista tila- tai toimintamahdollisuutta, jota muualla ei järjestetä. Kysymykseen oli vastannut 100 nuorta. 35 kommenttia koski kirjaston sisustusta ja oleskelutiloja. Kirjaston tiloista koetaan puuttuvan sohvia ja istumapaikkoja, mukavat lukunurkkaukset ja värit. 32 vastausta liittyi erilaisiin palveluihin. Limukoneita, kaakaoautomaatteja, ruokapisteitä ja karkkikauppaa kaivattiin kirjastoon. Moni oli huomannut myös langattoman verkon, puhelimien lataamismahdollisuuden sekä esimerkiksi musiikinkuuntelu- ja elokuvankatselupisteiden puuttuvan kirjastoista. Myös lisää tietokoneita, Playstation-pelikonsolia ja pelinurkkausta toivottiin kirjaston tiloihin. Viisi kommenttia koski tässäkin kysymyksessä ääntä. Kirjastosta koetaan puuttuvan musiikki, elämä ja jutteluhuone. 11 vastaajaa oli kiinnittänyt huomiota kirjaston tunnelmaan, he toivoivat tiloihin rentoutta, mukavuutta, pehmeyttä ja parempaa tunnelmaa. 18 vastaajaa ei kokenut mitään puutteita kirjaston tiloissa, pari vastaajaa oli sitä mieltä että tiloista puuttuu kaikki oleellinen ja seitsemän vastaajaa oli jättänyt en tiedä -kommentin. 3.4 Kirjaston tapahtumat Tapahtumiin liittyvillä kysymyksillä pyrittiin selvittämään sitä, kiinnostavatko kirjaston tapahtumat nuoria, järjestetäänkö heille tarpeeksi tapahtumia ja millaisia tapahtumia nuoret itse kaipaisivat kirjastoon. Samalla haluttiin tietää, tavoittaako kirjaston tapahtumamainonta nuoria ja mitkä tiedotuskanavat ovat heille tärkeimmät. Nuoret saivat myös jättää ehdotuksia kiinnostavista tapahtumista kirjastolle.

14 14 Järjestetäänkö nuorille riittävästi tapahtumia? 10 % vastaajista on sitä mieltä, että kirjastossa järjestetään tarpeeksi tapahtumia nuorille. 29 % on vastannut ei, ja 61 % ei ole muodostanut mielipidettä asiasta (en osaa sanoa). Enemmän tapahtumia toivoi 18 % vastaajista, miltei puolet (47 %) ei. Avoimessa kysymyksessä tiedusteltiin tapahtumatoiveita niiltä, jotka niitä lisää toivoivat. Vastauksia oli jätetty 47 kappaletta. Tapahtumiksi ehdotettiin melko paljon kirjailijavierailuita ja kirjaesittelyjä ja muuta aineiston esittelyyn liittyvää toimintaa. Muutama toivoi myös julkkisten tai urheilijoiden tapaamisia (kaikkiaan 14 mainintaa vierailijoista). Toiminnallisia tapahtumia toivoi 13 vastaajaa. Peli-iltoja toivottiin niin konsolipelien kuin lautapelienkin muodossa, samoin elokuvailtoja. Taide- ja käsityötapahtumaa oli myös ehdotettu (esimerkiksi kirjojen tarinoiden kuvittamista). Pari vastaajaa toivoi musiikkia tai jotain bändejä kirjastoon, yksi oli ehdottanut opiskelupiiriä ja muutama nuorten lukupiiriä. Muissa kommenteissa toivottiin muun muassa virkistäviä tapahtumia, jotka veisivät ajatukset arjesta pois, jotain kivoja tai mielenkiintoisia sekä jotain erilaisia, pelkät vitriininäyttelyt ovat tylsiä. Yksi vastaaja oli myös käyttänyt tekstikentän hyödyksi antamalla palautetta kirjaston tapahtumista. Hän kokee ne vanhanaikaisiksi ja mielenkiinnottomiksi eikä siksi tunne tarvetta osallistua. Toimiiko tapahtumatiedotus? 33 % vastaajista saa tarpeeksi tietoa kirjaston tapahtumista. Suosituimmat tiedotuskanavat näille vastaajille ovat kirjastojen ilmoitustaulut (39 %) ja kaverit (38 %) ja perheenjäsenet (29 %). Tapahtumatietoa saadaan myös kirjaston verkkosivuilta (29 %) vaikka kukaan verkkokirjaston käyttäjä ei tapahtumatietoa maininnut aiemman verkkokirjastokysymyksen yhteydessä sieltä etsivänsä. Melko tasaisesti vajaan 20 % edustuksella myös kirjaston henkilökunta, sanomalehti sekä kirjaston Facebook-sivu koetaan hyviksi tiedonlähteiksi. Ne 67 % vastaajista, jotka eivät saa tarpeeksi tietoa tapahtumista, ohjattiin avoimeen kysymykseen kertomaan mitä kautta he tietoa haluaisivat saada. Vastauksissa nousi jonkin verran esiin jo käytössä olevia tiedotuskanavia (sosiaalinen media, ilmoitustaulut, henkilökunta). Tästä voisi päätellä, että kysymykseen on vastannut kirjastoa harvemmin käyttäviä nuoria sekä ei-käyttäjiä. Osa vastauksista saattaa olla myös heitä, jotka jo

15 15 saavat riittävästi tietoa tapahtumista mutta jotka halusivat avoimen kysymyksen kautta vahvistaa aiempaa vastaustaan. Tietoa haluttiin saada eniten Internetin eri sovellusten kautta (30 mainintaa). Sähköposti nousi vastauksissa yhtenä uutena vaihtoehtona melko useasti (12 kertaa) esiin ja jonkinlaista postituslistaa ehdotettiin perustettavaksi. Yhdeksän vastaajaa toivoi saavansa tiedon koulun tai opettajan kautta. 16 kommenttia koski kirjaston tiloja (ilmoitustaulut) sekä henkilökuntaa tiedonlähteinä. Sanomalehti-ilmoittelua seuraisi seitsemän kommentoijaa. Yksi vastaaja toteaa, että televisiomainoksen hän ainakin huomaisi. Muita kommentteja oli muun muassa iphone, postin välityksellä sekä kavereilta. 18 mainitsi, ettei halua tai tarvitse tietoa kirjaston tapahtumista. 3.5 Yleisiä kokemuksia kirjastosta Kyselyn lopussa kysyttiin vielä nuorten yleisiä ajatuksia ja tuntemuksia kirjastosta. Kysymysten kautta pyrittiin selvittämään kirjaston tärkeyttä nuorten elämässä sekä sitä, kuinka tervetulleiksi he kokevat itsensä kirjastoon ja kuinka kirjasto onnistuu nuorten tarpeiden huomioimisessa. Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan miten heidän kirjastonkäyttönsä on muuttunut alakouluajoista ja pohtimaan syitä muutokseen. Millaisena nuoret kirjaston näkevät? Tuloksista selviää, että 17 % vastaajista pitää kirjastoa tärkeänä, 44 % melko tärkeänä ja 39 % ei lainkaan tärkeänä. Miltei 70 % taas kokee, että kirjasto huomioi nuorten tarpeet hyvin tai melko hyvin ja vain 6 % on vastannut, ettei nuorten tarpeita huomioida kirjastossa ollenkaan. Kysymykseen Huomioidaanko nuorten tarpeet mielestäsi kirjastossa oli myös mahdollista jättää avoin, omaa vastausvaihtoehtoa perusteleva kommentti. Ne vastaajat, jotka kokivat kirjaston huomioivan nuorten tarpeet hyvin, mainitsivat perusteluissa hyvän nuortenaineistokokoelma sekä hyvän asiakaspalvelun. Melko hyvin -vaihtoehdon valinneet mainitsivat useassa kommentissa, että voisi olla enemmän kirja- ja elokuva-aineistoa nuorille, samoin toivottiin hankintatoiveiden parempaa toteuttamista sekä parempia tietokoneita.

16 16 Melko huonosti tai ei huomioida lainkaan -vastauksen valinneiden perusteluissa sen sijaan oli enemmän hajontaa. Osa kokee henkilökunnan liian asialliseksi ja vaikeasti lähestyttäväksi, toiset kommentoivat nuortenosastojen tiloja toimimattomiksi ja sisustusta tylsäksi tai kokoelmaa riittämättömäksi nuorten tarpeisiin. Yksi vastaaja oli todennut, että kirjasto on enemmän aikuisten paikka ja toinen kertoi, ettei mikään kirjastossa vedä häntä puoleensa. Tämän lisäksi suurin osa vastaajista (84 %) kokee olevansa tervetulleita kirjastoon. Niitä vastaajia (alle 20 %), jotka valitsivat vaihtoehdon en, kehotettiin vielä jatkokysymyksenä kommentoimaan vastaustaan avoimessa vastausruudussa. Tästä syystä suurin osa kysymyksen kautta saadusta palautteesta oli luonnollisesti negatiivista. Avokommentteja oli jätetty 31 kappaletta. Näistä vastauksista yhdeksän oli perustelemattomia ( en kerro, ei kiinnosta ). Suurin osa kommenteista koski nuorten kokemaa henkilökunnan huonoa asennetta nuoria kohtaan. Nuoret kokevat, ettei heitä tervehditä tai huomioida kirjastossa. Pari mainintaa koski huonoa kirjavalikoimaa ja yksi vastaaja ei kokenut olevansa tervetullut kirjastoon, koska on lainauskiellossa. Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan miten heidän kirjastonkäyttönsä on muuttunut alakouluajoista ja mistä he arvelevat muutoksen johtuneen. 56 % vastaajista arvioi kirjaston käyttönsä vähentyneen ja 19 % lisääntyneen. Kirjastonkäytön vähentymiseen ehdottomasti yleisin syy on aikapula sekä se, että kirjaston palvelut ovat kauempana tai kirjastoauto ei enää vieraile koululla yläkouluun siirryttäessä. Suurin syy kirjastonkäytön lisääntymiseen on vastausten perusteella kasvanut lukuinto ja opinnot, joihin haetaan aineistoa kirjastosta. Nuorilta tiedusteltiin myös kiinnostusta osallistua kirjaston tapahtumien ja/tai palveluiden suunnitteluun. Ainoastaan kymmenen prosenttia vastaajista osoitti kiinnostusta asiaan, 56 % ei ollut kiinnostunut ja 36 % oli valinnut vaihtoehdon en osaa sanoa. Tässä kysymyksessä viimeisen vaihtoehdon olisi kenties voinut jättää pois ja tavallaan pakottaa vastaaja valitsemaan kahdesta vaihtoehdosta itselleen sopivampi. En osaa sanoa -vastaukset heijastelevat kenties osittain myös sitä, ettei kysymyksessä täsmennetty minkä tasoisesta osallistumisesta olisi kyse. Viimeisenä kyselyssä oli vielä avoin vastauskenttä, johon nuorilta pyydettiin toiveita kirjastolle. Toiveita oli jättänyt 96 vastaajaa. 15 heistä ei tiedä tai ei toivo mitään. 48 mainintaa koski kirjaston aineistoa ja teknologiaa (tietokoneen, pelikonsolit), 27 toivetta koski kirjaston tiloja,

17 17 kymmenen henkilökuntaa ja loput aukioloaikoja, kirjastokäyntejä koulun kanssa sekä sekalaisia kommentteja. 3.6 Kirjaston ei-käyttäjät Kyselyn taustatietokysymyksessä, jossa tiedusteltiin asiakkaan käyttämää kirjastoa, oli yhtenä vaihtoehtona en käytä kirjastoa. Vaihtoehdon valinneet ohjattiin ohittamaan alun kirjastoa käyttäville suunnatut kysymykset, jotka koskivat lainaamista ja yleistä kirjastonkäyttöä. Eikäyttäjille oli laadittu kaksi monivalintakysymystä sekä yksi avoin kommenttikenttä. Heitä ei kuitenkaan ohjeistettu keskeyttämään kyselyä tähän, vaan myös heidän oletettiin vastaavan kirjaston tiloja ja tapahtumia sekä yleisiä kirjastokokemuksia koskeviin kysymyksiin. Kaikkiin näihin oli annettu vaihtoehto en osaa sanoa tai muu tapa ohittaa kysymykset ilman, että mielipidettä pakotettiin muodostamaan. Ajatuksena kuitenkin oli, että kirjaston käyttö voi olla vahvasti sidoksissa mielikuvaan lainaamisesta ja palveluiden käyttämisestä, eikä kirjastossa kavereiden tapaamista tai muuta oleskelua mielletä kirjaston käytöksi. Toisaalta esimerkiksi liikuntaesteiset asiakkaat eivät välttämättä käytä kirjaston fyysisiä tiloja, mutta asioivat silti verkkokirjaston kautta kirjastossa tai käyttävät avustajan avulla kokoelmia ja palveluja hyödyksi. 13 % eli 31 kyselyyn vastannutta nuorta ei käytä kirjaston palveluja. Heistä yli puolet (52 %) ilmoitti pääasialliseksi syyksi, etteivät he lue. Kymmenen prosenttia vastaajista ei muista palauttaa lainojaan ja seitsemän prosenttia kokee, ettei kirjastosta löydy mitään heille hyödyllistä aineistoa. Neljännes vastaajista (26 %) oli kuitenkin valinnut vaihtoehdon jokin muu, mikä. Näistä nousi vahvimmin esiin kommentit ei ole tarvetta, ei vaan kerkeä ja ei jaksa, ei kiinnosta. Pari vastaajaa kertoi, ettei löydä kirjastosta mitään kivoja tai kiinnostavia kirjoja, jotkut lukevat vain omia kirjojaan kotona ja yksi ilmoittaa ostavansa ne kirjat jotka haluaa lukea. Kysymys Mikä saisi sinut käyttämään kirjastoa aiheutti jonkin verran hajontaa vastauksissa. Silti enemmistö, 29 % vastaajista, oli vastannut, ettei mikään annetuista vaihtoehdoista saisi heitä käyttämään kirjastoa. 16 % saattaisi käyttää kirjastoa, jos laina-ajat olisivat pidemmät ja saman

18 18 verran käyttäjiä vastausten perusteella toisi kirjastoon konsolipelien pelaamismahdollisuus. 13 % vastaajista kaipasi elokuvien katselumahdollisuutta kirjastoon ja 13 % kirjastokortin käyttämistä kännykällä. 13 % vastaajista myös kävisi kirjastossa, jos se olisi kouluaikana mahdollista. Ei-käyttäjille kirjaston aukioloaikojen muutos tai parempi sijainti eivät ole ratkaisevia tekijöitä, sillä vain kolme prosenttia vastaajista oli valinnut jommankumman vaihtoehdon. Myöskään kirjastonkäytön opetus, lainojen automaattinen uusiutuminen, lainauskiellon poistaminen tai kirjaston käyttösääntöjen yksinkertaistaminen eivät mainittavasti vaikuttaisi nuorten kirjastokäynteihin. Ei-käyttäjät eivät kuitenkaan suhtaudu kirjastonkäyttäjiä negatiivisemmin kirjastoon. 61 % vastaajista kokee olevansa tervetullut kirjastoon ja 40 % on sitä mieltä, että nuorten tarpeet huomioidaan kirjastossa hyvin tai melko hyvin. 97 % näistä vastaajista kuitenkin kokee, ettei kirjasto ole heille lainkaan tärkeä Yhteenveto Nuorten vastauksista voisi vetää muutamia varovaisia johtopäätöksiä. Nuoret käyttävät kirjastoa edelleen melko perinteisesti. Siellä käydään noin kerran kuussa tai vähän harvemmin ja käynneillä lainataan aineistoa, etsitään tietoa ja opiskellaan. Nuoret eivät juuri käytä kirjaston tilaa vapaa-ajan oleskeluun eikä kirjaston tapahtumat ole juurikaan vetovoimaisia nuorten keskuudessa. Syinä tähän voi olla osittain monen esiin tuoma vapaa-ajan puute. Toisaalta joistakin vastauksista näkyi, ettei koulumatkaan yhdistettyä kirjastokäyntiä välttämättä mielletty vapaa-ajaksi, vaan kirjastossa odotettiin bussia tai tehtiin läksyjä. Myös kirjaston aukioloajat monet vastaajista on kokenut omiin tarpeisiinsa riittämättömäksi. Viikonlopun aukioloaikoja toivottiin monissa avoimissa vastauksissa. Kirjastoauton käyntien loppuminen ja lähikirjaston jääminen matkan taakse yläkouluun siirryttäessä vaikuttavat myös melko paljon nuorten kirjastonkäyttöön. Tilana kirjasto houkuttelisi nuoria paremmin, jos sieltä löytyisi mukavia sohvia, säkkituoleja ja muita pehmeitä istuimia, sekä mukavia, rauhallisia lukupaikkoja. Myös konsolipelin pelaaminen tai elokuvien katsominen kirjastossa houkuttelisi joitakin nuoria kirjastoon. Samoin musiikkia tai muuta taustahälyä kaivattiin monissa vastauksissa. Kuitenkin ne nuoret, jotka käyttävät kirjastoa enemmän tai vähemmän säännöllisesti kokevat, että kirjasto on hyvä nykyisessä muodossaan. He etsivät ja löytyvät helposti kokoelmista etsimänsä kirjat eivätkä juuri toivo muuta kuin runsaasti uutta kirjamateriaalia valikoimiin.

19 19 Nämä nuoret myös kysyvät rohkeasti kirjaston henkilökunnalta apua ja osa toivoisi, että apua myös tarjottaisi aktiivisesti hyllyjen välissä. Kirjaston ei-käyttäjät eivät nykyisessä elämäntilanteessaan kaipaa kirjaston palveluita, eikä heitä sinne ole helppo houkutella edes uusien palveluiden kautta. Ei-käyttäjillä ei kenties ole riittävästi tietoa kirjaston uusista aineistoista tai palveluista, mutta on mahdotonta sanoa muuttaisiko tieto heidän kirjastonkäytön tarpeita. Käytön aloittamisen kynnys on korkea eikä kirjasto ole kaikille jokaisessa elämän vaiheessa hyödyllinen. Kuten yksi avovastauksen jättänyt ilmaisi, nuoria ei pitäisi pakottaa tykkäämään kirjastosta. Tärkeämpää olisi muistuttaa kirjaston olemassaolosta myös nuorille niin, että he tarvittaessa muistaisivat palvelun olemassaolon ja pyrkiä jatkossakin säilyttämään nuorten positiivinen kirjastokuva Muutamia huomioita kyselystä Kyselyssä ei ollut pakollisia kysymyksiä. Kaikki vastaajat eivät siis ole välttämättä vastanneet kaikkiin kysymyksiin. Ajatuksena oli, ettei vastaajaa pakoteta muodostamaan mielipidettä kysymyksiin, joihin hänellä ei ole vastausta tai joihin hän ei halua vastata. Ei-käyttäjät myös ohjeistettiin kyselyssä ohittamaan kirjaston käyttöä koskevat kysymykset (kysymykset 1 7). Tämän vuoksi kokonaisvastausmäärä putoaa tässä osiossa hieman taustakysymyksiin verrattuna. Sukupuolikysymykseen jätti vastaamatta viisi vastaajaa. Tämä voi johtua joko siitä, että pudotusvalikosta valittu vaihtoehto ei ole tallentunut. Kysymyksessä ei myöskään ollut vaihtoehtoa jokin muu/en halua kertoa, joka on voinut vaikuttaa joidenkin vastaajien valintaan jättää kysymys kokonaan vastaamatta. Koko kyselyn vastaajien ikäjakauma painottuu vahvasti yläkouluikäisiin. Tästä johtuen tuloksien ei voi ajatella kattavasti edustavan kyselyn alkuperäistä, vuotiaiden ikäryhmää. Yli 15- vuotiaiden osuus vastaajista on niin pieni, että niistä voi parhaimmillaankin vetää vain varovaisia johtopäätöksiä vuotiaiden kirjastonkäytöstä ja palveluiden tarpeista. Vaikka kyselyssä kysyttiin missä kirjastossa nuori yleensä asioi, vastauksista näkyy, että heistä monet ovat arvioineet vastauksissaan muitakin kirjastoja kuin ilmoittamaansa, useimmin käytettyä kirjastoa. Yksittäisten kirjastojen vastaukset eivät näin välttämättä anna oikeaa kuvaa

20 20 vastaajan kirjastokohtaisesta palautteesta tai kirjastoa koskevista toiveista. Vastaukset on paras käsitellä yhtenä kokonaisuutena yleisemmällä tasolla ja poimia niistä vain suoraan jollekin kirjastolle osoitetut palautteet tarkempaan käsittelyyn. Kysymyksen Millä osastolla asioit vastauksia saattaa hieman vääristää se, ettei monessakaan lähikirjastossa ole erillisiä osastoja esimerkiksi kirja- ja musiikkiaineistoille. Kysymystä laatiessa tausta-ajatuksena oli, että nuori osaa ajatella osastoa ikään kuin aineistokokoelmana. Myös monissa lähikirjastoissa musiikkiaineisto tai lehdet ovat kuitenkin selkeästi omana kokonaisuutenaan, vaikkei niille erillistä osastoa olisikaan. Melko moni kirjastoa käyttävistä vastaajista oli vastannut myös ei-käyttäjille tarkoitettuihin kysymyksiin (kysymykset vapaa vastauskenttä). Kysymyksen muotoilu ei kenties ollut onnistunut tai kysymystä ei ollut luettu huolellisesti. Vastauksista päätellen moni oli tulkinnut kysymyksen muodossa jos et käyttäisi kirjastoa tai silloin kun et käytä kirjastoa. Nämä kirjastonkäyttäjien vastaukset ko. kysymyksiin on suodatettu lopputuloksista pois, ja tarkastelun kohteeksi on otettu ainoastaan niiden vastaukset, jotka kyselyn alussa ilmoittivat, etteivät käytä kirjastoa. Myös kirjastonkäyttäjien vastaukset on kuitenkin tallennettu erilliselle tiedostolle. Ne voivat jossain toisessa yhteydessä tarjota arvokasta tietoa nuorten kirjastonkäyttöä vähentävistä tekijöistä ja kirjastopalveluiden saavutettavuuden ongelmista. Verkkokirjastoa koskevissa kysymyksissä viimeinen, avoin kysymys (kehitysehdotuksesi verkkokirjastoon) olisi pitänyt olla paremmin muotoiltu tai jopa monivalintakysymys. Vastauksia saatiin niukasti, tosin ainoastaan 29 % nuorista käyttää verkkokirjastoa, eli kehitysehdotuksia on luonnollisesti palvelua käyttämättömien vaikea keksiäkään. Verkkokirjastovastauksista myös näkyi, että se sekoitettiin kirjaston tavallisiin nettikoneisiin ja muuhun automaatioon (Google aloitussivuksi, käytän FB:tä, pelaan vastaukset Mitä teet verkkokirjastossa -kysymyksessä) Kirjastonkäyttöä vähentävissä tekijöissä kahdeksan prosenttia on vastannut, ettei tiedä mitä kirjastossa voi tehdä. Tämä tieto yhdistettynä nuorten vähäiseen verkkokirjaston käyttöön sekä tapahtumatiedottamisen vähäiseen vaikutukseen voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kirjaston ja koulun yhteistyötä kannattaisi tiivistää. Tieto kirjaston palveluista olisi hyvä saada tehokkaammin tiedotettua nuorille, etenkin kun avoimista vastauksista näkyy, että kirjastonkäyttö on yleensä vähentynyt siinä kohdin, kun koulun kanssa ei enää käydä kirjastossa tai yläkoulu ei enää sijaitse kirjaston läheisyydessä. Tiivis kouluyhteistyö olisi yksi ratkaisu nuorten kirjastonkäytön aktivointiin. Käytännössä sen toteuttaminen on kuitenkin hankalaa, ja koulujen puolelta usein melko henkilö- eikä organisaatiovetoista.

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

Kirjastoautopalvelujen asiakaskysely Yhteenveto yhteisöasiakkaiden kyselystä

Kirjastoautopalvelujen asiakaskysely Yhteenveto yhteisöasiakkaiden kyselystä Kirjastoautopalvelujen asiakaskysely 2012 Yhteenveto yhteisöasiakkaiden kyselystä Sisältö 1 Kirjastoautopalvelujen asiakaskyselyn toteutus...2 2 Kirjastopalveluiden käyttö...3 2.1 Kirjastoautossa ja pää-

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Ratamo-kirjastojen ja Lopen kirjaston asiakaskysely 2016

Ratamo-kirjastojen ja Lopen kirjaston asiakaskysely 2016 Ratamo-kirjastojen ja Lopen kirjaston asiakaskysely 2016 1. Vastaajan sukupuoli: Vastaajien määrä: 1237 mies 19% 22% 16% 22% 24% nainen 81% 78% 84% 78% 76% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% Hausjärvi

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote

Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote Vastaajaryhmä Opiskelijat Tökkikää päättäjiä, että saatte myös lauantaiaukiolot :). Vastaajat Vastaajia 32, joista naisia lähes 88 % ja miehiä yli 12

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI

LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI 2013 LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI RAUTALAMMIN KUNTA LIIKUNTATOIMI Liikuntakysely Rautalammin kunnan työikäisille (16-64v.) toteutettiin tammi-helmikuussa 2013. Liikuntakyselyn tavoitteena oli kartoittaa työikäisten

Lisätiedot

Vastausten määrä: 68 Tulostettu :23:50

Vastausten määrä: 68 Tulostettu :23:50 Vastausten määrä: 68 Tulostettu 7.5.2010 14:23:50 Poiminta 1.1 Minkä erikoiskirjaston / tutkimuslaitoksen palveluja arvioit (valitse yksi vaihtoehto) = 12 (Museoviraston kirjasto) 1.1 Minkä erikoiskirjaston

Lisätiedot

AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2013 yhteenveto KTAMKn tuloksista

AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2013 yhteenveto KTAMKn tuloksista AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2013 yhteenveto KTAMKn tuloksista Viides valtakunnallinen amk-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely järjestettiin keväällä 2013. KTAMKn vastauksia kertyi 282 kappaletta.

Lisätiedot

PALVELUMUOTOILUN METODIT. Mauri Härkönen Ville-Eemeli Junnila Miikka Laakso Mari Pohjanvesi

PALVELUMUOTOILUN METODIT. Mauri Härkönen Ville-Eemeli Junnila Miikka Laakso Mari Pohjanvesi PALVELUMUOTOILUN METODIT Mauri Härkönen Ville-Eemeli Junnila Miikka Laakso Mari Pohjanvesi KULTTUURILAUTAKUNTA KIRJASTON INTERNETSIVUT ASIAKAS ITSEPALVELULAINAUS KIRJASTON HENKILÖKUNTA PALAUTUSAUTOMAATTI

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

VIEREMÄN KUNNANKIRJASTON ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2013

VIEREMÄN KUNNANKIRJASTON ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2013 VIEREMÄN KUNNANKIRJASTON ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2013 VASTAAJIA: 56 SUKUPUOLI MIES (11) NAINEN (43) EI VASTAUSTA/EOS (2) ELÄMÄNTILANNE TYÖSSÄ (18) TYÖTÖN (6) KOULULAINEN/OPISKELIJA (5) ELÄKELÄINEN (26)

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012 Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 11-12 Lasten kyselyn saivat huoltajien kyselyn yhteydessä 4 lasta, joista palautui 25. Vastausprosentti muodostui siten 62,5%. Lasten kysely muodostui

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2010 yhteenveto KTAMKn tuloksista

AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2010 yhteenveto KTAMKn tuloksista AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2010 yhteenveto KTAMKn tuloksista Neljäs valtakunnallinen amk-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely järjestettiin keväällä 2010. KTAMKn vastauksia kertyi 330 kappaletta.

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

Kirjasto updated yhteiskehittäminen

Kirjasto updated yhteiskehittäminen Helsingin kaupunginkirjasto & Demos Helsinki Kirjasto updated yhteiskehittäminen Kirjasto treenaa nuoria -hanke 1) PARANNUKSIA PALVELUKULTTUURIIN Nuorilla oli kirjastosta huonoja asiakaspalvelukokemuksia

Lisätiedot

E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.)

E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.) E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.) SeAMK:n Kirjasto- ja tietopalvelun opiskelijoiden syyskuussa 2010 tekemän E-kirjakyselyn tuloksia TAUSTATIETOJA Kyselytutkimus

Lisätiedot

Hankerekisterin käyttäjäkysely 2015

Hankerekisterin käyttäjäkysely 2015 Hankerekisterin käyttäjäkysely 2015 1 Yleensä kyselystä Kyselyssä selvitettiin vastaajien mielipiteitä hankerekisterin käytöstä sekä siihen liitetyistä visualisoinneista Se oli auki 3.12.-18.12.2015 Vastaajia

Lisätiedot

FSD2805. Kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely: yleiset kirjastot 2010. Koodikirja

FSD2805. Kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely: yleiset kirjastot 2010. Koodikirja FSD80 Kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely: yleiset kirjastot 00 Koodikirja YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIETOARKISTO c Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, 0 Tämän koodikirjan viittaustiedot: Kirjastojen

Lisätiedot

HARRI SAHAVIRTA Helsingin kaupunginkirjasto

HARRI SAHAVIRTA Helsingin kaupunginkirjasto HARRI SAHAVIRTA Helsingin kaupunginkirjasto 23.11.2016 Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama tutkimushanke 2016-2017 Helsingin kaupunginkirjasto hallinnoi, mukana myös Espoo, Inari, Tampere ja Vihti

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Anne Ågren Suomen kielen hallintoalueen kehittäjä Heinäkuu 2014 Sisällysluettelo Tausta, tarkoitus ja toteutus Vastausprosentti Toiminnat

Lisätiedot

Porvoon kaupunginkirjasto: vastukset 2013

Porvoon kaupunginkirjasto: vastukset 2013 Porvoon kaupunginkirjasto: vastukset 2013 Vastauksia kielen mukaan Svar enligt språk Kieli - Språk swe fin 0 50 100 150 Vastaustapa - Svarsmetod Paperivastaus - papperssvar Sähköinen vastaus - elektroniskt

Lisätiedot

Raportti nuorten kirjastonkäyttö - kyselystä

Raportti nuorten kirjastonkäyttö - kyselystä 2016 Raportti nuorten kirjastonkäyttö - kyselystä Euran kunnankirjasto Koski Heli Raportti nuorten kirjastonkäyttötutkimuksesta Euran kunnankirjastossa on viime vuosina huomattu nuorten kirjastonkäytön

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2873 KIRJASTOJEN KANSALLINEN KÄYTTÄJÄKYSELY: YLEISET KIR- JASTOT 2013

KYSELYLOMAKE: FSD2873 KIRJASTOJEN KANSALLINEN KÄYTTÄJÄKYSELY: YLEISET KIR- JASTOT 2013 KYSELYLOMAKE: FSD2873 KIRJASTOJEN KANSALLINEN KÄYTTÄJÄKYSELY: YLEISET KIR- JASTOT 2013 QUESTIONNAIRE: FSD2873 NATIONAL USER SURVEY OF FINNISH PUBLIC LIBRARIES 2013 Tämä kyselylomake on osa yllä mainittua

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Rovaniemen kaupunginkirjaston nuortentila. Salla Erho

Rovaniemen kaupunginkirjaston nuortentila. Salla Erho Rovaniemen kaupunginkirjaston nuortentila Salla Erho 9.5.2012 Rovaniemen kaupunginkirjasto Lapin maakuntakirjasto Kirjaston ulkoisen ilmeen määrittäjä: Alvar Aalto Aalto-sali, pääkirjaston keskus Pääkirjasto

Lisätiedot

Kysely palvelusetelipalveluiden tuottajille 2016

Kysely palvelusetelipalveluiden tuottajille 2016 Kysely palvelusetelipalveluiden tuottajille 2016 Polycon Oy toteutti helmikuussa 2016 palse.fi -portaalin käyttäjille kohdistetun kyselyn, jonka tarkoituksena oli selvittää palveluntuottajien kokemuksia

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen Asiakaskyselyn 2013 tulokset

Varhaiskasvatuksen Asiakaskyselyn 2013 tulokset Varhaiskasvatuksen Asiakaskyselyn 2013 tulokset Kyselyyn vastaajia 3217 henkilöä Englanninkieliseen kyselyyn vastaajia 22 henkilöä Vastaajia yhteensä 3239 henkilöä Generated on 22.03.2013 07:50 Taustatiedot

Lisätiedot

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta TAIKA-hanke Anu-Liisa Rönkä Palmenian tutkijaseminaari 27.8.2010 Taustaa Kulttuurimessut lahtelaisille peruskoulunopettajille 21. 25.9.2009. Lahden kaupungin

Lisätiedot

Käytsä täällä usein? Käyttäjätutkimus Turun pääkirjaston käytöstä

Käytsä täällä usein? Käyttäjätutkimus Turun pääkirjaston käytöstä Käytsä täällä usein? Käyttäjätutkimus Turun pääkirjaston käytöstä Yleisten kirjastojen neuvosto Inkeri Näätsaari 8.10.2012 Palaute, asiakaskyselyt, käyttäjätutkimukset Asiakaspalveluhenkilökunnan kokemukset

Lisätiedot

KASVUKYSELYN TULOKSET

KASVUKYSELYN TULOKSET KASVUKYSELYN TULOKSET Taustaa Osana Strategiaa 2020 tukevan kasvusuunnitelman valmistelua järjestettiin lippukunnille kysely kasvua estävistä tekijöistä sekä lippukuntien hyvistä toimintatavoista. Tätä

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

YKSITYISTEN TIEISÄNNÖINTIPALVEUJEN TARVE PUUMALAN JA RISTIINAN TIEKUNTIEN KESKUUDESSA

YKSITYISTEN TIEISÄNNÖINTIPALVEUJEN TARVE PUUMALAN JA RISTIINAN TIEKUNTIEN KESKUUDESSA YKSITYISTEN TIEISÄNNÖINTIPALVEUJEN TARVE PUUMALAN JA RISTIINAN TIEKUNTIEN KESKUUDESSA Yhteenveto Lähes kaikki vastanneet tiekunnat eivät ole käyttäneet aikaisemmin yksityisiä tieisännöintipalveluja. Vastaajat

Lisätiedot

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet,

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, kannettavat tietokoneet, älypuhelimet, tablettitietokoneet,

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Uudistetun Janettiedonhakupalvelun

Uudistetun Janettiedonhakupalvelun Uudistetun Janettiedonhakupalvelun kehittäminen Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjasto 17.3.15 Anne Pajunen YMP13S1 Uudistettu Janet-tiedonhakupalvelu Uudistettu Janet-tiedonhakupalvelu tarjoaa hakumahdollisuuden

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA HUOLTAJIEN KYSELYN TULOKSET LV

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA HUOLTAJIEN KYSELYN TULOKSET LV AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA HUOLTAJIEN KYSELYN TULOKSET LV. 2015-2016 Yleistä kyselystä Arviointikyselyn saivat 36 huoltajaa, joista palautui 32 Vastausprosentti 89 % Arviointikyselyn ajankohta oli 2.5

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2014 Kulttuuripalvelut - kirjastot

Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2014 Kulttuuripalvelut - kirjastot Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2014 Kulttuuripalvelut - kirjastot Mikko Kesä Minna Joutsen Tuomo Saarinen Innolink Research Oy 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Vastaajien taustatiedot 3. Tutkimuksen

Lisätiedot

FinElibin e-kirjojen käyttöä selvittävä kysely: Case Oulu Kari Tossavainen

FinElibin e-kirjojen käyttöä selvittävä kysely: Case Oulu Kari Tossavainen FinElibin e-kirjojen käyttöä selvittävä kysely: Case Oulu 5.10.2016 Kari Tossavainen Opiskelijoita 14 221 (kyselyyn vastasi 90 opiskelijaa) = 0,6 % Vastanneiden tiedekunta: humanistinen 43,2%, kasvatustieteellinen

Lisätiedot

Kirjastoautopalvelujen asiakaskysely Yhteenveto aikuisasiakkaiden kyselystä

Kirjastoautopalvelujen asiakaskysely Yhteenveto aikuisasiakkaiden kyselystä Kirjastoautopalvelujen asiakaskysely 2012 Yhteenveto aikuisasiakkaiden kyselystä Sisältö 1 Kirjastoautopalvelujen asiakaskyselyn toteutus...2 2 Käyttäjät...3 2.1 Sukupuoli...3 2.2 Ikä...4 3 Kirjastopalveluiden

Lisätiedot

Kysely. 1. Minkä kunnan kirjastossa asioit pääsääntöisesti? Valitse yksi vaihtoehto. 2. Sukupuoli. 3. Ikä

Kysely. 1. Minkä kunnan kirjastossa asioit pääsääntöisesti? Valitse yksi vaihtoehto. 2. Sukupuoli. 3. Ikä Kysely 1. Keuruu 0 Multia 0 Mänttä 0 Ruovesi 0 57 2. Sukupuoli (N=52) Nainen 41 Mies 11 3. Ikä Alle 18-vuotias 3 18-29-vuotias 3 30-39-vuotias 7 40-49-vuotias 5 50-65-vuotias 21 Yli 65-vuotias 18 4. Kuinka

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014 Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset Kevät 2014 Laatukysely 2014 Rovaniemen varhaiskasvatuspalveluissa laatua arvioitiin uudistetun laatukyselyn avulla. Kyselyn uudistamisella haluttiin kohdentaa

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Pohjois-Suomen etsivän nuorisotyön päivät, Joutenlampi 10.11.2016 Sovari

Lisätiedot

Tampereen kaupungin www-palvelun käyttäjäkysely

Tampereen kaupungin www-palvelun käyttäjäkysely Tampereen kaupungin www-palvelun käyttäjäkysely 1. Yleistä Tampereen kaupungin www-palvelun käyttäjäkysely tehtiin 18.3. - 18.6.1997 välisenä aikana. Kysely tehtiin www-sivujen etusivulle sijoitetulla

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

Jokioisten kunnankirjasto 27.5.2013

Jokioisten kunnankirjasto 27.5.2013 Jokioisten kunnankirjasto 27.5.2013 Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 1. ARVIOITAVA KIRJASTO - 1.1 Arvioin seuraavan toimipisteen palveluja Jokioisten pääkirjasto 10 2 4 6 8 10 Jokioinen

Lisätiedot

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Miksi tuutoriksi hakeuduttiin?... 4 3. Tuutorin tehtävien arvioiminen... 5 4. Väittämien toteutuminen... 7 5. Miten

Lisätiedot

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Pauliina Mattinen 1 Tutkimuksesta yleensä Tutkimuksen aineistonkeruun toteutti Innolink Research Oy. Tutkimus

Lisätiedot

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus Tausta Perheen kriisitilanteessa - esimerkiksi avioerossa, perheenjäsenen kuollessa tai joutuessa onnettomuuteen

Lisätiedot

OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013

OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013 OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013 1 KUOPION OSALLISUUSKYSELY ASUKKAILLE 2013 Kaikille Kuopion asukkaille suunnattu Kuopion osallisuuskysely toteutettiin

Lisätiedot

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Finnan käyttäjäkysely 2014

Finnan käyttäjäkysely 2014 Finnan käyttäjäkysely 2014 Kooste tuloksista Kyselyn toteuttaminen ja vastaajat Toteutettiin Surveypal-sovelluksella 27.10.-17.11.2014 Kyselyyn vastasi 3239 käyttäjää Vetonaulana tabletin arvonta Eniten

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto )

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ) Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto 27.10.2015) 1. Ikäsi Yhteensä 31 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 136

Espoon kaupunki Pöytäkirja 136 14.05.2013 Sivu 1 / 1 2320/12.01.00/2013 136 Koulukohtaisen budjetin vaikutus oppimisen ja koulunkäynnin tuen muotojen antamisen mahdollisuuksiin sekä kieli- ja kulttuuriryhmien kohdennetun resursoinnin

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman yhtenä osana on laadittu vuorovaikutusta lisäävä kysely luonnonvarojen merkittävyydestä sekä

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

Suomalaiset verkossa - NetTrack IAB:n kooste. TNS Gallup Digital / NetTrack 2013

Suomalaiset verkossa - NetTrack IAB:n kooste. TNS Gallup Digital / NetTrack 2013 Suomalaiset verkossa - NetTrack 2013 IAB:n kooste Tutkimuksen toteutus Tutkimus toteutettiin puhelinhaastatteluilla (catibus) ja web-kyselynä. Internetin käytön laajuutta mittaavat tulokset kysyttiin puhelimitse

Lisätiedot

RAPORTTI 25.2.2011 SUORITETUISTA KÄYTETTÄVYYSTESTEISTÄ Luuppi-projekti

RAPORTTI 25.2.2011 SUORITETUISTA KÄYTETTÄVYYSTESTEISTÄ Luuppi-projekti RAPORTTI 25.2.2011 SUORITETUISTA KÄYTETTÄVYYSTESTEISTÄ Luuppi-projekti Saila Oldén 1. JOHDANTO Tässä raportissa kuvataan perjantaina 25.2.2011 Luuppi-projektin tiimoilta suoritettujen käytettävyystestien

Lisätiedot

Vertaisopastuksella verkkoon

Vertaisopastuksella verkkoon Vertaisopastuksella verkkoon Hanna Kaisti Hämeenlinnan kaupunginkirjasto Tehdään yhdessä: osallistava tapahtumatuotanto kirjastossa 13.10.2016. Pori Vertaisopastus Vertaisopastus on vapaaehtoisten kirjaston

Lisätiedot

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 ESIMIESKYSELY 1. Perustietoja TAIKA II-hankkeen alku- ja loppukartoituskyselyn tarkoituksena oli kerätä tietoa projektiin osallistuneiden työyhteisöjen

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Turvallisuuskysely. Pääsihteeri Jukka-Pekka Takala Erikoissuunnittelija Markus Alanko rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö

Turvallisuuskysely. Pääsihteeri Jukka-Pekka Takala Erikoissuunnittelija Markus Alanko rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö Turvallisuuskysely Pääsihteeri Jukka-Pekka Takala Erikoissuunnittelija Markus Alanko rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö "Yhteistyön jäsentämisen ja turvallisuustyön onnistumisen kannalta työn tärkeimmäksi

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Metsäpirtin multa. Asiakastyytyväisyyskysely 2015

Metsäpirtin multa. Asiakastyytyväisyyskysely 2015 Metsäpirtin multa Asiakastyytyväisyyskysely 2015 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority 2 Helsingin

Lisätiedot

Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe

Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe 120 Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe 107 114 100 87 93 Oppilasmäärä 80 60 40 20 0 3 5 7 14 20 30 20 30 36 33 56 39 67 48 69 77 76 56 65 35 25 10 9,75 9,5 9,25 9 8,75 8,5 8,25 8 7,75 7,5 7,25 7

Lisätiedot

KiVa Koulu henkilökunnan tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/22. KiVa Koulu henkilökunnan tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/22

KiVa Koulu henkilökunnan tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/22. KiVa Koulu henkilökunnan tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/22 KiVa Koulu henkilökunnan tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/22 Tervetuloa täyttämään kysely! Koulutunnus: Opettajasalasana: Kirjaudu kyselyyn KiVa Koulu henkilökunnan tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/22

Lisätiedot

Kuntapalvelukyselyn tulokset

Kuntapalvelukyselyn tulokset Kuntapalvelukyselyn tulokset 3.10.2012 Kysely oli avoinna MLL:n nettisivuilla www.mll.fi 5.-23.9.2012. Kyselyyn tuli yhteensä 1731 vastausta. Kyselyssä oli yhteensä 48 kysymystä yhdeksältä eri aihealueelta.

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

ISOverstaan virtuaaliluokka hanke, arviointitutkimus

ISOverstaan virtuaaliluokka hanke, arviointitutkimus ISOverstaan virtuaaliluokka hanke, arviointitutkimus Raportti kyselystä Kuopion klassillisen lukion oppituntitallenteita lukuvuonna 2007 2008 käyttäneille opiskelijoille (huhtikuu 2008) (Diat liitteenä

Lisätiedot

Aiheena: Koulu työyhteisönä ja henkilöstön kehittäminen

Aiheena: Koulu työyhteisönä ja henkilöstön kehittäminen Syksyn 2016 arviointikyselyt Seinäjoen perusopetus Aiheena: Koulu työyhteisönä ja henkilöstön kehittäminen Tässä yhteenvedossa on käyty läpi kaksi kyselyä. Ensin tarkastellaan perusopetuksen opettajille

Lisätiedot

LAIHIAN ASUKASKYSELY 2014

LAIHIAN ASUKASKYSELY 2014 LAIHIAN ASUKASKYSELY 2014 SISÄLTÖ: ASUKASKYSELYN TOTEUTUS ASUKASKYSELYN TAVOITE JA AIHEPIIRIT ASUKASKYSELYN SISÄLTÖ ASUKSKYSELYN TULOS ASUKASKYSELYN ANALYYSIKARTAT ASUKASKYSELYN TOTEUTUS Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta

Lisätiedot

KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 2011

KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 2011 KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 011 1.1 Yleistä kyselyn toteutuksesta Maaliskuun 011 aikana Nurmijärvellä toteutettiin Kivenkyydin kehittämiskysely Webropolnettikyselynä. Kyselyn tavoitteena oli saada tietoa

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 VESILAHTI VESILAHTI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 VESILAHTI VESILAHTI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 VESILAHTI VESILAHTI Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere,

Lisätiedot