1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA HALLITUS Kokous 1/09 ASIALISTA 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 Ilmoitusasiat 3 Politiikkatieteiden, erityisesti kansainvälisen politiikan yliassistentin viran muuttaminen politiikkatieteiden, erityisesti kansainvälisen politiikan yliopistonlehtorin viraksi 4 Tasa-arvotoimikunnan täydentäminen ja toimikauden jatkaminen 5 Opetus- ja tutkimushenkilökunnan virkarakenne 6 Lapin yliopiston määrälliset tavoitteet vuosille ja tunnuslukutavoitteet vuodelle Lapin yliopiston strategian toteuttamissuunnitelma vuosille Muut asiat Lapin yliopistomitalien luovuttaminen 9 Muut asiat Tutkintolautakunnan täydentäminen

2 LAPIN YLIOPISTO PÖYTÄKIRJA Hallitus Juhani Lillberg Kokous 1/09 Paikka: hallituksen kokoushuone Aika klo 13:00 Läsnä Jäsenet: Varajäsenet: +Mauri Ylä-Kotola (pj.) +Jukka Mäkelä (vpj.) +Paula Kankaanpää -Merja Kinnunen +Anneli Pohjola +Suvi Ronkainen -Terttu Utriainen +Heikki Huilaja +Raija Kivilahti +Leena Korkalainen +Tarja Orjasniemi -Antti Kurvinen -Jussi Korpi -Mikko Heinikoski +Antti Määttä +Timo E.Korva +Markku Salomaa -Pentti Tieranta +Riitta Käyhkö 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus +Aini Linjakumpu -Marja Vaarama -Soile Veijola +Rauno Halttunen -Petri Koikkalainen -Teuvo Piitsalo -Silja Nikula -Jyrki Paukku +Henna Ahonen -Jouni Antero Metso -Petri Luomala -Harri Heikkilä -Hannes Manninen -Johanna Ikäheimo -Outi Hyry-Honka -Markku Tarvainen Lapin yliopiston johtosäännön 33 :n 2 momentin mukaan kutsu hallintoelimen kokoukseen on lähetettävä viimeistään kolme arkipäivää ennen kokousta. Kokouskutsussa on mainittava käsiteltävät asiat. Saman johtosäännön 33 :n 4 momentin mukaan hallintoelin on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtajan lisäksi vähintään puolet jäsenistä on läsnä. Esitys Päätös Todettaneen kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Todettiin. Pöytäkirjan vakuudeksi: Puheenjohtaja Mauri Ylä-Kotola Esittelijä Juhani Lillberg

3 LAPIN YLIOPISTO PÖYTÄKIRJA Hallitus Juhani Lillberg Kokous 1/09 Paikka: hallituksen kokoushuone Aika klo Läsnä Jäsenet: Varajäsenet: +Mauri Ylä-Kotola (pj.) +Jukka Mäkelä (vpj.) +Paula Kankaanpää -Merja Kinnunen +Anneli Pohjola +Suvi Ronkainen -Terttu Utriainen +Heikki Huilaja +Raija Kivilahti +Leena Korkalainen +Tarja Orjasniemi -Antti Kurvinen -Jussi Korpi -Mikko Heinikoski +Antti Määttä +Timo E.Korva +Markku Salomaa +Aini Linjakumpu -Marja Vaarama -Soile Veijola +Rauno Halttunen -Petri Koikkalainen -Teuvo Piitsalo -Silja Nikula -Jyrki Paukku +Henna Ahonen -Jouni Antero Metso -Petri Luomala -Harri Heikkilä -Hannes Manninen -Johanna Ikäheimo -Pentti Tieranta -Outi Hyry-Honka +Riitta Käyhkö -Markku Tarvainen 2 Ilmoitusasiat Rehtorin katsaus Muut ilmoitusasiat: - Liikenne- ja viestintäministeriö on kutsunut Arktisen keskuksen johtaja Paula Kankaanpään Ilmatieteen laitoksen neuvottelukunnan puheenjohtajaksi toimikaudeksi Sosiaaligerontologian professori Marja Vaarama eroaa lukien yliopiston palveluksesta tultuaan nimitetyksi toiseen valtion virkaan. Hallituksen varajäseneksi Marja Vaaraman tilalle nousee vaalituloksen mukaan taiteiden tiedekunnan dekaani, professori Timo Jokela. - Suomen yliopistojen edustajat ovat perustaneet Suomen yliopistojen työnantajayhdistys ry:n yliopistojen tulevia työnantajatehtäviä varten. - Sivistyspoliittinen ministerivaliokunta on käsitellyt luonnoksen hallituksen esitykseksi uudeksi yliopistolainsäädännöksi. Esitys on tarkoitus antaa Eduskunnalle helmikuun lopussa. - Hallituksen asettama työryhmä on valmistellut yliopiston hallintojohtosääntöä. Valmistelutilannetta on esitelty yliopiston henkilökunnalle ja opiskelijoille järjestetyssä tilaisuudessa. - Lapin yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi aikataulu: Auditointisopimuksen allekirjoittaminen Auditointiaineiston toimittaminen KKA:lle Puheenjohtajiston ja suunnittelijan infotilaisuus Auditointi Lapin yliopistossa Esitys Todettaneen

4 Hallitus 01/09, asia 2, Päätös Todettiin ja lisäksi todettiin, että hallituksen iltakoulu pidetään tänään klo 16:00 alkaen Mauri-salissa. Hallituksen iltakoulun aiheena on yliopiston johtosääntöuudistus. Hallituksen iltakouluun on kutsuttu myös dekaanit, varadekaanit ja hallintopäälliköt sekä ylioppilaskunnan edustajat. Pöytäkirjan vakuudeksi: Puheenjohtaja Mauri Ylä-Kotola Esittelijä Juhani Lillberg

5 LAPIN YLIOPISTO PÖYTÄKIRJA Hallitus Mirja Väyrynen Kokous 1/09 Paikka: hallituksen kokoushuone Aika klo 13:00 Läsnä Jäsenet: Varajäsenet: +Mauri Ylä-Kotola (pj.) +Jukka Mäkelä (vpj.) +Paula Kankaanpää -Merja Kinnunen +Anneli Pohjola +Suvi Ronkainen -Terttu Utriainen +Heikki Huilaja +Raija Kivilahti +Leena Korkalainen +Tarja Orjasniemi -Antti Kurvinen -Jussi Korpi -Mikko Heinikoski +Antti Määttä +Timo E.Korva +Markku Salomaa +Aini Linjakumpu -Marja Vaarama -Soile Veijola +Rauno Halttunen -Petri Koikkalainen -Teuvo Piitsalo -Silja Nikula -Jyrki Paukku +Henna Ahonen -Jouni Antero Metso -Petri Luomala -Harri Heikkilä -Hannes Manninen -Johanna Ikäheimo -Pentti Tieranta -Outi Hyry-Honka +Riitta Käyhkö -Markku Tarvainen 3 Politiikkatieteiden, erityisesti kansainvälisen politiikan yliassistentin viran muuttaminen politiikkatieteiden, erityisesti kansainvälisen politiikan yliopistonlehtorin viraksi Tehtävämäärittelyn mukaan politiikkatieteiden, erityisesti kansainvälisen politiikan yliopistonlehtorilta edellytetään soveltuvaa tohtorin tutkintoa politiikkatieteiden alalla. Yliopistonlehtori osallistuu politiikkatieteiden perus- ja aineopintojen ja kansainvälisten suhteiden maisteriopintojen ja jatko-opintojen opetukseen ja opinnäytetöiden ohjaukseen. Yliopistonlehtorilla edellytetään myös olevan käytännöllinen perehtyneisyys tehtäväalaan. Kansainvälisten suhteiden yliassistentin virkaan on nimitetty Doctor of Philosophy Mika Luoma-aho ajalle Mika Luoma-aho on suorittanut yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon vuonna 1999, yhteiskuntatieteiden lisensiaatin tutkinnon vuonna 2000 ja Doctor of Philosophy -tutkinnon vuonna 2002 University of Newcatlessa Englannissa. Luoma-ahon yliopistoura alkoi vuonna 1999 jolloin hän työskenteli tutkijana yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa noin kaksi vuotta. Assistenttina Luoma-aho toimi tiedekunnassa kymmenen kuukautta ja yliassistenttina lukien siten, että nykyinen nimitys kansainvälisten suhteiden yliassistentin virkaan päättyy Mika Luoma-ahon nimikirjanote ja cv ovat liitteenä 1. Yhteiskuntatieteiden tiedekunnan ja hallintoviraston välisissä neuvotteluissa on sovittu, että tiedekunta voi ryhtyä toimenpiteisiin kansainvälisten suhteiden yliassistentin viran muuttamiseksi politiikkatieteiden, erityisesti kansainvälisen politiikan yliopistonlehtorin viraksi ja Mika Luoma-ahon nimittämiseen tähän

6 virkaan. Politiikkatieteiden, erityisesti kansainvälisen politiikan yliopistonlehtorin virka sijoittuu opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasoihin 5 7. Korkeakoulujen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista ja tehtävistä annetun asetuksen (309/93 muutettu 1217/2001) 3 :n mukaan yliopistonlehtorilta vaaditaan soveltuva tohtorin tutkinto, hyvä opetustaito ja, jos se on tärkeää tehtävän hoitamiselle, käytännöllinen perehtyneisyys tehtäväalaan. Lehtorilta vaaditaan riittävä suomen kielen taito ja kyky ymmärtää ruotsin kieltä. Tiedekuntaneuvosto valitsi kokouksessaan professori Vilho Harlen Tampereen yliopistosta ja johtaja, dosentti Henri Vogtin Network for European Studies -yksiköstä (Helsingin yliopisto) asiantuntijalausuntojen antajiksi Mika Luoma-ahon tieteellistä pätevyyttä arvioitaessa. Lausunnot ovat liitteenä 1 ja 2. Mika Luoma-ahon antama opetusnäyte arvioitiin äänestyksen jälkeen (8-1) mainesanalla erinomainen. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta on käsitellyt asiaa kokouksessaan ja päättänyt esittää yliopiston hallitukselle, että se muuttaisi kansainvälisten suhteiden yliassistentin viran lukien politiikkatieteiden, erityisesti kansainvälisen politiikan yliopistonlehtorin viraksi ja nimittäisi PhD Mika Luomaahon politiikkatieteiden, erityisesti kansainvälisen politiikan yliopistonlehtorin virkaan Esitys Päätettäneen muuttaa kansainvälisten suhteiden yliassistentin virka politiikkatieteiden, erityisesti kansainvälisen politiikan yliopistonlehtorin viraksi lukien ja nimittää PhD Mika Luoma-aho politiikkatieteiden, erityisesti kansainvälisen politiikan yliopistonlehtorin virkaan lukien. Päätös Esityksen mukaan. Pöytäkirjan vakuudeksi: Puheenjohtaja Mauri Ylä-Kotola Esittelijä Mirja Väyrynen

7 LAPIN YLIOPISTO PÖYTÄKIRJA Hallitus Juhani Lillberg Kokous 1/09 Paikka: hallituksen kokoushuone Aika klo 13:00 Läsnä Jäsenet: Varajäsenet: +Mauri Ylä-Kotola (pj.) +Jukka Mäkelä (vpj.) +Paula Kankaanpää -Merja Kinnunen +Anneli Pohjola +Suvi Ronkainen -Terttu Utriainen +Heikki Huilaja +Raija Kivilahti +Leena Korkalainen +Tarja Orjasniemi -Antti Kurvinen -Jussi Korpi -Mikko Heinikoski +Antti Määttä +Timo E.Korva +Markku Salomaa +Aini Linjakumpu -Marja Vaarama -Soile Veijola +Rauno Halttunen -Petri Koikkalainen -Teuvo Piitsalo -Silja Nikula -Jyrki Paukku +Henna Ahonen -Jouni Antero Metso -Petri Luomala -Harri Heikkilä -Hannes Manninen -Johanna Ikäheimo -Pentti Tieranta -Outi Hyry-Honka +Riitta Käyhkö -Markku Tarvainen 4 Tasa-arvotoimikunnan täydentäminen ja toimikauden jatkaminen Lapin yliopiston hallitus on asettanut tasa-arvotoimikunnan toimikaudeksi Toimikunta on tehnyt tasa-arvokyselyn henkilöstölle ja opiskelijoille syksyllä 2008, jonka analyysi ja raportointi ovat kesken ja valmistuvat kevään 2008 aikana. Lisäksi nykyinen tasa-arvotoimikunta järjestää yliopistojen ja korkeakoulujen tasa-arvopäivät Näiden tehtävien loppuunsaattaminen on nykyisen tasa-arvotoimikunnan kokoonpanolla tarkoituksenmukaista ja toimikauden pidentäminen saakka perusteltua. Toimikunnan jäsenistä Tarja Saarelainen ja Mervi Kutuniva eivät ole enää yliopiston palveluksessa. Opiskelijajäsen Mikko Heinikoski on jättänyt eropyyntönsä toimikunnan sihteerille. Asianomaisilta tahoilta on pyydetty esityksiä toimikunnan täydentämiseksi. Lapin tieteentekijät esittävät varsinaiseksi jäseneksi Pälvi Rantasta ja varajäseneksi Minni Haanpäätä ja ylioppilaskunta esittää varsinaiseksi jäseneksi Tomi Tuomista. Liitteenä on tasa-arvotoimikunnan kokoonpano esityksen mukaisena. Esitys Päätettäneen jatkaa tasa-arvotoimikunnan toimikautta ja määrättäneen Tarja Saarelaisen tilalle Pälvi Rantala, hänen varajäsenekseen Mervi Kutunivan tilalle Minni Haanpää ja Mikko Heinikosken tilalle varsinaiseksi jäseneksi Tomi Tuominen. Päätös Esityksen mukaan. Pöytäkirjan vakuudeksi: Puheenjohtaja Mauri Ylä-Kotola Esittelijä Juhani Lillberg

8 Tasa-arvotoimikunta toimikauden jatko (hall.01/09) Jäsenet Jukka Mäkelä vararehtori Mirja Väyrynen henkilöstöpäällikkö Varajäsenet Juhani Lillberg hallintojohtaja Tuula Tolppi hallintopäällikkö Päivi Naskali Kari E.Nurmi, Leo Pekkala (hall.3/08) professori professori lehtori Timo Tammilehto assistentti Merja Kinnunen professori Hanna Peltomaa assistentti Pirjo Kleemola-Juntunen assistentti Vesa Markuksela assistentti Ville Jakkula päätoiminen tuntiopettaja Henkilöstöjärjestöjen edustajat: JHL ry Arja Piironen atk-suunnitteluja LaTi ry Tarja Saarelainen yliassistentti Pälvi Rantala(hall.01/09) LayHy ry Sirpa Hast hallintosihteeri LaTi ry Mervi Kutuniva assistentti MinniHaanpää (hall.01/09) Lapin yliopiston ylioppilaskunta: Mikko Heinikoski Tomi Tuominen (hall.01/09) Anni Lahtinen

9 LAPIN YLIOPISTO PÖYTÄKIRJA Hallitus Mirja Väyrynen Kokous 1/09 Paikka: hallituksen kokoushuone Aika klo 13:00 Läsnä Jäsenet: Varajäsenet: +Mauri Ylä-Kotola (pj.) +Jukka Mäkelä (vpj.) +Paula Kankaanpää -Merja Kinnunen +Anneli Pohjola +Suvi Ronkainen -Terttu Utriainen +Heikki Huilaja +Raija Kivilahti +Leena Korkalainen +Tarja Orjasniemi -Antti Kurvinen -Jussi Korpi -Mikko Heinikoski +Antti Määttä +Timo E.Korva +Markku Salomaa +Aini Linjakumpu -Marja Vaarama -Soile Veijola +Rauno Halttunen -Petri Koikkalainen -Teuvo Piitsalo -Silja Nikula -Jyrki Paukku +Henna Ahonen -Jouni Antero Metso -Petri Luomala -Harri Heikkilä -Hannes Manninen -Johanna Ikäheimo -Pentti Tieranta -Outi Hyry-Honka +Riitta Käyhkö -Markku Tarvainen 5 Opetus- ja tutkimushenkilökunnan virkarakenne Lapin yliopiston rehtori asetti keväällä 2007 työryhmän valmistelemaan esitystä opetus- ja tutkimushenkilökunnan uudeksi virkarakenteeksi. Työryhmään kutsuttiin työantajan edustajina hallintojohtaja Juhani Lillberg, vararehtori Jukka Mäkelä ja henkilöstöpäällikkö Mirja Väyrynen. Yliopistossa toimivien järjestöjen edustajiksi kutsuttiin professoriliiton yhdyshenkilö Kyösti Kurtakko, lehtoriliiton luottamusmies Marko Karhu ja Lapin yliopiston tieteentekijöiden liiton luottamusmies Jarmo Kiuru. Lisäksi työryhmään kutsuttiin varadekaani, yliassistentti Markus Aarto. Tutkimusneuvosto esitti vielä edustajaksi professori Merja Kinnusen. Työryhmän puheenjohtajan toimi hallintojohtaja Juhani Lillberg ja sihteerinä henkilöstöpäällikkö Mirja Väyrynen. Työryhmä aloitti toimintansa keväällä 2007, mutta se jäi odottamaan opetusministeriön asettaman tutkijaura -työryhmän ehdotusta tutkijauran kehittämiseksi. Ehdotus neliportaiseksi tutkijaurajärjestelmäksi julkistettiin , jonka jälkeen yliopistossa jatkettiin valmistelua opetus- ja tutkimushenkilökunnan uudeksi virkarakenteeksi. Työryhmä käsitteli esitystä kokouksessaan Lapin yliopiston hallitus käsitteli esitystä pidetyssä kokouksessa ja jätti asian pöydälle. Tämän jälkeen työryhmä on käsitellyt asiaa kokouksessaan ja tehnyt esitykseen joitakin muutoksia. Oheisena on esitys Lapin yliopiston opetus- ja tutkimushenkilökunnan virkarakenteeksi.

10 Hallitus 1/09, asia 5, Esitys Päätettäneen hyväksyä Lapin yliopiston opetus- ja tutkimushenkilökunnan virkarakenne oheisen liitteen mukaisena. Päätös Päätettiin hyväksyä Lapin yliopiston opetus- ja tutkimushenkilökunnan virkarakenne esittelijän kokouksessa tekemin tarkennuksin. Pöytäkirjan vakuudeksi: Puheenjohtaja Mauri Ylä-Kotola Esittelijä Mirja Väyrynen

11 LIITE Lapin yliopiston opetus- ja tutkimushenkilökunnan virkarakenne Tehtävän vaativuustason määrittely tehdään ennen kuin tehtävän täyttöön ryhdytään. Esityksessä käytetyt vaativuustasoluokitukset ovat ohjeellisia ja yksittäisten työtehtävien vaativuustaso määräytyy vpj:n mukaisesti. Ensimmäinen ryhmä Perustutkintoa suorittamattomia tutkimusta avustavia opiskelijoita voidaan palkata määräaikaisesti tutkimusavustajan nimikkeellä. Tutkimusavustajan nimikettä käytetään silloin, kun työskentely liittyy omien opintojen loppuun saattamiseen tai tutkimustyön avustaviin tehtäviin. Nimike on tarkoitettu opetus- ja tutkimushenkilöstön arviointijärjestelmän piiriin kuuluville opiskelijoille. Koska tutkimusavustajan tehtävät sijoittuvat samalle vaativuustasolle (1-2) kuin jatkoopintoja suorittavien tohtorikoulutettavien tehtävät, voidaan tutkimusavustajalle maksaa palkka siten vähennettynä, että se vastaa vähintään 75 prosenttia tason mukaisesta tehtäväkohtaisesta palkanosasta. Tämä perustuu uutta palkkausjärjestelmää koskevaan virkaja työehtosopimukseen. Tutkimusavustajan tehtävän vaativuustaso on 1-2 opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartan mukaisesti. Lapin yliopistossa on käytetty jatkotutkintoa tekevien kohdalla nimikkeitä assistentti ja tutkija. Tarkoitus on luopua assistentin nimikkeestä ja siirtyä käyttämään tutkijan nimikettä. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneen jatko-opiskelijan kohdalla käytetään nimikettä tutkija. Tätä nimikettä käytetään myös tutkijakouluissa. Nykyiset assistentin nimikkeet muutetaan tutkijan nimikkeiksi tehtävän tullessa avoimeksi. Lapin yliopiston henkilöstöjohtosääntö on kuitenkin edelleen voimassa, joten myös assistentin virat säilyvät jatkotutkintovirkoina, kunnes virkoja koskevat lakkautuspäätökset on tehty asianmukaisessa järjestyksessä. Tutkijan tavoitteena on tohtorin tutkinnon suorittaminen. Tutkijan tehtävänä on jatkotutkintoon liittyvä tutkimustyö ja jatko-opintojen suorittaminen sekä osallistuminen opettamiseen, hallintoon ja tiedekunnan muihin tehtäviin. Nimikettä käytetään sekä budjettirahoitteisissa että täydentävällä rahoituksella palkatuissa tehtävissä. Tutkija nimitetään määräajaksi, pääsääntöisesti enintään viideksi vuodeksi. Määräajan kokonaispituutta määriteltäessä tulee huomioida äitiys- ja vanhempainvapaista sekä hoitovapaista johtuvat tutkijakoulukauden pidennykset (OPM:n kirje , 10/504/2008). Määräajan kokonaispituuteen voivat vaikuttaa myös muiden kuin jatkotutkintoon liittyvien, erikseen sovittujen tehtävien hoitaminen.

12 Tutkijan tehtävän vaativuustaso on 1-4 opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartan mukaisesti. Mikäli perustutkinnon suorittanut henkilö työskentelee tutkijana projektissa ilman, että työ suoranaisesti liittyy jatko-opintoihin, käytetään nimikettä projektitutkija. Projektitutkijan tehtävä on aina määräaikainen. Projektitutkijan tehtävän vaativuustaso määräytyy muun henkilöstön vaativuuskehikon mukaisesti. Toinen ryhmä Virkarakenteen toinen ryhmä on tarkoitettu väitelleiden henkilöiden urakehitykseen ja opetusta antavan henkilökunnan tehtäviin soveltuviin nimikkeisiin. Tehtävä on luonteeltaan itsenäinen tieteellinen tutkimus- ja/tai opetustehtävä, jossa henkilö toimii vastuullisena suunnittelijana ja toteuttaja. Tutkimusryhmässä toimiessaan henkilö on vastuullisessa asemassa. Tehtävään sisältyy sekä hallintoa, toiminnan arviointia ja kehittämistä sekä yhteiskunnallisena asiantuntijana toimimista. Tehtävään valinnassa käytetään pääsääntöisesti avointa hakua. Väitelleen tutkijauralle siirtyneen henkilön nimikkeenä käytetään tutkijatohtorin nimikettä. Nimikettä käytetään sekä budjettirahoin että täydentävällä rahoituksella palkatuissa tehtävissä. Tutkijatohtorin tehtävä on määräaikainen ja kauden pituus on enintään viisi vuotta. Lapin yliopistossa on siirtymäkauden ajan opetuspainotteisia tehtäviä, joissa ei voida edellyttää tohtorin tutkintoa. Vakinaisen päätoimisen tuntiopettajan nimikkeistä luovutaan asteittain ja ne muutetaan yliopisto-opettaja nimikkeeksi sitä mukaa kun tehtävä tulee avoimeksi tai tehtävää hoitava päätoiminen tuntiopettaja voidaan nimittää yliopistoopettajaksi. Yliopisto-opettajalta vaaditaan muiden ansioiden lisäksi ylempi korkeakoulututkinto. Yliopisto-opettaja antaa pääasiassa opetusta sekä osallistuu opetuksen järjestelyihin ja joissain määrin myös tutkimukseen. Tutkijatohtorin ja yliopisto-opettajan tehtävän vaativuustaso on 4-5 opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartan mukaisesti. Tuntiopettajan nimikettä voidaan käyttää, mikäli tuntiopettajan opetusmäärä vastaa 420 tuntia lukuvuodessa tai 210 tuntia lukukaudessa. Tuntiopettajan tehtävä on aina määräaikainen ja tehtävään pyritään ottamaan ensisijaisesti korkeakoulututkinnon suorittaneita. Tuntiopettajan tehtävän vaativuustaso on 3-5 opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartan mukaisesti. Kolmas ryhmä Varttuneiden tutkijoiden ja opettajien perusnimike on yliopistonlehtori. Tehtävää täytettäessä käytetään avointa hakua, mikäli siihen ei edetä ulkopuoliseen arviointiin perustuvan pätevöitymisen kautta. Nykyiset yliassistentin nimikkeet muutetaan yliopistolehtorin nimikkeiksi tehtävän tullessa avoimeksi. Virkoja koskevat lakkautuspäätökset tehdään asianmukaisessa järjestyksessä johtosäännön mukaisesti. Yliopistonlehtorin pätevyysvaatimuksena on tohtorin tutkinto. Kelpoisuusasetus (309/93) mahdollistaa poikkeamisen.

13 Nimitys on pääsääntöisesti pysyvä, mutta erityisperusteluin virka voi olla myös määräaikainen. Yliopistolehtorin vaativuustaso on 5-7 opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartan mukaisesti. Vaativuustaso 7 edellyttää tutkimuksellisia ansioita (dosentti tai vastaava) ja laajaa opetuskokemusta, joiden toteamiseen käytetään kahden ulkopuolisen asiantuntijan lausuntoja. Yliopistotutkijan nimikettä voidaan käyttää, mikäli tehtävä suuntautuu pääsääntöisesti tutkimukseen. Tehtävä on määräaikainen. Tohtorin tutkinnon lisäksi vaaditaan kokemusta kansainvälisissä tehtävissä ja/tai kokemusta oman organisaation ulkopuolisissa tehtävissä. Tehtävä sisältää johtamis- ja organisointivastuuta sekä taloudellista vastuuta. Tehtävässä vastataan myös muiden henkilöiden toiminnasta ja yhteistyön monipuolistumisesta oman organisaation ulkopuolisten tahojen kanssa. Yliopistotutkijan tehtävä on tutkimuspainotteinen, mutta hänen tulee osallistua myös opetukseen ja opinnäytetöiden ohjaukseen. Yliopistotutkijan vaativuustaso on pääsääntöisesti 6-7 opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartan mukaisesti. Vaativuustaso 7 edellyttää edellä mainittujen ansioiden toteamista kahden ulkopuolisen asiantuntijan lausunnon perusteella. Neljäs ryhmä Professorin nimikkeen rinnalla voidaan käyttää tutkimusprofessorin nimikettä. Lähtökohtana molemmille tämän tason nimikkeille on kyseisellä alalla todettu asetuksella säädelty professorin kelpoisuus. Professorin ja tutkimusprofessorin nimikettä ei voi käyttää ilman professorin virkaa. Nimitys on pääsääntöisesti pysyvä tai erityisin perustein määräaikainen. Projektitoiminnassa voidaan käyttää tutkimusjohtajan nimikettä. Lähtökohtana nimikkeen käyttämiselle on professorin pätevyyttä vastaava taso. Tutkimusjohtaja osallistuu opetukseen ja opinnäytetöiden ohjaukseen. Tutkimusjohtajan nimikettä käytetään määräaikaisissa tehtävissä. Professorin, tutkimusprofessorin ja tutkimusjohtajan tehtävän vaativuustaso on opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartan mukaisesti Siirtymävaihe Virkarakenteeseen siirrytään suunnitelmallisesti yksiköiden tulossopimusneuvotteluissa sovittavan aikataulun mukaisesti. Nimikkeiden muuttaminen edellyttää aina viran kelpoisuusehtojen täyttymistä. Nimikkeen muutokseen tarvitaan asianomaisen henkilön suostumus. Yksiköiden henkilöstösuunnitelmissa arvioidaan avoimiksi tulevien tehtävien tarpeellisuus ja mahdolliset muutokset tämän virkarakennemallin mukaisesti. Tarvittavat muutokset tehdään yliopiston johtosäännössä ohjeistetulla tavalla. Tämän ohjeen mukainen opetus- ja tutkimushenkilökuntaan kuuluva henkilöstö on kokonaistyöaikajärjestelmän piirissä. Työaika ja lomat määräytyvät kokonaistyöaikasuunnitelman mukaisesti. Lapin yliopiston opetus- ja tutkimushenkilökunnan virkarakenne on hyväksytty yliopiston hallituksen kokouksessa

14 LAPIN YLIOPISTO PÖYTÄKIRJA Hallitus Tarja Särkkä Kokous 1/09 Paikka: hallituksen kokoushuone Aika klo 13:00 Läsnä Jäsenet: Varajäsenet: +Mauri Ylä-Kotola (pj.) +Jukka Mäkelä (vpj.) +Paula Kankaanpää -Merja Kinnunen +Anneli Pohjola +Suvi Ronkainen -Terttu Utriainen +Heikki Huilaja +Raija Kivilahti +Leena Korkalainen +Tarja Orjasniemi -Antti Kurvinen -Jussi Korpi -Mikko Heinikoski +Antti Määttä +Timo E.Korva +Markku Salomaa +Aini Linjakumpu -Marja Vaarama -Soile Veijola +Rauno Halttunen -Petri Koikkalainen -Teuvo Piitsalo -Silja Nikula -Jyrki Paukku +Henna Ahonen -Jouni Antero Metso -Petri Luomala -Harri Heikkilä -Hannes Manninen -Johanna Ikäheimo -Pentti Tieranta -Outi Hyry-Honka +Riitta Käyhkö -Markku Tarvainen 6 Lapin yliopiston määrälliset tavoitteet vuosille ja tunnuslukutavoitteet vuodelle 2012 Opetusministeriö on pyytänyt yliopistoja tekemään esityksensä määrällisiksi tavoitteiksi sopimuskaudelle ja tunnuslukutavoitteiksi vuodelle 2012 tammikuun loppuun mennessä (opetusministeriön ohje liitteineen: ja ohjaus ja rahoitus /tulossopimusohjeet/?lang=fi) hankeraportit ja pyydetyt erillisraportit mennessä ja ehdotus profiilista ja painoaloista, vuonna 2010 alkavista maisteriohjelmista sekä erillisraportointi opettajankoulutuksen tilanteesta ja suunnitelmista mennessä. Opetusministeriö antaa vastatarjouksensa ja ehdotuksensa yliopiston valtakunnallisiksi tehtäviksi helmikuun loppuun mennessä. Yliopisto antaa vastatarjouksensa näihin Yliopiston ja ministeriön välinen neuvottelu tavoitteiden määrittelystä käydään kota extranet -järjestelmän kautta. Lopullinen yhteensovittaminen tapahtuu ministeriön ja yliopiston välillä huhtikuun aikana. Tiedekunnilta on pyydetty esitykset niiden määrällisistä tavoitteista ja asiaa on valmisteltu yliopiston dekaanikokouksissa. Liitteenä 1 on esitys yliopiston määrällisiksi tavoitteiksi ja liitteenä 2 esitys tunnuslukutavoitteiksi.

15 Esitys Päätös Päätettäneen esittää ministeriölle Lapin yliopiston määrälliset tavoitteet sopimuskaudelle liitteen 1 mukaisesti ja tunnuslukutavoitteet vuodelle 2012 liitteen 2 mukaisesti. Esityksen mukaan. Pöytäkirjan vakuudeksi: Puheenjohtaja Mauri Ylä-Kotola Esittelijä Tarja Särkkä

16 LIITE 1 Määrälliset tavoitteet (alustava) Vuosina keskimäärin Alemmat korkeakoulututkinnot 455 Ylemmät korkeakoulututkinnot - kasvatustieteet - oikeustieteet - yhteiskuntatieteet - taideteollinen ala Yhteensä Tohtorin tutkinnot - kasvatustieteet - oikeustieteet - yhteiskuntatieteet - taideteollinen ala Yhteensä Harjoittelukoulun oppilasmäärä 365 Harjoittelukoulun ohjatussa harjoittelussa suoritetut opintopisteet 1280 Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä 200 Suomesta lähteneiden ja Suomeen saapuneiden vaihtoopiskelijoiden määrä (vaihdon kesto yli 3 kk) 350

17 LIITE 2 Tunnuslukutavoitteet LaY 2012 Valtak.ka.2012 Opiskelijat (FTE)/opetus- ja tutkimushenkilökunta*) 10,0 8,2 Ylemmät korkeakoulututkinnot/opetus- ja tutkimushenkilökunta *) 1,3 1,05 Tohtoritutkinnot/professorit 0,5 0,70 Kansainväliset referee-julkaisut/opetus- ja tutkimushenkilökunta*) 0,5 1,2 Tieteelliset julkaisut **)/opetus- ja tutkimushenkilökunta *) 1,0 1,2 Opettajien ja tutkijoiden liikkuvuus Suomesta ja Suomeen (väh. 2 vk)/opetus- ja tutkimushenkilökunta 0,2 0,3 Vuonna 2005 yliopistossa perustutkinnon aloittaneista tutkinnon suorittaneiden osuus 7 vuoden kuluttua aloittamisesta 66% 66 % Lukuvuodessä vähintään 45 opintopistettä suorittaneiden osuus alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa suorittavissa 45% 45 % Tutkinnon suorittaneiden osuus tutkinnon suorittaneiden ja keskeyttäneiden yhteismäärästä lukuvuoden aikana 68% 68 % Kansallisen kilpaillun tutkimusrahoituksen (SA, Tekes) %-osuus yliopiston kokonaisrahoituksesta 10% 11 % Kansainvälisen tutkimusrahoituksen ***) % -osuus yliopiston kokonaisrahoituksesta 3,5% 3,5% Täydentävän rahoituksen osuus täydentävän rahoituksen ja valtion rahoituksen kokonaissummasta ****) 0,4 0,4 Vuonna 2011 tutkinnon suorittaneiden työllisten osuus työvoimaan kuuluvissa (työllisten ja työttömien yhteismäärästä) vuoden 2012 lopussa 96% 96 % *) opetus- ja tutkimushenkilöstö ei sisällä tutkijakoulupaikkoja eikä laskennallista tuntiopetusta **) pois lukien kansainväliset referee- julkaisut ***) pois lukien yritysrahoitus ja rakennerahastot ****) pois lukien finanssisijoitukset

18 LAPIN YLIOPISTO PÖYTÄKIRJA Hallitus Tarja Särkkä Kokous 1/09 Paikka: hallituksen kokoushuone Aika klo 13:00 Läsnä Jäsenet: Varajäsenet: +Mauri Ylä-Kotola (pj.) +Jukka Mäkelä (vpj.) +Paula Kankaanpää -Merja Kinnunen +Anneli Pohjola +Suvi Ronkainen -Terttu Utriainen +Heikki Huilaja +Raija Kivilahti +Leena Korkalainen +Tarja Orjasniemi -Antti Kurvinen -Jussi Korpi -Mikko Heinikoski +Antti Määttä +Timo E.Korva +Markku Salomaa +Aini Linjakumpu -Marja Vaarama -Soile Veijola +Rauno Halttunen -Petri Koikkalainen -Teuvo Piitsalo -Silja Nikula -Jyrki Paukku +Henna Ahonen -Jouni Antero Metso -Petri Luomala -Harri Heikkilä -Hannes Manninen -Johanna Ikäheimo -Pentti Tieranta -Outi Hyry-Honka +Riitta Käyhkö -Markku Tarvainen 7 Lapin yliopiston strategian toteuttamissuunnitelma vuosille Lapin yliopisto käy sopimusneuvottelut ministeriön kanssa kahdessa vaiheessa. Lapin korkeakoulukonsernin sopimusneuvottelut ovat 5.5. ja niitä pohjustava esineuvottelu Lapin yliopiston ja ministeriön väliset sopimusneuvottelut käydään , jolloin yliopistoa neuvottelussa edustavat uuden yliopiston rehtori ja hallituksen puheenjohtaja. Lapin korkeakoulukonsernin tulossopimusaineiston muodostavat konsernin tulossopimusesitys ja korkeakoulujen esitykset. Tätä tarkoitusta varten on valmisteltu alustava luonnos Lapin yliopiston strategian toteuttamissuunnitelmasta, joka tulee olemaan keskeinen asiakirja myös yliopiston ja ministeriön neuvotteluissa syksyllä Lopullisen asiakirjan hyväksyy yliopiston uusi hallitus syksyllä Liitteenä on alustava luonnos strategian toimeenpanosuunnitelmasta. Esitys Keskusteltaneen yliopiston strategian toimeenpanosuunnitelmasta vuosille Päätös Esityksen mukaan. Pöytäkirjan vakuudeksi: Puheenjohtaja Mauri Ylä-Kotola Esittelijä Tarja Särkkä

19 LUONNOS LAPIN YLIOPISTON STRATEGIA 2020 pohjoisen puolesta maailmaa varten TOIMEENPANOSUUNNITELMA VUOSILLE

20 SISÄLTÖ 0. Johdanto 1. Lapin yliopiston missio, arvot ja visio vuoteen Lapin yliopiston strategiaa toteuttavat toimenpiteet vuosina Tutkimusstrategian toteuttaminen Toimeenpano Tutkimuksen määrälliset tavoitteet ja tunnuslukutavoitteet (OPM) Tutkimuksen arvioinnin kriteerit (yliopiston sisäiset) 2.2. Perustutkintokoulutuksen strategian toteuttaminen Toimeenpano Perustutkintokoulutuksen määrälliset tavoitteet ja tunnuslukutavoitteet (OPM) Perustutkintokoulutuksen arvioinnin kriteerit (yliopiston sisäiset) 2.3. Tieteellisen jatkokoulutuksen strategian toteuttaminen Toimeenpano Tieteellisen jatkokoulutuksen määrälliset tavoitteet ja tunnuslukutavoitteet (OPM) Tieteellisen jatkokoulutuksen arvioinnin kriteerit (yliopiston sisäiset) 2.4. Elinikäisen oppimisen strategian toteuttaminen Toimeenpano Elinikäisen oppimisen määrälliset tavoitteet ja tunnuslukutavoitteet (OPM) Elinikäisen oppimisen arvioinnin kriteerit (yliopiston sisäiset) 2.5. Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen strategian toteuttaminen Toimeenpano Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen määrälliset tavoitteet ja tunnuslukutavoitteet (OPM) Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen arvioinnin kriteerit (yliopiston sisäiset) 2.6. Kansainvälisen toiminnan strategian toteuttaminen vuosina Yliopiston johtamisen strategian toteuttaminen Toimeenpano Yliopiston johtamisen arvioinnin kriteerit (yliopiston sisäiset) 2.8. Yliopiston yhteisöstrategian ja henkilöstön hyvinvointistrategian toteuttaminen vuosina Yliopiston laatustrategian toteuttaminen vuosina Yliopiston toimitilastrategian toteuttaminen vuosina

21 2.11. Yliopiston kirjasto- ja tietohallintostrategian toteuttaminen vuosina Organisaatiostrategian toteuttaminen vuosina (Seuraavat osiot sisältyvät lopulliseen toimeenpanosuunnitelmaan, joka toimitetaan opetusministeriölle elokuussa 2009) 3. Toiminnan volyymi ja resurssit 3.1. Aloituspaikat 3.2. Opiskelijamäärän kehitys 3.3. Henkilöstömäärän kehitys 3.4. Rahoitustavoitteet

22 Johdanto Lapin yliopistolla on voimassa oleva strategia vuoteen Strategia syntyi laajassa prosessissa, johon eritasoisen valmistelun kautta osallistui koko henkilökunta ja opiskelijoiden edustajat. Lapin yliopiston strategia on luonteeltaan kokonaisstrategia. Se määrittää yliopiston mission, arvot, vision vuoteen 2020 ja yliopiston perustehtävien ja niitä tukevien toimintojen strategiset tavoitteet. Lapin yliopisto strategian ohella yliopiston toimintaa strategisella taholla ohjaa Lapin korkeakoulukonsernin strategia. Konsernistrategia ohjaa korkeakoulujen yhteistyötä. Lapin yliopisto strategian toteutusta varten laaditaan tulossopimuskausittain toimeenpanosuunnitelma. Toimeenpanosuunnitelma konkretisoi strategiset tavoitteet toiminnan tasolle. Tämä toimeenpanosuunnitelma kattaa vuodet Seuraava suunnitelma laaditaan vuosille Toimeenpanosuunnitelman tehtävänä on ohjata yliopiston sisäistä tulossopimista seuraavalla tulossopimuskaudella Toimeenpanosuunnitelma sisältää konkreettiset toimenpiteet strategian toteuttamiseksi vuosina , opetusministeriön yliopistolle määrittämät määrälliset tavoitteet ja tunnuslukutavoitteet vuosille , jotka toimivat yliopiston rahoituksen perustana. Näitä täydentävät suunnitelmassa esitetyt yliopiston omat toiminnan arviointikriteerit. Vuosina yliopistolaitos, ja Lapin yliopisto sen osana, elää voimakkaassa muutoksessa. Vuoden 2009 aikana yliopisto varautuu uuteen hallinnolliseen asemaansa, eli toimintaan julkisoikeudellisena yksikkönä vuoden 2010 alusta lähtien. Ennakoitavissa olevia muutoksia ovat: - yliopistojen ohjausjärjestelmä muuttuu, mikä aiheuttaa muutoksia myös yliopiston sisäiseen toimintaan; - yliopistojen rahoitusjärjestelmä muuttuu, jonka vaikutukset heijastuvat yliopiston sisäiseen rahoitusjärjestelmään; - uuden yliopistolain myötä, yliopiston siirtyessä tilivirastosta julkisoikeudelliseksi yhteisöksi, yliopistosta tulee valtionapuyksikkö. Yliopisto tulee saamaan budjettirahoituksensa kerran kuukaudessa tasasuurina erinä; - yliopistot pääomitetaan. Yliopiston tulee hoitaa täydentävän rahoituksensa etukäteismaksunsa tämän pääoman tuotoilla. Samanaikaisesti täydentävän rahoituksen merkitys toiminnan rahoittajana kasvaa; - uusi yliopistolaki on luonteeltaan puitelaki, joka antaa mahdollisuudet yliopistolle hallinnollisen työn vähentämiseen ja joustavampiin toimintamalleihin. Uuteen hallintokulttuuriin kuuluu myös tiiviimpi yhteys ympäröivään yhteiskuntaan. Puolet ylimmän päättävän elimen, hallituksen, jäsenistä on ulkopuolisia; - yliopistolakiesityksen mukaan yliopiston henkilöstö muuttuu työsuhteiseksi; ja - säätiöyliopistojen ja muiden yritysten pääomittamien yliopistojen tullessa yliopistomarkkinoille kilpailuasetelma hyvistä opettajista ja hyvistä opiskelijoista kovenee.

23 Samanaikaisesti hallinnollisten ja taloudellisten muutosten kanssa yliopistoilta edellytetään edelleen rakenteellista kehittämistä. Lapin yliopisto on sitoutunut rakenteidensa kehittämiseen osana Lapin korkeakoulukonsernia. Tulossopimuskaudella näköpiirissä olevia uusia organisatorisia rakenteita ovat Lapin korkeakoulukirjasto, Matkailualan koulutus- ja tutkimusinstituutti, Pohjoinen kulttuuri-instituutti, Lapin avoin korkeakoulu, Lapin korkeakoulujen yhteinen kielikeskus sekä Lapin korkeakoulukonsernin yhteinen tukipalvelukeskus. Yliopiston sisällä keskeisiä rakenteellisia uudistuksia ovat: - yhteiskuntatieteellisen koulutusalan kehittäminen: menetelmätieteiden laitoksen ja matkailun ja liiketoiminnan tiedekunnan liittäminen osaksi yhteiskuntatieteiden tiedekuntaa, mikä johtaa koko alan strategiseen ja sisällölliseen uudistamiseen; - yliopiston matkailua ja elämysteollisuutta tukevan liiketoimintaosaamisen vahvistaminen aiempien suunnitelmien mukaisesti ja siihen liittyen uusien maisteriohjelmien toiminnan vakiinnuttaminen yhteiskuntatieteelliselle ja taideteolliselle alalle; - CBU-ohjelmaan sisältyvän vertailevan sosiaalityön joint degree- maisteriohjelman käynnistäminen yhteistyössä venäläisten kumppaneiden kanssa; - Lapin mallin kehittäminen opettajankoulutukseen; - taideteollisen alan yhteisen kandidaattikoulutuksen kehittäminen ja TEVA-alan koulutuksen profilointi; - Lapin yliopiston aluepalvelut- yksikön toimintojen uudelleen organisointi; ja - talous- ja henkilöstöhallinnon palveluiden uudelleen organisointi.

24 1. Lapin yliopiston missio, arvot ja visio vuoteen 2020 MISSIO Lapin yliopisto edistää kestävää kehitystä, hyvinvointia ja tasa-arvoa sekä alueellisesti että maailmanlaajuisesti tutkimuksen, taiteellisen toiminnan ja korkeimman opetuksen kautta. Toiminnan keskeisiä arvoja ovat: - yhteisöllisyys ja yksilöllisyys - kriittisyys ja emansipatorisuus - luovuus ja vaikuttavuus VISIO 2020 Vuonna 2020 Lapin yliopisto on kansainvälinen, selkeästi profiloitunut tiede- ja taideyliopisto. Lapin yliopiston yhteisenä profiilialueena on kansainvälisesti korkeatasoinen arktisen ja pohjoisen ihmisen, yhteiskunnan ja ympäristön sekä näiden vuorovaikutuksen tutkimus. Arktista ja pohjoista huippututkimusta tehdään yliopiston Arktisen keskuksen ja tiedekuntien yhteistyönä. Yliopiston toinen profiilialue rakentuu kansainväliselle matkailun tutkimukselle. Monitieteinen Matkailualan koulutus- ja tutkimusinstituutti perustuu yliopiston, ammattikorkeakoulujen, ammatillisen koulutuksen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän yhteistyöhön. 2. Lapin yliopiston strategian toimeenpano vuosina Tutkimusstrategian toteuttaminen Toimeenpano vuosina Arktinen ja pohjoinen tutkimus on Lapin yliopiston vahva huippututkimuksen alue. Matkailualan koulutus- ja tutkimusinstituutti on saavuttanut tutkimusalallaan kansainvälisesti keskeisen aseman. Vuosina yliopiston yhteisiä tutkimushankkeiden suunnitteluun käytettävissä olevia voimavaroja suunnataan yliopiston profiilialueiden, arktisen ja pohjoisen kansainvälisen tutkimuksen sekä matkailualan tutkimustoiminnan kehittämiseen. Tulossopimuksissa tiedekunnat vastuutetaan toteuttamaan tutkimushankkeita sekä yliopiston profiilialueille että tiedekuntien omille strategisille painoaloille. Toiminta on systemaattisesti esillä tiedekuntien sisäisissä kehityskeskusteluissa ja siitä muodostetaan yksi vpjarvioinnin kriteeri. Professorien virantäyttösuunnitelmissa ja tutkimushenkilöstön kansallisissa ja kansainvälisissä rekrytointi-ilmoituksissa otetaan huomioon yliopistolle määritellyt profiilialueet sekä yksiköiden omat strategiset painoalat. Arktinen keskus vastaa valmistelusta ja koordinoi seuraavaa huippuyksikköhakua varten Lapin yliopiston arktisen ja pohjoisen huippututkimusyksikköesityksen valmistelun. Tehtävää varten asetetaan työryhmä, johon nimetään edustajat arktisesta keskuksesta ja tiedekunnista.

25 Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti pyrkii valtakunnallisen matkailun tutkimusohjelman koordinaattoriksi. Instituutti kokoaa yliopistojen ja sektoritutkimuslaitosten pirstaleiset matkailun tutkimusaktiviteetit yhteisen sateenvarjon alle. Koordinaatiotyötä varten haetaan rahoitus valtakunnallisesta ESR-ohjelmasta. Instituutti käynnistää matkailun tutkijakoulun. Matkailualan koulutus- ja tutkimusinstituutille asetetaan kansainvälinen tieteellinen neuvottelukunta. Lapin yliopiston tutkimus on kansainvälisesti verkostoitunutta. Yliopisto on kansallisesti ja kansainvälisesti korkeatasoinen ja houkutteleva tutkijayhteisö. Merkittävä osa tutkimuksesta toteutetaan kansainvälisellä rahoituksella. Yliopistossa tehdään rinnan tieteellistä perustutkimusta ja käytäntöön orientoitunutta tutkimusta. Aluetta palveleva tutkimus tukee yliopiston perustutkimusta. Tulossopimuskaudella arktinen keskus ja jokainen yliopiston tiedekunta valmistelevat oman FiDiPro- esityksensä joko Suomen Akatemialle tai TEKESille. Tulossopimuskaudelle tiedekunnille ja Arktiselle keskukselle määritetään puiteohjelmahankkeiden, Suomen akatemia-hankkeiden ja TEKES-hankkeiden valmistelun ja toteutuksen tavoitteet. Puiteohjelmatyössä hyödynnetään rakennerahastotoiminnassa hankittua osaamista ja infrastruktuuria. Yliopisto on mukana toteuttamassa Lapin korkeakoulujen innovaatio-ohjelmaa ( Yliopiston erityisenä tutkimuksellisena roolina ohjelman toteutuksessa on tuottaa systemaattisesti tutkimustietoa hyvinvoinnin tietoperustaksi, matkailun ja kulttuurialan kehittämisen tueksi, luonnonvarojen kestävän ja monimuotoisen käytön edistämiseksi sekä teollisen toiminnan tulevaisuuden varmistamiseksi pohjoisilla alueilla. Tietoa hyödynnetään myös kansainvälisessä tutkimusyhteistyössä, mm. periferisten alueiden erityiskysymyksiin liittyvässä tutkimuksessa. Ohjelman toteutuksessa Lappea vastaa Hyvinvoinnin Lapin kehittämistyön koordinaatiosta ja Matkailualan koulutus- ja tutkimusinstituutti Matkailun ja elämysteollisuuden ja kulttuurin Lapin osiosta. Yliopisto määrittää vuoden 2010 aikana keskeisimmät tutkimuksellisia profiilialojaan tukevat kansalliset ja kansainväliset kumppanuudet. Tätä tarkoitusta varten rakennetaan hankkeita EU-rahoituksen sen mahdollistaessa. Vastaavasti tiedekunnat määrittelevät omia tutkimuksellisia painoalojaan vahvistavat kumppanuudet. Yksiköt tukevat tutkimus- ja opetushenkilökunnan kansainvälistymistä hyödyntämällä vaihtojärjestelmiä. Tutkijakoulu järjestää kansainvälisen julkaisemisen koulutusta yliopiston henkilökunnalle ja jatko-opiskelijoille. Tutkijaliikkuvuus ja kansainvälinen julkaiseminen sisällytetään yliopiston vpj-arvioinnin kriteereihin. Tulossopimuskauden aikana yliopisto selkeyttää ja vahvistaa myös yhteistyötään sektoritutkimuslaitoksiin ja vastaaviin tutkimusyksiköihin, erityisesti matkailututkimukseen liittyen. Yliopisto käynnistää kevään 2009 aikana yliopiston yhteisen täydentävän rahoituksen taloushallinnon tukipalvelun. Vuoden 2009 aikana selkeytetään Lapin yliopiston ja Rovaniemen ammattikorkeakoulun yhteisen Finnbarents- yksikön rooli kansainvälisten tutkimushankkeiden tukipalveluiden tuottajana. Vuonna 2020 yliopiston taiteellinen toiminta on korkeatasoista ja yhteydessä yliopiston profiilialueisiin. Yliopiston vahvuus on tutkimuksen ja taiteellisen toiminnan vuorovaikutus kaikilla yliopiston edustamilla aloilla.

26 Yliopisto tuo aktiivisesti esille osaamistaan tieteellisen ja taiteellisen toiminnan rajapinnoilta(design management, taidekasvatus, mediakasvatus, immateriaalioikeuteen liittyvät kysymykset, taideterapia) ja priorisoi näihin rajapintoihin rakentuvia innovatiivisia yhteishankkeita hanketoiminnassaan Tutkimuksen ja taiteellisen toiminnan määrälliset tavoitteet ja tunnuslukutavoitteet (OPM) Kilpaillun tutkimusrahoituksen (SA, TEKES) osuus kokonaisrahoituksesta Kansainvälisen kilpaillun tutkimusrahoituksen (pl. yritys- ja rakennerahastot) osuus kokonaisrahoituksesta Tieteelliset julkaisut (pl. kv.refereet)/opetus- ja tutkimushtv:t Kv.refereejulkaisut/opetusja tutkimushtv:t Opettajien ja tutkijoiden liikkuvuus Suomesta ja Suomeen (väh. 2vk) /opetus- ja tutkimushtv:t Toteuma Tavoite 2010 Tavoite 2011 Tavoite , ,3 3,5 0,73 0,8 0,9 1 0,35 0,4 0,45 0,5 0,08 0,1 0,15 0,2 Opetus- ja tutkimushtv:t ei sisällä tutkijakoulupaikkoja eikä laskennallista tuntiopetusta Tutkimuksen ja taiteellisen toiminnan arvioinnin kriteerit (yliopiston sisäiset) Lisäksi tutkimuksen ja taiteellisen toiminnan onnistuneisuutta tarkastellaan seuraavin kriteerein, joista yksiköt raportoivat kurkistusneuvotteluiden yhteydessä. - tutkimustyön osuus opettajien ja tutkijoiden kokonaistyöajasta - pohjoisen ja arktisen ja matkailualaan liittyvät tutkimusjulkaisut - julkaistut konferenssiesitelmät (proceedings) - julkaistut konferenssiposterit - aktiiviset tutkimushankeverkostot - täydentävän rahoituksen tutkimushankkeet rahoituslähteittäin (lkm, rahoitus ja tutkijoiden lukumäärä) - lausunnot virkojen täytössä/professuurit - esitelmät tieteellisissä konferensseissa/opetus- ja tutkimushtv:t - opetushenkilökunnan taiteelliset asiantuntijatehtävät, menestyminen eri kilpailuissa - taiteelliseen toimintaan myönnetyt apurahat (opetushlökunta, opiskelijat) - opiskelijoiden taiteellinen toiminta, produktiot, kilpailu - taiteellisen toiminnan ja tuotekehityksen vaikuttavuus 2.2. Perustutkintokoulutuksen strategian toteuttaminen Toimeenpano vuosina

27 Lapin yliopiston peruskoulutus perustuu vuonna 2020 korkeatasoiseen, innovatiiviseen ja monitieteiseen tutkimukseen ja taiteelliseen toimintaan. Koulutus antaa laajat tiedolliset ja taidolliset valmiudet työelämää varten sekä valmiudet kehittää ammatillisia käytäntöjä. Tiedekunnat arvioivat koulutusrakenteensa ja mahdollisuutensa voimavarojen yhdistämiseen alempien tutkintojen tuottamisessa siten, että opetus- ja tutkimushenkilökunnan voimavaroja vapautuu tutkimukseen, taiteelliseen toimintaan ja jatkokoulutukseen. Yksiköt huolehtivat kokonaistyöaikasuunnitelmissa ja niihin liittyvissä kehityskeskusteluissa, että yksikön jokainen opettaja tutkii ja jokainen tutkija opettaa. Vastaavasti taiteiden tiedekunnan taiteellisen pätevyyden omaaville opettajille turvataan kokonaistyöaikasuunnitelmien puitteissa mahdollisuus taiteelliseen toimintaan. Yliopisto kerää joka kolmas vuosi työnantajilta ja keskeisiltä sidosryhmiltä palautteen valmistuneiden työelämävalmiuksista. Palaute kootaan koulutusaloittain ja viedään systemaattisesti tiedekuntien opetussuunnitelmatyöryhmien käsittelyyn. Koulutusohjelmien työelämävastaavuutta lisätään myös alumnitoiminnan avulla. Toimenpiteiden vaikutukset opetussuunnitelmiin raportoidaan rehtorin kurkistusten yhteydessä. Yliopiston maisteriohjelmien suunnitteluryhmiin nimetään aina myös työnantajien edustajia opiskelijoiden harjoittelumahdollisuuksien ja työelämään sijoittumisen turvaamiseksi. Opiskelijoiden mahdollisuuksia harjoitteluun tuetaan. Harjoittelun käytänteitä kehitetään yhteistyössä ammattikorkeakoulujen kanssa korkeakoulututkintojen duaalimallin mukaisesti. Juristikoulutuksen ja siihen liittyvän harjoittelun kehittämisessä hyödynnetään tiiviitä yhteistyösuhteita Rovaniemen hovioikeuteen, sosiaalityön koulutuksessa harjoittelua kehitetään osana opetussosiaalikeskustoimintaa ja opettajankoulutuksessa harjoittelukoulun ja tiedekunnan yhteistyön edelleen kehittämistä varten selvitetään mahdollisuudet opettajankoulutuksen Lapin mallin käyttöönottamiseen. Jokaiseen tutkintoon sisällytetään kansainvälistymistä tukeva osio, joka konkretisoidaan henkilökohtaisessa opetussuunnitelmassa. Yliopisto kehittää kielenopetusta osana Lapin korkeakoulukonsernin kielenopetuksen kehittämistä. Kielikeskus laajentaa Kiinan kielen opetusta yhteistyössä Kiinan suurlähetystön kanssa. Kiinan talousoikeuden opetusta vahvistetaan Lapin yliopiston ja Renminin yliopiston yhteistyönä ESR- rahoituksella. Toiminta vakiinnutetaan tulossopimuskauden aikana. Yliopisto toteuttaa osana pohjoista Cross Border- ohjelmaa vertailevan sosiaalityön maisteriohjelman yhteistyössä Barentsin alueen yliopistojen kanssa. Perusopetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa tehdään yhteistyötä opiskelijoiden kanssa sekä hyödynnetään opetuksen arviointihankkeiden tuloksia. Tiedekunta vastaa opetuksensa laadusta. Tiedekunnat järjestävät lukukausittain opiskelijoiden palautepöytäkeskustelut. Saatu palaute hyödynnetään opetussuunnitelmatyössä. Palaute raportoidaan rehtorin kurkistusten yhteydessä. Yliopisto ottaa käyttöön valtakunnallisen opiskelijapalautejärjestelmän.

28 Lapin yliopistossa on valtakunnallinen laatuyksikkö sosiaalityössä vuosina Tiedekunnat vertaisarvioivat opetus- ohjaus-, ja arviointimenetelmänsä vuoden 2011 aikana. Jokainen tiedekunta valmistelee yhden koulutuksen laatuyksikköesityksen seuraavaa tulossopimuskautta varten. Esitysten arviointiin asetetaan ulkopuolinen arvioija. Vuonna 2012 yliopisto pyrkii osallistumaan/organisoimaan valtakunnallisen opetuksen arviointihankkeen yhteistyössä korkeakoulujen arviointineuvoston kanssa. Perusopetukseen kytkeytyy tutkimus- ja kehittämishankkeita, joissa tehdään yhteistyötä oppilaitosten, yritysten ja alueellisten toimijoiden kanssa pohjoinen toimintaympäristö huomioiden. Tiedekunnille asetetaan lukumäärätavoite osallistumisesta tiedekunnan tai tiedekuntien yhdessä organisoimiin alueellisiin, kansallisiin ja kansainvälisiin yhteistyöhankkeisiin. Tutkimus- ja kehittämishankkeiden suunnittelu ja toteuttaminen nivotaan entistä tiiviimmin osaksi yliopiston suunnittelu- ja seurantajärjestelmää. Hankkeille asetetaan niiden suunnitteluvaiheessa konkreettiset tavoitteet kytkeytymisestä perusopetukseen. Tehokas ja systemaattinen kotimainen ja kansainvälinen rekrytointi edistää monikulttuurisen ja korkeatasoisen opiskelija- ja tiedeyhteisön muodostumista. Uudessa kilpailutilanteessa yliopisto panostaa erityisesti taideteollisen alan ja matkailualan opiskelija- ja opettajarekrytointiin. Kansainvälisessä markkinoinnissa ja vaihtosopimuksissa painotetaan pohjoisia alueita. Tiedekunnille määritetään tulossopimuksissa kansainvälisten opiskelijoiden, opettajien ja tutkijoiden rekrytointitavoitteet. Yliopistotasolla tavoitteena on, että yliopistossa on vuonna ulkomaalaista päätoimista perustutkinto-opiskelijaa ja 50 opettajaa ja tutkijaa. Henkilövaihdon kehittämisessä hyödynnetään opetusministeriön liikkuvuuden rahoitusohjelmaa vuosille Suomen kielen opetus yliopiston ulkomaalaisille opiskelijoille ja henkilökunnalle järjestetään Lapin korkeakoulujen yhteistyönä. Yliopisto osallistuu valtakunnallisten vieraskielisen opetuksen laatusuositusten valmisteluun. Jokaiselta vieraskielistä opetusta antavalta opettajalta edellytetään alkaen kielikoe. Kielikeskus valmistelee kokeen vuoden 2009 aikana yhdessä Lapin ammattikorkeakoulujen kielikeskusten kanssa. Yliopisto tarkistaa vuoden 2010 aikana opiskelijavalintojensa perusteet ja pääsykoekäytännöt siten, että kielelliset ja kulttuuriset tekijät eivät muodostu maahanmuuttajataustaisten henkilöiden koulutukseen pääsyn esteeksi. Tutkintotavoitteisen aikuiskoulutuksen osalta yliopisto valmistelee toimeenpanosuunnitelman ottaen huomioon AKKU- työryhmän suositukset (aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, avoimen yliopiston rooli tutkintokoulutuksen osien tuottajana). Opetuksen kehittämisen tukipalveluita kehitetään osana korkeakoulukonsernia. Yliopiston opettajat ovat tutkivia ja pedagogisesti osaavia eri tieteenalojen asiantuntijoita. Tiedekunnille asetetaan tavoitteet tohtoroituneiden opettajien osuudelle opettajakunnasta.

29 Yliopisto käynnistää kaksi kertaa vuodessa yliopistopedagogiset opinnot (10 op), joita tarjotaan sekä yliopistossa jo työskenteleville opettajille että uusille opettajille. Opintoihin käytetty työaika otetaan huomioon opettajien kokonaistyöaikasuunnitelmissa ja opintojen suorittaminen huomioidaan asteittain vpj-arvioinneissa Perustutkintokoulutuksen määrälliset tavoitteet ja tunnuslukutavoitteet (OPM) Toteuma 2007 Tavoite 2010 Tavoite 2011 Tavoite 2012 Alemmat tutkinnot Ylemmät tutkinnot Harjoittelukoulun opiskelijamäärä Harjoittelukoulun ohjatussa harjoittelussa suoritetut op:eet Ulkomaalaiset pe rustutkinto- opiskelijat Suomesta lähteneet ja Suomeen saapuneet vaihtoopiskelijat (yli 3 kk) Opiskelijat (FTE)/opetus- ja tutkimushlökunta Ylemmät kktutkinnot/opetus- 1,45 1,4 1,4 1,4 ja tutkimushlökunta Opettajien liikkuvuus 0,08 0,1 0,15 0,2 Suomesta ja Suomeen (väh.2vk)/opetus- ja tutkimushlökunta Vuonna x perustutkinnon 51, aloittaneista tutkinnon suorittaneiden osuus 7 vuoden kuluessa aloittamisesta Lukuvuodessa vähintään op suorit- taneiden osuus ylempää ja alempaa korkeakoulututkintoa suorittavista Tutkinnon suorittaneiden osuus tutkinnon suorittaneiden ja keskeyttäneiden yhteismäärästä lukuvuoden aikana 52,