1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. 3 Mediakasvatuksen lehtorin viran muuttaminen yliopistonlehtorin viraksi

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA HALLITUS Kokous 7/08 ASIALISTA 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 Ilmoitusasiat 3 Mediakasvatuksen lehtorin viran muuttaminen yliopistonlehtorin viraksi 4 Lausunto opetusministeriön esityksestä uudeksi yliopistolaiksi 5 Tilintarkastajan väliraportti 6 Meri-Lappi instituutin toimintojen uudelleenorganisointi 7 Yliopiston johtosäännön muuttaminen neuvottelukunnan osalta 8 Kasvatustieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston lisäjäsenet 9 Muut asiat 10 Muut asiat Hallituksen kokouksen siirtäminen Vuoden 2009 aloituspaikat

2 LAPIN YLIOPISTO PÖYTÄKIRJA Hallitus Juhani Lillberg Kokous 7/08 Paikka: hallituksen kokoushuone Aika klo 13:00 Läsnä Jäsenet: Varajäsenet: +Mauri Ylä-Kotola (pj.) +Jukka Mäkelä (vpj.) -Paula Kankaanpää +Merja Kinnunen +Anneli Pohjola -Suvi Ronkainen +Terttu Utriainen +Heikki Huilaja +Raija Kivilahti +Leena Korkalainen -Tarja Orjasniemi -Antti Kurvinen -Jussi Korpi -Mikko Heinikoski +Antti Määttä +Markku Salomaa -Pentti Tieranta 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus -Aini Linjakumpu -Marja Vaarama -Soile Veijola -Rauno Halttunen -Petri Koikkalainen -Teuvo Piitsalo -Silja Nikula +Jyrki Paukku +Henna Ahonen -Jouni Antero Metso -Petri Luomala +Harri Heikkilä -Hannes Manninen -Johanna Ikäheimo Lapin yliopiston johtosäännön 33 :n 2 momentin mukaan kutsu hallintoelimen kokoukseen on lähetettävä viimeistään kolme arkipäivää ennen kokousta. Kokouskutsussa on mainittava käsiteltävät asiat. Saman johtosäännön 33 :n 4 momentin mukaan hallintoelin on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtajan lisäksi vähintään puolet jäsenistä on läsnä. Esitys Päätös Todettaneen kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Todettiin. Pöytäkirjan vakuudeksi: Puheenjohtaja Mauri Ylä-Kotola Esittelijä Juhani Lillberg

3 LAPIN YLIOPISTO PÖYTÄKIRJA Hallitus Juhani Lillberg Kokous 7/08 Paikka: hallituksen kokoushuone Aika klo Läsnä Jäsenet: Varajäsenet: +Mauri Ylä-Kotola (pj.) +Jukka Mäkelä (vpj.) -Paula Kankaanpää +Merja Kinnunen +Anneli Pohjola -Suvi Ronkainen +Terttu Utriainen +Heikki Huilaja +Raija Kivilahti +Leena Korkalainen -Tarja Orjasniemi -Antti Kurvinen -Jussi Korpi -Mikko Heinikoski +Antti Määttä -Aini Linjakumpu -Marja Vaarama -Soile Veijola -Rauno Halttunen -Petri Koikkalainen -Teuvo Piitsalo -Silja Nikula +Jyrki Paukku +Henna Ahonen -Jouni Antero Metso -Petri Luomala +Harri Heikkilä -Hannes Manninen +Markku Salomaa -Johanna Ikäheimo -Pentti Tieranta 2 Ilmoitusasiat Rehtorin katsaus Muut ilmoitusasiat: - Lapin korkeakoulukonsernin strategiaryhmä on hyväksynyt korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä koskevan syksyn 2008 työsuunnitelman (liite 1). - Tutkintomittari (liite 2) - Valtiosihteeri Raimo Sailas vierailee yliopistolla ja peruspalveluministeri Paula Risikko Esitys Päätös Todettaneen Todettiin, lisäksi todettiin, että ministeri Risikon vierailu on peruuntunut ja että hallituksen pöydälle jaettiin kaksi kirjettä, henkilöstöjärjestöjen puheenjohtajilta ja taideaineiden opiskelijajärjestö TAO ry:ltä. Todettiin vielä, että kuvataiteen lehtori Ulla Niskanen jää eläkkeelle alkaen. Pöytäkirjan vakuudeksi: Puheenjohtaja Mauri Ylä-Kotola Esittelijä Juhani Lillberg

4 LAPIN YLIOPISTO PÖYTÄKIRJA Hallitus Mirja Väyrynen Kokous 7/08 Paikka: hallituksen kokoushuone Aika klo Läsnä Jäsenet: Varajäsenet: +Mauri Ylä-Kotola (pj.) +Jukka Mäkelä (vpj.) -Paula Kankaanpää +Merja Kinnunen +Anneli Pohjola -Suvi Ronkainen +Terttu Utriainen +Heikki Huilaja +Raija Kivilahti +Leena Korkalainen -Tarja Orjasniemi -Antti Kurvinen -Jussi Korpi -Mikko Heinikoski +Antti Määttä -Aini Linjakumpu -Marja Vaarama -Soile Veijola -Rauno Halttunen -Petri Koikkalainen -Teuvo Piitsalo -Silja Nikula +Jyrki Paukku +Henna Ahonen -Jouni Antero Metso -Petri Luomala +Harri Heikkilä -Hannes Manninen +Markku Salomaa -Johanna Ikäheimo -Pentti Tieranta 3 Kasvatustieteen, erityisesti mediakasvatuksen lehtorin viran muuttaminen mediakasvatuksen yliopistonlehtorin viraksi Yliopiston hallitus on perustanut kasvatustieteen, erityisesti mediakasvatus, lehtorin viran kasvatustieteiden tiedekuntaan lukien. Mediakasvatuksen perus- ja jatkotutkintokoulutuksen sekä tutkimustoiminnan kehittämisen näkökulmasta on tarkoituksenmukaista muuttaa kasvatustieteen, erityisesti mediakasvatus, lehtorin virka mediakasvatuksen yliopistonlehtorin viraksi. Virkaan on nimitettynä KT Leo Pekkala. Mediakasvatuksen yliopistonlehtori ohjaa jatkotutkintoja ja tehtäviin kuuluu erityisesti englanninkielisen opetuksen ja ohjauksen antaminen ja mediakasvatuksen koulutuksen kansainvälisyyden kehittäminen. Virkamiesasetuksen (971/94) 4 :n mukaan viran nimeä ei saa muuttaa siten, että virkaan nimitetty virkamies ei täytä nimeltään muutettua virkaan säädettyä kelpoisuusvaatimuksia. Johtosäännön ( ) mukaan päätöksen lehtorin viran muuttamisesta yliopistonlehtorin viraksi tekee Lapin yliopiston hallitus tiedekuntaneuvoston esityksestä. Kelpoisuusasetuksen (309/93,muut. 1217/00) mukaan yliopistonlehtorilta vaaditaan soveltuva tohtorin tutkinto, hyvä opetustaito ja, jos se on tärkeää tehtävän hoitamiselle, käytännöllinen perehtyneisyys tehtäväalaan. Opetus- ja tutkimusvirkoihin vaaditaan riittävä suomen kielen taito ja kyky ymmärtää ruotsin

5 kieltä. Mediakasvatuksen yliopistonlehtorin virkaan vaaditaan käytännöllinen perehtyneisyys tehtäväalaan. Mediakasvatuksen yliopistonlehtorin tehtävän vaativuustaso sijoittuu opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasoihin 6-7. Kasvatustieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvosto on käsitellyt kokouksessaan KT Leo Pekkalan kasvatustieteen, erityisesti mediakasvatuksen lehtorin viran muuttamista yliopistonlehtorin viraksi. Kokouksessaan tiedekuntaneuvosto totesi, että lehtorin viran muuttaminen yliopistonlehtorin viraksi on tarkoituksenmukaista. Kasvatustieteiden tiedekunta päätti pyytää kirjalliset lausunnot KT Leo Pekkalan tieteellisestä pätevyydestä mediakasvatuksen yliopistonlehtorin virkaan professori Seppo Tellalta, Helsingin yliopistosta ja professori Tapio Varikselta, Tampereen yliopistosta. Lausunnot ovat liitteenä 1 ja 2. Kokouksessaan tiedekuntaneuvosto päätti pyytää kolmannen perustellun lausunnon dosentti, KT Heikki Kynäslahdelta, Helsingin yliopistosta. Kynäslahden lausunto on liitteenä 3. KT Leo Pekkala on suorittanut kasvatustieteen tohtorin tutkinnon vuonna Yliopistokokemusta hänellä on vuodesta 1990 lähtien opetus-, tutkimusja hallintotehtävistä. Kansainvälistä työkokemusta hän on saanut mm. työskennellessään kasvatusalan kehitysyhteistyöprojekteissa ja Kasvatustieteiden tiedekunnassa Pekkala on toiminut mm. yliassistenttina, lehtorina ja professorina. Hänet on nimitetty kasvatustieteen, erityisesti mediakasvatuksen lehtoraattiin alkaen. Pekkalan lehtoraattia varten antama opetusnäyte arvioitiin arvosanalla erinomainen. Tiedekuntaneuvoston valitsemat asiantuntijat pitävät KT Leo Pekkalaa pätevänä kasvatustieteiden tiedekunnan mediakasvatuksen yliopistonlehtorin virkaan. Pekkalan nimikirjanote ja ansioluettelo ovat liitteenä 4. Kasvatustieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvosto on käsitellyt asiaa kokouksessaan ja päättänyt esittää yliopiston hallitukselle, että se muuttaisi KT Leo Pekkalan kasvatustieteen, erityisesti mediakasvatuksen lehtorin viran mediakasvatuksen yliopistonlehtorin viraksi alkaen. Esitys Päätös Päätettäneen muuttaa kasvatustieteen, erityisesti mediakasvatus, lehtorin virka mediakasvatuksen yliopistonlehtorin viraksi lukien ja nimittää mediakasvatuksen yliopistonlehtorin virkaan KT Leo Pekkala lukien. Esityksen mukaan. Pöytäkirjan vakuudeksi: Puheenjohtaja Mauri Ylä-Kotola Esittelijä Mirja Väyrynen

6 LAPIN YLIOPISTO PÖYTÄKIRJA Hallitus Juhani Lillberg Kokous 7/08 Paikka: hallituksen kokoushuone Aika klo Läsnä Jäsenet: Varajäsenet: +Mauri Ylä-Kotola (pj.) +Jukka Mäkelä (vpj.) -Paula Kankaanpää +Merja Kinnunen +Anneli Pohjola -Suvi Ronkainen +Terttu Utriainen +Heikki Huilaja +Raija Kivilahti +Leena Korkalainen -Tarja Orjasniemi -Antti Kurvinen -Jussi Korpi -Mikko Heinikoski +Antti Määttä -Aini Linjakumpu -Marja Vaarama -Soile Veijola -Rauno Halttunen -Petri Koikkalainen -Teuvo Piitsalo -Silja Nikula +Jyrki Paukku +Henna Ahonen -Jouni Antero Metso -Petri Luomala +Harri Heikkilä -Hannes Manninen -Markku Salomaa,poistui 4 -Johanna Ikäheimo -Pentti Tieranta 4 Lausunto opetusministeriön esityksestä uudeksi yliopistolaiksi Opetusministeriö on pyytänyt yliopiston lausuntoa luonnoksesta yliopistolaiksi mennessä. Lausunnossa pyydetään esittämään yleisnäkemys yliopistolainsäädännön uudistamista koskevasta esityksestä sekä konkreettiset muutosehdotukset. Yliopisto on pyytänyt lakiesityksestä tiedekuntien lausunnot. Ylioppilaskunta ja Lapin tieteentekijät Lati ry ovat myös toimittaneet omat lausuntonsa yliopistolle tiedoksi. Yliopiston alustavia kannanottoja on lisäksi käsitelty Lapin korkeakoulukonsernin strategiaryhmän kokouksessa Yliopistouudistus myötä yliopistot muuttuvat joko julkisoikeudellisiksi laitoksiksi tai yksityisoikeudellisiksi säätiöiksi. Säätiöpohjainen toimintamalli edellyttää kuitenkin valtion tarjoaman pääomittamisen ohella merkittävää yksityiseen rahoitukseen perustuvaa alkupääomaa eikä ole Lapin yliopiston osalta tässä vaiheessa mahdollinen. Yliopistouudistuksen lähtökohtana on kehittää suomalaista yliopistolaitosta niin, että sillä on monipuolinen rahoituspohja, selkeät ohjausjärjestelmät ja valmius reagoida yhteiskunnallisiin muutoksiin. Uuden yliopistolain seurauksena yliopistot irtautuvat valtiosta ja niistä tulee oman valintansa mukaan joko julkisoikeudellisia yhteisöjä tai yksityisoikeudellisia säätiöitä. Valtio turvaa

7 muutoksen pääomittamalla siirtymävaiheessa yliopistoja ja osallistuu jatkossa yliopistojen rahoitukseen vuosittaisella valtionavustuksella. Uudistuksen tarkoituksena on, että: - yliopistojen autonomia vahvistuu ja niitä kehitetään tutkimuksen ja opetuksen näkökulmista, - yliopistot saavat enemmän liikkumavaraa taloudenpitoonsa hankkimalla valtion rahoituksen lisäksi lisärahoitusta ja hyödyntämällä pääomatulojaan, - yliopistot tulevat valtion tilalle työnantajiksi ja henkilöstön virkasuhteet muuttuvat työsuhteiksi, - yliopistojen hallitusten kokoonpano muutetaan strategisen johtovastuun mukaiseksi ja yliopistoyhteisön jäsenten lisäksi hallituksen jäsenistä puolet nimetään yliopistoyhteisöön kuulumattomista henkilöistä. - yliopiston rehtorin asema vahvistuu, - opiskelijat nähdään jatkossakin täysivaltaisina yliopistolaisina ja heillä on hallintoelinten jäseninä mahdollisuus vaikuttaa opiskeluunsa. Uusi yliopistolaki on puitelaki. Autonomian hengessä yliopistojen sisäinen organisoituminen ja toiminta jää säädeltäväksi johtosäännöllä ja muilla yliopiston omilla päätöksillä. Yliopistolain voimaanpanosta säädetään erillisellä voimaanpanolailla. Lisäksi yliopistolaki edellyttää muutoksia lukuisiin muihin säädöksiin. Uuden yliopistolain on tarkoitus tulla voimaan ja uudistusten toteutua lukien. Liitteenä lakiesitys perusteluineen sekä luonnos yliopiston lausunnoksi. Lakiesitys on nähtävissä opetusministeriön kotisivuilla ( Esitys Päätös Päätettäneen antaa opetusministeriölle liitteenä oleva lausunto esityksestä uudeksi yliopistolaiksi. Päätettiin antaa esittelijän kokouksessa muuttama, liitteenä oleva lausunto opetusministeriölle, koskien esitystä uudeksi yliopistolaiksi. Pöytäkirjan vakuudeksi: Puheenjohtaja Mauri Ylä-Kotola Esittelijä Juhani Lillberg

8 LAPIN YLIOPISTO Hallitus LAUSUNTO Lapin yliopiston lausunto esityksestä uudeksi yliopistolaiksi ja siihen liittyvästä lainsäädännön kokonaisuudistuksesta Opetusministeriö on pyytänyt yliopiston yleisnäkemystä yliopistolainsäädännön uudistamista koskevasta esityksestä sekä tarvittaessa konkreettisia muutosehdotuksia. Yliopisto on pyytänyt lakiesityksestä tiedekuntien ja ylioppilaskunnan lausunnot. Lakiesitystä on lisäksi käsitelty Lapin korkeakoulukonsernin strategiaryhmässä. Yliopistouudistusta on eri asiakirjoissa perusteltu eri tavoin. Uudistuksen yleisenä lähtökohtana on kehittää suomalaista yliopistolaitosta niin, että sillä on monipuolinen rahoituspohja, selkeät ohjausjärjestelmät ja valmius reagoida yhteiskunnallisiin muutoksiin. Uuden yliopistolain seurauksena yliopistot irtautuvat valtiosta ja niistä tulee oman valintansa mukaan joko julkisoikeudellisia yhteisöjä tai yksityisoikeudellisia säätiöitä. Valtio turvaa muutoksen pääomittamalla siirtymävaiheessa yliopistoja ja osallistuu jatkossa yliopistojen rahoitukseen vuosittaisella valtionavustuksella. Uusi yliopistolaki on puitelaki. Autonomian hengessä yliopistojen sisäinen organisoituminen ja toiminta jää säädeltäväksi johtosäännöllä ja muilla yliopiston omilla päätöksillä. Yliopistolain voimaanpanosta säädetään erillisellä voimaanpanolailla. Lisäksi yliopistolaki edellyttää muutoksia lukuisiin muihin säädöksiin. Uuden yliopistolain on tarkoitus tulla voimaan ja uudistusten toteutua lukien. Lapin yliopisto esittää kannanottonaan yliopistouudistuksen keskeisiin kohtiin seuraavaa: 1. Yliopiston oikeushenkilöasema Lapin yliopisto tulee uudistuksen toteutuessa jatkamaan toimintaansa julkisoikeudellisena laitoksena. Yliopisto jatkaa rakenteellista kehittämistään osana Lapin korkeakoulukonsernia. 2. Yliopiston itsehallinto Yliopistoilla säilyy uuden yliopistolain mukaan itsehallinto. Yliopiston ylimmän päättävän elimen, hallituksen, jäsenistä puolet on kuitenkin yliopistoyhteisön ulkopuolisia. Lisäksi lakiesitys edellyttää, että hallituksen puheenjohtaja valitaan ulkopuolisista jäsenistä, jolloin ulkopuolisilla jäsenillä on käytännössä enemmistö yliopiston hallituksessa. Ulkopuolisten jäsenten nykyistä voimakkaampi mukaantulo yliopiston hallintoon on uudistuksen tavoitteiden mukaista ja yliopiston strategisen ohjauksen näkökulmasta ymmärrettävää, mutta lain esittämässä määrin ylimi-

9 toitettua. Ongelmana tulee kuitenkin olemaan riittävän sitoutuneiden ja yliopiston toimintaa tuntevien ulkopuolisten jäsenten saaminen hallitukseen. Hallituksen toimivalta on lakiesityksen mukaan varsin laaja ulottuen yksityiskohtaisiin sisällöllisiin kysymyksiin. Lakiesitys aivan oikein mahdollistaa hallituksen päätösvallan delegoimisen yliopiston sisäisille hallintoelimille. Tällöin ratkaisuksi muodostuu delegointiin perustuvan sisäisen hallinnon rakentaminen hallituksen rinnalle. Lapin yliopiston johtosääntö on tarkoitus valmistella tältä pohjalta ja säilyttää edelleen myös opiskelijaedustus sekä yliopiston henkilökunnan tasapuolinen edustus yliopiston hallituksessa ja muissa hallintoelimissä. 3. Rehtorin asema Lakiesityksen mukaan hallitus valitsee rehtorin ja hänen siten tulee nauttia hallituksen luottamusta. Rehtorista tulee yritysmaailman mallin mukaan toimitusjohtaja, jonka asema toisaalta vahvistuu ja itsenäistyy. Rehtori mm. palkkaa yliopiston henkilökunnan. Tämä voi käytännössä johtaa hallinnon irtaantumiseen opetuksesta ja tutkimuksesta. Rehtorin asema tulee myös ristiriitaiseksi. Kun hallituksen jäsenistä puolet on yliopiston henkilökuntaa ja opiskelijoita, syntyy tilanne, jossa toimitusjohtaja-rehtorin esimiehenä ovat henkilöt, joiden esimies hän toisaalta on. Selkeämpi malli tällöin olisi, että rehtori olisi hallituksen puheenjohtaja. 4. Henkilökunnan asema Valtio on luvannut uudistuksen yhteydessä turvata yliopistojen henkilökunnan aseman ja eläke-etuudet valtion virkasuhteiden muuttuessa työsuhteiksi. Muutos on merkittävä ja aiheuttaa epävarmuutta ja monia ongelmia. Yliopiston uusi työnantajarooli mahdollistaa teoriassa joustavan henkilöstöpolitiikan, mutta ilman tuntuvia resurssilisäyksiä se ei ole mahdollista. Yliopiston tehtävät ovat pitkälle erikoistuneita eikä niiden liikuteltavuus ei ole helppoa. Opettajien ja tutkijoiden kohdalla liikkuvuus yliopistosta toiseen on ollut tavanomaista. Kelpoisuusvaatimusten poistaminen laista saattaa johtaa kirjaviin nimityskäytäntöihin, mikä ei tue yliopistojen tehtävää korkeimman opetuksen antajina ja tieteellisen tutkimuksen tekijöinä. Opetushenkilökunnan kelpoisuusehdot tulee taata ja ainakin professorien kohdalla asiantuntijamenettely tulee jatkossakin turvata. Palvelussuhdeproblematiikkaan liittyvät myös kysymykset julkisen vallan käytöstä, virkavastuusta ja esittelymenettelystä. Työsuhde ei ole oikea tausta julkisen vallan käyttämiseen. Esittelymenettely on ainakin nimitysasioissa myös oikeusvarmuuskysymys. 5. Rahoitus Uusi yliopistolaki lähtee siitä, että valtio turvaa kaikkien yliopistojen perusrahoituksen ja takaa jatkossa indeksisidonnaisuudella vuosittaisen kustannusten nousun. Lain valmistelu- ja lausunnonantovaiheessa tuleva rahoitusmalli ja yliopistokiinteistöjä koskevat ratkaisut ovat kuitenkin vielä auki. Uudistuksella pyritään yliopistojen toimintaedellytysten ja tieteellisen tason parantamiseen, jolloin on tärkeätä, että talous on vakaalla pohjalla ja sen jatkuvuus on turvattu. Maksuvalmiuden lisäksi, yliopistoille tulee turvata riit-

10 tävä vakavaraisuus. Kiinteistöjen osalta on välttämätöntä, että yliopistoilla on käyttämiinsä kiinteistöihin määräysvalta ja mahdollisuus vaikuttaa kiinteistökustannuksiin riippumatta siitä, mihin ratkaisuun yliopistokiinteistöjen omistuksen osalta päädytään. Ulkopuolisen rahoituksen hankinnan ja siitä palkitsemisen osalta on välttämätöntä ottaa huomioon ala- ja aluekohtaiset erot. Lapin yliopisto on tässä suhteessa aivan eri asemassa kuin ns. kovien alojen yksiköt eteläisessä Suomessa. Lakiluonnoksen 82 :ssä esitetään säädettäväksi yleisellä tasolla yliopistojen harjoittelukouluista. Harjoittelukoulujen toiminta poikkeaa yliopiston perustehtävistä niiden toimiessa opetusharjoittelun ja kokeilu- ja tutkimustoiminnan ohella peruskoulu- ja lukiolain määritteleminä koulutuksen järjestäjinä. Tämä edellyttää, että harjoittelukoulujen toiminnan taloudelliset reunaehdot määritellään selkeästi ja harjoittelukoulujen talous turvataan samalla indeksiehdolla kuin yliopistojen talous esitetään turvattavaksi. 6. Yliopistot osana korkeakoululaitosta Yliopistot ovat osa Suomen korkeakoululaitosta. Lakiesityksessä ei käsitellä korkeakoululaitosta kokonaisuutena, jonka toinen pilari yliopistolaitos on. Esitys antaa tahattomasti kuvan, ettei ammattikorkeakouluja ole olemassakaan. Sama puute koskee yhteistyötä muiden yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Puutteen korjaamiseksi yliopisto esittää lakiesityksen yleisperusteluihin kokonaan uutta alalukua, seuraavasti: Suomen korkeakoululaitos muodostuu yliopistoista ja ammattikorkeakouluista, joilla kummallakin on oma tehtävänsä ja profiilinsa. Lakiesityksellä ei ole tarkoitus muuttaa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen keskinäistä suhdetta. Yliopistojen oikeudellisen aseman muuttuessakin on tärkeää, että yliopistot ja ammattikorkeakoulut toimivat yhteistyössä erityisesti alueellisesti vahvempien korkeakoulukokonaisuuksien muodostamiseksi ja alueellisen vaikuttavuuden tehostamiseksi. Nämä yhteiset kokonaisuudet voivat olla konsortioita, konserneja tai muita strategisia yhteenliittymiä, joissa yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on oman tehtävänsä mukainen rooli. Yliopiston oikeudellisen aseman muuttuessa ei ole tarkoitus estää tapahtuvaa alueellista yhteistyökehitystä kahden korkeakoulusektorin välillä vaan tukea jo toimivia tai suunniteltuja yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen strategisia liittoutumia yhteiskunnallisen ja alueellisen vaikuttavuuden lisäämiseksi. Varsinaiseen lakitekstiin edellä sanottu edellyttää 24 :ään maininnan, että Yliopistolla voi olla myös yhteisiä yksiköitä toisten yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, tutkimuslaitosten tai muiden julkisten taikka yksityisten yhteisöjen kanssa. Yliopistokirjastot ovat perinteisesti toimineet yhteistyössä. Meneillään olevat kehittämishankkeet herättävät kysymyksen Kansalliskirjaston aseman uudelleen arvioinnista. Käynnissä on lukuisia hankkeita, kuten kansallinen digitaalisen kirjaston luominen, jotka lisäävät kansalliskirjaston merkitystä suomalaisessa innovaatiojärjestelmässä. Palvellessaan koko yliopistosektoria ja muita käyttäjiä ei kansalliskirjasto enää voi olla yhden julkisoikeudellisen laitoksen osana. 7. Lakiesityksen valmistelu ja laatu Yliopistolain uudistustyö aloitettiin keväällä Asian tiimoilta on järjestetty seminaareja ja keskustelutilaisuuksia, mutta itse lakiesitys perustelui-

11 neen on tehty virkamiestyönä varsin nopealla aikataululla. Lakiesityksen jatkokäsittely joudutaan esitetyn voimaantuloajankohdan vuoksi viemään läpi nopeutetulla aikataululla. Yliopistoilla ei lausuntoja antaessaan ole tiedossa valtion rahoitusta koskevia ratkaisuja eikä lain vaikutuksia muihin säädöksiin. Myös eduskunta joutunee hyväksymään puitelakityyppisen lainsäädännön voimatta arvioida uudistuksen kokonaissääntelyä. Lakiesityksen pikainen valmistelu näkyy sekä yleisperusteluissa että monissa lakiteknisissä yksityiskohdissa. Tarkemmin määrittelemättä jäävät yliopistojen uusi oikeusasema, yliopistojen autonomia ja uudistuksen vaikutukset muuhun lainsäädäntöön. Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunta on omassa lausunnossaan arvioinut lakiesityksen valmistelua, lain suhdetta perustuslakiin ja esityksen lakiteknistä laatua. Tiedekunnan lausuntoon sisältyy näiltä osin lukuisia konkreettisia korjausesityksiä. Yliopisto lähettää liitteenä tiedekunnan lausunnon opetusministeriölle käytettäväksi lakiesityksen jatkovalmistelussa. Lopuksi Lapin yliopisto toivoo, että yliopistolain uudistuksesta saaduista lausunnoista laaditaan perusteellinen tiivistelmä, joka toimitetaan yliopistoille tiedoksi. Rehtori Mauri Ylä-Kotola Hallintojohtaja Juhani Lillberg LIITTEET Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan lausunto yliopistolakiuudistuksesta

12 LAPIN YLIOPISTO PÖYTÄKIRJA Hallitus Tarja Särkkä Kokous 7/08 Paikka: hallituksen kokoushuone Aika klo Läsnä Jäsenet: Varajäsenet: +Mauri Ylä-Kotola (pj.) +Jukka Mäkelä (vpj.) -Paula Kankaanpää +Merja Kinnunen +Anneli Pohjola -Suvi Ronkainen +Terttu Utriainen +Heikki Huilaja +Raija Kivilahti +Leena Korkalainen -Tarja Orjasniemi -Antti Kurvinen -Jussi Korpi -Mikko Heinikoski +Antti Määttä -Markku Salomaa -Pentti Tieranta 5 Tilintarkastajan väliraportti -Aini Linjakumpu -Marja Vaarama -Soile Veijola -Rauno Halttunen -Petri Koikkalainen -Teuvo Piitsalo -Silja Nikula +Jyrki Paukku +Henna Ahonen -Jouni Antero Metso -Petri Luomala +Harri Heikkilä -Hannes Manninen -Johanna Ikäheimo Lapin yliopiston hallitus päätti , että Lapin yliopistossa siirrytään työajan kohdentamiseen Repotronic -tietojärjestelmää hyödyntäen täydentävällä rahoituksella työskentelevien henkilöiden osalta lukien. Valtiontalouden tarkastusvirasto on antanut lausuntonsa koskien Lapin yliopiston toimenpiteitä vuoden 2007 tilintarkastuskertomuksen ilmoitusvelvollisuuden johdosta. Väliraportti on liitteenä 1. Esitys Päätös Keskusteltaneen tilintarkastajan väliraportista. Keskusteltiin. Pöytäkirjan vakuudeksi: Puheenjohtaja Mauri Ylä-Kotola Esittelijä Tarja Särkkä

13 LAPIN YLIOPISTO PÖYTÄKIRJA Hallitus Juhani Lillberg Kokous 7/08 Paikka: hallituksen kokoushuone Aika klo Läsnä Jäsenet: Varajäsenet: +Mauri Ylä-Kotola (pj.) +Jukka Mäkelä (vpj.) -Paula Kankaanpää +Merja Kinnunen +Anneli Pohjola -Suvi Ronkainen +Terttu Utriainen +Heikki Huilaja +Raija Kivilahti +Leena Korkalainen -Tarja Orjasniemi -Antti Kurvinen -Jussi Korpi -Mikko Heinikoski +Antti Määttä -Aini Linjakumpu -Marja Vaarama -Soile Veijola -Rauno Halttunen -Petri Koikkalainen -Teuvo Piitsalo -Silja Nikula +Jyrki Paukku +Henna Ahonen -Jouni Antero Metso -Petri Luomala +Harri Heikkilä -Hannes Manninen -Markku Salomaa -Johanna Ikäheimo -Pentti Tieranta 6 Meri-Lappi Instituutin toimintojen uudelleenorganisointi Lapin yliopiston toiminta Kemi-Tornio -alueella käynnistyi vuonna 1985 täydennyskoulutuskeskuksen alaisena toimintana. Vuonna 1994 yksikkö muuttui itsenäiseksi yliopiston keskushallinnon alaiseksi muotoilu- ja yrityspalveluyksiköksi. Nykyinen Lapin ja Oulun yliopistojen yhteinen Meri-Lappi Instituutti syntyi vuonna 1998 yhdistämällä kummankin yliopiston Kemin toiminnat. Instituutin asema ja tehtävät määriteltiin johtosäännöllä, joka Lapin yliopiston osalta hyväksyttiin Yliopiston johtosäännössä instituutti mainitaan yhtenä yliopiston erillislaitoksena. Meri-Lappi Instituutin tehtävänä on välittää yliopistojen asiantuntemusta Kemi- Tornion seutukuntaan ja Perämerenkaaren alueelle hyödyntäen ja yhteistyössä kehittäen yliopistojen ja niiden tiedekuntien palveluresursseja. Meri-Lappi Instituutin toiminta-alueet ovat teknologia, aluekehitys ja koulutus. Yliopistojen rakenteellisen kehittämisen myötä yliopistot ovat luopumassa hallinnollisista sivutoimipisteistään. Meri-Lappi Instituutinosalta toimintojen uudelleen organisointiin vaikuttaa myös Lapin korkeakoulujen yhteistyön järjestäminen hyväksytyn konsernistrategian mukaisesti. Yliopiston rooli alueellisena toimijana tulee siten jatkumaan Kemi-Tornio -alueella, mutta hyödyntäen alueen kiinteitä palvelurakenteita. Oulun yliopisto tulee tekemään omat ratkai-

14 sunsa instituutin osalta, mutta tarkoitus on, että instituutin toiminta hallinnollisena yksikkönä päättyy kummankin yliopiston osalta lukien. Meri-Lappi Instituutin toimintojen uudelleen organisointia on käsitelty yliopiston, instituutin ja henkilökohtaisissa yt-neuvotteluissa. Instituutissa on Lapin yliopiston palveluksessa kahdeksan henkilöä, jotka käytyjen neuvottelujen mukaisesti tullaan sijoittamaan lukien uusiin tehtäviin. Henkilökunnan palvelussuhde yliopistoon säilyy. Liitteenä Meri-Lappi Instituutin uudelleen organisointia koskeva muistio. Esitys 1 Esitys 2 Esitys 3 Esitys 4 Päätös 1 Päätös 2 Päätös 3 Päätös 4 Päätettäneen lakkauttaa Meri-Lappi Instituutti Lapin yliopiston hallinnollisena yksikkönä lukien Päätettäneen poistaa Meri-Lappi Instituutti yliopiston johtosäännön 23 :n erillisten laitosten luettelosta sekä kumota instituuttia koskeva 25. Todettaneen, että Instituutin toiminnan Lapin yliopiston osalta lakatessa myös instituutin oma johtosääntö Lapin yliopiston osalta kumoutuu. Todetaan, että Meri-Lappi Instituutin henkilökunnan sijoittumisesta yliopiston muihin yksiköihin päätetään erikseen yt-menettelyä noudattaen. Esityksen mukaan. Esityksen mukaan. Esityksen mukaan. Esityksen mukaan. Pöytäkirjan vakuudeksi: Puheenjohtaja Mauri Ylä-Kotola Esittelijä Juhani Lillberg

15 Muistio Meri-Lappi Instituutin toimintojen uudelleen organisointi Lapin yliopiston hallitus on yliopiston tuottavuusohjelman toimenpiteiden yhteydessä todennut, että Meri-Lappi Instituutin toiminnot Kemi-Tornio- alueella organisoidaan uudelleen. Meri-Lappi Instituutti perustettiin vuonna 1998 Lapin yliopiston ja Oulun yliopiston yhteiseksi erillislaitokseksi. Ennen instituuttia Lapin yliopiston toiminta Kemi-Tornio- alueella organisoitui Kemin muotoilu- ja yrityspalveluyksikön toimesta. Sitä puolestaan edelsi Täydennyskoulutuskeskuksen Kemin filiaalin toiminta. Yliopistojen rakenteellisen kehittämisen myötä yliopistot ovat luopumassa hallinnollisista sivutoimipisteistään. Uuden yliopistolain voimaan tullessa yliopistot muuttuvat julkisoikeudellisiksi laitoksiksi - ilman valtion takausta toimiviksi valtionapulaitoksiksi. Hanketoiminta ei ole yliopistolaitoksen rahoitusjärjestelmän piirissä. Yliopiston täydentävän rahoituksen toiminnot tapahtuvat jatkossa yliopiston pääomarahoituksen (=pääoman tuotot) puitteissa. Tästä johtuen yliopiston laissa määritelty kolmas tehtävä on jatkossa organisoitava yhä kiinteämmäksi osaksi yliopiston perustehtäviä, osaksi tiedekuntien toimintaa. Toiminnan tulee olla substanssilähtöistä. Erillisiin hankehallinnon yksiköihin, jollaiseksi Meri-Lappi Instituutin Lapin yliopiston osatominto on hekilöstörakenteeltaan muotoutunut (johtaja, kehittämispäällikkö, koulutussuunnittelija, 4 talous-/projektisihteeriä ja vahtimestari), ei ole varaa. Tältä pohjalta Lapin yliopisto on valmistellut Meri-Lappi Instituutin toimintojen uudelleen organisointia. Tavoitteena on, että näin toimien yliopisto edelleen vahvistaa yliopistolliseen osaamiseen pohjautuvaa rooliaan alueellisena toimijana myös Kemi-Tornio- alueella Yliopisto vie jatkossakin alueelle eri muodoissa osaamistaan (avointa yliopisto-opetusta, alueellista tutkintokoulutusta, tutkimusta ja kehittämishankkeita), jota toteutetaan alueella jo olemassa olevien infrastruktuuri- ja palvelurakenteiden tukemana Lapin korkeakoulukonsernin puitteissa. Hyväksytyn konsernistrategian mukaisesti konsernin korkeakoulut tuottavat yhteistyönä Lapin tarvitsemaa ja arvostamaa korkeakouluopetusta, tutkimus- ja kehittämistoimintaa, palvelutoimintaa sekä muuta asiantuntemukseen perustavaa aluevaikuttavuutta. Lapin yliopiston Kemi-Tornio-alueella järjestämän hanketoiminnan palvelut hoidetaan hyödyntäen alueen kiinteitä palvelurakenteita (Lappia- koulutuskuntayhtymä) ja hyödyntäen paikallista tila- ja laiteinfrastruktuuria. Toiminnan uudelleen organisointi on käsitelty yliopiston yhteistoimintaneuvostossa ja yksikön yhteistoimintaneuvotteluissa 7.5. ja Sen lisäksi niiden yliopistoon pysyvässä palvelussuhteessa olevien henkilöiden kanssa, jotka tällä hetkellä hoitavat virkojaan, on käyty henkilökohtaiset yt-keskustelut. Muiden osalta neuvottelut käydään henkilöiden palattua tehtäviinsä. Neuvotteluissa lähtökohtana on, että jokaiselle henkilölle tarjotaan tehtävää Lapin yliopiston muiden yksiköiden palveluksessa alkaen.

16 LAPIN YLIOPISTO PÖYTÄKIRJA Hallitus Juhani Lillberg Kokous 7/08 Paikka: hallituksen kokoushuone Aika klo Läsnä Jäsenet: Varajäsenet: +Mauri Ylä-Kotola (pj.) +Jukka Mäkelä (vpj.) -Paula Kankaanpää +Merja Kinnunen +Anneli Pohjola -Suvi Ronkainen -Terttu Utriainen, poistui 7 +Heikki Huilaja +Raija Kivilahti +Leena Korkalainen -Tarja Orjasniemi -Antti Kurvinen -Jussi Korpi -Mikko Heinikoski +Antti Määttä -Aini Linjakumpu -Marja Vaarama -Soile Veijola -Rauno Halttunen -Petri Koikkalainen -Teuvo Piitsalo -Silja Nikula +Jyrki Paukku +Henna Ahonen -Jouni Antero Metso -Petri Luomala +Harri Heikkilä -Hannes Manninen -Markku Salomaa -Johanna Ikäheimo -Pentti Tieranta 7 Yliopiston johtosäännön muuttaminen neuvottelukunnan osalta Lapin yliopistolla on yhdessä Rovaniemen ammattikorkeakoulun kanssa neuvottelukunta. Neuvottelukunnan tehtävät, kokoonpano ja valinta on määritelty yliopiston johtosäännössä. Nykyinen neuvottelukunta on asetettu toimikaudeksi Neuvottelukunnassa on puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi neljätoista jäsentä. Neuvottelukunnassa käsiteltävien asioiden valmistelijoina ja sihteereinä toimivat kummankin korkeakoulun tehtävään määrätyt virkamiehet. Lapin korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen konserniyhteistyönä edellyttää, että neuvottelukunta on kaikkien kolmen korkeakoulun, Lapin yliopiston, Rovaniemen ammattikorkeakoulun ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun yhteinen. Korkeakoulukonsernin strategiaryhmä on vuosia koskevassa rakenteellisen kehittämisen toimeenpanosuunnitelmassa tehnyt tätä koskevan päätöksen. Strategiaryhmä esittää, että neuvottelukunnan jäsenmäärä lisätään puheenjohtajien lisäksi kuuteentoista jäseneen ja neuvottelukunnalla on lausuntojen ja kannanottojen muodossa selkeä rooli myös korkeakoulukonsernin kehittämisessä. Uudistettu neuvottelukunta on tarkoitus asettaa toimikaudeksi

17 Neuvottelukuntaa koskeva järjestely edellyttää Lapin yliopiston johtosäännön muuttamista liitteenä olevan esityksen mukaisesti. Muutettavat kohdat on liitteessä esitetty vahvennettuna. Esitys Päätös Päätettäneen muuttaa yliopiston johtosäännön neuvottelukuntaa koskevat kohdat liitteen mukaisesti lukien. Esityksen mukaan. Pöytäkirjan vakuudeksi: Puheenjohtaja Mauri Ylä-Kotola Esittelijä Juhani Lillberg

18 4 3 mom. Liite Lapin korkeakouluilla, Lapin yliopistolla sekä Kemi-Tornion ammattikorkeakoululla ja Rovaniemen ammattikorkeakoululla on yhteinen neuvottelukunta. 9 Lapin korkeakoulujen, Lapin yliopiston sekä Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun ja Rovaniemen ammattikorkeakoulun, yhteistyötä ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen toteuttamista varten korkeakouluilla on yhteinen neuvottelukunta. Neuvottelukunnan nimeävät kunkin korkeakoulun päättävät elimet. Neuvottelukunnan tehtävänä on tehdä aloitteita ja antaa lausuntoja korkeakouluja koskevista periaatteellisesti tärkeistä asioista. Neuvottelukunnan tehtävänä on erityisesti tuoda esille alueellisesti tärkeitä kehittämiskohteita. Neuvottelukunnassa tulee olla edustettuna korkeakoulujen toimialaan kuuluvien alojen, Lapin elinkeino- ja muun yhteiskunnallisen toiminnan sekä kulttuurielämän tuntemus. Kokoonpanossa tulee ottaa huomioon alueellinen edustavuus ja tasa-arvo. Korkeakouluyhteisöön kuuluva henkilö ei voi olla neuvottelukunnan jäsen. Korkeakoulujen rehtorit tekevät yhteisen esityksen neuvottelukunnan kokoonpanosta sekä puheenjohtajasta ja varapuheenjohtajasta korkeakoulujen päättäville elimille. Neuvottelukunnassa on puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi 16 jäsentä. Neuvottelukunnan käsiteltävien asioiden valmistelijoina ja sihteereinä toimivat kunkin korkeakoulun tehtävään määrätyt virkamiehet.

19 LAPIN YLIOPISTO PÖYTÄKIRJA Hallitus Juhani Lillberg Kokous 7/08 Paikka: hallituksen kokoushuone Aika klo Läsnä Jäsenet: Varajäsenet: +Mauri Ylä-Kotola (pj.) +Jukka Mäkelä (vpj.) -Paula Kankaanpää +Merja Kinnunen +Anneli Pohjola -Suvi Ronkainen -Terttu Utriainen +Heikki Huilaja +Raija Kivilahti +Leena Korkalainen -Tarja Orjasniemi -Antti Kurvinen -Jussi Korpi -Mikko Heinikoski +Antti Määttä -Aini Linjakumpu -Marja Vaarama -Soile Veijola -Rauno Halttunen -Petri Koikkalainen -Teuvo Piitsalo -Silja Nikula +Jyrki Paukku +Henna Ahonen -Jouni Antero Metso -Petri Luomala +Harri Heikkilä -Hannes Manninen -Markku Salomaa -Johanna Ikäheimo -Pentti Tieranta 8 Kasvatustieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston lisäjäsenet Yliopistolain 42 :n 2 momentin mukaan opintosuoritusten arvosteluun saavat osallistua vain ne jäsenet tai varajäsenet, joilla on samantasoinen opintosuoritus. Lapin yliopiston johtosäännön 40 :n mukaan mikäli hallintoelimessä ei ole riittävästi sellaisia jäseniä, jotka saavat osallistua päätöksen tekemiseen, hallitus määrää hallintoelimeen tarvittavan määrän lisäjäseniä. Lisäjäsenen toimikausi on sama kuin asianomaisen hallintoelimen. Kasvatustieteiden tiedekunta on esittänyt tiedekuntaneuvoston lisäjäseniksi professori Kaarina Määtän, professori Heli Ruokamon ja lehtori Raimo Kaasilan ajalle opintosuoritusten arvostelua varten. Esitys Päätös Päätettäneen nimetä kasvatustieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvostoon lisäjäsenet tiedekunnan esityksen mukaisesti. Esityksen mukaan. Pöytäkirjan vakuudeksi: Puheenjohtaja Mauri Ylä-Kotola Esittelijä Juhani Lillberg

20 KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTANEUVOSTO I Ryhmä Jäsenet sopuvaali Kurtakko Kyösti Lauriala Anneli Poikela Esa Varajäsenet 1. Naskali Päivi 2. Raimo Rajala 3. Heli Ruokamo II Ryhmä Jäsenet Nikkilä-Rautajoki Paula Hast Miia Turpeenniemi Rainer Varajäsenet 1. Turunen Tuija 2. Sinevaara-Niskanen Heidi 3. Pekkala Leo III Ryhmä Jäsenet Kaikkonen Henna Kemppainen Taneli Jokiharju Jarno Varajäsenet Tamminen Erkka Heikkilä Harri Perttula Ullamaija Lisäjäsenet (hall. 07/08) Kaarina Määttä Heli Ruokamo Raimo Kaasila

21 LAPIN YLIOPISTO PÖYTÄKIRJA Hallitus Juhani Lillberg Kokous 7/08 Paikka: hallituksen kokoushuone Aika klo Läsnä Jäsenet: Varajäsenet: +Mauri Ylä-Kotola (pj.) +Jukka Mäkelä (vpj.) -Paula Kankaanpää +Merja Kinnunen +Anneli Pohjola -Suvi Ronkainen -Terttu Utriainen +Heikki Huilaja +Raija Kivilahti +Leena Korkalainen -Tarja Orjasniemi -Antti Kurvinen -Jussi Korpi -Mikko Heinikoski +Antti Määttä -Aini Linjakumpu -Marja Vaarama -Soile Veijola -Rauno Halttunen -Petri Koikkalainen -Teuvo Piitsalo -Silja Nikula +Jyrki Paukku +Henna Ahonen -Jouni Antero Metso -Petri Luomala +Harri Heikkilä 9 Muut asiat -Markku Salomaa -Pentti Tieranta -Hannes Manninen -Johanna Ikäheimo Lapin yliopiston johtosäännön 33 :n 2 momentin mukaan kiireellisessä tapauksessa hallintoelin voi läsnä olevien jäsenten yksimielisellä päätöksellä ottaa käsiteltäväkseen asian, jota ei ole kokouskutsussa mainittu. Hallituksen kokousajan muuttaminen Esitys 1 Esitys 2 Päätös 1 Päätös 2 Otettaneen asia kiireellisenä käsiteltäväksi. Päätettäneen siirtää suunniteltu hallituksen kokous pidettäväksi klo 13:00. Otettiin asia käsiteltäväksi. Esityksen mukaan. Pöytäkirjan vakuudeksi: Puheenjohtaja Mauri Ylä-Kotola Esittelijä Juhani Lillberg

22 LAPIN YLIOPISTO PÖYTÄKIRJA Hallitus Tarja Särkkä Kokous 7/08 Paikka: hallituksen kokoushuone Aika klo Läsnä Jäsenet: Varajäsenet: +Mauri Ylä-Kotola (pj.) +Jukka Mäkelä (vpj.) -Paula Kankaanpää +Merja Kinnunen +Anneli Pohjola -Suvi Ronkainen -Terttu Utriainen +Heikki Huilaja +Raija Kivilahti +Leena Korkalainen -Tarja Orjasniemi -Antti Kurvinen -Jussi Korpi -Mikko Heinikoski +Antti Määttä -Aini Linjakumpu -Marja Vaarama -Soile Veijola -Rauno Halttunen -Petri Koikkalainen -Teuvo Piitsalo -Silja Nikula +Jyrki Paukku +Henna Ahonen -Jouni Antero Metso -Petri Luomala +Harri Heikkilä 10 Muut asiat -Markku Salomaa -Pentti Tieranta -Hannes Manninen -Johanna Ikäheimo Lapin yliopiston johtosäännön 33 :n 2 momentin mukaan kiireellisessä tapauksessa hallintoelin voi läsnä olevien jäsenten yksimielisellä päätöksellä ottaa käsiteltäväkseen asian, jota ei ole kokouskutsussa mainittu. Vuoden 2009 aloituspaikat Yliopistoasetuksen (115/98) 2 :n mukaan hallituksen tehtävänä on päättää yliopistoon otettavien opiskelijoiden määrästä. Yliopiston johtosäännön 19 :n mukaan tiedekuntaneuvosto päättää opiskelijavalintaperusteista. Tiedekuntien esitykset vuoden 2009 päävalintojen aloituspaikoista ovat liitteen mukaiset. Aloituspaikkoja on yhteensä 537. Päävalintojen lisäksi hallituksen päätöksen mukaisesti tiedekunnat ovat ottaneet opiskelijoita erillisvalinnoissa vahvistamiensa valintaperusteiden mukaisesti. Erillisvalintoja ovat mm. maisterin tutkintoon johtava koulutus (maisteriohjelmat), avoimen yliopiston väylän kautta pyrkivät, muista yliopistoista siirtoa hakevat ja kansainväliset hakijat. Aloituspaikkamääriä ei ole kaikissa erillisvalinnoissa ole määritelty etukäteen. Esitys 1 Otettaneen asia käsiteltäväksi Hallitus 7/08, asia 9,

23 Esitys 2 Päätös 1 Päätös 2 Päätettäneen hyväksyä vuoden 2009 päävalintojen aloituspaikat liitteen (liite) mukaisesti. Näiden lisäksi tiedekunnat voivat ottaa erillisvalinnoissa opiskelijoita vahvistamiensa valintaperusteiden mukaisesti. Otettiin asia käsiteltäväksi. Esityksen mukaan. Pöytäkirjan vakuudeksi: Puheenjohtaja Mauri Ylä-Kotola Esittelijä Tarja Särkkä

24 PÄÄVALINTOJEN ALOITUSPAIKAT VUONNA 2009 KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Luokanopettajankoulutus 64 Kasvatustiede 32 Mediakasvatus 20 Aikuiskasvatus 20 Yhteensä 136 OIKEUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Oikeusnotaarin ja oikeustieteen maisterin tutkintoon johtava koulutus TAITEIDEN TIEDEKUNTA Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma 26 Audiovisuaalisen mediakulttuurin koulutusohjelma 18 Graafisen suunnittelun koulutusohjelma 15 Teollisen muotoilun koulutusohjelma 10 Tekstiili- ja vaatetusalan koulutusohjelma 10 Teollinen muotoilu 18 Yhteensä 97 YHTEISKUNTATIETEIDEN TIEDEKUNTA Hallintotiede 16 Julkisoikeus 15 Politiikkatieteet 24 Sosiaalityö 46 Sosiologia 18 Soveltava psykologia 12 Yhteensä 131 MATKAILUN JA LIIKETOIMINNAN TIEDEKUNTA Johtamisen koulutusohjelma 20 Matkailututkimus 30 Yhteensä 50 KAIKKI ALOITUSPAIKAT 537