Kanneljärven Opisto. Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto näyttötutkintona OHJEET TUTKINTOTILAISUUKSIIN

Transkriptio

1 Kanneljärven Opisto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto näyttötutkintona OHJEET TUTKINTOTILAISUUKSIIN Päivitetty 8/2013

2 Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto näyttötutkintona 2(48) Sisällys 1. NÄYTTÖTUTKINTOJÄRJESTELMÄN PERUSTA Tutkintomaksu YLEISET OHJEET Tutkinnon suorittaminen näyttötutkintona Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Tutkintotilaisuuteen valmistautuminen Tutkintotilaisuuden arviointi Tutkinnon suorittamisen aikataulusta ja tutkintotilaisuuksista Tutkintotilaisuuksien täydentäminen ja uusiminen TUTKINTOTILAISUUKSIEN OHJEET TUTKINNON OSITTAIN Ohjaajuus Ohjaus eri toimintaympäristöissä Ohjauksen menetelmät Kansalais- ja järjestötoiminnan ohjaus Nuorten sosiaalinen vahvistaminen Monikulttuurisen toiminnan ohjaus Palvelujen tuottaminen Projektitoiminnan ohjaus Tähän ohjeistukseen on koottu ja tiivistetty ohjeita Kanneljärven Opistossa Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkintoa näyttötutkintona suorittavalle. Ohjeistuksen pohjana ovat: Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto, ammatillisen perustutkinnon perusteet (OPH 2009) - Tutkinnon perusteet 2009 Näyttötutkinto-opas (OPH 2012:11) Arvioinnin opas (OPH 2012) Käytännön ohjeet voivat muuttua ja tarkentua, joten tarkista opettajaltasi, jos olet epävarma kuinka toimia. Toivomme myös palautetta ohjeistuksessamme, jotta voimme kehittää niitä selkeämmiksi. Erityisesti toivomme palautetta epäselvistä kohdista sekä virheistä, joita ohjeistuksessamme huomaat. Elokuussa 2013 Kanneljärven Opiston aikuiskoulutusväki

3 Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto näyttötutkintona 3(48) 1. NÄYTTÖTUTKINTOJÄRJESTELMÄN PERUSTA Näyttötutkintojärjestelmä on aikuisille tarkoitettu joustava tapa osoittaa, uudistaa ja ylläpitää ammatillista osaamista tai pätevöityä uuteen ammattiin. Näyttötutkintojärjestelmän keskeisiä periaatteita ovat 1. kolmikantayhteistyö: työnantaja, työntekijä ja opettaja 2. tutkintojen riippumattomuus ammattitaidon hankkimistavasta 3. tutkinnon suorittaminen osoittamalla ammattitaito tutkintotilaisuudessa 4. henkilökohtaistaminen. (Näyttötutkinto-opas 2012:11) 1.1Tutkintomaksu Tutkinnon suorittajalta peritään tutkintokohtainen tutkintomaksu, jonka suuruus on opetus- ja kulttuuriministeriön päättämä. Vuonna 2012 maksu oli 58 euroa. Tutkinnon järjestäjä laskuttaa tutkintomaksun tutkinnon suorittajalta. Maksulla katetaan tutkintotoimikuntien kustannukset. (Näyttötutkinto-opas 2012:11) 2. YLEISET OHJEET 2.1 Tutkinnon suorittaminen näyttötutkintona Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla hyväksytysti tutkinnon perusteissa vaadittu osaaminen tutkintotilaisuuksissa käytännön työssä ja toiminnassa. Jokainen tutkinnon osa arvioidaan erikseen. Arvioinnin tekevät työnantajien, työntekijöiden ja opetusalan edustajat yhdessä. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Tutkintotodistus voidaan antaa, kun kaikki tutkinnon suorittamiseksi määrätyt tutkinnon osat on suoritettu hyväksytysti.

4 Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto näyttötutkintona 4(48) Tutkinnon osissa määritellyissä ammattitaitovaatimuksissa keskitytään ammatin ydintoimintoihin, toimintaprosessien hallintaan ja kyseessä olevan alan ammattikäytäntöihin. Niihin sisältyvät myös työelämässä yleisesti tarvittavat taidot, esimerkiksi sosiaaliset valmiudet. Arvioinnin kohteet ja kriteerit on johdettu ammattitaitovaatimuksista. Arvioinnin kohteilla ilmaistaan ne osaamisen alueet, joihin arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota. Kohteiden määrittäminen helpottaa myös ammattitaidon arviointia asianomaisesta työtoiminnasta. Arvioinnin tulee kattaa kaikki tutkinnon perusteissa määritellyt arvioinnin kohteet. Ammattitaito osoitetaan pääsääntöisesti todellisissa työtehtävissä ja toimissa. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla, kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. (Tutkinnon perusteet 2009) 2.2 Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Tutkinnon suorittajan tutkintoa henkilökohtaistettaessa pyritään tunnistamaan tutkinnon suorittajan aiempi osaaminen suhteessa tutkinnon perusteisiin. Tämä tunnistaminen on pohjana tutkinnon suorittajan henkilökohtaisten tavoitteiden laatimisessa. Osoitettu osaaminen (aiempia perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkintoja) Osoitettu osaaminen tarkoittaa esimerkiksi aiemmin suoritettuja tutkintoja tai tutkinnon osia, joista on olemassa todistukset esimerkiksi: aiemmin suoritettu perustutkinto tutkinnon osa ammatti- tai erikoisammattitutkinnosta

5 Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto näyttötutkintona 5(48) Tutkinnon perusteissa määrätyt erillispätevyydet, joista on olemassa todistus esimerkiksi: hygieniapassi ensiapukoulutus Arvioijat tekevät tutkintotoimikunnalle esityksen osoitetun osaamisen tunnustamisesta luotettavien dokumenttien pohjalta. Saavutettu osaaminen (pitkä työkokemus, koulutuksia, muita tutkintoja) Saavutettu osaaminen tarkoittaa sellaista näyttötutkinnossa vaadittavaa osaamista, jonka hakeutuja on hankkinut aiemmin työssä, kansalaistoiminnassa, harrastuksissa, kotona tai muualla, mutta hänellä ei ole siitä luotettavaa todistusta. Saavutettua osaamista voi hankkia: erilaisin koulutuksin pitkän työkokemuksen kautta muilla tutkinnoilla (esim. ammattikorkeakoulututkinto) Näin saavutetun osaamisen kattavuutta arvioidaan suhteessa tutkinnon osiin, mikä voidaan tehdä opettajan pyynnöstä itsearviointina tai muuna näyttönä osaamisesta. Lopuksi kolmikanta-arvioijat arvioivat osaamisen perusteella tutkintosuorituksen ja esittävät sitä tutkintotoimikunnalle hyväksyttäväksi. Hankittava osaaminen (ei aiempaa kokemusta/osaamista alalta) Alalle kouluttautuva tai alan vaihtaja voi olla alaa täysin tuntematon ja lähestyykin tutkintoa ja tutkinnon suorittamista siten, että hankkii tarvittavan ammattitaidon (valmistava koulutus, työssä oppiminen) ja osoittaa osaamisensa tutkintotilaisuuksissa. Kolmikanta-arvioijat arvioivat osaamisen perusteella tutkintosuorituksen ja esittävät sitä tutkintotoimikunnalle hyväksyttäväksi.

6 Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto näyttötutkintona 6(48) 2.3 Tutkintotilaisuuteen valmistautuminen Valmistautuessaan tutkintotilaisuuteen tutkinnon suorittaja tutustuu kyseisen tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin, ammattitaidon osoittamistapoihin, arvioinnin kohteisiin ja arvioinnin kriteereihin sekä muihin annettuihin ohjeisiin. Ennen jokaista tutkinnon osan suorittamista tutkinnon suorittaja keskustelee ohjaajansa kanssa hänelle sopivasta näyttöpaikasta ja -ajasta sekä tutkintotilaisuuden pituudesta. Tutkinnon suorituspaikkoja voivat olla esim. kunnalliset nuorisotilat, iltapäiväkerhot, työpajat, perhe- ja nuorisokodit, kolmannen sektorin työpaikat, yksityiset alan yritykset, moniammatilliset / kansainväliset hankkeet. Vapaa-ajan ohjaustoiminta voi kohdistua kaiken ikäisiin. Jokaisesta tutkinnon osasta tutkinnon suorittaja tekee tutkinnon suorittamisen suunnitelman, joka toimitetaan kaikille arvioijille muun kirjallisen arviointiaineiston kanssa viimeistään kaksi viikkoa ennen arviointikeskustelua. Kirjallisen aineiston arvioinnissa huomioidaan tutkinnon suorittajan kulttuuri- ja kielitaustasta ja muusta syystä, esim. luki- ja kirjoitushäiriöistä, johtuva erilaisuus. Ammattitaidon osoittaminen tutkintotilaisuudessa Osaaminen osoitetaan tutkintotilaisuudessa. Tutkintotilaisuuden pituus vaihtelee. Esimerkiksi jonkin tapahtuman järjestämisessä voi olla mahdollista osoittaa osaamisensa tutkinnon osan kaikissa arvioinnin kohteissa. Toisinaan taas arvioinnin kohteet täyttyvät työtehtävissä suunnitellusti esimerkiksi kuukauden aikana tai täydennettynä erillisillä dokumenteilla. Tutkinnon osan arvioinnissa arvioidaan aina ammatillista osaamista kriteerien pohjalta, ei vain yksittäistä hetkeä tai ohjaustilannetta (vaikka sellaisessa olisivat kaikki arvioijat paikalla).

7 Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto näyttötutkintona 7(48) Arviointiaineistoa ovat tutkinnon suorittamisen suunnitelma ja siihen sisältyen tai sen liitteenä erilaiset suunnitelmat, toiminnalliset tilanteet, kirjalliset raportit ym. osaamista osoittavat näytöt, dokumentit, palautteet ja oman toiminnan reflektoinnit. Tärkeänä osana arviointiaineistoa on itsearviointi. Omat vahvuudet ja kehittämiskohteet kyseessä olevasta tutkinnon osasta voi kirjata jo etukäteen arviointiaineiston liitteeksi. Itsearviointia kysytään suullisen täydentämisen yhteydessä ja oman osaamisen arviointi on tärkeä osa ammatillisuutta. Milloin voin tehdä ensimmäisen tutkintotilaisuuteni? Oman ohjaavan opettajasi kanssa keskustellun henkilökohtaistetun suunnitelmasi mukaisesti. Periaatteita: - kun on osoittaa osaaminen ko. tutkinnon osasta - kun tutkinnon osaan valmistava koulutus on suoritettu - kun työssä on opittu tutkinnon osassa arvioitavat asiat (keskustelut työpaikkaohjaajan/kouluttajan kanssa) Tutkinnon suorittamisen suunnitelma ja sitä täydentävä muu aineisto Tutkinnon suorittamisen suunnitelman tehtävät: - Ohjaa käytännön toimintaasi tutkinnon suorittamisessa. - Varmistaa, että voit osoittaa ammattitaitosi suunnittelemassasi näyttöympäristössä. - Ohjaa pohtimaan omaa osaamistasi arvioitavan tutkinnonosan kriteerien pohjalta (näyttää kiitettävän kriteerin) - Täyttäessäsi suunnitelmaa voit tarkistaa, että jokaiseen kriteerin kohdalla tulee päästä ainakin tyydyttävälle tasolle, jollei ko. kriteeri täyty työssäsi, mieti miten voit osoittaa osaamisesi (dokumentit, reflektointi, näytöt muualta, palautteet)

8 Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto näyttötutkintona 8(48) Mistä löydän tutkinnon suorittamisen suunnitelma lomakkeen? Täytettävät tutkinnon suorittamisen suunnitelma -lomakkeet löytyvät Kanneljärven Opiston nettisivuilta -> LOMAKKEET -> Tutkintotilaisuudet NUVA Tutkintotilaisuuden arviointi Arviointiin osallistuvat työnantajien, työntekijöiden sekä opettajien edustaja. Arvioinnissa käytetään tutkinnon perusteissa määriteltyjä arviointikriteerejä arvosanaa annettaessa. Tutkinnon suoritus perustuu aina käytännön kokemukseen työpaikalla ja sen arviointiin käytännön tilanteessa. Arvioinnissa huomioidaan myös muuta arviointiaineistoa / käytännön tilanteita täydentävä suullinen osuus. Tutkinnon suorittajan itsearviointi on olennainen osa tutkinnon osan suorittamista. Lopullinen kolmikantainen yhteisarviointi esitetään tutkintotoimikunnalle hyväksyttäväksi. Tutkintotilaisuuden arviointikokouksessa ovat kaikki kolmikannan osapuolet läsnä ja jokaisesta tutkinnon osan suorittamisesta laaditaan arviointipöytäkirja, jonka arvioijat allekirjoittavat. Tutkinnon suorittajalle kerrotaan arviointiesitys perusteluineen suullisesti. Mikäli tutkinnon suorittaja on tyytymätön arviointiin, hän voi pyytää oikaisua tutkintotoimikunnalta tekemällä kirjallisen oikaisupyynnön 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin hän on saanut tiedon näyttötutkinnon tai sen osan arvioinnista. (Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 1998/631, 16 ). Arvijoijien hankkiminen Tutkinnon suorittaja hankkii työntekijä- ja työnantaja-arvioijan pääsääntöisesti omasta työyhteisöstään. Arvioija edustaa sitä tahoa, joka on henkilön pääasiallisen tehtävän mukainen. Arvioijia hankittaessa on huomioitava esteellisyys-

9 Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto näyttötutkintona 9(48) kysymykset, joista tarkemmin hallintolaissa. Esteellisyyden voi aiheuttaa esimerkiksi työpaikkaohjaajan ottaminen arvioijaksi, jos arviointitilanteessa ei osaa arvioida tutkinnon suorittajan osaamista erillään omasta ohjaustoiminnasta. Työntekijäarvioijaksi on hyvä valita ihminen, jonka on mahdollista olla paikalla tutkinnon suorittajan osoittaessa osaamistaan käytännön työtehtävissä. Työnantaja-arvioijana on hyvä olla henkilö, joka katsoo osaamista näkökulmana ottaisinko töihin tällä osaamisella ja millä tasolla tässä työtehtävässä osaaminen on. Jos työyhteisön pienuuden, lähisukulaisuuden tai muun syyn takia, tutkinnonsuorittaja ei saa arvioijia omata työyhteisöstä. opettaja auttaa arvioijien hankkimisessa. Arvioijille on tarjolla arviointikoulutusta. Suositellaan, että arvioijat osallistuvat koulutukseen. Tutkinnon suorittajan kannalta on tärkeää, että arvioijat osaavat arvioida osaamista kriteeripohjaisesti. Opettaja-arvioijana toimii joku opiston opettajista, joka on näyttötutkintomestari (NTM), arvioinnista sovitaan oman hopsarin kanssa ja hän hankkii opettaja-arvioijan. 2.5 Tutkinnon suorittamisen aikataulusta ja tutkintotilaisuuksista 1. Opintojen alussa tutkinnon suorittaja tekee kokonaissuunnitelma tutkinnon suorittamisesta ja tutkinnon osien suorittamisesta sekä hankkii työyhteisöstään työnantaja- ja työntekijäarvioijan. 2. Vähintään kuukautta (1 kk) ennen tutkinnon suorittaja on yhteydessä opettajaansa ja työpaikan arvioijiin tutkinnon osan suorittamisen ja arviointiaikataulun suhteen (yhteisellä sähköpostiviestillä vastaukset pyydetään myös kaikille) suullista täydentämistä ja kolmikannan arviointikokousta varten varattava yhteinen aika on noin yksi tunti (n. 1 h). 3. Arviointiaineistot toimitetaan vähintään 2 viikkoa aiemmin kaikille arvioijille (yhteisellä sähköpostiviestillä).

10 Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto näyttötutkintona 10(48) 4. Suullinen täydentäminen ja arviointikokous: tutkinnon suorittajalla on mahdollisuus täydentää suullisesti kolmikannalle toimittamaansa aineistoa yhteisessä tilaisuudessa. Sen jälkeen kolmikanta pitää arviointikokouksen, jossa tutkinnon suorittaja ei ole läsnä. 5. Kun tutkinto on valmis, tutkinnon osien arviointiesitykset viedään tutkintotoimikuntaan ja tutkintotoimikunta antaa tutkintotodistuksen. Tutkinnon suorittajan pyynnöstä voidaan tutkinnon osat viedä tunnustettavaksi tutkintotoimikuntaan aiemmin. 2.6 Tutkintotilaisuuksien täydentäminen ja uusiminen Ennen tutkintotilaisuutta pyritään ohjaustoimin varmistamaan, että tutkinnon suorittajalla on riittävät edellytykset selviytyä hyväksyttävästi. Tutkintotilaisuudessa osoitetaan ammatillinen osaaminen kyseisessä tutkinnon osassa. Kolmikanta voi pyytää pienimuotoisia täydennyksiä liittyen johonkin tutkinnon osan kriteeriin, mutta ne eivät saa olla tutkinnon osan kannalta kriittistä osaamista. Jos osaamisessa on selkeitä puutteita, koko tutkinnon osan suorituksen uusiminen on mahdollista arvioijien yhteispäätöksellä. Tällöin tutkinnon suorittajaa ohjataan hankkimaan lisää osaamista ennen seuraavaa tutkintotilaisuutta hylätystä tutkinnon osasta, jotta kyseinen tutkinnon osa voidaan arvioida.

11 Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto näyttötutkintona 11(48) 3. TUTKINTOTILAISUUKSIEN OHJEET TUTKINNON OSITTAIN Seuraavissa kappaleissa ovat kunkin tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset, ammattitaidon osoittamistavat, arvioinnin kohteet ja arvioinnin kriteerit. Alla oleva kuva selventää, mitä kukin niistä tarkoittaa. Nämä tiedot löytyy samassa muodossa Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto, ammatillisen perustutkinnon perusteet (OPH 2009) -määräyksestä. Tutkinnon suorittajan tulee siis osoittaa ammattitaito siten kuin määräyksessä ko. kerrotaan. Kuva 1. Tutkinnon osan ja arvioinnin kokonaisuus Tutkinnon suorittaja osoittaa kunkin tutkinnon osan ammattitaitonsa työtehtävissä, jotka hän kirjaa tutkinnon suorittamisen suunnitelmaansa. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ( ) tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla, kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. Tutkinnon perusteet 2009, mm. sivut 28, 33, 39.

12 Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto näyttötutkintona 12(48) Kunkin tutkinnon osan jälkeen on lyhyesti kerrattuna Kanneljärven Opiston ohjeistus siitä, mitä materiaalia tutkinnon suorittajan tulee toimittaa arvioijille. Tärkeintä on, että tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa arvioinnin kohteista tapa voi olla muukin kuin ohjeistuksessa avattu. Tutkinnon suorittajan on hyvä keskustella opettajansa kanssa toteutustavasta se ollessa ohjeistuksesta poikkeava. Tutkinnon suorittaja toimittaa kaiken arviointiaineiston kaikille kolmelle arvioijalle viimeistään kahta viikkoa ennen arviointikokousta. Jos tämä ei ole mahdollista, tutkinnon suorittaja selvittää kaikilta arvioijilta, voiko palautusajankohdasta joustaa. Arvioijien ei kuitenkaan tarvitse joustaa, joten arviointi voi myöhästyneen aineiston takia siirtyä uuteen ajankohtaan. 3.1 Ohjaajuus AMMATTITAITOVAATIMUKSET Tutkinnon suorittaja: osaa käyttää työssään omaa ohjaajuuttaan ja toimia nuoriso- ja vapaaaikatyön ammatillisten periaatteiden ja arvopohjan mukaan toimii ohjaustyössään suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti soveltaa ohjaussuunnitelmia yksilön ja ryhmän ohjauksessa tarkoituksenmukaisella tavalla toimii toteuttaen kasvatusvastuuta ja kasvatuksellisia tavoitteita tiedostaa oman ammatillisen kasvunsa ja sen merkityksen nuoriso- ja vapaa-aikatyössä ottaa huomioon ohjattavien erilaisuuden sekä erityisen tuen tarpeen huolehtii ohjattavien kokonaisvaltaisesta turvallisuudesta ja ottaa huomioon nuoriso- ja vapaa-aikatyön työturvallisuuteen liittyvät tekijät toteuttaa yhteisöllisyyttä ja osallisuutta vahvistavia ohjaustilanteita yksilö- ja ryhmänohjauksessa

13 Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto näyttötutkintona 13(48) tuntee ihmisen elämänkaaren ja eri ikävaiheisiin liittyvät kehityshaasteet osaa kohdata ja ohjata eri-ikäisiä osaa auttaa ohjattavia vaikeissa elämäntilanteissa ja kykenee toimimaan tukena myös laajempaa yhteisöä koskettavissa kriiseissä tuntee sosiaalisen vahvistamisen periaatteet ja osaa soveltaa niitä omassa työssään tuntee ihmisen elämänkaaren ja ymmärtää ryhmädynamiikan lainalaisuudet toimii työssään ja ohjaustilanteissa ammattieettisesti (Tutkinnon perusteet 2009) AMMATTITAIDON OSOITTAMISTAVAT Tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa ohjaustoiminnassa, jossa keskeinen taito on kasvatusvastuuseen ja tavoitteellisuuteen perustuva ohjaajuus. Hän suunnittelee ja toteuttaa kohderyhmän tarpeiden mukaisen ohjaustilanteen ja siihen sopivat ohjausmenetelmät. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. (Tutkinnon perusteet 2009) 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittu ja toteuttaminen sosiaalisista ja kasvatuksellisista lähtökohdista Tuloksellinen toiminta havaitsee ja nimeää yksilön ottaa huomioon sosiaaliset tai ryhmän kehitystä tukevia ja kasvatukselliset tavoit- tavoitteita ja toteuttaa teet. yhdessä suunnittellun ohjauskokonaisuuden mukaisesti. niiden arvioi ryhmän jäsenenä oman ohjaustoimintansa vaikutuksia suunnittelee ja toteuttaa yksilölle tai ryhmälle tavoitteiden mukaisen ohjauskokonaisuuden. arvioi yksittäisen ohjaustoiminnan vaikutuksia ja tuloksellisuutta hyödyntää omia persoonallisia tapojaan ja vahvuuksiaan ohjauskokonaisuuden suunnittelussa ja toteutuksessa. ymmärtää ohjattavan kanssa yhdessä asetettujen tavoitteiden merkityksen. arvioi itsenäisesti ohjaustoiminnan vaikutuksia ja tuloksellisuutta

14 Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto näyttötutkintona 14(48) Oman työn kehittäminen arvioi omaa työtään, ottaa vastaan palautetta ja muuttaa toimintaa ohjeiden mukaisesti. arvioi omaa työtään ja hyödyntää palautetta muuttaakseen tarvittaessa toimintaansa hankkii itsearvioinnin lisäksi palautetta, jonka pohjalta arvioi ja kehittää omaa työtään 2.Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta Oman persoonan tunteminen ja käyttäminen ohjauksessa käyttää ohjaajuuttaan tavanomaisissa tilanteissa ja jäsentää sekä käsittelee omat tunnetilansa. käyttää ohjaajuuttaan uusissa ja vaihtelevissa tilanteissa. Edistää ohjauksellaan myönteisen ammattikuvan syntymistä omasta ammatistaan. Käsittelee ja jäsentää omat tunnetilansa ja havaitsee oman ammatillisen kasvunsa kehittämistarpeet. Toimii omien voimavarojensa rajoissa. Huolehtii omasta työssä jaksamisestaan. Ohjattavan kohtaaminen kohtaa ohjattavat arvostavasti ja luo myönteisen ohjaustilanteen. toimii vakuuttavasti ja työskentelee vastuullisena ohjaajana. tukee ohjaustoiminnallaan monipuolisesti erilaisten ohjattavien tavoitteiden saavuttamista ottaa huomioon ohjattavien erilaisuuden ja erityisen tuen tarpeen. Tarvitsee ajoittain opastusta. ottaa huomioon erilaiset ohjattavat ja heidän lähtökohtansa ohjaustoiminnassaan. ottaa huomioon ohjattavien yksilöllisten mahdollisuuksien vaihtelun. Ryhmänohjauksen motivoinnin hallinta ja ottaa huomioon yksittäiset ryhmäläiset ja tunnistaa heidän valmiutensa ja tarpeensa. soveltaa ryhmän ohjauksessa kuuntelua ja kysymyksiä, hyödyntää puitteita ja sopimuksia. asettaa tavoitteita, jotka tukevat ohjattavien sosiaalista kanssa käymistä ja vuorovaikutusta. ohjaa ryhmää tietoisesti. motivoi ja ylläpitää ohjattavien omaa aktiivisuutta. käyttää ryhmän toimintaa hyväkseen yksilön tukemisessa ja kannustamisessa. ohjaami- Osallistava nen Kriiseihin varautuminen kohtaa ohjattavat oman elämänsä toimijoina ymmärtäen osallisuuden merkityksen. ottaa huomioon toiminnassa kriisityön. vaiheet. asettaa yksilön tai ryhmän kanssa yhdessä tavoitteita ja vahvistaa heidän itseohjautuvuuttaan. toimii moniammatillisesti kriisitilanteissa. innostaa ohjattavia ottamaan vastuun omasta toiminnastaan ja toimimaan itseohjautuvasti. tukee ohjattavaa eri tavoin kriisitilanteissa.

15 Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto näyttötutkintona 15(48) 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Ryhmädynaamisen osaamisen hallinta Nuorisotyön kasvatuksellinen ja sosiaalinen perusta ottaa toiminnassa huomioon tunnistaa ryhmän kehi- soveltaa monipuolisesti ryhmien kehitystysvaiheen ja ottaa huo- ohjaustilanteissa ryhmi- vaiheita. mioon yksilön sekä ympäristön en yhteisölliseen kehi- vaikutuksen tykseen liittyviä tietoen ryhmän toimintaan. jaan. ohjaa ymmärtäen nuorisotyön ja ohjauksen kasvatusmerkityksen. käyttää nuorisotyössä ja ohjauksessa kasvatuksellisia ja sosiaalisia näkökulmia. tekee nuorisotyötä ja ohjausta kasvatuksellisista ja sosiaalisista lähtökohdista. Elämänkaarivaiheiden hallinta toimii ohjeiden mukaan etsivässä nuorisotyössä. toimii yhdessä muiden kanssa etsivän nuorisotyön toimintatapoja tuntien. ottaa ohjaustoiminnassa huomioon ohjattavien yksilölliset ja ikäkauteen liittyvät tarpeet. soveltaa monipuolisesti etsivää nuorisotyötä. tuntee ja ottaa huomioon eri- ikäisten ihmisten fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset valmiudet osallistua ohjattuun toimintaan. hyödyntää kehityspsykologista tietämystään tavoitteellisen ohjaustilanteen suunnittelussa ja toteutuksessa. tukee ohjattavien yksilöllistä kasvua. valitsee eri- ikäisten ihmisten muodostamille ryhmille sopivia ohjausmenetelmiä. Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukeminen antaa myönteistä palautetta ja tukee onnistumista tukee ohjattavien myönteisen minäkuvan muotoutumista ja ylläpitoa. tukee ohjattavia samalla ymmärtäen, että eri elämänalueiden kokonaisuus on ohjattaville merkityksellinen. kehittää tapoja terveellisten elämäntapojen edistämiseen. Seksuaalisuuskasvatuksen tukeminen toimii ymmärtäen nuoren seksuaalisuuteen liittyvät peruskysymykset. edistää nuorten tietoisuutta seksuaalikysymyksistä toimii tilanteen mukaisesti ja luontevasti tukien nuorten seksuaalista kasvua.

16 Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto näyttötutkintona 16(48) 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Oppiminen ja ongelmaratkaisu ratkaisee ongelmatilanteita yhteistyössä muiden kanssa oppii työprosessista ja ratkaisee itsenäisesti tavallisimpia ongelmatilanteita. soveltaa työprosessista saamaansa tietoa ja ratkaisee itsenäisesti ongelmatilanteita. Vuorovaikutus ja yhteistyö toimii tilanteita ennakoiden ja osaa tehdä varasuunnitelmia. kommunikoi vuorovaikutustilanteissa asiallisesti ohjattavan tai ohjattavien kanssa. toimii tilanteita ennakoiden. kommunikoi vuorovaikutustilanteissa asiallisesti, selkeästi ja tilanteen vaatimalla tavalla. toimii rakentavassa yhteistyössä erilaisten ihmisten kanssa. toimii rakentavasti ohjattavien tunnekonflikteissa Ammattietiikka toimii ottaen huomioon nuorisotyön ammattieettiset perusteet ja toimintatavat. noudattaa vaitiolovelvollisuutta ja lastensuojelulain mukaista ilmoitusvelvollisuutta. toimii vastuullisesti omissa työtehtävissään. toimii ottaen huomioon nuorisotyön ammattieettiset perusteet ja toimintatavat. noudattaa vaitiolovelvollisuutta ja lastensuojelulain mukaista ilmoitusvelvollisuutta. toimii vastuullisesti omissa työtehtävissään. toimii ottaen huomioon nuorisotyön ammattieettiset perusteet ja toimintatavat. noudattaa vaitiolovelvollisuutta ja lastensuojelulain mukaista ilmoitusvelvollisuutta. toimii vastuullisesti omissa työtehtävissään. tukee ohjattavien eettistä pohdintaa ja toimii rakentavasti arvojen ristiriitatilanteessa. TUTKINTOTILAISUUDEN KULKU Tutkinnon suorittaja toteuttaa työssään tavoitteellista ja kasvatusvastuullista ohjaajuutta. Tutkintotilaisuuden tutkinnon suorittaja suunnittelee siten, että siinä tulee osoitettua tutkinnon osan ammattitaitovaaimukset. Arviointi tapahtuu suunniteltujen ja osoitettujen toiminnallisen tilanteiden pohjalta. Koko kolmikanta tulee paikalle katsomaan suunniteltua yhden ryhmän ohjaamisesta, jonka kesto on noin yhden tunnin (1 h) pituinen. Ohjaustilanteesta tulee laatia kattava kirjallinen suunnitelma, missä huomioidaan kasvatus- ja ryhmäilmiön teoriat sekä ryhmän kokoonpano. Valittu menetelmä/ toiminta tulee perustella

17 Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto näyttötutkintona 17(48) suhteessa ryhmän tarpeisiin, ryhmien toimintojen kokonaissuunnitelmaan ja nuoriso- ja vapaa-aikatyön tavoitteisiin. Ohjaustilanne on esimerkki omasta arki- / perustyöstä. Arvioinnissa huomioidaan se, miten tutkinnon suorittaja toimii ammattieettisesti ja tuntee oman ohjauksensa arvopohjan, miten hän hyödyntää ryhmädynamiikan teoriaa ohjaustilanteissa ja huomioi omat vuorovaikutustaitonsa tutkinnon suorittamisen suunnitelmassa. Ohjaustilanteessa olisi hyvä olla ryhmä, jonka kasvua ja kehitystä tutkinnon suorittaja on voinut seurata pidempään. Esimerkiksi puolen vuoden ryhmän ohjauksien suunnittelu ja toteutus antaa mahdollisuuden osoittaa arvioinnissa huomioitavia asioita. Myös aikaisemmat käytännön kokemukset ohjauksesta voi hyödyntää osana tutkintosuoritusta. Tutkintosuoritukseen sisältyy: 1. Tutkinnon suorittamisen suunnitelma, joka sisältää toiminnallisen ohjaustilanteen kirjallisen suunnitelman 2. Toiminnallinen ohjaustilanne 3. Muut dokumentit 4. Suullinen täydentäminen ja itsearviointi 5. Kolmikannan arviointikokous 3.2 Ohjaus eri toimintaympäristöissä AMMATTITAITOVAATIMUKSET Tutkinnon suorittaja: osaa työskennellä nuoriso- ja vapaa-aika-alan toimintaympäristöissä (valtio/kunta/yksityinen/kolmas sektori) työyhteisön jäsenenä toteuttaa eri toimintaympäristöjen mukaista tavoitteellista toimintaa erilaisille kohderyhmille

18 Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto näyttötutkintona 18(48) tuntee alan erityiset ja työn yleiset säädökset ja turvallisuus- ja laatutekijät sekä osaa noudattaa ja soveltaa niitä työssään tuntee yhteistyökumppaneita ja osaa moniammatillisen yhteistyön menetelmiä tuntee työn päätöksentekorakenteet ja rahoitusmahdollisuuksia ja osaa ottaa toiminnassa huomioon taloudelliset edellytykset. (Tutkinnon perusteet 2009) AMMATTITAIDON OSOITTAMISTAVAT Tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa ainakin yhden toimintaympäristön toiminnan toteuttamisessa moniammatillisesti tai yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Hän perehtyy valitun toimintaympäristön toimintaan, organisaatioon ja päätöksentekojärjestelmään sekä käyttää ympäristöön soveltuvia ohjausmenetelmiä. Hän selvittää toimintaympäristön yhteistyökumppanit ja toiminnan roolit. (Tutkinnon perusteet 2009) 1. Työprosessin hallinta Toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen julkisella, yksityisellä tai kolmannella sektorilla suunnittelee ja toteuttaa suunnittelee ja toteuttaa suunnittelee ja toteuttaa annettujen ohjeiden oma-aloitteisesti omaa työtään toimintaa tavoitteellisesti ja mukaan omaa työtään itsenäisesti Työpaikan sääntöjen ja ohjeiden noudattaminen Työpaikan rakenteet ja päätöksenteko toimii ennalta laaditun budjetin mukaisesti noudattaa työaikoja ja toimii työohjeiden mukaisesti toimii tiedostaen oman asemansa organisaatiossa toimii suunnitelmallisesti ja seuraa talouden toteutumista työssään noudattaa työaikoja ja annettuja työohjeita omatoimisesti erilaisissa tilanteissa ottaa toiminnassaan huomioon päätöksenteon vaiheet ja niihin vaikuttamisen mahdollisuudet Toiminnan taloudellisuus hyödyntää kokonaistaloudellisimman tavan järjestää toimintaa ja selvittää eri rahoituslähteitä toimii joustavasti työtehtävien vaatimusten mukaan sääntöjä ja ohjeita noudattaen. vaikuttaa päätöksentekoon oman työtehtävänsä puitteissa

19 Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto näyttötutkintona 19(48) Työyhteisön jäsenenä toimiminen osallistuu työyhteisön vuorovaikutukseen hakee tukea muilta työyhteisön jäseniltä ja tukee toisia tarvittaessa. toimii aktiivisesti ja luontevasti työyhteisön vuorovaikutustilanteissa toimii rakentavasti ja tavoitteellisesti vuorovaikutustilanteissa. edistää omalla toiminnallaan työyhteisön yhteisöllisyyttä. Tiedottaminen markkinointi ja Kokous- ja neuvottelutaitojen hallinta tekee ohjeen mukaan asiakirjoja ja tiedotteita noudattaa kokouksen ja neuvottelun toimintaperiaatteita toimii toimintaympäristön tiedotus- ja markkinointisuunnitelman ja -tavan mukaisesti aloittaa ja ylläpitää keskustelua, perustelee mielipiteensä ja ottaa toiset osallistujat huomioon. hyödyntää työssään sekä sisäistä että ulkoista markkinointia toimii tasa-arvoisesti kokouksissa ja neuvottelutilanteissa toimii sihteerinä kokouksessa ja neuvottelussa. johtaa kokousta tai neuvottelua. Työn arviointi ja - laadun kehittäminen suoriutuu rutiineista ja arvioi pyydettäessä työnsä onnistumista arvioi oma-aloitteisesti työnsä onnistumista. tuntee työympäristön arvioimisen periaatteet. hakee aktiivisesti palautetta ja esittää perusteltuja kehittämisehdotuksia Työn kokonaisuuden hallinta tarvitsee ajoittain ohjausta työn suunnittelussa ja neuvottelee poikkeamista etenee sujuvasti työvaiheesta toiseen ja työskentelee omatoimisesti hoitaa työnsä itsenäisesti, järjestelmällisesti ja sujuvasti sovittaen sen työympäristön muuhun toimintaan 2.Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta Moniammatillinen toimiminen toi- Projektityössä miminen toimii luontevasti viranomais- tai yhteistyöverkostossa. toimii ottaen huomioon lähialojen toimintatapoja ja palveluja. toimii projektityön vaiheiden mukaisesti, tarvitsee ajoittain opastusta. toimii ottaen huomioon työympäristön yhteistyöverkostoja ja yhteistyömuotoja. toimii projektissa omaaloitteisesti. toteuttaa itsenäisesti projektimaisen työn ja arvioi sitä. Monikulttuurinen työskentely Kouluyhteistyön toteuttaminen Kansainvälinen toimiminen ottaa työskenetelyssä huomioon erilaisten kulttuurien merkityksen. toimii kouluyhteistyön mahdollisuuksia hyödyntäen ottaa toiminnassaan huomioon nuorisotyön kansainvälisiä toimijoita ottaa työskentelyssä huomioon eri kulttuureista nousevat haasteet ja mahdollisuudet omassa ympäristössään. tukee nuoria erilaisissa koulunkäyntiin liittyvissä kysymyksissä ottaa huomioon kansainvälisen toiminnan merkityksen ja mahdollisuudet toimii kulttuurien välistä yhteisymmärrystä tukevalla tavalla. tekee moniammatillista kouluyhteistyötä toimii kansainvälisessä verkostoissa tai yhteistoiminnassa.

20 Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto näyttötutkintona 20(48) Toimiminen yhteistyössä kotien kanssa Ympäristökasvatus Tietotekniikan osaaminen Matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen Ammatillinen viestintä Alakohtaisen kielitaidon hallinta ohjaa ymmärtäen perheen merkityksen nuoren elämässä. ottaa huomioon ympäristökasvatuksen tavoitteita ja sisältöjä. käyttää keskeisiä sovellusohjelmia (tekstinkäsittely, taulukkolaskenta, sähköposti ja internet). laskee ammatissa tarvittavia peruslaskutoimituksia ilmaisee itseään selkeästi suullisesti ja kirjallisesti ja tuntee perusammattisanaston selviytyy työtilanteissa suomen kielen lisäksi auttavasti toisella kotimaisella tai jollakin vieraalla kielellä. käyttää tilastoja, taulukoita ja graafisia esityksiä ammattiin liittyen käyttää hyvää yleiskieltä, ammattisanastoa ja kirjallisuutta käyttää suomen kielen lisäksi toista kotimaista tai jotain vierasta kieltä oman alan työtilanteissa on mukana tavoitteellisessa toiminnassa, johon osallistuu vanhempia ottaa ohjauksessa huomioon vanhempien kanssa tehtävän yhteistyön mahdollisuudet omassa työympäristössään. soveltaa toiminnassaan tietoa ympäristökasvatuksen sisällöistä ja tavoitteista. hyödyntää sovellusohjelmia työssään. soveltaa ympäristökasvatuksen teoriatietoa käytäntöön ja perustelee sillä tekemiään ratkaisuja. käyttää ja hyödyntää monipuolisesti erilaisia sovellusohjelmia työssään tekee ja soveltaa tilastoja, taulukoita ja graafisia esityksiä työssään ilmaisee itseään monipuolisesti tilanteeseen sopivalla tavalla ja hyödyntää ammattisanastoa ja - kirjallisuutta käyttää suomen kielen lisäksi toista kotimaista tai jotain vierasta kieltä vaihtelevissa työtilanteissa. 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toiminnan erityispiirteiden tunteminen toimii niin, että tuntee toimii niin, että tuntee käyttää työssään eri kaikkien kolmen sektorin erityisesti yhden sektorin sektoreiden toiminta- toimintaperiaatteet organisaation rahoitukmuotoja, rahoitusta ja ja toimintamuodot pääpiirteittäinsenteon sen, toiminnan ja päätök- yhteistyötä erityisesti kunnan ja kolmannen tuntee kunnan ja kolmannen sektorin välillä. sektorin tär- keimmät yhteistyötavat Alan keskeinen lainsäädännön hallinta (nuorisolaki, lastensuojelulaki, yleissopimus lasten oikeuksista, nuoria koskeva muu olennainen lainsäädäntö, yhdistyslaki, henkilötietolaki, työlainsäädäntö) toimii tuntien alaa koskevat perussäädökset. toimii alaa koskevan lainsäädännön mukaisesti ja hyödyntää sen keskeisiä kohtia työssään. toimii alan lainsäädännön mukaisesti ja kehittää työskentelyään sen mukaisesti.

21 Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto näyttötutkintona 21(48) Päihdetiedon hyödyntäminen käyttää ohjauksessa tietoja päihteiden haittavaikutuksista. välittää ohjattaville tietoa päihteiden sosiaalisista, psykologisista ja taloudellisista vaikutuksista. toimii päihteiden käyttöä ehkäisevällä tavalla. toimii myönteisenä esimerkkinä ohjattaville. neuvoo tarvittaessa päihdealan asiantuntijan puoleen. toimii itsenäisesti ongelmatilanteissa ja ohjaa tarvittaessa jatkotoimenpiteisiin. Terveyttä edistävä toiminta noudattaa terveellisiä elämäntapoja. Tukipalvelujen hyödyntäminen tunte- Nuorisokulttuurien minen Julkisen hallinnon päätöksentekojärjestelmän ja rahoituksen tunteminen Yhteiskunnan muutoksen ja nuorten elinolojen tunteminen huomaa tarpeen tukipalveluille ja ottaa tarvittaessa tukipalveluita selville. työskentelee ottaen huomioon nuorisokulttuurien erityispiirteitä tietää, miten julkisessa hallinnossa (kunnassa) tehdään päätöksiä ja miten toiminta rahoitetaan. tuntee nuorisotyön historian pääpiirteet ja työn yhteiskuntasidonnaisuuden. toimii lasten ja nuorten elinoloja kehittävien tavoitteiden ja lastensuojelun kunnallisen suunnitelman mukaisesti. Tarvitsee ajoittain opastusta. Osallistaminen ottaa toiminnassaan huomioon aktiivisen kansalaisuuden, osallisuuden, osallistumisen ja vaikuttamisen periaatteita. opastaa ohjattavia terveellisten elämäntapojen noudattamiseen ja toimii itse niiden mukaisesti ylläpitää aktiivisesti tietojaan tukipalveluista. työskentelee ottaen nuorisokulttuurin merkityksen nuoren kehityksen kannalta huomioon. käyttää toiminnassaan kunnan ja valtion päätöksentekomuotoja ja - vaiheita sekä julkisen rahoituksen periaatteita. toimii ottaen huomioon jonkin alueen tai paikkakunnan elinolojen ja yhteiskuntarakenteen erityispiirteet ja niiden vaikutuksen nuorten elinoloihin. toimii lasten ja nuorten elinoloja kehittävien tavoitteiden ja lastensuojelun kunnallisen suunnitelman mukaisesti. järjestää kohderyhmälle mahdollisuuksia tulla kuulluksi heitä koskevissa asioissa. käyttää erilaisia menetelmiä terveyttä edistämään ja ottaa siitä vastuuta työssään yksilö- ja ryhmätasolla. käyttää työssään hyväkseen palveluja ja ohjaa tarjolla olevien tukipalvelujen piiriin. hyödyntää työssään tietojaan nuorisokulttuurin näkemyksistä ja selittää nuorten toimintaa tiedon avulla hyödyntää monipuolisesti päätöksenteon ja rahoituksen osaamistaan käytännön työtilanteissa. vaikuttaa nuorten elinoloihin paikallisesti tai valtakunnallisesti. toimii lasten ja nuorten elinoloja kehittävien tavoitteiden ja lastensuojelun kunnallisen suunnitelman mukaisesti. kannustaa ja opastaa ohjattavia osallistumaan heitä koskevaan päätöksentekoon ja tekemään aloitteita.

22 Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto näyttötutkintona 22(48) Alan ajankohtais- ja tutkimustiedon käyttäminen ottaa huomioon alan ammattilehdissä ja tiedotusvälineissä käytävää keskustelua. käyttää hyödykseen alan tiedonhakuportaaleja ja päivittää tietojaan ammattialan keskeisistä kysymyksistä. osallistuu käytännössä jollain paikallisella tai valtakunnallisella foorumilla käytävään alan ajankohtaiseen keskusteluun 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveys, turvallisuus ja toimintakyky ohjaa vastuullisesti niin, ettei ohjattavien tai ohjaajien fyysinen eikä henkinen turvallisuus vaarannu. ennakoi toimintaympäristön turvallisuusriskejä ja muuttaa ohjaustaan niin, että vaaratilannetta ei synny arvioi toiminnan riskejä turvallisuuden kannalta ja muuttaa sekä kehittää kokonaistoimintaa turvallisemmaksi. on suorittanut hygieniapassin sekä omaa ensiavussa II tason on suorittanut hygieniapassin sekä omaa ensiavussa II tason on suorittanut hygieniapassin sekä omaa ensiavussa II tason TUTKINTOTILAISUUDEN KULKU Tutkinnon suorittaja osallistuu valitsemansa toimintaympäristön ohjaustyöhön ja moniammatilliseen yhteistyöhön. Lisäksi hän osoittaa erilaisin dokumentein, työnäyttein tms. tämän tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten hallinnan. Etukäteen arvioijille toimitettavasta arviointiaineistosta tulee ilmetä toimintaympäristön kokonaistoimintojen, hallinnon, päätöksentekojärjestelmän, rahoituksen ja yhteistyökumppaneiden tuntemus. Tietotekniikan ja kirjallisen viestinnän osaaminen arvioidaan tästä aineistosta. Lisäksi arviointiaineistossa / arviointikeskustelussa tulee osoittaa alan keskeisen lainsäädännön ja nuorten elinolojen sekä nuorisokulttuurien tuntemus. Tiedotuksen ja markkinoinnin ammatillinen hallinta osoitetaan työssä tehdyin asiakirjoin. Suoritukseen kuuluu myös erityisesti moniammatillisen verkostotyön, monikulttuurisen työn, kouluyhteistyön ja kansainvälisen toiminnan osaamisen näyttöä esimerkein joko käytännön työtilanteissa tai sitä luotettavasti todistavien dokumenttien pe-

23 Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto näyttötutkintona 23(48) rusteella. Myös aikaisemmat käytännön kokemukset eri toimintaympäristöistä ja em. työmenetelmien hallinnasta voi hyödyntää osana tutkintosuoritusta. Kokouskäytäntöjen ja ammatillisen viestinnän sekä alakohtaisen kielitaidon (suomen kieli ja ruotsi tai vieras kieli) hallinta osoitetaan toiminnallisessa tilanteessa joko aidosti tai luotettavasti dokumentoituna. Elinikäisen oppimisen avaintaidoista kiinnitetään huomiota työturvallisuuden huomioimiseen. Tutkintotilaisuuteen sisältyy: 1. Tutkinnon suorittamisen suunnitelma 2. Raportti valitusta toimintaympäristöstä tai muut dokumentit, joilla osoitetaan tarvittava osaaminen. Kirjalliset työt laaditaan osoittamaan tietotekniikan hallintaa ja kirjallisen viestinnän ohjeiden mukaisesti. 3. Dokumentointi neuvottelutilanteesta 4. Tiedotuksen ja markkinoinnin asiakirjat (vähintään kaksi erilaista) 5. Muut dokumentit 6. Suullinen täydentäminen ja itsearviointi 7. Kolmikannan arviointikokous LISÄOHJEITA ARVIOINTIAINEISTOSTA Raportti Osaamista voi osoittaa laatimalla raportin, jonka otsikko on Ammatillinen toimintaympäristöni. Raportti on osa OET tutkintotilaisuuden arviointiaineistoa. Raportilla osoitetaan sisällöllisten seikkojen lisäksi tietotekniikan, ammatillisen viestinnän ja alan ajankohtais- ja tutkimustiedon käytön hallintaa. Arviointiaineistoksi hyväksytään myös tutkinnonsuorittajan työssään laatimat dokumentit ja asiakirjat, jotka esittävät raportissa vaadittavia asioita. Esimerkkinä näistä ovat : toimintakertomus, toimintasuunnitelma ja työpaikan esittely.

24 Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto näyttötutkintona 24(48) Kirjoita raportti tekstinkäsittelyohjelmaa käyttäen. Raportin ulkoasun tulee olla ammatillinen, teksti oikoluettua ja siinä tulee käyttää tekstinkäsittelyä osaamista osoittaen. Raportti tallennetaan joko pdf- tai word-muodossa. Kirjoita raportti asiatyylillä. Tekstissä on oltava myös kappalejako ja tekstiä on jäsenneltävä otsikoinnin avulla. Esittele organisaatiotasi lähteistä hankitun tiedon avulla. Lähteitä on oltava vähintään kaksi, joista toisen on oltava internetlähde. Merkitse lähteet sekä tekstiviittein että lähdeluetteloon. Lähteet ilmoitetaan tekstin lopussa sivuotsikon LÄHTEET kohdalla. Noudata lähteiden merkitsemisessä Kanneljärven Opiston kirjallisten töiden ohjetta tai muuta selkeää, johdonmukaista ja hyvän tavan mukaista merkintätapaa. Raportin sisältö 1. Oman toimintaympäristön kuvaus 2. Kuvaile työympäristösi perustehtävä ja oma osuutesi siinä. Mikä tekee työstäsi nuoriso- ja vapaa-aikatyötä? a) Kasvatuksellinen näkökulma b) Yhteiskunnallinen näkökulma 3. Kuvaile työn hallinnolliset raamit ja kuinka ne toteutuvat käytännössä työssäsi: rahoitus, lait, normit ja päätöksentekoprosessit 4. Kuvaa lyhyesti työympäristösi keskeisimmät yhteistyöverkostot ja niiden toiminta 5. Kuvaile yksi valitsemasi yhteistyötaho huolellisesti: mikä, miksi, miten toimitaan, toiminnan tavoite ja tulosten arviointi 6. Valitse jokin yhteistyömuoto, jossa olet itse ollut mukana, kuvaa sen toimintaa ja arvioi sen toteutumista. 7. Lähteet 8. Liitteet

25 Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto näyttötutkintona 25(48) Neuvottelutilanne Kokous- ja neuvottelutaitojen hallinta osoitetaan osallistumalla erilaisiin kokouksiin ja neuvotteluihin. Arviointiaineistoon liitettävä neuvottelu voi olla kuvatallenne kokouksesta tai muuten luotettavasti dokumentoitu suoritus. Muu luotettavasti dokumentoitu suoritus on esimerkiksi sellainen kokous- tai neuvottelutilanne, jossa on ollut paikalla joku tutkintotilaisuutesi arvioijista. Arviointiaineiston liitteeksi neuvottelun/kokouksen pöytäkirja tai muistio, jossa on osallistujien nimet ja roolit (puheenjohtaja, sihteeri). Tiedotuksen ja markkinoinnin asiakirjat Laadi erilaisia toimintaympäristöäsi palvelevia asiakirjoja ja tiedotteita. Käyttämällä materiaalin laadinnassa monipuolisesti erilaisia sovellusohjelmia voit osoittaa myös tietotekniikan osaamistasi. Liitä arviointiaineistoon ainakin kaksi erilaista tuotosta. Tuotokset voivat olla esim. raportteja, kirjeitä, tiedotteita, pöytäkirjoja, muistioita, julisteita ja esitteitä. Vieras tai toinen kotimainen kieli Osoittaaksesi alakohtaisen kielitaidon hallintaa, sinun on selviydyttävä työtilanteissa suomen kielen lisäksi myös jollakin toisella kielellä. Liitä arviointiaineistoosi kuvatallenne, jossa osoitat hallitsevasi joko toisen kotimaisen kielen (ruotsi) tai jonkin vieraan kielen (yleensä englanti) työtilanteessa. Kuvattu tilanne voi olla esimerkiksi ohjaus- tai neuvottelutilanne. Kielitaidon hallinnan voi osoittaa myös aikaisemmin toteutuneella kansainvälisellä leirillä tai ohjaustilanteella. Laadi tilanteesta vieraskielinen lyhyt kirjallinen seloste, josta käy ilmi, millaisissa työtilanteissa olet vierasta kieltä käyttänyt ja miten omasta mielestäsi selviydyit. Liitä kuvaus arviointiaineistoon. Suullinen kielitaito arvioidaan tällöin arviointikeskustelussa.

26 Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto näyttötutkintona 26(48) Jos äidinkielesi on muu kuin suomen kieli, vieras kielesi voi tällöin olla oma äidinkielesi, koska tutkinto suoritetaan suomen kielellä. Liitä arviointiaineistoon kieltäsi ymmärtävän allekirjoitettu lausunto siitä, että olet käyttänyt äidinkieltäsi ohjaus- tai muussa työtilanteessa. Lausunto tulee olla suomeksi ja siinä tulee kuvata tilanteita, jossa ammatillisesti käytät kieltä ja lausunnon allekirjoittajan tiedot (esim. valmentaja, esimies, kollega). 3.3 Ohjauksen menetelmät AMMATTITAITOVAATIMUKSET Tutkinnon suorittaja: tuntee yleisesti ohjauksen eri ohjausmenetelmien periaatteita ja soveltuvuutta nuoriso- ja vapaa-aika-alalla työskentelyyn osaa työskennellä käyttäen valittuja ohjausmenetelmiä: valittu menetelmäalue voi olla kulttuuriohjaus, liikunnanohjaus, luonto- ja elämystoiminta, nuorten tieto- ja neuvontapalvelut, media- ja verkko-ohjaus tai teknisten ja käden taitojen ohjaaminen käyttää valittua ohjausmenetelmää luodakseen virikkeellistä ja tavoitteellista (kasvatus)toimintaa, jossa kohtaaminen ja vuorovaikutus mahdollistuvat tuntee yhteisöllisyyden ja yhteisöohjauksen merkityksen ja käyttää eri ohjausmenetelmien mahdollisuuksia yhteisöllisessä ohjauksessa kiinnittää huomiota työskentely-ympäristön viihtyisyyteen ja kulttuuriarvoihin ohjaa ottaen huomioon eri-ikäisten ja erityistä tukea tarvitsevien osallistujien odotukset ja valmiudet tietää ohjausmenetelmien mahdollisuudet yhteisöllisessä ohjauksessa; kulttuuriohjaus, liikunnanohjaus, luonto- ja elämystoiminta, nuorten tieto- ja neuvontapalvelut, media- ja verkko-ohjaus sekä teknisten ja käden taitojen ohjaaminen. (Tutkinnon perusteet 2009)

27 Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto näyttötutkintona 27(48) AMMATTITAIDON OSOITTAMISTAVAT osoittaa ammattitaitonsa ohjaamalla ryhmää yhdellä valitsemallaan menetelmäalueella. Hän työskentelee ryhmän tai ryhmien kanssa ja toimii rakentaen yhteisöllisyyttä ja hyödyntäen menetelmien erityispiirteet. Hän laatii menetelmien soveltamista varten turvallisuussuunnitelman ja kartoittaa mahdolliset toiminnan riskit. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. (Tutkinnon perusteet 2009) 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelee toimintaa suunnittelee itsenäisesti suunnittelee erilaisia tavoitteellisia suunnittelu yhdessä ryhmän kansskokonaisuudekonaisuuksia nuorten kanssa toiminta- toimintako- yhdessä ohjattavien kanssa Menetelmän soveltaminen seuraa ja toteuttaa ohjaa ryhmää itsenäisesti motivoi ja kannustaa ohjattavia tehtyä suunnitelmaa ja valitulla ohjausmenetelmällä. osallistumaan suorittaa annetut työtehtävävointia virikkeelliseen, hyvin- edistävää toimintaan. Toimintakokonaisuuksien arviointi Riskien ja vaarojen arviointi Kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti toimiminen Terveyttä edistävän liikunnan tukeminen keskustelee ryhmän kanssa toiminnasta ohjaustilanteen päätteeksi. kartoittaa työn suunnittelussa toiminnan riskejä suhtautuu myönteisesti kestävän kehityksen periaatteiden mukaiseen toimintaan kertoo ohjattaville liikunnan terveysvaikutuksista ja ohjaa heitä terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan pariin keskustelee ryhmän kanssa kokemuksesta ja omasta työpanoksestaan. ottaa huomioon menetelmiin liittyvät riskit ja vaaratilanteet ottaa työn suunnittelussa ja toteutuksessa huomioon kestävän kehityksen periaatteet valitsee ohjattaville sopivia terveyttä ja hyvinvointia edistäviä aktiivisia menetelmiä ja työtapoja kehittää ohjaustoimintaa sovittaen sen työympäristön muuhun toimintaan kehittää yhteistyössä muiden kanssa menetelmiä ja vähentää riskitilanteita arvioi ja kehittää toimintaa kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti perustelee ohjattaville liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden merkitystä hyvinvoinnille ja suunnittelee heille liikuntaa

28 Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto näyttötutkintona 28(48) 2.Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta Kaikissa menetelmäalueissa yhteiset arvioinnin kohteet: Yhteisöllisyyden edistäminen Estetiikan huomioon ottaminen työssä Terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvyn huomioon ottaminen Seuraavista hallitaan yksi menetelmäalue (a-f). Arvioinnin kohteet ovat valitun menetelmäalueen kohdalla: a. Kulttuuriohjaus Välineiden ja menetelmien tunteminen b. Liikunnanohjaus Välineiden ja menetelmien tunteminen c. Luonto- ja elämystoiminta Välineiden ja menetelmien tunteminen Seikkailutoiminta Leiritoiminta kohtaa ohjattavansa aidosti ja hyvässä sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. ottaa huomioon estetiikkaan ja viihtyvyyteen liittyviä tekijöitä valitsemallaan ohjausalueella noudattaa annettuja ohjeita eikä aiheuta toiminnallaan vaaraa ja toimii oikein onnettomuus-, vaaraja uhkatilanteissa hyödyntää keskeisiä kulttuuriohjauksen välineitä ja menetelmiä. hyödyntää keskeisiä liikunnassa tarvittavia välineitä ja menetelmiä hyödyntää luonto- ja elämystoiminnan mahdollisuudet. hyödyntää keskeisiä seikkailutoiminnan välineitä ja menetelmiä toimii leirin ohjaajana annettujen ohjeiden mukaan luo tilanteita, joissa yhteisöllisyys toteutuu suunnittelee ohjausalueensa toimintaa esteettisten ja viihtyvyyttä edistävien periaatteiden mukaisesti noudattaa työyhteisön ohjeita ja ottaa työssään huomioon työyhteisön muut jäsenet valitsee toimintaan sopivat välineet ja menetelmät sekä ohjaa niiden käytössä. valitsee toimintaan sopivat välineet ja menetelmät sekä ohjaa niiden käytössä. ottaa huomioon ympäristön ja sen mahdollisuudet ohjauksessa. valitsee toimintaan sopivat välineet ja menetelmät sekä ohjaa niiden käytössä. on mukana leirin suunnittelussa ja hyödyntää omaa osaamistaan leiritoiminnassa. käyttää yhteisöllisyyttä tavoitteiden saavuttamiseksi. kehittää ohjausalueensa toimintaa esteettisten ja viihtyvyyttä edistävien periaatteiden mukaisesti havaitsee ja tunnistaa työhönsä liittyvät vaarat ja ilmoittaa niistä suunnittelee ja ohjaa tavoitteellista toimintaa sekä ottaa huomioon olosuhteet välineitä ja menetelmiä valitessaan suunnittelee ja ohjaa tavoitteellista toimintaa sekä ottaa huomioon olosuhteet välineitä ja menetelmiä valitessaan suunnittelee ja ohjaa tavoitteellista toimintaa sekä ottaa huomioon olosuhteet välineitä ja menetelmiä valitessaan suunnittelee ja ohjaa tavoitteellista toimintaa sekä ottaa huomioon olosuhteet välineitä ja menetelmiä valitessaan suunnittelee ja ohjaa tavoitteellista leiritoimintaa sekä soveltaa muuttuvissa olosuhteissa välineja menetelmätietämystään